Ulkomaalaispolitiikka: 1. Pakolaiset

Aloi­tan lupaa­mani keskustelun ulko­maalais­poli­ti­ikas­ta. Tähän keskustelu­un saa osal­lis­tua ain­oas­taan oma­l­la nimel­lä. Nim­imerk­ki sal­li­taan vain poikkeuk­sel­lis­es­ti samankaltaisin perustein kuin HS:n mielipi­desivuil­la: kun henkilö halu­aa ker­toa nim­imerkin suo­jis­sa jostain omas­ta koke­muk­ses­taan, vaikka­pa juo­pos­ta äidis­tään. Jos en henkilöä tunne, tulen selvit­tämään henkilöl­lisyy­den toden­peräisyy­den. Tulen myös kar­si­maan asi­at­tomat krijoitukset.

Tarkoituk­se­nani on kir­joit­taa  ainakin seu­raav­ista aiheista:

1.       Pako­laiset

2.       Työperäi­nen maa­han­muut­to ja sen kriteerit

3.       Ulko­maalais­ten asuinalueet.

Nyt siis pakolaisista

Jokaisen maan eet­ti­nen velvol­lisu­us on tar­jo­ta suo­jaa vain­on kohteille. Vai­moni suvus­sa on Man­ner­heim­ristin ritari, joka jou­tui sodan jäl­keen pak­en­e­maan Suomes­ta vält­tääk­seen karko­tuk­sen Neu­vos­toli­it­toon.  Oli jotenkin luon­nol­lista, että muu maail­ma otti hänet vas­taan. Hit­lerin Sak­sas­ta pak­enevia juu­ta­laisia ei muu maail­ma päästänyt tur­vaan, mitä vieläkin hävetään. Tämä takia kan­sain­väliset pako­lais­sopimuk­set  ovat osit­tain jär­jet­tömän tiukkoja.

Pako­laiset ovat yleen­sä hyviä maa­han­muut­ta­jia. Vain eli­it­tiä vain­o­taan. Viet­namista ja Chilestä tulleet pako­laiset oli­vat varsin kelpoväkeä, joista oli maallemme selvää hyötyä.

Pako­laisleireiltä tule­vat kiin­tiö­pako­laiset ovat vähän eri joukkoa. Pako­laisleireil­lä on koko kansa paos­sa etnistä vain­oa, eivät vain eli­it­ti­in kuu­lu­vat poli­it­tis­es­ti akti­iviset. Pikem­minkin eli­it­ti on suo­dat­tunut leireiltä pois.

Seu­raavas­ta tiedos­ta en ole aivan var­ma, mut­ta noin ole­tan käyneen. Kun Suo­mi aikanaan otti pako­laisleireiltä hävet­tävän vähän kiin­tiö­pako­laisia, virkamiehet kom­pen­soi­vat tämän kelpu­ut­ta­mal­la Suomeen muiden maid­en hylkäämiä pako­laisia. USA esimerkik­si val­it­si omansa älykkyys­testien poh­jal­ta. Tämä korkeaeet­ti­nen human­i­taari­nen pyrkimys kään­tyi itseään vas­taan, kos­ka ”pio­neeri­ulko­maalaisik­si” valikoiti­in väkeä, joiden oli vaikea muo­dostaa omaa yhteisöään yksinään ilman pystyvämpi­en maan­mi­esten­sä ja nais­ten­sa tukea.  Näin vaikeutet­ti­in pako­lais­ten sopeu­tu­mista. Huonos­ti on tämä joukko Suomeen kotoutunutkin.

Min­un on vaikea ymmärtää nyky­is­ten pako­lais­sopimusten logi­ikkaa.  Toisaal­ta oikeudet ovat varsin hyvät sel­l­aiselle pako­laiselle, joka on saanut ainakin toisen jalka­nsa toisen jalka­nsa Suomen kama­r­alle.  Halu­taan täysi var­muus siitä, ettei ketään väärin perustein palaute­ta. Toisaal­ta yritetään kaikin tavoin estää poten­ti­aal­isia tur­va­paikan hak­i­joi­ta saa­pumas­ta maa­han. Lentoy­htiölle koituu täl­lais­es­ta mojo­va sakko.  Eikö täl­lainen yhdis­telmä joh­da aikamoi­seen epä­tarkku­u­teen.? Mik­si ollaan niin val­ta­van huolestunei­ta sel­l­aisen pako­laisen oikeustur­vas­ta, joka on maa­han päästy, mut­ta ei piita­ta lainkaan niistä joiden paper­it eivät ole kun­nos­sa lentoase­man lähtötiskil­lä. Voiko” oikeal­la” pako­laisel­la edes olla paper­it kunnossa?

En pidä niistä, jot­ka käyt­tävät tur­va­paikkamenet­te­lyä väärin. Tur­va­paikan hak­i­jal­la­han on oikeus sosi­aal­i­tur­vaan ja ter­vey­den­huoltoon.  Kovin näyt­tää siltä, että on tur­va­paikan hak­i­joi­ta, jot­ka eivät edes tavoit­tele vakavis­saan tur­va­paikkaa, vaan ain­oas­taan tätä hakuaikaa sosi­aal­i­turvi­neen. Jot­ta hak­i­jan ase­ma ei olisi liian houkut­tel­e­va, heitä pide­tään läh­es vankil­a­mai­sis­sa olois­sa eikä sal­li­ta työn tekemistä. Jos tur­va­paik­ka aikanaan myön­netään, tuo aika on men­nyt kotou­tu­misen kannal­ta aivan hukkaan. Tähän käytän­töön tosin on kai tul­lut jokin järkevöi­tys viimeaikoina.

Aika pieni osa tur­va­paikkaa hak­eneista on sel­l­aisen saanut.

Huonos­ti ovat kyl­lä asi­at, jos pitää tur­va­paikan­hak­i­jana olemista niin taivaal­lise­na, että moi­seen keplot­telu­un ryhtyy. Moni heistä pak­e­nee todel­la kur­jia olo­ja, mut­ta ei vain­oa. Eikö heille voisi tar­jo­ta mah­dol­lisu­ut­ta tul­la maa­han siir­to­lais­statuk­sel­la, ei tur­va­paikan hak­i­joina? Saa tul­la maa­han, jos pystyy elät­tämään itsen­sä ja per­heen­sä työl­lä. Oikeus sosi­aal­i­tur­vaan syn­tyy vas­ta, kun on ansain­nut itse palkkansa jonkin aikaa.

58 vastausta artikkeliin “Ulkomaalaispolitiikka: 1. Pakolaiset”

  1. En ymmär­rä miten Suomes­sa har­joitet­tu paikalli­nen pako­lais- tai tur­va­paikan­hak­i­japoli­ti­ik­ka muut­taa mitenkään niitä olo­ja, joiden takia ihmiset ovat pää­tyneet pako­laisik­si tai tur­va­paikan­hak­i­joik­si. Tärkein­tä olisi kohdis­taa apu sinne mis­sä ongel­mat ovat ja pyrk­iä puut­tumaan pako­laisu­ut­ta aiheut­tavi­in syi­hin. Muus­sa tapauk­ses­sa eivät pako­laiset tai tur­va­paikan­hak­i­jat tästä maail­mas­ta lopu.

  2. “Huonos­ti ovat kyl­lä asi­at, jos pitää tur­va­paikan­hak­i­jana olemista niin taivaal­lise­na, että moi­seen keplot­telu­un ryhtyy.”

    Maail­mas­sa on val­tavasti ihmisiä, joil­la on huonos­ti asi­at, valitet­tavasti. Oikeas­t­aan olen kaikesta tässä kir­joit­ta­mas­tasi samaa mieltä. Pako­laisia on niin val­ta­vat määrät, että hei­dän aut­tamisen­sa kiin­tiö­pako­lais­menet­te­lyn avul­la mielekkyys on vähän kyseenalaista. Mut­ta ehkä voimme ottaa sel­l­aisia pako­laisia, joille olisi eri­tyisen tärkeää päästä pois leirioloista.

  3. Olen pitkälti samaa mieltä Osmon kanssa näistä asioista viimeistä kap­palet­ta luku­un ottamatta.

    Kiin­tiö­pako­laisjär­jestelmä on jär­jetön, kos­ka se ei auta ratkaise­maan alku­peräistä kon­flik­tia vaan päin­vas­toin tukee etnistä puhdis­tus­ta. Kiin­tiö­pako­laisu­u­teen liit­tyy myös usein se, että pako­laiset siir­retään sel­l­aiseen maa­han, jon­ka kult­tuuri ja eli­nolot poikkea­vat mah­dol­lisim­man paljon hei­dän koti­maas­taan, mikä vaikeut­taa sopeu­tu­mista huomattavasti. 

    Aito­ja tur­va­paikan­hak­i­joi­ta en näe suure­na ongel­mana. Oikeasti tur­vaa tarvit­se­van on sitä saata­va, mut­ta toisaal­ta pääpe­ri­aat­teen pitää olla se, että karku­un juok­semisen voi lopet­taa päästyään ensim­mäiseen tur­val­liseen maahan.

    Itse asi­as­sa Suo­mi voisi paran­taa kan­sain­välistä uskot­tavu­ut­taan ihmisoikeusval­tiona tar­joa­mal­la oikei­ta tur­va­paikko­ja enem­mänkin tiety­ille valikoiduille kohderyh­mille. Suomel­la on se etu useimpi­in mui­hin Euroopan mai­hin ver­rat­tuna, että tääl­lä on varsin pieni ja maltill­i­nen mus­lim­ivähem­mistö. Tästä syys­tä Suo­mi olisi ihanteelli­nen tur­va­paikka­maa sel­l­aisille islamkri­itikoille, joi­ta vain­o­taan mielip­itei­den­sä vuok­si, kuten Ayaan Hir­si Ali. Tietenkin täl­lais­ten suuria tur­va­toimia vaa­tivien tur­va­paikko­jen tar­joami­nen on niin kallista, että niitä voitaisi­in tar­jo­ta vain melko har­voille. Tämä tarkoit­taisi myös sitä, että Suomen tulisi kiin­nit­tää eri­ty­ishuomio­ta siihen, että islam ei Suomes­sa radikalisoidu tai saavu­ta nyky­istä suurem­paa val­ta-ase­maa, jot­ta näi­den tur­va­paikan saanei­den toisi­na­jat­telijoiden ihmisoikeudet ja suo­jelun tarve voitaisi­in taata.

    Tärkein­tä pako­lai­sista ja tur­va­paikan­hak­i­joista puhut­taes­sa on kuitenkin se, että ei sekoite­ta heitä työperäisi­in maa­han­muut­ta­ji­in, kuten sinäkin viimeisessä kap­paleessa teet. Valitet­tavasti mon­et käyt­tävät tur­va­paikka­jär­jestelmää väärin, kos­ka maail­mas­sa on paljon köy­hiä, joille Suomen sosi­aal­i­tur­va on parati­isi. Useim­mil­la näistä ihmi­sistä ei kuitenkaan ole sel­l­aisia taito­ja tai koulu­tus­ta, jol­la he voisi­vat ihan oikeasti elät­tää itsen­sä ja per­heen­sä Suomes­sa, jos hei­dät otet­taisi­in siir­to­laisik­si. Tämä on surullista mut­ta totta.

    Köy­hien siirtämiseen kol­mannes­ta maail­mas­ta Suomeen työn­teon var­jol­la liit­tyy myös yhteiskun­nal­lisia ongelmia, kuten palkko­jen polkem­i­nen, har­maa talous & ihmiskaup­pa ja sopeu­tu­mat­tomien vähem­mistö­jen muodostuminen.

    Ongel­ma on myös eet­ti­nen: ainakaan itse en halu­aisi elää sel­l­aises­sa yhteiskun­nas­sa, jos­sa ns. “paskadu­u­nien” tek­i­jän tun­nistaa ihonväristä.

  4. Ulko­maalaiskeskustelus­sa on hyvä muis­taa että suurin osa Suomes­sa asu­vista ulko­maalai­sista on muut­tanut tänne muista syistä kuin pakolaisena. 

    Suomes­sa asui vuon­na 2006 n. 120 000 ulko­maalais­taus­taista henkilöä, joista 22 000 on tul­lut Suomeen pako­laisi­na (Tilas­tokeskus). Suurim­mat ulko­maalais­ten ryh­mät oli­vat Venäjän, Viron ja Ruotsin kansalaiset.

    Ulko­mail­la syn­tyneitä henkilöitä asui maas­samme 187 910 henkilöä. Mui­ta kuin suomea, ruot­sia tai saamea äidinkie­lenään puhu­via oli 156 827.

    Suurim­mat vierask­ielis­ten ryh­mät oli­vat venäjänkieliset, vironkieliset, englan­ninkieliset, soma­liankieliset ja arabiankieliset.

    Tilas­tois­sa kiin­nit­tää huomio­ta eräs seik­ka, ulko­maalai­sista (120 000) Suomes­sa asu­vista 14 000 on Suomes­sa syn­tynyt. Kyse lie­nee lap­sista ja nuorista. Tämä on joukko jon­ka sopeu­tu­mis­es­ta suo­ma­laiseen yhteiskun­taan pitää olla huolis­saan. Heil­lä ei ole tuke­naan saman­laista sosi­aal­ista verkos­toa ja esim. var­al­lisu­ut­ta kuin ikäisil­lään kan­ta­suo­ma­laisil­la. Käytän­nössä tämä näkyy siinä että itsenäistymi­nen on vaikeam­paa, siis kesä­työn saan­ti, har­ras­tuk­set, kotoa pois muut­ta­mi­nen jne.

    Muuten olen samaa mieltä kuin Ode, työperäistä maa­han­muut­toa pitäisi helpot­taa. Eikö ole fik­sumpaa antaa ihmis­ten ansai­ta itse toimeen­tu­lon­sa kuin pakot­taa heitä elämään yhteiskun­nan tuilla?

