Asukaspysäköinnin maksut

Viime aikoina olen saanut autoilijoitakin ehdotuksia siitä, eikö asukaspysäköinnin maksua voisi vähän korottaa, jotta pysäköintipaikan myös saisi. Maksu on nyt siis 36 euroa vuodessa eli 10 senttiä/päivä. Tämän seurauksena esimerkiksi Katajanokalla säilytetään talvisin kaduilla vakuutuksesta pois otettuja autoja kesää odottamassa. Auton käyttäjän tulee taktikoida töistä palaamisen kanssa, jotta ehtisi pysäköidä ennen kuin naapuri vie sen viimeisen paikan. Kaikissa risteyksissä on aina väärin suojatiehen kiinni pysäköityjä autoja. Jokuhan ehdotti jo Hesarissa, että näin saisi tehdä. Voihan jalankulkija tulla auton takaa kurkkimaan, onko reitti vapaa.

Joka toisella Helsinkiläisellä ruokakunnalla ei ole autoa. Preferenssit määräytyvät tuskin niin dikotomisesti, että puolelle ihmisiä auto on kertakaikkisesti välttämätön ja toiselle puolelle tuiki tarpeeton. Vähiten pysäköintiongelmista kärsivät ne, jotka autoa vähinten tarvitsevat – siis jotka käyttävät sitä vain viikonloppuisin tai vain kesäisin, sillä kun paikan on kerran saanut, ei sitä tarvitse enää etsiä.

Välissä on varmaankin iso harmaa alue. Olen jo aiemmin ehdottanut, että pysäköintimaksut kymmenkertaistettaisiin ja katsotttaisiin sittten, riittäisikö se. Nyrkkisääntö on, että pysäköinnin hinta on oikea, kun 90 prosenttia paikoista on käytössä.

Jos pysäköinnistä perittäisiin kustannuksia vastaava maksu, noin sata euroa kuussa, aika moni varmaankin siirtyisi käyttämään CityCarClubia ja pysäköintipaikkoja vapautuisi rutkasti.

Parempi ratkaisu olisi, että asukaspysäköintilupien määrä mitoitettaisiin kaupunginosittain jotenkin vastaamaan tarjolla olevien pysäköintipaikkojen määrää ja huutokaupattaisiin. Vähän tähän tyyliin toimitaan Singaporessa. Tämä ei ehkä kuitenkaan istuisi suomalaiseen oikeustajuun, koska paikan hinta erilaistuisi alueittan. Niin se kyllä erilaistuu tonttikohtaisessa pysäköinnissäkin.

Jos helsinkiläiset maksavat pysäköinnistä enemmän, se ei tee helsinkiläisistä köyhempiä vaan rikkaampia: rahat pysyvät helsinkiläisten käytössä ja pysäköintiongelmat helpottavat.

Olen kirjoittanut aiheesta aikaisemminkin. Linkki tästä.

33 vastausta artikkeliin “Asukaspysäköinnin maksut”

  1. Tällainen yksityisautoilun käsittämätön tukeminen verorahoista sietääkin lopettaa. Kyllä parkkipaikkaa tarvitsevan tulee maksaa siitä edes suunnilleen käypä hinta. Kaikkialla muualla, mm. joukkoliikenteessä, edellytetään jatkuvasti kustannusten parempaa kattamista perittävillä maksuilla. Kun hinnankorotus vielä hyödyttäisi eniten kipeimmin autoa tarvitsevia, niin ihmettelen miksei hintoja ole tarkastettu aikaa sitten. (Vastauskin on tietysti selvä, yksityisautoilu kun on Suomessa lähes pyhä asia eikä sitä saa mitenkään vaikeuttaa.)

  2. Jep jep, ja samalla kaavoituksesta pakolliset parkkipaikat pois. Vaikka nämä pysäköinnin tuet toimivatkin tietysti purkkapaikkana sen päällä, että ilmaisilla teillä on sitten halpa tulla kauempaa autolla, niin kyllä näitä autoilun tukia silti kannattaa vähitellen alkaa purkamaan.

