Puoluetoverieni kauhuksi jatkan vihreiden itsestäänselvyyksien kyseenalaistamista.
Kuulin viime viikolla, että Saksassa, joka on rakentanut paljon tuulivoimaa ja jossa verkkoyhtiöiden on ostettava tuulisähköä kiinteällä hinnalla markkinatilanteesta riippumatta, tuulisina aikoina ydinvoimalaitokset pudottavat tehoaan tehdäkseen tilaa tavallista suuremmalle tuulisähkön tuotannolle. En tiedä, kuinka suuri osa tuulivoimaloiden tuotannosta haaskautuu tähän, mutta se osa tuulienergiasta on aivan hukkaan heitettyä. Olisi jopa parempi juoksuttaa vesivoimaloissa vettä ohi turbiinien, mutta siihen taas eivät vihreän sähkön markkinat yllytä.
Ollaan ydinvoimasta mitä mieltä hyvänsä, ydinvoiman tehon alasajo lyhyiksi jaksoiksi ei tuota mitään hyvää. Ydinpolttoainetta vähän säästyy, mutta sen osuus yhdessä jätehuollon kanssa on ydinsähkön hinnasta aivan mitätön. Itse laitos kuluu tuossa renkutuksessa, eikä laitoksen turvallisuus ainakaan kohennu.
Tämän mukaan Saksassa on tuulisähköä liikaa tai järjestelmän säätökyky on liian huono. Saksassa on paljon vesivoimaa, mutta sen tueksi ei ole säännöstelyaltaita, joten vesivoiman määrää ei voi juuri säätää. Asiaa parantaisi Euroopan sähköverkkojen integrointi. Aina jossakin tuulee, kun jossain muualla on tyyntä ja onhan Euroopassa sentään säätökelpoistakin vesivoimaa ja muuta helposti säädettävää.
Tästä ei voi vetää sitä johtopäätöstä, ettei tuulivoimaa kannattaisi rakentaa lisää Suomeen. Meillä säätövoimaa on säännösteltävässä vesivoimassa aika paljon. Tälle säätömahdollisuudelle on kyllä muutakin käyttöä. Ylivoimainen sähköverkon kuormituksen heiluttaja on sähkölämmitys, joka voi lisätä sähkön kysyntää parin tuhannen megawatin verran
Helsingin energia omistaa jonkin verran tuulivoimaa. Se ei ole kallista. Sen omakustannushinta alittaa sähkön markkinahinnan vuosikeskiarvon, mutta silti tuo sähkö tuottaa tappiota. Sähköä on vaikea myydä, kun ei tiedä sen päivittäistä määrää. Tietysti voisi ostaa tyyninä päivinä vastaavan määrän spotmarkkinoilta, mutta se kauppa tehdään edellisenä päivänä puolenpäivän aikaan. Tarvittaisiin luetettavia tuuliennusteita.
Helsingin energia on nykysäännöillä huono tuulivoiman omistaja. Kannattavampaa tuulivoima on yhtiölle. joka omistaa myös vesivoimaa.
Syöttötariffi ratkaisee tämän ongelman – tai siirtää sen siis jollekin toiselle.
Syöttötariffi on keinotekoinen ja markkinoiden vastainen ratkaisu. Paremmin toimisi fossiilisten polttoaineiden korkeampi verotus, joka tekisi uusiutuvasta energiasta ja energian säästöstä kannattavampaa, mutta ei tuottaisi Saksan kaltaisia hölmöjä tilanteita.
Kivihiilen realistista (kymmenkertaista) hintaa odoteltaessa syöttötariffi on järkevin vaihtoehto tukea tuulivoimaa. Meillä se ehkä toimisi paremmin, koska markkinat toimivat ja sähkön tuntikohtainen hinta vaihtelee jyrkästi. Se houkuttelee säätämään kulutusta hinnan mukaan. Lämmitystapoja voi muunnella sähköstä hakkeeseen talokohtaisesti ja onhan olemassa alumiinisulattojen kaltaista pääomiltaan halpaa runsaasti energiaa kuluttavaa toimintaa, joka voisi olla päällä vain silloin, kun sähköstä on ylitarjontaa.
Jos joku on sitä mieltä, että tuulisähkön tulisi halvempana ulosmyyntihintana maksaa oma tehonvaihtelunsa, hänen olisi loogisuuden vuoksi syytä olla samaa mieltä lämmityssähköstä. Sen pitäisi arvaamattomuutensa vuoksi maksaa sähköstä vastaavasti enemmän.
