Attac vaatii Nokiaa ulos Romaniasta!

Tele­vi­sios­sa haas­ta­tel­tiin aamul­la kah­ta Attacin akti­vis­tia, jot­ka ker­toi­vat, miten kulut­ta­ja­boi­kot­ti voi vai­kut­taa sel­lai­seen puo­li­ri­kol­li­seen toi­min­taan kuin oli Nokian Boc­hu­min teh­taan siir­to Roma­ni­aan. Sak­sas­sa tämä siir­to on aiheut­ta­nut tun­ne­tus­ti rai­voa, Roma­nias­sa Nokian teh­das­ta odo­te­taan kuin kuu­ta nouse­vaa osoi­tuk­se­na parem­mas­ta tulevaisuudesta.

En pidä glo­ba­li­saa­tioon liit­ty­vis­tä alue­po­liit­ti­sis­ta yllä­tyk­sis­tä, mut­ta aika yksi­puo­li­ses­ti kave­ruk­set näki­vät asian rik­kai­den mai­den näkö­vink­ke­lis­tä. Mil­tä­hän sama tilan­ne oli­si näyt­tä­nyt, jos se oli­si uuti­soi­tu Roma­nian kan­nal­ta? Attacin boi­kot­ti vaa­tii Noki­aa pysy­mään pois­sa Roma­nias­ta! Hyvät työ­pai­kat ovat rik­kai­den mai­den yksi­noi­keus! Roma­nia­lai­set eri­kois­tu­koon kerjäämään! 

20 vastausta artikkeliin “Attac vaatii Nokiaa ulos Romaniasta!”

  1. Juu­ri tämä työn­ja­koon liit­ty­vä yksi­sil­mäi­syys on minus­ta­kin ollut vähän kum­mal­lis­ta “glo­ba­li­saa­tio­kri­tii­kis­sä”. Ymmär­rän sen, että kri­tiik­ki koh­dis­tuu yri­tyk­siin kier­tää sel­lai­set sää­dök­set, kuten vaik­ka ympä­ris­tö­nor­mit, jois­ta aiheu­tu­vat kus­tan­nuk­set yri­tys­ten pitäi­si­kin mark­ki­na­ta­lou­des­sa maksaa.

    Sen­si­jaan rik­kai­den puo­lus­ta­mi­nen on joten­kin epäi­lyt­tä­vää. Ikään­kuin katu­ja mit­tai­le­va roma­nia­lai­nen oli­si mie­luum­min työt­tö­mä­nä kuin teki­si töi­tä puol­ta sak­sa­lais­ta hal­vem­mal­la. Sak­sas­sa­kaan tus­kin nois­ta työn­te­ki­jöis­tä kovin suu­ri osa on enää puo­len vuo­den pääs­tä töi­den lop­pu­mi­sen jäl­keen työt­tö­mä­nä. Jos teh­das oli­si jää­nyt Sak­saan, se roma­nia­lai­nen oli­si pal­jon toden­nä­köi­sem­min kilo­met­ri­teh­taal­la edelleen.

  2. Joku kau­nis päi­vä Nokia läh­tee Roma­nias­ta­kin, ja on seu­raa­van hal­pis­maan vuo­ro. Täs­sä pelis­sä häviä­jä hävi­ää enem­män kuin voit­ta­ja voittaa.

    Län­si-Euroop­pa on teh­nyt Roma­nian hyväk­si pal­jon, ja talous­kas­vu on siel­lä kovas­sa vauh­dis­sa kän­ny­köis­tä riippumatta.

  3. Attack alkaa näyt­tää todel­li­sen kar­van­sa. Jär­jes­tön näke­myk­sen mukaan sak­sa­lai­nen on hyviin työ­paik­koi­hin oikeu­tet­tu­jen jonos­sa ennen roma­nia­lais­ta. Oli­si hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti­kin mie­len­kiin­tois­ta tie­tää, mihin mei­dät suo­ma­lai­set tuos­sa jonos­sa Attacin mie­les­tä sijoitetaan. 

