Kaik­ki eivät ilmeis­es­ti muista tari­naa itäväylän bus­sikaistoista, jot­ka tuli­vat ennen metroa ja jot­ka metron tulon jäl­keen tietysti poistettiin.

Tilanne Itäväyläl­lä oli lähin­nä kaoot­ti­nen, kos­ka autoli­iken­teen määrä oli kas­vanut nopeasti ja tie meni täysin tukkoon.Matka henkilöau­tol­la Puoti­las­ta keskus­taan kesti ruuhkas­sa 40 min­u­ut­tia ja bus­sil­la paljon pitem­pään. Kos­ka bussi9 oli vielä hitaampi, kan­nat­ti käyt­tää autoa, vaik­ka se tietysti lisäsi ruuhkaa. Asia ratkaisti­in bus­sikaistoille, joi­ta autoil­i­jat vas­tus­ti­vat jyrkästi.

Kun bus­sikai­stat tuli­vat, bus­sil­la pääsi niin paljon nopeammin,että moni siir­tyi autos­ta bus­si­in. Tämä johti siihen, että myös autoli­ikenne nopeu­tui bus­sikaisto­jen ansios­ta. Jat­ka lukemista “Itäväylän bus­sikai­stat ja Kehä I”

Torstaina postaa­mas­sani artikke­lis­sa Kylä­nauha parem­pi kuin Van­hasen him­meli jouduin vain arvaile­maan, mil­laista kaupunki­mallia Päämin­is­teri Mat­ti Van­hanen tavoittelee.Tämän päivän Hesaris­sa hän piirtää itse himmelinsä:

En siis arvan­nut ihan väärin.

Kovin outo oli hänen taloudelli­nen perustelun­sa hajakeskitetylle mallille: “Metron varaan rak­en­ta­mal­la ei saa­da myöskään asun­to­jen hin­to­ja alas. En ole huo­man­nut, että metro­ma­llis­sa syn­tyy hal­paa asuntotuotantoa.”

Asun­to­jen hin­nat määräy­tyvät markki­noil­la ja hei­jas­ta­vat asun­non osta­jien pref­er­ensse­jä. Se, ettäa­sun­nos­ta metroase­man lähel­lä mak­se­taan enem­män kuin him­melin perukoil­la, ker­too, että näitä asun­to­ja arvoste­taan enem­män. Ei kai niistä muuten enem­pää mak­set­taisi? Jat­ka lukemista “Van­hanen piir­si itse himmelinsä”

New Orleans on vast’ikää selvin­nyt hur­rikaani Gus­tavista, kun Kuuban ja Flori­dan välis­sä Han­na on äitynyt hur­rikaanin mit­taan. Keskel­lä Atlant­tia kohti länt­tä kiire­htii Hur­rikaani Ike (sic!) ja Cap Ver­den saarten luona on muo­dos­tunut troop­pinen mata­la­paine nro kymme­nen, jolle ei vielä ole annet­tu J:llä alka­vaa nais­ten nimeä, mut­ta senkin ennuste­taan kehit­tyvät hur­rikaaniksi . Kak­si pienem­pää yri­tys­tä on USA:n itäpuolel­la, mut­ta niiden ennuste­taan jäävän suutareiksi.

Ilmas­ton­muu­tok­sen tuo­ma merive­den läm­pen­e­m­i­nen tekee hur­rikaanikaud­es­ta rajum­man ja pitem­män ja ulot­taa niiden riskin kauem­mas pohjoiseen. Mil­laista on 30 vuo­den kuluttua?

Jos omi­s­tat Talon Flori­das­sa, myy.

Kat­so tilanteen kehitystä:

http://www.nhc.noaa.gov/

Joku sanoi aiem­mis­sa viestiketjuis­sa, ettei talous­te­o­reet­ti­nen tarkastelu sovi taide­poli­ti­ikkaan lainkaan. Kult­tuuripoli­ti­ikkaa ei var­maankaan kan­na­ta suun­nitel­la talous­te­o­ri­oista käsin, mut­ta kyl­lä sitä voi tarkastel­la. Fysi­ik­ka ei pysty selit­tämään kimalaisen lentoa, mut­ta se ei ole syy tode­ta, että kimalaisen lento kuu­luu toiseen todel­lisu­u­teen. Päin­vas­toin, se, että kimalainen kuitenkin lentää, tekee asi­as­ta mielenkiintoisen .

Talous­teo­ria nimit­täin pystyy selit­tämään melkein kaiken inhimil­lisen. Sen takia sen avul­la ei toisaal­ta voi ratkaista oikein mitään, kos­ka melkein mitä mielipi­det­tä hyvän­sä voi perustel­la talous­te­o­ri­oil­la. On hyvää aivovoimis­telua yrit­tää perustel­la omat mielip­i­teet edes itselleen. Jat­ka lukemista “Talousti­eteet ja taide-elämykset”

Kansan­talousti­eteen käsite kulut­ta­jan yli­jäämä on min­ulle eräs tapa perustel­la kult­tuurin tukea — tai siis osaa siitä. Kuvitelka­amme, että jokin tele­vi­siokana­va rahoit­taisi toim­intansa sil­lä, että kulut­ta­jat mak­saisi­vat jokaises­ta ohjel­mas­ta erik­seen. Sil­loin siis suosit­tu­jen ohjelmien lähet­tämi­nen kan­nat­taisi ja muiden ei. Vaan voi myös käy­dä niin, että lähet­tämät­tä jäisi ohjel­ma, jon­ka kat­somis­es­ta koitu­va hyö­ty (utili­teet­ti) on suurem­pi kuin ohjel­man kokonaiskustannukset.

Olete­taan, että kat­so­jien mak­suhalukku­us määräy­tyy oheisen käyrän mukaan. Osa halu­aa ehdot­tomasti nähdä ohjel­man ja on valmis mak­samaan siitä melko paljon, toisille se taas on jok­seenkin yhden­tekevä. Voi kat­soa, mut­ta ei paljon mak­sa. Jos kaik­ki voisi­vat nähdä ohjel­man, kat­so­jille koitu­va kokon­aishyö­ty on käyrän ja akselien rajaa­man alueen pin­ta-alan kokoinen. Jos tuo pin­ta-ala ylit­tää ohjel­man kokon­aiskus­tan­nuk­set, ohjel­man esit­tämi­nen olisi kansan­taloudel­lis­es­ti järkevää. Mut­ta miten tele­vi­sioy­htiömme saisi omansa pois? Jat­ka lukemista “Kulut­ta­jan ylijäämä”

Min­is­teri Hyssälä suun­nit­telee lääke­laitok­sen siirtämistä uudelleen organ­isoin­nin yhtey­dessä Oulu­un tai Kuo­pi­oon ja Mari Kivinie­mi tiet­tävästi kaavailee Tilas­tokeskuk­sen siirtämistä yleen­sä vain pois Helsingistä.

Helsingille ei var­maankaan pitäisi olla mitään sitä vas­taan, että val­tion työ­paikat tekevät tilaa yhteisövero­ja mak­sav­ille yri­tys­ten työ­paikoille, mut­ta noiden laitosten kannal­ta muut­to on vähin­täänkin han­kala. Henkilökun­ta ei muu­tos­ta ihas­tu. Jat­ka lukemista “Asiantun­ti­joiden alueel­lis­t­a­mi­nen on vaikeaa”