Kylänauha parempi kuin Vanhasen himmeli

Palaan edel­leen kau­pun­ki­suun­nit­te­luun pää­mi­nis­te­ri Van­ha­sen Espoo-puheen innoittamana.
Van­ha­nen halusi sen mukaan jon­kin­lais­ta kehys­kun­tien ver­kot­tu­mis­ta pahan Hel­sin­gin vas­ta­pai­nok­si; Hel­sin­gin, jos­sa ihmis­po­loi­set pako­te­taan asu­maan tyl­sis­sä kerrostaloissa.

Jo artik­ke­lis­sa tii­vis mut­ta har­va sanoin,että minun ihan­tee­ni on kau­pun­ki, joka koos­tuu tii­viis­tä kau­pun­ki­ky­lis­tä, joi­den välis­sä on kun­non vihe­ra­luei­ta. Kylän on olta­va asu­kas­lu­vul­taan riit­tä­vän iso, jot­ta se yllä­pi­täi­si esi­mer­kik­si kou­lua ja kun­nol­lis­ta kaup­paa. Ne ovat vält­tä­mät­tö­miä kylän oma­va­rai­suu­den kan­nal­ta. Kylän on olta­va pin­ta-alal­taan riit­tä­vän pieni,jotta se toi­mi­si myös jalan­ku­lun varas­sa. Noin 200 heh­taa­ria on ehkä maksimikoko.

Kah­teen­sa­taan heh­taa­riin mah­tuu asuk­kai­ta nel­jäs­tä tuhan­nes­ta kah­teen­kym­me­neen tuhan­teen. Nel­jä tuhat­ta syn­tyy noin 0,1 alue­te­hok­kuu­del­la (las­ket­tu­na ilman muu­ta raken­ta­mis­ta kuin asun­to­ja) ja 20000 asu­kas­ta Jät­kä­saa­ren tehokkuudella.

Täs­sä ei var­maan­kaan ole ero Van­ha­sen aja­tuk­siin, pait­si, että hän näyt­tää suo­si­van myös pie­niä asu­tus­läm­pä­rei­tä, jois­sa ei ole mitään pal­ve­lu­ja ja jois­ta lap­set on vie­tä­vä kou­luun autol­la. Asuk­kaat eivät tuol­lai­sia eris­ty­sa­luei­ta kai­paa, maa­no­mis­ta­ja voi kai­va­ta asuk­kai­ta. Toi­nen ero saat­taa olla sii­nä, että minä haluan kylien väliin kun­non vihe­ra­luei­ta, Van­ha­sen aja­tuk­sis­ta pil­kis­tää aja­tus, ettei mitään raken­ta­mi­sel­ta suo­jel­tu­ja aluei­ta olisi.

Ei ole yhden­te­ke­vää, miten nuo kau­pun­ki­ky­lät sijait­se­vat toi­siin­sa näh­den. Van­ha­sen puheis­ta olen ymmär­tä­nyt että anar­kis­ti­ses­ti, kuin hau­li­kol­la ampuen, kos­ka kaik­kial­le on voi­ta­va raken­taa. Kun täl­lai­seen mal­liin lait­taa myös tie­ver­kon, jos­sa jokai­ses­ta kyläs­tä on pääs­tä­vä jokai­seen, lop­pu­tu­lok­sek­si tulee kuvan mukai­nen him­me­li. Sen huo­no­na puo­le­na on,ettei lii­ken­net­tä ole hoi­det­ta­vis­sa jul­ki­sel­la lii­ken­teel­lä, kos­ka lii­ken­ne­vir­rat hajau­tu­vat ja vuo­ro­vä­leis­tä tulee niin pit­kät, ettei sel­lais­ta jak­sa odottaa.

Täl­lai­ses­sa kau­pun­ki­mal­lis­sa lii­ken­net­tä on tol­kut­to­man pal­jon. Kyse ei ole vain ilmas­tos­ta, vaan lii­ken­teen vaa­ti­mas­ta tilas­ta, melus­ta ja ruuh­kis­ta. Kylien pal­ve­li­ta­so jää huo­nok­si, kos­ka ne eivät tosia­sias­sa voi käyt­tää ris­tiin tois­ten­sa pal­ve­lu­ja vaan pal­ve­lut siir­ty­vät jät­ti­mäi­siin kauppakeskuksiin.

Pal­jon elin­voi­mai­sem­pia kylis­tä tulee, jos ne yhdis­te­tään säteit­täi­sik­si ja kehä­mäi­sik­si nau­hoik­si. Juna, met­ro tai pika­ra­tik­ka kul­kee nii­den läpi ja ase­ma on kylän kes­kel­lä, jos­sa on myös kau­pat ja ehkä koulukin.

Nau­ha­ky­liin tulee parem­pi pal­ve­lu­ta­so, kos­ka ne voi­vat käyt­tää ris­tiin tois­ten­sa pal­ve­lu­ja ja käy­dä töis­sä. Vaik­ka Van­ha­nen kuin­ka halu­aa omiin kyliin­sä työ­paik­ko­ja, nii­tä ei sin­ne tule, kuten ei Espoon suur­pel­toon­kaan, kos­ka kylien saa­vu­tet­ta­vuus on huo­no ja kos­ka on aivan epä­rea­lis­tis­ta, että molem­mat puo­li­sot sai­si­vat työ­pai­kan samas­ta kyläs­tä. Nau­ha­kau­pun­gis­sa kylis­tä toi­seen pää­see hel­pos­ti kuin his­sil­lä ker­rok­ses­ta toi­seen. lap­set­kin pää­se­vät. Jos omas­sa kyläs­sä on vain ala-aste, ylä­as­teel­le ja lukioon pää­see hel­pos­ti rati­kal­la. Vuo­ro­vä­lit ovat tiheät, kos­ka sama ratik­ka pal­ve­lee koko nauhaa.

Olen piir­tä­nyt kylä­nau­han vie­reen myös tien, kos­ka toi­mi­va nau­ha tar­vit­see sekä rai­teet että tiet. Juu­ri sik­si Hel­sin­ki-Tur­ku-radas­ta ei kos­kaan tul­lut saman­lais­ta menes­tys­tä kuin Hel­sin­ki — Tampere-radasta.

Köö­pen­ha­mi­nas­sa on val­lal­la kaa­voi­tus­mää­räys, että raken­taa ei saa kilo­met­riä kau­em­mas rai­de­lii­ken­teen ase­mas­ta. Se ei oli­si mah­do­ton­ta Hel­sin­gin seu­dul­la­kaan. Täl­lai­nen maa­il­ma ei oli­si ankei­den beto­ni­ker­ros­ta­loa­luei­den maa­il­ma, vaan sii­hen mah­tuu mel­ko väl­jiä oma­ko­tia­luei­ta, kaik­kea sitä, mitä Van­ha­sen mal­li­kin tar­jo­aa, pait­si nii­tä eris­tet­ty­jä läm­pä­rei­tä. Liik­ku­mi­nen oli­si help­poa, hal­paa ja saas­tee­ton­ta. Lap­set ja van­huk­set­kin pär­jäi­si­vät. Kaik­ki asuk­kaat löy­tä­vät itsel­leen hyvän asui­na­lu­een täs­sä mal­lis­sa hel­pom­min, mut­ta kaik­ki maa­no­mis­ta­jat eivät saa halua­maan­sa rakennusoikeutta.

Täs­sä mal­lis­sa pitää raken­taa ne rai­teet, mut­ta Van­ha­sen him­me­lis­sä menee tei­den raken­ta­mi­seen rahaa pal­jon enem­män. Rai­teet mak­sa­vat noin sata euroa/asuinneliö. Espoo rahas­taa suur­pel­los­ta raken­nus­maa­mak­su­na 240 euroa neliöltä.

Nau­ha­kau­pun­gis­ta on myös huo­no vää­ren­nys, puu­mal­li, jol­lai­nen syn­tyy hel­pos­ti moot­to­ri­tien ympä­ril­le. Se on kuvas­sa oikeal­la. Täs­sä mal­lis­sa jokai­nen kylä tar­vit­see oman bus­siyh­tey­ten­sä, joka vie yleen­sä kes­kus­taan. Kyläs­tä toi­seen ei pää­se kuin autol­la, eivät­kä ne sik­si pys­ty käyt­tä­mään tois­ten­sa pal­ve­lu­ja ris­tiin.  Sik­si niis­tä tulee pelk­kiä nuk­ku­ma­lä­hiöi­tä huo­noi­ne palvelutasoineen.

37 vastausta artikkeliin “Kylänauha parempi kuin Vanhasen himmeli”

  1. Monet ihmi­set ja per­heet halua­vat asua naa­pu­rus­tos­sa, joka vas­taa pit­käl­ti hei­dän omaa sosi­aa­lis­ta ase­maan­sa. Nois­sa Van­ha­sen läm­pä­reis­sä, jon­ne pää­see vaan autoil­la ja jois­sa ei ole pal­ve­lui­ta, on etu­na, ettei siel­lä ole met­ron muka­naan tuo­mia huu­me­kaup­piai­ta, moni­kult­tuu­ri­sia puuk­ko­jen­ge­jä, ker­jä­läi­siä jne. Työs­sä­käy­väl­le lap­si­per­heel­le hyvä ja tur­val­li­nen valinta.

