Hesarin asuntotoimittajalle asuntojen koosta

Vil­le Seu­ri hyök­kää Hesa­rin kolum­nis­saan Hel­sin­gin tavoi­tet­ta vas­taan nos­taa asun­to­jen uusien kes­ki­ko­ko 75 neli­öön. Anteek­si nyt, mut­ta Seu­rin perus­te­lut ovat kummallisia.

1) Hänen kes­kei­nen väit­teen­sä on, että lap­si­per­heet muut­ta­vat lähi­kun­tiin, kos­ka halua­vat mie­luum­min asua lähi­kun­nis­sa ja halua­vat omaa pihaa ja luon­non­lä­heis­tä ympä­ris­töä. Tämä väi­te on hel­pos­ti tar­kis­tet­ta­vis­sa. Jos per­hea­sun­not kau­ka­na ovat halu­tum­pia kuin per­hea­sun­not lähem­pä­nä, sil­loin nii­den hin­nan on olta­va kau­ka­na suu­rem­pi kuin lähel­lä. Eihän kukaan mak­sai­si Hel­sin­gis­sä ole­vas­ta per­hea­sun­nos­ta enem­pää kuin mil­lä sen saa lähi­kun­nis­ta, jos ker­ran oikeas­ti halu­aa asua lähi­kun­nas­sa. Nopea vil­kai­su hin­ta­tie­toi­hin soit­taa, että Seu­ri on vää­räs­sä. Toki jot­kut halua­vat asia mie­luum­min lähi­kun­nis­sa, mut­ta suh­teel­lis­ta niuk­kuut­ta näyt­tää val­lit­se­vat per­hea­su­nois­ta Helsingissä.

2) “Jäyk­kä” pin­ta-ala­ra­joi­te pakot­taa teke­mään epä­tar­koi­tuk­se­nu­kai­sia plaa­ne­ja, esi­mer­kik­si epä­tar­koi­tuk­sen­mu­kai­sen iso­ja yksiöi­tä ja kak­sioi­ta, jot­ka eivät sit­ten mene kau­pak­si. Jos raken­nus­yh­tiö on kyvy­tön, onko se kau­pun­gin vika. Kyl­lä ne plaa­nit saa teh­dä jär­ke­väs­ti­kin, vai pitäi­si­kö kau­pun­gin nor­mit­taa nekin? Espoos­sa osa­taan teh­dä jär­ke­viä asun­to­ja, vaik­ka kes­ki­ko­ko on 91 neliö­tä. Sen 75 neliö­tä saa myös ylittää.

3) Per­hea­sun­not eivät mene kau­pak­si. Var­mas­ti mene­vät, kun hin­ta las­ke­taan tar­peek­si alas. Niin alas ei tar­vit­se las­kea kuin kehys­kun­nis­sa. Miten asun­to­toi­mit­ta­jal­ta ei herää ensim­mäis­tä­kään krii­tin­poi­kas­ta raken­nus­lii­ket­tä koh­taan, joka halu­aa asun­nois­ta 9000 euroa neliö­tä ja valit­taa, että on kau­pun­gin vika, kun ei mene kaupaksi?

Perus­väi­te on kui­ten­kin aivan outo. Kos­ka per­hea­sun­not tule­vat Hel­sin­gis­sä niin kal­liik­si, per­heil­lä ei ole nii­hin varaa. Ne ovat niin kal­lii­ta, kos­ka nii­tä on niin vähän. Nyt nii­tä riit­tää vain rik­kaim­mil­le. Kun raken­ne­taan lisää, nii­tä riit­tää toi­sek­si rik­kaim­mil­le ja niin edel­leen. Per­hea­sun­non raken­ta­mi­nen ei ole Hel­sin­gis­sä sen kal­liim­paa kuin Espoos­sa. Ei pidä mak­saa lii­kaa ton­tis­ta, jos kat­soo ettei raken­ta­mi­nen ole Hel­sin­gin ehdoil­la kannattavaa.

Kan­nat­taa myös muis­taa, että Hel­sin­gis­sä nou­da­te­taan suu­res­sa osas­sa uus­tuo­tan­toa Hitas-sääntelyä.

Olen minä­kin sitä miel­tä, että tuo 75 neliön raja on lii­an kaa­va­mai­nen. Sen pitäi­si olla kes­kiar­vo, jos­ta voi poi­ke­ta alas­päin, jos jos­sain muu­al­la poi­ke­taan ylös­päin, sil­lä kau­pun­gi­no­sil­la on ja tulee olla vähän eri­lai­set pro­fii­lit. Itse tavoi­te on hyvä, vaik­ka se ei vas­taa­kaan raken­nus­yh­tiöi­den lyhyen täh­täi­men voitonmaksimointia.

28 thoughts on “Hesarin asuntotoimittajalle asuntojen koosta”

  1. Mut­ku nii­tä per­hea­sun­to­ja on Hel­sin­gis­sä vähemmän… 

    Jos Hel­sin­gis­sä on sata asun­toa ja nii­tä tavoit­te­lee tuhat per­het­tä, niin hin­ta nousee pilviin. 

    Jos kehys­kun­nis­sa on vii­si tuhat­ta asun­toa ja nii­tä tavoit­te­lee vii­si tuhat­ta per­het­tä, niin hin­ta pysyy kohtuullisena. 

    Voi­ko sanoa, että Hel­sin­kiin halu­taan enem­män? Eikö vii­si tuhat­ta per­het­tä ole enem­män kuin tuhat perhettä?

    Tämä sama kes­kus­te­lu on käy­ty tääl­lä mon­ta ker­taa ja en vie­lä­kään ymmär­rä. Ja nyt ei mitään tavan­omai­sia ilkeä­mie­li­siä vih­jai­lu­ja sukupuolestani.…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Eli­na hyvä: jos sataa per­hea­sun­toa Hel­sin­gis­sä tavoit­te­lee tuhat per­het­tä, niin sil­loin tar­vi­taan 900 per­hea­sun­toa lisää Hel­sin­kiin. Jos 5000 per­het­tä tavoit­te­lee kehys­kun­nis­sa 5000 asun­toa, niin ei tar­vi­ta yhtään (0) asun­toa lisää kehys­kun­tiin. Hel­sin­kiin tar­vi­taan siis 900 uut­ta asun­toa, kehys­kun­tiin 0. Kos­ka 900>0, niin sii­tä seu­raa, että uusia asun­to­ja tar­vi­taan Hel­sin­kiin enem­män kuin kehyskuntiin.

    Ei tämä nyt niin moni­mut­kai­nen asia ole, ettei­kö sitä nai­nen­kin ymmärtäisi 😉

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Osmo: Minus­ta Seu­rin point­ti vai­kut­taa ole­van se, että kes­ki­ne­liö­sään­tö on kan­kea väli­ne lap­si­per­hei­den suo­si­mi­seen. (Vii­mei­sen kap­pa­leen perus­teel­la myös se, että suu­rin tar­ve ei ole lap­si­per­hei­den asunnoille.)

