Perheasunnot

Hel­sin­gin Sano­mat kir­joit­taa, että ker­ros­ta­lo­jen raken­ta­mi­nen hii­puu Hel­sin­gis­sä. Yhte­nä syy­nä tähän esi­te­tään, että kau­pun­ki vaa­tii asun­to­jen kes­ki­kook­si 75 neliö­tä, jot­ta kau­pun­kiin tuli­si myös per­hea­sun­to­ja. Nämä eivät kuu­lem­ma käy kau­pak­si. Pie­nil­le asun­noil­le oli­si kyl­lä kysyntää.

Jos asun­not eivät mene kau­pak­si, on hin­ta lii­an kor­kea. Olen täy­sin vakuut­tu­nut, että iso­jen­kin asun­to­jen koh­dal­la mark­ki­na­hin­ta ylit­tää reip­paas­ti raken­ta­mis­kus­tan­nuk­set. Tuo mää­räys on teh­ty vaka­vis­saan eikä sii­tä olla tin­ki­mäs­sä. Hel­sin­gis­tä ei halu­ta sink­ku­jen kau­pun­kia. Se kan­nat­taa ottaa huo­mioon, kun tekee tar­jouk­sia tonteista.

YIT halu­aa Hesa­rin mukaan Lep­pä­suol­la asun­nois­ta 9000 euroa neliöl­tä. Täl­lä hin­nal­la ei var­maan 150 neliön asun­to todel­la­kaan käy kau­pak­si. YIT on mak­sa­nut ton­tis­ta 2000 euroa neliöl­tä, joten se halu­aa raken­nus­kus­tan­nuk­sil­le katet­ta 7000 euron ver­ran. Se sisäl­tää jo koh­tuul­li­sen yrit­tä­jä­voi­ton­kin. En muis­ta, onko tont­ti ostet­tu kau­pun­gil­ta vai jol­tain muul­ta tahol­ta, mut­ta hal­val­la se on men­nyt, jos tuo 9000 euroa neliöl­tä on edes lähel­lä rea­lis­mia. Vaik­ka kuin­ka pra­meas­ti raken­tai­si, ei raken­nus­kus­tan­nuk­siin saa upo­te­tuk­si yli 3000 euroa neliöl­tä. Ero­tus on voittoa.

Jos vaa­di­taan 7000 euron katet­ta raken­ta­mis­kus­tan­nuk­sil­le ennen kuin suos­tuu raken­ta­maan, voi mie­leen tul­la sel­lai­nen­kin aja­tus, että halu­taan tukea hin­ta­ta­soa raken­ta­mis­ta jää­dyt­tä­mäl­lä. Ton­tin­luo­vu­tuk­sen ehtoi­hin on lai­tet­ta­va aika­tau­lu raken­ta­mi­sel­le. nii­tä, jot­ka suos­tu­vat raken­ta­maan jopa vain 5000 neliön kat­teel­la on jonos­sa odottamassa.

Huo­mat­ta­koon, että Espoos­sa uusien asun­to­jen kes­ki­ko­ko on 91 neliötä.

134 thoughts on “Perheasunnot”

  1. Jos­tain kuu­lin, että raken­nus­fir­mat teki­si­vät taloi­hin­sa muu­ta­mia jät­ti­ko­koi­sia kämp­piä, jot­ta saa­vat asun­to­jen kes­ki­koon yli 75 neliön, en tie­dä pitää­kö paik­kan­sa. Jos täl­lais­ta kik­kai­lua har­ras­te­taan, voi­si olla hyö­dyl­lis­tä mää­ri­tel­lä asun­noil­le myös mediaanikoko.

    Tuo hesa­rin artik­ke­li pis­ti myös ihmet­te­le­mään, että onko siel­lä Hel­sin­gis­sä oikeas­ti ihmi­siä, jot­ka ovat val­mii­ta mak­sa­maan Lep­pä­suon uudis­ra­ken­nus­käm­päs­tä enem­män kuin Eiran­ran­nan kal­leim­mis­ta käm­pis­tä? En ymmärrä…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Asun­to­jen myyn­ti tak­ku­aa kos­ka ihmi­sil­le ei ole varaa ostaa nii­tä eikä sijoit­ta­jia­kaan kiin­nos­ta niin mata­lat ja usein jopa hie­man epä­var­mat tuo­tot kuin asun­non vuo­kraa­mi­nen tar­jo­aa. Ihmis­ten varat­to­muus taas joh­tuu kor­keis­ta verois­ta joil­la yllä­pi­de­tään hyvin suu­ren mut­ta tur­han jou­kon ‘edus­tuk­sel­lis­ta elin­ta­soa’, siis elin­ta­soa jos­ta köy­hät ja muu työ­kan­sa saa­vat näin naut­tia edus­ta­jien­sa välityksellä. 

    Palk­ka­ta­so­kaan ei tääl­lä todel­li­suu­des­sa ole hää­vi vaik­ka polii­tik­kom­me ovat usein hyvin­kin höve­liä olleet maa­il­man ongel­mia suo­ma­lais­ten veron­mak­sa­jien rahoil­la rat­kot­taes­sa, ker­too­han YLE ja HS mei­dän ole­van pait­si hiu­kan ‘niinqu syyl­li­sii maa­li­man ongel­miin’ niin myös rik­kai­ta. Ala­ti pahe­ne­va huu­ta­va työ­voi­ma­pul­la luo myös epä­var­muut­ta työ­paik­ko­jen säi­ly­mi­seen, joten pan­kit­kin ovat vii­saas­ti jo hie­man alka­neet rajoit­taa lai­nan­an­toa. Kai­kil­la kun ei ole niin var­maa kiin­tiö-jäsen­kir­ja-suo­ja­työ­paik­kaa kuin jon­kun pie­run­pie­tys­vi­ras­ton ylia­sia­mie­hel­lä tai hallintoylijohtajalla.

    Asun­to­jen hin­ta­ta­so ei ole Suo­mes­sa miten­kään eri­tyi­sen kor­kea ver­rat­tu­na mui­hin mai­hin. Asun­not mak­sa­vat jopa 3. maa­il­man suur­kau­pun­geis­sa usein saman kuin siel­lä tei­dän 0,5 M asuk­kaan met­ro­po­lis­sa. Toki hie­man ilmaa hin­nois­sa on ja lisäk­si siel­lä PK seu­dul­la ei pys­ty­tä otta­maan raken­nus­maa­ta käyt­töön niin moni­mut­kai­sis­ta syis­tä ettei nii­tä taval­li­nen ihmi­nen var­mas­ti pys­ty edes ymmär­tä­mään. Maas­ta­han ei tie­ten­kään Suo­mes­sa, eikä edes PK seu­dul­la, ole min­kään­lais­ta pulaa ja sel­lais­ta ei var­maan kukaan kuvit­te­le. Niin tyh­mää päät­tä­jää ei var­maan ole ole­mas­sa edes täällä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Yksiöis­tä ei ensim­mäis­tä­kään pulaa. Pulaa on edel­leen­kin niis­tä parem­mis­ta naa­pu­reis­ta. Stu­ren­ka­dul­la mak­saa ensim­mäi­sen ker­rok­sen yksiö pari donaa neliö. Jos sama talo oli­si kru­ni­kas­sa, maa­lais­tyl­le­röt mak­sai­si­vat sii­tä 8000 neliö. 

    Yksiöis­tä on sel­la­nen yli­tar­jon­ta että Valil­las­sa yks ark­ki­teh­ti­hem­mo osti äsken kol­me yksiö­tä, repi sei­niä pois ja kasa­si niis­tä aika jän­nän 90 neliön multilevel-lukaalin. 

    Naa­pu­rit ovat tosi­aan se ongel­ma. Eri­tyi­ses­ti kau­pun­gin vuo­kra-asun­not pilaa­vat monen talon elä­män Kal­lios­sa. Mut­ta sitä ei tosi­aan tar­vit­se sie­tää. Asun­to takas vaan yhtiön hal­lin­taan vaan, jos puliu­kot tai työ­pe­räi­set eivät läh­de suo­siol­la. Tork­ke­lin­mäel­lä aina­kin alkaa enem­mis­tö talois­ta olla niin jul­ki­nui­via, ettei kau­pun­gin ämmät nii­hin mitään eksoot­tis­ta edes yri­tä työntää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Mik­si Ode halu­aa, että ihmi­set eläi­si­vät epäe­ko­lo­gi­sen väl­jäs­ti? Mei­tä asuu kak­si plus koi­ra oikein viih­tyi­säs­ti 16 neliön yksiös­sä ja naa­pu­ris­sa asuu lap­si­per­he 21 neliös­sä (sil­lä lap­sel­la on oma par­vi käytössään).

    Ei ole mitään syy­tä myy­dä iso­ja asun­to­ja ale­hin­taan kes­ki­kau­pun­gil­ta jon­kin type­rän hal­lin­nol­li­sen mää­räyk­sen takia. Jos lap­si­per­heet halua­vat kes­kus­taan, niin asu­koot tii­viim­min. Valin­nois­ta sii­nä vain on kyse.

    Lisäk­si se, että neliö­ra­jat on ase­tet­tu eri suu­rui­sik­si vuo­kra- ja omis­tusa­sun­noil­le on kau­pun­gin puo­lel­ta var­sin tör­ke­ää kotiin­päin­ve­tä­mis­tä, jol­la suo­si­taan suur­vuo­kra­nan­ta­jia pien­ten toi­mi­joi­den kus­tan­nuk­sel­la. Täs­tä kir­joi­tin puo­li­sen vuot­ta sit­ten jutun omaan blogiini:

    http://www.domnik.net/blogi/index.php/2008/02/helsinki-asuntopolitiikka/

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. On eko­lo­gi­sem­paa, että per­heet asu­vat Hel­sin­gis­sä kuin jos­sain juma­lan selän taka­na. Nii­tä, jot­ka tavoit­te­le­vat Nikon per­heen kal­tais­ta asu­mis­ta, ei ole kovin pal­jon. Mik­si Niko ei tuo­mit­se sitä, että Espoos­sa asun­to­jen kes­ki­ko­ko on 91 neliötä?

    Se, että ara­va­vuo­kra-asun­not vapau­tet­tiin koko­ra­jas­ta, oli val­tion vaa­ti­mus. Perus­tel­la sitä saat­toi sil­lä, että vuo­kra-asun­to­jo­nos­sa on kovin pal­jon yhden hen­gen ruo­ka­kun­tia. Vih­reät eivät oli­si halun­neet suos­tua tähän­kään, kos­ka asun­to­po­li­tii­kan tuli­si tukea eri­tyi­ses­ti lapsiperheitä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Mis­sä nii­den sink­ku­jen ja lap­set­to­mien parien sit­ten pitäi­si asua?

    75 neliön per­hea­sun­non sijaan voi raken­taa kol­me 25 neliön yksiö­tä, jois­sa sit­ten asui­si yhteen­sä 4–6 ihmis­tä. Eikö ole ympä­ris­tön kan­nal­ta parem­pi, että nämä ihmi­set asui­si­vat lähel­lä kes­kus­taa kuin se 3–4 hen­gen lap­si­per­he, jol­la kai­kel­la toden­nä­köi­syy­del­lä joka tapauk­ses­sa on oma auto?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Kysy­tään vie­lä Odel­ta yksi suo­ra kysy­mys: Onko asu­mis­väl­jyy­den kas­vu mie­les­tä­si ympäristöongelma?

    Ja vas­taan Oden esit­tä­mään Espoo-kysy­myk­seen: Siel­lä reu­nem­mal­la voi olla­kin väl­jem­pää. Ei se tie­tys­ti toi­vot­ta­vaa ole, mut­ta vähem­män hai­tal­lis­ta kuin kes­ki­kau­pun­gin asu­mis­väl­jyy­den pai­sut­ta­mi­nen. Käsit­tääk­se­ni vih­reis­sä­kään ei yleen­sä pide­tä Espoo­ta miten­kään esi­mer­kil­li­se­nä eko­kau­pun­ki­na. Mik­si siis ottaa mal­lia sieltä?

    Neliö­mää­rä­vaa­ti­muk­set pitäi­si pois­taa aina­kin kan­ta­kau­pun­gis­ta, mut­ta mie­lum­min tie­tys­ti koko kaupungista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. On pal­jon eko­lo­gi­sem­paa asua 150 neliön kau­ko­läm­mi­te­tys­sä ker­ros­ta­loa­sun­nos­sa ratik­ka­py­sä­kin vie­res­sä kuin 150 neliön säh­kö- (tai jopa maa­läm­pö-) läm­mi­te­tys­sä oma­ko­ti­ta­los­sa moot­to­ri­tien päässä.

    Hel­sin­gis­sä asu­taan isois­sa per­hea­sun­nois­sa tii­viim­min kuin yksiöis­sä ja kak­siois­sa. Aika hyvä nyrk­ki­sään­tö asu­mis­väl­jyy­del­le on (n+1)x20m2, eli sin­kut tar­vit­se­vat 40 neliö­tä, paris­kun­ta 60, ja vii­si­hen­ki­nen per­he 120 neliö­tä. Kun raken­nam­me Hel­sin­kiin per­hea­sun­to­ja, kau­pun­kiin mah­tuu enem­män ihmisiä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Kysy­mys Odel­le. Eikö juma­lan selän taka­na voi asua eko­lo­gi­ses­ti. Puu­ta met­säs­tä, pihas­sa peru­naa ja pork­ka­naa jne. Aja­tuk­se­si sii­tä, että vain tihe­ään asu­tus­sa puu­tar­ha­kau­pun­gis­sa elä­mä on eko­lo­gis­ta tai­taa olla lähel­lä urbaa­nia legendaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Osmo

    Ei voi sanoa, että “tar­vit­se­vat”… Se on nyt jon­kin­lai­nen sub­jek­tii­vi­nen las­ken­nal­li­nen suo­si­tus, joka tulee jos­tain stan­dar­deis­ta. Mis­tä, sitä en tiedä. 

    Ikään kuin sink­ku kuo­li­si johon­kin hapen­puu­tok­seen 20 neliön yksiös­sään tai kol­mi­lap­si­nen per­he 80 neliön asun­nos­sa, kun käyt­tää tuo­ta tarvita-sanaa. 

    Las­ten ikä on esi­mer­kik­si rat­kai­se­vaa ja jokai­sen hen­ki­lö­koh­tai­set tar­peet ja arvos­tuk­set muutenkin. 

    Pal­jon tär­keäm­pää kuin asuin­ne­liöt kol­mi­lap­si­sen per­heen äiti­nä on minul­le aina ollut veh­reät piha­ne­liöt… Myös poh­ja­rat­kai­sut ovat tär­kei­tä, lap­si­per­hees­sä pitäi­si olla tila­va keit­tiö ja sani­teet­ti­ti­lat. Useim­mil­le sin­kuil­le riit­tää pik­ku nurk­kaus, jos­sa on kah­vin­kei­tin ja mik­ro­aal­to­uu­ni, toi­ses­sa nurk­kauk­ses­sa pönt­tö ja suihkukoppi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Oden luvut voi­vat päteä koko Hel­sin­gin tai pää­kau­pun­ki­seu­dun tasol­la. Kes­ki­kau­pun­gil­la asu­taan kui­ten­kin tii­viim­min. Ilmei­ses­ti Oden käsi­tyk­sen mukaan 20 neliön yksiöis­sä asuu vain puo­li ihmis­tä kussakin.

    Kan­ta­kau­pun­gis­sa ei ole miten­kään har­vi­nais­ta, että alle 30 neliön yksiös­sä asuu kak­si ihmis­tä. Vähem­män tääl­lä on noi­ta sink­ku­ja, joil­la on 40 neliö­tä käy­tös­sään (ehkä joi­ta­kin varak­kai­ta vanhuksia).

    Sik­si aina­kin kan­ta­kau­pun­gis­sa vähim­mäis­ne­liö­ra­jat lisää­vät asu­mis­väl­jyyt­tä ja sitä kaut­ta ympäristörasitusta.

    Koko­nai­suu­te­na Oden poli­tiik­ka myös lisää autois­tu­mis­ta. Jos lap­si­per­heel­lä on varaa asua kan­ta­kau­pun­gis­sa, niin heil­lä lähes­tul­koon var­mas­ti on käy­tös­sään auto tai kak­si. Aina­kin tääl­lä mei­dän kul­mil­lam­me kaik­ki lap­si­per­heet (myös se, joka asuu yksiös­sä) näyt­tä­vät autoi­le­van ahke­ras­ti. Sen sijaan kan­ta­kau­pun­gin sin­kuil­la ja lap­set­to­mil­la pareil­la on har­vem­min auto (aina­kin har­vem­min kuin lap­si­per­heil­lä). Jos hei­dät vih­rei­den per­hea­sun­to­po­li­tii­kan takia pako­te­taan muut­ta­maan lai­ta­kau­pun­gil­le tai naa­pu­ri­kun­tiin, niin toden­nä­köi­syys auton hank­ki­mi­seen kasvaa.

    Mik­si vih­reät muu­ten ovat sitä miel­tä, että “asun­to­po­li­tii­kan tuli­si tukea eri­tyi­ses­ti lapsiperheitä”?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Onko muu­ten kan­ta­kau­pun­gis­sa isois­ta asun­nois­ta itse asias­sa pulaa?

    Niis­sä­hän vain usein asu­vat vää­rät ihmi­set. Etu-Töö­lö ja Kru­nik­ka ovat pul­lol­laan rik­kai­ta, ikäk­käi­tä les­kiä, jot­ka asu­vat 100–200 neliö­met­rin asunnoissa. 

    Tääl­lä Munk­ki­vuo­res­sa­kin isom­mis­sa per­hea­sun­nois­sa asu­vat san­koin jou­koin mum­me­li-ikäi­set alku­pe­räi­sa­suk­kaat, joi­den lap­set ovat jo pari­vuo­si­kym­men­tä sit­ten muut­ta­neet pois ja mies kuol­lut. Lap­si­per­heet puo­les­taan ahtau­tu­vat kak­sioi­hin ja kol­mioi­hin ja odot­te­le­vat kie­li pit­käl­lä perintöjä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Jat­kan eko­lo­gi­suu­des­ta, vaik­ka ei lii­ty otsik­koon. Asu­mi­nen on vain osa eko­lo­gi­aa. Samaan paket­tiin pitää lait­taa kaik­ki. Se on yksi ja sama, jos per­he asuu rati­kan var­rel­la kau­ko­läm­mön äärel­lä, jos muu elä­mä on muuta.

    Yksi len­to­mat­ka Aasi­aan tuot­taa yhtä pal­jon hii­li­diok­si­dia kuin taval­li­nen työ­mat­kai­lu autol­la vuo­des­sa. Kesä­mök­kei­ly on äärim­mäi­sen epäe­ko­lo­gi­nen jut­tu. Elä­män­ta­vat ovat usein pal­jon rat­kai­se­vam­pia kuin se, mis­sä asuu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Tuo raken­ta­mi­sai­ka­tau­lu on mai­nio ehdo­tus. Voi­tai­siin oikeas­ti kil­pai­lut­taa raken­nus­fir­mo­ja sen poh­jal­ta, kuka saa ne tar­pee­seen tule­vat käm­pät ajois­sa aikaiseksi.

    Miten muu­ten raken­ta­mat­to­man tont­ti­maan kiin­teis­tö­ve­ro? Oli­si­ko sen korot­ta­mien hyvä ajatus?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Uskoi­sin luki­joi­den ymmär­tä­vän että pörs­siyh­tiön joh­ta­jan teh­tä­vä on ajaa yhtiön etua myös jul­ki­sil­la kom­men­teil­laan. Fak­taa pitää olla vain pörs­si­tie­dot­teis­sa, ei Hesa­rin artik­ke­leis­sa. Sijoit­ta­ja­pii­rit näyt­tä­vät jo sisäis­tä­neen raken­nusa­lan huip­pusuh­dan­teen tait­tu­mi­sen, ja toi­mi­van joh­don teh­tä­vä on peh­men­tää pudo­tus­ta. Sivul­li­sen roo­lik­si jää alan sykli­syy­den hämmästely.

    Jos täs­sä jotain pitää syyl­lis­tää niin kau­pun­kia. Se että sopi­muk­set yli­pää­tään sal­li­vat raken­ta­mi­sen jää­dyt­tä­mi­sen mark­ki­noi­den mani­pu­loi­mi­sek­si on sopi­mus­tek­ni­ses­ti käsit­tä­mä­tön kar­di­naa­li­mo­ka, jol­lais­ta päte­vä juris­ti ei tee ellei pää­mies erik­seen näin mää­rää. Äänes­tä­jä­nä haluai­sin tie­tää asias­ta enem­män taustoja.

    En oikein myös­kään hah­mo­ta tätä yksiö­pu­la-asi­aa. Esi­mer­kik­si val­tion elä­ke­ra­has­tol­la on rahaa etsi­mäs­sä tuot­ta­via koh­tei­ta, Kes­ki-Pasi­las­sa tont­te­ja, rai­teet ja koh­ta met­ro­kin, ja kau­pun­gil­la kaa­voi­tus­mo­no­po­li. Hel­pol­la ei tule mie­leen sen ris­kit­tö­mäm­pää sijoi­tus­koh­det­ta kuin nopean vaih­tu­vuu­den työ­suh­dea­sun­tog­het­to muu­ta­man kilo­met­rin pääs­sä kes­kus­tas­ta, pait­si tie­tys­ti jos kau­pun­ki halu­aa mii­noit­taa kon­sep­tin sijoit­ta­mal­la alu­eel­le sosiaalitapauksia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. YIT:n raken­ta­man ker­ros­ta­lon asuin­pin­ta-ala on ole­tet­ta­vas­ti jon­kin ver­ran suu­rem­pi kuin ton­tin pin­ta-ala. Jos siis YIT on mak­sa­nut ton­tis­ta 2000 eur/neliö, tont­ti­kus­tan­nus per asuin­ne­liö on epäi­le­mät­tä pal­jon pienempi. 

    Tämä pie­ni las­ku­vir­he ei suin­kaan kumoa Oden argu­ment­tia, vaan vahvistaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Se, että ara­va­vuo­kra-asun­not vapau­tet­tiin koko­ra­jas­ta, oli val­tion vaa­ti­mus. Perus­tel­la sitä saat­toi sil­lä, että vuo­kra-asun­to­jo­nos­sa on kovin pal­jon yhden hen­gen ruo­ka­kun­tia. Vih­reät eivät oli­si halun­neet suos­tua tähän­kään, kos­ka asun­to­po­li­tii­kan tuli­si tukea eri­tyi­ses­ti lapsiperheitä.
    Kun raken­nam­me Hel­sin­kiin per­hea­sun­to­ja, kau­pun­kiin mah­tuu enem­män ihmisiä.”

    Asun­to­po­li­tii­kan ehkä tulee tukea lap­si­per­hei­tä, mut­ta mui­den­kin pitää asua ja elää. Tie­ten­kin yksiös­sä on enem­män neliöi­tä suh­tees­sa asu­kas­mää­rään, nii­hin­kin on pak­ko raken­taa keit­tiö, kylp­pä­ri jne. Nykyis­ten mää­räys­ten mukaan tur­han­kin väl­jät. Jot­kut eivät halua kuin yhden tai kak­si las­ta, toi­set eivät sitä­kään. Kak­si­kymp­pi­si­nä lap­set toi­vot­ta­vas­ti itse­näis­ty­vät ja tar­vit­se­vat oman käm­pän, kun­nes mah­dol­li­ses­ti pariu­tu­vat ja hank­ki­vat lap­sia. Jäl­jel­le jää­vät van­hem­mat, kak­sin tai sii­nä vai­hees­sa jo yksin. Kata­ja­no­kal­la oli pari­kym­men­tä vuot­ta sit­ten lap­sia pil­vin pimein. Nyt per­hea­sun­nois­ta iso osa on yhden tai kah­den aikui­sen käy­tös­sä, kun lap­set läh­ti­vät, mut­ta aikui­set jäi­vät. Kämp­pien kier­to usein jämäh­tää sii­nä vai­hees­sa, on totut­tu asu­maan sii­nä pai­kas­sa ja sen kokoi­ses­sa asun­nos­sa ja varaa­kin sii­hen on (Hitas voi tääl­lä olla osasyyllinen).

    Entä jos lap­si­per­heet edel­leen hai­kai­le­vat kämp­pää, jos­ta pen­nut voi työn­tää suo­raan pihal­le? Nii­tä voi ker­ros­ta­loi­hin teh­dä vain rajal­li­sen mää­rän. Osal­le ker­ros­ta­lo­per­heis­tä­kin Lep­pä­suon lii­ken­teen kes­kel­lä asu­mi­nen pien­ten las­ten kans­sa on vas­ten­mie­li­nen aja­tus. Asun­non koko ja hin­ta tiet­ty vai­kut­ta­vat valin­toi­hin, mut­ta lopul­li­seen pää­tök­seen muut­kin asiat.

    Asun­to­kun­tien pie­ne­ne­mi­nen on tosia­sia myös Espoos­sa. Yksin- tai kak­si­na­su­via on yhä enem­män, per­he­ko­ko on pie­nen­ty­nyt ja lap­si­rik­kaus kes­kit­ty­nyt pien­ta­loa­lueil­le. Lap­si­rik­kaim­mas­sa Poh­jois-Espoos­sa­kin kes­ki­mää­räi­nen lap­si­lu­ku oli v. 2007 vain 2,03. Yli 67% Espoon asun­to­kun­nis­ta oli yhden tai kah­den hen­gen. Siel­lä­kin näkee, että aikoi­naan väl­jäs­ti ja lap­si­per­hei­tä aja­tel­len raken­ne­tuil­la van­hoil­la alueil­la kuten Suur-Tapio­las­sa, lap­si­lu­ku on nykyi­sin alhai­nen ja asun­to­kun­nat pieniä.

    Espoos­ta lap­si­per­heet tai­ta­vat siir­tyä Kirk­ko­num­mel­le. Sekään ei mie­les­tä­ni seli­tä sitä, että oma­ko­tia­lueil­la­kaan ei juu­ri suur­per­hei­tä näe.
    Jos­sa­kin kau­em­pa­na on väl­jiä aluei­ta, rei­lus­ti yli sadan neliön oma­ko­ti­ta­lo­ja ja isot pihat — lap­sia näyt­täi­si äkkiä kat­soen ole­van vähem­män kuin auto­ja, venei­tä ja ajoleikkureita.

    Mihin lap­si­per­heet oikeas­ti halua­vat? Halua­vat­ko per­heet pal­jon lap­sia — ihan muis­ta puit­teis­ta riippumatta?
    Kun vaa­kaan tosi­ti­lan­tees­sa lai­te­taan oma ura, työ­mat­kat, har­ras­tuk­set, tulo­ta­so ja sata muu­ta asi­aa, pitää­kö enää paik­kaan­sa kyse­lyil­lä ja haas­tat­te­luil­la saa­tu arvio?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Eikö juma­lan selän taka­na voi asua eko­lo­gi­ses­ti. Puu­ta met­säs­tä, pihas­sa peru­naa ja pork­ka­naa jne.”

