Turpeen uusiutuminen muuttuu vain monimutkaisemmaksi

Tähän asti turve uusi­u­tu­vak­si ‑liike on läht­enyt siitä, että turve tulee luokitel­la uusi­u­tu­vak­si, kos­ka turvesuot muo­dosta­vat nielun. Tuon nielun ver­ran Suomel­la olisi oikeus päästää ilmake­hään turvesoiden hiiltä, kuu­luu tämä legal­isti­nen argu­ment­ti. Mar­gin­aal­i­tarkastelun mukaan tämä argu­ment­ti ei päde, kos­ka toisin kuin met­sä, suot toimi­vat nielu­na, vaik­ka satoa ei kor­jat­taisi. Turpeen polt­to lisää ilmake­hän hiilid­iok­sidim­näärää ver­rat­tuna vai­h­toe­htoon, ettei turvet­ta poltettaisi.

Uusim­mas­sa argu­men­toin­nis­sa tämä asetel­ma on kään­tynyt päälaelleen. Sen mukaan Suomen turve­varat eivät olekaan nielu vaan päästölähde. Luon­non­ti­laiset suot ovat edelleen nielu, mut­ta ojite­tut lahoa­vat hil­jak­seen vapaut­taen ilmake­hään hiilid­iok­sidia. Asu­tusti­lal­lisille annetut suopel­lot palavat sitäkin nopeam­min. Jos turve­varamme ovatkin päästölähde, eikä nielu, legal­is­tisen argu­mentin esit­täjien pitäisi perua kaikkipuheen­sa ja tode­ta, että turpeen polt­to tulee lopet­taa heti. Mar­gin­aal­i­tarkastelun mukaan taas ainakin nuo suopel­lot kan­nat­taisi polt­taa ener­giak­si, kos­ka ne palavat ilmake­hään joka tapauk­ses­sa. Niin­pä suopel­to­jen muut­ta­mi­nen biediese­lik­si on jopa vähem­män haitallista kuin öljy­po­h­jais­ten polt­toainei­den käyttö.

Vaan kan­nat­taisiko ne suo-ojat tukkia?

18 vastausta artikkeliin “Turpeen uusiutuminen muuttuu vain monimutkaisemmaksi”

  1. Niin. Ehkä pitäisi. Mut­ta täy­tyy muis­taa, ettei ympäristöar­gu­ment­ti ole turvelob­baa­jille kuin pieni apu, joka lisää mah­dol­lisu­ut­ta muut­taa rahak­si niitä resursse­ja, joi­ta heil­lä on hal­lus­saan. Keskusta­laisil­la poli­itikoil­la ajatuk­sen takana on myös alue­poli­it­ti­nen ajat­telu, jon­ka päälle ympäristöpuhet­ta pur­sote­taan kuin ker­maa painepakkauk­ses­ta. Mut­ta vaik­ka sana “bio” mainit­taisi­in neljä ker­taa joka kom­men­tis­sa, min­ul­la jää kie­len päälle pahasti syn­teet­ti­nen jälkimaku.

  2. Suomes­sa on ojitet­tu mieletön määrä soi­ta puun­tuo­ton lisäämisek­si. Siinä mukana älytön määrä täysin tuot­ta­mat­to­mia aluei­ta. Hillasatona paljon enem­män kuin puusatona. Kiin­ni vaan ne suo-ojat.

    Sotavet­er­aanien ja asu­tusti­lal­lis­ten suo-ojatkin kiin­ni vaan. Siinäkin saadaan kop­pi mon­es­ta hiilidioksimolekyylistä.

    Joku osa soista voidaan toki kaa­sut­taa polt­toaineek­si, sil­lä suo on kuitenkin merkit­tävä luon­non­va­ra ener­gias­sa. Mut­ta turpeen kuskaamises­sa autol­la ympäri maa­ta ei ole mitään järkeä, joten hom­ma pitäisi keskit­tää johonkin tai jon­nekin. Ehkä sekin selviää aikanaan.

