Tähän asti turve uusiutuvaksi -liike on lähtenyt siitä, että turve tulee luokitella uusiutuvaksi, koska turvesuot muodostavat nielun. Tuon nielun verran Suomella olisi oikeus päästää ilmakehään turvesoiden hiiltä, kuuluu tämä legalistinen argumentti. Marginaalitarkastelun mukaan tämä argumentti ei päde, koska toisin kuin metsä, suot toimivat nieluna, vaikka satoa ei korjattaisi. Turpeen poltto lisää ilmakehän hiilidioksidimnäärää verrattuna vaihtoehtoon, ettei turvetta poltettaisi.
Uusimmassa argumentoinnissa tämä asetelma on kääntynyt päälaelleen. Sen mukaan Suomen turvevarat eivät olekaan nielu vaan päästölähde. Luonnontilaiset suot ovat edelleen nielu, mutta ojitetut lahoavat hiljakseen vapauttaen ilmakehään hiilidioksidia. Asutustilallisille annetut suopellot palavat sitäkin nopeammin. Jos turvevaramme ovatkin päästölähde, eikä nielu, legalistisen argumentin esittäjien pitäisi perua kaikkipuheensa ja todeta, että turpeen poltto tulee lopettaa heti. Marginaalitarkastelun mukaan taas ainakin nuo suopellot kannattaisi polttaa energiaksi, koska ne palavat ilmakehään joka tapauksessa. Niinpä suopeltojen muuttaminen biedieseliksi on jopa vähemmän haitallista kuin öljypohjaisten polttoaineiden käyttö.
Vaan kannattaisiko ne suo-ojat tukkia?
Niin. Ehkä pitäisi. Mutta täytyy muistaa, ettei ympäristöargumentti ole turvelobbaajille kuin pieni apu, joka lisää mahdollisuutta muuttaa rahaksi niitä resursseja, joita heillä on hallussaan. Keskustalaisilla poliitikoilla ajatuksen takana on myös aluepoliittinen ajattelu, jonka päälle ympäristöpuhetta pursotetaan kuin kermaa painepakkauksesta. Mutta vaikka sana ”bio” mainittaisiin neljä kertaa joka kommentissa, minulla jää kielen päälle pahasti synteettinen jälkimaku.
Suomessa on ojitettu mieletön määrä soita puuntuoton lisäämiseksi. Siinä mukana älytön määrä täysin tuottamattomia alueita. Hillasatona paljon enemmän kuin puusatona. Kiinni vaan ne suo-ojat.
Sotaveteraanien ja asutustilallisten suo-ojatkin kiinni vaan. Siinäkin saadaan koppi monesta hiilidioksimolekyylistä.
Joku osa soista voidaan toki kaasuttaa polttoaineeksi, sillä suo on kuitenkin merkittävä luonnonvara energiassa. Mutta turpeen kuskaamisessa autolla ympäri maata ei ole mitään järkeä, joten homma pitäisi keskittää johonkin tai jonnekin. Ehkä sekin selviää aikanaan.
Hmm…
Olen itse lukenut, että ojitettu suo olisi puhtaasti kasvihuoneilmiön kannalta parempi kuin luonnontilainen. Näin siksi, että puusto sitoo sen hiilidioksidin mitä turpeen lahoamisesta vapautuu ja enemmänkin, ja metaanipäästöt loppuvat lähes tyystin. Luonnonvaraiset suot päästelevät melkoisia määriä metaania, ja ilmeisesti soilla on ollut melkoinen vaikutus maailman ilmastoon.
Paikallisilmastoon soiden ojittaminen vaikuttaa lämmittävästi, ja kaiketi turvekangas sitoo auringon energiaa enemmän kuin luonnontilainen suo.
Sinänsä kyllä kannatan soiden ennallistamista, ja olen ollut vapaaehtoistöissä sitä tekemässäkin.
