Pääministeri on puhunut

Päämin­is­teri Van­hanen piti merkit­tävän kaupunkipoli­it­tisen puheen Espoon 550-vuo­tisjuhlil­la. Sen ide­ologi­nen ydin on tässä:

Olen tun­netusti hajaute­tun yhdyskun­tarak­en­teen — hajakeskite­tyn mallin kannattaja. 

Kau­pan kehi­tyk­sen hän lin­jasi näin: 

Pidän luon­nol­lise­na sitä, että Espoo on saanut rak­en­taa kau­pan suuryk­sikköjä alueelleen. On parem­pi, että palve­lut löy­tyvät omas­ta kaupungi­nosas­ta tai edes naa­purikaupungi­nosas­ta kuin vain metropo­lialueen keskuksesta.

Kau­pan pitää luon­nol­lis­es­ti löy­tyä mielu­um­min läheltä kuin kaukaa, mut­ta eiväthän nämä ole vai­h­toe­hdot. Vai­h­toe­hto hyper­mar­ketille on kaup­pa, joka on käve­lyetäisyy­del­lä, kuten se jok­seenkin kaikil­la helsinkiläisil­lä on. Kun Helsin­ki ei ole sallinut kau­pan suuryk­siköitä moot­toritei­den var­sille (Kor­pisen aikana tästä peri­aat­teesta kyl­lä vähän lip­sut­ti­in), vaan on tähdän­nyt pieni­rakeisem­paan kaup­paverkos­toon, ei se tarkoi­ta, että helsinkiläis­ten pitää käy­dä ruokaos­tok­sil­la ydinkeskus­tas­sa, vaan oman kaupungi­nosansa kau­pas­sa, jol­lainen on jokaises­sa kaupungi­nosas­sa ja läh­es aina käve­ly­matkan päässä. Mitä etua siinä on, että kaup­paan pääsee vain autol­la ver­rat­tuna siihen, että se on muu­ta­man sadan metrin päässä niin, että ajoko­r­ti­ton mummokin pääsee kauppaan.

Kan­natan Uudel­la­maal­la yhdyskun­ta­su­un­nit­telua, jos­sa työ­paikko­ja ohjataan yhä enem­män alhaisen työ­paikkao­mavaraisu­u­den kaupungi­nosi­in ja kuntiin. 

Teo­ri­as­sa hyvä aja­tus, mut­ta voi toimia aivan toisin kuin on tarkoi­tus. Jos siihen työ­paikkaan ei tul­lakaan läheltä vaan metropo­lialueen muista osista, nuo pitkin pel­to­ja hajasi­joite­tut työ­paikat ovat tavoitet­tavis­sa vain autol­la. Eri­tyis­es­ti isot työ­paikat kan­nat­taa keskit­tää joukkoli­iken­teen risteysko­hti­in eikä reitistön latvoille. Väitän, että Pasi­las­sa ole­van työ­paik­ka tuot­taa tuot­taa työn­tek­i­jää kohden vähem­män hiilid­iok­sidipäästöjä työ­matkali­iken­teessä kuin Mankkaal­la oleva.


Olen havain­nut, että julk­isu­u­teen syötetään totuute­na ide­olo­giaa, jon­ka mukaan ilmas­ton­muu­tok­sen nimis­sä luon­non­läheinen pien­taloa­sum­i­nen, väljä kaavoitus ja yksi­ty­isau­ton käyt­tö oli­si­vat suurim­mat esteet Suomen tiel­lä ilmas­ton­muu­tok­sen malli­maak­si. Tämä ide­olo­gia on vail­la poh­jaa ja suo­raan san­ot­tuna täyt­tä puppua.
Kan­natan sitä, että esimerkik­si pääkaupunkiseudun joukkoli­iken­net­tä kehitetään ihmis­ten arjen helpot­tamisek­si. Halu ihmis­ten asut­tamisek­si vain raitei­den kyl­keen lähiöi­hin eivät kuitenkaan saa ymmärtämystäni. 

Mihinkähän päämin­is­teri nyt viit­taa?

Espoo on täyn­nä viihty­isiä asuma-aluei­ta, jot­ka eivät ole raideli­iken­teen vaiku­tus­pi­iris­sä. Hyvää elämää voi olla ase­man ulkop­uolel­lakin.