  3. Hmm…

    Olen itse lukenut, että ojitet­tu suo olisi puh­taasti kasvi­huoneilmiön kannal­ta parem­pi kuin luon­non­ti­lainen. Näin sik­si, että puus­to sitoo sen hiilid­iok­sidin mitä turpeen lahoamis­es­ta vapau­tuu ja enem­mänkin, ja metaa­nipäästöt lop­pu­vat läh­es tyystin. Luon­non­va­raiset suot päästelevät melkoisia määriä metaa­nia, ja ilmeis­es­ti soil­la on ollut melkoinen vaiku­tus maail­man ilmastoon.

    Paikallisil­mas­toon soiden ojit­ta­mi­nen vaikut­taa läm­mit­tävästi, ja kaiketi turvekan­gas sitoo auringon ener­giaa enem­män kuin luon­non­ti­lainen suo.

    Sinän­sä kyl­lä kan­natan soiden ennal­lis­tamista, ja olen ollut vapaae­htoistöis­sä sitä tekemässäkin.

  4. Arviot maail­man turve­varoista vai­htel­e­vat, mut­ta esim Gorham 1991 (Eco­log­i­cal appli­ca­tions 1: 182–195) arvioi, että soi­hin on varas­toituneena 455 Pg hiiltä. Se olisi yli 3 ker­taa enem­män kuin kaikki­in troop­pisi­in met­si­in sitoutunut hiili yhteen­sä. Jos Suomes­sa luon­non­ti­laiselle suolle varas­toituu keskimäärin 15–25 g/m2 hiiltä vuodessa (Tolo­nen & Turunen 1996: Holocene 6: 171–178), se voi olla vähem­män, kuin mitä puus­toon sitou­tu­isi, jos suo olisi ojitet­tu. Suol­la hiili kuitenkin varas­toituu “iki­a­joik­si”, kun taas puus­toon sitoutunut hiili varsin pian joutuu jälleen hiilid­iok­sid­i­na ilmakehään. 

    Perusa­sia on hyvä pitää aina mielessä: hiilen määrä maa­pal­lol­la pysyy vakiona, olen­naista on se, mis­sä (ja mis­sä muo­dos­sa) hiili on — hiilid­iok­sid­i­na (tai metaan­i­na) ilmake­hässä vai orgaanises­sa muo­dos­sa jos­sain varas­tossa (öljynä, turpeena, liet­teenä vesistö­jen poh­jas­sa, elävis­sä eliöissä…).

  5. Suot ja niiden “ennal­lis­t­a­mi­nen” ovatkin vain pieni sivu­luku suo­ma­laises­sa ener­giapoli­ti­ikas­sa. Mui­ta luku­ja ovat Suomen maaperässä ole­van uraanin vas­taisu­us, vesivoiman vas­taisu­us ja jopa puun polton vas­taisu­us. Kokoomus-vihreät, kepu-vihreät, rkp-vihreät, per­in­teiset mel­oni-vihreät ja muut nyt tilapäis­es­ti oppo­si­tios­sa ole­vat vihreät eivät koskaan halua miet­tiä minkään­laista todel­lista RATKAISUA ener­giaon­gelmi­in. Tot­takai ym. “vihreät” esit­tävät mil­loin maaläm­pöä, tuulivoimaa, aal­tovoimaa, vuorovesivoimaa, geot­er­mistä voimaa ja ennenkaikkea SÄÄSTÄMISTÄ asian ratkaisuk­si. Jokainen joka ymmärtää edes hie­man näistä asioista, pää­tyy väistämät­tä tulok­seen että kaik­ki nämä Hyvät Asi­at ® ovat ns. lil­lukan varsia..