    Onko ongel­ma­na se, että köy­hät jä vähä­vä­ki­set roma­nia­lai­set, eivät ole pys­ty­neet mak­sa­maan jär­jes­töl­le suo­peas­ta kommentoinnista?

  4. Olen Oden kans­sa täy­sin samaa mieltä.
    Aika­naan Nokia var­mas­ti siir­tyy pois myös Roma­nias­ta, kun siel­lä elin­ta­so ja palk­ka­ta­so ovat nous­seet riit­tä­vän korkeiksi.

    Oikeas­taan posi­tii­vi­sem­paa kuin elin­ta­son nousu Roma­nias­sa on kui­ten­kin elin­ta­son las­ku Sak­sas­sa. Vaka­vim­mat glo­baa­lit ongel­mat ovat kui­ten­kin enem­män seu­raus­ta ylet­tö­mäs­tä vau­rau­des­ta kuin köyhyydestä.

  5. Roma­nia on EU-maa Brys­se­lis­tä pys­ty­tään var­sin mai­nios­ti sää­te­le­mään myös sikä­läi­siä työ­olo­ja. Sää­li boc­hu­mi­lai­sia, mut­ta kyl­lä se on pel­käs­tään posi­tii­vis­ta, että elin­ta­soe­rot EU-mai­den välil­lä tasoittuvat.

    Koko pie­nen ikä­ni olen kuul­lut, kuin­ka se on niin vää­rin, että kehi­tys­mais­ta tuo­daan raa­ka-ainei­ta län­si­mai­hin, niis­tä jalos­te­taan tuot­tei­ta ja nämä tuot­teet myy­dään kal­liil­la takai­sin kehi­tys­mai­hin. Nyt kun suu­ry­ri­tyk­set inves­toi­vat kehi­tys­mai­hin, luo­vat työ­paik­ko­ja, keit­tä­vät sel­lua ete­lä­ame­rik­ka­lai­ses­ta eivät­kä lap­pi­lai­ses­ta puus­ta myy­däk­seen pape­ria ete­lä­ame­rik­ka­lai­sil­le, niin sekään ei ole näem­mä oikein.

  6. Täs­sä pelis­sä häviä­jä hävi­ää enem­män kuin voit­ta­ja voittaa.”

    Eikä häviä. Olet­taen, että mit­kään ulkois­vai­ku­tuk­set eivät muu­tu (eli ettei siir­ry­tä paik­kaan, jos­sa saa vapaam­min saas­tut­taa tms.), niin siir­to mak­saa itsen­sä siir­tä­jäl­le takai­sin. Jos kat­soo asi­aa kapeas­ti vain työn­te­ki­jöi­den kan­nal­ta, niin voi toki olla niin, että läh­tö­maan (kokonais)palkkasumma pie­ne­nee enem­män kuin koh­de­maan palk­ka­sum­ma. Mut­ta jos tuo­tan­to­mää­rä pysyy sama­na, niin ero­tus menee kulut­ta­jil­le ja omis­ta­jil­le, pahim­mil­laan­kin nol­la­sum­mai­ses­ti (mukaan­lu­kein siir­ron aiheut­ta­mat kulut).

    Tilan­ne on tie­tys­ti eri, jos tuot­ta­jal­la (eli täs­sä Nokial­la) on mono­po­li ja se pyr­kii tuo­tan­non leik­kaa­mi­seen tai jos se on kum­mas­sa­kin maas­sa käy­tän­nös­sä ainoa työ­nan­ta­ja. Aina­kaan Sak­sas­sa näin ei ole, ja tie­tääk­se­ni Nokia vie­lä tois­tai­sek­si pyr­kii myy­mään yhä enem­män kännyköitä.

  7. Tasan samaa miel­tä Osmon kans­sa. Vai­kee ymmär­tää miten Nokia ei täl­lä argu­men­til­la pys­ty rau­hoit­ta­maan rie­hu­via saksalaisia.

