Mitä nyt taas?

Raa­ka­öl­jyn hin­ta pon­kai­si taas yli sadan dol­la­rin. Myös ben­san hin­nan kehi­tys läm­mit­tää auton­vas­tus­ta­jan sydän­tä. Ei ihan heti olla menos­sa 1,50 euroon lit­ral­ta, mut­ta 1,45 nyt kuitenkin.

Mitä on tapahtunut?

19 vastausta artikkeliin “Mitä nyt taas?”

  1. Ker­ro meil­le, Osma, ihan omin sanoin, mikä tuos­sa tasa­lu­vus­sa sata on niin hienoa?

  2. Exxon Mobil haas­ta­mas­sa Venezue­lan oikeu­teen öljy­toi­mi­tus­ten tak­kua­mi­ses­ta. Nige­rias­sa on havait­tu vuo­to­ja öljy­put­kis­tois­sa. Lukoil ei toi­mi­ta sak­sa­lai­sil­le raakaöljyä.

    Ja öljy­piik­ki­kin jäi jo taak­se, joten nousua tie­dos­sa jat­kos­sa­kin. Saa­te­taan olla menos­sa koh­ti hype­rin­flaa­tio­ta, mikä­li öljy­riip­pu­vuut­ta ei nopeas­ti pys­ty­tä vähentämään.

    Riit­tää­kö?

  3. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Myös ben­san hin­nan kehi­tys läm­mit­tää auton­vas­tus­ta­jan sydäntä.” 

    Sini­vih­reä:

    Mie­len­kiin­tois­ta. Eikö inhi­mil­li­sem­pää oli­si iloi­ta ben­sii­nin hin­nan romah­ta­mi­ses­ta, kos­ka se ker­toi­si että öljyn­käyt­töön liit­ty­vät tar­peet on tyy­dy­tet­ty, ja öljyn kysyn­nän pie­ne­ne­mi­nen näkyy ale­ne­vi­na hin­toi­na. Nyt­hän iloit­set näh­däk­se­ni sii­tä, että öljyn muka­naan tuo­ma elin­ta­so on yhä har­vem­pien etuoikeus.

  4. Maa­il­mal­la tai­taa edel­leen olla liik­keel­lä lii­kaa rahaa? Jos (velka)rahan mää­rä maa­il­mal­la ei vähe­ne, niin jos­sain ne hin­nat nouse­vat. Ainoa kei­no vähen­tää rahan mää­rää lie­nee deflaatio?

    Aiem­pien tek­no- asun­to- ym kuplien jäl­keen öljy on luon­te­va spekulaatio/sijoituskohde, sen kysyn­tä kun kas­vaa ja tuo­tan­to käy­tän­nös­sä ei. Vaik­ka kyse oli­si spe­ku­laa­tios­ta, mei­dän pitäi­si olla spe­ku­lan­teil­le kii­tol­li­sia, kos­ka he aikais­ta­vat öljyn hin­ta­piik­kiä. Muu­ten hin­ta nousi­si sit­ten parin vuo­den pääs­tä vie­lä jyr­kem­min. Se antaa meil­le lisä­ai­kaa sopeutua.

  5. Ei hinn­an­nousu rikas­ta hait­taa. Ongel­mat tule­vat sil­le pie­ni­tu­loi­sel­le, joka mak­saa myös kor­keam­pia korkoja.

  6. Jos raa­ka-aineet, pörs­si­kurs­sit ja valuu­tat kiin­nos­ta­vat, niin var­maan joka päi­vä on jotain täl­lais­ta ihmeteltävää.

    Se, että jokin kes­kei­nen hin­ta rik­koo “maa­gi­sia” kyn­ny­sar­vo­ja, saat­taa olla psy­ko­lo­gi­ses­ti mer­kit­tä­vää, kun sijoit­ta­jat yrit­tä­vät arva­ta tois­ten­sa aja­tuk­sia. Esi­mer­kik­si EUR/USD ‑valuut­ta­kurs­si elää omaa elä­mään­sä. Se ei vain hei­jas­te­le ympä­röi­vää todel­li­suut­ta, vaan myös muok­kaa sitä mut­kik­kaal­la taval­la. Vii­me syk­sy­nä “maa­gi­nen” 1,4 rik­kou­tui siten, että kurs­si jumit­ti ensin tun­ti­kausia sen ja 1,399:n välis­sä, mut­ta kun “kyn­nys” lopul­ta yli­tet­tiin, men­tiin sit­ten nopeas­ti 1,405:een. Mark­ki­na­ta­lous on jos­kus tällaista.