    Tietenkin pystymme säästämään; mei­dän ei tarvitse muu­ta kuin siirtää, ja mikä kaikkein ihan­in­ta asi­aan ei tarvitse edes käyt­tää vähää val­tion rahaa, koko ener­giaa tarvit­se­va teol­lisu­utemme vaikka­pa raikkaiden tuulien Kiinaan. Täl­löin­hän saavu­tamme niin kioton kuin sen mikä lie­nee kiva paik­ka mihin verovaroil­la lennätet­ti­in iso joukko päät­täjiä hil­jat­tain, “ilmasto“sopimuksen plus EU lisätavoitteet. 

    Säästämi­nen on tietenkin hyvä asia sinän­sä, mitä tahansa voidaan säästää, mut­ta kukaan poli­itikko ei halua puhua mitään sen hin­nas­ta. Mitä mak­saisi huonokun­toisimpi­en kiin­teistö­jen purkami­nen ja uusien rak­en­t­a­mi­nen.. mitä mak­saisi niiden vähän parem­pi­en perusko­r­jaus.. mitä mak­saisi huonoimpi­en auto­jen kor­vaami­nen uusil­la.. mitä mak­saisi jo nyt suh­teel­lisen taloudel­lis­ten teol­lisu­u­den pros­essien edelleen paran­t­a­mi­nen merkittävästi..?????

    Syyt siihen mik­si poli­itikot eivät halua puhua näistä asioista ovat itseasi­as­sa päivän­selviä. Tosi­asi­as­sa koko län­si on vajoa­mas­sa niin taloudel­lis­es­ti, kult­tuuris­es­ti kuin tieteel­lis­es­tikin maail­man mutasar­jaan. Puhu­mal­la kovaan ääneen jostain län­si­maail­man aiheut­ta­mas­ta ilmas­ton­muu­tok­ses­ta yms. voivat län­nen poli­itikot perustel­la, toki mas­si­ivisen medi­ankam­pan­jan avul­la, nyt käyn­nis­sä ole­via val­taisia veronko­ro­tuk­sia joista saatavil­la varoil­la voidaan jatkaa EU rak­en­tei­den ja muiden kulissien ylläpi­toa vielä jonkin aikaa, ehkä noin 10 vuotta. 

    On jopa häm­men­tävää huo­ma­ta kansalais­ten stoalainen tyyneys sen tosi­asian edessä että 15 vuot­ta kestäneen taloudel­lisen “nousukau­den” jäl­keen hal­li­tus jou­tui korot­ta­maan mm. ener­giavero­ja, tulovero­ja, alko­ho­liv­ero­ja samaan aikaan kun rahaa ei riitä edes perus­palvelui­hin kuten vaikka­pa 60- luvul­la.. Aiko­jen täy­tyy men­nä siis paljon huonom­mak­si ennen kuin ne voivat paran­tua jälleen.

    Suomes­sa ei ole eikä tule ole­maan minkään­laista pulaa ener­gias­ta lähimp­inä vuo­sisatoina ja esimerkik­si 500 vuodessa saate­taan jopa oikeasti kek­siä jotain merkit­tävää, ja vähin­täänkin saisimme infran vähem­män ener­giaa tarvit­se­vak­si siinä ajas­sa.. Ongelmien todel­li­nen ratkaisu vaatisi vain jotain muu­ta kuin lööpeis­sä viihtyvän mut­ta epäilemät­tä puolueen­sa älymys­töön kuu­lu­van mediatuotepäämin­is­terin lakei­joi­neen ja papukaijoineen. 

    Ongelmien oikea ratkaisu vaatisi työtä, suu­nit­telua, hie­man aikaakin, rahaa ja vas­tu­unot­toa. Hal­li­tuk­sel­lamme ei vain valitet­tavasti ole näitä käytössä, veronko­ro­tuk­set ja media tuki riit­tävät val­las­s­apysymiseen. Siis mik­si edes pitäisi muut­taa nyky­istä lin­jaa?? Odelle vielä maail­man pelas­tavak­si vinkik­si: kun kaik­ki ihmiset on saatu asumaan niihin PK seudun neukkukuu­tioi­hin, niin ottakaa pois ne ikku­nan avaa­jat (siis ne nelikul­ma-avaimet..), mon­et kun säätävät sen läm­pöti­lan ker­rostalois­sa juuri sopi­vak­si pitämäl­lä ikkunoi­ta talvel­la raol­laan.. BTW, niin muuten NL:ssäkin tehtiin..

