Pääministeri Vanhanen piti merkittävän kaupunkipoliittisen puheen Espoon 550-vuotisjuhlilla. Sen ideologinen ydin on tässä:
Olen tunnetusti hajautetun yhdyskuntarakenteen – hajakeskitetyn mallin kannattaja.
Kaupan kehityksen hän linjasi näin:
Pidän luonnollisena sitä, että Espoo on saanut rakentaa kaupan suuryksikköjä alueelleen. On parempi, että palvelut löytyvät omasta kaupunginosasta tai edes naapurikaupunginosasta kuin vain metropolialueen keskuksesta.
Kaupan pitää luonnollisesti löytyä mieluummin läheltä kuin kaukaa, mutta eiväthän nämä ole vaihtoehdot. Vaihtoehto hypermarketille on kauppa, joka on kävelyetäisyydellä, kuten se jokseenkin kaikilla helsinkiläisillä on. Kun Helsinki ei ole sallinut kaupan suuryksiköitä moottoriteiden varsille (Korpisen aikana tästä periaatteesta kyllä vähän lipsuttiin), vaan on tähdännyt pienirakeisempaan kauppaverkostoon, ei se tarkoita, että helsinkiläisten pitää käydä ruokaostoksilla ydinkeskustassa, vaan oman kaupunginosansa kaupassa, jollainen on jokaisessa kaupunginosassa ja lähes aina kävelymatkan päässä. Mitä etua siinä on, että kauppaan pääsee vain autolla verrattuna siihen, että se on muutaman sadan metrin päässä niin, että ajokortiton mummokin pääsee kauppaan.
Kannatan Uudellamaalla yhdyskuntasuunnittelua, jossa työpaikkoja ohjataan yhä enemmän alhaisen työpaikkaomavaraisuuden kaupunginosiin ja kuntiin.
Teoriassa hyvä ajatus, mutta voi toimia aivan toisin kuin on tarkoitus. Jos siihen työpaikkaan ei tullakaan läheltä vaan metropolialueen muista osista, nuo pitkin peltoja hajasijoitetut työpaikat ovat tavoitettavissa vain autolla. Erityisesti isot työpaikat kannattaa keskittää joukkoliikenteen risteyskohtiin eikä reitistön latvoille. Väitän, että Pasilassa olevan työpaikka tuottaa tuottaa työntekijää kohden vähemmän hiilidioksidipäästöjä työmatkaliikenteessä kuin Mankkaalla oleva.
Olen havainnut, että julkisuuteen syötetään totuutena ideologiaa, jonka mukaan ilmastonmuutoksen nimissä luonnonläheinen pientaloasuminen, väljä kaavoitus ja yksityisauton käyttö olisivat suurimmat esteet Suomen tiellä ilmastonmuutoksen mallimaaksi. Tämä ideologia on vailla pohjaa ja suoraan sanottuna täyttä puppua.
Kannatan sitä, että esimerkiksi pääkaupunkiseudun joukkoliikennettä kehitetään ihmisten arjen helpottamiseksi. Halu ihmisten asuttamiseksi vain raiteiden kylkeen lähiöihin eivät kuitenkaan saa ymmärtämystäni.
Mihinkähän pääministeri nyt viittaa?
Espoo on täynnä viihtyisiä asuma-alueita, jotka eivät ole raideliikenteen vaikutuspiirissä. Hyvää elämää voi olla aseman ulkopuolellakin.
On paljon potentiaalisia rakennuspaikkoja, jotka ovat raiteiden ulottumattomissa, mutta kysymys kuuluu, kannattaako ne ottaa käyttöön? Amsterdamissa esimerkiksi on rakennettu lähinnä vain raiteiden ulottuville. Onko Amsterdam jotenkin epämiellyttävä paikka elää ja olla. Asukkaan kannalta ei ole tarpeen sijoittaa rakentamista paikkoihin, joihin ei saa toimivaa joukkoliikennettä. Tämä on tärkeätä vain sille, joka omistaa maata väärästä paikasta. Emme voi rakentaa kaupunkia ajatellen vain maanomistajia.
