Ulkomaalaispolitiikka 2. Työperäinen maahanmuutto

Koko Euroopal­la on demografinen ongel­ma. Sodan­jälkeiset ikälu­okat siir­tyvät eläk­keelle ja huolto­suhde heikke­nee olen­nais­es­ti. Rahaa ansait­se­via ja vero­ja mak­savia on vähän ja tulon­si­ir­roil­la eläviä on paljon. Veroas­t­eet pyrkivät nouse­maan. Ikä­jakau­maa on ajatel­tu pidet­täväk­si tas­apain­os­sa tuo­ma­l­la Suomeen noin 10 000 ulko­maalaista vuodessa. Tilast5okeskuksen tuoreen väestöen­nus­teen mukaan työikäi­nen väestö vähenisi Suomes­sa ilman maa­han­muut­toa 500 000 hen­gel­lä vuo­teen 2040 men­nessä. Tuo 10 000 hen­gen vuosit­tainen maa­han­muut­to leikkaisi tästä laskus­ta puolet. 

Ymmärtääk­seni val­tion­talout­ta työperäi­nen maa­han­muut­to ei pelas­ta. Kun halu­taan työvoimaa, saadaan ihmisiä. Ihmis­ten mukana tulee myös meno­ja. Muis­sa EU-mais­sa las­ke­taan, että maa­han­muut­ta­jat alka­vat tukea val­tio­ta net­tomak­saji­na vas­ta kol­man­nes­sa sukupolves­sa. Jos ajat­telisimme vain julkisen talouden tas­apain­oa, emme suo­sisi maa­han­muut­toa – ellei se sit­ten olisi kovin valikoivaa. 

Puo­las­ta ei tule ihmisiä vaan pelkkää työvoimaa, sil­lä per­heet jäävät Puo­laan, mut­ta niin­pä puo­lalainen työvoima ei mak­sa myöskään vero­ja Suomeen. Kun pitää huol­ta siitä, että ei ole Suomes­sa yli puol­ta vuot­ta, saa mak­saa verot Puo­laan. Nämä ovat yri­tys­ten kannal­ta kan­nat­tavia, mut­ta eivät valtiontalouden. 

Maa­han­muut­toa tarvi­taan, kos­ka pulaa on tietyis­sä ammateis­sa toimivista. Emme tarvitse väestöä yleen­sä, vaan esimerkik­si raken­nus­miehiä, laivan­rak­en­ta­jia ja bus­sikuske­ja. Ilman ulko­maisia raken­nus­miehiä Helsin­gin asun­top­u­la olisi vielä pahempi. Suun­nitelmis­sa on tuo­da myös fil­ip­pi­iniläisiä sairaanhoitajia.

Jos on pulaa bus­sikuskeista, johtuuko se siitä, että niitä on liian vähän vai siitä, että palk­ka on liian huono. Kun työ­nan­ta­jat ovat perin halukkai­ta tuo­maan työvoimaa ulko­mail­ta, voi syynä olla halua pitää palkat matalina.

Ennen kuin men­emme syyt­tämään työ­nan­ta­jia rahanah­neik­si, kan­nat­taa ymmärtää, että pääosan hyödys­tä saa­vat kulut­ta­jat. Jos palkat oli­si­vat parem­mat, oli­si­vat myös hin­nat korkeampia. Keski­t­u­loinen hyö­tyy hal­vas­ta ulko­mais­es­ta työvoimas­ta kulut­ta­jana, eikä maa­han­muut­ta­ja hän­tä työ­paikaltaan syrjäytä.

Tarvit­semme ulko­maista työvoimaa esimerkik­si raken­nuk­sille, kos­ka Suomes­sa arvoste­taan korkeak­oulu­opin­to­ja niin paljon, ettei pätevää väkeä ohjaudu tarpeek­si ammat­tik­oului­hin. Vaik­ka alal­la onkin suo­ma­laisia työt­töminä, edes suomenkie­len osaami­nen ei ole heille riit­tävä kil­pailu­valt­ti työ­markki­noil­la. Ulko­maalainen tekee työn­sä parem­min kos­ka suo­ma­lainen kol­le­ga on valikoitunut kiel­teisessä mielessä.

Pait­si, että meil­lä on Suomes­sa kovin paljon korkeasti koulutet­tu­ja ja vähän osaavia duunare­i­ta, työ­markki­noil­lamme val­lit­see myös osaamisvi­nouma (skill bias). Kutosen oppi­laille on vaikea löytää töitä, kos­ka kaik­ki tar­jol­la ole­vat työt edel­lyt­tävät parem­paa osaamista ja ter­veyt­tä ja soveli­aam­paa luon­teen­laat­ua. Kun samoille työ­markki­noille tun­kee pystyvämpiä maa­han­muut­ta­jia, huono-osaisen suo­ma­laisen työvoiman ase­ma muut­tuu entistä huono-osaisem­mak­si. Tämä on yksi maa­han­muu­ton seu­rauk­sista, mut­ta kyl­lä me osaamme huono-osaisemme syr­jäyt­tää työ­markki­noil­ta jäykil­lä työe­htosopimuk­sil­lakin ja muil­la hyvää tarkoit­tavil­la säädök­sil­lä, jot­ka pakot­ta­vat työ­nan­ta­jat valikoimaan työn­tek­i­jän­sä huolella. 

On ymmär­ret­tävää, että maa­han­muut­ta­ji­in suh­tau­tu­vat vieroksu­vim­min työväen­lu­okkaiset, joiden ekol­o­giseen lokeroon nämä tunkeutuvat.

Kanadan val­ti­olle maa­han­muut­ta­jat ovat kan­nat­ta­va sijoi­tus, kos­ka Kana­da valikoi muut­ta­jat tiukalla seu­lal­la. Vain koulute­tut kel­paa­vat. Jos Suo­mi halu­aa paika­ta demograafista aukkoaan maa­han­muut­ta­jil­la, näin mei­dänkin pitäisi tehdä. Eri asia on, pystym­mekö houkut­tele­maan hyvin koulutet­tu­ja maa­han­muut­ta­jia Suomeen, kos­ka heil­lä on ovet auki koko Euroop­paan. Kieli ja ilmas­to, siinä heikkoutemme. Tai siis kak­si kieltä ja ilmasto.

Olisi hyväk­si Suomes­sa jo asuville ulko­maalaisille, jos tänne tulisi hei­dän koulutet­tu­ja maan­miehiään, jot­ka men­estyessään Suomes­sa oli­si­vat tuek­si myös heille. Suo­ma­laisen yhteiskun­nan piilevä rasis­mi helpot­taisi ja vähem­män koulutet­tu­jenkin olisi help­po saa­da töitä. 

Onko väärin ottaa koulutet­tu­ja köy­histä maista? Aikanaan perus­palve­lu­min­is­ter­inä tyssäsin han­kkeen tuo­da Venäjän Kar­jalas­ta lääkäre­itä paikkaa­maan Suomen lääkärip­u­laa, kos­ka minus­ta heitä tarvit­ti­in siel­lä enem­män. Min­is­tere­itä tulee ja menee. Nyt Suo­mi on tain­nut jo tyh­jen­tää Venäjän Kar­jalan lääkäreistä.

Yleen­sä köy­hät maat suo­si­vat sitä, että korkeasti koulute­tut muut­ta­vat teol­lisu­us­mai­hin töi­hin. He lähet­tävät rahaa koti­maa­hansa ja aut­ta­vat monia uusia koulu­tus­put­keen. Jos he palaa­vat koti­maa­hansa, he tuo­vat mukanaan tukun rahaa ja perus­ta­vat yri­tyk­sen. Mukana tulee myös ulko­mail­ta han­kit­tua osaamista ja kontakteja. 

Tähän ketju­un en edelleenkään hyväksy kir­joituk­sia kuin oma­l­la nimellä.

62 vastausta artikkeliin “Ulkomaalaispolitiikka 2. Työperäinen maahanmuutto”

  1. Itseäni on ihme­tyt­tänyt se perus­pre­mis­si, että yhteiskun­nan tarvit­se­ma rahamäärä olisi vakio.

    Voi olla, että olen väärässä, mut­ta jos yhteiskun­nan julk­ista sek­to­ria / byrokra­ti­aa tiivis­tet­täisi­in oikein niin maan perus­teel­lis­es­ti (kuten reinikainen sanoisi) vapautuisi:

    1. osaavia työn­tek­i­jöitä val­ti­ol­ta / kun­nil­ta tuot­taville aloille
    2. selvää rahaa, joka voitaisi­in koordi­noi­da esim. kas­vavalle määrälle vanhuksia.

    Omas­ta mielestäni koko dilem­ma tule­vaisu­ud­es­ta pyörii sen ympäril­lä, että ‘miten pide­tään rak­en­teet muuttumattomina’.
    Eihän se näin voi olla. Jos yhteiskun­ta ei pysty uud­is­tu­maan rak­en­teel­lis­es­ti niin sanon vain, että todel­lisu­u­den muut­ta­mi­nen vas­taa­maan yhteiskun­nan rak­en­tei­ta on hul­lun­hom­maa. — se ei nyt vain toi­mi niinpäin. 

    - todel­lisu­us ensin ja sit­ten vas­ta tähän sopi­va rakenne. Muis­sa tapauk­sis­sa on helpom­paa saa­da kuol­lut hevo­nen takaisin ravei­hin juoksemaan.

    Itse niput­taisin työkkärin, kelan ja sos­sun nyt ainakin saman katon alle. Mahtikäsky vain, että nyt yhteiskun­nan kas­sa keskitetään yhteen osoit­teeseen. — Meitä on vain reilu viisi miljoon­aa ihmistä. Tämä ei ole edes yhden ‑keskikokoisen- kaupun­gin väestömäärää, joten miten mit­ta­vat ja päällekkäiset puit­teet pitää näin pienel­lä määrälle ihmisiä oikein olla, että asi­at ns. ‘hoituu’.

    - kun rakenne on oikea siinä on help­po toimia. 🙂

    Ei mul­la muuta.

    PS. Miten suuren vas­tu­un reilu viisi miljoon­aa ihmistä voi muuten kan­taa maail­mas­sa, jos­sa avun­tarvit­si­joi­ta (=alle kahdel­la dol­lar­il­la per päivä eläviä) on n. 4.6 mil­jar­dia (eli 4600 miljoonaa)?

  2. Itseäni on aihet­ta käsitelleessä keskustelus­sa häirin­nyt ihmiset väli­neel­listävä retori­ik­ka. En näe maail­maa niin, että ihmisiä “tuo­daan” sen enem­pää kuin “viedään” min­nekään kuin orjia aikoinaan rapakon taakse.

    Sen sijaan yksilö saat­taa hakeu­tua Suomen suun­taan houkut­tele­vien mah­dol­lisuuk­sien perässä tai puoli­son perässä tai muista inhimil­li­sistä syistä ja samal­la tul­la vas­tan­neek­si erinäis­ten alo­jen tarpeeseen. 

    Val­tion roo­lik­si jää pitää rajat mah­dol­lisim­man avoin­na ja real­isti­nen tiedot­ta­mi­nen vält­täen turhia lupauk­sia ja turhan ruusu­isia kuvia. Kuin­ka avoin on mah­dol­lisim­man avoin raja? Vaikea sanoa. Pyrkimys on kuitenkin selvä: nimit­täin se, että kun­ni­al­liset ihmiset voivat tul­la ja men­nä kuten haluavat.

  3. On mie­lenki­in­toista huo­ma­ta, että kun tämä keskustelu alkoi maa­hamuut­tokri­it­tis­ten ja maa­han­muut­toon posi­ti­ivis­es­ti suh­tau­tu­vien vas­takkainaset­telu­na, niin nyt syn­tyy kuva, että ollaan paljolti samoil­la lin­joil­la asioista. Käsit­tääk­seni nämä ns. maa­hamuut­tokri­it­tiset eivät vas­tus­ta yleen­sä maa­han­muut­toa sinän­sä vaan sitä osaa siitä, joka on selkeästi Suomelle ja suo­ma­laisille tap­pi­ol­lista. Uskoisi­in, että suurin osa tämän maan asukkaista (mukaan luet­tuna nämä maa­han­muut­tokri­it­tiset) kan­nat­taisi juuri kir­joituk­ses­sa esitet­tyä mallia, jos­sa seu­lotaan tuli­joista tänne ne, jot­ka pystyvät tätä yhteiskun­taa hyödyt­tämään, ts. oikeal­la taval­la koulute­tut, työkykyiset ja työhaluiset. Ongel­ma onkin ollut, että tämä ei yleen­sä ole kel­van­nut ns. suvait­se­vaisille. Täl­lainen maa­han­muut­ta­jien valikoimi­nen kun muut­taisi maa­hamuu­ton pain­opis­tet­tä pois Afrikas­ta ja Lähi-idästä enem­män kaukoidän suun­taan (näin­hän mm. Kanadassa). 

    Suomel­la voi tietysti olla vaikeuk­sia houkutel­la korkeasti koulutet­tu­ja maa­han­muut­ta­jia, mut­ta toisaal­ta niinkuin kir­joituk­ses­sa todet­ti­in, korkeasti koulutet­tu­ja meil­lä on jo omas­ta takaa ja pulaa on nimeno­maan toteut­ta­van työn tek­i­jöistä. Eli hakuses­sa olisi sel­l­aisia suht nuo­ria tuli­joi­ta, jot­ka sopeu­tu­vat nopeasti olo­suhteisi­in ja työl­listyvät. Ainakin tämän het­kiset tilas­tot näyt­täi­sivät siltä, että paras sijoi­tus tässä oli­si­vat aasialaiset ja huonoin afrikkalaiset. Afrikkalais­ten huono pär­jäämi­nen Suomes­sa ja ylipäätään Euroopas­sa voi johtua mon­es­ta tek­i­jästä mm. rasis­mista, mut­ta se on myös fak­ta eikä siihen ole var­maankaan muu­tos­ta odotet­tavista. Tässä mielessä on älyl­lis­es­ti epäre­hellistä puhua työperäis­es­tä maa­han­muu­tos­ta Afrikkalais­ten kohdal­la (pait­si ehkä yksittäistapauksissa).

    Vaarana tietysti on, että men­nään ns. yhdys­val­tain malli­in, jos­sa köy­hät maa­han­muut­ta­jat ovat sosi­aal­i­tur­van puuttues­sa liki orjan ase­mas­sa pitämässä yllä kes­ki- ja ylälu­okan hyv­in­voin­tia. Sosi­aal­i­tur­va ehkäisee tätä, mut­ta se taas voi toimia vain jos kovin moni ei jää sen varaan.

    Suomen valt­ti­na kil­pailus­sa työvoimas­ta on kohtu­ullisen elin­ta­son lisäk­si vakaus ja tur­val­lisu­us, jot­ka eivät kuitenkaan ole mitään itses­tään­selvyyk­siä edes Euroopas­sa. Ja vaik­ka tiedän että tämän sanomi­nen on aika epäko­r­rek­tia, näi­den yht­enä syynä on Suomen kohtu­ullisen vah­va monokult­tuurisu­us, joka lie­nee myös tuli­joiden silmis­sä enim­mäk­seen plussaa.

  4. Min­ua kiin­nos­taa tässä yhtälössä jatku­va väestönkasvu, joka
    käsit­tääk­seni on yksi suurimpia ongelmia maailmassa.

    Jos me län­si­maalaiset emme pysty pyörit­tämään yhteiskun­ti­amme ilman väestönkasvua, niin miten se voisi onnis­tua vähem­män kehit­tyneis­sä mais­sa, joil­la ei ole käytössä mei­dän teknolo­giaa ja infrastruktuuria.

    Mielestäni yhtälö on täysin kestämätön, jos se edel­lyt­tää jatku­vaa väestönkasvua ikärak­en­teen vuoksi.
    Aivan riip­pumat­ta siitä tapah­tuuko se syn­tyvyy­den kaut­ta maan sisäl­lä tai maa­han­muu­ton kautta.

  5. Kaik­ki tänne vaan, jot­ka kykenevät töi­hin. Sama­pa tuo mak­saako työn­tek­i­jä itsen­sä takaisin toises­sa tai kol­man­nes­sa polves­sa, kun­han joskus maksaa. 

    Ja kyse on muus­takin kuin rahas­ta. Muiden kult­tuurien kohtaami­nen avar­taa mei­dän omaa ajat­telu­amme. Mitä use­am­paa kieltä tääl­lä puhutaan niin sen parem­pi. Mitä use­ampia uskon­to­ja tääl­lä on niin sen parem­pi. Kaikkien hehkut­ta­ma inno­vati­ivi­su­us ei ole mah­dol­lista ilman monipuolisu­ut­ta ja yksinään Suomen kansa ei sitä tarjoa.