  6. Ehdot­tomasti toivon, että turvet­ta ei luokiteltaisi uusi­u­tu­vak­si luon­non­va­rak­si. Sen polt­ta­mi­nen on hölmöläis­ten hom­maa. Puu­tarhav­il­jelyssä turpeesta on iloa ja sitä saataisi­in var­maan riit­tävästi nyky­isiltä turvepelloilta.

    Soil­la on paikkansa luon­nos­sa vesi­varas­toina ja virk­isty­s­paikkoina. Muis­tan lap­su­ud­estani Etelä-Poh­jan­maan hilla­suot tai kuten siel­lä san­ot­ti­in val­ok­ki- tai lakkanevat. Mukavaa oli myös kevät­tal­ven hangilla hiihtää neval­la met­so­jen soid­in­paikko­ja etsien. Luon­nol­liset vesi­varas­tot ovat vähen­tyneet soiden oji­tuk­sen myötä ja vesi on yhä use­am­min keväisin varas­toitunut talo­jen sisälle.

    Puu­ta­han meil­lä kas­vaa nyt enem­män kuin koskaan ja enem­män kuin sitä ehditään käyt­tää. Tule­vaisu­udessa yli­jäämä vielä lisään­tyy, kun paperi­te­ol­lisu­us katoaa Suomes­ta. Puun polt­ta­mi­nenkin var­maan kiel­letään pien­hiukkas­ten takia… Muuten­han me kyl­lä saamme itseämme vapaasti myrkyttää.

  7. Kuin­ka utopisti­nen aja­tus on kaa­sut­taa puu­ta polt­toaineek­si. Eipä tuu ainakaan hiukka­sia. No, ehkä järkeväm­pää on polt­taa se suuris­sa kat­tilois­sa sähkök­si ja kaukolämmöksi.

  8. Osmo Soin­in­vaara:

    “Vaan kan­nat­taisiko ne suo-ojat tukkia?”

    Sinivihreä:

    Jos soi­ta halu­taa niin mielestäni ei. Ojat menevät muu­ta­mas­sa vuosikymme­nessä umpeen ihan itses­tään. Sitä sam­mal­ta kun kas­vaa koko ajan lisää, vaik­ka soiden ja turpeen uusi­u­tu­mat­to­muu­teen härkäpäis­es­ti usko­vat eivät sitä näekään ;).

  9. “Jos soi­ta halu­taa niin mielestäni ei. Ojat menevät muu­ta­mas­sa vuosikymme­nessä umpeen ihan itses­tään. Sitä sam­mal­ta kun kas­vaa koko ajan lisää, vaik­ka soiden ja turpeen uusi­u­tu­mat­to­muu­teen härkäpäis­es­ti usko­vat eivät sitä näekään ;).”

    saman suun­taisia havain­to­ja olen myös itse tehnyt.. Mun ei tarvitse kuin kävel­lä n. 200 m tuonne länt­ti­ni yhteen kul­maan niin siel­lä on pieni suo. Kak­sikym­men­tä vuot­ta sit­ten siinä oli pieni lampi.. lähde on toki vieläkin, vaimo kastelee sen vedel­lä mei­dän kasvi­huoneilmiötä ja pelas­taa näin maail­man janois­ia kraanavesip­u­lal­ta. Vai onko­han se sit­tenkin veden vas­tu­u­ton­ta tuh­laus­ta ja siten huono asia..? Jäävätkä Gaza­lais­nuorukaiset nyt ilman vet­tä kun pesen vielä sil­lä lähdevedel­lä auto(j!)amme ja moot­toripyörääni? Eikös se veden säästämi­nenkin ole ollutkin per­in­teis­es­ti yksi ‘vihrei­den’ pää­tavoit­tei­ta? Puheet jostain viemäri­jär­jestelmän mitoituk­ses­ta nykyiselle vedenku­lu­tuk­selle on tietenkin vaan sel­l­aista ‘toni­halmeläp­pää’ johon tiedosta­van älymys­tön ei tarvitse edes reagoi­da mitenkään.