Arviot maailman turvevaroista vaihtelevat, mutta esim Gorham 1991 (Ecological applications 1: 182-195) arvioi, että soihin on varastoituneena 455 Pg hiiltä. Se olisi yli 3 kertaa enemmän kuin kaikkiin trooppisiin metsiin sitoutunut hiili yhteensä. Jos Suomessa luonnontilaiselle suolle varastoituu keskimäärin 15-25 g/m2 hiiltä vuodessa (Tolonen & Turunen 1996: Holocene 6: 171-178), se voi olla vähemmän, kuin mitä puustoon sitoutuisi, jos suo olisi ojitettu. Suolla hiili kuitenkin varastoituu ”ikiajoiksi”, kun taas puustoon sitoutunut hiili varsin pian joutuu jälleen hiilidioksidina ilmakehään.
Perusasia on hyvä pitää aina mielessä: hiilen määrä maapallolla pysyy vakiona, olennaista on se, missä (ja missä muodossa) hiili on – hiilidioksidina (tai metaanina) ilmakehässä vai orgaanisessa muodossa jossain varastossa (öljynä, turpeena, lietteenä vesistöjen pohjassa, elävissä eliöissä…).
Suot ja niiden ”ennallistaminen” ovatkin vain pieni sivuluku suomalaisessa energiapolitiikassa. Muita lukuja ovat Suomen maaperässä olevan uraanin vastaisuus, vesivoiman vastaisuus ja jopa puun polton vastaisuus. Kokoomus-vihreät, kepu-vihreät, rkp-vihreät, perinteiset meloni-vihreät ja muut nyt tilapäisesti oppositiossa olevat vihreät eivät koskaan halua miettiä minkäänlaista todellista RATKAISUA energiaongelmiin. Tottakai ym. ”vihreät” esittävät milloin maalämpöä, tuulivoimaa, aaltovoimaa, vuorovesivoimaa, geotermistä voimaa ja ennenkaikkea SÄÄSTÄMISTÄ asian ratkaisuksi. Jokainen joka ymmärtää edes hieman näistä asioista, päätyy väistämättä tulokseen että kaikki nämä Hyvät Asiat (R) ovat ns. lillukan varsia..
Tietenkin pystymme säästämään; meidän ei tarvitse muuta kuin siirtää, ja mikä kaikkein ihaninta asiaan ei tarvitse edes käyttää vähää valtion rahaa, koko energiaa tarvitseva teollisuutemme vaikkapa raikkaiden tuulien Kiinaan. Tällöinhän saavutamme niin kioton kuin sen mikä lienee kiva paikka mihin verovaroilla lennätettiin iso joukko päättäjiä hiljattain, ”ilmasto”sopimuksen plus EU lisätavoitteet.
Säästäminen on tietenkin hyvä asia sinänsä, mitä tahansa voidaan säästää, mutta kukaan poliitikko ei halua puhua mitään sen hinnasta. Mitä maksaisi huonokuntoisimpien kiinteistöjen purkaminen ja uusien rakentaminen.. mitä maksaisi niiden vähän parempien peruskorjaus.. mitä maksaisi huonoimpien autojen korvaaminen uusilla.. mitä maksaisi jo nyt suhteellisen taloudellisten teollisuuden prosessien edelleen parantaminen merkittävästi..?????
Syyt siihen miksi poliitikot eivät halua puhua näistä asioista ovat itseasiassa päivänselviä. Tosiasiassa koko länsi on vajoamassa niin taloudellisesti, kulttuurisesti kuin tieteellisestikin maailman mutasarjaan. Puhumalla kovaan ääneen jostain länsimaailman aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta yms. voivat lännen poliitikot perustella, toki massiivisen mediankampanjan avulla, nyt käynnissä olevia valtaisia veronkorotuksia joista saatavilla varoilla voidaan jatkaa EU rakenteiden ja muiden kulissien ylläpitoa vielä jonkin aikaa, ehkä noin 10 vuotta.
On jopa hämmentävää huomata kansalaisten stoalainen tyyneys sen tosiasian edessä että 15 vuotta kestäneen taloudellisen ”nousukauden” jälkeen hallitus joutui korottamaan mm. energiaveroja, tuloveroja, alkoholiveroja samaan aikaan kun rahaa ei riitä edes peruspalveluihin kuten vaikkapa 60- luvulla.. Aikojen täytyy mennä siis paljon huonommaksi ennen kuin ne voivat parantua jälleen.