  2. Ja meil­le Kau­niai­siin­kin tulee se hir­veä juop­po­ju­na per­jan­tain ja lau­an­tain vas­tai­se­na yönä 😉

  3. Nyti­mes, 1991:
    “Parents who are trying to choo­se whe­re to live speak of their cul­pa­bi­li­ty if somet­hing hap­pe­ned to their children. Tho­se with the eco­no­mic means to lea­ve the city say that if their children died in an act of vio­lence, they would feel that they could have aver­ted it. But if their children died in a car acci­dent in the suburbs, they would feel that it was just that, an acci­dent; they would not feel that they should not have moved to the suburbs.”

  4. Nois­ta moot­to­ri­ties­tä rön­syi­le­vis­tä puis­ta saa kivas­ti koke­mus­ta pyö­räi­le­mäl­lä ame­ri­kas­sa. Moot­to­ri­tiel­lä ei saa ajaa, mut­ta sivu­tie­ver­kos­to­kin on pät­kit­ty, niin että se muo­dos­tu moot­to­ri­tien yli­vuo­to­väy­läk­si. Kali­for­nias­sa kylien väliin on pan­tu oikeen kun­non pans­sa­ri­verk­koa, ilmei­ses­ti sik­si, ettei­vät ker­jä­läi­set pää­se nil­kut­ta­maan kyläs­tä toiseen.

  5. Sem­moi­nen huo­mau­tus, että bus­si­lii­ken­tees­sä puu­mal­lis­sa on puo­len­sa: se on erit­täin nope­aa sen puun juu­res­sa ole­vaan kes­kuk­seen kos­ka se ei pysäh­dy mat­kal­la. Saman voi teh­dä rai­teil­la nau­ha­mal­lis­sa niin että osa rati­kois­ta ei pysäh­dy kai­kil­la pysä­keil­lä, ohi­tus­rai­teil­la, tms. Pit­käs­sä (+15km) nau­has­sa tämä on suo­ta­vaa, eikä edes syö olen­nai­ses­ti vuoroväliä.

  6. Oli muu­ten pelot­ta­vaa lukea vii­me vii­kon Tek­niik­kaa ja Talout­ta, mis­sä perus­in­si­nöö­ri Vei­jo Miet­ti­nen vaa­ti kaa­voi­tus­ta jouk­ko­lii­ken­teen ehdoil­la. Kun noi­ta perus­in­si­nöö­rin miet­tei­tä on vuo­sien mit­taan luke­nut, niin täy­tyi tar­kis­taa, ettei ole siir­ty­nyt johon­kin vaihtoehtotodellisuuteen.

  7. Osmon visio on tie­tys­ti hyvin kan­na­tet­ta­va ja aivan yli­ver­tai­nen Van­ha­sen sekoi­lui­hin verrattuna.

    Tämän Van­ha­sen mal­lin tekee mah­dol­li­sek­si yksi­tyi­sau­toi­lun ja haja-asu­tuk­sen yhteis­kun­nal­ta saa­ma tuki. Jos jokai­nen jou­tui­si mak­sa­maan liik­ku­mi­ses­taan sekä kun­nal­lis­tek­nii­kan raken­ta­mi­ses­ta resurs­sien kulu­tuk­sen ver­ran, niin täl­lai­nen him­me­lia­su­mi­nen tuli­si niin kal­liik­si, että se vähe­ni­si radi­kaa­lis­ti. Jäl­jel­le jäi­si­vät ne, jot­ka arvos­ta­vat täl­lais­ta asu­mis­ta niin kor­keal­le, että mei­dän kan­nat­taa antaa hei­dän asua halua­mal­laan tavalla.

    Meil­lä ei ole mitään syy­tä kiel­tää raken­ta­mis­ta joil­ta­kin alueil­ta. Jos aluei­ta arvos­te­taan enem­män raken­net­tui­na kuin raken­ta­mat­to­mi­na, niin mik­si meil­lä pitäi­si olla val­ta päät­tää toi­sin? Eikö tämä ole eli­tis­miä. Tie­däm­me mis­tä mui­den kuu­lui­si naut­tia parem­min kuin he itse.

    Lope­te­taan siis elä­män­ta­pa­va­lin­to­jen sub­ven­toi­mi­nen ja anne­taan ihmis­ten elää halua­mal­laan taval­la kun­han kan­ta­vat valin­to­jen­sa kustannukset.

    Poliit­ti­ses­ti ongel­ma­na on tie­tys­ti nämä epäe­dul­li­ses­ti sijoit­tu­neen maan omis­ta­jat. Hei­dän omis­tus­ten­sa arvo las­ki­si huo­mat­ta­vas­ti, mut­ta fik­su sijoit­ta­ja on kyl­lä otta­nut huo­mioon, että hei­dän omis­tuk­sen­sa arvoon sisäl­tyy suu­ri poliit­tis­ten pää­tös­ten aiheut­ta­ma ris­ki. Hei­dän etu­jen­sa mukais­ta on toki pyr­kiä vai­kut­ta­maan päät­tä­jiin näi­den pää­tös­ten estämiseksi.

  8. Kii­tos havain­nol­lis­ta­vis­ta kuvis­ta! Asia menee nii­den avul­la peril­le pal­jon parem­min kuin pelk­kä­nä teks­ti­nä. Esi­mer­kik­si “puu­mal­lia” on asi­aa tun­te­mat­to­man vai­kea hah­mot­taa, kos­ka sii­tä ei ole artik­ke­lis­sa kuvaa. Lyhyes­ti: käyt­tä­kääm­me enem­män kuvia, jot­tei vies­ti mene ohi!

    Toi­sek­si: muun ohes­sa kyse on asui­na­luei­den esteet­tö­myy­des­tä. Tämän ymmär­tää sel­lai­se­na aamu­na, jol­loin auto tekee tenät, eikä töi­hin tai kaup­paan pää­se mil­lään muul­la taval­la kuin soit­ta­mal­la hinaus­pal­ve­luun. Jou­lu­vii­kol­la täy­sin lii­kun­ta­ky­kyi­nen ihmi­nen, jon­ka auto hajo­aa, saa pie­nen vih­jeen sii­tä, mil­lais­ta on elä­mä invalidina.

    Koko ikän­sä esteel­li­sil­lä alueil­la asu­neis­ta ihmi­sis­tä ei tai­da hel­pol­la saa­da jouk­ko­lii­ken­tee­seen mat­kus­ta­jia. Halu­aa­ko pää­mi­nis­te­ri todel­la raken­nut­taa kehys­kun­nis­ta ajo­kor­tit­to­mil­le (mm. kai­kil­le alle 18-vuo­tiail­le) täy­sin esteel­li­siä asuinalueita?

  9. En tie­dä onko tääl­lä jo ollut esil­lä tois­sa sun­nun­tai­na Hesa­ris­sa ollut filo­so­fi Tom­mi Uscha­no­vin haas­tat­te­lu, jos­sa hän tote­si Osmo Soi­nin­vaa­ran ole­van nyky­va­sem­mis­ton mer­kit­tä­vin aloit­teen­te­ki­jä. Se oli Uscha­no­vin mie­les­tä mer­kit­tä­vää, kos­ka vasem­mis­to muu­ten on jäh­met­ty­nyt ideo­lo­gi­ses­ti tois­te­le­maan van­ho­ja latteuksia.

    Tämän päi­vän NYT-viik­ko­liit­tees­sä toi­nen vasem­mis­toin­tel­lek­tuel­li (tai pitäi­si­kö sanoa ‑city­ak­ti­vis­ti) Riku Sii­vo­nen heh­kut­taa samaa totemia:
    “Kan­na­tan asian­tun­ti­ja­val­taa. Onhan se vähän nai­via. Mut­ta niin on tie­deus­ko ylipäänsä.

    Paras­ta oli­si, jos kaik­ki polii­ti­kot oli­si­vat sel­lai­sia kuin Osmo Soi­nin­vaa­ra, joka myös kir­joit­taa Suo­men Kuva­leh­teen. Ihai­lu­ni kas­voi, kun luin hänen uut­ta asun­to­po­li­tiik­ka­ko­lum­ni­aan. Soi­nin­vaa­ra on todel­li­nen prag­maa­tik­ko. Ei sel­lai­nen popu­lis­ti, jol­le kel­paa kaik­ki, kos­ka omia mie­li­pi­tei­tä ei ole.”

    Vetää sanat­to­mak­si.

  10. hihi­hi­hih… kir­joi­tin Riku Sii­vo­sel­le palau­tet­ta, että ter­ve­tu­loa kes­kus­te­le­maan tän­ne blo­giin… Ei sil­lä. Oon kyl­lä kans sitä miel­tä, että huo­mat­ta­va paran­nus nykyi­seen olis jos kaik­ki polii­ti­kot olis sel­lai­sia kuin Osmo. Par­haas­ta se kyl­lä olis yhtä kau­ka­na kuin kant­ta­rel­lit tryffeleistä.

