Ulkomaalaispolitiikka: 1. Pakolaiset

Aloi­tan lupaa­ma­ni kes­kus­te­lun ulko­maa­lais­po­li­tii­kas­ta. Tähän kes­kus­te­luun saa osal­lis­tua ainoas­taan omal­la nimel­lä. Nimi­merk­ki sal­li­taan vain poik­keuk­sel­li­ses­ti saman­kal­tai­sin perus­tein kuin HS:n mie­li­pi­de­si­vuil­la: kun hen­ki­lö halu­aa ker­toa nimi­mer­kin suo­jis­sa jos­tain omas­ta koke­muk­ses­taan, vaik­ka­pa juo­pos­ta äidis­tään. Jos en hen­ki­löä tun­ne, tulen sel­vit­tä­mään hen­ki­löl­li­syy­den toden­pe­räi­syy­den. Tulen myös kar­si­maan asiat­to­mat krijoitukset.

Tar­koi­tuk­se­na­ni on kir­joit­taa  aina­kin seu­raa­vis­ta aiheista:

1.       Pako­lai­set

2.       Työ­pe­räi­nen maa­han­muut­to ja sen kriteerit

3.       Ulko­maa­lais­ten asuinalueet.

Nyt siis pakolaisista

Jokai­sen maan eet­ti­nen vel­vol­li­suus on tar­jo­ta suo­jaa vai­non koh­teil­le. Vai­mo­ni suvus­sa on Man­ner­heim­ris­tin rita­ri, joka jou­tui sodan jäl­keen pake­ne­maan Suo­mes­ta vält­tääk­seen kar­ko­tuk­sen Neu­vos­to­liit­toon.  Oli joten­kin luon­nol­lis­ta, että muu maa­il­ma otti hänet vas­taan. Hit­le­rin Sak­sas­ta pake­ne­via juu­ta­lai­sia ei muu maa­il­ma pääs­tä­nyt tur­vaan, mitä vie­lä­kin häve­tään. Tämä takia kan­sain­vä­li­set pako­lais­so­pi­muk­set  ovat osit­tain jär­jet­tö­män tiukkoja.

Pako­lai­set ovat yleen­sä hyviä maa­han­muut­ta­jia. Vain eliit­tiä vai­no­taan. Viet­na­mis­ta ja Chi­les­tä tul­leet pako­lai­set oli­vat var­sin kel­po­vä­keä, jois­ta oli maal­lem­me sel­vää hyötyä.

Pako­lais­lei­reil­tä tule­vat kiin­tiö­pa­ko­lai­set ovat vähän eri jouk­koa. Pako­lais­lei­reil­lä on koko kan­sa paos­sa etnis­tä vai­noa, eivät vain eliit­tiin kuu­lu­vat poliit­ti­ses­ti aktii­vi­set. Pikem­min­kin eliit­ti on suo­dat­tu­nut lei­reil­tä pois.

Seu­raa­vas­ta tie­dos­ta en ole aivan var­ma, mut­ta noin ole­tan käy­neen. Kun Suo­mi aika­naan otti pako­lais­lei­reil­tä hävet­tä­vän vähän kiin­tiö­pa­ko­lai­sia, vir­ka­mie­het kom­pen­soi­vat tämän kel­puut­ta­mal­la Suo­meen mui­den mai­den hyl­kää­miä pako­lai­sia. USA esi­mer­kik­si valit­si oman­sa älyk­kyys­tes­tien poh­jal­ta. Tämä kor­keaeet­ti­nen huma­ni­taa­ri­nen pyr­ki­mys kään­tyi itse­ään vas­taan, kos­ka ”pio­nee­riul­ko­maa­lai­sik­si” vali­koi­tiin väkeä, joi­den oli vai­kea muo­dos­taa omaa yhtei­söään yksi­nään ilman pys­ty­väm­pien maan­mies­ten­sä ja nais­ten­sa tukea.  Näin vai­keu­tet­tiin pako­lais­ten sopeu­tu­mis­ta. Huo­nos­ti on tämä jouk­ko Suo­meen kotoutunutkin.

Minun on vai­kea ymmär­tää nykyis­ten pako­lais­so­pi­mus­ten logiik­kaa.  Toi­saal­ta oikeu­det ovat var­sin hyvät sel­lai­sel­le pako­lai­sel­le, joka on saa­nut aina­kin toi­sen jal­kan­sa toi­sen jal­kan­sa Suo­men kama­ral­le.  Halu­taan täy­si var­muus sii­tä, ettei ketään vää­rin perus­tein palau­te­ta. Toi­saal­ta yri­te­tään kai­kin tavoin estää poten­ti­aa­li­sia tur­va­pai­kan haki­joi­ta saa­pu­mas­ta maa­han. Len­to­yh­tiöl­le koi­tuu täl­lai­ses­ta mojo­va sak­ko.  Eikö täl­lai­nen yhdis­tel­mä joh­da aika­moi­seen epä­tark­kuu­teen.? Mik­si ollaan niin val­ta­van huo­les­tu­nei­ta sel­lai­sen pako­lai­sen oikeus­tur­vas­ta, joka on maa­han pääs­ty, mut­ta ei pii­ta­ta lain­kaan niis­tä joi­den pape­rit eivät ole kun­nos­sa len­toa­se­man läh­tö­tis­kil­lä. Voi­ko” oikeal­la” pako­lai­sel­la edes olla pape­rit kunnossa?

En pidä niis­tä, jot­ka käyt­tä­vät tur­va­paik­ka­me­net­te­lyä vää­rin. Tur­va­pai­kan haki­jal­la­han on oikeus sosi­aa­li­tur­vaan ja ter­vey­den­huol­toon.  Kovin näyt­tää sil­tä, että on tur­va­pai­kan haki­joi­ta, jot­ka eivät edes tavoit­te­le vaka­vis­saan tur­va­paik­kaa, vaan ainoas­taan tätä hakuai­kaa sosi­aa­li­tur­vi­neen. Jot­ta haki­jan ase­ma ei oli­si lii­an hou­kut­te­le­va, hei­tä pide­tään lähes van­ki­la­mai­sis­sa olois­sa eikä sal­li­ta työn teke­mis­tä. Jos tur­va­paik­ka aika­naan myön­ne­tään, tuo aika on men­nyt kotou­tu­mi­sen kan­nal­ta aivan huk­kaan. Tähän käy­tän­töön tosin on kai tul­lut jokin jär­ke­vöi­tys viimeaikoina.

Aika pie­ni osa tur­va­paik­kaa hake­neis­ta on sel­lai­sen saanut.

Huo­nos­ti ovat kyl­lä asiat, jos pitää tur­va­pai­kan­ha­ki­ja­na ole­mis­ta niin tai­vaal­li­se­na, että moi­seen keplot­te­luun ryh­tyy. Moni heis­tä pake­nee todel­la kur­jia olo­ja, mut­ta ei vai­noa. Eikö heil­le voi­si tar­jo­ta mah­dol­li­suut­ta tul­la maa­han siir­to­laiss­ta­tuk­sel­la, ei tur­va­pai­kan haki­joi­na? Saa tul­la maa­han, jos pys­tyy elät­tä­mään itsen­sä ja per­heen­sä työl­lä. Oikeus sosi­aa­li­tur­vaan syn­tyy vas­ta, kun on ansain­nut itse palk­kan­sa jon­kin aikaa.

58 vastausta artikkeliin “Ulkomaalaispolitiikka: 1. Pakolaiset”

  1. En ymmär­rä miten Suo­mes­sa har­joi­tet­tu pai­kal­li­nen pako­lais- tai tur­va­pai­kan­ha­ki­ja­po­li­tiik­ka muut­taa miten­kään nii­tä olo­ja, joi­den takia ihmi­set ovat pää­ty­neet pako­lai­sik­si tai tur­va­pai­kan­ha­ki­joik­si. Tär­kein­tä oli­si koh­dis­taa apu sin­ne mis­sä ongel­mat ovat ja pyr­kiä puut­tu­maan pako­lai­suut­ta aiheut­ta­viin syi­hin. Muus­sa tapauk­ses­sa eivät pako­lai­set tai tur­va­pai­kan­ha­ki­jat täs­tä maa­il­mas­ta lopu.

  2. Huo­nos­ti ovat kyl­lä asiat, jos pitää tur­va­pai­kan­ha­ki­ja­na ole­mis­ta niin tai­vaal­li­se­na, että moi­seen keplot­te­luun ryhtyy.”

    Maa­il­mas­sa on val­ta­vas­ti ihmi­siä, joil­la on huo­nos­ti asiat, vali­tet­ta­vas­ti. Oikeas­taan olen kai­kes­ta täs­sä kir­joit­ta­mas­ta­si samaa miel­tä. Pako­lai­sia on niin val­ta­vat mää­rät, että hei­dän aut­ta­mi­sen­sa kiin­tiö­pa­ko­lais­me­net­te­lyn avul­la mie­lek­kyys on vähän kysee­na­lais­ta. Mut­ta ehkä voim­me ottaa sel­lai­sia pako­lai­sia, joil­le oli­si eri­tyi­sen tär­ke­ää pääs­tä pois leirioloista.

  3. Olen pit­käl­ti samaa miel­tä Osmon kans­sa näis­tä asiois­ta vii­meis­tä kap­pa­let­ta lukuun ottamatta.

    Kiin­tiö­pa­ko­lais­jär­jes­tel­mä on jär­je­tön, kos­ka se ei auta rat­kai­se­maan alku­pe­räis­tä konflik­tia vaan päin­vas­toin tukee etnis­tä puh­dis­tus­ta. Kiin­tiö­pa­ko­lai­suu­teen liit­tyy myös usein se, että pako­lai­set siir­re­tään sel­lai­seen maa­han, jon­ka kult­tuu­ri ja eli­no­lot poik­kea­vat mah­dol­li­sim­man pal­jon hei­dän koti­maas­taan, mikä vai­keut­taa sopeu­tu­mis­ta huomattavasti. 

    Aito­ja tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­ta en näe suu­re­na ongel­ma­na. Oikeas­ti tur­vaa tar­vit­se­van on sitä saa­ta­va, mut­ta toi­saal­ta pää­pe­ri­aat­teen pitää olla se, että kar­kuun juok­se­mi­sen voi lopet­taa pääs­ty­ään ensim­mäi­seen tur­val­li­seen maahan.

    Itse asias­sa Suo­mi voi­si paran­taa kan­sain­vä­lis­tä uskot­ta­vuut­taan ihmi­soi­keus­val­tio­na tar­joa­mal­la oikei­ta tur­va­paik­ko­ja enem­män­kin tie­tyil­le vali­koi­duil­le koh­de­ryh­mil­le. Suo­mel­la on se etu useim­piin mui­hin Euroo­pan mai­hin ver­rat­tu­na, että tääl­lä on var­sin pie­ni ja mal­til­li­nen mus­li­mi­vä­hem­mis­tö. Täs­tä syys­tä Suo­mi oli­si ihan­teel­li­nen tur­va­paik­ka­maa sel­lai­sil­le islam­krii­ti­koil­le, joi­ta vai­no­taan mie­li­pi­tei­den­sä vuok­si, kuten Ayaan Hir­si Ali. Tie­ten­kin täl­lais­ten suu­ria tur­va­toi­mia vaa­ti­vien tur­va­paik­ko­jen tar­joa­mi­nen on niin kal­lis­ta, että nii­tä voi­tai­siin tar­jo­ta vain mel­ko har­voil­le. Tämä tar­koit­tai­si myös sitä, että Suo­men tuli­si kiin­nit­tää eri­tyis­huo­mio­ta sii­hen, että islam ei Suo­mes­sa radi­ka­li­soi­du tai saa­vu­ta nykyis­tä suu­rem­paa val­ta-ase­maa, jot­ta näi­den tur­va­pai­kan saa­nei­den toi­si­na­jat­te­li­joi­den ihmi­soi­keu­det ja suo­je­lun tar­ve voi­tai­siin taata.

    Tär­kein­tä pako­lai­sis­ta ja tur­va­pai­kan­ha­ki­jois­ta puhut­taes­sa on kui­ten­kin se, että ei sekoi­te­ta hei­tä työ­pe­räi­siin maa­han­muut­ta­jiin, kuten sinä­kin vii­mei­ses­sä kap­pa­lees­sa teet. Vali­tet­ta­vas­ti monet käyt­tä­vät tur­va­paik­ka­jär­jes­tel­mää vää­rin, kos­ka maa­il­mas­sa on pal­jon köy­hiä, joil­le Suo­men sosi­aa­li­tur­va on para­tii­si. Useim­mil­la näis­tä ihmi­sis­tä ei kui­ten­kaan ole sel­lai­sia tai­to­ja tai kou­lu­tus­ta, jol­la he voi­si­vat ihan oikeas­ti elät­tää itsen­sä ja per­heen­sä Suo­mes­sa, jos hei­dät otet­tai­siin siir­to­lai­sik­si. Tämä on surul­lis­ta mut­ta totta.

    Köy­hien siir­tä­mi­seen kol­man­nes­ta maa­il­mas­ta Suo­meen työn­teon var­jol­la liit­tyy myös yhteis­kun­nal­li­sia ongel­mia, kuten palk­ko­jen pol­ke­mi­nen, har­maa talous & ihmis­kaup­pa ja sopeu­tu­mat­to­mien vähem­mis­tö­jen muodostuminen.

    Ongel­ma on myös eet­ti­nen: aina­kaan itse en haluai­si elää sel­lai­ses­sa yhteis­kun­nas­sa, jos­sa ns. “pas­ka­duu­nien” teki­jän tun­nis­taa ihonväristä.

  4. Ulko­maa­lais­kes­kus­te­lus­sa on hyvä muis­taa että suu­rin osa Suo­mes­sa asu­vis­ta ulko­maa­lai­sis­ta on muut­ta­nut tän­ne muis­ta syis­tä kuin pakolaisena. 

    Suo­mes­sa asui vuon­na 2006 n. 120 000 ulko­maa­lais­taus­tais­ta hen­ki­löä, jois­ta 22 000 on tul­lut Suo­meen pako­lai­si­na (Tilas­to­kes­kus). Suu­rim­mat ulko­maa­lais­ten ryh­mät oli­vat Venä­jän, Viron ja Ruot­sin kansalaiset.

    Ulko­mail­la syn­ty­nei­tä hen­ki­löi­tä asui maas­sam­me 187 910 hen­ki­löä. Mui­ta kuin suo­mea, ruot­sia tai saa­mea äidin­kie­le­nään puhu­via oli 156 827.

    Suu­rim­mat vie­ras­kie­lis­ten ryh­mät oli­vat venä­jän­kie­li­set, viron­kie­li­set, englan­nin­kie­li­set, soma­lian­kie­li­set ja arabiankieliset.

    Tilas­tois­sa kiin­nit­tää huo­mio­ta eräs seik­ka, ulko­maa­lai­sis­ta (120 000) Suo­mes­sa asu­vis­ta 14 000 on Suo­mes­sa syn­ty­nyt. Kyse lie­nee lap­sis­ta ja nuo­ris­ta. Tämä on jouk­ko jon­ka sopeu­tu­mi­ses­ta suo­ma­lai­seen yhteis­kun­taan pitää olla huo­lis­saan. Heil­lä ei ole tuke­naan saman­lais­ta sosi­aa­lis­ta ver­kos­toa ja esim. varal­li­suut­ta kuin ikäi­sil­lään kan­ta­suo­ma­lai­sil­la. Käy­tän­nös­sä tämä näkyy sii­nä että itse­näis­ty­mi­nen on vai­keam­paa, siis kesä­työn saan­ti, har­ras­tuk­set, kotoa pois muut­ta­mi­nen jne.

    Muu­ten olen samaa miel­tä kuin Ode, työ­pe­räis­tä maa­han­muut­toa pitäi­si hel­pot­taa. Eikö ole fik­sum­paa antaa ihmis­ten ansai­ta itse toi­meen­tu­lon­sa kuin pakot­taa hei­tä elä­mään yhteis­kun­nan tuilla?