  3. Nyt kun ilmaston muutoksen takia jäätiköt sulavat ja meri nousee kymmeniä metrejä pitäisi mielestäni alkaa paremminkin miettimään koko Katajanokan ja myös Lauttasaaren tulevaisuutta. Eihän ole mitään järkeä että meren alle jääviä alueiden infraa pidetään pystyssä kun se kuitenkin häviää aivan kohta.

    Koska ihmiset eivät lyhytnäköisyydessään kuitenkaan ala vapaaehtoisesti muuttamaan näiltäkään alueilta, pitäisi näille maa-alueille säätää muuttoa kannustava suuruudeltaan huomattava ympäristövero, jota korotettaisiin vuosittain tuntuvasti alueiden tyhjenemisen nopeuttamiseksi.

    Alueiden tyhjennyttyä tulee maapohja ennallistaa merenalaiseksi kansallispuistoksi entisten asukkaiden varoilla. Tulen tekemään asiasta aloitteen puolueen keskuskomitealle jo lähi päivinä.

  4. Niin, siis tuolla 36 eurolla saa luvan pysäköintiin tietyllä vyöhykkeellä asukasstatuksen perusteella. Mutta. Kyseinen kortti auton ikkunassa _ei_takaa_ pysäköintipaikkaa vaan vain mahdollisuuden pysäköintiin alueella. Rahaa ei saa takaisin vaikka paikkaa ei alueelta löytyisikään.

    Nuo talvisäilyttäjien pitkäaikaiset paikat voidaan estää esim. pysäköintikieltomerkin lisäkilvellä, jossa lukee 24 h. Silloin auto saa olla vuorokauden samalla paikalla ja sitä on sen jälkeen siirrettävä.

  5. Tässä ei nyt oo yhtään kyse siitä, että ihmiset ei tajuais olla autoilematta vaan siitä, että niiden pitäs itte maksaa autoilusta aiheutuvat kustannukset. Sen lisäks Osmon ehdotus varmistaisi myös sen, että paikoitusjärjestelmä toimisi tehokkaasti, eli ne joille siitä on eniten hyötyä sitä myös pystyis käyttämään.

  6. Tuo maksun kymmenkertaistaminen olisi varmasti oikein toimiva idea, euroa päivässä auton säilytyksestä ei kukaan voi vakavissaan väittää kalliiksi.

    /vp

  7. Maksun pitäisi olla sellainen että se tuntuu jossain, mutta isompi ongelma on maksun keruutapa. Eli se että maksetaan vuosi kerrallaan, jolloin harkinta siitä kannattaako sitä paikkaa pitää tapahtuu kerran vuodessa.

    Selkeintä olisi periä tuntiveloitusta pysäköinnistä 24h. Tämän maksun ei tarvitse edes olla suuri, jollain 50senttiä/yö hinnallakin saataisiin tuon talvisäilytyksen tapaiset ongelmat kuriin. Asukaspysäköintiedun sijaan asukkaiden pitäisi saada alennus tuosta hinnasta, eli (maksuttomalla) asukaspysäköintiluvalla saa pysäköidä esim. puoleen hintaan.

    Minulla oli Kalliossa asuessa tilanne, että käytin autoa usein vain päivän viikossa. Olisin aivan hyvin voinut säilyttää sitä jossain muuallakin kuin kadun varressa, vaikka työpaikan parkkihallissa tai jossain syrjemmällä missä ei ole pulaa paikoista, ja hakea sen sieltä tarvittaessa. Veikkaan että samassa tilanteessa olevia on huomattava määrä. Yhdistelmä maksu kantakaupungissa, ja vaikka pientä korvausta vastaan pitkä-aikaispysäköinti jossain syrjemmällä voisi olla toimiva.

  8. ”Autoilu on oman menestyksensä uhri”: auto on 20. vuosisadan parhaita keksintöjä, mutta autojen määrän kasvun myötä yksittäisestä autosta tulee haitta muille autoilijoille.