    1. Hänen väit­teen­sä ei ole mikään nois­ta. Väi­te on se, että syy voi olla myös joku muu kuin tilan puute. 

    Asun­to­jen hin­taan vai­kut­taa sekä kysyn­tä, että tar­jon­ta. Se, että kau­pun­gin ulko­puo­lel­la ole­vat asun­not ovat hal­vem­pia kuin kau­pun­gin sisäl­lä ker­too vaan sii­tä, että siel­lä on suh­tees­sa enem­män tar­jon­taa kuin kysyn­tää. Eli jos valin­ta oli­si sen välil­lä kan­nat­taa­ko uusia per­hea­sun­to­ja raken­taa kau­pun­gin ulko­puo­lel­le vai sisä­puo­lel­le, niin vas­taus oli­si sisä­puo­lel­le. (Jos molem­piin kului­si sama mää­rä resurs­se­ja.) Valin­ta ei tie­ten­kää ole näi­den kah­den vaih­toeh­don välil­tä vaan se, että raken­ne­taan­ko kau­pun­gin sisä­puo­lel­le pie­niä vai iso­ja asuntoja.

    2. Seu­rin väi­te on minus­ta se, että mak­si­moi­des­saan voit­to­jaan raken­nus­yh­tiöi­den kan­nat­taa teh­dä asun­to­muo­to­ja joi­ta muu­ten ei kan­nat­tai­si teh­dä, eli että pin­ta-ala­vaa­ti­mus aiheut­taa tehot­to­muut­ta. Seu­ri ei mis­sään koh­das­sa sano, että nämä asun­not eivät meni­si kaupaksi.

    3. Seu­ri ei mis­sään koh­taa sano, että per­hea­sun­not eivät meni­si kau­pak­si. Raken­nus­lii­ke pyy­tää asun­nos­ta var­maan­kin sen hin­nan min­kä arvioi sii­tä saa­van­sa. On toki mah­dol­lis­ta, että hin­ta on lii­an kor­kea, mut­ta sii­tä nyt on tur­ha vetää her­net­tä nenään. Seu­raus on luul­ta­vas­ti se, että raken­nus­lii­ke jou­tuu nie­le­mään ylpey­ten­sä ja las­ke­maan hintojaan.

    Perus­väi­te ole lain­kaan kuvaa­ma­si kal­tai­nen tai sit­ten meil­le on tul­lut eri pai­nok­set aamun leh­des­tä. Seu­ri osoit­taa mie­les­tä­ni ihan ansiok­kaas­ti miten 75 neliön sään­tö ei ole joh­ta­nut sii­hen tulok­seen joka sil­lä ole­tet­tiin ole­van, vaan sii­hen, että per­hea­sun­to­ja raken­ne­taan ehkä jopa vähem­män kuin ilman sään­töä, kos­ka raken­nus­liik­kei­den kan­nat­taa raken­taa nii­tä pie­niä asun­to­ja, kun niil­le on kysyn­tää ja vas­ta­pai­nok­si nii­den on pak­ko raken­taa iso­ja ja ne väli­mal­lin asun­not sit­ten jää­vät raken­ta­mat­ta. Tavoit­teet ovat aina tie­tys­ti hyvät kun mark­ki­noi­ta läh­de­tään ohjai­le­maan. Eihän kukaan kai nyt kyseen alais­ta kau­pun­gin val­tuu­tet­tu­jen motii­ve­ja. Ongel­ma onkin se, että hyvät tavoit­teet eivät rii­tä. Kai tie­dät Osmo sanan­las­kun The road to Hell is paved with good intentions.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Ihan suku­puo­leen kat­so­mat­ta voi odot­taa jotain suh­teel­li­suu­den­ta­jua. Nur­mi­jär­ven väes­tön­kas­vu on noin 600 — 800 vuo­des­sa. Hel­sin­gin seu­dun per­heis­sä asuu var­maan aina­kin 600 000 ihmis­tä, eli tuo on n. 0,1% Jos Hel­sin­gin seu­dul­le raken­ne­taan 10 000 asun­toa vuo­des­sa ja puo­let näis­tä on per­hea­sun­to­ja, niin se on noin 15 000 per­hea­suk­kaan koti vuodessa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Pää­kau­pun­ki­seu­dul­le halu­taan, kos­ka tääl­lä on työ­paik­ko­ja sekä kou­lu­ja. Nyt näyt­tää sil­tä, että vil­je­le­mel­lä niuk­kuut­ta yllä­pi­de­tään kor­kei­ta hin­to­ja ja teh­dään raha­kas­ta bisnestä. 

    Tätä yri­te­tään siis suit­sia mm. tuol­la asun­to­jen kes­ki­ko­ko-sää­dök­sel­lä. Asun­to­tuo­tan­to on pal­jon muu­ta­kin kuin pelk­kää bisnestä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Eli­na,

    avain­sa­na on “suh­teel­li­nen niuk­kuus”, jota Osmo yllä käyt­tää. Anta­mil­la­si esi­merk­ki­nu­me­roil­la toki kehys­kun­tien asun­to­ja halu­aa useam­pi, mut­ta suh­tees­sa tar­jol­la ole­vaan mää­rään, Hel­sin­gin asun­to­ja halu­taan enem­män (100/1000 vs. 5000/5000, Hel­sin­gin asun­not ovat suh­tees­sa kym­me­nen ker­taa halutumpia).

    Tämä on myös juu­ri se syy mik­si Hel­sin­gin asun­not ovat kal­liim­pia, vaik­ka useam­pi haluai­si­kin asua jos­sain muu­al­la (ver­taa vaik­ka Hel­sin­kiä koko muu­hun Suo­meen, var­mas­ti useam­pi halu­aa asua muu­al­la, mut­ta sil­ti Hel­sin­gin asun­not ovat suh­tees­sa halutumpia).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Se, että yksiöis­tä ja kak­siois­ta pitää tuol­lais­ten kan­kei­den pin­ta-ala­sään­nös­ten takia raken­taa suh­teet­to­man suu­ria, on kyl­lä var­sin todel­li­nen ongel­ma. Ja se ei mil­lään lail­la auta lap­si­per­hei­den asemaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Mie­les­tä­ni Seu­ri puhui kyl­lä suu­rim­mak­si osak­si täyt­tä asi­aa. Per­hei­den kar­kaa­mi­nen kehys­kun­tiin tosin on näh­däk­se­ni ennen kaik­kea lii­an kor­kei­den hin­to­jen ansio­ta, mis­sä suuri(n?) syyl­li­nen on juu­ri tuo 75 neliön sään­tö, joka tehot­to­mal­la, byro­kraat­ti­sel­la ja epäe­ko­lo­gi­sel­la taval­la pakot­taa ihmi­set asu­maan isom­mis­sa asun­nois­sa kuin mikä oli­si näi­den mie­les­tä kus­tan­nus-hyö­ty –suh­tees­sa opti­maa­lis­ta. Kun asun­not mak­sa­vat tääl­lä niin pal­jon, ei ihme, että veri vetää ”luon­non­lä­hei­seen ympäristöön”.

