Kiertoilmaukset ovat loukkaavia

Muinaisille suo­ma­laisille karhu oli niin suuri kauhis­tus, ettei sanaakaan voin­ut sanoa ääneen, vaan kek­sit­ti­in mesikämme­nen kaltaisia kier­toil­mauk­sia. Har­ry Pot­teris­sa Volde­mort oli niin paha, että hän­tä kut­sut­ti­in nimel­lä hän-joka-jääköön-nimeämättä.

Tämä tuli mieleeni, kun kir­joitin kolum­nia van­hus­ten­hoi­dos­ta ja kom­men­taat­tori ker­toi, ettei sana van­hus ole nyky­maail­mas­sa sopi­va asi­aan liit­tyvien kiel­teis­ten kon­no­taa­tioiden vuoksi.

Minus­ta kier­toil­mauk­set ovat paljon loukkaavampia kuin kier­ret­tävät sanat, kos­ka tarve kier­toil­mauk­seen viit­taa siihen, että kier­ret­tävä omi­naisu­us on jotenkin häpeälli­nen, iljet­tävä tai muuten niin hirveä, ettei sitä voi sanoa suo­raan. Alko­holis­mi on asia, jota ei kenellekään toi­vo, mut­ta minus­ta on paljon loukkaavam­paa sanoa ketään sosi­aalis­es­ti työra­joit­teisek­si kuin juopok­si. Sosi­aalis­es­ti työra­joit­teinen tarkoit­taa pait­si, että on juop­po, myös sitä, ettei selviä juop­pouden takia töistään ja että ilmaisun käyt­täjä ver­taa juop­poa Voldemortiin.

Olen ymmärtänyt, että jotkut roman­it oli­si­vat itsekin mielu­um­min musta­laisia kuin romane­ja. Min­ulle sana musta­lainen tuo mieleen monia myön­teisiä asioi­ta musta­lais­musi­ik­ista ja ‑tanssista alka­en. Vira­nomaiskie­len romani taas tuo mieleen vain vähem­män myön­teisiä viranomaisasioita.

Minus­ta van­hu­udessa ei ole mitään häpeäl­listä. Minä ainakin toivon eläväni van­hak­si. Ennen viisas van­hus oli jotain hyvin kun­nioitet­tavaa. Van­hu­u­den peit­eil­maisut ovat kaik­ki huono­ja. Seniori – sana tulee kreikas­ta ja on samaa kan­taa kuin seni­ili – alle­vi­ivaa sitä, että ei halu­ta sanoa, mitä tarkoite­taan. Kol­mat­ta ikää elävä on ilmaisuna vähän pitkä ja tun­tuu var­ta vas­ten kek­sityltä ja sik­si alle­vi­ivaa van­hu­u­den häpeäl­lisyyt­tä siinä mis­sä seniorikin. Van­hene­va ja ikään­tyvä ovat aivan hölmöjä, kos­ka määritelmäl­lis­es­ti kaik­ki ovat sitä syn­ty­hetkestään alka­en. Van­haa ihmistä san­o­taan van­henevak­si, eikä se tarkoi­ta, että on nyt van­ha ja koh­ta vielä vanhempi?

35 vastausta artikkeliin “Kiertoilmaukset ovat loukkaavia”

  1. Olen kanssasi tismall­een samaa mieltä siitä, ettei van­hus-sana ole loukkaa­va. Tietysti mitä tahansa sanaa voidaan käyt­tää loukkaavasti. Esimerkik­si meikäläistä tytötelti­in ennen­van­haan. Nyt ei enää tytötel­lä. Nyt täditel­lään, useim­miten loukkaamis­mielessä. En silti ehdot­taisi mis­sään nimessä, että täti-sanan käyt­tö pitäisi kieltää. Luul­lak­seni sen tilalle tulisi jotain sel­l­aista kuin ikitei­ni tai kyp­symässä ole­va nais­puo­li­nen henkilö haha­ha­haa. Sano­jen kieltämi­s­paine ker­too kuitenkin erit­täin kiin­nos­tavia asioi­ta yhteiskun­nas­tamme, ihmis­ten arvoista ja siitä, joka tah­too muut­taa kieltä kier­toil­maisu­jen suuntaan.

  2. Maail­ma on täytenään ikäviä asioi­ta, joil­la on vielä valitet­tavasti nimikin. Lievit­tääk­semme ilmiöi­den ei-toiv­ot­tavu­ut­ta, pyrimme ilmaise­maan ne mah­dol­lisim­man kau­ni­isti. Tämä on inhimil­listä eikä tätä tarvet­ta pidä kieltää. 

    Kieli elää ja muut­tuu jatku­vasti. Sanat saa­vat omaa syyt­tään niskoilleen rasit­tei­ta, jot­ka käyvät niille ylivoimaisek­si. Aikansa elet­tyään ne eivät enää ole lisään­tymiskyky­isiä ja elin­voimi­a­sia. Evoluu­tio pätee sanoihinkin. 

    Vain har­va enää puoltaa neek­eri-sanan palaut­tamista kor­rek­ti­in kie­lenkäyt­töön. Korostan har­va.. tiedän, että jotkut puolta­vat. Mut­ta kuin­ka moni olisi valmis puhu­maan idioo­tista koh­dates­saan tut­ta­vansa syvästi kehi­tys­vam­maisen lapsen? Tämä oli kuitenkin asialli­nen ter­mi vielä 60-luvulla. 

    Kun jokin sana saa yleis­es­ti ehdot­toman kiel­teisen pain­o­tuk­sen, on se syytä vai­h­taa toiseen. Toki tässä tapah­tuu ylilyön­te­jä. Siivoo­jat oli­vat het­ken siis­ti­jöitä, mut­ta hei­dän oma ammat­ti­jär­jestön­sä halusi palaut­taa siivoo­ja-ammat­tin­imik­keen kok­ies­saan siis­ti­jän sievis­televänä ja keinotekoisena.