  5. Jari Leino hyväksyy oikei­ta pako­laisia, mut­ta ei kiin­tiö­pako­laisia. Kyl­lä kiin­tiö­pako­laiset ovat oikei­ta pako­laisia, sitä oikeampia ei tai­da olla. Mihin hei­dät pitäisi sijoit­taa. Jät­tää (köy­hien) naa­puri­maid­en elätet­täviksi? Hei­dän asut­tamisen­sa on kaikkien maid­en, myös Suomen, velvollisuus.

    Jos Venäjältä tulisi Suomeen kolme miljoon­aa pako­laista, mitä toivoisitte muiden maid­en tekevän? Osal­lis­tu­van taakan jakamiseen Suomen kanssa vai jät­tävän pako­laiset Suomen ongelmaksi?

  6. Mikä on kan­sain­välisen pako­laisavun tavoite? Saa­da sijoitet­tua hei­dät kaik­ki rauhal­lisi­in mai­hin pois leiri­oloista? Olisiko se edes teo­ri­as­sa mahdollista?

  7. Viet­namin venepako­laiset ainakin onnis­tut­ti­in asut­ta­maan leireiltä muualle maail­maan. Siinä meni melkein koko Viet­namin kiinalaisvähemmistö.

    Afrikas­sa on niin suuria pako­lais­määriä, ettei hei­dän asut­tamisen­sa muualle tun­nu real­is­tiselta. Mut­ta vaik­ka leire­jä ei voi tyh­jen­tää kokon­aan, miitä voi edes pienentää. 

    Teol­lisu­us­mai­hin siir­ret­täviksi noil­ta leireiltä kan­nat­taa valikoi­da lähin­nä sitä joukkoa, jol­la on jonkin­laiset mah­dol­lisu­udet teol­lisu­us­mais­sa menestyä.

  8. “Afrikas­sa on niin suuria pako­lais­määriä, ettei hei­dän asut­tamisen­sa muualle tun­nu real­is­tiselta. Mut­ta vaik­ka leire­jä ei voi tyh­jen­tää kokon­aan, miitä voi edes pienentää.”

    Mil­lähän lail­la leireistä voisi tehdä parem­pia paikko­ja? Voisiko niihin perus­taa kent­täk­oulu­ja, ‑sairaalo­ja ja muu­ta kent­täin­fra­struk­tu­uria (kai siel­lä jotain sel­l­aista onkin)? Ken­ties opet­taa ihmisille taito­ja, jot­ka aut­ta­vat heitä sit­ten, kun oman maan olot saadaan rauhoittumaan.

    “Teol­lisu­us­mai­hin siir­ret­täviksi noil­ta leireiltä kan­nat­taa valikoi­da lähin­nä sitä joukkoa, jol­la on jonkin­laiset mah­dol­lisu­udet teol­lisu­us­mais­sa menestyä.”

    Niin­pä. Mielestäni yleen­säkään maa­han ei tulisi ottaa ihmisiä, joil­la ei ole edel­ly­tyk­siä inte­graa­tioon. Täl­lais­ten ihmis­ten erit­täin ennustet­ta­va syr­jäy­tymi­nen ei ole kenenkään etu.

  9. No tuos­sa se mielipi­de-ero juuri tiivistyy: min­un mielestäni kiin­tiö­pako­laiset ovat jo tur­vas­sa, kos­ka he ovat jo päässeet naa­puri­maa­han tai YK:n pako­laisleir­ille omas­sa maas­saan. Hei­dän elät­tämis­es­tään johtu­via kus­tan­nuk­sia voidaan jakaa, mut­ta ensisi­jais­es­ti pitäisi pyrk­iä sen alku­peräisen kri­isin ratkaisemiseen, jot­ta nämä ihmiset voisi­vat pala­ta kotiinsa.

    Kiin­tiö­pako­lais­ten uudelleena­sut­ta­mi­nen on lop­u­ton suo, kos­ka ihmiset eivät maail­man ongelmapesäkkeistä lopu. Lisäk­si kiin­tiö­pako­lais­ten siirte­ly (kuten jo aiem­min sanoin) on suo­ranaista etnis­ten puhdis­tusten ja kansan­murhien tukemista. Tai kuten Osmo tuos­sa tote­si Viet­nami­in liit­tyen: “Siinä meni melkein koko Viet­namin kiinalaisvähemmistö.” 

    Kaikkial­la muual­la maail­mas­sa kansat pyrkivät eroon monikult­tuurista ja vähem­mistöistä. Ja Suo­mi ja YK tuke­vat näitä etnisiä puhdis­tuk­sia mm. kiin­tiö­pako­laisia vas­taan­ot­ta­mal­la. Tämä merk­it­see sitä, että Suomeen pyritään kokoa­jan tarkoituk­sel­la luo­maan monikult­tuuria ja yhä uusia ja uusia etnisiä vähem­mistöjä, kun taas muual­la maail­mas­sa täl­lai­sista tilanteista pyritään eroon. 

    Eihän se näin voi men­nä. Maail­ma ei pelas­tu sil­lä, että maail­man ongel­mat siir­retään Suomeen. Mut­ta Suo­mi kyl­lä saadaan sil­lä kon­stil­la tuhottua.

  10. Jari Leinon huomio kiin­tiö­pako­lais­ten ja tur­va­paikan­hak­i­joiden välil­lä on mielestäni aivan ymmär­ret­tävä. Kiin­tiö­pako­laisethan tietääk­seni tule­vat pääsään­töis­es­ti pako­laisleireiltä, mikä on ris­tiri­idas­sa sen peri­aat­teen kanssa, että pako­laisu­us on vain väli­aikainen pako akuutin väki­val­lan uhan alta. Tur­va­paikan­hak­i­ja taas voi olla tulos­sa suo­raan ensim­mäiseen tur­val­liseen paikkaan. Siitä, onko pako­lainen jo leir­il­lä vai hakeeko hän täältä tur­va­paikkaa, ei voi päätel­lä hänen pako­laisuuten­sa “astet­ta” pait­si em. taval­la siten, että leir­il­lä ihmi­nen on usein jo valmi­ik­si tur­vas­sa välit­tömältä uhalta.

  11. Soma­lias­sa kaaos­gen­er­aat­tori pyörii ulko­mais­ten islamisti-kiihot­ta­jien voimin ja varoin. Näin mon­es­sa muus­sakin maas­sa. Pohjim­mil­taan, perin perältä, kyse on ns “Har­maged­donin tais­telus­ta”, tais­telus­ta kristi­nuskoa vas­taan. Näen ilmiön pitkäkestoise­na, laa­jana ja moni­alueise­na, siis tulk­in­tani mukaan tämän “Har­maged­donin”. Sitä on Keni­as­sa, kirkot palavat. Kosovos­sa poltet­ti­in n 150 kirkkoa näinä vuosi­na. Siinä on kyse siitä, että Jeesuk­sen korottaminen(kristinuskossa) Jumalan tasoisek­si saa osan ihmis­ryh­mistä eläimel­lisen raivon val­taan. Tälle käytök­selle ei liene seli­tys­mall­ia minkään tieteen­haaran avaa­mana. Minä kat­son sitä uskon­non kannal­ta ja näen sen takaa sarvipään silmät. Muukin seli­tys­malli olisi tervetullut!

    Venezue­lan pres­i­dent­ti piti hyvänä, että Venezue­las­ta muute­taan, muut­ta­neet lähet­tävät maa­han rahaa jatku­val­la syötöl­lä. Ehkäpä muual­lakin ajatel­laan näin ja toim­i­taan sen mukaan. Kun­non kahak­ka TV-ruu­tu­un ja län­nen ja pohjolan por­tit aukenevat.

    Ambo­maalaiset (Namib­ia nyt) kävivät Suomes­sa opiskele­mas­sa miten omaa maa­ta raken­netaan, käy­tyään lähetys­saar­naa­jien koulut ensin. Nyt menee hyvin.

    Olisi aiheel­lista ottaa ulko­maalais­peräis­ten kotoutuk­sen rin­nalle koulu­tuk­ses­sa ja työhar­joit­telus­sa uusi — kotiu­tuslin­ja. Halukkaille opetet­taisi­in niitä taito­ja ja ammat­te­ja, joi­ta rau­niois­taan nou­se­va maa tarvit­see, kuten mm Soma­lia ja Sudan ja Tshad. Se olisi jalom­paa kuin kotout­taa luku­taitoisia, ter­veitä afrikkalaisia mei­dän itsekkäisi­in tarpeisi­imme. Lievää “neek­e­ri­or­ju­ut­ta” sivistyk­sen kaa­pu­un ver­hot­tuna, tämä kotoutus,eikö ?

  12. Kir­joitin itse tästä aiheesta eloku­un 2007 lopus­sa omas­sa blo­gis­sani otsikol­la “Mamut kinkereille”. Kom­ment­tiosas­to tuli ennustet­tavasti niin täy­teen nat­sien (asianomais­ten itsen­sä hyväksymäl­lä poli­it­tis­es­ti kor­rek­til­la kier­toil­mauk­sel­la “maa­han­muut­tokri­it­tis­ten”) öyhö­tys­tä, etten vaivau­tunut edes vilkaise­maan aiheesta nous­sut­ta keskustelua. Tässä kuitenkin oleel­lisia lain­auk­sia itse blog­gauk­ses­tani. Sen lähtöko­htana oli Aus­tralias­sa käyt­töön otet­tu kansal­lis­ten sym­bol­ien triv­i­akoe, jota en pitänyt kovin mielekkäänä, kos­ka “sen voi opetel­la ulkoa kuka tahansa kar­vanaa­mainen vapaus­tais­teli­ja Aziz, jol­loin se ei todel­lakaan vas­taa tarkoi­tus­taan: kyseessä lie­nee pelkästään rasis­tis­ten pop­ulistien hyvit­telemisek­si kek­sit­ty rit­u­aali, jol­la pyritään vaku­ut­ta­maan nämä siitä, että hei­dän huole­nai­heilleen ollaan tekemässä jotain.”

    Olin ja olen sil­lä kan­nal­la, että esimerkik­si B‑luokan oleskelu­lu­val­ta tulee olla mah­dol­lisu­us ansioitua kansalaiseksi:
    “Triv­i­at­estien sun muiden kinke­rien sijas­ta tulisi käsit­tääk­seni pikem­minkin pyrk­iä siihen, että koko kansalaisu­u­den­haku olisi läheis­es­ti sidok­sis­sa maa­han­muut­ta­jan kotou­tu­miseen ja toimisi osana sitä. Viime kädessä kansalaisu­u­den tulee olla porkkana, jon­ka saa osoitet­tuaan kansalaiskun­ton­sa — ja se voitaisi­in mita­ta eri­tyisen pistey­tysjär­jestelmän avul­la: paikallisen kie­len hal­lit­semis­es­ta näin ja näin mon­ta pis­tet­tä, työl­listymis­es­tä noin ja noin mon­ta pis­tet­tä, kan­taväestöön kuu­lu­van kanssa avioi­tu­mis­es­ta niin ja niin mon­ta pis­tet­tä, ja tähän tyyli­in noin yleen­sä: työl­listymis­es­tä ja nuh­teet­tomas­ta elämän­tyylistä mätkit­täisi­in lisää pis­teitä, ja vas­taavasti rikok­sista tietenkin vähen­net­täisi­in pis­teitä. Pistey­tysjär­jestelmäl­lä voitaisi­in myös helpot­taa lait­tomien maa­han­muut­ta­jien ase­maa: jos ilme­nee, että olet papere­it­ta maas­sa, sin­ut joko karkote­taan huitsin nevadaan tai sitoudut pistey­tyso­hjel­man piiri­in aluk­si vaikka­pa koea­jak­si, ja jos alat ansioitua, pääset koea­jan jäl­keen lail­lisek­si, vapaudut karko­tusuhas­ta ja voit jatkaa pis­tei­den keräämistä tiel­lä kohti kansalaisuutta.”

    Kansalaisek­si ansioi­tu­mises­sa tulee ottaa myös huomioon kansalaisek­si pyrk­i­jän konkreet­tis­es­ti osoit­ta­ma halu sopeu­tua suo­ma­laiseen yhteiskun­taan: “Nähdäk­seni pistey­tyk­ses­tä huole­htivien lau­takun­tien olisi mielekkäin­tä edus­taa tuomio­val­taa, ja pis­teitä jaet­taes­sa voitaisi­in jos­sain määrin ottaa tapausko­htais­es­ti huomioon asianomaisen kult­tuu­ri­taus­ta. Hie­man kär­jistäen: jos kansalaisek­semme pyrkii afgan­istani­lainen patri­ark­ka Mah­mud Jusufzai (nimi on kek­sit­ty, ja toivon, ettei kukaan Mah­mud Jusufzai ota tätä henkilöko­htais­es­ti), jon­ka kaik­ki seit­semän tytärtä ovat men­neet naimisi­in kan­taväestöön kuu­lu­vien kris­tit­ty­jen nuorukaisten kanssa isän pane­mat­ta hant­ti­in tai vaa­ti­mat­ta pojil­ta islami­in tai paš­tun­wali­in kään­tymistä, on kaiken oikeu­den ja kohtu­u­den nojal­la todet­ta­va, että kelpo Mah­mud on ottanut roiman aske­len kohti kansalaisu­ut­ta, ja sen tulisi näkyä myös pistey­tyk­sessä. Ja kuten Olaus Petrin tuo­mari­no­hjeessa san­o­taan: mikä ei ole oikeus ja kohtu­us, se ei voi olla lakikaan.”