Haluan kertoa muutaman faktan esimerkiksi asioiden mittasuhteista.
Ensimmäisessä hallituksessani teimme päätöksen sekoittaa vuoteen 2010 mennessä 5,75 % biopolttoainetta liikennepolttoaineisiin ja tässä hallituksessa porrastimme autoverotusta päästöjen mukaan. Nämä kaksi hallinnollista mutta käytäntöön vietävää päätöstä kohdistuvat molemmat jokaiseen autonkäyttäjään ja tulevat jo yksin tuottamaan yli satakertaisen CO2 säästövaikutuksen Espoon metroratkaisuun verrattuna.
Tuo biopolttoainepuhe olisi itsepetosta, vaikka palmuöljyyn ei liittyisi mitään arveluttavaa. Biomassaa on joka tapauksessa käytettävissä vähemmän kuin autot tarvitsevat. Siksi se, että Suomi haalii palmuöljyä maapallon toiselta puolelta ei vähennä hiilidioksidipäästöjä lainkaan. Se palmuöljy on vain pois joltakin toiselta, joka joutuu turvautumaan fossiilisiin.
Hallitus siis alensi autoverotusta, enemmän vähäpäästöisiltä ja vähän vähemmän runsaspäästöisiltä autoilta. Näin toisaalta lisättiin autojen kokonaismäärää ja toisaalta suunnattiin kysyntää paremmin. Nämä kaksi kumoavat toistensa vaikutusta. Vielä ei tiedetä, lisäsikö vai vähensikö päätös päästöjä.
Tulevaisuuden mankkaalainen omakotiasukas lämmittää talonsa pelleteillä, maalämmöllä tai vihreällä kaukolämmöllä ja ajelee töihin Tapiolaan sähköautolla. Ei tarvitse kantaa huonoa omaatuntoa ilmastosta saati elämänmuodostaan.
Joskus vihreitä pilkattiin siitä, että he kuvittelivat sähkön tulevan pistorasiasta.
Miten tuo tyyppi pääsi pääministeriksi? Ansaitsimmeko todella sellaiset päättäjät kuin saimme?
”Kannatan Uudellamaalla yhdyskuntasuunnittelua, jossa työpaikkoja ohjataan yhä enemmän alhaisen työpaikkaomavaraisuuden kaupunginosiin ja kuntiin. ”
Heh, pääministeri ajatteli – tai jotain – hieman laajemmasta näkökulmasta. No, onhan hän sentään tottunut tuollaiseen laajaan näkökulmaan Kehäsanomien päätoimittajana. Erään liikemiehen rahoittama lehti lakkautettiin heti jälkeensä. Ei ilmeisestikään siksi, että menetti parhaan lahjakkuutensa vaan koska pääsi siitä viimein eroon.
Kyllä sähköjunakin kuluttaa sähköä, tosin jonkun verran vähemmän kuin sähköauto, kunhan matkustajia riittää. Minä en uskaltaisi olla olla aivan varma siitä, että juna on kaikin puolin parempi ratkaisu paitsi ruuhkaisissa olosuhteissa ja nopeissa yhteyksissä kaupunkien väillä lentokoneen korvaajana.
Bravo!
Terävä analyysi Vanhasen linjan ongelmista, sulostuttavasti huumorilla höystettynä. On suorastaan ilo lukea Osmon blogia.
Minä luulen että Vanhasen päässä on alkanut viiraamaan sen takia, että ei olekkaan saanut myytyä ”joka perheen asuntoaan” Nurmijärven kylässä. Onkohan hänen päähänsä iskostunut jo viimein sellainen ajatus, että kaikki maan perheet eivät olekkaan samassa asemassa kuin hän ja perheensä.
Pitäisikö Vanhasen alkaa pikkuhiljaa agitoimaan kaupungin ulkopuolella asuville siitä, että ostakaa omat tuulivoimalat ja käyttäkää niitä omiinne tarpeisiinne siten kuten haluatte.