On paljon poten­ti­aal­isia raken­nu­s­paikko­ja, jot­ka ovat raitei­den ulot­tumat­tomis­sa, mut­ta kysymys kuu­luu, kan­nat­taako ne ottaa käyt­töön? Ams­ter­damis­sa esimerkik­si on raken­net­tu lähin­nä vain raitei­den ulot­tuville. Onko Ams­ter­dam jotenkin epämiel­lyt­tävä paik­ka elää ja olla. Asukkaan kannal­ta ei ole tarpeen sijoit­taa rak­en­tamista paikkoi­hin, joi­hin ei saa toimi­vaa joukkoli­iken­net­tä. Tämä on tärkeätä vain sille, joka omis­taa maa­ta väärästä paikas­ta. Emme voi rak­en­taa kaupunkia ajatellen vain maanomistajia. 

Halu­an ker­toa muu­ta­man fak­tan esimerkik­si asioiden mittasuhteista.
Ensim­mäisessä hal­li­tuk­ses­sani teimme päätök­sen sekoit­taa vuo­teen 2010 men­nessä 5,75 % biopolt­toainet­ta liiken­nepolt­toaineisi­in ja tässä hal­li­tuk­ses­sa por­ras­timme autovero­tus­ta päästö­jen mukaan. Nämä kak­si hallinnol­lista mut­ta käytän­töön vietävää päätöstä kohdis­tu­vat molem­mat jokaiseen autonkäyt­täjään ja tule­vat jo yksin tuot­ta­maan yli satak­er­taisen CO2 säästö­vaiku­tuk­sen Espoon metro­ratkaisu­un verrattuna.

Tuo biopolt­toainepuhe olisi itsepetos­ta, vaik­ka pal­muöljyyn ei liit­ty­isi mitään arve­lut­tavaa. Bio­mas­saa on joka tapauk­ses­sa käytet­tävis­sä vähem­män kuin autot tarvit­se­vat. Sik­si se, että Suo­mi haalii pal­muöljyä maa­pal­lon toiselta puolelta ei vähen­nä hiilid­iok­sidipäästöjä lainkaan. Se pal­muöljy on vain pois joltakin toiselta, joka joutuu tur­vau­tu­maan fos­si­il­isi­in.

Hal­li­tus siis alen­si autovero­tus­ta, enem­män vähäpäästöisiltä ja vähän vähem­män run­saspäästöisiltä autoil­ta. Näin toisaal­ta lisät­ti­in auto­jen kokon­ais­määrää ja toisaal­ta suun­nat­ti­in kysyn­tää parem­min. Nämä kak­si kumoa­vat tois­t­en­sa vaiku­tus­ta. Vielä ei tiede­tä, lisäsikö vai vähen­sikö päätös päästöjä. 

Tule­vaisu­u­den mankkaalainen omako­ti­a­sukas läm­mit­tää talon­sa pel­leteil­lä, maaläm­möl­lä tai vihreäl­lä kaukoläm­möl­lä ja ajelee töi­hin Tapi­o­laan sähköau­tol­la. Ei tarvitse kan­taa huonoa omaatun­toa ilmas­tos­ta saati elämänmuodostaan.

Joskus vihre­itä pilkat­ti­in siitä, että he kuvit­te­liv­at sähkön tule­van pistorasiasta. 



19 vastausta artikkeliin “Pääministeri on puhunut”

  1. Miten tuo tyyp­pi pääsi päämin­is­terik­si? Ansait­sim­meko todel­la sel­l­aiset päät­täjät kuin saimme?

  2. “Kan­natan Uudel­la­maal­la yhdyskun­ta­su­un­nit­telua, jos­sa työ­paikko­ja ohjataan yhä enem­män alhaisen työ­paikkao­mavaraisu­u­den kaupungi­nosi­in ja kuntiin. ”

    Heh, päämin­is­teri ajat­teli — tai jotain — hie­man laa­jem­mas­ta näkökul­mas­ta. No, onhan hän sen­tään tot­tunut tuol­laiseen laa­jaan näkökul­maan Kehäsanomien pää­toimit­ta­jana. Erään liikemiehen rahoit­ta­ma lehti lakkautet­ti­in heti jäl­keen­sä. Ei ilmeis­es­tikään sik­si, että menet­ti parhaan lah­jakkuuten­sa vaan kos­ka pääsi siitä viimein eroon.