    Helsingissä on vaivihkaa luovuttu kadunvarsipaikkojen vähentämiseen pyrkivästä politiikasta. Ongelmana nähdään, että pysäköintipaikkoja on liian vähän ja ratkaisuksi tarjotaan esimerkiksi vinopysäköinnin lisäämistä. Tämä on nurinkurinen ajatus, mikä Soininvaara kirjoituksellaan hyvin osoittaa. Todellinen ongelma on tietysti juuri tilan alihinnoittelu.

    Miten markkinataloudessa on ylipäätään perusteltavissa parkkipaikkojen kustannusten tasaaminen veromaksajien kesken?

  9. Niin ja autohan tietty keksittiin jo 19. vuosisadalla, mikä ei vähennä sen merkitystä 1900-lukulaisen elämäntavan kehittymisessä mitenkään.

  10. Tuli vielä mieleen, että korotetaanko maksua edes millään indeksillä automaattisesti? Hinnasta päätellen tuskin on korotettu. Oli miten oli, tuntuva korotus (vaikka juuri Osmon ehdottama kymmenkertaistaminen) olisi paikallaan.

  11. Asukaspysäköinnin hinnan nostaminen lisäksi ei — ainakaan teoriassa — lisää asumiskustannuksia, sillä autoilun hinnan nostaminen keskusta-aluella vähentäisi keskustan haluttavuutta autoilevien joukossa. Tästä periaatteessa pitäisi seurata hienoinen asuntojen hinnan lasku, joka laskee uusien autottomien asukkaiden asumiskustannuksia keskustassa.

    Lienee järkevää, että ne, jotka eivät halua olla riippuvaisia autosta, voisivat asua alueella, jossa ei tarvitse olla riippuvainen autosta. Ne taas, jotka jotka pitävät autoulua sopivana liikkumismuotona asuisivat paikoissa, jotka sopivat tähän tarkoitukseen paremmin, kuin Helsingin keskusta. En yhtään ihmettelisi vaikka asukaspysäköinnin hinnan nosto keskustassa itseasiassa keskimäärin laskisi asumiskustannuksia.

  12. Suuri riittävän korkea turvavalli ja kehätie matalapohjaisen Helsingin edustalle. Sanotaan vaikka puolikaari Suomenlinnan etäisyydelle.
    Katoaisivat ongelmat iäksi ja runsaasti halpaa rakennusmaata monen sukupolven tarpeisiin.

  13. ”Tässä ei nyt oo yhtään kyse siitä, että ihmiset ei tajuais olla autoilematta vaan siitä, että niiden pitäs itte maksaa autoilusta aiheutuvat kustannukset.”

    Autoilijoilta kerätään veroja n. 7 miljardia euroa vuodessa. 1 miljardi käytetään liikennehankkeisiin tienpitoon ym. Osan veroista voisi antaa kunnan kerättäväksi ja käytettäväksi esim joukkoliikenteeseen ja autoliikenteen sujuvuuden parantamiseen. Ehkä myös Helsingissä niiden iänikuisten tietöiden loppuunsaattamiseen. Esim ”väliaikainen” käyttövero sopisi tähän tarkoitukseen. EI kuitenkaan mikään uusi maksu.

    ”Miten markkinataloudessa on ylipäätään perusteltavissa parkkipaikkojen kustannusten tasaaminen veromaksajien kesken?”

    Miten markkinataloudessa on ylipäätään perusteltavissa sosiaaliavustusten ym. julkisten menojen kustannusten tasaaminen veronmaksajien kesken?

  14. Minä ihan oikeasti haluaisin asua Helsingissä asuinalueella jossa ei olisi autoja. Jätkäsaaren autottoman alueen suunnittelustakin taidettiin luopua. Korjatkaa jos olen väärässä. Suomenlinnan voisi olla, mutta on auttamattomasti museo eikä sieltä löydy vapaita asuntoja. Kalliossa missä nyt asun on edes asukaslukuun nähden kiitettävän paljon autottomia. Miksi kaikki uudet asuntoalueet tungetaan täyteen LPA-pysäköintikenttiä? Onko mahdollista kuvitella enää julkista ulkotilaa ilman varastoituja peltipurkkeja?

