Ympäristöpolitiikan mahdottomuudesta

Mart­ti Tiuri ilmoit­ti Hesarin alak­er­ras­sa, ettei ener­gia-ala pysty täyt­tämään ilmastopoli­ti­ikan vaa­timuk­sia. Suomen ener­giaval­tainen teol­lisu­us taas esit­ti noin viiden­nen­sadan­nen ker­ran, että päästökau­pas­ta pitäisi luop­ua ja siir­tyä jär­jestelmään, jos­sa ilmas­tom­ak­sua mak­se­taan vain, jos tuot­taa jotain tuotet­ta tehot­top­mam­min kuin paras­ta teknolo­giaa käyttävä.

Näis­sä molem­mis­sa ajatuk­se­na on, ettei ilmastopoli­ti­ikan pitä vaikut­taa hitus­takaan kulu­tuk­sen ja tuotan­non määrään tai rak­en­teeseen.  Jos tämä ote­taan lähtöko­hdak­si, ilmas­ton­muu­tos­ta ei todel­lakaan voi pysäyt­tää. Mei­dän jäl­keemme siis veden­paisumus. Kään­täen, ilmastopoli­ti­ikkaedel­lyt­tää men­estyäk­seen, että vaikute­taan myös tuotan­non ja kulu­tuk­sen rak­en­teeseen ja määrään. Jat­ka lukemista “Ympäristöpoli­ti­ikan mahdottomuudesta”

Ihmisyhteisöjen heterogeenisuus ja työnjako

Seu­raa­va tek­sti on täysin speku­lati­ivista. Irrot­te­len vähän uuden vuo­den kun­ni­ak­si pohti­mal­la asioi­ta, jot­ka ovat kokon­aan osaamiseni ulkopuolella.

Kaikissa yhteiskun­nis­sa val­lit­see jonk­i­nasteinen työn­jako. Tätä työn­jakoa vahvis­taa taipumusten opit­tu tai perin­nölli­nen eri­laisu­us. Olisiko niin, että tiet­ty kyky­jen ja taipumusten eri­laisu­us tekee yhteisöstä men­estyväm­män? Jat­ka lukemista “Ihmisy­hteisö­jen het­ero­geenisu­us ja työnjako”

Vielä kerran kansakuntien lahjakkuuseroista

Kun olen jo kom­pro­met­toin­ut itseni kir­joit­ta­mal­la asi­as­ta, johon mainet­taan var­jel­e­van ei pitäisi koskea kepil­läkään halu­an sum­ma­ta, miten itse asi­aa ajat­te­len. Korostan, että en ole asi­aa tutk­in­ut enkä tehtyjä tieteel­lisiä tutkimuk­sia edes lukenut. Pohd­in­tani perus­tuu vain tilas­toti­eteil­i­jän koulu­tuk­seen. Jat­ka lukemista “Vielä ker­ran kansakun­tien lahjakkuuseroista”

Professorien Vanhas-selitykset

Olin jo päät­tänyt, että en enää kir­joi­ta mitään Tatu Van­hasen älykkyys­tutkimuk­sista, joista tulin sanoneek­si jotain, kun HS-raadil­ta siitä kysyt­ti­in. Van­hanen kir­joit­ti Helsin­gin Sanomien mielipi­desivul­la, että Pisa-tutkimuk­set kor­reloi­vat kovasti hänen laskemien­sa keskimääräis­ten älykkyysosamäärien kanssa. Tänään joukko kas­va­tusti­eteil­i­jöitä kumosi tämän Hesaris­sa. Entisenä tilas­toti­eteil­i­jänä ei voi niel­lä noi­ta väitteitä.

En väitä, että Van­hasen ole­tus vaiku­tuk­sen suun­nas­ta olisi oikea, mut­ta pro­fes­sorien vas­taväit­teet ovat kyl­lä vääriä. Jat­ka lukemista “Pro­fes­sorien Vanhas-selitykset”

Kustannustehokkuutta ilmastopolitiikkaan

Julka­istu Suomen Kuvale­hdessä nro 50/2007

EU:n innokku­us bioen­er­gian lisäämisessä voi nos­taa ilmastopoli­ti­ikan hin­taa. Päästökaup­pa riit­täisi yksin ohjauskeinok­si.

Paras­ta Euroopan Unionis­sa on sen johta­va rooli ilmastopoli­ti­ikas­sa. Olen ylpeä euroop­palaisu­ud­estani keskustel­lessani asi­as­ta omaa maataan häpeile­vien amerikkalais­ten kanssa. Jot­ta EU:n ote ei vaaran­tu­isi, en minä eivätkä muutkaan ole halun­neet arvostel­la EU:n käyt­tämiä keino­ja. Kun ei ole enää pelkoa, että kri­ti­ik­ki vaaran­taisi päämäärän, on syytä kysyä, onko EU:n ilmastopoli­ti­ik­ka kaik­il­ta osin tehokas­ta. Ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­mien on niin val­ta­va urak­ka, ettei kus­tan­nuste­hot­tomi­in keinoi­hin ole varaa. Jat­ka lukemista “Kus­tan­nuste­hokku­ut­ta ilmastopolitiikkaan”

Saako tietoa pimittää?