    Olen kutakuinkin var­ma että jos joskus tehdään kaikin puolin kiis­tat­toman vali­di tutkimus jos­sa osoite­taan aukot­tomasti se että luon­non­ti­laisil­ta soil­ta vapau­tuu val­tavasti enem­män kasvi­huonekaa­su­ja; esimerkik­si metaa­nia lahoaamisen seu­rauk­se­na, kuin mitä vapau­tu­isi siinä tapauk­ses­sa että niitä jalostet­taisi­in naf­tak­si, niin täl­lä seikalla ei olisi mitään vaiku­tus­ta poli­itikko­jen ratkaisui­hin. Ei ongelmien ratkaisuil­la voi­da pelotel­la kansaa äänestämään ‘oikein’ eikä hyväksymään jatku­via veronko­ro­tuk­sia joi­ta näköjään tarvi­taan val­taisan ja jatku­vasti paisu­van virkaelät­ti­lau­man elätykseen…

  10. Ei se kyl­lä vält­tämät­tä ihan niin yksinker­tais­es­ti mene, kuin sinivihreä arvelee. Ainakaan aina. Soiden luon­taista palau­tu­mista ja toisaal­ta ennal­lis­tamis­toimien vaiku­tuk­sia on tutkit­tu viime vuosi­na maail­mal­la (enim­mäk­seen Kanadas­sa, mut­ta aika paljon myös esim. Suomes­sakin) melko run­saasti. Met­säo­jite­tut suot yleen­sä hitaasti palau­tu­vat oji­tus­ta edeltävään tilaan ilman ojien tukkimis­takin (ja hiilen­si­d­on­ta turpeeseen uudelleen käyn­nistyy), kun­han kun­nos­tu­so­ji­tuk­sista pidät­täy­dytään. Ei kuitenkaan läh­eskään aina ja ojien tukkimi­nen ainakin nopeut­taa palau­tu­mista. Vaik­ka veden­pin­ta nouseekin ojien umpeudut­tua +- ennalleen, on pin­taturve (akrotel­ma) tiivistynyt, jol­loin rahkasam­malet (joil­la on suol­la keskeinen merk­i­tys veden­pidä­tyk­sessä, ravin­nekier­rossa, turpeen ker­tymisessä ym. ‑sanal­la sanoen suon ekolo­gias­sa) eivät siinä vält­tämät­tä kestä hengis­sä, vaan kuiv­u­vat. Tai jos ne ovat jo hävin­neet, niiden palau­tu­mi­nen ei yleen­sä hel­posti onnis­tu, vaik­ka aivan lähel­lä olisi luon­non­ti­lainen suo. Rahkasam­mal­ten lisään­tymi­nen itiöistä on san­gen harv­inaista — yleen­sä ne lev­iävät ver­son sivuhaaroista.

    Jos taas turpeen­nos­ton jäljiltä jäävä turvekent­tä halu­taan ennal­lis­taa suok­si, vaa­di­taan väk­isinkin merkit­täviä toimen­piteitä. Sit­tenkin suon palau­tu­mi­nen entiselleen kestää sato­ja tai tuhan­sia vuosia!

    (pääläh­teenä täl­lä ker­taa päivä­nen 2007: suot ja suomet­sät-järkevän käytön perus­teet-kir­ja 368 s.)