  5. Jari Lei­no hyväk­syy oikei­ta pako­lai­sia, mut­ta ei kiin­tiö­pa­ko­lai­sia. Kyl­lä kiin­tiö­pa­ko­lai­set ovat oikei­ta pako­lai­sia, sitä oikeam­pia ei tai­da olla. Mihin hei­dät pitäi­si sijoit­taa. Jät­tää (köy­hien) naa­pu­ri­mai­den elä­tet­tä­vik­si? Hei­dän asut­ta­mi­sen­sa on kaik­kien mai­den, myös Suo­men, velvollisuus.

    Jos Venä­jäl­tä tuli­si Suo­meen kol­me mil­joo­naa pako­lais­ta, mitä toi­voi­sit­te mui­den mai­den teke­vän? Osal­lis­tu­van taa­kan jaka­mi­seen Suo­men kans­sa vai jät­tä­vän pako­lai­set Suo­men ongelmaksi?

  6. Mikä on kan­sain­vä­li­sen pako­lai­sa­vun tavoi­te? Saa­da sijoi­tet­tua hei­dät kaik­ki rau­hal­li­siin mai­hin pois lei­rio­lois­ta? Oli­si­ko se edes teo­rias­sa mahdollista?

  7. Viet­na­min vene­pa­ko­lai­set aina­kin onnis­tut­tiin asut­ta­maan lei­reil­tä muu­al­le maa­il­maan. Sii­nä meni mel­kein koko Viet­na­min kiinalaisvähemmistö.

    Afri­kas­sa on niin suu­ria pako­lais­mää­riä, ettei hei­dän asut­ta­mi­sen­sa muu­al­le tun­nu rea­lis­ti­sel­ta. Mut­ta vaik­ka lei­re­jä ei voi tyh­jen­tää koko­naan, mii­tä voi edes pienentää. 

    Teol­li­suus­mai­hin siir­ret­tä­vik­si noil­ta lei­reil­tä kan­nat­taa vali­koi­da lähin­nä sitä jouk­koa, jol­la on jon­kin­lai­set mah­dol­li­suu­det teol­li­suus­mais­sa menestyä.

  8. Afri­kas­sa on niin suu­ria pako­lais­mää­riä, ettei hei­dän asut­ta­mi­sen­sa muu­al­le tun­nu rea­lis­ti­sel­ta. Mut­ta vaik­ka lei­re­jä ei voi tyh­jen­tää koko­naan, mii­tä voi edes pienentää.”

    Mil­lä­hän lail­la lei­reis­tä voi­si teh­dä parem­pia paik­ko­ja? Voi­si­ko nii­hin perus­taa kent­tä­kou­lu­ja, ‑sai­raa­lo­ja ja muu­ta kent­täin­fra­struk­tuu­ria (kai siel­lä jotain sel­lais­ta onkin)? Ken­ties opet­taa ihmi­sil­le tai­to­ja, jot­ka aut­ta­vat hei­tä sit­ten, kun oman maan olot saa­daan rauhoittumaan.

    Teol­li­suus­mai­hin siir­ret­tä­vik­si noil­ta lei­reil­tä kan­nat­taa vali­koi­da lähin­nä sitä jouk­koa, jol­la on jon­kin­lai­set mah­dol­li­suu­det teol­li­suus­mais­sa menestyä.”

    Niin­pä. Mie­les­tä­ni yleen­sä­kään maa­han ei tuli­si ottaa ihmi­siä, joil­la ei ole edel­ly­tyk­siä inte­graa­tioon. Täl­lais­ten ihmis­ten erit­täin ennus­tet­ta­va syr­jäy­ty­mi­nen ei ole kenen­kään etu.

  9. No tuos­sa se mie­li­pi­de-ero juu­ri tii­vis­tyy: minun mie­les­tä­ni kiin­tiö­pa­ko­lai­set ovat jo tur­vas­sa, kos­ka he ovat jo pääs­seet naa­pu­ri­maa­han tai YK:n pako­lais­lei­ril­le omas­sa maas­saan. Hei­dän elät­tä­mi­ses­tään joh­tu­via kus­tan­nuk­sia voi­daan jakaa, mut­ta ensi­si­jai­ses­ti pitäi­si pyr­kiä sen alku­pe­räi­sen krii­sin rat­kai­se­mi­seen, jot­ta nämä ihmi­set voi­si­vat pala­ta kotiinsa.

    Kiin­tiö­pa­ko­lais­ten uudel­lee­na­sut­ta­mi­nen on lopu­ton suo, kos­ka ihmi­set eivät maa­il­man ongel­ma­pe­säk­keis­tä lopu. Lisäk­si kiin­tiö­pa­ko­lais­ten siir­te­ly (kuten jo aiem­min sanoin) on suo­ra­nais­ta etnis­ten puh­dis­tus­ten ja kan­san­mur­hien tuke­mis­ta. Tai kuten Osmo tuos­sa tote­si Viet­na­miin liit­tyen: “Sii­nä meni mel­kein koko Viet­na­min kiinalaisvähemmistö.” 

    Kaik­kial­la muu­al­la maa­il­mas­sa kan­sat pyr­ki­vät eroon moni­kult­tuu­ris­ta ja vähem­mis­töis­tä. Ja Suo­mi ja YK tuke­vat näi­tä etni­siä puh­dis­tuk­sia mm. kiin­tiö­pa­ko­lai­sia vas­taa­not­ta­mal­la. Tämä mer­kit­see sitä, että Suo­meen pyri­tään kokoa­jan tar­koi­tuk­sel­la luo­maan moni­kult­tuu­ria ja yhä uusia ja uusia etni­siä vähem­mis­tö­jä, kun taas muu­al­la maa­il­mas­sa täl­lai­sis­ta tilan­teis­ta pyri­tään eroon. 

    Eihän se näin voi men­nä. Maa­il­ma ei pelas­tu sil­lä, että maa­il­man ongel­mat siir­re­tään Suo­meen. Mut­ta Suo­mi kyl­lä saa­daan sil­lä kons­til­la tuhottua.

  10. Jari Lei­non huo­mio kiin­tiö­pa­ko­lais­ten ja tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den välil­lä on mie­les­tä­ni aivan ymmär­ret­tä­vä. Kiin­tiö­pa­ko­lai­set­han tie­tääk­se­ni tule­vat pää­sään­töi­ses­ti pako­lais­lei­reil­tä, mikä on ris­ti­rii­das­sa sen peri­aat­teen kans­sa, että pako­lai­suus on vain väliai­kai­nen pako akuu­tin väki­val­lan uhan alta. Tur­va­pai­kan­ha­ki­ja taas voi olla tulos­sa suo­raan ensim­mäi­seen tur­val­li­seen paik­kaan. Sii­tä, onko pako­lai­nen jo lei­ril­lä vai hakee­ko hän tääl­tä tur­va­paik­kaa, ei voi pää­tel­lä hänen pako­lai­suu­ten­sa “astet­ta” pait­si em. taval­la siten, että lei­ril­lä ihmi­nen on usein jo val­miik­si tur­vas­sa välit­tö­mäl­tä uhalta.

  11. Soma­lias­sa kaa­os­ge­ne­raat­to­ri pyö­rii ulko­mais­ten isla­mis­ti-kii­hot­ta­jien voi­min ja varoin. Näin mones­sa muus­sa­kin maas­sa. Poh­jim­mil­taan, perin peräl­tä, kyse on ns “Har­ma­ged­do­nin tais­te­lus­ta”, tais­te­lus­ta kris­ti­nus­koa vas­taan. Näen ilmiön pit­kä­kes­toi­se­na, laa­ja­na ja monia­luei­se­na, siis tul­kin­ta­ni mukaan tämän “Har­ma­ged­do­nin”. Sitä on Kenias­sa, kir­kot pala­vat. Koso­vos­sa pol­tet­tiin n 150 kirk­koa näi­nä vuo­si­na. Sii­nä on kyse sii­tä, että Jee­suk­sen korottaminen(kristinuskossa) Juma­lan tasoi­sek­si saa osan ihmis­ryh­mis­tä eläi­mel­li­sen rai­von val­taan. Täl­le käy­tök­sel­le ei lie­ne seli­tys­mal­lia min­kään tie­teen­haa­ran avaa­ma­na. Minä kat­son sitä uskon­non kan­nal­ta ja näen sen takaa sar­vi­pään sil­mät. Muu­kin seli­tys­mal­li oli­si tervetullut!

    Venezue­lan pre­si­dent­ti piti hyvä­nä, että Venezue­las­ta muu­te­taan, muut­ta­neet lähet­tä­vät maa­han rahaa jat­ku­val­la syö­töl­lä. Ehkä­pä muu­al­la­kin aja­tel­laan näin ja toi­mi­taan sen mukaan. Kun­non kahak­ka TV-ruu­tuun ja län­nen ja poh­jo­lan por­tit aukenevat.

    Ambo­maa­lai­set (Nami­bia nyt) kävi­vät Suo­mes­sa opis­ke­le­mas­sa miten omaa maa­ta raken­ne­taan, käy­ty­ään lähe­tys­saar­naa­jien kou­lut ensin. Nyt menee hyvin.

    Oli­si aiheel­lis­ta ottaa ulko­maa­lais­pe­räis­ten kotou­tuk­sen rin­nal­le kou­lu­tuk­ses­sa ja työ­har­joit­te­lus­sa uusi — kotiu­tus­lin­ja. Haluk­kail­le ope­tet­tai­siin nii­tä tai­to­ja ja ammat­te­ja, joi­ta rau­niois­taan nouse­va maa tar­vit­see, kuten mm Soma­lia ja Sudan ja Tshad. Se oli­si jalom­paa kuin kotout­taa luku­tai­toi­sia, ter­vei­tä afrik­ka­lai­sia mei­dän itsek­käi­siin tar­pei­siim­me. Lie­vää “nee­ke­rior­juut­ta” sivis­tyk­sen kaa­puun ver­hot­tu­na, tämä kotoutus,eikö ?

  12. Kir­joi­tin itse täs­tä aihees­ta elo­kuun 2007 lopus­sa omas­sa blo­gis­sa­ni otsi­kol­la “Mamut kin­ke­reil­le”. Kom­ment­tio­sas­to tuli ennus­tet­ta­vas­ti niin täy­teen nat­sien (asian­omais­ten itsen­sä hyväk­sy­mäl­lä poliit­ti­ses­ti kor­rek­til­la kier­toil­mauk­sel­la “maa­han­muut­to­kriit­tis­ten”) öyhö­tys­tä, etten vai­vau­tu­nut edes vil­kai­se­maan aihees­ta nous­sut­ta kes­kus­te­lua. Täs­sä kui­ten­kin oleel­li­sia lai­nauk­sia itse blog­gauk­ses­ta­ni. Sen läh­tö­koh­ta­na oli Austra­lias­sa käyt­töön otet­tu kan­sal­lis­ten sym­bo­lien tri­via­koe, jota en pitä­nyt kovin mie­lek­kää­nä, kos­ka “sen voi ope­tel­la ulkoa kuka tahan­sa kar­va­naa­mai­nen vapaus­tais­te­li­ja Aziz, jol­loin se ei todel­la­kaan vas­taa tar­koi­tus­taan: kysees­sä lie­nee pel­käs­tään rasis­tis­ten popu­lis­tien hyvit­te­le­mi­sek­si kek­sit­ty ritu­aa­li, jol­la pyri­tään vakuut­ta­maan nämä sii­tä, että hei­dän huo­le­nai­heil­leen ollaan teke­mäs­sä jotain.”

    Olin ja olen sil­lä kan­nal­la, että esi­mer­kik­si B‑luokan oles­ke­lu­lu­val­ta tulee olla mah­dol­li­suus ansioi­tua kansalaiseksi:
    “Tri­via­tes­tien sun mui­den kin­ke­rien sijas­ta tuli­si käsit­tääk­se­ni pikem­min­kin pyr­kiä sii­hen, että koko kan­sa­lai­suu­den­ha­ku oli­si lähei­ses­ti sidok­sis­sa maa­han­muut­ta­jan kotou­tu­mi­seen ja toi­mi­si osa­na sitä. Vii­me kädes­sä kan­sa­lai­suu­den tulee olla pork­ka­na, jon­ka saa osoi­tet­tu­aan kan­sa­lais­kun­ton­sa — ja se voi­tai­siin mita­ta eri­tyi­sen pis­tey­tys­jär­jes­tel­män avul­la: pai­kal­li­sen kie­len hal­lit­se­mi­ses­ta näin ja näin mon­ta pis­tet­tä, työl­lis­ty­mi­ses­tä noin ja noin mon­ta pis­tet­tä, kan­ta­väes­töön kuu­lu­van kans­sa avioi­tu­mi­ses­ta niin ja niin mon­ta pis­tet­tä, ja tähän tyy­liin noin yleen­sä: työl­lis­ty­mi­ses­tä ja nuh­teet­to­mas­ta elä­män­tyy­lis­tä mät­kit­täi­siin lisää pis­tei­tä, ja vas­taa­vas­ti rikok­sis­ta tie­ten­kin vähen­net­täi­siin pis­tei­tä. Pis­tey­tys­jär­jes­tel­mäl­lä voi­tai­siin myös hel­pot­taa lait­to­mien maa­han­muut­ta­jien ase­maa: jos ilme­nee, että olet pape­reit­ta maas­sa, sinut joko kar­ko­te­taan huit­sin neva­daan tai sitou­dut pis­tey­tys­oh­jel­man pii­riin aluk­si vaik­ka­pa koea­jak­si, ja jos alat ansioi­tua, pää­set koea­jan jäl­keen lail­li­sek­si, vapau­dut kar­ko­tusu­has­ta ja voit jat­kaa pis­tei­den kerää­mis­tä tiel­lä koh­ti kansalaisuutta.”

    Kan­sa­lai­sek­si ansioi­tu­mi­ses­sa tulee ottaa myös huo­mioon kan­sa­lai­sek­si pyr­ki­jän kon­kreet­ti­ses­ti osoit­ta­ma halu sopeu­tua suo­ma­lai­seen yhteis­kun­taan: “Näh­däk­se­ni pis­tey­tyk­ses­tä huo­leh­ti­vien lau­ta­kun­tien oli­si mie­lek­käin­tä edus­taa tuo­mio­val­taa, ja pis­tei­tä jaet­taes­sa voi­tai­siin jos­sain mää­rin ottaa tapaus­koh­tai­ses­ti huo­mioon asian­omai­sen kult­tuu­ri­taus­ta. Hie­man kär­jis­täen: jos kan­sa­lai­sek­sem­me pyr­kii afga­nis­ta­ni­lai­nen pat­riark­ka Mah­mud Jusufzai (nimi on kek­sit­ty, ja toi­von, ettei kukaan Mah­mud Jusufzai ota tätä hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti), jon­ka kaik­ki seit­se­män tytär­tä ovat men­neet nai­mi­siin kan­ta­väes­töön kuu­lu­vien kris­tit­ty­jen nuo­ru­kais­ten kans­sa isän pane­mat­ta hant­tiin tai vaa­ti­mat­ta pojil­ta isla­miin tai paš­tunwa­liin kään­ty­mis­tä, on kai­ken oikeu­den ja koh­tuu­den nojal­la todet­ta­va, että kel­po Mah­mud on otta­nut roi­man aske­len koh­ti kan­sa­lai­suut­ta, ja sen tuli­si näkyä myös pis­tey­tyk­ses­sä. Ja kuten Olaus Pet­rin tuo­ma­ri­noh­jees­sa sano­taan: mikä ei ole oikeus ja koh­tuus, se ei voi olla lakikaan.”