  7. Korot­han ovat alhaal­la ja las­ke­vat yhä, mikä tie­tys­ti osal­taa kiih­dyt­tää inflaa­tio­ta. Inflaa­tio syö osto­voi­man lisäk­si vel­kaa eli vel­ka­pää­oman arvo las­kee inflaa­tion myö­tä. Velal­li­nen hyö­tyy inflaa­tios­ta, mikä­li vel­ka koh­dis­tuu reaaliomaisuuteen.

  8. Ote­taan opiksi

    Kos­ka Hel­sin­gis­sä halu­taan aina ottaa mal­lia Tuk­hol­mas­ta, niin täl­lä ker­taa kan­nat­taa miet­tiä oikeas­ti että kannattaako…

    Näis­sä pak­ko­mak­su­asiois­sa on aina se haus­kuus, että kon­sult­ti­fir­moil­la on lähes aina avoin piik­ki jul­ki­sis­ta varoista.

    Ei nyt ihan lii­ty tämän blo­gauk­sen aihee­seen, mut­ta autoi­lun vas­tus­ta­ja­na Ode saa var­maan kik­se­jä sii­tä, että autoi­li­jat saa­vat mak­saa rei­lus­ti ilman että jouk­ko­lii­ken­ne kehittyy.

    Toi­vot­ta­vas­ti link­ki toimii.

  9. Kehit­ty­vät talou­det ime­vät öljyä kiih­ty­väl­lä vauh­dil­la. Talou­del­taan kak­si suu­rin­ta, Kii­na ja Intia, sään­te­le­vät polt­toai­neen hin­taa. Kyse on suu­ris­ta sum­mis­ta: ainoas­taan Intian suu­rin val­tion öljy-yhtiö menet­tää päi­väs­sä 50 mil­joo­naa dol­la­ria tämän seu­rauk­se­na. Val­tio toki tukee sum­man omas­ta kas­sas­taan. Val­tio voi toki yrit­tää pie­nen­tää mak­su­taak­kaan­sa korot­ta­mal­la sään­nel­tyä hin­taa, kuten Intia äsket­täin teki. Hinn­an­nos­to oli polt­toai­neen ja die­se­lin osal­ta noin 0,02 euroa per litra. 

    Tar­koi­tan, että hin­ta nousee kos­ka kulu­tus kas­vaa ja sen näh­dään tule­vai­suu­des­sa kas­va­van. Suu­rin osa kysyn­nän­kas­vus­ta tai­taa tul­la sel­lai­sis­ta mais­ta, jois­sa polt­toai­ne on sub­ven­toi­tua (tämä on vain oma arvio). Mark­ki­na­hin­ta ei myös­kään vai­ku­ta kysyn­tään, jos hin­ta ei näy bensapumpulla. 

    Monis­sa maa­il­man kol­kis­sa öljyn hinn­an­nousu vaa­tii miet­ti­mään vaih­toeh­to­ja ympä­ris­tö­nä­kö­kul­man lisäk­si ihan kus­tan­nus­syis­tä. On sää­li, että jos­sa­kin voi­daan nouse­via mah­te­ja raken­taa hal­van polt­toai­neen varaan. Tuo­tan­to­aan siir­tä­vän teol­li­suu­den usein mai­nit­tu teki­jä on, mui­den lisäk­si, hal­pa ener­gia, jon­ka varaan on raken­net­tu pal­jon muu­ta­kin hal­paa: kul­je­tusa­la jne. En kiis­tä kenen­kään oikeut­ta tavoi­tel­la vau­raut­ta, var­sin­kaan taval­lis­ten kii­na­lais­ten ja intialaisten.

