Rakennetaan vain asemien ympärille

Muis­tin vir­kis­tä­mi­sek­si jul­kai­sen ohei­sen kir­joi­tuk­sen uudestaan.

Kolum­ni Suo­men Kuva­leh­des­sä 7/2008

Hel­sin­gin seu­dul­la oli­si täy­sin mah­dol­lis­ta päät­tää, että raken­ta­mi­nen on sal­lit­tua vain ase­mien ympä­ris­tös­sä. Raken­nus­maa ei lop­pui­si, radat pys­tyt­täi­siin rahoit­ta­maan. Ongel­mak­si muo­dos­tui­si vain ne maa­no­mis­ta­jat, joi­den mail­la raken­ta­mi­nen kiellettäisiin.

Yhdys­kun­ta­ra­ken­ne hajo­aa nopeam­min kuin kos­kaan, vaik­ka jok­seen­kin kaik­ki puhu­vat ehyen kau­pun­ki­ra­ken­teen puo­les­ta Ongel­ma on polt­ta­vin Hel­sin­gin seu­dul­la, mut­ta kos­kee myös mui­ta kas­va­via kau­pun­ke­ja. Nyt käsit­te­len kui­ten­kin vain Hel­sin­gin seu­tua, jos­sa rai­de­lii­ken­teel­lä on mer­kit­tä­vä rooli.

Teh­dään­pä aja­tus­koe. Entä jos kiel­let­täi­siin Hel­sin­gin seu­dul­la raken­ta­mi­nen kilo­met­riä kau­em­pa­na ase­mas­ta tai ratik­ka­py­sä­kis­tä, kuten on teh­ty monis­sa Sak­san kaupungeissa.

Riit­täi­si­kö rakennusmaa?

Ase­mien ympä­ris­tös­sä on pal­jon mah­dol­li­suuk­sia raken­taa lisää. Esi­mer­kik­si Man­kin sei­sa­ke Espoon ja Kirk­ko­num­men rajal­la on lähes käyt­tä­mä­tön. Aika pian raken­nus­maa kui­ten­kin lop­pui­si, ellei rai­tei­ta raken­net­tai­si lisää.

Hel­sin­gin seu­dul­la on sovit­tu raken­net­ta­vak­si 13 000 asun­toa vuo­des­sa. Tämä tar­koit­taa vähän yli mil­joo­naa ker­ros­ne­liö­met­riä. Raken­nus­maak­si pitäi­si muut­taa kol­me neliö­ki­lo­met­riä maa­ta vuo­des­sa. Täl­lai­nen 0,3:n alue­te­hok­kuus sal­lii vie­lä mel­ko pien­ta­lo­voit­tois­ta rakentamista. 

Teo­rias­sa kilo­met­rin etäi­syy­del­le ase­mas­ta on juu­ri noin kol­me neliö­ki­lo­met­riä. Teo­rias­sa, mut­ta vain teo­rias­sa riit­täi­si ottaa käyt­töön yksi ase­ma vuo­sit­tain. Emme ole raken­ta­mas­sa kos­ke­mat­to­mal­le pree­rial­le. Maas­to ja ole­mas­sa ole­va yhdys­kun­ta­ra­ken­ne rajoit­ta­vat raken­ta­mis­ta. Maa­ta on varat­ta­va lisäk­si työ­pai­koil­le, kau­poil­le ja kou­luil­le ja muul­le sel­lai­sel­le. Jou­tu­nem­me tyy­ty­mään sii­hen, että ase­maa koh­den uusia asun­to­ja voi­daan raken­taa 4000 – 5000 Kos­ka osa tuos­ta 13 000 asun­nos­ta voi­tai­siin toteut­taa täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­se­na, uut­ta rataa pitäi­si raken­taa noin kah­den ase­man ja nel­jän kilo­met­rin vuositahdilla. 

