Teollisuusmaiden pitäisi sopia, että ne nostavat öljytuotteiden kulutusveroja tuntuvasti. Tämä voi kuulostaa äkkiseltään hölmöltä, kun hinta on muutenkin nopeassa nousussa. Veron tarkoitus ei olisi nostaa kuluttajahintoja, vaan ohjata hinnannoususta koituvat voitot kuluttajamaiden hallituksille.
Yllä oleva voi kuulostaa vähän yllättävältä. Väitän ihan tosissani, että kansainvälinen, harmonisoitu öljyn kulutusvero ei vaikuttaisi juuri mitään öljyn hintaan. Tämä lähtee oletuksesta, että öljyn tarjonnan hintajousto on liki olematonta ja että öljyn kulutus on nousemassa tarjontaa suuremmaksi. Näissä oloissa öljyn hinta nousee tasolle, joka riittää leikkaamaan kulutuksen tuotannon tasolle. Tuo tasapainottava hinta on lähes riippumaton siitä, kuinka suuri osa tuloista menee öljyntuottajamaille ja kuinka suuri osa verotetaan kuluttajamaiden valtioiden käyttöön.
Öljyn hinta on nyt noin 100 dollaria tynnyriltä ja se menee kaikki öljyntuottajamaille. Jos kuluttajamaat verottaisivat yhteisellä sopimuksella vaikkapa 30 dollarilla tynnyriltä, hinta olisi edelleen 100 dollaria,mutta siitä hinnasta meni tuottajamaille 70 dollaria ja kulutusmaiden hallituksille 30 dollaria. Näin saataisiin aikaan 2,5 miljardin dollarin tulonsiirto öljysheikeiltä julkisen sektorin hyväksi päivässä.
Ei se tietysti ihan noin yksinkertaista ole. Jos tuollainen kulutusvero saataisiin aikaan tänään, öljyn maailmanmarkkinahinta ei huomenna laskisi 70 dollariin tynnyriltä, mutta pienen sopeutumisen jälkeen päädyttäisiin lähdes samoihin hintoihin. Nykyisten öljyesiintymien hyödyntäminen oli erittäin kannattavaa silloinkin, kun öljyn hinta oli 20 dollaria tynnyriltä. Muistissani on varmentamaton tieto, että Venäjän valtio antaa raakaöljystä öljyä pumppaaville energiayhtiöille 20 diollaria tynnyriltä ja verottaa itselleen loput, siis noin 80 dollaria tynnyriltä.
Kriittistä tässä on väite, että öljyn tarjonta on joustamatonta. Kokemukset tältä vuosikymmeneltä osoittavat asian olevan näin. Tietysti öljyn korkea hinta kannustaa etsimään sitä vaikka pohjoisnavalta jään alta, mutta asiaan vaikuttaa myös toinen tekijä, joka voi tehdä tarjonnan hintajoustosta jopa negatiivisen.
Öljy on loppumassa tai ainakin monen öljyntuottajamaan öljy on loppumassa. Jos hallussasi on öljyä vastaamaan 20 vuoden hyödyntämistä, öljyn tasaisesti nouseva hinta ei kannusta sinua pumppamaan sitä ulos nopeammin saadaksesi sen loppumaan 15 vuodessa. Pikemminkin moni ajattelee, että öljyä kannattaa pumpata hitaammin, koska myöhemmin se on vielä kalliimpaa. Jos kuluttajamaat antavat signaalin, että ne tulevat verottamaan kuluttajahintojen nousun itselleen, houkutus hidastaa öljyn pumppaamista heikkenee.
Sitä pohjoisnavan öljyä ei ehkä saada hyödynnetyksi, ellei siitä makseta enempää, mutta ilmastoa ajatellen, mikä kiire meillä on siirtää kaikki fossiilinen hiili ilmakehään?
Selvää tietysti on, että yllä oleva toimii vain, jos öljyn verottamisesta päätetään ylikansallisesti. Jos Suomi nostaa yksin öljyn verotusta, se ei laske raakaöljyn hintaa New Yorkin pörssissä.
Aika radikaali idea. Minusta tuntuu kuitenkin, että talousoppineet voivat olla eri mieltä yhtälön toteutumisesta.
Verojen ja kulujen nosto ovat erityisen hyvä keino saada aikaan inflaatiota. Kaikki taloudessa toimivat haluavat keinolla millä hyvänsä nostaa hintoja mikäli se vain on edes jotenkin perusteltavissa.
Jos öljyn tarjonta on joustamatonta, idea toimii.