  3. Talo on arkkite­hdin suun­nit­tele­ma = Huon­er­atkaisut ovat epäkäytän­nöl­liset. Sik­si talo onkin myytävänä.
    Pikkure­mon­tin tarpeessa = Kallis remont­ti edessä.
    Remon­toi­jan unel­mako­hde = Jos ei äkkiä remon­toi­da, niin seu­raa­va myrsky kaataa talon.
    Yhteis­toim­inta­neu­vot­te­lut = Ilmoite­taan irti­san­ot­tavien määrä.
    Mitään päätök­siä ei ole vielä tehty = Kaik­ki on päätet­ty, mut­ta ker­ro­taan myöhemmin.
    Lapset ovat tule­vaisu­u­den voimavara = Lakkaute­taan koulu­ja, vähen­netään tun­tiresurssia, raken­netaan leik­ki- ja liikun­ta­paikko­jen päälle liike- ja viras­toraken­nuk­sia. Supis­te­taan neuvolapalveluita.
    Neu­voa-anta­va kansanäänestys = Sano mielip­i­teesi — Ei se meitä kiinnosta.
    Porkka­nara­ha kun­tien yhdis­tämiseen = Luvataan jokin sum­ma yhdis­tyville kun­nille, jon­ka val­tio sit­ten säästää pienemp­inä valtionosuuksina.
    Kyl­lä vaalin tulos tekee nöyräk­si = Vaalilu­paus? Nyt toimit­ta­ja on ymmärtänyt väärin.

  4. Kir­si myötäilee Osmoa: 

    “Olen kanssasi tismall­een samaa mieltä siitä, ettei van­hus-sana ole loukkaava”

    Pitää muis­taa, että loukkaan­tu­mi­nen on tunne. Jos joku loukkaan­tuu, niin ei ulkop­uo­li­nen voi mitätöidä tätä tun­net­ta sanom­al­la, ettei mitään loukkaavaa tapahtunut. 

    Kun tarpeek­si moni on yhteisössä sitä mieltä, että sana on loukkaa­va tai muu­toin vaar­alli­nen, niin se voidaan yhteis­tu­umin kieltää. Näin­hän on käynyt neek­eri-sanalle. Varsi­nais­es­ti krim­i­nal­isoitu­ja sano­ja on vähän, mut­ta sitä enem­män epäko­r­rek­teik­si määritel­tyjä. Van­hus-sanalle näin tulee käymään. 

    Oma äiti­ni ja hänen tut­tava­pi­irin­sä loukkaan­tu­vat van­hus-sanan käytöstä kohdal­laan (ovat 70+, käyvät jumpas­sa, uimas­sa, mon­et ovat työelämässä kiin­ni taval­la tai toisel­la). Kun­nioi­tan mielum­min hei­dän näke­mys­tään van­hus-sanan käytössä kuin vas­ta 57-vuo­ti­aan Osmo-nuorukaisen.…

  5. Kir­joitin joskus ennen nyky­isiä ark­isto­jani samankaltais­es­ti van­hus-sanas­ta, ja käytän sitä edelleenkin, vaik­ka ymmär­rän Eli­nankin näkemyksen. 

    En yritä väit­tää, että van­hus-sana olisi objek­ti­ivi­nen. Päin­vas­toin myön­nän, että liitän siihen arvolatauk­sen. Siihen sisäl­tyy arvos­tus ikää ja elämänkoke­mus­ta kohtaan. Kut­sues­sani jotaku­ta van­huk­sek­si viestin, että kun­nioi­tan hän­tä ikän­sä puoles­ta riip­pumat­ta hänen muista ominaisuuksistaan.

    Listal­tasi puut­tui­v­at sit­tenkin ikäih­mi­nen ja har­maa pantteri.

  6. Riemullista! Hieno kirjoitus.

    Olin muuten tänään kuun­tele­mas­sa, kun Bo Roth­stein puhui siitä, kuin­ka elä­keelle jäädään nykyään aikaisem­min, mut­ta eletään yhä pitem­pään, niin että kun ennen eläk­keen ja kuole­man välis­sä oli seit­semän vuo­den työtön jak­so, siinä on nyt jopa kak­sikym­men­tä viisi vuot­ta veroil­la mak­set­tua lomaa. Roth­stein ehdot­teli varovais­es­ti, että osa tästä lomas­ta voitaisi­in antaa työssäkäyville pien­ten las­ten van­hem­mille, jot­ka nyt on kiris­tet­ty kovin tiukoille, ja te ikään kuin nyökyt­telitte siinä vieressä.

    Mietin nyt vain, että mil­laisen van­hu­u­den olet ajatel­lut elää. Eikö senio­r­i­u­den ja van­hu­u­den ero arkipuheessa ole siinä, että seniori on akti­ivi­nen ja usein varsin työkykyi­nen matkail­i­ja, ajat­teli­ja ja kulut­ta­ja, mut­ta van­hus lähin­nä van­hus­ten­hoidon kohde.

  7. Karhu “kauhis­tus”?

    Nyt pieni uskon­toti­eteen pikakurssi. 

    Karhu oli kauhis­tus ja pirun ilmestys papis­tolle ja munkeille. 

    Kansalle karhu oli pyhä Karhue­mo. Jota kun­nioitet­ti­in sadoil­la lempin­imil­lä. Karhu-sanas­sa oli voimaa, jota ei saanut kut­sua paikalle turhaan. 

    Se, että Rruot­sis­sa on karhus­ta kalliopi­ir­roksia ja Suomes­sa ei, ker­too myös nimeno­maan siitä pyhyy­den voimas­ta. “Älä tee kuvaa jumalastasi”-tyyliin.

    Kirkko hyökkäsi rajusti karhun­palvo­jia kohtaa, hakkasi ja polt­ti kaik­ki karhulle pyhite­tyt kar­sikkop­u­ut, karhunkallop­u­ut. Kirkot raken­net­ti­in usein juuri palvon­ta­paikoille. Lisäk­si luvat­ti­in hel­vetin kirouk­sia ja kado­tus­ta karhua kun­nioit­taville — ja kansa saati­in pelkäämään emoaan, syn­nyt­täjään­sä, esi-äitiään, kansanuskon­toa. Mut­ta lempinimet oli­vat siis ennen kirkon kirous­ta usko­muk­sien voimasta.

  8. Eli­nalle: älä nyt ihmeessä moiti, jos ker­ran peesaan jotaku­ta. Poli­itikko­ja peesaan ker­ran kymme­nessä vuodessa. Nyt on se päivä ja hetki 😉

  9. “Kun tarpeek­si moni on yhteisössä sitä mieltä, että sana on loukkaa­va tai muu­toin vaar­alli­nen, niin se voidaan yhteis­tu­umin kieltää. Näin­hän on käynyt neekeri-sanalle.”