    Voi asua, mut­ta juma­lan selän taka­na ei vain niin asu­ta Suo­mes­sa. Tai asu­taan juma­lan selän taka­na ja käy­dään kau­pun­gis­sa töis­sä. Lin­ko­la tai­taa olla nii­tä ani­har­vo­ja, jot­ka asu­vat eko­lo­gi­ses­ti juma­lan selän takana.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Hel­sin­gis­sä ton­tin hin­noi­tel­laan yleen­sä ker­ros­ne­liöi­den, ei ton­tin pin­ta-alan mukaan, joten ole­tan niin ole­van tässäkin.

    Juma­lan selän taka­na voi asua eko­lo­gi­ses­ti, ellei aja siel­tä päi­vit­täin töi­hin kaupunkiin.

    Kan­ta­kau­pun­gis­sa on pulaa isois­ta asun­nois­ta. En ole kat­so­nut vii­mei­siä tilas­to­ja, mut­ta kan­ta­kau­pun­gis­sa mak­se­taan kol­miois­ta ja sitä suu­rem­mis­ta suu­rem­paa neliö­hin­taa kuin yksiöis­tä ja kak­siois­ta. Lep­pä­suol­la tämä­kään ei auta, sil­lä ei isois­ta asun­nois­ta sen­tään yhdek­sää ton­nia neliöl­tä voi maksaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Osmo ei ole tarkistanut: 

    En ole kat­so­nut vii­mei­siä tilas­to­ja, mut­ta kan­ta­kau­pun­gis­sa mak­se­taan kol­miois­ta ja sitä suu­rem­mis­ta suu­rem­paa neliö­hin­taa kuin yksiöis­tä ja kaksioista. ”

    Ei pidä paikkaansa: 

    Vii­mei­nen saa­ta­vis­sa ole­va tilas­to (Tilas­to­kes­kus 2007): 

    Ykkös­vyö­hyk­keel­lä Hel­sin­gis­sä yksiön neliö­hin­ta 4797, kol­miot ja plus 4656 euroa. 

    Tie­tys­ti jois­sain tar­koin raja­tuis­sa kort­te­leis­sa voi tilan­ne olla päin­vas­toin, mut­ta tämä on kan­ta­kau­pun­gin kes­ki­mää­räi­nen tilanne.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Juha T:lle:

    Ker­ros­ta­lo­ton­teis­ta mak­se­taan yleen­sä niil­le osoi­te­tun raken­nusoi­keu­den mukaan, ei ton­tin var­si­nai­sen pin­ta-alan mukaan. Tehok­kaan kaa­van alu­eel­la raken­nusoi­keus voi ylit­tää ton­tin pinta-alan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Kan­ta­kau­pun­gis­sa on pulaa isois­ta asun­nois­ta. En ole kat­so­nut vii­mei­siä tilas­to­ja, mut­ta kan­ta­kau­pun­gis­sa mak­se­taan kol­miois­ta ja sitä suu­rem­mis­ta suu­rem­paa neliö­hin­taa kuin yksiöis­tä ja kaksioista.”
    Onko hin­ta­ver­tai­lus­sa muka­na myös asun­non taso? Saat­tai­si­ko olla niin, että pien­ten asun­to­jen kun­nos­sa­pi­toon ja varus­te­luun ei ole sat­sat­tu yhtä pal­jon, ne kun saat­ta­vat olla vähem­män vaa­ti­vien ensia­sun­toi­na tms.? Isom­pien asun­to­jen hin­taa saat­ta­vat vetää ylös myös lap­set­to­mat (tai lap­set ovat jo omil­laan) hyvä­tu­loi­set, jot­ka halua­vat väl­jää asu­mis­ta kes­kus­tas­sa. He pys­ty­ne­vät mak­sa­maan parem­man hin­nan kuin nuo­ri lap­si­per­he (noin mutu­na ja kes­ki­mää­rin) — eikä lap­si­per­heel­lä ehkä ole kiin­nos­tus­ta­kaan sat­sa­ta kes­kus­ta-asu­mi­seen, jos muu­al­la on hal­vem­paa ja ehkä hei­dän käsi­tyk­sen­sä mukaan lapsiystävällisempää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. Elä­män­ta­vat ovat usein pal­jon rat­kai­se­vam­pia kuin se, mis­sä asuu. 

    Osmo on jo useas­ti ja väke­väs­ti todis­ta­nut meil­le että vain Hel­sin­kis­sä voi elää eko­loo­gi­ses­ti ja luke­mat­to­mat ker­rat myös vih­jan­nut ettei elä­mä muu­al­la ole oikein edes elä­mi­sen arvois­ta.. 🙂 Tämä käsi­tys toki syn­ty­pe­räi­sel­le hesa­lai­sel­le suo­ta­koon. Autot­to­muus ja ankea ahtaus asu­mi­ses­sa (aaaa) toi­mi­vat Vih­rei­nä de syn­nin­pääs­tä­ji­nä kun ale­taan puhua mil­lä taval­la kau­ko­läm­pö on siel­lä tuo­tet­tu tai mitä hedo­nis­ti­nen len­to­mat­kai­lu tai jopa ne huo­no­kun­tois­ten köy­hien käyt­tä­mät puo­li­tyh­jät die­sel­bus­sit päästää..

    Tuo että isois­sa käm­pis­sä asu­taan kes­ki­mää­rin ahtaas­ti epäi­lyt­tää kyl­lä minua suu­res­ti. Omat­kin suku­lai­se­ni siel­lä ovat kyl­lä elä­neet elä­män­sä ehtoon suh­teel­li­sen väl­jäs­ti, eli ensin vuo­si­kym­me­net kak­sin ja siit­ten vie­lä mel­ko kau­an yksin sii­nä asun­nos­saan joka on han­kit­tu sil­loin kun heil­lä oli usei­ta koto­na asu­via lap­sia. En mil­lään jak­sa uskoa että he oli­si­vat olleet min­kään­lai­sia poik­keuk­sia ja muut van­huk­set kil­van vaih­tai­si­vat isot asun­ton­sa, siis kotin­sa, pik­ku­luuk­kui­hin heti kun lap­set ovat len­tä­neet pesäs­tä. Päin vas­toin arve­len että eli­niän nous­tes­sa näi­den 3–6 h asun­nois­sa asu­vien paris­kun­tien ja yksi­näis­ten ihmis­ten mää­rä kas­vaa rajusti.

    Täs­tä tuli­kin mie­lee­ni se kun siel­lä ajet­tiin nii­tä tont­ti­vuo­kran tuhan­sien % koro­tuk­sia ja monet van­huk­set jou­tui­vat muut­ta­maan pois kodeis­taan niin kuin­ka eriar­voi­sia ihmi­set ovat­kaan pel­käs­tään talo­yh­tiös­tä joh­tuen. Siel­lä kun on pal­jon nii­tä­kin talo­yh­tiöi­tä joi­den osak­kaat eivät jou­du juu­ri­kaan mak­sa­maan yhtiö­vas­ti­ket­ta, talo­yh­tiön kulut kun mak­saa ala­ker­ran liik­keen­har­joit­ta­jat. Eipä var­maan ole nämä­kään asiat tul­leet monil­le mie­leen kun sitä asun­toa aikoi­naan han­kit­tiin. Uusi aika tuo vie­lä lisäk­si uusia haas­tei­ta asu­mi­seen­kin, siis osta­kaa vaan vuo­kra­maal­le raken­net­tu­ja osakk­kei­ta, siel­tä vuo­ra­ta­lo­jen joukosta..

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. Vie­lä tuos­ta 75 hum2 kes­ki­pin­ta-ala sään­nös­tä. Se on vähän köm­pe­lö. Las­ken­nal­li­ses­ti se voi­daan kier­tää teo­reet­ti­ses­sa 10 asun­non yhtiös­sä esim. näin:

    4 kpl 40 hum2
    4 kpl 65 hum2
    2 kpl 165 hum2

    165 neliön asun­not varus­te­taan kah­del­la sisään­käyn­nil­lä eri puo­lil­ta ja tilat jär­jes­te­tään siten, että pari ovea tuk­ki­mal­la asun­to voi­daan muut­taa kah­dek­si eril­li­sek­si asunnoksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Annuk­ka,

    Tuo on aivan tot­ta, että iso­ja asun­to­ja kyl­lä on kan­ta­kau­pun­gis­sa­kin pil­vin pimein, mut­ta ne ovat iäk­käi­den paris­kun­tien tai yksi­ne­lä­jien hal­lus­sa. Mitä sil­le voi­si teh­dä… pak­ko­siir­to­ja eläkeläisreservaatteihin? 

    Kun on tot­tu­nut jos­sain asu­maan ja sii­hen on varaa, niin sii­tä ei sit­ten van­hoil­la päi­vil­lään läh­de ja onhan asun­to­kaup­pa ja muut­to val­ta­va rasi­tus nuo­rem­mal­le­kin ihmiselle. 

    Lap­si­per­heet ovat pal­jol­ti hal­vois­sa lähiöis­sä. Kyl­lä esim. Kon­tu­las­sa, Meri­ras­ti­las­sa ja Mal­min­kar­ta­nos­sa näkee lap­si­lau­mo­ja kir­mai­le­mas­sa piha­mail­la. Eivät kaik­ki todel­la­kaan asu pien­ta­lois­sa Espoos­sa ja Kirkkonummella. 

    Hel­pos­ti nämä Hel­sin­gin asu­mi­sai­heet kään­ty­vät tääl­lä — tie­tys­ti aloit­ta­jan näkö­kul­mas­ta joh­tuen — kan­ta­kau­pun­gin ja nur­mi­jär­vien vas­tak­kai­na­set­te­luk­si, vaik­ka suu­rin ihmis­mas­sa asuu itse asias­sa esi­kau­pun­kia­lueil­la ja uusis­sa lähiössä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. Puhut aina asi­aa Osmo, se on hie­noa, että edes joku Suo­mes­saa ajat­te­lee eko­lo­gi­ses­ti ja pitää kau­pun­ki­ra­ken­ta­mi­sen puol­ta, eikä sor­ru ame­rik­ka­lai­seen haba­tuk­seen, joka muu­ten alkaa siel­lä­kin olla jo pois muo­dis­ta.. Mut­ta mikäs mei­dät suo­ma­lai­set pelas­tai­si, kun Ame­ri­kan nykyt­ren­dit näky­vät TV:stä vas­ta kun Suo­mi on yksi Suka­rin unelma.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. Eli­na, en väit­tä­nyt, että las­ten läh­det­tyä isoon asuun­toon jää­vät pitäi­si kar­kot­taa pie­nem­piin, tote­sin vain iso­jen asun­to­jen jää­vän hei­dän käyt­töön­sä. Samoin sanoin, että lap­si­per­heil­lä ei ehkä ole­kaan suur­ta kiin­nos­tus­ta kes­kus­ta-asu­mi­seen. Muu­ta­ma kuu­kausi sit­ten Talous­sa­no­mis­sa oli haus­ka lause, kun vali­tet­tiin kes­kus­ta-asun­to­jen hin­to­jen nousua. Joten­kin näin: “Kes­kus­taan halua­vat lap­si­per­heet jou­tu­vat tyy­ty­mään KÄYTETTYIHIN asun­toi­hin …”. Sanoin myös, että Espoon pien­ta­lo­val­tai­sim­mil­la reu­na-alueil­la lap­sia on suh­tees­sa eni­ten, mut­ta ei niil­lä­kään miten­kään val­ta­vas­ti. Espoos­ta valu­taan Kirk­ko­num­men suun­taan, ei niin­kään sin­ne Nur­mi­jär­vel­le (joka alkaa olla yhtä tyl­sä ilmai­su kuin “niin­ku”).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Jos suh­tau­du­taan nykyt­ren­dei­hin (ilmas­ton­muu­tos, sink­kuis­tu­mi­nen, ener­gian hinn­an­nousu, kau­pun­gis­tu­mi­nen, työ­pe­räi­sen (maahan)muuton edis­tä­mi­nen) vähän­kään vaka­vas­ti, on tuo 75 neliön kes­ki­ko­ko­sään­tö koko lail­la susi. Ehkä Ode ajat­te­lee prag­maat­ti­ses­ti, että kyl­lä ne lap­si­per­heet asu­vat väl­jäs­ti joka tapauk­ses­sa ja sen vuok­si oli­si parem­pi että he asui­si­vat väl­jäs­ti kau­pun­gis­sa. Itse en usko tähän pre­mis­siin ja vaik­ka uskoi­sin­kin, ei tuo joh­to­pää­tös oli­si miten­kään selvä.

    Kau­pun­gis­sa on vain tiet­ty mää­rä asuin­ne­liöi­tä ja kau­pun­kiin mah­tuu sitä enem­män väkeä, mitä pie­nem­män neliö­mää­rän yksi ihmi­nen tuos­ta koko­nais­po­tis­ta vie. Jos asun­to­jen kes­ki­ko­ko on 75 neliö­tä, tulee neliöitä/capita todel­la pal­jon ja ihmi­siä mah­tuu vas­taa­vas­ti vähem­män. Näin, kos­ka lap­set asu­vat koto­naan kes­ki­mää­rin 21 vuot­ta ja ehkä­pä kes­ki­mää­rin vii­mei­set 5 vuot­ta tuos­sa käm­päs­sä asuu yksi­näi­nen les­ki. Näin ollen kah­den lap­sen (kes­ki­mää­räi­sen) per­heen asut­ta­va­na kuvio meni­si about näin:
    1. Nuo­ri­pa­ri muut­taa asun­toon 30-vuo­tiai­na, asu­vat kak­si vuot­ta ilman lap­sia (vol 2 ka. 37,5)
    2. Saa­vat kak­si las­ta 3 vuo­den välein, muut­ta­vat pois 21-vuo­tiai­na (vol. 24 ka. 21,4)
    3. Asu­vat 15 vuot­ta kak­sis­taan (vol. 15 ka. 37,5)
    4. Les­ki asuu yksin 5 vuot­ta (vol. 5 ka. 75)

    Yhteen­sä täs­tä tulee kes­kiar­vok­si 33,163 neliö­tä per ihmi­nen per vuo­si. Voi­daan vie­lä olet­taa, että näi­tä lap­si­per­hei­tä on asuk­kais­ta noin puo­let ja muis­sa asun­nois­sa asuu tie­tyl­lä ajan het­kel­lä kes­ki­mää­rin 1,5 ihmis­tä. Täl­löin kes­kiar­vok­si tulee kai­kis­ta asun­nois­ta noin 42 neliö­tä per asu­kas. Onko siis kes­tä­vää, että Hel­sin­gis­sä on yhdel­lä ihmi­sel­lä kes­ki­mää­rin 42 neliö­tä tilaa? Entä miten pal­jon pitää raken­taa, jot­ta tän­ne suun­tau­tu­va muut­to­lii­ke saa­daan asu­tet­tua, var­sin­kin kun jo tääl­lä asu­vat sink­kuis­tu­vat ja muut­ta­vat väl­jem­pään asuntoon.

    Itse luo­pui­sin mie­luus­ti 75 neliön mää­räyk­ses­tä, jot­ta tän­ne saa­tai­siin enem­män noin 27–38 neliön yksiöi­tä sin­kuil­le, opis­ke­li­joil­le ja työn peräs­sä muut­ta­vil­le ja +/- 50 neliön kak­sioi­ta paris­kun­nil­le ja yhden lap­sen per­heil­le. Näi­tä kah­ta ryh­mää­hän lie­nee 80+% kai­kis­ta talouk­sis­ta Hel­sin­gis­sä. Mie­luus­ti näki­sin esi­mer­kik­si Pasi­las­sa kor­kei­ta (+/- 20 ker­ros­ta) asuin­ta­lo­ja, jois­sa oli­si poh­ja­ker­rok­sis­sa pal­ve­lui­ta, ensim­mäi­sis­sä ker­rok­sis­sa hie­man isom­pia asun­to­ja suu­rem­mil­le per­heil­le, hie­man ylem­pä­nä noi­ta 50 neliön kak­sioi­ta, ylä­ker­rok­sis­sa suu­ret mää­rät eri kokoi­sia yksiöi­tä ja ylim­mis­sä ker­rok­sis­sa hulp­pei­ta kämp­piä iso­ken­käi­sil­le. Pai­no­tus nois­sa sinkkukämpissä.

    Itse muu­ten asun (Kal­lios­sa) 25,5 neliön käm­päs­sä talo­yh­tiös­sä, jon­ka asun­to­jen kes­ki­ne­liö­mää­rä on 29,91 ja medi­aa­ni jos­sain 27 huja­koil­la. Vai­kea sulat­taa, ettei täl­lai­sia sai­si enää rakentaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. Kii­tok­sia Eli­nal­le tilas­to­tie­dois­ta. Jos isom­mat asun­not eivät ole­kaan kal­liim­pia neliöl­tä, niin omi­tui­sen pie­ni tuo ero on. Raken­ta­mi­ses­sa suu­ri osa kus­tan­nuk­sia on asun­to­koh­tai­sia, eli pie­nem­mät asun­not mak­sa­vat huo­mat­ta­vas­ti enem­män neliöl­tä raken­taa. Se että tämä ei näy hin­nois­sa ker­too markkinahäiriöstä.

    Tätä nyt sit­ten kau­pun­ki yrit­tää kor­ja­ta nor­mit­ta­mal­la. Kan­na­tan, mut­ta kyl­lä se vähän kan­kea kei­no on. Perus­on­gel­ma on kil­pai­lun puu­te, eli se että raken­nut­ta­jia on lii­an vähän. Oma­toi­mi­sen kau­pun­ki­ra­ken­ta­mi­sen puu­te on yksi osa tätä.

    Aika­tau­lut­ta­mi­nen, koro­tet­tu kiin­teis­tö­ve­ro, jne. ovat ihan hyviä kei­no­ja. Mut­ta mik­sei tätä voi hoi­taa niin että jos uudi­sa­sun­to­jen mää­rä ei vas­taa tavoit­teit­ta, niin kau­pun­ki raken­taa puut­tu­vat asun­not itse?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. Juk­ka Jon­ni­sel­le: mik­si hän ei pahek­su sitä, että uus­tuo­tan­non kes­ki­ko­ko on Espoos­sa 91 m². Mik­si Espoo­seen ei pidä raken­taa sink­ku­yk­siöi­tä, mut­ta Hel­sin­kiin pitäisi?

    Minä­kin olen asu­nut Kal­lios­sa, 29 neliön asun­nos­sa kak­sis­taan. Näi­tä ei tar­vit­se enää raken­taa, kos­ka nii­tä on niin pal­jon jo nyt.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  31. Kan­ta­kau­pun­gis­sa on pulaa isois­ta asunnoista.”

    Jos saman­ai­kai­ses­ti raken­ta­jat raken­nut­ta­vat kan­ta­kau­pun­kiin mie­lum­min pie­niä asun­to­ja mie­les­tään suu­rem­paan kysyn­tään parem­mal­la kat­teel­la niin ehkä “pula” ‑käsi­te ei aivan sovi tähän argumentointiin.

    On aika­lail­la sama mis­sä asun­to­tyy­pis­sä niuk­kuut­ta on niin pit­kään kun uudis­pro­jek­tit ovat vie­lä pii­rus­tus­lau­dal­la. Van­hois­sa­kin asun­nois­sa yksiöi­den sei­nät kaa­tu­vat hel­pos­ti jos kysyn­tä­ti­lan­ne oleel­li­ses­ti muuttuu.

    Ehkä kau­pun­gin kan­nat­tai­si­kin kaa­voit­taa myös muu­ta­ma uusi sink­ku­kau­pun­gin­osa, aloit­taa esi­mer­kik­si Val­li­lan tyh­je­ne­vis­tä teollisuus/toimistokortteleista. Kau­pun­gil­le tämä oli­si koh­tuul­li­sen edul­lis­ta kun alu­eel­le ei tar­vit­tai­si uusia lap­si­per­he­pal­ve­lu­ja, ja samal­la vai­ku­tet­tai­siin pienten/suurten asun­to­jen kysyn­tä­ta­sa­pai­noon muu­al­la. Sosi­aa­li­ta­pauk­sia­kin alu­eel­le voi­si sijoit­taa, nuo­re­na ja per­heet­tö­mä­nä sitä ei niin jak­sa her­mos­tua vaik­ka jou­tuu­kin juop­po­jen yli rap­pu­käy­tä­väs­sä hyppimään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  32. Voi­si­ko joku ker­toa, mik­si Sta­tin asun­to-ongel­maa ei hel­po­te­ta raken­ta­mal­la muu­ta­ma todel­la iso raken­nus? Parii­sin tapaan voi­tai­siin yksi kau­pun­gin­osa pyhit­tää pil­ven­piir­tä­jil­le. HOAS yms. yleis­hyö­dyl­li­set ja jul­ki­set tahot voi­si­vat pis­tää nyt laman uha­tes­sa pro­jek­tin pys­tyyn. Nousu­kau­den koit­taes­sa löy­tyi­si yksi­tyis­tä­kin rahaa. 

    Nimi­merk­ki: Suku­lais­ten nurk­kiin opis­ke­li­ja­poi­kan­sa lähettävä

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  33. Spot­tu:

    Sosi­aa­li­ta­pauk­sia­kin alu­eel­le voi­si sijoit­taa, nuo­re­na ja per­heet­tö­mä­nä sitä ei niin jak­sa her­mos­tua vaik­ka jou­tuu­kin juop­po­jen yli rap­pu­käy­tä­väs­sä hyppimään.”

    Olen eri miel­tä. Nuo­ria häi­rit­see häi­rit­se­vä käy­tös aivan samal­la taval­la, kuin mui­ta­kin ihmi­siä. Tosin itseä­ni häi­rit­see enem­män dynaa­mi­set, menes­ty­jä-nuo­ret, joi­den samp­pan­ja­pul­lon kor­kit kop­sah­te­le­vat lat­ti­aa­ni tai vii­meis­tä huu­toa ole­vat bas­sot tun­keu­tu­vat sän­ky­ni raken­tei­siin, kun yri­tän saa­da levät­tyä ennen seu­raa­vaa työpäivää. 

    On kyl­lä huo­les­tut­ta­vaa, mikä­li raken­nusa­lan kil­pai­lu on niin anka­raa ettei raken­ta­mi­nen nykyis­tä pie­nem­mäl­lä kat­teel­la tule kysee­seen. Joku raken­nus­lii­ke pitäi­si syn­nyt­tää, jol­le raken­ta­mi­nen mais­tui­si. Eikö­hän se mais­tui­si myös YIT:lle, kun muu­ta­ma mehu­kas tilai­suus valui­si nenän edestä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  34. Spot­tu näyt­täi­si jät­tä­vän asun­to­po­li­tii­kan mark­ki­na­voi­mil­le. Sitä tulee raken­taa, mikä kan­nat­taa parhaiten. 

    Asun­to­po­li­tii­kas­sa on aina yri­tet­ty joten­kin tukea huo­no-osai­sim­pia. Lap­si­per­heil­lä on hen­keä koh­den vähem­män rahaa kuin työs­sä käy­vil­lä sin­kuil­la, din­kuis­ta nyt puhu­mat­ta­kaan. Hel­sin­gin tar­koi­tuk­se­na on pitää lap­si­per­hei­den puol­ta asun­to­po­li­tii­kas­sa — tavoi­te, joka on ollut kes­kei­siä asun­to­po­li­tii­kan peri­aat­tei­ta jo pit­kään. Sik­si raken­nus­yh­tiöi­tä vaa­di­taan raken­ta­maan iso­ja asun­to­ja vaik­ka vähän voi­tois­taan tinkien. 

    Tämä kes­ki­ne­liö­vaa­ti­mus on ollut raken­nus­yh­tiöi­den tie­dos­sa, kun tar­jous­kil­pai­lun yhtey­des­sä. Jos iso­jen asun­to­jen raken­ta­mi­nen on vähem­män kan­nat­ta­vaa kuin pien­ten, se on vai­kut­ta­nut ton­tin hin­taan. Oli­si outoa tar­jous­kil­pai­lun rat­ket­tua muut­taa sään­tö­jä niin, että tuo hin­taa alen­ta­nut rasi­te pois­tet­tai­siin. Tar­jous­kil­pai­lun hävin­neil­lä oli­si aihet­ta valitukseen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  35. Tra­vel­ler:
    Osmo on jo useas­ti ja väke­väs­ti todis­ta­nut meil­le että vain Hel­sin­kis­sä voi elää eko­loo­gi­ses­ti ja luke­mat­to­mat ker­rat myös vih­jan­nut ettei elä­mä muu­al­la ole oikein edes elä­mi­sen arvoista.

    Tämä ei kyl­lä pidä paik­kaan­sa. Olen aina sano­nut, että eko­lo­gi­sin­ta oli­si asua Mik­ke­lin kokoi­ses­sa, van­has­sa kun­nol­li­ses­sa ruu­tu­kaa­vaan raken­ne­tus­sa kau­pun­gis­sa. Se on riit­tä­vän pieni,jotta mat­kat voi teh­dä kävel­len tai fil­la­ril­la ja riit­tä­vän suu­ri oma­va­rai­sek­si, niin ettei siel­tä tar­vit­se yhte­nään mat­kus­taa isom­paan kau­pun­kiin töi­hin tai kauppaan.

    Alue­po­li­tiik­kam­me suu­rim­pia teh­tä­viä oli­si pik­ku­kau­pun­kien puo­lus­ta­mi­nen, mut­ta rahat haas­kau­tu­vat kau­pun­gis­tu­mi­sen jarruttamiseen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  36. Osmo kir­joit­ti:

    Asun­to­po­li­tii­kas­sa on aina yri­tet­ty joten­kin tukea huono-osaisimpia.”

    Pitää­kö­hän tuo paik­kaan­sa vai onko se vain myyt­ti? Asu­mi­sen tukea­han suun­na­taan var­sin pal­jon omis­tusa­su­mi­seen, esi­mer­kik­si ensia­sun­non asun­to­lai­no­jen kor­ko­jen vero­vä­hen­nyk­siin ja eri­lai­siin energia-avustuksiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  37. Me puhum­me nyt uus­tuo­tan­nos­ta, jos­sa yksiöt ovat yleen­sä 35 neliö­tä suurempia.

    Niin­hän nii­den on pak­ko olla, kun muu­ten ei saa­tai­si sitä 75 neliön vaa­ti­mus­ta täy­tet­tyä (ja muu­al­la kuin Hel­sin­gin kes­ki­kau­pun­gil­la yksiöt ovat suu­ria sik­si, että siel­lä neliöt mak­sa­vat vähemmän).

    Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­ki on asu­mi­sen suh­teen aivan oma saa­rek­keen­sa, jos­sa val­lit­se­vat aivan eri lai­na­lai­suu­det kuin muu­al­la Hel­sin­gis­sä, puhu­mat­ta­kaan muus­ta maas­ta. Tääl­lä asu­taan tii­viim­min, kos­ka neliöt mak­sa­vat niin pal­jon. Jos tääl­lä oli­si enem­män pie­niä asun­to­ja, tän­ne mah­tui­si enem­män ihmi­siä ja entis­tä har­vem­pien täy­tyi­si asua kau­em­pa­na ja kulut­taa luon­non­va­ro­ja mat­kus­ta­mi­seen ja neliöi­den lämmittämiseen.

