Avainsana: _

Koko Euroopal­la on demografinen ongel­ma. Sodan­jälkeiset ikälu­okat siir­tyvät eläk­keelle ja huolto­suhde heikke­nee olen­nais­es­ti. Rahaa ansait­se­via ja vero­ja mak­savia on vähän ja tulon­si­ir­roil­la eläviä on paljon. Veroas­t­eet pyrkivät nouse­maan. Ikä­jakau­maa on ajatel­tu pidet­täväk­si tas­apain­os­sa tuo­ma­l­la Suomeen noin 10 000 ulko­maalaista vuodessa. Tilast5okeskuksen tuoreen väestöen­nus­teen mukaan työikäi­nen väestö vähenisi Suomes­sa ilman maa­han­muut­toa 500 000 hen­gel­lä vuo­teen 2040 men­nessä. Tuo 10 000 hen­gen vuosit­tainen maa­han­muut­to leikkaisi tästä laskus­ta puolet. 

Ymmärtääk­seni val­tion­talout­ta työperäi­nen maa­han­muut­to ei pelas­ta. Kun halu­taan työvoimaa, saadaan ihmisiä. Ihmis­ten mukana tulee myös meno­ja. Muis­sa EU-mais­sa las­ke­taan, että maa­han­muut­ta­jat alka­vat tukea val­tio­ta net­tomak­saji­na vas­ta kol­man­nes­sa sukupolves­sa. Jos ajat­telisimme vain julkisen talouden tas­apain­oa, emme suo­sisi maa­han­muut­toa – ellei se sit­ten olisi kovin valikoivaa. Jat­ka lukemista “Ulko­maalais­poli­ti­ik­ka 2. Työperäi­nen maahanmuutto”

Aloi­tan lupaa­mani keskustelun ulko­maalais­poli­ti­ikas­ta. Tähän keskustelu­un saa osal­lis­tua ain­oas­taan oma­l­la nimel­lä. Nim­imerk­ki sal­li­taan vain poikkeuk­sel­lis­es­ti samankaltaisin perustein kuin HS:n mielipi­desivuil­la: kun henkilö halu­aa ker­toa nim­imerkin suo­jis­sa jostain omas­ta koke­muk­ses­taan, vaikka­pa juo­pos­ta äidis­tään. Jos en henkilöä tunne, tulen selvit­tämään henkilöl­lisyy­den toden­peräisyy­den. Tulen myös kar­si­maan asi­at­tomat krijoitukset.

Tarkoituk­se­nani on kir­joit­taa  ainakin seu­raav­ista aiheista:

1.       Pako­laiset

2.       Työperäi­nen maa­han­muut­to ja sen kriteerit

3.       Ulko­maalais­ten asuinalueet.

Nyt siis pakolaisista

Jokaisen maan eet­ti­nen velvol­lisu­us on tar­jo­ta suo­jaa vain­on kohteille. Vai­moni suvus­sa on Man­ner­heim­ristin ritari, joka jou­tui sodan jäl­keen pak­en­e­maan Suomes­ta vält­tääk­seen karko­tuk­sen Neu­vos­toli­it­toon.  Oli jotenkin luon­nol­lista, että muu maail­ma otti hänet vas­taan. Hit­lerin Sak­sas­ta pak­enevia juu­ta­laisia ei muu maail­ma päästänyt tur­vaan, mitä vieläkin hävetään. Tämä takia kan­sain­väliset pako­lais­sopimuk­set  ovat osit­tain jär­jet­tömän tiukko­ja. Jat­ka lukemista “Ulko­maalais­poli­ti­ik­ka: 1. Pakolaiset”

Radios­sa Keskus­tan Korho­nen vaati, että per­in­tövero on pois­tet­ta­va kokon­aan kaikelta yri­tyso­maisu­udelta. Ker­tokaa nyt min­ulle, mik­si tämä ei johtaisi siihen, että per­in­tövero pois­tuu kokonaan.

Min­ul­la on aivan rehelli­nen osakey­htiö, jon­ka var­al­lisu­us siis siir­ty­isi aikanaan lap­sil­leni Korho­sen mukaan verot­tomana. Omis­tan vai­moni kanssa myös asun­to-osak­keen, jos­ta lapseni joutuy­i­si­vat mak­samaan per­in­töveron. Jos nos­tan yhtiöni osakepääo­maa asun­to-osak­keeni markki­na-arvon ver­ran ja myyn asun­toni yri­tyk­sel­leni, lapseni perivät aikanaan yhtiön ja sen mukana asun­to-osak­keen verot­tomana ja voivat sen jäl­keen purkaa yhtiön.  Korho­nen on viemässä veronkier­rosta kek­simisen ilon!

Kos­ka eri­laiset ulko­maalaiskvi­has­saan piehtoroi­vat val­ta­si­vat edel­lisen viestin, kir­joi­tan uud­estaan Turun rajoista. Tähän en ota yhtään ulko­maalaiskom­ment­tia, jot­ta ne ujot­ka halu­a­vat keskustel­la kaupunkipoli­ti­ikas­ta asial­lis­es­ti, saisi­vat myös tilaa.