  3. Kyl­lä sähköju­nakin kulut­taa sähköä, tosin jonkun ver­ran vähem­män kuin sähköau­to, kun­han matkus­ta­jia riit­tää. Minä en uskaltaisi olla olla aivan var­ma siitä, että juna on kaikin puolin parem­pi ratkaisu pait­si ruuhkai­sis­sa olo­suhteis­sa ja nopeis­sa yhteyk­sis­sä kaupunkien väil­lä lentokoneen korvaajana.

  4. Bra­vo!

    Terävä ana­lyysi Van­hasen lin­jan ongelmista, sulostut­tavasti huumo­ril­la höys­tet­tynä. On suo­ras­taan ilo lukea Osmon blogia.

  5. Minä luulen että Van­hasen päässä on alka­nut viiraa­maan sen takia, että ei olekkaan saanut myy­tyä “joka per­heen asun­toaan” Nur­mi­jär­ven kylässä. Onko­han hänen päähän­sä iskos­tunut jo viimein sel­l­ainen aja­tus, että kaik­ki maan per­heet eivät olekkaan samas­sa ase­mas­sa kuin hän ja perheensä.
    Pitäisikö Van­hasen alkaa pikkuhil­jaa agi­toimaan kaupun­gin ulkop­uolel­la asuville siitä, että ostakaa omat tuulivoimalat ja käyt­täkää niitä omi­inne tarpeisi­inne siten kuten haluatte.

    Sat­tuu vaan ole­maan niin, että pieniä paikkallisia tuulivoimali­ta paikalliset ener­giay­htiöt eivät ota lis­toilleen niiden huonon tekni­ikas­ta johtuen. Vaikea on sovit­taa pien­tä voimalaa suuren voimalan rin­nalle tasa-arvois­es­ti, siten, että sähköä vir­taisi tasais­es­ti ulkop­uolisen ja sisäpi­ir­iläisen voimalas­ta joka hetk kaikille osa­puo­lille talouk­si­in­sa. Piste.

  6. Osmo kysyy retorisesti: 

    “Onko Ams­ter­dam jotenkin epämiel­lyt­tävä paik­ka elää ja olla.”

    En tiedä, onko se varsi­nais­es­ti epämiel­lyt­tävä, mut­ta jotain­han hyö­tyä tulee meille olla syr­jäis­es­tä sijain­nistamme, laa­jas­ta maas­tamme ja kau­ni­ista luonnostamme. 

    Mik­semme sit­ten kaik­ki pakkaudu Sak­saan tai Hol­lan­ti­in, jos tääl­lä asumis­es­ta ei ole mitään etua? Kyl­lä Suomeen mah­tuu eri­laista asum­ista, myös haja-asu­tus­ta, siinä päämin­is­teri on aivan oike­as­sa mielestäni. Näi­den ihmis­ten autoilu on kuin se kuu­luisa ilmapäästö Saha­ras­sa globaalis­sa mielessä. Kan­natan silti ehdot­tomasti ruuhka­mak­su­ja. Pitää olla valmis mak­samaan valin­nois­taan kyllä. 

  7. Eikö Van­hanen ole vieläkään saanut taloaan myydyksi?

    Ei tai­da olla pikku­ra­han puutet­ta, kun on varaa pitää taloa tyhjil­lään jo toista vuotta. 

    Fik­suna miehenä luulisi hänen tajua­van, että hin­ta on siis liian korkea. Jos per­heel­lä on varaa lait­taa miljoona euroa asumiseen, niin Nur­mi­järvi ei ehkä ole ykkösko­hde, mielum­min talo Espoos­ta tai Kirkkon­um­melta… Tyh­mää raken­nut­taa tuol­lainen öky­ta­lo paikkaan, jol­la on alhainen status.

