Raakaöljyn hinta ponkaisi taas yli sadan dollarin. Myös bensan hinnan kehitys lämmittää autonvastustajan sydäntä. Ei ihan heti olla menossa 1,50 euroon litralta, mutta 1,45 nyt kuitenkin.
Mitä on tapahtunut?
19 vastausta artikkeliin “Mitä nyt taas?”
Kerro meille, Osma, ihan omin sanoin, mikä tuossa tasaluvussa sata on niin hienoa?
Exxon Mobil haastamassa Venezuelan oikeuteen öljytoimitusten takkuamisesta. Nigeriassa on havaittu vuotoja öljyputkistoissa. Lukoil ei toimita saksalaisille raakaöljyä.
Ja öljypiikkikin jäi jo taakse, joten nousua tiedossa jatkossakin. Saatetaan olla menossa kohti hyperinflaatiota, mikäli öljyriippuvuutta ei nopeasti pystytä vähentämään.
”Suora syy” on ilmeisesti onnettomuus Texasilaisella öljynjalostamolla, mutta pidemmän trendin syyhän on toki kysynnän kasvu tarjonnan pysytellessä samana. Peakoil, täällä ollaan.
”Myös bensan hinnan kehitys lämmittää autonvastustajan sydäntä.”
Sinivihreä:
Mielenkiintoista. Eikö inhimillisempää olisi iloita bensiinin hinnan romahtamisesta, koska se kertoisi että öljynkäyttöön liittyvät tarpeet on tyydytetty, ja öljyn kysynnän pieneneminen näkyy alenevina hintoina. Nythän iloitset nähdäkseni siitä, että öljyn mukanaan tuoma elintaso on yhä harvempien etuoikeus.
Maailmalla taitaa edelleen olla liikkeellä liikaa rahaa? Jos (velka)rahan määrä maailmalla ei vähene, niin jossain ne hinnat nousevat. Ainoa keino vähentää rahan määrää lienee deflaatio?
Aiempien tekno- asunto- ym kuplien jälkeen öljy on luonteva spekulaatio/sijoituskohde, sen kysyntä kun kasvaa ja tuotanto käytännössä ei. Vaikka kyse olisi spekulaatiosta, meidän pitäisi olla spekulanteille kiitollisia, koska he aikaistavat öljyn hintapiikkiä. Muuten hinta nousisi sitten parin vuoden päästä vielä jyrkemmin. Se antaa meille lisäaikaa sopeutua.
Jos raaka-aineet, pörssikurssit ja valuutat kiinnostavat, niin varmaan joka päivä on jotain tällaista ihmeteltävää.
Se, että jokin keskeinen hinta rikkoo ”maagisia” kynnysarvoja, saattaa olla psykologisesti merkittävää, kun sijoittajat yrittävät arvata toistensa ajatuksia. Esimerkiksi EUR/USD -valuuttakurssi elää omaa elämäänsä. Se ei vain heijastele ympäröivää todellisuutta, vaan myös muokkaa sitä mutkikkaalla tavalla. Viime syksynä ”maaginen” 1,4 rikkoutui siten, että kurssi jumitti ensin tuntikausia sen ja 1,399:n välissä, mutta kun ”kynnys” lopulta ylitettiin, mentiin sitten nopeasti 1,405:een. Markkinatalous on joskus tällaista.
Korothan ovat alhaalla ja laskevat yhä, mikä tietysti osaltaa kiihdyttää inflaatiota. Inflaatio syö ostovoiman lisäksi velkaa eli velkapääoman arvo laskee inflaation myötä. Velallinen hyötyy inflaatiosta, mikäli velka kohdistuu reaaliomaisuuteen.
Koska Helsingissä halutaan aina ottaa mallia Tukholmasta, niin tällä kertaa kannattaa miettiä oikeasti että kannattaako…
Näissä pakkomaksuasioissa on aina se hauskuus, että konsulttifirmoilla on lähes aina avoin piikki julkisista varoista.