  11. Van­ha­sen jämäh­tä­mi­nen sel­väs­ti­kin monion­gel­mai­seen him­me­li-mal­liin on perin kum­mal­lis­ta. Perus­te­lu­ja on pitä­nyt hakea niin­kin uto­pis­ti­sis­ta asiois­ta kuin säh­kö­au­tois­ta. Van­ha­sen toi­nen outo perus­te oli että jos polt­taa asu­mis­läm­pä­rees­sään puu­ta läm­mön­tuo­tan­nos­sa niin se joten­kin antai­si oikeu­den ajaa autol­la pidem­piä matkoja.

    Toi­saal­ta kun muis­taa, että Van­ha­sel­la on Nur­mi­jär­vel­lä tyh­jä­nä ja myyn­nis­sä mil­joo­nan euron arvoi­nen läm­pä­re, niin noin inhi­mil­li­sel­lä tasol­la hänen kan­nan­ot­ton­sa voi­vat olla ymmärrettävissä.

    Val­tio­mies­ta­sol­la ei. Ei todellakaan.

  12. Minus­ta kau­pun­gin pitäi­si näyt­tää ja tun­tua kau­pun­gil­ta, ja Hel­sin­gin kil­pail­la kehys­kun­tia vas­taan sen omil­la vah­vuuk­sil­la, ei pien­ta­loa­lue­kaa­voi­tuk­sel­la. Ruu­tu­kaa­va, suo­jai­sat pihat isoh­ko­jen umpi­kort­te­lien sisäs­sä, 6–7 ker­ros­ta, kor­keam­mil­la pai­koil­la kol­me, välis­sä ihmi­sen kokoi­sia puis­to­ja ja sil­leen. Riit­tä­vä asu­kas­ti­heys jot­ta jul­ki­sen lii­ken­teen verk­ko toi­mii parem­min kuin nau­ha­mal­li. Esi­merk­ke­jä: Kaar­tin­kau­pun­ki, Ullan­lin­na, Torkkelinmäki.

    Toi­mis­toa­lu­eet tii­vii­tä ja eriy­tet­ty­jä, juu­ri sel­lai­sia kuin Espoon suo­si­tuim­mat toi­mis­to­ge­tot tai vaik­ka nyt Ruo­ho­lah­den kolos­sit kui­ten­kin s.e. nopea jouk­ko­lii­ken­ne tuo­daan alu­een kes­kel­le. Esi­merk­ke­jä: Ruo­ho­lah­ti, Kei­la­nie­mi, Spekt­ri. Pitä­jän­mäel­lä on jotain pie­les­sä mut­ten kek­si mitä.

    Työ­paik­ka-yhtei­sö­jen raken­ta­mis­ta kan­ta­kau­pun­kiin tulee tie­toi­ses­ti vält­tää, toi­mis­toa­lu­eet ovat tosi tyl­siä paik­ko­ja iltai­sin ja vii­kon­lop­pui­sin. Yri­tys­ten jouk­ko­pa­ko Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta on ratio­naa­lis­ta, eikä sitä tule estää.

    Kaup­pa­kes­kus ei ole kiro­sa­na. Esi­mer­kik­si Kamp­pi ja Itä­kes­kuk­sen uusi puo­li ovat erit­täin onnis­tu­nei­ta ja sopi­vat hyvin Suo­men ilmas­toon. Rai­de­lii­ken­ne integroi­ta­va kaup­pa­kes­kus­ten sisään, ei Lep­pä­vaa­ra­mai­ses­ti s.e. ensim­mäi­sen luo­kan ihmi­set käve­le­vät sisä­ti­lois­sa läm­pi­mään autoon, toi­sen luo­kan edus­ta­jat ulos junaa odottelemaan.

    Roi­nan myyn­ti kivi­ja­las­ta ei enää nyky­maa­il­mas­sa toi­mi, sen tur­vaa­mi­nen ei voi olla kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa argu­ment­ti. Pal­ve­lu­jen myyn­ti toi­mii kyl­lä. Ruo­ka­kaup­pa ratik­ka­py­sä­kin vie­res­sä on oleel­li­ses­ti logis­tiik­ka­pal­ve­lu­jen myyn­tiä, sik­si se on toi­mi­va rat­kai­su. Autoi­li­jal­le Keskon/S‑ryhmän suu­ryk­sik­kö on hyvää logis­tis­ta pal­ve­lua, jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jäl­le ei. Kaa­voi­tus sen mukaan.

    Var­si­nai­sen kes­kus­ta-alu­een ulko­puo­lel­la met­sä­läi­syys toi­mii hyvin, mut­ta mik­si raken­taa oma­ko­ti­ta­lo­ja mata­lah­ko­jen ker­ros­ta­lo­jen sijaan ? Lisää vaan munk­ki­vuo­ria. Syr­jem­pä­nä nau­ha­mal­li on luon­nol­li­ses­ti verk­koa toi­mi­vam­pi, ja sitä kai Osmo tarkoittikin.

  13. Näi­den sor­mi- tai hel­mi­nau­ha­mal­lien heik­kous on poi­kit­tais­lii­ken­ne, mut­ta se ei tosin kes­kus­tas­sa asu­vaa ja työs­sä­käy­vää kes­kus­joh­don edus­ta­jaa tie­ten­kään haittaa.

    Vil­kai­se suur­kau­pun­kien met­ro­kart­to­ja, tai­taa tul­la ennem­min him­me­li mie­leen, tai oikeas­taan kes­kus­tan him­me­li mis­tä läh­tee eri puo­lil­le nauhoja.

  14. Kun noi­ta perus­in­si­nöö­rin miet­tei­tä on vuo­sien mit­taan luke­nut, niin täy­tyi tar­kis­taa, ettei ole siir­ty­nyt johon­kin vaihtoehtotodellisuuteen.”

    Saat­taa olla vähän para­noi­dia, mut­ta itse olen ollut jo pit­kään sitä miel­tä että EU:n ilmas­to­po­li­tii­kan pii­loa­gen­da ja var­si­nai­nen pih­vi on ulkoi­sen öljy- ja maa­kaa­su­riip­pu­vuu­den vähen­tä­mi­nen, ja tämä ilmas­ton­muu­to­sas­pek­ti lähin­nä tapa saa­da hank­keel­le kan­sa­lais­ten poliit­ti­nen hyväksyntä.

    Edut ovat kiis­tat­to­mat, ja sik­si mukaan tal­koi­siin läh­te­vät kaik­ki täys­päi­set (kuten nyt vaik­ka Vei­jo) riip­pu­mat­ta sii­tä näh­dään­kö EU:n ilmas­to­po­li­tiik­ka ilmas­ton suh­teen merkityksellisenä.

  15. Osmo ket­tui­lee Teem­mu K:lle:

    Käy oikein sää­lik­si ihmi­siä Munk­ki­nie­mes­sä, kun sin­ne tulee se ratikka.”

    Tosia­sia kui­ten­kin on, että Munk­ki­nie­mes­sä on Län­si-Hel­sin­gin mit­ta­puul­la pal­jon ilki- ja väki­val­taa.. Yksi­tyi­sis­sä talo­yh­tiöis­sä on jär­jes­tään valvontakamerat.

    Huu­me­kaup­pa kukois­taa ja esim. nuo­ri­so­ta­lon ovat val­lan­neet maa­han­muut­ta­ja­jen­git, jot­ka ilmes­ty­vät puuk­koi­neen munk­ki­nie­me­läis­ten nuor­ten har­mik­si (kauhuksi)myös koti­bi­lei­siin ja mun­kan ran­nan illan­viet­toi­hin. Pik­ku Huo­pa­lah­des­ta on var­sin yksin­ker­tais­ta hypä­tä ratik­kaan. myös sta­dis­ta pää­see kätevästi. 

    Sen sijaan kilo­met­rin pääs­sä Munk­ki­vuo­res­sa ei näy edes töh­ryn töh­ryä. Mut­ta tän­ne kul­kee­kin bus­si illal­la pari ker­taa tun­nis­sa. Puo­len­sa ja puolensa…

  16. Spot­tu, mik­sei ne toi­mis­tot voi olla samois­sa talois­sa kuin asun­not? Sil­leen niin­ku kau­pun­gis­sa on tapana.

    Kivi­jal­kaa ei ole myös­kään mikään pak­ko jakaa 30 neliön put­kiin, vaan sin­ne saa uuteen taloon yhteen ker­rok­seen ihan niin pal­jon tilaa kuin talon poh­ja­pin­ta-ala on. Esim. Alek­sis Kiven­ka­dun S‑Market (Ässä­kes­kus).

  17. Van­ha­nen näyt­tää täs­sä kyl­lä ole­van blo­gis­tia ete­väm­pi. Kuvan perus­teel­la Van­ha­sen “him­me­lis­sä” näyt­täi­si ole­van lai­tet­tu kak­si-kol­me Soi­nin­vaa­ran “puu­ta” ris­tiin. Niin­pä Van­ha­sen him­me­lis­sä on monin­ker­tai­se­na Soi­nin­vaa­ran puun edut.