  6. Nähdäseni Suomen houkut­tele­vu­us hyvien maa­han­muut­ta­jien vinkke­listä on kehnohko, sil­lä Suomes­sa huonot palkat yhdis­tyvät huonois­takin palkoista perit­tävi­in korkeisi­in veroi­hin ja kalli­iseen hin­tata­soon varsinkin pääkaupunkiseudulla. 

    Ihmiset, jot­ka voivat vali­ta minkä hyvän­sä maan, eivät saa Suomeen tulemis­es­ta busi­ness casea aikaisek­si. Toisaal­ta meiltä puut­tuu ilmas­ton tuo­ma etu, jol­la esimerkik­si huono­ja palkko­ja mak­sa­va Aus­tralia onnis­tuu kuitenkin houkut­tele­maan sinne koulutet­tuakin väkeä.

    Min­ulle oli yllä­tys itse Suomes­ta lähtiessäni kun oivalsin, että elin­ta­soni para­nee kaikki­in mui­hin ilman­su­un­ti­in muut­taes­sa pait­si län­teen jos mat­ka on liian lyhyt. Päädyin tuol­loin Viroon elelemään her­roik­si, ja tulin siihen tulok­seen, että vain Ruot­sis­sa koulute­tun elin­ta­so on yhtä kehno kuin Suomessa.

    Vikaa on huono­ja palkko­ja mak­savis­sa yri­tyk­sis­sä, liian kireää tulovero­tus­ta län­si­maisit­tain keskilu­okalta perivässä val­tios­sa, Suo­mi-lisää kaikesta mah­dol­lis­es­ta perivis­sä yri­tyk­sis­sä sekä taas julkises­sa sek­toris­sa, joka ei kykene saa­maan asumisen hin­taa kasvukeskuk­sis­sa järkevälle tasolle. 

    On Suomes­sa hyviäkin puo­lia kuten san­gen kevyt byrokra­tia (jos­sa sinän­sä olisi maa­han­muut­ta­jan vinkke­listä paran­tamisen varaakin, sanovat tutut maa­han­muut­ta­jat) sekä perus­tur­val­lisu­us. Tois­taisek­si raha ja elin­tao tun­tu­vat kuitenkin kiin­nos­ta­van enemmän. 

    Mitä sit­ten pitäisi tehdä? Kun ker­ran emme saa houkutel­tua korkean koulu­tuk­sen ja olete­tun tuot­tavu­u­den työvoimaa, muu­ta pitää hom­ma­ta lähin­nä kir­joituk­ses­sa mainit­tui­hin täs­mäko­hteisi­in. Jos jos­sain on pulaa tek­i­jöistä ja pula on oikea eikä huonoista palkoista johtu­va, tehtävän voi min­un puolestani täyt­tää ulkomaalaisellakin.

    Sen sijaan karsas­tan aja­tus­ta siitä, että Suomea ver­rataan niihin mai­hin, jot­ka kykenevät houkut­tele­maan myös san­gen nopeasti “tuot­tavak­si” muut­tuvaa väkeä. Se, että täl­lai­sis­sa mais­sa on paljon ulko­maalaisia, ei saa muo­dostaa perustet­ta ottaa Suomeenkin yhtä paljon ulko­maalaisia jos emme tee heil­lä eri­tyis­es­ti mitään. Täl­laisi­akin puheen­vuoro­ja kuu­luu per­in­teisessä “mitähän ne meistä ajat­tel­e­vat” ‑hengessä, kun Suomea pide­tään jotenkin jäl­keen­jääneenä tai taka­pa­juise­na ulko­maalais­ten vähäisen määrän takia. 

    Jos olemme vain kiin­nos­tunei­ta ulko­maalais­ten määrästä, saamme juuri sitä mitä mittaamme.

  7. Maa­han­muut­to­by­rokra­tia kas­vat­taa itse itseään. Monia virko­ja ei olisi ole­mas­sa jos poli­ti­ik­ka olisi toisen­su­un­taista. Uudet maa­han­muut­ta­jatkin “työl­listyvät” sen piiris­sä. Tästä seu­raa sel­l­ainen klus­teri, jota on vaikea purkaa. Liian mon­en toimeen­tu­lo on kiin­ni pelkässä maahanmuutossa. 

    Jospa otet­taisi­in lusik­ka kau­ni­iseen käteen ja alet­taisi­in har­ras­taa oikeaa siir­to­lais­poli­ti­ikkaa. Työperäisen maa­han­muut­ta­jan on ensin­näkin tul­ta­va toimeen omil­laan jo maa­han tul­lessa. Mielu­um­min työ­paik­ka valmi­ina. Vähin­tään tul­ta­va toimeen ilman avus­tuk­sia puoli vuot­ta jos tulee töitä etsimään; siis rahaa pitää olla kun saa­puu maa­han. Per­heen voi sit­ten tuo­da kun ase­ma on vaki­in­tunut. Maa­han­muu­ta­ja on velvoitet­ta­va liit­tymään työt­tömyyskas­saan jol­loin mak­saa työt­tömyys­tur­vaansa. Tästä seu­raa että tuli­jal­la on olta­va ammat­ti ja sel­l­ainen osaami­nen jol­la töitä löy­tyy, mielu­um­min tietysti tuot­taval­ta alal­ta. Herää kysymys, onko täl­laisia tuli­joi­ta tulos­sa Suomeen? Eivätkö he yleen­sä mene mai­hin jois­sa on parem­pi palkkata­so ja pienem­mät verot? Näin var­masti on. Suo­mi ei houkut­tele muu­ta kuin pas­si­iviväkeä joka kulut­taa maan sosi­aaliresursse­ja. Kuka uskoo tosis­saan että kol­man­nen pol­venkaan maa­han­muut­ta­ja alkaa tuot­ta yhtään mitään? Onhan se jo huo­mat­tu että sosi­aal­i­tukien varas­sa elämi­nen periy­tyy yhtä hel­posti kuin työn­teon kult­tuuri. Syn­tyy paar­i­alu­ok­ka. Toinen ongel­ma on sit­ten se että köy­histä maista houkuteltaisi­in tänne ne ammat­ti­taitoisim­mat kun heitä tarvi­taan kotimaassankin.Sitten pitää lisätä kehi­tys­a­pua, joka pas­sivoi entisestään.

    Kol­mas ongel­ma on maas­sa jo ole­vat työt­tömät suo­ma­laiset ja maa­han­muut­ta­jat. Melko­nen armei­ja. Mitä heille tapah­tuu? Uno­hde­taanko hei­dät ja vai­etaan kuoliaaksi?

  8. Osmo kir­joit­ti: “Muis­sa EU-mais­sa las­ke­taan, että maa­han­muut­ta­jat alka­vat tukea val­tio­ta net­tomak­saji­na vas­ta kol­man­nes­sa sukupolvessa.” 

    Voisiko tästä saa­da lisäti­etoa? Mitkä EU-maat? Ja ei kai mis­sään sen­tään niin pitkäjän­teistä ajat­telua har­joite­ta, että että “maa­han­muut­ta­jia kan­nat­taa ottaa, vaik­ka he mak­sa­vat itsen­sä vas­ta kol­man­nes­sa sukupolvessa? ”

  9. Suo­ma­laisen yhteiskun­nan piilevä rasis­mi helpottaisi

    Tämä on sivuhyp­päys, myön­nän, mut­ta olen aina sil­loin täl­löin eri­laisil­ta ihmisiltä yrit­tänyt kysel­lä mitä piilevä tai rak­en­teelli­nen rasis­mi itse asi­as­sa ovat ja onko niil­lä mitään muu­ta tun­net­tua omi­naisu­ut­ta kuin kir­jan­pitoar­vo. Ken­ties tääl­lä joku osaa valaista minua?

  10. Hyvää keskustelua! Rock! Ain­oana notkah­duk­se­na mielestäni tuo Ari Aal­tosen kommentti, 

    “Kaikkien hehkut­ta­ma inno­vati­ivi­su­us ei ole mah­dol­lista ilman monipuolisu­ut­ta ja yksinään Suomen kansa ei sitä tarjoa.”

    Mihin tämä perus­tuu? Jos näin olisi niin mik­si Suo­mi on maail­man kil­pailukyky­isin maa vaik­ka meil­lä on poikkeuk­sel­lisen vähän maa­han­muut­ta­jia? (en nyt tarkoi­ta, että tuo kil­pailukyky­isyys sinän­sä olisi mikään itseisarvo)

    “Mitä use­am­paa kieltä tääl­lä puhutaan niin sen parem­pi. Mitä use­ampia uskon­to­ja tääl­lä on niin sen parempi.”

    Mihin tämän taas perus­tuu? Tuot­taako monikielisyys tai moniuskon­toisu­us jotain? Ovatko monikielisen tai monikult­tuurisen yhteiskun­nan asukkaat onnel­lisem­pia? Toivoisin, että kir­joit­ta­ja perustelisi väit­teen­sä, kos­ka noin nor­maalil­la havain­tokyvyl­lä varuste­tus­ta vaikut­taa, että monikielisyys ja moniuskon­toisu­us nimeno­mais­es­ti vähen­tää hyv­in­voin­tia ja ihmis­ten onnel­lisu­ut­ta yhteiskunnassa.
    Tästä myös tutkimusti­etoa: http://www.ft.com/cms/s/c4ac4a74-570f-11db-9110–0000779e2340.html)

    Huo­mat­takoon, että esim. Afrikas­sa yhdek­si suurim­mista ongelmien aiheut­ta­jista myön­netään val­tioiden monikult­tuurisu­us. Toisin sanoen se, että val­tiot eivät ole kansal­lis­val­tioi­ta vaan niiden rajat on vedet­ty siir­tomaara­jo­jen mukaan ja yhteen val­tioon on jäänyt mon­ta kansaa ja heimoa.

  11. Työperäi­nen maa­han­muut­to ei olisi ongel­ma, jos työ­paikko­jen säätelystä ja sosi­aal­i­tur­vas­ta luovut­taisi­in. Kaik­ki jot­ka halu­aisi­vat tul­la oli­si­vat ter­ve­tullei­ta, kos­ka jos he eivät voisi elät­tää itseään eivät he myöskään olisi rasite niille, jot­ka kyseistä rasitet­ta eivät halu­aisi kan­taa. Vapaae­htois­es­ti tietysti kuka tahansa olisi oikeutet­tu tuke­maan heikosti toimeen tule­via kanssaihmisiään.
    Idioot­ti­mais­in­ta työ­paikko­jen sääte­lyä on kyl­lä mini­palkka­sopimuk­set. Nytkin oli uuti­sis­sa, että Helsingis­sä ulko­maalaiset tekee töitä mini­palkkaa halvem­mal­la. Tämä tapah­tuu usein työn­tan­ta­jan ja työn­tek­i­jän yhteis­es­tä sopimuk­ses­ta, johon val­tion tai ammat­tili­it­to­jen ei pitäisi puut­tua. Ihmistä ei voi suo­jel­la pien­tä palkkaa vas­taan. Jos on tarve saa­da rahaa eikä voi men­nä töi­hin “oikeisi­in” työ­paikkoi­hin, niin aina­han voi kerätä pul­lo­ja, ryhtyä yrit­täjäk­si, ker­jätä yms.

  12. Halu­an kyseenalais­taa alku­peräisessä kir­joituk­ses­sa ja muu­tamis­sa kom­menteis­sa esite­tyn näke­myk­sen siitä, että val­tio voisi tehokkaasti seu­loa halukkaista tulokkaista ne, jot­ka tule­vat hyödyt­tämään yhteiskun­taa. Tämä on taas esimerk­ki siitä, että mikro­man­ageroin­nil­la saataisi­in jotain hyvää aikaan. Luul­tavasti vaan kuluu aivan järkyt­tävä määrä resursse­ja. Täl­laises­sa tilanteessa­han maa­han­tuli­jal­la olisi intres­sis­sä vaikut­taa mah­dol­lisim­man houkut­tel­e­val­ta ja johtaa “tutk­i­joi­ta” harhaan parhaansa mukaan. (Jos ei siis täytä tiedos­sa ole­via kriteereitä.)
    Järkeväm­pää olisi tehdä maa­han­muut­to houkut­tel­e­vak­si ain­oas­taan heille, jot­ka pystyvät itsen­sä elät­tämään. Tämän voisi tehdä esim. siten, että sosi­aal­i­tur­va lakkautet­taisi­in tai Osmonkin jos­sain mainit­se­mal­la keinol­la, että sosi­aal­i­tur­vaa saadak­seen on ensik­si mak­set­ta­va joku tiet­ty sum­ma vero­ja. Täl­löin tuli­joi­ta ei tarvit­sisi seu­loa mitenkään ja val­tion ja byrokra­t­ian rooli pienenisi.

  13. Eräs kooste tärkeistä huomioista Soin­in­vaaran avaa­mas­sa työperäisen maa­han­muu­ton keskustelussa :

    Osmo Soin­in­vaaran tärkeimpiä ylöskir­jauk­sia on

    – Kulut­ta­ja on hyö­dyn­saa­ja eli me kaik­ki, suo­raan tai välillisesti.

    – Suomes­sa har­joitet­tu koulu­tus­poli­ti­ik­ka on epäon­nis­tunut, vaik­ka oppi­la­saines onkin jät­tänyt paljon toivom­isen varaa. Vinoutuneen koulu­tus­rak­en­teen aiheut­ta­mas­ta ongel­mas­ta ei ole liikaa melua pidet­ty, mut­ta olen kokenut omas­sa elämässäni sen kuin­ka vähempi koulu­tus olisi kannattanut…
    Päivän Hesaris­sa on asi­as­ta artikkeli
    http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Yrityksill%C3%A4+on+pula+ammattiosaajista/1135234568207

    – Kri­ti­ik­ki lain­säädän­nöl­lä vahvis­tet­tua yleis­si­to­vaa sopimuskäytän­töä kohtaan, joka neu­traal­isti san­ot­tuna riistää yksilöltä oman elämän­hallinnan oikeu­den. Sys­teemin käyt­tövoimana on juuri se luokkape­rusteinen ekologi­nen tai parem­minkin ekonomi­nen lokero, jota joukkoli­ik­keet tahol­laan agres­si­ivis­es­ti vartioivat.

    – Väestön ulko­mail­la työsken­te­lyn edut, kun työu­ra on ulko­mail­la vain rajatun aikaa kestävää. Pysyvästi muualle aset­tunut on mene­tys myös lähtö­maalle, jos henkilö ei lähetä rahaa entiseen kotimaahansa.

    * * *

    Ris­to Aal­lon­har­jan paras­ta antia on havain­to siitä minkälainen resurssiros­vo tämän val­tion hallinto- ja palvelukoneis­to on.

    Hen­rik Ruso kri­ti­soi oival­lis­es­ti ihmisyk­silöä väli­neel­listävää poli­it­tista diskurssia.

    Han­nu Vistin kir­joituk­ses­sa häivähtää mis­tä Euroopan kil­pailukyky­isin maa on tehty, kts. linkki
    http://www.turunsanomat.fi/talous/?ts=1,3:1004:0:0,4:4:0:1:2008–03-04,104:4:523478,1:0:0:0:0:0:

    Suomen kansalli­nen pro­jek­ti on ollut pyrkimys tehdä tästä maas­ta sen­tralis­es­ti koordi­noitu tes­tivoit­ta­jien maa ja se on valitet­tavasti myös onnistunut.

    Jouko Lil­ja muis­taa muis­tut­taa siitä lainalaisu­ud­es­ta, että byrokra­tia kas­vat­taa byrokra­ti­aa. Työmin­is­ter­iöön on todel­lakin luo­tu “maa­han­muut­tok­lus­teri”, jos­ta eroon­pääsem­i­nen on vielä työn ja tuskan takia.

    Art­turi Björk palaut­taa keskustelu­asetel­man taval­laan itse ongel­man ytimeen. “Työperäisen maa­han­muu­ton ongel­ma” ei ole se muut­to tai työkään vaan sosi­aali- ja työlain­säädän­tö, laindäädän­tö ylipäätään. Ongel­ma on siis laat­u­aan tääl­lä itseai­heutet­tu. Voin olla samaa mieltä Art­turi Björkin kanssa siitä, että sosi­aalipoli­ti­ikan voisi aivan hyvin ajaa alas. Kyse on hyv­in­voin­ti­tap­pi­oi­ta aiheut­tavas­ta resurssien haaskaamis­es­ta, joka syn­nyt­tää yksit­täiselle tuen­saa­jalle vihe­liäisen riip­pu­vu­usase­man tuki­ap­pa­raatista (vrt. narko­maanin huumekoukku).