    Turk­ka­lol­le: Tie­de­mies on oikees­sa. Siir­ros­ta hyö­tyy siir­ret­tä­vän maan työn­te­ki­jät, kulut­ta­jat ja omis­ta­jat. Häviä­jiin jää sak­sa­lai­set työn­te­ki­jät, mut­ta niin kau­an kuin kulut­ta­jat eivät halua mak­saa kän­ny­köis­sään mitään sak­san teh­das­työ­läi­sen­har­ras­te­ra­haa, niin yhtiöl­lä ei oo mah­dol­li­suut­ta pitää teh­tai­taan Sak­sas­sa. Tie­tys­ti jos sak­sa­lai­set oli­si­vat val­mii­ta tin­ki­mään pal­kois­taan niin pal­jon, että oli­si­vat yhtä tehok­kai­ta työn­te­ki­jöi­tä kuin roma­nia­lai­set, niin sil­loin­han teh­taat pysyis mie­lel­lään Saksassa.
    Koko täs­sä uuti­soin­nis­sa ärsyt­tää ole­tus, että työn­tan­ta­ja olis jotain vel­kaa työn­te­ki­jäl­le sen jäl­keen kuin työ­suh­de päättyy.

  8. Jos nyt pan­naan hie­man mut­kia suo­rak­si, niin se että yri­tys sijoit­taa toi­min­tan­sa hal­vem­pien palk­ka­kus­tan­nus­ten maa­han impli­koi että läh­tö­maas­sa on vähin­tään vas­taa­vas­ti pal­kat­tua työ­tä tar­jol­la. Jos näin ei oli­si, niin pal­kat läh­tö­maan teh­taas­sa oli­si­vat pienemmät.

    Yksi niis­tä mut­kis­ta joi­ta oion on se että kan­sain­vä­li­nen kil­pai­lu ei aina ole niin kovin rei­lua. Meil­lä on val­tioi­ta jot­ka pitä­vät valuut­taan­sa kei­no­te­koi­ses­ti alhaal­la (Kii­na isoim­pa­na), työ­ai­ka- ja ympä­ris­tös­tan­dar­dit ovat kir­ja­via, ener­gi­aa sub­ven­toi­daan, ja tie­ten­kin ovat ne tul­lit ja muut kau­pan esteet. Nämä argu­men­tit eivät vaan mie­les­tä­ni päde toi­seen EU-maahan.

    Kan­sain­vä­li­nen ay-lii­ke­kin on aika neu­vo­ton, yksi vai­hoeh­to oli­si nime­no­maan pyr­kiä kor­jaa­maan kaik­kia yllä­mai­nit­tu­ja ongel­mia yhtä aikaa, liit­to­lai­sia löy­tyi­si oikeal­ta­kin. Mut­ta ei tuo yhtei­sen äänen löy­tä­mi­nen help­poa tun­nu ole­van edes euroo­pas­sa, esim. ay-dema­rin kom­men­tit EMF:n kokouk­ses­ta eivät ole kovin rohkaisevia:

    Ikä­vää — jos­kin ymmär­ret­tä­vää — on sekin, että “oman teh­taan” lopet­ta­mi­nen sumen­taa ihmis­ten ajat­te­lu­ky­kyä ja halua käy­dä jär­kiar­gu­ment­tei­hin perus­tu­vaa kes­kus­te­lua. Eräät ihmi­set näke­vät tilan­tees­sa vain yhden ja ainoan totuu­den, jon­ka perus­teel­la halua­vat teh­dä kaik­ki joh­to­pää­tök­set kaik­kien Euroo­pan metal­li­työn­te­ki­jöi­den puo­les­ta. Kun tämä ei aivan onnis­tu­kaan, syy­te­tään sit­ten mui­ta epä­so­li­daa­ri­suu­des­ta.” http://koobransivallus.blogspot.com/2008_01_30_archive.html

  9. Ymmär­rän hyvin, mik­si kai­ken­lai­set sak­sa­lai­set tahot pelaa­vat jul­ki­suus­pe­liä Noki­aa vas­tan — ja niin hyvin pelaa­vat, että ehkä Suo­mes­sa voi­si ottaa oppia sii­tä, miten teh­tai­den lopet­ta­mis­kus­tan­nuk­sia koro­te­taan pel­käl­lä p:n jauhamisella. 