Tarjonta voisi tietysti joustaa: se on teknisesti ja öljyresurssien puolesta mahdollista lyhyellä aikavälillä. Tuotannon lisäämisessä ei kuitenkaan olisi öljyntuottajan kannalta mitään järkeä: 10 vuoden päästä samasta tavarasta saisi tuplahinnan. Lisäksi tuote (ja tulot) loppuvat sitä nopeammin, mitä enemmän tuottaa.
Tarjonta on siis joustamatonta, jos tuottajalla on taloudellisia intressejä. Eiköhän niitä ole.
Tässä nähdään mitä on käynyt, kun öljyntuottajamaat pystyvät tekemään yhteistyötä, mutta kuluttajamaat eivät. Sopiva määrä tuolle verolle olisi yhtä monta dollaria kuin öljyn maailmanmarkkinahinta ylittää 100 $.
Neliöllinen hinnannousu toisi joustoa myös kysyntään, ei toisi äkkinäisiä muutoksia niinkuin yhtäkkiä lätkäisty könttävero, ei rasittaisi kuluttajamaita kohtuuttomasti koska verokuormaa muualla voitaisiin keventää. Koska hinnannousun tuomat tulot jaettaisiin 50 – 50 kuluttaja- ja tuottajamaiden välillä, jokainen voisi sanoa, että melko reilua.
Käytännössä verotasot voisi määrittää edellisen vuoden keskihintojen perusteella, jolloin lyhyen aikavälin heilahtelut voisi vaimentaa.
Hmm…
1bbl öljyä = 450kg C02
$30/bbl = $67/tC02
$1 = €1,47
$67/tC02 = €46/tCO2
Hinta EU:n päästökaupassa:
EUA nyt €23/tCO2
€10/bbl = $15/bbl
Eli puolimatkassa ollaan, rahat vain menevät päästöoikeudet saaneille. Ja jos sitä ylimääräistä rahaa tulee EU:lle, niin tuo Desertc on yksi €10 miljardin hanke johon sheikitkin saattaisivat olla tyytyväisiä http://www.desertec.org/
hyvä idea. nykyisin öljyn myynnistä suurimmat voitot keräävät tuottajat, ja haitoista kärsii koko maailma. öljyntuottajamaat pitäisi asettaa suurempaan vastuuseen.
Mutta valitettavasti Norjassa jaetaan hyvällä omallatunnolla palkinto ilmastonmuutoksen torjunnan triviaalein keinoin-ylijumalalle Al Gorelle, samalla kun oma maa on maailman kolmanneksi suurin öljynviejä. Jos Norja todella tuntisi vastuunsa ilmastonmuutoksesta, niin se ei tyytyisi jakamaan palkintoja yhdysvaltain demokraattisen puolueen jäsenille, vaan käyttäisi öljyn myyntivoittonsa ilmastonmuutoksen hallintaan.
Yhtenä fossiilipolttoaine-talouden suurista hyötyjistä Norja saa silti paistatella hyvän moraalisen maineensa paisteessa kun sen eduskunnan valitsema palkintoraati palkitsee fossiilipolttoaine-talouden kritisoijan. (tai ei että Al Goren henkilökohtaisessa elämässä erityisesti ilmasto-arvoista välitettäisiin, kun mies asuu kartanossa uima-altaineen ja lentää yksityiskoneellaan jatkuvasti ympäri maailmaa, hänellähän on varaa ostaa niitä mitä lienee ilmasto-aneita. köyhät kohdatkoon ilmastonmuutoksen vastustamisen todelliset haitta-vaikutukset.
Jos asuu Helsingin keskustassa ja hoitaa asiansa polkupyörällä tai raitiovaunulla, tulee helposti mieleen, että bensiinin ja öljyn käyttö on paha asia. Kuitenkin maaseudulla oman auto on monelle eläkeläiselle ja vammaiselle elintärkeä apuväline kun julkiset liikennevälineet puuttuvat. Maitolitra käydään hakemassa kirkolta joskus kymmenien kilometrien päästä. Vihreät profiloituvat myös vammaisten puolueeksi. Siksi esittämäni näkökohta olisi hyvä huomioida, kun puhutaan polttoaineen hinnasta.
Hyvää Uutta vuotta. Mielenkiintoinen blogi.
Minua ihmetyttää välillä aika voimakkaastikin puhe siitä kuka kärsii ilmastonmuutoksesta ja kuka ei. Ja tapa millä etsitään niitä syyllisiä, on aika uskonnolliseen hurskasteluun viittaava.