Sattuu vaan olemaan niin, että pieniä paikkallisia tuulivoimalita paikalliset energiayhtiöt eivät ota listoilleen niiden huonon tekniikasta johtuen. Vaikea on sovittaa pientä voimalaa suuren voimalan rinnalle tasa-arvoisesti, siten, että sähköä virtaisi tasaisesti ulkopuolisen ja sisäpiiriläisen voimalasta joka hetk kaikille osapuolille talouksiinsa. Piste.
Osmo kysyy retorisesti:
”Onko Amsterdam jotenkin epämiellyttävä paikka elää ja olla.”
En tiedä, onko se varsinaisesti epämiellyttävä, mutta jotainhan hyötyä tulee meille olla syrjäisestä sijainnistamme, laajasta maastamme ja kauniista luonnostamme.
Miksemme sitten kaikki pakkaudu Saksaan tai Hollantiin, jos täällä asumisesta ei ole mitään etua? Kyllä Suomeen mahtuu erilaista asumista, myös haja-asutusta, siinä pääministeri on aivan oikeassa mielestäni. Näiden ihmisten autoilu on kuin se kuuluisa ilmapäästö Saharassa globaalissa mielessä. Kannatan silti ehdottomasti ruuhkamaksuja. Pitää olla valmis maksamaan valinnoistaan kyllä.
Eikö Vanhanen ole vieläkään saanut taloaan myydyksi?
Ei taida olla pikkurahan puutetta, kun on varaa pitää taloa tyhjillään jo toista vuotta.
Fiksuna miehenä luulisi hänen tajuavan, että hinta on siis liian korkea. Jos perheellä on varaa laittaa miljoona euroa asumiseen, niin Nurmijärvi ei ehkä ole ykköskohde, mielummin talo Espoosta tai Kirkkonummelta… Tyhmää rakennuttaa tuollainen ökytalo paikkaan, jolla on alhainen status.
Olen miettinyt että olenko minä vain tyhmä, kun useat kaupunkisuunnitteluasioissa arvostamani ihmiset, eli muutkin kuin Vanhanen, ovat sitä mieltä että työpaikkoja eli palveluita pitää kaavoittaa pitkin poikin seutua asutuksen lähelle. Minusta yhdessä asunnossa asuu keskimäärin kaksi työntekijää joista jompikumpi vaihtaa työpaikkaa keskimäärin kerran vuodessa.
Jos näin, niin tosiasialliset mahdollisuudet optimoida asuinpaikkansa työpaikkansa suhteet ovat pienet, eli vaikka sinne Mankkaalle tullaan töihin suht tasaisesti pitkin pääkaupunkiseutua. Ja tästä seuraa hajanaisia liikennevirtoja pitkin poikin, jotka ei suju edes autoilla raideliikenteestä puhumattaakn. Kehätiet on saatu tukkoon loppujen lopuksi aika pienillä henkilöliikennemäärillä. Olen sitä mieltä että keskuksia voi olla useampi kuin yksi, mutta ei kovin monta.
Vanhanen on muuten aivan oikeassa siitä että Länsimetro on hyvin kustannustehoton tapa vähentää hiilidioksipäästöjä. Tämä johtuu siitä että liikenne-ennusteiden mukaan se ei juurikaan vähennä autoilua eli päästöjä, ja lisäksi on todella kallis. Mutta tämän yleistäminen kaikkiin raideliikennehankkeisiin on typerää ja tarkoitushakuista.
”Tuo biopolttoainepuhe olisi itsepetosta, vaikka palmuöljyyn ei liittyisi mitään arveluttavaa. Biomassaa on joka tapauksessa käytettävissä vähemmän kuin autot tarvitsevat. Siksi se, että Suomi haalii palmuöljyä maapallon toiselta puolelta ei vähennä hiilidioksidipäästöjä lainkaan. Se palmuöljy on vain pois joltakin toiselta, joka joutuu turvautumaan fossiilisiin.”