  11. “Olen kutakuinkin var­ma että jos joskus tehdään kaikin puolin kiis­tat­toman vali­di tutkimus jos­sa osoite­taan aukot­tomasti se että luon­non­ti­laisil­ta soil­ta vapau­tuu val­tavasti enem­män kasvi­huonekaa­su­ja; esimerkik­si metaa­nia lahoaamisen seurauksena…”

    Tähän tekee vielä mieli sanoa, että kun ker­ran suo­hon on alun­perin ilmake­hässä hiilid­iok­sid­i­na ollut­ta hiiltä sitoutunut niinkin paljon, kuin aiem­min tässä ketjus­sa mainitsin, on suot vält­tämät­tä olleet ainakin sato­jen ja tuhan­sien vuosien aikaskaalois­sa hyvin merkit­täviä hiilen nielu­ja. Yksit­täiset vuodet, vuo­den- ja vuorokau­den aikaiset taseet voivat vai­hdel­la kyl­lä suun­taan ja toiseen. 

    Lahoamis­es­ta vapau­tuu hiilid­iok­sidia ja hapet­tomas­ta mätäne­mis­es­tä metaania.

  12. Tepa:

    “Ei se kyl­lä vält­tämät­tä ihan niin yksinker­tais­es­ti mene, kuin sinivihreä arvelee.”

    Sinivihreä:

    Aika vaikea lie­nee löytää ojitet­tua suo­ta, joka ei oji­tuk­sen kui­v­at­ta­van vaiku­tuk­sen päät­tyessä lähde jälleen soistumaan.

  13. Trav­el­er:
    “hal­li­tus jou­tui korot­ta­maan mm. ener­giavero­ja, tulovero­ja, alko­ho­liv­ero­ja samaan aikaan kun rahaa ei riitä edes perus­palvelui­hin kuten vaikka­pa 60- luvulla..”

    No siehä se säl­li olet! Kansa nousisi yksinker­tais­es­ti kap­inaan, jos perus­palveluis­sa palat­taisi­in “kul­taiseen 60-lukuun”. 

    Mietitään­päs het­ki. Kaiken­maail­man ansiosi­don­naiset työt­tömyysko­r­vauk­set ja nyky­muo­toiset toimeen­tu­lotuet rak­sit­taisi­in pois, tilalle jotain hätäa­putöitä ja kuokkimista. Suurin osa korkeak­ouluista lakkautet­taisi­in + suurin osa julkisel­la ole­vista lääkäreistä ja hoit­su­ista saisi kenkää. Var­maan puo­let sairaaloista ajet­taisi­in alas. Kaikenkar­vaiset avus­tuk­set ja tuki­aiset sinne ja tänne lop­puisi­vat. Myös nykyisenkaltainen työeläke­jär­jestelmä lakkautet­taisi­in (no riip­puu vähän siitä vuodes­ta mihin palait­taisi­in). Tarhat ajet­taisi­in alas. Var­maankin puo­let kun­tien nyky­i­sistä velvol­lisuuk­sista lakkaisi olemasta.

    Nykyisel­lä vero­ta­sol­la kun­nat ja val­tio uppoaisi­vat rahaan.

  14. Enpä ollut huo­man­nutkaan tuo­ta trav­el­lerin ehdo­tus­ta, että kor­vaisimme ilmaisen perusk­oulun kansak­oul­ul­la ja mak­sullisel­la oppik­oul­ul­la, pudot­taisimme yliopis­to­jen sisään­pääsymäärät muu­ta­maan tuhanteen, luopuisimme las­ten päivähoidosta.
    Leikkausjono­ja ei juuri olisi, kun lopet­taisimme ohi­tusleikkauk­set, kai­hileikkauk­set ja lonkkaleikkauk­set kokon­aan. Ei niitä 60-luvul­la tehty. Lääkäre­itä oli puo­let nykymäärästä. Työeläke­jär­jestelmää ei ollut.

    Tuliko Trav­el­ler­il­ta pieni ylilyönti?

