Oman auton käyttökorvaus

Verot­ta­ja hyväksyy verot­tomak­si kor­vauk­sek­si oman auton käytöstä 44 sent­tiä kilo­metri. Siis 4400 euroa kymmeneltä tuhan­nelta kilo­metriltä ja 22 000 euroa 50 000 kilometriltä.

Eräs kan­sain­välisen yri­tyk­sen johto­por­taas­sa työsken­televä tut­ta­vani valit­ti, että hei­dän yhtiössään myyn­timiehet ovat otta­neet tämän palkan­lisäk­si pyrkien aja­maan niin paljon kuin mah­dol­lista. Jos heil­lä on keik­ka Hämeen­lin­naan ja Lah­teen, he käyvät niiden välis­sä Helsingis­sä vain saadak­seen matkamit­tarin hyrräämään. Jos samaan paikkaan menee kak­si, molem­mat aja­vat omil­la autoil­laan vaik­ka peräkkäin.

Tuo 44 sent­tiä kilo­metri on jol­lakin tavoin las­ket­tuna  oikea keskikus­tan­nus autos­ta, jol­la aje­taan vuodessa vähän. Mut­ta se ylit­tää selvästi autoilun mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sen, jos auton jo omis­taa. Sik­si jokainen kilo­metri tuot­taa voittoa.

Jour­nal­is­tili­it­to näyt­tää mak­sa­van tilaisuuk­si­in­sa osal­lis­tuville 21 sent­tiä kilo­metriltä. Se lie­nee lähel­lä oikeaa.

Jos ilmas­ton­muu­tos­ta halu­taan tor­jua, täl­laiset älyt­tömyy­det nyt ainakin pitäisi kar­sia pois.  Tut­ta­vani ker­toi hei­dän yri­tyk­sessään ihme­teltävän Suomen käytän­töä, joka kuulem­ma poikkeaa melkois­es­ti muiden maid­en käytännöstä.

18 vastausta artikkeliin “Oman auton käyttökorvaus”

  1. Jos suuri osa vero­tustiedoista on julk­isia, mik­sikä näi­denkään pitäisi olla salaisia? Jos tiedot ovat julk­isia, mik­sipä niitä ei julka­istaisi myös yritys/yhteisökohtaisesti yhteen las­ket­tuina? Sen jäl­keen pörss­inör­tit laskeskel­e­vatkin mielel­lään malle­ja esim. siitä, mon­tako euroa liike­vai­h­toa syn­tyy ajate­tul­la kilo­metril­lä. Sit­ten päästäänkin arvioimaan kuin­ka tehokkaasti ko fir­ma jär­jestää logis­ti­ikkansa ja kauanko asiantun­ti­joi­ta pide­tään autokuskeina pois­sa varsi­nais­es­ta työte­htävästään. Täl­lais­es­ta tehokku­ud­es­ta voisi myös yhteiskun­ta palkita/rangaista toisi­in­sa ver­rat­tavis­sa ole­vien toim­i­ja­joukko­jen Gaussin käyrän molem­pia hän­tiä: Asia alka­isi tämän jäl­keen ehkä kiin­nos­taa niitä, jot­ka siihen aidosti voivat vaikuttaa…

  2. Mikäs siinä, jos jotkut saa­vat palkan­lisää, ikävä vain jos se tapah­tuu ympäristön kus­tan­nuk­sel­la. Verot­ta­jan anta­ma raja­han on ‘suurin mah­dolli­nen’ vero­ton kor­vaus, vaik­ka yllät­tävän mon­et fir­mat mak­sa­vat juuri tämän. Ei kai tässä asi­as­sa mikään muu kuin matkalasku­ja mak­sa­va fir­ma voi ottaa itseään niskas­ta kiin­ni ja miet­tiä mitä mak­saa. Julkisel­la kulkeville voisi tar­jo­ta vaik­ka parem­mat päivära­hat tms. Kilo­metriko­r­vaus voisi muuten olla kään­täen pro­gres­si­ivi­nen — jos ajat vuodessa paljon, saat vähem­män kilo­me­tria kohden.

  3. Osmo Soin­in­vaara:

    “Eräs kan­sain­välisen yri­tyk­sen johto­por­taas­sa työsken­televä tut­ta­vani valit­ti, että hei­dän yhtiössään myyn­timiehet ovat otta­neet tämän palkan­lisäk­si pyrkien aja­maan niin paljon kuin mahdollista.”