Suomessa ei ole eikä tule olemaan minkäänlaista pulaa energiasta lähimpinä vuosisatoina ja esimerkiksi 500 vuodessa saatetaan jopa oikeasti keksiä jotain merkittävää, ja vähintäänkin saisimme infran vähemmän energiaa tarvitsevaksi siinä ajassa.. Ongelmien todellinen ratkaisu vaatisi vain jotain muuta kuin lööpeissä viihtyvän mutta epäilemättä puolueensa älymystöön kuuluvan mediatuotepääministerin lakeijoineen ja papukaijoineen.
Ongelmien oikea ratkaisu vaatisi työtä, suunittelua, hieman aikaakin, rahaa ja vastuunottoa. Hallituksellamme ei vain valitettavasti ole näitä käytössä, veronkorotukset ja media tuki riittävät vallassapysymiseen. Siis miksi edes pitäisi muuttaa nykyistä linjaa?? Odelle vielä maailman pelastavaksi vinkiksi: kun kaikki ihmiset on saatu asumaan niihin PK seudun neukkukuutioihin, niin ottakaa pois ne ikkunan avaajat (siis ne nelikulma-avaimet..), monet kun säätävät sen lämpötilan kerrostaloissa juuri sopivaksi pitämällä ikkunoita talvella raollaan.. BTW, niin muuten NL:ssäkin tehtiin..
Ehdottomasti toivon, että turvetta ei luokiteltaisi uusiutuvaksi luonnonvaraksi. Sen polttaminen on hölmöläisten hommaa. Puutarhaviljelyssä turpeesta on iloa ja sitä saataisiin varmaan riittävästi nykyisiltä turvepelloilta.
Soilla on paikkansa luonnossa vesivarastoina ja virkistyspaikkoina. Muistan lapsuudestani Etelä-Pohjanmaan hillasuot tai kuten siellä sanottiin valokki- tai lakkanevat. Mukavaa oli myös kevättalven hangilla hiihtää nevalla metsojen soidinpaikkoja etsien. Luonnolliset vesivarastot ovat vähentyneet soiden ojituksen myötä ja vesi on yhä useammin keväisin varastoitunut talojen sisälle.
Puutahan meillä kasvaa nyt enemmän kuin koskaan ja enemmän kuin sitä ehditään käyttää. Tulevaisuudessa ylijäämä vielä lisääntyy, kun paperiteollisuus katoaa Suomesta. Puun polttaminenkin varmaan kielletään pienhiukkasten takia… Muutenhan me kyllä saamme itseämme vapaasti myrkyttää.
Kuinka utopistinen ajatus on kaasuttaa puuta polttoaineeksi. Eipä tuu ainakaan hiukkasia. No, ehkä järkevämpää on polttaa se suurissa kattiloissa sähköksi ja kaukolämmöksi.
Osmo Soininvaara:
”Vaan kannattaisiko ne suo-ojat tukkia?”
Sinivihreä:
Jos soita halutaa niin mielestäni ei. Ojat menevät muutamassa vuosikymmenessä umpeen ihan itsestään. Sitä sammalta kun kasvaa koko ajan lisää, vaikka soiden ja turpeen uusiutumattomuuteen härkäpäisesti uskovat eivät sitä näekään ;).
”Jos soita halutaa niin mielestäni ei. Ojat menevät muutamassa vuosikymmenessä umpeen ihan itsestään. Sitä sammalta kun kasvaa koko ajan lisää, vaikka soiden ja turpeen uusiutumattomuuteen härkäpäisesti uskovat eivät sitä näekään ;).”
saman suuntaisia havaintoja olen myös itse tehnyt.. Mun ei tarvitse kuin kävellä n. 200 m tuonne länttini yhteen kulmaan niin siellä on pieni suo. Kaksikymmentä vuotta sitten siinä oli pieni lampi.. lähde on toki vieläkin, vaimo kastelee sen vedellä meidän kasvihuoneilmiötä ja pelastaa näin maailman janoisia kraanavesipulalta. Vai onkohan se sittenkin veden vastuutonta tuhlausta ja siten huono asia..? Jäävätkä Gazalaisnuorukaiset nyt ilman vettä kun pesen vielä sillä lähdevedellä auto(j!)amme ja moottoripyörääni? Eikös se veden säästäminenkin ole ollutkin perinteisesti yksi ’vihreiden’ päätavoitteita? Puheet jostain viemärijärjestelmän mitoituksesta nykyiselle vedenkulutukselle on tietenkin vaan sellaista ’tonihalmeläppää’ johon tiedostavan älymystön ei tarvitse edes reagoida mitenkään.