  15. No jaa, empä oikeis­taan, ylilyönyt. Suomes­sa oli 60- luvul­la jo korkeampi elin­ta­so kuin useim­mis­sa mais­sa täl­lä het­kel­lä. Kaikki­han on kiin­ni arvos­tuk­sista, onko erit­täin tärkeää että hyvin ikään­tyneille ihmisille tehdään resursse­ja syöviä leikkauk­sia? Onko todel­lakin tärkeää koulut­taa val­tavasti mais­tere­i­ta kun taso on keskimäärin se mikä on.. Surkei­ta ja jopa suo­raan pru­jat­tu­ja gradu­ja a’la V.I.Len, ehdot­tomasti ketään hyödyt­tämät­tömiä ja kaikin puolin nau­ret­tavia väitök­siä tuote­taan jot­ta saataisi­in lisää rahaa nor­sun­lu­u­torneis­sa istujille..

    Kyl­lä, olen sitä mieltä että jokaisel­la meil­lä on tääl­lä aikamme eikä sitä ole mitään syytä ylet­tömästi piden­tää. Kyl­lä, olen sitä mieltä että suurim­mat kulut ter­vey­den­hoidolle aiheut­ta­vat luu­lotau­ti, pierutau­ti ja alko­holis­mi sisältäen narkkar­it, näistä taas tapah­tu­isi merkit­tävää ihmeparane­mista jos ihmiset jou­tu­isi­vat jos­sain määrin itse osal­lis­tu­maan suo­raan kustannuksiin.

    Kyl­lä, olen sitä mieltä että yliopis­to­jen paikkamäärä voidaan vähen­tää puoleen, ellei peräti 1/4 osaan ilman että ainakaan tieteen taso kär­sisi mil­lään tavoin. Meil­lä ei ker­takaikki­aan ole tule­vaisu­udessa varaa elät­tää tätä suo­raan san­ot­tuna papere­i­ta siirtelevää parasiittijoukkoa.

    Aikaisem­min ihmisille oli päivän­selvää se että jokaisen tulee ensisi­jais­es­ti huole­htia omas­ta toimeen­tu­lostaan eikä rahaa tule mis­tään taika­seinästä. Min­un mielestäni olisi suo­ras­taan erit­täin suo­tavaa että työl­lisyystyöt otet­taisi­in jälleen käyt­töön, työtä kyl­lä löy­tyy. Eri­no­mainen kohde olisi vaikka­pa se Helsin­gin bioen­er­gia; sinne vain rapalanaa­mat, prekaar­it yms. punatulkut ja muu tiedosta­va etu­joukko sekä luon­nol­lis­es­ti rak­en­teel­lis­es­ta rasis­mista kär­sivät pitkäaikaistyöt­tömät Huu­ta­van työvoima­pu­lan paikkaa­jat ris­usavot­taan. Ei siitä ehkä paljoa ener­giaa tulisi, mut­ta työl­listymis­valmi­udet parani­si­vat kil­paa työ­mo­ti­vaa­tion kanssa joten tämä olisi läh­es aal­tovoimalan tasoinen keksintö.

    Mitä sen sijaan tulee tekni­ikan tasoon, tai vaikka­pa sit­ten kirur­gian, sitä ei tietenkään tarvitse tai ole syytäkään laskea 60 — luvun tasolle. Uskon tosin että paikoitellen Euroopas­sa saate­taan olla jopa 600 luvun tasol­la jo noin 50 vuo­den kulut­tua, joten ehkäpä mope­di ja pul­saat­toripesukone saat­ta­vat vaikut­taa sil­loin jo pie­niltä ihmeiltä..

  16. sinivihreä:
    “Aika vaikea lie­nee löytää ojitet­tua suo­ta, joka ei oji­tuk­sen kui­v­at­ta­van vaiku­tuk­sen päät­tyessä lähde jälleen soistumaan.”