    Kansalaisik­si pyrkiville on jär­jestet­tävä suomen kie­len ja Suomen kansalais­taidon kursse­ja: “Kinker­i­tyylis­ten ”mikä oli Sepe­teuk­sen poikain isän nimi?” ‑kysymys­ten kyse­lemisen sijas­ta tärkeäm­pää olisi yhdis­tää tähän pistey­tysjär­jestelmään vaikka­pa isän­tä­maan kie­len, lakien ja yhteiskun­taopin kursse­ja, joiden onnis­tuneesta suorit­tamis­es­ta tietenkin saisi lisää pis­teitä. Kansalaisu­u­den saami­nen voisi tietyl­lä pis­temääräl­lä olla läpi­hu­u­to­jut­tu, jos koh­ta olenkin taipu­vainen ajat­tele­maan, että siihen voisi ihan psykol­o­gi­sista syistä olla mielekästä liit­tää mahtipon­tisia valan­van­nomis­ser­e­mo­ni­oi­ta uhkaa­van näköis­ten sini­valkoisi­in — siis jos puhumme Aus­tralian sijas­ta Suomes­ta — pukeu­tunei­den inkvisi­it­to­rien edessä Maamme-laulun soidessa. Ser­e­mo­ni­oiden yhtey­dessä kansalaiskan­di­daat­ti voisi vaikka­pa sym­bol­is­es­ti polt­taa jonkin edel­lis­es­tä elämästään muis­tut­ta­van esineen ja saa­da vas­taavasti lah­jak­si esimerkik­si Suomen lipun tai jotain muu­ta vertauskuvallista.”

    Vielä kansalaisek­si ansioi­tu­mis­es­ta: “Perusa­jatuk­se­na on, että kansalaisek­si tulisi ennen muu­ta voi­da ansioitua. Maa­han­muut­ta­jalle pitäisi siis olla kouri­in­tun­tu­vasti kan­nat­tavaa pon­nis­tel­la kohti tien päässä odot­tavaa palk­in­toa, ja myös tien­vi­it­to­jen tulisi olla selvästi näkyvis­sä. Juuri tien­vi­it­to­jen katoami­nen on viime kädessä syynä siihen, että maa­han­muut­ta­ja turhau­tuu, syr­jäy­tyy ja alkaa häiriköidä, öyhöt­tää ja tehdä rikoksia.”

    Pako­lais­ten ja muiden siir­to­lais­ten asioiden käsit­teelli­nen tai organ­isatori­nen erot­ta­mi­nen ei ole vält­tämät­tä mielekästä. Kos­ka pako­laisu­ut­ta käytän­nössä kuitenkin käytetään siir­to­laisu­uskana­vana, epäaito­jen pako­lais­ten tulisi voi­da päästä mukaan ansioi­tu­mis­put­keen: “Luon­nol­lis­es­ti suun­nitel­mani merk­it­sisi kaikkien maa­han­muut­toa­sioiden keskitet­tyä organ­isoimista yhdek­si jär­jestelmäk­si, joka olisi kaiken­tyyp­pisille maa­han­muut­ta­jille sama. Täl­lainen ei ole ollut poli­it­tis­es­ti hirveän suosit­tua, kos­ka kaiken­laiset asiantun­ti­jat ja sel­l­aisi­na esi­in­tyvät rupea­vat heti int­tämään, kuin­ka pako­laisu­us, laiton maa­han­muut­to, lailli­nen työperäi­nen maa­han­muut­to ja suo­ma­laisen kanssa avioi­tu­mi­nen ovat aivan eri asioi­ta, jot­ka tulee erik­seen käsitel­lä. Minä en enää olisi tästä niin var­ma: epäilen, että siinä vain yritetään turhaan sotkea selvää asi­aa ja ylläpitää teho­ton­ta ja hajanaista jär­jestelmää. Kaikkien maa­han­muut­ta­jien etu alku­perästä riip­pumat­ta on, että kansalaisek­si pääsee selkeän, yht­enäisen, tehokkaan ja jär­jel­lä käsitet­tävän jär­jestelmän puit­teis­sa; koko yhteiskun­nan etu on, että kansalaisek­si pääsee etupäässä sel­l­ainen maa­han­muut­ta­ja, joka on osoit­tanut kansalaiskuntonsa.”

    Muuten olen sitä mieltä, että kos­ka pako­laiskat­e­go­ri­aa kuitenkin väärinkäytetään, tulee ottaa käyt­töön selkeä siir­to­laiski­in­tiö. Toisin sanoen Suomeen tulee tietyin ehdoin voi­da tul­la nimeno­maan siir­to­laisek­si, ja siir­to­lainen tietenkin sitoutuu oma­l­la allekir­joituk­sel­laan ja kun­ni­asanal­laan akti­ivis­es­ti men­emään sisään tuo­hon kansalaisek­sian­sioi­tu­mis­put­keen. Siir­to­lais­ten kohdal­la voidaan tietenkin suorit­taa valikoin­tia. Esimerkik­si nuoret naimat­tomat naiset tulee ilman muu­ta päästää maa­han nuo­ria miehiä helpom­min ehdoin, kos­ka a) nuoret miehet tekevät rikok­sia ja b) nuoret kan­taväestöön kuu­lu­vat miehet, jot­ka kuitenkin ovat kärkkäimpiä alka­maan rasis­teik­si, tarvit­se­vat jonkin porkkanan, jol­la hei­dät houkutel­laan kan­nat­ta­maan maahanmuuttoa.

  13. Mielestäni tärkeämpi poli­it­ti­nen kysymys kuin kiin­tiö­pako­lais­ten määrä, ovat pako­laisu­u­den kri­teer­it. Onhan nimit­täin läh­es kaikkien mielestä niin, että tiet­ty määrä “oikei­ta” pako­laisia saa tul­la Suomeen. Mut­ta kun emme tiedä, kuka on oikea pako­lainen, ja kuka jotain muuta. 

    Nykyisen pako­laiskri­teeristön ongel­ma on, että tietyt maat kat­so­taan läh­es automaat­tis­es­ti tur­val­lisik­si. Niistä saa­puneet ihmiset palaute­taan siinäkin tapauk­ses­sa, että he oli­si­vat oikeasti joutuneet vain­on kohteeksi.

    Esimerkik­si Venäjä kat­so­taan yleen­sä vira­nomais­päätök­sel­lä tur­val­lisek­si maak­si, johon ihmisiä saa palaut­taa (jonk­in­moi­se­na poikkeuk­se­na on kai Tshet­she­nia). Kuitenkin Venäjäl­lä on erit­täin paljon poli­it­ti­sista, uskon­nol­li­sista, kansal­li­sista ja jopa sek­suaal­isu­un­tau­tu­miseen liit­tyvistä syistä vain­ot­tu­ja ihmisiä, joiden elämästä vira­nomais­mieli­v­al­ta on tehnyt hel­vetin. Heil­lä ei ole mah­dol­lisu­ut­ta elää nor­maalia elämää koti­maas­saan. Saman­laisia mai­ta ovat myös mm. Turk­ki ja Kiina, joil­la on erit­täin mit­tavia ihmisoikeu­songelmia, vaikkakaan ei sisäl­lis­so­taa tai mit­tavia luonnonmullistuksia.

    Juuri täl­lai­sista maista saa­pu­vat, poli­it­ti­sista syistä vain­o­tut ovat sitä pako­lais­ten eli­it­tiä, jota nimeno­maan kan­nat­taisi ottaa Suomeen — itsekkäistä syistä. Esim. Amerikan huip­puyliopis­tot luoti­in alun­perin pitkälti autori­taarisia hallinto­ja Euroopas­ta paen­neil­la voimilla.

  14. “Afrikas­sa on niin suuria pako­lais­määriä, ettei hei­dän asut­tamisen­sa muualle tun­nu real­is­tiselta. Mut­ta vaik­ka leire­jä ei voi tyh­jen­tää kokon­aan, miitä voi edes pienentää. ”

    Pitäisi kaikin tavoin edesaut­taa sitä, ettei Afrikas­sa syn­ty­isi tarvet­ta pae­ta pako­laisleireille. Myös pako­laisleirien olo­suhtei­ta pitäisi voi­da paran­taa, esim. anta­mal­la leir­iläisille riit­tävästi asei­ta ja asek­oulu­tus­ta puo­lus­ta­maan itseään.

    Afrikas­sa käyn­nis­sä ole­vaa “etnistä puhdis­tus­ta” eli kansan­murhaa, jos­sa vier­aan hei­mon, klaanin, rodun tai uskon­non edus­ta­jia jär­jestelmäl­lis­es­ti vain­o­taan ja tapetaan, pitäisi voi­da estää. Ihmisiä on aseis­tet­ta­va, jot­ta he pystyvät puo­lus­tau­tu­maan tap­pa­ji­aan vastaan.

    Suo­mi voisi toimia tässä asi­as­sa tien­näyt­täjänä, ja aseis­taa tarkoin valikoitu­ja henkilöitä toim­i­maan omien kan­so­jen­sa puo­lus­ta­ji­na. Meil­lä on myös hyviä suo­ma­laisia asei­ta annet­tavak­si näille apua tarvit­seville ihmisille.

    Suomeakin autet­ti­in aikanaan samal­la tavoin, ja näi­den asek­oulu­tuk­sen saanei­den henkilöi­den, jääkärien, avul­la Suo­mi lop­ul­ta lunas­ti itselleen paikan itsenäis­ten kan­so­jen joukos­sa, ja pystyy nyt mak­samaan velka­ansa maailmalle.

    Kiitok­sia lois­tavas­ta blok­ista, jat­ka hyvää työtä!

  15. Tun­nus­tan, etten eri­tyisem­min pidä nykyis­es­tä tur­va­paikan­hakumenet­telystä, sil­lä se on muut­tunut de fac­to siir­to­laisu­u­den kanavak­si kiertämään nor­maale­ja siir­to­laisille asetet­tu­ja vaa­timuk­sia. Tähän tulok­seen olen tul­lut kat­so­ma­l­la tur­va­paikan­hak­i­joiden määrän ja myön­net­ty­jen tur­va­paikko­jen suhdet­ta, jota en juuri nyt löy­dä Tilas­tokeskuk­sen eri­no­maisen sekaval­ta web-sivustolta.

    Siinä, mis­sä pako­laisjär­jestelmä itsessään lie­nee jos ei nyt tarpeelli­nen niin ainakin vält­tämätön paha, sen vesit­tämi­nen siir­to­laisu­uskanavak­si tarkoit­taa sitä, että jos­sain vai­heessa mit­ta saat­taa täyt­tyä jos­sakin, ja siinä kohtaa voi sit­ten men­nä myös koko pakolaisjärjestelmä.

    Mitä sit­ten pitäisi tehdä? Itse olen ehdot­tanut toisaal­la jotakuinkin näitä asioita:

    1) Ryhdytään nou­dat­ta­maan ole­mas­saole­via sopimuk­sia. Muis­taak­seni joku Dublin­in sopimus tms. edel­lyt­tää, että tur­va­paikkaa haetaan ensim­mäisessä EU-maas­sa, johon tul­laan. Eikä käy­dä hake­mas­sa yksi hylkäys yhdestä maas­ta, sit­ten men­nä seu­raavaan jne. tai mah­dol­lis­es­ti mon­en maan läpi siihen, jos­sa sys­tee­mi on lep­suin ja/tai sosi­aal­i­tur­va antoisin.

    2) Kopi­oidaan Sveit­sistä malli siitä, että tur­va­paikan­hak­i­jan on akti­ivis­es­ti avustet­ta­va tapauk­sen­sa tutkimises­sa ja olta­va hait­taa­mat­ta sitä. Jos tur­va­paikan­hak­i­ja syyl­listyy ilmeiseen hai­tan­tekoon muut­ta­mal­la tari­naansa aina kun van­haan alkaa tul­la joku tolkku, tämä on hylkäyspe­ruste itsessään

    3) Kopi­oidaan Aus­tralias­ta malli, jos­sa tur­va­paikan­hak­i­jat ovat jos­sain säilössä hake­muk­sen­sa käsit­te­lyn ajan

    4) Luovu­taan B‑lupakäytännöstä, eli tur­va­paik­ka ja pysyvä työ- ja oleskelulu­pa myön­netään tai sitä ei myön­netä. En usko kotou­tu­misen yrit­tämisen moti­ivin ole­van kovin korkeal­la, jos vuo­den välein on ris­ki joutua lähtemään johonkin muualle. Älytön välimuo­to kuu­luisi pois­taa, mikä tarkoit­taisi nähdäk­seni sitä, että tur­va­paikko­ja kuu­luisi myön­tää nyky­istä enemmän. 

    5) Kol­mosko­hdan takia lisätään resursse­ja hake­musten käsit­te­lyyn niin paljon, että hake­muk­sen käsit­te­lyn tavoitea­jak­si voidaan ottaa kolme kuukaut­ta. Tuo aika voidaan asua jos­sain vähän valvo­tum­mis­sakin olo­suhteis­sa eikä tämä mielestäni ole kohtu­u­ton­ta tai nöyryyttävää. 

    Tavoit­teeni näil­lä keinoil­la on seu­loa vain­oa paos­sa ole­vat selville nopeasti ja tehokkaasti ja lähet­tää kaik­ki muut pois, jot­ta tur­va­paikkamenet­te­ly ei sot­keen­nu siir­to­laisu­usasioi­hin tai pelkästään köy­histä oloista rikkaampi­in lähte­vien asioihin.

  16. Olen vierail­lut ker­ran YK:n pako­laisleir­il­lä Pohjois- Keni­as­sa päivän­tasaa­jan paikkeil­la. Paik­ka oli täyn­nä Sudanista tullei­ta pako­laisia. Heille yritet­ti­in tehdä kaikkea sitä, mitä Lot­ta Roti esit­ti, mut­ta on se toki vaikea­ta keskel­lä hiekkaerä­maa­ta. Ei siel­lä ainakaan maanvil­jelystä voi harrastaa. 

    Pitäisi siis pyrk­iä rauhoit­ta­maan olot Sudanis­sa. Pekka Haav­is­to esimerkik­si on tätä parhaansa mukaan yrit­tänyt, mut­ta kon­flik­ti on eri muodois­saan kestänyt jo puoli vuosisataa. 

    Turha pelätä, että Afrikan pako­laisleireil­lä ole­via yritet­täisi­in tyh­jen­tää Euroop­paan. Mut­ta juuri sik­si, ettei näin tehdä, meil­lä on oma vas­tu­umme näi­den leirien kus­tan­nuk­sista. Ei sitä voi kenialais­ten vas­tu­ulle yksin laittaa.