  15. ”Autoilijoilta kerätään veroja n. 7 miljardia euroa vuodessa. 1 miljardi käytetään liikennehankkeisiin tienpitoon ym.”

    Ai Katajanokan autoilijoilta kerätään?

    Suomalaiset naiset saavat kuulemma hieman pienempää palkkaa kuin miehet. Ehdotan tilanteen osittaista oikaisemista korottamalla Pöytyällä työssä käyvien naisten palkat 20-kertaiseksi nykyisestä.

  16. Kiitos Toivo, juuri tätä ajoinkin takaa: eli ovatko parkkipaikat verrattavissa sosiaaliavustuksiin?

    Julkisten menojen tasaamisella, eli sosiaalisilla tulonsiirroilla, pyritään yleensä turvaamaan kaikille yhteiskunnan jäsenille perustason hyvinvointi.

    Ovatko parkkipaikat sellainen perustason hyvinvointipalvelu, että niiden kulut on perusteltua jakaa tasaisesti kaikkien yhteiskunnan jäsenten kesken? Vai soveltuisiko niihin kenties sittenkin paremmin sellainen yleisesti hyväksi havaittu perusperiaate kuin käyttäjä maksaa?

    Kuten tällä palstalla on osoitettu, 36 euroa vuodessa asukaspysäköintitunnuksesta ei juuri vastaa normikaupunkilaisen käsitystä markkinahintaisesta palvelusta.

  17. Mielestäni ehdotuksesi asukaspysäköinnin hinnan kymmenkertaistamisesta (noin alkajaisiksi) on erittäin hyvä. Tällä hetkellä autonrotiskojen säilöminen kantakaupungin tienvarsilla on asukastunnuksilla pilkkahintaista. Millaista palautetta olet asiasta saanut valtuustotovereilta ja muilta päättäviltä tahoilta?

  18. Jos itse asuisin skattalla ja kävisin keskustassa duunissa niin tuskin tarvitsisin autoa. Toisaalta siellä asuu varmaan semmostakin porukkaa jotka käy espoossa ja vantaalla töissä tai tarvitsevat työssään jatkuvasti autoa. silloin on perusteltua että sieltä parkkipaikkoja löytyy. Veikkaisin että autonomistajat maksavat keskimäärin enemmän veroja kuin autottomat ja käyttävät keskimäärin vähemmän julkisia palveluja ja tulonsiirtoja. sitä varten veroja kerätään että niillä maksetaan tälläisia yhteisiä ”kivoja” juttuja. Autoilijat maksavat taatusti moneen kertaan aiheuttamansa kulut. se ettei valtio käytä niitä rahoja siihen ei ole autoilijoden vika. Tämän takia olisikin perusteltua että kunnat saisivat periä osan autoilun veroista. juurikin tuo ”käyttömaksu” olisi helpoin varmaan siirtää kunnille. Kaikki autoiluun lisättävät kiinteät maksut tosin lisäävät autoilua koska ne joutuu maksamaan ajoi tai ei. Tällöin helposti ajaa enemmän ”kuolettaakseen” nämä maksut

  19. Toivo: ks. Osmon kirjoitus otsikolla Mitä kuuluu maksaa itse?

    Veroja ei todellakaan makseta siksi, että niillä kustannetaan ”yhteisiä kivoja juttuja”.

    En usko ilman todisteita, että autoilun kiinteät maksut lisäävät autoilua.

  20. Toivo, pysäköintimaksuja maksetaan siksi että olisi vapaita parkkipaikkoja. Jos maksuja ei ole, tai ne ovat liian pienet, niin kaikki paikat ovat täynnä. Tällä ei ole mitään tekemistä verojen kanssa.

    Huvittavaa on että kokoomus on (mielestäni oikein) tiukasti sitä mieltä että päivähoidosta pitää periä maksu, koska muuten sitä käytetään turhaan. Mutta pysäköinnissä ongelmaa ei näin haluta nähdä.