Olen kutakuinkin varma että jos joskus tehdään kaikin puolin kiistattoman validi tutkimus jossa osoitetaan aukottomasti se että luonnontilaisilta soilta vapautuu valtavasti enemmän kasvihuonekaasuja; esimerkiksi metaania lahoaamisen seurauksena, kuin mitä vapautuisi siinä tapauksessa että niitä jalostettaisiin naftaksi, niin tällä seikalla ei olisi mitään vaikutusta poliitikkojen ratkaisuihin. Ei ongelmien ratkaisuilla voida pelotella kansaa äänestämään ’oikein’ eikä hyväksymään jatkuvia veronkorotuksia joita näköjään tarvitaan valtaisan ja jatkuvasti paisuvan virkaelättilauman elätykseen…
Ei se kyllä välttämättä ihan niin yksinkertaisesti mene, kuin sinivihreä arvelee. Ainakaan aina. Soiden luontaista palautumista ja toisaalta ennallistamistoimien vaikutuksia on tutkittu viime vuosina maailmalla (enimmäkseen Kanadassa, mutta aika paljon myös esim. Suomessakin) melko runsaasti. Metsäojitetut suot yleensä hitaasti palautuvat ojitusta edeltävään tilaan ilman ojien tukkimistakin (ja hiilensidonta turpeeseen uudelleen käynnistyy), kunhan kunnostusojituksista pidättäydytään. Ei kuitenkaan läheskään aina ja ojien tukkiminen ainakin nopeuttaa palautumista. Vaikka vedenpinta nouseekin ojien umpeuduttua +- ennalleen, on pintaturve (akrotelma) tiivistynyt, jolloin rahkasammalet (joilla on suolla keskeinen merkitys vedenpidätyksessä, ravinnekierrossa, turpeen kertymisessä ym. -sanalla sanoen suon ekologiassa) eivät siinä välttämättä kestä hengissä, vaan kuivuvat. Tai jos ne ovat jo hävinneet, niiden palautuminen ei yleensä helposti onnistu, vaikka aivan lähellä olisi luonnontilainen suo. Rahkasammalten lisääntyminen itiöistä on sangen harvinaista – yleensä ne leviävät verson sivuhaaroista.
Jos taas turpeennoston jäljiltä jäävä turvekenttä halutaan ennallistaa suoksi, vaaditaan väkisinkin merkittäviä toimenpiteitä. Sittenkin suon palautuminen entiselleen kestää satoja tai tuhansia vuosia!
(päälähteenä tällä kertaa päivänen 2007: suot ja suometsät-järkevän käytön perusteet-kirja 368 s.)
”Olen kutakuinkin varma että jos joskus tehdään kaikin puolin kiistattoman validi tutkimus jossa osoitetaan aukottomasti se että luonnontilaisilta soilta vapautuu valtavasti enemmän kasvihuonekaasuja; esimerkiksi metaania lahoaamisen seurauksena…”
Tähän tekee vielä mieli sanoa, että kun kerran suohon on alunperin ilmakehässä hiilidioksidina ollutta hiiltä sitoutunut niinkin paljon, kuin aiemmin tässä ketjussa mainitsin, on suot välttämättä olleet ainakin satojen ja tuhansien vuosien aikaskaaloissa hyvin merkittäviä hiilen nieluja. Yksittäiset vuodet, vuoden- ja vuorokauden aikaiset taseet voivat vaihdella kyllä suuntaan ja toiseen.
Lahoamisesta vapautuu hiilidioksidia ja hapettomasta mätänemisestä metaania.
Tepa:
”Ei se kyllä välttämättä ihan niin yksinkertaisesti mene, kuin sinivihreä arvelee.”
Sinivihreä:
Aika vaikea lienee löytää ojitettua suota, joka ei ojituksen kuivattavan vaikutuksen päättyessä lähde jälleen soistumaan.
Traveler:
”hallitus joutui korottamaan mm. energiaveroja, tuloveroja, alkoholiveroja samaan aikaan kun rahaa ei riitä edes peruspalveluihin kuten vaikkapa 60- luvulla..”