Osmo Soininvaara:
”Jos joku on sitä mieltä, että tuulisähkön tulisi halvempana ulosmyyntihintana maksaa oma tehonvaihtelunsa, hänen olisi loogisuuden vuoksi syytä olla samaa mieltä lämmityssähköstä. Sen pitäisi arvaamattomuutensa vuoksi maksaa sähköstä vastaavasti enemmän.”
Sinivihreä:
Tuulisähköstä voidaan ominaisuuksiensa vuoksi käyttää myös nimikettä sekundasähkö. Tukkusähkönostajan kannalta hinta voisi olla vaikkapa neljännes paremmin ennustettavalla tavalla tuotetun sähkön hinnasta.
Minä kuulin tästä Saksassa vallitsevasta tuulisähköongelmasta jo vuosia sitten. Ongelman tekninen ratkaisu Saksan oloissa on äärimmäisen kallis, sillä valitettavasti Euroopan sähköverkkojen integroinnista ei tähän ongelmaan apua tule. Nykyinen siirtokapasiteetti ei nimittäin missään nimessä riitä, ja riittävän kapasiteetin rakentaminen olisi kohtuuttoman kallista. Silloin (muistaakseni 2003) pohdittiin vakavissaan esimerkiksi vesialtaan rakentamista johon siis pumpattaisiin vettä tuulivoimalaitosten tuottamalla sähköllä. Tätä varastoitua Vettä sitten valutettaisiin vesivoimalaitoksen läpi tasaisena virtana. Ilmeistä on, että ratkaisu olisi äärimmäisen kallis.
Euroopan laajuisesti tuulivoima on siis äärimmäisen kallista energiaa juuri tuon säätöongelman vuoksi. Pieni paikallinen tuotanto voi jossain määrin kannattavaa ollakin.
Tuuli on sekundasähköä, siitä ei pääse mihinkään, mutta ongelmaa voidaan tasoittaa. Yksi osa ratkaisua olisi saada hybridit ja sähköautot saman verokohtelun piiriin (tai alemma) kuin muut henkilöautot ja näiden lataaminen sähkön ”spottihinnalla”.
Kohtuudella täytyy kyllä sanoa, ettei tuulisähkö suurin häirikkö sähköverkossa ole. Päivälämpötilan muutokset voivat heittää lämmityssähkön kysyntää parilla tuhannella magawatilla. Tuulisähkö ei pysty kuin murto-osaan tästä.
Kommenttini katosi jonnekin bittiavaruuteen, mutta lyhyesti olen antanut itselleni kertoa että Ruotsissa on sateisina kesinä pidetty ydinvoimaloita kiinni. Onko vesivoima sekundasähköä? Ilkeämpi voisi kysyä, että eikö sitä ydinvoimalan tehoa voi säätää edes alas päin?
Ei, en oikein itsekään ihan täysin usko tuota Ruotsin juttua, varmaan siinä on muutakin takana. Mutta en myöskään nyt ihan heti usko että 30% Saksan sähköstä tuottava ydinvoima ja tuulivoima ylittävät useinkin Saksan koko sähkön tarpeen.
Ja siirtokapasiteettia saa rahalla lisää, ja se auttaa tuottamaan energiaa siellä missä se tuottaa kullakin hetkellä vähiten päästöjä.
Tästä tuulisähkön tehon vaihtelusta tuulen mukaan, mikä on tuulisähkön suurimpia ongelmia. . Siihen on jo maailmalla kehitetty ratkaisujakin, ja niitä on jo käytössäkin Amerikoissa.
Noin teknisesti se toimii pääpiirteiltään periaatteella, kun tulee niin vain osa tuulimyllyistä tuottaa sähköä verkkoon. Osa pyörittää kompressoreja ja näitten myllyjen tuottama paineilma varastoidaan maanalaisiin suuriin säiliöihin, sitten tyynen vallitessa tällä paineilmalla pyöritetään turpiineja sähköntuotannossa.
Der Spiegelin mukaan, missä tämä artikkeli oli, tämän tyyppiset tuulivoimalat olisivat täysin kilpailukykyisiä kivihiilivoimaloitten kanssa.
Kun nyt väistämättä ollaan energiantuotannon murrosvaiheessa, niin kyllä myös teknisiä innovaatioita pitää uskaltaa kehitellä, vaikka ne aluksi saattaa näyttää kummajaisilta. Eikä ne aluksi pysty kilpailemaan ilman syöttötariffeja.