Ei kai tuo nyt ihan noin mene. Mitä useampi valtio palmuöljyä haluaa ja on siitä valmis maksamaan, sitä enemmän sademetsää ja ruokaviljelmiä kannattaa öljypalmujen alta raivata. Eli kai periaatteessa kysynnän ja tarjonnan lain seurauksena lisääntynyt hinta motivoi tuotannon lisäämiseen. Tämä kommentti on siis vain teoreettinen kommentti Soininvaaran teoreettiseen tarkasteluun, jossa premissi ”palmuöljyyn ei liity mitään arveluttavaa” pitää paikkaansa.
Olen sanaton. Surullisinta on se, että pääministeri latelee tällaisia, kun hallitusohjelmassa on nimenomaan nostettu esille yhdyskuntarakenteen tiivistäminen.
Vanhasen biopolttoainehaihatukset puolestaan menevät jo huonon huumorin puolelle. Taannoin hän mainitsi blogissaan toisen polven biopolttoaineen, jonka ”sekoittamisella bensan ja dieselin joukkoon saavutetaan jo pienilläkin pitoisuuksilla suurempi päästöjen vähennys kuin sinällää tarpeellisilla mutta äärimmäisen kalliilla uusilla raideliikenneratkaisuilla”. Tämä on siis suora lainaus kirjoitusvirheineen.
Ei eihan äkkiä avaudu perusinsinöörille tämä pääministerin päästövähennysmatematiikka.
Elina:
”En tiedä, onko se varsinaisesti epämiellyttävä, mutta jotainhan hyötyä tulee meille olla syrjäisestä sijainnistamme, laajasta maastamme ja kauniista luonnostamme.”
Niin pitaisi. Jostain syysta varsinkin Etela-Suomessa tuo kaunis luonto vaan on jossain piilossa. Kun katsoo ymparilleen, nakyy sinne tanne rakennettuja (useimmiten) rumia pakettitaloja, aaltopeltihokkeleita, aukkohakattua/aurattua metsaa, risukkoa, kyntopeltoa. Samoin Suomen upeassa saaristossa, kaikki rannat ovat taynna mokkeja, laitureita ja valkoisia lipputankoja. En tieda, ehka minun esteettisessa silmassani on jotain vikaa, mutta en voi olla ihmettelematta sita, miten niin pieni maara ihmisia voi saada laajan ja kauniin maan myllerrettya noin pahaan kuntoon.
Puheen taattua ministerilaatua. Ne muutamat kerrat kun olen ollut kuuntelemassa Vanhasen tai muiden ministereiden puheita ovat aina olleet yhtä kummallisia. Yllättävän paljon niissä on asiavirheitä ja/tai epämääräisiä perusteluita päätöksille ja suunnitelmeille.
Nämä ”puheet” ovat osa salajuonta, jolla mahdollisimman monet vieraannutetaan politiikasta. Samalla äänestysinnostusta lasketaan tehokkaasti. Kun äänestäjiksi jää vain puolueiden aktiivit ja entistä vähempien ehdokkaiden lähipiiri, valta jää pienen sisäpiirin käsiin.
Espoossa – vielä toistaiseksi – kaupan suuryksiköt on rakennettu asutuskeskuksiin (Tapiolaan, Espoonlahteen, Matinkylä-Olariin, Leppävaaraan) eikä motarien varteen keskelle metsiä kuten Vanhasen ihannoimat Ideaparkit. Suunniteltu Lommilan hypermarket olisi kyllä ensimmäinen poikkeus siinä linjassa. Toisekseen myös Espoossa on ollut viime vuosina linjana tiivistää asutusta juna-asemien – ja lähitulevaisuuden metroasemien – ympärille.
Tässä mielessä Vanhasen ”kehut Espoolle”, eivät aivan aiheellisia ole – onneksi.
”Kun Helsinki ei ole sallinut kaupan suuryksiköitä moottoriteiden varsille (Korpisen aikana tästä periaatteesta kyllä vähän lipsuttiin), vaan on tähdännyt pienirakeisempaan kauppaverkostoon, ei se tarkoita, että helsinkiläisten pitää käydä ruokaostoksilla ydinkeskustassa, vaan oman kaupunginosansa kaupassa, jollainen on jokaisessa kaupunginosassa ja lähes aina kävelymatkan päässä.”
