Vehnä loppumassa?

Tietääkö joku, mitä juuri nyt on akuutista tapah­tu­mas­sa maail­man viljamarkkinoilla?

Tutkiske­lin aikani kuluk­si New Yorkin raa­ka-ainepörsse­jä joi­ta voi kat­sel­la osoit­teessa http://quotes.ino.com/exchanges/. Vehnän hin­ta on ollut nousus­sa pitkään. Hin­ta on nous­sut 480 dol­lar­ista läh­es 1600 dol­lari­in, siis yli kolminker­taisek­si. (älkää kysykö mit­tayk­siköstä, se ei mis­sään tapauk­ses­sa ole mitään järkevää, juut­tisäkilli­nen ken­ties.) Viime viikon aikana se nousi vielä 300 dol­lar­il­la 1900 dol­lari­in. Se on viikko­nousuk­si aika paljon. Mitä on tapahtunut?

Maat­aloustuen tarpeeseen vil­jan hin­nan­nousu ei tietenkään vaiku­ta mitään.

8 vastausta artikkeliin “Vehnä loppumassa?”

  1. Hyvä link­ki sinivihreältä. Kai hin­nan­nousu­un vaikut­ta­vat mon­et yhtäaikaises­ti vaikut­ta­vat seikat. Sel­l­aisia ovat esimimerkiksi:

    Viimeisen vuo­den aikana monil­la tärkeil­lä vil­jan­tuotan­toalueil­la on kär­sit­ty epä­tyyp­il­li­sistä olo­suhteista (kuiv­u­us, myrskyt jne), minkä seu­rauk­se­na sadot ovat jääneet odote­tus­ta. Näin ainakin Kiinas­sa, Kanadas­sa, Aus­tralias­sa sekä Mus­tan­meren alueella. 

    Kehit­tyvis­sä talouk­sis­sa elin­ta­son nousu nos­taa kulu­tus­ta suo­raan ja välil­lis­es­ti lihakar­jan kautta.

    Bio­tuotan­nos­ta tulee pörssikeinot­telun osa, jos laa­jamit­tainen biopolt­toainei­den käyt­tö ete­nee. Jos sato jää ennus­tuk­ses­ta, viljan/maissin tms. hin­ta nousee ja sitä polt­toaineek­si jalostavien yhtiöi­den osakkei­den hin­ta las­kee vrt. öljy. 

    Eri­tyis­es­ti viimeistä point­tia sinivihreän lähet­tämä link­ki vahvis­taa. En tiedä miten irral­laan vil­jan hin­ta on ennen ollut varas­to­ta­soista ja satoen­nusteista, mut­ta minus­ta biopolt­toaineb­u­u­mi on voimis­tanut pörssille tyyp­pil­listä keinot­telua myös rav­in­tokasvien osalta.

  2. Myös ilmeis­es­ti humalat ovat jenkeis­sä niin kor­tilla etteivät pikku­pan­i­mot vält­tämät­tä saa niitä edes rahal­la. Iso pan­i­mo Samuel Adams main­os­taa aut­ta­vansa pikku­pan­i­moi­ta jaka­mal­la omas­ta humalavarastostaan:

    http://www.samueladams.com/promotions/HopSharing/

  3. Tahot jot­ka seu­raa­vat tätä työk­seen raportoivat:

    FT rapor­toi että hin­ta on nous­sut 20 taalaan bushelil­ta, joka on tietenkin tilavu­usyk­sikkö (35 litraa). Syitä lehden mukaan yri­tys­ten halu varmis­taa vehnän saatavu­us ja siitä seu­raa­va speku­loin­ti. Varas­tot ovat Yhdys­val­lois­sa vähissä, kos­ka muual­la maail­mas­sa sään ääri-ilmiöt (esim. Aus­tralian kuiv­u­us) ovat tuhon­neet satoa, ja paikalli­nen leipuri­jär­jestö lob­baa jo vien­ti­ra­joi­tusten puoles­ta. Hin­nan­nousua uudelle tasolle pide­tään pysyvänä. Ei mitään main­in­taa biopolt­toaineista. http://www.ft.com/cms/s/0/bab47e26-dd85-11dc-ad7e-0000779fd2ac.html

    The Econ­o­mistista löy­tyy (van­hempi) hilpeä artikke­li maat­aloustuen tarpeeseen liit­tyen, Ran­skan maat­alous­min­is­terin Michel Barnierin aja­tus että maat­aloustues­ta säästyneet rahat tulisi käyt­tää (jotenkin) ruuan hin­nan vakaut­tamiseen ei saa ymmär­rystä. http://www.economist.com/blogs/certainideasofeurope/2007/09/wheat_prices_trigger_outbreaks.cfm

  4. Tämä on jo van­ha uuti­nen, mut­ta tuskin itse asia on tuos­ta mik­sikään muut­tunut. Ihmiset, eläimet ja autot syövät yhä use­am­min samaa tavaraa.

    http://www.kepa.fi/uutiset/5210/

    Vil­ja­markki­noiden mar­gin­aalit lienevät sen ver­ran pienet, että absolu­ut­tis­es­ti pienikin kysyn­nän kasvu, vaik­ka sit­ten biopolt­toainei­den aiheut­ta­ma, voi näkyä varsin voimakkaana hin­nan­nousuna. Samaan suun­taan vaikut­taa var­masti sekin että yhä use­am­mal­la maa­pal­lomme asukkaal­la on halu/mahdollisuus syödä eläin­pro­tei­ine­ja, joiden tuot­tamiseen kuluu varsin paljon kasviperäistä proteiinia.

  5. Ollaanko iloisia vai huolestuneita?

    Min­ul­la on tun­te­mus, että ruuan hin­nan­nousu voisi olla eri­no­mainen tasoit­ta­va tek­i­jä maail­man­taloudessa. Monil­la mail­la­han talous perus­tuu juuri ruokaan, tai muuhun maat­alouteen. Ja nämä maat eivät juuri niitä rikkaimpia ole.

    Sitä­pait­si, ruuan hin­nan­nousu vaikut­taa sata ker­taa parem­mal­ta ja ter­veem­mältä kuin esimerkik­si Tobinin vero, joka sekään ei nyt ihan älyt­tömän huono idea ole.

    Ja maail­mas­sa­han on käyt­tämät­tömiä maat­alous­mah­dol­lisuuk­sia mielin määrin.

    En tutk­in­ut numeroi­ta tai pörsse­jä, mut­ta jos ruuan hin­ta on miltään kohdin nousus­sa, niin alus­tavasti olen iloinen asian puolesta.

  6. “Maail­mas­sa on käyt­tämät­tömiä maatalousmahdollisuuksia ?”

    Brasil­ias­sa tämä ainakin merk­it­see Amat­soonasin kaatamista sato­jen neliök­ilo­me­trien kk-vauhtia. 

    Var­maan ongel­mat­tomampiakin uusia maat­alous­mai­ta on…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.