  17. Kos­ka pako­laisleireil­lä ole­vat eivät ole välit­tömässä hen­gen­vaaras­sa, he eivät ole enää pako­laisia ollenkaan. Jotain täl­laista esit­tivät Asko Saura ja Jari Leino.

    Ovatko kir­joit­ta­jat siis ihan tosis­saan, että olisi ollut jotenkin onnel­lisem­paa jät­tää Viet­namin venepako­laiset kym­meniksi vuosik­si leireille? Hyvää, työkyky­istä joukkoa mätänemään kasarmeihin?

    Mihin venepako­laiset oli­si­vat men­neet. He oli­vat viet­nami­lais­ten syyl­listyneet anteek­sianta­mat­tomaan rikok­seen, liit­toutuneet ensin ran­skalais­ten ja sit­ten amerikkalais­ten kanssa sotaan viet­nami­laisia vas­taan. Samas­ta syys­tä ei ollut oikein asi­aa Kiinaan.

  18. Jaakko Lau­ri­la var­maankin vit­sailee esit­täessään että Afrikan ongel­mat ratkaistaisi­in viemäl­lä Afrikkaan lisää asei­ta. Itse en usko tap­povä­linei­den puut­teen ole­van kaikkein aku­utein ongel­ma Afrikas­sa. Hyv­in­hän siel­lä saadan kansan­murhat aikaisek­si ihan puukoin ja puntareinkin.

    Itse en usko että Afrikas­ta kon­flik­tit lop­puu pelkäl­lä YK-joukko­jen väli­in lähet­tämisel­lä. Pitäisi puut­tua per­im­mäisi­in syi­hin. Olisiko liian rank­ka keino muo­dostaa väestön pakkosi­ir­roil­la Afrikan man­tereelle sel­l­aiset kansal­lis­val­tiot, ettei koko ajan tarvit­sisi käy­dä sisällisotaa?

  19. Osmo, älä viit­si pystyt­tää olk­iukko­ja. Minä kir­joitin ihan oikeasti seu­raavaa: “kiin­tiö­pako­laisethan tietääk­seni tule­vat pääsään­töis­es­ti pako­laisleireiltä, mikä on ris­tiri­idas­sa sen peri­aat­teen kanssa, että pako­laisu­us on vain väli­aikainen pako akuutin väki­val­lan uhan alta. Tur­va­paikan­hak­i­ja taas voi olla tulos­sa suo­raan ensim­mäiseen tur­val­liseen paikkaan.” Jokainen voi tark­istaa sen aiem­mas­ta viestistäni. 

    Minäpä ryh­dyn keskustele­maan vai­h­teek­si samal­la mital­la. Oletko sinä ihan tosis­saan sitä mieltä, että on onnel­lisem­paa hakea pako­laisleir­iltä mum­mo ja kään­nyt­tää samal­la kuole­man­vaaras­sa ole­va uskon­ton­sa takia vain­ot­tu tur­va­paikan­hak­i­ja takaisin koti­maa­hansa? Ei tarvitse vas­ta­ta. Kysymys on tässä vain osoit­ta­mas­sa sin­ulle, miten tök­eröl­lä taval­la yri­tit yllä “keskustel­la”.

    Vakavam­min, pako­laisleireil­lä on tyyp­il­lis­es­ti erit­täin kur­jaa. Sinne on usein päädyt­ty ihan todel­li­sista syistä. Silti väl­itön ongel­ma on ratken­nut jo leir­il­lä: kurkun­leikkaa­ja on jo tyy­tynyt siihen, että vain­ot­tu on pois­sa silmistä, tai tsunamin tuhoa­man kodin tilal­la on hökkeli. 

    Kun ihmi­nen haetaan pako­laisleir­iltä län­si­maa­han, ei enää pelaste­ta henkeä alku­peräiseltä uhal­ta, vaan tehdään jotain hienom­paa ja tar­jo­taan uusi mah­dol­lisu­us mielekkääseen elämään joko väli­aikaises­ti tai jopa pysyvästi. Samal­la jae­taan kus­tan­nuk­sia leirin pyörit­täjän ja län­si­maan välil­lä ja siten annetaan mah­dol­lisu­us ken­ties use­ampi­en pelas­tu­miseen. Samal­la aute­taan mah­dol­lisen etnisen puhdis­tuk­sen suorit­ta­jaa viemäl­lä puhdis­tet­ta­va pois paikalta.

    Minus­ta on hyvin has­sua, jos et ole näistä kaik­ista em. seikoista samaa mieltä kanssani. Toivoisin, että ladat­tu­jen jatkokysymys­ten sijas­ta ker­toisit, mikä kiikastaa.

  20. Peri­aat­teessa olen muuten samaa mieltä Osmon kanssa, mut­ta yksi asia pisti silmään: Jos pako­laisleireil­ta haal­i­taan län­si­mai­hin pako­laisik­si ne, joil­la “on edel­ly­tyk­siä sopeu­tua”, niin tämä johtaa aika paina­jais­maiseen tilanteeseen lähtömaissa. 

    Epämiel­lyt­tävä ter­mi “roskasak­ki” tulee nimit­täin välit­tömästi mieleen siitä pop­u­laa­tios­ta, joka jää jäl­keen. Jos se poruk­ka jätetään, kos­ka heil­lä ei ole edel­ly­tyk­siä pär­jätä, niin mil­laiset edel­ly­tyk­set heil­lä on pär­jätä sit­ten kon­flik­tin ja/tai pako­laisvir­ran run­tele­mas­sa köy­hässä maassa? 

    Itse en tiedä ratkaisua tähän ongelmaan.

  21. Henkilö, joka ei halun­nut osal­lis­tua keskustelu­un oma­l­la nimel­lään, lähet­ti oheisen linkin. Se ker­too tur­va­paikka­hake­musten määrästä, joka on laskenut, ja hyväksy­tyik­si tullei­den osu­ud­es­ta, joka on nous­sut. Vaikut­taa siltä, että EU:n pon­nis­te­lut jär­jestelmän väärinkäyt­tönestämisek­si alka­vat purra.

    http://www.migri.fi/netcomm/content.asp?article=3249

    Tähän keskustelu­un ei siis edelleenkääm voi osal­lis­tua nim­imerkil­lä, mikä on jäänyt aika mon­elta kom­ment­tien lähet­täjältä huomaamatta.

  22. “Olisiko liian rank­ka keino muo­dostaa väestön pakkosi­ir­roil­la Afrikan man­tereelle sel­l­aiset kansal­lis­val­tiot, ettei koko ajan tarvit­sisi käy­dä sisällisotaa?”

    On väärin kuvitel­la, että Afrikan kaik­ki etniset ryh­mät oli­si­vat kyllin suuria muo­dosta­maan “kansal­lis­val­tio­ta”. Van­hal­la isku­lauseel­la “siir­tomaat loi­vat val­tiot piit­taa­mat­ta per­in­tei­sistä heimora­joista” on jonkin ver­ran point­tia esimerkik­si Län­si-Afrikas­sa, jos­sa kah­den merkit­tävän ja alueel­lis­es­ti suuren kie­len — mandinkan ja wolofin — puhu­jat ovat hajal­laan eri val­tiois­sa, joil­la on eri siir­tomaakieli. Mut­ta tyyp­illi­nen afrikkalainen maa on täyn­nä pieniä, muu­ta­man tuhan­nen tai kymme­nen tuhan­nen hen­gen etnisiä ja kielel­lisiä ryh­miä. Mitä näille tehdään? Tapetaan?

    En ole Afrikan asiantun­ti­ja, mut­ta geol­ingvis­ti­ikas­ta tiedän minäkin jotain, ja Afrik­ka tun­netaan aikamoi­se­na pikkukiel­ten viidakkona. En suo­raan sanoen häm­mästy­isi ollenkaan, jos Afrikan väestöstä murskaa­va enem­mistö kuu­luisi alle miljoo­nan ihmisen puhu­mien kiel­ten puhujiin.

    Soma­lia on, kuten tiedämme, yksi Afrikan pahimpia ja pitkäaikaisimpia kon­flik­tipesäkkeitä, jos­sa ei ole ollut toimi­vaa hal­li­tus­ta vuosikym­meni­in. Se on myös, yllä­tys yllä­tys, yksi Afrikan kielel­lis­es­ti homogeenisim­mistä maista. Ns. vähem­mistökielistäkin suurin osa on soma­lian lähisukukieliä, joi­ta voidaan pitää läh­es murteina. Kamerun, joka on maanosan pahimpia kielel­lisiä tilkkutäkke­jä, on Afrikan mit­ta­puil­la ollut kohtu­ullisen vakaa maa.

    Euroop­palai­sis­sa olois­sa kielel­lispe­rus­taisel­la nation­al­is­mil­la voi jos­sain määrin olla point­tin­sa, kos­ka tääl­lä on suuria kielialuei­ta. Mut­ta Euroopan ulkop­uolel­la kansal­lis­val­tio on yleis­es­ti ottaen erit­täin huono idea.

    Iranis­sa alle puo­let asukkaista puhuu per­si­aa äidinkie­lenään — lop­ut puhu­vat joko jotain muu­ta irani­laiskieltä (vaikka­pa kur­dia) tai sit­ten jotain turkki­laiskieltä (Iranis­sa on enem­män azerin kie­len puhu­jia kuin Azer­baidzanis­sa). Per­sia on kuitenkin ain­oa viralli­nen kieli, ja kur­de­ja luku­unot­ta­mat­ta siel­lä ei tun­tu­isi esi­in­tyvän kovin merkit­tävsti edes kansal­lista sep­a­ratismia. Osit­tain tämä johtunee vuosi­tuhan­tisen val­takun­nan val­ti­ol­lis­es­ta jatku­vu­ud­es­ta. Siinä kohdas­sa maail­maa on ollut jonkin­lainen Iranin tai Per­sian val­tio muinaisen Kreikan ajoista saakka.

  23. Olen pääpi­irteit­täin samaa mieltä kaikesta mitä Osmo kir­joit­ti. Kiin­tiö­pako­lai­sista sen ver­ran, että jos Suo­mi halu­aa lievit­tää epä­vakaiden aluei­den köy­hien naa­puri­maid­en taloudel­lista taakkaa, niin minus­ta se olisi parem­pi tehdä niin, että Suomen taloudel­lisel­la tuel­la pako­laiset asutet­taisi­in mah­dol­lisim­man lähelle aluet­ta jol­ta he ovat peräisin, jol­loin palaami­nen olisi helpompaa.
    Tärkein point­ti min­un mielestä on juuri maa­han­muut­tosäädösten roima lieven­tämi­nen, että tur­va­paikan hakem­i­nen ei olisi juuri kenellekkään houkut­tela vai­h­toe­hto. Ihanne tilanteessa rajat oli­si­vat täysin auki kenen tahansa tul­la ja men­nä. Samal­la pitäisi sit­ten luop­ua suurim­mas­ta osas­ta tulon­si­ir­to­ja, että jär­jestelmää ei voitaisi käyt­tää hyväksi.

  24. “Turha pelätä, että Afrikan pako­laisleireil­lä ole­via yritet­täisi­in tyh­jen­tää Euroop­paan. Mut­ta juuri sik­si, ettei näin tehdä, meil­lä on oma vas­tu­umme näi­den leirien kustannuksista.”

    Ilman muu­ta, kus­tan­nuk­sis­sa, olo­jen kohen­tamises­sa ja mah­dol­lisuuk­siemme mukaan pako­lais­ten koti­maid­en rauhoit­tamises­sa on mielestäni kaikkien sivistynei­den hyv­in­voin­ti­maid­en velvol­lisu­us auttaa. 

    “Jos se poruk­ka jätetään, kos­ka heil­lä ei ole edel­ly­tyk­siä pär­jätä, niin mil­laiset edel­ly­tyk­set heil­lä on pär­jätä sit­ten kon­flik­tin ja/tai pako­laisvir­ran run­tele­mas­sa köy­hässä maassa?

    Itse en tiedä ratkaisua tähän ongelmaan.”

    Taitaa irro­ta nobeli sille, joka tuon ongel­man ratkaisee. Siinä täy­tynee aloit­taa ihan Mazlowin tarve­hier­arkian poh­jal­ta. Heille pitää ensin saa­da tur­valli­nen koti­maa. Sit­ten kat­to pään päälle, puh­das­ta vet­tä, pel­totilkku vil­jeltäväk­si tai kar­jaa. Kylään koulu lap­sille, neu­vola. Olisi hienoa, jos voisimme tar­jo­ta aka­teemisia tutk­in­to­ja lah­jakkaille afrikkalaisille, jot­ka meni­sivät sit­ten rak­en­ta­maan koti­maataan — mut­ta tietysti he yksilöinä saat­ta­vat mielu­um­min halu­ta tehdä uraa ja rahaa län­nessä, eikä heitä siitä voi moittia.

  25. Osmo, eli­it­tiäkö todel­lakin vain vain­o­taan? Kuvitel­laan­pa has­su tilanne, että Suomes­ta joku halu­aisi pakoon ulko­maille, tur­va­paikkaan. Mikä sel­l­ainen tilanne olisi ja minne hän pyrk­isi nyt? 

    Tur­va­paikan hak­i­ja on pait­si huolis­saan omas­ta tur­val­lisu­ud­es­ta, merkkinä oman yhteiskun­tansa suvait­se­mat­to­muud­es­ta. Niin­pä hän­tä tulee aut­taa, onhan hän jou­tu­mas­sa vain­on uhriksi. 

    Entäpä suo­ma­lainen ped­ofi­ili tur­va­paikas­saan Kuaka­puakas­sa (kuvit­teelli­nen valtio)?