    minä:
    Ei ole — tai ehkä tarvit­semme pidem­piä seu­ran­ta­jak­so­ja mitä tois­taisek­si on ole­mas­sa. uudelleen sois­tu­mi­nen riip­puu mm. siitä, kuin­ka pitkälle kohti turvekan­gas­ta suo on eden­nyt. Tiivistyneel­lä turpeel­la eivät rahkasam­malet oikein pär­jää (liikaa vai­htel­e­va veden­pin­nan­ta­so) Lisään­tyneestä puus­ton kasvus­ta aiheutunut hai­h­dun­takin on jois­sain tutkimuk­sis­sa todet­tu yllät­tävän merkit­täväk­si veden­pin­nan tason lask­i­jak­si ja mui­ta muut­tu­jia ilmiöön liit­tyy roppakädällä…
    Todel­lisu­udessa­han koko asi­aa ei ihan tarkkaan tun­neta. Se tiede­tään (ainakin Kanadas­ta), että 50 vuot­ta met­säo­jitet­tu­jen soiden hylkäämis­es­tä kaik­ki (entiset) suot eivät ole alka­neet vielä mitenkään palau­tua toimin­nal­lis­es­ti soik­si. Epäti­etoisu­us vaikut­taa tietysti myös ennal­lis­tamiskysymyk­seen. Ei todel­lisu­udessa vielä ainakaan tapausko­htais­es­ti osa­ta aina kovin hyvin arvioi­da, palau­tuuko suo luon­non­ti­laisen kaltaisek­si parem­min jät­tämäl­lä se “oman onnen­sa nojaan”, vai ennal­lis­tamis­toimin. Ainakin kor­pi­en osalta on arvel­tu, että usein voi olla parem­pi olla tekemät­tä mitään — siis jät­tää ojatkin tukki­mat­ta. Alun­perin avosoil­la (ja rämeil­läkin) sen­si­jaan ojien tukkimi­nen edis­tää sois­tu­mista selvästi.

  17. tepa:

    Ei ole — tai ehkä tarvit­semme pidem­piä seu­ran­ta­jak­so­ja mitä tois­taisek­si on ole­mas­sa. uudelleen sois­tu­mi­nen riip­puu mm. siitä, kuin­ka pitkälle kohti turvekan­gas­ta suo on edennyt.

    Sinivihreä:

    Olemme ilmeis­es­ti suu­ru­us­lu­okkana samaa mieltä asi­as­ta. Varoin vis­usti men­emästä kir­joituk­ses­sa kuiv­em­malle, eli turvekankaan puolelle, kos­ka ainakaan itsel­läni ei ole oikein käsi­tys­tä miten se käyt­täy­tyy siinä tilanteessa että veden määrä alkaa uudelleen lisään­tyä. Lisäk­si ennal­lis­t­a­mi­nen ei oikein tun­nu ajatuk­se­na järkevältä siinä vaiheessa. 

    tepa:

    “Lisään­tyneestä puus­ton kasvus­ta aiheutunut hai­h­dun­takin on jois­sain tutkimuk­sis­sa todet­tu yllät­tävän merkit­täväk­si veden­pin­nan tason lask­i­jak­si ja mui­ta muut­tu­jia ilmiöön liit­tyy roppakädällä…”

    Sinivihreä:

    Tätä juuri mietin itsekin. Pitäisi tietysti tietää paljon vesi­taloud­es­ta, puus­tos­ta, muus­ta kasvil­lisu­ud­es­ta ja noin miljoonas­ta muus­ta asi­as­ta, että osaisi kun­nol­la arvioi­da tuota. 

    (Runsas)puustoisia soi­ta kai pyritään uudelleeno­jit­ta­mal­la kehit­tämään kohti turvekankai­ta kun taas ennal­lis­tamisen kohteek­si pää­tyvät useim­min suot, jot­ka eivät syys­tä tai tois­es­ta ole kun­nol­la läht­e­neet kehit­tymään halut­tuun suun­taan. Monas­ti jälkim­mäisessä kai on kyseessä tilanne jos­sa on alun­perin lähdet­ty ojit­ta­maan turhan haas­teel­lista (ravin­neköy­hää) suota.

  18. Turpeen polt­to­han on ver­rat­tavis­sa kivi­hi­ilen polt­toon. Kun tämän oivalsin, niin tajusin, että mei­dän­hän kan­nat­taisi kor­va­ta tuon­tikivi­hi­ili koti­maisel­la turpeella.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.