    Attacin poi­kain jär­jen­juok­sua en sen sijaan tavoita.

  10. Ollaan­pas tääl­lä har­vi­nai­sen yksi­mie­liä, että ei ole vaih­toeh­to­ja, kun har­joit­taa täy­sin puh­das­ta uus­li­be­ra­lis­tis­ta mark­ki­na­ta­lout­ta. Hyvin tämä sak­sa­lais­ten nimit­tä­mä kara­vaa­ni­ka­pi­ta­lis­mi on aina­kin Suo­mes­sa omak­sut­tu. T

  11. Eikös se teh­tai­den siir­to ole sitä todel­lis­ta kehitysapua.

  12. Kyl­män sodan aikai­sen vas­tak­kai­na­set­te­lun muren­tu­mi­nen aiheut­taa kai­ken­lai­sia kum­mal­li­suuk­sia. Juu­ri sii­tä syys­tä­hän Roma­nias­sa län­si­maa­lai­sit­tain pie­ni­kin palk­ka on iso edis­ty­sas­kel, kun siel­lä on sovel­let­tu eräi­den pii­rien ihan­noi­maa sosia­lis­tis­ta jär­jes­tel­mää. Nokian taas kan­nat­tai­si löy­tää kei­not pitää sak­sa­lai­set ystä­vi­nään. Suo­ma­lai­sil­la yri­tyk­sil­lä on vii­me­ai­koi­na karah­del­lut asioi­ta hie­man kivil­le, kun pai­kal­li­sia tapa­kult­tuu­rei­ta ei ole ymmär­ret­ty. Tii­viit työ­ai­ka­tau­lut eivät ehkä ole anta­neet riit­tä­väs­ti tilaa kult­tuu­ri­asioil­le. Toi­saal­ta aikaa sai­si jos­sain mää­rin osta­mal­la, kun palk­kai­si sopi­via kulttuuriasiantuntijoita.

  13. Tuo­tan­to­ra­ken­tei­den muut­tu­mi­nen niin nopeas­ti, ettei­vät ihmi­set pys­ty luot­ta­maan työ­paik­koi­hin­sa eivät­kä raken­ta­maan elä­mään­sä, on suu­ri ongelma. 

    Sil­ti minut pysäyt­ti uuti­nen, jon­ka mukaan Roma­nias­ta on muut­ta­nut maan EU-jäse­nyy­den jäl­keen 2 mil­joo­naa ihmis­tä työn peräs­sä Länsi-Eurooppaan.

    Mitä jos sak­sa­lais­ten — tai mei­dän suo­ma­lais­ten — pitäi­si­kin hen­kem­me piti­mik­si muut­taa sii­voa­maan Roma­ni­aan hyvä­tu­lois­ten teh­das­työ­läis­ten kote­ja? Eikö oli­si muka­vaa, jos tän­ne siir­tyi­si sil­loin Roma­nias­ta joku tehdas?

  14. Mark­ki­na­li­be­raa­lis­sa logii­kas­sa on omat vah­vuu­ten­sa. Mut­ta työ­mark­ki­noi­hin täl­lai­nen tar­kas­te­lu ei sovel­lu niin hyvin kuin moniin mui­hin hyö­dyk­kei­siin. Kun työ­voi­man kysyn­tä romah­taa yhdel­lä työs­sä­käyn­tia­lu­eel­la, vapaa mark­ki­na­ta­lous ei ala auto­maat­ti­ses­ti paik­kail­la tilan­net­ta, vaan se saat­taa päin­vas­toin kiih­dyt­tää kier­ret­tä. Ison teh­taan läh­tö aiheut­taa ulkois­hait­to­ja, joi­ta ei voi vain sivuut­taa tyy­liin “olen­han minä­kin jou­tu­nut töi­tä etsi­mään”, kos­ka suu­ren väes­tön­osan työt­tö­myys on enem­män kuin osien­sa summa. 