    Olen tosi pahoil­lani, ettei Osmo koskaan saanut eikä tule saa­maankaan perus­tu­loa­ja­tus­ta viedyk­si eteenpäin.

  14. ***
    “Kaikkien hehkut­ta­ma inno­vati­ivi­su­us ei ole mah­dol­lista ilman monipuolisu­ut­ta ja yksinään Suomen kansa ei sitä tarjoa.”

    Mihin tämä perus­tuu? Jos näin olisi niin mik­si Suo­mi on maail­man kil­pailukyky­isin maa vaik­ka meil­lä on poikkeuk­sel­lisen vähän maa­han­muut­ta­jia? (en nyt tarkoi­ta, että tuo kil­pailukyky­isyys sinän­sä olisi mikään itseisarvo)
    ***

    On tot­ta, että olemme vielä kil­pailukyky­isiä, mut­ta kuin­ka kauan onkin toinen kysymys. Ajat­telu­ni lähti liik­keelle juu­ta­lai­sista. Luulisin, että hei­dän keskimäärin hyvä taloudelli­nen tilanne johtuu siitä, että he puhu­vat usei­ta kieliä ja ovat kan­sain­välisiä. Kan­sain­välisyys on se jut­tu, jos­ta saamme leipämme.
    Ja kan­sain­välisyyt­tä lisää se, mitä enem­män olemme tekemi­sis­sä ulko­maail­man kanssa, mikä lisää väk­isinkin kielien ja uskon­to­jen kir­joa Suomessa.

  15. “Ajat­telu­ni lähti liik­keelle juu­ta­lai­sista. Luulisin, että hei­dän keskimäärin hyvä taloudelli­nen tilanne johtuu siitä, että he puhu­vat usei­ta kieliä ja ovat kansainvälisiä.”

    Tässä on mielestäni karkea aja­tusvirhe, kun samais­te­taan se, että yksilö hyö­tyy monikielisyy­destään ts. kyvys­tä toimia tehokkaasti eri­lai­sis­sa ympäristöis­sä, siihen että yhteiskun­ta ja sen jäsenet hyö­ty­sivät yhteiskun­nan monikielisyy­destä ja monikult­tuurisu­ud­es­ta. Juu­ta­lais­ten men­estyk­sen takana lie­nee paljolti hei­dän kykyn­sä sopeu­tua kul­loisenkin yhteiskun­nan arvoihin ja oloi­hin ja toimia tehokkaasti niit­ten puit­teis­sa eli siis vält­tää “monikult­tuurisu­ut­ta” oma­l­la kohdallaan.

    “Ja kan­sain­välisyyt­tä lisää se, mitä enem­män olemme tekemi­sis­sä ulko­maail­man kanssa, mikä lisää väk­isinkin kielien ja uskon­to­jen kir­joa Suomessa.”

    Tässä on samoin taas takana virhep­äätelmä. Siitä miten on ei voi­da johtaa sitä miten pitäisi olla. Tämä kehi­tys lie­nee väistämätön­tä, mut­ta siitä ei voi­da johtaa sitä että se olisi hyvästä. Kasvi­huoneilmiökin on väistämätön­tä kehi­tys­tä ja tuskin kukaan tosis­saan väit­tää, että se olisi hyvä asia.
    Kysymys onkin siis onko mei­dän pyrit­tävä nimeno­mais­es­ti lisäämään monikielisyyt­tä, moniuskon­toisu­ut­ta yms. monikult­tuurisu­ut­ta vai ehkä pyrit­tävä hillit­semään sitä ja min­i­moimaan sen (ilmeisen negati­ivisia) vaikutuksia.

  16. Osmol­ta hyvä alus­tus, jos­ta olen hyvin pitkälti samaa mieltä. Useim­mil­ta kom­men­toi­jil­ta myös erit­täin hyviä kommentteja.

    Suomen työvoiman­tarve ei näyt­täisi niinkään liit­tyvän eläköi­tyvien suurten ikälu­okkien aiheut­ta­maan het­kel­liseen työvoima­pu­laan vaan niihin rak­en­teel­lisi­in ongelmi­in, joi­ta suo­ma­laises­sa yhteiskun­nas­sa on koulu­tuk­sen ja sosi­aal­i­tur­van suhteen.

    Näi­den rak­en­teel­lis­ten ongelmien ratkaisem­i­nen ei ole help­poa. Se tek­isi lyhyel­lä tähtäimel­lä kipeää mon­elle täl­lä het­kel­lä sosi­aal­i­tur­van varas­sa elävälle. Myös mon­et poli­itikot ja virkamiehet jou­tu­isi­vat myön­tämään, että ovat tehneet paho­ja virheitä. Ja eihän kukaan halua omia virheitään myön­tää. Sik­si poli­itikot (ja tietenkin suuryri­tyk­set) halu­a­vat mielu­um­min panos­taa jatku­van kasvun harhaan tuo­ma­l­la maa­han mah­dol­lisim­man paljon uusia kulut­ta­jia ja halpatyövoimaa.

    Rak­en­teel­lisi­in ongelmi­in liit­tyy myös se, että täl­lä het­kel­lä Suo­mi houkut­telee sel­l­aisia maa­han­muut­ta­jia, joi­ta kiin­nos­taa hyvä sosi­aal­i­tur­va. Ei sel­l­aisia, joi­ta kiin­nos­taa alhainen vero­tus, hyvä palkkata­so ja hyvät yrit­tämisen mahdollisuudet.

    Toista näkökul­maa edus­taa Ari Aal­to­nen, joka tun­tuu pitävän “kielien ja uskon­to­jen kir­joa” jonkin­laise­na itseis­ar­vona, joka luo rikkaut­ta ja vau­raut­ta ympärilleen. Näin­hän se ei ole. Monikielisyys on yksikön kannal­ta rikkaus mut­ta yhteiskun­nan kannal­ta taak­ka. Tot­ta kai yksilölle on hyvä osa­ta usei­ta kieliä ja tun­tea eri kult­tuure­ja, mut­ta jos yhteiskun­ta joutuu tar­joa­maan palvelu­ja luke­mat­tomil­la kielil­lä ja sopeu­tu­maan eri­lais­ten kult­tuurien ja uskon­to­jen eri­ty­is­vaa­timuk­si­in, niin se tarkoit­taa yhteiskun­nalle pelkkää (turhaa) rahanmenoa.

    Maa­han­muut­ta­jis­sa on tässäkin suh­teessa ero­ja. Jos me saamme houkutel­tua tänne jonkun sveit­siläisen, joka osaa suju­vasti viit­tä kieltä, niin hän ei muo­dos­ta Suomeen sveit­siläisvähem­mistöä, joka alkaa välit­tömästi vaa­tia eri­ty­is­palvelu­ja ja kotikie­len- ja ‑uskon­nonope­tus­ta sekä sak­sak­si, retoro­maaniksi, ran­skak­si, ital­i­ak­si että englan­niksi. Sveit­siläi­nen opet­telee suomen ja pär­jää. Jo toises­sa sukupolves­sa Sveit­sistä tulleen maa­han­muut­ta­jan jälkeläisiä ei kie­len tai tapo­jen puoles­ta ero­ta suo­ma­lai­sista mitenkään. Jostain muual­ta tule­va maa­han­muut­ta­ja muo­dostaa välit­tömästi äänekkään ja vaa­ti­van vähem­mistön, jolle pitää Suomes­sa opet­taa hei­dän oma äidinkie­len­sä ja kult­tuurin­sa ja joka ei kol­man­nes­sakaan sukupolves­sa opi suomea eikä sopeudu.

    Maa­han­muut­ta­jis­sa on ero­ja. Myös työperäisen maa­han­muu­ton kannalta.

  17. Tarken­nuk­se­na edel­liseen, jot­ta en vaikut­taisi liian negati­iviselta. Monikielisyys ei tietenkään ole ongel­ma sil­loin kun ihmiset puhu­vat eri kieliä, mut­ta kaikil­la on yksi yhteinen kieli, jota he pystyvät tehokkaasti käyt­tämään. Samoin moniuskon­toisu­us ei ole ongel­ma, jos kaik­ki uskon­not hyväksyvät toiset uskon­not ja ide­olo­giat tasa-arvoisik­si, ja sitoutu­vat uskon­ton­sa sään­nöistä riip­pumat­ta yhteiskun­nan lakei­hin ja yleisi­in arvoihin. Täl­lais­takin monikielisyyt­tä ja moniuskon­toisu­ut­takin esiintyy. 

    Kuitenkin täl­lä het­kel­lä maa­hamuut­to eri­tyis­es­ti Afrikas­ta ja Lähi-idästä luo monikielisyyt­tä, jos­sa ihmiset osaa­vat vain omaa kieltään ja lin­noit­tau­tu­vat oman etnisen iden­ti­teet­tin­sä taakse, sekä moniuskon­toisu­ut­ta, jos­sa vier­aat uskon­not ovat ide­ol­o­gises­sa kon­flik­tis­sa ympäröivän yhteiskun­nan arvo­jen kanssa ja jos­sa mon­et tuli­jat eivät tosi­asi­as­sa sitoudu yhteiskun­taan ja sen arvoihin, vaan katso­vat oikeudek­seen säi­lyt­tää omas­ta kult­tuuris­taan peräisin ole­vat arvot sil­loinkin kun ne ovat ris­tiri­idas­sa mei­dän yhteiskun­tamme arvo­jen kanssa.

  18. Sana­nen tästä demografis­es­ta ongelmasta:
    Huolto­suhde ei muu­tu sietämät­tömäk­si vaik­ka väestö ei kas­vaisikaan, se saa vaik­ka hitaasti vähetäkin. Ongel­mak­si muo­dos­tuu se, jos väestöpyra­midis­sa on iso­ja pullis­tu­mia. Suomel­la on, nyt alka­vat suuret ikälu­okat jäädä eläk­keelle ja se aiheut­taa ker­ral­la isohkon muu­tok­sen huoltosuhteessa.

    Olen koko­lail­la samaa mieltä Osmon kanssa. Korkeasti koulutet­tu­ja ei maa­han oikein pysty houkut­tele­maan pait­si ilmas­ton ja kie­len, myös sen vuok­si, että tääl­lä korkeak­oulute­tu­il­la on tavat­toman alhaiset palkat muuhun maail­maan ver­rat­tuna. Jos tänne tulee bus­sikuske­ja, raken­nustyömiehiä, yms niin paljon, että näi­den ammat­tiryh­mien työ suh­teessa halpe­nee, se hyödyt­tää suo­ma­laisia korkeak­oulutet­tu­ja aika merkit­tävästi. Yht­enä esimerkkinä voi ottaa vaik­ka kotona tehtävät remon­tit. Raken­nus­mi­esten palkat ovat täl­lä het­kel­lä niin kovat, että koti­talousvähen­nyk­sen ylära­ja paukkuu, jos teet­tää keskikokoisen kylpy­huoner­e­mon­tin (koke­mus­ta on). 

    Ei maa­han­muut­to tätä ongel­maa ratkaise, mut­ta kun talous kävi todel­la kuumana noin vuosi sit­ten, niin use­am­mat remont­te­ja tekevät fir­mat myivät eioo­ta, kun työn­tek­i­jöitä ei vain ollut. Hoitoalal­la on saman­ta­paisia ongelmia, mut­ta siel­lä ei ole toisaal­ta kult­tuuria jos­sa ihmiset palkkaisi­vat vaik­ka hoita­jia koti­in. Ehkä sel­l­aista tarvit­taisi­in ja ehkä se tulisi mah­dol­lisek­si, jos hoita­jia tulisi ulkomailta. 

    Tässä on kuitenkin imple­men­taa­tio-ongel­ma. Paras ratkaisu nähdäk­seni olisi sel­l­ainen, että suo­ma­lainen työ­nan­ta­ja saisi automaat­tis­es­ti ulko­maalaiselle työn­tek­i­jälle luvat jos niitä pyy­det­täisi­in, kun­han työe­htosopimuk­sia nou­date­taan. Se, että työlu­pia evätään kotop­eräiseen työt­tömyy­teen vedoten, on nähdäk­seni aika puupäistä hom­maa. Siitäkin aiem­min oli jotain puhet­ta, käsit­tääk­seni tiukim­man lin­jan “maa­han­muut­tokri­itikot” vas­tus­ta­vat tätäkin.

  19. Ari A: Toisaal­ta kun kat­se­len kohtu­ullisen hyvin taloudel­lis­es­ti pär­jän­nyt­tä Bri­tan­ni­aa ja sen kan­sain­välisiä yri­tyk­siä, ne kan­sain­väli­sis­sä bis­nek­sis­sä mukana ole­vat ovat pesunkestäviä höröko­rvia. Tai siir­to­työläisiä sel­l­ai­sista eksoot­ti­sista maista kuin Sak­sa, Ran­s­ka, Suo­mi, Espan­ja, Aus­tralia, USA. 

    Var­masti sekaan mah­tuu muitakin, mut­ta omien havain­to­jeni perus­teel­la kol­man­nen maail­man siir­to­laisu­us ei näyt­täisi ole­van kovinkaan keskeisessä ase­mas­sa kansainvälistymisbisneksissä. 

    Sinän­sä olen joskus huvikseni ehdot­tanut itse mietit­täväk­si sitä, pitäisikö ns. län­si­maid­en väliltä joskus pois­taa työvoiman liikku­misen esteet. Nythän tämä on hoidet­tu blokkeina (EU, AU+NZ, USA+Kanada), mut­ta näi­den blokkien välil­lä muut­ta­mi­nen on edelleen luvan­varaista ja byrokraat­tista. Tarvit­seeko näin olla, vai olisiko tämä alue yhdis­tet­tävis­sä? Jos on, tätä aluet­ta voisi laa­jen­taa muil­la mail­la tule­vaisu­udessa sen mukaan, kuin­ka ne saa­vat talouten­sa sel­l­aiseen kun­toon, ettei sieltä enää ole odotet­tavis­sa maan tyh­jen­tävää muut­toaal­toa. Kol­man­nen maail­man rajoit­tam­a­ton­ta siir­to­laisvir­taa ei län­si pysty elät­tämään, joten tuon maa­han­muu­ton on olta­va rajoitet­tua ja kontrolloitua. 

    Joka tapauk­ses­sa pidän hiukan enem­män perustelu­ja vaa­ti­vana tätä usein muual­lakin esitet­tyä “väistämätön­tä” luon­non­lakia “kan­sain­välisyys vaatii maa­han­muut­ta­jia ja uskon­to­jen ja kielien ja kult­tuurien kir­joa ja lisäk­si johtaa siihen automaat­tis­es­ti”. Minus­ta se on onnis­tunut aika hyvin ilmankin esimerkik­si Suomes­sa, ja kan­sain­välistymis­es­tä ei ole seu­ran­nut val­tavaa koulut­ta­mat­tomien siir­to­lais­ten tul­vaa, mikä lie­nee lähin­nä kil­pailukykyä paran­ta­va eikä heiken­tävä tekijä.

  20. Mitä Sinä Ari Aal­to­nen itse tykönäsi hyödyt kiel­ten ja uskon­to­jen kir­jos­ta ? Voitko vas­ta­ta, kiitos.

    Tääl­lä on paljon viro­laisia bus­sikuskeina. He saa­vat per­heeseen­sä Kelan lap­sil­isät Viroon. Joten viro­laisit­tain tulota­so nousee per­heessä huimasti kun isi on Suomes­sa. Bus­si­fir­ma ei niitä tosin mak­sa, vaan me.
    Tämä on johtanut reaali­palkkata­son ja työaiko­jen huonon­tu­miseen suo­ma­laiskul­jet­ta­jil­la. Tiedän erit­täin hyvin asian. Suo­ma­laisia ei edes halu­ta lin­ja-auton rat­ti­in, kun ulko­maalai­sista saa jotain salaista tukea yhtiölle.