    Kan­sa­lai­sik­si pyr­ki­vil­le on jär­jes­tet­tä­vä suo­men kie­len ja Suo­men kan­sa­lais­tai­don kurs­se­ja: “Kin­ke­ri­tyy­lis­ten ”mikä oli Sepe­teuk­sen poi­kain isän nimi?” ‑kysy­mys­ten kyse­le­mi­sen sijas­ta tär­keäm­pää oli­si yhdis­tää tähän pis­tey­tys­jär­jes­tel­mään vaik­ka­pa isän­tä­maan kie­len, lakien ja yhteis­kun­tao­pin kurs­se­ja, joi­den onnis­tu­nees­ta suo­rit­ta­mi­ses­ta tie­ten­kin sai­si lisää pis­tei­tä. Kan­sa­lai­suu­den saa­mi­nen voi­si tie­tyl­lä pis­te­mää­räl­lä olla läpi­huu­to­jut­tu, jos koh­ta olen­kin tai­pu­vai­nen ajat­te­le­maan, että sii­hen voi­si ihan psy­ko­lo­gi­sis­ta syis­tä olla mie­le­käs­tä liit­tää mah­ti­pon­ti­sia valan­van­no­mis­se­re­mo­nioi­ta uhkaa­van näköis­ten sini­val­koi­siin — siis jos puhum­me Austra­lian sijas­ta Suo­mes­ta — pukeu­tu­nei­den inkvi­siit­to­rien edes­sä Maam­me-lau­lun soi­des­sa. Sere­mo­nioi­den yhtey­des­sä kan­sa­lais­kan­di­daat­ti voi­si vaik­ka­pa sym­bo­li­ses­ti polt­taa jon­kin edel­li­ses­tä elä­mäs­tään muis­tut­ta­van esi­neen ja saa­da vas­taa­vas­ti lah­jak­si esi­mer­kik­si Suo­men lipun tai jotain muu­ta vertauskuvallista.”

    Vie­lä kan­sa­lai­sek­si ansioi­tu­mi­ses­ta: “Perus­a­ja­tuk­se­na on, että kan­sa­lai­sek­si tuli­si ennen muu­ta voi­da ansioi­tua. Maa­han­muut­ta­jal­le pitäi­si siis olla kou­riin­tun­tu­vas­ti kan­nat­ta­vaa pon­nis­tel­la koh­ti tien pääs­sä odot­ta­vaa pal­kin­toa, ja myös tien­viit­to­jen tuli­si olla sel­väs­ti näky­vis­sä. Juu­ri tien­viit­to­jen katoa­mi­nen on vii­me kädes­sä syy­nä sii­hen, että maa­han­muut­ta­ja tur­hau­tuu, syr­jäy­tyy ja alkaa häi­ri­köi­dä, öyhöt­tää ja teh­dä rikoksia.”

    Pako­lais­ten ja mui­den siir­to­lais­ten asioi­den käsit­teel­li­nen tai orga­ni­sa­to­ri­nen erot­ta­mi­nen ei ole vält­tä­mät­tä mie­le­käs­tä. Kos­ka pako­lai­suut­ta käy­tän­nös­sä kui­ten­kin käy­te­tään siir­to­lai­suus­ka­na­va­na, epä­ai­to­jen pako­lais­ten tuli­si voi­da pääs­tä mukaan ansioi­tu­mis­put­keen: “Luon­nol­li­ses­ti suun­ni­tel­ma­ni mer­kit­si­si kaik­kien maa­han­muut­to­asioi­den kes­ki­tet­tyä orga­ni­soi­mis­ta yhdek­si jär­jes­tel­mäk­si, joka oli­si kai­ken­tyyp­pi­sil­le maa­han­muut­ta­jil­le sama. Täl­lai­nen ei ole ollut poliit­ti­ses­ti hir­veän suo­sit­tua, kos­ka kai­ken­lai­set asian­tun­ti­jat ja sel­lai­si­na esiin­ty­vät rupea­vat heti int­tä­mään, kuin­ka pako­lai­suus, lai­ton maa­han­muut­to, lail­li­nen työ­pe­räi­nen maa­han­muut­to ja suo­ma­lai­sen kans­sa avioi­tu­mi­nen ovat aivan eri asioi­ta, jot­ka tulee erik­seen käsi­tel­lä. Minä en enää oli­si täs­tä niin var­ma: epäi­len, että sii­nä vain yri­te­tään tur­haan sot­kea sel­vää asi­aa ja yllä­pi­tää teho­ton­ta ja haja­nais­ta jär­jes­tel­mää. Kaik­kien maa­han­muut­ta­jien etu alku­pe­räs­tä riip­pu­mat­ta on, että kan­sa­lai­sek­si pää­see sel­keän, yhte­näi­sen, tehok­kaan ja jär­jel­lä käsi­tet­tä­vän jär­jes­tel­män puit­teis­sa; koko yhteis­kun­nan etu on, että kan­sa­lai­sek­si pää­see etu­pääs­sä sel­lai­nen maa­han­muut­ta­ja, joka on osoit­ta­nut kansalaiskuntonsa.”

    Muu­ten olen sitä miel­tä, että kos­ka pako­lais­ka­te­go­ri­aa kui­ten­kin vää­rin­käy­te­tään, tulee ottaa käyt­töön sel­keä siir­to­lais­kiin­tiö. Toi­sin sanoen Suo­meen tulee tie­tyin ehdoin voi­da tul­la nime­no­maan siir­to­lai­sek­si, ja siir­to­lai­nen tie­ten­kin sitou­tuu omal­la alle­kir­joi­tuk­sel­laan ja kun­nia­sa­nal­laan aktii­vi­ses­ti mene­mään sisään tuo­hon kan­sa­lai­sek­sian­sioi­tu­mis­put­keen. Siir­to­lais­ten koh­dal­la voi­daan tie­ten­kin suo­rit­taa vali­koin­tia. Esi­mer­kik­si nuo­ret nai­mat­to­mat nai­set tulee ilman muu­ta pääs­tää maa­han nuo­ria mie­hiä hel­pom­min ehdoin, kos­ka a) nuo­ret mie­het teke­vät rikok­sia ja b) nuo­ret kan­ta­väes­töön kuu­lu­vat mie­het, jot­ka kui­ten­kin ovat kärk­käim­piä alka­maan rasis­teik­si, tar­vit­se­vat jon­kin pork­ka­nan, jol­la hei­dät hou­ku­tel­laan kan­nat­ta­maan maahanmuuttoa.

  13. Mie­les­tä­ni tär­keäm­pi poliit­ti­nen kysy­mys kuin kiin­tiö­pa­ko­lais­ten mää­rä, ovat pako­lai­suu­den kri­tee­rit. Onhan nimit­täin lähes kaik­kien mie­les­tä niin, että tiet­ty mää­rä “oikei­ta” pako­lai­sia saa tul­la Suo­meen. Mut­ta kun emme tie­dä, kuka on oikea pako­lai­nen, ja kuka jotain muuta. 

    Nykyi­sen pako­lais­kri­tee­ris­tön ongel­ma on, että tie­tyt maat kat­so­taan lähes auto­maat­ti­ses­ti tur­val­li­sik­si. Niis­tä saa­pu­neet ihmi­set palau­te­taan sii­nä­kin tapauk­ses­sa, että he oli­si­vat oikeas­ti jou­tu­neet vai­non kohteeksi.

    Esi­mer­kik­si Venä­jä kat­so­taan yleen­sä viran­omais­pää­tök­sel­lä tur­val­li­sek­si maak­si, johon ihmi­siä saa palaut­taa (jon­kin­moi­se­na poik­keuk­se­na on kai Tshetshe­nia). Kui­ten­kin Venä­jäl­lä on erit­täin pal­jon poliit­ti­sis­ta, uskon­nol­li­sis­ta, kan­sal­li­sis­ta ja jopa sek­su­aa­li­suun­tau­tu­mi­seen liit­ty­vis­tä syis­tä vai­not­tu­ja ihmi­siä, joi­den elä­mäs­tä viran­omais­mie­li­val­ta on teh­nyt hel­ve­tin. Heil­lä ei ole mah­dol­li­suut­ta elää nor­maa­lia elä­mää koti­maas­saan. Saman­lai­sia mai­ta ovat myös mm. Turk­ki ja Kii­na, joil­la on erit­täin mit­ta­via ihmi­soi­keus­on­gel­mia, vaik­ka­kaan ei sisäl­lis­so­taa tai mit­ta­via luonnonmullistuksia.

    Juu­ri täl­lai­sis­ta mais­ta saa­pu­vat, poliit­ti­sis­ta syis­tä vai­no­tut ovat sitä pako­lais­ten eliit­tiä, jota nime­no­maan kan­nat­tai­si ottaa Suo­meen — itsek­käis­tä syis­tä. Esim. Ame­ri­kan huip­pu­yli­opis­tot luo­tiin alun­pe­rin pit­käl­ti auto­ri­taa­ri­sia hal­lin­to­ja Euroo­pas­ta paen­neil­la voimilla.

  14. Afri­kas­sa on niin suu­ria pako­lais­mää­riä, ettei hei­dän asut­ta­mi­sen­sa muu­al­le tun­nu rea­lis­ti­sel­ta. Mut­ta vaik­ka lei­re­jä ei voi tyh­jen­tää koko­naan, mii­tä voi edes pienentää. ”

    Pitäi­si kai­kin tavoin ede­saut­taa sitä, ettei Afri­kas­sa syn­tyi­si tar­vet­ta pae­ta pako­lais­lei­reil­le. Myös pako­lais­lei­rien olo­suh­tei­ta pitäi­si voi­da paran­taa, esim. anta­mal­la lei­ri­läi­sil­le riit­tä­väs­ti asei­ta ja ase­kou­lu­tus­ta puo­lus­ta­maan itseään.

    Afri­kas­sa käyn­nis­sä ole­vaa “etnis­tä puh­dis­tus­ta” eli kan­san­mur­haa, jos­sa vie­raan hei­mon, klaa­nin, rodun tai uskon­non edus­ta­jia jär­jes­tel­mäl­li­ses­ti vai­no­taan ja tape­taan, pitäi­si voi­da estää. Ihmi­siä on aseis­tet­ta­va, jot­ta he pys­ty­vät puo­lus­tau­tu­maan tap­pa­ji­aan vastaan.

    Suo­mi voi­si toi­mia täs­sä asias­sa tien­näyt­tä­jä­nä, ja aseis­taa tar­koin vali­koi­tu­ja hen­ki­löi­tä toi­mi­maan omien kan­so­jen­sa puo­lus­ta­ji­na. Meil­lä on myös hyviä suo­ma­lai­sia asei­ta annet­ta­vak­si näil­le apua tar­vit­se­vil­le ihmisille.

    Suo­mea­kin autet­tiin aika­naan samal­la tavoin, ja näi­den ase­kou­lu­tuk­sen saa­nei­den hen­ki­löi­den, jää­kä­rien, avul­la Suo­mi lopul­ta lunas­ti itsel­leen pai­kan itse­näis­ten kan­so­jen jou­kos­sa, ja pys­tyy nyt mak­sa­maan vel­kaan­sa maailmalle.

    Kii­tok­sia lois­ta­vas­ta blo­kis­ta, jat­ka hyvää työtä!

  15. Tun­nus­tan, etten eri­tyi­sem­min pidä nykyi­ses­tä tur­va­pai­kan­ha­ku­me­net­te­lys­tä, sil­lä se on muut­tu­nut de fac­to siir­to­lai­suu­den kana­vak­si kier­tä­mään nor­maa­le­ja siir­to­lai­sil­le ase­tet­tu­ja vaa­ti­muk­sia. Tähän tulok­seen olen tul­lut kat­so­mal­la tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den mää­rän ja myön­net­ty­jen tur­va­paik­ko­jen suh­det­ta, jota en juu­ri nyt löy­dä Tilas­to­kes­kuk­sen erin­omai­sen seka­val­ta web-sivustolta.

    Sii­nä, mis­sä pako­lais­jär­jes­tel­mä itses­sään lie­nee jos ei nyt tar­peel­li­nen niin aina­kin vält­tä­mä­tön paha, sen vesit­tä­mi­nen siir­to­lai­suus­ka­na­vak­si tar­koit­taa sitä, että jos­sain vai­hees­sa mit­ta saat­taa täyt­tyä jos­sa­kin, ja sii­nä koh­taa voi sit­ten men­nä myös koko pakolaisjärjestelmä.

    Mitä sit­ten pitäi­si teh­dä? Itse olen ehdot­ta­nut toi­saal­la jota­kuin­kin näi­tä asioita:

    1) Ryh­dy­tään nou­dat­ta­maan ole­mas­sao­le­via sopi­muk­sia. Muis­taak­se­ni joku Dubli­nin sopi­mus tms. edel­lyt­tää, että tur­va­paik­kaa hae­taan ensim­mäi­ses­sä EU-maas­sa, johon tul­laan. Eikä käy­dä hake­mas­sa yksi hyl­käys yhdes­tä maas­ta, sit­ten men­nä seu­raa­vaan jne. tai mah­dol­li­ses­ti monen maan läpi sii­hen, jos­sa sys­tee­mi on lep­suin ja/tai sosi­aa­li­tur­va antoisin.

    2) Kopioi­daan Sveit­sis­tä mal­li sii­tä, että tur­va­pai­kan­ha­ki­jan on aktii­vi­ses­ti avus­tet­ta­va tapauk­sen­sa tut­ki­mi­ses­sa ja olta­va hait­taa­mat­ta sitä. Jos tur­va­pai­kan­ha­ki­ja syyl­lis­tyy ilmei­seen hai­tan­te­koon muut­ta­mal­la tari­naan­sa aina kun van­haan alkaa tul­la joku tolk­ku, tämä on hyl­käys­pe­rus­te itsessään

    3) Kopioi­daan Austra­lias­ta mal­li, jos­sa tur­va­pai­kan­ha­ki­jat ovat jos­sain säi­lös­sä hake­muk­sen­sa käsit­te­lyn ajan

    4) Luo­vu­taan B‑lupakäytännöstä, eli tur­va­paik­ka ja pysy­vä työ- ja oles­ke­lu­lu­pa myön­ne­tään tai sitä ei myön­ne­tä. En usko kotou­tu­mi­sen yrit­tä­mi­sen motii­vin ole­van kovin kor­keal­la, jos vuo­den välein on ris­ki jou­tua läh­te­mään johon­kin muu­al­le. Äly­tön väli­muo­to kuu­lui­si pois­taa, mikä tar­koit­tai­si näh­däk­se­ni sitä, että tur­va­paik­ko­ja kuu­lui­si myön­tää nykyis­tä enemmän. 

    5) Kol­mos­koh­dan takia lisä­tään resurs­se­ja hake­mus­ten käsit­te­lyyn niin pal­jon, että hake­muk­sen käsit­te­lyn tavoi­tea­jak­si voi­daan ottaa kol­me kuu­kaut­ta. Tuo aika voi­daan asua jos­sain vähän val­vo­tum­mis­sa­kin olo­suh­teis­sa eikä tämä mie­les­tä­ni ole koh­tuu­ton­ta tai nöyryyttävää. 

    Tavoit­tee­ni näil­lä kei­noil­la on seu­loa vai­noa paos­sa ole­vat sel­vil­le nopeas­ti ja tehok­kaas­ti ja lähet­tää kaik­ki muut pois, jot­ta tur­va­paik­ka­me­net­te­ly ei sot­keen­nu siir­to­lai­suus­asioi­hin tai pel­käs­tään köy­his­tä olois­ta rik­kaam­piin läh­te­vien asioihin.

  16. Olen vie­rail­lut ker­ran YK:n pako­lais­lei­ril­lä Poh­jois- Kenias­sa päi­vän­ta­saa­jan paik­keil­la. Paik­ka oli täyn­nä Suda­nis­ta tul­lei­ta pako­lai­sia. Heil­le yri­tet­tiin teh­dä kaik­kea sitä, mitä Lot­ta Roti esit­ti, mut­ta on se toki vai­kea­ta kes­kel­lä hiek­kae­rä­maa­ta. Ei siel­lä aina­kaan maan­vil­je­lys­tä voi harrastaa. 

    Pitäi­si siis pyr­kiä rau­hoit­ta­maan olot Suda­nis­sa. Pek­ka Haa­vis­to esi­mer­kik­si on tätä par­haan­sa mukaan yrit­tä­nyt, mut­ta konflik­ti on eri muo­dois­saan kes­tä­nyt jo puo­li vuosisataa. 

    Tur­ha pelä­tä, että Afri­kan pako­lais­lei­reil­lä ole­via yri­tet­täi­siin tyh­jen­tää Euroop­paan. Mut­ta juu­ri sik­si, ettei näin teh­dä, meil­lä on oma vas­tuum­me näi­den lei­rien kus­tan­nuk­sis­ta. Ei sitä voi kenia­lais­ten vas­tuul­le yksin laittaa.