    Sinivihreä:

    Min­ulle tuo ker­too siitä, että kyseinen yri­tys mak­saa liian pien­tä palkkaa myyn­timiehilleen. Itse en kyl­lä palkkaani halu­aisi tien­ata ajele­mal­la pimeil­lä ja liukkail­la teil­lä ris­ti­in rastiin. 

    Ei tuo­ta nyt kyl­lä kan­nat­taisi kade­hti­maankaan ryhtyä. Miet­tikääpä oma­lle kohdal­lenen vaik­ka esimerkik­si tuol­lainen seit­semän kahdek­san tun­tia tien­pääl­lä näil­lä ajokeleil­lä ja nor­maalit työt vielä lisäksi.

    Osmo Soin­in­vaara:

    “Tut­ta­vani ker­toi hei­dän yri­tyk­sessään ihme­teltävän Suomen käytän­töä, joka kuulem­ma poikkeaa melkois­es­ti muiden maid­en käytännöstä.”

    Sinivihreä:

    Minä taas ihmette­len suo­ma­lais­ten pien­tä reaal­ista ansio­ta­soa, joka johtaa tuol­laisi­in käytän­töi­hin. Voit aivan vinkkinä ker­toa tut­tavalle­si, että kan­nat­taisi mak­saa vähän lisää lik­saa työn­tek­i­jöille, niin koet­tu ongel­ma toden­näköis­es­ti vähenisi. Perus­tarpei­den tul­tua tyy­dyte­tyik­si, ihmiset eivät todel­lakaan halua van­hen­tua autonratissa.

  4. “Ei kai tässä asi­as­sa mikään muu kuin matkalasku­ja mak­sa­va fir­ma voi ottaa itseään niskas­ta kiin­ni ja miet­tiä mitä mak­saa”, sanoo Jus­si. Voi toki: mak­simia vero­ton­ta kor­vaus­ta voidaan laskea lähem­mäs todel­lisia käyttökustannuksia.

  5. Tuo on ihan yleistä, kun rahat on lop­pu niin tehdään myyn­ninedis­tämis­mat­ka vaik­ka Joen­su­uhun. Tämä on rahaa joka tulee sen nor­maal­i­t­u­lota­son päälle mihin on tot­tunut, ja tätä Sinivihreä ei ota huomioon: Joka myyn­ti­jo­hta­ja tietää, että palkkaan suh­teutet­tuna pienetkin bonuk­set motivoivat tehokkaasti kos­ka ne ovat lisä­tu­loa. Kuten amerikkalaiset sanovat, myyn­timiehet on kolikkokäyttöisiä.

  6. Taitaa olla niin, että ongel­ma on ennem­minkin siinä että suuri osa auton kus­tan­nuk­sista on kiin­teitä ja kilo­metriko­r­vaus on puh­taasti muut­tu­va. Taso sinän­sä on jotakuinkin oikea. Autoilu on melko kallista eikä ole tarko­tuk­sen­mukaista että verot­ta­ja pakot­taisi työ­nan­ta­jat ulkois­ta­maan työssä matkus­tamisen kus­tan­nuk­set työntekijöilleen. 

    Siis kilo­metriko­r­vaus voisi olla sel­l­ainen että se piene­nee vuosit­taisen kilo­metrimäärän kas­vaes­sa. Ensim­mäi­sistä kilo­me­treista voisi mak­saa vaik­ka euron / km. Tak­si­han mak­saa tuo­ta enem­män. Ongel­ma tulisi tietenkin siitä että noi­ta ensim­mäisiä kilo­me­tre­ja alet­taisi­in ottaa ja antaa mon­es­ta paikas­ta ja niim­pä veroko­rtin lisäk­si tarvit­taisi­in kilometrikortti =).

  7. Lisää pohdit­tuani nuo euron ensim­mäiset kilo­metrit aiheut­taisi­vat vääristyneen kan­nus­ti­men vali­ta oma auto matkus­tusvä­li­neek­si vaikkei se käytän­nön kannal­ta kätev­in­tä olisikaan. Aivan ensim­mäis­ten euron kilo­me­trien kan­nat­taisikin olla paikallisen joukkoli­iken­nejär­jestelmän kiin­teisi­in kus­tan­nuk­si­in mak­set­tavia kyn­nys­ra­ho­ja, jot­ta oma auto ylipään­sä valit­taisi­in työssä matkus­tamisen väli­neek­si vain sil­loin kun se oikeasti on käytän­nön kannal­ta järkevin vaihtoehto.