Tyy­pil­li­nen yhden ase­man lähiö voi­si olla Espoo­seen suun­ni­tel­tu noin 20 000 asuk­kaan His­tan pien­ta­loa­lue, jon­ka tule­van asu­jai­mis­ton liik­ku­mi­nen oli­si nykyis­ten suun­ni­tel­mien mukaan lähin­nä pel­kän hen­ki­lö­au­to­lii­ken­teen varas­sa. Jos toi­men­pi­de­pa­let­tiin ote­taan mukaan pika­ra­tik­ka, voi­daan yksi ras­kaan lii­ken­teen ase­ma kor­va­ta kol­mel­la pika­ra­ti­kan pysäkillä.

Raken­nus­maa ei siis lop­pui­si, vaik­ka raken­ta­mi­nen ase­mien ulot­tu­mat­to­miin kiel­let­täi­siin koko­naan. Uudis­ra­ken­ta­mis­ta ei voi­tai­si jakaa vuo­sit­tain tasai­ses­ti seu­dun kun­tien kes­ken vaan kun­nat jou­tui­si­vat jon­kin ver­ran vuo­rot­te­le­maan rakentamisessa.

Lop­pui­si­vat­ko rahat?

Van­taal­le suun­ni­tel­tu 18 kilo­met­rin kehä­ra­ta mak­saa noin 420 mil­joo­na euroa. Tämän mukaan nel­jä kilo­met­riä rataa ase­mi­neen mak­sai­si noin sata mil­joo­naa euroa. Luku on vähän ylä­kant­tiin, kos­ka len­to­ken­tän ali­tus nos­taa kehä­ra­dan hin­taa. Pela­taan var­man pääl­le ja läh­de­tään tuos­ta sadas­ta mil­joo­nas­ta euros­ta vuodessa.

Sata mil­joo­naa euroa on pal­jon, jos sitä ver­taa kir­jas­ton bud­jet­tiin tai nii­hin mität­tö­miin sum­miin, joi­den kans­sa bud­jet­ti­raa­mei­hin sido­tut minis­te­rit aska­roi­vat, mut­ta vähän, jos sitä ver­taa asun­to­ra­ken­ta­mi­sen kustannuksiin. 

Hel­sin­gin seu­dul­le suun­ni­tel­tu asuin­ra­ken­ta­mi­nen mak­saa pari mil­jar­dia euroa vuo­des­sa. Lisäk­si tule­vat maa­no­mis­ta­jil­le mak­set­ta­vat sato­jen mil­joo­nien euro­jen ton­tin­hin­nat. Asun­to­tuo­tan­non kus­tan­nuk­siin ver­rat­tu­na sata mil­joo­naa on alle vii­si pro­sent­tia koko­nais­sum­mas­ta. Luu­li­si ase­man lähei­syy­den nos­ta­van asun­to­jen arvoa tätä enemmän.

Pää­kau­pun­ki­seu­dun kun­nal­lis­po­lii­ti­kot eivät täs­tä ilah­du, mut­ta minus­ta val­tion rahaa ei tar­vi­ta kau­pun­ki­seu­dun sisäis­tä lii­ken­net­tä pal­ve­le­viin ratoi­hin. Rahat tulee periä raken­nusoi­keu­des­ta. Sata euroa neliöl­tä ei ole raken­nusoi­keu­des­ta pää­kau­pun­ki­seu­dul­la pal­jon mitään. Espoo peri Suur­pel­lon alu­eel­ta maa­no­mis­ta­jil­ta raken­nusoi­keu­des­ta 240 euroa neliöl­tä, vaik­ka alue on syr­jäs­sä rai­de­lii­ken­tees­tä. Maa­no­mis­ta­jien haluk­kuut­ta mak­saa var­maan­kin lisäi­si, jos pidet­täi­siin kiin­ni sii­tä, ettei ilman rataa ei sai­si raken­taa lainkaan. 