  17. Kos­ka pako­lais­lei­reil­lä ole­vat eivät ole välit­tö­mäs­sä hen­gen­vaa­ras­sa, he eivät ole enää pako­lai­sia ollen­kaan. Jotain täl­lais­ta esit­ti­vät Asko Sau­ra ja Jari Leino.

    Ovat­ko kir­joit­ta­jat siis ihan tosis­saan, että oli­si ollut joten­kin onnel­li­sem­paa jät­tää Viet­na­min vene­pa­ko­lai­set kym­me­nik­si vuo­sik­si lei­reil­le? Hyvää, työ­ky­kyis­tä jouk­koa mätä­ne­mään kasarmeihin?

    Mihin vene­pa­ko­lai­set oli­si­vat men­neet. He oli­vat viet­na­mi­lais­ten syyl­lis­ty­neet anteek­sian­ta­mat­to­maan rikok­seen, liit­tou­tu­neet ensin rans­ka­lais­ten ja sit­ten ame­rik­ka­lais­ten kans­sa sotaan viet­na­mi­lai­sia vas­taan. Samas­ta syys­tä ei ollut oikein asi­aa Kiinaan.

  18. Jaak­ko Lau­ri­la var­maan­kin vit­sai­lee esit­täes­sään että Afri­kan ongel­mat rat­kais­tai­siin vie­mäl­lä Afrik­kaan lisää asei­ta. Itse en usko tap­po­vä­li­nei­den puut­teen ole­van kaik­kein akuu­tein ongel­ma Afri­kas­sa. Hyvin­hän siel­lä saa­dan kan­san­mur­hat aikai­sek­si ihan puu­koin ja puntareinkin.

    Itse en usko että Afri­kas­ta konflik­tit lop­puu pel­käl­lä YK-jouk­ko­jen väliin lähet­tä­mi­sel­lä. Pitäi­si puut­tua perim­mäi­siin syi­hin. Oli­si­ko lii­an rank­ka kei­no muo­dos­taa väes­tön pak­ko­siir­roil­la Afri­kan man­te­reel­le sel­lai­set kan­sal­lis­val­tiot, ettei koko ajan tar­vit­si­si käy­dä sisällisotaa?

  19. Osmo, älä viit­si pys­tyt­tää olkiuk­ko­ja. Minä kir­joi­tin ihan oikeas­ti seu­raa­vaa: “kiin­tiö­pa­ko­lai­set­han tie­tääk­se­ni tule­vat pää­sään­töi­ses­ti pako­lais­lei­reil­tä, mikä on ris­ti­rii­das­sa sen peri­aat­teen kans­sa, että pako­lai­suus on vain väliai­kai­nen pako akuu­tin väki­val­lan uhan alta. Tur­va­pai­kan­ha­ki­ja taas voi olla tulos­sa suo­raan ensim­mäi­seen tur­val­li­seen paik­kaan.” Jokai­nen voi tar­kis­taa sen aiem­mas­ta viestistäni. 

    Minä­pä ryh­dyn kes­kus­te­le­maan vaih­teek­si samal­la mital­la. Olet­ko sinä ihan tosis­saan sitä miel­tä, että on onnel­li­sem­paa hakea pako­lais­lei­ril­tä mum­mo ja kään­nyt­tää samal­la kuo­le­man­vaa­ras­sa ole­va uskon­ton­sa takia vai­not­tu tur­va­pai­kan­ha­ki­ja takai­sin koti­maa­han­sa? Ei tar­vit­se vas­ta­ta. Kysy­mys on täs­sä vain osoit­ta­mas­sa sinul­le, miten töke­röl­lä taval­la yri­tit yllä “kes­kus­tel­la”.

    Vaka­vam­min, pako­lais­lei­reil­lä on tyy­pil­li­ses­ti erit­täin kur­jaa. Sin­ne on usein pää­dyt­ty ihan todel­li­sis­ta syis­tä. Sil­ti väli­tön ongel­ma on rat­ken­nut jo lei­ril­lä: kur­kun­leik­kaa­ja on jo tyy­ty­nyt sii­hen, että vai­not­tu on pois­sa sil­mis­tä, tai tsu­na­min tuhoa­man kodin tilal­la on hökkeli. 

    Kun ihmi­nen hae­taan pako­lais­lei­ril­tä län­si­maa­han, ei enää pelas­te­ta hen­keä alku­pe­räi­sel­tä uhal­ta, vaan teh­dään jotain hie­nom­paa ja tar­jo­taan uusi mah­dol­li­suus mie­lek­kää­seen elä­mään joko väliai­kai­ses­ti tai jopa pysy­väs­ti. Samal­la jae­taan kus­tan­nuk­sia lei­rin pyö­rit­tä­jän ja län­si­maan välil­lä ja siten anne­taan mah­dol­li­suus ken­ties useam­pien pelas­tu­mi­seen. Samal­la aute­taan mah­dol­li­sen etni­sen puh­dis­tuk­sen suo­rit­ta­jaa vie­mäl­lä puh­dis­tet­ta­va pois paikalta.

    Minus­ta on hyvin has­sua, jos et ole näis­tä kai­kis­ta em. sei­kois­ta samaa miel­tä kans­sa­ni. Toi­voi­sin, että ladat­tu­jen jat­ko­ky­sy­mys­ten sijas­ta ker­toi­sit, mikä kiikastaa.

  20. Peri­aat­tees­sa olen muu­ten samaa miel­tä Osmon kans­sa, mut­ta yksi asia pis­ti sil­mään: Jos pako­lais­lei­reil­ta haa­li­taan län­si­mai­hin pako­lai­sik­si ne, joil­la “on edel­ly­tyk­siä sopeu­tua”, niin tämä joh­taa aika pai­na­jais­mai­seen tilan­tee­seen lähtömaissa. 

    Epä­miel­lyt­tä­vä ter­mi “ros­ka­sak­ki” tulee nimit­täin välit­tö­mäs­ti mie­leen sii­tä popu­laa­tios­ta, joka jää jäl­keen. Jos se poruk­ka jäte­tään, kos­ka heil­lä ei ole edel­ly­tyk­siä pär­jä­tä, niin mil­lai­set edel­ly­tyk­set heil­lä on pär­jä­tä sit­ten konflik­tin ja/tai pako­lais­vir­ran run­te­le­mas­sa köy­häs­sä maassa? 

    Itse en tie­dä rat­kai­sua tähän ongelmaan.

  21. Hen­ki­lö, joka ei halun­nut osal­lis­tua kes­kus­te­luun omal­la nimel­lään, lähet­ti ohei­sen lin­kin. Se ker­too tur­va­paik­ka­ha­ke­mus­ten mää­räs­tä, joka on las­ke­nut, ja hyväk­sy­tyik­si tul­lei­den osuu­des­ta, joka on nous­sut. Vai­kut­taa sil­tä, että EU:n pon­nis­te­lut jär­jes­tel­män vää­rin­käyt­tö­nes­tä­mi­sek­si alka­vat purra.

    http://www.migri.fi/netcomm/content.asp?article=3249

    Tähän kes­kus­te­luun ei siis edel­leen­kääm voi osal­lis­tua nimi­mer­kil­lä, mikä on jää­nyt aika monel­ta kom­ment­tien lähet­tä­jäl­tä huomaamatta.

  22. Oli­si­ko lii­an rank­ka kei­no muo­dos­taa väes­tön pak­ko­siir­roil­la Afri­kan man­te­reel­le sel­lai­set kan­sal­lis­val­tiot, ettei koko ajan tar­vit­si­si käy­dä sisällisotaa?”

    On vää­rin kuvi­tel­la, että Afri­kan kaik­ki etni­set ryh­mät oli­si­vat kyl­lin suu­ria muo­dos­ta­maan “kan­sal­lis­val­tio­ta”. Van­hal­la isku­lauseel­la “siir­to­maat loi­vat val­tiot piit­taa­mat­ta perin­tei­sis­tä hei­mo­ra­jois­ta” on jon­kin ver­ran point­tia esi­mer­kik­si Län­si-Afri­kas­sa, jos­sa kah­den mer­kit­tä­vän ja alu­eel­li­ses­ti suu­ren kie­len — man­din­kan ja wolo­fin — puhu­jat ovat hajal­laan eri val­tiois­sa, joil­la on eri siir­to­maa­kie­li. Mut­ta tyy­pil­li­nen afrik­ka­lai­nen maa on täyn­nä pie­niä, muu­ta­man tuhan­nen tai kym­me­nen tuhan­nen hen­gen etni­siä ja kie­lel­li­siä ryh­miä. Mitä näil­le teh­dään? Tapetaan?

    En ole Afri­kan asian­tun­ti­ja, mut­ta geo­ling­vis­tii­kas­ta tie­dän minä­kin jotain, ja Afrik­ka tun­ne­taan aika­moi­se­na pik­ku­kiel­ten vii­dak­ko­na. En suo­raan sanoen häm­mäs­tyi­si ollen­kaan, jos Afri­kan väes­tös­tä murs­kaa­va enem­mis­tö kuu­lui­si alle mil­joo­nan ihmi­sen puhu­mien kiel­ten puhujiin.

    Soma­lia on, kuten tie­däm­me, yksi Afri­kan pahim­pia ja pit­kä­ai­kai­sim­pia konflik­ti­pe­säk­kei­tä, jos­sa ei ole ollut toi­mi­vaa hal­li­tus­ta vuo­si­kym­me­niin. Se on myös, yllä­tys yllä­tys, yksi Afri­kan kie­lel­li­ses­ti homo­gee­ni­sim­mis­tä mais­ta. Ns. vähem­mis­tö­kie­lis­tä­kin suu­rin osa on soma­lian lähi­su­ku­kie­liä, joi­ta voi­daan pitää lähes mur­tei­na. Kame­run, joka on maan­osan pahim­pia kie­lel­li­siä tilk­ku­täk­ke­jä, on Afri­kan mit­ta­puil­la ollut koh­tuul­li­sen vakaa maa.

    Euroop­pa­lai­sis­sa olois­sa kie­lel­lis­pe­rus­tai­sel­la natio­na­lis­mil­la voi jos­sain mää­rin olla point­tin­sa, kos­ka tääl­lä on suu­ria kie­lia­luei­ta. Mut­ta Euroo­pan ulko­puo­lel­la kan­sal­lis­val­tio on ylei­ses­ti ottaen erit­täin huo­no idea.

    Ira­nis­sa alle puo­let asuk­kais­ta puhuu per­si­aa äidin­kie­le­nään — loput puhu­vat joko jotain muu­ta ira­ni­lais­kiel­tä (vaik­ka­pa kur­dia) tai sit­ten jotain turk­ki­lais­kiel­tä (Ira­nis­sa on enem­män aze­rin kie­len puhu­jia kuin Azer­baidza­nis­sa). Per­sia on kui­ten­kin ainoa viral­li­nen kie­li, ja kur­de­ja lukuu­not­ta­mat­ta siel­lä ei tun­tui­si esiin­ty­vän kovin mer­kit­tävs­ti edes kan­sal­lis­ta sepa­ra­tis­mia. Osit­tain tämä joh­tu­nee vuo­si­tu­han­ti­sen val­ta­kun­nan val­tiol­li­ses­ta jat­ku­vuu­des­ta. Sii­nä koh­das­sa maa­il­maa on ollut jon­kin­lai­nen Ira­nin tai Per­sian val­tio mui­nai­sen Krei­kan ajois­ta saakka.

  23. Olen pää­piir­teit­täin samaa miel­tä kai­kes­ta mitä Osmo kir­joit­ti. Kiin­tiö­pa­ko­lai­sis­ta sen ver­ran, että jos Suo­mi halu­aa lie­vit­tää epä­va­kai­den aluei­den köy­hien naa­pu­ri­mai­den talou­del­lis­ta taak­kaa, niin minus­ta se oli­si parem­pi teh­dä niin, että Suo­men talou­del­li­sel­la tuel­la pako­lai­set asu­tet­tai­siin mah­dol­li­sim­man lähel­le aluet­ta jol­ta he ovat peräi­sin, jol­loin palaa­mi­nen oli­si helpompaa.
    Tär­kein point­ti minun mie­les­tä on juu­ri maa­han­muut­to­sää­dös­ten roi­ma lie­ven­tä­mi­nen, että tur­va­pai­kan hake­mi­nen ei oli­si juu­ri kenel­lek­kään hou­kut­te­la vaih­toeh­to. Ihan­ne tilan­tees­sa rajat oli­si­vat täy­sin auki kenen tahan­sa tul­la ja men­nä. Samal­la pitäi­si sit­ten luo­pua suu­rim­mas­ta osas­ta tulon­siir­to­ja, että jär­jes­tel­mää ei voi­tai­si käyt­tää hyväksi.

  24. Tur­ha pelä­tä, että Afri­kan pako­lais­lei­reil­lä ole­via yri­tet­täi­siin tyh­jen­tää Euroop­paan. Mut­ta juu­ri sik­si, ettei näin teh­dä, meil­lä on oma vas­tuum­me näi­den lei­rien kustannuksista.”

    Ilman muu­ta, kus­tan­nuk­sis­sa, olo­jen kohen­ta­mi­ses­sa ja mah­dol­li­suuk­siem­me mukaan pako­lais­ten koti­mai­den rau­hoit­ta­mi­ses­sa on mie­les­tä­ni kaik­kien sivis­ty­nei­den hyvin­voin­ti­mai­den vel­vol­li­suus auttaa. 

    Jos se poruk­ka jäte­tään, kos­ka heil­lä ei ole edel­ly­tyk­siä pär­jä­tä, niin mil­lai­set edel­ly­tyk­set heil­lä on pär­jä­tä sit­ten konflik­tin ja/tai pako­lais­vir­ran run­te­le­mas­sa köy­häs­sä maassa?

    Itse en tie­dä rat­kai­sua tähän ongelmaan.”

    Tai­taa irro­ta nobe­li sil­le, joka tuon ongel­man rat­kai­see. Sii­nä täy­ty­nee aloit­taa ihan Maz­lowin tar­ve­hie­rar­kian poh­jal­ta. Heil­le pitää ensin saa­da tur­val­li­nen koti­maa. Sit­ten kat­to pään pääl­le, puh­das­ta vet­tä, pel­to­tilk­ku vil­jel­tä­väk­si tai kar­jaa. Kylään kou­lu lap­sil­le, neu­vo­la. Oli­si hie­noa, jos voi­sim­me tar­jo­ta aka­tee­mi­sia tut­kin­to­ja lah­jak­kail­le afrik­ka­lai­sil­le, jot­ka meni­si­vät sit­ten raken­ta­maan koti­maa­taan — mut­ta tie­tys­ti he yksi­löi­nä saat­ta­vat mie­luum­min halu­ta teh­dä uraa ja rahaa län­nes­sä, eikä hei­tä sii­tä voi moittia.

  25. Osmo, eliit­tiä­kö todel­la­kin vain vai­no­taan? Kuvi­tel­laan­pa has­su tilan­ne, että Suo­mes­ta joku haluai­si pakoon ulko­mail­le, tur­va­paik­kaan. Mikä sel­lai­nen tilan­ne oli­si ja min­ne hän pyr­ki­si nyt? 

    Tur­va­pai­kan haki­ja on pait­si huo­lis­saan omas­ta tur­val­li­suu­des­ta, merk­ki­nä oman yhteis­kun­tan­sa suvait­se­mat­to­muu­des­ta. Niin­pä hän­tä tulee aut­taa, onhan hän jou­tu­mas­sa vai­non uhriksi. 

    Entä­pä suo­ma­lai­nen pedo­fii­li tur­va­pai­kas­saan Kua­ka­pua­kas­sa (kuvit­teel­li­nen valtio)?