    Ihmet­te­len kyl­lä vie­lä­kin todel­la suu­res­ti Oden kan­taa täs­sä asias­sa. Vai eikö hän jaa seu­raa­via oletuksia:
    1. Asu­mis­väl­jyy­den nousu nos­taa ener­gian kulu­tus­ta ja pääs­tö­jä per capi­ta (läm­mi­tys + käyt­tö­säh­kö + liikkuminen)
    2. Asu­mis­väl­jyy­den nousu nos­taa asun­to­jen kappalehintoja
    3. Asun­to­jen kap­pa­le­hin­nan nous­tes­sa hou­ku­tus muut­taa kehys­kun­tiin kasvaa
    4. Asun­to­jen kap­pa­le­hin­nan nous­tes­sa abso­luut­ti­nen köy­hyys pahenee
    5. Asu­mis­väl­jyy­den nousu alen­taa (poten­ti­aa­lis­ta) asukastiheyttä
    6. Asu­kas­ti­hey­den las­ku joh­taa pidem­pään mat­kaan pal­ve­lui­hin ja työpaikoille
    7. Pidem­pi mat­ka pal­ve­lui­hin ja työ­pai­koil­le lisää mat­kus­tus­tar­vet­ta, siis pääs­tö­jä ja kus­tan­nuk­sia joko jouk­ko­lii­ken­teen tai yksi­tyi­sau­toi­lun muodossa

    Jos jakaa nämä ole­tuk­set, on aika vai­kea perus­tel­la 75 neliön sään­töä. Var­sin­kin, kun Hel­sin­gin vih­rei­den pää­tee­mo­ja vaa­leis­sa on kau­pun­gin pääs­tö­jen puo­lit­ta­mi­nen vuo­teen 2030 men­nes­sä. Käy­tän­nös­sä tämä tar­koit­ta­nee yhden suu­ren hii­li­voi­ma­lan sul­ke­mis­ta (ellei sit­ten ydin­voi­ma­laa Hel­sin­kiin tahi hiil­tä tal­teen [ei lie­ne mah­dol­lis­ta Hel­sin­gis­sä]) ja sen myö­tä meni­si myös suu­ri osa kau­ko­läm­mös­tä. Toi­sin sanoen tavoit­tee­seen pääs­täk­seen oli­si Hel­sin­gis­sä rajoi­tet­ta­va läm­mön­tar­vet­ta todel­la pal­jon. Asu­mis­väl­jyy­den kas­vat­ta­mi­nen ei lie­ne paras kei­no näis­sä talkoissa…

    Toki isot asun­not ovat monien mie­les­tä muka­via, kuten ovat isot autotkin…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Tpyy­luo­ma…

    Heh, vas­tauk­se­si antaa toi­voa, etten sit­ten­kään ole pals­tan tyhmin 🙂

    Luvut oli­vat tie­tys­ti ihan hihas­ta vedet­ty­jä ilman mitään tar­koi­tus­ta edes kau­kai­ses­ti jäl­ji­tel­lä realiteetteja.

    Otson ja Rii­tan vas­taus­ten ansiois­ta pik­ku hil­jaa alkaa minul­le­kin asia loogistua… 

    Thanks!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Mui­ta ratkaisukeinoja

    Tääl­lä vali­te­taan 75 neliön sään­nön type­ryy­des­tä. Tot­ta lie­nee se, että se ei ole tuot­ta­nut riit­tä­väs­ti perheasuntoja. 

    Hyvän elä­män ja kau­pun­ki­ra­ken­teen kan­nal­ta oli­si vii­sas­ta, että ihmi­nen voi­si halu­tes­saan asua samas­sa kau­pun­gin­osas­sa vau­vas­ta vaa­riin. Ylei­sen asu­mis­väl­jyy­den kas­vaes­sa mones­sa osas­sa kau­pun­kia on käy­nyt niin, ettei per­heil­le ole riit­tä­väs­ti kote­ja. Täs­tä seu­raa se, että per­he­pal­ve­lut rapis­tus­vat: kou­lu­verk­koa jou­du­taan har­ven­ta­maan, päi­vä­ko­te­ja sul­ke­maan jne. Täs­tä taas seu­raa se, että kau­pun­kien idea — moni­puo­li­set pal­ve­lut lähel­lä — alkaa huonontua.

    Ehdo­tus:
    Entä jos täy­den­nys­kaa­voi­tuk­ses­sa tont­te­ja alet­tai­siin­kin kaa­voit­taa tar­kem­min vaik­ka­pa nimel­lä kort­te­li­kaa­va: per­hea­sun­to­jen alue, opis­ke­li­ja-asun­to­jen kort­te­li, pienasuntokortteli, 

    Koko kau­pun­gin mit­ta­kaa­vas­sa voi­tai­siin sit­ten tar­kas­tel­la koko­nai­suut­ta vaik­ka 75 neliön tai vas­taa­vien sään­tö­jen puitteissa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Hei

    Täs­sä kes­kus­te­lus­sa myös unoh­de­taan Hel­sin­gin van­ha asun­to­kan­ta. Hel­sin­ki on muis­ti­ni mukaan Euroo­pan pää­kau­pun­geis­ta pie­na­sun­to­val­tai­sin. Yksiöi­tä ja kak­sioi­ta on siis van­has­sa kan­nas­sa vaik­ka kuin­ka sink­ku­jen asua. Jos paris­kun­ta tai per­he pää­si­si yksiöstä/kaksiosta isom­paan asun­toon, voi­si sink­ku mut­taa vapau­tu­vaan asun­toon. Mut­ta jos raken­ne­taan lisää pie­niä asun­to­ja, ei per­he mah­du mihinkään.
    Hel­sin­gis­sä on per­heen hel­poin pär­jä­tä ilman autoa. Muu­al­la­kin se onnis­tuu, mut­ta on pal­jon hankalampaa.

    Ehkä raken­nus­yh­tiöi­den isot asun­not eivät käy kau­pak­si huo­non suun­nit­te­lun vuok­si. Ker­ros­ta­loon ei saa isoa omaa pihaa, mut­ta per­soo­nal­li­sen ja toi­mi­van voi asun­nos­ta saa­da. Mut­ta kun teh­dään stan­dar­di-ken­kä­laa­tik­koa kai­kil­le, niin ihmis­ten asu­mi­su­nel­mat ja todel­li­suus eivät kohtaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Miren­va: Oot­ko sitä miel­tä, että raken­nus­yh­tiöt ampu­vat itteen­sä tahal­laan jal­kaan raken­ta­mal­la asun­to­ja joi­ta ihmi­set eivät halua? Vois­ko kui­ten­kin olla kyse sii­tä, että niil­le 75 m² per­hea­sun­noil­le ei vaan oo niin pal­joa kysyn­tää kun yksiöil­le ja kak­sioil­le? Eli että vaik­ka “Yksiöi­tä ja kak­sioi­ta on siis van­has­sa kan­nas­sa vaik­ka kuin­ka sink­ku­jen asua.” nii­tä ei sil­ti oo niin pal­jon kun mark­ki­nat nii­tä tar­vit­se­vat. Joten­kin absur­dia, että sinus­ta on ole­mas­sa joku abso­luut­ti­nen mää­rä yksiöi­tä ja kak­sioi­ta jot­ka kyl­lä riit­tää, kos­ka eihän nyt enem­pää voi­si tarvita.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Minul­la on sel­lai­nen käsitys,että raken­nus­yh­tiöt ovat ampu­neet itse­ään jal­kaan vahin­gos­sa. Muu­ta­ma vuo­si sit­ten, kun eri­lai­set kuplat vie­lä kas­voi­vat, Suo­mes­sa oli pal­jon äkki­ri­kas­tu­nei­ta ihmi­siä. Sil­loin kysyn­tä suun­tau­tui jok­si­kin aikaa yli mil­joo­nan euron asun­toi­hin, joi­ta halut­tiin tie­tys­ti par­hail­le pai­koil­le. Tämän sokai­se­mi­na raken­nus­yh­tiöt alkoi­vat nii­tä tuot­taa, mut­ta ne ajat meni­vät yhtä nopeas­ti kuin tulivat.