No siehä se sälli olet! Kansa nousisi yksinkertaisesti kapinaan, jos peruspalveluissa palattaisiin ”kultaiseen 60-lukuun”.
Mietitäänpäs hetki. Kaikenmaailman ansiosidonnaiset työttömyyskorvaukset ja nykymuotoiset toimeentulotuet raksittaisiin pois, tilalle jotain hätäaputöitä ja kuokkimista. Suurin osa korkeakouluista lakkautettaisiin + suurin osa julkisella olevista lääkäreistä ja hoitsuista saisi kenkää. Varmaan puolet sairaaloista ajettaisiin alas. Kaikenkarvaiset avustukset ja tukiaiset sinne ja tänne loppuisivat. Myös nykyisenkaltainen työeläkejärjestelmä lakkautettaisiin (no riippuu vähän siitä vuodesta mihin palaittaisiin). Tarhat ajettaisiin alas. Varmaankin puolet kuntien nykyisistä velvollisuuksista lakkaisi olemasta.
Nykyisellä verotasolla kunnat ja valtio uppoaisivat rahaan.
Enpä ollut huomannutkaan tuota travellerin ehdotusta, että korvaisimme ilmaisen peruskoulun kansakoululla ja maksullisella oppikoululla, pudottaisimme yliopistojen sisäänpääsymäärät muutamaan tuhanteen, luopuisimme lasten päivähoidosta.
Leikkausjonoja ei juuri olisi, kun lopettaisimme ohitusleikkaukset, kaihileikkaukset ja lonkkaleikkaukset kokonaan. Ei niitä 60-luvulla tehty. Lääkäreitä oli puolet nykymäärästä. Työeläkejärjestelmää ei ollut.
Tuliko Travellerilta pieni ylilyönti?
No jaa, empä oikeistaan, ylilyönyt. Suomessa oli 60- luvulla jo korkeampi elintaso kuin useimmissa maissa tällä hetkellä. Kaikkihan on kiinni arvostuksista, onko erittäin tärkeää että hyvin ikääntyneille ihmisille tehdään resursseja syöviä leikkauksia? Onko todellakin tärkeää kouluttaa valtavasti maistereita kun taso on keskimäärin se mikä on.. Surkeita ja jopa suoraan prujattuja graduja a’la V.I.Len, ehdottomasti ketään hyödyttämättömiä ja kaikin puolin naurettavia väitöksiä tuotetaan jotta saataisiin lisää rahaa norsunluutorneissa istujille..
Kyllä, olen sitä mieltä että jokaisella meillä on täällä aikamme eikä sitä ole mitään syytä ylettömästi pidentää. Kyllä, olen sitä mieltä että suurimmat kulut terveydenhoidolle aiheuttavat luulotauti, pierutauti ja alkoholismi sisältäen narkkarit, näistä taas tapahtuisi merkittävää ihmeparanemista jos ihmiset joutuisivat jossain määrin itse osallistumaan suoraan kustannuksiin.
Kyllä, olen sitä mieltä että yliopistojen paikkamäärä voidaan vähentää puoleen, ellei peräti 1/4 osaan ilman että ainakaan tieteen taso kärsisi millään tavoin. Meillä ei kertakaikkiaan ole tulevaisuudessa varaa elättää tätä suoraan sanottuna papereita siirtelevää parasiittijoukkoa.
Aikaisemmin ihmisille oli päivänselvää se että jokaisen tulee ensisijaisesti huolehtia omasta toimeentulostaan eikä rahaa tule mistään taikaseinästä. Minun mielestäni olisi suorastaan erittäin suotavaa että työllisyystyöt otettaisiin jälleen käyttöön, työtä kyllä löytyy. Erinomainen kohde olisi vaikkapa se Helsingin bioenergia; sinne vain rapalanaamat, prekaarit yms. punatulkut ja muu tiedostava etujoukko sekä luonnollisesti rakenteellisesta rasismista kärsivät pitkäaikaistyöttömät Huutavan työvoimapulan paikkaajat risusavottaan. Ei siitä ehkä paljoa energiaa tulisi, mutta työllistymisvalmiudet paranisivat kilpaa työmotivaation kanssa joten tämä olisi lähes aaltovoimalan tasoinen keksintö.