    Oli­si haus­kaa myös tie­tää, että min­kä­lai­sis­ta abso­luut­ti­sis­ta sum­mis­ta näis­sä polt­toai­neen hin­ta­sub­ven­toin­neis­sa on kyse. BBC:n mukaan aina­kin Intian val­tion­va­rain­mi­nis­te­riös­sä hikoi­lu lisään­tyy n. 100 dol­la­rin bar­re­li­hin­nan tie­tä­mil­lä. Maa­gi­nen raja siis.

  10. Kan­nat­taa myös ottaa huo­mioon dol­la­rin inflaa­tio, kun miet­tii öljyn hin­taa. Mitä enem­män mark­ki­noil­la on dol­la­rei­ta jot­ka tavoit­te­le­vat samaa öljy­mää­rää sitä kor­keam­mak­si öljyn dol­la­ri­mää­räi­nen hin­ta muut­tuu. Jos öljyn hin­taa ver­taa kul­lan hin­taan niin muu­tok­set eivät ole lähel­lek­kään niin dramaattisia.

  11. En usko, että öljy­tuot­tei­den sub­ven­toi­mi­nen tekee kii­na­lai­sis­ta tai intia­lai­sis­ta yhtään varak­kaam­pia. Köy­hem­piä pikem­min­kin, kun yli­mää­räi­nen öljy täy­tyy mak­saa vero­jen muo­dos­sa. Asial­la lie­nee mer­ki­tys­tä enem­män poliit­tis­ten irto­pis­tei­den kerää­mi­sen kan­nal­ta kuin min­kään oikean menes­tys­stra­te­gian kannalta.

    Euroo­pas­sa EKP huo­leh­tii euron osto­voi­man säi­ly­mi­ses­tä. Jos inflaa­tio­pai­neet jos­tain syys­tä kove­ne­vat EKP nos­taa kor­koa. Nyt se ei ole uskal­ta­nut sitä teh­dä, kos­ka euron dol­la­riar­vo on nous­sut kovas­ti lyhyes­sä ajas­sa ja maa­il­man­ta­lou­des­sa on poik­keuk­sel­li­sen pal­jon turbulenssia.

    USA:n kes­kus­pank­ki FED saat­taa taan­tu­man ehkäi­se­mi­sek­si pai­naa ohjaus­ko­ron vaik­ka 1 %:iin. Tämä taas vetäi­si euron dol­la­riar­voa ylös­päin ja hil­lit­si­si inflaa­tio­pai­nei­ta Euroo­pas­sa. Toden­nä­köi­ses­ti niin pal­jon, että euro­kor­ko­ja ei tar­vit­si­si nos­taa, vaan nii­tä voi­si ehkä jopa las­kea. USA:n dol­la­rin inflaa­tio tus­kin oleel­li­ses­ti hidas­tuu aina­kaan lähim­män vuo­den aika­na, kos­ka mil­tei kaik­kial­la dol­la­ri-inflaa­tio­ta pide­tään pie­nem­pä­nä paha­na kuin sen mah­dol­li­sen tor­jun­nan sivuoi­rei­ta. Luul­ta­vas­ti dol­la­ri-inflaa­tion täy­tyi­si kara­ta kak­si­nu­me­roi­sek­si ennen kuin sitä alet­tai­siin pitä­mään ykkösongelmana. 

    Mm. kai­ken tämän takia minus­ta oli pal­jon omi­tui­sem­paa se, että ölyn dol­la­ri­hin­ta nopeas­ti ja jyr­käh­kös­ti las­ki saa­vu­tet­tu­aan 100 dol­la­rin tason kuin se, että hin­ta on jäl­leen tuol­la tasolla.

  12. Ei öljyn/ ben­san hin­ta tun­nu kipu­ra­jo­ja tuntevan!
    Eipä ole kovin­kaan moin­taa vuot­ta sii­tä, kun 4 mark­kaa mai­nit­tiin kipurajaksi…
    Tot­ta kui­ten­kin, että raha­rik­kail­la on aina varaa ben­san­sa ostaa. Hin­nan koro­tuk­set pure­vat maa­seu­dun haja-asu­tusa­luei­den pie­ne­lä­jiin, joi­den on pak­koj onkun­lais­ta rop­pos­ta pitää, että edes kaup­paan pääsevät.

