Slarvia argumentointia

Poli­it­tises­sa keskustelus­sa min­ua raivos­tut­taa, että yhä yleisem­mäk­si on tul­lut puhua asioi­ta, jot­ka kuu­losta­vat hyviltä ja luot­taa siihen, ettei kuuli­ja tunne asi­aa riit­tävästi eikä lehdis­tö saa­ta poli­itikkoa tilille pehmei­den puhumisesta.

Tämän aamun satoa:

Jut­ta Urpi­lainen arvostelee hal­li­tus­ta siitä, ettei se bud­jetis­saan osoit­tanut rahaa peruster­vey­den­hoitoon. Kuu­lostaa hyvältä, sil­lä peruster­vey­den­hoito on kri­i­sis­sä, mut­ta silti se oli potaskaa ja Urpi­laisen luulisi sen tietävän.

Kun­nat päät­tävät ter­vey­den­hoi­dos­ta, ei val­tio. Val­tio antaa kun­nille rahaa, ei kohdis­tet­tuna johonkin eri­tyiseen kohteeseen vaan yleis­es­ti meno­jen kat­tamiseen siten kun kun­nis­sa kat­so­taan aiheel­lisek­si tehdä. Val­tion yrit­tää eri­lais­ten väestöti­eto­jen perus­teel­la laske­maan kun­nan meno­jen määrän. Jos on paljon van­huk­sia, mak­se­taan enem­män, mut­ta rahat eivät ole kor­vamerkit­tyjä eikä niitä edes voi korvamerkitä.

Val­tio voi tietysti helpot­taa kun­tien talout­ta anta­mal­la lisää rahaa, mut­ta on ter­vey­den­huol­lon kannal­ta aivan sama, lisätäänkö sosi­aali- ja ter­veystoimen val­tiono­suuk­sia vain kir­jas­to­toimen val­tiono­suuk­sia, kos­ka ne tule­vat kun­nalle erit­telemät­töminä samas­ta tuutista.

Ter­vey­den­huol­lon tule­vaisu­us ratkaistaan kun­nal­lis­vaaleis­sa. Ne ovat lokaku­un 26. päivä.

Timo Kalli taas kehui veronalen­nuk­sia ja sitä, kuin­ka val­tion bud­jet­ti on niin elvyt­tävä ja silti yli­jäämäi­nen. Kyl­lä on tehty hyvä bud­jet­ti!  Yleisen ter­mi­nolo­gian mukaan val­tion­talous elvyt­tää, kun se on ali­jäämäi­nen  kun taas yli­jäämäi­nen bud­jet­ti merk­it­see jar­rut­tamista. Yhtä hyvin Kalli olisi voin­ut kehua, kuin­ka bud­jet­ti on yhtäaikaa sekä yli- että alijäämäinen.

9 vastausta artikkeliin “Slarvia argumentointia”

  1. Kallin kom­mentin voisi tulki­ta myös siten, että hän hylkää tämän key­nes­läisen ajat­telun ja läh­tee siitä, että parhait­en val­tio tukee talout­ta pysymäl­lä poissa.

  2. Go Kalli! Vaik­ka tuskin se oikeesti sitä tarkoit­ti, mut silti!

  3. No jo on saivartelua. Jos bud­jet­ti lisää kansalais­ten ostovoimaa, on se elvyt­tävä bud­jet­ti . Oli sit­ten yli-tai ali­jäämäi­nen. Hienoa, val­tion­talous on niin hyvässä kun­nos­sa, että voidaan tehdä tässä laskusuh­dan­teessa elvyt­täviä toimen­piteitä ilman lisävelkaa.

  4. Tyh­mä kysyy seu­raavaa: Miten näis­sä vaaleis­sa ratkaistaan Helsingin(Suomen) ter­vey­den­huol­lon tulevaisuus?

    Itse luulen, että peli on jo ratkaistu. Helsin­gin kaupun­gin yksi merkit­tävim­mistä ter­vey­den­huoltoalan kump­paneista kun on Indus­tri Kap­i­tal. Tämän pääo­ma-sijoi­tusy­htiön toim­inta-aja­tus on seuraava:

    ”In max­imis­ing returns for our investors, we invest in mid-sized com­pa­nies with strong cash flow and prof­it improve­ment poten­tial, oper­at­ing in mature indus­tries with fun­da­men­tal under­ly­ing growth. The major­i­ty of our invest­ments to date have been made in the man­u­fac­tur­ing and ser­vice industries.”

    Jokainen voi käyt­tää miet­tiä, mitä poten­ti­aalisen voit­tomar­gin­aalin kas­vat­ta­mi­nen merk­it­see terveydenhoidossa.