Mitä sen sijaan tulee tekniikan tasoon, tai vaikkapa sitten kirurgian, sitä ei tietenkään tarvitse tai ole syytäkään laskea 60 – luvun tasolle. Uskon tosin että paikoitellen Euroopassa saatetaan olla jopa 600 luvun tasolla jo noin 50 vuoden kuluttua, joten ehkäpä mopedi ja pulsaattoripesukone saattavat vaikuttaa silloin jo pieniltä ihmeiltä..
sinivihreä:
”Aika vaikea lienee löytää ojitettua suota, joka ei ojituksen kuivattavan vaikutuksen päättyessä lähde jälleen soistumaan.”
minä:
Ei ole – tai ehkä tarvitsemme pidempiä seurantajaksoja mitä toistaiseksi on olemassa. uudelleen soistuminen riippuu mm. siitä, kuinka pitkälle kohti turvekangasta suo on edennyt. Tiivistyneellä turpeella eivät rahkasammalet oikein pärjää (liikaa vaihteleva vedenpinnantaso) Lisääntyneestä puuston kasvusta aiheutunut haihduntakin on joissain tutkimuksissa todettu yllättävän merkittäväksi vedenpinnan tason laskijaksi ja muita muuttujia ilmiöön liittyy roppakädällä…
Todellisuudessahan koko asiaa ei ihan tarkkaan tunneta. Se tiedetään (ainakin Kanadasta), että 50 vuotta metsäojitettujen soiden hylkäämisestä kaikki (entiset) suot eivät ole alkaneet vielä mitenkään palautua toiminnallisesti soiksi. Epätietoisuus vaikuttaa tietysti myös ennallistamiskysymykseen. Ei todellisuudessa vielä ainakaan tapauskohtaisesti osata aina kovin hyvin arvioida, palautuuko suo luonnontilaisen kaltaiseksi paremmin jättämällä se ”oman onnensa nojaan”, vai ennallistamistoimin. Ainakin korpien osalta on arveltu, että usein voi olla parempi olla tekemättä mitään – siis jättää ojatkin tukkimatta. Alunperin avosoilla (ja rämeilläkin) sensijaan ojien tukkiminen edistää soistumista selvästi.
tepa:
Ei ole – tai ehkä tarvitsemme pidempiä seurantajaksoja mitä toistaiseksi on olemassa. uudelleen soistuminen riippuu mm. siitä, kuinka pitkälle kohti turvekangasta suo on edennyt.
Sinivihreä:
Olemme ilmeisesti suuruusluokkana samaa mieltä asiasta. Varoin visusti menemästä kirjoituksessa kuivemmalle, eli turvekankaan puolelle, koska ainakaan itselläni ei ole oikein käsitystä miten se käyttäytyy siinä tilanteessa että veden määrä alkaa uudelleen lisääntyä. Lisäksi ennallistaminen ei oikein tunnu ajatuksena järkevältä siinä vaiheessa.
tepa:
”Lisääntyneestä puuston kasvusta aiheutunut haihduntakin on joissain tutkimuksissa todettu yllättävän merkittäväksi vedenpinnan tason laskijaksi ja muita muuttujia ilmiöön liittyy roppakädällä…”
Sinivihreä:
Tätä juuri mietin itsekin. Pitäisi tietysti tietää paljon vesitaloudesta, puustosta, muusta kasvillisuudesta ja noin miljoonasta muusta asiasta, että osaisi kunnolla arvioida tuota.
(Runsas)puustoisia soita kai pyritään uudelleenojittamalla kehittämään kohti turvekankaita kun taas ennallistamisen kohteeksi päätyvät useimmin suot, jotka eivät syystä tai toisesta ole kunnolla lähteneet kehittymään haluttuun suuntaan. Monasti jälkimmäisessä kai on kyseessä tilanne jossa on alunperin lähdetty ojittamaan turhan haasteellista (ravinneköyhää) suota.
Turpeen polttohan on verrattavissa kivihiilen polttoon. Kun tämän oivalsin, niin tajusin, että meidänhän kannattaisi korvata tuontikivihiili kotimaisella turpeella.