    Ja nii­tä pie­niä asun­to­ja ei kan­ta­kau­pun­gis­sa todel­la­kaan ole riit­tä­väs­ti. Jos oli­si, niin ei niis­tä mak­set­tai­si sel­lai­sia neliö­hin­to­ja, mitä niis­tä nyt mak­se­taan, sen enem­pää vuo­kra­na kuin ostettaessakaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  38. Nikol­le: Juu­ri kan­ta­kau­pun­gis­sa pien­ten asun­to­jen hin­ta suh­tees­sa suu­rem­piin on pie­nin. Minä oli­sin sil­ti kan­nat­ta­nut peri­aa­tet­ta, että tuo 75 neliön kes­ki­ko­ko­vaa­ti­mus oli­si kos­ke­nut koko kau­pun­kia, ja sii­tä oli­si voi­tu poi­ke­ta molem­piin suun­tiin alu­eel­li­ses­ti. Kal­lioon esi­mer­kik­si sopi­vat sink­kua­sun­not hyvin. Jäin vähemmistöön.

    Harjulle:korkojen vero­vä­hen­ny­soi­keus ei tue asun­non osta­jaa vaan asun­non myy­jää. Mik­si sii­hen tuh­la­taan val­tion rahaa, en ymmärrä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  39. Kuin­ka mon­ta kilo­met­riä Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta (tai muun kau­pun­gin kes­kus­tas­ta) on “juma­lan selän taka­na”? Vai mää­ri­tel­lään­kö se etäi­syys taa­ja­man kir­kos­ta? Eikö nämä juma­lal­li­set asiat kuu­lu lähin­nä kris­til­lis­de­mo­kraa­teil­le ja kokoo­muk­sen kaksinaismoralismisiivelle?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  40. Spot­tu näyt­täi­si jät­tä­vän asun­to­po­li­tii­kan mark­ki­na­voi­mil­le. Sitä tulee raken­taa, mikä kan­nat­taa parhaiten.”

    Kan­sa­lai­se­na ajat­te­len että yksi­tyi­so­mis­tei­sen raken­nus­yh­tiön roo­li on omis­ta­ja-arvon mak­si­moin­ti. Jul­ki­sen val­lan roo­li on toteut­taa lain­sää­dän­nön puit­teis­sa sel­lais­ta poli­tiik­kaa kuin kan­sa­lai­set par­haak­si näkevät.

    Raken­nus­yh­tiö toi­mii oikein ja joh­don­mu­kai­ses­ti kun se pyr­kii löy­sään sopi­mus­tek­niik­kaan ton­tin­luo­vu­tuk­sis­sa ja luo­maan jul­ki­sis­sa kan­na­no­tois­sa popu­lis­tis­ta pai­net­ta voi­mas­sao­le­via mää­räyk­siä ja ole­mas­sao­le­via sopi­muk­sia koh­taan. Samoin raken­nus­yh­tiön tulee raken­taa sitä mikä kan­nat­taa parhaiten.

    Jul­ki­sen val­lan käyt­tä­jät eivät toi­mi oikein ja joh­don­mu­kai­ses­ti sal­lies­saan mark­ki­noi­den mani­pu­loin­nin kan­sa­lais­ten vahin­gok­si. Saman­lai­nen lai­min­lyön­ti on heit­täy­tyä lin­jan­ve­tä­jäs­tä asianhoitajaksi.

    En minä aina­kaan ole tul­kin­nut että kan­na­no­toil­laan kukaan pyr­ki­si tosis­saan ole­mas­sao­le­via sopi­muk­sia pos­tuu­mis­ti yksi­puo­li­ses­ti muut­ta­maan. Pikem­min­kin kyse on rehel­li­ses­tä ja vil­pit­tö­mäs­tä oman edun tavoit­te­lus­ta näin vaa­lien alla, tavoit­tee­na tuo 75 neliön sään­nön kumoa­mi­nen vaa­lien jäl­keen ja sopi­mus­ten mah­dol­li­nen muut­ta­mi­nen tätä kautta.

    Jos tuos­ta 75 neliön sään­nön voi­mas­sao­los­ta myös jat­kos­sa val­lit­si­si sel­keä poliit­ti­nen kon­sen­sus, eivät raken­nus­yh­tiöt var­maan­kaan esiin­tyi­si nyt tie­do­tus­vä­li­neis­sä sii­nä laa­juu­des­sa kuin esiintyvät.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  41. kor­ko­jen vero­vä­hen­ny­soi­keus ei tue asun­non osta­jaa vaan asun­non myy­jää. Mik­si sii­hen tuh­la­taan val­tion rahaa, en ymmärrä. 

    Näin­hän se meni­si jos asun­to oli­si esim. van­ha pos­ti­merk­ki tai maa­laus jol­la ei sinän­sä ole mitään reaa­lis­ta arvoa. Asun­non tuot­ta­mi­nen vaa­tii kui­ten­kin mel­koi­sen panos­tuk­sen kai­kis­sa talous­jär­jes­tel­mis­sä, joten ei tuo vero­vä­hen­nys nyt pel­käs­tään mil­le­kään kei­not­te­le­vil­le myy­jil­le mene. Jokai­nen joka on raken­ta­nut tie­tää ettei raken­ta­mi­nen nyt mikään eri­tyi­nen kul­ta­kai­vos ole, jos oli­si niin kyl­lä­hän tämä maa oli­si täyn­nään pie­niä raken­nus­liik­kei­tä ja nii­den vau­rai­ta omis­ta­jia. Tilan­ne on tie­ten­kin “parem­pi” ker­ros­ta­lo­puo­lel­la siel­lä PK seu­dul­la. Asuntoja(kaan) ei voi­da tuot­taa ilman mak­su­ky­kyi­siä asiak­kai­ta ja tuo­tet­tu­jen asun­to­jen taso­kin on mel­ko suo­raan riip­pu­vai­nen käy­te­tys­tä rahas­ta. Kei­no­te­koi­sen kor­keal­la tont­ti­maan hin­nal­la saa­daan tie­tys­ti se homei­nen ja / tai ener­gi­aa tuh­laa­va “juok­su­hau­dan­tien” mök­ki­kin varas­to­mie­hen mak­su­ky­vyn ylit­tä­väk­si arvoa­sun­nok­si kuten teil­lä siel­lä Hel­sin­kis­sä on tapahtunut..

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  42. Osmo kir­joit­ti:

    kor­ko­jen vero­vä­hen­ny­soi­keus ei tue asun­non osta­jaa vaan asun­non myyjää.”

    En nyt aivan ymmär­rä logiik­kaa­si. Vero­vä­hen­ny­soi­keus tie­tys­ti omal­ta osal­taan lisää kysyn­tää, kos­ka se lisää asun­no­nos­ta­mi­sen hou­kut­te­le­vuut­ta, mut­ta mer­kit­see­hän se samal­la sel­vää rahaa asun­non osta­jal­le sii­hen ver­rat­tu­na, että hän ei vero­vä­hen­nys­tä saisi.

    Pää­point­ti­ni oli kui­ten­kin se, että val­tio tukee omis­tusa­su­mis­ta monin tavoin, ja tuo raha ei koh­den­nu kaik­kein huo­no-osai­sim­mil­le, jot­ka eivät voi kuin kor­kein­taan haa­veil­la omistusasumisesta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  43. Aja­tel­laan, että on kak­si­sa­taa osta­jaa tavoit­te­le­mas­sa sataa asun­toa ja he kaik­ki tar­vit­se­vat sitä ja ovat val­miit mak­sa­maat, mitä rah­keis­sa riit­tää. Vero­vä­hen­ny­soi­keut­ta ei ensin ole, mut­ta hyvä hal­li­tus tulee hädäs­sä ole­vien asun­no­nos­ta­jien avuk­si avuk­si vero­vä­hen­ny­soi­keu­del­la. Tämän jäl­keen heis­tä jokai­nen voi tar­jo­ta asun­nos­ta enem­män, kos­ka rah­keis­sa taas riit­tää. Asun­to­jen hin­nat nouse­vat, kun­nes asu­mi­sen koko­nais­kus­tan­nuk­set ovat yhtä suu­ret kuin aiem­min. Myy­jät kiittävät.

    Raken­ta­mi­nen tulee tie­tys­ti kan­nat­ta­vam­mak­si, mut­ta vain siel­lä, mis­sä tont­ti­maas­ta on ylitarjontaa.Muualla kor­ko­tu­ki kapi­ta­li­soi­tuu tont­tien hin­toi­hin. Maa­no­mis­tat­kin kiittävät.

    Kor­ko­jen vero­vä­hen­ny­soi­keus tukee vapai­den raha­mark­ki­noi­den olois­sa vain asun­to­jen hin­to­ja. Luot­to­sään­nös­te­lyb aika­na tilan­ne oli toinen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  44. Tuo­hon Osmon kom­ment­tiin lisään vain sen että tont­tien tar­jon­ta on poliit­ti­sis­ta pää­tök­sis­tä kiin­ni siel­lä PK seu­dul­la­kin. Kaik­ki eivät voi asua kru­ni­kas­sa jne. mut­ta pien­ra­ken­ta­jat oli­si­vat pitä­neet huo­len sii­tä että koh­tuu­hin­tais­ta tar­jon­taa oli­si hie­man arvoa­luei­den ulko­puo­lel­la, joten kaik­kien asun­to­jen hin­nat oli­si­vat sil­loin alem­mal­la tasolla.

    Taval­li­sel­le per­heel­le joku 200 — 250 ke lai­na on minun mie­les­tä­ni jo hyvin suu­ri ja sil­lä tuli­si saa­da kun­nol­li­nen asun­to jopa siel­tä­kin. Toi­saal­ta tuon ver­ran se raken­ta­mi­nen mak­saa, joten on arvos­tus­ky­sy­mys tue­taan­ko tätä vero­hel­po­tuk­sel­la vai ei.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  45. Ode:
    Juk­ka Jon­ni­sel­le: mik­si hän ei pahek­su sitä, että uus­tuo­tan­non kes­ki­ko­ko on Espoos­sa 91 m². Mik­si Espoo­seen ei pidä raken­taa sink­ku­yk­siöi­tä, mut­ta Hel­sin­kiin pitäisi?

    Juk­ka:
    Ei toki ole mil­lään lail­la hyvä jut­tu, että Espoos­sa on vie­lä isom­pi kes­kiar­vo kuin Hel­sin­gis­sä. Oli­si hyvä jos kau­pun­git yhdis­tyi­si­vät ja omak­sui­si­vat samat peli­sään­nöt ja/tai lii­ken­teen ulkois­vai­ku­tuk­sis­ta las­ku­tet­tai­siin autoi­li­joi­ta enem­män mm. tie­tul­lien avul­la. Nämä­hän tuo­hon aina­kin jos­sain mää­rin auttaisivat.

    Joka tapauk­ses­sa sink­ku­yk­siöi­tä lie­nee parem­pi raken­taa Hel­sin­kiin kuin Espoo­seen jo niis­tä yksin­ker­tai­sis­ta syis­tä, että tääl­lä on parem­pi jouk­ko­lii­ken­ne, vähem­män raken­net­ta­vaa maa­ta sekä enem­män työ­paik­ko­ja ja mui­ta mat­ko­jen mää­rän­päi­tä. On jär­ke­vää, että hyvien jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­sien var­rel­la (ja lähel­lä mää­rän­päi­tään) asuu mak­si­maa­li­nen mää­rä ihmi­siä (ja osuus ihmi­sis­tä). Tämän takia mm. Pasi­laan oli­si hyvä raken­taa rut­kas­ti pie­neh­kö­jä yksiöitä.

    75 neliön sään­nön kans­sa lähes kai­kil­le ryh­mil­le teh­dään yli­suu­ria asun­to­ja, niin yksin elä­vil­le kuin lap­si­per­heil­le­kin. Seu­rauk­se­na on asu­mis­ti­hey­den pie­ne­ne­mi­nen, mikä joh­taa suo­raan mm. pitem­piin mat­koi­hin eri­lai­siin pal­ve­lui­hin. Toi­nen suu­ri ongel­ma on tämän aiheut­ta­ma asu­mis­ku­lu­jen kas­vu, mikä on ongel­ma eten­kin pie­ni­tu­loi­sil­le hel­sin­ki­läi­sil­le. Jos asun­to­jen kes­ki­mää­räi­nen koko oli­si pie­nem­pi, oli­si­vat myös asu­mis­ku­lut pienempiä.

    Ode:
    Minä­kin olen asu­nut Kal­lios­sa, 29 neliön asun­nos­sa kak­sis­taan. Näi­tä ei tar­vit­se enää raken­taa, kos­ka nii­tä on niin pal­jon jo nyt.

    Juk­ka:
    No ei nii­tä nyt niin hir­veän pal­jon ole, jos niis­tä jou­tuu mak­sa­maan 4000e/neliö. Ja pula vain kove­nee, kun nii­den osuus asun­to­kan­nas­ta las­kee, mut­ta per­he­ko­ko las­kee ja hin­nat nouse­vat. Miten täs­sä tilan­tees­sa voi sanoa, että nii­tä on lii­an pal­jon jo nyt:)? Ennem­min­kin sanoi­sin, että maas­sa jos­sa kol­men lap­sen per­he on jo aika­moi­nen har­vi­nai­suus, on yli 100 neliön kau­pun­kia­sun­to­ja jo aivan liikaa…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  46. Annuk­ka oikaisee: 

    Eli­na, en väit­tä­nyt, että las­ten läh­det­tyä isoon asuun­toon jää­vät pitäi­si kar­kot­taa pienempiin,…”

    Meil­lä on nyt jotain ylit­se­pää­se­mät­tö­miä ymmär­tä­mis­vai­keuk­sia ilmei­ses­ti puo­lin ja toisin. 

    En minä väit­tä­nyt että sinä tuol­lais­ta oli­sit väit­tä­nyt.… Ihan itse otin esiin pak­ko­siir­rot eri­tyi­siin van­hus­re­ser­vaat­tei­hin yhte­nä mah­dol­li­suu­te­na rat­kais­ta kes­kus­ta-aluei­den pai­su­va eläkeläisongelma.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  47. Kuvit­te­lee­ko joku tosis­saan, että raken­nus­yh­tiöt teki­si­vät jotain 30 neliön luuk­ku­ja tai sitä­kin pie­nem­piä, jos 75 neliön kes­kiar­vos­ta luo­vut­tai­siin? Kuka mak­saa 270 000 euroa Lep­pä­suol­la 30 neliön yksiös­tä, jos vie­rei­ses­tä kort­te­lis­ta saa samal­la rahal­la 60 neliön läpi­ta­lon kak­sion? Kun se uusi kämp­pä on vie­lä ekas­sa ker­rok­ses­sa, van­ha ylimmässä…

    Kuka on val­mis mak­sa­maan 9000 € neliö asun­nos­taan (jos ei siis las­ke­ta venä­läi­siä, lot­to­voit­ta­jia jne)? Suu­rin mark­ki­na tuol­lai­sel­la Etu-Töö­lön koh­teel­la on elä­köi­ty­vil­la paris­kun­nil­la, jot­ka myy­vät ison oma­ko­ti­ta­lon­sa Espoos­sa tai vie­lä­kin kau­em­pa­na. Heil­lä on lait­taa se 500–600 ton­nia dink­ki­kämp­pään Hel­sin­gin kes­kus­tan lie­peil­lä. Mark­ki­nan sweet spot on siis 50–70 neliön kak­sio, 450–600 ton­nia. Sel­lai­sia YIT haluai­si teh­dä. Ei 30 neliön yksiöitä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  48. Mark­ki­nan sweet spot on siis 50–70 neliön kak­sio, 450–600 tonnia.”

    Voi olla, mut­ta var­si­nai­nen vään­tö käy­dään nyt sii­tä kuka lopul­ta saa päät­tää mitä raken­ne­taan, raken­nus­yh­tiö vai kaupunki. 

    Yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la sil­loin kun kil­pai­lut­ta­mis­pro­ses­si ei ole lain­sää­dän­nös­sä pako­tet­tu ei toi­mit­ta­ja uskal­tai­si samal­la tavoin kysee­na­lais­taa asiak­kaan motii­ve­ja ja jo teh­dyn sopi­muk­sen mie­lek­kyyt­tä. Ilmei­ses­ti raken­nus­yh­tiöt las­ke­vat että Hel­sin­gin neu­vot­te­lua­se­ma on niin heik­ko että ris­ki kan­nat­taa ottaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  49. Täs­sä neliö­ra­jas­sa on toki yksi asia. Raken­nusa­la on pai­na­nut vii­me­ai­koi­na koko­lail­la laik­ka punai­se­na, eli kapa­si­teet­ti näyt­täi­si (en ole var­ma, kun en alaa tun­ne riit­tä­vän hyvin) ole­van se rajoit­ta­va teki­jä. Myös työ­voi­ma­pu­las­ta on puhut­tu. Jos tuo­tan­non­te­ki­jöil­lä saa­daan aikaan tiet­ty mää­rä neliöi­tä per euro, tämän tyyp­pi­nen sään­te­ly vähen­tää asun­to­jen mää­rää, mut­tei raken­net­tu­jen neliöi­den määrää. 

    Kos­ka raken­nut­ta­jien voi olet­taa mak­si­moi­van voit­to­jaan, neliö­hin­to­jen pitäi­si aset­tua ilman sään­te­lyä niin, että kai­ken­ko­kois­ten asun­to­jen kes­ki­ne­liö­hin­ta on suun­nil­leen sama. Täs­sä teh­tiin nyt pal­jon ole­tuk­sia; pie­nem­män asun­non pin­ta­työt, put­ket jne, tule­vat toden­nä­köi­ses­ti kal­liim­mak­si per neliö, joten uskoi­sin että pie­net asun­not oli­si­vat vapail­la mark­ki­noil­la hiu­kan kalliimpia.

    Jos todel­la oli­si niin kuin Osmo väit­ti, että isot asun­not ovat neliö­hin­nal­taan kal­liim­pia kuin pie­net, tämä kor­jaan­tui­si toi­mi­vil­la mark­ki­noil­la ilman sään­te­lyä. Ainoa asia mitä kek­sin, joka sel­lais­ta hin­ta­ra­ken­net­ta voi­si pitää yllä, oli­si isom­pien asun­to­jen suh­tees­sa huo­nom­pi likvi­di­teet­ti, jol­loin pidem­mät myyn­tia­jat teki­si­vät reaa­li­hin­nois­ta samat. 

    En ota kan­taa asu­mi­sen eko­lo­gi­suu­teen muu­ten, mut­ta ilman perus­tei­ta tai evi­dens­siä väi­tän, että neliö­mää­rä ei oikeas­ti ole niin rat­kai­se­va kuin jot­kut väit­tä­vät. Käsi­tys toden­nä­köi­ses­ti kum­pu­aa ylei­ses­tä viha­mie­li­syy­des­tä vau­raut­ta koh­taan ja käsi­tyk­ses­tä, että kaik­ki hyvin­voin­nik­si koet­tu on auto­maat­ti­ses­ti pahak­si ympäristölle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  50. Tuo iso­jen asun­to­jen kor­kea neliö­hin­ta kan­ta­kau­pun­gis­sa voi olla tilas­to­har­ha. Eli­nan tie­to­jen mukaan yksiöt oli­si­vat taas vähän kal­liim­pia, mut­ta ero on joka tapauk­ses­sa pie­nem­pi kuin muu­al­la, eikä pei­tä yksiön suu­rem­pia raken­nus­kus­tan­nuk­sia (keit­tiöt, WC:t, ulko-ovet). Syy voi kui­ten­kin olla sii­nä, että isot asun­not ovat arvok­kaam­mil­la pai­koil­la. Jos mal­lin­tai­sim­me neliö­hin­nan kun­nol­la, asun­non koko voi­si saa­da sel­vän neg­ta­tii­vi­sen kder­toi­men. Tämä on kui­ten­kin vain oletus.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  51. Jeps Tie­de­mie­hen kans­sa samaa mieltä.

    Osmo: Mik­si luu­let, että YIT ei mää­rit­te­le hin­taa kysyn­nän ja tar­jon­nan perus­teel­la? Mei­dän talous­jär­jes­tel­mä on onnek­si vie­lä sen ver­ran vapaa, että hin­taa ei pää­se sane­le­maan mikään byro­kraat­ti joka tui­jot­taa rakentamiskustannuksia.

    Minä en aina­kaan ole ymmär­tä­nyt, että asun­to­po­li­tii­kan teh­tä­vä on tukea lap­si­per­hei­tä. Mik­si ihmees­sä? Minus­ta jos on jotain jul­kis­ta val­taa niin sen moraa­li­nen vel­vol­li­suus on koh­del­la kaik­kia val­lan alai­sia tasa­ver­tai­ses­ti. Toi­sek­seen jos halu­taan tukea lap­si­per­hei­tä niin yksi idioot­ti­mai­sim­mis­ta kei­nois­ta on kyl­lä sää­del­lä asun­to­mark­ki­noi­ta. Asun­to­mark­ki­nat­kin on niin monen pelaa­jan peli, että sää­te­lyl­lä kus­taan mel­ko var­mas­ti suu­rin­ta osaa kan­sas­ta nil­koil­le. Parem­pi kei­no oli­si vaik­ka antaa lap­si­per­heil­le enem­män rahaa puh­taa­na käteen.
    Lää­ke tähän Osmon tau­tiin on kil­pai­lun lisää­mi­nen, eli kaa­voi­tuk­sen mono­po­lin pur­ka­mi­nen + ennen kaik­kea raken­ta­mis­mää­räys­ten pur­ka­mi­nen. Ei ole mitään jär­keä raken­taa 75 m² kes­ki­ko­koon asun­to­ja, jos ihmi­set eivät nii­tä halua (eli mark­ki­nat eivät mak­sa niis­tä enem­pää.) Samal­la taval­la ei ole mitään jär­keä raken­taa ves­so­ja ja keit­tiöi­tä pyö­rä­tuo­lil­la käy­tet­tä­vik­si, jokai­seen por­ras­huo­nee­seen his­siä ja auto­paik­ko­ja tont­ti­maal­le, jos ihmi­set eivät nii­tä halua.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  52. Osmo,

    Ajat­te­lin ihan samaa itse, kun pos­ta­sin nuo Tilas­to­kes­kuk­sen neliöhinnat. 

    Yksiöi­tä­hän on niin kama­lis­sa lou­kois­sa, että luu­li­si pikem­min­kin “asun­non” tyr­kyt­tä­jän jou­tu­van mak­sa­maan mal­tai­ta niis­tä eroon päästäkseen. 

    Kar­mei­ta kop­pe­roi­ta on kai­ken maa­il­man pihan­pe­ril­lä, jois­ta ainoa näky­mä on kivi­pi­ha ja ros­ka­laa­tik­ko. Kämp­pää ei tavoi­ta päi­vän­va­lo edes kes­kel­lä päi­vää ja pöly len­tää maan tasal­la ole­vas­ta ikku­nas­ta sisään huol­to­yh­tiön vie­ral­les­sa vii­kot­tai­sel­la käyn­nil­lään leh­ti­pu­hal­ti­men kanssa. 

    Ker­ran olin erääl­lä opis­ke­lu­ka­ve­ril­la käy­mäs­sä täl­lai­ses­sa maan­ta­sal­la ole­vas­sa 17 neliön luu­kus­sa Mec­he­li­nin- ja Sam­mon­ka­dun kul­mas­sa. Sii­nä sit­ten kah­via nau­tit­tiin pöy­dän ääres­sä, kun eräs lai­ta­myö­täi­ses­sä ole­va kat­ko­kä­ve­li­jä kusi suo­raan ikkunaan. 

    Noh, onnek­si vuo­kra­lai­sel­la ei ollut tuu­le­tus meneillään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  53. Tie­de­mies, työ­pa­nos / kus­tan­nus ei ole vakio per neliö. Kos­teat tilaa mak­saa jokusen ker­taa enem­män neliöl­tä kuin nor­maa­li makuu­huo­ne. Pitää teh­dä put­ket ja vie­mä­rit, kos­teuse­ris­tää, ja hank­kia hin­ta­vat eri­kois­ka­lus­teet. Näi­tä neliöi­tä on yksiös­sä suh­teees­sa enemmän.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  54. Sii­tä neliö­mää­rän eko­lo­gi­ki­suu­des­ta vie­lä. Peri­aat­tees­sa isom­mat asun­not kulut­tu­vat enem­män läm­mi­ty­se­ner­gi­aa, ja epä­suo­ras­ti tuot­ta­vat pie­nem­män väes­tö­ti­hey­den eli lisää­vät liikennettä.

    Käy­tän­nös­sä asu­mis­väl­jyys on Hel­sin­gin seu­dul­la kas­va­nut suu­rin­piir­tein neliön per asu­kas vuo­des­sa vuo­si­kym­me­niä, enkä usko että tämä kehi­tys tait­tuu ihan lähi­tu­le­vai­suu­des­sa kos­ka nyky­ta­so on aika mata­la. Tähän puut­tu­mi­nen on vai­ke­aa, eikä mie­les­tä­ni edes toivottavaa.

    Ensin­nä­kin, var­sin­kin kun kyse on uudis­ra­ken­ta­mi­ses­ta, ener­gian­ku­lu­tuk­sen ja pääs­tö­jen kan­nal­ta olen­nai­sin­ta on raken­nus­tek­ni­set rat­kai­sut. Onko 100 neliön pas­sii­vi­ta­lo parem­pi kuin 200 neliön passiivitalo?

    Toi­sek­si, asu­kas­ti­heyt­tä rajoit­taa mei­dän raken­nus­te­hok­kuuk­sil­la ensi­si­jai­ses­ti autoil­le varat­tu tila ja yli­pään­sä teho­ton kaa­voi­tus. Se miten lii­ku­taan on olen­nai­sem­paa kuin etäi­syy­det sinän­sä. Rai­de­poh­jai­nen jouk­ko­lii­ken­ne ja käve­ly­mit­ta­kaa­va edel­lyt­tää haja-asu­tus­ta suu­rem­pia väes­tö­ti­heyk­siä, mut­ta ei mitään Man­hat­ta­nin massoja.

    Kol­man­nek­si, johon­kin se elin­ta­son kas­vu valuu joka tapauk­ses­sa. Tie­de­mie­hen sanoin “ilman mitään evi­dens­siä” väi­tän että ener­gia­te­ho­kas uudis­ra­ken­ta­mi­nen on kes­ki­mää­räis­tä parem­pi vaihtoehto.