  26. Jaak­ko Lau­ri­lan puheen­vuo­ron (4.3. 1.30) alkuo­san kri­tiik­kiin pako­lais­lei­rien ja tur­va­paik­ko­jen vas­tak­kai­na­set­te­lus­ta voin yhtyä (lop­pu­puo­len ase­va­rus­te­luu­lot­tu­vuu­den ide­aa en minä­kään oival­ta­nut). Olen jos­tain luke­nut, että esi­mer­kik­si Suda­nin lie­peil­lä ole­vat pako­lais­lei­rit ovat niin täyn­nä, ihmis­mää­rät jopa yli 200 000:n, että toi­mi­va huol­to alkaa olla teo­reet­ti­nen­kin mah­dot­to­muus. Sen lisäk­si tur­val­li­suus­ti­lan­ne siel­lä saat­taa olla niin huo­no, että jot­kut ovat päät­tä­neet pala­ta koti­seu­dul­leen. Tämän perus­teel­la jokai­nen pako­lai­nen, jon­ka euroop­pa­lai­nen val­tio ottaa vas­taan, hel­pot­taa tilan­net­ta lei­ris­sä. Oma kysy­myk­sen­sä toki on, mil­lä tavoin UNHCR ja sen jäsen­maat halua­vat pako­lais­po­li­tiik­kaa kehi­tet­tä­vän. Kai­kil­le kana­vil­le kui­ten­kin löy­tyy täl­lä het­kel­lä perus­tel­tu tilauksensa.

    Panu Höglun­din pis­tey­tys­nä­kö­kul­ma tun­tuu hyvin nyky­ajan mei­nin­kiin sopi­val­ta(!) Sitä­hän omas­sa muo­dos­saan tul­laan sovel­ta­maan­kin Bri­teis­sä lähi­vuo­den aika­na. Tulee kui­ten­kin muis­taa, kan­sain­vä­lis­ten sopi­mus­ten hen­ges­sä, että vähin­tään nykyi­sen kal­tai­seen b‑lupaan tulee riit­tää “nuh­teet­to­muu­des­ta” saa­dut pis­teet ilman suu­rem­pia näyt­tö­jä. Näin ollen esi­mer­kik­si Panun näke­mys nuor­ten mies­ten syr­ji­mi­ses­tä hei­dän suku­puo­len­sa perus­teel­la arvioi­dun “ter­ro­ris­mi­ris­kin” vuok­si ei kes­tä min­kään län­si­maan ihmis­kä­si­tyk­sen perusteita.

    kul­ma­han tulee omas­sa muo­dos­saan Pisteytykse

  27. Ihan ensik­si suu­ri ja kun­nioit­ta­va hatun­nos­to blo­gin pitä­jäl­le! Vaa­tii sivii­li­roh­keut­ta ottaa esiin näin arka aihe ja vie­lä­pä sanoa kir­joit­taa sii­tä asiois­ta, jot­ka ovat ovat mel­ko ylei­ses­sä tie­dos­sa, mut­ta joi­den ääneen sano­mi­nen on yleen­sä liki­main kiel­let­tyä. Voi olla, että blo­gin­pi­tä­jä saa omas­sa puo­lues­saan kuul­la asias­ta, mut­ta mie­les­tä­ni tämän kes­kus­te­lun avaa­mi­nen on osoi­tus val­miu­des­ta suh­tau­tua asi­aan avo­mie­lei­ses­ti ja käy­dä depat­tia asiapohjalta.

    Pako­lai­suu­des­ta puhu­taan usein ongel­ma­na, mut­ta sehän on oire ei ongel­ma. Tar­ken­ne­taan nyt että täs­sä kir­joit­taes­sa­ni tar­koi­tan pako­lai­suu­del­la tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­ta, en pel­käs­tään YK:n pako­laiss­ta­tuk­sen vaa­ti­muk­set täyt­tä­viä henkilöitä.

    Näki­sin, että pako­lais­ten otta­mi­nen län­si­mai­hin on kui­ten­kin monel­la tapaa tehot­ton­ta ja hyö­dy­tön­tä. Se edus­taa erään­lais­ta “ket­tu­tyt­tö­mo­raa­lia” jos­sa tär­ke­ää on tun­tea teke­vän­sä jotain ennem­min kuin se mitä oikeas­ti saa aikaan.

    Pako­las­ten otta­mi­nen esim. Suo­meen on hil­lit­tö­män kallista.Yhden pako­lai­sen tääl­lä aiheut­ta­mil­la kus­tan­nuk­sil­la voi­tai­siin mak­saa hyvin monen pako­lai­sen elä­mä lähem­pä­nä läh­tö­maa­ta. Toi­saal­ta sii­hen käy­te­tyl­lä rahal­la voi­tai­siin rat­koa pal­jon ongel­mia pai­kan pääl­lä tai vime kädes­sä vaik­ka vain paran­taa pako­lais­lei­rien olo­ja niin, että niis­sä oli­si inhi­mil­li­ses­ti mah­dol­lis­ta asua kun­nes konflik­ti hellittää.

    Toi­saal­ta resurs­sit, jot­ka käy­te­tään pako­lais­ten otta­mi­seen koh­dis­tu­vat huo­nos­ti ja epä­ta­sa-arvoi­ses­ti. Paril­le anne­taan pajon ja tuhan­net jää­vät koko­naan ilman. Lisäk­si tän­ne asti pää­se­vät tur­va­pai­kan­ha­ki­jat, eivät usein­kaan ole nii­tä jot­ka ovat eni­ten suo­je­lun tar­pees­sa. Kaik­kein kur­jim­mas­sa ase­mas­sa ole­vil­la ei ole resurs­se­ja läh­teä mat­kus­ta­maan pal­lon toi­sel­le puo­lel­le (tämä ei tie­ten­kään kos­ke kiintiöpakolaisia).

    Pako­lais­ten on vai­kea sopeu­tua näin pal­jon hei­dän omas­taan poik­kea­vaan kult­tuu­riin ja ympä­ris­töön. Toi­saal­ta tämä “eri­lai­suus” aiheut­taa tääl­lä häm­men­nys­tä ja vai­keut­taa jär­ke­vää sopeut­ta­mis­ta, kos­ka esim. tuli­joi­hin käyt­täy­ty­mi­seen yms. koh­dis­tu­vien vaa­ti­mus­ten esit­tä­mi­nen koe­taan hyvin han­ka­la­na. Jos tur­va­pai­kan­ha­ki­ja sen sijaan sijoit­tui­si mah­dol­li­sim­man maan­tie­teell­sies­ti ja kult­tuu­ri­ses­ti lähei­seen maa­han (jos­sa ei var­maan ole talou­del­li­ses­ti yhtä hyvä kuin esim. Suo­mes­sa, mutat jos­sa hän saa sen tur­val­li­suu­den jota hän ensi­si­jai­ses­ti on hake­mas­sa), hän toden­nä­köi­ses­ti sopeu­tui­si parem­min ja myös ympä­röi­vän yhteis­kun­nan oli­si hel­pom­pi sopeu­tua häneen.

    Jos län­si­maat-optio oli­si sul­jet­tu pois, se voi­si myös sitout­taa krii­sia­lueit­ten väes­töä parem­min alu­een kehit­tä­mi­seen. Ennen­kaik­kea nuo­ria mie­hiä ja kou­lu­tet­tua väes­töä. Nuo­ret mie­het (ja hei­dän fyy­si­nen työ­voi­man­sa), jot­ka muo­dos­ta­vat aina­kin Afrik­ka­lais­ten pakolaisten/siirtolaisten enem­mis­tön, ovat kui­ten­kin krii­sia­lueit­ten kehi­tyk­sen kan­nal­ta aina avai­na­se­mas­sa. Jos he häi­py­vät parem­man elä­män peräs­sä muu­al­le ei pai­kal­le jää­neil­lä juu­ri ole mah­dol­li­suut­ta parem­paa tule­vai­suu­ta raken­taa. Glo­baa­lis­ti yli­kan­soit­tu­nut maa­il­ma ei kes­tä sel­lais­ta vaih­toeh­toa, että mer­ki­tä­vä osa maa­pal­lon pin­ta-alas­ta jää pysy­väs­ti kriisialueiksi.

    Mie­les­tä­ni kun kat­soo maa­il­mas­sa ympä­ril­leen on aika sel­vää, että vähän­kään laa­jem­mas­sa mit­ta­kaa­vas­sa pako­lai­suus ei ilmiö­nä ole tuo­nut hel­po­tus­ta nii­den alueit­ten ongel­miin, jois­ta pako­lai­set nyky­ään tule­vat, sen sijaan vain onnis­tu­nut levit­tä­mään näi­tä ongel­mia muuallekkin.

  28. Panun näke­mys nuor­ten mies­ten syr­ji­mi­ses­tä hei­dän suku­puo­len­sa perus­teel­la arvioi­dun “ter­ro­ris­mi­ris­kin” vuok­si ei kes­tä min­kään län­si­maan ihmis­kä­si­tyk­sen perusteita.”

    Min­kä ter­ro­ris­mi­ris­kin? Tai­dat olla luku­tai­do­ton. Sanoin, että nuo­ret mie­het — kai­kis­sa mais­sa, kai­kis­sa maan­kol­kis­sa, kai­kis­sa maa­no­sis­sa, poik­keuk­set­ta — teke­vät enem­män rikok­sia kuin nuo­ret naiset.

    Pako­lais­ten koh­dal­la on huma­ni­taa­ri­sis­ta syis­tä vai­kea vali­ta ja vali­koi­da (vaik­ka sitä­kin täs­sä kes­kus­te­lu­ket­jus­sa on ker­rot­tu mui­den mai­den, eri­tyi­ses­ti suur­ten anglo­sak­sis­ten siir­to­lai­suus­mai­den har­joit­ta­van). Mut­ta sit­ten kun tulee voi­maan oikea siir­toa­li­suus­kiin­tiö, jos­sa esim. vää­rät tur­va­pai­kan­ha­ki­jat voi­vat hakea kan­sa­lai­suus­put­keen, sii­nä kiin­tiös­sä voi­daan hyvin har­joit­taa vali­koin­tia eri­lais­ten kri­tee­rien perus­teel­la. Myös sukupuolen.

  29. vähin­tään nykyi­sen kal­tai­seen b‑lupaan tulee riit­tää “nuh­teet­to­muu­des­ta” saa­dut pis­teet ilman suu­rem­pia näyttöjä.”

    B‑lupa on kyl­lä itses­sään ongel­ma, joka pitäi­si pois­taa. Hen­ki­löl­lä, joka on maas­sa yhtään min­kään­lai­sel­la oles­ke­lu­lu­val­la, tuli­si ehdot­to­mas­ti olla kaik­ki por­tit auki kan­sa­lai­sek­si ansioi­tu­mi­seen, ja aivan ensim­mäi­sek­si oikeus hakea työ­tä. Maas­sa ei saa olla vaki­tyi­ses­ti yhtään, sanoo ei yhtään, työ­ky­kyis­tä ihmis­ryh­mää, joka jos­tain älyt­tö­mäs­tä teko­syys­tä on työ­mark­ki­noi­den ulko­puo­lel­la. Ja sel­lais­ta pas­ka­hom­maa ei lail­li­sil­la rehel­li­sen työn mark­ki­noil­la ole­kaan, joka ei aut­tai­si integroi­tu­maan yhteiskuntaan.

  30. Minul­la ei ole vas­taus­ta sii­hen, miten Viet­na­min kii­na­lais­ten kans­sa oli­si aika­naan pitä­nyt teh­dä, mut­ta eikös se ongel­ma ole jo hoi­det­tu? Asko Sau­ra vas­ta­si aika hyvin.

    Itse vas­tus­tan kiin­tiö­pa­ko­lais­ten siir­te­lyä maa­il­man toi­sel­le puo­lel­le, kos­ka se ei rat­kai­se ongel­maa vaan levit­tää sitä. Lisäk­si se on käy­tän­nös­sä etnis­ten puh­dis­tus­ten tukemista.

    Vas­tus­tan myös perus­teet­to­man tur­va­paik­ka­ha­ke­muk­sen teh­nei­den “uudel­leen­luo­kit­te­lua” työ­pe­räi­sik­si maa­han­muut­ta­jik­si. Jos ihmi­nen tulee Suo­meen ja ensi­töik­seen valeh­te­lee meil­le päin naa­maa (teke­mäl­lä perus­teet­to­man tur­va­paik­ka­ha­ke­muk­sen), niin mik­si mei­dän pitäi­si pal­ki­ta hän­tä mil­lään taval­la tuos­ta teosta?

    Tär­kein­tä pako­lais­po­li­tii­kas­sa on muis­taa, että kaik­kia maa­il­man konflik­te­ja ei voi­da rat­kais­ta “ote­taan ne kaik­ki heti Suo­meen asu­maan” ‑peri­aat­teel­la. Suo­ma­lai­set ovat glo­baa­lis­ti hyvin pie­ni kan­sa ja maa­il­man konflik­tit eivät ole vähe­ne­mään päin, pikem­min­kin päin­vas­toin. Me emme voi pelas­taa koko maa­il­maa. Emme ehkä edes Suomea.

    Pako­lais- kuten muus­sa­kin ulko­maa­lais­po­li­tii­kas­sa tär­kein­tä oli­si toi­mia demo­kra­tian peli­sään­tö­jen mukaan. Tämä on aivan saman­lai­nen poliit­ti­nen kysy­mys kuin ben­san hin­ta tai Nato-jäse­nyys. Poliit­ti­sis­ta kysy­myk­sis­tä voi­daan perus­tel­lus­ti olla mon­ta eri miel­tä. Mitään poliit­tis­ta kysy­mys­tä ei pidä eikä saa aset­taa mui­den ylä­puo­lel­le vetoa­mal­la sii­hen, että tämä­päs onkin ihmi­soi­keus­ky­sy­mys eikä poliit­ti­nen kysy­mys. Kan­sa­lai­sil­le tuli­si tar­jo­ta puo­lu­ee­ton­ta tie­toa sii­tä, mitä eri menet­te­ly­ta­po­jen kus­tan­nuk­set ovat rahas­sa ja yhteis­kun­nal­li­si­na vai­ku­tuk­si­na. Sen jäl­keen kan­sa­lai­sil­la tuli­si olla mah­dol­li­suus ilmais­ta mie­li­pi­teen­sä. Ja sit­ten vain toi­mi­taan enem­mis­tön tah­don mukaan.

    Nyky­ään­hän demo­kra­tia ei Suo­mes­sa toteu­du, kos­ka pako­lais­po­li­tiik­ka ja laa­jem­min maa­han­muut­to­po­li­tiik­ka ovat sel­lai­sia poliit­ti­sia kysy­myk­siä, jois­ta kes­kus­te­le­mi­nen on kiel­let­ty. Tämä blo­gi­kes­kus­te­lu on tie­tys­ti hyvä avaus, mut­ta mitään laa­jem­paa kes­kus­te­lua val­ta­me­diois­sa (joi­hin myös kriit­ti­set äänet pää­si­si­vät mukaan) me emme tule näkemään.

  31. Panu Höglund: Mun mie­les­tä olis fik­sua pidät­täy­tyä nimit­te­le­mäs­tä “vas­ta­puol­ta” nat­seiks, kun sitä ne tus­kin on. Maa­han­muut­ta­ja­kriit­ti­nen­kin on huo­mat­ta­vas­ti nat­sia rehel­li­sem­pi ter­mi kuvaa­maan heitä.

  32. Panu Höglund 4.3. 12.25: “Min­kä ter­ro­ris­mi­ris­kin? Tai­dat olla luku­tai­do­ton. Sanoin, että nuo­ret mie­het — kai­kis­sa mais­sa, kai­kis­sa maan­kol­kis­sa, kai­kis­sa maa­no­sis­sa, poik­keuk­set­ta — teke­vät enem­män rikok­sia kuin nuo­ret naiset.”

    Se oli intui­tii­vi­nen (huo­li­ma­ton­ta luke­mis­ta seu­ran­nut) kär­jis­tyk­se­ni(!) Kun on kysy­mys “pel­kis­tä” rikok­sis­ta, niin ehdo­tuk­se­si jou­tuu kyl­lä mie­les­tä­ni entis­tä­kin kysee­na­lai­sem­paan valoon.

    Panu Höglund 4.3. 12.38: “B‑lupa on kyl­lä itses­sään ongel­ma, joka pitäi­si pois­taa. Hen­ki­löl­lä, joka on maas­sa yhtään min­kään­lai­sel­la oles­ke­lu­lu­val­la, tuli­si ehdot­to­mas­ti olla kaik­ki por­tit auki kan­sa­lai­sek­si ansioi­tu­mi­seen, ja aivan ensim­mäi­sek­si oikeus hakea työ­tä. — Ja sel­lais­ta pas­ka­hom­maa ei lail­li­sil­la rehel­li­sen työn mark­ki­noil­la ole­kaan, joka ei aut­tai­si integroi­tu­maan yhteiskuntaan.”