    On tui­ki höl­möä raken­nus­yh­tiöl­tä raken­taa yli­suu­ria kak­sioi­ta, kun samaan neliö­mää­rään sai­si kol­mion. Kos­ka kan­ta­kau­pun­gis­sa maa on kallista,siellä asu­taan ahtaam­min ja tämä ahtaus näkyy sii­nä, että kysyn­tä koh­dis­tuu pie­nem­piin huo­nei­siin, mut­ta ei siihen,että koko vii­si­hen­ki­nen per­he nuk­kuu samas­sa isos­sa makuuhuoneessa. 

    Se on sel­vä, että lyhy­tai­kais­ta voit­toa raken­nus­yh­tiöil­le tuot­tai­si pien­ten asun­to­jen raken­ta­mi­nen, mut­ta kau­pun­ki halu­aa toi­sin ja maa­no­mis­ta­ja­na sil­lä on sii­hen oikeus. Tap­pio täs­tä tulee tie­tys­ti kau­pun­gin piik­kiin. Jos tuo rajoi­tus on talou­del­li­ses­ti epäe­dul­li­nen, se vai­kut­taa tie­tys­ti sii­hen, mil­lä hin­nal­la raken­nus­yh­tiöt osta­vat maa­ta. Raken­nus­yh­tiöil­le jää­vä kate ei sii­tä muu­tu olet­taen, että ne tun­te­vat markkinat.

    Nyt on menos­sa ilta­lyp­sy: ensin on saa­tu tont­ti hal­vem­mal­la tämän koko­ra­joi­tuk­sen takia ja nyt halu­taan vapau­tua sii­tä rajoituksesta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Minul­la on sel­lai­nen käsitys,että raken­nus­yh­tiöt ovat ampu­neet itse­ään jal­kaan vahingossa.”

    Ei kai täs­sä kukaan ole ampu­nut itse­ään jal­kaan. Raken­nus­yh­tiöi­den tasees­sa makaa­vat asun­not läh­te­vät liik­keel­le heti kun hin­ta on oikea. Hin­ta­ta­soa kan­nat­taa yrit­tää tukea luo­mal­la niuk­kuut­ta, mut­ta en oikein jak­sa uskoa että yhtiöt jou­tui­si­vat noi­ta asun­to­ja tap­piol­la myy­mään vaik­ka hin­taa vähän alas­päin tarkistetaankin.

    Jal­kaan ampu­mi­ses­ta kan­nat­tai­si puhua esi­mer­kik­si sil­loin jos ulko­puo­li­nen raken­nut­ta­ja oli­si vauh­ti­so­keu­des­saan mak­sa­nut raken­ta­jal­le yli­hin­taa asun­nois­ta jot­ka eivät enää mene kau­pak­si edes ostohintaan.

    Jon­kun yhtiön sisäl­lä voi­daan tie­tys­ti sisäi­sil­lä siir­to­hin­noil­la muut­taa mikä tahan­sa lii­ke­toi­min­nan osa-alue kan­nat­ta­vuu­del­taan ulkois­ta reto­riik­kaa tuke­vak­si, mut­ta näi­tä luku­ja ei kan­na­ta ottaa kovin tosissaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Osmo: Nau­lan kan­taan. Raken­nus­liik­kei­den pitäis kun­nioit­taa teh­ty­jä sopimuksia.

    Nois­ta raken­net­tu­jen huo­neis­to­jen huo­ne­lu­ku­mää­räs­tä ja koos­ta: raken­nus­liik­keet osaa­vat luul­ta­vas­ti arvioi­da parem­min mark­ki­noi­ta kuin jul­ki­nen val­ta, kos­ka nii­den menes­tys riip­puu sii­tä, eli niil­lä on kan­nus­ti­met koh­dal­laan. Eli ei ole tui­ki höl­möä teh­dä suu­ria kak­sioi­ta kol­mioi­den sijaan, jos nii­tä kak­sioi­ta arvos­te­taan kol­mioi­ta enem­män. Jos kysyn­tä oikeas­ti koh­dis­tuu kuvai­le­mal­la­si taval­la, niin mark­ki­noil­la toi­mi­jat yrit­tä­vät vas­ta­ta tähän kysyn­tään. Mark­ki­nat ovat joka tapauk­ses­sa huo­mat­ta­vas­ti her­kem­mät rea­goi­maan näi­hin kysyn­nän muu­tok­siin kuin Hel­sin­gin kau­pun­gin­val­tuus­to neliömetrisääntöineen.

    Nämä neliö­sään­nöt vai­keut­ta­vat sopeu­tu­mis­ta muut­tu­viin olo­suh­tei­siin. Tie­tys­ti jos poliit­ti­ses­ti pää­te­tään, että olo­suh­tei­den pitää olla tie­tyn­lai­set, niin mikäs sii­nä. Demo­kra­tias­sa on ilmei­ses­ti lupa päät­tää, että esim. lap­si­per­he on sink­kua arvok­kaam­pi ja ne pitää aset­taa eriar­voi­seen ase­maan. Joka­ta­pauk­ses­sa tehok­kaam­paa on puut­tua itse nii­hin olo­suh­tei­siin kuin nii­den seu­rauk­siin. Eli jos Hel­sin­kiin halu­taan nii­tä lap­si­per­hei­tä, niin anne­taan sit­ten niil­le rahaa sii­tä, että asu­vat tääl­lä tai lai­te­taan sin­kut verol­le tai mitä iki­nä, mut­ta ei nyt aina­kaan kont­rol­loi­da tätä mää­rää­mäl­lä uusil­le asun­noil­le kes­ki­ko­ko. Mark­ki­nat kyl­lä löy­tä­vät ne koh­teet mihin lap­si­per­heet mie­lui­ten tämän yhteis­kun­nan tuen sijoit­ta­vat ilman har­mia muille.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. ”Se on sel­vä, että lyhy­tai­kais­ta voit­toa raken­nus­yh­tiöil­le tuot­tai­si pien­ten asun­to­jen raken­ta­mi­nen, mut­ta kau­pun­ki halu­aa toi­sin ja maa­no­mis­ta­ja­na sil­lä on sii­hen oikeus. Tap­pio täs­tä tulee tie­tys­ti kau­pun­gin piik­kiin. Jos tuo rajoi­tus on talou­del­li­ses­ti epäe­dul­li­nen, se vai­kut­taa tie­tys­ti sii­hen, mil­lä hin­nal­la raken­nus­yh­tiöt osta­vat maa­ta. Raken­nus­yh­tiöil­le jää­vä kate ei sii­tä muu­tu olet­taen, että ne tun­te­vat markkinat.”