Ei nyt ihan liity tämän blogauksen aiheeseen, mutta autoilun vastustajana Ode saa varmaan kiksejä siitä, että autoilijat saavat maksaa reilusti ilman että joukkoliikenne kehittyy.
Kehittyvät taloudet imevät öljyä kiihtyvällä vauhdilla. Taloudeltaan kaksi suurinta, Kiina ja Intia, sääntelevät polttoaineen hintaa. Kyse on suurista summista: ainoastaan Intian suurin valtion öljy-yhtiö menettää päivässä 50 miljoonaa dollaria tämän seurauksena. Valtio toki tukee summan omasta kassastaan. Valtio voi toki yrittää pienentää maksutaakkaansa korottamalla säänneltyä hintaa, kuten Intia äskettäin teki. Hinnannosto oli polttoaineen ja dieselin osalta noin 0,02 euroa per litra.
Tarkoitan, että hinta nousee koska kulutus kasvaa ja sen nähdään tulevaisuudessa kasvavan. Suurin osa kysynnänkasvusta taitaa tulla sellaisista maista, joissa polttoaine on subventoitua (tämä on vain oma arvio). Markkinahinta ei myöskään vaikuta kysyntään, jos hinta ei näy bensapumpulla.
Monissa maailman kolkissa öljyn hinnannousu vaatii miettimään vaihtoehtoja ympäristönäkökulman lisäksi ihan kustannussyistä. On sääli, että jossakin voidaan nousevia mahteja rakentaa halvan polttoaineen varaan. Tuotantoaan siirtävän teollisuuden usein mainittu tekijä on, muiden lisäksi, halpa energia, jonka varaan on rakennettu paljon muutakin halpaa: kuljetusala jne. En kiistä kenenkään oikeutta tavoitella vaurautta, varsinkaan tavallisten kiinalaisten ja intialaisten.
Olisi hauskaa myös tietää, että minkälaisista absoluuttisista summista näissä polttoaineen hintasubventoinneissa on kyse. BBC:n mukaan ainakin Intian valtionvarainministeriössä hikoilu lisääntyy n. 100 dollarin barrelihinnan tietämillä. Maaginen raja siis.
Kannattaa myös ottaa huomioon dollarin inflaatio, kun miettii öljyn hintaa. Mitä enemmän markkinoilla on dollareita jotka tavoittelevat samaa öljymäärää sitä korkeammaksi öljyn dollarimääräinen hinta muuttuu. Jos öljyn hintaa vertaa kullan hintaan niin muutokset eivät ole lähellekkään niin dramaattisia.
En usko, että öljytuotteiden subventoiminen tekee kiinalaisista tai intialaisista yhtään varakkaampia. Köyhempiä pikemminkin, kun ylimääräinen öljy täytyy maksaa verojen muodossa. Asialla lienee merkitystä enemmän poliittisten irtopisteiden keräämisen kannalta kuin minkään oikean menestysstrategian kannalta.
Euroopassa EKP huolehtii euron ostovoiman säilymisestä. Jos inflaatiopaineet jostain syystä kovenevat EKP nostaa korkoa. Nyt se ei ole uskaltanut sitä tehdä, koska euron dollariarvo on noussut kovasti lyhyessä ajassa ja maailmantaloudessa on poikkeuksellisen paljon turbulenssia.
USA:n keskuspankki FED saattaa taantuman ehkäisemiseksi painaa ohjauskoron vaikka 1 %:iin. Tämä taas vetäisi euron dollariarvoa ylöspäin ja hillitsisi inflaatiopaineita Euroopassa. Todennäköisesti niin paljon, että eurokorkoja ei tarvitsisi nostaa, vaan niitä voisi ehkä jopa laskea. USA:n dollarin inflaatio tuskin oleellisesti hidastuu ainakaan lähimmän vuoden aikana, koska miltei kaikkialla dollari-inflaatiota pidetään pienempänä pahana kuin sen mahdollisen torjunnan sivuoireita. Luultavasti dollari-inflaation täytyisi karata kaksinumeroiseksi ennen kuin sitä alettaisiin pitämään ykkösongelmana.