    Käy­tän­nös­sä val­tiot kuit­taa­vat osan näis­tä hai­tois­ta mak­sa­mal­la talous­krii­sia­lueil­le ekstra­tu­kia. Val­tioi­den kan­nat­tai­si joten­kin rajoittaa/verottaa/jarruttaa näi­tä raken­ne­muu­tok­sia. EU voi­si ehkä olla sel­lai­nen yhteis­työ­aree­na, jon­ka avul­la jotain tämän­suun­tais­ta voi­tai­siin saa­da aikaan — mut­ta tois­tai­sek­si näin ei ole tapahtunut.

    Roma­nian sosiaali‑, työ­eh­to- ja ympä­ris­tö­po­li­tiik­ka on EU-jäse­nyy­des­tä huo­li­mat­ta juu­ri sitä “kir­ja­vaa”, eikä Brys­se­lin ole help­po sitä kontrolloida.

  15. Ihmet­te­len tosis­saan myös mik­si Attac vas­tus­taa sem­mo­sen hai­se­van ja saas­tut­ta­van teh­taan siir­toa sin­ne roma­ni­aan! Eikö ne yhtään ajat­te­le ilmas­ton muu­tos­ta ja glo­ba­li­sa­tio jut­tu­ja! Sak­san­kin vih­reet tove­rit vas­tus­taa ydin­voi­maa ja miten sit ne saas­tut­ta­vat voi­ma­lat voi­tas sam­mut­taa jos kaik­ki teh­taat vaan työn­tää saas­tet­ta kokoa­jan ilmaan. Itte en ees tiiä ketään joka haluais olla sel­la­ses­sa teh­taas­sa työs­sä ‚jotain por­va­rien optio juo­nia tää­kin on.

  16. Turk­ka­lo: Pahin­ta mitä val­tio vois teh­dä olis verottaa/rajoittaa resurs­sien sijoit­ta­mis­ta mah­dol­li­sim­man tehok­kaas­ti. Muu­ten meil­lä on koh­ta maan­vil­je­li­jöi­den rin­nal­la luok­ka teh­das­työ­läi­siä, joit­ten har­ras­ta­mis­ta yllä­pi­de­tään vero­va­roin. Mark­ki­na­ta­lous kyl­lä kor­jaa jäl­ken­sä. Sitä nopeam­min mitä vähem­män kai­ken maa­il­man rajoi­tuk­sia on.

  17. Art­tu­ril­le:

    Voi­si­ko aja­tel­la, että Euroop­paan on kehit­ty­nyt sekä puh­da­sop­pis­ta kapi­ta­lis­mia että puh­da­sop­pis­ta sosia­lis­mia edis­tyk­sel­li­sem­pi kulttuurimuoto?

  18. Ton­ni käteen:
    haet­ko sanaa pui­te­ta­lous? Kun sot­ke­taan yhteen vähän vapaut­ta ja pal­jon pak­koa sii­nä on sil­ti se pakot­ta­mi­nen lii­kaa. Vapau­den kult­tuu­ri ei sinän­sä oo mikään talous­jär­jes­tel­mä (kapi­ta­lis­mi tai sosia­lis­mi). Useim­mat ihmi­set vaan näyt­tää valit­se­van kapi­ta­lis­min, jos ne saa teh­dä valin­tan­sa vapaas­ti. Eli ymmär­rän, että vapau­den kult­tuu­ri on help­po sot­kee kapitalismiksi.