  21. Minusta päivähoito ja pysäköinti eivät nyt ole ihan noin rinnastettavista.

    Ei tarvitsemaansa autoa voi olohuoneeseen tuoda eli jossain kodin ulkopuolella se on säilytettävä. Sen sijaan ainakin pienituloisissa perheissä kersa kannattaa viedä ilmaiseen päivähoitoon jo ihan kolmen päivittäisen aterian takia.. ja tietenkin sen takia että saa olla rauhassa.

    Työttömille ja äitiyslomalaisille ym. päivähoito on ilmainen tai lähes ilmainen.

  22. Mäki maksan veroja niin paljon etten nosta opintotukee vaikka siis nostankin. Mä siis maksan mun opintotuen veroja maksamalla ihan ite. Monilta muiltakin opiskelijoilta valtio kerää niin paljon veroja, et miks valtio ei sit näil rahoil nosta opintotukee? Se, jos valtio käyttää niitä rahoja muuhun, ei oo mun eikä opiskelijoiden vika.

  23. Täällä Herttoniemenrannassa pysäköinti maksaa käytännössä tuon euron päivässä. Kadunvarsipaikkoja ei käytännössä ole muuhun kuin lyhytaikaiseen pysäköintiin (tosin näitä valvotaan laiskasti), joten autopaikka on ostettava yleensä joko pysäköintihallista tai -luolasta. Näiden hinta on yleensä kolmenkympin luokkaa kuussa, eikä se minusta ole ollenkaan liian paljon – päinvastoin, todennäköisesti ihan puhtaan kustannusperusteisesti se olisi vieläkin kalliimpi.

    Uusimmissa alueelle rakennetuissa ja rakennettavissa taloyhtiöissä ei enää ole näitä taloyhtiöiden omistamia autopaikkoja, vaan jos haluat paikan hallista, se tulee ostaa kovalla rahalla. Siispä jos haluat autopaikan samalla kun ostat itsellesi asunnon, sinun tulee olla valmis pulittamaan toistakymmentä tuhatta euroa autohalliosakkeesta – ja maksamaan päälle vielä autopaikkavastiketta.

    Kääntöpuoli tässä tilanteessa on se, että jos omaa autoa ja paikkaa sille ei ole, mutta joskus vuokraa auton – tai jos vaikka saa autoilijoita yökylään, ei koko alueella ole luvallista paikkaa säilyttää autoa kerralla neljää tuntia pidempään. Ei tämäkään ole oikein järkevää – jossain lähistöllä pitäisi kuitenkin olla paikka johon vuokra-auton voisi jättää useammaksi tunniksi.

  24. Pysäköintipaikat ovat kyllä huomattava subventio autoilevalle kansanosalle kaupungeissa. Karkea laskuharjoitus vaihtoehtoiskustannusten määrittelemiseksi lienee paikallaan:
    Oletetaan yhden autopaikan edellyttävän 15 neliömetriä tilaa. Edelleen oletetaan, että Helsingin kantakaupungin rakennuskanta on keskimäärin esimerkiksi viisikerroksista. Näin yksi autopaikka syrjäyttää 75 neliömetriä tilaa, joka voisi olla vaihtoehtoisessa käytössä asumis- tai liiketilana. Mikä on tämän ”syrjäytetyn tilan” arvo? Kantakaupungissa keskineliövuokra pyörinee 20 euron tuntumassa, joten yhden autopaikan todellinen vaihtoehtoiskustannus on 1500 euroa kuukaudessa*. Kiteytettynä: kaupunkiautoilijaa subventoidaan kuukaudessa krunikkalaisen loft-kaksion verran. Ironisinta tässä on, että autot ”asuvat” kalliimmin ja väljemmin kuin useimmat omistajansa. Tämä implisiittinen subventio ylittää myös auto- ja bensaverot kirkkaasti.

    Kuten oheinenkin esimerkki osoittaa, on hintamekanismi oikein valjastettuna maailman merkittävin ympäristöliike. Toivottavasti tämä monessa maailman metropolissa ymmärretty seikka huomioitaisiin vihdoin myös Helsingin päättävissä elimissä.