    Eli lyhyes­ti, asu­mis­väl­jyy­den kas­vus­ta valit­ta­mi­nen alkaa men­nä jo rai­vo­vih­rey­den puo­lel­le. Jos Hel­sin­kiin raken­net­tai­siin 500 neliön McMan­sio­nei­ta niin pahek­sun­ta oli­si pai­kal­laan. mut­ta 75 neliö­tä ei ole todel­la­kaan koh­tuu­ton kes­ki­ko­ko kerrostaloasunnolle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  55. Mik­si kun­nat myy­vät tont­te­ja tuk­ku­hin­taan raken­nus­liik­keil­le? Eikö kun­ta voi­si vain kaa­voit­taa asui­na­lu­een, kil­pai­lut­taa raken­nut­ta­jat, jot­ka raken­tai­si­vat talot, ja sit­ten kun­ta myi­si asun­not markkinahintaan?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  56. Osmol­le iso kii­tos kan­na­no­tos­ta jäl­leen ker­ran. Har­va polii­tik­ko, enti­nen­kään, uskal­taa kut­sua esi­mer­kik­si asun­to­lai­no­jen kor­ko­jen vero­vä­hen­ny­soi­keut­ta oikeal­la nimel­lään — tuke­na myy­jil­le ja maanomistajille.

    En tie­dä olet­ko luke­nut Hesa­rin jul­kai­se­mia mie­li­pi­de­kir­joi­tuk­sia­ni aiheen tii­moil­ta, mut­ta niis­sä koros­tuu muu­ta­ma seik­ka jot­ka ilmei­ses­ti osa vih­reis­tä­kin alkaa ymmärtää:

    -Asu­mi­sen tuet valu­vat (maan ja asun­to­jen) hintoihin
    ‑Vero­tus ei roh­kai­se raken­ta­maan (vaan spe­ku­loi­maan maan hin­nan nousulla)
    ‑Kaa­voi­tus ei toi­mi, kos­ka se on aina pai­kal­li­nen mono­po­li. Lisäk­si vali­tuk­sien käsit­te­ly on lii­an hidasta
    ‑Hal­li­tus tun­tuu toi­mil­laan pyr­ki­mään aina maan hin­nan nos­ta­mi­seen (vii­mei­sim­pä­nä esi­merk­ki­nä puun myyn­ti­tu­lo­jen verovähennys)

    Muu­ta­ma kysy­mys johon toi­voi­sin Osmol­ta kannanottoa:

    Mitä jär­keä on sii­nä, että vero­va­roin tuet­tua maan­vil­je­lyä har­joi­te­taan esi­mer­kik­si Espoos­sa, Van­taal­la ja Sipoos­sa? Pää­kau­pun­ki­seu­tu tuot­taa suu­ren osan maam­me BKT:sta, asu­mi­nen on pos­ket­to­man kal­lis­ta, ja veron­mak­sa­jat pako­te­taan pen­de­löi­mään ben­saa haas­ka­ten maa­kun­nis­ta — samaan aikaan maa­jus­sit tuh­laa­vat tukiai­sia pel­loil­laan? Mitä jär­keä täs­sä on?!

    Toi­nen asia jota en ymmär­rä, on Sipoon­kor­ven suo­je­lu­vim­ma. Yhdys­kun­ta­ra­ken­teen tii­vis­tä­mi­nen pää­kau­pun­ki­seu­dul­la oli­si kan­sal­li­nen etu, ja se paran­tai­si mah­dol­li­suuk­sia luon­non suo­je­lul­le pää­kau­pun­ki­seu­dun ulko­puo­lel­la. Kas­vu­kes­kus­ten met­sien lisä­suo­je­luun ei mie­les­tä­ni ole pie­nin­tä­kään syy­tä, Suo­mes­sa riit­tää met­siä suo­jel­ta­vak­si siel­lä mis­sä kukaan ei edes halua asua.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  57. Tpyy­luo­ma: tuo­ta juu­ri tavoit­te­lin, kun sanoin, että yksiöi­den neliö­hin­nan pitäi­si­kin olla vähän isompi.

    Tie­ten­kään ei voi myös­kään olla niin, että kysyn­tä­puo­lel­la neliö hin­ta oli­si vakio. Kysyn­tä­puo­lel­lä neliö­hin­nan pitäi­si olla kevyes­ti las­ke­va, kos­ka on sel­vää, ettei 1000 neliön kämp­piä saa kovin mon­taa lii­ku­tet­tua samal­la neliö­hin­nal­la kuin 40 neliön kak­sioi­ta. Olen tämän nojal­la koko­lail­la vakuut­tu­nut sii­tä, että iso­jen asun­to­jen pitäi­si olla toi­mi­vil­la mark­ki­noil­la näky­väs­ti hal­vem­pia kuin pienten. 

    Raken­nut­ta­ja­han rat­kai­see opti­moin­ti­teh­tä­vän: on annet­tu rajoit­teet (esim. asun­to­jen kes­ki­ne­liö­mää­rä) ja näi­den rajoit­tei­den puit­teis­sa raken­ne­taan asun­not niin, että koko­nais­tu­lot mak­si­moi­tu­vat. Pidän mah­dol­li­se­na, että näin kar­kea sään­te­ly (siis kes­ki­ne­liö­ra­joi­te) hait­taa tehokkuutta. 

    Yleen­sä kan­nat­taa kor­ja­ta siel­tä mis­sä vika on ja vain se, mikä on rik­ki. Jos vika on se, ettei raken­ne­ta tar­peek­si per­hea­sun­to­ja, niin pitäi­si sään­nel­lä niin, että per­hea­sun­to­ja raken­ne­taan tar­peek­si. Kes­ki­ne­liö­mää­rän sään­te­ly voi siir­tää tasa­pai­noa oike­aan suun­taan, mut­ta kus­tan­nus- ja hin­ta­ra­ken­tees­ta riiip­puen, voi raken­nut­ta­jan opti­moin­ti myös jopa hai­ta­ta per­hea­sun­to­jen raken­ta­mis­ta. Näin voi esi­mer­kik­si käy­dä, jos ko. opti­moin­ti­teh­tä­vä ei ole kon­vek­si. Sil­loin saa­te­taan (esi­mer­kik­si) raken­taa muu­ta­ma luk­sus­luuk­ku ja hiu­kan lii­an ahtai­ta kämp­piä, jot­ka mene­vät joten kuten kaupaksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  58. Eli­na, olet oikeas­sa. Tur­haa var­mis­te­lua minulta.
    Olen vuo­si­kym­me­niä asu­nut VVO:n vuo­kra­käm­päs­sä Kata­ja­no­kal­la. Tääl­lä vuo­krat ovat kor­keam­mat kuin kau­em­pa­na kes­kus­tas­ta. Isoim­mat asun­not ovat vajaa 80 neliön kol­me huo­net­ta ja keit­tiö. Sil­ti niis­sä viih­ty­vät kol­mi­lap­si­set per­heet, vaik­ka lähes samal­la vuo­kral­la pää­si­si hel­pos­ti esim. riva­riin Mel­lun­ky­läs­sä. Yksiöis­sä, 36 neliö­tä, asu­vat nuo­ret parit vuo­des­ta toi­seen. Se viit­taa sii­hen, että jot­kut arvos­ta­vat enem­män asuin­seu­tua kuin isom­paa ja varus­tel­lum­paa asun­toa. Minus­ta­kin on hätä­var­je­lun lii­ot­te­lua, että jokai­seen uuteen asun­toon on raken­net­ta­va sama varus­te­ta­so, isot kylp­pä­rit joi­hin mah­tuu pesu­ko­ne ja pyö­rä­tuo­li. Sel­lai­sia­kin asun­to­ja tar­vi­taan, mut­ta tääl­lä­kin useim­mat käyt­tä­vät talo­pe­su­laa, eivät haa­vei­le kier­toil­ma­uu­nis­ta tai induk­tio­lie­des­tä. Pesu­ko­neen pai­kal­le voi tie­tys­ti lait­taa kaa­pin tai hyl­ly­kön, mut­ta hil­lit­tö­mäs­tä varus­te­lus­ta ei viit­si­si mak­saa, jos sitä ei kai­paa. Jos mää­rä­tään kes­ki­mää­räi­sis­tä neliöis­tä, voi­tai­siin toi­saal­ta antaa mah­dol­li­suus teh­dä osas­ta asun­to­ja “perus­ta­soi­sia”.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  59. Tar­kas­tel­laan teo­reet­ti­ses­ti tätä ongel­maa. Aja­tel­laan­pa pien­tä pro­jek­tia, jos­sa raken­teil­la on 300 ker­ros­ne­liö­tä. (Isot pro­jek­tit voi jakaa pie­niin täl­lai­siin). 75 neli­öön kes­ki­mää­rin pääs­tään, jos teh­dään nel­jä asun­toa. On ihan sama, min­kä­ko­koi­sia ne ovat. 

    Kak­si pro­jek­tia: Toi­nen tekee 4*75 neliö­tä, toi­nen tekee yhden 150 neliöi­sen ja kol­me 50 neliöistä.
    Koko­nais­kus­tan­nus on sama, kos­ka ves­so­ja ja keit­tiöi­tä tulee yhtä mon­ta. Jos 75 neliöi­sen neliö­hin­ta on 3000 euroa, niin ensim­mäi­nen pro­jek­ti tie­naa 900 000. Jos 150 neliöi­ses­tä saa 2800 per neliö ja 50 neliöi­ses­tä 3500, niin jäl­kim­mäi­nen kannattaa. 

    Ääri­ti­lan­tees­sa neliö­hin­ta ei pal­jon kur­vaa alas­päin koon kas­vaes­sa ja kop­pe­rot voi­vat olla neliö­hin­nal­taan kovia­kin. Vaik­ka yksi 180 neliöi­nen ja kol­me 40 neliöis­tä. Tai 210 ja 3*30. Se riip­puu täy­sin sii­tä, miten nuo neliö­hin­ta­käy­rät menevät. 

    Tcrow­nin point­ti on minus­ta tär­keä: mik­si ihmees­sä ton­tit myy­dään pilk­ka­hin­taan tai vuo­kra­taan ja anne­taan raken­nut­ta­jan päät­tää? Onko sii­nä aja­tel­tu, että kun raken­nut­ta­ja raken­taa tar­jouk­sen mukaan, sen kate jää lopul­ta pie­nem­mäk­si vai kuinka?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  60. Äkkiä Oiko­tiel­tä kat­soen van­ho­jen asun­to­jen hin­ta­ta­so kes­kus­tas­sa on hyvin­kin 6000 — 7000 euroa/neliömetri van­hois­sa talois­sa. Raken­nus­liik­keet tai­ta­vat yleen­sä hin­noi­tel­la uudet asun­not ~1000 euroa neliöl­tä van­ho­ja asun­to­ja kal­liim­mik­si, eli 8000 — 9000 e/m2 pitäi­si olla mark­ki­noi­den mää­rää­mä taso. Myy hal­vem­mal­la niin job­ba­rit osta­vat heti ensie­sit­te­lys­sä ja myy­vät käy­pään hin­taan hyväl­lä voi­tol­la. Eipä tuos­sa hin­nas­sa juu­ri muu­ta ihme­tel­tä­vää ole kuin ton­tin hin­ta, ts 2000 euron neliö­hoin­nan sijas­ta oli­si voi­nut pyy­tää rei­lus­ti enem­män, tai huu­to­kau­pa­ta. Tosin tuol­la Lep­pä­suon ton­til­la saat­toi olla aikai­sem­min huol­toa­se­mia tai muu­ta likai­sem­paa toi­min­taa, mah­dol­li­set maan­vaih­dot tai ton­tin puh­dis­tus­ku­lut mak­sa­vat ja vai­kut­ta­vat myyn­ti­hin­toi­hin nekin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  61. Tie­de­mies, haa­ru­koi­daan nyt sitä mitä se “vähän” enem­män tar­koit­taa. Valis­tu­nut arvauk­se­ni poh­jau­tuen alan mies­ten heit­toi­hin ja omaan koke­muk­seen on että ves­sa mak­saa kar­keas­ti vii­si ton­nia, kylp­pä­ri, sau­na ja keit­tiö kukin kym­pin kap­pa­le. Ja täs­sä ei ole vie­lä put­kia muka­na. Sano­taan pyö­reäs­ti 40ke per kämp­pä mel­kein koos­ta riippumatta.

    Tuo on jo 10 — 20% kes­ki­myyn­ti­hin­nas­ta (Hel­sin­gis­sä), pel­kis­tä raken­ta­mis­kus­tan­nuk­sis­ta rei­lus­ti enem­män. Mui­ta­kin huo­neis­to­koh­tai­sia kus­tan­nuk­sia toki on. Mer­kit­tä­vin täl­lai­nen on var­maan­kin kaup­pa­koh­tai­set myyn­ti­kus­tan­nuk­set. Näp­pi­tun­tu­ma­ni on että sem­moi­sen 40 neliön yksiön pitäi­si mak­saa n. 20–30% enem­män neliöl­tä kuin 100 neliön huoneiston.

    Tätä ole­tus­ta voi tes­ta­ta. Kau­pun­gin omis­ta­ma ATT myy Hitas-asun­to­ja peri­aat­tees­sa oma­kus­tan­ne­hin­taan. Sum­ma­mu­ti­kas­sa nap­pa­sin hei­dän koh­teen­sa nimel­tä Sembra (kuka näi­tä nime­ää?) Lato­kar­ta­nos­ta (Vii­kis­sä), myyn­ti neliö­hin­to­ja (ilman maan­hin­ta, tont­ti on vuokralla):
    1h + k + s 44,5 m², 3647 — 3835 /m2
    3h + k + s 80 m², 2757 — 3025 /m2
    5h + k + s 132,5 — 137,5 m² 2533 — 2816 / m2

    Yksin­ker­tais­taen, jos yksiön neliö­hin­ta on 1, niin kol­mion on 0,8 ja 5h 0,7. Vil­kai­sin ver­ro­kik­si pari yksi­tyi­sen raken­ta­jan koh­det­ta, ja samas­sa lin­jaa nuo oli.

    Se että tämä ei näy käy­tet­ty­jen asun­to­jen hin­nas­sa ker­too sii­tä että isom­mis­ta asun­nois­ta on enem­män kysyn­tää. Se että raken­nus­yh­tiöt aina­kin sano­vat halua­van­sa raken­taa pie­nem­piä hil­jen­ty­vil­lä mark­ki­noil­la joh­tu­nee sii­tä, että asun­to­jen hin­nat jous­ta­vat alas­päin joko niin että ihmi­set hank­ki­vat pie­nem­piä asun­to­ja tai niin että isom­pien neliö­hin­ta las­kee. Raken­nus­yh­tiöt ymmär­ret­tä­vis­tä syis­tä pre­fe­roi­vat ensim­mäis­tä vaih­toeh­toa pitääk­seen kiin­ni katteistaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  62. tpyy­luo­mal­le:
    Sanoit, että asu­mis­väl­jyy­den kas­vus­ta valit­ta­mi­nen alkaa men­nä ”rai­vo­vih­rey­den” puo­lel­le. Aika mie­len­kiin­toi­nen väi­te, kun ote­taan huo­mioon, mitä kaik­kea (ympäristö)haittaa väl­jä asu­mi­nen aiheut­taa: autois­tu­mis­ta, jouk­ko­lii­ken­teen tehon las­kua, piden­ty­nyt­tä etäi­syyt­tä pal­ve­lui­hin, tava­roi­den ostoa (pie­neen tilaan ei edes mah­du), asu­mis­me­no­jen kas­vua, luon­non­va­ro­jen käy­tön kas­vua, pidem­piä työ­ai­ko­ja (jot­ta saa­tai­siin mak­set­tua lyhen­nyk­set), suku­puol­ten välis­tä epä­ta­sa-arvoa (enem­män ansait­se­va jou­tuu olla töis­sä), mata­la­palk­ka-alo­jen työ­voi­ma­pu­laa, muut­to­lii­ket­tä kehys­kun­tiin, pen­de­löin­tiä, sosi­aa­li­me­no­jen kas­vua, työn­teon insen­tii­vien las­kua (asu­mis­tu­ki). Lis­taa voi­si jat­kaa vaik­ka kuin­ka pitkään.

    Mitä rai­vo­kas­ta näet näi­den asioi­den vas­tus­ta­mi­ses­sa? Var­sin­kaan, kun asu­mis­väl­jyy­den kas­vus­sa ei tie­tyn rajan (joka on ohi­tet­tu jo aikaa sit­ten) jäl­keen lie­ne mitään yksi­se­lit­tei­siä posi­tii­vi­sia vai­ku­tuk­sia ter­vey­teen, onnel­li­suu­teen tai vas­taa­vaan yksi­se­lit­tei­sen hyvään arvoon. Asu­mis­väl­jyy­den kas­vus­sa ei ole mitään yksi­se­lit­tei­sen hyvää, mut­ta todel­la pal­jon huonoa.

    tpyy­luo­ma: ”Johon­kin se elin­ta­son kas­vu valuu joka tapauksessa”.

    No mei­tä on sel­lai­sia­kin, jot­ka otta­vat ilmas­ton­muu­tok­sen, öljy­hui­pun ja glo­baa­lin oikeu­den­mu­kai­suu­den tosis­sam­me. Ja näin teh­des­säm­me pidäm­me mah­dol­li­se­na, että jos (ja kun) öljy­huip­pu (toden­nä­köi­ses­ti) seu­raa­van kym­me­nen vuo­den kulues­sa koit­taa ja samaan aikaan maa­il­maan saa­daan jon­kin­lai­nen mark­ki­noil­la kau­pat­ta­va katto/vero kas­vi­huo­ne­pääs­töil­le, ei elin­ta­so enää aina­kaan kas­va. Var­sin­kaan, jos samal­la yri­täm­me hie­man tasoit­taa glo­baa­lia tulon­ja­koa. Tätä taus­taa vas­ten asu­mis­väl­jyy­den kas­vu on jär­je­tön­tä tuh­laus­ta ja oman kuo­pan kaivamista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  63. Juk­ka Jonninen
    “Asu­mis­väl­jyy­den kas­vus­sa ei ole mitään yksi­se­lit­tei­sen hyvää, mut­ta todel­la pal­jon huonoa.”

    Pie­nis­sä asun­nois­sa tulee pidem­män pääl­le hel­pom­min pahaa oloa ja rii­to­ja ahtau­den takia ja mm. sik­si ihmi­set muut­ta­vat isom­piin asun­toi­hin. Parem­pi kehit­tää mata­lae­ner­gia ym. tek­niik­kaa, jol­la isom­mat asun­not saa­daan ympä­ris­töys­tä­väl­li­sem­mik­si kuin tuo­mi­ta ahtaas­ti asu­via ikui­seen ahtau­teen vail­la toi­voa paremmasta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  64. tpyy­luo­ma: se että käy­te­tyis­sä asun­nois­sa ei näy tuo hin­tae­ro ei ker­ro sii­tä, että isom­mis­ta asun­nois­ta on enem­män kysyn­tää. (Tämän­hän pitäi­si näkyä myös uusis­sa vapaa­ra­hot­tei­sis­sa koh­teis­sa, joi­ta ei tie­tys­ti hin­noi­tel­la raken­ta­mis­kus­tan­nus­ten mukaan vaan sen mukaan mikä on kysyn­tä ja tar­jon­ta!) On mah­dol­lis­ta, että tila­vam­pia käy­tet­ty­jä asun­to­ja on parem­mil­la alueil­la kuin pie­niä asun­to­ja, nii­den varus­te­lu voi olla parem­paa yms., mihin moni onkin jo vii­tan­nut täs­sä keskustelussa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  65. Mie­les­tä­ni perus­te­lin min­ka takia asu­mis­väl­jyy­den kas­vu ei ole sinän­sä ongel­ma tur­han­kin pit­käs­ti, oli­sin voi­nut vain yksin­ker­tai­ses­ti tode­ta että maa­il­ma on pul­lol­laan kau­pun­ke­ja jois­sa asu­taan huo­mat­ta­vas­ti väl­jem­min, ja niis­sä on sii­tä huo­li­mat­ta huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­mat väes­tön­ti­hey­det kuin Hel­sin­gis­sä. En tie­dä mitä Jon­ni­sel­la on tähän sanot­ta­vaa, tai asi­aan muu­ten­kaan, kos­ka hän ei sitä sano.

    Vas­taan Jon­ni­sen kon­kreet­ti­seen väit­tee­seen, että elin­ta­son kas­vu pysäh­tyy. Elin­ta­son kas­vun pysäh­ty­mi­nen edel­lyt­täi­si tuot­ta­vuus­kas­vun pysäh­ty­mis­tä. En ymmär­rä miten öjyn puu­te vai­kut­taa tuot­ta­vuus­kas­vuun, ja pidän suo­raan sanoen toden­nä­köi­se­nä että ener­gian­käy­tön tehos­ta­mis­toi­met nos­ta­vat koko­nais­tuot­ta­vuut­ta. Eli suo­mek­si enem­män kuin mak­sa­vat itsen­sä takai­sin. Esi­mer­kik­si niin, että kun pas­sii­vi­ta­lo­jen hin­nat las­ke­vat sar­ja­tuo­tan­non myö­tä, eli asun­non omis­ta­jien ei tar­vit­se enää mak­saa läm­mi­tyk­ses­tä ja asen­taa kal­lii­ta läm­pö­lait­tei­ta, niin teh­dään sit­ten saman­tien isom­pi talo.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  66. Ton­ni käteen:
    “Pie­nis­sä asun­nois­sa tulee pidem­män pääl­le hel­pom­min pahaa oloa ja rii­to­ja ahtau­den takia ja mm. sik­si ihmi­set muut­ta­vat isom­piin asuntoihin.”

    Tuo­hon kai­pai­si kyl­lä lisä­pe­rus­te­lui­ta. Muis­tan näh­nee­ni jon­kin tut­ki­muk­sen (sori, ei vii­tet­tä), jos­sa ver­rat­tiin eri oma­ko­tia­luei­ta ja todet­tiin, että naa­pu­rei­den välit oli­vat huo­nom­mat alueil­la, joil­la ton­tit oli­vat suu­rem­pia. Toki tont­tien koko ei ollut ainoa vai­kut­ta­va teki­jä, mut­ta kor­re­loi kuitenkin.

    Nyt ei tie­tys­ti ole puhe oma­ko­ti­ta­lois­ta, mut­ta en pelk­kä­nä heit­to­na usko väi­tet­tä, että tii­viim­pi asu­mi­nen aiheut­taa enem­män rii­to­ja. Maa­seu­dul­ta olen kotoi­sin ja tie­dän, että kyl­lä ihmi­set siel­lä­kin osaa­vat rii­del­lä, vaik­ka kuin­ka oli­si väljää.

    Ja mata­lae­ner­gia­tek­niik­ka ei vai­ku­ta yhdys­kun­ta­ra­ken­teen hajau­tu­mi­seen ja sii­tä aiheu­tu­viin ongel­miin. Jos asu­taan väl­jem­min, niin sil­loin taloi­hin mah­tuu vähem­män asuk­kai­ta, ja ihmis­ten pitää levit­täy­tyä laajemmalle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  67. Eikö kun­ta voi­si vain kaa­voit­taa asui­na­lu­een, kil­pai­lut­taa raken­nut­ta­jat, jot­ka raken­tai­si­vat talot, ja sit­ten kun­ta myi­si asun­not markkinahintaan?”

    Niin..tai mik­sei kau­pun­ki 1) perus­ta kaa­voit­ta­mal­leen ton­til­le asun­to-osa­keyh­tiö­tä 2) jär­jes­tä ark­ki­teh­ti­kil­pai­lua talon suun­nit­te­lus­ta yhtiön piik­kiin 3) jalos­ta suun­ni­tel­maa sii­hen asti että raken­nus­lu­pa irto­aa, edel­leen yhtiön piik­kiin ja 4) huu­to­kaup­paa asun­to-osa­keyh­tiön osak­keet tule­vil­le asuk­kail­le, jot­ka kil­pai­lut­ta­vat raken­nus­pro­jek­tin, ja vas­taa­vat luon­nol­li­ses­ti myös sii­hen asti syn­ty­neis­tä kuluista.

    Ark­ki­teh­deil­le­kin saat­tai­si olla posi­tii­vis­ta vaih­te­lua asioi­da sel­lai­sen tahon kans­sa jon­ka motii­vi­na on kodin han­kin­ta itsel­le eikä raken­nus­yh­tiön omis­ta­ja-arvon kasvattaminen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  68. Björk, minun pai­kal­lis­tun­te­muk­sel­la­ni en ihan heti ymmär­rä miten arvos­te­tuim­mil­la alueil­la oli­si kes­ki­mää­rin isom­pia asun­to­ja. Ylei­ses­ti ottaen, mitä van­hem­pi alue sen arvos­te­tum­pi eli kor­keam­mat hin­nat, ja mitä van­hem­pia talo­ja sen pie­nem­mät asun­not keskimäärin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  69. spot­tu: mik­si kau­pun­gin pitäis teh­dä tuo hom­ma nii­den asuk­kai­den puo­les­ta? Mik­si luu­let, että kau­pun­ki voi­si teh­dä tuon parem­min tai tehok­kaam­min? Ajat­te­let­ko, että ihmi­set ovat niin tyh­miä tai saa­mat­to­mia, että eivät saa asun­to-osa­keyh­tiön perus­ta­mis­ta ja raken­nut­ta­mis­ta aikai­sek­si vaik­ka se oli­si hei­dän etu­jen­sa mukaista?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  70. Mie­les­tä­ni tpyy­luo­ma esit­ti täy­sin vali­din poin­tin. Autois­tu­mi­nen, pen­de­löin­ti ja kau­pun­ki­ra­ken­teen “leviä­mi­nen” jne, eivät joh­du lisään­ty­neis­tä asuin­ne­liöis­tä. Asuin­ne­liöi­den tui­jot­ta­mi­nen oli­si jär­ke­vää, jos hyvien lii­ken­neyh­teyk­sien pääs­sä ole­vas­ta tont­ti­maas­ta oli­si pulaa. Näin ei kui­ten­kaan ole, vaan ongel­ma on lähin­nä sii­nä, että raken­ne­taan vää­rään paik­kaan kuin sii­nä, että raken­net­tai­siin vää­rän kokoista.

    Hel­sin­gis­sä on alle kym­me­nen kilo­met­rin säteel­lä rau­ta­tie­a­se­mas­ta vie­lä aika pal­jon tont­te­ja, joi­hin voi­si raken­taa. Veik­kaan, että vaik­ka raken­net­tai­siin niin, että asun­non kes­ki­mää­räi­nen neliö­mää­rä oli­si espoo­lai­nen rei­lu 90m², niin kehä I:n sisään mah­tui­si vie­lä yli 100 000 ihmis­tä lisää. En vitsaile.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  71. Vie­lä yksi point­ti niil­le, jot­ka neliöi­tä vah­taa­vat. Sin­ga­po­ren pin­ta-ala on suun­nil­leen sama kuin Hel­sin­gin ja sen asu­kas­lu­ku on noin 4.5 mil­joo­naa. Lie­nee tur­val­lis­ta olet­taa, että Hel­sin­gin asu­kas­ti­hey­den ylä­ra­ja on pal­jon alhai­sem­pi kuin se, mitä se nyt on Singaporessa. 