  21. Osaamisvi­nou­tu­ma on seik­ka, jos­ta kan­nat­taisi herätel­lä keskustelua enem­mänkin. vinou­tu­ma kos­kee sekä kansasuo­ma­laisia, maa­han­muut­ta­jia että pako­laisia. Nykyisessä koulu­tu­sori­en­toituneessa yhteiskun­nas­sa kukaan ei tah­do myön­tää, että kaikkien kyvyt ja selkäran­ka eivät riitä nykyiselle vaa­timus­ta­solle. Ihmisil­lä on kuitenkin perushalu tehdä töitä. Osa vaan odot­taa, että hei­dät tul­taisi­in “kotoa hake­maan” töi­hin. Ei se ihmis­es­tä pahaa tee, saa­mat­toman vain. Näi­den “saa­mat­tomien” saami­nen kohtuu pal­ka­lla töi­hin, mis­sä he viihtyvät, pitäisi ratkaista. Mik­si Suomes­sa työkkäri on val­tion viras­to? Mik­sei työn etsimistä ihmisille voisi yksi­ty­istää, kuten esimerkik­si Hol­lan­nis­sa on tehty? Val­tio voisi mak­saa fir­malle palkkion jokaises­ta pysyvästi työllistetystä.

    Jos kan­ta­suo­ma­lainen työtön tai maa­han­muut­ta­ja tarvit­see lisäk­oulu­tus­ta ollak­seen yhteiskun­nal­lis­es­ti hyödylli­nen, ei hänen vält­tämät­tä yksilö­ta­sol­la kan­na­ta koulut­tau­tua. Toisin kuin luul­laan, ei työt­tömille suinkaan automaat­tis­es­ti tar­jo­ta niin suur­ta tukea opiskelun ajak­si että sil­lä pysy­isi hengis­sä. Kun koulut­tau­tu­mis­es­ta on tehty vaikeaa tai sen on näen­näistä tilas­to­jen kau­nis­telemisek­si suoritet­tua kurssit­tamista, on bus­sikuskin ja raken­nus­miehen duu­ni­in tar­jol­la vain ylik­oulutet­tu­ja, joille ei kel­paa tar­jot­tu palk­ka, tai alik­oulutet­tu­ja, jot­ka vai­h­ta­vat paikkaa heti kun löytävät paremman. 

    Ulko­maalais­syn­ty­is­ten työl­listämisessä on edelleen vielä eräs ongel­ma: Rasis­mi. Yksi­tyisen lääkäri­fir­man kan­nat­taa palkata mielu­um­min valkoi­hoinen lääkäri kuin tum­mai­hoinen, sil­lä osa poti­laista kai­h­taa tum­maa lääkäriä. Siivous­fir­man on helpom­pi palkata vaalea kuin tum­ma, kos­ka se vaikut­taa fir­man ima­goon jos mum­mo pelkää fir­man työn­tek­i­jää met­rossa. Pieni, alle 30 hen­gen fir­ma ei halua palkata ei-suomenkielisiä, kos­ka vier­aan kie­len puhu­misen koetaan raskaut­ta­van mui­ta työn­tek­i­jöitä liikaa. Nämä ovat ongelmia, joi­ta ei mil­lään täs­mä­toimen­piteil­lä voi korjata.

  22. Eli­na Åhmanille.

    Suomes­sa ei jae­ta mitään salaisia tukia ulko­maalais­ten­palkkaamis­es­ta. Jos tukia jae­taan — pako­lais­ten palkkaamis­es­ta voidaan hyvin jakaakin, kuten muidenkin vaikeasti työl­listyvien osalta tehdään — jär­jeste­ly on julki­nen. Tähän asti on valitet­tu, että he eivät tee työtä, nyt siitä, että tekevät.

    Bus­sikuskeista on pulaa, joten kaik­ki halukkaat ja kyvykkäät kyl­lä pää­sevät alalle. Kuske­ja haal­i­taan ulko­mail­ta, kun koti­maas­ta ei saada. 

    Alal­la on voimas­sa työe­htosopimus, jota AKT kyl­lä vahtii silmä tarkkana, joten ulko­maiset kul­jet­ta­jat eivät pysty palkko­ja alaspäin liu´uttamaan.

    Jos Kela mak­saa lap­sil­isiä Viroon, kus­ki mak­saa veroa Suomeen. Pitäisikö lapset tuo­da tänne koulutet­taviksi? Jär­jeste­ly tun­tuu Suomen kannal­ta varsin edulliselta. Viro voisi valit­taa siitä, että fai­ja mak­saa verot Suomeen ja Viro koulut­taa lapset ilmaiseksi.

  23. Min­ul­la ei ole mitään pahaa san­ot­tavaa mis­tään jär­jestelystä, jos­sa maas­samme asu­vat ulko­maalaiset tekevät työtä, mikäli työ on jär­jestet­ty suo­ma­lais­ten lakien ja työe­hto­jen mukaises­ti (eli että jär­jeste­ly ei kur­jista mata­la­palk­ka-ammat­tien olo­ja tai luo etnis­es­ti jakau­tunei­ta kah­den ker­roksen työmarkkinoita). 

    Mielestäni Teemu Lah­tisen lais­sez faire on hyvä ilmaisu sille, mtien val­tion pitäisi toimia: sen tehtävänä olisi tehdä ulko­maalais­ten palkkaami­nen ja rekry­toin­ti mah­dol­lisim­man yksinker­taisek­si työ­nan­ta­jille ja rekry­toitaville. Työvoiman tarpeen tun­tee työ­nan­ta­ja parhait­en, eikä ole mitään mieltä pyrk­iä ensin luo­maan ulko­maisen työvoiman tar­jon­taa jotenkin val­tion toimesta.

    Jotkut työ­nan­ta­jat, jot­ka tarvit­si­si­vat kipeästi ulko­maalaisia spe­sial­is­te­ja (sana “huip­pu­osaa­ja” on saanut liian sarkas­tisen kaiun käytet­täväk­si tässä yhtey­dessä :)), ovat väläytelleet aja­tus­ta vero­helpo­tuk­sista täl­laisille spe­sial­is­teille, jot­ta heitä olisi helpom­pi houkutel­la Suomeen. En oikein tiedä, mitä tuos­ta ajatella.

  24. Ulko­maalais­ten keikkatyölöäis­ten mata­lam­paa vero­tus­ta on vaa­dit­tu paljon ja kahdek­si vuodek­si sel­l­aisen vero­helpo­tuk­sen saakin. Tähän on kyl­lä hyvät peruste­lut. Suo­ma­lainen hyv­in­voin­ti­val­tio on erään­lainen elinkaarisopimus, jos­sa val­tio koulut­taa ilmaisek­si ja hoitaa van­huk­se­na. Lapset ja van­huk­set ovat net­tosaa­jia. net­tomak­sajia ihmiset ovat ikäkaudel­la 25–60 vuot­ta (noin).
    Joka tulee tänne lapset­tomana 35-vuo­ti­aana parik­si vuodek­si, saa vain mak­saa, mut­ta ei saa mitään.

    Kään­teinen ongel­ma syn­tyy siitä, että ote­taan ilmainen koulu­tus Suomes­ta, men­nään töi­hin mata­lan verop­tuk­sen maa­han, jos­sa työ­tover­it ovat mak­sa­neet koulu­tuk­sen­sa itse ja tulaan eläkeikäisenä taas Suomeen.

  25. Osmo mainit­see luvun “noin 10 000 ulko­maalaista vuodessa”. Itse asi­as­sa Suomen muut­tovoit­to on viime vuosi­na ollut melko tarkkaan tuon suu­ru­inen. Muut­tovoitossa ovat tietenkin mukana myös ne suo­ma­laiset, jot­ka palaa­vat ulko­mail­ta takaisin Suomeen.

    Muut­tovoit­toa voidaan lisätä monel­la taval­la, mm. houkut­tele­mal­la yhä use­ampia ulko­maille muut­tanei­ta suo­ma­laisia palaa­maan ja pyrkimäl­lä vaikut­ta­maan siihen, että mah­dol­lisim­man har­va koulutet­tu suo­ma­lainen joutuu muut­ta­maan pysyvästi ulkomaille.

    Täl­lä het­kel­lä touhu on todel­lista hölmöläis­ten hom­maa, kun sairaan­hoita­jat, joille Suo­mi on isol­la rahal­la mak­sanut maail­man parhaan koulu­tuk­sen joutu­vat lähtemään ulko­maille töi­hin saadak­seen asial­lista palkkaa. Samaan aikaan suo­ma­lais­ten rahoil­la koulute­taan fil­ip­pi­iniläisiä perushoita­jia, joi­ta on tarkoi­tus tuo­da Suomeen. Jos tarkoi­tus on hoito­henkilöstön vai­h­t­a­mi­nen parem­man värisi­in siten että siihen saadaan hukat­tua mah­dol­lisim­man paljon rahaa, niin tuo on hyvinkin järkevää poli­ti­ikkaa. Jos tarkoi­tus on jokin muu, niin kan­nat­taisi miet­tiä vielä toisenkin kerran.

    Noin muuten­han eri mais­sa työsken­te­ly on nykyään nor­maali osa useimpi­en korkeak­oulutet­tu­jen ihmis­ten ura­putkea. Tarkoi­tus ei olekaan muut­taa kohde­maa­han pysyvästi, vaan jatkaa matkaa muu­ta­man vuo­den päästä seu­raavaan. Siinä mielessä Thorsin lin­ja, jon­ka mukaan eri­laiset keikkatyöläiset ovat jotenkin huonom­pi vai­h­toe­hto kuin koko per­heen tai suvun pysyvä muut­ta­mi­nen on aivan käsittämätön.

    Mik­si mei­dän pitäisi pakot­taa ihmiset muut­ta­maan koko suvun kera Suomeen, jos he vain halu­a­vat tehdä muu­ta­man vuo­den kovaa töitä ja mak­si­moi­da ansait­se­mansa rahat viemälle ne mata­lam­man hin­tata­son maa­han (oma talo kotikylästä tms.). Keikkatyöt sopi­vat myös eri­no­mais­es­ti pro­jek­ti­tyyp­piseen toim­intaan, kuten telakoille ja raken­nustyö­maille. Kukaan ei voi taa­ta, että suo­ma­lais­ten telakoiden tilauskir­jat pysyvät täyn­nä jatkos­sakin. Työ­nan­ta­jan kannal­ta rep­pumiehet ovat ihanteelli­nen val­in­ta. Ja jos halu­taan, että rep­pumies mak­saa veron­sa Suomeen, kan­nat­taa muut­taa vero­lake­ja siten, että se on rep­pumiehelle kan­nat­tavampi vaihtoehto.

    Min­ulle ja mon­elle muullekin maa­han­muut­tokri­it­tiselle sopisi mil­loin tahansa Osmon ehdot­ta­ma muut­ta­jien valikoin­ti tiukalla seu­lal­la. Min­ulle käy mikä tahansa sel­l­ainen pistey­tys, jos­sa pis­teitä annetaan ansioiden mukaan mut­ta säälip­is­teitä ei tun­neta. Osmon kan­nat­taa miet­tiä, mik­si suurin osa hänen puolue­tovereis­taan on ehdot­tomasti täl­laisia pistey­tyssys­teeme­jä vastaan.

    Käytän­nössä riit­täisi sekin, että rekry­toin­ti jätet­täisi­in työ­nan­ta­jien huolek­si. Val­tion ei pidä puut­tua siihen tuke­mal­la tai estämäl­lä. Jos vapaa työ­paik­ka on ole­mas­sa ja työ­nan­ta­jan mielestä on järkev­in­tä palkata siihen joku ulko­mail­ta, niin lupi­en pitää järjestyä mah­dol­lisim­man sujuvasti.

    Toki olen sen ver­ran työväe­naat­teen mies, että min­un mielestäni min­imi­palkan ja ‑työe­hto­jen toteu­tu­mista pitää valvoa erit­täin tarkasti. On myös syytä määritel­lä tiet­ty min­imi­an­sio­ta­so, joka vaa­di­taan ulko­mail­ta palka­tu­ille. Palkan on riitet­tävä elämiseen. Me emme voi ottaa sel­l­aisia työperäisiä maa­han­muut­ta­jia, joille työ­nan­ta­ja lupaa osa-aikaista siivoustyötä 4–40 tun­tia viikos­sa ja jot­ka ovat sit­ten lop­un aikaa sos­sun elätet­täv­inä. Ulko­maalaisen työvoiman on kil­pail­ta­va samoil­la ehdoil­la kuin kotimaisen.

    Mut­ta jos kat­somme todel­lisu­ut­ta, niin Suomen työperäistä maa­han­muut­toa ei olla kehit­tämässä mihinkään järkeväm­pään suun­taan. Ensim­mäi­nen ja tärkein uud­is­tus Thorsin mielestä on perus­teet­tomien tur­va­paikan­hak­i­joiden muun­t­a­mi­nen “työperäisik­si maa­han­muut­ta­jik­si” lupaa­mal­la, että jos aiheet­toman tur­va­paikka­hake­muk­sen tehnyt suos­tuu tekemään ns. “paskadu­une­ja” min­imi­pal­ka­lla odot­taes­saan tur­va­paikkapäätöstä, hänel­lä on oikeus jäädä Suomeen pysyvästi. Tämä tulee johta­maan perus­teet­tomien tur­va­paikka­hake­musten määrän val­tavaan kasvu­un ja näi­den tur­va­paikan­hak­i­joiden hyväk­sikäyt­töön orjatyövoimana. Ja toden­näköis­es­ti hyväk­sikäyt­täjät tule­vat itsekin ole­maan maa­han­muut­ta­jia, kuten muis­sakin Pohjo­is­mais­sa on käynyt (siivous­du­u­ni min­imikuukausi­pal­ka­lla, mut­ta ilmaisia ylitöitä pakko tehdä 20–40 tun­tia viikos­sa, tai muuten saa potkut, jol­loin ei saakaan oleskelulu­paa jne.).

    Tämä Thorsin lakiehdo­tus on jär­jetön ja se pitäisi saa­da pysäytet­tyä keinol­la mil­lä hyvän­sä. Pelkään vain, että se menee läpi­hu­u­to­jut­tuna läpi, kos­ka vain Rajamäel­lä näyt­tää ole­van ymmär­rystä ja rohkeutta.


  26. Kään­teinen ongel­ma syn­tyy siitä, että ote­taan ilmainen koulu­tus Suomes­ta, men­nään töi­hin mata­lan verop­tuk­sen maa­han, jos­sa työ­tover­it ovat mak­sa­neet koulu­tuk­sen­sa itse ja tulaan eläkeikäisenä taas Suomeen.

    Itse olen tämän kään­teisen ongel­man hyödyntäjä. 

    Nähdäk­seni tämä on kuitenkin “ongel­ma”, jota ei pidä edes yrit­tää ratkaista. Yri­tys- ja pääo­mat­ulovero­tus on pysynyt Suomes­sakin kohtu­ullise­na, kos­ka näil­lä on mah­dol­lisuuk­sia “kil­pailut­taa” mai­ta. Palka­nsaa­ja on sen sijaan ollut per­in­teis­es­ti sidot­tu turpeeseen, joten hänestä voidaan puris­taa veroina ja sivuku­luina kaik­ki irti lähtevä. 

    Veroa­siois­sa en usko kum­mankaan ääripään ole­van hyväk­si, ja ansio­tu­lo­jen verot­ta­jana Suo­mi sijoit­tuu ääripäähän. Val­ti­ol­la ei näyt­täisi ole­van mitään moti­ivia tehdä tälle asialle yhtään mitään, joten tämä kuvat­tu “ongel­ma” on oikeas­t­aan ain­oa tapa saa­da asioi­ta muut­tumaan. Jos tarpeek­si moni äänestää jaloil­laan, joudumme ehkä miet­timään asi­aan jonkun ratkaisun, joka sisältää julkisen sek­torin raho­jen kohden­tamisen keskeisi­in ja tärkeisi­in asioi­hin sen sijaan, että niitä käytetään humpuuki­in, kuten esimerkik­si Nokian tuoteke­hi­tyk­sen tukemiseen.

  27. Eli­na Åhman:
    Mitä Sinä Ari Aal­to­nen itse tykönäsi hyödyt kiel­ten ja uskon­to­jen kir­jos­ta ? Voitko vas­ta­ta, kiitos.

    Vai­moni puhuu äidinkie­lenään ruot­sia. Jos näin ei olisi niin osaisin ruot­sia huo­mat­tavasti heikom­min. Ruot­sil­la pär­jää pohjo­is­mais­sa mukavasti. Täl­lä ei tietysti ole mitään tekemistä maa­han­muu­ton kanssa, mut­ta etpä ymmärtääk­seni tain­nut sitä kysyäkään. 

    Yliopis­tol­la on muka­va jutel­la niiden kanssa, jot­ka osaa­vat englan­tia. Heil­lä on yleen­sä vähem­män fakki­u­tunei­ta kan­to­ja kuin syn­type­r­äisil­lä suomalaisilla. 