  26. Jaakko Lau­ri­lan puheen­vuoron (4.3. 1.30) alku­osan kri­ti­ikki­in pako­laisleirien ja tur­va­paikko­jen vas­takkainaset­telus­ta voin yhtyä (lop­pupuolen ase­varustelu­u­lot­tuvu­u­den ideaa en minäkään oival­tanut). Olen jostain lukenut, että esimerkik­si Sudanin liepeil­lä ole­vat pako­laisleir­it ovat niin täyn­nä, ihmis­määrät jopa yli 200 000:n, että toimi­va huolto alkaa olla teo­reet­ti­nenkin mah­dot­to­muus. Sen lisäk­si tur­val­lisu­usti­lanne siel­lä saat­taa olla niin huono, että jotkut ovat päät­täneet pala­ta kotiseudulleen. Tämän perus­teel­la jokainen pako­lainen, jon­ka euroop­palainen val­tio ottaa vas­taan, helpot­taa tilan­net­ta leiris­sä. Oma kysymyk­sen­sä toki on, mil­lä tavoin UNHCR ja sen jäsen­maat halu­a­vat pako­lais­poli­ti­ikkaa kehitet­tävän. Kaikille kanav­ille kuitenkin löy­tyy täl­lä het­kel­lä perustel­tu tilauksensa.

    Panu Höglundin pistey­tys­näkökul­ma tun­tuu hyvin nykya­jan meininki­in sopi­val­ta(!) Sitähän omas­sa muo­dos­saan tul­laan sovelta­maankin Briteis­sä lähivuo­den aikana. Tulee kuitenkin muis­taa, kan­sain­välis­ten sopimusten hengessä, että vähin­tään nykyisen kaltaiseen b‑lupaan tulee riit­tää “nuh­teet­to­muud­es­ta” saadut pis­teet ilman suurem­pia näyt­töjä. Näin ollen esimerkik­si Panun näke­mys nuorten miesten syr­jimis­es­tä hei­dän sukupuolen­sa perus­teel­la arvioidun “ter­ror­is­miriskin” vuok­si ei kestä minkään län­si­maan ihmiskäsi­tyk­sen perusteita.

    kul­ma­han tulee omas­sa muo­dos­saan Pisteytykse

  27. Ihan ensik­si suuri ja kun­nioit­ta­va hatun­nos­to blo­gin pitäjälle! Vaatii sivi­ilirohkeut­ta ottaa esi­in näin arka aihe ja vieläpä sanoa kir­joit­taa siitä asioista, jot­ka ovat ovat melko yleisessä tiedos­sa, mut­ta joiden ääneen sanomi­nen on yleen­sä liki­main kiel­let­tyä. Voi olla, että blogin­pitäjä saa omas­sa puolues­saan kuul­la asi­as­ta, mut­ta mielestäni tämän keskustelun avaami­nen on osoi­tus valmi­ud­es­ta suh­tau­tua asi­aan avom­ieleis­es­ti ja käy­dä depat­tia asiapohjalta.

    Pako­laisu­ud­es­ta puhutaan usein ongel­mana, mut­ta sehän on oire ei ongel­ma. Tarken­netaan nyt että tässä kir­joit­taes­sani tarkoi­tan pako­laisu­udel­la tur­va­paikan­hak­i­joi­ta, en pelkästään YK:n pako­lais­statuk­sen vaa­timuk­set täyt­täviä henkilöitä.

    Näk­isin, että pako­lais­ten otta­mi­nen län­si­mai­hin on kuitenkin monel­la tapaa tehot­ton­ta ja hyödytön­tä. Se edus­taa erään­laista “ket­tutyt­tö­moraalia” jos­sa tärkeää on tun­tea tekevän­sä jotain ennem­min kuin se mitä oikeasti saa aikaan.

    Pako­las­ten otta­mi­nen esim. Suomeen on hillit­tömän kallista.Yhden pako­laisen tääl­lä aiheut­tamil­la kus­tan­nuk­sil­la voitaisi­in mak­saa hyvin mon­en pako­laisen elämä lähempänä lähtö­maa­ta. Toisaal­ta siihen käytetyl­lä rahal­la voitaisi­in ratkoa paljon ongelmia paikan pääl­lä tai vime kädessä vaik­ka vain paran­taa pako­laisleirien olo­ja niin, että niis­sä olisi inhimil­lis­es­ti mah­dol­lista asua kunnes kon­flik­ti hellittää.

    Toisaal­ta resurssit, jot­ka käytetään pako­lais­ten ottamiseen kohdis­tu­vat huonos­ti ja epä­tasa-arvois­es­ti. Par­ille annetaan pajon ja tuhan­net jäävät kokon­aan ilman. Lisäk­si tänne asti pää­sevät tur­va­paikan­hak­i­jat, eivät useinkaan ole niitä jot­ka ovat eniten suo­jelun tarpeessa. Kaikkein kur­jim­mas­sa ase­mas­sa olevil­la ei ole resursse­ja lähteä matkus­ta­maan pal­lon toiselle puolelle (tämä ei tietenkään koske kiintiöpakolaisia).

    Pako­lais­ten on vaikea sopeu­tua näin paljon hei­dän omas­taan poikkeavaan kult­tuuri­in ja ympäristöön. Toisaal­ta tämä “eri­laisu­us” aiheut­taa tääl­lä häm­men­nys­tä ja vaikeut­taa järkevää sopeut­tamista, kos­ka esim. tuli­joi­hin käyt­täy­tymiseen yms. kohdis­tu­vien vaa­timusten esit­tämi­nen koetaan hyvin han­kalana. Jos tur­va­paikan­hak­i­ja sen sijaan sijoit­tuisi mah­dol­lisim­man maanti­eteellsi­esti ja kult­tuuris­es­ti läheiseen maa­han (jos­sa ei var­maan ole taloudel­lis­es­ti yhtä hyvä kuin esim. Suomes­sa, mutat jos­sa hän saa sen tur­val­lisu­u­den jota hän ensisi­jais­es­ti on hake­mas­sa), hän toden­näköis­es­ti sopeu­tu­isi parem­min ja myös ympäröivän yhteiskun­nan olisi helpom­pi sopeu­tua häneen.

    Jos län­si­maat-optio olisi sul­jet­tu pois, se voisi myös sitout­taa kri­isialueit­ten väestöä parem­min alueen kehit­tämiseen. Ennenkaikkea nuo­ria miehiä ja koulutet­tua väestöä. Nuoret miehet (ja hei­dän fyysi­nen työvoimansa), jot­ka muo­dosta­vat ainakin Afrikkalais­ten pakolaisten/siirtolaisten enem­mistön, ovat kuitenkin kri­isialueit­ten kehi­tyk­sen kannal­ta aina avainase­mas­sa. Jos he häipyvät parem­man elämän perässä muualle ei paikalle jääneil­lä juuri ole mah­dol­lisu­ut­ta parem­paa tule­vaisu­u­ta rak­en­taa. Globaal­isti ylikan­soit­tunut maail­ma ei kestä sel­l­aista vai­h­toe­htoa, että merk­itävä osa maa­pal­lon pin­ta-alas­ta jää pysyvästi kriisialueiksi.

    Mielestäni kun kat­soo maail­mas­sa ympärilleen on aika selvää, että vähänkään laa­jem­mas­sa mit­takaavas­sa pako­laisu­us ei ilmiönä ole tuonut helpo­tus­ta niiden alueit­ten ongelmi­in, joista pako­laiset nykyään tule­vat, sen sijaan vain onnis­tunut levit­tämään näitä ongelmia muuallekkin.

  28. “Panun näke­mys nuorten miesten syr­jimis­es­tä hei­dän sukupuolen­sa perus­teel­la arvioidun “ter­ror­is­miriskin” vuok­si ei kestä minkään län­si­maan ihmiskäsi­tyk­sen perusteita.”

    Minkä ter­ror­is­miriskin? Tai­dat olla luku­taido­ton. Sanoin, että nuoret miehet — kaikissa mais­sa, kaikissa maankolkissa, kaikissa maanosis­sa, poikkeuk­set­ta — tekevät enem­män rikok­sia kuin nuoret naiset.

    Pako­lais­ten kohdal­la on human­i­taari­sista syistä vaikea vali­ta ja valikoi­da (vaik­ka sitäkin tässä keskusteluketjus­sa on ker­rot­tu muiden maid­en, eri­tyis­es­ti suurten anglosak­sis­ten siir­to­laisu­us­maid­en har­joit­ta­van). Mut­ta sit­ten kun tulee voimaan oikea siir­toal­isu­uski­in­tiö, jos­sa esim. väärät tur­va­paikan­hak­i­jat voivat hakea kansalaisu­us­put­keen, siinä kiin­tiössä voidaan hyvin har­joit­taa valikoin­tia eri­lais­ten kri­tee­rien perus­teel­la. Myös sukupuolen.

  29. “vähin­tään nykyisen kaltaiseen b‑lupaan tulee riit­tää “nuh­teet­to­muud­es­ta” saadut pis­teet ilman suurem­pia näyttöjä.”

    B‑lupa on kyl­lä itsessään ongel­ma, joka pitäisi pois­taa. Henkilöl­lä, joka on maas­sa yhtään minkään­laisel­la oleskelu­lu­val­la, tulisi ehdot­tomasti olla kaik­ki por­tit auki kansalaisek­si ansioi­tu­miseen, ja aivan ensim­mäisek­si oikeus hakea työtä. Maas­sa ei saa olla vak­i­tyis­es­ti yhtään, sanoo ei yhtään, työkyky­istä ihmis­ryh­mää, joka jostain älyt­tömästä tekosyys­tä on työ­markki­noiden ulkop­uolel­la. Ja sel­l­aista paska­hom­maa ei lail­lisil­la rehellisen työn markki­noil­la olekaan, joka ei aut­taisi inte­groi­tu­maan yhteiskuntaan.

  30. Min­ul­la ei ole vas­taus­ta siihen, miten Viet­namin kiinalais­ten kanssa olisi aikanaan pitänyt tehdä, mut­ta eikös se ongel­ma ole jo hoidet­tu? Asko Saura vas­tasi aika hyvin.

    Itse vas­tus­tan kiin­tiö­pako­lais­ten siirte­lyä maail­man toiselle puolelle, kos­ka se ei ratkaise ongel­maa vaan levit­tää sitä. Lisäk­si se on käytän­nössä etnis­ten puhdis­tusten tukemista.

    Vas­tus­tan myös perus­teet­toman tur­va­paikka­hake­muk­sen tehnei­den “uudelleen­lu­okit­telua” työperäisik­si maa­han­muut­ta­jik­si. Jos ihmi­nen tulee Suomeen ja ensitöik­seen vale­htelee meille päin naa­maa (tekemäl­lä perus­teet­toman tur­va­paikka­hake­muk­sen), niin mik­si mei­dän pitäisi palki­ta hän­tä mil­lään taval­la tuos­ta teosta?

    Tärkein­tä pako­lais­poli­ti­ikas­sa on muis­taa, että kaikkia maail­man kon­flik­te­ja ei voi­da ratkaista “ote­taan ne kaik­ki heti Suomeen asumaan” ‑peri­aat­teel­la. Suo­ma­laiset ovat globaal­isti hyvin pieni kansa ja maail­man kon­flik­tit eivät ole vähen­emään päin, pikem­minkin päin­vas­toin. Me emme voi pelas­taa koko maail­maa. Emme ehkä edes Suomea.

    Pako­lais- kuten muus­sakin ulko­maalais­poli­ti­ikas­sa tärkein­tä olisi toimia demokra­t­ian pelisään­tö­jen mukaan. Tämä on aivan saman­lainen poli­it­ti­nen kysymys kuin ben­san hin­ta tai Nato-jäsenyys. Poli­it­ti­sista kysymyk­sistä voidaan perustel­lusti olla mon­ta eri mieltä. Mitään poli­it­tista kysymys­tä ei pidä eikä saa aset­taa muiden yläpuolelle vetoa­mal­la siihen, että tämäpäs onkin ihmisoikeuskysymys eikä poli­it­ti­nen kysymys. Kansalaisille tulisi tar­jo­ta puoluee­ton­ta tietoa siitä, mitä eri menet­te­ly­tapo­jen kus­tan­nuk­set ovat rahas­sa ja yhteiskun­nal­lisi­na vaiku­tuksi­na. Sen jäl­keen kansalaisil­la tulisi olla mah­dol­lisu­us ilmaista mielip­i­teen­sä. Ja sit­ten vain toim­i­taan enem­mistön tah­don mukaan.

    Nykyään­hän demokra­tia ei Suomes­sa toteudu, kos­ka pako­lais­poli­ti­ik­ka ja laa­jem­min maa­han­muut­topoli­ti­ik­ka ovat sel­l­aisia poli­it­tisia kysymyk­siä, joista keskustelem­i­nen on kiel­let­ty. Tämä blogikeskustelu on tietysti hyvä avaus, mut­ta mitään laa­jem­paa keskustelua val­tame­diois­sa (joi­hin myös kri­it­tiset äänet pää­si­sivät mukaan) me emme tule näkemään.

  31. Panu Höglund: Mun mielestä olis fik­sua pidät­täy­tyä nimit­telemästä “vastapuol­ta” nat­seiks, kun sitä ne tuskin on. Maa­han­muut­ta­jakri­it­ti­nenkin on huo­mat­tavasti nat­sia rehellisem­pi ter­mi kuvaa­maan heitä.

  32. Panu Höglund 4.3. 12.25: “Minkä ter­ror­is­miriskin? Tai­dat olla luku­taido­ton. Sanoin, että nuoret miehet — kaikissa mais­sa, kaikissa maankolkissa, kaikissa maanosis­sa, poikkeuk­set­ta — tekevät enem­män rikok­sia kuin nuoret naiset.”

    Se oli intu­iti­ivi­nen (huoli­ma­ton­ta lukemista seu­ran­nut) kär­jistyk­seni(!) Kun on kysymys “pelk­istä” rikok­sista, niin ehdo­tuk­sesi joutuu kyl­lä mielestäni entistäkin kyseenalaisem­paan valoon.

    Panu Höglund 4.3. 12.38: “B‑lupa on kyl­lä itsessään ongel­ma, joka pitäisi pois­taa. Henkilöl­lä, joka on maas­sa yhtään minkään­laisel­la oleskelu­lu­val­la, tulisi ehdot­tomasti olla kaik­ki por­tit auki kansalaisek­si ansioi­tu­miseen, ja aivan ensim­mäisek­si oikeus hakea työtä. — Ja sel­l­aista paska­hom­maa ei lail­lisil­la rehellisen työn markki­noil­la olekaan, joka ei aut­taisi inte­groi­tu­maan yhteiskuntaan.”