    Sin­ga­po­res­sa on kes­ki­mää­rin 3.7 hen­keä talou­des­sa. Neliö­mää­riä en löy­tä­nyt nopeas­ti kat­sot­tu­na, mut­ta vuon­na 2005, 26.5 pro­sent­tia asui 5 huo­neen tai isom­mas­sa asun­nos­sa, 32.5 pro­sent­tia 4 huo­neen asun­nos­sa, 5.5 pien­ta­lois­sa ja 20.7 kol­miois­sa. Vain 4.4 pro­sent­tia väes­tös­tä asui yksiöis­sä ja kak­siois­sa. Minun on hyvin hyvin vai­kea uskoa, että Sin­ga­po­res­sa kes­ki­mää­räi­nen asun­to oli­si pie­nem­pi kuin tuo 75 neliö­tä. Itsea­sias­sa minun on vai­kea uskoa, että se oli­si pie­nem­pi kuin 100 neliötä. 

    Sin­ga­po­ren pin­ta-alas­ta hiu­kan alle nel­jän­nes on met­sää ja luon­non­suo­je­lua­luet­ta, mut­ten tie­dä, mikä näi­den laa­tu on.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  72. tpyy­luo­ma: se oli vain yksi esit­tä­mä­ni mah­dol­li­suus sil­le mik­si suu­ret van­hat asun­not ovat suh­tees­sa kal­liim­pia kuin uudet suu­ret asun­not. minä en ole näh­nyt tilas­to­ja, mut­ta olet­tai­sin, että alueil­la joi­hin on raken­net­tu pal­jon por­va­ris­ton edus­tus­ko­te­ja huo­neis­to­jen kes­ki­pin­ta-ala voi olla suu­rem­pi kuin muil­la alueil­la. Nämä ensik­si mai­ni­tut alu­eet voi­vat myös olla mui­ta aluei­ta hyvä­mai­nei­sem­pia ja tämä hyvä­mai­nei­suus voi hei­jas­tua huo­neis­to­jen hin­toi­hin teh­den van­hois­ta suu­ris­ta asun­nois­ta kal­liim­pia ver­rat­tu­na uusiin. Alueis­ta esi­merk­kei­nä Kai­vo­puis­to, Eira, Kata­ja­nok­ka, Espla­na­di (tosin siel­lä kaik­ki huo­neis­tot on var­maan muu­tet­tu toi­mis­toik­si…) Kruu­nun­ha­ka. Kivi­ta­lo­ja ei pal­joa raken­net­tu vähä­vä­ki­sil­le tuo­hon aikaan, joten vas­taa­via esi­merk­ke­jä alueis­ta joil­la on pie­ni huo­neis­to­ko­ko ei ole, mut­ta vähän myö­hem­mäl­tä ajal­ta esim. Kal­lio, Val­li­la ja Kapylä.

    Kiis­tän siis hypo­tee­si­si, että mitä van­hem­pi talo sitä pie­nem­mät asunnot.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  73. Niko
    “Nyt ei tie­tys­ti ole puhe oma­ko­ti­ta­lois­ta, mut­ta en pelk­kä­nä heit­to­na usko väi­tet­tä, että tii­viim­pi asu­mi­nen aiheut­taa enem­män rii­to­ja. Maa­seu­dul­ta olen kotoi­sin ja tie­dän, että kyl­lä ihmi­set siel­lä­kin osaa­vat rii­del­lä, vaik­ka kuin­ka oli­si väljää.”

    Kau­pun­gis­ta kotoi­sin ole­va­na minul­la on sub­jek­tii­vi­nen koke­mus pit­kä­ai­kai­sen ahtaas­ti asu­mi­sen aiheut­ta­mas­ta ahdis­ta­vas­ta olos­ta ja sii­tä hyväs­tä olos­ta jon­ka lisä­ne­liöt toi­vat. Nime­no­maan sii­tä syys­tä että rii­dan aihei­ta on muu­ten­kin riit­tä­väs­ti, tilan­net­ta ei kan­na­ta enää pahen­taa sil­lä että ihmi­sil­lä ei oli­si edes mah­dol­li­suut­ta omaan rau­haan ja reviiriin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  74. *Sin­ga­po­ren pin­ta-ala on suun­nil­leen sama kuin Hel­sin­gin ja sen asu­kas­lu­ku on noin 4.5 miljoonaa.*

    Hys hys, Hel­sin­gis­sä on pak­ko olla huu­ta­va pula maasta..
    Onhan se suur­kau­pun­ki 🙂 täyn­nään kyvyk­käi­tä poliitikkoja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  75. spot­tu: mik­si kau­pun­gin pitäis teh­dä tuo hom­ma nii­den asuk­kai­den puolesta?”

    Asun­to-osa­keyh­tiön perus­ta­mi­nen oli­si vain tek­ni­nen toi­mi jol­la saa­daan aikaan oikeus­hen­ki­lö jon­ka nimis­sä voi­daan teh­dä sopi­muk­sia ja hoi­taa pro­jek­tin talous­hal­lin­toa ennen kuin osak­kais­ta on edes tie­toa. Ark­ki­teh­ti­kil­pai­lu­jen jär­jes­tä­mi­seen ei rivia­suk­kaan kom­pe­tens­si eikä mah­dol­li­ses­ti mie­len­kiin­to­kaan rii­tä, ja raken­nus­lu­pa tai Raken­nus­val­von­nan ennak­ko­lausun­to oli­si käy­tän­nöl­li­nen vastuunvaihtopiste.

    Var­si­nai­nen raken­nut­ta­mi­nen alkaen pro­jek­tin kil­pai­lut­ta­mi­ses­ta kuu­lui­si sit­ten asuk­kail­le. Pro­jek­tin­hal­lin­taan ei rivia­su­kas pys­ty, mut­ta maas­sa on var­mas­ti pil­vin pimein lah­jak­kai­ta alan ammat­ti­lai­sia jois­ta heis­tä­kin aina­kin osa saat­tai­si halu­ta kes­kit­tyä pikem­min­kin laa­tuun kuin raken­nus­yh­tiön omis­ta­ja-arvon kasvattamiseen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  76. tpyy­luo­mal­le:
    Kyl­lä – maa­il­mal­la on vaik­ka kuin­ka pal­jon kau­pun­ke­ja, jois­sa asu­taan väl­jem­min ja jois­sa on sil­ti suu­rem­pi väes­tö­ti­heys. Yhteis­tä näil­le kau­pun­geil­le lie­nee se, että niis­sä on joko a) kes­ki­mää­rin pal­jon kor­keam­pi raken­nus­kan­ta tai b) vähem­män vihe­ra­luei­ta. Yleen­sä luul­ta­vas­ti kum­mat­kin näis­tä. Mie­les­tä­ni kor­keis­ta raken­nuk­sis­ta oli­si syy­tä ottaa oppia, mut­ta vihe­ra­lueis­ta en haluai­si kovin­kaan radi­kaa­lis­ti tin­kiä (nimi­mer­kil­lä lap­suu­ten­sa Kos­ke­lan kal­lioil­la ja met­sis­sä hyppinyt).

    Ongel­ma­na nyt vain on se, että Hel­sin­gis­sä tus­kin ale­taan lana­ta nykyis­tä raken­nus­kan­taa ja raken­taa tilal­le 15+ ker­rok­sis­ta. Ja hyvä näin. Meil­lä ei siis pääs­tä noi­hin tiheyk­siin muul­la taval­la kuin lanaa­mal­la ne vihe­ra­lu­eet. Kor­kea ja tii­vis mah­dol­lis­taa myös enem­män puis­to­ja, sii­nä vie­lä yksi lisä­point­ti 75 neliön sään­nös­tä luopumiselle:).

    En väit­tä­nyt, että elin­ta­son las­ku pysäh­tyy. Sanoin, että pidin sitä toden­nä­köi­se­nä. Tus­kin kukaan voi var­mas­ti tie­tää resurs­sien tark­kaa mää­rää maa­pal­lol­la tai tek­no­lo­gian kehi­tyk­sen vauh­tia, jois­ta tämä on kiin­ni. Mut­ta jos­set usko öljy­hui­pun aiheut­ta­van talous­vai­keuk­sia, niin käy­pä vaik­ka ensin kat­se­le­mas­sa blo­gis­sa­ni löy­ty­vää pien­tä pea­koil-kir­joi­tus­sar­jaa. Tähän aihee­seen on tur­ha men­nä täs­sä yhtey­des­sä sen syvemmälle.

    Tie­de­mie­hel­le:
    Hel­sin­gis­sä asuu talou­des­sa kes­ki­mää­rin lähes tasan puo­let sii­tä ihmis­mää­räs­tä, mitä Sin­ga­po­res­sa, eli 1,85 hen­keä. Sin­ga­po­res­sa pitäi­si siis olla kes­ki­mää­rin kak­si ker­taa suu­rem­mat asun­not, mikä­li siel­lä oli­si isom­pi asu­mis­väl­jyys. Tus­kin­pa näin on. Käsit­tääk­se­ni Sin­ga­po­re menee tihey­des­sä edel­le pait­si tuon (ole­te­tun) ”ahtau­den”, myös kor­kei­den raken­nus­ten avul­la. Täs­tä voi­si ottaa oppia esim. Pasi­laan ja uusien met­roa­se­mien läheisyyteen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  77. mik­si kau­pun­gin pitäis teh­dä tuo hom­ma nii­den asuk­kai­den puolesta? ”

    Kuu­los­taa­ko mie­les­tä­si joten­kin tehok­kaal­ta tai hyväl­tä, että kun­ta­lai­se­na omis­ta­ma­si maa myy­dään gryn­de­ril­le hin­taan 2, joka ei suos­tu raken­ta­maan ja myy­mään asun­to­ja kun ei saa sii­tä maas­ta hin­taa 7? Minun kor­vii­ni tuo tuot­to­vaa­ti­mus kuu­los­taa lähin­nä koh­tuut­to­mal­ta ja kovin mie­lel­lä­ni näki­sin maan alku­pe­räi­se­nä omis­ta­ja­na saa­va­ni mer­kit­tä­vän osan tuos­ta tuotto-odotuksesta. 

    Odo­tan mie­len­kiin­nol­la ehdo­tus­ta, miten Art­tu­ri hoi­taa tuon ero­tuk­sen kuntalaisille.

    Vai onko Art­tu­rin mie­les­tä vain oikeus ja koh­tuus, että kun raken­nus­yh­tiö mai­nos­taa paris­sa puo­lue­leh­des­sä enen kun­nal­lis­vaa­le­ja, niin raken­nus­yh­tiöl­le syn­tyy oikeus noi­hin tuot­to-odo­tuk­siin? Muu­ta­kaan perus­te­lua käy­tän­nöl­le en kek­si, tääl­lä kor­rup­tio­ti­las­to­jen kärkimaassa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  78. Björk: “Kiis­tän siis hypo­tee­si­si, että mitä van­hem­pi talo sitä pie­nem­mät asunnot.”

    Tämä nyt on kui­ten­kin empii­ri­nen asia, kyl­lä se ylei­ses­ti ottaen toi­mii, kts. sivu 5 doku­men­tis­ta http://www.hel2.fi/helakanslia/Kaupunginvaltuusto/Esityslistatruotsi/liitteet/053250187.pdf

    Samas­ta rapor­tis­ta näkee myös, että pie­net asun­to­ja on eri­to­ten itäi­ses­sä kan­ta­kau­pun­gis­sa, joka kyl­lä tukee taas näke­mys­tä että ne las­ke­vat koko kan­ta­kau­pun­gin kes­ki­hin­to­ja. Mut­ta kun Kal­lios­sa­kin neliö­hin­nat eivät oman koke­muk­se­ni mukaan eivät olen­nai­ses­ti las­ke suu­rem­piin men­täes­sä, ainoas­taan aivan pie­nis­sä 20 neliön käm­pis­sä ne ovat sel­väs­ti kor­keam­mat… pitäi­si tut­kia tarkemmin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  79. Tie­de­mie­hen kom­ment­tiin, Sin­ga­po­ren luon­non­suo­je­lua­lu­eet ovat paa­osin hyva­kun­tois­ta, ei tosin kovin van­haa, sade­met­saa. Alueil­la on pal­jon hyvin mer­kit­ty­ja kave­ly­reit­te­ja ja luontopolkuja. 

    Suu­rin osa ihmi­sis­ta asuu isois­sa ker­ros­ta­lois­sa, jot­ka on raken­net­tu tii­viis­ti klus­te­reik­si met­roa­se­mien lahet­ty­vil­le. Ker­ros­ta­loklus­te­rei­den lahet­ty­vil­la on tavan­omai­ses­ti omat pal­ve­lut, mm. kou­lut, ostos­kes­kus, pal­jon ruo­ka­paik­ko­ja, seka ‘com­mu­ni­ty cen­ter’, joka tar­jo­aa har­ras­tus­ti­lo­ja ja ‑toi­min­taa erit­tain edul­li­ses­ti. Saa­rel­la on nel­jan met­ro­lin­jan ver­kos­to, vii­des lin­ja on raken­teil­la. Kuten tote­sit­kin, asun­not nais­sa ker­ros­ta­lois­sa on yleen­sa ihan kun­non per­hea­sun­to­ja, ei mitaan bok­se­ja. Ydin­kes­kus­taa lukuu­not­ta­mat­ta, taal­la on mil­joo­na­kau­pun­gik­si var­sin val­jaa, vih­re­aa ja viih­tyi­saa. Ruuh­kia ei juu­ri­kaan ole ja ilman­laa­tu on erin­omai­nen, kos­ka auto­ja ei ole liikaa. 

    Suo­sit­te­li­sin Hel­sin­gin kau­pun­gin­val­tuu­te­tuil­le reis­sua Sin­ga­po­reen tutus­tu­maan taal­la teh­tyi­hin ratkaisuihin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  80. Tie­de­mies:
    “Vie­lä yksi point­ti niil­le, jot­ka neliöi­tä vah­taa­vat. Sin­ga­po­ren pin­ta-ala on suun­nil­leen sama kuin Hel­sin­gin ja sen asu­kas­lu­ku on noin 4.5 miljoonaa.”

    Voi­si­ko joku heit­tää syyt sil­le mik­si Hel­sin­gis­sä on raken­nus­ti­la lop­pu­nut? Asun Kum­pu­las­sa ja naa­pu­ris­sa Ara­bias­sa aina­kin raken­ne­taan kuin vii­mis­tä päi­vää, vaik­ka maa on osit­tain saas­tu­nut ja siten kal­lis­ta raken­taa maan­siir­to­töi­den takia. En vas­tus­ta Ara­bian raken­ta­mis­ta. Ihmet­te­len vain, että mik­si ei muu­al­le Hel­sin­kiin nouse kämp­piä samal­la innok­kuu­del­la kuin Ara­bi­aan, vaik­ka Ara­bi­aan on luul­ta­vas­ti kal­liim­paa rakentaa?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  81. Jon­ni­nen, olen­nai­nen ero Hel­sin­gin ja nor­maa­lin euroop­pa­lai­sen kau­pun­gin välil­lä ei ole kort­te­li­kor­keus tai edes vihe­ra­luei­den koko, vaan se että hel­sin­ki­läi­nen piha­ka­tu on suu­rin­piir­tein ita­liai­sen bule­var­din levyi­nen ja että park­ki­pai­kat vie ton­til­la enem­män tilaa kuin talo.

    Suo­men ennä­tys asu­kas­ti­hey­des­sä, 25 000 as. / km^2 (Hel­sin­gis­sä pääs­tään kai jos­sain päin Kal­lio­ta yli 20 000) tar­koit­taa kes­ki­mää­rin 100 m^2 asun­noil­la, eli 50 m^2 / asu­kas, ja neli­ker­rok­si­sil­la taloil­la, että asuin­ta­lot peit­tää rei­lut 30% maa­pin­ta-alas­ta (12,5 m^2 / asu­kas)… ja jos kah­ta asu­kas­ta koh­ti on yksi park­ki­paik­ka maan pääl­lä niin ne vie toi­set 30%.

    Voi­daan sitä tie­ten­kin ruve­ta rajoit­ta­maan asun­to­ko­koa­kin, että ei tar­vit­se tin­kiä asfalttipinnasta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  82. tpyy­luo­mal­le:
    Tiet ja park­ki­pai­kat? Okei, ihan hyvä point­ti ja pitää var­mas­ti suu­rek­si osak­si paik­kaan­sa, kun Euroo­pas­sa kau­pun­git on suu­rek­si osak­si raken­net­tu jo sato­ja vuo­sia ennen kuin polt­to­moot­to­ris­ta oli tie­toa­kaan. Toki on sel­vä, että itse­kin pidän tätä ongel­ma­na ja voi­sin hyvin kokeil­la koko­nai­sia kau­pun­gi­no­sia täy­sin vail­la auto­ja. Mut­ta vaik­ka täl­lai­sen raken­tai­si, oli­si se pal­jon eko­te­hok­kaam­pi pie­nem­mil­lä asun­noil­la. Mik­si men­nä puo­li­tie­hen kun voi­daan tyh­jen­tää koko pajat­so? Var­sin­kin, kun ympä­ris­tö­asiat ovat vain yksi suur­ten asun­to­jen huo­nois­ta puo­lis­ta – raha-asiat ovat toi­nen tär­keä ongel­ma­vyyh­ti, joka nii­hin liittyy.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  83. tpyy­luo­ma: Minun mie­les­tä nuo graa­fit eivät sano asias­ta mitään suun­taan eikä toi­seen, kos­ka mai­nit­se­ma­ni alu­eet ovat suu­rim­mak­si osak­si raken­net­tu ennen Tois­ta maa­il­man­so­taa ja nuo graa­fit taas lop­pu­vat vuo­teen 1950. Huo­maa kui­ten­kin, että 1800-luvul­la ja 1900-luvun alus­sa kivi­ta­lo­ja raken­net­tiin aivan eri­lai­sil­le ihmi­sil­le kuin nyky­ään. Tyy­pil­li­nen ker­taus­tyy­li­sen kivi­ta­lon asu­kas oli vir­ka­mies­per­he, joka piti edus­tus­ko­tia tyy­liin 7h+keittiö ja ne huo­neet eivät olleet ihan pie­niä. ks. Kah­ri, Pyy­kö­nen Asun­toark­ki­teh­tuu­ri ja ‑suun­nit­te­lu s. 109–122. Kir­jas­sa esi­tel­lään tyy­pil­lii­enä Jugend-taloi­na Lää­kä­rien­ta­lo Fabia­nin­ka­tu 17, jos­sa kol­mes­sa por­ras­huo­nees­sa on yhteen­sä kol­me asun­toa, 2h+k, 10h+k ja 5h+k ja Kata­ja­no­kan Olofs­borg, jos­sa on nel­jäs­sä por­ras­huo­nees­sa 7h+k, 8h+k ja 6h+k
    Tär­kein vas­ta-argu­ment­ti hypo­tee­sil­le­si on kui­ten­kin se, että uusis­sa asun­nois­sa iso­jen asun­to­jen hin­nat ovat suh­tees­sa alem­pia kuin van­hois­sa. Jos tämä poik­kea­vuus van­hois­sa asun­nois­sa joh­tuu mark­ki­noil­la ole­vien suur­ten asun­to­jen puut­tees­ta tämän saman pitäi­si havai­ta myös uusis­sa asun­nois­sa, joi­ta ei suin­kaan hin­noi­tel­la raken­nus­kus­tan­nus­ten perus­teel­la vaan kysyn­nän ja tar­jon­nan perus­teel­la. Tämän eron VOISI selit­tää esim. aikai­sem­mas­sa pos­tauk­ses­sa­ni lue­tel­lut syyt. (Muut­kin syyt ovat mahdollisia…)

    tcrown: Ei se ei mie­les­tä­ni kuul­los­ta hyväl­tä vaan popu­lis­mil­ta, jos­sa moni­mut­kai­seen asi­aan esi­te­tään joku yksin­ker­tai­nen rat­kai­su, kos­ka ei ole ymmär­ret­ty oike­aa ongel­maa. Jos ton­tit on myy­ty huu­to­kau­pal­la raken­nus­yh­tiöl­le niin hin­ta var­mas­ti aset­tuu ris­kiin suh­teu­tet­tu­na oikeal­le tasol­le. Se että Osmo spe­ku­loi jol­lain 5000 € / m2 kat­teil­la ei ole min­kään arvois­ta, kos­ka hän ei ensin­nä­kään osaa arvoi­da asun­to­jen raken­ta­mi­seen sisäl­ty­vää ris­kiä ja toi­sek­seen tuo 5000 € on täy­sin hatus­ta vedet­ty luku.
    Minun ehdo­tuk­se­ni on tie­tys­ti, että ton­tit huu­to­kau­pa­taan eni­ten tar­joa­val­le ja kun­tien kaa­voi­tus­mo­no­po­li pure­taan niin, että tont­tien omis­ta­jat saa­vat raken­taa nii­hin lähes mitä huvit­taa ja raken­nus­mää­räyk­sis­tä luo­vu­taan, että omis­ta­jat saa­vat itse päät­tää mitä ja mil­lä taval­la raken­nuk­sen­sa toteut­ta­vat. (Jon­kin­lai­nen sopi­mus­me­net­te­ly täy­tyi­si kehit­tää vie­reis­ten tont­tien omis­ta­jil­la, että toi­nen ei raken­na teh­das­ta ja toi­nen lin­tu­jär­veä. vaik­ka lie­teal­taat voi­vat­kin olla hyviä tark­kai­lu­paik­ko­ja…) Täl­lä taval­la kun­ta­lai­set saa­vat suu­rim­man hyö­dyn, kun ton­tit käy­te­tään mah­dol­li­sim­man tehok­kaas­ti jol­loin myös niis­tä mak­set­ta­va hin­ta aset­tuu mah­dol­li­sim­man kor­keak­si. JOS ton­tis­ta ei saa­da tyy­dyt­tä­vää hin­taa, niin se jäte­tään myymättä.

    spot­tu: Minä en edel­leen­kään ymmär­rä, että mik­si byro­kraat­ti osai­si perus­taa sen asun­to-osa­keyh­tiön parem­min kuin joku nii­den asuk­kai­den palk­kaa­ma taho. Mik­si byro­kraat­ti osai­si parem­min jär­jes­tää ark­ki­teh­ti­kil­pai­lun tai mik­si sel­lai­nen yli­pään­sä pitäi­si jär­jes­tää, jos ker­ta “rivia­suk­kaan … mie­len­kiin­to­kaan (ei) rii­tä.” Väi­tät, että suo­ra raken­nut­ta­mi­nen on tehok­kaam­paa kuin raken­nus­liik­keil­tä pal­ve­lun osta­mi­nen. Jos näin on, niin mark­ki­nat hoi­ta­vat kyl­lä hom­man. Jos taas näin ei ole, niin sit­ten­hän koko täl­tä ehdot­ta­mal­ta­si kau­pun­gin suh­mu­roi­mi­sel­ta menee pohja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  84. Aja­tus, ettei oli­si kaa­voi­tus­ta lain­kaan joh­tai­si ensin­nä­kin aivan hir­veän näköi­seen kau­pun­kiin, kos­ka jul­ki­si­vu­ja ei koor­di­noi­tai­si miten­kään. (Tätä on kokeil­tu eräis­sä lähi­kun­nis­sa)´. Tie­verk­ko voi myös jou­tua koe­tuk­sel­le, jos kun­ta on raken­ta­nut ties­tön oma­ko­ti­ta­lo­ja aja­tel­len, mut­ta ton­ti­no­mis­ta­ja raken­taa­kin sin­ne tuhat­paik­kai­sen hotellin. 

    Yksit­täi­sen ton­tin koh­dal­la ei voi myös­kään aja­tel­la tuo­ta vain omis­ta­jan läh­tö­koh­dis­ta läh­te­vää, kos­ka toi­mil­la on vai­ku­tus­ta naa­pu­rei­den ton­tin arvoon. 

    Sil­ti Björ­kin aja­tuk­ses­sa on eräs kehit­tä­mi­sen arvoi­nen asia. Pitää­kö ton­til­le raken­taa tii­viis­ti vai väl­jäs­ti voi­tai­siin rat­kais­ta sil­lä, kum­mas­ta mak­se­taan enem­män. Onko ton­tis­ta enem­män hyö­tyä yhden per­heen oma­ko­ti­tont­ti­na vai kym­me­nen per­heen ker­ros­ta­lo­na, rat­kais­tai­siin hin­nan avul­la. Tämä ei joh­tai­si sii­hen, että kaik­kial­le tuli­si suu­ria ker­ros­ta­lo­ja. Kau­as ei kan­nat­tai­si ker­ros­ta­loa­sun­to­ja raken­taa lainkaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  85. Osmo: etkö huo­man­nut tätä: (Jon­kin­lai­nen sopi­mus­me­net­te­ly täy­tyi­si kehit­tää vie­reis­ten tont­tien omis­ta­jil­la, että toi­nen ei raken­na teh­das­ta ja toi­nen lin­tu­jär­veä. vaik­ka lie­teal­taat voi­vat­kin olla hyviä tarkkailupaikkoja…)

    Ole­tuk­se­na tuos­sa kaa­voi­tus­mo­no­po­lin pur­ka­mi­ses­sa oli myös, että kau­pun­gin vel­voi­te raken­taa nii­tä tei­tä ja muu­ta kun­nal­lis­tek­niik­kaa poistetaan.

    Aja­tus, että joku vir­ka­mies tie­täi­si parem­min kuin kan­san­jou­kot mil­tä hyvä jul­ki­si­vu näyt­tää on minus­ta aika eli­tis­ti­nen ja täy­sin äly­tön. Kai tätä­kin on tes­tat­tu jos­sain? (Espoon cent­rum anyone?)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  86. Art­tu­ri Björkille:
    Asun­to-osa­keyh­tiön perus­ta­mi­sen “osaa­mi­nen” ei täs­sä nyt ole se point­ti. Ark­ki­teh­ti­kil­pai­luil­la saa­daan aikaan esteet­ti­sem­pää ympä­ris­töä kuin ilman, ja nii­tä nyt vaan jär­jes­tä­vät jul­ki­set tahot, eivät yksi­tyi­set ihmi­set. Voi sen aja­tel­la niin­kin että kau­pun­ki sai­si maal­leen lisää arvoa.

    Suo­ra raken­nut­ta­mi­nen siten että raken­nus­yh­tiö hoi­taa raken­ta­mis­pro­jek­tin, ei raken­nut­ta­mis­pro­jek­tia on var­mas­ti osta­jal­le kus­tan­nus­te­hok­kaam­paa kuin raken­nut­ta­mis­pal­ve­lun osta­mi­nen raken­nus­yh­tiöl­tä. Raken­nus­yh­tiö vält­tyy rahoi­tus- ja myyn­ti­kus­tan­nuk­sil­ta ja hank­keen talou­del­li­nen ris­ki on muu­ten­kin oleel­li­ses­ti pie­nem­pi, joka jo sinän­sä näkyy loppuhinnassa.