Onhan Saksassa myös sellainen kummajainen, että yksityisten kotitalouksien aurinkosähköllä tuottama sähkö yli oman tarpeen voi myydä yleiseen verkkoon.
Jos Saksassa puuhastellaan tuollaista, osoittaa se kyllä, että sähkömarkkinat ovat aika kehittymättömiä. Eihän tuota tehon tasausta kannata myllykohtaisesti tehdä, vaan koko verkon osalta. On paljon halvempaa säädellä kulutusta kuin tuotantoa – esimerkiksi juuri sähkölämmityksessä on tällaista kauko-ohjausta, jossa lämpö pannaan pienemmäksi, kun sähkön hinta nousee korkeaksi. On myös teollisuuslaitoksia, jotka ajoittavat toimintansa sähkön tuntihintojen mukaan.
Keski-Suomeen puuhasteltiin joskus Vaarunvuorelle pumppuvoimalaitosta. Siinä vettä olisi pumpattu ylös ylhäällä sijaitsevaan järveen, kun sähkö on halpaa ja laskettu alas, kun sähkö on kallista. Löytyi kuitenkin edullisempia tehon säätötapoja ja hankkeesta luovuttiin.
Ode:
”On paljon halvempaa säädellä kulutusta kuin tuotantoa – esimerkiksi juuri sähkölämmityksessä on tällaista kauko-ohjausta, jossa lämpö pannaan pienemmäksi, kun sähkön hinta nousee korkeaksi.”
Tietysti on halvempaa lämmittää taloa kesällä kuin talvella, tai suojalla kuin pakkasella. Lähtökohta energiantuotannossa pitää kai kuitenkin olla kulutuksen tarpeet, ei tuotannon tarpeet.
Vain hyvin lyhyellä aikavälillä voidaan ajatella, että lämmitetään sitä vähemmän, mitä kylmempää on.
Kun tuulivoiman osuus meilläkin kasvaa sinne 10% hujakoille, syntyy tarve varastoida tuotantoa jotenkin. Teknisesti on moniakin vaihtoehtoja, joista osa on tullut täälläkin esiin. Myös vetytalous sopii loistavasti yhteen tuulivoiman kanssa.
Kyse on kuitenkin niinkin mitättömästä asiasta kuin hinnasta.
Tuulisähköä on Suomessa hölmösti vastutettu huonoilla perusteilla.
Väitetään, että tuulivoima ei ole taloudellisesti kannattavaa ja se pärjää vain tukien vuoksi. Näin onkin nyt, mutta teknologian kehittyessä saadaan samalla investointikustannuksella yhä tehokkaampia myllyjä. Samaan aikaan on takuuvarmaa, että seuraavien kymmenien vuosien aikana energian hinta maailmassa nousee, kun kulutus kasvaa ja ilmastonmuutos etenee. Tuulisähköstä tulee hyvin kannattavaa.
Väitetään, että tuulisähkö on sekundasähköä ja se vaatii kalliita varavoimalaitoksia. Totta onkin, että tuulivoima vaatii erillistä säätövoimaa, mutta miksi pitää varsinaisia primäärivoimaloita reservissä? Tai toimia äärimmäisen typerästi Saksan tavalla, kuten Osmo kirjoituksessaan osoittaa? Ydinvoimaloiden hetkellinen tuotannon vähentäminen on järjetöntä.
Energia kannattaa varastoida, sillä nämä teknologiat kehittyvät koko ajan. Saksassa ja USA:ssa harjoitettu paineilman varastoiminen maan alla on yksi tapa, mutta rajallinen. Sitä ei voida soveltaa kaikkialla. Veden pumppaaminen ylös on toinen hyvin potentiaalinen mahdollisuus. Näillä on kohtuullinen hyötysuhde (75-80 % alkuperäisestä energiasta saadaan syötettyä takaisin) ja niillä voidaan jo varastoida suuria määriä. Mahdollisia tapoja ovat myös akut, kondensaattorit, vauhtipyörät, mutta hyvästä hyötysuhteesta (90 %) huolimatta näiden pitkäaikainen varastointikyky on toistaiseksi todella pieni. Vety ja polttokennot ovat tulevaisuuden juttu, mutta niiden hyötysuhde jää toistaiseksi todella huonoksi (alle 40 %). Näen siinä kuitenkin todella mahtavan potentiaalin, koska sitä energiaa voidaan hyödyntää helposti myös muuten. Joka tapauksessa energiaa ei kannata varastoida myllykohtaisesti, kuten Osmokin ymmärtää, vaan verkkokohtaisesti. Näin pääomakustannukset minimoituvat.