    Käytinkin b‑luvan varaisi­in oikeuk­si­in viitates­sani ilmaisua “nykyisen kaltaisen”. Samaa mieltä toki työn­tekemisen merk­i­tyk­ses­tä sitout­ta­jana — ja lisäisin sen rin­nalle, samas­ta syys­tä, kielenopetuksen.

  33. “Mun mielestä olis fik­sua pidät­täy­tyä nimit­telemästä “vastapuol­ta” nat­seiks, kun sitä ne tuskin on. Maa­han­muut­ta­jakri­it­ti­nenkin on huo­mat­tavasti nat­sia rehellisem­pi ter­mi kuvaa­maan heitä.”

    Eiköhän ole niin, että henkilöt, jot­ka blo­geis­saan yksi­tyisko­htais­es­ti selit­tävät eri “rotu­jen” ole­van älykkyy­deltään eri­laisia, syn­nyn­näis­es­ti rikol­lisia ym. ja vaa­ti­vat avoimesti rotu­pe­rus­taista ulko­maalais­poli­ti­ikkaa sekä selkeästi vas­tus­ta­vat ihmis­ten tasa-arvoa, demokra­ti­aa ja indi­vid­u­al­is­mia, eivät oleel­lis­es­ti eroa nat­seista. Luon­nol­lis­es­ti he väit­tävät ole­vansa vain “maa­han­muut­tokri­it­tisiä” ja voivat tarpeen vaaties­sa jalka­ut­taa pro­pa­ganda­toimi­in maltil­lisem­man edus­ta­jan, kuten tästäkin keskustelusäi­keestä näkyy; mut­ta itse asi­as­sa kyse on rau­dan­lu­jasti yhteen hit­sautuneesta ide­ol­o­gis­es­ta kaaderiryh­mästä, minkä Osmo Soin­in­vaarakin hei­dän blo­ge­jaan ja keskustelu­foo­rumeitaan luke­neena hyvin tietää.

    Tietysti he väit­tävät mielel­lään ole­vansa “maa­han­muut­tokri­it­tisiä yksi­ty­ishenkilöitä”, ja onpa heil­lä myös oma “pro­pa­gan­damin­is­teri”, joka tarpeen vaaties­sa ottaa yhteyt­tä blo­gien pitäji­in ja blo­gi­sivus­to­jen ylläpitäji­in selit­tääk­seen asi­at parhain päin.

    Äsket­täin muuan “maa­han­muut­tokri­itikko­ja” ivail­e­va par­o­di­a­blo­gi sul­jet­ti­in, kun “pro­pa­gan­damin­is­teri” uhkaili blo­gi­sivus­ton ylläpitäjiä oikeusju­tul­la. Samanaikaises­ti samainen her­ra julisti “oikeusmurhaa” ja “sen­su­uria”, kun muuan heikäläi­nen on jou­tu­mas­sa oikeu­teen kansan­ryh­män vas­tais­es­ta kiihottamisesta. 

    Toisin sanoen ns. maa­han­muut­tokri­itikoille “sen­su­uri” tarkoit­taa sitä, että hei­dän kir­joituk­si­aan arvostel­laan tai heikäläisiä syytetään rikok­sista. Se, että he sen­suroi­vat toista mieltä ole­vien kir­joituk­sia, ei ole hei­dän mielestään sen­su­uria. Vas­taavasti ns. maa­han­muut­tokri­itikoiden väite “demokra­tia ei toteudu” tarkoit­taa käytän­nössä sitä, että he eivät pääse määräämään asioista eivätkä aset­ta­maan keskustelun sääntöjä.

    Näi­den tosi­seikko­jen perus­teel­la sanon, että ns, “maa­han­muut­tokri­itikot” ovat joko nat­se­ja tai jonkin nat­sei­hin ver­rat­ta­van total­i­taarisen ide­olo­gian edustajia.

  34. Jos “maa­han­muut­tokri­it­tiset” valit­ta­vat, että heitä pide­tään hörhöinä, hei­dän pitäisi tehdä pesäero kan­nat­ta­ji­in­sa, jot­ka myös ovat hörhöjä. Käytin itsekin aika kovaa kieltä, johtuen pos­ti­t­ul­vas­ta, joka oli täysin julka­isukelvo­ton­ta ja jota en myöskään julkaissut. Samat nim­imerk­it kuitenkin kaveer­aa­vat kansal­lis­mielis­ten sivuil­la niiden kanssa, jot­ka pitävät itse itseään asial­lisi­na. Tuo joukko estää kaiken järkevän keskustelun maahanmuuttopolitiikasta.

    Seu­ra leimaa.

    Myös Panu Höglund voisi vähän siiv­ota kieltään.

  35. Lisätään vielä, että omas­sa blo­gis­sani olen vähän väliä saanut sietää “maa­han­muut­tokri­itikoiden” späm­mäys­tä jopa sel­l­ais­ten blog­gausten kom­menteis­sa, jot­ka ovat käsitelleet täysin aihep­i­iri­in liit­tymät­tömiä asioi­ta (esim. Kul­tainen kom­pas­si ‑eloku­vaa ja uuden vuo­den ilo­tuli­tuk­sia). Kyseessä on aivan ilmeis­es­ti organ­isoitu, ter­ror­is­mi­in ver­tau­tu­va häiriköin­tikam­pan­ja, jol­la vain­o­taan kaikkia, joiden mielip­i­teet poikkea­vat “maa­han­muut­tokri­itikoista” tai jot­ka eivät ole halukkai­ta alis­tu­maan “maa­han­muut­tokri­itikoiden” sisäiseen poli­it­tiseen kuriin. 

    Väitän, että maa­han­muut­topoli­ti­ikas­ta käytävää asial­lista keskustelua ei häir­itse mikään “poli­it­ti­nen kor­rek­tius”, vaan organ­isoitunut net­titer­rori. Mis­sä vain net­ti­foo­ru­mil­la ale­taan puhua asi­as­ta, paikalle rien­tävät päivys­tävät net­titer­ror­is­tit huu­ta­maan oman ryh­män evanke­li­u­mia ja solvauk­sil­la ja uhkailuil­la vaien­ta­maan muut. Lop­ul­ta kukaan ei enää uskalla puhua siitä, kos­ka kaik­ki tietävät saa­vansa vain niskaansa net­ti­par­tion, joka späm­mää koko foo­ru­min umpeen.

  36. Minä ainakin keskuste­len kaikkien kanssa, jot­ka ovat halukkai­ta asial­lis­es­ti keskustele­maan. Täl­laisia ihmisiä löy­tyy paljon Jus­si Hal­la-ahon vieraskir­jas­ta. Mis­tä muual­ta minä hei­dät olisin löytänyt, kun tämä aihe oli aikaisem­min kuo­li­aak­si vai­et­tu tabu kaikkien asial­lisik­si miel­let­ty­jen ryh­mien joukossa? 

    En myöskään muis­sakaan asiois­sa riitele lakkaa­mat­ta ihmis­ten kanssa, joista tiedän, että yksimielisyyt­tä ei syn­ny. En tunge mielip­iteitäni kurkus­ta alas sel­l­aisille, jot­ka ovat niin vaku­ut­tunei­ta asi­as­taan, että heitä on turha yrit­tää kään­nyt­tää. Sik­si en jatku­vasti “ota pesäeroa” rasis­tisi­na pitämi­i­ni ihmisi­in, vaik­ka heitä saat­taa olla samal­la pal­stal­la keskustele­mas­sa. En myöskään pidä rasitista tai muuten huonoa, kuten naisvi­hamielistä tai sek­suaalivähem­mistöjä kohtaan suvait­se­ma­ton­ta asen­net­ta niin kamalana asiana, ettenkö nou­dat­taisi kohteliai­ta käytöstapo­ja ja mah­dol­lis­es­ti jopa ystäväl­lisyyt­tä näi­hin asen­neta­sol­la syyl­listyvää kohtaan. En itsekään liene täy­delli­nen. Tämä on *min­un* käsi­tyk­seni suvaitsevaisuudesta. 

    Saako teitä kaikkia vihre­itä pitää anark­isteina, huume­myön­teis­inä ja ket­tutyt­tö­van­dal­is­min kan­nat­ta­ji­na, kun täl­laisia on jopa puolueessanne ja todis­tet­tavasti he kan­nat­ta­vat osit­tain samo­ja asioi­ta? Vai olisiko kuitenkin fik­sua kun­nioit­taa keskustelukump­pa­nia sen ver­ran, että olet­taisi hänen ole­van omil­la aivoil­laan ajat­tel­e­va itsenäi­nen ihmi­nen ja keskit­ty­isi ain­oas­taan siihen, mitä hän itse sanoo? Voin sanoa, että jos tämä keskustelu menee ihmis­ten luokit­telu­un oletet­tu­jen ryh­mäjäsenyyk­sien perus­teel­la, niin se oli min­un osaltani tässä.

  37. Kos­ka “demokra­tia ei toteudu” oli min­un esit­tämäni väite, niin kom­men­toin lyhyesti Pan­ulle ja muillekin.

    Ei ole kyse siitä, että min­un (tai edus­ta­mani näkökan­nan) pitäisi päästä määräämään asioista. En usko, että min­ul­la on hal­lus­sani mitään lop­ullista totu­ut­ta mis­tään asiasta.

    Jos kansalais­ten enem­mistön tosi­a­sioi­hin perus­tu­va tah­to on esim. ‘kaik­ki rajat auki ja vapaa liikku­vu­us seu­rauk­sista välit­tämät­tä’, niin kyl­lä minä olen valmis alis­tu­maan enem­mistön tah­toon. Huonos­ti hoide­tun maa­han­muut­topoli­ti­ikan seu­rauk­set eivät ikinä tule kos­ket­ta­maan min­ua henkilöko­htais­es­ti, kos­ka asun maal­la, min­ul­la ei ole lap­sia ja kuolen aika pian.

    Janku­tan vielä sitä, että kyse on poli­it­ti­sista kysymyk­sistä. Aivan sama kuin viinan hin­ta: jotkut halu­a­vat laskea viinan hin­taa seu­rauk­sista välit­tämät­tä, vaik­ka heille ker­rot­taisi­in seu­rauk­set (ter­veyshai­tat, väki­val­ta), kos­ka he eivät usko itse ikinä joutu­vansa noiden seu­rausten uhrik­si. Jotkut halu­a­vat nos­taa viinan hin­taa, vaik­ka heille ker­rot­taisi­in, että alko­holin kohtuukäyt­tö voi olla jopa ter­veel­listä. Jotkut suh­tau­tu­vat asi­aan uskon­nol­lisel­la tai muul­la fanatismil­la (kiel­to­la­ki vs. järvet muutet­ta­va viinaksi).

    Viinan hin­tapoli­ti­ik­ka on kulkenut (itse itsen­sä nimit­täneen) moraalisen eli­itin tyran­ni­as­ta (“kiel­to­la­ki kansan parhaak­si”) vah­van hol­houk­sen (“kallista sen on olta­va, kos­ka se on ‘oikein’ ja sitä­pait­si val­tio tarvit­see paljon rahaa”) kaut­ta kohti yhä suurem­paa kansan tah­don noudattamista.

    Sama kehi­tys pitäisi saa­da liik­keelle myös maa­han­muut­topoli­ti­ikas­sa: kansalaisille rehellistä tietoa ja päätösvalta.

    Kaik­ki rajat auki ‑poli­ti­ikkaa on help­po kan­nat­taa, jos itse ei väl­itä tip­paakaan, mitkä sen seu­rauk­set ovat suo­ma­laiselle yhteiskun­nal­la, kult­tuurille, kielelle ja kansalle. Jos on itse suun­nitel­lut asu­vansa lop­puikän­sä mielu­um­min maail­man suurten metropolien värikkäässä syk­keessä, niin sama kai se on, mitä Suomelle tapah­tuu. Kun taas joku, joka halu­aa vielä las­ten­lap­sien­sakin pystyvän asumaan elinkelpoises­sa, rauhal­lises­sa ja hyv­in­voivas­sa Suomes­sa voi olla asioista toista mieltä.

  38. Viitat­en Osmon kom­ment­ti­in 4. maalisku­u­ta 2008 kel­lo 14.35 :

    Jos esimerkik­si minä kut­su­isin tai olisin kut­sumat­ta itseäni maa­han­muut­tokri­it­tisek­si ja olen jotain tiet­tyä mieltä Suomeen kohdis­tu­vas­ta maa­han­muu­tos­ta tai pako­lais­poli­ti­ikas­ta ym., ihmette­len kovasti miten min­un pitäisi tehdä pesäeroa “kan­nat­ta­ji­i­ni”, jot­ka ovat “hörhöjä” (huomioiden sen, etten voi edes tietää minkälaisia vieste­jä tänne kaikki­aan lähetel­lään, kos­ka suuri osa niistä — toden­näköis­es­ti onnek­si — pois­te­taan). Mitä taas tulee hörhöi­hin, mielestäni esim. Vihrei­den kan­nat­ta­jista ja jopa kansane­dus­ta­jista merkit­tävä osa on juurikin Hörhöjä isol­la Hö:llä, enkä silti ole ehdot­tele­mas­sa vaikkka­pa Osmolle mitään pesäeron tekemisiä. Myös väite hörhö­jen kanssa “kaveer­aamis­es­ta” on aika epämääräi­nen; jos kir­joi­tan vaikka­pa samal­la foo­ru­mil­la kuin joku ns. hörhö on joskus kir­joit­tanut, “kaveer­aanko” sil­loin, tietäen tai tietämät­täni näi­den kanssa kom­pro­met­toiden täl­löin täysin uskot­tavuuteni nyt ja tule­vaisu­udessa? Ihmiset ihan oikeasti ovat itsenäiseen ajat­telu­un kykeneviä ja mielip­i­teen omaamiseen oikeutet­tu­ja yksilöitä

    Panun fan­tasi­at nat­seista pro­pa­gan­damin­is­tereistä, netti“terrorista” ja yhteen­hit­sautuneista ide­ol­o­gi­sista kaadereista puolestaan ovat hänelle tyyp­il­listä (voitte seu­ra­ta sitä esim. hänen blo­gis­saan) maa­nis-aggres­si­ivista täysin kaikesta suh­teel­lisu­u­den­ta­jus­ta vapaa­ta vaah­toamista, jol­la ei mielestäni ole tässä, kiitet­tävän asial­lises­sa keskustelus­sa mitään sijaa. Ihmette­lenkin mik­si hänelle annetaan tääl­lä niin paljon tilaa laukoa keskustelu­un liit­tymät­tömiä, henkilöko­htai­sista patou­tu­mista ja johtu­via asi­at­to­muuk­si­aan. Hie­man samaan syyl­listyy myös Osmo toisi­naan ulko­maalais­ten­potkimisy­hdis­tyksi­neen. Hänel­lä on toki vapaus omas­sa blo­gis­saan kir­joit­taa mitä halu­aa, mut­ta asial­lisu­us­vaa­timuk­sil­ta tuol­laiset reak­tiot vievät aika lail­la poh­jaa pois.