    Mal­lin mer­kit­tä­väm­pi puo­li oli­si raken­nut­ta­mis­pro­ses­sin kus­tan­nus­ten läpi­nä­ky­vyys ja se ettei raken­nus­yh­tiö enää voi­si luo­da niuk­kuut­ta asun­nois­ta ton­tin­luo­vu­tuk­sen jäl­keen. Kil­pai­lu ole­tet­ta­vas­ti toi­mi­si parem­min kun mukaan tar­joa­maan tuli­si­vat myös ne toi­mi­jat joil­la nykyi­sel­lä mal­lil­la talou­del­li­nen ris­kin­ot­to­ky­ky ei riitä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  87. Vie­lä lisä­huo­mau­tus kes­ki­ko­ko­ky­sy­myk­seen. Asun­non 75 neliön kes­ki­ko­ko­vaa­ti­mus aiheut­taa sen, ettei kel­lään taval­li­sel­la ihmi­sel­lä ole varaa uuteen kes­kus­ta-asun­toon. Ken­ties Lep­pä­suon neliö­hin­ta voi jää­dä omaan arvoon­sa, mut­ta jos sil­lä las­kee, niin uuden asun­non kes­ki­hin­nak­si­han tulee 675000 euroa. Täl­lai­seen on tus­kin varaa edes lap­set­to­mal­la lakimiespariskunnalla.

    Ilman kes­ki­ko­ko­vaa­ti­mus­ta sen­tään osal­la parem­pi­tu­loi­sis­ta saat­tai­si olla varaa uuteen kes­kus­ta-asun­toon teke­mäl­lä tie­toi­sen valin­nan tin­kiä asun­non koos­ta. Se jäi­si sit­ten itse kun­kin har­kit­ta­vak­si halu­aa­ko sink­ku­na 20 neliön yksiön kes­kus­tas­ta vai 30 neliön yksiön lähiös­tä tai pie­ne­nä per­hee­nä 50 neliön kol­mion kes­kus­tas­ta vai 70 neliön kol­mion lähiöstä.

    Toi­se­na point­ti­na myös se, että kun nyt raken­nus­yh­tiöt ovat lait­ta­mas­sa jar­run poh­jaan uusien koh­tei­den aloit­ta­mi­ses­sa, ja näin ollen uusien asun­to­jen vuo­sit­tai­nen val­mis­tu­mis­ta­voi­te on taas kar­kaa­mas­sa käsis­tä, pitäi­si ehkä miet­tiä myös sitä, voi­si­ko neliö­sään­te­lyn pois­ta­mi­nen piris­tää raken­ta­mis­ta edes vähän, kun yhtiöt sai­si­vat raken­taa nii­tä asun­to­ja, joi­ta (raken­ta­jan ole­tuk­sen mukaan) eni­ten kysytään?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  88. Jon­ni­nen, mak­si­mi väes­tö­ti­hey­del­le on var­maan jotain 100 000 as. km2. Voi­han sitä kokeil­la, mut­ta kun jo jol­lain 5000 hoi­tuu käve­lye­täi­syy­del­lä pal­ve­lut ja ratik­ka­lii­ken­ne, niin en vaan oikein näe tar­vet­ta Hel­sin­gin kokoi­ses­sa kau­pun­gis­sa. Ei meil­lä ole sem­mois­ta pulaa tonttimaasta.

    Spot­tu on muu­ten täy­sin oikeas­sa. Kau­pun­ki voi­si nime­no­maan toi­mia neu­vo­ja­na ja puo­lu­eet­to­man asian­tun­ti­ja­ta­ho­na talohankkeissa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  89. Art­tu­ri Björk:
    Aja­tus, että joku vir­ka­mies tie­täi­si parem­min kuin kan­san­jou­kot mil­tä hyvä jul­ki­si­vu näyt­tää on minus­ta aika eli­tis­ti­nen ja täy­sin äly­tön. Kai tätä­kin on tes­tat­tu jos­sain? (Espoon cent­rum anyone?)

    Hyvän esi­mer­kin täs­tä ton­ti­no­mis­ta­jan vapau­des­ta tar­jo­aa Hel­sin­gin Huvi­la­ka­tu, jos­sa muut raken­nuk­set nou­dat­ta­vat tiu­kas­ti kaa­voit­ta­jan nui­vaa näke­mys­tä ja yksi vas­taa ton­ti­no­mis­ta­jan esteet­tis­tä makua.

    Alp­pi­ky­lien kuri­na­lai­nen ark­ki­teh­tuu­ri on myös hyvä osoi­tus kaa­voit­ta­jan diktatuurista. 

    Aja­tus, että kaa­voi­tus kor­vat­tai­siin vie­reis­ten ton­ti­no­mis­ta­jien väli­sil­lä neu­vot­te­luil­la on kau­nis, mut­ta entä, jos he eivät pää­se sopi­muk­seen? Iso­nyrk­ki­sin voit­taa? Kaa­voit­ta­jan kor­vaa tuomioistuin?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  90. Hel­sin­gin Sano­mat kir­joit­taa, että ker­ros­ta­lo­jen raken­ta­mi­nen hii­puu Helsingissä.”
    “nii­tä, jot­ka suos­tu­vat raken­ta­maan jopa vain 5000 neliön kat­teel­la on jonos­sa odottamassa.”

    Huh? Mis­tä on pulaa? Maas­ta vai kaa­voi­tuk­ses­ta? Yksiöi­tä ja kak­sioi­ta on tar­peek­si, mut­ta raken­nus­fir­mat halua­vat sil­ti teh­dä nii­tä lisää? Ovat­ko Hel­sin­gin raken­nus­mark­ki­nat todel­la sel­lai­nen oli­go­po­li, että yksi fir­ma voi raken­taa huk­ka­pul­jua nos­taak­seen hin­to­ja? Vai ostet­tiin­ko tont­ti ja jätet­tiin raken­ta­mat­ta ole­tuk­sel­la, että jul­ki­nen myy­jä kyl­lä muut­taa kau­pan ehto­ja jälkikäteen?

    Ei mikään ihme, että put­ki­mie­hil­lä on hyvät pal­kat, jos talo­jen raken­ta­mi­nen on näin vaikeaa.

    Jos asun­not eivät mene kau­pak­si, on hin­ta lii­an korkea.”
    Tämä lie­nee sen­tään tot­ta. Raken­nut­ta­ja myy­nee hal­vem­mal­la ja ottaa opik­seen seu­raa­vaa ker­taa var­ten. (Tosin täs­sä maa­ta­lous­tu­kien maa­il­mas­sa lie­nee mah­dol­lis­ta, että tähän perus­te­taan ker­ros­ta­lo­tu­ki.. kos­ka muu­ten ei saa­da talo­ja, ja lap­set jou­tuu kadulle!)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  91. Väi­te, jon­ka mukaan kes­ki­ko­ko­vaa­ti­mus aiheut­tai­si kor­kean hin­nan, on yksin­ker­tai­ses­ti vää­rä. Voi olla, että kes­ki­mää­räi­nen raken­net­tu asun­to oli­si ilman vaa­ti­mus­ta vähän pie­nem­pi ja hin­ta voi­si mar­gi­naa­li­ses­ti las­kea kaik­kein kysy­tyim­mil­lä alueil­la, mut­ta niin kau­an kun tont­ti­maa ei ole niuk­ka resurs­si, ei tämä vai­ku­tus voi olla kovin suu­ri. Hin­to­ja pitää ylhääl­lä niuk­kuus ja niuk­kuut­ta pitää yllä se, ettei rakenneta. 

    Minul­la on hypo­tee­si: Se, ettei raken­ne­ta, joh­tuu sii­tä, että 1) noususuh­dan­tees­sa tont­ti­maan arvo nousee niin nopeas­ti, ettei kan­na­ta ja 2) las­kusuh­dan­tees­sa asun­to­jen hin­nan pelä­tään las­ke­van, joten raken­nut­ta­jat eivät tee lisää asun­to­ja, ettei val­miin, vie­lä myy­mät­tä ole­van asun­to­kan­nan hin­ta putoa. 

    Ei pidä ymmär­tää vää­rin: minä en ole argu­men­toi­mas­sa kes­ki­ko­ko­vaa­ti­muk­sen puo­les­ta. Mut­ta vää­rät argu­men­tit ovat vää­riä vaik­ka niil­lä perus­tel­tai­siin oike­aa asiaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  92. Osmo: Tilas­to­tie­tei­li­jä­nä ole­tin sinun ymmär­tä­vän, että yksi pääs­ky ei tee kesää. Hyväk­syt­kö minun kan­ta­ni, jos voin osoit­taa sinul­le kak­si kaa­voi­tuk­sen alais­ta raken­nus­ta, jot­ka ovat rumia (Mak­ka­ra­ta­lo ja Espoon kau­pun­gin­ta­lo) tai vas­taa­vas­ti kak­si kau­nis­ta joi­ta ei ole kaa­voi­tet­tu (kak­si mitä tahan­sa raken­nus­ta kes­kiai­kai­ses­sa suo­ma­lai­ses­sa puukaupungissa)?

    Ark­ki­teh­tuu­ri on makua­sia. On sub­jek­tii­vis­ta, että mikä on kau­nis­ta ja mikä ei. Kaa­voit­ta­ja ei siis tie­dä tontinomistajaa/suurta ylei­söä parem­min. Kaa­voit­ta­mi­nen on vaan yksi tapa, jol­la val­taan pääs­seet päät­tä­vät muit­ten puo­les­ta mikä heil­le on hyväk­si. Ark­ki­teh­dit­kin vaa­ti­vat kou­lui­hin jotain ark­ki­teh­tuu­ri­kas­va­tus­ta, että kan­sa­lai­set osai­si­vat arvos­taa oikean­lais­ta raken­nus­tai­det­ta. Voi­si­ko vika sit­ten­kin olla sii­nä, että kan­sa on oikeas­sa ja har­vat val­las­sa ole­vat vää­räs­sä? Voit ver­ra­ta raken­nus­ten sää­te­lyä esim. auto­jen sää­te­lyyn. Haluai­sit­ko, että meil­lä oli­si viras­to, joka mää­rit­te­li­si autoil­le sopi­van ulko­näön, kun kulut­ta­jat eivät itse osaa arvos­taa autois­sa oikei­ta asioita?

    Haluat­ko, että myös muis­sa eri­mie­li­syyk­sis­sä tur­vau­du­taan nyrk­kei­hin? Jos et, niin oli­si var­maan aika idioot­ti­mais­ta aloit­taa täs­tä… Tuo­miois­tuin on sen sijaan hyvä ehdo­tus! Sii­nä, että kaa­voit­ta­ja kor­va­taan tuo­miois­tui­mel­la on usei­ta hyviä puo­lia. Ensin­nä­kin pitää tie­tys­ti mää­ri­tel­lä mitä omis­tusoi­keus tont­tiin tar­koit­taa. Esim. ton­tin omis­ta­jal­la on oikeus maa­pe­rään joka on ton­tin alla maa­pal­lon kes­ki­pis­tee­seen saak­ka ja ilmaan 1km sen ylä­puo­lel­la. Ton­til­le ei saa kuu­lua yli 20 db ihmis­ten aiheut­ta­mia ääniä. Ton­til­la tule­vaa aurin­gon­va­loa ei saa estää ihmis­ten toi­mes­ta… jne. Näis­tä poik­kea­mi­seen tar­vit­tai­siin ton­tin omis­ta­jan lupa. Jos toi­nen ton­ti­no­mis­ta­ja kui­ten­kin yksi­puo­li­ses­ti näis­tä poik­ke­aa, rat­ko­taan rii­ta aivan kuten muut­kin rii­dat oikeus­is­tui­mes­sa kaa­voit­ta­jan pöy­dän sijaan. Tämä oli­si täy­sin läpi­nä­ky­vä tapa hoi­taa maa­omai­suut­tam­me ja oli­si huo­mat­ta­vas­ti vähem­män altis polii­tik­ko­jen suh­mu­roin­nil­le. (vaa­li­ra­hoi­tus — idea­park) Samal­la tuli­si tie­tys­ti var­mis­tet­tua (niin kuin edel­li­ses­sä pos­tauk­ses­sa huo­mioit­kin) että ton­tit tule­vat par­haa­seen mah­dol­li­seen käyttöön.

    spot­tu: Eli sinun ehdo­tus perus­tuu sii­hen, että ihmi­set ovat niin tyh­miä tai saa­mat­to­mia, että eivät tee sitä mikä heil­le itsel­leen on par­haak­si? Entä jos kau­pun­ki­lai­set eivät olek­kaan tyh­miä ja saa­mat­to­mia vaan jät­tä­vät käyt­tä­mät­tä itse ansait­se­mi­aan raho­ja näin, kos­ka eivät koe saa­van­sa niil­le vas­ti­net­ta? Mik­si luu­let, että tie­dät parem­min mikä kau­pun­ki­lai­sil­le on hyväk­si kuin kau­pun­ki­lai­set itse? Mik­si vain jul­ki­set yhtei­söt käyt­tä­vät ark­ki­teh­tuu­ri­kil­pai­lu­ja? Voi­si­ko tämä joh­tua sii­tä, että ihmi­set koke­vat, että eivät saa rahoil­leen vas­ti­net­ta, mut­ta kau­pun­gin päät­tä­jät eivät ole yhtä huo­lel­li­sia rahan­käyt­tä­jiä, kos­ka he eivät käy­tä omia raho­jaan? Mik­si sinus­ta on hyvä, että mark­ki­noil­le tulee toi­mi­joi­ta, jot­ka eivät pys­ty kan­ta­maan mark­ki­noil­la olon ris­kiä? Mik­si ris­ki pitäi­si ulkois­taa? Entäs sit­ten kun hom­ma menee per­seel­leen ja ris­ki alas­päin tote­tuu? Kuka mak­saa? Entäs jos ris­ki ylös­päin tote­tuu? Kuka kerää voi­tot? Mik­si nykyi­nen raken­nus­yh­tiö­mal­li on syn­ty­nyt ja toi­mii edel­leen, jos se on epäe­dul­li­nen sekä raken­nus­yh­tiöl­le, että sen asiakkaille?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  93. Tie­de­mies: Onko tont­ti pak­ko luo­vut­taa raken­ta­mi­sen yhtey­des­sä As Oy:lle? Jos näin ei ole, niin sit­ten­hän raken­ta­mat­to­muus ei voi joh­tua sii­tä, että ton­tin hin­nan ole­te­taan nouse­van, kos­ka raken­nus­yh­tiö voi­si raken­taa talon mut­ta säi­lyt­tää tontin. 

    Tont­ti on käyt­tä­mät­tö­mä­nä tuot­ta­ma­ton resurs­si. Samaan tapaan kuin kul­ta. Sen hin­nal­la voi spe­ku­loi­da, mut­ta sen arvo ei juu­ri­kaan vähe­ne sii­tä, että sitä käytetään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  94. Tätä gryn­de­rin suun­nit­te­luoi­keut­ta kokeil­tuun alue­ra­ken­ta­mis­so­pi­mus­ten aika­na 1960-luvul­la, ja saa­tiin aikaan hir­vi­tyk­siä. Yksit­täi­sel­le ton­ti­no­mis­ta­jal­le ei voi antaa oikeut­ta raken­taa mitä tahan­sa, mut­ta olen ehdot­ta­nut, että alue­ra­ken­ta­mis­so­pi­muk­sia voi­si varo­vas­ti kokeilla.

    Aja­tus, että kaa­voi­tus siir­ret­täi­siin hal­lin­to-oikeuk­sien tuo­ma­reil­le, on tol­ku­ton. Mis­sä hei­dät on ark­ki­tegh­dek­si koulutettu?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  95. En tun­ne raken­nusa­laa riit­tä­väs­ti, jot­ta voi­sin sanoa mitään var­maa, mut­ta ton­til­le raken­ta­mi­nen on aika kal­lis­ta. Sii­tä halu­taan hyvä kate. Jos raken­ta­mat­ta saa sil­ti ton­tis­ta hyvän tuo­ton, niin ei kan­na­ta rakentaa. 

    Kun ton­til­le on ker­ran raken­net­tu, niin toki se taloi­neen on (yleen­sä) arvok­kaam­pi kuin ilman, mut­ta jos sii­nä on jo talo, niin sitä tont­tia voi olla vähän vai­kea myy­dä. Ei sil­le enää sit­ten oikein löy­dy markkinoita.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  96. Björk: “Ark­ki­teh­tuu­ri on makua­sia. On sub­jek­tii­vis­ta, että mikä on kau­nis­ta ja mikä ei. Kaa­voit­ta­ja ei siis tie­dä tontinomistajaa/suurta ylei­söä paremmin.”

    Täs­sä aja­tus­ket­jus­sa on kaik­ki niin päin hon­kia, että sen hyväk­syy mel­kein sen takia ettei tie­dä mis­tä aloit­taa. Yri­tän lyhyes­ti venyt­tä­mät­tä essee-mittakaavaan:

    Ark­ki­teh­tuu­ri, niin kuin mikä tahan­sa suun­nit­te­lu, on eri sidos­ryh­mien miel­ty­mys­ten ja tar­pei­den yhteen­so­vit­ta­mis­ta, nii­den tasa­pai­not­ta­mis­ta käy­tet­tä­vis­sä ole­vien resurs­sien kans­sa, suh­teut­ta­mis­ta muu­hun infra­struk­tuu­riin, lii­ken­tee­seen, työ­paik­ka­ke­hi­tyk­seen, ympä­ris­tön­suo­je­luun, yli­pään­sä yhteis­kun­taan… Eli jat­ku­vaa kom­mu­ni­koin­tia ja valin­to­jen teke­mis­tä kerä­tyn tie­don perus­teel­la. Mik­si ihmees­sä ton­ti­no­mis­ta­ja suo­riu­tui­si täs­tä parem­min kuin kaavoittaja?

    Ja sii­tä että maku­ko­ke­muk­set ovat sub­jek­tii­vi­sia ei seu­raa yhtään mitään, pikem­min­kin esi­mer­kik­si kau­neus­kä­si­tyk­sis­sä on häm­men­tä­vän vähän hajon­taa. Ja vie­lä vähem­män kun puhu­taan sii­tä mikä koe­taan rumak­si. Jos Björk on kok­ki­na ravin­to­las­sa ja minä palau­tan kala­so­pan keit­ti­öön kos­ka se on poh­jaan­pa­la­nut, niin lähet­tää­kö Björk sen takai­sin eväs­tyk­sel­lä että tuo on makuasia?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  97. Ei se ei mie­les­tä­ni kuul­los­ta hyväl­tä vaan popu­lis­mil­ta, jos­sa moni­mut­kai­seen asi­aan esi­te­tään joku yksin­ker­tai­nen rat­kai­su, kos­ka ei ole ymmär­ret­ty oike­aa ongel­maa. Jos ton­tit on myy­ty huu­to­kau­pal­la raken­nus­yh­tiöl­le niin hin­ta var­mas­ti aset­tuu ris­kiin suh­teu­tet­tu­na oikeal­le tasolle.”

    Mikä seu­raa­vis­ta asiois­ta on populismia/väärin:

    -Raken­nus­yh­tiö mak­soi maas­ta 2000 euroa/m2

    -Ker­ros­ta­lon raken­ta­mi­sen kus­tan­nus on kar­keas­ti kor­kein­taan 3000 euroa/m2

    -YIT ei suos­tu raken­ta­maan kos­ka ei nykyi­sel­lä hin­ta­ta­sol­la saa raken­nuk­sis­ta 9000 euroa/m2

    -Raken­nus­kus­tan­nuk­siin sisäl­ty­ne­vät pää­oma­ku­lut, jol­loin edel­li­sil­lä (osin kon­ser­va­tii­vi­sil­la) luvuil­la tont­tiin sijoi­te­tun pää­oman tuo­tok­si tulee 200%

    -en tie­dä kau­an­ko ker­ros­ta­lon raken­ta­mi­seen menee, mut­ta jos arva­taan 2 vuot­ta ja ole­te­taan, että kaik­ki kulut syn­ty­vät heti, sijoi­te­tun pää­oman vuo­si­tuo­tok­si tulee lähes 100%. Tuol­lai­sia vuo­si­tuot­to­ja lupaa­vat lähin­nä wincapitat.

    Täs­sä on nyt kak­si ongel­maa, ensim­mäi­nen on se, että näyt­tää vah­vas­ti sil­tä, että kun­ta­lai­set mak­sa­vat sel­väs­ti lii­kaa ris­kin kan­ta­mi­ses­ta gryn­de­reil­le, toi­nen (johon minä puu­tuin), on että sii­tä ris­kin kan­ta­mi­ses­ta yli­pää­tään maksetaan. 

    Ehdot­ta­mal­la­si huu­to­kau­pal­la var­mas­ti saa­daan ensim­mäi­nen ongel­ma rat­kais­tua. En vain usko, että noi­ta tuk­ku­hin­tai­sia tont­te­ja huu­to­kau­pa­taan. Aina­kin vii­me kesäl­tä tulee mie­leen uuti­nen, jos­sa polii­si alkoi sel­vit­tä­mään vaa­li­ra­ha­sot­kun vuok­si rova­nie­me­läi­siä kiinteistökauppoja.

    Mut­ta sil­lä huu­to­kau­pal­la ei rat­kais­ta sitä, että kun­nan pitää yli­pää­tään mak­saa sii­tä, että gryn­de­ri ottaa ris­kin ton­tin omistamisesta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  98. Osmo: hihi­hi­hi… ei nii­den tuo­ma­rei­den tar­koi­tus ook­kaan kaa­voit­taa vaan pitää huol­ta sii­tä, että ton­tin omis­ta­jien omis­tusoi­keut­ta ei lou­ka­ta. Tot­ta 1960-luvul­la raken­net­tiin (mel­kein kaik­kien mie­les­tä) rumia talo­ja, mut­ta vaih­toeh­to­na ei ollut­kaan, että raken­ne­taan kau­nii­ta talo­ja vaan se, että ei raken­ne­ta niin pal­joa. Tämä valin­ta saat­toi olla ihan perus­tel­tu sil­loi­sis­sa olois­sa. Aja­tus­ta, että vain kaa­voit­ta­mal­la saa­daa hyvää ympä­ris­töä ei voi­da todis­taa pel­kil­lä esi­mer­keil­lä rumis­ta raken­nuk­sis­ta jois­sa kaa­voi­tuk­sel­la on ollut pie­ni osa. Vaa­di­taan myös päättelyä.
    Minä­kään en ehdo­ta, että jokai­nen saa raken­taa ton­til­leen mitä tahan­sa. Ehdo­tan, että jokai­nen saa raken­taa ton­til­leen mitä tahan­sa, kun­han ei louk­kaa mui­den tont­tien hal­ti­joi­den oikeut­ta samaan. (Täs­tä voi­daan poi­ke­ta sit­ten tont­tien hal­ti­joi­den kes­ki­näi­sil­lä vapaa­eh­toi­sil­la sopimuksilla.)
    Täs­tä emme pää­se iki­nä kyl­lä dia­lo­giin, jos ote­taan ole­tuk­sek­si, että ainoa oikea raken­nuk­sen suun­nit­te­li­ja, arvot­ta­ja ja kaa­voit­ta­ja on ark­ki­teh­ti. Mut­ta jos nyt hyväk­sy­tään tämä olet­ta­mus, nii se ei vie­lä seli­tä, että mik­si sen pitää tapah­tua kau­pun­kien kaa­voi­tus­osas­toil­la. Entä jos vaik­ka jokai­sel­la yli 500 kem2 raken­nuk­sen raken­nut­ta­jal­la oli­si vel­vol­li­suus käyt­tää ark­ki­teh­tia, tai jon­kun tie­tyn kau­pun­gin rajan sisä­puo­lel­la? Tämä tie­tys­ti loi­si uuden mono­po­lin van­han tilal­le, mut­ta se oli­si aina­kin parem­min kilpailtu.

    tpyy­luo­ma: Sik­si, että ton­ti­no­mis­ta­jal­la on oma int­res­si saa­da tont­tin­sa mah­dol­li­sim­man tehok­kaa­seen käyt­töön. (En siis luu­le, että ton­ti­no­mis­ta­ja suun­nit­te­lee nii­tä raken­nuk­sia omin käsin, vaan hän osaa pal­ka­ta itsel­leen sopi­vam­mat asian­tun­ti­jat kuin kau­pun­gin kaa­voi­tus­osas­tos­sa olei­le­vat.) En palaut­tai­si keit­toa, kos­ka sinä olet asia­kas ja tär­kein­tä on se, että sinun makusi tyy­dy­te­tään. (Kos­ka sinä mak­sai­sit minul­le nimen omaan sii­tä.) Sil­ti jos keit­to on minus­ta hyvää saa­tan jopa itse syö­dä sen keit­tiös­sä! (Jos sinä et kiel­lä sil­lä perus­teel­la, että vain sinun makusi on oikeas­sa…) Jos kui­ten­kin makum­me ovat yllät­tä­vän saman­lai­sia, niin sit­ten minä var­maan­kin jätän sen kei­ton syö­mät­tä. Sama mal­li pätee muu­ten tuo­hon raken­ta­mi­seen­kin, eli jos maut ker­ta ovat niin yhte­ne­väi­set, niin mihin sitä kaa­voit­ta­jaa tar­vi­taan mää­rit­te­le­mään tämä yhte­näi­nen maku? Jos rumas­ti raken­net­tu talo ei ole niin arvo­kas kuin kau­niis­ti raken­net­tu, (suh­tees­sa käy­tet­tyi­hin resurs­sei­hin) niin har­va var­maan tahal­laan heit­tää rahaa kaivoon?

    tcrown: kan­na­tat­ko kaik­kien yksi­tyis­ten yri­tys­ten kan­sal­lis­ta­mis­ta? Nimit­täin jokai­nen yri­tys yrit­tää tuot­taa voit­toa ja tämä voit­to on käy­tä­nös­sä sitä yrit­tä­jä­ris­kin kan­ta­mis­ta. Rake­nus­yh­tiöt tar­joa­vat pal­ve­lua mis­tä me kan­sa­lai­set olem­me val­mii­ta maksamaan.
    Populismia/väärin on joko se, että raken­nus­yh­tiöt saa­vat 100% tuo­ton pää­omil­leen tai se, että tämä tuot­to ei vas­taa nii­den toi­min­na­taan sisäl­ty­viä ris­ke­jä tai se, että tämä joh­tui­si sii­tä, että raken­nus­liik­keet sai­si­vat kil­pail­la rau­has­sa ja että ongel­ma kor­jaan­tui­si sil­lä, että jul­ki­sis­ta varois­ta alet­tai­siin tar­jo­ta rakennuttamispalvelua.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  99. En ihan tark­kaan ymmär­tä­nyt tcrow­nin point­tia. Tot­ta­kai gryn­de­rin pitää saa­da tuot­toa ris­ki­no­tos­taan. Jos ei saa, niin ei kukaan ota ris­kiä. Eri asia on sit­ten, jos­ko se on jär­ke­vää ostaa sitä ris­kin­kan­toa. Voi­han sen ris­kin kun­ta­kin kantaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  100. Tie­de­mies: Niin toki se voi. (Siis että sil­lä on kykyä tähän.) Toi­nen kysy­mys on, että tekee­kö se sen tehok­kaam­min kuin yksi­tyi­nen sek­to­ri? Ja JOS tul­laan sii­hen lop­pu­tu­lok­seen, että ei tee, niin mik­si kun­nan sit­ten pitäi­si se tehdä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  101. Art­tu­ri Björkille:

    Tpyy­luo­ma vas­ta­si­kin ark­ki­teh­ti- ja suun­nit­te­lua­si­aan, joten vas­ta­taan tähän riskipuoleen.