Minulle on jäänyt sellainen kuva, että hyvinvoinnin ja taloudellisen vaurauden lisääntyminen on kuitenkin loppujen lopuksi ollut se ainut keino, millä ympäristönkin tila on kohentunut.
Yleensä ihminen keksii kuitenkin keinot selvitä tavalla tai toisella aika isoistakin ongelmista, jos siihen vain on taloudellinen mahdollisuus. Enkä usko, että maailman hiilidioksidipäästöjen kohdatta tehdään poikkeusta. Vaurauden lisääntyminen mahdollistaa myös ympäristöasioihin panostamisen tulevaisuudessakin.
Sellainen ajattelutapa, että tuottaja olisi vastuussa raaka-aineen jalostuksen jälkeisen käytön ympäristöhaitoista yksin on aika kohtuuton.
Samalla logiikalla kai voitaisiin vesilaitosta kritisoida jätevesien synnystä. hanat vaan kiinni, niin jätevesiä ei enää synny.
Minusta fossiilisia tulee verottaa ankarasti, mutta verotus täytyy toteuttaa ns. double divident- periaatetta noudattaen, eli muuta verotusta pitää laskea vastaavasti. Tähän pitää sitoutua etukäteen. Muuten on riski, että julkinen sektori turpoaa kuin pullataikina, kun kakkua ollaan jakamassa taas. Lisäksi näin pidetään inflaatio kurissa ja vähennetään verotuksen vääristävää vaikutusta.
Hyvä happotesti sille, onko näiden verojen kannattaja rehellisesti ympäristön asialla onkin se, kannattaako hän näitä veroja myös tässä muodossa.
Osmo: Miksi haluat, että öljyn tuottajat kiihdyttävät öljyn pumppaamista? Mitä tasaisempaa öljyn pumppaamisen lasku on, sitä paremmin maailman talous sopeutuu?
Peka: Miksi maaseudulla asumista pitäisi subventoida halvalla polttonesteellä? Jos joku haluaa asua maalla maksakoon hän saastuttamisensa omasta eikä kaupunkilaisten pussista. Otit esille myös vammaiset ja vihreän puolueen profiilin… Minusta on aika älyvapaa argumentti, että jotain tarvittavaa muutosta ei tehtäisi, koska puolueen profiili ei kestäisi sitä. Tällöinhän muutos jää joko tekemättä tai sen tekevät muut. Ensimmäisessä tapauksessa kärsii yhteiskunta ja toisessa vihreä puolue.
Tiedemies: Olen samaa mieltä julkisen sektorin kasvattamisesta ilmastonsuojelun nimissä.
Miksi vastuu kasvihuonekaasuista muuten teidän mielestä pitää vierittää öljyn pumppaajille eikä öljyn käyttäjille? Eihän lannoitevalmistajiakaan laiteta syytteeseen maanviljelijöiden töppäilyistä vesistöjen kanssa.
Jos Osmon ehdottama vero toteutetaan se estää kaiken yli 30 $ barrelilta (+sidottun pääoman korot+riski) öljyn pumppaamisen. Tällä hetkellä käytössä olevat esiintymät voivat sen kestää, mutta entäs öljyn saaminen öljyhiekasta ja muut kalliit pumppausmahdollisuudet?
Päästökauppa on tietysti patenttivastaus kaikkeen, mutta eikö se olisi paljon järkevämpi tapa suitsia ylenpalttista öljyn polttamista?
hups… Cilista sanoikin jo oikeastaan samat asiat
Peka Nykänen:
”Kuitenkin maaseudulla oman auto on monelle eläkeläiselle ja vammaiselle elintärkeä apuväline kun julkiset liikennevälineet puuttuvat.”
”Siksi esittämäni näkökohta olisi hyvä huomioida, kun puhutaan polttoaineen hinnasta.”
Jos Soininvaaran hypoteesi pätee, öljynkuluttajamaiden yhdessä sopima öljyvero ei nosta öljyn hintaa, koska kulutuksen ja tuotannon tasapainottava hinta on lähes riippumaton siitä kuinka suuri osa tuloista menee öljyntuottajamaille ja kuinka suuri osa verotetaan kuluttajamaiden valtioiden käyttöön.
Siksi myös aritmeettinen dollarimääräinen öljyvero on tässä parempi kuin lyhyellä tähtäimellä neliölliset, ehkä myöhemmin samaan tasapainottuvat prosenttipohjaiset ideat. Neliöllinen prosenttipohjainen ratkaisu ohjaisi voimakkaammin kulutusta mutta ei olisi kaikkien kannalta reilu. Keksin tuon aikaisempaa viestiä kirjoittaessani, joten siksi siitä tuli vähän sekava, kun en lopuksi lukenut sitä riittävän tarkasti läpi ennen lähettämistä.