  18. Spot­tu, mik­sei ne toi­mis­tot voi olla samois­sa talois­sa kuin asun­not? Sil­leen niin­ku kau­pun­gis­sa on tapana.”

    On ollut tapa­na, mut­ta ei näy­tä ole­van enää.

    Yri­tyk­sen sidos­ryh­mien hyy­sää­mi­nen edel­lyt­tää toi­mi­vaa logis­tiik­kaa, samoin kai­ken­lai­nen asioin­ti­lii­ken­ne. Kes­kus­tas­sa tämä ei vaan toi­mi, ja asu­tuk­sen kes­kel­le tuo­tu­na lopu­ton lii­ken­ne pilaa hyvin tehok­kaas­ti alu­een viihtyvyyden.

    Yri­tys­ten spon­taa­ni käyt­täy­ty­mi­nen ja toi­mis­to­jen suh­teel­li­nen vuo­kra­ta­so tukee myös tätä havain­toa. Vajaa­käyt­tö syn­tyy kes­kus­taan (joka ei ole ongel­ma kun toi­mis­tot muu­te­taan asun­noik­si), Val­li­laan, Pitä­jä­mäel­le (jos­sa on edel­leen­kin jotain vikaa), Espoon lii­an pie­niin toi­mis­to­läm­pä­rei­siin jne ja kes­kit­ty­mät voit­ta­vat, vaik­ka nii­den vuo­kra­ta­so on kor­keam­pi. Tämä­hän ei ole huo­no jut­tu lain­kaan, tii­vii­seen toi­mis­to­kes­kit­ty­mään saa­daan hel­pom­min toi­mi­va jouk­ko­lii­ken­ne ja tehok­kaat yrityspalvelut.

    Pie­net muu­ta­man hen­gen toi­mis­tot ja työ­huo­neet ovat sit­ten aivan eri jut­tu, mut­ta ne mah­tu­vat kivijalkoihin.

    Kivi­ja­lan ongel­ma tava­ra­kau­pas­sa ei ole myy­mä­län koko vaan lii­ke­toi­min­taym­pä­ris­tön muu­tos. Inter­net ja kaup­pa­kes­kuk­set ovat yli­voi­mai­sia, kivi­jal­koi­hin jää­vät niche-toimijat.

  19. Kali­for­nias­sa kylien väliin on pan­tu oikeen kun­non panssariverkkoa,”
    Kali­for­nias­sa työ­mat­ka­pyö­rai­lya vuo­sia har­ras­ta­nee­na, en kyl­lä ymmar­rä mis­ta tal­lais­ta olet saa­net pää­hä­si, esim Irvi­nen kau­pun­gis­sa ete­lä-kali­for­nias­sa on mel­kein 500km pyorä­kais­to­ja eika mitään ongel­maa pyoräil­lä pai­kas­ta toi­seen ole, aurin­ko­kin pais­taa yli 300 päi­vää vuodessa.
    Tuo him­me­li ongel­ma on, mut­ta pitää ottaa huo­mioon yli 20milj asu­kas­ta ete­lä Suo­men kokoi­sel­la alu­eel­la, sekä tur­val­li­sen ker­ros­ta­lo raken­ta­mi­sen kal­leus maanjäristysalueella(sekä hal­pa läm­mi­tys vs Suo­mi, joka myos­kin tekeen pien­ta­lois­ta koko­nais­kus­tan­nuk­sil­la hal­vem­pia). Mut­ta mitään pans­sa­ri aito­ja en ole nähnyt.

  20. spot­tu puhuu tapo­jen­sa vas­tai­ses­ti aivan outo­ja. Kes­kus­tan toi­mi­ti­lat ovat erit­täin halut­tu­ja, mikä näkyy sii­nä että niis­tä mak­se­taan kovia vuo­kria ja että nii­tä ei ole käy­tän­nös­sä lain­kaan tyh­jil­lään. Samaa ei voi sanoa kehän­var­si­ti­lois­ta. Lii­ken­teel­li­ses­ti kes­kus­ta on myös opti­maa­li­nen, nime­no­maan sik­si että se on kes­kel­lä kau­pun­kia. Suo­sit­te­len kokei­le­maan autoi­lua kehä­teil­lä niin kari­see ne illuusiot hyvis­tä lii­ken­neyh­teyk­sis­tä. Kes­kus­tan Stock­mann muu­ten myy tie­tääk­se­ni enem­män kuin koko muun maan stoc­kat yhteensä.

    Useam­pi toi­mit­ta­ja ja sit­ten luki­ja­kin on men­nyt sekai­sin kas­vu­lu­ku­jen tul­kin­nas­sa. On täy­sin tot­ta että esim. Työ­paik­ko­jen kas­vu on ollut etääm­mäl­lä kes­kus­taa suu­rem­paa. Tämä ei kui­ten­kaan tar­koi­ta että yri­ty­set pake­nee kau­pun­gis­ta, vaan että kun kes­kus­taan ei yksin­ker­tai­ses­ti ole ollut tilaa raken­taa niin toki suh­teel­li­nen osuus pienenee.

  21. spot­tu: tuo voi kyl­lä joh­tua myös sii­tä, että uudet toi­mis­tot on arvos­te­tum­pia kuin van­hat ja toi­mis­to­jen kes­kit­ty­mi­nen sii­tä, että kaa­voit­ta­jat eivät kaa­voi­ta niin, että samas­sa raken­nuk­ses­sa vois olla sekä toi­mis­to­ja ja asun­to­ja. Tämä ei tie­ten­kään ole teho­kas­ta, kun alu­eel­le jos­sa on sekä toi­mis­to­ja ja asun­to­ja tar­vit­see raken­taa vaan yhdet tiet ver­rat­tu­na kah­teen alu­ee­seen, jos­sa toi­ses­sa on toi­mis­to­ja (tiet käyt­tä­mät­tä illal­la) ja toi­ses­sa asun­to­ja (tiet käyt­tä­mät­tä päi­väl­lä). Noh tämä nyt on täl­lais­ta ongel­man ratio­na­li­soin­tia. Olen var­ma, että tähän­kin löy­tyy kyl­lä joku tun­teis­ta kum­pua­va reak­tio tyy­liin ÄKKIÄ LISÄÄ SÄÄTELYÄ! VASTUSTAJAT SIPERIAAN OPETTELEMAAN!

  22. Sini­vih­reä, eikö Osmo nime­no­maan moit­ti­nut puu­mal­lia huo­nok­si vää­ren­nök­sek­si nauhamallista?

  23. Oli Van­ha­sen enti­ses­sä asu­muk­ses­sa muu­ta­ma ylilyönti.
    Kuten heli­kop­te­ri­kent­tä. Mut­ta oli­si­ko ollut niin, että
    Van­ha­nen oli­si enna­koi­nut jo tuol­loin muut­taes­saan Nur­mi­jär­vel­le tule­vaa PM-vir­kaan­sa, että heli­kop­te­ri­kent­tä raken­net­tiin ton­til­le. Han­ka­la­han on läh­teä yks-kaks hom­miin minis­te­ri­öön esim. autolla.

  24. Kes­kus­tan toi­mi­ti­lat ovat erit­täin halut­tu­ja, mikä näkyy sii­nä että niis­tä mak­se­taan kovia vuo­kria ja että nii­tä ei ole käy­tän­nös­sä lain­kaan tyhjillään.”

    Tämä asia vaa­tii sel­väs­ti­kin vähän laa­jem­paa selitystä.

    Kes­kus­tas­sa on pal­jon yri­tyk­siä jot­ka ovat kes­kus­tas­sa kos­ka nii­den pitää olla kes­kus­tas­sa. Nämä ovat enim­mäk­seen pank­ki- ja rahoi­tusa­lan yri­tyk­siä, lakia­siain­toi­mis­to­ja yms. sidos­ryh­mi­neen jot­ka sijoit­tu­vat huip­pu­vuo­krien alu­eel­le Espla­na­dien ympä­ris­töön ja Alek­san­te­rin­ka­dul­le. Suu­rim­mal­le osal­le yri­tyk­sis­tä muut­to täl­lä alu­eel­le ei toi­si mitään lisä­ar­voa joten tämän alu­een kor­kea hin­ta­ta­so ei juu­ri vai­ku­ta laajemmalle. 

    Kun aivan ydin­kes­kus­tas­ta men­nään sivum­mal­le, tilan­ne muut­tuu radi­kaa­lis­ti. Toi­mis­to­käyt­tö ei enää ole ratio­naa­li­sen omis­ta­jan valin­ta. Tila ei jää tyh­jil­leen kos­ka sil­le löy­tyy vaih­toeh­tois­ta käyt­töä. Kyse ei siis ole sii­tä ettei­kö toi­mis­to­ti­la oli­si sinän­sä halut­tua, asun­not ja hotel­lit vaan ovat vie­lä halu­tum­pia, ja vajaa­käyt­tö pur­kau­tuu nopeas­ti käyt­tö­tar­koi­tuk­sen muu­tok­sen kautta.