    Mik­si sinus­ta on hyvä, että mark­ki­noil­le tulee toi­mi­joi­ta, jot­ka eivät pys­ty kan­ta­maan mark­ki­noil­la olon riskiä?”

    Sik­si kos­ka raken­nusa­lan mark­ki­nat vää­ris­ty­vät jos kyky hal­li­ta rahoi­tus­ris­kiä rat­kai­see sen kuka pää­see raken­ta­maan talo­ja. Jos yksi ja sama osa­puo­li päät­tää mil­loin raken­ne­taan, rahoit­taa, raken­taa ja myy, tämä osa­puo­li pää­see mani­pu­loi­maan mark­ki­noi­ta koh­tuut­to­mas­ti ja hait­taa­maan kil­pai­le­vien yri­tys­ten tuloa markkinoille.

    Kyses­sä on vähän sama asia kuin säh­kön myyn­ti vs jake­lu tai auto­jen val­mis­tus vs. huol­to, joi­ta tosis­saan yri­te­tään irroit­taa toisistaan.

    Pan­keil­la oli­si näillä(kin) mark­ki­noil­la todel­la yli­voi­mai­nen ris­kin­sie­to­ky­ky, oli­sit­ko sitä miel­tä että hei­dät pitäi­si sik­si pääs­tää alalle ?

    Mik­si ris­ki pitäi­si ulkoistaa?”

    Kos­ka sil­loin ris­ki voi­daan jakaa laajemmalle.

    Entäs sit­ten kun hom­ma menee per­seel­leen ja ris­ki alas­päin tote­tuu? Kuka mak­saa? Entäs jos ris­ki ylös­päin tote­tuu? Kuka kerää voitot?”

    Ris­ki­not­ta­ja molem­mis­sa tapauk­sis­sa, kuka­pa muu­kaan. Har­tia­pank­ki­ra­ken­ta­ja on esi­merk­ki tämän­kal­tai­ses­ta riskinottajasta.

    Mik­si nykyi­nen raken­nus­yh­tiö­mal­li on syn­ty­nyt ja toi­mii edel­leen, jos se on epäe­dul­li­nen sekä raken­nus­yh­tiöl­le, että sen asiakkaille?

    Eihän se raken­nus­yh­tiöil­le ole epäe­dul­li­nen. Ole­tan että nykyi­sen mal­lin epä­koh­tia ei ole riit­tä­vän laa­jas­ti tajut­tu, mut­ta ne jot­ka ovat ansain­ta­mah­dol­li­suu­den tajun­neet ja pys­ty­neet hank­ki­maan hank­keil­leen rahoi­tuk­sen joko omas­ta tai tois­ten tas­kus­ta ovat käsit­tääk­se­ni myös tie­nan­neet kii­tet­tä­väs­ti vaik­kei­vät raken­taa osaisikaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  102. kan­na­tat­ko kaik­kien yksi­tyis­ten yri­tys­ten kansallistamista?”

    Näin asial­li­sia tänään. Ter­ve­me­noa Soma­li­aan tai ete­lä­na­pa­man­te­reel­le, niin ei val­tio pää­se sot­ke­maan vapai­ta markkinoita.

    Kysy­mys ei todel­la­kaan ole sii­tä, ettei­kö mie­les­tä­ni ris­kin kan­ta­jan pitäi­si saa­da kor­vaus­ta, vaan sii­tä, että tuon ris­kin myy­mi­ses­sä gryn­de­ril­le ei tun­nu ole­van mitään jär­keä. Tai kukaan ei aina­kaan vie­lä ole onnis­tu­nut perus­te­le­maan sitä järkevyyttä.

    Populismia/väärin on joko se, että raken­nus­yh­tiöt saa­vat 100% tuo­ton pääomilleen ”

    Eli väi­tät että Osmo & Hesa­ri valeh­te­lee? Mihin läh­tei­siin perus­tat tietosi?

    tai se, että tämä tuot­to ei vas­taa nii­den toi­min­na­taan sisäl­ty­viä riskejä ”

    Maan omis­ta­mi­ses­ta saa­ta­va 100% vuo­tui­nen tuot­to on todel­la­kin yli­suu­ri. Pank­kien mie­les­tä maan omis­ta­mi­nen on niin ris­ki­tön­tä, että kel­puut­ta­vat sen par­haim­mil­laan koko­naan vakuu­dek­si anta­mal­leen velalle. 

    ris­ke­jä tai se, että tämä joh­tui­si sii­tä, että raken­nus­liik­keet sai­si­vat kil­pail­la rauhassa ”

    En kai minä tuol­lais­ta ole väit­tä­nyt? Päin vas­toin, yleen­sä yli­suu­ret tuo­tot ovat osoi­tus toi­mi­vien mark­ki­noi­den puutteesta.

    Ilmei­ses­ti kir­joi­tin joten­kin sit­ten epä­sel­väs­ti, kos­ka point­ti­ni oli juu­ri tuo mitä Tie­de­mies kir­joit­ti. Tot­ta­kai gryn­de­rin pitää saa­da tuot­to ris­ki­no­tos­taan. Minun kysy­myk­se­ni on, että mik­si gryn­de­rin pitäi­si ottaa maan omis­ta­mi­seen liit­ty­vää ris­kiä? Rautalankaa:

    Minä omis­tan maa­til­kun pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Kau­pun­ki sat­tuu kaa­voit­ta­maan tuon maa­til­kun ker­ros­ta­loa­lu­eek­si. Nyt minul­la on kak­si vaihtoehtoa:

    1. Myyn ton­tin gryn­de­ril­le hin­taan 2000 joka raken(nut)taa talon ja myy sen eteen­päin hin­taan 9000

    2. Kil­pai­lu­tan raken­nusu­ra­kan, raken­nus­lii­ke tulee ja raken­taa ker­ros­ta­lon hin­taan 3000, jon­ka jäl­keen myyn asun­not hin­taan 9000. 

    Art­tu­ri, mik­si minun pitäi­si vali­ta 1?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  103. Niin toki se voi. (Siis että sil­lä on kykyä tähän.) Toi­nen kysy­mys on, että tekee­kö se sen tehok­kaam­min kuin yksi­tyi­nen sektori?”

    Miten tark­kaan ottaen mää­rit­te­let ris­kin­kan­non tehokkuuden?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  104. Mah­ta­vaa! Tei­dän kans­sa on muka­va kes­kus­tel­la. Kii­tos siitä.

    Eka­na spot­tu: Minus­ta kaik­ki kyn­nel­le kyke­ne­vät ‑pan­kit mukaan lukien- pitäi­si “pääs­tää” raken­nus­mark­ki­noil­le, kos­ka mark­ki­noi­den vapaus takaa sen, että ne ovat mah­dol­li­sim­man anka­ras­ti kil­pail­lut, jol­loin sii­joit­ta­jal­le jää mah­dol­li­sim­man pie­ni tuot­to. Ris­kin­o­ton ulkois­ta­mi­sel­la tar­koi­tin siis tilan­net­ta, jos­sa joku ottaa ris­kin ja joku toi­nen taho mak­saa viu­lut, en sitä kun esim. asun­to­luo­tot­ta­jat jaka­vat ris­ki­ään vapaa­eh­toi­ses­ti. Ensin mai­ni­tus­ta tilan­tees­ta seu­raa se, että tätä ris­kiä ei arvoi­da oikein, kos­ka sii­hen ei ole mitään kan­nus­tin­ta, mut­ta täs­tä olem­me­kin ilmei­ses­ti samaa miel­tä. Minä en ymmär­rä miten raken­nus­mark­ki­nat vää­ris­ty­vät, jos raken­nus­yh­tiöt kil­pai­le­vat ura­kois­ta tar­joa­vat pal­ve­lui­taan ja ihmi­set ovat vapaa­eh­toi­ses­ti val­mii­ta näis­tä pal­ve­luis­ta mak­sa­maan. On hyvin mah­dol­lis­ta, niin kuin mai­nit­sit, että tämän nykyi­sen toi­min­ta­ta­van hait­to­ja on tajut­tu ja nii­hin on inno­va­tii­vi­set yrit­tä­jät onnis­tu­neet kek­si­mään paran­nuk­sia. Näin­hän mark­ki­nat juu­ri toi­mi­vat. En käsi­tä, että mik­si jul­ki­sen val­lan nyt pitäi­si lait­taa oma lusik­kan­sa sop­paan ja alkaa tukea jota­kin tuo­tan­to­muo­toa tois­ten yli. Ajan kans­sa kun tie­to näis­tä kil­pai­le­vis­ta yri­tyk­sis­tä levi­ää heil­le­kin syn­tyy kil­pai­lua ja kat­teet pie­ne­ne­vät, mut­ta täl­lä het­kel­lä hei­dän rikas­tu­mi­sen­sa on täy­sin oikeu­den­mu­kais­ta. Paran­ta­mal­la raken­ta­mi­sen tehok­kuut­ta he ovat teh­neet yhteis­kun­nal­le suu­ren palveluksen.

    tcrown: myön­nän; se oli vähän alta vyön, mut­ta joten­kin ymmär­sin, että sinun mie­les­tä yri­tyk­set eivät saa teh­dä voit­toa tai että raken­nus­yh­tiöi­den voit­to-odo­tuk­sis­sa oli­si jotain vää­rää. Minä en nyt oikeas­taan enää tie­dä, että mitä me tar­koi­tam­me puhues­sam­me täs­tä ris­kis­tä, mut­ta gryn­de­ril­le ilmei­ses­ti kan­nat­taa mak­saa sii­tä, että se raken­taa talo­ja, kos­ka ihmi­set näin vapaas­ta tah­dos­taan teke­vät. Jos raken­nus­liik­keet saa­vat 100% tuo­ton pää­omil­leen luu­li­si tämän näky­vän raken­nus­liik­kei­den vuo­si­ker­to­muk­sis­sa sekä raken­nus­liik­kei­den osa­ke­kurs­seis­sa. Tie­dät­kö mis­sä HS:n nume­ros­sa tämä tie­to oli, niin voi­sin tar­kis­taa jutun? Esim. YIT vuo­si­ker­to­mus vuo­del­ta 2006 http://www.euroland.com/arinhtml/sf-yty/2006/ar_fin_2006/index.htm omaa pää­omaa 5,29€ per osa­ke ja voit­toa 1,36€ per osa­ke. Jos asian halu­aa nyt ase­tel­la näin vas­tak­kain niin uskon, että on huo­mat­ta­vas­ti toden­nä­köi­sem­pää, että Osmo ja Hesa­ri on vää­räs­sä kuin sijoit­ta­jat ja ana­lyy­ti­kot, jot­ka arvos­tai­si­vat raken­nus­liik­keet HUOMATTAVASTI alle käy­vän arvonsa.
    Raken­nus­liik­keen ris­kei­hin kuu­luu maan arvon muu­tos­ten lisäk­si myös esim. rake­nus­ma­te­ri­aa­lien kus­tan­nuk­set, työ­voi­ma­kus­tan­nuk­set sekä uusien huo­neis­to­jen myyn­ti­hin­nat. Täs­tä seu­raa, että raken­nus­liik­keet (kuten muut­kin yri­tyk­set) teke­vät välil­lä suu­rem­pia, välil­lä pie­nem­piä voit­to­ja. Olen kans­sa­si samaa miel­tä sii­tä, että oikeat ja todis­te­tut yli­suu­ret voi­tot ovat osoi­tus mark­ki­noi­den toi­mi­mat­to­muu­des­ta. Täl­löin ei mie­les­tä­ni ole kysy­mys mys­ti­ses­tä mark­ki­na­häi­riös­tä vaan tilan­tees­ta joka ei voi olla kes­tä­vä ilman jul­ki­sen val­lan siu­naus­ta, eli lää­ke on sää­te­lyn pur­ka­mi­nen, jot­ta kil­pai­li­jat voi­vat tul­la mark­ki­noil­le. Olem­me ilmei­ses­ti sii­tä samaa miel­tä, että mil­lään kil­pail­lul­la alal­la ei voi pit­käl­lä aika­vä­lil­lä saa­da kes­ki­mää­räis­tä parem­paa tuot­toa (suh­tees­sa riskiin).
    Olen kans­sa­si samaa miel­tä sii­tä, että maa­ta ei tar­vit­se myy­dä gryn­de­ril­le. Pidän toden­nä­köi­se­nä, että kau­pun­gin vir­ka­mie­het eivät ole par­hai­ta hoi­ta­maan maa­omai­suut­ta vaan se oli­si tuot­ta­vam­mas­sa käy­tös­sä yksi­tyis­ten sitä hal­li­tes­sa. Sik­si tont­ti­maa kan­nat­taa mie­les­tä­ni myy­dä eni­ten tar­joa­val­le. Sama pätee kiin­teis­tö­jen raken­ta­mi­seen. Pidän toden­nä­köi­se­nä, että kau­pun­gin vir­ka­mie­het eivät ole tehok­kaim­pia raken­nut­ta­jia. Jul­ki­sel­ta sek­to­ril­ta puut­tuu mark­ki­noi­den ja kil­pai­lun luo­ma kyky tes­ta­ta tehok­kuut­taan sekä kan­nus­tin kas­vat­taa tehok­kuut­ta. Tehot­to­muus on sik­si jul­ki­sen sek­to­rin kroo­ni­nen ongelma.

    Esi­mer­kis­sä­si sinun ei pidä vali­ta 1 vaan voit teh­dä omal­la maal­la­si mitä huvit­taa. (Suo­sit­te­len vaih­toeh­toa 2.)

    Ymmär­sin ehkä vää­rin mitä Tie­de­mies tar­koit­ti puhues­saan ris­kis­tä. Minä tar­koi­tin sil­lä lähin­nä lii­ke­toi­min­taa, eli tekee­kö kun­ta jotain toi­min­taa tehok­kaam­min kuin yksi­tyi­nen sek­to­ri. (Eli hal­lin­noi­ko kun­ta kiin­teis­tö­jään parem­min kuin yksi­tyi­set omiaan.)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  105. Ris­kil­lä tar­koi­te­taan sijoi­tuk­sen tuo­ton vaih­te­lua. Vaik­ka tuot­to oli­si aina posi­tii­vi­nen, mut­ta vaih­te­li­si pal­jon, sii­nä oli­si sil­ti “ris­kiä”. Teo­rias­sa toi­mi­vil­la mark­ki­noil­la sijoi­tus­ten ris­kil­le muo­dos­tuu mark­ki­na­hin­ta, jos­sa ris­kin­ot­to pal­ki­taan suu­rem­mal­la tuo­tol­la ja ne, jot­ka ris­kiä ovat val­mii­ta otta­maan, saa­vat sii­tä näin (kes­ki­mää­rin) korvauksen.

    Maan­käyt­töön ja ‑omis­ta­mi­seen liit­ty­vä ris­ki on sii­nä, että kiin­teis­tö­jen arvot vaih­te­le­vat. Nämä “yli­suu­ret” tuo­tot voi­vat olla a) seu­raus­ta ris­kin vää­rin­hin­noit­te­lus­ta tai b) sig­naa­li sii­tä, että ris­ki on suu­rem­pi kuin ylei­ses­ti ymmärretään.

    Minä uskon, että vika on täs­sä tapauk­ses­sa pää­osin sii­nä, että mark­ki­nat eivät toi­mi odo­te­tus­ti, mut­ta myös toi­saal­ta sii­nä, että ris­kit ovat oikeas­ti suu­rem­mat kuin ymmär­re­tään. 100% tuo­ton pitäi­si nyky­olois­sa tar­koit­ta ris­kiä, joka on moni­kym­men­ker­tai­nen ver­rat­tu­na esim. osa­ke­mark­ki­noi­hin. Maa­ta ja kiin­teis­tö­jä pide­tään, kuten joku sanoi­kin, kui­ten­kin yleen­sä erit­täin tur­val­li­si­na sijoi­tuk­si­na. Tämä on erit­täin vah­va sig­naa­li sii­tä, että ris­kis­tä mak­se­taan ylihintaa.

    Tämä on evi­dens­siä sii­tä, että Suo­mes­sa raken­nusa­lan mark­ki­nat eivät toi­mi kovin hyvin, että kil­pai­lu on puut­teel­lis­ta. Toi­saal­ta se voi­daan tul­ki­ta myös niin, että ala on yli­kuu­men­tu­nut ja kär­sii kapa­si­teet­tion­gel­mis­ta. Juu­ri nyt ei jäl­kim­mäi­nen tai­da pitää paik­kaan­sa, mut­ten ole varma. 

    Täl­lä vuio­si­kym­me­nel­lä myös rahan tar­jon­ta on ollut ehkä vähän tur­han suur­ta, eli korot lii­an alhaal­la. Tämä on omi­aan pump­paa­maan “tur­val­lis­ten” sijoi­tus­ten — kuten kiin­teis­tö­jen — arvoa ylös­päin. Nouse­vat raken­nus­kus­tan­nuk­set yhdes­sä nouse­van maan hin­nan kans­sa kyl­lä tehok­kaas­ti vähen­tä­vät intoa raken­taa. En tie­dä, mis­sä mää­rin tämä on ollut tot­ta Suo­mes­sa, kos­ka en tun­ne raken­nusa­laa riit­tä­vän hyvin. Eli täs­sä on mon­ta poten­ti­aa­lis­ta seik­kaa, jot­ka kaik­ki yhdes­sä teke­vät juu­ri kaik­kein par­haim­pien tont­tien raken­ta­mi­ses­ta kannattamatonta. 

    Ris­kin (siis täs­sä: sijoi­tuk­sen tuo­ton vaih­te­lun) siir­tä­mi­nen raken­nut­ta­jal­ta kun­nal­le — tai aina­kin jol­le­kin muul­le kuin raken­nut­ta­jal­le — aina­kin vähen­täi­si kan­nus­tet­ta “pela­ta” maan hinnalla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  106. En tie­ten­kään tar­koit­ta­nut, että raken­nus­lii­ke antai­si koko raken­nus­liik­kee­seen sijoi­te­tul­le pää­omal­le 100% vuo­tui­sen tuo­ton. Eikö­hän maan omis­ta­mi­ses­ta tule­va tuot­to ole suh­teel­li­sen pie­ni osa koko raken­nus­liik­keen lii­ke­toi­min­taa, joten ana­lyy­si­si koko yri­tyk­sen tun­nus­lu­vuis­ta on täy­sin hyö­dy­tön­tä. Se (pie­ni) osa pää­omas­ta, jon­ka raken­nus­lii­ke on sijoit­ta­nut esi­mer­kin maa­han tuot­taa kui­ten­kin noi­den luku­jen valos­sa sen 100% vuo­des­sa. Jon­ka vuok­si jokai­sen, joka ymmär­tää vähää­kään mark­ki­noi­den toi­min­nas­ta, pitäi­si alkaa epäi­le­mään kar­tel­le­ja, lah­jon­taa, tai jotain muu­ta sivis­ty­nee­seen län­si­maa­han kuu­lu­ma­ton­ta toimintaa. 

    Pidän toden­nä­köi­se­nä, että kau­pun­gin vir­ka­mie­het eivät ole tehok­kaim­pia rakennuttajia.”

    Tuo on itses­tään sel­vää. Mut­ta onko tuo tehok­kuus­tap­pio niin suu­ri, että sen vuok­si kan­nat­taa mak­saa gryn­de­ril­le sii­tä, että gryn­de­ri sitoo pää­omi­aan maa­han? Uskoi­sin, että hiu­kan miet­ti­mäl­lä tuo tehok­kuus­tap­pio saa­tai­siin mel­ko pieneksi. 

    Esi­mer­kis­sä­si sinun ei pidä vali­ta 1 vaan voit teh­dä omal­la maal­la­si mitä huvit­taa. (Suo­sit­te­len vaih­toeh­toa 2.)”

    Entä kun kysees­sä ei ole minun maa­tilk­ku­ni, vaan minun, sinun ja muu­ta­man muun kun­ta­lai­sen yhdes­sä omis­ta­ma maatilkku?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  107. Tie­de­mies sanoo, että mark­ki­nat raken­nusa­lal­la eivät toi­mi kovin hyvin. 

    Itse asias­sa ne eivät toi­mi ollen­kaan. Isot raken­nus­liik­keet sopi­vat kaik­ki isom­mat koh­teet kes­ke­nään. Osta­jan mak­su­ky­vyn kat­to mää­rää hinnat.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  108. Pitäi­si­kö­hän täs­tä ava­ta toi­nen ketju…

    Kysy­tään näin päin, mik­si oma­ko­ti­ta­lon raken­ta­ja saa val­mii­ta neliöi­tä lähes puo­leen hin­taan sitä mitä raken­nus­liik­keel­tä ostet­tu maksaa?

    Yleen­sä seli­tyk­sek­si tar­jo­taan oman työn osuut­ta. Minus­ta tämä ei ole riit­tä­vä seli­tys, vaik­ka sil­lä toki ker­tyy sääs­töä, niin toi­saal­ta raken­nus­lii­ke saa parem­man osto­voi­man ja osaa­mi­sen takia mate­ri­aa­lit ja työ­voi­man halvemmalla.

    Seli­tys löy­tyy mie­les­tä­ni rahoi­tus ja ris­ki­puo­lel­ta. Ensin­nä­kin omaa kotia raken­ta­val­la ei ole myyn­ti­ris­kiä, osta­ja eli hän itse on jo ole­mass. Raken­nus­lii­keet pyr­kii pie­nen­tä­mään tätä ris­kiä myy­mäl­lä asun­nois­ta osan jo ennen kuin raken­ta­mi­nen aloi­te­taan mut­ta ei sii­tä koko­naan pääs­tä eroon.

    Toi­sek­si, kus­tan­nus­ris­ki on oma­toi­mi­ra­ken­ta­jal­la parem­min hal­lin­nas­sa. Jos kus­tan­nuk­set mei­naa­vat kara­ta käsis­tä oma­toi­mi­ra­ken­ta­jia voi käyt­tää hal­vem­pia mate­ri­aa­le­ja, jät­tää toi­sen ker­rok­sen sisä­ti­lat raken­ta­mat­ta, jne. muut­taa suun­ni­tel­mi­aan. Jos raken­nus­lii­ke on jo myy­nyt myyn­ti­ris­kin pie­nen­tä­mi­sek­si asun­non, niin suun­ni­tel­mia on vai­kea muuttaa.

    Kol­man­nek­si, raken­nusa­la on suh­dan­ne­herk­kää. Nousu­kau­del­la talo­ja teh­dään hyväl­lä kat­teel­la, las­ku­kau­del­la nii­tä ei mei­naa saa­da kau­pak­si mihin­kään hin­taan. Raken­nus­lii­ke ei kui­ten­kaan pys­ty mukaut­ta­maan kulu­jaan yhtä nopeas­ti. Myös tämä ris­ki sisäl­tyy asun­non osta­jan mak­sa­maan hintaan.

    Raken­nus­yh­tiöi­tä, siis yhtiöi­tä jot­ka raken­ta­vat talo­ja, tar­vi­taan. Mut­ta kun taval­li­sen kulut­ta­jan ulot­tu­vil­la on rahoi­tus­pal­ve­lut ja ris­kiä voi­daan jakaa ihan talo­yh­tiön avul­la, niin on vai­kea näh­dä mikä raken­nus­liik­kei­den lisä­ar­vo on.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  109. Rat­kai­su mark­ki­noi­den toi­mi­mat­to­muu­teen on esi­tet­ty jo mon­ta kertaa.

    1) Raken­ta­mat­to­man tont­ti­maan kiin­teis­tö­ve­ro rajus­ti ylös
    2) Kaa­voi­tuk­seen vauh­tia kasvukeskuksissa

    Sen pitui­nen se. (saduis­sa­han tuo kor­kein­taan onnis­tuu, ei kepu­lien korruptiolandiassa)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  110. Tie­de­mies: Mitä väliä toi­mii­ko mark­ki­nat odo­te­tus­ti, kun­han ne toi­mi­vat? Se, että joku ei osaa ennus­taa mark­ki­noi­den tule­vai­suut­ta ei ole mitään uut­ta. Sehän on oikeas­taan koko vapai­den mark­ki­noi­den idea.

    Minä oon nyt men­nyt jo vähän pihal­le sii­tä mis­tä täs­sä enää kes­kus­tel­laan. Kaik­ki olem­me ilmei­ses­ti nyt yhtä miel­tä sii­tä, että raken­nus­yh­tiöt tar­joa­vat pal­ve­lua jos­ta kulut­ta­jat ovat val­mii­ta mak­sa­maan ja täs­sä ei ole mitään väärää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  111. Art­tu­ri Björk:
    ‘Minus­ta kaik­ki kyn­nel­le kyke­ne­vät ‑pan­kit mukaan lukien- pitäi­si “pääs­tää” raken­nus­mark­ki­noil­le, kos­ka mark­ki­noi­den vapaus takaa sen, että ne ovat mah­dol­li­sim­man anka­ras­ti kil­pail­lut, jol­loin sii­joit­ta­jal­le jää mah­dol­li­sim­man pie­ni tuotto.’

    Lais­sez fai­re ‑anar­kia joh­taa toi­mi­vaan mark­ki­na­ta­lou­teen ? Arvo­ket­jun omis­tuk­sen ja hal­lin­nan kes­kit­ty­mi­nen joh­taa toi­mi­vam­piin mark­ki­noi­hin ? Minus­ta tun­tuu ettem­me voi­si olla syy-seu­raus­suh­teis­ta enem­pää eri mieltä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  112. spot­tu: en tie­dä mitä tar­koi­tat sanal­la arvo­ket­ju, mut­ta mitä anka­ram­min pää­oma jou­tuu sijoi­tus­koh­teis­taan kil­pai­le­maan sitä pie­nem­mäk­si pää­oman kat­teet käy. Suu­ria tuot­to­ja saa käsi­tyk­se­ni mukaan ainoas­taan ansiois­ta, kun paran­taa tehok­kuut­ta tai sit­ten ansiot­ta jul­ki­sen val­lan suo­jas­sa toi­mien. Olet oikeas­sa, oon suu­ri Lais­sez fai­re-mark­ki­noi­den ystä­vä ja käsi­tyk­se­ni toi­mi­vis­ta mark­ki­nois­ta vas­taa nimen omaan tilaa, jos­sa jokai­nen saa toi­mia mark­ki­noil­la vapaas­ti kun­han ei rajoi­ta muit­ten vas­taa­vaa oikeutta.