    On jok­seenkin naivia kuvitel­la, että sanan kieltämi­nen muut­taisi ne negati­iviset asen­teet, joi­ta taustal­la vaikut­taa. Jos pääos­al­la ihmi­sistä on negati­ivisia mieliku­via esimerkik­si jostain väestöryh­mästä (“neeker­it”), ei tilanne muu­tu mihinkään siitä että käytetään jotain muu­ta ter­miä (“tum­mai­hoinen”).

    Siinä olet oike­as­sa, että voihan yhteisö “kollek­ti­ivisel­la päätök­sel­lä” vai­h­taa jonkun sanan tai sanon­nan. Mut­ta mikä siitä on hyö­ty? Siinähän viimekädessä pae­taan ongel­maa (esimerkik­si sitä fak­taa, että Suomes­sa on paljon rasisi­tisia ihmisiä, tai että tum­mai­hoiset — ja tässä muuten sanaval­in­ta on tyylilli­nen seik­ka — tekevät enem­män rikok­sia kuin väestö keskimäärin)

    “Varsi­nais­es­ti krim­i­nal­isoitu­ja sano­ja on vähän, mut­ta sitä enem­män epäko­r­rek­teik­si määriteltyjä.”

    Kyl­lä kier­toil­maisu­jen käyt­tämi­nen ker­too aika paljon yhteiskun­nas­ta tai yhteisöstä jos­sa niitä syn­tyy. Taikauskoa (“otso”), petkus­tus­ta (“per­soon­ali­nen poh­jaratkaisu”), harhaan­jo­htamista (“dynaami­nen työy­hteisö”), teesken­te­lyä (“core-com­pe­tence”) tai tekopy­hyyt­tä (“neek­eri”). Ei kovin mairit­tel­e­vaa ko. yhteisön kannalta.

    Ja vielä kom­ment­ti­na ter­mi­in “idioot­ti” vs. “neek­eri”. Kyse on eri asioista: idioot­tia käytetään yleis­es­ti haukku­mani­menä, neek­er­iä taas käytetään viitat­taes­sa yhteen rotu­un. (ja suo­raan san­ot­tuna min­un on vaikea uskoa, että vam­mai­sista käytet­ti­in 60-luvul­la “idioot­ti” ‑ilmaisua, varsinkin kuin ottaa huomioon sanan alkuperän)

    Kari

  10. Osmo Soin­in­vaara oli isosti ajatellen oike­as­sa. Kier­toil­maisu ei ole ratkaisu. 

    Sana “van­hus” on kuitenkin kimu­rant­ti jut­tu. Jos san­ot jotain juuri eläköi­tynyt­tä, ja virili­teetistään sitkeästi kiin­ni pitävää van­huk­sek­si, hän toden­näköis­es­ti pahas­tuu. Jos taas puhut­telet selkeästi van­hem­malle iälle, ja ikään­tymisen­sä kanssa sinuik­si tul­lut­ta henkilö van­huk­sek­si, hän ei siitä toden­näköis­es­ti jak­sa pahas­tua. Paino sanal­la jaksa.

  11. Yleisem­minkin voidaan var­masti tode­ta hal­lit­se­van eli­itin tarve monien sano­jen kieltämiseen, Sak­sas­sa tässä ollaan var­masti pisim­mäl­lä mut­ta anglosaksi­nen maail­ma tulee aivan kan­noil­la. Tästä alkaa olla jo niin paljon koke­mus­ta, ja vielä melko pitkältä ajal­takin, että mon­et sano­ja kieltävät tahot tun­te­vat turhau­tu­mista pelkkien sano­jen kieltämistä kohtaan. Vihe­liäi­nen kansa kun kek­sii aina uusia kietoil­maisu­ja asioille, aivan niinkuin aina ennenkin. Kuopa­tus­sa NL:ssa ja muual­la sil­loises­sa Edis­tyk­sel­lisessä Euroopas­sa eri­laiset kier­toil­maisut kehit­tyivät läh­es taiteek­si, aika näyt­tää käykö meil­lä samoin.

  12. “Sopivista” sanoista puhumi­nen on kyl­lä aivan pirun pelot­tavaa. Mis­sä on se isoveli joka päät­tää että jokin sana ei ole “sopi­va” ja mil­lä oikeu­tuk­sel­la se sen päätök­sen tekee? Jos joku on vam­mainen, taikauskoinen, musta­lainen, kalju­un­tu­va, lyhyt ja liha­va van­hus, niin sit­ten­pähän on.

    Loukkaan­tu­misen ilmapi­iri on kamalaa vapaan keskustelun kannal­ta ja moinen kor­rek­tius pitäisi hävit­tää kokonaan.

  13. Oon samaa mieltä Karin kanssa.

    Mon­esti käy silleen, että jol­lakin ter­mil­lä on kiel­teinen ima­go, vaik­ka itse kohteel­la ei enää sitä olisikaan. Esim. just sanat neek­eri, musta­lainen tai ryssä on joillekin ihan neu­traale­ja, kun ovat niitä aina käyt­täneet. Omaan kor­vaan ne kuul­lostaa pahal­ta, kos­ka niin moni on käyt­tänyt niitä myös loukkaamis­tarkoituk­ses­sa. Eli siis kyse ei oo vält­tämät­tä siitä käsit­teestä sen ter­min takana, vaan sen ter­min omas­ta imagosta.

  14. Osmon mutua:

    “Olen ymmärtänyt, että jotkut roman­it oli­si­vat itsekin mielu­um­min musta­laisia kuin romaneja.”

    Tietysti romanei­den kesku­udessa on eri­laisia näke­myk­siä tästä asi­as­ta ja jotkut roman­it saat­ta­vat tosi­aan toivoa val­taväestönkin käyt­tävän sanaa musta­lainen. Yleisem­pää on kuitenkin, että he kut­su­vat itse itseään mielel­lään musta­laisik­si, mut­ta odot­ta­vat valko­lais­ten käyt­tävän neu­traalia ter­miä romani. Musta­lainen on kuitenkin ollut ja on vieläkin hal­ven­tamis­mielessä käytet­ty sana. 

    Jos romanikin on saanut tämän pain­o­lastin ainakin Osmon mielessä, niin sit­ten täy­tyykin taas kek­siä jokin uusi kirjainyhdistelmä. 

    Osmo haaveilee pitkästä iästä:

    “Minus­ta van­hu­udessa ei ole mitään häpeäl­listä. Minä ainakin toivon eläväni vanhaksi.”