  8. Taitaa olla tuo 44 sent­tiä selvästi liian pieni, jos ajalee paljon autoa kulut­tavaa ajoa kaupungis­sa. Esim. lehden­jaka­jalal­la koko “hyö­ty” hupe­nee äkkiä kytkin- tai jar­rure­mont­tin tapaisi­in asioi­hin, joi­ta ei maantiea­joa ajav­ille tule. Ben­saakin kuluu hel­posti kolmin-nelik­er­tainen määrä. Ain­oa tapa tehdä tuos­ta kan­nat­tavaa on ostaa vähän käytet­ty auto ja myy­dä se parin vuo­den jäl­keen ennen kuin paikat hajoaa, eli pistää seu­raa­va auton omis­ta­japarka mak­samaan viulut. 

    Var­maankin paljon auto kaupungeis­sa ajavia kuu­luukin ran­gaista, jot­ta yritet­täisi­in kek­siä, miten ajon saisi vähen­emään. Mut­ta joitakin hom­mia ei vain voi lopet­taa ja sil­loin pitäisi mak­saa oikeu­den­mukainen korvaus. 

    Ei siis mitään vero­ton­ta palkan­lisää á la kaup­pa­matkus­ta­jat, vaan auton kulu­misen, käytön ja pääo­maku­lut kor­vaa­va lisä.

  9. Kan­nat­taa huomioi­da näis­sä laskuis­sa, että monil­la mat­ka-aikaa ei las­ke­ta automaat­tis­es­ti työa­jak­si. Täl­löin kilo­metriko­r­vaus ei varsi­nais­es­ti ole palkanlisää.

    Itse suosin ennem­min junaa (sil­loin kun se on aikataul­ullis­es­ti mah­dol­lista), kos­ka täl­löin mat­ka-ajan voi parem­min käyt­tää työntekoon.

  10. Val­ti­ol­la töissä:

    “Täl­löin kilo­metriko­r­vaus ei varsi­nais­es­ti ole palkanlisää.”

    Sinivihreä:

    Pain­ot­taisin tosi­aan sitä, että kilo­metriko­r­vaus on kor­vaus­ta kus­tan­nuk­sista, jot­ka ovat syn­tyneet oman kulkuneu­von käytöstä. Kilo­metriko­r­vaus on työn­tek­i­jän keino saa­da oma­lle kon­tolleen tulleet, työn­tekoon liit­tyvät, kus­tan­nuk­set työ­nan­ta­jan mak­set­tavak­si. Palkan kanssa täl­lä ei ole mitään tekemistä ja uskoak­seni hui­jaa­mat­ta kilo­metriko­r­vauk­sil­la ei voi saa­da taloudel­lista hyötyä.

  11. Tuo fir­ma voisi tor­jua ongel­man anta­mal­la myyn­timiehilleen täy­den autoe­dun käyt­töe­dun sijas­ta. Täl­löin myyn­timiehet eivät saisi kilo­me­treistä senttiäkään.

  12. “Tuo fir­ma voisi tor­jua ongel­man anta­mal­la myyn­timiehilleen täy­den autoe­dun käyt­töe­dun sijas­ta. Täl­löin myyn­timiehet eivät saisi kilo­me­treistä senttiäkään.”

    Taval­laan näinkin. Mut­ta täy­dessä autoe­dus­sa vain on sel­l­ainen vika, että siinä autol­la ajami­nen tun­tuu käytän­nössä “ilmaiselta” ja esimerkik­si taloudel­lises­sa ajo­tavas­sa ei ole työn­tek­i­jän kannal­ta järkeä, kun autol­la ajami­nen “ei mak­sa mitään”. 

    Yhdelle tut­tavalle ehdotin että menisimme bus­sil­la keskus­taan, johon hän vas­tasi että liian kallista, men­nään mielum­min autol­la kun se ei mak­sa mitään (täysi autoetu).