    Toinen asia on tietysti se, että muut­taako kieli aja­tus­maail­maa. Luul­tavasti ulko­mail­ta tule­vat oli­si­vat kult­tuuril­taan aika eri­laisia vaik­ka kaik­ki maa­pal­lol­la puhuisi­vat samaa kieltä. 

    Vaikkakin olen agnos­tikko (eli jänishousu ateisti) niin olen aina pitänyt eri uskon­to­ryh­mien edus­ta­jia äärim­mäisen mie­lenki­in­toisi­na ihmis­inä. Myön­nän, että mitään taloudel­lista hyö­tyä tästä ei seuraa. 

    Kaikille:

    Har­mit­taa kun en kerkeä perustele­maan mielip­iteitäni. Per­he ja koulu vie kaiken ajan.

  28. Puut­tumat­ta itse keskustelu­un liityn minäkin kuoroon, jos­sa kiitetään sitä, että tätä keskustelua ylipäätään käy­dään. Soin­in­vaara tekee saa­pu­valle aineis­tolle rankkaa karsin­taa ja siistin­tää, vähän sen­suroikin, mut­ta lop­putu­los on yhtä kaik­ki älynystyröitä hierovaa ja asen­tei­ta avar­tavaa debat­tia. Näin net­ti pääsee paljon pidem­mälle ja nopeam­min kuin per­in­teinen media.

  29. Kyl­lä monikult­tuurisu­ud­es­ta on kansakun­nalle hyö­tyä jo ihan kon­tak­tien ylläpi­don osalta. Suomen ruot­salai­sista oli aikanaan suur­ta hyö­tyä suo­ma­laisi­ta sil­tana pohjo­is­mai­hin. Jos tääl­lä olisi osat­tu vain Suomea, huonos­ti tämän kansakun­nan olisi käynyt. 

    Meille olisi nykyaikana huo­mat­tavaa hyö­tyä riit­tävän kokois­es­ta kiinalaisy­hteisöstä eivätkä kon­tak­tit inti­aankaan olisi pahas­ta. Venäjän kieltä osaavia tarvit­taisi­in kipeasti kau­pan käyn­tiä varten. Syn­type­r­äi­sistä venäläi­sistä on tarvet­ta suo­ma­lai­sis­sa vientiyrityksissä.

  30. Tämä nyt menee vähän ter­mi­nolo­gias­ta nysväämisek­si, mut­ta mielestäni kan­sain­välisyy­destä, kieli­tai­dos­ta ja kan­sain­väli­sistä kon­tak­teista on ilman muu­ta hyö­tyä ja ne ovat suo­ras­taan vält­tämät­tömiä. Samoin on var­masti hyö­tyä sopi­vas­ta määrästä siir­to­laisia. Siir­to­laiset muo­dosta­vat omat yhteisön­sä Suomeen, ja tätä asi­ain­ti­laa saate­taan kut­sua monikult­tuurisu­udek­si. Jos näin, ei siinä mitään.

    Sen sijaan nor­ma­tivi­nen monikult­tuurisu­us tai monikult­tur­is­mi-ide­olo­gia on mielestäni pahas­ta. Se on itse­tarkoituk­sel­lista diver­si­teet­tiä, pyrkimys­tä pois yht­enäiskult­tuurista, kan­taväestön kult­tuuriperin­nön alasa­jamista ja kult­tuuri- sekä moraalirel­a­tivis­mia. Tästä asi­as­ta käy­dään anglosak­sises­sa maail­mas­sa paljon keskustelua, toisin kuin Suomes­sa, johon kri­it­tisem­mät aka­teemiset äänen­pain­ot eivät vielä ole ehtineet.

    Tämä nyt ei tosin tai­da enää liit­tyä työperäiseen maa­han­muut­toon kuin välillisesti.

  31. OS: “Kyl­lä monikult­tuurisu­ud­es­ta on kansakun­nalle hyö­tyä jo ihan kon­tak­tien ylläpi­don osalta. Suomen ruot­salai­sista oli aikanaan suur­ta hyö­tyä suo­ma­laisi­ta sil­tana pohjo­is­mai­hin. Jos tääl­lä olisi osat­tu vain Suomea, huonos­ti tämän kansakun­nan olisi käynyt.” 

    Voidaanko tästä men­neen maail­man tilanteesta ammen­taa merkit­tävää viisaut­ta nykypäiväänkin? Tämän ja sen päivän maail­moissa on eri­laista oikeas­t­aan kaik­ki läh­tien tiedonväl­i­tyk­ses­tä, koulu­tuk­ses­ta, ihmis­ten kieli­tai­dos­ta meil­lä ja muual­la jne. 

    Lisäk­si kan­sain­välisen bis­nek­sen tor­eil­la ja turuil­la ei ole mitenkään vält­tämät­tä etu olla sen toisen kieli- tai kult­tuuri­alueelta. Siinä, mis­sä englan­tia puhu­va “länkkäri” on jok­seenkin joka paikas­sa aivan hyväksyt­tävä bis­neskump­pani, muiden kanssa voi tul­la vas­taan erinäköisiä kult­tuurikon­flik­te­ja. Esimerkik­si sel­l­aisia, että maas­ta J pois muut­tanut on maas­sa J asu­vien mielestä hiukan jeng­in­pet­turi, ja bisnes luis­taa paljon parem­min, jos hänestä ei tiede­tä mitään.

    Meille olisi nykyaikana huo­mat­tavaa hyö­tyä riit­tävän kokois­es­ta kiinalaisy­hteisöstä eivätkä kon­tak­tit inti­aankaan olisi pahasta.

    Halu­aisitko ava­ta tätä hiukan enem­män? Ymmär­rän sen, että maat/yritykset hyö­tyvät jotakin siitä, että joku osaa kiinaa tai hindiä, ja tun­tee näi­den maid­en kult­tuuria. Eli siis lah­jakkaista yksilöistä, vaik­ka sit­ten kiinalai­sista tai intialai­sista, kon­sult­teina tai palkkalis­toil­la, on var­masti hyö­tyä toisi­naan ja sik­si heitä käytetäänkin.

    Mut­ta mitä absolu­ut­tista hyvää yhteisö meille tuo? Jos “yhteisö” muo­dos­tuu samal­la taval­la kuin yhteisöt tapaa­vat demografis­es­ti muo­dos­tua, siel­lä on yhtä lah­jakas­ta ja hyödyl­listä kohti parikym­men­tä muu­takin: lah­ja­ton­ta ja tyh­mää, ongel­maista, ikän­sä puoles­ta työelämän ulkop­uolel­la ole­vaa jne. 

    Kan­natan lämpimästi lah­jakkuuk­sien palkkaamista sieltä mis­tä heitä vain sat­u­taan saa­maan. Sen sijaan vieroksun aja­tus­ta siitä, että mei­dän pitää rak­en­taa etnisiä yhteisöjä siinä toivos­sa, että niistä kumpuaa näitä lah­jakkuuk­sia ja hyö­dyn­tuo­jia jokunen. Muual­la maail­mas­sa maa­han­muu­ton ongel­mat käsit­tääk­seni nimeno­maan kumpua­vat vahvoista saman kansal­lisu­u­den yhteisöistä, jois­sa voi elää elämän­sä sopeu­tu­mat­ta uuden koti­maan tai jopa syn­ny­in­maan val­takult­tuuri­in mitenkään. 

    Tarvit­sem­meko näitä yhteisöjä Suomeenkin, vai enem­mänkin lah­jakkuuk­sia, joi­ta saa aina rahal­la kun­han hin­ta on oikea?

  32. Lie­nee selvää, että eri kult­tuurien osaami­nen ja tun­te­mus on hyödyk­si. On voimavara, että tääl­lä on ihmisiä, jot­ka osaa­vat tarvit­taes­sa toimia eri­lai­sis­sa vierais­sa kult­tuureis­sa. Sen sijaan sel­l­aiset ihmiset, jot­ka osaa­vat toimia vain jos­sain vier­aas­sa kult­tuuris­sa, mut­ta eivät suo­ma­laises­sa kult­tuuris­sa ovat tääl­lä rasite. Kiinalais­ten ja Intialais­ten maa­han­muu­ta­jien vahvu­us onkin juuri siinä, että he osaa­vat puhua pait­si Kiinaa/Intiaa niin myös yleen­sä Suomea ja toimi­vat tääl­lä tämän yhteiskun­nan pelisään­nöil­lä. Eli he mukau­tu­vat täkäläiseen kult­tuuri­in säi­lyt­täen sen osan omas­ta kult­tuuris­taan, joka ei ole ris­tiri­idas­sa mei­dän arvo­jemme kanssa. 

    Jos sal­li­taan yksinker­tais­tus niin rikas­tut­ta­va monilkult­tuurisu­us on sitä, että osa­taan toimia vierais­sa mais­sa maan taval­la ja haitallinen/konflikteja luo­va monikult­tuurisu­us on sitä, että toim­i­taan vier­aas­sa maas­sa oman maan tavalla.

  33. Osmolle sanois­in tuos­ta kieli­tai­dos­ta: Siitä on aina etua työelämässä. Toisi­naan se ohit­taa kaiken muu­un osaamisen. Mut­ta jokin perus­sivistys pitää kuitenkin olla ja kyky toimia näil­lä pelisään­nöil­lä. Miten mon­es­ta tulokkaas­ta on siihen? Järkeväm­pää on koulut­taa sys­teemin jo omak­sunei­ta Osmon mainit­semi­in kieli­taitoa vaa­tivi­in tehtävi­in. Meil­lä on niitä jo riit­tävästi jopa etnisiltä taus­toil­taankin eri­laisia. Mut­ta kun se taka-aja­tus pais­taa selvästi että epä­toivois­es­ti vain yritetään perustel­la kaikin keinoin rajat-auki- systeemiä.

  34. Hauskaa kyl­lä huo­ma­ta, että sekä “maa­han­muut­tokri­it­tiset” että maa­han­muut­toa kan­nat­ta­vat halu­a­vat lisätä val­tion roo­lia maa­han­muu­ton säätelyssä. Hauskaa ja samal­la surullista. Lot­ta Roti sanoi parhait­en, että val­tio ei tunne työvoiman tarvet­ta yhtä hyvin kuin työ­nan­ta­jat. Val­tio ei myöskään tunne kansan aut­tamishalu­ja tarkasti. Val­tio valikoisi tuli­jat jol­lakin suh­teel­lisen sat­un­naisel­la taval­la ja sit­ten tuli­joiden elät­tämi­nen tehtäisi­in pakol­lisek­si velvol­lisu­udek­si. Kon­flik­te­ja tulisi jatku­vasti, kun yksilöi­den mielip­i­teet eivät sat­tuisi yhteen seu­lan kanssa. Huo­mat­tavasti toimi­vampi ja itsenään säätelevämpi jär­jestelmä olisi ava­ta rajat ja pois­taa sosi­aal­i­tur­va, jol­loin ne joi­ta ihmiset halu­aisi­vat elät­tää tai ne jot­ka voisi­vat elät­tää itsen­sä oma­l­la työl­lään tulisivat. 

    Jari Leinon kanssa en voisi olla enem­pää eri mieltä. Mik­si ihmeessä ulko­maalaisille pitäisi määrätä vielä suurem­pi mini­palkkavaa­timus!?!? Sil­loin­han hei­dän työl­listymi­nen olisi entistä vaikeam­paa. Heiltähän (kuten kaik­il­ta muil­takin) pitäisi koko min­imi­palkkavaa­timus pois­taa. Tietysti mielipi­det­täsi val­ot­ti hie­man iden­ti­fioi­tu­mis­esi työväen­li­ik­keeseen, joten ilmeis­es­ti halu­at suo­jel­la suo­ma­lais­ten hyvä­palkkaisten työn­tek­i­jöi­den saavutet­tu­ja etu­ja kulut­ta­jien (eli muun yhteiskun­nan) kus­tan­nuk­sel­la. Kaik­ki Suomes­sa tehty työ on hyväk­si meille suo­ma­laisille. Riip­pumat­ta palkasta.

  35. Veikko Virtanen:“Mielestäni yhtälö on täysin kestämätön, jos se edel­lyt­tää jatku­vaa väestönkasvua ikärak­en­teen vuoksi.
    Aivan riip­pumat­ta siitä tapah­tuuko se syn­tyvyy­den kaut­ta maan sisäl­lä tai maa­han­muu­ton kautta.”

    Tämä on hyvä huomio ja tästä saisi puhua enem­mänkin. Ainakin minus­ta tämä on se ydinkysymys jota ei julkises­ti käsitel­lä vaik­ka jotkut puhu­vat innokkaasti val­tion demografisen rak­en­teen kor­jaamis­es­ta maahanmuutolla.

    Viimeisim­mässä kom­men­tis­saan Osmo Soin­in­vaara puhuu monikult­tuurisu­ud­es­ta, kieli­tai­dos­ta ja kan­sain­väli­sistä yhteyk­sistä. Varsi­naises­sa blogi­postauk­ses­sa hän kuitenkin kir­joit­taa Suomen tarvit­se­van raken­nus­miehiä, bus­sikuske­ja ja laivan­rak­en­ta­jia. Nämä ovat kak­si eri asi­aa ja minus­ta niistä on turhaa puhua samaan aikaan. Kan­sain­välisen kau­pan ammat­ti­lai­sista ei ole väestörak­en­teen ongel­man kor­jaa­jik­si eivätkä rak­samiehet luo kan­sain­välisiä yhteyksiä.

  36. ***
    Jari Herranen:
    Kan­sain­välisen kau­pan ammat­ti­lai­sista ei ole väestörak­en­teen ongel­man kor­jaa­jik­si eivätkä rak­samiehet luo kan­sain­välisiä yhteyksiä.
    ***

    Puo­lalainen putkimies tulee suomeen töi­hin ja ehdot­taa fir­man käyt­töön halvem­pia työkalu­ja, joi­ta saisi vel­jen­sä rautakau­pas­ta Puo­las­ta. Siinä luoti­in juuri kan­sain­vä­li­nen yhteys.

  37. Vaik­ka keskustelu alkaa men­nä paikoin saivartelkun puolelle niin enem­mistö lie­nee yhtä mieltä siitä, että työperäisen maa­han­muu­ton tärkein kri­teeri on, että se on Suomea hyödyt­tävää. Human­itääri­nen maa­hamuut­to on sit­ten toinen asia ja näitä kah­ta ei pidä sotkea. 

    Suomea hyödyt­tävä maa­han­muut­to taas tarkoit­taa, että tänne tulee sel­l­aisia ihmisiä, jot­ka tuot­ta­vat mah­dolisim­man paljon ja kulut­ta­vat mah­dol­lisim­man vähän yhteiskun­nan resursse­ja, sekä joil­la on tar­jo­ta sitä osaamista mitä tänne tarvi­taan. Tämä siis tarkoit­taa nuo­ria ihmisiä, joil­la on jo mielel­lään tarvit­ta­va koulu­tus. Kos­ka pulaa on nimeno­maan suorit­ta­van työn tek­i­jöistä ovat juuri täl­laiseen koulu­tuk­sen saa­neet arvokkai­ta (esim. nyt vaik­ka sairaan­hoita­jat). Toinen tärkeä kri­teeri on tuli­jan kyky sopeu­tua yhteiskun­taan ja työl­listyä tääl­lä. Sopi­van koulu­tuk­sen omaavas­ta nuores­ta ei ole mitään hyö­tyä, jos hän ei opi suomea, sopeudu tänne ja mene töihin.

    Edel­lä maini­tus­ta ei var­maan ole suur­ta erim­ielisyyt­tä, mut­ta nyt seu­raakin vaikea osu­us. Mitä tämä sit­ten käytän­nössä tarkoit­taa? Ketä ja mis­tä? Vas­taus­ta täy­tyy etsiä tilas­toista ja muiden Euroopan maid­en koke­muk­sista. Seu­raavas­sa oma näkemykseni.

    Ensim­mäisen joudu­taan sulke­maan pois lähi-idän ja Afrikan mus­lim­i­mat. Näistä maista tule­vat ovat Suomes­sa ryh­mänä varsin huonos­ti sopeu­tuneet yhteiskun­taan ja sijoit­tuneet työelämään ja toisaal­ta kulut­ta­vat paljon yhteiskun­nan resursse­ja. Toisin sanoen syövät enem­män kuin tuot­ta­vat. Myös muual­la Euroopas­sa tilanne on sama. Tämä voi johtua hyvin monista eri syistä, mut­ta oleel­lista on, ettei tähän asianti­laan ole nähdäk­seni mitään muu­tos­ta näköpiirissä.
    Nähdäk­seni työperäi­nen maa­han­muut­to mus­lim­i­maista on siis epäre­laisti­nen kon­sep­ti. Tämä on siis vain min­un näke­myk­seni. Jos on vas­takkaisia mielip­iteitä, niin toivon perustel­tu­ja vastauksia.