    Van­hu­udessa ei olekaan mitään häpeäl­listä tai ei ainakaan pitäisi olla. Sen sijaan toim­intakyvyn menet­tämisessä useim­mille on. En var­mas­tikaan ole ain­oa, jota puis­tat­taa aja­tus vuo­teeseen sido­tus­ta, täysin muiden avun varas­sa elämis­es­tä. Van­hus-sana liitetään nykyään enem­män ja enem­män nimeno­maan elämän­sä hallinnan menet­täneeseen van­haan henkilöön. On siis erotet­ta­va, että ihmi­nen on van­ha ja että hän on vanhus.

    Kir­si, ei ollut tarkoi­tus moit­tia, sori. Kyl­lä Osmon kanssa saa olla samaa mieltä. Minä vain en koskaan ole 😉

  15. Sinivihreä: “Jos san­ot jotain juuri eläköi­tynyt­tä, ja virili­teetistään sitkeästi kiin­ni pitävää van­huk­sek­si, hän toden­näköis­es­ti pahastuu.”

    Joten san­o­taan sit­ten vaik­ka kuinkas vapaa­her­ra, tai jotain sel­l­aista. Mut­ta tässä on kak­si ongel­maa, joista tuo ratkaisee ensim­mäisen, eli sen että van­hus ei halua että hän­tä nimitel­lään taval­la joka antaa hänen ymmärtää ole­van van­ha, rai­h­nainen tai jotain sel­l­aista kos­ka on vaara, että van­hus suut­tuu siitä että joku halu­aa louka­ta häntä. 

    Toisaal­ta jos ongel­ma onkin siinä, että kyseinen iäkäs ihmi­nen on näreis­sään siitä, että toinen pitää hän­tä van­hana, rai­h­naise­na ja niin edelleen, niin kohtelias kier­toil­maisu voi jopa pahen­taa asi­aa kos­ka se eriskum­mallisu­udessaan alle­vi­ivaa kier­ret­tävää asiaa.

    Edes jonkin­laisen kotikas­vatuk­sen saa­neet ja/tai muuten täyspäiset ihmiset nyt ymmärtävät muutenkin olla kom­men­toimat­ta keskustelukump­panin­sa ikää, ter­veyt­tä, ulkonäköä tai muu­ta vas­taavaa, ja tämä kos­kee sovel­tuvin osin myös tit­uleer­aamista. Ihan lähisuhteis­sakin, tut­ta­va evästi naimisi­in men­nessäni, että ei koskaan kan­na­ta huka­ta tilaisu­ut­ta pitää tur­pansa kiinni.

  16. Romaneista vielä, että useim­miten­han he käyt­tävät itses­tään nim­i­tys­tä kaaleet ja val­taväestöstä kaa­jeet.. En sit­ten tiedä, miten suh­tau­tu­vat jos ulkop­uo­li­nen näitä sano­ja käyttää. 

    Enpä oikeas­t­aan ole hei­dän kuul­lut käyt­tävän itses­tään sen enem­pää romani- kuin musta­lais-sanaakaan, että ehkä koko keskustelu on aika teoreettinen.

  17. Mik­siköhän aina puhutaan pelkästään ns. pääväestön kilenkäytöstä ja käyt­täy­tymis­es­tä halvek­si­vasti, mut­ta “vähem­mistöt” saa­vat käyt­tää kuin­ka hal­ven­tavia ilmaisu­ja tahansa (“valko­lainen”, “nuorisorikolli­nen”, jne.). Mielestäni esimerkik­si Suomes­sa pahimpia rasis­te­ja ovat ns. vähem­mistöön kuu­lu­vien ryh­mien edus­ta­jat. Min­ut on tois­tu­vasti yritet­ty haka­ta Helsin­gin keskus­tas­ta “etnis­ten vähem­mistö­jen” toimes­ta omas­ta mielestäni pelkästään sik­si, että sat­un ole­maan “valkoi­hoinen”.

    Mut­ta tätähän ei tietenkään saa sanoa, kos­ka se on “rasis­mia” ja oikeasti oli vain sat­tumaa että ain­oat kak­si ryöstöä joiden kohteek­si olen joutunut elämäni aikana on tehty soma­lei­den toimes­ta (joi­ta Suomes­sa on vielä tois­taisek­si varsin vähän).

    Voimme sen­tään lohdut­tau­tua sil­lä, että Ruot­sis­sa asioista vaiken­e­mises­sa ollaan vielä pidemmällä:
    http://www.halla-aho.com/scripta/ruotsalaisia_madonlukuja.html

  18. Pirteä, hyväkun­toinen, päältä 80-vuo­tias isoäi­ti­ni ei tykkää olla van­hus, vaan ikäih­mi­nen. Hän perustelee sitä sil­lä, että muis­taa mil­laisia 80-vuo­ti­aat oli­vat hänen nuoru­udessaan eikä hän ole saman­lainen van­hus, hänel­lä on vas­ta jonkin ver­ran ikää, mut­ta ei hän vielä ole pysähtynyt paikalleen.

  19. Suomen väki­val­tarikoslu­vut ovat van­han EU:n kärkipäässä ja pääosin kotop­eräistä aines­ta. Paha olo purkau­tuu väki­val­lan kaut­ta. Pahaa oloa lie­nee Ruotsin maahanmuuttajillakin.

    Sen sijaan, että hyvää tarkoit­taen annetaan eri­laisia pas­sivoivia tukia, pitäisi opet­taa ja kan­nus­taa vaikeuk­sis­sakin ole­via ihmisiä huole­hti­maan itses­tään, toi­sis­taan ja vaikeuk­sis­sa ole­vista kotiseuduis­taan / kotimaistaan.

    Vapaus ja vas­tuu pitäisi aina kietoa samaan paket­ti­in. Kollek­ti­ivisen vas­tu­un ongel­ma on se ettei kukaan viimekädessä kan­na vas­tu­u­ta ja sik­si todel­lista vas­tu­ullisu­ut­ta on viedä vas­tu­ut aina henkilö­ta­solle asti. 

    Kun vas­tu­un otta­mi­nen ja kan­t­a­mi­nen asete­taan vapauk­sien ja val­lan edel­ly­tyk­sek­si vas­tu­ut tule­vat myös hoidetuksi.