Jotenkin tuntuu, että pääministeri tarkoittaa tässä muita kuin ruokaostoksia. Vaikka sitä itselleen hakeekin vaatetta mieluusti keskustasta, on ihan näppärää voida napata lapselle uudet kurahousut (tai mitä milloinkin on jäämässä pieneksi) samalla, kun tekee viikonlopun ruokaostokset.
Tai en minä tiedä, miten noita Helsingissä saa: ainakaan meiltä kävelymatkan päässä olevasta isosta S-marketista ei saa juuri muuta kuin ruokaa (aikaisemmin samalla paikalla olleessa Sparissa oli paremmat valikoimat, mutta se on oma tarinansa se).
Ei millään pahalla mutta etsittiin sitten äijälle pukua tai naiselle mekkoa niin paremmat valikoimat on noissa kauppakeskuksissa, Sello, Itis jne kuin Helsingin keskustassa. Samoin jos haluaa jotain vähän eksoottisempaa ruokaa, esim pakkaamatonta ja maustamatonta broileria tai jauhelihaa, niin ei muu auta kuin matka kauppakeskukseen, lähikaupat marinoivat ja pakkaavat kaiken järjestään. Joitain poikkeuksia voi olla, mutta ei tämän Helsingin lähiön lähikauppojen joukossa.
”Ei millään pahalla mutta etsittiin sitten äijälle pukua tai naiselle mekkoa niin paremmat valikoimat on noissa kauppakeskuksissa, Sello, Itis jne kuin Helsingin keskustassa.”
Aika hyvä de facto kauppakeskus on keskustan Sähkötalo – Kampin keskus – Graniittitalo – Forum – Sokos – Asematunneli – Stockmann – Akateeminen. Liikkumaan pääsee kuivassa ja lämpimässä, ja harvemmin kukaan on Stockan herkun tai Stockmannin valikoimia moittinut. Julkisilla pääsee monesta suunnasta ja autolla myös. Keskon ja S-Ryhmän suurmyymälät sieltä kieltämättä puuttuvat. Ruoholahdessa olisi, mutta ne tuntuvat olevan länsiväyläramppeineen ja sisäparkkiksineen henkisesti paljon lähempänä espoolaisia vaikka matkaa metrolla onkin vain muutama minuutti + vähän ulkoilua.
En minäkään ymmärrä miksi pitäisi ravata pitkin keskustan kivijalkoja roinan perässä vaikka ostoprosessi vaatisikin hypistelyä.
Komppaan Elinaa. Suomi on saanut pidettyä väestönkasvun kurissa. Miksemme saisi nauttia siitä suuremmalla määrällä omaa tilaa? Miksi pitäisi asua kuin sillit purkissa?
”Tämä johtuu siitä että liikenne-ennusteiden mukaan se ei juurikaan vähennä autoilua eli päästöjä,..”
Tämä ennuste on kai olemassa sitä varten että se pystytään tekemään vääräksi. Esimerkiksi nopea kiskoliikenne Ruoholahti – Keilaniemi – Otaniemi -alueella on jo hyvä alku, mutta jos mukaan saataisiin jotenkin Otaniemen ja Kehä I välinen alue (VTT, Innopoli yms) sekä Spektrin toimistogetto ja alueen sisäiseen liikkumiseen lentokenttämäistä tehokkuutta, olisi kasassa aika ylivoimaiset puitteet teknologiayrityksille ja niiden mukana tulevalle hangaround-porukalle.
”Tämä ennuste on kai olemassa sitä varten että se pystytään tekemään vääräksi.”
Toivotaan niin, mutta ei siihen pelkkä uusi toimistorakentaminen riitä, epäilen auttavatko tietullitkaan. JLF:ssä muuten huomautettiin, että YVA:sta puuttuu asemien sähkönkulutus, ja jos se lasketaan HKL:n ilmoittaman nykyasemien kulutuksen mukaan, niin päästöt itseasiassa kasvavat: http://jlf.fi/f29/3033-asumisvalinnat-ja-joukkoliikenne-paakaupunkiseudulla/index3.html#post53717