    Pikai­sel­la google­tuk­sel­la löy­tyy asuin­käyt­töön vii­me vuo­si­na kon­ver­toi­tu­ja tai työn alla ole­via raken­nuk­sia Ete­lä-Hel­sin­gis­tä aina­kin osoit­teet Iso Roo­ber­tin­ka­tu 4–6, Jää­kä­rin­ka­tu 4, Uuden­maan­ka­tu 28, Eeri­kin­ka­tu 41 (enti­nen Ilma­ri­sen pää­kont­to­ri), Hie­ta­lah­den­ran­ta 43, Neit­syt­pol­ku 1b, Vuo­ri­mie­hen­ka­tu 1, Munk­ki­saa­ren­ka­tu 2 (enti­nen Wärt­si­lä Meri­teol­li­suu­den pää­kont­to­ri). Lisäk­si Var­man omis­ta­ma toi­mis­to­ta­lo Eeri­kin­ka­tu 24 sekä Divi­du­min omis­ta­ma enti­nen Veik­kauk­sen pää­kont­to­ri Alber­tin­ka­tu 30 on kon­ver­toi­tu hotelleiksi. 

    Pii­lo­kont­to­rit lie­ne­vät hävin­neet kun asun­to­jen käyt­tö toi­mis­toi­na ei enää kan­na­ta. Aina­kaan asias­ta ei enää puhuta.

    Voi olla että on vää­rin sanoa yri­tys­ten “pake­ne­van” kes­kus­tas­ta, mut­ta kun haluk­kuut­ta toi­mi­ti­lain­ves­toin­tei­hin ei tääl­lä­päin ole niin sit­ten on kai hal­li­tus­ti väis­tet­tä­vä sivummalle.

    Kehät ovat tuk­keu­tu­mas­sa, sii­nä olet oikeas­sa, ja sik­si täs­sä Osmon kau­pun­ki-ihan­neth­rea­dis­sa otin­kin esil­le nopean ja tehok­kaan jouk­ko­lii­ken­teen näi­den toi­mis­to­kes­kit­ty­mien välillä.

  25. Pitäi­si­kö mihin vain voi­da raken­taa? Jos luon­non­suo­je­lun ja kult­tuu­ri­mai­se­man sane­le­mia pakot­ta­via estei­tä ei ole ole­mas­sa, niin kyl­lä tie­tys­ti: kym­me­nis­tä tuhan­sis­ta mil­joo­naan kiin­teis­töön sijoit­ta­va ihmi­nen on ipso fac­to kun­nial­li­nen yhtei­sön jäsen. Mut­ta sen parem­min kun­nil­la kuin val­tiol­la ei pitäi­si olla vel­vol­li­suut­ta tuo­da kun­nal­lis­tek­niik­kaa tai mui­ta pal­ve­lu­ja mihin hyvän­sä. Asia on tie­tys­ti han­ka­la: on (1) help­po hyväk­syä val­tion kus­tan­ta­mat kou­lu­kyy­dit, takuut ter­vey­den­huol­los­ta jne. tasa-arvon nimis­sä. Mut­ta on vai­keam­pi (2) hyväk­syä, että val­tion (veron­mak­sa­jien) on tuet­ta­va elä­män­ta­pa­va­lin­to­ja, jois­sa ei ole eko­lo­gis­ta tai sosi­aa­li­po­liit­tis­ta jär­keä (“nur­mi­jär­ve­läi­syys”).

    Näis­sä hel­pos­ti hyväk­syt­tä­vis­sä ideois­sa on vain ris­ti­rii­dan sie­men, ja kuten logii­kas­ta tie­de­tään, ris­ti­rii­das­ta seu­raa mitä vain. Hie­noin­ta oli­si sosi­aa­li- ja asu­mis­po­li­tiik­ka, joka tukee kan­sa­lais­ten reaa­li­sia mah­doil­li­suuk­sia toi­mia itse­näi­si­nä ja tuot­ta­vi­na yhteis­kun­nan jäse­ni­nä. Esi­mer­kik­si asun­to­jen hin­nat Hel­sin­gis­sä käy­tän­nös­sä estä­vät työ­voi­man hakeu­tu­mis­ta töi­tä kohti.

  26. Spo­tul­le ja vähän muil­le­kin. Maan käy­tön mää­rää vii­me­kä­des­sä maan arvo. Maan arvon mää­räy­ty­mi­ses­sä puo­les­taan yli­voi­mai­ses­ti mer­kit­tä­vin mää­rää­vä teki­jä on saa­vu­tet­ta­vuus, jol­la tar­koi­te­taan sitä, kuin­ka hel­pos­ti ihmi­set pää­se­vät kysei­sel­le alu­eel­le ja toi­saal­ta kuin­ka hel­pos­ti pal­ve­lut ja muu toi­min­ta ovat saa­vu­tet­ta­via kysei­sel­tä alueelta.

    Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa ole­vien pal­ve­lu­jen mää­rä on jok­seen­kin yli­voi­mai­nen kaik­kiin Suo­men mui­hin paik­koi­hin ver­rat­tu­na. Siel­lä sijait­se­vat tär­keim­mät kan­sal­li­set ins­ti­tuu­tiot, siel­lä on laa­jin vali­koi­ma eri­kois­liik­kei­ta ja siel­lä on maan tär­kein kah­vi­la ja ravin­to­la­kes­kit­ty­mä. Toi­saal­ta ydin­kes­kus­ta on myös hyvin saa­vu­tet­ta­vis­sa koko PK-seu­dul­ta (ja oikeas­taan koko Suo­mes­ta: tär­keim­mät moot­to­ri­tiet läh­te­vät Hel­sin­gis­tä, len­toa­se­ma on koko Suo­men tär­kein hub ja bus­si- ja juna­lii­ken­teen läh­tö­jen mää­rä on yli­voi­mai­nen mui­hin paik­koi­hin verrattuna).

    Täs­tä syys­tä myös maan arvo on suu­rin Hel­sin­gin ydin­kes­kus­tas­sa. Tämä tar­koit­taa sitä, että sin­ne sijoit­tuu peri­aat­tees­sa lähin­nä sel­lai­nen toi­min­ta, joka hyö­tyy mer­kit­tä­väs­ti hyväs­tä saa­vu­tet­ta­vuu­des­ta. Esi­mer­kik­si telak­ka­toi­min­ta ei ole täl­lais­ta toi­min­taa, mut­ta maan suu­rim­man tava­ra­ta­lon pyö­rit­tä­mi­nen var­mas­ti on. Peri­aat­tees­sa myös asun­to­käyt­tö on “hei­kos­ti tuot­ta­vaa” sii­nä mie­les­sä, että saa­vu­tet­ta­vuus ei tar­joa niin suu­ria etu­ja että se pys­tyi­si kil­pai­le­maan esim. kau­pan tai hotel­li- ja ravin­to­la­toi­min­nan kans­sa. Sik­si asu­tus kes­kit­tyy pik­ku­hil­jaa suburbiaan.

    Mut­ta mik­si sit­ten pää­kont­to­rit (tai aina­kin osa niis­tä) siir­ty­vät pois kes­kus­tas­ta. Näh­däk­se­ni sii­hen vai­kut­ta­vat seu­raa­vat syyt:
    — bis­nek­sen toi­min­ta­ta­po­jen muuttuminen
    — globalisaatio
    — kau­pun­gin kasvaminen
    — saa­vu­tet­ta­vuu­den para­ne­mi­nen kes­kus­tan ulko­puo­lel­la ja
    — Hel­sin­gin muut­tu­mi­nen (osit­tain) autokaupungiksi

    Bis­nek­sen toi­min­ta­ta­po­jen muu­tok­sel­la tar­koi­tan sitä, että kun ennen fir­mat hoi­si­vat asioi­taan siir­te­le­mäl­lä pape­rei­ta pank­kien ja mui­den pää­kont­to­rien välil­lä ja asiat hoi­det­tiin useam­min kas­vok­kain, oli tar­peen olla lähel­lä mui­ta pää­kont­to­rei­ta, pank­ke­ja ja kes­kus­tan toi­min­to­ja. Nyky­ään asiat hoi­de­taan yhä useam­min tie­to­lii­ken­net­tä hyö­dyt­täen, joten kysei­sen kes­kit­ty­mi­sen edut ovat pienentyneet.

    Glo­ba­li­saa­tio tar­koit­taa sitä, että enää yri­tyk­set eivät toi­mi ainoas­taan Suo­mes­sa suo­ma­lais­ten pank­kien ja fir­mo­jen kans­sa, vaan yhteyk­sien pitää toi­mia nykyis­tä parem­min esi­mer­kik­si Lon­too­seen tai Sin­ga­po­reen. Täl­löin tie­ten­kään ydin­kes­kus­ta ei ole vas­taa­va etu, kos­ka hom­mat hoi­de­taan säh­köi­ses­ti ja toi­saal­ta esi­mer­kik­si len­to­ken­tän saa­vu­tet­ta­vuus koros­tuu (sehän kun ei kui­ten­kaan ole ydinkeskustassa).

