Vehnä loppumassa?

Tie­tää­kö joku, mitä juu­ri nyt on akuu­tis­ta tapah­tu­mas­sa maa­il­man viljamarkkinoilla?

Tut­kis­ke­lin aika­ni kuluk­si New Yor­kin raa­ka-aine­pörs­se­jä joi­ta voi kat­sel­la osoit­tees­sa http://quotes.ino.com/exchanges/. Veh­nän hin­ta on ollut nousus­sa pit­kään. Hin­ta on nous­sut 480 dol­la­ris­ta lähes 1600 dol­la­riin, siis yli kol­min­ker­tai­sek­si. (älkää kysy­kö mit­tayk­si­kös­tä, se ei mis­sään tapauk­ses­sa ole mitään jär­ke­vää, juut­ti­sä­kil­li­nen ken­ties.) Vii­me vii­kon aika­na se nousi vie­lä 300 dol­la­ril­la 1900 dol­la­riin. Se on viik­ko­nousuk­si aika pal­jon. Mitä on tapahtunut?

Maa­ta­lous­tuen tar­pee­seen vil­jan hinn­an­nousu ei tie­ten­kään vai­ku­ta mitään.

8 vastausta artikkeliin “Vehnä loppumassa?”

  1. Hyvä link­ki sini­vih­reäl­tä. Kai hinn­an­nousuun vai­kut­ta­vat monet yhtä­ai­kai­ses­ti vai­kut­ta­vat sei­kat. Sel­lai­sia ovat esimimerkiksi:

    Vii­mei­sen vuo­den aika­na monil­la tär­keil­lä vil­jan­tuo­tan­toa­lueil­la on kär­sit­ty epä­tyy­pil­li­sis­tä olo­suh­teis­ta (kui­vuus, myrs­kyt jne), min­kä seu­rauk­se­na sadot ovat jää­neet odo­te­tus­ta. Näin aina­kin Kii­nas­sa, Kana­das­sa, Austra­lias­sa sekä Mus­tan­me­ren alueella. 

    Kehit­ty­vis­sä talouk­sis­sa elin­ta­son nousu nos­taa kulu­tus­ta suo­raan ja välil­li­ses­ti liha­kar­jan kautta.

    Bio­tuo­tan­nos­ta tulee pörs­si­kei­not­te­lun osa, jos laa­ja­mit­tai­nen bio­polt­toai­nei­den käyt­tö ete­nee. Jos sato jää ennus­tuk­ses­ta, viljan/maissin tms. hin­ta nousee ja sitä polt­toai­neek­si jalos­ta­vien yhtiöi­den osak­kei­den hin­ta las­kee vrt. öljy. 

    Eri­tyi­ses­ti vii­meis­tä point­tia sini­vih­reän lähet­tä­mä link­ki vah­vis­taa. En tie­dä miten irral­laan vil­jan hin­ta on ennen ollut varas­to­ta­sois­ta ja satoen­nus­teis­ta, mut­ta minus­ta bio­polt­toai­ne­buu­mi on voi­mis­ta­nut pörs­sil­le tyyp­pil­lis­tä kei­not­te­lua myös ravin­to­kas­vien osalta.

  2. Myös ilmei­ses­ti huma­lat ovat jen­keis­sä niin kor­til­la ettei­vät pik­ku­pa­ni­mot vält­tä­mät­tä saa nii­tä edes rahal­la. Iso pani­mo Samuel Adams mai­nos­taa aut­ta­van­sa pik­ku­pa­ni­moi­ta jaka­mal­la omas­ta humalavarastostaan:

    http://www.samueladams.com/promotions/HopSharing/

  3. Tahot jot­ka seu­raa­vat tätä työk­seen raportoivat:

    FT rapor­toi että hin­ta on nous­sut 20 taa­laan bus­he­lil­ta, joka on tie­ten­kin tila­vuusyk­sik­kö (35 lit­raa). Syi­tä leh­den mukaan yri­tys­ten halu var­mis­taa veh­nän saa­ta­vuus ja sii­tä seu­raa­va spe­ku­loin­ti. Varas­tot ovat Yhdys­val­lois­sa vähis­sä, kos­ka muu­al­la maa­il­mas­sa sään ääri-ilmiöt (esim. Austra­lian kui­vuus) ovat tuhon­neet satoa, ja pai­kal­li­nen lei­pu­ri­jär­jes­tö lob­baa jo vien­ti­ra­joi­tus­ten puo­les­ta. Hinn­an­nousua uudel­le tasol­le pide­tään pysy­vä­nä. Ei mitään mai­nin­taa bio­polt­toai­neis­ta. http://www.ft.com/cms/s/0/bab47e26-dd85-11dc-ad7e-0000779fd2ac.html

    The Eco­no­mis­tis­ta löy­tyy (van­hem­pi) hil­peä artik­ke­li maa­ta­lous­tuen tar­pee­seen liit­tyen, Rans­kan maa­ta­lous­mi­nis­te­rin Mic­hel Bar­nie­rin aja­tus että maa­ta­lous­tues­ta sääs­ty­neet rahat tuli­si käyt­tää (joten­kin) ruu­an hin­nan vakaut­ta­mi­seen ei saa ymmär­rys­tä. http://www.economist.com/blogs/certainideasofeurope/2007/09/wheat_prices_trigger_outbreaks.cfm

  4. Tämä on jo van­ha uuti­nen, mut­ta tus­kin itse asia on tuos­ta mik­si­kään muut­tu­nut. Ihmi­set, eläi­met ja autot syö­vät yhä useam­min samaa tavaraa.

    http://www.kepa.fi/uutiset/5210/

    Vil­ja­mark­ki­noi­den mar­gi­naa­lit lie­ne­vät sen ver­ran pie­net, että abso­luut­ti­ses­ti pie­ni­kin kysyn­nän kas­vu, vaik­ka sit­ten bio­polt­toai­nei­den aiheut­ta­ma, voi näkyä var­sin voi­mak­kaa­na hinn­an­nousu­na. Samaan suun­taan vai­kut­taa var­mas­ti sekin että yhä useam­mal­la maa­pal­lom­me asuk­kaal­la on halu/mahdollisuus syö­dä eläin­pro­teii­ne­ja, joi­den tuot­ta­mi­seen kuluu var­sin pal­jon kas­vi­pe­räis­tä proteiinia.

  5. Ollaan­ko iloi­sia vai huolestuneita?

    Minul­la on tun­te­mus, että ruu­an hinn­an­nousu voi­si olla erin­omai­nen tasoit­ta­va teki­jä maa­il­man­ta­lou­des­sa. Monil­la mail­la­han talous perus­tuu juu­ri ruo­kaan, tai muu­hun maa­ta­lou­teen. Ja nämä maat eivät juu­ri nii­tä rik­kaim­pia ole.

    Sitä­pait­si, ruu­an hinn­an­nousu vai­kut­taa sata ker­taa parem­mal­ta ja ter­veem­mäl­tä kuin esi­mer­kik­si Tobi­nin vero, joka sekään ei nyt ihan älyt­tö­män huo­no idea ole.

    Ja maa­il­mas­sa­han on käyt­tä­mät­tö­miä maa­ta­lous­mah­dol­li­suuk­sia mie­lin määrin.

    En tut­ki­nut nume­roi­ta tai pörs­se­jä, mut­ta jos ruu­an hin­ta on mil­tään koh­din nousus­sa, niin alus­ta­vas­ti olen iloi­nen asian puolesta.

  6. Maa­il­mas­sa on käyt­tä­mät­tö­miä maatalousmahdollisuuksia ?”

    Bra­si­lias­sa tämä aina­kin mer­kit­see Amat­soo­na­sin kaa­ta­mis­ta sato­jen neliö­ki­lo­met­rien kk-vauhtia. 

    Var­maan ongel­mat­to­mam­pia­kin uusia maa­ta­lous­mai­ta on…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.