Mm. kaiken tämän takia minusta oli paljon omituisempaa se, että ölyn dollarihinta nopeasti ja jyrkähkösti laski saavutettuaan 100 dollarin tason kuin se, että hinta on jälleen tuolla tasolla.
Ei öljyn/ bensan hinta tunnu kipurajoja tuntevan!
Eipä ole kovinkaan mointaa vuotta siitä, kun 4 markkaa mainittiin kipurajaksi…
Totta kuitenkin, että raharikkailla on aina varaa bensansa ostaa. Hinnan korotukset purevat maaseudun haja-asutusalueiden pieneläjiin, joiden on pakkoj onkunlaista ropposta pitää, että edes kauppaan pääsevät.
Millä lämpiää eduskuntatalo? Kaukolämmöllä sanoo Vihreät. Millä kaukolämpö tuotetaan eduskuntataloon? Kivihiilellä.
Ja hyvin näkyy kelpaavan. Jo Machiavelli Ruhtinaassaan kehotti hallitsijoita kääntämään kansan huomion toisaalle. Hyvin on Soininvaara Machiavellinsä omaksunut.
Blogisti on varmasti kehittämässä faktorianalyysia öljynhinnanmuutoksista. Mikä sellaisen saisi toimimaan, voisi öljyoptioilla tehdä paljon rahaa. Kohta öljy on niin kallista, että Suomessa voidaan siirtyä takaisin puulämmitykseen. Yksi puumotti vastaa tällä hetkellä 166 litraa lämmitysoljyä!?
En ymmärrä iloasi. Öljyn kysyntä on siis kasvanut. On entistä houkuttelevampaa polttaa kivihiiltä. Vaikeasti käyttöön otettavien fossiilihiilten kaivanta tulee tuottavammaksi. Tulee suurempi houkutus lisätä ydinvoimaa ja padota joet vesivoimaksi. Usa innostuu painostamaan opeccia lisäämään tuotantoa.
hiilidioksidituotanto ei siis laske vaan päinvastoin. Iloitsetko siis siksi että autoilijat saavat rangaistuksen.
Tuli tämä ketju mieleen kun luin Jeffrey Frankelin blogausta. Frankell ihmettelee ihan samaa, miksi raaka-aineiden hinnat nousevat?
Frankel toteaa, että peak oilissa voi hyvinkin olla jotain perää, mutta miten tämä selittää sen että kaikkien raaka-aineiden hinnat ovat nousseet? Selitykseksi ei myöskään kelpaa talouskasvu, etenkin USAn mutta myös globaali talouskasvu hiipuu, mutta hintojen nousu ei taitu vaan päinvastoin. (World Growth Can No Longer Explain Soaring Commodity Prices, http://www.rgemonitor.com/blog/setser/249963)
Frankelin vastaus on mielenkiintoinen, reaalikorot ovat tärkeä raaka-ainehintoja selittävä tekijä. Kun korot nousevat, on kannattavampaa muuttaa resurssi rahaksi, varastointiin sitoututeen pääomaan kustannukset kasvavat eli varastoja pyritään pienentämään, ja sijoittajat siirtyvät osto-optioista arvopapereihin. Ja päinvastoin, eli kun nyt korot laskevat niin esimerkiksi öljyn hinta nousee. (Falling Interest Rates Explain Rising Commodity Prices, http://www.rgemonitor.com/blog/setser/250117)
Sulattelen ajatusta, mutta näin äkkiseltään: jos tuo pitää paikkansa, niin vaikkapa energian verottaminen lisää inflaatiota, eli ceteris paribus laskee reaalikorkoja, eli nostaa energian hintoja enemmän kuin veron korotus itsessään?
Kerro meille, Osma, ihan omin sanoin, mikä tuossa tasaluvussa sata on niin hienoa?