  13. Mil­lä läm­pi­ää edus­kun­ta­ta­lo? Kau­ko­läm­möl­lä sanoo Vih­reät. Mil­lä kau­ko­läm­pö tuo­te­taan edus­kun­ta­ta­loon? Kivihiilellä.

    Ja hyvin näkyy kel­paa­van. Jo Mac­hia­vel­li Ruh­ti­naas­saan kehot­ti hal­lit­si­joi­ta kään­tä­mään kan­san huo­mion toi­saal­le. Hyvin on Soi­nin­vaa­ra Mac­hia­vel­lin­sä omaksunut.

  14. Blo­gis­ti on var­mas­ti kehit­tä­mäs­sä fak­to­ria­na­lyy­sia öljyn­hin­nan­muu­tok­sis­ta. Mikä sel­lai­sen sai­si toi­mi­maan, voi­si öljy­op­tioil­la teh­dä pal­jon rahaa. Koh­ta öljy on niin kal­lis­ta, että Suo­mes­sa voi­daan siir­tyä takai­sin puu­läm­mi­tyk­seen. Yksi puu­mot­ti vas­taa täl­lä het­kel­lä 166 lit­raa lämmitysoljyä!?

  15. En ymmär­rä iloa­si. Öljyn kysyn­tä on siis kas­va­nut. On entis­tä hou­kut­te­le­vam­paa polt­taa kivi­hiil­tä. Vai­keas­ti käyt­töön otet­ta­vien fos­sii­li­hiil­ten kai­van­ta tulee tuot­ta­vam­mak­si. Tulee suu­rem­pi hou­ku­tus lisä­tä ydin­voi­maa ja pado­ta joet vesi­voi­mak­si. Usa innos­tuu pai­nos­ta­maan opeccia lisää­mään tuotantoa.

    hii­li­diok­si­di­tuo­tan­to ei siis las­ke vaan päin­vas­toin. Iloit­set­ko siis sik­si että autoi­li­jat saa­vat rangaistuksen.

  16. Tuli tämä ket­ju mie­leen kun luin Jef­frey Fran­ke­lin blo­gaus­ta. Fran­kell ihmet­te­lee ihan samaa, mik­si raa­ka-ainei­den hin­nat nousevat?

    Fran­kel tote­aa, että peak oilis­sa voi hyvin­kin olla jotain perää, mut­ta miten tämä selit­tää sen että kaik­kien raa­ka-ainei­den hin­nat ovat nous­seet? Seli­tyk­sek­si ei myös­kään kel­paa talous­kas­vu, eten­kin USAn mut­ta myös glo­baa­li talous­kas­vu hii­puu, mut­ta hin­to­jen nousu ei tai­tu vaan päin­vas­toin. (World Growth Can No Lon­ger Explain Soa­ring Com­mo­di­ty Prices, http://www.rgemonitor.com/blog/setser/249963)

    Fran­ke­lin vas­taus on mie­len­kiin­toi­nen, reaa­li­ko­rot ovat tär­keä raa­ka-aine­hin­to­ja selit­tä­vä teki­jä. Kun korot nouse­vat, on kan­nat­ta­vam­paa muut­taa resurs­si rahak­si, varas­toin­tiin sitou­tu­teen pää­omaan kus­tan­nuk­set kas­va­vat eli varas­to­ja pyri­tään pie­nen­tä­mään, ja sijoit­ta­jat siir­ty­vät osto-optiois­ta arvo­pa­pe­rei­hin. Ja päin­vas­toin, eli kun nyt korot las­ke­vat niin esi­mer­kik­si öljyn hin­ta nousee. (Fal­ling Inte­rest Rates Explain Rising Com­mo­di­ty Prices, http://www.rgemonitor.com/blog/setser/250117)

    Sulat­te­len aja­tus­ta, mut­ta näin äkki­sel­tään: jos tuo pitää paik­kan­sa, niin vaik­ka­pa ener­gian verot­ta­mi­nen lisää inflaa­tio­ta, eli cete­ris pari­bus las­kee reaa­li­kor­ko­ja, eli nos­taa ener­gian hin­to­ja enem­män kuin veron koro­tus itsessään?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.