  8. Olen miet­tinyt että olenko minä vain tyh­mä, kun use­at kaupunkisu­un­nit­telu­a­siois­sa arvosta­mani ihmiset, eli muutkin kuin Van­hanen, ovat sitä mieltä että työ­paikko­ja eli palvelui­ta pitää kaavoit­taa pitkin poikin seu­tua asu­tuk­sen lähelle. Minus­ta yhdessä asun­nos­sa asuu keskimäärin kak­si työn­tek­i­jää joista jom­pikumpi vai­h­taa työ­paikkaa keskimäärin ker­ran vuodessa.

    Jos näin, niin tosi­asial­liset mah­dol­lisu­udet opti­moi­da asuin­paikkansa työ­paikkansa suh­teet ovat pienet, eli vaik­ka sinne Mankkaalle tul­laan töi­hin suht tasais­es­ti pitkin pääkaupunkiseu­tua. Ja tästä seu­raa hajanaisia liiken­nevir­to­ja pitkin poikin, jot­ka ei suju edes autoil­la raideli­iken­teestä puhu­mat­taakn. Kehäti­et on saatu tukkoon lop­pu­jen lopuk­si aika pie­nil­lä henkilöli­iken­nemääril­lä. Olen sitä mieltä että keskuk­sia voi olla use­ampi kuin yksi, mut­ta ei kovin monta.

    Van­hanen on muuten aivan oike­as­sa siitä että Län­simetro on hyvin kus­tan­nuste­ho­ton tapa vähen­tää hiilid­iok­sipäästöjä. Tämä johtuu siitä että liikenne-ennustei­den mukaan se ei juurikaan vähen­nä autoilua eli päästöjä, ja lisäk­si on todel­la kallis. Mut­ta tämän yleistämi­nen kaikki­in raideli­iken­nehankkeisi­in on type­r­ää ja tarkoitushakuista.

  9. “Tuo biopolt­toainepuhe olisi itsepetos­ta, vaik­ka pal­muöljyyn ei liit­ty­isi mitään arve­lut­tavaa. Bio­mas­saa on joka tapauk­ses­sa käytet­tävis­sä vähem­män kuin autot tarvit­se­vat. Sik­si se, että Suo­mi haalii pal­muöljyä maa­pal­lon toiselta puolelta ei vähen­nä hiilid­iok­sidipäästöjä lainkaan. Se pal­muöljy on vain pois joltakin toiselta, joka joutuu tur­vau­tu­maan fossiilisiin.”

    Ei kai tuo nyt ihan noin mene. Mitä use­ampi val­tio pal­muöljyä halu­aa ja on siitä valmis mak­samaan, sitä enem­män sademet­sää ja ruokav­il­jelmiä kan­nat­taa öljy­pal­mu­jen alta rai­va­ta. Eli kai peri­aat­teessa kysyn­nän ja tar­jon­nan lain seu­rauk­se­na lisään­tynyt hin­ta motivoi tuotan­non lisäämiseen. Tämä kom­ment­ti on siis vain teo­reet­ti­nen kom­ment­ti Soin­in­vaaran teo­reet­tiseen tarkastelu­un, jos­sa pre­mis­si “pal­muöljyyn ei liity mitään arve­lut­tavaa” pitää paikkaansa.

  10. Olen sana­ton. Surullis­in­ta on se, että päämin­is­teri latelee täl­laisia, kun hal­li­tu­so­hjel­mas­sa on nimeno­maan nos­tet­tu esille yhdyskun­tarak­en­teen tiivistäminen.

    Van­hasen biopolt­toaine­hai­hatuk­set puolestaan menevät jo huonon huumorin puolelle. Taan­noin hän mainit­si blo­gis­saan toisen pol­ven biopolt­toaineen, jon­ka “sekoit­tamisel­la ben­san ja dieselin joukkoon saavute­taan jo pie­nil­läkin pitoisuuk­sil­la suurem­pi päästö­jen vähen­nys kuin sinäl­lää tarpeel­lisil­la mut­ta äärim­mäisen kalli­il­la uusil­la raideli­iken­ner­atkaisuil­la”. Tämä on siis suo­ra lain­aus kirjoitusvirheineen.

    Ei eihan äkkiä avaudu perusinsinöörille tämä päämin­is­terin päästövähennysmatematiikka.

  11. Eli­na:
    “En tiedä, onko se varsi­nais­es­ti epämiel­lyt­tävä, mut­ta jotain­han hyö­tyä tulee meille olla syr­jäis­es­tä sijain­nistamme, laa­jas­ta maas­tamme ja kau­ni­ista luonnostamme.”