    Jos henkilö ei ole valmis ole­maan mis­tään vas­tu­us­sa, ei tälle kan­na­ta paljon vapauk­sia tai val­taakaan antaa. Jos annetaan, siitä kär­sii vain vas­tu­ut­toma­lle vapauk­sia ja val­taa antanut taho tai yhteisö.

    Näk­isin että suo­ma­lainen kult­tuuri muo­vaa Suomen soma­lia otta­maan vas­tu­un Soma­lias­ta ja suomen irak­i­laista otta­maan vas­tu­un Irak­ista. Tämä tapah­tuu viimeistään siir­to­laisu­u­den kol­man­nes­sa polves­sa, jos­sa uusien tuli­joiden parhaim­mis­to on täysin inte­groitunut kult­tuuri­imme ja samanaikaises­ti säi­lyt­tänyt voimakkaan siteen omaan perinteeseensä.

  20. Ton­ni käteen höpisee outoja: 

    “Näk­isin että suo­ma­lainen kult­tuuri muo­vaa Suomen soma­lia otta­maan vas­tu­un Soma­lias­ta ja suomen irak­i­laista otta­maan vas­tu­un Irak­ista. Tämä tapah­tuu viimeistään siir­to­laisu­u­den kol­man­nes­sa polves­sa, jos­sa uusien tuli­joiden parhaim­mis­to on täysin inte­groitunut kult­tuuri­imme ja samanaikaises­ti säi­lyt­tänyt voimakkaan siteen omaan perinteeseensä.”

    Mik­si Suomeen täysin inte­groitunut suo­ma­lainen (suo­ma­lainen­han hän tässä vai­heessa on eikä mikään irak­i­lainen) jotenkin eri­tyis­es­ti ottaisi vas­tu­u­ta Irak­ista.. ? Ja mitä tekemistä suo­ma­laisel­la kult­tuuril­la on tämän kanssa?

    Enpä usko, että immi­grant­tien kol­man­nes­sa polves­sa voidaan olla samanaikaises­ti täysin inte­groitunei­ta asuin­maa­han ja voimakkaat siteet iso­van­hempi­en­sa lähtö­maa­han ja sen kult­tuuri­in säi­lyt­täneitä… Tyhjää liturgiaa.

    Sitä pait­si: mikä ihmeen “uusien tuli­joiden parhaim­mis­to kol­man­nes­sa polves­sa”? Eivät he kai siinä vai­heessa enää mitään “uusia tuli­joi­ta” ole. 

    Ton­nin kom­ment­ti sopi kyl­lä hyvin kier­toil­mau­sot­sikon alle, kos­ka tämän tyyp­pinen ide­al­isti­nen, todel­lisu­udelle vieras jar­gon yleen­sä vilisee kier­toil­mauk­sia: posi­ti­ivi­nen diskrim­i­naa­tio, kult­tuurien väli­nen syn­er­gia… jne. 

    Ulko­maalais­ten osu­u­teen tehdy­istä rikok­sista Suomes­sa Ton­ni voi tutus­tua oikeusmin­is­ter­iön sivuil­la. Oikeuspoli­it­tisen tutkimus­laitok­sen tutk­i­ja Han­nu Nie­mi on tehnyt myös laa­jan selvi­tyk­sen aiheesta. Muun muuas­sa tästä tutkimuk­ses­ta selviää, että tietyis­sä rikostyypeis­sä ulko­maalais­ten suh­teelli­nen osu­us on moninker­tainen suo­ma­laisi­in nähden.

  21. Jaakko:” Voimme sen­tään lohdut­tau­tua sil­lä, että …”

    Ja tuo­hon jatkok­si Scrip­tan viimeisim­mästä tek­stistä (Ruot­salaisia madon­luku­ja, osa2) saa hyvän ohjeen suo­ma­lais­ten nyky­poli­itikko­jen aiheut­ta­man masen­nuk­sen torjuntaan:
    ”Aina, kun Suo­mi masen­taa, kan­nat­taa ajatel­la Ruotsia.”

  22. Eli­na
    “Mik­si Suomeen täysin inte­groitunut suo­ma­lainen (suo­ma­lainen­han hän tässä vai­heessa on eikä mikään irak­i­lainen) jotenkin eri­tyis­es­ti ottaisi vas­tu­u­ta Irak­ista.. ? Ja mitä tekemistä suo­ma­laisel­la kult­tuuril­la on tämän kanssa?”

    Kyl­lä hän on kuitenkin väli­mallin jätkä, kos­ka on erinäköi­nen kuin muut, har­ras­taa osin eri per­in­teitä kuin muut ja joutuu koko elämän­sä selit­tämään mik­si on hiukan eri­lainen kuin muut. Kyl­lä se oma eri­laisu­us alkaa tätä väli­mallin jätkää pakostikin itseän­säkin kiin­nos­taa ja se mik­si iso­van­hem­mat jou­tu­i­v­at aikanaan koti­maas­taan lähtemään. Sivistyneistö kaikkial­la on kiin­nos­tunut juuris­taan ja on luon­te­vaa että muu sivistyneistö joskus kyse­lee tältä väli­mallin jätkältä tämän alku­perä­maan kuu­lu­misia. Näin tälle syn­tyy sosi­aa­li­nen paine sekä per­in­teisen kult­tuu­ri­taus­tansa että val­takult­tuurin suunnal­ta kan­taa vas­tu­u­ta iso­van­hempi­en­sa koti­maas­ta. On toki selvä että kaik­ista kol­man­nen sukupol­ven maa­han­muut­ta­jista ei tule sivistyneistöä, mut­ta parhaim­mis­tos­ta tulee. Höpinäni on toki opti­mistista ajat­telua, mut­ta ei kai se sen­tään vielä ole kiellettyä?

    Muuten suo­ma­laiset ensim­mäisen ja toisen pol­ven maa­han­muut­ta­jat tekivät aikanaan Ruot­sis­sa suh­teessa enem­män väki­val­tarikok­sia kuin kan­taväestö. Tuo lie­nee enem­män juuret­to­muu­teen ja huono-osaisu­u­teen liit­tyvä ilmiö kuin tiet­tyyn etniseen taus­taan liit­tyvä tek­i­jä. Silti toki on niin että ihmisen fyy­sistä koske­mat­to­muut­ta arvoste­taan jois­sain kult­tuureis­sa enem­män kuin toisissa.