    *Vaikka autopaikat ja asumis- tai liiketilat olisivat hyödykkeinä komplementteja – eli edelliset kontribuoisivat positiivisesti jälkimmäisten arvoon – on johtopäätöksen suuruusluokka oikea. Hiukan erilaisiin tuloksiin päädytään olettamalla rakennusoikeusneliön arvoksi vaikka 1500 euroa. Autopaikan vaatiman 75 neliön arvoksi muodostuu noin 110000 euroa. Sitoutuneen pääoman vaihtoehtoiskustannus viiden prosentin korolla olisi siten vajaat 6000 euroa vuodessa. Kumpaakin arvotustapaa voi käyttää ihan perustellusti – ero autoilijoilta perittyihin maksuihin on joka tapauksessa huikea, ja markkinavääristymä (=autoilun ylikysyntä) siten huomattava.

  25. Tällä yhdyskuntarakenteella henkilöauto on ainoa järkevä liikenneväline pääosalle ihmisistä. Helsingin kantakaupungissa voi asua niin, ettei käytä autoa päivittäin. Tämäkin vain silloin, jos autolle on olemassa turvallinen säilytyspaikka töissäoloajaksi.

    Tanskassa, josta kannattaa ottaa mallia kaavoituksessa mm. radanvarsirakentamisessa, on jo pitkään ollut sääntö, että jokaiselle asunnolle tulee osoittaa autotalli. Erityisestä syystä, kuten kaupunkikeskustoissa, voi autotallin korvata autohallilla.

    Autotalli tai -hallipaikka vähentää keskustassa asuvien autoilua, pienentää ruuhkia, vähentää polttoaineen kulutusta ja vapauttaa kadunvarsipaikat tilapäispysäköijille. Itsestäänselvyyksien ymmärtäminen vain on joillekkin viherpiipertäjille niin vaikeaa.

  26. Kalle Pyöräniemen näkemys:

    ”Helsingin kantakaupungissa [vain] voi asua niin, ettei käytä autoa päivittäin.”

    No onpahan käsitys kerrakseen..!.

    Ihan missä tahansa päin Helsinkiä voi asua niin, ettei käytä autoa päivittäin tai ettei edes omista autoa. Luuletko, että jokaisella kantakaupungin ulkopuolella asuvalla ihmisellä on auto. Sivistän sinua ja kerron, että ei ole, ei edes läheskään kaikilla lapsiperheillä.

    Useimmissa paikoissa Espoota ja Vantaatakin on aivan toimiva joukkoliikenne keskeisiin paikkoihin. Tapiolasta on Kampissa reilussa kymmenessä minuutissa, Olarista ja Matinkylästä kahdessakymmenessä minuutissa.. BUSSILLA!

    Poikittaisliikenne Helsingin ulkopuolella on ongelmallisempaa, mutta kyllä tuo autoilun pakko on enemmän korvien välissä kuin ulkomaailman realiteeteissa.

    Tämä ei nyt poista sitä, etteikö joku jossain olisi pakotettu omistamaan auton ja käyttämään sitä päivittäin. Myös se kantakaupungissa asuva voi olla hän.

  27. Elina hyvä

    Omakohtainen esimerkki: Työmatkani Espoon keskeltä kantakaupunkiin kestää julkisilla noin 1h10min, omalla autolla (ruuhkassa) 55 min ja polkupyörällä (kesäkelillä) 50min. En pidä julkista liikennettä realistisena vaihtoehtona tässäkään tapauksessa pääkaupunkiseudulla. Viikossa istuisin käytännössä yhden illan poissa kotoa!

    Nyt siis kyse on säteittäisestä liikenteestä. Olet täysin oikeassa, että poikittaisliikenne on vielä heikommissa kantimissa. Tietysti nuorena, kun ei ollut perhettä vastuulla ja ajankäyttö siinä mielessä oli vapaampaa, niin junassakin oli mahdollista istuskella tuntikaupalla viikossa.

    Poikittaisliikennettä ei edes haluta kehittää. Sen näki viimeistään Espoon metropäätöksestä. Pikaraitiotie, joka kevyempänä ja verkostoltaan tiheämpänä olisi tarjonnut myös poikittaisia linjoja, hävisi. Poliittinen valinta on tehty, julkisen liikenteen osuutta ei haluttu kasvattaa ja minäkin valitsen realististen vaihtoehtojen välillä: henkilöauton tai polkupyörän.