    Käy­tin­kin b‑luvan varai­siin oikeuk­siin vii­ta­tes­sa­ni ilmai­sua “nykyi­sen kal­tai­sen”. Samaa miel­tä toki työn­te­ke­mi­sen mer­ki­tyk­ses­tä sitout­ta­ja­na — ja lisäi­sin sen rin­nal­le, samas­ta syys­tä, kielenopetuksen.

  33. Mun mie­les­tä olis fik­sua pidät­täy­tyä nimit­te­le­mäs­tä “vas­ta­puol­ta” nat­seiks, kun sitä ne tus­kin on. Maa­han­muut­ta­ja­kriit­ti­nen­kin on huo­mat­ta­vas­ti nat­sia rehel­li­sem­pi ter­mi kuvaa­maan heitä.”

    Eikö­hän ole niin, että hen­ki­löt, jot­ka blo­geis­saan yksi­tyis­koh­tai­ses­ti selit­tä­vät eri “rotu­jen” ole­van älyk­kyy­del­tään eri­lai­sia, syn­nyn­näi­ses­ti rikol­li­sia ym. ja vaa­ti­vat avoi­mes­ti rotu­pe­rus­tais­ta ulko­maa­lais­po­li­tiik­kaa sekä sel­keäs­ti vas­tus­ta­vat ihmis­ten tasa-arvoa, demo­kra­ti­aa ja indi­vi­dua­lis­mia, eivät oleel­li­ses­ti eroa nat­seis­ta. Luon­nol­li­ses­ti he väit­tä­vät ole­van­sa vain “maa­han­muut­to­kriit­ti­siä” ja voi­vat tar­peen vaa­ties­sa jal­kaut­taa pro­pa­gan­da­toi­miin mal­til­li­sem­man edus­ta­jan, kuten täs­tä­kin kes­kus­te­lusäi­kees­tä näkyy; mut­ta itse asias­sa kyse on rau­dan­lu­jas­ti yhteen hit­sau­tu­nees­ta ideo­lo­gi­ses­ta kaa­de­ri­ryh­mäs­tä, min­kä Osmo Soi­nin­vaa­ra­kin hei­dän blo­ge­jaan ja kes­kus­te­lu­foo­ru­mei­taan luke­nee­na hyvin tietää.

    Tie­tys­ti he väit­tä­vät mie­lel­lään ole­van­sa “maa­han­muut­to­kriit­ti­siä yksi­tyis­hen­ki­löi­tä”, ja onpa heil­lä myös oma “pro­pa­gan­da­mi­nis­te­ri”, joka tar­peen vaa­ties­sa ottaa yhteyt­tä blo­gien pitä­jiin ja blo­gi­si­vus­to­jen yllä­pi­tä­jiin selit­tääk­seen asiat par­hain päin.

    Äsket­täin muu­an “maa­han­muut­to­krii­tik­ko­ja” ivai­le­va paro­dia­blo­gi sul­jet­tiin, kun “pro­pa­gan­da­mi­nis­te­ri” uhkai­li blo­gi­si­vus­ton yllä­pi­tä­jiä oikeus­ju­tul­la. Saman­ai­kai­ses­ti samai­nen her­ra julis­ti “oikeus­mur­haa” ja “sen­suu­ria”, kun muu­an hei­kä­läi­nen on jou­tu­mas­sa oikeu­teen kan­san­ryh­män vas­tai­ses­ta kiihottamisesta. 

    Toi­sin sanoen ns. maa­han­muut­to­krii­ti­koil­le “sen­suu­ri” tar­koit­taa sitä, että hei­dän kir­joi­tuk­si­aan arvos­tel­laan tai hei­kä­läi­siä syy­te­tään rikok­sis­ta. Se, että he sen­su­roi­vat tois­ta miel­tä ole­vien kir­joi­tuk­sia, ei ole hei­dän mie­les­tään sen­suu­ria. Vas­taa­vas­ti ns. maa­han­muut­to­krii­ti­koi­den väi­te “demo­kra­tia ei toteu­du” tar­koit­taa käy­tän­nös­sä sitä, että he eivät pää­se mää­rää­mään asiois­ta eivät­kä aset­ta­maan kes­kus­te­lun sääntöjä.

    Näi­den tosi­seik­ko­jen perus­teel­la sanon, että ns, “maa­han­muut­to­krii­ti­kot” ovat joko nat­se­ja tai jon­kin nat­sei­hin ver­rat­ta­van tota­li­taa­ri­sen ideo­lo­gian edustajia.

  34. Jos “maa­han­muut­to­kriit­ti­set” valit­ta­vat, että hei­tä pide­tään hör­höi­nä, hei­dän pitäi­si teh­dä pesäe­ro kan­nat­ta­jiin­sa, jot­ka myös ovat hör­hö­jä. Käy­tin itse­kin aika kovaa kiel­tä, joh­tuen pos­ti­tul­vas­ta, joka oli täy­sin jul­kai­su­kel­vo­ton­ta ja jota en myös­kään jul­kais­sut. Samat nimi­mer­kit kui­ten­kin kavee­raa­vat kan­sal­lis­mie­lis­ten sivuil­la nii­den kans­sa, jot­ka pitä­vät itse itse­ään asial­li­si­na. Tuo jouk­ko estää kai­ken jär­ke­vän kes­kus­te­lun maahanmuuttopolitiikasta.

    Seu­ra leimaa.

    Myös Panu Höglund voi­si vähän sii­vo­ta kieltään.

  35. Lisä­tään vie­lä, että omas­sa blo­gis­sa­ni olen vähän väliä saa­nut sie­tää “maa­han­muut­to­krii­ti­koi­den” späm­mäys­tä jopa sel­lais­ten blog­gaus­ten kom­men­teis­sa, jot­ka ovat käsi­tel­leet täy­sin aihe­pii­riin liit­ty­mät­tö­miä asioi­ta (esim. Kul­tai­nen kom­pas­si ‑elo­ku­vaa ja uuden vuo­den ilo­tu­li­tuk­sia). Kysees­sä on aivan ilmei­ses­ti orga­ni­soi­tu, ter­ro­ris­miin ver­tau­tu­va häi­ri­köin­ti­kam­pan­ja, jol­la vai­no­taan kaik­kia, joi­den mie­li­pi­teet poik­kea­vat “maa­han­muut­to­krii­ti­kois­ta” tai jot­ka eivät ole haluk­kai­ta alis­tu­maan “maa­han­muut­to­krii­ti­koi­den” sisäi­seen poliit­ti­seen kuriin. 

    Väi­tän, että maa­han­muut­to­po­li­tii­kas­ta käy­tä­vää asial­lis­ta kes­kus­te­lua ei häi­rit­se mikään “poliit­ti­nen kor­rek­tius”, vaan orga­ni­soi­tu­nut net­ti­ter­ro­ri. Mis­sä vain net­ti­foo­ru­mil­la ale­taan puhua asias­ta, pai­kal­le rien­tä­vät päi­vys­tä­vät net­ti­ter­ro­ris­tit huu­ta­maan oman ryh­män evan­ke­liu­mia ja sol­vauk­sil­la ja uhkai­luil­la vai­en­ta­maan muut. Lopul­ta kukaan ei enää uskal­la puhua sii­tä, kos­ka kaik­ki tie­tä­vät saa­van­sa vain nis­kaan­sa net­ti­par­tion, joka späm­mää koko foo­ru­min umpeen.

  36. Minä aina­kin kes­kus­te­len kaik­kien kans­sa, jot­ka ovat haluk­kai­ta asial­li­ses­ti kes­kus­te­le­maan. Täl­lai­sia ihmi­siä löy­tyy pal­jon Jus­si Hal­la-ahon vie­ras­kir­jas­ta. Mis­tä muu­al­ta minä hei­dät oli­sin löy­tä­nyt, kun tämä aihe oli aikai­sem­min kuo­li­aak­si vai­et­tu tabu kaik­kien asial­li­sik­si miel­let­ty­jen ryh­mien joukossa? 

    En myös­kään muis­sa­kaan asiois­sa rii­te­le lak­kaa­mat­ta ihmis­ten kans­sa, jois­ta tie­dän, että yksi­mie­li­syyt­tä ei syn­ny. En tun­ge mie­li­pi­tei­tä­ni kur­kus­ta alas sel­lai­sil­le, jot­ka ovat niin vakuut­tu­nei­ta asias­taan, että hei­tä on tur­ha yrit­tää kään­nyt­tää. Sik­si en jat­ku­vas­ti “ota pesäe­roa” rasis­ti­si­na pitä­mii­ni ihmi­siin, vaik­ka hei­tä saat­taa olla samal­la pals­tal­la kes­kus­te­le­mas­sa. En myös­kään pidä rasi­tis­ta tai muu­ten huo­noa, kuten nais­vi­ha­mie­lis­tä tai sek­su­aa­li­vä­hem­mis­tö­jä koh­taan suvait­se­ma­ton­ta asen­net­ta niin kama­la­na asia­na, etten­kö nou­dat­tai­si koh­te­liai­ta käy­tös­ta­po­ja ja mah­dol­li­ses­ti jopa ystä­väl­li­syyt­tä näi­hin asen­ne­ta­sol­la syyl­lis­ty­vää koh­taan. En itse­kään lie­ne täy­del­li­nen. Tämä on *minun* käsi­tyk­se­ni suvaitsevaisuudesta. 

    Saa­ko tei­tä kaik­kia vih­rei­tä pitää anar­kis­tei­na, huu­me­myön­tei­si­nä ja ket­tu­tyt­tö­van­da­lis­min kan­nat­ta­ji­na, kun täl­lai­sia on jopa puo­lu­ees­san­ne ja todis­tet­ta­vas­ti he kan­nat­ta­vat osit­tain samo­ja asioi­ta? Vai oli­si­ko kui­ten­kin fik­sua kun­nioit­taa kes­kus­te­lu­kump­pa­nia sen ver­ran, että olet­tai­si hänen ole­van omil­la aivoil­laan ajat­te­le­va itse­näi­nen ihmi­nen ja kes­kit­tyi­si ainoas­taan sii­hen, mitä hän itse sanoo? Voin sanoa, että jos tämä kes­kus­te­lu menee ihmis­ten luo­kit­te­luun ole­tet­tu­jen ryh­mä­jä­se­nyyk­sien perus­teel­la, niin se oli minun osal­ta­ni tässä.

  37. Kos­ka “demo­kra­tia ei toteu­du” oli minun esit­tä­mä­ni väi­te, niin kom­men­toin lyhyes­ti Panul­le ja muillekin.

    Ei ole kyse sii­tä, että minun (tai edus­ta­ma­ni näkö­kan­nan) pitäi­si pääs­tä mää­rää­mään asiois­ta. En usko, että minul­la on hal­lus­sa­ni mitään lopul­lis­ta totuut­ta mis­tään asiasta.

    Jos kan­sa­lais­ten enem­mis­tön tosi­asioi­hin perus­tu­va tah­to on esim. ‘kaik­ki rajat auki ja vapaa liik­ku­vuus seu­rauk­sis­ta välit­tä­mät­tä’, niin kyl­lä minä olen val­mis alis­tu­maan enem­mis­tön tah­toon. Huo­nos­ti hoi­de­tun maa­han­muut­to­po­li­tii­kan seu­rauk­set eivät iki­nä tule kos­ket­ta­maan minua hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti, kos­ka asun maal­la, minul­la ei ole lap­sia ja kuo­len aika pian.

    Jan­ku­tan vie­lä sitä, että kyse on poliit­ti­sis­ta kysy­myk­sis­tä. Aivan sama kuin vii­nan hin­ta: jot­kut halua­vat las­kea vii­nan hin­taa seu­rauk­sis­ta välit­tä­mät­tä, vaik­ka heil­le ker­rot­tai­siin seu­rauk­set (ter­veys­hai­tat, väki­val­ta), kos­ka he eivät usko itse iki­nä jou­tu­van­sa noi­den seu­raus­ten uhrik­si. Jot­kut halua­vat nos­taa vii­nan hin­taa, vaik­ka heil­le ker­rot­tai­siin, että alko­ho­lin koh­tuu­käyt­tö voi olla jopa ter­veel­lis­tä. Jot­kut suh­tau­tu­vat asi­aan uskon­nol­li­sel­la tai muul­la fana­tis­mil­la (kiel­to­la­ki vs. jär­vet muu­tet­ta­va viinaksi).

    Vii­nan hin­ta­po­li­tiik­ka on kul­ke­nut (itse itsen­sä nimit­tä­neen) moraa­li­sen elii­tin tyran­nias­ta (“kiel­to­la­ki kan­san par­haak­si”) vah­van hol­houk­sen (“kal­lis­ta sen on olta­va, kos­ka se on ‘oikein’ ja sitä­pait­si val­tio tar­vit­see pal­jon rahaa”) kaut­ta koh­ti yhä suu­rem­paa kan­san tah­don noudattamista.

    Sama kehi­tys pitäi­si saa­da liik­keel­le myös maa­han­muut­to­po­li­tii­kas­sa: kan­sa­lai­sil­le rehel­lis­tä tie­toa ja päätösvalta.

    Kaik­ki rajat auki ‑poli­tiik­kaa on help­po kan­nat­taa, jos itse ei väli­tä tip­paa­kaan, mit­kä sen seu­rauk­set ovat suo­ma­lai­sel­le yhteis­kun­nal­la, kult­tuu­ril­le, kie­lel­le ja kan­sal­le. Jos on itse suun­ni­tel­lut asu­van­sa lop­pui­kän­sä mie­luum­min maa­il­man suur­ten met­ro­po­lien värik­kääs­sä syk­kees­sä, niin sama kai se on, mitä Suo­mel­le tapah­tuu. Kun taas joku, joka halu­aa vie­lä las­ten­lap­sien­sa­kin pys­ty­vän asu­maan elin­kel­poi­ses­sa, rau­hal­li­ses­sa ja hyvin­voi­vas­sa Suo­mes­sa voi olla asiois­ta tois­ta mieltä.

  38. Vii­ta­ten Osmon kom­ment­tiin 4. maa­lis­kuu­ta 2008 kel­lo 14.35 :

    Jos esi­mer­kik­si minä kut­sui­sin tai oli­sin kut­su­mat­ta itseä­ni maa­han­muut­to­kriit­ti­sek­si ja olen jotain tiet­tyä miel­tä Suo­meen koh­dis­tu­vas­ta maa­han­muu­tos­ta tai pako­lais­po­li­tii­kas­ta ym., ihmet­te­len kovas­ti miten minun pitäi­si teh­dä pesäe­roa “kan­nat­ta­jii­ni”, jot­ka ovat “hör­hö­jä” (huo­mioi­den sen, etten voi edes tie­tää min­kä­lai­sia vies­te­jä tän­ne kaik­ki­aan lähe­tel­lään, kos­ka suu­ri osa niis­tä — toden­nä­köi­ses­ti onnek­si — pois­te­taan). Mitä taas tulee hör­höi­hin, mie­les­tä­ni esim. Vih­rei­den kan­nat­ta­jis­ta ja jopa kan­san­edus­ta­jis­ta mer­kit­tä­vä osa on juu­ri­kin Hör­hö­jä isol­la Hö:llä, enkä sil­ti ole ehdot­te­le­mas­sa vaikk­ka­pa Osmol­le mitään pesäe­ron teke­mi­siä. Myös väi­te hör­hö­jen kans­sa “kavee­raa­mi­ses­ta” on aika epä­mää­räi­nen; jos kir­joi­tan vaik­ka­pa samal­la foo­ru­mil­la kuin joku ns. hör­hö on jos­kus kir­joit­ta­nut, “kavee­raan­ko” sil­loin, tie­täen tai tie­tä­mät­tä­ni näi­den kans­sa kom­pro­met­toi­den täl­löin täy­sin uskot­ta­vuu­te­ni nyt ja tule­vai­suu­des­sa? Ihmi­set ihan oikeas­ti ovat itse­näi­seen ajat­te­luun kyke­ne­viä ja mie­li­pi­teen omaa­mi­seen oikeu­tet­tu­ja yksilöitä

    Panun fan­t­asiat nat­seis­ta pro­pa­gan­da­mi­nis­te­reis­tä, netti“terrorista” ja yhteen­hit­sau­tu­neis­ta ideo­lo­gi­sis­ta kaa­de­reis­ta puo­les­taan ovat hänel­le tyy­pil­lis­tä (voit­te seu­ra­ta sitä esim. hänen blo­gis­saan) maa­nis-aggres­sii­vis­ta täy­sin kai­kes­ta suh­teel­li­suu­den­ta­jus­ta vapaa­ta vaah­toa­mis­ta, jol­la ei mie­les­tä­ni ole täs­sä, kii­tet­tä­vän asial­li­ses­sa kes­kus­te­lus­sa mitään sijaa. Ihmet­te­len­kin mik­si hänel­le anne­taan tääl­lä niin pal­jon tilaa lau­koa kes­kus­te­luun liit­ty­mät­tö­miä, hen­ki­lö­koh­tai­sis­ta patou­tu­mis­ta ja joh­tu­via asiat­to­muuk­si­aan. Hie­man samaan syyl­lis­tyy myös Osmo toi­si­naan ulko­maa­lais­ten­pot­ki­mi­syh­dis­tyk­si­neen. Hänel­lä on toki vapaus omas­sa blo­gis­saan kir­joit­taa mitä halu­aa, mut­ta asial­li­suus­vaa­ti­muk­sil­ta tuol­lai­set reak­tiot vie­vät aika lail­la poh­jaa pois.