Teki­si­kö täl­lai­nen rato­jen raken­ta­mis­vel­voi­te asu­mi­ses­ta kal­liim­paa? Nos­taa­ko Espoon kau­pun­gin Suur­pel­lon maa­omis­ta­jil­ta peri­mä 240 euroa neliöl­tä asun­to­jen hin­taa Suur­pel­los­sa? Raken­nus­lii­ke myy asun­not eni­ten tar­joa­vil­le eikä osta­jien mak­su­ha­luk­kuu­teen vai­ku­ta mitään se, pal­jon­ko miten voit­to jae­taan raken­nus­liik­keen, kau­pun­gin ja maa­no­mis­ta­jien kes­ken. Samas­ta syys­tä asu­mi­ses­ta ei tuli­si kal­liim­paa, vaik­ka maa­no­mis­ta­jat pan­tai­siin mak­sa­maan rai­teet. Jos tämä vaa­ti­mus hidas­tai­si raken­ta­mis­ta, se nos­tai­si kyl­lä asun­to­jen hin­to­ja ja vuo­kria koko seudulla. 

Ei sitä pait­si kan­na­ta tui­jot­taa pel­käs­tään rai­tei­den raken­ta­mi­sen kus­tan­nuk­siin. Jos ei raken­ne­ta rai­tei­ta, pitää raken­taa tei­tä ja park­ki­paik­ko­ja. His­tan suun­ni­tel­mat ja muu raken­ta­mi­nen sil­lä suun­nal­la mer­kit­se­vät toteu­tues­saan Turun­väy­län tuk­keu­tu­mis­ta. Moot­to­ri­tien raken­ta­mi­nen kah­dek­san­kais­tai­sek­si ei ole hal­paa, eikä se edes riit­täi­si. Tuk­koon mene­vät myös kehä­tiet ja Huo­pa­lah­den­tie Turun­väy­län Hel­sin­gin päässä. 

Oli­si­ko tämä oikeidenmukaista?

Vaik­ka vaa­ti­mus pan­na maa­no­mis­ta­jat mak­sa­maan radat voi­si ensin kuo­hut­taa mie­liä, mak­sa­maan jou­tu­vat oli­si­vat tari­nan onnek­kai­ta, kos­ka sai­si­vat mail­leen kai­ken seu­dun raken­nusoi­keu­den. Huo­nom­min kävi­si nii­den, joi­den maat eivät satu ole­maan min­kään rata­hank­keen var­rel­la. He ovat aika­naan peri­neet vil­ja­van pel­lon ja huo­maa­vat omis­ta­van­sa taas pel­kän pellon.

Tähän on kak­si rat­kai­sua. Joko maan arvo tasa­taan maa­no­mis­ta­jien kes­ken tai asias­ta ei välitetä. 

Toron­tos­sa on kau­pun­gin ympä­ril­le muo­dos­tet­tu vih­reä vyö, joka on käy­tän­nös­sä raken­nus­kiel­los­sa. On pää­tet­ty, ettei urbaa­ni asu­tus saa levi­tä sin­ne vaan alue vara­taan maa- ja met­sä­ta­lou­del­le. Uuden­maan maa­kun­ta­hal­li­tuk­sen opin­to­mat­kal­la kysyin vir­ke­mie­hil­tä, onko tämä kor­vat­tu joten­kin maa­no­mis­ta­jil­le. Ei kuu­lem­ma ole. Ei ole kos­kaan luvat­tu­kaan, että sin­ne sai­si raken­taa. Ei lot­to­voi­tos­ta haa­veil­leel­le­kaan kor­va­ta pet­ty­mys­tä.

Nyky­käy­tän­tö on itse asias­sa täy­sin epä­oi­keu­den­mu­kai­nen teh­des­sään toi­sis­ta uppo­rik­kai­ta ja jät­täes­sään toi­set nuo­le­maan näppejään. 

Onko vää­ryys, jos pel­to­maan arvo ensin sata­ker­tais­tuu ja palaa sit­ten ennal­leen? Ei sen kan­nal­ta, joka on omis­ta­nut koko tämän ajan, mut­ta kyl­lä sen onnet­to­man kan­nal­ta, joka on sen sata­ker­tai­sel­la hin­nal­la ostanut.