    Muut­tu­jat muut­taen sama pätee enim­mäk­seen myös mui­hin Afrikkan mai­hin. Tässä on kuitenkin min­un rajal­lisen tietämyk­seni mukaan melko suuria ero­ja eri Afrikan kan­so­jen kesken.

    Tilas­to­jen mukaan Suomes­sa parhait­en pär­jäävät lähialueil­ta tule­vat. Balt­t­ian maat ja venäjä lienevät parhai­ta kohtei­ta yrit­tää houkutel­la työvoimaa. Toisaal­ta myös kaukoidästä tule­vat ovat sekä Suomes­sa, että kan­sain­välis­es­ti olleet hyvin sopeu­tu­via ja yhteiskun­taa hyödyt­täviä maahanmuuttajia.

    Siis näil­lä perusteil­la näke­myk­seni on, että työperäistä maa­hamuut­toa pitäisi pyrk­iä luo­maan Suomen lähialueil­ta ja kaukoidästä ja vas­taavasti lähi-idästä ja Afrikas­ta työvoiman tuomista ei pitäisi turhaan yrit­tää. Tämä edelleen siis kos­kee vain työperäistä maa­hamuut­toa, jon­ka pää­tarkoi­tus siis on hyödyt­tää Suomea.

  38. Kalle Aal­to­nen:
    “Nähdäk­seni työperäi­nen maa­han­muut­to mus­lim­i­maista on siis epäre­laisti­nen kon­sep­ti. Tämä on siis vain min­un näke­myk­seni. Jos on vas­takkaisia mielip­iteitä, niin toivon perustel­tu­ja vastauksia.”

    Jos Kalle pitää jotain ilmiötä mah­dot­tomana, mik­si on siitä niin huolestunut?

    Työperäi­nen maa­han­muut­to tarkoit­taa, että asianomainen tulee maa­han työlu­val­la ja hänel­lä on sil­loin olta­va myös työ­paik­ka. Var­maankin tur­is­tivi­isum­in turvin voi tul­la täitä etsimään, mut­ta sosi­aal­i­tur­van piiris­sä ei sil­loin ole.

    Jos työlu­van saanut menet­tää työ­paikkansa, peruste maas­sa olemiseen lakkaa myös. Mik­si Kalle on niin huolestunut mus­lim­i­maista tulev­as­ta työperäis­es­tä maa­han­muu­tos­ta, jos ei usko sen ole­van mah­dol­lista. Jos taas jostain mus­lim­i­maas­ta tulee henkilö, joka työl­listyy Suomeen (Nokial­la on ymmärtääk­seni pak­istani­laisia, mut­ta en ole var­ma) Mikä tässä nyt mättää?

    Jos ihmi­nen tulee Suomeen, elät­tää itsen­sä ja per­heen­sä ja mak­saa vielä veron­sa, mitä ihmeen harmia siitä on, että hän on muslimimaasta.

    Umay Abuhan­na, enti­nen vihreä val­tu­utet­tu, on peräisi Palesti­inas­ta. Ei hän minus­ta ole tuhot­tomasti han­kaluuk­sia aiheuttanut.

  39. Voi olla, että olen väärässä, mut­ta jos yhteiskun­nan julk­ista sek­to­ria / byrokra­ti­aa tiivis­tet­täisi­in oikein niin maan perus­teel­lis­es­ti (kuten reinikainen sanoisi) vapautuisi:

    1. osaavia työn­tek­i­jöitä val­ti­ol­ta / kun­nil­ta tuot­taville aloille“Jotain mit­talu­okka­suhtei­ta toivoisin. Suomes­sa ilman maa­han­muut­toa työikäisen väestön määrä ale­nee 500’000:lla. Jos täy­den­nys­tä saadaan maa­han­muu­tos­ta 10’000 vuodessa, määrä ale­nee vain 250’000:lla. Val­ti­ol­la ei ole 500’000 työn­tek­i­jää. Kun­nil­la on vähän yli 400’000, mut­ta näistä val­taosa on opet­ta­jia, löääkäre­itä, sairaan­hoita­jia ja mui­ta sel­l­aisia, jot­ka eivät edes osal­lis­tu hallintoon.

  40. “Työperäi­nen maa­han­muut­to tarkoit­taa, että asianomainen tulee maa­han työlu­val­la ja hänel­lä on sil­loin olta­va myös työ­paik­ka. Var­maankin tur­is­tivi­isum­in turvin voi tul­la täitä etsimään, mut­ta sosi­aal­i­tur­van piiris­sä ei sil­loin ole.”

    Niin, nythän sisämin­is­ter­iö on suun­nit­tele­mas­sa työn­haku­vi­isum­ia ja alun kokeilu­vai­heen mai­ta ovat mm. Turk­ki, Tunisia ja Egypti. 

    http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Suomi+aikoo+helpottaa+ty%C3%B6nhakuun+tuloa/1135232038482

  41. Entä sit­ten?

    Kyse on edelleen siir­to­laiskri­teere­in tapah­tu­vas­ta maa­han­muu­tos­ta. Oikeus sosi­aal­i­tur­vaan syn­tyy vas­ta, kun on ollut riit­tävän kauan töis­sä Suomessa. 

    En sinän­sä usko, että tuo pro­jek­ti tulee kovin hyvin onnis­tu­maan, kos­ka riit­tävän koulute­tut tunisialaiset nyt esimerkik­si suun­taa­vat mon­es­takin syys­tä Ranskaan.Niille, jot­ka pär­jäävät Suomen työ­markki­noil­la on ovat auki koko Eurooppaan.

  42. Ensinäkin kaikille nyt lie­nee selvää, että puhutaan kansan­ryh­mistä ei yksilöistä. Yksilönä koulut­tam­a­ton Afrikkalainen voi olla paljon hyödyl­lisem­pi ja sopeu­tua tänne parem­min kuin yksit­täi­nen korkeak­oulutet­tu Venäläi­nen. Kun taas puhutaan ryh­mistä tilanne on toinen.

    Viit­tasin tuol­la kir­joituk­sel­lani siihen, että on resurssien huonoa käyt­tämistä pyrk­iä luo­maan työperäistä maa­han­muut­toa juuri noista maista joista sen onnis­tu­mi­nen on kaikkein epä­to­den­näköis­in­tä. Kan­nat­taisi nuokin voimavarat suun­na­ta siihen, että saataisi­in houkutel­tua tuli­joi­ta sieltä mis­tä se on kan­nat­tavin­ta. Mielestäni perustelu­velvol­lisu­us tulisi olla niil­lä jot­ka halu­a­vat suun­na­ta tuon “tuli­joiden houkut­telun” sinne mihin se maalaisjär­jel­lä ajatellen viimeisek­si kan­nat­taisi suunnata.

    Lisäk­si niinkuin Osmo tuos­sa aikaisem­min kir­joit­ti, kun tuo­daan työvoimaa niin saadaan ihmisiä. Saako työ­paikan täältä han­kkin­ut oleskelu­lu­van myös esim. puolisolleen? Sil­loin on merk­i­tys­tä myös sil­lä mitkä ovat puoli­son edel­ly­tyk­set työl­listyä. Sit­ten on myös tärkeää miten tuli­jat sopeu­tu­vat yhteiskun­nan säänöi­hin. Tietyt etniset ryh­mät tun­tu­vat ole­van ihan eri taval­la herkkiä aja­tu­maan kon­flik­tei­hin kuin toiset. Jos on kak­si ryh­mää jot­ka työl­listyvät yhtä hyvin, mut­ta toinen sopeu­tuu val­lit­se­vi­in sään­töi­hin ja toinen taas herkkä ajau­tu­maan kon­flik­tei­hin val­taväestön kanssa ja on rikos­ti­las­tois­sa yliedustet­tuna, niin kyl­lä sil­loin mielestäni on puh­taasti järkevää suosia ensim­mäistä ryhmää.

    Tämä on mielestäni tärkeä keskustelu­nai­he kos­ka fak­tis­es­ti täl­lä het­kel­lä on suun­nit­teil­la, että maa­han­muut­ta­jia pyritään akti­ivis­es­ti houkut­tele­maan juuri esim. Tunisi­as­ta ja Egyp­tistä. Edel­lä mainit­semil­lani perusteil­la mielestäni kan­nat­taisi vakavasti miet­tiä kan­nat­taako noi­ta toimepiteitä suun­na­ta ensisi­jais­es­ti juuri noi­hin mai­hin vai pitäisikö val­tion ohjaa­mat rekry­toin­tikamp­pan­jat kohdis­taa ihan muualle. Jos lähde­tään ensisi­jais­es­ti noista paikoista tuli­joi­ta houkut­tele­maan niin vähin­tä mitä pro­jek­tin vetäjät ovat mielestäni velvol­lisia tekemään on osoit­taa kestävät peruste­lut mik­si juuri näistä maista.

    Tuos­ta työn­haku­vi­isum­ista vielä viit­taisin esim. Ruotsin maid­en koke­muuk­si­in siitä, että tänne ker­ran päässeet eivät vält­tämät­tä olekkaan kovin halukkai­ta palaa­maan vaik­ka työ­paikkaa ei irtoaisi.

  43. Eli vielä tarken­nuk­se­na. Kun kir­joitin tuos­sa mielip­iteitäni työperäis­es­tä maa­han­muu­tos­ta puhuin nimeno­maan Suomen val­tion toimen­piteitä työn perässä muut­tavien maa­hamuut­ta­jien määrän lisäämisek­si. Jos joku esim. Marokos­ta omae­htois­es­ti täältä han­kkii työ­paikan ei min­ul­la ole mitään sitä vastaan.

    Ja kyl­lä, halusin myös hiukan provosoida.

  44. Olen samaa mieltä Osmon kanssa, että ihmistä ei pidä redu­soi­da mus­lim­i­taus­taan. Täl­läkin het­kel­lä monis­sa Suomen kan­sain­väli­sis­sä yri­tyk­sis­sä työsken­telee aivan sel­l­aisia toiv­o­tunkaltaisia maa­han­muut­ta­jia, jot­ka ovat kotoisin mus­lim­i­maista ja joko enem­män tai sit­ten vähem­män uskonnollisia.

    Suuren mus­lim­iväestön kiistämät­tömät ongel­mat eri Euroopan ovat nähdäk­seni use­am­man tek­i­jän sum­ma. Näis­sä väestöis­sä on paljon väkeä, joille ei ole järkevää tekemistä. He hylkäävät kan­taväestön arvot ja saat­ta­vat kään­tyä joko taparikol­lisen bru­taalin machoilun tai radikaalin islamis­min puoleen. Globaalis­sa maail­mas­sa islamistiset johta­jat tietysti lyövät löy­lyä laineille. Lisäk­si, kun tilanne on jo päässyt tule­htuneek­si, tulee uskon­nol­lis-kult­tuuri­sista ris­tiri­idoista poli­it­ti­nen lyömäase use­am­mille osa­puo­lille. Monikult­tur­is­mi-ide­olo­gia, jos­ta olen aiem­min kir­joit­tanut, on myös edesaut­tanut tätä kehi­tys­tä ja onkin nyt alka­nut herät­tää yhä kärkeväm­pää arvostelua.

    Uskon, että uskon­nolli­nen fun­da­men­tal­is­mi ei saa paljon vas­takaikua Suomen mus­lim­ien kesku­udessa, jos otamme tänne ihmisiä, jot­ka toden­näköis­es­ti löytävät tääl­lä paikkansa (kuten juurikin sel­l­aisia, joil­la on työ­paik­ka kat­sot­tuna). Oleel­lista on myös se, miten itse suh­taudumme hei­hin: toisaal­ta emme kat­so lait­to­muuk­sia, sor­toa tai huonoa käytöstä sormien läpi kult­tuurisen suvait­se­vaisu­u­den nimessä, mut­ta toisaal­ta emme suh­taudu hei­hin ynseästi ilman syytä.

  45. Hyvä keskustelu mut­ta välil­lä on hie­man vaikeuk­sia pysyä kär­ry­il­lä kun tämä käsite ‘työperäi­nen’ tun­tuu vaihtelevan. 

    Osmolle: alustit aiheen puhu­mal­la kuluista:

    “Kun halu­taan työvoimaa, saadaan ihmisiä. Ihmis­ten mukana tulee myös meno­ja. Muis­sa EU-mais­sa las­ke­taan, että maa­han­muut­ta­jat alka­vat tukea val­tio­ta net­tomak­saji­na vas­ta kol­man­nes­sa sukupolvessa.”

    ja tuos­sa äsket­täin määrit­telit työperäisen maahanmuuton:

    “Työperäi­nen maa­han­muut­to tarkoit­taa, että asianomainen tulee maa­han työlu­val­la ja hänel­lä on sil­loin olta­va myös työpaikka.”…“Jos ihmi­nen tulee Suomeen, elät­tää itsen­sä ja per­heen­sä ja mak­saa vielä veronsa…”

    Eikö tämän määritelmän mukaan hyö­ty yhteiskun­nalle ala melkein välit­tömästi? Tun­tuu jotenkin ris­tiri­itaiselta, voisitko hie­man tarkentaa.

  46. Sanoin, että työpeäri­nen maa­han­muut­to ei val­tion­talout­ta pelas­ta, ellei se ole varsin valikoivaa. Tämä kuvaa­mani poli­ti­ik­ka on selvästi valikoivam­paa kuin van­ho­jen siir­tomaaval­to­jen, joil­la on ollut tiet­ty velvol­lisu­us sal­lia “oman maan” asukkaiden laa­jamit­tainen muut­to emämaahan. 

    Tavoit­teenamme on ottaa maa­han 300’000 hyvää työn­tek­i­jää seu­raavien 30 vuo­den aikana. Tämä tavoite on hyvä ja se voisi val­tion­talout­ta vähän tukeakin, mut­ta pelkään pahoin, ettei se tulee onnis­tu­maan. Saat­te siis itse mak­saa min­un ja ikä­tove­r­ieni eläkkeet.

  47. Se tässä mät­tää pahasti kun sotke­taan keskenään human­i­taarisu­us ja raa­ka talous. Humaa­ni­ut­ta voidaan har­joit­taa suures­sa mitas­sa vain jos talous on kun­nos­sa. Sen tulee siis olla etusi­jal­la. Ja ainakin omien kansalais­ten tulisi olla etusi­jal­la. Tokana vas­ta muut. Humaani saa jokainen olla halu­jen­sa ja kyky­jen­sä mukaan tykönään mut­ta kun siihen alis­te­taan ja pakote­taan koko yhteiskun­ta niin pieleen menee. Se on pakko­val­taa. Talous saat­taa het­kel­lis­es­ti vaa­tia ulkoista työvoimaa mut­ta mitään trendiä siitä ei pitäisi tehdä. Värväämi­nen pitää pystyä myös keskeyt­tämään kun tarve lop­puu ja ajat huononevat. Tämä ei mah­du joidenkin pir­taan. Hie­man real­is­tista ajat­telua poli­itikoil­ta vaa­di­taan. Päätök­set kunkin tilanteen mukaan eikä yritetä betonoi­da omia päätök­siä seu­raa­jien riesak­si. Aivan nau­ret­ta­va on Astrid Thorsin aja­tus “asi­akaslähtöis­es­tä” toimin­nas­ta maa­han­muut­topoli­ti­ikas­sa. Se olisikin ensim­mäi­nen ker­ta kun byrokraatit ajat­tel­e­vat asi­akaslähtöisek­si. Enem­mänkin ajatel­laan ala­mais-lähtöis­es­ti per­in­teis­es­ti. Ja mitä asi­akkai­ta työperäiset maa­han­muu­ta­jat ovat? Renke­jä ja piiko­ja ennem­minkin. Ettäkö muka sit­ten “asi­akas” olisi aina oike­as­sa? Ja mei­dän olisi vain toteltava(-ko,-kö)?

  48. Osmo ja Lotta.
    Luin tuos­sa aikaisem­man postauk­seni ja täy­tyy tode­ta, että se oli aika kär­jis­tet­ty, eikä kovin fik­su. En ole niin eri lin­joil­la kanssanne kuin tuos­ta voisi päätel­lä. Halusin tuol­la kir­joituk­sel­la kuitenkin kysyä sitä, että kun läh­es kaik­ki kir­joit­ta­jat tun­tu­vat ole­van sama mieltä mil­lainen on hyvä maa­han­muut­ta­ja ja mil­lainen ei, ja kun ker­ran on ole­mas­sa tutkimus- ja tilas­toti­etoa eri ryh­mien sopeu­tu­mis­es­ta, niin mik­si tästä tehtäviä päätelmiä ei koskaan san­o­ta ääneen.