Väitetään myös, että tuulisähkö on sekundasähköä nopean tuotantovaihtelun vuoksi aiheuttaen sähköverkkoon nk. flicker-ilmiötä (jännitteen heiluntaa). Pitää paikkansa vanhemmissa voimaloissa, mutta nykyään kondensaattorien varastointikyvyn kehityttyä ja tehoelektroniikan kehityttyä tämä ei ole mikään ongelma. Tuulivoimaloissa saadaan tuotettua laadukkaampaa sähköä kuin monissa muissa voimaloissa.
Väitetään, että Suomessa ei tuule ja että tuulivoima on pikku puuhastelua, tuotetaanhan sillä vain joku 0,1 % Suomen sähköstä. Monissa maissa tuulivoimalla tuotetaan jo todella huomattavia osuuksia maiden sähköstä, esimerkiksi Espanjassa, Portugalissa, Tanskassa ja Saksassa. Suomessa tuulee paljon aiempaa väitettyä enemmän etenkin talven pakkasilla ja potentiaalia on.
Tuulivoiman määrä on maailmalla jo pitkään kasvanut kymmeniä prosentteja vuosittain, eikä kasvulle näy rajoja tai hidastumista. Suomessa tuulivoima on haluttu tyrmätä, mikä on ollut äärimmäisen typerää. Tämä siksi, että Suomessa olisi todellista osaamista kaikille tuulivoimaloiden rakentamisessa tarvittaville osa-alueille. Suomi olisi voinut olla maailman johtava tuulivoimateknologian maa (erittäin suuri bisnes tulevaisuudessa), mutta kotimarkkinoiden puutteella on haitattu tätä suuresti. Näin on tehty, jotta taantuvan energiaintensiivisen teollisuuden kulut eivät kasvaisi senttiäkään.
Jokainen teknologiayritys tarvitsee kunnon kotimarkkinat voidakseen kehittyä. Vielä on onneksi toivoa, sillä osaamista Suomessa on ja komponenttitoimittajana Suomi on yhä vahvoilla.
Osmo Soininvaara:
”Kohtuudella täytyy kyllä sanoa, ettei tuulisähkö suurin häirikkö sähköverkossa ole. Päivälämpötilan muutokset voivat heittää lämmityssähkön kysyntää parilla tuhannella magawatilla.”
Sinivihreä:
Tuo oli hauskasti kirjoitettu. Ihmisen on kuitenkin lopulta helpompi vaikuttaa sähköntuotantoon kuin päivälämpötilan muutoksiin :).
Vielä rationaalisempaa on valita jokin järkevämpi lämmitystapa.
Kunhan pääsemme sähkölämmityksessä tuntikohtaiseen laskutukseen, Sinivihreäkin kyllä vaihtaa taloonsa jonkin toisen lämmitysmuodon.
Ei taida olla teknisesti ihan helppoa – eikä ainakaan halpaa – muuttaa talonsa suorasta sähkölämmityksestä johonkin toiseen lämmitysmuotoon. Uusien sähkölämmitysten asentamiseen voisi kyllä keksiä jotain jarruja…
”Kuulin viime viikolla, että Saksassa, joka on rakentanut paljon tuulivoimaa ja jossa verkkoyhtiöiden on ostettava tuulisähköä kiinteällä hinnalla markkinatilanteesta riippumatta, tuulisina aikoina ydinvoimalaitokset pudottavat tehoaan tehdäkseen tilaa tavallista suuremmalle tuulisähkön tuotannolle.”
On se hyvä, etteivät saksalaiset vähennä ruskohiilen polttamista, vaan ajavat ydinlaitoksia alemmalla teholla!
Kannattaa aina uskoa kaiken mitä kuulee!?
Kertaus: 19 astetta on ihan hyvä huoneenlämpö. Jos lämmön tiputtaa 23 asteesta 19, säästö on melkoinen. Siis talvella. Mikähän vaikutus ilmastomuutokseen on, jos kesähelteillä käytössä olevat huoneilmaa viilentävät lämpöpumput kiellettäisiin. Tai sama autoissa.