  39. Ihmet­te­len vain miten tar­kas­ti pys­ty­tään sel­vit­tä­mään pako­lai­sek­si hake­van hen­ki­lön vil­pit­tö­myys. On var­sin sini­sil­mäis­tä uskoa että kaik­ki tur­va­paik­kaa hake­vat ovat ns.“hyviä ihmi­siä”. Mis­tä nämä ero­te­taan? Rikol­li­sia mah­tuu var­mas­ti jouk­koon. Ei var­maan­kaan rii­tä että tuli­ja sanoo jou­tu­neen­sa vai­non koh­teek­si syyt­tään. Sit­ten tosi­aan tuo tur­vaoaik­ka­tu­ris­mi. Se myös­kin vie resurs­se­ja todel­lis­ten avun­tar­vit­sioi­den aut­ta­mi­sel­ta. Hen­ki­löl­li­syys­pa­pe­rit voi­daan hävit­tää tai vää­ren­tää, kuten huo­mat­tiin “paluu­muut­ta­jien” koh­dal­la. Ja sit­ten kos­ka tulee se raja vas­taan jol­loin ei voi­da enää sisään ottaa? Pako­lai­set ja rikol­li­set eivät maa­il­mas­ta lopu. Suo­men resurs­sit ovat aivan lii­an mität­tö­mät ongel­maan suu­ruus­luok­kaan näh­den. Oste­taan­ko täl­lä kai­kel­la vain hyvä oma­tun­to? Tai esi­te­tään maa­il­mal­le hyvää ihmis­tä. Ja mik­si pitää­os­taa hyvää omaa­tun­toa? Ei suo­mel­la ole siir­to­maa-ajan moraa­li­sia rasit­tei­ta. Itse­kin on jou­tu­nut ikees­tä pon­nis­te­le­maan omin avuin. Suo­mi ei otta­nut vas­taan Mars­hal­la-apua vaik­ka Bob Gel­dof niin luuleekin.
    Todel­li­nen aut­ta­mi­nen on salais­ta ja huo­maa­ma­ton­ta. Kuten esi­mer­kik­si hen­ki­lö­koh­tais­ten avus­tus­sum­mien lähet­tä­mi­nen kou­lua käy­vil­le köy­hil­le lap­sil­le. Nii­den­kään raho­jen peril­le­me­nos­ta ei ole takei­ta. Tämä on huo­mat­tu mones­sa yhteydessä.

    Toi­nen asia on sit­ten “työ­pe­räi­nen” maa­han­muut­to joka sot­ke­taan täy­del­li­ses­ti tähän pakolaisapuun.

  40. Van­hoil­la kiis­ta­kump­pa­neil­la näyt­tää ole­van halu roik­kua tois­ten­sa tukas­sa. Tar­jol­la oli­si pal­jon kes­kus­te­lua ulko­maa­lais­kes­kus­te­lus­ta, mut­ta en jul­kai­se sitä, kos­ka piti puhua pakolaispolitiikasta.Tapelkaa kes­ke­nän­ne muualla.

  41. Aika hyvää ulko­maa­lais­po­li­tiik­kaa oli­si myös kehi­tys­maa­tuon­nin vapaut­ta­mi­nen. Täs­sä taan­noin puhut­tiin soke­ri­juu­rik­kais­ta. Sil­lä­kin on oma ulot­tu­vuu­ten­sa täs­sä asias­sa. Soke­rin­tuon­nin vapaa sal­li­mi­nen vas­tai­si EU:lta kym­me­nien tuhan­sien pako­lais­ten vastaanottamista.

  42. Soi­nin­vaa­ra link­ka­si aiem­min nimi­merk­ki­kir­joit­ta­jan tilas­toi­hin ja kommentoi:

    Se ker­too tur­va­paik­ka­ha­ke­mus­ten mää­räs­tä, joka on las­ke­nut, ja hyväk­sy­tyik­si tul­lei­den osuu­des­ta, joka on nous­sut. Vai­kut­taa sil­tä, että EU:n pon­nis­te­lut jär­jes­tel­män vää­rin­käyt­tö­nes­tä­mi­sek­si alka­vat purra.”

    Tah­toi­sin huo­maut­taa, että län­si­naa­pu­ris­sam­me on ollut pal­jon mei­tä vapaam­pi pako­lais­po­li­tiik­ka ja siel­lä aina­kin ira­ki­lais­ten ja soma­lia­lais­ten pako­lais­ten mää­rä on nousus­sa. Lin­kis­sä­kin mai­ni­taan­kin toki Ruot­sin ole­van poik­keus­ta­paus EU.ssa. Pako­lais­po­li­tii­kan löy­sen­tä­mi­nen voi siis lisä­tä huo­mat­ta­vas­ti pako­lais­ten mää­rää var­sin­kin jos muut EU-maat samaan aikaan tiu­ken­ta­vat pakolaispolitiikkaansa. 

    Tämä kan­nat­taa pitää mie­les­sä kun puhu­taan maa­han jää­mi­sen kri­tee­reis­tä ja lupa­käy­tän­tö­jen muut­ta­mi­ses­ta. Afg­ha­nis­ta­nis­ta, Ira­kis­ta ja Soma­lias­ta tul­leil­le anne­taan kai jat­kos­sa­kin oles­ke­lu­lu­pa suo­je­lun tar­peen perus­teel­la ja jos tämä tar­koit­taa todel­li­suu­des­sa pysy­vää oles­ke­lu­lu­paa, työ­lu­paa ja ensias­kel­ta EU-maan kan­sa­lai­suu­den saa­mi­sek­si niin tulem­me koke­maan saman kuin Ruot­si eli jat­ku­van pako­lais­mää­rän kasvun.

  43. Osmo @ 16:52

    Juu­ri näin. Vaik­ka ihmis­ten muut­ta­mis­ta rajoi­tet­tai­siin­kin, pel­käs­tään se että annet­tai­siin kaup­pa­ta­va­ran liik­kua vapaas­ti rajo­jen yli loi­si vakaut­ta ja vau­raut­ta. Vrt. Sak­san ja Rans­kan suh­teet II MS:n jäl­keen — tuot­ta­vien kaup­pa­suh­tei­den takia sodan­käyn­ti tuli­si niin kal­liik­si että se oli­si hul­lu­jen hommaa.

    Täl­lä het­kel­lä peli pyö­rii aivan toi­seen suun­taan. EU:n vero­va­roin sub­ven­toi­mia elin­tar­vik­kei­ta vie­dään kehi­tys­mai­hin jois­sa ne syr­jäyt­tä­vät koti­mai­sen tuo­tan­non. Kaik­ki kär­si­vät, pait­si kes­kus­ta­puo­lue hengenheimolaisineen.

  44. Ei ole kau­aa sii­tä, kun joku HY:n kehi­tys­maa­tie­teen pro­fes­so­ri tms (en vali­tet­ta­vas­ti muis­ta nimeä) puo­lus­ti kiven­ko­vaan suo­raa bud­jet­ti­tu­kea kehi­tys­mail­le. Se kuu­los­ti oudol­ta, kos­ka olen ymmär­tä­nyt, että nime­no­maan tämän­kal­tai­ses­ta tues­ta ei kan­sal­le ole juu­ri mitään hyötyä.

    Tär­kein­tä oli­si saa­da kehi­tys­mais­sa oma tuot­ta­va talous­e­lä­mä käyn­tiin (elä­män perus­e­del­ly­tys­ten ja kou­lu­tuk­sen ohel­la tie­ten­kin). Ja sii­nä me voi­sim­me tosi­aan aut­taa osta­mal­la hei­dän tuot­teit­taan (pääs­tä­mäl­lä ne siis markkinoille).

    Mie­les­tä­ni Suo­men vel­voi­te ihmis­ten aut­ta­mi­seen ei tule syyl­li­syy­des­tä (eikä muil­la­kaan mail­la, aja­tus kol­lek­tii­vi­ses­ta kolo­nia­lis­mi­syyl­li­syy­des­tä on höl­mö), vaan ylei­ses­tä humaa­niu­des­ta. Että kos­ka meil­lä menee hyvin, on autet­ta­va nii­tä, joil­la menee huo­nos­ti. Se, mikä on jär­ke­vä tapa aut­taa niil­lä rajal­li­sil­la resurs­seil­la, joi­ta meil­lä on, on vai­kea ja hyvä kysy­mys. Aikai­sem­min ajat­te­lin, että kiin­tiö­pa­ko­lai­sis­ta­kin pitäi­si luo­pua, kos­ka juu­ri huma­ni­tää­ri­nen maa­han­muut­to on se väy­lä, joka on tuo­nut etni­set levot­to­muu­det esim. Ruot­siin. Mut­ta olen tul­lut toi­siin aja­tuk­siin: he ovat todel­la­kin “oikei­ta” pako­lai­sia ja hei­tä on vähän. 

    Maria Lohe­lan blo­gis­sa aja­tus oli esi­tet­ty hyvin: voim­me kyl­lä antaa tur­vaa huma­ni­taa­ri­sis­ta syis­tä maa­han tul­leil­le, mut­ta mei­dän täy­tyy ottaa hei­tä vain sen ver­ran, että pys­tym­me myös huo­leh­ti­maan hei­dän integroi­tu­mi­ses­taan, joka tie­tys­ti on pal­jon haas­teel­li­sem­paa kuin töi­hin tule­vien ihmis­ten kohdalla.

  45. Maa­il­mas­sa on Suo­men lisäk­si vain 14 val­tio­ta, jot­ka otta­vat kiin­tiö­pa­ko­lai­sia. Tie­tää­kö Soi­nin­vaa­ra, mit­kä val­tiot, itse en tie­dä. Miten val­tiot ovat perus­tel­leet rat­kai­sun­sa, ne 15 ja toi­saal­ta ne muut ?
    Olen netis­sä näh­nyt UM:n artik­ke­lin ja kuvan, jos­sa Ant­ti Satu­li (kuol­lut) kerää Afri­kas­ta väkeä Suo­meen per­hee­nyh­dis­tä­mis­oh­jel­man nimis­sä. Siel­lä­hän per­hee­seen lukeu­tu­vat tädit, enot, sedät ja ser­kut, per­hei­neen. Absur­dia. Kun ser­kut on saa­tu Suo­meen isoon per­hee­seen, seu­raa taas uusi ser­kus­ten nou­to, jne, jne. No nyt muis­tuu toi­nen­kin asia mie­leen. Kar­pol­la on asi­aa ‑ohjel­mas­sa ja Aamu­leh­des­sä oli muu­ta­ma vuo­si sit­ten Ylö­jär­vel­tä asi­aa, kun sos­su mää­rä­si avo­pa­rin eroa­maan. Lap­sia­kin oli. Vas­ta sit­ten voi­tiin pulit­taa toimeentulotukea.
    Mai­nos­taa kai saa ? Siis­pä mai­nos­tan. Suo­sit­te­len läm­pi­mäs­ti lait­ta­maan henk.koht. kehi­tys­a­pua tätä kautta:
    http://www.herrnhuter-missionshilfe.de/
    Kol­me­sa­ta­vuo­ti­nen koke­mus ! Sivus­tol­ta löy­tyy jotain englan­nik­si­kin ja kuvat puhu­vat enem­män kuin 1000 sanaa. Kat­so­kaa koh­taa “pro­jek­te”

  46. Huma­ni­taa­ri­ses­ta maa­han­muu­tos­ta muu­ta­ma huomio.

    Lie­nee sel­vää, mut­ta tode­taan nyt vie­lä, että kiin­tiö­pa­ko­lai­suus (vrt. pako­lai­sen sta­tus YK:n mää­ri­tel­män mukaan) ja tur­va­pai­kan­ha­ku­me­net­te­ly ovat eri asioita. 

    Lisäk­si lie­nee ilmeis­tä, että huma­ni­taa­ri­sen maa­han­muu­ton sal­li­mi­sen motii­vit ovat ensi­si­jai­ses­ti eet­ti­siä, taus­tal­la huma­nis­mi aat­tee­na. Puh­taas­ti arvo­poh­jal­ta tar­kas­tel­tu­na tämän maa­han­muu­ton moo­din mit­ta­suh­tei­siin ei ole annet­ta­vis­sa help­poa oike­aa vas­taus­ta; sekä koko pla­nee­tan resurs­sien jaka­mi­nen tasan per capi­ta että eri­lai­set epä­ta­sai­set jaot ovat vali­dis­ti perusteltavissa.

    Näin ollen toi­min­nan tasol­la (poli­tiik­ka) näkö­kul­ma on näh­däk­se­ni väis­tä­mät­tä prag­maat­ti­nen. Sel­väs­ti­kään Afri­kan pako­lai­son­gel­ma ja ylei­nen huo­no-osai­suus eivät ole rat­kais­ta­vis­sa huma­ni­taa­ri­sel­la maa­han­muu­tol­la. Vaik­ka tyh­jen­täi­sim­me koko pako­lais­poo­lin (lie­nee kym­me­niä tai sato­ja mil­joo­nia ihmi­siä, eli kysy­mys on lähin­nä teo­reet­ti­nen), se rege­ne­roi­tui­si ko. mai­den kor­kea syn­ty­vyys huo­mioi­den ehkä 10–20 vuo­des­sa. Min­kä tahan­sa val­tion resurs­sit ottaa vas­taan pako­lai­sia ja tur­va­pai­kan haki­joi­ta ovat rajal­li­set. Pit­kä­ai­kai­nen rat­kai­su voi siis perus­tua vain pai­kal­lis­ten olo­suh­tei­den muut­ta­mi­seen (pää­in­stru­ment­ti­na kou­lu­tus). Kan­nat­taa kui­ten­kin huo­mioi­da, että täl­löin kysees­sä on his­to­rial­li­sen mit­ta­kaa­van pro­ses­si, jon­ka kes­to mita­taan suku­pol­vis­sa, ei muu­ta­mis­sa vuosissa.

    Näh­däk­se­ni siis pai­kal­lis­ten olo­suh­tei­den muut­ta­mi­sel­la on kor­keam­pi pre­se­dens­si kuin huma­ni­taa­ri­sel­la maa­han­muu­tol­la. Täl­lai­sen poli­tii­kan seu­raus voi olla yksi­lö­ta­sol­la (esim. tur­va­pai­kan haki­ja) epäe­dul­li­nen, mut­ta tämä­hän on poliit­ti­sen pää­tök­sen­teon ylei­nen, väis­tä­mä­tön ominaisuus.