Exxon Mobil haastamassa Venezuelan oikeuteen öljytoimitusten takkuamisesta. Nigeriassa on havaittu vuotoja öljyputkistoissa. Lukoil ei toimita saksalaisille raakaöljyä.
Ja öljypiikkikin jäi jo taakse, joten nousua tiedossa jatkossakin. Saatetaan olla menossa kohti hyperinflaatiota, mikäli öljyriippuvuutta ei nopeasti pystytä vähentämään.
Riittääkö?
”Suora syy” on ilmeisesti onnettomuus Texasilaisella öljynjalostamolla, mutta pidemmän trendin syyhän on toki kysynnän kasvu tarjonnan pysytellessä samana. Peakoil, täällä ollaan.
Tuskin liittyy asiaan, mutta Iranin öljypörssi avattiin ilmeisesti toissapäivänä? http://en.wikipedia.org/wiki/Iranian_oil_bourse
Luvussa sata ei ole mitään magiikkaa, mutta aika raju on nousu ollut muutamassa päivässä.
Osmo Soininvaara:
”Myös bensan hinnan kehitys lämmittää autonvastustajan sydäntä.”
Sinivihreä:
Mielenkiintoista. Eikö inhimillisempää olisi iloita bensiinin hinnan romahtamisesta, koska se kertoisi että öljynkäyttöön liittyvät tarpeet on tyydytetty, ja öljyn kysynnän pieneneminen näkyy alenevina hintoina. Nythän iloitset nähdäkseni siitä, että öljyn mukanaan tuoma elintaso on yhä harvempien etuoikeus.
Maailmalla taitaa edelleen olla liikkeellä liikaa rahaa? Jos (velka)rahan määrä maailmalla ei vähene, niin jossain ne hinnat nousevat. Ainoa keino vähentää rahan määrää lienee deflaatio?
Aiempien tekno- asunto- ym kuplien jälkeen öljy on luonteva spekulaatio/sijoituskohde, sen kysyntä kun kasvaa ja tuotanto käytännössä ei. Vaikka kyse olisi spekulaatiosta, meidän pitäisi olla spekulanteille kiitollisia, koska he aikaistavat öljyn hintapiikkiä. Muuten hinta nousisi sitten parin vuoden päästä vielä jyrkemmin. Se antaa meille lisäaikaa sopeutua.
Ei hinnannousu rikasta haittaa. Ongelmat tulevat sille pienituloiselle, joka maksaa myös korkeampia korkoja.
Jos raaka-aineet, pörssikurssit ja valuutat kiinnostavat, niin varmaan joka päivä on jotain tällaista ihmeteltävää.
Se, että jokin keskeinen hinta rikkoo ”maagisia” kynnysarvoja, saattaa olla psykologisesti merkittävää, kun sijoittajat yrittävät arvata toistensa ajatuksia. Esimerkiksi EUR/USD -valuuttakurssi elää omaa elämäänsä. Se ei vain heijastele ympäröivää todellisuutta, vaan myös muokkaa sitä mutkikkaalla tavalla. Viime syksynä ”maaginen” 1,4 rikkoutui siten, että kurssi jumitti ensin tuntikausia sen ja 1,399:n välissä, mutta kun ”kynnys” lopulta ylitettiin, mentiin sitten nopeasti 1,405:een. Markkinatalous on joskus tällaista.
Korothan ovat alhaalla ja laskevat yhä, mikä tietysti osaltaa kiihdyttää inflaatiota. Inflaatio syö ostovoiman lisäksi velkaa eli velkapääoman arvo laskee inflaation myötä. Velallinen hyötyy inflaatiosta, mikäli velka kohdistuu reaaliomaisuuteen.
Otetaan opiksi
Koska Helsingissä halutaan aina ottaa mallia Tukholmasta, niin tällä kertaa kannattaa miettiä oikeasti että kannattaako…
Näissä pakkomaksuasioissa on aina se hauskuus, että konsulttifirmoilla on lähes aina avoin piikki julkisista varoista.