  5. Tot­ta­pa Osmo taasen törisee, ei tyhjää ja ris­tiri­itaisuuk­sia sekä silkko­ja val­hei­ta puhu­vista poli­itikoista kan­nat­taisi kansan niin kovin innos­tua vaik­ka naa­ma medi­as­sa 24/7 näkyykin. Hie­man kyl­lä huvit­tavaa tässä tosin on myös Osmon itse edus­ta­ma poli­it­ti­nen liike jota ei ainakaan turhan­päiväis­es­tä logi­ikas­ta voine syyttää 😀

    Mut­ta JUTTA! on Suomen OBAMA, the MUUTOS ja huu­ta­van työvoima­pul­lan saneer­aamien ja välit­tömän saneer­ausuhan alla ole­vien ylivelka­an­tunei­den ihmis­ten toi­vo! Suomen poli­it­tises­sa jär­jestelmässähän kak­si kolmes­ta ns. suures­ta puolueesta pääsee aina RKP apupuolueik­si hal­li­tuk­seen ja nyt on SDP ja JUTTA!:n vuoro. YLE ja HS pitävät huolen siitä että JUTTA! on esil­lä myön­teisessä val­os­sa sen tarvit­ta­van 24/7 ja muu­ta ei sit­ten tarvi­takaan. Ei ketään kiin­nos­ta mitä joku JUTTA! sanoo vaan se että kaik­ki muut­tuu paremmmaksi.

    Kun­nal­lis­vaaleis­sa suun­taa jo hie­man nähdään mut­ta tähtäin on tietenkin vas­ta seu­ravis­sa eduskun­tavaaleis­sa jos­sa ne makeam­mat paikat jae­taan. Har­maa omakoti­ta­lo-mat­ti ei ole enää uskot­ta­va tuote lama­suomes­sa vaan Suomen toiv­ot; nuo huipu­osa­vat ja jopa ulko­maalaisia johta­ji­akin kätelleet kokoomusvel­jet jyr­ki ja alex saanevat sen toisen apupuolueen paikan. Virheet de röda menet­tää kyl­lä valitet­tavasti min­is­ter­in­paikkansa kos­ka eihän sinne hal­li­tuk­seenkaan nyt enää enem­pää kiukut­tele­via kiin­tiö-täti-ihmisiä demarei­den vas­taavien lisäk­si voi­da sen­tään laittaa 😀

    Mut­ta jospa sit­ten se sitä seu­raa­va hal­li­tus rak­en­taisi taas lisää ydinvoimaa.. 😀

  6. Jahas, taas mun vihreää suvait­se­vaisu­ut­ta koetel­laan trav­el­lin wilburyn hahmossa.…
    Pysyn siis viisaasti vaiti.
    *mulka­isu*

  7. Tuo elvyt­tämis­puhe on seman­ti­ikkaa. Elvyt­tämi­nen voi tarkoit­taa mitä tahansa, meno­jen lisäyk­ses­tä, ali­jäämän kas­vat­tamiseen tai ostovoiman lisäämiseen. Key­ne­siläisessä retori­ikas­sa kai elvyt­tämi­nen tarkoit­taa yleen­sä meno­jen lisäämistä vero­ja korot­ta­mat­ta, ei niinkään yli- tai ali­jäämään tui­jot­tamista. Jos bud­jet­ti on vähem­män yli­jäämäi­nen kuin edelli­nen, niin sitä voi sanoa elvyttäväksi.

  8. Joo, voi olla, että kohtelin Kallia tuos­sa väärin. Hän syyl­listyi oikeas­t­aan vain siihen, ettei käyt­tänyt komparatiivia:edellistä bud­jet­tia elvyt­tävämpi. Val­tio­talous ei kuitenkaan elvytä vaan jar­rut­taa, jos val­tio kerää enem­män rahaa kuin käyt­tää. Kyseisessä keskustelus­sa käyte­tyt argu­men­tit oli­vat vain kaikki­nen­sa niin epä­tarkko­ja ja tietämätön­tä äänestäjää kosiskele­via, että sapetti.

  9. Jar­rut­taako yli­jäämäi­nen bud­jet­ti, jos vai­h­toe­htona on esim. yli­jäämän pois­t­a­mi­nen keven­tämäl­lä vero­ja? Ei vält­tämät­tä. Kuvitel­laan, että kansalaiset osta­vat veronkeven­nyk­sil­lä bemare­i­ta sak­sas­ta mut­ta val­tio lait­taa rahat pankki­in. Bemarei­den ost­a­mi­nen ei näy brut­tokansan­tuot­teessa, kos­ka se on net­to­tuon­tia. Sen­si­jaan lisään­tynyt raha pankki­tilil­lä las­kee korko­ja ja lisää investointeja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.