    Kau­pun­gin kas­vu on joh­ta­nut sii­hen, että yhä useam­pi asuu kau­ka­na kes­kus­tas­ta, joten työn­te­ki­jöi­den kan­nal­ta­kaan ei vält­tä­mät­tä ole niin tär­ke­ää, että toi­mis­to on ydin­kes­kus­tas­sa. Kei­la­nie­mi on Wes­ten­dis­tä ja Tapio­las­ta kat­soen pal­jon parem­mal­la pai­kal­la kuin ydin­kes­kus­ta. Tilan­ne oli tie­ten­kin toi­nen sil­loin kuin koko bis­nes-eliit­ti asui Töö­lös­sä ja Eirassa.

    Kes­kus­ta on jos­sain mää­rin siir­ty­nyt poh­joi­sem­mak­si, jol­loin esi­mer­kik­si Puna­vuo­ri ei sijait­se enää niin kes­kei­sel­lä pai­kal­la kun jos­kus aiem­min. Tapio­las­ta pää­see “ydin­kes­kus­taan” suun­nil­leen samas­sa ajas­sa kuin Puna­vuo­res­ta, vaik­ka jäl­kim­mäi­nen sijait­see sel­väs­ti lähem­pä­nä. Toi­saal­ta Puna­vuo­ri on lii­ken­teel­li­ses­ti “pus­sin peräl­lä”, joten siel­tä ei ole niin hyvät yhtey­det kes­kus­tan ulko­puo­lel­le kuin vaik­ka Pasilasta.

    Hel­sin­gis­sä (PK-seu­dul­la) on nou­da­tet­tu vah­vas­ti auto­lii­ken­net­tä suo­si­vaa poli­tiik­kaa, mikä näkyy mm. jouk­ko­lii­ken­teen kul­ku­muo­to-osuu­den jat­ku­va­na las­ku­na. Kos­ka ydin­kes­kus­taan ei voi­da jär­ke­vin kus­tan­nuk­sin lisä­tä auto­lii­ken­net­tä, käy väis­tä­mät­tä niin, että kes­kus­tan saa­vu­tet­ta­vuus ver­rat­tu­na muu­hun PK-seu­tuun laskee.

    Hel­sin­ki on omal­la poli­tii­kal­laan pahen­ta­nut ongel­maa mer­kit­tä­väs­ti ja nyt sit­ten syy­tel­lään mm. Espoo­ta, mut­ta ei näh­dä rik­kaa omas­sa sil­mäs­sä. Näh­däk­se­ni kes­kei­sim­mät vir­heet ovat olleet sii­nä, että
    — auto­lii­ken­net­tä ei olla rajoi­tet­tu (esim. kave­ly­kes­kus­taa ei olla toteutettu)
    — kaik­ki jouk­ko­lii­ken­ne on pitä­nyt toteut­taa Hel­sin­ki-kes­kei­ses­ti, vaik­ka se ei tee sii­tä kil­pai­lu­ky­kyis­tä (viit­taan täl­lä mm. rai­de-Joke­riin, joka on kaa­tu­nut Hel­sin­gin vastustukseen)
    — orga­ni­saa­tio­ta­sol­la­kin jouk­ko­lii­ken­net­tä on kehi­tet­ty vain HKL:n läh­tö­koh­dis­ta, esim. lii­ken­neyh­teyk­sien kan­nal­ta hyö­dy­tön Län­si­met­ro on run­not­tu läpi, mut­ta Pisa­ra-rata ei ole eden­nyt (kos­ka se ei ole HKL:n rata)
    — Hel­sin­gin ase­man pön­kit­tä­mi­nen menee poik­keuk­set­ta val­ta­kun­nan ja alu­een edun edel­le (vii­ta­ten vaik­ka Vuo­saa­ren sata­maan, jon­ka sijoi­tus­paik­ka oli jär­je­tön tai sii­hen, että nyt TKK pitäi­si “siir­tää” Hel­sin­kiin, vaik­ka Ota­nie­mi on sijoi­tus­paik­ka­na pal­jon järkevämpi)

    Tähän koh­taan var­maan kuu­lui­si sit­ten se osio, jos­sa hau­ku­taan Espoon ja Van­taan poli­tiik­ka, mut­ta jätän­pä nyt pois, kos­ka Osmo ja muut teke­vät sen kui­ten­kin ja toi­saal­ta se ei ole koko­nai­suu­den kan­nal­ta mer­kit­tä­vää, kos­ka Hel­sin­ki tätä orkes­te­ria johtaa.

    Kari

  27. Kari : “Esi­mer­kik­si telak­ka­toi­min­ta ei ole täl­lais­ta toi­min­taa, mut­ta maan suu­rim­man tava­ra­ta­lon pyö­rit­tä­mi­nen var­mas­ti on.”

    Tava­ra­ta­lon pyö­rit­tä­mi­ses­sä asia­kas mak­saa lii­ken­ne­kus­tan­nuk­set. On kan­nat­ta­vaa, että tava­raa ei vie­dä kulut­ta­jan luok­se, vaan kulut­ta­ja ajaa omal­la autol­laan tava­ran luo. Se on myös aivan eri­tyi­sen epä-ekologista.

  28. Ener­gian tuh­lauk­sen aika on ohit­se ~ suo­ma­lai­nen ecocity
    19.05.2008 — 16:09

    Cc: paavo.vayrynen@formin.fi ; paula.lehtomaki@ymparisto.fi ; jan.vapaavuori@ymparisto.fi ; markku.luoma@sipoo.fi ; heikki.rinne@hel.fi ; virpi.mikkonen@tekes.fi ; aila.korpivaara@ymparisto.fi ; marja.salmela@hs.fi
    Sent: Tues­day, April 29, 2008 4:15 PM
    Sub­ject: Ecoci­ty (ympä­ris­tö­huo­mioi­nen yhdys­kun­ta­ra­ken­ta­mi­nen) — sai syn­ty­sa­nan­sa jo 1.10.2005 —

    Ener­gian tuh­lauk­sen aika on ohit­se ~ suo­ma­lai­nen ecocity

    (HS uuti­soi näyt­tä­väs­ti ti. 29.4. kau­pun­kio­sios­saan eko­lo­gi­ses­ta raken­ta­mi­ses­ta — jopa sipoo­lai­ses­ta unel­mas­ta eko­te­hok­kaas­ta ja ihmis­lä­hei­ses­tä pien­kau­pun­kia­su­mi­ses­ta — asun­to­mi­nis­te­ri Jan Vapaa­vuo­ren [kok.] suulla!)

    [ … yllät­tä­vää, mut­ta tot­ta — Kii­na tar­jo­si suo­ma­lai­sil­le ecoci­ty-osaa­jil­le todel­li­sen tuhan­nen jua­nin pai­kan jo 17.4.2007 — jol­loin pidet­tiin Kii­nan yksi suu­rim­mis­ta koko­nais­val­tai­sis­ta eko­tek­no­lo­gia-ajat­te­lun ecoci­ty-semi­naa­reis­ta — yli 500 kii­na­lai­sel­le päät­tä­jäl­le 10 mil­joo­nan asuk­kaan Tian­ji­nin kau­pun­gis­sa — pro­jek­tin suun­nit­te­lu alkoi 1.10.2005 … ]

    Suo­mes­sa tuh­la­taan ener­gi­aa — meil­lä on yksi maa­pal­lon suu­rim­mis­ta eko­lo­gi­sis­ta jalan­jäl­jis­tä. Vien­ti­teol­li­suu­tem­me nap­paa ison osan tuos­ta jäl­jes­tä, mut­ta suo­ma­lai­set talot­kaan eivät ole niin hyvin raken­net­tu­ja, että edes ruot­sa­lai­sil­le pär­jäi­sim­me. Media on nyt herän­nyt, että “tart­tis tehe­rä jotain…”

    Suo­ma­lai­nen, koko­nais­val­tai­sem­pi asu­mi­sen, työn­teon ja vapaa-ajan eko­tek­no­lo­gi­nen ajat­te­lu syn­tyi jo yli 10 vuot­ta sit­ten, kun pro­fes­so­ri, TkT Eero Palo­hei­mo kir­joit­ti kir­jan syn­ty­mät­tö­mis­tä euroop­pa­lai­sis­ta. Kir­ja herät­ti enem­män mie­len­kiin­toa Kii­nas­sa (kään­net­ty kii­nak­si 2006), kuin Euroo­pas­sa, saa­ti sit­ten Suomessa.

    Asun­to­mi­nis­te­ri, ja ehkä enem­män tun­ne­tuk­si tul­lee­na “Sipoon kaap­paa­ja­na” — oival­si, että Sipoon arve­lut­ta­vin mene­tel­min pak­ko-otet­tu — (KHO-pää­tös — edel­si Van­ha­nen II hal­li­tuk­sen pää­tök­sen Hel­sin­gil­le luvas­ta pak­ko-ottaa “yleis­ten syi­den vuok­si”) — osa-alue voi­daan raken­taa eko­tek­no­lo­gi­ses­ti mm. ener­gi­aa säästäen!