Ei nyt ihan liity tämän blogauksen aiheeseen, mutta autoilun vastustajana Ode saa varmaan kiksejä siitä, että autoilijat saavat maksaa reilusti ilman että joukkoliikenne kehittyy.
Toivottavasti linkki toimii.
Kehittyvät taloudet imevät öljyä kiihtyvällä vauhdilla. Taloudeltaan kaksi suurinta, Kiina ja Intia, sääntelevät polttoaineen hintaa. Kyse on suurista summista: ainoastaan Intian suurin valtion öljy-yhtiö menettää päivässä 50 miljoonaa dollaria tämän seurauksena. Valtio toki tukee summan omasta kassastaan. Valtio voi toki yrittää pienentää maksutaakkaansa korottamalla säänneltyä hintaa, kuten Intia äskettäin teki. Hinnannosto oli polttoaineen ja dieselin osalta noin 0,02 euroa per litra.
Tarkoitan, että hinta nousee koska kulutus kasvaa ja sen nähdään tulevaisuudessa kasvavan. Suurin osa kysynnänkasvusta taitaa tulla sellaisista maista, joissa polttoaine on subventoitua (tämä on vain oma arvio). Markkinahinta ei myöskään vaikuta kysyntään, jos hinta ei näy bensapumpulla.
Monissa maailman kolkissa öljyn hinnannousu vaatii miettimään vaihtoehtoja ympäristönäkökulman lisäksi ihan kustannussyistä. On sääli, että jossakin voidaan nousevia mahteja rakentaa halvan polttoaineen varaan. Tuotantoaan siirtävän teollisuuden usein mainittu tekijä on, muiden lisäksi, halpa energia, jonka varaan on rakennettu paljon muutakin halpaa: kuljetusala jne. En kiistä kenenkään oikeutta tavoitella vaurautta, varsinkaan tavallisten kiinalaisten ja intialaisten.
Olisi hauskaa myös tietää, että minkälaisista absoluuttisista summista näissä polttoaineen hintasubventoinneissa on kyse. BBC:n mukaan ainakin Intian valtionvarainministeriössä hikoilu lisääntyy n. 100 dollarin barrelihinnan tietämillä. Maaginen raja siis.
Kannattaa myös ottaa huomioon dollarin inflaatio, kun miettii öljyn hintaa. Mitä enemmän markkinoilla on dollareita jotka tavoittelevat samaa öljymäärää sitä korkeammaksi öljyn dollarimääräinen hinta muuttuu. Jos öljyn hintaa vertaa kullan hintaan niin muutokset eivät ole lähellekkään niin dramaattisia.
En usko, että öljytuotteiden subventoiminen tekee kiinalaisista tai intialaisista yhtään varakkaampia. Köyhempiä pikemminkin, kun ylimääräinen öljy täytyy maksaa verojen muodossa. Asialla lienee merkitystä enemmän poliittisten irtopisteiden keräämisen kannalta kuin minkään oikean menestysstrategian kannalta.
Euroopassa EKP huolehtii euron ostovoiman säilymisestä. Jos inflaatiopaineet jostain syystä kovenevat EKP nostaa korkoa. Nyt se ei ole uskaltanut sitä tehdä, koska euron dollariarvo on noussut kovasti lyhyessä ajassa ja maailmantaloudessa on poikkeuksellisen paljon turbulenssia.
USA:n keskuspankki FED saattaa taantuman ehkäisemiseksi painaa ohjauskoron vaikka 1 %:iin. Tämä taas vetäisi euron dollariarvoa ylöspäin ja hillitsisi inflaatiopaineita Euroopassa. Todennäköisesti niin paljon, että eurokorkoja ei tarvitsisi nostaa, vaan niitä voisi ehkä jopa laskea. USA:n dollarin inflaatio tuskin oleellisesti hidastuu ainakaan lähimmän vuoden aikana, koska miltei kaikkialla dollari-inflaatiota pidetään pienempänä pahana kuin sen mahdollisen torjunnan sivuoireita. Luultavasti dollari-inflaation täytyisi karata kaksinumeroiseksi ennen kuin sitä alettaisiin pitämään ykkösongelmana.