Palaan kestoai­heeseeni 20 000 asukkaan autokaupungista Histaan.

Hufvud­stads­bladet pal­jasti, että Espoon virkamiehet ovat pimit­täneet luot­ta­mus­miehiltä VTT:n laa­ti­man raportin, jon­ka mukaan His­tan  alueen kaavoitus vaikut­taa ilmas­ton juuri niin kuin maalaisjär­jel­lä sen olet­taisikin vaikut­ta­van. Jat­ka lukemista “Saako tietoa pimittää?”

Nato-jäsenyyden hinta

Ennakkoti­et­ona UM:n Nato­selvi­tyk­ses­tä olemme kuulleet, että suo­rat kus­tan­nuk­set Nato­jäsenyy­destä oli­si­vat vain noin 40 miljoon­aa. YLEn mukaan lisäkus­tan­nuk­sia tuleesit­ten muus­ta varustautumisesta.

En ymmär­rä. Jos molem­mis­sa vai­h­toe­hdois­sa, yksi puo­lus­tau­tu­mises­sa ja yhdessä puo­lus­tau­tu­mises­sa, pyritään samaan tur­val­lisu­us­ta­soon, miten ole­tus voi olla, että yhdessä puo­lus­tau­tu­mi­nen tulee kalliimmaksi?

Päihdeäidit

Suomes­sa syn­tyy tietääk­seni 700 alko­holin vau­ri­oit­ta­maa FAS-las­ta vuosit­tain. Äidin alko­holinkäyt­tö raskau­den aikana on tuomin­nut hei­dät kehi­tys­vam­maisik­si. Tämä tilanne on mieletön.

Joidenkin oikeu­sop­pinei­den mielestä äidin alko­holinkäyt­töön ei voi­da puut­tua pakkokeinoin sik­iön suo­jelemisek­si, kos­ka sik­iö ei ole ihmi­nen eikä sik­iöl­lä sik­si ole ihmisoikeuk­sia. Äiti voidaan kyl­lä pan­na pakko­hoitoon, jos hänen kat­so­taan vaaran­ta­van oman ter­veyten­sä mut­ta ei tule­van lapsen­sa hyväk­si. Jat­ka lukemista “Päi­hdeäid­it”

Tehotonta oikeudenmukaisuutta

Helsin­gin ja Tam­pereen väli­nen junali­ikenne tuot­taa VR:lle huo­mat­ta­van paljon voit­toa. Tämän voiton avul­la VR pystyy pitämään yllä tap­pi­ol­lista liiken­net­tä muual­la. Täl­laista rahan siirtämistä voitol­lis­es­ta tuotan­nos­ta tap­pi­ol­lisen tuotan­non ylläpitämiseen kut­su­taan ris­tisub­ven­tiok­si. VR voi näin tehdä, kos­ka sil­lä on monop­o­li rautatei­den henkilöli­iken­teeseen. Jos näin ei olisi, Helsin­ki-Tam­pere ‑välille ilmaan­tu­isi yksi­ty­isiä kil­pail­i­joi­ta noukki­maan rusi­nat pul­las­ta. Jat­ka lukemista “Teho­ton­ta oikeudenmukaisuutta”

Saako toisen tontille pysäköidä?

Käräjäoikeus on toden­nut, ettei yksi­tyi­nen pysäköin­nin­valvon­tay­htiö voi määrätä 40 euron parkkisakkoa yksi­tyiselle ton­tille pysäköin­nistä. Täl­lainen valvon­ta kuu­luu kuulem­ma julkiselle val­lalle, joka toisaal­ta valvoo vain julk­isia aluei­ta. Käräjäoikeu­den päätös merk­it­see siis, että toisen ton­tille saa pysäköidä ilmaiseksi.

Jos itse omis­taisin ton­tin, jolle luvat­tomat pysäköi­jät tunke­vat, muut­taisin sen mak­sullisek­si pysäköin­tipaikak­si, jos­sa pysäköin­ti on sal­lit­tua, mut­ta mak­saa 40 euroa muil­ta kuin niiltä, joil­la on oikeus pysäköidä ilmaisek­si. Mak­sullisen pysäköin­nin lail­lisu­ut­ta kukaan ei voi kiistää eikä sitä, että mak­samat­ta jäänyt pysäköin­ti­mak­su on ulosottokelpoinen.