    Haluan kor­ja­ta yhden mah­dol­li­sen vää­rin­kä­si­tyk­sen. Minus­ta on ehdot­to­man vää­rin, että kaupunki(tai mikä tahan­sa jul­ki­nen taho) myy omai­suut­taan muul­le kuin eni­ten tar­joa­val­le, kos­ka se mah­dol­lis­taa juu­ri täl­lai­set ansiot­to­mat voi­tot jul­ki­sen val­lan suo­je­luk­ses­sa jos­ta kir­joi­tin edel­li­ses­sä kap­pa­lees­sa. Kyl­kiäi­sik­si tulee ris­ki kor­rup­tiol­le, poliit­ti­sen val­lan vää­rin käy­töl­le ja vir­heil­le. Eli kyl­lä raken­nus­yh­tiö sai ton­tin ilmei­ses­ti lii­an hal­val­la. Tule­vai­suu­des­sa ton­tit pitää huu­to­kau­pa­ta eni­ten tarjoavalle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  113. TÄs­sä käy­tin sano­ja vähän väärin.
    Eivät toi­mi odo­te­tus­ti = Eivät toi­mi kuten teo­ria sanoo. Eli teo­rias­sa on jokin vika. Vika voi olla sii­nä, että ris­ki on isom­pi kuin on luul­tu tai sii­nä, että mark­ki­nat ovat puut­tell­li­set. Kos­ka ris­ki toden­nä­köi­ses­ti ei ole kovin iso, on syy­tä olet­taa, että mark­ki­nat ovat puutteelliset.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  114. Tie­de­mis: Joo kuul­los­taa jär­ke­väl­tä. Mitä miel­tä oot para­ni­si­vat­ko (eli käyt­täy­tyi­si­vät­kö ne enem­män “teo­rian” ennus­ta­mal­la taval­la) mark­ki­nat sii­tä, jos mark­ki­noil­le tulis enem­män toi­mi­joi­ta? Olis­ko hyvä tapa saa­da näi­tä uusia toi­mi­joi­ta huu­to­kau­pa­ta ton­tit eni­ten tarjoavalle?
    Kor­jaan­tuis­ko sinun mie­les­tä mark­ki­nat sil­leen, että jul­ki­nen sek­to­ri ottais osan yksi­tyi­sen sek­to­rin täl­lä het­kel­lä hoi­ta­mis­ta teh­tä­vis­tä kontolleen?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  115. Art­tu­ri Björck; jos täs­sä puhu­taan edel­leen Lep­pä­suon ton­teis­ta niin kau­pun­ki myi ne tar­jous­kil­pai­lun perus­teel­la, artik­ke­lei­ta löy­tyy Googlel­la, “Lep­pä­suon ton­tit” tms haulla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  116. Tie­tää­kö joku onko seu­raa­va ton­tin­luo­vu­tus­kil­pai­lu tyy­pil­li­nen esimerkki?

    http://www.hel2.fi/kv/tontti/solvik_esite.pdf

    Pari lai­naus­ta:

    Kil­pai­lu poh­jau­tuu kau­pun­gin etu­kä­teen päät­tä­miin tont­tien myyntihintoihin”

    Koh­tee­seen on tar­koi­tus raken­taa kor­kea­ta­soi­sia vapaarahoitteisia
    asun­to­ja. Koh­tee­seen ei sovel­le­ta Hitas-ehtoja.”

    Voit­ta­ja (tai voit­ta­jat) on vel­vol­li­nen mak­sa­maan kauppahinnalle
    kol­men pro­sen­tin vuo­tuis­ta kor­koa hei­nä­kuun 1. päi­väs­tä 2009 alkaen
    kau­pan­te­ko­päi­vään saak­ka. Kor­koa ei kui­ten­kaan makseta
    mah­dol­li­sel­le lisäkauppahinnalle.”

    Mik­si­kö­hän noi­ta vaa­li­ra­ha­sot­ku­ja ei oltu niin haluk­kai­ta selvittämään? 

    Vetää mel­kein sanattomaksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  117. Ant­ti: Kii­tos. Kyl­lä täs­sä on aina­kin minun käsi­tyk­sen mukaan edel­leen­kin puhe myös täs­tä yksit­täi­ses­tä tapauksesta. 

    Luka­sin tuos­sa vähän tuo­ta Kiin­teis­tö­lau­ta­kun­nan kokous­pöy­tä­kir­jaa ja sii­nä sano­taan, että:“Kilpailu oli avoin raken­nut­ta­jil­le, raken­nus-liik­keil­le ja muil­le orga­ni­saa­tioil­le, jot­ka kyke­ne­vät toteut­ta­maan koh­teet… Kau­pun­ki sai osto­tar­jouk­sia kym­me­nel­tä eri tarjoajalta.”

    Eli mark­ki­nat piti­vät nykyi­siä Töö­lön asun­to­jen hin­to­ja hyvin epä­to­den­nä­köi­si­nä, kun tont­ti­kaup­pa teh­tiin, tai sit­ten tcrown tuot­toar­vio on vää­rä tai yhdis­tel­mä näis­tä kah­des­ta syys­tä. Täs­sä ei kai ole mitään vää­rää tai tuo­mit­ta­vaa. Tus­kin kau­pun­gin vir­ka­mie­het oli­si­vat osan­neet arvioi­da hin­to­ja yhtään sen parem­min. Luul­ta­vas­ti huo­nom­min, kos­ka heil­lä ei oli­si olleet omat rahat pelis­sä, eli kan­nus­ti­met teh­dä hyvää työ­tä eivät oli­si olleet yhtä vah­vat. Ton­tis­ta tar­jot­tua hin­taa tie­tys­ti las­ki jon­kun ver­ran se, että kil­pai­lu ei ollut avoin kai­kil­le ja samal­la tie­tys­ti nos­ti kil­pai­luun osal­lis­tu­nei­den tuot­to-odo­tuk­sia. Jos pää­oman oli­si annet­tu vapaas­ti kil­pail­la ton­teis­ta voi­tot­kin oli­si­vat näin muo­dos­tu­neet pienemmiksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  118. tcrown: oon sun kans­sa tasan samaa miel­tä, että tuo ton­tin­luo­vu­tus­kil­pai­lun selos­tus on ihan kar­mi­vaa luettavaa.

    Mikä täs­sä on muu­ten sun mie­les­tä vikana:“Voittaja (tai voit­ta­jat) on vel­vol­li­nen mak­sa­maan kauppahinnalle
    kol­men pro­sen­tin vuo­tuis­ta kor­koa hei­nä­kuun 1. päi­väs­tä 2009 alkaen
    kau­pan­te­ko­päi­vään saak­ka. Kor­koa ei kui­ten­kaan makseta
    mah­dol­li­sel­le lisäkauppahinnalle.”

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  119. Jos tpyy­luo­man artik­ke­lin tii­vis­tää, niin sii­nä sanotaan:

    Oma­ko­ti­ta­lon raken­ta­ja saa val­mii­ta neliöi­tä hal­vem­mal­la kos­ka hänen ei tar­vit­se hank­kia raken­nut­ta­ja- ja myyntipalveluja”

    Myyn­ti­pal­ve­lun hin­ta on muu­ta­ma pro­sent­ti. Raken­nut­ta­ja­pal­ve­lu on siis kal­lis­ta, joten sii­tä on siis niuk­kuut­ta. Raken­nut­ta­jia on sel­väs­ti­kin lii­an vähän. 

    Raken­nut­ta­jat saa­vat tont­te­ja ostet­tua kau­pun­gil­ta hal­val­la. Ton­teis­ta ei siis ole niuk­kuut­ta, eli kaa­voi­tuk­sen vauh­dit­ta­mi­nen ei auta. Kau­pun­gin tont­ti­huu­to­kau­pois­sa tois­ten­sa kans­sa kil­pai­le­via osta­jia eli raken­nut­ta­jia on tääl­lä­kin lii­an vähän.

    Sekä asun­no­nos­ta­jan että kau­pun­gin etu siis oli­si että raken­nut­ta­jia oli­si enem­män. Tähän havain­toon perus­tui aiem­pi ehdo­tuk­se­ni että kau­pun­ki tar­joai­si tar­vit­ta­vaa byro­kra­tia­tu­kea jot­ta taval­li­nen ker­ros­ta­loa­sun­non osta­ja­ryh­mä voi­si ryh­tyä raken­nut­ta­jak­si. Näin saa­tai­siin lisää ton­teis­ta kil­pai­le­via raken­nut­ta­jia jol­loin ker­ros­ta­loa­luei­den kaa­voi­tuk­sen vauh­dit­ta­mi­ses­ta­kin oli­si jotain hyötyä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  120. Nykyi­ses­sä luot­to­mark­ki­na­ti­lan­tees­sa 3% hin­tai­nen rahoi­tus raken­nusa­lan yri­tyk­sel­le on käy­tän­nös­sä sama asia kuin että kun­ta ihan suo­raan lapioi­si rahaa yri­tyk­sen tas­kuun. Voi tie­tys­ti olla, että tuo on vain muu­ta­man päi­vän pik­ku detal­ji, jol­loin abso­luut­ti­set sum­mat ovat pie­niä, mut­ta sitä suu­rem­mal­la syyl­lä kor­ko voi­si olla kor­kea­kin. Muu­ten­kin sana­muo­dot pape­ris­sa oli­vat joko tar­koi­tuk­sel­la tai huo­li­mat­to­muut­taan niin epä­sel­vät, että täyt­tä var­muut­ta kau­pan­te­ko­päi­väs­tä ja siten tuon rahoi­tuk­sen kes­tos­ta ei ole.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  121. No sovi­taan­ko, että lai­naat minul­le rahaa ihan kuin­ka ison sum­man haluat, mak­san sii­tä sinul­le 3% kor­koa. Ote­taan sii­nä vain inflaa­tio huomioon. 

    (Tosin inflaa­tio on jo yli 4% muta sehän on sivuseikka)

    Hel­sin­gin kau­pun­gil­le voi­sin tar­jo­ta 3,1%. Mon­ta­ko­han mil­jar­dia saan lainaksi?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  122. Ei tuol­la korol­la ole mitään mer­ki­tys­tä, JOS hin­ta on auki. Se kapi­ta­li­soi­tuu hintaan:mitä kor­keam­pi kor­ko mak­sul­le, sitä alem­pi tar­jous ja päinvastoin. 

    Tuo kil­pai­lu, jos­sa hin­ta oli kiin­ni lie­nee täl­lai­nen kään­tei­nen kil­pai­lu, jos­sa kil­pail­laan laa­dul­la. Hitas-jär­jes­tel­mäs­sä sen ymmär­rän, mut­ta en ymmär­rä sitä oikein vapaa­ra­hoit­tei­ses­sa tuo­tan­nos­sa, jos­sa myyn­ti­hin­taa ei ole sää­del­ty. Pitäi­si tutus­tua tuo­hon yksi­tyis­koh­taan, ennen kuin osaan sanoa sii­tä mitään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  123. Ei tuol­la korol­la ole mitään mer­ki­tys­tä, JOS hin­ta on auki. Se kapi­ta­li­soi­tuu hintaan:mitä kor­keam­pi kor­ko mak­sul­le, sitä alem­pi tar­jous ja päinvastoin.”

    Kyl­lä. Täs­sä tapauk­ses­sa vain hin­ta ei ole avoin, joten tuo on vain pii­lo­tet­tua hintasubventiota. 

    Löy­sin nyt kui­ten­kin vie­lä seu­raa­van kappaleen:

    Voit­ta­ja sitou­tuu raken­nut­ta­mis­so­pi­muk­ses­sa osta­maan pientalotontit
    54289/2 ja 54288/7 vii­py­mät­tä, kun ton­teil­le myön­ne­tyt rakennusluvat
    ovat saa­neet lain­voi­man, kui­ten­kin viimeistään
    29.8.2009 mennessä.”

    Joka tar­koit­taa, että tuo on koko­nai­suu­des­sa mitä­tön rahasumma.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  124. tcrown: Siis eihän tuo oo mikään lai­na, kos­ka ton­tin omis­tusoi­keus ja kaup­pa­hin­ta vaih­ta­vat omis­ta­jaa kau­pan­te­ko­päi­vä­nä. Esim. jos mä teki­sin nyt sopi­muk­sen sun kans­sa, että ostan sul­ta tava­ran hin­taan x y vuo­den pääs­tä, nii ku toi kau­pan­te­ko­päi­vä on avoin niin me voi­tas mää­ri­tel­lä toi hin­ta tämän päi­vän mark­ki­na­hin­nan mukaan ja sit sopia, että hin­ta nousee ylei­sen inflaa­tio­pro­sen­tin mukaan. Ehkä tos­sa ne vaan ei jak­sa­nu sitoo sitä mihin­kään indek­siin vaan ne arvioi, että 3% on ok.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  125. Mä mene­tän kyl­lä mie­len­rau­ha­ni vie­lä tän kes­kus­te­lun takia. Tei­dän argu­men­tit perus­tuu ihan vil­liin jälkiviisauteen.

    spot­tu: Se että raken­nu­yh­tiöil­lä jäi hyvät kat­teet Lep­pä­suon raken­ta­mi­ses­ta ei suu­rim­mal­ta osal­ta joh­tu­nu sii­tä, että raken­nus­yh­tiöi­den tar­joa­mas­ta pal­ve­lus­ta olis ollu niuk­kuut­ta vaan sii­tä, että ne (eikä kukaan muu­kaan) arvioi­nu, että olis toden­nä­köis­tä, että asun­nois­ta sais val­mis­tut­tu­aan täl­lai­sia hin­to­ja. Jos tämä olis ollu mark­ki­noi­den näke­mys sii­hen aikaan niin asun­not ei olis ollu niin hal­po­ja! Niil­lä raken­ta­jil­la ei oo mitään vel­vol­li­suut­ta myy­dä val­mii­ta asun­to­ja tuo­tan­to­kus­tan­nuk­siin perus­tuen vaan kysyn­tä ja tar­jon­ta mää­rää hin­nan vapail­la mark­ki­noil­la. Ton­teis­ta mak­set­tiin sen ver­ran kuin nii­den arvok­si mark­ki­noil­la arvioi­tiin. Jos sil­loin olis tajut­tu, että nii­den hin­ta­ke­hi­tys on sel­lais­ta ku se on ollu, niin niis­tä olis mak­set­tu huo­mat­ta­vas­ti enemmän.

    tcrown: vaik­ka oon siis sun kans­sa eri miel­tä sii­tä onko toi 3% kor­ko lai­nan kus­tan­nus niin sil­ti tie­dät­kö pal­jon­ko esim. 5 vuo­den mark­ki­na­ko­rot oli sil­lon ku toi sopi­mus teh­tiin? Tämä on ihan olen­nai­nen tie­to, että voit arvioi­da, että oli­ko kor­ko hal­pa vai kallis.Näin jäl­ki­vii­saan on tiet­ty hyvä sanoo, että joo kor­ko on lii­an alhai­nen, mut­ta jos mark­ki­nat olis sil­lon tien­ny, että korot on näin kor­keel­la, niin tus­kin sitä lai­naa olis sil­lon saa­nu 3%:lla. Sen lisäks jos kyse oli lai­nas­ta niin Osmo on jo osoit­ta­nut, että sil­lä ei oo mitään väliä ku se kom­pen­soi­tuu ton­tin hinnoissa.

    Osmo väit­tää, että raken­nus­liik­keet eivät suos­tu raken­ta­maan ellei­vät saa 7000 € neliöl­tä ei perus­tu mihin­kään ja on pelk­kää popu­lis­mia. Sitä samaa mitä hän kri­ti­soi uusim­mas­sa blo­gi­mer­kin­näs­sään. Se että raken­nus­yh­tiöt saa­vat jos­ta­kin koh­tees­ta täl­lai­sen hin­nan ei tar­koi­ta sitä ettei­vät­kö ne tyy­tyi­si myös pie­nem­piin voit­toi­hin. Jos on niin, että raken­nus­yh­tiöt eivät nyt raken­ne kos­ka usko­vat että eivät saa toi­min­nas­taan riit­tä­vää kor­vaus­ta tar­koit­taa käy­tän­nös­sä sitä, että joko raken­nus­kus­tan­nuk­set ovat nous­seet niin, että ne ylit­tä­vät huo­mat­ta­vas­ti 3000 € neliöl­tä tai sit­ten ne olet­ta­vat, että val­miis­ta asun­nois­ta ei saa 9000 € neliöl­tä. Pörs­siyh­tiö ei kiel­täy­tyi­si raken­ta­mas­ta tuol­lai­sil­la kat­teil­la kos­ka sijoit­ta­jat halua­vat tuot­toa rahoilleen. 

    Talou­des­sa asiat on epä­var­mo­ja eikä pää­tök­sien jär­ke­vyyt­tä voi arvioi­da jäl­ki­kä­teen sil­lä perus­teel­la miten kävi. Jos te kri­ti­soit­te kau­pun­kia tai raken­nus­liik­kei­tä, että ne olis teh­ny type­riä pää­tök­siä perus­tuen vää­rään ana­lyy­siin tule­vai­suu­des­ta niin miten sii­hen aut­taa se, että ale­taan tekeen näi­tä pää­tök­siä jos­sain asial­le omis­tau­tu­nees­sa virastoissa?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  126. Osmo: Jos Hesa­rin tie­to on oikea, niin voi­ko YIT:tä syyt­tää? (Siis muus­ta kuin sopi­mus­rik­ko­muk­ses­ta jos nyt jotain on raken­ta­mi­ses­ta sovit­tu.) Eikö yri­tys saa itse päät­tää pal­jon­ko se halu­aa tuot­toa lii­ke­toi­min­nas­taan? Jos tuos­ta 9000 € neliös­tä jää hyvät kat­teet mik­si luu­let, että YIT:n osak­kee­no­mis­ta­jat siu­nai­si­vat moi­sen käyttäytymisen?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  127. pal­jon­ko esim. 5 vuo­den mark­ki­na­ko­rot oli sil­lon ku toi sopi­mus tehtiin?”

    Jos oikein ymmär­sin, kysees­sä on täl­lä het­kel­lä auki ole­va tar­jous­kil­pai­lu, joten mitään sopi­mus­ta ei ole teh­ty. Ja täl­lä het­kel­lä rakn­nus­yh­tiöt mak­sa­vat lai­nois­taan rei­lus­ti yli 3%.

    Sen lisäks jos kyse oli lai­nas­ta niin Osmo on jo osoit­ta­nut, että sil­lä ei oo mitään väliä ku se kom­pen­soi­tuu ton­tin hinnoissa.”

    Pait­si että täs­sä tapauk­ses­sa ei kom­pen­soi­du, kos­ka hin­ta on jo päätetty.

    Esim. jos mä teki­sin nyt sopi­muk­sen sun kans­sa, että ostan sul­ta tava­ran hin­taan x y vuo­den pääs­tä, nii ku toi kau­pan­te­ko­päi­vä on avoin niin me voi­tas mää­ri­tel­lä toi hin­ta tämän päi­vän mark­ki­na­hin­nan mukaan ja sit sopia, että hin­ta nousee ylei­sen inflaa­tio­pro­sen­tin mukaan.”

    Älä nyt pahas­tu, mut­ta suo­sit­te­li­sin että luki­sit edes jon­kun alkeis­o­puk­sen mik­ro­ta­lou­des­ta ja/tai rahoi­tuk­ses­ta, ennen kuin alat saar­naa­maan mark­ki­noi­den vapau­den ole­van vas­taus kaik­kiin maa­il­man ongel­miin. Jos olet jo luke­nut, niin lue toi­sen ker­ran ja yri­tä ymmär­tää luke­ma­si. Tuos­sa esi­mer­kis­sä­si inflaa­tion mukai­nen nousu ei todel­la­kaan rii­tä, vaan ris­kit­tö­mäl­tä vas­ta­puo­lel­ta vaa­di­taan ris­ki­tön kor­ko. (Har­joi­tus­teh­tä­vä: Mik­si? Sel­vi­ää nuo alkeis­o­puk­set ymmär­tä­mäl­lä.) Ja efek­tii­vi­ses­ti kysees­sä on lai­na raken­nus­yh­tiön kan­nal­ta, jos raken­nus­yh­tiö voi siir­tää sovit­tua hin­taa myö­hem­mäk­si. Juri­di­ses­ti kysees­sä tie­ten­kään ei ole lai­na, mut­ta talou­del­li­ses­sa mie­les­sä se voi­daan niin ajatella.

    Eikö yri­tys saa itse päät­tää pal­jon­ko se halu­aa tuot­toa liiketoiminnastaan?”

    Saa. Näil­lä luvuil­la on vain vah­va syy epäil­lä mark­ki­noi­den toi­mi­mat­to­muut­ta, johon on syy puut­tua. (Monia mui­ta syi­tä mark­ki­noi­den toi­mi­mat­to­muu­del­le kil­pai­lun vähyy­den lisäk­si löy­tyy niis­tä alkeisopuksista.)

    Kun vas­tus­tat kaik­kea mark­ki­noi­den sään­te­lyä, niin kun vapail­la mark­ki­noil­la voi syn­tyä kar­tel­le­ja, niin olet­ko sitä miel­tä että se on ok, vai miten ajat­te­lit estää kar­tel­lit ilman sääntelyä?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  128. tcrown: Joo. Hyvät vas­tauk­set. Voit­ko sä selit­tää, että jos se kaup­pa­het­ki on avoin, niin miks sitä dii­liä ei voi teh­dä tol­leen? Mä en ymmär­rä tätä:“Tuossa esi­mer­kis­sä­si inflaa­tion mukai­nen nousu ei todel­la­kaan rii­tä, vaan ris­kit­tö­mäl­tä vas­ta­puo­lel­ta vaa­di­taan ris­ki­tön kor­ko.” Siis joo jos­sain futuu­ri­mark­ki­noil­la ne vis­siin mak­saa jotain aina sen mukaan mis­sä hin­nat oikees­ti hui­te­lee, että ei käy niin ku tulee sen dii­lin teko­het­ki nii toi­nen ei suos­tuk­kaan, mut­ta ris­ki tos­ta on var­maan mel­ko mini­maa­li­nen ku dii­li teh­dään kau­pun­gin ja suu­ren raken­nus­liik­keen välil­lä. Toi­saal­ta en mä kyl­lä tajua, että miks tohon koko jut­tuun pitäs lait­taa joku tiet­ty pro­sent­ti, ku ne vois sitoa sen kaup­pa­hin­nan vaan johon­kin indek­siin. Joten­kin­han se pitää ottaa huo­mioon, että sopi­mus myyn­nis­tä teh­dään nyt, mut­ta itse kau­pat myöhemmin?

    Oon sitä miel­tä, että vapail­la mark­ki­noil­la ei syn­ny kar­tel­le­ja vaan sään­te­lyn suo­jas­sa. Tämä joh­tuu ehkä sii­tä miten sanan kar­tel­li ymmär­tää. On var­mas­ti ole­mas­sa mark­ki­noi­ta joi­hin ei tule kil­pai­lua, kos­ka se vaa­tii niin suu­ria panos­tuk­sia ver­rat­tu­na tuot­toi­hin, että sin­ne mah­tuu vaan yksi toi­mi­ja. Kui­ten­kin jos voi­tot kas­vaa tar­peeks isoiks, niin sil­loin­han sitä kil­pai­lu ilmes­tyy. Ihan nor­maa­lia markkinatoimintaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  129. En oikein tie­dä mik­si vai­vau­dun vään­tä­mään tätä rau­ta­lan­kaa ellei sinul­la ole mie­len­kiin­toa opis­kel­la ja ymmär­tää asioi­ta itse, vaan haluat vain elää mark­ki­naus­kos­sa­si, mut­ta men­köön tämän kerran. 

    Ole­te­taan, että minul­la on tont­ti, sinä haluat ostaa sen minul­ta , ton­til­le on ole­mas­sa mark­ki­na­hin­ta (tar­koit­taa, että halu­tes­sa­ni samal­la hin­nal­la voi­sin myy­dä ton­tin jol­le­kin muul­le­kin). Lisäk­si ole­te­taan, että niin kuin yleen­sä on, ris­ki­tön kor­ko (5%) on suu­rem­pi kuin inflaatio(3%). Vii­mei­se­nä ole­tuk­se­na, että olen edes hiu­kan ratio­naa­li­nen yksilö.

    Nyt, sovim­me hin­nak­si 100. Sit­ten ehdo­tat, että oikeas­taan haluai­sit teh­dä kau­pat vas­ta vuo­den kulut­tua, ja tar­joat inflaa­tio­ko­ro­tuk­sen hin­taan, joten tar­joat 103. Suos­tun­ko? No en tie­ten­kään. Etsin toi­sen osta­jan, joka mak­saa sen 100 heti, lai­tan rahat pank­kiin ja vuo­den kulut­tua minul­la on tilil­lä 105, mikä on sel­väs­ti enem­män kuin 103. Jos haluat, että suos­tun teke­mään kau­pan vuo­den kulut­tua, sinun pitää luva­ta mak­saa minul­le 105 vuo­den kuluttua.

    Toi­saal­ta en mä kyl­lä tajua, että miks tohon koko jut­tuun pitäs lait­taa joku tiet­ty pro­sent­ti, ku ne vois sitoa sen kaup­pa­hin­nan vaan johon­kin indek­siin. Joten­kin­han se pitää ottaa huo­mioon, että sopi­mus myyn­nis­tä teh­dään nyt, mut­ta itse kau­pat myöhemmin?”

    Toi­mi­vil­la mark­ki­noil­la se “joku indek­si” on kor­ko­ta­so. Sii­hen on ole­mas­sa erit­tän vah­vat fun­da­men­taa­lit syyt mik­si näin on, kuten yllä seli­tin. Ei mil­lään pahal­la, mut­ta tun­tuu vähän oudol­ta että näin perus­ta­van­laa­tui­sia mark­ki­noi­den toi­min­taan liit­ty­viä asioi­ta jou­tuu vään­tä­mään rau­ta­lan­gas­ta ihmi­sel­le, joka suh­tau­tuu niin­kin fanaat­ti­ses­ti mark­ki­noi­den vapau­teen kuin sinä.

    Oon sitä miel­tä, että vapail­la mark­ki­noil­la ei syn­ny kar­tel­le­ja vaan sään­te­lyn suojassa.”

    Hie­noi­nen semant­ti­nen tar­ken­nus. Täy­del­li­sil­lä mark­ki­noil­la ei syn­ny kar­tel­le­ja. Ongel­ma vain on sii­nä, että on suu­ri mää­rä syi­tä mik­si suu­ri osa mark­ki­nois­ta ei ole täy­del­li­siä. Keho­tan kään­ty­mään jon­kun kir­jan puo­leen, jon­ka nimes­sä on “mic­roeco­no­mics”.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  130. tcrown: Mä käsi­tin, että tos­sa dii­lis­sä se osta­ja ei halun­nu siir­tää kau­pan­te­ko­päi­vää, vaan myy­jä halus teh­dä sopi­muk­sen osta­jan kans­sa sii­tä, että tont­ti ja raha vaih­ta­vat omis­ta­jaa jos­kus myö­hem­min. Eli siis, että kau­pun­gil­la ei ollu mah­dol­li­suut­ta myy­dä sitä jol­le­kin muul­le, joka olis osta­nu sen heti. Tiet­ty jos kyse oli tos­ta sun kuvaa­mas­ta tilan­tees­ta niin ana­lyy­sis on ihan osu­va ja ymmär­rän sen ihan hyvin näil­lä­kin tie­doil­la­ni. Kii­tos kui­ten­kin selityksestä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.