  47. OS: Sinä­nä maa­ta­lous­tuot­tei­den tuon­nin vapaut­ta­mi­nen var­maan­kin aut­tai­si kehi­tys­mai­den asioi­ta. Nykyi­sin niil­tä odo­te­taan kum­mal­lis­ta tii­ke­rin­loik­kaa hajal­laan ole­vas­ta alku­tuo­tan­to­val­tios­ta kor­kean tek­no­lo­gian vie­jäk­si, sil­lä kai­ken muun vien­ti on tul­li­muu­rien ja enna­koi­mat­to­man sim­pu­tuk­sen taka­na. Jos rans­ka­lais­ten maa­jus­sien laa­rei­hin mei­naa jää­dä lii­kaa jota­kin, sen tuon­ti maa­gi­ses­ti kiel­le­tään jon­kun pakas­ta vede­tyn syyn nojalla. 

    Toi­saal­ta en ole aivan var­ma, kuin­ka pal­jon se vähen­tää itse pako­lai­suut­ta, sikä­li kun puhu­taan vai­noa pake­ne­vis­ta. Var­maan jon­kun ver­ran. Mut­ta “soke­rin­tuon­nin vapaut­ta­mi­nen vas­tai­si EU:lta kym­me­nien tuhan­sien pako­lais­ten vas­taa­not­ta­mis­ta” hiu­kan minua häm­men­tää. Vähen­täi­si­kö se siis poliit­tis­ta vai­noa pake­ne­via tuon ver­ran, vai onko täs­sä jo hyväk­syt­ty impli­siit­ti­ses­ti aja­tus, että pako­lai­set itse asias­sa ovat elin­ta­so­pa­ko­lai­sia eivät­kä nii­tä, joi­ta pako­lais­so­pi­muk­set tarkoittavat?

    Näh­däk­se­ni nämä jäl­kim­mäi­set ovat ter­mi­no­lo­gi­ses­ti siir­to­lai­sia eivät­kä pako­lai­sia ja pako­lais­jär­jes­tel­mää ei ole raken­net­tu­kaan hei­tä varten.

  48. On talou­del­li­sel­la menes­tyk­sel­lä ja pako­lai­suu­del­la kyl­lä yhtey­ten­sä, jos­kaan ei aivan suo­ra. Mis­sä ei oikein tul­la toi­meen, vaan väkeä on lii­kaa, yleen­sä vähem­mis­tö on lii­kaa ja sii­tä se sit­ten alkaa. 

    Tar­koi­tin kui­ten­kin sitä talou­del­lis­ta tukea, jon­ka Afrik­ka saa sii­tä, että pako­lais­lei­re­jä tyh­jen­ne­tään ja ver­ta­sin sitä hyö­tyyn, jon­ka se saa vaik­ka­pa soke­rin tuon­nin vapautumisesta.

  49. Olen käy­nyt Kana­rian saa­ril­la. Siel­lä ajat­te­lin mik­si ihmees­sä Soma­lia ei tee ran­ni­kos­taan hou­kut­te­le­vaa loma­pa­ra­tii­sia ja raha­sam­poa. Niin, miksi ?
    Maa­han­muut­ta­jag­he­tot ovat kuin inti­aa­ni­re­ser­vaat­te­ja jois­sa näi­ve­ty­tään. Samaan aikaan autiot kul­ta­san­nat Afri­kan ran­ni­koil­la jää­vät hyödyntämättä.

  50. Sum­ma sum­ma­rum. Pitäy­dy­tään kan­sain­vä­li­sis­sä sopi­muk­sis­sa ja nou­da­te­taan nii­tä tiu­kas­ti. Ei lip­su­ta suun­taan eikä toi­seen sekä vaa­di­taan samaa toi­sil­ta mail­ta. Tämä lie­nee kom­pro­mis­si täs­tä kai­kes­ta kiis­ta­ka­pu­lan vään­nös­tä. Emme voi pelas­taa koko maa­il­maa näil­lä käy­tet­tä­vis­sä ole­vil­la resurs­seil­lam­me. Pitäi­si vähän aja­tel­la omia­kin huo­liam­me nyt ja tule­vai­suu­des­sa. Saat­taa elin­ta­soon tul­la hel­pos­ti­kin romah­dus jopa syvem­pi kuin 90-luvun lama. Teol­li­suus pake­nee maas­ta. Mis­tä se elin­ta­so sit­ten lohkotaan?

  51. Pako­lai­sien talou­del­li­sen rasit­teen voi muu­ten kan­taa ilman val­tion sii­hen puut­tu­mis­ta­kin. Oli­si ehdot­to­mas­ti paras­ta, jos kun­nioi­tet­tai­siin ihmis­ten itse­mää­rää­mi­soi­keut­ta eikä pako­tet­tai­si ketään tuke­maan pako­lais­ten talou­del­lis­ta aut­ta­mis­ta, jos he eivät niin halua. Yksi­tyis­hen­ki­löt voi­vat aivan hyvin osoit­taa välit­tä­mis­tään lukuis­ten avus­tus­jär­jes­tö­jen kaut­ta, joil­le on ensiar­voi­sen tär­ke­ää, että apu menee tehok­kaas­ti myös peril­le, kos­ka muu­ten avus­tus­ra­ha­vir­rat ohjaan­tu­vat muit­ten jär­jes­tö­jen tileille.

    Koros­tan nyt erik­seen, (jot­ta tätä mie­li­pi­det­tä ei nipu­te­ta “maa­han­muut­to­kriit­ti­sek­si”) että kan­na­tan siis maa­han­muu­ton täyt­tä avoim­muut­ta ja olen itse val­mis kan­ta­maan pako­lais­ten kus­tan­nuk­sia, mut­ta minus­ta mui­ta ei pitäi­si pakot­taa tähän vastentahtoisesti.

  52. Hen­ry han­sen sanoi:

    Jos pako­lais­lei­reil­ta haa­li­taan län­si­mai­hin pako­lai­sik­si ne, joil­la “on edel­ly­tyk­siä sopeu­tua”, niin tämä joh­taa aika pai­na­jais­mai­seen tilan­tee­seen lähtömaissa. ”

    Näin sii­nä ei käy. Jos ote­taan 5 %, lop­pu 95 % ei ole ros­ka­sak­kia. Jos otet­tai­siin 95 % voi­si loop­pu 5 % olla aika vai­keas­ti valikoitunutta.

    Käy­tän­nös­sä otet­tai­siin luku­tai­toi­sia kau­pun­ki­lai­sia ja jätet­täi­siin luku­tai­dot­to­mat pai­men­to­lai­set. Pai­men­to­lai­nen ei ole mitään ros­ka­sak­kia, mut­ta hänen tai­doil­leen on teol­li­suus­mais­sa aika vähän käyttöä.

  53. Käy­tän­nös­sä otet­tai­siin luku­tai­toi­sia kau­pun­ki­lai­sia ja jätet­täi­siin luku­tai­dot­to­mat pai­men­to­lai­set. Pai­men­to­lai­nen ei ole mitään ros­ka­sak­kia, mut­ta hänen tai­doil­leen on teol­li­suus­mais­sa aika vähän käyttöä.”

    Täs­sä Osmon kom­men­tis­sa tii­vis­tyy minun lail­la­ni ajat­te­le­van “maa­han­muut­to­kriit­ti­sen” mie­li­pi­de (emme kri­ti­soi maa­han­muut­toa sinän­sä, vaan itse­tar­koi­tuk­sel­lis­ta maa­han­muu­ton kas­vat­ta­mis­ta miet­ti­mät­tä, mitä seu­rauk­sia sil­lä on). Se, että emme pidä vii­saa­na joi­den­kin ihmis­ten pääs­tä­mis­tä Suo­meen, ei tar­koi­ta, että he oli­si­vat ros­ka­sak­kia. Heil­lä ei vain ole edel­ly­tyk­siä löy­tää paik­kaan­sa suo­ma­lai­ses­sa yhteis­kun­nas­sa, jol­loin he ovat vaka­vas­sa vaa­ras­sa syrjäytyä.

    Kuten sanot­tua, pako­lais­ten koh­dal­la kysy­mys on puh­taas­ti ihmis­ten aut­ta­mi­ses­ta, joten sii­nä päte­vät hiu­kan eri säännöt.

  54. Eikö yksin­ker­tai­sin­ta ja hal­vin­ta oli­si, että pako­lai­set sijoi­tet­tai­siin läh­tö­maan lähel­le ja muut maat osal­lis­tui­si­vat vain rahal­li­ses­ti hei­dän elä­mi­sen­sä tuke­mi­seen? Ylei­ses­ti ottaen krii­sia­lu­eet ovat köy­hiä, ja nii­tä myös ympä­röi köy­hät val­tiot. Näil­lä alueil­la hin­nat ovat alhai­sem­pia, sääs­tö­jä syn­tyy myös mat­kus­tus­ku­luis­sa. Alu­eel­le vir­taa­va raha oikein hyö­dyn­net­ty­nä paran­taa myös mui­den kuin pako­lais­ten elintasoa.

    On sanot­tu, että kaik­kien mai­den vel­vol­li­suus on aut­taa pako­lai­sia. Mut­ta entä sit­ten, kun perus­te pako­lais-sta­tuk­sel­le on ohi? Minun mie­les­tä­ni sii­nä vai­hees­sa pako­lais­ten vel­vol­li­suus on pala­ta läh­tö­maa­han­sa, mikä­li muu­ta pai­na­vaa perus­tet­ta uudes­sa maas­sa asu­mi­seen ei ole ilmaan­tu­nut. Täs­sä­kin vai­hees­sa tilan­net­ta hel­pot­tai­si se, että koti­maa on val­miik­si lähellä.

  55. T.K. on mie­les­tä­ni oikeas­sa että jos pako­laiss­ta­tus pois­tuu läh­tö­maan tilan­teen muut­tues­sa pako­lai­set on palau­tet­ta­va koti­maa­han­sa. Tämä kuu­luu jo sopi­muk­siin. Muu­ten koko pako­lai­suus menet­tää mer­ki­tyk­sen­sä. Uusia­kin todel­li­sen avun tar­vit­si­joi­ta pii­saa tilal­le. Sii­hen täl­löin sääs­tyy resurs­se­ja. Mut­ta kun juu­ri tähän sot­ke­taan työ­voi­ma­po­li­tiik­ka ja kat­so­taan että aiem­min tul­leet pako­lai­set ovat poten­ti­aa­lia työ­voi­maa vaik­kei oli­si­kaan. Joka iikas­ta halu­taan tiu­kas­ti pitää kiin­ni. Tätä mie­len­ti­laa täy­tyy ihme­tel­lä. Yleen­sä ottaen sään­tö­jä tuli­si tar­kas­ti nou­dat­taa ettei koko hom­ma leviä käsis­tä. Nyt jo alkaa kan­sa­lais­ten luot­ta­mus koko tou­hua koh­taan men­nä. Ihmi­sil­lä kum­min­kin on aut­ta­mi­sen halu luon­nos­taan mut­ta kun sitä käy­te­tään hyväk­si ihan mui­den asioi­den aja­mi­seen kuin hädä­na­lais­ten aut­ta­mi­seen. Ihmi­sis­tä tulee äkkiä kyy­ni­siä min­kään­lai­seen aut­ta­mi­seen kun sitä viran­omais­ten ja mui­den taho­jen puo­les­ta jat­ku­vas­ti peukaloidaan.

  56. NL:n aika­na Suo­mes­sa SN-seu­ra suu­rel­la pon­nek­kuu­del­la julis­ti ystä­vyyt­tä mait­tem­me välil­lä näit­ten pai­kal­lis­ten ystä­vyys­seu­ro­jen kaut­ta. Huhun mukaan neuk­ku kysyi mil­lais­ta ystä­vyys­seu­ra­toi­min­taa on Suo­men ja Nor­jan ja Suo­men ja Ruot­sin kan­so­jen välil­lä. Vas­taus: — Ei min­kään­lais­ta. — Mik­si ei ole ? Vas­taus: — Ei tarvita.
    Ver­taan tätä ystä­vyys­pak­koa sii­hen, mitä nyt julis­te­taan kan­sam­me ja ulko­maa­lais­po­pu­lan välil­le. Jul­kis­ta rahaa palaa kult­tuu­ri­ta­pah­tu­miin ja mie­li­pi­de­muok­kauk­seen. Neu­vos­to­vas­tai­suu­den sijaan näh­dään nyky­mör­kö­nä ulko­maa­lais­vas­tai­suus. Itse en ole ker­taa­kaan tör­män­nyt yhteen­kään nor­ja­lais- tai islan­ti­lais­vas­tai­seen suo­ma­lai­seen. Tai espan­ja­lais­vas­tai­seen tai thai­maa­lais­vas­tai­seen. Eli ei ole ole­ma­sa­kaan tätä kuvi­tel­tua olen­toa joka oli­si totaa­li­sen ulko­maa­lais­vas­tai­nen. “Ulko­maa­lais­vas­tai­nen” on aina koh­den­ne­tus­ti esim elin­ta­so­pa­ko­lais­vas­tai­nen, soma­li­vas­tai­nen tai AlQai­da­vas­tai­nen, kul­la­kin on jär­jel­li­set perus­teet aja­tus­kan­taan­sa ja aja­tus­mal­lin avain on ihan muu­ta kuin rasis­mi eli rotuerottelu.

  57. Oli jää­nyt suku­ni­mi pois…

    Nois­sa jois­sain kir­joi­tuk­sis­sa tulee esil­le mie­les­tä­ni hyvin se, mik­si huma­ni­tää­ri­nen maa­han­muut­to on niin help­po ja hou­kut­te­le­va “eet­ti­syy­den muo­to”. Esim. tul­lien pois­ta­mi­nen kehi­tys­mai­den tuot­teil­ta oli­si pal­jon hyö­dyl­li­sem­pää ja jopa var­maan pit­käl­lä täh­täi­mel­lä hyö­dyt­täi­si myös län­si­mai­ta (pait­si kulut­ta­jia hal­vem­pien tuot­tei­den muo­dos­sa, niin myös sitä kaut­ta, että kehi­tys­mai­den tilan­teen para­ne­mi­nen vähen­täi­si konflik­te­ja ja toi­si hel­po­tus­ta pako­lai­son­gel­maan). Täl­lai­nen tul­lien pois­ta­mi­nen vaa­ti­si kui­ten­kin pit­kä­jän­teis­tä poliit­tis­ta työ­tä ja kovaa vään­töä. Toi­sel­la puo­lel­la on vah­vo­ja etu­ryh­miä. Hyö­dyt­kin ilme­ne­si­vät vähi­tel­len. Ei mitään jän­nää, jol­la voi­si kon­kre­ti­soi­da oman “eet­ti­syy­ten­sä” tai joka aiheut­tai­si kivaa “etnis­tä väri­nää”. Sen sijaan pako­lai­nen on täs­sä ja nyt. Voi näh­dä kuin­ka on saa­nut jotain hyvää aikaan ja unoh­taa autu­aas­ti, että se on yksi kym­me­nes­tä tuhan­nes­ta. Vas­tas­sa­kin on vain jouk­ko maa­han­muut­to­kriit­ti­siä, jot­ka voi aina lei­ma­ta kat­ke­rik­si syr­jäy­ty­neik­si. Ei tar­vit­se läh­teä vään­tä­mään kät­tä suur­lii­ke­mies­ten ja tai maa­no­mis­ta­jien kanssa.

    En mal­ta olla liit­tä­mät­tä tähän myös van­ha­kan­tais­ta luok­ka-ajat­te­lua. Ne toi­men­pi­teet, jot­ka oikeas­ti hel­pot­tai­si­vat kehi­tys­mai­den tilan­net­ta (kuten tuo­te­tul­lien posi­ta­mi­nen), vaa­ti­si­vat uhrauk­sia omis­ta­val­ta “luo­kal­ta” ts. yri­tys­ten omis­ta­jil­ta ja maa­ta­lous­tuot­ta­jil­ta. Sen sijaan pako­lai­suu­den hai­tat koh­dis­tu­vat nime­no­maan hei­kom­man tulo­ta­son omaa­viin (työn­te­ki­jät, nuo­ret, työ­mark­ki­noi­den ulko­puo­lel­le jää­neet tms. sel­lai­set, jot­ka elä­vät sanoi­la alueil­la maa­ha­muut­ta­jien kans­sa ja ns. katu­ta­sos­sa). Hyvä­tu­loi­set ovat jo hyvis­sä ajoin var­mis­ta­neet kykyn­sä ostaa itsen­sä ulos monikulttuurisuudesta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.