    Eli pien­ten ja iso­jen asun­to­jen kate on sama, mut­ta voi­ton mak­si­moi pien­ten asun­to­jen raken­ta­mi­nen? Voi­ton kiel­tä­mät­tä mak­si­moi­si sopi­museh­to­jen muok­kaa­mi­nen jäl­ki­kä­teen. Samoin kuin min­kä tahan­sa muun sopi­mus­os­a­puo­len, kau­pun­gin pitäi­si olla välit­tä­mät­tä sano­ma­leh­tien nyyh­ky­ta­ri­nois­ta ja vie­dä asia oikeu­teen, jos sopi­mus­ta rikotaan. 

    Ja mik­si tämä raken­nus­yh­tiöi­den voit­to mak­si­moi­tuu lyhyel­lä täh­täi­mel­lä? Mitä se edes tar­koit­taa? Raken­nus­yh­tiö sai­si isom­man tuo­ton kym­me­nen vuo­den pääs­tä raken­ta­mal­la eri taval­la, mut­ta ei ilman kau­pun­gin apua pys­ty tätä ja sii­hen liit­ty­viä ris­ke­jä arvioimaan?

    Ja onko iso­jen yksiöi­den ja kak­sioi­den raken­ta­mi­nen todel­la höl­möä? Ehkä yksiöi­den ja kak­sioi­den kysyn­tä on vaan niin pal­jon isom­paa kuin isom­pien asun­to­jen, että pit­kä­ai­kai­sen voi­ton neliö­ra­joi­tuk­sen olles­sa voi­mas­sa mak­si­moi sil­ti yksiöi­den ja kak­sioi­den rakentaminen?

    Kovin kiin­nos­ta­vak­si tämä menee. Yri­tin etsiä tuon Lep­pä­suon casen tar­jous­kil­pai­lun ehto­ja, mut­ta en löy­tä­nyt, kun ei Google yle­ty lau­ta­kun­nan pöy­tä­kir­joi­hin ilmei­ses­ti.. Mil­loin täs­tä pää­tet­tiin? Meni­kö hin­ta­kil­pai­lul­la, vai kään­tei­ses­ti? Aloin miet­tiä eri osa­puol­ten osuut­ta täs­sä kor­keas­sa hin­nas­sa, kun kau­pun­gin Kat­saus asun­to­tont­tien varaus­ti­lan­tee­seen suun­nit­te­li seuraavaa 

    ” Lep­pä­suon AK-ton­tit 13414/15 – 18 oli­si perus­tel­tua myy­dä tar­jous­kil­pai­lul­la eri­tyi­sen kor­kea­laa­tui­seen vuo­kra- tai omistusasuntotuotantoon.”
    http://www.hel2.fi/kv/klk/EL_211204/To_24.rt

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. spot­tu: Jos joku halu­aa toi­mia kiin­teis­tö­si­joit­ta­ja­na, niin sen kan­nat­taa pitää asun­to­ja taseis­saan sil­loin kun olet­taa nii­den hin­to­jen nouse­van. Täs­sä mie­les­sä raken­nus­yh­tiöt ovat var­maan ihan saman­lai­nen toi­mi­ja kuin kuka tahan­sa muu­kin. Jos taas hin­nan nousua ei ole nii­den näke­myk­sen mukaan odo­tet­ta­vis­sa asun­not myy­dään ja rahat sijoi­te­taan johon­kin tuot­ta­vam­paan. Ei ole ole­mas­sa mitään abso­luut­tis­ta hin­taa mis­sä asun­not kan­nat­taa myy­dä. Nii­den hin­ta ei perus­tu tuo­tan­to­kus­tan­nuk­siin vaan kysyn­tään ja tar­jon­taan. Tör­määm­me tähän samaan perus­asi­aan jokai­ses­sa kes­kus­te­lus­sa ja minul­le on tul­lut vai­ku­tel­ma, että et ole ehkä vie­lä sisäis­tä­nyt tätä.

    Raken­nus­liik­kei­den raken­nus­toi­min­ta on täs­tä jok­seen­kin eril­lis­tä kos­ka yksi­kään raken­nus­lii­ke ei ole niin suu­ri toi­mi­ja, että yksin voi­si vai­kut­taa juu­ri­kaan mark­ki­noil­la ole­vien asun­to­jen mää­rään (tar­jon­taan). On tie­tys­ti tot­ta, että mitä enem­män asun­to­ja raken­nus­yh­tiöl­lä on taseis­saan niin sitä vähem­män sen kan­nat­taa raken­taa uusia. Tämä vai­ku­tus on kui­ten­kin mini­maa­li­nen, kun sitä ver­ra­taan raken­nus­toi­min­nas­ta saa­tuun kat­tee­seen. Uusia asun­to­ja val­mis­tui Hel­sin­kiin 3500 vuon­na 2004. Huo­maat­han, että uusien asun­to­jen mark­ki­nat eivät ole eril­li­set käy­tet­ty­jen asun­to­jen mark­ki­nois­ta, eli tätä 3500 pitää ver­ra­ta kaik­kien asun­to­jen mää­rään Hel­sin­gis­sä. (Mitä en googlet­ta­mal­la onnis­tu­nut löy­tä­mään, mut­ta arve­len sen ole­van noin 100 ker­tai­nen tuo­hon vuo­sit­tain val­mis­tu­vaan verrattuna.)

    Esi­merk­ki: Hel­sin­gis­sä on 350 000 asun­toa. Raken­nus­lii­keel­lä on taseis­saan 200 myy­mä­tön­tä asun­toa. Yhden asun­non mark­ki­na-arvo olkoon 200 000 €
    Raken­nus­lii­ke raken­taa 200 uut­ta asun­toa ja saa täs­tä voit­toa 20000 € per asun­to. Asun­to­jen kysyn­tä pysyy vakoi­na. Raken­ta­mi­sen jäl­keen Hel­sin­gis­sä on 350 200 asun­toa, joten kes­ki­hin­ta las­kee kysyn­nän pysyes­sä ennal­laan 0,06%. Raken­nus­yh­tiöl­lä jää siis voit­toa 20 000 € x 200 asun­toa — 0,06% x 200 x 200 000 € = 3 976 000 €, eli tasees­sa ole­vien asun­to­jen arvon alen­tu­mi­nen pie­nen­si voit­toa 0,6%. Nämä luvut ovat tie­tys­ti pääs­tä reväis­ty­jä, mut­ta osoit­ta­vat nyt kui­ten­kin, että myy­mät­tö­mät asun­not taseis­sa eivät juu­ri­kaan vai­ku­ta raken­ta­mi­ses­ta saa­tui­hin voit­toi­hin. Vai­ku­tus voit­toi­hin on suu­rem­pi jos las­ke­taan täl­lä het­kel­lä ole­vien asun­to­jen mää­ril­lä eikä ole­mas­sa ole­vien asun­to­jen määrillä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Nämä luvut ovat tie­tys­ti pääs­tä reväis­ty­jä, mut­ta osoit­ta­vat nyt kui­ten­kin, että myy­mät­tö­mät asun­not taseis­sa eivät juu­ri­kaan vai­ku­ta raken­ta­mi­ses­ta saa­tui­hin voittoihin.”