Tont­ti­maan yhteen­las­ket­tu arvo ei ale­ne, jos raken­nusoi­keus kes­ki­te­tään alu­eel­li­ses­ti. Pikem­min­kin maan yhteen­las­ket­tu arvo nousee. Sik­si ei pitäi­si olla yli­voi­mais­ta löy­tää tähän oikeu­den­mu­kais­ta rat­kai­sua, jos tah­toa on. Kai­kis­sa kun­nis­sa tätä tah­toa ei ole. Mik­si se His­tan vähän omi­tui­sen muo­toi­nen suun­nit­te­lua­lue­kin nou­dat­taa niin tar­kas­ti maanomistusrajoja?

Kai­ken raken­ta­mi­sen kes­kit­tä­mi­nen ase­mien lähei­syy­teen oli­si siis pääkau­punki­seu­dul­la mah­dol­lis­ta, se oli­si rahoi­tet­ta­vis­sa ja sii­hen oli­si löy­det­tä­vis­sä rat­kai­su, joka oli­si aina­kin yhtä oikeu­den­mu­kai­nen kuin on nykyi­nen arpa­jai­sia muis­tut­ta­va kaavoituskäytäntö.

Nyt on hyvä las­kea edes toi­nen jal­ka maa­han. Var­maan on toi­min­to­ja, joi­den ei tar­vit­se sijai­ta ase­mien lähel­lä. Mah­tuu kau­pun­kiin toki jon­kin ver­ran kah­den auton stra­te­gi­aan perus­tu­vaa eril­li­sa­su­mis­ta­kin, kun­han sitä ei ole lii­kaa. Autoi­le­vat talou­det­kin hyö­ty­vät rai­teis­ta, kos­ka pää­se­vät suju­vas­ti eteen­päin, kun suu­ri osa mat­kus­ta­vai­sis­ta käyt­tää junaa. Sik­si oli­si oikeu­den­mu­kais­ta periä kai­kes­ta asuin­ra­ken­ta­mi­ses­ta mak­sua lii­ken­nein­fra­struk­tuu­rin rahoittamiseen. 

9 vastausta artikkeliin “Rakennetaan vain asemien ympärille”

  1. Artik­ke­li­si antaa aihet­ta poh­jois­mai­seen ver­tai­luun. Oslos­sa kier­tää asu­tet­tua aluet­ta Oslo­mar­kak­si kut­sut­tu met­sä­alue, joka on rau­hoi­tet­tu eri­tyis­lain­sää­dän­nöl­lä yksi­no­maan vir­kis­ty­sa­lu­eek­si. Ruot­sis­sa taas uusia asui­na­luei­ta ei saa suun­ni­tel­la, jol­lei kaa­voi­tusa­lu­eel­le ole jo val­miik­si jouk­ko­lii­ken­neyh­teyt­tä kor­kein­taan 1/2 kilo­met­rin säteellä.

  2. Lop­pui­si­vat­ko rahat?

    Van­taal­le suun­ni­tel­tu 18 kilo­met­rin kehä­ra­ta mak­saa noin 420 mil­joo­na euroa.”

    Erään ihan toi­sen asian yhtey­des­sä jou­duin tar­kis­ta­maan kuin­ka suu­ret oli­vat nuo muu­ta­man vuo­den takai­set For­tu­min joh­ta­jien optiot. Vaik­ka nämä asia eivät miten­kään lii­ty toi­siin­sa niin mie­len­kiin­toi­nen mit­ta­kaa­va­tar­kis­tus kui­ten­kin. Itse käy­tän usein tuon kal­tai­sia jut­tu­ja ver­taa­maan ja jos­kus käy­tän las­ku­ko­net­ta jako­las­kui­hin niin näkee pal­jon­ko on hen­keä koh­ti — oli sit­ten kysy­mys mak­sa­jis­ta tai hyö­ty­jis­tä niin tuo per nup­pi kus­tan­nus alkaa olla sel­lai­nen jon­ka suu­ruu­den tai koh­tuu­li­suu­den hel­pos­ti itse­kin ymmärtää. 

    Minun tar­kis­tus­te­ni mukaan ne optiot mak­soi­vat For­tu­mil­le n 500 mil­joo­naa euroa sinä vuon­na. Sit­ten voi itse kukin miet­tiä onko tuo 18 km radan raken­ta­mi­nen hal­paa vai kal­lis­ta 😉 Ja kuin­ka moni ihmi­nen sii­tä hyö­tyi­si paran­tu­nee­na ja tehos­tu­nee­na jul­ki­se­na liikenteenä.