    Mai­nit­ta­koon, että jo ennen pak­ko-ottoa Sipoon joh­to tutus­tui tar­koin mitä suo­ma­lai­nen ecoci­ty-ajat­te­lu ja ‑osaa­mi­nen tar­koit­ti. VTT jär­jes­ti ansiok­kaas­ti vii­den toh­to­rin luen­non “eco­town” (sovel­let­tu sipoo­lai­sil­le) ajat­te­lus­ta — ener­gias­ta lii­ken­tee­seen — koko­nais­val­tai­ses­ti. Kevääl­lä 2007 Sipoo eco­town tilai­suu­des­sa oli muka­na — yllät­täen — Kii­nan suur­lä­he­tys­tön ylin­tä joh­toa, toi­vot­taen sipoo­lai­set yhteis­työ­hön kii­na­lais­ten kans­sa suun­ni­tel­taes­sa ecocity/ecotown ajat­te­lua kaupunkirakentamiseen. —-
    Kii­nan suur­lä­he­tys­tön kau­pal­li­sen osas­ton jo eläk­keel­le siir­ty­nyt kau­pal­li­nen neu­vos her­ra Li Guan­gy­un — Suo­men ystä­vä­nä tun­net­tu suo­men­kie­len tai­ta­ja jär­jes­ti suo­ma­lai­sil­le ecoci­ty osaa­jil­le suu­ren mah­dol­li­suu­den omaan maa­han­sa — pal­lo jäi suo­ma­lais­ten haltuun.

    Käy­täm­me lii­kaa ener­gi­aa loput­to­miin mate­rian muun­nok­siin ja itsem­me kuin tava­roi­dem­me siir­te­lyyn pai­kas­ta toiseen 

    Ener­gia on ollut lii­an hal­paa, sitä on tuh­lat­tu. Tuo­te­ke­hi­tys on laa­han­nut peräs­sä, kos­ka ei ole ollut pak­koa jär­jes­tel­mien ja mene­tel­mien laa­jaan sekä sys­te­maat­ti­seen kokonaiskehittämiseen. 

    Kii­na­lai­set ja nimen omaan her­ra Li Guan­gy­un halusi suo­ma­lai­set pitä­mään aihees­ta semi­naa­rin kau­pal­li­sin läh­tö­koh­din. VTT kop­pa­si pal­lon ja läh­ti uraa uur­ta­vil­le lin­joil­le. mm. toh­to­rit Pasi Mak­ko­nen ja Mii­mu Airak­si­nen teki­vät suu­ren työn tuo­des­saan suo­ma­lais­ta osaa­mis­ta tun­ne­tuk­si Kii­nas­sa, myös semi­naa­rin jälkeenkin.

    Samas­sa Tian­ji­nin ecoci­ty-semi­naa­ris­sa oli­vat muka­na myös sin­ga­po­re­lai­set. Peli­pöy­tä oli raken­net­tu osaa­mi­sa­lus­tal­le, jos­sa oli­si koh­dan­nut kah­den maan inno­vaa­tiot, suun­nit­te­lu­ky­ky ja toteu­tus. Myö­hem­min mar­ras­kuus­sa sin­ga­po­re­lai­nen Kep­pel Cor­po­ra­tion alle­kir­joit­ti Kii­nan ja Sin­ga­po­ren pää­mi­nis­te­ri­ta­paa­mi­sen yhtey­des­sä ehkä yhden maa­il­man suu­rim­mis­ta ecoci­ty-pui­te­so­pi­muk­sis­ta — arvok­si huhu­taan jopa yli 100 mil­jar­dia US-dol­la­ria. Suo­ma­lai­set eivät ole tois­tai­sek­si hank­kees­sa mukana.

    Suo­mes­sa on — jäl­leen yllät­täen — laa­jaa, mut­ta haja­nais­ta osaa­mis­ta ecoci­ty-ajat­te­lun mukai­ses­sa tehok­kaan ja ympä­ris­töys­tä­väl­li­sen raken­ta­mi­sen kuin mil­jöö­suun­nit­te­lun saral­la. Puut­tuu vain teho­kas moot­to­ri, joka yhdis­tää tämän tai­don ja osaa­mi­sen. Meil­lä on lisäk­si aina­kin yksi riit­tä­vän suu­ri suo­ma­lai­nen, hyvin kan­sain­vä­li­nen yhtiö, joka kyke­nee suun­nit­te­le­maan ecoci­ty koko­nai­suuk­sia, se pär­jää jopa em. sin­ga­po­re­lai­sel­le Kep­pel Corporation´lle.

    Uuti­soin­ti tuo jo vii­kot­tain esil­le vauh­dit­tu­via ihmis­pe­räi­siä ympä­ris­tö­muu­tok­sia — jää­ti­köt sula­vat, rank­ka­sa­teet piis­kaa­vat — kui­vuus tap­paa sadot ja bio­die­se­lin sekä ete­no­lin raa­ka-ainei­den tuo­tan­to bio­lo­gi­sin mene­tel­min nos­taa ruo­an raa­ka-ainei­den hin­to­ja “pil­viin” — sinän­sä oikeal­la tasol­le — mut­ta tulee tap­paa­maan ilman eri­tyis­toi­men­pi­tei­tä sato­ja­tu­han­sia ihmi­siä. Puheet on nyt puhut­tu — on pak­ko ryh­tyä todel­li­siin toimiin.

    Puhu­taan, että ihmis­kun­ta on par­haim­mil­laan suu­ren ulkoi­sen uhan edes­sä. Nyt tuo uhka on todel­li­suut­ta, se ei ole Suo­mel­le Venä­jä — vaan se on koko maa­pal­lol­le me itse. Lopu­ton ahneus kas­vat­taa maat­to­man rahan val­lal­la tuo­tok­sia ja voit­to­ja on osin vie­nyt ihmis­kun­nan krii­sin par­taal­le, jos­ta vain yhtei­sel­lä ja yhdes­sä ymmär­re­tyl­lä pää­mää­räl­lä mobi­li­soi­du­taan teke­mään vas­ta­toi­men­pi­teet alkaen nyt — ei huomenna. 

    Koko maa­pal­lon kat­ta­vaan ympä­ris­tö­ope­raa­tioon tar­vi­taan kaik­ki mukaan — ei ole enää blog­giu­tu­mia, on vain uhka meis­tä itses­täm­me — loput­to­man kas­vun tie on kul­jet­tu lop­puun — on “jar­rut­ta­mi­sen” aika. Niin vai­keal­ta kuin se tun­tuu­kaan, on juu­ri mei­dän pak­ko pie­nen­tää — eri­tyi­ses­ti esi­mer­kik­si muil­le — län­si­mais­sam­me kulu­tus­tam­me ja pääs­tö­jäm­me… puolella.

    Aikai­sem­pia aihee­seen liit­ty­viä mielipidekirjoituksia —
    17.09.2006
    http://tiede.kampanjat.net/keskustelut/viewtopic.php?f=13&t=10228
    29.02.2008
    http://tiede.kampanjat.net/keskustelut/viewtopic.php?f=1&t=27589
    02.02.2007
    http://tiede.kampanjat.net/keskustelut/viewtopic.php?f=13&t=14988
    25.11.2006
    http://tiede.kampanjat.net/keskustelut/viewtopic.php?f=13&t=12045
    14.06.2007
    http://tiede.kampanjat.net/keskustelut/viewtopic.php?f=13&t=20344
    16.09.2005
    http://tiede.kampanjat.net/keskustelut/viewtopic.php?f=14&t=2829
    23.12.2006
    http://tiede.kampanjat.net/keskustelut/viewtopic.php?f=1&t=13092
    23.12.2007
    http://ilkkaluoma.vuodatus.net/blog/1011029

    Link­ki pro­fes­so­ri Eero Palo­hei­mon artik­ke­liin Tie­tees­sä tapah­tuu- leh­des­sä 2/2008:
    http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/view/459

    Kuva­link­ki ~ esi­merk­kei­nä kuvat Kii­nas­ta, mis­sä pääs­tö­jen mää­rä lisään­tyy hui­mas­ti, mut­ta mis­sä edel­leen las­ke­taan mm. ilmaan vain 1/5 osa sii­tä, mitä esim. me ja ame­rik­ka­lai­set aikaan­saa­vat (per capi­ta) — Kii­nal­la on suu­ri mer­ki­tys mobi­li­saa­tios­sa, sil­lä he tuot­ta­vat opi­nah­jois­taan joka vuo­si mm. 340.000 ahke­raa ja moti­voi­tu­nut­ta insi­nöö­riä rat­ko­maan tämän päi­vän glo­baa­le­ja mm. ympä­ris­tö­on­gel­mia. Kii­na on eri­tyi­sen kiin­nos­tu­nut ecoci­ty-pro­jek­teis­ta — jos­sa voi­si piil­lä meil­le erin­omai­nen vien­ti­toi­min­nan koko­nai­sa­lue, ja huo­mi­sen “Nokia-menes­tys”…
    http://www.panoramio.com/user/500685/tags/China%20~%20tolerance%20-%20reservedness -

    .….….…..