    Nuo luvut osoit­ta­vat kor­kein­taan lap­sen­omais­ta uskoa mark­ki­noi­den ehdot­to­man meka­nis­ti­seen käyt­täy­ty­mi­seen sen­ti­ment­ti totaa­li­ses­ti unoh­taen. Toi­vot­ta­vas­ti Sipe­ria opet­taa jos­sain mat­kan var­rel­la ennen kuin tapah­tuu isom­pia vahinkoja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Miner­val­le:
    Mik­si on ongel­ma, että Hel­sin­gis­sä on euroop­pa­lai­sit­tain pie­na­sun­to­val­tai­nen asun­to­kan­ta? Tämä­hän on hyvä asia, jos ihmi­set pär­jää­vät onnel­li­si­na vähem­mil­lä luon­non­va­roil­la ja pys­ty­vät asu­maan tii­viim­min. Var­sin­kin, kun tämä on myös Euroo­pan kyl­min pää­kau­pun­ki ja läm­mi­tys tuo­te­taan hiilivoimalla.

    Eikä noi­ta yksiöi­tä ja kak­sioi­ta nyt niin hir­veäs­ti ole jos nii­tä ver­ra­taan asun­to­kun­tien kokoon. Yhden hen­gen asun­to­kun­tia on Hel­sin­gis­sä (Tilas­to­kes­kus 2007) 147k, kah­den hen­gen 89k ja mui­ta 60k. Yli kah­den hen­gen asun­to­kun­tia on siis 20% kai­kis­ta Hel­sin­gis­sä. Täs­tä huo­li­mat­ta tääl­lä on kol­mioi­ta enem­män kuin yksiöi­tä (lähes tasan 65k-66k) ja asun­to­kun­nis­ta 40,5% on kol­mioi­ta tai suu­rem­pia. Kun hel­sin­ki­läi­set vie­lä ene­ne­väs­sä mää­rin sink­kuun­tu­vat, on tilan­ne näh­däk­se­ni pikem­min­kin sel­lai­nen, että pie­ni­tu­loi­set sin­kut käy­tän­nös­sä pako­te­taan mak­sa­maan sika­hin­to­ja asu­mi­ses­ta, kun pie­niä yksiöi­tä riit­tää yhä harvemmalle.

    Raken­nus­yh­tiöi­den isot asun­not eivät käy kau­pauk­si sik­si, että ne mak­sa­vat niin pal­jon. Ja ne mak­sa­vat niin pal­jon suu­rek­si osak­si sii­tä syys­tä että ne ovat niin iso­ja. Ja ne ovat iso­ja aika pit­käl­ti sen vuok­si, että kau­pun­ki pakot­taa ne niin isoik­si 75 neliön säännöllään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Eikä noi­ta yksiöi­tä ja kak­sioi­ta nyt niin hir­veäs­ti ole jos nii­tä ver­ra­taan asun­to­kun­tien kokoon. 

    Juk­ka Jon­ni­sel­la on täs­sä nyt vähän kehä­pää­tel­män makua. Jos läh­tö­on­gel­ma on, että Hel­sin­kiin pää­se­vät vain pie­net ruo­ka­kun­nat, min­kä hän tilas­toil­laan hyvin osoit­ti, kos­ka asun­not ovat pie­niä, hän tote­aa, että ne ovat juu­ri sopi­via niil­le pie­nil­le ruo­ka­kun­nil­le jot­ka ovat pys­ty­neet sijoit­tu­maan Hel­sin­kiin. Hel­sin­gin asun­to­kun­tien ja asun­to­jen kokoa kan­nat­taa ver­ra­ta koko seu­dun asun­to­kun­tien kokoon, vaik­ka­pa sii­hen Espoon uus­tuo­tan­non 91 neli­öön. Onko tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta kar­kot­taa per­heet kau­as pois kau­pun­gis­ta ja pakot­taa autoistumaan?

    Kehä­pää­tel­män tun­tua on myös sii­nä, ettei iso­ja asun­to­ja kan­na­ta raken­taa, kos­ka kenel­lä­kään ei ole varaa nii­tä ostaa. Onko meil­lä jos­sain Hel­sin­gis­sä tyh­jik­si jää­nei­tä asun­to­ja? Isot asun­not ovat niin kal­lii­ta, kos­ka isot­kin asun­not ovat Hel­sin­gis­sä niin halut­tu­ja. Jos nii­tä oli­si enem­män, ne eivät oli­si niin kal­lii­ta, ja myös toi­sek­si rik­kaim­mi­la oli­si nii­hin varaa.

    Kan­nat­taa myös muis­taa, että Hel­sin­gis­sä suu­ri osa tuo­tan­nos­ta on hin­ta­sään­nös­tel­tyä. Nii­hin on kyl­lä taval­li­sil­la­kin per­heil­lä varaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Odel­le:
    Olet oikeas­sa, tuos­sa oli noin ilmais­tu­na hie­man kehä­pää­tel­män makua. Yri­tän selit­tää aja­tuk­se­ni hie­man parem­min. Espoos­sa tosi­aan on rut­kas­ti enem­män lap­si­per­hei­tä, 33% ver­rat­tu­na Hel­sin­gin 20%:een. Myös asu­mis­väl­jyys on tilas­to­jen mukaan ihan tois­ta luok­kaa. Mut­ta voi­daan­ko sanoa, että raken­ta­mal­la lii­an vähän (=vain rik­kaim­mat haluk­kaat saa­vat) ”per­he­ko­koi­sia” asun­to­ja me kar­koi­tam­me nämä per­heet Espoo­seen autois­tu­maan. Jol­tain kan­til­ta ehkä näin.

    Itse ajat­te­len kui­ten­kin niin päin, että mitä enem­män ihmi­siä saam­me Hel­sin­kiin, sitä har­vem­pi ihmi­nen autois­tuu, var­sin­kin kun on kyse näis­tä kes­kus­ta-alueis­ta. Ei se sink­ku­kaan Espoos­sa pel­käl­lä jouk­ko­lii­ken­teel­lä usein pär­jää. Mitä pie­nem­piä asun­to­ja Hel­sin­kiin raken­ne­taan, sitä useam­man ihmi­sen ”pelas­tam­me” autois­tu­mi­sel­ta:). Tämä on toki pal­jon tätä moni­mut­kai­sem­paa, kos­ka suu­rem­mis­sa asun­nois­sa asuu yleen­sä enem­män ihmi­siä ja per­heel­li­sil­lä lie­nee suh­tees­sa enem­män tar­vet­ta autoil­le ver­rat­tu­na sinkuilla.

    Tähän liit­tyen toi­nen seik­ka: uskon, ettei­vät per­heet vält­tä­mät­tä halua lähes­kään Espoon kokoi­sia asun­to­ja, mikä­li saa­vat pal­kin­nok­si asua kes­kus­tas­sa (ja sääs­tää liik­ku­mi­ses­sa). Kysees­sä on tra­de-off. Espoo­seen muut­taa var­maan per­hei­tä, jot­ka koke­vat Hel­sin­gin (suu­reh­kot) asun­not sika­mai­sen hin­tai­sik­si, mut­ta ulos­mit­taa­vat sit­ten Espoos­sa pai­kal­li­set hyö­dyt – pie­nem­mät neliö­hin­nat – osta­mal­la saman hin­tai­sen asun­non, jon­ka Hel­sin­gis­tä hyl­kä­si­vät (”jos­sei saa­da asua siel­lä mis­sä halu­taan, niin asu­taan sit­ten edes väl­jäs­ti!”). Noh, tämä on kyök­kip­sy­ko­lo­gi­soin­tia, mut­ta uskon tuol­lai­sen ilmiön olemassaoloon.