  23. “Tämä tapah­tuu viimeistään siir­to­laisu­u­den kol­man­nes­sa polves­sa, jos­sa uusien tuli­joiden parhaim­mis­to on täysin inte­groitunut kult­tuuri­imme ja samanaikaises­ti säi­lyt­tänyt voimakkaan siteen omaan perinteeseensä.”

    Minä kyl­lä suh­taudun lähtöko­htais­es­ti varsin skep­tis­es­ti tuo­hon inte­groi­tu­miseen ainakin joidenkin etnis­ten ryh­mien osalta. Ran­skan katumel­lakat ja Ruotsin lähiöge­tot anta­vat viit­teitä siitä, ettei mitään inte­groi­tu­mista tule tapah­tu­maan ainakaan nyky­isin keinoin. Ja tähän tuskin aika aut­taa, eiväthän musta­laisetkaan ole inte­groituneet suo­ma­laiseen jär­jestelmään vaik­ka heitä on tääl­lä ollut enem­män ja tai vähem­män “aina” (mil­loinka­han musta­laisia on muuten Suomeen saapunut?)

    Minus­ta huolestut­tavaa on sekin, että nyky­isin toimen­pitein eväät inte­groi­tu­miseen heikkenevät edelleen kun asuinalueet (ja siten myös esimerkik­si koulut) muut­tuvat leimallis­es­ti pelkästään maa­han­muut­ta­javäestön alueik­si. Ja tähän ongel­maan suo­ma­lainen jär­jestelmä vas­taa jär­jestämäl­lä “omankielistä” opetusta.

    Kari

  24. ”Muuten suo­ma­laiset ensim­mäisen ja toisen pol­ven maa­han­muut­ta­jat tekivät aikanaan Ruot­sis­sa suh­teessa enem­män väki­val­tarikok­sia kuin kan­taväestö. Tuo lie­nee enem­män juuret­to­muu­teen ja huono-osaisu­u­teen liit­tyvä ilmiö kuin tiet­tyyn etniseen taus­taan liit­tyvä tekijä.”

    Lop­putu­lok­sen kannal­ta kuitenkin on oikeas­t­aan saman­tekevää, mis­tä tuo ”ei toiv­ot­ta­va käyt­täy­tymi­nen” johtuu. Ei ole mitään syytä epäil­lä, etteikö Ruot­sia vas­taa­va kehi­tys tule tapah­tu­maan myöskin Suomes­sa, vaik­ka onkin selitet­ty Suomen ole­van hyvässä ase­mas­sa maa­han­muut­toon näh­den, kos­ka voimme ottaa oppia muiden tekemistä virheistä. Tosin mon­en­lais­ten ”posi­ti­ivis­ten eri­ty­is­toimen­pitei­den” vaiku­tus on kyl­lä osat­tu tes­ta­ta jo Ruot­sis­sakin ja lop­putu­lok­sen tiedämme.

    Huu­ta­va työvoima­pu­la on yksi A. Thors’in peruste tehostaa maa­han­muut­ta­jien haal­im­ista Suomeen. Tosin esimerkik­si Kemi­järvel­lä pahin pula on ilmeis­es­ti helpot­tanut ja näyt­tää myöskin TietoE­na­tor ”tehosta­van toim­intaansa” — ilman lisä­työvoiman tarvetta.

    Ain­oas­taan hoi­va-alat ovat sel­l­aisia, jonne oikeasti tarvit­taisi­in lisä­työvoimaa. Mut­ta epäilen, että maa­han­muut­to­min­is­ter­iön kaavaile­ma rekry­toin­ti mus­lim­i­maista tuskin helpot­taa tuo­ta pulaa, kos­ka ”posi­ti­ivi­nen eri­tyisko­htelu” tulee takaa­maan sen, että mus­lim­imies voi kult­tuurisi­in syi­hin vedoten kieltäy­tyä men­emästä van­hainkoti­in mum­mo­jen pyl­lyjä pyyhkimään ja vaip­po­ja vaihtamaan.

  25. Ton­ni jatkaa sitkeästi höpinöitään: 

    (Höpinä kier­toil­maisuna paskan jauhamiselle sopii alku­peräiseen van­hus-teemaan hyvin…mitä se muori höpäjää..? jne. )

    “Kyl­lä hän [kol­man­nen pol­ven irak­i­lainen] on kuitenkin väli­mallin jätkä, kos­ka on erinäköi­nen kuin muut, har­ras­taa osin eri per­in­teitä kuin muut ja joutuu koko elämän­sä selit­tämään mik­si on hiukan eri­lainen kuin muut”

    Jaa­has? Kyl­lä meitä suo­ma­laisia nyt on sen ver­ran erinäköisiä (vrt. Osmo) ylipään­sä, että enpä pitäisi ketään mah­dol­lisen vähän tum­mem­man tukan­värin vuok­si “väli­mal­li­na”.. Suo­ras­taan rasis­tista puhet­ta minusta. 

    Samoin me kaik­ki har­ras­tamme eri asioi­ta ja jokainen joskus kertoo/joutuu ker­tomaan taus­tas­taan. Ja jokainen on oma­l­la taval­laan “hiukan eri­lainen” Enpä kiin­nit­täisi mitään huomio­ta kol­man­nen pol­ven irak­i­laiseen tämän iso­van­hempi­en irak­i­laisu­u­den perus­teel­la.. Mut­ta jos on komea mies… mmm!

    Lisää Ton­nin höpötystä: 

    “Sivistyneistö kaikkial­la on kiin­nos­tunut juuristaan”

    Emmeköhän me kaik­ki ole kiin­nos­tunei­ta juuris­tamme. Tämä on uni­ver­saali, yleis­in­himilli­nen tarve. Sil­lä ei ole mitään tekemistä sen kanssa kuu­luko “sivistyneistöön”, mitä sekin sit­ten lienee… 

    “Höpinäni on toki opti­mistista ajat­telua, mut­ta ei kai se sen­tään vielä ole kiellettyä?”

    Ei vielä ole!

  26. Tämä näyt­tää taas menevän maahanmuuttokeskusteluksi.

    Mut­ta kier­toil­maisu­ista: Kyl­lä, ne ovat usein loukkaavia. Ongel­ma on siinä, että kier­toil­maisu­ja vas­taan käyvät yleen­sä ne, joil­la on eniten halua käyt­tää alku­peräistä ilmaisua nimeno­maan sen loukkaavak­si koe­tus­sa merk­i­tyk­sessä (vrt. neekeri). 