Tuulivoimaa voitaisiin varmaan lisätä paljonkin tuosta 0,1 %, jopa monikymmenkertaiseksi ilman että tulisi teknisiä esteitä asialle. Se ei kuitenkaan ratkaise Suomen energiaongelmia, eikä edes poista tarvetta lisä ydinvoimalle, mutta on selvääkin selvempää että voimaloiden omistajuus ei voi olla este järkevälle toiminnalle. Mikäli vesivoiman omistajatahot eivät ole kiinnostuneita yhteistyöstä, pitäisi vesivoimalat kansallistaa yhdeksi valtion suoraan omistamaksi voimayhtiöksi. Itse asiassa energian tuotanto on niin tärkeä toimiala että valtion pitäisi olla siinä määräävässä roolissa kaikissa tapauksissa. Ehdottomasti kyllä tuulivoimalle. Närpiön rannat täyteen tuulivoimaloita, maata saadaan kyllä pakkolunastuksilla eikä ne propellit paljoa tilaa viekään, ja lisäksi täysin mieletön tomaattien TALVI kasvatus kasvihuoneissa poikki niin C-päästöt vähenevät helposti 1-3%! Ahvenanmaallakin tullee runsaasti, en vain tiedä onko se kovinkin kallista sitten rakentaa niille kallioluodoille..
Hei
Palaan aiemmin monen muun lailla esille ottamaan ja yllä Jouninkin mainitsemaan perusasiaan:
Meillä täällä Suomessa on jopa epäterveellisen lämpimät asunnot. 19 astetta on aivan riittävä, kuten Jouni mainitsee.
Itse pidän jopa matalampaa vuodenajasta riippuen. Miksi ihmeessä (kertaan itseäni) meillä pitäisi tareta kotona alushoususillaan vuodenajasta ja päivittäisestä lämpötilasta riippumatta??? Kukaan ei ole osannut tai edes yrittänyt vastata tähän.
Teoreettinen heitto:
Olisiko mahdollista jakaa sähköä sähköllä lämmitettäviin taloihin jokin kiinteä määrä per talon kuutiotilavuus. Se olisi laskettu niin, että sillä saa ylläpidettyä koko vuoden keskimääräisesti 19 asteen sisälämpötilaa.
Joku, joka ei ole kuullutkaan villasukista ja villapaidoista alkaa nyt itkeä. Voi voi, ei voi mitään. Tällä planeetalla sattuu olemaan ns. vuodenajat ja Suomi sijaitsee pohjoisempana kuin esim. Italia.
Auttaisi myös sähkölämmittäjien motivointiin muuhun lämmitysjärjestelmään siirryttäessä sekä tietenkin eristämiseen yms.
Näkökulma on tärkeä jo halpuutensa tähden. Huonelämpötilojen laskeminen ei maksa mitään, eikä vaadi minkäänlaisia investointeja. Riittää kun ottaa pari askelta termostaatille.
Mutta niin ylen vaikeaa ja ylipääsemätöntä, kun ei ole edes kaukosäädintä.
– Juho Järvelin –
”19 astetta on ihan hyvä huoneenlämpö. Jos lämmön tiputtaa 23 asteesta 19, säästö on melkoinen.”
Näkyisikin vaan omassa lämpölaskussa. Mutta ylös menevä vesiputki hohkaa kuumana (4krs. talo 2. kerros) samalla kun alas tuleva putki ja oma patteri kylmänä. Ja taloyhtiö perää kaikilta neliöiden mukaan maksut toisten tropiikista.
nn:
”Näkyisikin vaan omassa lämpölaskussa. Mutta ylös menevä vesiputki hohkaa kuumana (4krs. talo 2. kerros) samalla kun alas tuleva putki ja oma patteri kylmänä. Ja taloyhtiö perää kaikilta neliöiden mukaan maksut toisten tropiikista.”
Sinivihreä:
Näin se juuri omankin kokemukseni mukaan on. Kerrostalot, etenkin kaukolämmössä olevat, käyttävät lämpöä surutta. Kerrostalossa asuva cityvihreä kuvittelee helposti, että sama holtiton meininki toistuu myös sähkölämmitteisissä rakennuksissa. Ken asuu niin tietää, että näin ei tyypillisesti ole asian laita. Sähkölämmittäjä maksaa lämpönsä suoraan itse, ja toimii tietenkin mahdollisimman energiatehokkaasti.
En silti olisi kieltämässä kerrostaloasumista tai sen kummemmin syyttämässä holtittomia kerrostaloasujia. Valistus ja kustannustietoisuuden lisääminen toimivat uskoakseni paljon paremmin.