    Syyl­listyin tuos­sa itse osit­tain siihen perivirheeseen, että sotkin human­itääristä ja työperäistä maa­hamuut­toa. Toisaal­ta tääl­läkin esil­lä olleen val­tion suun­nitel­mat maah­muut­tolan­säädän­nön uud­is­tamisek­si vaikut­taisi­vat juuri siihen suun­taan, että human­itäärisen ja työperäisen maa­han­muu­ton raja hämär­ty­isi. Tätä on mielestäni vastustettava.

    Mus­lim­ius ei tee ken­estäkään yhtään parem­paa tai huonom­paa ihmistä. Kuitenkin Islam tiety­il­lä alueil­la esi­in­tyy varsin jäykkänä ja pysähtyneenä ide­olo­giana. Täl­lai­sista mus­limikult­tuureista tule­van näyt­täisi fak­tis­es­ti ole­van keskimääräistä vaikeampi sopeu­tua län­si­maisi­in arvoihin (väit­täisin jopa, että mihin tahansa hänen omis­taan poikkeav­i­in arvoihin.) Joka tapauk­ses­sa työperäistä maa­hamuut­toa ei pidä arvoi­da pelkästään tuli­joiden työl­listymisen vaan hei­dän kokon­ais­vaiku­tuk­sen­sa perus­teel­la. Esim. Sak­san ja Ran­skan ghet­to­hel­vetitkin on käsit­tääk­seni luo­tu osaltaan työperäisel­lä maahamuutolla.

  49. Osmo:

    “Jos ihmi­nen tulee Suomeen, elät­tää itsen­sä ja per­heen­sä ja mak­saa vielä veron­sa, mitä ihmeen harmia siitä on, että hän on muslimimaasta.

    Umay Abuhan­na, enti­nen vihreä val­tu­utet­tu, on peräisi Palesti­inas­ta. Ei hän minus­ta ole tuhot­tomasti han­kaluuk­sia aiheuttanut.”

    Umayya Abu-Han­na on taustal­taan kris­tit­ty. Wikipedi­an mukaan hän on vakau­muk­seltaan ateisti. Umayya on nainen. Ei min­ul­la ainakaan olisi mitään sitä vas­taan, että mus­lim­i­maista otet­taisi­in pako­laisik­si niis­sä vain­ot­tu­ja kris­tit­tyjä ja juu­ta­laisia tai mui­ta ei-mus­lime­ja. Esimerkik­si Irakin alun­perin kak­sim­iljoon­ais­es­ta kris­ti­tys­tä vähem­mistöstä on viimeisen viiden vuo­den aikana muut­tanut ulko­maille jo puo­let. Mus­lim­i­pako­laiset voitaisi­in mielu­um­min sijoit­taa islami­laisi­in mai­hin, jois­sa hei­dän eri­ty­is­tarpeen­sa eivät olisi erityistarpeita.

  50. “Toisaal­ta tääl­läkin esil­lä olleen val­tion suun­nitel­mat maah­muut­tolan­säädän­nön uud­is­tamisek­si vaikut­taisi­vat juuri siihen suun­taan, että human­itäärisen ja työperäisen maa­han­muu­ton raja hämär­ty­isi. Tätä on mielestäni vastustettava.”

    Tästä olen aivan samaa mieltä. 

    Kysymys on juuri tuos­ta kokon­aisu­u­den hallinnas­ta — että meille ei saa syn­tyä mus­lim­ivähem­mistöä, joka on puolin ja toisin vihamielisessä suh­teessa kan­taväestöön, jos­sa on paljon toimet­to­mia nuo­ria ja joka on help­poa riis­taa fun­da­men­tal­is­tisille kiihottajille.

    Uskon kuitenkin, että työ­paikan perään muut­ta­neel­la sinän­sä on paljon pienem­pi ris­ki syr­jäy­tyä tai kiin­nos­tua täl­lais­es­ta. Ja kos­ka täl­laista viha­suhdet­ta ja val­tatais­telua ei onnek­si vielä ole päässyt muo­dos­tu­maan, voimme myös reilul­la ja reilu­ut­ta vaa­ti­val­la suh­tau­tu­misel­la vaikut­taa siihen, että sitä ei syntyisikään.

    Kansalaisu­u­den saamisek­si jonkin­lainen sym­bo­l­i­nen lojaal­i­u­den­tun­nus­tus olisi mielestäni paikallaan. Täl­laiset asi­at ovat ihmisille ja hei­dän iden­ti­teetilleen yllät­tävän tärkeitä. Samal­la se indikoi sitou­tu­mista län­si­maiseen arvo­maail­maan ja uuteen kotimaahan.

  51. (siirsin kom­ment­ti­ni tähän ketju­un, kos­ka edelli­nen taisi olla jo kuol­lut…) Tähän väli­in vähän Turku-asiaa…jos sopii

    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=682&posting=22000000033417550

    Noin muuten olen sitä mieltä, että maail­man resurssien käy­dessä vähi­in kaiken­lainen maa­han­muut­to on tuomit­tavaa. Ilman maa­han­muut­toa ja maa­han­muut­ta­jien tääl­lä sit­ten tapah­tu­vaa huo­mat­tavaa syn­tyvyyt­tä väk­iluku niin Suomes­sa kuin Eurooopas­sa olisi kään­tynyt lasku­un. Luulisi eri­tyis­es­ti siis vihrei­den vas­tus­ta­van maa­han­muut­toa. Mik­si vihreät kum­minkin kan­nat­ta­vat tai jopa vaa­ti­vat astron­o­mista maa­han­muut­toa? Miten selitätte tämän ristiriidan?

  52. Koko maa­han­muut­tokeskustelua vaivaa mielestäni se, että tuli­joi­ta pide­tään pide­tään täysin ohjailun varas­sa ole­vana henkilönä. Hänet sopeutetaan tai inte­groidaan, ja yhteiskun­ta tekee sen, maa­han­muut­ta­jal­la ei ole siihen osaa ei arpaa, oli kyseessä pako­lainen tai muu maa­han­muut­ta­ja. Tosi­a­sia kuitenkin on se, että oma asenne ratkaisee. Mikäli joku ei hyväksy suo­ma­laista elämän­ta­paa eikä tah­do tehdä myön­ny­tyk­siä omas­sa elämässään sen suh­teen, mitään aivope­sua tai super­sos­sua ei ole muu­tos­ta tekemään. Ketään ei voi inte­groi­da yhteiskun­taan, ellei hän sitä itse halua. Mitkään yhteiskun­nan tuke­mat kurssit tai koulu­tuk­set eivät auta asi­as­sa, jos ihmi­nen ei halua muut­tua itse. Sana­ton olet­ta­mus yleen­sä on, että vier­aas­ta kult­tuurista tule­va ihmi­nen on vain avun tarpeessa ja kun apua saa (asun­to, ter­vey­den­huolto, koulu­tus, kielikurssit, työvoima­palve­lut jne), hän alkaa arvostaa samo­ja asioi­ta elämässä kuin me ja alkaa toimia samoin kuin me. Se on ikäänkuin automaat­ti­nen kehitys! 

    Näin kuitenkin har­voin käy, todis­teet ovat nähtävis­sä ympäri Euroop­paa. Koko asetel­ma pitäisi muut­taa. Inte­graa­tio on asia, jon­ka tuli­ja tekee itse. Hän tekee sen työn, jon­ka nyt ajatel­laan suo­ma­laiselle yhteiskun­nalle kuu­lu­van. Tietoa, apua ja neu­vo­ja Suomes­sa toim­imiseen ja elämiseen pitää olla hel­posti saatavil­la ja byrokra­ti­aa keven­tää, mut­ta akti­ivi­su­u­den tulee tul­la maa­han­muut­ta­jan puolelta. Eli mil­lainen Suomen lain­säädän­tö, miten asun­to vuokrataan, miten työtä haetaan, miten työ­paikalla toim­i­taan jne, jne. Maas­saolo­vaa­timuk­se­na pitäisi olla kyky elät­tää itsen­sä (ja per­heen­sä) lail­lis­es­ti. Tämä takaa sen, ettei sosi­aal­isia ongelmia juuri tule eikä ulko­maalais­taus­taisia yhteiskun­nan ulkop­uolisia ryh­miä syn­ny. Kyky inte­graa­tioon tai maas­sa toim­imiseen on toisin sanoen oleskelun edel­ly­tys. Tai vielä kar­rikoidum­min, ei väliä inte­groidutko vai et, kun­han fyrkkaa elämiseen riit­tää etkä tee rikok­sia. Kieli­taidol­lakaan ei ole sil­loin väliä. Tämä on yleen­sä ns kan­sain­välis­es­ti se vaa­timus, joka pitkäaikaiseen oleskelu­un vaa­di­taan maas­sa kuin maassa.

  53. Tässä Annan muutenkin hyvässä kom­men­tis­sa oli mie­lenki­in­toinen kyseenalais­tus jota en muista kenenkään muun vielä tehneen: “kieli­taidol­lakaan ei ole sil­loin väliä”.

    Se sai miet­timään sitä että ruot­salais­ten kanssa puhun/viestin englan­tia, venäläiseten kanssa puhun/viestin englan­tia, ital­ialais­ten kanssa jne. jne. Pitäisikö siis maa­han­muut­ta­jien opetel­la suomen kieli ja mik­si? Jos ajatel­laan lyhyel­lä aikavälil­lä niin suomes­ta kyl­lä löy­tyy ihmisiä joiden kanssa kom­mu­nikoin­ti ko. kielel­l­lä ei onnis­tu mut­ta entä 10, 20, 30 vuo­den päästä kun suurin osa työelemässä ole­vista on inter­net sukupolvea ja ‘perus­suo­ma­laiset’ alka­vat olla eläkeiässä?

    Tok­i­han tämä on englan­nin kie­len yli­val­taa ja jos näin kir­jot­taisi ran­skas­sa niin saisi var­maan tan­skalaisen toimit­ta­jan kohtalon. Paasikivi-Kekko­nen fraa­sia lainatak­seni tosi­asi­at pitää kuitenkin tun­nus­taa: siitä esperan­to-pro­jek­tista nyt vaan ei tul­lut oikein mitään, yhtä hyödylli­nen kieli kuin klingon.

    Tap­paako täl­lainen ajat­telu suomen kie­len? Luulen ettei, eihän sitä ole suomen­ruot­salaisetkaan tap­pa­neet. Ei sitä tapa edes tek­stivi­estit tai inter­net, vaik­ka siitäkin on jo joku ehtinyt huolestua. Ongel­ma voisi kyl­läkin olla eri kieliryh­mien lisään­tyvä blokki­u­tu­mi­nen, maa­han­muut­ta­jista ehkä tulisi vielä enem­män vain keskenään seu­rustele­via jos suomen kieltä ei edes vaa­dit­taisi (tästäkin löy­tyy analo­gia suomenruotsalaisiin).

    En ole aivan var­ma asi­as­ta itsekään, pohdiske­len ‘ääneen’. Annal­la oli vain niin hyvä toisi­na­jat­telu että sitä ei voin­ut ohittaa.

    Osmo, kun nyt olet ottanut ihan tavak­si sohia muu­ra­hais­pe­siä, niin seu­raavak­si aiheek­si ehdotan pakkoruotsia.

  54. Erit­täin hyvä kom­ment­ti Annal­ta. Kyl­lähän sen näkee se kuu­luisa Sokea Reet­takin, että ne ihmiset, joil­la on halua ja kykyä sopeu­tua, sopeu­tu­vat varsin oma-aloit­teis­es­ti ja ne joil­ta taas edel­lä maini­tut puut­tuvat, eivät sopeudu vaik­ka rahaa kaataisi laarista päälle (tai ehkä nimeno­maan kaikkein huonoiten sil­loin.) Tässä meil­lä on var­maan Suomes­sa paljon kehit­tämistä. Että pide­tään tuli­joi­ta täysipäis­inä ihmis­inä, ja odote­taan, että he sopeu­tu­vat tänne ja pitävät huol­ta itses­tään niinkuin täysipäisiltä ihmisiltä on lupa odot­taa, eikä hei­dän vuok­seen tarvitse ryhtyä eri­ty­isjär­jeste­ly­i­hin. Täl­lä het­kel­lä pikem­minkin korosta­mal­la hei­dän eri­laisu­ut­taan, ylläpi­de­tään niitä piirteitä, jot­ka estävät heitä pär­jäämästä täällä.

    Maa­han­muut­ta­jien kult­tuuri nähdään usein yksiselit­teisenä ja kiveen hakat­tuna asiana, joka ei voi muut­tua. Tosi­asi­as­sa kult­tuuri on kuitenkin aina kehit­tyvä ja muut­tu­va ilmiö. Meil­lä on ollut ja on yhä paljon huono­ja piirteitä mei­dän kult­tuuris­samme, jot­ka ovat aiheut­ta­neet ja aiheut­ta­vat yhä ongelmia. Aiko­jen saatossa monista niistä on kuitenkin päästy eroon, kun on todet­tu, että “tämä ei ole hyvä jut­tu, luovu­taan­pa tästä”. Ihan samoin maa­hamuut­ta­jien kult­tuureis­sa on monia huono­ja puo­lia. Ja ihan samal­la taval­la maa­han­muut­ta­jaryh­mien sisäl­lä on taa­tusti painet­ta koit­taa muut­taa näitä asioi­ta. Tietenkin sit­ten on toisaal­ta kon­ser­vati­ive­ja, jot­ka vas­tus­ta­vat näitä muu­tok­sia. Yleen­sä ne joil­la on het­kel­lä x eniten val­taa ryh­mässä kuin ryh­mässä ovat kon­ser­vati­ive­ja, kos­ka sen het­ki­nen tilanne sopii heille hyvin. Tämän vas­takkainaset­telun kaut­ta ryh­män kult­tuuri sit­ten vähitellen uud­is­tuu. Tääl­lä hom­ma ei vain toimikkaan niin kos­ka meil­lä on suvait­se­vaise­na itseään pitävä Suo­ma­lainen yhteiskun­ta, joka tukee näitä maa­han­muut­ta­jryh­mien kon­ser­vati­ivisia val­lankäyt­täjiä, julis­ta­mal­la hei­dän määrit­telemän­sä maa­han­muut­ta­jien kult­tuurin koske­mat­tomak­si. Juuri tätä ajat­telua edus­taa se, että maa­han­muut­ta­jaryh­mien nur­jista puolista koete­taan julk­isu­udessa vai­eta ja kaikki­nainen maa­hamuut­ta­jia koske­vien vaa­timusten esit­tämi­nen nähdään kohtuuttomana.

    Se, että maa­hamuut­tarymien kult­tuuri lakkaa kehit­tymästä ei palvele hei­dän etu­aan yksilöinä (pait­si ehkä em. val­lankäyt­täjien). Liian usein maa­han­muut­ta­jat nähdään kuitenkin viral­lises­sa diskurssis­sa ryh­mänä ei yksilöinä ja täl­löin tarkem­min määrit­telemätön “ryh­män etu” menee men­nen tullen ryh­män muo­dostavien yksilöi­den edun edelle.

    “Ei tästä pidä puhua, jot­tei loukat­taisi ryh­mää x, tai jot­tei herätet­täisi ryh­män x vas­taisia tun­to­ja muus­sa väestössä.”
    Kuitenkin juuri se, että ryh­män x jäsenet itse joutu­vat huo­maa­maan, että asi­at eivät ole hyvin on se mikä johtaa muu­tok­seen ja kult­tuurin kehittymiseen.

  55. “Kyl­lä monikult­tuurisu­ud­es­ta on kansakun­nalle hyö­tyä jo ihan kon­tak­tien ylläpi­don osalta.”

    Tämä ei mielestäni pidä paikkaansa. Kuten Vistin hun­nukin tote­si aiem­min, on mon­esti parem­pi että yhtymäko­htia ei ole. Omien koke­musten perus­teel­la hedelmälli­nen yhteistyö syn­tyy nimen omaan niistä lähtöko­hdista, jois­sa suo­ma­lainen on suo­ma­lainen ja kiinalainen kiinalainen, eikä mitään ihmeel­listä “oman porukan kanssa” tapah­tu­vaa virit­te­lyä ole.

