Oden vaaliohjelma (10) Helsinki tuottamaan markkinaehtoisia vuokra-asuntoja

Kun Jät­kä­saa­reen raken­ne­taan 1 500 ARA-asun­toa ja kun näi­den vuo­kra alit­taa mark­ki­na­vuo­kra­ta­son 500 eurol­la asun­toa koh­den, ARA-asuk­kai­den saa­ma hyö­ty on vuo­des­sa yhdek­sän mil­joo­naa euroa. Posi­tii­vi­seen dis­kri­mi­naa­tioon käy­tet­tä­vät rahat koh­den­tu­vat minus­ta itse ongel­maan tehokkaammin.

Näi­tä raho­ja ei voi kui­ten­kaan ver­ra­ta. Vaik­ka ARA-asuk­kaat hyö­ty­vät yhdek­sän mil­joo­naa, kau­pun­ki ei mene­tä tont­ti­tu­loi­na yhdek­sää mil­joo­naa vaan olen­nai­ses­ti vähemmän.

Tämä tar­koit­taa, että kau­pun­ki saa tont­ti­vuo­kria kovan rahan vuo­kra-asun­nois­ta lii­an vähän. Miten näin voi olla, vaik­ka vuo­krat kil­pai­lu­te­taan? Jat­ka luke­mis­ta “Oden vaa­lioh­jel­ma (10) Hel­sin­ki tuot­ta­maan mark­ki­naeh­toi­sia vuokra-asuntoja”

Täydellinen ja monopolistinen kilpailu

Ole­te­taan, että pys­tyt val­mis­ta­maan jotain tuo­tet­ta hin­taan P. Niin kau­an kuin mark­ki­na­hin­ta Pm >P, sinun kan­nat­taa val­mis­taa tuo­tet­ta ja pan­na ero­tus Pm‑P tas­kuusi. Lisä­tuo­tan­to toi­saal­ta alen­taa mark­ki­na­hin­taa, mut­ta sinun kan­nat­taa edel­leen jat­kaa val­mis­tus­ta, kun­nes Pm las­kee tasol­le P, jon­ka jäl­keen et tie­naa mitään. Näin täy­del­li­ses­sä kil­pai­lus­sa, jos­sa se,mitä sinä teet, ei vai­ku­ta hin­taan mitään, kos­ka olet niin pie­ni vai­kut­ta­ja markkinoilla.

Mono­po­lis­ti­ses­sa kil­pai­lus­sa ole­tat, että hin­ta riip­puu sii­tä pal­jon­ko itse tuo­tat mitä teet. Jos vaih­toeh­to­na­si on tuot­taa sata kap­pa­let­ta niin, että jokai­nen kap­pa­le tuot­taa voit­toa 50 euroa eli yhteen­sä 5000 euroa tai 120 kap­pa­let­ta niin, että jokai­nen tuot­taa voit­toa 40 euroa eli yhteen­sä 4800 euroa, kan­nat­taa tuot­taa mie­luum­min vähem­män, vaik­ka ne vii­mei­set kak­si­kym­men­tä­kin oli­si­vat olleet sinän­sä kan­nat­ta­via (tuot­ta­neet voit­toa 40 euroa kap­pa­leel­ta) Tämän takia mono­po­lis­ti­nen kil­pai­lu joh­taa tehottomuuteen.

Minus­ta näyt­tä sil­tä, että raken­nut­ta­jat vähen­tä­vät Hel­sin­gis­sä raken­ta­mis­ta, vaik­ka lepää­mään lai­te­tut hank­keet oli­si­vat itses­sään olleet kan­nat­ta­via. Jos ne näin käyt­täy­ty­vät, kil­pai­lu­ti­lan­ne on mono­po­lis­ti­nen. Tähän jul­ki­sen val­lan tulee puut­tua. Alal­le on saa­ta­va lisää toi­mi­joi­ta, vaik­ka sit­ten puh­tai­ta kei­not­te­li­joi­ta, jot­ka tyy­ty­vät pie­nem­pään voit­toon kuin nykyi­set rakennuttajat.

Yksin­ker­tai­sin­ta kui­ten­kin oli­si, että kau­pun­gin oma raken­nut­ta­jaor­ga­ni­saa­tio ATT ryh­tyi­si kar­tel­lin­mur­ta­jak­si. Sil­tä on nyt kiel­let­ty tuot­ta­mas­ta kovan rahan omis­tusa­sun­to­ja. Tämä kiel­to tulee purkaa.

Vie­lä yksin­ker­tai­sem­paa oli­si lait­taa ton­tin­luo­vu­tuseh­toi­hin ehto sii­tä mil­loin raken­nuk­sen on olta­va val­mis ja lii­tet­tä­vä tähän ehtoon asian­mu­kai­set sanktiot.

Perheasunnot

Hel­sin­gin Sano­mat kir­joit­taa, että ker­ros­ta­lo­jen raken­ta­mi­nen hii­puu Hel­sin­gis­sä. Yhte­nä syy­nä tähän esi­te­tään, että kau­pun­ki vaa­tii asun­to­jen kes­ki­kook­si 75 neliö­tä, jot­ta kau­pun­kiin tuli­si myös per­hea­sun­to­ja. Nämä eivät kuu­lem­ma käy kau­pak­si. Pie­nil­le asun­noil­le oli­si kyl­lä kysyntää.

Jos asun­not eivät mene kau­pak­si, on hin­ta lii­an kor­kea. Olen täy­sin vakuut­tu­nut, että iso­jen­kin asun­to­jen koh­dal­la mark­ki­na­hin­ta ylit­tää reip­paas­ti raken­ta­mis­kus­tan­nuk­set. Tuo mää­räys on teh­ty vaka­vis­saan eikä sii­tä olla tin­ki­mäs­sä. Hel­sin­gis­tä ei halu­ta sink­ku­jen kau­pun­kia. Se kan­nat­taa ottaa huo­mioon, kun tekee tar­jouk­sia ton­teis­ta. Jat­ka luke­mis­ta “Per­hea­sun­not”