    Kari

  13. Kyseinen fir­ma voisi tietysti mak­saa myös oman auton käytöstä pienem­pää kuin verot­ta­jan sal­li­maa mak­simiko­r­vaus­ta. Jour­nal­is­tili­it­to esimerkik­si mak­saa sem­i­naarei­hin­sa osal­lis­tuville 0,21 sent­tiä kilo­metriltä. Sil­loin sen ehdot oli­si­vat huonom­pia kuin kil­pail­i­joiden ja väki äänestäisi jaloillaan.Kilpailijan kanssa asioista voisi tietysti sopia,mutta se olisi laiton kartelli.

  14. Tietääkö joku kuin­ka suuri osa henkilöau­to­jen liikenne-suorit­teesta on kilo­metriko­r­vauksin hyvitettyä? 

    Jos­sain vai­heessa noin puo­let uusista autoista meni yri­tyskäyt­töön. Johtaisiko järkevästi mitoitet­tu kään­täen pro­gres­si­ivi­nen kilo­metriko­r­vaus siihen, että autoe­t­ua käytet­täisi­in vähem­män ja turhaa suhaamista jäisi pois niin työ kuin vapaa-ajan ajoista? 

    Nykyjär­jestelmässä järkevältä tun­tu­isi että yri­tys, jos­sa turha suhaami­nen on ongel­ma mak­saisi kilo­metriko­r­vauk­set lyhim­män reitin mukaises­ti. Jos niitä ei viit­sitä laskea, ei ongel­makaan liene kovin suuri.

  15. Jep, on tot­ta, että tämä on häviävän pieni ongel­ma. Suurin osa myyn­timiehistä saa sen ver­ran palkkaa että ei tarvitse vapaa/työaikaansa kulut­taa kilo­me­tre­jä keräille. Lisäk­si suurim­mal­la osal­la on kotona ja töis­sä oikeaakin tekemistä.

    Jos siis pieni osa myyn­timiehistä tekee pienen osan reis­su­is­taan jotain kier­toti­etä, niin eipä se paljoa paina.…

  16. Jokuhan ne matkalaskut hyväksyy. Jos kiertäisin Turun kaut­ta kun käyn Hämeen­lin­nan tehtaal­la, se tuskin menisi läpi.

  17. vai niin, ei uskoisi tuon tasoisen poli­itikon päästelevän suus­taan moista. avokki­ni ajelee työssään ter­vey­den­hoita­jana ja tämä sos­ter­imme (Savon­lin­nan seudun ter­veysy­h­teen­li­it­tymä) se pudot­taa kilo­metriko­r­vaus­ta kun 5000 km tulee täy­teen — eikö olekin vihreää ajattelua.
    äsket­täin meni autos­ta tuulilasi, kun tuli vas­taan­tuli­ja reip­paasti soratiel­lä vas­taan. onnek­si oli vaku­u­tus, mut­ta omavas­tu­ut joutuu mak­samaan tuos­ta ruhti­naal­lis­es­ta kor­vauk­ses­ta. en ole tähänkään asti poli­ti­ikon ajatuk­sen juok­sua tajun­nut, eikä nuo löpinät ainakaan sitä korjaa.
    no, hoide­taan mum­mot koti­in omil­la (työn­tek­i­jöi­den) kustannuksella ?

  18. Alkoi tuos­sa kiin­nos­ta­maan kilo­metriko­r­vauk­si­in has­sat­tu­jen verora­ho­jen määrä, eikä sitä löy­tynyt verkos­ta. Vero­hallinto vastasi
    kysyt­täessä näin:

    “Tässä sin­ulle tilas­toti­etoa, jon­ka työ­nan­ta­jat ovat meille ilmoittaneet.
    Verova­pai­ta kilo­metriko­r­vauk­sia verovuodelta 2007: 1 113 363 908 euroa
    — palka­nsaa­jia 799 622
    — aje­tut kilo­metrit 3 906 596 829 km.

    Vuodelta 2006 vas­taa­vat luvut:
    — kor­vauk­sia yhteen­sä 1 062 275 074 euroa
    — palka­nsaa­jia 763 510
    — aje­tut kilo­metrit 3 150 732 950 km”

    Ymmärtääk­seni van­hem­mal­la auton­ro­tiskol­la ympäri­in­sä räl­läämi­nen on aika tavanomainen tien­estien­hank­in­tamenetelmä, tuos­ta kilo­metri­tak­sas­ta­han suurin osa on oletet­tu­ja uuden kalli­in auton pääomakustannuksia/arvonalenemaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.