    Näi­hin kum­paan­kin seik­kaan saam­me paran­nuk­sen miet­ti­mäl­lä asun­to­jen opti­maa­li­sia koko­ja näil­le nuo­ril­le per­heil­le, ”sweet spot­tia”. Suu­rim­mal­la osal­la on vain yksi tai kak­si las­ta eivät­kä he ole vie­lä uran­sa palk­ka­hui­pul­la. Näil­le voi­si olla sopi­va sel­lai­nen 50–60 neliön kol­mio. Täs­sä oli­si jo aika hyvin tilaa ja eril­li­set makuu­huo­neet, mut­ta hin­ta oli­si 100+k pie­nem­pi kuin niis­sä 80 neliön asun­nois­sa, joi­ta nyt pakol­la syö­te­tään. Tämän kokoi­sia teke­mäl­lä saa­tai­siin näi­tä poten­ti­aa­li­sia autoi­li­joi­ta Hel­sin­kiin ja samal­la neliöt aika opti­maa­li­seen asu­mis­käyt­töön, pit­käl­lä aika­vä­lil­lä noin 27 neliöön/asukas. Tämä ei tie­ten­kään ole nykyi­sil­lä sään­nöil­lä mah­dol­lis­ta, ei aina­kaan jos halu­taan raken­taa sin­kuil­le edes jotain.

    Sanoin­ko muu­ten, ettei iso­ja asun­to­ja kan­nat­tai­si raken­taa? Var­mas­ti niis­tä­kin raken­nut­ta­ja saa hyvän tuo­ton. Iso­ja ei ”kan­na­ta” raken­taa sik­si, että se on epäe­ko­lo­gis­ta ja sosi­aa­li­ses­ti epä­oi­keu­den­mu­kais­ta poli­tiik­kaa, ei sik­si ettei sii­tä sai­si rahaa. Saa kyl­lä. Mut­ta kun nii­tä raken­nut­ta­mal­la ei tosi­aan anne­ta mah­dol­li­suuk­sia asu­mi­seen kuin niil­le rik­kaim­mil­le, sii­nä on yksi jutun poin­teis­ta. Jos me raken­ne­taan tän­ne 100 000 neliö­tä asun­to­ja, niin nii­den olles­sa kool­taan suu­rem­pia, mah­tuu tän­ne vähem­män asuk­kai­ta kuin jos ne oli­si­vat pie­nem­piä – köy­him­mät jää­vät kehys­kun­tiin autoi­le­maan rik­kai­den ja mak­su­ky­kyi­sim­pien pääs­tes­sä muuttamaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Joni­nen ei ajat­te­le tätä lop­puun. Kun lap­si­per­hei­tä on enem­män espoon kal­tai­sis­sa kun­nis­sa ja kun asun­to­jen hin­ta­ra­ken­ne osoit­taa, että näis­tä moni asui­si mie­luum­min Hel­si­nis­sä, ei toteu­du se, että raken­ta­mal­la pie­niä kop­pe­roi­ta, sai­sim­me lap­si­per­heet asu­maan eko­lo­gi­ses­ti pie­nes­sä asun­nos­sa ratik­ka­py­sä­kin vie­reen, vaan he muut­ta­vat pal­jon suu­rem­paan asun­toon jouk­ko­lii­ken­teeen ulot­tu­mat­to­miin. Et voi vali­tet­ta­vas­ti päät­tää hei­dän puo­les­taan — et aina­kaan ilman, että muu­tat pie­na­sun­to­val­tai­sek­si myös mui­den kun­tien tar­jon­nan. Se ei täs­sä yhteis­kun­ta­jär­jes­tel­mäs­sä onnistu.

    On tot­ta, että lap­si­per­heet var­maan­kin tyy­ty­si­vät pie­nem­pään asun­toon Hel­sin­gis­sä kuin Por­nai­sis­sa, mut­ta ei kuin­ka pie­neen hyvän­sä. Tuo Hel­sin­gin 75 neliö­tä­hän on huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­pi kuin mui­den kun­tien keskiarvo. 

    Koko­naan vää­rä väi­te on, että Hel­sin­kiin mah­tui­si enem­män ihmi­siä, jos raken­tai­sim­me asun­to­ja pel­käs­tään sin­kuil­le tai lap­set­to­mil­le pareil­le. Pie­nis­sä asun­nois­sa asu­taan väl­jem­min kuin suu­ris­sa. Vii­si­hen­kis­ten per­hei­den asun­non kes­ki­ko­ko lie­nee noin 100 neliö­tä, mut­ta sin­kut eivät asu kes­ki­mää­rin 20 neliös­sä. Jos raken­tai­sim­me enem­män per­hea­sun­to­ja, Hel­sin­gis­sä asui­si enem­män ihmi­siä — ja neliöitä/asukas ‑luku laskisi.

    Jon­ni­nen esit­tää asu­mis­väl­jyy­dek­si 27 neliö­tä. Moni­lap­si­sil­le per­heil­le tämä riit­tää mai­nios­ti, mut­ta jo kakai­lap­si­sel­le se mer­kit­see 104 neliön asun­toa. Ne sin­kut­hän tääl­lä neliöi­tä tuh­laa­vat, eivät lapsiperheet. 

    Jos neli­hen­ki­nen per­he halu­aa asua 60 neliön asun­nois­sa, nii­tä Hel­sin­gis­sä kyl­lä riit­tää van­has­ta kan­nas­ta yllin­kyl­lin. Nii­tä ei tar­vit­se raken­taa lisää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. Odel­le:
    En voi päät­tää hei­dän puo­les­taan – ja hyvä niin – mut­ta voin ehdot­taa kei­no­ja, joil­la eko­lo­gi­ses­ti kes­tä­vä vaih­toeh­to teh­dään edul­li­sem­mak­si. En muu­ten ehdot­ta­nut raken­ta­mis­ta pel­käs­tään sinkuille/lapsettomille pareil­le. Edel­li­ses­sä vies­tis­sä­hän esi­tin pai­no­tuk­sen, jol­la saa­daan myös lapsiperheitä.

    Yksi tuon 50–60 neliön suo­si­mi­sen pih­veis­tä on nime­no­maan se, että se on aja­tel­tu pidem­mäl­lä täh­täi­mel­lä. Se lap­si­per­he­vai­he­han kes­tää vain tie­tyn ajan, var­maan­kin per­heil­lä kes­ki­mää­rin 24 vuot­ta tjsp. Sen jäl­keen lap­set muut­ta­vat omiin kämp­piin­sä ja van­hem­mat jää­vät sii­hen isoon. Käy­tän­nös­sä siis kes­ki­pit­käl­lä täh­täi­mel­lä yhden kak­si­lap­si­sen per­heen asut­ta­mi­sek­si Hel­sin­kiin tar­vit­sem­me yhden isom­man ja kak­si pie­nem­pää kämp­pää, kun ne lap­set muut­ta­vat pois.