  19. Ei ole ole­mas­sa sel­lais­ta mah­dol­li­suut­ta, että kaik­ki ihmi­set voi­si­vat teh­dä abso­luut­ti­sen vapai­ta valin­to­ja mui­ta huo­mioi­mat­ta. Vapau­den ide­aa­li on hyvä pitää mie­les­sä, eikä vapaut­ta ole syy­tä perus­teet­ta tai kevein perus­tein rajoit­taa, mut­ta jon­kun tahon täy­si vapaus rajoit­taa aina mui­den vapautta.

    Onko aja­tel­ta­vis­sa, että nykyi­nen jär­jes­tel­mäm­me nime­no­maan on muo­dos­tu­nut ihmis­ten vapaan tah­don kaut­ta ver­rat­tu­na aikai­sem­piin feo­daa­li­siin, kunin­gas­val­tai­siin ja kapitalistisiin/sosialistisiin jär­jes­tel­miin? Aiem­man jär­jes­tel­män on aina yleen­sä haas­ta­nut ryh­mit­ty­mä jon­ka vapaut­ta se on koh­tuut­to­mas­ti rajoittunut. 

    Kun ihmi­siä on maa­pal­lol­la yli 6 mil­jar­dia on täy­sin sel­vää, että jokai­nen ei voi mui­ta huo­mioi­mat­ta itse­näi­ses­ti husee­ra­ta mitä sat­tuun, vaan täy­tyy olla sään­nöt, jot­ka mää­rit­tä­vät mil­lä taval­la muut ihmi­set ja koko­nai­suu­det täy­tyy huo­mioi­da ja mil­lai­nen vas­tuu mihin­kin val­ta-ase­maan liit­tyy. Demo­kraat­ti­ses­sa pro­ses­sis­sa on sovi­tet­tu eri­lais­ten vapauk­sien väli­siä ris­ti­rii­to­ja par­haak­si tai­de­tul­la taval­la. Euroop­pa on onnis­tu­nut täs­sä koh­ta­lai­sen hyvin sen sotai­san his­to­rian huo­mioi­den. Itse­kään en tosin pidä hyvä­nä jul­kies­sa hal­lin­nos­sa jos­kus ilme­ne­vää alis­ta­mis­ha­lua peri­aat­teen vuok­si. Vapau­den rajoit­ta­mi­seen pitäi­si olla hyvät perus­te­lut. Minus­ta esi­mer­kik­si köy­hyys­ra­jan alit­ta­vis­ta tulois­ta verot­ta­mi­nen ja EU:n lii­an yksi­tyis­koh­tai­nen sään­te­ly ja eräät muut vero­tus­ky­sy­myk­set ovat tällaisia.

    Glo­baa­lil­la tasol­la väes­tö­rä­jäh­dys aiheut­taa sen, että luon­non moni­muo­toi­suut­ta mene­te­tään kiih­ty­väl­lä tah­dil­la, elä­mää yllä­pi­tä­vät meka­nis­mit heik­ke­ne­vät kiih­ty­väl­lä tah­dil­la, ihmis­ten mää­rän lisään­ty­mi­nen joh­taa luon­non­re­surrs­sien / hen­ki­lö pie­ne­ne­mi­seen ja siten vapau­den vähenemiseen.

    Itse näki­sin, että nime­no­maan Euroop­pa on osoit­ta­nut kyke­ne­vän­sä otta­maan eni­ten vas­tuu­ta elä­män edel­ly­tys­ten, hyvin­voin­nin ja vapau­den kehit­tä­mi­ses­tä ja yllä­pi­dos­ta myös glo­baa­lil­la tasol­la ja että Euroo­pan oman mal­lin kehit­tä­mi­nen on se tapa jol­la kan­nat­taa ede­tä eikä taas alkaa toteut­ta­maan jotain uut­ta ismin kal­tais­ta rakennelmaa.