Aikoinaan asuin Lontoossa. Ja asunnon lämpö pidettiin tuolla 15-16 asteen tuntumassa. Villapaita päällä tarkeni ihan hyvin! Ja kuinka tukahduttavan kuumalta kotimaahan palattuani sisäilma joka paikassa tuntuikaan!
Kaikista tuulivoiman tukemisen keinoista juuri syöttötariffi tukisi parhaiten pieniä ja keskisuuria toimijoita. Se ei olisi kovin markkinataloushenkinen ratkaisu, mutta Suomen energiamarkkinat eivät kai voi olla mitään ideaalimarkkinataloutta missään tapauksessa.
”En silti olisi kieltämässä kerrostaloasumista tai sen kummemmin syyttämässä holtittomia kerrostaloasujia. Valistus ja kustannustietoisuuden lisääminen toimivat uskoakseni paljon paremmin.”
Kyllähän noita joissakin uusissa taloissa on huoneistokohtaisia vesimittareita asennettu, miksei sitten lämpömittareitakin. Pitänee tosin vetää putkitukset eri tavalla, että yhteen huoneistoon tulee yhdet putket, eikä kuten tyypillisesti on, että jokaiselle pystysuuntaiselle ikkunariville on omansa.
Tämä ei ehkä nykymallisilla ikkunan alla olevilla pattereilla kovin kätevä ole toteuttaa, sillä putkia menisi ristiin rastiin ja niitä pitäisi koteloida seiniin (paha 70-luvun virhe). Mutta käsittääkseni ainakin jotkut rakennusinsinöörit ovat sitä mieltä, että lattialämmitys olisi muutenkin tehokkaampi. (Kiertovesi edelleen, eikä mitään sähköä, jota on kaukolämpötalouksiinkin kylppäriin asennettu, ja joka muistaakseni erään viimeaikaisen tutkimuksen mukaan on erittäin huono ratkaisu. Ja ehkäpä tuo tehokkuus on lähinnä näennäistä — hyvä sekin — kun ei varpaita palele kylmällä lattialla.) Lattialämmitykseen yksittäinen huoneistokohtaiset lämmitysputket varmaan sopisi kuin nenä silmien väliin. Eri asia siten mitkä ovat huoneistokohtaisten lämmönsiirtimien/mittareiden ympäristö- ja muut kustannukset.
Ja mitä tulee kerrostaloasumiseen, niin kyllähän se lämmityksen kannalta tehokkaampaa on kuin omakotitalot (tälläiset tyypilliset irralliset Suomalaiset, eikä esim. Hollantilaiset kapeat ja korkeat yhteen rakennetut välimuodot kerrostaloon), kun on vähemmän ulkoseinäpinta-alaa. Mutta taitaa tuokin tehokkuus täysin hukkua eikä riittäkkään kun pidetään tropiikin lämpöjä sisällä. Niitä kyllä pidetään puulämmitteisissä omakotitaloissakin turhan usein…
nn:
”Niitä kyllä pidetään puulämmitteisissä omakotitaloissakin turhan usein…”
Sinivihreä:
Täytyy myöntää että kyllä meilläkin laitetaan takkaan tulet aika ajoin. Vakioisesti lämpötilaa nostetaan silloin, kun on tulossa vieraita jotka itse asuvat kerrostaloissa, ja ovat siellä tottuneet korkeampiin sisälämpötiloihin.
Tuulienergia on käyttökelpoinen ja ilmainen energia. Keskustelu tuulienergian muuntamisesta sähköksi on rajoittanut tuulienergian kehitystä. Keskustelussa hakataan päätä samaan kiveen jatkuvasti. Tuulienergiasta tuotetun sähkön saatavuus ei ole tasaista eikä kelpaa säätövoimaksi sen saannin epäluotettavuuden takia. Sou not?
Tuulienergiaa voitaisiin hyödyntää teollisuuden käyttövoimana helpoiten tuottamalla tuulienergiasta paineilmaa. Paineilmaa tarvitaan teollisuusautomaatiossa kaikilla toimialoilla. Tuulisina aikoina sähköä kuluisi huomattavasti vähemmän paineilman tuottamiseen ja sähkönkulutus siis alenisi. Teollisuusalueilla pienet tuulivoimalat eivät häiritse maisemallisesti, ja kokemukseni mukaan laajat teollisuusaukeat ovat usein varsin tuulisia paikkoja. Ainakin johtajille.