  3. Kir­joi­tat, että “jok­seen­kin kaik­ki puhu­vat ehyen kau­pun­ki­ra­ken­teen puo­les­ta”. Ikä­vä kyl­lä pää­mi­nis­te­ri kuu­luu äänek­kää­seen vähem­mis­töön. Espoos­sa pitä­mäs­sään puhees­sa Van­ha­nen julis­taa ole­van­sa “hajau­te­tun yhdys­kun­ta­ra­ken­teen — haja­kes­ki­te­tyn mal­lin kannattaja”. 

    Puhees­sa on myös näp­pä­rä olki­nuk­ke­väi­te tii­viin kau­pun­ki­ra­ken­teen puo­les­ta­pu­hu­jia vas­taan: “Olen havain­nut, että jul­ki­suu­teen syö­te­tään totuu­te­na ideo­lo­gi­aa, jon­ka mukaan ilmas­ton­muu­tok­sen nimis­sä luon­non­lä­hei­nen pien­ta­loa­su­mi­nen, väl­jä kaa­voi­tus ja yksi­tyi­sau­ton käyt­tö oli­si­vat suu­rim­mat esteet Suo­men tiel­lä ilmas­ton­muu­tok­sen mal­li­maak­si. Tämä ideo­lo­gia on vail­la poh­jaa ja suo­raan sanot­tu­na täyt­tä puppua.” 

    Aje­taan vaan sin­ne His­taan sähköautoilla!

    Van­ha­sen koko puhe:
    http://www.vn.fi/ajankohtaista/puheet/puhe/fi.jsp?oid=236692

  4. Van­ha kom­ment­ti­ni tai­si havi­ta johon­kin joten täs­sä pää point­ti uudes­taan. Siel­lä mis­sä suu­rin hyoty täs­tä pää­tok­ses­ta saa­tai­siin, esim Espoos­sa, pai­kois­sa jois­sa vie­lä on myos täy­sin raken­ta­ma­ton­ta maa­ta pal­jon, lain­sää­dän­toä on kaik­kein han­ka­lin­ta saa­da lapi kos­ka nois­sa pai­kois­sa pai­kal­lis poli­tiik­ka on pai­kal­lis maa­no­mis­ta­jien hal­lus­sa, ja täl­läi­nen sään­te­ly tar­koit­tai­si omai­suu­den arvon las­kua suu­rim­mal­le osal­ta näis­ta hen­ki­lois­tä, sik­si he eivät tähän läh­de. Toi­sin sanoen pai­kal­lis­val­taa on Suo­mes­sa lii­kaa jos tal­lai­sia pää­tok­sia halu­taan pys­tya teke­maan, asia esim Toron­to­sa on toi­sin, siel­la osa­val­tion ja suu­rem­man yksi­kon val­ta on suu­rem­pi kuin pai­kal­lis poli­tii­kan jol­loin täl­läi­set pää­tok­set voi­daan vie­dä lapi. Jos siis täl­läi­sia suu­rem­paa aluet­ta kos­ke­via lake­ja halu­taan lapi, pitää edus­kun­nan vähen­taa paikallisvaltaa(tilanne vah­vas­ta pai­kal­lis­hal­lin­nos­ta on myos sama USAs­sa, sik­si hajau­tu­nut kau­pun­ki­ra­ken­ne USAs­sa, syy­nä ei niin­kaan tyh­mat kansalaiset).

  5. En ole kyl­lä ihan vakuut­tu­nut. “Tam­pe­reen verran”
    rato­jen var­sil­le raken­ta­mi­nen kuul­los­taa tule­vai­suu­den työ­läisg­he­toil­ta, tai ghet­toa­su­mi­sel­ta yli­pää­tään, joka ei vält­tä­mät­tä vedä puo­leen­sa asu­mis­viih­ty­vyy­den kan­nal­ta. Asu­mi­nen on muu­ta­kin, kuin vain väli­las­ku työ­päi­vien välil­lä. Asu­mis­viih­ty­vyys on tär­ke­ää ja vähen­tää osal­taan esim. ter­vey­son­gel­mia. Eikös radan­var­ret ole jo aika lail­la täy­siä muutenkin?