    Tämän vuok­si pitäisin kie­lenkäyt­töön puut­tumista huonona asiana noin lähtöko­htais­es­ti. Syynä on se, että kun joku sana laite­taan pan­naan, niin sil­loin sekä ko. sanas­ta, että sen kier­toil­mais­us­ta tulee loukkaavia. Fik­sut ihmiset kek­sivät kyl­lä tavan ilmaista asia neu­traal­isti, ja jos joku loukkaan­tuu puheenai­heesta, ei mikään kier­toil­maisu voi sitä muut­taa. Viit­taan jälleen ker­ran maahanmuuttajakeskusteluun.

  27. Mik­si kenenkään pitäisi välit­tää siitä loukkaan­tuko joku jostain sanas­ta? Jos joku halu­aa välit­tää siitä, että saat­taako joku loukkaan­tua, niin aivan vapaasti.

  28. Täm keskustelu on näköjään men­nyt hiemean eri suun­taan mihin minä olisin halun­nut sitä viedä. Minä voin olla rasisti, minä voin vas­tus­taa maa­han­muut­toa, mut­ta… Oikeas­t­aan halusin nos­taa esi­in sen näkökan­nan, että Suomes­sa (tai ilmeis­es­ti koko Euroopas­sa) on erit­täin vaikeaa ylipäätään puhua maa­han­muu­tos­ta, maa­han­muut­ta­jista tai ilmiöi­hin riit­tyvistä ongelmista.

    Esimerkik­si Helsin­gin sanomat sen­suroi keskustelis­saan _järjestelmällisesti_ kaik­ki puheen­vuorot, jot­ka kri­ti­soi­vat maa­han tullei­ta vähem­mistöjä. Perustelu on sinäl­lään järkevä, ei halu­ta kär­jistää ris­tiri­ito­ja tai suosia “rasis­mia”. Ongel­ma syn­tyy lähin­nä siitä, että kun HS tai mikään muukaan media ei ker­ro siir­to­laisu­u­den ongelmista, siitä ei myöskään syn­ny keskustelua eikä siihen tule muu­tos­ta. Mielestäni suo­ma­lainen siir­to­lais­poli­ti­ik­ka (tai jos halu­at­te, “pako­lais­poli­ti­ik­ka”) on täy­del­lisen epäon­nis­tunut, mut­ta sitä ei ikinä san­o­ta mis­sään val­ta­me­di­as­sa kos­ka se on “rasisimia”. Tämä liit­tyy Osmon otsikkoon siten, että kyse on samas­ta ilmiöstä, asioiden näen­näis­es­tä kaunistelusta.

    - Jaakko

    Siitä on kyse.

  29. Eli­nalle:

    Jos vas­tu­un kan­tamiseen kas­vat­tamisen toivom­i­nen on mielestäsi paskan jauhamista, mikä mielestäsi ei ole paskan jauhamista? Turha jatkaa samaa ongelmien voiv­ot­telua uudelleen ja uudelleen. Ratkaisuhakuisu­us on avain. Esitin poh­jak­si että vas­tuu ja val­ta pitäisi aina pake­toi­da yhteen ja näin kas­vat­taa ihmiset otta­maan vastuuta. 

    Tuo on onnis­tunut käytän­nössä hyvin ainakin par­tio-ohjel­mas­sa. Esim. par­ti­o­laiset otta­vat ja heille annetaan mui­hin ikä­toverei­hin­sa näh­den suuria jär­jeste­ly- ja organ­isoin­ti­vas­tui­ta kan­tokykyn­sä mukaises­ti. Näin heille on luon­te­vaa ottaa ja kan­taa vas­tui­ta myös myöhem­mässä elämässään. Par­tio-ohjel­mas­sa avain on tekemäl­lä oppimi­nen, jol­loin huononkin lukupään omaa­va voi saavut­taa men­estys­tä ja onnis­tu­misen iloa. Myös teo­reet­tisia opiskel­e­vat saa­vat iloa par­tio-ohjel­man käytän­nön tekemisestä.

    Siis vas­tu­un ja val­lan pake­toin­ti onnis­tuu sekä teo­ri­as­sa että käytän­nössä. Ongel­mana on se että jotkut tahot halu­a­vat antaa/ottaa vas­tu­u­ta ilman val­taa ja antaa/ottaa toisaalle val­taa ilman vas­tu­u­ta. Täl­laisia suhare­i­ta on kaikissa poli­it­ti­sis­sa ja muis­sakin väreis­sä ja näille suhareille on omi­naista laa­ja kier­toil­maisu­jen käyttö. 

    Vas­tu­ut pitää kuitenkin sisäistää eikä ulkois­taa, jot­ta kokon­aisuuk­sia voi saa­da toim­i­maan upeasti. Vas­tui­ta voi toki dele­goi­da, mut­ta sil­loin täy­tyy dele­goi­da val­taakin samas­sa paketissa. 

    Käytän aika paljon abstrak­te­ja käsit­teitä, kos­ka en halua turhaan liikaa osoitel­la suhare­i­ta sormel­la ja kär­jistää ris­tiri­ito­ja, vaan oma­l­ta osaltani keskit­tyä rak­en­teel­lis­ten ongelmien purkamiseen. Jos muil­ta saman­su­un­taisen toivom­i­nen on paskan jauhamista, niin en tiedä mitä siitä pitäisi ajatel­la. Yksin kukaan ei voi kovin paljon saa­da aikaisek­si, ainakaan jos muille ei voisi esit­tää edes toivo­muk­sia leimau­tu­mat­ta paskan jauhajaksi.

  30. En tie­da onko tal­la mitaan kuriosi­teet­tiar­voa suuren­paa merk­i­tys­ta, mutta:

    “Karhu” on itses­saan kier­toil­maisu, joka viit­taa ko. elaimen karheaan turkki­in. Alku­perainen sana ko. elaimelle lie­nee ollut “ohto”, joka kai ortografi­sista syista sit­tem­min muut­tui muo­toon “otso”.

    Niin se kieli muut­tuu, ennen vaimokin oli nainen ja nyt se on toisin pain.

  31. Pitää erot­taa varsi­naiset kier­toil­mauk­set eli eufemis­mit kie­len luon­nol­lis­es­ta muu­tok­ses­ta ja kehityksestä. 