  39. Ihmette­len vain miten tarkasti pystytään selvit­tämään pako­laisek­si hake­van henkilön vil­pit­tömyys. On varsin sin­isilmäistä uskoa että kaik­ki tur­va­paikkaa hake­vat ovat ns.“hyviä ihmisiä”. Mis­tä nämä erote­taan? Rikol­lisia mah­tuu var­masti joukkoon. Ei var­maankaan riitä että tuli­ja sanoo joutuneen­sa vain­on kohteek­si syyt­tään. Sit­ten tosi­aan tuo tur­vaoaikka­tur­is­mi. Se myöskin vie resursse­ja todel­lis­ten avun­tarvit­sioiden aut­tamiselta. Henkilöl­lisyys­pa­per­it voidaan hävit­tää tai väären­tää, kuten huo­mat­ti­in “palu­umuut­ta­jien” kohdal­la. Ja sit­ten kos­ka tulee se raja vas­taan jol­loin ei voi­da enää sisään ottaa? Pako­laiset ja rikol­liset eivät maail­mas­ta lopu. Suomen resurssit ovat aivan liian mität­tömät ongel­maan suu­ru­us­lu­okkaan näh­den. Oste­taanko täl­lä kaikel­la vain hyvä omatun­to? Tai esitetään maail­malle hyvää ihmistä. Ja mik­si pitääostaa hyvää omaatun­toa? Ei suomel­la ole siir­tomaa-ajan moraal­isia rasit­tei­ta. Itsekin on joutunut ikeestä pon­nis­tele­maan omin avuin. Suo­mi ei ottanut vas­taan Mar­shal­la-apua vaik­ka Bob Geld­of niin luuleekin.
    Todel­li­nen aut­ta­mi­nen on salaista ja huo­maam­a­ton­ta. Kuten esimerkik­si henkilöko­htais­ten avus­tus­sum­mien lähet­tämi­nen koulua käyville köy­hille lap­sille. Niidenkään raho­jen per­ille­menos­ta ei ole takei­ta. Tämä on huo­mat­tu mon­es­sa yhteydessä.

    Toinen asia on sit­ten “työperäi­nen” maa­han­muut­to joka sotke­taan täy­del­lis­es­ti tähän pakolaisapuun.

  40. Van­hoil­la kiis­takump­paneil­la näyt­tää ole­van halu roikkua tois­t­en­sa tukas­sa. Tar­jol­la olisi paljon keskustelua ulko­maalaiskeskustelus­ta, mut­ta en julkaise sitä, kos­ka piti puhua pakolaispolitiikasta.Tapelkaa keskenänne muualla.

  41. Aika hyvää ulko­maalais­poli­ti­ikkaa olisi myös kehi­tys­maatuon­nin vapaut­ta­mi­nen. Tässä taan­noin puhut­ti­in sok­er­i­ju­urikkaista. Sil­läkin on oma ulot­tuvuuten­sa tässä asi­as­sa. Sok­er­in­tuon­nin vapaa sal­lim­i­nen vas­taisi EU:lta kym­me­nien tuhan­sien pako­lais­ten vastaanottamista.

  42. Soin­in­vaara linkkasi aiem­min nim­imerkkikir­joit­ta­jan tilas­toi­hin ja kommentoi:

    “Se ker­too tur­va­paikka­hake­musten määrästä, joka on laskenut, ja hyväksy­tyik­si tullei­den osu­ud­es­ta, joka on nous­sut. Vaikut­taa siltä, että EU:n pon­nis­te­lut jär­jestelmän väärinkäyt­tönestämisek­si alka­vat purra.”

    Tah­toisin huo­maut­taa, että länsi­naa­puris­samme on ollut paljon meitä vapaampi pako­lais­poli­ti­ik­ka ja siel­lä ainakin irak­i­lais­ten ja soma­lialais­ten pako­lais­ten määrä on nousus­sa. Linkissäkin maini­taankin toki Ruotsin ole­van poikkeustapaus EU.ssa. Pako­lais­poli­ti­ikan löy­sen­tämi­nen voi siis lisätä huo­mat­tavasti pako­lais­ten määrää varsinkin jos muut EU-maat samaan aikaan tiuken­ta­vat pakolaispolitiikkaansa. 

    Tämä kan­nat­taa pitää mielessä kun puhutaan maa­han jäämisen kri­teereistä ja lupakäytän­tö­jen muut­tamis­es­ta. Afghanistanista, Irak­ista ja Soma­lias­ta tulleille annetaan kai jatkos­sakin oleskelulu­pa suo­jelun tarpeen perus­teel­la ja jos tämä tarkoit­taa todel­lisu­udessa pysyvää oleskelulu­paa, työlu­paa ja ensi­askelta EU-maan kansalaisu­u­den saamisek­si niin tulemme koke­maan saman kuin Ruot­si eli jatku­van pako­lais­määrän kasvun.

  43. Osmo @ 16:52

    Juuri näin. Vaik­ka ihmis­ten muut­tamista rajoitet­taisi­inkin, pelkästään se että annet­taisi­in kaup­patavaran liikkua vapaasti rajo­jen yli loisi vakaut­ta ja vau­raut­ta. Vrt. Sak­san ja Ran­skan suh­teet II MS:n jäl­keen — tuot­tavien kaup­pa­suhtei­den takia sodankäyn­ti tulisi niin kalli­ik­si että se olisi hul­lu­jen hommaa.

    Täl­lä het­kel­lä peli pyörii aivan toiseen suun­taan. EU:n verovaroin sub­ven­toimia elin­tarvikkei­ta viedään kehi­tys­mai­hin jois­sa ne syr­jäyt­tävät koti­maisen tuotan­non. Kaik­ki kär­sivät, pait­si keskustapuolue hengenheimolaisineen.

  44. Ei ole kauaa siitä, kun joku HY:n kehi­tys­maati­eteen pro­fes­sori tms (en valitet­tavasti muista nimeä) puo­lusti kivenko­vaan suo­raa bud­jet­ti­tukea kehi­tys­maille. Se kuu­losti oudol­ta, kos­ka olen ymmärtänyt, että nimeno­maan tämänkaltais­es­ta tues­ta ei kansalle ole juuri mitään hyötyä.

    Tärkein­tä olisi saa­da kehi­tys­mais­sa oma tuot­ta­va talouselämä käyn­ti­in (elämän perusedel­ly­tys­ten ja koulu­tuk­sen ohel­la tietenkin). Ja siinä me voisimme tosi­aan aut­taa osta­mal­la hei­dän tuot­teit­taan (päästämäl­lä ne siis markkinoille).

    Mielestäni Suomen velvoite ihmis­ten aut­tamiseen ei tule syyl­lisyy­destä (eikä muil­lakaan mail­la, aja­tus kollek­ti­ivis­es­ta kolo­nial­is­misyyl­lisyy­destä on hölmö), vaan yleis­es­tä humaa­ni­ud­es­ta. Että kos­ka meil­lä menee hyvin, on autet­ta­va niitä, joil­la menee huonos­ti. Se, mikä on järkevä tapa aut­taa niil­lä rajal­lisil­la resurs­seil­la, joi­ta meil­lä on, on vaikea ja hyvä kysymys. Aikaisem­min ajat­telin, että kiin­tiö­pako­lai­sis­takin pitäisi luop­ua, kos­ka juuri human­itääri­nen maa­han­muut­to on se väylä, joka on tuonut etniset lev­ot­to­muudet esim. Ruot­si­in. Mut­ta olen tul­lut toisi­in ajatuk­si­in: he ovat todel­lakin “oikei­ta” pako­laisia ja heitä on vähän. 

    Maria Lohe­lan blo­gis­sa aja­tus oli esitet­ty hyvin: voimme kyl­lä antaa tur­vaa human­i­taari­sista syistä maa­han tulleille, mut­ta mei­dän täy­tyy ottaa heitä vain sen ver­ran, että pystymme myös huole­hti­maan hei­dän inte­groi­tu­mis­es­taan, joka tietysti on paljon haas­teel­lisem­paa kuin töi­hin tule­vien ihmis­ten kohdalla.

  45. Maail­mas­sa on Suomen lisäk­si vain 14 val­tio­ta, jot­ka otta­vat kiin­tiö­pako­laisia. Tietääkö Soin­in­vaara, mitkä val­tiot, itse en tiedä. Miten val­tiot ovat perustelleet ratkaisun­sa, ne 15 ja toisaal­ta ne muut ?
    Olen netis­sä näh­nyt UM:n artikke­lin ja kuvan, jos­sa Antti Sat­uli (kuol­lut) kerää Afrikas­ta väkeä Suomeen per­heeny­hdis­tämiso­hjel­man nimis­sä. Siel­lähän per­heeseen lukeu­tu­vat tädit, enot, sedät ja serkut, per­hei­neen. Absur­dia. Kun serkut on saatu Suomeen isoon per­heeseen, seu­raa taas uusi serkusten nouto, jne, jne. No nyt muis­tuu toinenkin asia mieleen. Kar­pol­la on asi­aa ‑ohjel­mas­sa ja Aamule­hdessä oli muu­ta­ma vuosi sit­ten Ylöjärveltä asi­aa, kun sos­su määräsi avoparin eroa­maan. Lap­si­akin oli. Vas­ta sit­ten voiti­in pulit­taa toimeentulotukea.
    Main­os­taa kai saa ? Siis­pä main­os­tan. Suosit­te­len lämpimästi lait­ta­maan henk.koht. kehi­tys­a­pua tätä kautta:
    http://www.herrnhuter-missionshilfe.de/
    Kolme­sa­tavuoti­nen koke­mus ! Sivus­tol­ta löy­tyy jotain englan­niksikin ja kuvat puhu­vat enem­män kuin 1000 sanaa. Kat­sokaa kohtaa “pro­jek­te”

  46. Human­i­taaris­es­ta maa­han­muu­tos­ta muu­ta­ma huomio.

    Lie­nee selvää, mut­ta tode­taan nyt vielä, että kiin­tiö­pako­laisu­us (vrt. pako­laisen sta­tus YK:n määritelmän mukaan) ja tur­va­paikan­hakumenet­te­ly ovat eri asioita. 

    Lisäk­si lie­nee ilmeistä, että human­i­taarisen maa­han­muu­ton sal­limisen moti­iv­it ovat ensisi­jais­es­ti eet­tisiä, taustal­la human­is­mi aat­teena. Puh­taasti arvopo­h­jal­ta tarkastel­tuna tämän maa­han­muu­ton mood­in mit­ta­suhteisi­in ei ole annet­tavis­sa help­poa oikeaa vas­taus­ta; sekä koko pla­nee­tan resurssien jakami­nen tasan per capi­ta että eri­laiset epä­ta­saiset jaot ovat validisti perusteltavissa.

    Näin ollen toimin­nan tasol­la (poli­ti­ik­ka) näkökul­ma on nähdäk­seni väistämät­tä prag­maat­ti­nen. Selvästikään Afrikan pako­laisongel­ma ja yleinen huono-osaisu­us eivät ole ratkaistavis­sa human­i­taarisel­la maa­han­muu­tol­la. Vaik­ka tyh­jen­täisimme koko pako­lais­poolin (lie­nee kym­meniä tai sato­ja miljoo­nia ihmisiä, eli kysymys on lähin­nä teo­reet­ti­nen), se regen­eroi­tu­isi ko. maid­en korkea syn­tyvyys huomioiden ehkä 10–20 vuodessa. Minkä tahansa val­tion resurssit ottaa vas­taan pako­laisia ja tur­va­paikan hak­i­joi­ta ovat rajal­liset. Pitkäaikainen ratkaisu voi siis perus­tua vain paikallis­ten olo­suhtei­den muut­tamiseen (pääin­stru­ment­ti­na koulu­tus). Kan­nat­taa kuitenkin huomioi­da, että täl­löin kyseessä on his­to­ri­al­lisen mit­takaa­van pros­es­si, jon­ka kesto mitataan sukupolvis­sa, ei muu­tamis­sa vuosissa.

    Nähdäk­seni siis paikallis­ten olo­suhtei­den muut­tamisel­la on korkeampi presedenssi kuin human­i­taarisel­la maa­han­muu­tol­la. Täl­laisen poli­ti­ikan seu­raus voi olla yksilö­ta­sol­la (esim. tur­va­paikan hak­i­ja) epäedulli­nen, mut­ta tämähän on poli­it­tisen päätök­sen­teon yleinen, väistämätön ominaisuus.

  47. OS: Sinänä maat­alous­tuot­tei­den tuon­nin vapaut­ta­mi­nen var­maankin aut­taisi kehi­tys­maid­en asioi­ta. Nyky­isin niiltä odote­taan kum­mallista tiik­erin­loikkaa hajal­laan olev­as­ta alku­tuotan­to­val­tios­ta korkean teknolo­gian viejäk­si, sil­lä kaiken muun vien­ti on tul­limuurien ja ennakoimat­toman sim­putuk­sen takana. Jos ran­skalais­ten maa­jussien laarei­hin meinaa jäädä liikaa jotakin, sen tuon­ti maagis­es­ti kiel­letään jonkun pakas­ta vede­tyn syyn nojalla. 