    Aja­tus lii­ken­teen suju­vuu­des­ta on ihan hyvä sinän­sä, mut­ta ei kaik­ki ihmi­set halua muut­taa asu­maan muu­ra­hais­ke­koi­hin, jon­ka vie­res­sä kolis­te­lee päi­vät pit­kät junia. Istu­taan samois­sa sisä­pi­hois­sa, kuin sil­lit pur­kis­sa ja piho­ja koris­taa kor­kein­taan muu­ta­ma kuo­le­maa teke­vä puu. Tämä­kö on vih­re­ää ajattelua? 

    Voi­han hyvää jul­kis­ta lii­ken­net­tä­kin kehit­tää esim. otta­mal­la kaa­voi­tuk­ses­sa se jo huo­mioon. Sil­loin joka käm­pän ei tar­vi olla met­ron tai juna­ra­dan vie­res­sä, vaan mat­kaa voi jat­kaa ratikalla/bussilla aivan kuten nyky­ään, mut­ta isom­mas­sa mit­ta­kaa­vas­sa. Ja bus­sien käyt­tö­voi­mak­si vih­re­ää ener­gi­aa, niin pää­sem­me taas jokai­nen omil­le pihoi­lem­me, jos­sa on jopa hie­man puu­tar­han tyn­kää ja puis­toa. Ja ehkä jopa omaa rauhaa.

  6. Voi­han hyvää jul­kis­ta lii­ken­net­tä­kin kehit­tää esim. otta­mal­la kaa­voi­tuk­ses­sa se jo huo­mioon. Sil­loin joka käm­pän ei tar­vi olla met­ron tai juna­ra­dan vie­res­sä, vaan mat­kaa voi jat­kaa ratikalla/bussilla aivan kuten nyky­ään, mut­ta isom­mas­sa mittakaavassa.”

    Vaih­dot kul­ku­vä­li­nees­tä toi­seen hidas­taa ja han­ka­loit­taa mat­kaa, ja sik­si vaih­dol­li­set yhtey­det kerää huo­nos­ti mat­kus­ta­jia. Asi­aa ei auta että Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on vaih­ta­mi­nen toteu­tet­tu kes­ki­mää­rin päin honkia.

  7. Hyvä “tpyy­luo­ma”.

    Onko tehok­kuus ja kel­lo ainoa mit­ta­ri, jol­la mita­taan elä­män laa­tua? Mui­ta­kin mit­ta­rei­ta löytyy.

    Oli­si­ko mitään esim. elä­män laa­tu ja pyr­ki­mys sel­lai­seen elä­mi­seen, jos­sa voim­me kaik­ki olla myös työ­ajan jäl­keen? Oli se sit­ten “radan var­rel­la” tai ei.

    Jos koh­ta perus­tel­laan “hyvä elä­mä” pel­käs­tään nopeu­del­la ja tehok­kuu­del­la, voi­daan aiheel­li­ses­ti kysyä, onko täs­sä lain­kaan vih­rei­tä arvo­ja ollenkaan?

  8. Pyy­luo­ma vas­taa Kou­vol­le, että kom­men­toin vain näke­mys­tä hyväs­tä jul­ki­ses­ta lii­ken­tees­tä. Toki jos on sitä miel­tä että kor­keam­pi väes­tö­ti­heys tar­koit­taa kes­ki­mää­rin huo­nom­paa ympä­ris­töä jol­lain laa­tusei­koil­la, niin sit­ten on syy­tä­kin unonh­taa hyvä jouk­ko­lii­ken­ne. Minä en vaan ole havain­nut min­kään­lais­ta yhteyt­tä aina­kaan Hel­sin­gin seu­dul­la väe­sö­ti­hey­den ja alu­een viih­ty­vyy­den välil­lä, ne ankeim­mat beto­ni­lä­hiöt esi­mer­kik­si ovat aika har­vaa rakentamista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.