    Niin pitaisi. Jostain syys­ta varsinkin Etela-Suomes­sa tuo kau­nis luon­to vaan on jos­sain piilos­sa. Kun kat­soo ympar­illeen, nakyy sinne tanne raken­net­tu­ja (useim­miten) rumia paket­ti­talo­ja, aal­topelti­hokkelei­ta, aukkohakattua/aurattua met­saa, risukkoa, kyn­topel­toa. Samoin Suomen upeas­sa saaris­tossa, kaik­ki ran­nat ovat tayn­na mokke­ja, lai­ture­i­ta ja valkoisia lip­putanko­ja. En tie­da, ehka min­un esteet­tises­sa sil­mas­sani on jotain vikaa, mut­ta en voi olla ihmettelemat­ta sita, miten niin pieni maara ihmisia voi saa­da laa­jan ja kau­ni­in maan myller­rettya noin pahaan kuntoon.

  12. Puheen taat­tua min­is­ter­i­laat­ua. Ne muu­ta­mat ker­rat kun olen ollut kuun­tele­mas­sa Van­hasen tai muiden min­is­terei­den puhei­ta ovat aina olleet yhtä kum­mallisia. Yllät­tävän paljon niis­sä on asi­avirheitä ja/tai epämääräisiä perustelui­ta päätök­sille ja suunnitelmeille.

    Nämä “puheet” ovat osa sala­juon­ta, jol­la mah­dol­lisim­man mon­et vier­aan­nute­taan poli­ti­ikas­ta. Samal­la äänestysin­nos­tus­ta las­ke­taan tehokkaasti. Kun äänestäjik­si jää vain puoluei­den akti­iv­it ja entistä vähempi­en ehdokkaiden lähipi­iri, val­ta jää pienen sisäpi­irin käsiin.

  13. Espoos­sa — vielä tois­taisek­si — kau­pan suuryk­siköt on raken­net­tu asu­tuskeskuk­si­in (Tapi­o­laan, Espoon­lah­teen, Matinkylä-Olari­in, Lep­pä­vaaraan) eikä motarien var­teen keskelle met­siä kuten Van­hasen ihan­noimat Idea­park­it. Suun­nitel­tu Lom­mi­lan hyper­mar­ket olisi kyl­lä ensim­mäi­nen poikkeus siinä lin­jas­sa. Toisek­seen myös Espoos­sa on ollut viime vuosi­na lin­jana tiivistää asu­tus­ta juna-asemien — ja lähi­t­ule­vaisu­u­den metroasemien — ympärille. 

    Tässä mielessä Van­hasen “kehut Espoolle”, eivät aivan aiheel­lisia ole — onneksi.

  14. “Kun Helsin­ki ei ole sallinut kau­pan suuryk­siköitä moot­toritei­den var­sille (Kor­pisen aikana tästä peri­aat­teesta kyl­lä vähän lip­sut­ti­in), vaan on tähdän­nyt pieni­rakeisem­paan kaup­paverkos­toon, ei se tarkoi­ta, että helsinkiläis­ten pitää käy­dä ruokaos­tok­sil­la ydinkeskus­tas­sa, vaan oman kaupungi­nosansa kau­pas­sa, jol­lainen on jokaises­sa kaupungi­nosas­sa ja läh­es aina käve­ly­matkan päässä.”

    Jotenkin tun­tuu, että päämin­is­teri tarkoit­taa tässä mui­ta kuin ruokaos­tok­sia. Vaik­ka sitä itselleen hakeekin vaatet­ta mielu­usti keskus­tas­ta, on ihan näp­pärää voi­da nap­a­ta lapselle uudet kura­housut (tai mitä mil­loinkin on jäämässä pienek­si) samal­la, kun tekee viikon­lop­un ruokaostokset.

    Tai en minä tiedä, miten noi­ta Helsingis­sä saa: ainakaan meiltä käve­ly­matkan päässä olev­as­ta isos­ta S‑marketista ei saa juuri muu­ta kuin ruokaa (aikaisem­min samal­la paikalla olleessa Sparis­sa oli parem­mat valikoimat, mut­ta se on oma tari­nansa se).