Mm. kaiken tämän takia minusta oli paljon omituisempaa se, että ölyn dollarihinta nopeasti ja jyrkähkösti laski saavutettuaan 100 dollarin tason kuin se, että hinta on jälleen tuolla tasolla.
Ei öljyn/ bensan hinta tunnu kipurajoja tuntevan!
Eipä ole kovinkaan mointaa vuotta siitä, kun 4 markkaa mainittiin kipurajaksi…
Totta kuitenkin, että raharikkailla on aina varaa bensansa ostaa. Hinnan korotukset purevat maaseudun haja-asutusalueiden pieneläjiin, joiden on pakkoj onkunlaista ropposta pitää, että edes kauppaan pääsevät.
Millä lämpiää eduskuntatalo? Kaukolämmöllä sanoo Vihreät. Millä kaukolämpö tuotetaan eduskuntataloon? Kivihiilellä.
Ja hyvin näkyy kelpaavan. Jo Machiavelli Ruhtinaassaan kehotti hallitsijoita kääntämään kansan huomion toisaalle. Hyvin on Soininvaara Machiavellinsä omaksunut.
Blogisti on varmasti kehittämässä faktorianalyysia öljynhinnanmuutoksista. Mikä sellaisen saisi toimimaan, voisi öljyoptioilla tehdä paljon rahaa. Kohta öljy on niin kallista, että Suomessa voidaan siirtyä takaisin puulämmitykseen. Yksi puumotti vastaa tällä hetkellä 166 litraa lämmitysoljyä!?
En ymmärrä iloasi. Öljyn kysyntä on siis kasvanut. On entistä houkuttelevampaa polttaa kivihiiltä. Vaikeasti käyttöön otettavien fossiilihiilten kaivanta tulee tuottavammaksi. Tulee suurempi houkutus lisätä ydinvoimaa ja padota joet vesivoimaksi. Usa innostuu painostamaan opeccia lisäämään tuotantoa.
hiilidioksidituotanto ei siis laske vaan päinvastoin. Iloitsetko siis siksi että autoilijat saavat rangaistuksen.
Tuli tämä ketju mieleen kun luin Jeffrey Frankelin blogausta. Frankell ihmettelee ihan samaa, miksi raaka-aineiden hinnat nousevat?
Frankel toteaa, että peak oilissa voi hyvinkin olla jotain perää, mutta miten tämä selittää sen että kaikkien raaka-aineiden hinnat ovat nousseet? Selitykseksi ei myöskään kelpaa talouskasvu, etenkin USAn mutta myös globaali talouskasvu hiipuu, mutta hintojen nousu ei taitu vaan päinvastoin. (World Growth Can No Longer Explain Soaring Commodity Prices, http://www.rgemonitor.com/blog/setser/249963)
Frankelin vastaus on mielenkiintoinen, reaalikorot ovat tärkeä raaka-ainehintoja selittävä tekijä. Kun korot nousevat, on kannattavampaa muuttaa resurssi rahaksi, varastointiin sitoututeen pääomaan kustannukset kasvavat eli varastoja pyritään pienentämään, ja sijoittajat siirtyvät osto-optioista arvopapereihin. Ja päinvastoin, eli kun nyt korot laskevat niin esimerkiksi öljyn hinta nousee. (Falling Interest Rates Explain Rising Commodity Prices, http://www.rgemonitor.com/blog/setser/250117)
Sulattelen ajatusta, mutta näin äkkiseltään: jos tuo pitää paikkansa, niin vaikkapa energian verottaminen lisää inflaatiota, eli ceteris paribus laskee reaalikorkoja, eli nostaa energian hintoja enemmän kuin veron korotus itsessään?