  28. Kalle,

    Järkyttävän pitkä työmatka ajallisesti joka tapauksessa. Mitä jos muuttaisitte lähemmäksi työpaikkaasi ja olisit monta tuntia viikossa enemmän kotona, vaikka kulkisit julkisilla?

    Tietysti nyt kokonaisratkaisut riippuvat niin monesta seikasta, etten nyt tässä ketään rupea ohjeistamaan. Mutta on se joka tapauksessa kauheaa, että melkein pari tuntia menee työmatkoihin. Ja miksi menee? Siksi, että niin moni on liikkeellä omalla autolla.

    Kun ajat aamuyöllä matkan kotoa työpaikallesi, niin se on arvatenkin korkeintaan 25 min?

  29. Pyöräniemi, en usko että ”viherpiipertäjillä” on mitään sitä vastaan, että joka kaupunkiautolle vaaditaan talli tai hallipaikka. Näiden kustannus (20 – 40 ke?) toimii tehokkaana tarveharkintana. Mutta jos joka asunnolle, autoa tai ei, tällainen vaaditaan niin asia on eri.

  30. Harmi, että vihreillä on vain yksi osmo (ja muissakin puolueissa saisi olla edes muutama). Mikään maailmassa ei ole mustavalkoista, ja juuri siksi on vaikeaa olla oikeasti oikeassa. Olisihan se hienoa, jos pärjättäisiin ilman autoja, mutta se ei ole kovin realistista. Siksi onkin hyvin fiksua pyrkiä helpottamaan niiden autoilua, joille sen on välttämätöntä, ja karsimaan niiden autoilua, joille se ei ole välttämätöntä. Ja kuten tunnettua, paras mittari missä tahansa asiassa on raha. Ne, joille autoilu on tarpeen, maksanevat mielellään siitä, että pääsevät nopeammin perille ja löytävät parkkipaikan helpommin. Ja ne, joille autoilu ei ole niin tärkeää, hajasijoittavat autonsa odottamaan käyttöä, tai luopuvat niistä. Nykyinen kaupunkiympäristö näyttää juurikin siltä, että Linnunradan liftarin hengessä näyttäisi ulkopuoliselle helposti siltä, että autot ovat maapallon johtava laji, eivätkä suinkaan ihmiset.

  31. On paradoksaalista, että asukastunnusten saaminen on niin halpaa (35 € per vuosi), mutta lähiöistä keskustaan töihin autoilevan parkkisakko on 40 €. Jos parkkisakkoja tulee vaikka pari kappaletta vuodessa, on tämä tavallaan tulosiirto köyhemmiltä autoilijoilta (lähiöistä tulevat) rikkaammille (keskusta-asukit). Esim. Biomedicumissa työntekijöistä paikoituksen saavat lähinnä professorit yms. korkeammissa viroissa olevat, jolloin alemman kastin työntekijät joutuvat toivomaan, että 24h parkkipaikalla olisi vapautunut edes yksi paikka (HYVIN epätodennäköistä) tai käyttämään julkista riippumatta siitä, onko se ajallisesti järkevää. Tai satunnaisesti ottamaan kalliita parkkisakkoja.

  32. ”…Esim. Biomedicumissa työntekijöistä paikoituksen saavat lähinnä professorit yms. korkeammissa viroissa olevat, jolloin…”

    Tyypillinen kaavoitusvirhe, joita näkee Helsingissä valitettavan usein. Kaavoitetaan liian vähän paikkoja, joilloin ne pysyvät kalliina keinottelukohteina.

    Toisaalta osoittaa se jotain kiinteistön käyttäjästäkin, kun suostutaan toimimaan väärin suunnitelluissa tiloissa. Kun tilaohjelmaan laitetaan vaatimukseksi x-autopaikkaa, niin silloin ne x-autopaikkaa ovat siinä kun niitä tarvitaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.