  15. Ei mil­lään pahal­la mut­ta etsit­ti­in sit­ten äijälle pukua tai naiselle mekkoa niin parem­mat valikoimat on nois­sa kaup­pakeskuk­sis­sa, Sel­lo, Itis jne kuin Helsin­gin keskus­tas­sa. Samoin jos halu­aa jotain vähän eksoot­tisem­paa ruokaa, esim pakkaam­a­ton­ta ja maus­tam­a­ton­ta broi­le­ria tai jauhe­li­haa, niin ei muu auta kuin mat­ka kaup­pakeskuk­seen, lähikau­pat mari­noi­vat ja pakkaa­vat kaiken jär­jestään. Joitain poikkeuk­sia voi olla, mut­ta ei tämän Helsin­gin lähiön lähikaup­po­jen joukossa.

  16. “Ei mil­lään pahal­la mut­ta etsit­ti­in sit­ten äijälle pukua tai naiselle mekkoa niin parem­mat valikoimat on nois­sa kaup­pakeskuk­sis­sa, Sel­lo, Itis jne kuin Helsin­gin keskustassa.”

    Aika hyvä de fac­to kaup­pakeskus on keskus­tan Sähkö­ta­lo — Kampin keskus — Grani­it­ti­ta­lo — Forum — Sokos — Ase­matun­neli — Stock­mann — Aka­teem­i­nen. Liikku­maan pääsee kuiv­as­sa ja lämpimässä, ja harvem­min kukaan on Stock­an herkun tai Stock­man­nin valikoimia moit­tin­ut. Julk­isil­la pääsee mon­es­ta suun­nas­ta ja autol­la myös. Keskon ja S‑Ryhmän suurmyymälät sieltä kieltämät­tä puut­tuvat. Ruo­ho­lahdessa olisi, mut­ta ne tun­tu­vat ole­van län­siväyläramppei­neen ja sisä­parkkiksi­neen henkises­ti paljon lähempänä espoolaisia vaik­ka matkaa metrol­la onkin vain muu­ta­ma min­u­ut­ti + vähän ulkoilua.

    En minäkään ymmär­rä mik­si pitäisi rava­ta pitkin keskus­tan kivi­jalko­ja roinan perässä vaik­ka osto­pros­es­si vaatisikin hypistelyä.

  17. Komp­paan Eli­naa. Suo­mi on saanut pidet­tyä väestönkasvun kuris­sa. Mik­semme saisi naut­tia siitä suurem­mal­la määräl­lä omaa tilaa? Mik­si pitäisi asua kuin sil­lit purkissa?

  18. “Tämä johtuu siitä että liikenne-ennustei­den mukaan se ei juurikaan vähen­nä autoilua eli päästöjä,..”

    Tämä ennuste on kai ole­mas­sa sitä varten että se pystytään tekemään vääräk­si. Esimerkik­si nopea kiskoli­ikenne Ruo­ho­lahti — Keilanie­mi — Otanie­mi ‑alueel­la on jo hyvä alku, mut­ta jos mukaan saataisi­in jotenkin Otaniemen ja Kehä I väli­nen alue (VTT, Innop­o­li yms) sekä Spek­trin toimis­to­get­to ja alueen sisäiseen liikku­miseen lento­kent­tämäistä tehokku­ut­ta, olisi kasas­sa aika ylivoimaiset puit­teet teknolo­giayri­tyk­sille ja niiden mukana tule­valle hangaround-porukalle.

  19. “Tämä ennuste on kai ole­mas­sa sitä varten että se pystytään tekemään vääräksi.”

    Toiv­otaan niin, mut­ta ei siihen pelkkä uusi toimis­torak­en­t­a­mi­nen riitä, epäilen aut­ta­vatko tietul­litkaan. JLF:ssä muuten huo­mautet­ti­in, että YVA:sta puut­tuu asemien sähkönku­lu­tus, ja jos se las­ke­taan HKL:n ilmoit­ta­man nykyasemien kulu­tuk­sen mukaan, niin päästöt itseasi­as­sa kas­va­vat: http://jlf.fi/f29/3033-asumisvalinnat-ja-joukkoliikenne-paakaupunkiseudulla/index3.html#post53717

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.