    “Suomen ruot­salai­sista oli aikanaan suur­ta hyö­tyä suo­ma­laisi­ta sil­tana pohjo­is­mai­hin. Jos tääl­lä olisi osat­tu vain Suomea, huonos­ti tämän kansakun­nan olisi käynyt.”

    Mis­tähän Suomen ruot­salai­sista nyt oikein höpötät? Suo­mi ja ruot­si oli­vat sama val­tio 600 vuot­ta (ja sitä ennen täl­lä alueel­la ei ollut mitään val­tio­ta), minkä jäl­keen osa alueesta val­loitet­ti­in Venäjän toimes­ta. Suomes­sa asu­vat ruotsinkieliset ovat tosi­asial­lis­es­ti ihan yhtä suo­ma­laisia kuin suomenkielisetkin, aivan samoin kuin olimme kaik­ki ruot­salaisia ennen vuot­ta 1809.

    Suo­mi, kak­sine kieli­neen, oli osa Ruot­sia jopa enem­män kuin Skåne. Käsi­tys, jon­ka mukaan Suo­mi olisi ollut jotenkin Ruotsin “miehit­tämä” ja sit­ten “vapau­tunut” 1900-luvun alus­sa on tarkoi­tushakuista his­tora­ian vääris­te­lyä, jos­sa halu­taan korostaa kansal­lista iden­ti­teet­tiä. Täl­lä tavoin koulus­sakin Suomes­sa asi­at usein esitetään, mut­ta se ei ole val­lit­se­van his­to­ri­ankäsi­tyk­sen mukaista. Suosit­te­len luke­maan esimerkik­si prof. Kemp­pisen artikke­lin ja siihen liit­tyvän keskustelun:
    http://kemppinen.blogspot.com/2008/02/historia-kirjoissa.html

    On täy­del­listä soopaa ajatel­la, että Suomes­sa olisi joku etni­nen vähem­mistö (ruotsinkieliset), jon­ka avul­la pidet­täisi­in kon­tak­te­ja länsi­naa­puri­in. Tietenkin yhtey­det toimi­vat, olem­me­han edelleen läh­es sama val­tio joka jakaa saman his­to­ri­an, lain­säädän­nön ja kulttuurin.

    “Meille olisi nykyaikana huo­mat­tavaa hyö­tyä riit­tävän kokois­es­ta kiinalaisy­hteisöstä eivätkä kon­tak­tit inti­aankaan olisi pahasta.”

    Mihinkä tämä perus­tuu? Kon­tak­tit var­maan ovat hyödyk­si, mut­ta epäilen, että tääl­lä asu­va kult­tuuriy­hteisö ei niitä luo. Vai voidaanko sanoa, että esimerkik­si Amerikkaan muut­ta­neet suo­ma­laiset oli­si­vat jotenkin eri­tyisessä ase­mas­sa kun ajatel­laan Suomen ja USA:n kaup­pa­suhtei­ta? Eivät ole. 

    “Venäjän kieltä osaavia tarvit­taisi­in kipeasti kau­pan käyn­tiä varten. Syn­type­r­äi­sistä venäläi­sistä on tarvet­ta suo­ma­lai­sis­sa vientiyrityksissä.”

    Venäjänkielisiä tarvit­taisi­in, se on tot­ta. Mut­ta syn­type­r­äisille venäläis­lle ei ole tarvet­ta, niitähän on siel­lä rajan toisel­la puolel­la ihan riit­tämi­in. Onko vaikeaa käsit­tää, että keskustelu eri­lais­ten ja erikielis­ten ihmis­ten kanssa on ihan yhtä toimi­vaa ja antoisaa kuin omas­sa piiris­sä pyöriminen?

    Kari

  56. Työperäi­nen maahanmuutto

    Väärin asetet­tu ongel­ma. Mikäli ymmärsin kir­joituk­sesi oikein, ongel­ma on se, että Suo­mi ei ole kuo­lute­tun, ahk­er­an, men­estyvät kansanosan net­tosaa­ja. Tarkoi­tan, että tämänkaltaises­sa ongel­manaset­telus­sa tulisi ottaa myös huomioon Suo­ma­laiset, jot­ka muut­ta­vat täästä pois.

    Eri asia on, pystym­mekö houkut­tele­maan hyvin koulutet­tu­ja maa­han­muut­ta­jia Suomeen, kos­ka heil­lä on ovet auki koko Euroop­paan. Kieli ja ilmas­to, siinä heikkoutemme. Tai siis kak­si kieltä ja ilmasto.

    Kieli ja ilmas­to eivät ole heikkoutemme. Ilmas­to on jonkin­lainen heikkous, mut­ta kyl­lä Suomen ilmas­tossa on myös omaa eksoti­ikkaa. On hie­man naivia ajatel­la, että Sak­salainen insinööri olisi jotenkin sitä mieltä, että “Hyvä duu­ni, mut­ta kun mä en todel­lakaan väl­itä las­ket­telemis­es­ta. Meen Espan­jaan töi­hin.” Toisek­seen Suomes­sa selviää eri­no­mais­es­ti Englan­nil­la, kaikkien koulutet­tu­jen Lin­gua Fran­calla.

    Suomen ongel­ma on korkeat verot. Maa­han­muut­ta­jat ovat kiin­nos­tunei­ta saa­mansa rahan määrästä ei säästä (jos niin olisi, kuka ihme halu­aisi muut­taa Englan­ti­in). En ymmär­rä mikä tässä on niin mon­imutkaista: mikäli Suo­mi halu­aa kil­pail­la kan­sain­välisil­lä työvoima markki­noil­la, kan­nat­taa verot painaa alas. Tämä kos­kee niin yri­tys­ten vero­tus­ta kuin työn verottamista.

    Vero­jen leikkaamiseen tarvi­taan vain sim­peli lin­jan­ve­to: lopete­taan rahan haaskaami­nen. Listalle pää­sevät ilmeis­es­ti: alue­poli­ti­ik­ka (kes.), puo­lus­tutsvoimat (kok.), kehi­tys­a­pu (vih.), korkea sosi­aal­i­tur­va (sos. dem. ja vas.), maat­alous­tuki­aiset (kes.), kak­sikielisyys (ruo.), jne. No okei, puo­lus­tusvoimat eivät ole ehkä niin tarpee­ton, mut­ta Sukupuolisilmäl­a­sit nyt ainakin on.

  57. Myös Helsingis­sä toimivien lähetys­tö­jen on vaikea saada­henkilökun­taa, vaik­ka eivät ne mitään vero­ja Suomeen maksa.Kielellä ja ilmas­tol­la on oma osuutensa.

  58. Myös Helsingis­sä toimivien lähetys­tö­jen on vaikea saa­da henkilökun­taa, vaik­ka eivät ne mitään vero­ja Suomeen mak­sa. Kielel­lä ja ilmas­tol­la on oma osuutensa.

    Var­mas­tikin kielel­lä ja ilmas­tol­la voi olla oma hienoinen osuuten­sa. En kiel­lä. Mut­ta se on eri asia, kuin kie­len ja ilmas­ton nos­t­a­mi­nen ongel­man keskiöön.

    Mitä lähetys­töi­hin tulee, myös diplo­maatit kaipaa­vat mie­lenki­in­toisia töitä, ei hyvää ilmas­toa. Tek­isin tästä johtopäätök­siä enne­minkin Suomen pain­oar­vos­ta kan­sain­välisil­lä foo­rumeil­la kuin säästä. Itse asi­as­sa, diplo­maat­ti­na kok­isin huo­mau­tuk­sesi hyvin loukkaavak­si. Kuten he nyt oli­si­vat ihmisiä, jot­ka eivät väl­itä tuon taivaal­lista työstään, vaan ovat tääl­lä naut­ti­mas­sa vain säästä.

    Lisäk­si nos­tat ongel­mak­si kir­joituk­ses­sasi jotakin, mitä nim­ität piilo­rasis­mik­si. En tiedä mis­tä siinä on kysymys. Aikaise­mis­sa työ­paikois­sani (tietotekni­ik­ka-alal­la, ilmati­eteen­laitok­sel­la ja korkeak­oul­ul­la) olen työsken­nel­lyt Intialais­ten, Kiinalaisen, Venäläis­ten, Skotin, Hol­lan­ti­laisen, Uusi-See­lan­ti­laisen ja Sak­salais­ten maa­han­muut­ta­jien kanssa. En ole koskaan huo­man­nut heitä syr­jit­tävän etnisen alku­perän­sä takia. Luu­lenkin, että kysymyk­sessä on pelkkä “piilo­muut­tu­ja”, jon­ka piikki­in voidaan heit­tää jokaisen epäon­nis­tuneen maa­han­muut­ta­jaryh­män viat ja epäon­nis­tu­miset, syyt­tämäl­lä valtaväestöä.

  59. Pil­lo­rasis­mi käsit­teenä on otet­tu käyt­töön, kun on huo­mat­tu, että avoin­ta rasis­mia esi­in­tyy paljon vähem­män ja ennenkaikkea, että rasis­min määrä vaikut­taa paljon vähem­män maa­han­muut­ta­jien pär­jäämiseen kuin on per­in­teis­es­ti selitet­ty. Suvait­se­vaises­sa maas­sa samat ryh­mät pär­jäävät ja samat ryh­mät aiheut­ta­vat kon­filket­ja ja elävät tulon­sir­i­to­jen varas­sa, kuin tun­nuste­tusti rasis­tisem­mas­sa maas­sa. Toisaal­ta samas­sa maas­sa voi olla kak­si ihan eksoot­tisen näköistä ihmis­ryh­mää, joista toisel­la menee hyvin ja toisel­la huonos­ti, vaik­ka kumpaankin pitäisi dog­man mukaan kohdis­tua samaa rasismia.

    Piilo­rasis­mi on siis käsite, jol­la siir­retään vas­tuu pois maa­han­muut­ta­jil­ta. Se seu­raa loogisen vält­tämät­tömyytenä seu­raavas­ta yhtälöstä: Maa­han­muut­ta­jat eivät voi itse olla vas­tu­us­sa epäon­nis­tu­mi­sis­taan + näkyvä rasisi­mi ei kykene selit­täämään hei­dän epäon­nis­tu­mis­taan= täy­tyy olla jokin val­taväestöstä johtu­va näkymätön voima, joka aiheut­taa hei­dän epäon­nis­tu­misen­sa. Ja näin on kek­sit­ty piilo­rasisi­mi ja taas on hyvä syy olla vaa­ti­mat­ta maa­hamuut­ta­jil­ta muu­tos­ta tai sopeu­tu­mista, kos­ka hei­dän epäon­nis­tu­misen­sa johtuu mei­dän piilorasismistamme.

  60. Piilo­rasis­min veli on ns. rak­en­teelli­nen rasis­mi, joka estää esim. musta­lais­ten sopeu­tu­mista työy­hteisöi­hin. Työy­hteisöil­lä on kuitenkin omat sään­nöt mm. pukeu­tu­misen ja työaiko­jen nou­dat­tamisen suh­teen. Musta­lais­miehelle ei ehkä ole mah­do­ton­ta pukeu­tua työhaalarei­hin mut­ta musta­lais­naisen on mah­do­ton­ta pukeu­tua vir­ka-asu­un. Ja tätä sit­ten san­o­taan rak­en­teel­lisek­si rasis­mik­si. Ikäänkuin syy ei ole asianomaisen itsen­sä tavois­sa ja kult­tuuris­sa vaan työy­hteisössä jon­ka sit­ten pitäisi sop­utua musta­lais­ten erikoivaa­timuk­si­in. Vas­taavaa ilme­nee muil­lakin sop­u­tu­miskyvytömil­lä kult­tuu­ri­taus­toil­la. Tätä pul­maa ei kyl­lä ratkaista mil­lään kotout­tamisel­la tai sopeuttmisel­la vaik­ka kuin­ka voimavaro­ja siihen syy­det­täisi­in. Kaik­ki läh­tee yksilöstä itses­tään. Mut­ta onhan se hyvä tekosyy väl­tel­lä työn­tekoa, “paskadu­une­ja”, kun se on ker­ran mah­dol­lista sosi­aaliy­hteiskun­nas­sa. Todel­lista siir­to­lais­poli­ti­ikkaa har­joit­tavis­sa val­tiois­sa se ei niin hel­posti onnistu.

  61. Palaisin vielä kielikysymyk­seen, jota jo kom­men­toin­ti­inkin. Vaik­ka maas­sa väki olisikin kieli­taitoista noin yleis­es­ti (esim Suo­mi, Tan­s­ka, Ruot­si, Hol­lan­ti), paikallisen hallinta työku­viois­sa on tärkeää ihan työn suju­misek­si. Kuitenkin töitä löy­tyy, vaik­ka kieltä ei osaisikaan. Täl­löin kyse on yleen­sä spe­si­fistä osaamis­es­tä, jota on har­voil­la ja se halut­tua. Usein kyse on tietys­tä toimi­alaosaamis­es­ta, teknis­es­tä osaamis­es­ta tai harv­inais­es­ta kieli­tai­dos­ta tai jonkin muun kie­len hal­lit­semis­es­ta äidinkie­len tasol­la. Tai alal­la yleen­sä käytet­ty kieli on esim englan­ti, jon­ka hyvä hallinta riit­tää. Tai yksinker­tais­es­ti työvoima­pu­la on niin kova, että vaa­timuk­sis­sa on joustet­ta­va. Mukaan mah­tuu kaiken­laista tilan­net­ta ja kuvioi­ta eri­lai­sis­sa yhdis­telmis­sä, ns ekol­o­gisia lokeroi­ta Suomes­sa työsken­te­lyyn on. Sinäl­lään suomen kieli ei ole mikään ehdo­ton vaa­timus. Olo maas­sa voi tietysti aika ankeaa pidem­män päälle, jos kieltä ei osaa lainkaan….

    Mut­ta kun töitä haetaan alal­ta, jos­sa työvoima­pu­laa ei ole, paikallisen kieli­taidon hallinta on usein ehdot­toman tärkeää. Paikalliset nim­itäin jyräävät hel­posti ohi työn­haus­sa, kos­ka kyseisen kie­len huono hallinta hidas­taa yksinker­tais­es­ti töi­den tekoa. Lisäk­si monis­sa mais­sa olo­suhtei­den tun­tem­i­nen on erit­täin tärkeää. On nimit­täin todel­la kätevää, jos työn­tek­i­jä tun­tee olo­suh­teet jo etukä­teen eikä sen opet­telu­un mene aikaa. Ihan Euroopan sisäl­lä on mon­en­laisia työ­markki­na­jäykkyyk­siä, joka aiheut­taa aika pienen liikku­vu­u­den Union­in tasol­la. Se on ollut yllä­tys monille, kos­ka hur­jaa muut­toa töi­den perässä odotet­ti­in kovasti. Asi­at eivät kuitenkaan ole yksik­er­taisia! Eli kie­len lisäk­si on muun per­heen muut­ta­mi­nen, las­ten koulu­tus (mil­lä kielel­lä koulu­tus­ta ja päivähoitoa on saatavis­sa ja mil­lä hin­nal­la), uuden maan palkkata­so ver­sus van­ha, velat van­has­ta asun­nos­ta, jne, jne.

    Sik­si mamuille juuri koroste­taan suomen kie­len opiskelua, kos­ka heil­lä on har­voin halut­tua osaamista, tietoy­hteiskun­takin saat­taa olla täysin vieras ympäristö. Kaiken lisäk­si me mak­samme hei­dän työt­tömyysko­r­vauk­sen­sa ja sosi­aal­i­tuken­sa, jos töitä ei olekaan. Lisäk­si inte­groi­tu­mi­nen suo­ma­laiseen yhteiskun­taan on hei­dän kohdal­laan vielä tärkeäm­pää eri­lais­ten arvo­jen ja toim­intat­apo­jen vuok­si. Ris­ki syr­jäy­tyä täl­läisel­lä ryh­mäl­lä on suurem­pi kuin niil­lä, joil­la kult­tuurierot ovat pienem­mät ja oma akti­ivi­su­us suurem­pi. Kieli on aina avain yhteiskun­taan ja sen ymmärtämiseen.

  62. Tilas­tokeskuk­sen sivuil­ta lainaus:

    “Maa­han­muut­ta­jat ovat yleen­sä julkisen talouden kannal­ta net­tomak­sajia jo kuu­dennes­ta asuin­vuodes­ta läh­tien. Maa­han jäävien opiske­li­joiden osalta aika on vielä mui­ta maa­han­muut­ta­jia huo­mat­tavasti lyhyem­pi, vaik­ka opiskelun mak­sut­to­muus ote­taan huomioon.”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.