    Siis et kai tar­koi­ta, että Euroo­pan sivistys‑, kult­tuu­riar­vot ja sosi­aa­li­set arvot kan­nat­taa uhra­ta mar­gi­naa­li­sen talou­del­li­sen volyy­mi­hyö­dyn takia? Jot­kut ajat­te­le­vat noin ja minus­ta kum­mal­li­sin­ta on se, että useas­ti he ovat nime­no­maan mel­ko varak­kai­ta ja voi­vat yleen­sä ostaa sen mitä sat­tu­vat tar­vit­se­maan, jos nyt kyse on rahal­la kau­pan ole­vis­ta asiois­ta. Mones­ti tun­tuu että he sano­vat noin, kos­ka ajat­te­le­vat, että noin kuu­luu sanoa tai että on yksi­se­lit­tei­ses­ti kan­na­tet­ta­va puh­da­sop­pis­ta kapi­ta­lis­mia tai puh­da­sop­pis­ta sosialismia. 

    Wiki­pe­dia sanoo seuraavaa:
    “Seka­ta­lous eli pui­te­ta­lous. Käy­tän­nös­sä lähes kaik­ki maat ovat seka­ta­louk­sia. Demo­kra­tia joh­taa seka­ta­lou­teen, kos­ka kan­sa­lai­set, polii­ti­kot tai etu­ryh­mät halua­vat oikeuk­sia ja etu­ja. Jo monen val­tion perus­tus­lain sää­dök­set joh­ta­vat seka­ta­lou­teen anta­mal­la hyvin­voin­ti­val­tion etu­ja, eli talou­del­li­sia, sivis­tyk­sel­li­siä ja sosi­aa­li­sia ihmisoikeuksia.” 

    Jon­kin­lai­sia maa­il­man­pa­ran­ta­jia olem­me kaik­ki, jot­ka tän­ne olem­me hakeu­tu­neet kir­joit­ta­maan kaik­ki minul­le tuli mie­leen pelot­ta­va aja­tus ja tun­ne, että sen hyvän­tah­toi­sen “vapau­den kult­tuu­rin” toteu­tus niil­lä sää­döil­lä joi­ta olet aja­tel­lut ei ota käy­tän­nös­sä tar­peek­si huo­mioon elä­män moni­muo­toi­suut­ta ja joh­taa itsea­sias­sa vapau­den rajoit­tu­mi­seen. Näin sit­ten muo­dos­tui­si samas­sa mie­les­sä “vapau­den kult­tuu­ri” kuin DDR oli demo­kraat­ti­nen. Toi­vot­ta­vas­ti olen tuos­sa vää­räs­sä. Esit­tä­mä­si perus­teet eivät kui­ten­kaan anna vie­lä yhtään pai­na­vaa syy­tä demo­kra­tian kor­vaa­mi­seen esit­tä­mäl­lä­si järjestelmällä.

  20. heh… Enhän mä nyt mil­lään taval­la esi­tä demo­kra­tian kor­vaa­mis­ta mil­lään… Minus­ta meil­lä vaan pitäs olla perus­tus­la­ki joka rajoit­tas edus­kun­nan yms. val­taa puut­tua yksi­lön valin­toi­hin enem­män kuin mitä se tekee nyt. Eli siis har­vem­pi asia pitä­si alis­taa enem­mis­tön dik­ta­tuu­ril­le. Sinän­sä, jos joi­ta­kin asioi­ta pitää päät­tää kaik­kien muit­ten puo­les­ta, niin sil­loin demo­kra­tia toki on paras tapa teh­dä nii­tä pää­tök­siä. Enem­mis­tön mie­li­val­taa vaan on vai­kea haas­taa, kun se hyö­dyt­tää väes­tön enem­mis­töä vähem­mis­tön kustannuksella.
    Minun on vai­kee hyväk­syä, että vapaa yhteis­kun­ta ei ottais huo­mioon elä­män moni­muo­toi­suut­ta parem­min kuin nykyi­nen jär­jes­tel­mä. Jos jokai­nen saa päät­tää omal­ta osal­taan, niin he ovat vapai­ta elä­mään kuten halua­vat. Sil­loin säi­lyy Euroo­pan moni­muo­toi­set kult­tuu­ri yms. arvot­kin parhaiten.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.