Moro
Artturi:
Miksi kalliistikin pumpattava öljy pitää saada maaperästä ylös ja ilmakehään. Eikö olisi parempi jättää se sinne.
Ciclista:
”Minulle on jäänyt sellainen kuva, että hyvinvoinnin ja taloudellisen vaurauden lisääntyminen on kuitenkin loppujen lopuksi ollut se ainut keino, millä ympäristönkin tila on kohentunut.”
Vaurauden lisääntyminen tarkoittaa lisää neliöitä asuntoihin, lämpimämpiä asuntoja, lisää tavaroita niihin parempiin asuntoihin, lisää energiaa niiden tavaroiden käyttämiseen kuten viihde-elektroniikan valmiustiloihin yms, nopeammat liikkumisvälineet kuten autot polkupyörän sijaan ja niin edelleen ja niin edelleen.
Sitten kun tämä kaikki on hankittu ja kuormitettu luonnonvaroja yli luonnon uusiutumisnopeuden ja kulutettu yhä lisää uusiutumattomia luonnonvaroja sekä pumpattu hiilidioksidia ilmakehään, niin …..
Tämän kaiken jälkeen VASTA alamme pohtia mitä tälle pitäisi tehdä.
Eli hieman rajoituksia, hieman puhtaampaa energiaa, mutta sama kierre jatkuu edelleen ja yhä kiihtyvällä tahdilla sekä yhä laajemmissa väestönosissa.
Perusongelma ei poistu koskaan tällä nurinkurisella logiikalla.
Valitettavasti 90% tämänkin blogin keskustelijoista ajattelee juuri näin. Ei uskalla puuttua perusongelmaan.
Poikkeaako tämä mitenkään peiliinkatsomattoman juopon tilasta. Selityksiä kyllä löytyy loputtomasti eli ihan samaa höpötystä että yksilöillä pitää olla vapaus elää miten sattuu välittämättä paskan vertaa elämäntapansa seurauksista. (Tämä koskee myös ’sheikkejä’.)
– Juho Järvelin –
Juho:
Uskallan toivoa, että suurin osa tämän blogin keskusteluihin osallistuneista jakaa tavoitteesi. Tavoitteidein saavuttamisen keinoista on sitten erimielisyyttä. Mielestäni ilmakehän lämpenemistä ei voi pitää talouskasvun seurauksena, vaikka ne tapahtuvatkin samaan aikaan. Talous voi kasvaa ilman resurssien käytön lisäämistä, esim. parantamalla energiatehokkuutta.
Minulla ei ole mielipidettä siitä täytyykö maaperässä oleva loppu öljy saada sieltä ylös ja ilmakehään. Minulla on mielipide, että jos se voidaan saada sieltä ylös siten, että sen käyttämisestä koituu enemmän hyötyä kuin haittaa maapallolle, niin sen ylösottamista ei saa keinotekoisesti rajoittaa.
Käytännössä öljyn verottaminen nyt ei poikkea oleellisesti öljyn kulumisen eli depleetion kauhuskenaarioista. Itse asiassa olisi järkevämpää ottaa kipu nyt hallitusti kuin ottaa se hallitsemattomasti öljyn piikin jälkeen.
Öljytuotteiden diskriminaatiolla verotuksen keinoin olisi teknisiä vaikutuksia. Todennäköisesti öljylämmitys kokisi nopean sukupuuton. Tälloin jouduttaisiin samalla myös kurittamaan input / output -suhteeltaan luokatonta sähkölämmitystä.
Kulkuneuvoille en edes ole varma olisiko kiristyvä öljytuotteiden verotus edes niin paha asia. Varmaa on , että tuotekehitys kiihtyisi huomattavasti. Jopa täysin konventionaalisessa teknologiassa : polttomoottorit ennen ja jälkeen öljykriisin ovat kaksi eri asiaa.
Lopuksi tietysti myös vaihtoehdot öljylle ja sen johdannaisille saisivat uutta tuulta. Kaiken kaikkiaan öljytuotteiden verotuksen aiheuttama taloudellinen kipu on epärelevantti , sillä on parempi ottaa hallittu tuska nyt kuin hallitsematon kirkuva kipu myöhemmin. Niinikään hallittua tuskaa lievittäisi varmasti kiihtyvä tuotekehitys.