    Ilk­ka Luoma
    http://ilkkaluoma.vuodatus.net
    http://ilkkaluoma.blogspot.com

  29. Tava­ra­ta­lon pyö­rit­tä­mi­ses­sä asia­kas mak­saa lii­ken­ne­kus­tan­nuk­set. On kan­nat­ta­vaa, että tava­raa ei vie­dä kulut­ta­jan luok­se, vaan kulut­ta­ja ajaa omal­la autol­laan tava­ran luo”

    Kyl­lä ja ei. Koko­nai­suu­den kan­nal­ta yksi­tyi­sau­toil­la hoi­det­tu logis­tiik­ka on kal­liim­paa ja tehot­to­mam­paa kuin jake­lun hoi­ta­mi­nen tava­ra­lii­ken­teen jake­lu­na. Eli toi­sin sanoen, autoi­lun kus­tan­nuk­set ovat peri­aat­tees­sa pois myynnistä.

    Vika on vain sii­nä, että yksit­täi­sen kaup­pa­liik­keen kan­nal­ta auto­mar­ket­ti voi olla hyvä bis­nes, kos­ka tiet mak­saa val­tio, autoi­lun mak­saa asia­kas ja lii­ken­teen hai­tat koh­dis­tu­vat asuk­kail­le. Ongel­man pää­syy on lii­ken­teen hin­noit­te­lus­sa. Tois­si­jai­ses­ti syi­tä ovat tie­ten­kin huo­no lii­ken­ne­po­li­tiik­ka ja kaa­voi­tuk­sen epä­on­nis­tu­mi­nen, joi­den voi kat­soa pää­osin joh­tu­van juu­ri­kin hin­noit­te­lun vir­heis­tä, eli “kus­tan­nus­vas­taa­vuu­den” puuttumisesta.

    Kari

  30. Tuo Ilk­ka Luo­man kom­ment­ti, jota ei siis ollut kir­joi­tet­tu lain­kaan tähän kes­kus­te­luun vaan kir­jeek­si monel­le vai­kut­ta­jal­le, oli jul­kai­se­mi­sen kan­nal­ta vähän raja­ta­paus. En aio täl­lai­sia yleen­sä jul­kis­taa, mut­ta tämän ker­ran. (Se oli juut­tu­nut spam­mi­suo­dat­ti­meen lukuis­ten viit­teit­ten­sä takia)
    Sen nyt haluan kui­ten­kin sanoa, että minua ei MIKÄÄN saa pitä­mään Sipoon kaa­voi­tus­ta eko­lo­gi­se­na, vaik­ka kuin­ka oli­si käy­ty seminaareissa.

  31. Tie­dok­si:

    Tänään Van­ha­nen esit­te­lee mal­li­aan Hesa­ris­sa kau­pun­ki­si­vuil­la. Osmo­kin mainitaan.

  32. Joo mul­la mei­nas men­nä aamu­tee vää­rään kurk­kuun, kun oli se van­ha­sen himmelipiirustus!!

  33. anna:

    Sini­vih­reä, eikö Osmo nime­no­maan moit­ti­nut puu­mal­lia huo­nok­si vää­ren­nök­sek­si nauhamallista?”

    Sini­vih­reä:

    Olet täy­sin oikeas­sa ja hyvä että oikai­sit. Niin vah­vas­sa mie­li­ku­vat ovat, että vaik­ka teks­tis­sä lukee tois­ta, niin sitä yhdis­tää vih­reän polii­ti­kon auto­maat­ti­ses­ti “puu­hun” kun pitäi­si yhdis­tää “nau­haan” 🙂

  34. Olet­te var­maan kaik­ki jos­kus kirk­kaal­la ilmal­la tul­leet len­to­ko­neel­la Hel­sin­kiin. Ilmas­ta käsin ei voi kuin häm­mäs­tel­lä pää­kau­pun­ki­seu­dun tont­ti­pu­laa, kos­ka välit­tö­mäs­ti kehä III:n jäl­keen alkaa erämaa…

    Samoin Osmon huo­li vihe­ra­luei­den riit­tä­vyy­des­tä Kehä III:n ulko­puo­lel­la tun­tuu vah­val­ta lii­oit­te­lul­ta. Käy jos­kus kat­so­mas­sa siel­lä, Osmo. Se on yhtä vihe­ra­luet­ta. Ehkä 100 vuo­den pääs­tä voi­daan taas tar­kis­taa tilan­ne. Sii­hen asti voi­daan aivan var­mas­ti luot­taa sii­hen, että kehä III:n ulko­puo­lel­ta tulee löy­ty­mään run­saas­ti “vihe­ra­luei­ta.”

    Sum­ma sum­ma­rum: mei­dän kan­nat­tai­si antaa kaik­kien halua­vien raken­taa itsel­leen talo­ja kehä III:n ulko­puo­lel­le, mis­sä tilaa riittää.

  35. Vii­me päi­vien puu­tar­ha­kau­pun­ki­kes­kus­te­lus­ta nousi mie­lee­ni idea, jol­la voi­tai­siin yhdis­tää sekä Soi­nin­vaa­ran hel­mi­nau­ha-radan­var­si­kau­pun­ki ja Van­ha­sen pal­le­rot ilman että kum­mas­ta­kaan tavoit­tees­ta (tai uto­pias­ta) jou­du­taan tinkimään. 

    Teh­dään ren­gas­mai­nen pai­kal­lis­rau­ta­tie-met­ro, joka kier­tää Hel­sin­ki-Van­taan len­toa­se­maa n. 30 km etäi­syy­del­lä. Eli ren­kaan hal­kai­si­ja on n. 50–60 km Ehdot­te­lin Hel­sin­gin Sano­mien net­ti­kes­kus­te­lus­sa täl­lais­ta asemajonoa:
    1. Helsinki
    2. Tapio­la, (Matin­ky­lä, Espoonlahti)
    3. Masa­la, (Lapin­ky­lä)
    4. Veik­ko­la, (Palo­jär­vi, Huhmari)
    5. Num­me­la, (Ojak­ka­la)
    6. Ota­lam­pi, (Num­men­pää, Perttula)
    7. Nurmijärvi,
    8. Järvenpää
    9. Kerava
    10.Sipoo-Nikkilä
    11. Söder­kul­la, (Itä­sal­mi)
    12. Itäkeskus
    13. Helsinki 

    Mut­ta voi­si­han tuo rata kier­tää Hel­sin­kiä hie­man kau­em­pa­na­kin, että saa­daan kaik­ki pää­kau­pun­ki­seu­dun kun­nat pal­ve­lun pii­riin. Ja ase­mia voi toki olla enemmänkin. 

    Rataa ei tar­vit­si­si raken­taa — eikä rahaa tuh­la­ta — sel­lai­sil­le osuuk­sil­le, mis­sä jo ennes­tään on met­ro­ra­dat. Koko ren­gas­ra­taa voi­tai­siin lii­ken­nöi­dä sekä met­ro­ka­lus­tol­la, että taval­li­sil­la sähköjunilla.
    Tai aina­kin sen uusia osuuksia.
    Jos ei säh­kö­ju­nia halu­ta (tai voi) pääs­tää nykyi­sil­le met­ro­ra­doil­le. Toki tie­dän, että Hel­sin­gin met­ro­ra­dan ja Suo­men rau­ta­tei­den säh­köis­tys on hoi­det­tu täy­sin eri taval­la, mut­ta rai­de­le­veys niil­lä on sama. (Säh­kö­ju­nat otta­vat 25kV vaih­to­jän­nit­teen vau­nu­jen ylä­puo­lel­ta, met­ro taas 750 V tasa­jän­nit­teen vau­nu­jen alapuolelta.)

    Yksi­kin rai­de riit­täi­si ren­kaan muo­toi­sel­la radal­la — peri­aat­tees­sa, mut­ta teh­täi­siin kum­min­kin eril­li­set rai­teet vas­ta­päi­vään ja myö­tä­päi­vään tapah­tu­vaa lii­ken­net­tä var­ten. Muu­ten mat­ka naa­pu­ria­se­mal­le saat­tai­si kes­tää tur­han kauan. 

    Ren­gas ei mitä­töi­si mui­den (van­ho­jen) juna­ra­to­jen ja bus­si­lin­jo­jen käyttömahdollisuuksia.

    Ris­teys­a­se­mil­la (Masa­la, Jär­ven­pää) oli­si mah­dol­li­suus vaih­taa junaan, joka menee ren­kaan kes­kus­taan tai säteet­täi­ses­ti siel­tä pois­päin. Ja lähes kai­kil­la ase­mil­la oli­si tie­tys­ti suu­ret pysä­köin­ti­ken­tät ihmis­ten säh­kö­au­toil­le. Ja lataus­pis­to­rasiat, jois­ta auton akun saa ladat­tua sil­lä aikaa kun auton omis­ta­ja käy työ­pai­kal­laan jos­sain tämän ren­kaan varrella.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.