Turun kaupun­gin alue on ahdas ja varsin oudon muo­toinen. Turku­un raken­net­ti­in paljon betoni­rak­en­tamisen pahimp­ina aikoina, Syn­tyi aika pahan­näköisiä lähiöitä, joi­ta on syn­tynyt kyl­lä muuallekin.  Muual­la niitä on kuitenkin voitu tas­apain­ot­taa sosi­aalis­es­ti toisen­laisil­la asuinalueil­la, mut­ta Turus­sa nuo toisen­laiset asuinalueet syn­tyivät naa­purikun­ti­in. Olisi toki Helsingis­säkin voin­ut olla niin, että Itä-Helsin­ki olisi muo­dostanut oman kun­tansa ja yrit­täisi nyt tul­la toimeen omil­laan. Jat­ka lukemista “Turun seudun kaupunki­rak­en­teesta asiallisesti”

Kovin paljon on puhut­tu pääkaupunkiseudun kun­tien yhdis­tämis­es­tä. Minus­ta kun­nat pitäisi yhdis­tää, mut­ta vielä keskeisem­pää olisi tehdä jotain Turus­sa. Turun ympäristökun­nat ovat jät­täneet Turun puris­tuk­si­in, haali­vat hyvä­tu­loiset veron­mak­sa­jat ja jät­tävät Turun yksin kan­ta­maan koko seudun sosi­aaliset ongel­mat. Jat­ka lukemista “Pakko­hoitoa Turuntautiin”

Kolum­ni Suomen Kuvale­hdessä 7/2008

Helsin­gin seudul­la olisi täysin mah­dol­lista päät­tää, että rak­en­t­a­mi­nen on sal­lit­tua vain asemien ympäristössä. Raken­nus­maa ei lop­puisi, radat pystyt­täisi­in rahoit­ta­maan. Ongel­mak­si muo­dos­tu­isi vain ne maan­omis­ta­jat, joiden mail­la rak­en­t­a­mi­nen kiellettäisiin.

Yhdyskun­tarakenne hajoaa nopeam­min kuin koskaan, vaik­ka jok­seenkin kaik­ki puhu­vat ehyen kaupunki­rak­en­teen puoles­ta Ongel­ma on polt­tavin Helsin­gin seudul­la, mut­ta kos­kee myös mui­ta kas­vavia kaupunke­ja. Nyt käsit­te­len kuitenkin vain Helsin­gin seu­tua, jos­sa raideli­iken­teel­lä on merkit­tävä rooli. Jat­ka lukemista “Raken­netaan vain asemien ympärille”

Raakaöljyn hin­ta ponkaisi taas yli sadan dol­lar­in. Myös ben­san hin­nan kehi­tys läm­mit­tää auton­va­s­tus­ta­jan sydän­tä. Ei ihan heti olla menos­sa 1,50 euroon litral­ta, mut­ta 1,45 nyt kuitenkin.

Mitä on tapahtunut?

Poikani oli 23 tun­nin abiris­teilyl­lä. Kukaan ei siis ollut matkalla min­nekään, vaan tarkoituk­se­na oli juh­lia laival­la. Järkev­in­tä olisi tietysti, ettei lai­va olisi liikah­tanut sata­mas­ta min­nekään ja toisek­si järkev­in­tä olisi ollut, että oli ankkuroitunut jon­nekin aluevesir­a­jan tun­tu­maan. Mut­ta ei. Sen piti käy­dä Ruotsin aluevesil­lä, jot­ta saataisi­in myy­dä nuuskaa ja piipah­taa Ahve­nan­maal­la, jot­ta saataisi­in myy­dä verova­paa­ta alko­ho­lia. Öljyä ainakin paloi ja paljon. Jat­ka lukemista “Pois­takaa laivo­jen taxfree-oikeudet!”

Kävin puhu­mas­sa tilas­toti­eteen opiske­li­ja­jär­jestö Mood­in synt­täreil­lä. Juh­la­puhe sisäl­si tietysti men­nei­den muis­telua ja nyky­isyy­den ihmette­lyä. Säästän luk­i­jat muis­teluil­ta ja ihmette­len vain nykyisyyttä.

Tilas­toti­eteil­i­jä on siis henkilö, joka analysoi empi­irisiä aineis­to­ja tilas­tol­lisen mallin avul­la. Siinä käytetään matemaat­tisia apu­vä­lineitä, mut­ta ainakaan min­ulle tilas­totiede ei ole matem­ati­ikkaa vaan päättelytaitoa.

Min­un opiskelu­aiko­jeni jäl­keen tilas­toti­eteil­i­jöi­den työsar­ka on peri­aat­teessa laa­jen­tunut tietokonei­den ansios­ta tavat­tomasti.  Toisaal­ta, kun yhä tehokkaampia tietokonei­ta on kaikkial­la, on mah­dol­lista esti­moi­da yhä parem­pia malle­ja. Ennen kuin lin­eaari­nen regres­sion­al­li oli paras­ta mitä oli tar­jol­la, joudut­ti­in maail­ma olet­ta­maan sel­l­aisek­si, että se sopi näi­hin mallei­hin. Jos todel­lisu­us ja mallit oli­vat ris­tiri­idas­sa keskenään, sen pahempi todel­lisu­udelle. Nyt voidaan tehdä paljon real­is­tisem­pia ole­tuk­sia. Jat­ka lukemista “Tilas­toti­eteil­i­jä ihmettelee”

Tietääkö joku, mitä juuri nyt on akuutista tapah­tu­mas­sa maail­man viljamarkkinoilla?

Tutkiske­lin aikani kuluk­si New Yorkin raa­ka-ainepörsse­jä joi­ta voi kat­sel­la osoit­teessa http://quotes.ino.com/exchanges/. Vehnän hin­ta on ollut nousus­sa pitkään. Hin­ta on nous­sut 480 dol­lar­ista läh­es 1600 dol­lari­in, siis yli kolminker­taisek­si. (älkää kysykö mit­tayk­siköstä, se ei mis­sään tapauk­ses­sa ole mitään järkevää, juut­tisäkilli­nen ken­ties.) Viime viikon aikana se nousi vielä 300 dol­lar­il­la 1900 dol­lari­in. Se on viikko­nousuk­si aika paljon. Mitä on tapahtunut?

Maat­aloustuen tarpeeseen vil­jan hin­nan­nousu ei tietenkään vaiku­ta mitään.