    Toisaal­ta en ole aivan var­ma, kuin­ka paljon se vähen­tää itse pako­laisu­ut­ta, sikäli kun puhutaan vain­oa pak­enevista. Var­maan jonkun ver­ran. Mut­ta “sok­er­in­tuon­nin vapaut­ta­mi­nen vas­taisi EU:lta kym­me­nien tuhan­sien pako­lais­ten vas­taan­ot­tamista” hiukan min­ua häm­men­tää. Vähen­täisikö se siis poli­it­tista vain­oa pak­enevia tuon ver­ran, vai onko tässä jo hyväksyt­ty implisi­it­tis­es­ti aja­tus, että pako­laiset itse asi­as­sa ovat elin­ta­sopako­laisia eivätkä niitä, joi­ta pako­lais­sopimuk­set tarkoittavat?

    Nähdäk­seni nämä jälkim­mäiset ovat ter­mi­nol­o­gis­es­ti siir­to­laisia eivätkä pako­laisia ja pako­laisjär­jestelmää ei ole raken­net­tukaan heitä varten.

  48. On taloudel­lisel­la men­estyk­sel­lä ja pako­laisu­udel­la kyl­lä yhteyten­sä, joskaan ei aivan suo­ra. Mis­sä ei oikein tul­la toimeen, vaan väkeä on liikaa, yleen­sä vähem­mistö on liikaa ja siitä se sit­ten alkaa. 

    Tarkoitin kuitenkin sitä taloudel­lista tukea, jon­ka Afrik­ka saa siitä, että pako­laisleire­jä tyh­jen­netään ja ver­tasin sitä hyö­tyyn, jon­ka se saa vaikka­pa sok­erin tuon­nin vapautumisesta.

  49. Olen käynyt Kanari­an saar­il­la. Siel­lä ajat­telin mik­si ihmeessä Soma­lia ei tee ran­nikostaan houkut­tel­e­vaa loma­parati­isia ja rahasam­poa. Niin, miksi ?
    Maa­han­muut­ta­jaghetot ovat kuin inti­aanireser­vaat­te­ja jois­sa näivetytään. Samaan aikaan autiot kul­tasan­nat Afrikan ran­nikoil­la jäävät hyödyntämättä.

  50. Sum­ma sum­marum. Pitäy­dytään kan­sain­väli­sis­sä sopimuk­sis­sa ja nou­date­taan niitä tiukasti. Ei lip­su­ta suun­taan eikä toiseen sekä vaa­di­taan samaa toisil­ta mail­ta. Tämä lie­nee kom­pro­mis­si tästä kaikesta kiis­taka­pu­lan vään­nöstä. Emme voi pelas­taa koko maail­maa näil­lä käytet­tävis­sä olevil­la resurs­seil­lamme. Pitäisi vähän ajatel­la omi­akin huo­liamme nyt ja tule­vaisu­udessa. Saat­taa elin­ta­soon tul­la hel­postikin rom­ah­dus jopa syvem­pi kuin 90-luvun lama. Teol­lisu­us pak­e­nee maas­ta. Mis­tä se elin­ta­so sit­ten lohkotaan?

  51. Pako­laisien taloudel­lisen rasit­teen voi muuten kan­taa ilman val­tion siihen puut­tumis­takin. Olisi ehdot­tomasti paras­ta, jos kun­nioitet­taisi­in ihmis­ten itsemääräämisoikeut­ta eikä pakotet­taisi ketään tuke­maan pako­lais­ten taloudel­lista aut­tamista, jos he eivät niin halua. Yksi­ty­ishenkilöt voivat aivan hyvin osoit­taa välit­tämistään lukuis­ten avus­tusjär­jestö­jen kaut­ta, joille on ensiar­voisen tärkeää, että apu menee tehokkaasti myös per­ille, kos­ka muuten avus­tus­ra­havir­rat ohjaan­tu­vat muit­ten jär­jestö­jen tileille.

    Korostan nyt erik­seen, (jot­ta tätä mielipi­det­tä ei nipute­ta “maa­han­muut­tokri­it­tisek­si”) että kan­natan siis maa­han­muu­ton täyt­tä avoim­muut­ta ja olen itse valmis kan­ta­maan pako­lais­ten kus­tan­nuk­sia, mut­ta minus­ta mui­ta ei pitäisi pakot­taa tähän vastentahtoisesti.

  52. Hen­ry hansen sanoi:

    “Jos pako­laisleireil­ta haal­i­taan län­si­mai­hin pako­laisik­si ne, joil­la “on edel­ly­tyk­siä sopeu­tua”, niin tämä johtaa aika paina­jais­maiseen tilanteeseen lähtömaissa. ”

    Näin siinä ei käy. Jos ote­taan 5 %, lop­pu 95 % ei ole roskasakkia. Jos otet­taisi­in 95 % voisi loop­pu 5 % olla aika vaikeasti valikoitunutta.

    Käytän­nössä otet­taisi­in luku­taitoisia kaupunki­laisia ja jätet­täisi­in luku­taidot­tomat pai­men­to­laiset. Pai­men­to­lainen ei ole mitään roskasakkia, mut­ta hänen taidoilleen on teol­lisu­us­mais­sa aika vähän käyttöä.

  53. “Käytän­nössä otet­taisi­in luku­taitoisia kaupunki­laisia ja jätet­täisi­in luku­taidot­tomat pai­men­to­laiset. Pai­men­to­lainen ei ole mitään roskasakkia, mut­ta hänen taidoilleen on teol­lisu­us­mais­sa aika vähän käyttöä.”

    Tässä Osmon kom­men­tis­sa tiivistyy min­un lail­lani ajat­tel­e­van “maa­han­muut­tokri­it­tisen” mielipi­de (emme kri­ti­soi maa­han­muut­toa sinän­sä, vaan itse­tarkoituk­sel­lista maa­han­muu­ton kas­vat­tamista miet­timät­tä, mitä seu­rauk­sia sil­lä on). Se, että emme pidä viisaana joidenkin ihmis­ten päästämistä Suomeen, ei tarkoi­ta, että he oli­si­vat roskasakkia. Heil­lä ei vain ole edel­ly­tyk­siä löytää paikkaansa suo­ma­laises­sa yhteiskun­nas­sa, jol­loin he ovat vakavas­sa vaaras­sa syrjäytyä.

    Kuten san­ot­tua, pako­lais­ten kohdal­la kysymys on puh­taasti ihmis­ten aut­tamis­es­ta, joten siinä pätevät hiukan eri säännöt.

  54. Eikö yksinker­tais­in­ta ja halv­in­ta olisi, että pako­laiset sijoitet­taisi­in lähtö­maan lähelle ja muut maat osal­lis­tu­isi­vat vain rahal­lis­es­ti hei­dän elämisen­sä tukemiseen? Yleis­es­ti ottaen kri­isialueet ovat köy­hiä, ja niitä myös ympäröi köy­hät val­tiot. Näil­lä alueil­la hin­nat ovat alhaisem­pia, säästöjä syn­tyy myös matkus­tusku­luis­sa. Alueelle vir­taa­va raha oikein hyö­dyn­net­tynä paran­taa myös muiden kuin pako­lais­ten elintasoa.

    On san­ot­tu, että kaikkien maid­en velvol­lisu­us on aut­taa pako­laisia. Mut­ta entä sit­ten, kun peruste pako­lais-statuk­selle on ohi? Min­un mielestäni siinä vai­heessa pako­lais­ten velvol­lisu­us on pala­ta lähtö­maa­hansa, mikäli muu­ta painavaa perustet­ta uudessa maas­sa asumiseen ei ole ilmaan­tunut. Tässäkin vai­heessa tilan­net­ta helpot­taisi se, että koti­maa on valmi­ik­si lähellä.

  55. T.K. on mielestäni oike­as­sa että jos pako­lais­sta­tus pois­tuu lähtö­maan tilanteen muuttues­sa pako­laiset on palautet­ta­va koti­maa­hansa. Tämä kuu­luu jo sopimuk­si­in. Muuten koko pako­laisu­us menet­tää merk­i­tyk­sen­sä. Uusi­akin todel­lisen avun tarvit­si­joi­ta piisaa tilalle. Siihen täl­löin säästyy resursse­ja. Mut­ta kun juuri tähän sotke­taan työvoimapoli­ti­ik­ka ja kat­so­taan että aiem­min tulleet pako­laiset ovat poten­ti­aalia työvoimaa vaikkei olisikaan. Joka iikas­ta halu­taan tiukasti pitää kiin­ni. Tätä mie­len­ti­laa täy­tyy ihme­tel­lä. Yleen­sä ottaen sään­töjä tulisi tarkasti nou­dat­taa ettei koko hom­ma lev­iä käsistä. Nyt jo alkaa kansalais­ten luot­ta­mus koko touhua kohtaan men­nä. Ihmisil­lä kum­minkin on aut­tamisen halu luon­nos­taan mut­ta kun sitä käytetään hyväk­si ihan muiden asioiden ajamiseen kuin hädä­nalais­ten aut­tamiseen. Ihmi­sistä tulee äkkiä kyynisiä minkään­laiseen aut­tamiseen kun sitä vira­nomais­ten ja muiden taho­jen puoles­ta jatku­vasti peukaloidaan.

  56. NL:n aikana Suomes­sa SN-seu­ra suurel­la pon­nekku­udel­la julisti ystävyyt­tä mait­temme välil­lä näit­ten paikallis­ten ystävyysseu­ro­jen kaut­ta. Huhun mukaan neukku kysyi mil­laista ystävyysseu­ra­toim­intaa on Suomen ja Nor­jan ja Suomen ja Ruotsin kan­so­jen välil­lä. Vas­taus: — Ei minkään­laista. — Mik­si ei ole ? Vas­taus: — Ei tarvita.
    Ver­taan tätä ystävyys­pakkoa siihen, mitä nyt julis­te­taan kansamme ja ulko­maalais­pop­u­lan välille. Julk­ista rahaa palaa kult­tuu­ri­ta­pah­tu­mi­in ja mielipi­de­muokkauk­seen. Neu­vos­to­vas­taisu­u­den sijaan nähdään nykymörkönä ulko­maalais­vas­taisu­us. Itse en ole ker­taakaan tör­män­nyt yhteenkään nor­jalais- tai islanti­lais­vas­taiseen suo­ma­laiseen. Tai espan­jalais­vas­taiseen tai thaimaalais­vas­taiseen. Eli ei ole ole­masakaan tätä kuvitel­tua olen­toa joka olisi totaalisen ulko­maalais­vas­tainen. “Ulko­maalais­vas­tainen” on aina kohden­netusti esim elin­ta­sopako­lais­vas­tainen, soma­li­vas­tainen tai AlQai­davas­tainen, kul­lakin on jär­jel­liset perus­teet aja­tuskan­taansa ja aja­tus­mall­in avain on ihan muu­ta kuin rasis­mi eli rotuerottelu.

  57. Oli jäänyt suku­ni­mi pois…

    Nois­sa jois­sain kir­joituk­sis­sa tulee esille mielestäni hyvin se, mik­si human­itääri­nen maa­han­muut­to on niin help­po ja houkut­tel­e­va “eet­tisyy­den muo­to”. Esim. tul­lien pois­t­a­mi­nen kehi­tys­maid­en tuot­teil­ta olisi paljon hyödyl­lisem­pää ja jopa var­maan pitkäl­lä tähtäimel­lä hyödyt­täisi myös län­si­mai­ta (pait­si kulut­ta­jia halvem­pi­en tuot­tei­den muo­dos­sa, niin myös sitä kaut­ta, että kehi­tys­maid­en tilanteen parane­m­i­nen vähen­täisi kon­flik­te­ja ja toisi helpo­tus­ta pako­laisongel­maan). Täl­lainen tul­lien pois­t­a­mi­nen vaatisi kuitenkin pitkäjän­teistä poli­it­tista työtä ja kovaa vään­töä. Toisel­la puolel­la on vahvo­ja etu­ryh­miä. Hyödytkin ilme­n­e­sivät vähitellen. Ei mitään jän­nää, jol­la voisi konkreti­soi­da oman “eet­tisyyten­sä” tai joka aiheut­taisi kivaa “etnistä värinää”. Sen sijaan pako­lainen on tässä ja nyt. Voi nähdä kuin­ka on saanut jotain hyvää aikaan ja uno­htaa autu­aasti, että se on yksi kymmen­estä tuhannes­ta. Vas­tas­sakin on vain joukko maa­han­muut­tokri­it­tisiä, jot­ka voi aina leima­ta katk­erik­si syr­jäy­tyneik­si. Ei tarvitse lähteä vään­tämään kät­tä suurli­ikemiesten ja tai maan­omis­ta­jien kanssa.

    En mal­ta olla liit­tämät­tä tähän myös van­hakan­taista luok­ka-ajat­telua. Ne toimen­piteet, jot­ka oikeasti helpot­taisi­vat kehi­tys­maid­en tilan­net­ta (kuten tuote­tul­lien posi­t­a­mi­nen), vaati­si­vat uhrauk­sia omis­taval­ta “luokalta” ts. yri­tys­ten omis­ta­jil­ta ja maat­alous­tuot­ta­jil­ta. Sen sijaan pako­laisu­u­den hai­tat kohdis­tu­vat nimeno­maan heikom­man tulota­son omaavi­in (työn­tek­i­jät, nuoret, työ­markki­noiden ulkop­uolelle jääneet tms. sel­l­aiset, jot­ka elävät sanoila alueil­la maa­hamuut­ta­jien kanssa ja ns. katu­ta­sos­sa). Hyvä­tu­loiset ovat jo hyvis­sä ajoin varmis­ta­neet kykyn­sä ostaa itsen­sä ulos monikulttuurisuudesta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.