    Monien tau­tilu­ok­i­tusten kohdal­la on luovut­tu suomenkieli­sistä aikaisem­mista määreistä: Kaa­tu­matau­ti on nykykielessä epilep­sia, soker­i­tau­ti diabetes..jne. Min­un kor­vaani tekee ainakin sivistymät­tömän vaikutel­man, jos joku käyt­tää edel­lä­mainit­tu­ja suomenkielisiä ver­sioi­ta. Kieli siis elää. 

    Vajaamielisyys on nykyään kehi­tys­vam­maisu­ut­ta. En tätäkään pitäisi varsi­naise­na kier­toil­mauk­se­na. Ei siinä kau­nis­tel­la asi­aa kuten esim. kuolla=nukkua pois, joka on tyyp­pilli­nen kier­toil­maus pelot­tavalle asialle. 

    Jip­po, ei karhu-sana ole mikään kier­toil­maus, vaik­ka sen kan­tasana kuvaakin kyseisen eläi­men turkkia. Yhtä vähän on kier­toil­maus, kun nim­itän jotaku­ta läskik­si, vaik­ka se viit­taa kehon korkeaan rasvaprosenttiin. 

    Todelil­nen superkier­toil­maus on nykyään sana haaste, jota vil­jel­lään aina kun jokin asia on han­kala tai suo­ras­taan mah­do­ton ratkaista. Kun tilil­läni on nol­la euroa on se nykykielel­lä min­ulle taloudelli­nen haaste ja mah­dol­lisu­us. Ennen olin vain PA. 

    Ton­ni,

    Olen lait­tanut kyl­lä lain­aus­merkkei­hin ne koh­dat joi­ta pidän höpinänä, vas­tu­un kan­tamiseen kas­vat­ta­mi­nen ei niis­sä ole. 

    “Käytän aika paljon abstrak­te­ja käsitteitä”

    Abstrak­tiot eivät ole ongel­ma, vaan se että et oikeas­t­aan sano mitään, esim: 

    “Ratkaisuhakuisu­us on avain. Esitin poh­jak­si että vas­tuu ja val­ta pitäisi aina pake­toi­da yhteen […]”

  32. Eli­na:

    Abstrak­tiot eivät ole ongel­ma, vaan se että et oikeas­t­aan sano mitään, esim: 

    “Ratkaisuhakuisu­us on avain. Esitin poh­jak­si että vas­tuu ja val­ta pitäisi aina pake­toi­da yhteen […]”

    Osan uus­suo­ma­lai­sista ja van­hois­takin ongel­mana on hei­dän halut­to­muuten­sa ja/tai kyken­emät­tömyyten­sä ottaa ja kan­taa vas­tu­u­ta, jol­loin heille ei uskalleta val­taakaan antaa. Tästä syys­tä tätä osaa uus­suo­ma­laisia että van­ho­jakin tulisi koulut­taa otta­maan vas­tu­u­ta anta­mal­la heille val­taa vas­tu­un-kan­non mukaises­ti. Mitkä ovat parhaat konkreet­tiset toimen­piteet, en osaa sanoa, mut­ta ajatuk­seni oli siis tuo vähän konkreet­tisem­mal­la tasolla.

    Saman­tyyp­pistä abstak­tia ideaa val­lan ja vas­tu­un yhtey­destä käyt­ti tasaval­lan pres­i­dent­ti tänään eduskun­nan istun­tokau­den ava­jai­sis­sa enkä edelleen ymmär­rä mik­si tuol­lais­es­ta yhtey­destä puhumi­nen on mielestäsi höpinää. 

    Tasaval­lan pres­i­dentin puheesta sai sel­l­aisen käsi­tyk­sen, että hänen mielestään Sto­ra Enson ylika­p­a­siteet­tia puret­ti­in vas­tu­ut­toma­l­la taval­la eli val­ta-ase­mas­sa ei olisi kan­net­tu sen edel­lyt­tämää vastuuta.

    Omas­ta mielestäni aku­ut­ti­in kan­nat­tavu­uskri­isi­in reagoiti­in kohtu­ullisen vas­tu­ullis­es­ti leikkaa­mal­la ylika­p­a­siteet­tia. Eduskun­takin reagoi kohtu­ullisen vas­tu­ullis­es­ti kun ei puut­tunut lyhyen tähtäi­men oper­ati­ivisi­in ratkaisuihin.

    Siinä osit­tais­ten val­tiony­htiöi­den omis­ta­japoli­ti­ikkaa on mielestäni hoidet­tu vas­tu­ut­tomasti, että ei ole pain­otet­tu korkean osaamisen ja jalostusas­teen strate­giaa, vaan on kan­natet­tu aliresurssoin­tia tutkimuk­seen, tuoteke­hi­tyk­seen ja kasvuyri­tys­toim­intaan parem­man kan­nat­tavu­u­den ja osinko­tuo­ton aikaansaamisek­si lyhyel­lä tähtäimel­lä. Tuon takia ei ole syn­tynyt uusia korkeam­man jalostusas­teen tuot­tei­ta, joi­ta Kemi­järvel­läkin voitaisi­in valmis­taa ja saa­da aikaan parem­pi kan­nat­tavu­us ja osinko­tuot­to pitem­mäl­lä tähtäimellä. 

    Siis jos val­tio halu­aisi toimia vas­tu­ullisen omis­ta­jan lail­la, se toivoisi tai vaatisi osin omis­tamien­sa yri­tys­ten yhtiökok­ouk­sis­sa, että tutkimuk­seen, tuoteke­hi­tyk­seen ja
    kasvuyri­tyshankkeisi­in on käytet­tävä nyky­istä suurem­pi osa yri­tys­ten liike­vai­h­dos­ta. Se mitä nämä han­kkeet tarkalleen ottaen oli­si­vat kan­nat­taisi edelleen jät­tää yri­tys­ten hal­li­tusten ja oper­ati­ivisen johdon päätän­tä­val­taan. Sinne tosin kan­nat­taisi vali­ta riit­tävästi henkilöitä, jot­ka ymmärtävät tutkimus, tuoteke­hi­tys ja kasvuyritystoimintaa. 

    Val­tion kan­nat­taa pitää kvar­taalip­ituute­na neljän­nesvu­o­sisa­taa, vaik­ka vaa­likausi onkin neljän vuo­den mittainen.

  33. Lap­shus, nuorhus, aikuishus, kes­ki-ikäishus, vanhus! 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.