    Tämä voi­daan havain­nol­lis­taa sil­lä, että edes Espoos­sa kol­mi­hen­ki­siä tai suu­rem­pi asun­to­kun­tia ei ole enem­pää kuin 33%, tätä suu­rem­pia 19%. Eli vah­vas­ti per­heis­ty­nees­sä kun­nas­sa­kin tie­tyl­lä ajan het­kel­lä kak­si­lap­si­sia per­hei­tä on alle 20% ja vas­taa­vas­ti hei­dän asun­to­tar­ve 20% luok­kaa. Mikä­li raken­nam­me todel­la väl­jäs­ti, tulee asu­kas­ti­heys las­ke­maan nime­no­maan pit­käl­lä täh­täi­mel­lä, kun se kotiäi­ti viet­tää les­ke­nä sii­nä 100 neliön käm­päs­sä elä­män­sä ehtoo­vuo­det. Näin on käsit­tääk­se­ni käy­nyt mm. Töölössä.

    Myön­nän, että tämä tilan­ne ei lopul­li­ses­ti para­ne pel­käs­tään neliö­ko­ko­ja ruk­kaa­mal­la. Tätä poli­tiik­kaa pitäi­si tukea asun­to­mark­ki­noi­den ohjaa­mi­sel­la sii­hen suun­taan, että jo ole­mas­sa ole­vis­ta isois­ta asun­nois­ta luo­vut­tai­siin lap­si­per­hei­den hyväk­si kun niis­sä asuu enää vain yksi tai kak­si ihmistä.

    Yksi nopea heit­to tähän ongel­maan oli­si kau­pun­gin sub­ven­tio – tie­tyin ehdoin – pie­nem­pään uuteen kämp­pään isos­ta muut­ta­val­le yksi­näi­sel­le ihmi­sel­le tai elä­ke­läis­pa­ris­kun­nal­le ja psy­ko­lo­gi­ses­ti tär­keä­nä teki­jä­nä muut­to­hom­mien jär­jes­tä­mi­nen ja kus­tan­ta­mi­nen. Tämän sub­ven­tion koko oli­si sitä isom­pi, mitä pie­nem­pi uusi asun­to oli­si suh­tees­sa edel­li­seen. Näin van­hem­mat ihmi­set pää­si­si­vät itsen­sä kan­nal­ta hel­pom­paan asun­toon ja suu­ria asun­to­ja tuli­si lap­si­per­hei­den ulot­tu­vil­le. Itse asias­sa kau­pun­gin lii­ke­lai­tos voi­si ostaa tuon van­han asun­non ja mak­saa sen kuu­kausie­ris­sä ikään kuin yli­mää­räi­se­nä eläk­kee­nä entis­ten asuk­kai­den halua­min ehdoin (ja sub­ven­toi­duin hin­noin). Samal­la asun­to vuo­kra­taan tai myy­dään lap­si­per­heel­le. Jol­lain tämän­kal­tai­sel­la mal­lil­la voi­si olla aina­kin pie­ni piris­tä­vä vai­ku­tus markkinoihin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. Nuo luvut osoit­ta­vat kor­kein­taan lap­sen­omais­ta uskoa mark­ki­noi­den ehdot­to­man meka­nis­ti­seen käyt­täy­ty­mi­seen sen­ti­ment­ti totaa­li­ses­ti unoh­taen. Toi­vot­ta­vas­ti Sipe­ria opet­taa jos­sain mat­kan var­rel­la ennen kuin tapah­tuu isom­pia vahinkoja.”

    Voit vie­lä yrit­tää valis­taa ihmi­siä ennen kun YIT lähet­tää työleirille. 

    Yleen­sä sen­ti­men­til­lä tar­koi­te­taan sijoit­ta­jien tapaa arvioi­da ris­ke­jä käyt­tä­mäl­lä hil­jais­ta tie­toa, yleis­tä mie­lia­laa. Täs­sä tapauk­ses­sa se tar­koit­tai­si siis sitä, että raken­nus­fir­man menes­tyk­ses­tä teh­täi­siin hei­kom­pia arvioi­ta sen perus­teel­la, että se raken­taa. Tämä ei ole kovin uskot­ta­vaa, joten ole­tan, että tar­koi­tit asun­non osta­jien sen­ti­ment­tiä ja sen vai­ku­tus­ta asun­to­jen hin­toi­hin. Miten ja kuin­ka pal­jon tuo 200 asun­toa lisää mark­ki­noil­la vai­kut­taa sii­hen, pal­jon ihmi­set ovat val­miit mak­sa­maan asun­nois­ta? Itse ajat­te­len, että asun­to­jen hin­toi­hin ja nii­den mah­dol­li­seen las­kuun tule­vai­suu­des­sa vai­kut­ta­vat ihan muut talou­den kään­teet, ei niin­kään mark­ki­noil­la ole­vien asun­to­jen määrä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Seu­ri puhuu tie­ten­kin täyt­tä potas­kaa, kuten Osmo jo tote­si: eivät lap­si­per­heet pake­ne Hel­sin­gis­tä kuin hin­ta­ta­son vuok­si. Jos rahaa löy­tyi­si, muut­tai­si­vat useim­mat mie­luum­min vaik­ka­pa Eiraan tai Kulos­aa­reen. Lisäk­si kom­ment­ti muis­tut­ti epä­mää­räis­tä vasem­mis­to­lais­ta argu­ment­tia, jon­ka mukaan “öky-asun­to­jen” raken­ta­mi­nen oli­si joten­kin köy­hem­mil­tä pois. Käy­tän­nös­sä­hän asun­to­ja riit­tää kai­kil­le enem­män, kun nii­tä raken­ne­taan lisää. Ja teo­rias­sa oli­si kai parem­pi aloit­taa siel­tä suu­rem­mas­ta pääs­tä pait­si bis­nek­sen, myös ylei­sen asu­mis­ta­son vuok­si. Eri asia sit­ten kuin­ka jät­ti­luu­kut käy­vät kau­pak­si nykyi­ses­sä tilan­tee­sa. Toi­saal­ta toi­von että lisään­ty­nyt raken­nus­maa lähi­vuo­si­na lisää myös kil­pai­lua, ja koh­tuu­hin­tai­sia perheasuntoja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. 75-neliön sään­nös­tä taas kes­kus­te­lua hel­sin­gin sano­mien artik­ke­lis­sa (4.3). Toi­vot­ta­vas­ti täs­tä ei ihan hir­veäs­ti annet­tai­si periksi. 

    Minus­ta oli­si toi­vot­ta­vaa, että ker­taal­leen raken­ne­tuil­le kou­luil­le, ter­veys­a­se­mil­le jne. riit­täi­si jat­kos­sa­kin asiak­kai­ta eikä nii­tä tar­vit­si­si aina raken­taa uudelleen.

    Raken­nus­liik­keet tie­ten­kin voit­to­mar­gi­naa­lien suo­je­lu­vim­mas­saan pitä­vät yksiöis­tä ja kak­siois­ta koos­tu­via ker­ros­ta­lo­koh­tei­ta hyvi­nä ideoi­na, sil­lä riit­tää kun ne ker­ran saa epä­var­moi­na aikoi­na myy­tyä. Uskal­lan veik­kail­la, ettei ker­ros­ta­lo­kop­pi­hel­vet­ti ole jäl­leen­myyn­ti­mark­ki­noi­den kysy­tyin­tä kau­raa: joka iki­sen sei­nän taka­na var­mas­ti on lii­ket­tä koko ajan ja ste­reot auki tms. Äänie­ris­tys­kin kun on Suo­mes­sa mitä on.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.