Asukaspysäköinnin maksut

Vii­me aikoi­na olen saa­nut autoi­li­joi­ta­kin ehdo­tuk­sia sii­tä, eikö asu­kas­py­sä­köin­nin mak­sua voi­si vähän korot­taa, jot­ta pysä­köin­ti­pai­kan myös sai­si. Mak­su on nyt siis 36 euroa vuo­des­sa eli 10 senttiä/päivä. Tämän seu­rauk­se­na esi­mer­kik­si Kata­ja­no­kal­la säi­ly­te­tään tal­vi­sin kaduil­la vakuu­tuk­ses­ta pois otet­tu­ja auto­ja kesää odot­ta­mas­sa. Auton käyt­tä­jän tulee tak­ti­koi­da töis­tä palaa­mi­sen kans­sa, jot­ta ehti­si pysä­köi­dä ennen kuin naa­pu­ri vie sen vii­mei­sen pai­kan. Kai­kis­sa ris­teyk­sis­sä on aina vää­rin suo­ja­tie­hen kiin­ni pysä­köi­ty­jä auto­ja. Joku­han ehdot­ti jo Hesa­ris­sa, että näin sai­si teh­dä. Voi­han jalan­kul­ki­ja tul­la auton takaa kurk­ki­maan, onko reit­ti vapaa.

Joka toi­sel­la Hel­sin­ki­läi­sel­lä ruo­ka­kun­nal­la ei ole autoa. Pre­fe­rens­sit mää­räy­ty­vät tus­kin niin diko­to­mi­ses­ti, että puo­lel­le ihmi­siä auto on ker­ta­kaik­ki­ses­ti vält­tä­mä­tön ja toi­sel­le puo­lel­le tui­ki tar­pee­ton. Vähi­ten pysä­köin­tion­gel­mis­ta kär­si­vät ne, jot­ka autoa vähin­ten tar­vit­se­vat — siis jot­ka käyt­tä­vät sitä vain vii­kon­lop­pui­sin tai vain kesäi­sin, sil­lä kun pai­kan on ker­ran saa­nut, ei sitä tar­vit­se enää etsiä.

Välis­sä on var­maan­kin iso har­maa alue. Olen jo aiem­min ehdot­ta­nut, että pysä­köin­ti­mak­sut kym­men­ker­tais­tet­tai­siin ja kat­sott­tai­siin sitt­ten, riit­täi­si­kö se. Nyrk­ki­sään­tö on, että pysä­köin­nin hin­ta on oikea, kun 90 pro­sent­tia pai­kois­ta on käytössä.

Jos pysä­köin­nis­tä perit­täi­siin kus­tan­nuk­sia vas­taa­va mak­su, noin sata euroa kuus­sa, aika moni var­maan­kin siir­tyi­si käyt­tä­mään CityCarClu­bia ja pysä­köin­ti­paik­ko­ja vapau­tui­si rutkasti.

Parem­pi rat­kai­su oli­si, että asu­kas­py­sä­köin­ti­lu­pien mää­rä mitoi­tet­tai­siin kau­pun­gi­no­sit­tain joten­kin vas­taa­maan tar­jol­la ole­vien pysä­köin­ti­paik­ko­jen mää­rää ja huu­to­kau­pat­tai­siin. Vähän tähän tyy­liin toi­mi­taan Sin­ga­po­res­sa. Tämä ei ehkä kui­ten­kaan istui­si suo­ma­lai­seen oikeus­ta­juun, kos­ka pai­kan hin­ta eri­lais­tui­si alueit­tan. Niin se kyl­lä eri­lais­tuu tont­ti­koh­tai­ses­sa pysäköinnissäkin.

Jos hel­sin­ki­läi­set mak­sa­vat pysä­köin­nis­tä enem­män, se ei tee hel­sin­ki­läi­sis­tä köy­hem­piä vaan rik­kaam­pia: rahat pysy­vät hel­sin­ki­läis­ten käy­tös­sä ja pysä­köin­tion­gel­mat helpottavat.

Olen kir­joit­ta­nut aihees­ta aikai­sem­min­kin. Link­ki täs­tä.

33 vastausta artikkeliin “Asukaspysäköinnin maksut”

  1. Täl­lai­nen yksi­tyi­sau­toi­lun käsit­tä­mä­tön tuke­mi­nen vero­ra­hois­ta sie­tää­kin lopet­taa. Kyl­lä park­ki­paik­kaa tar­vit­se­van tulee mak­saa sii­tä edes suun­nil­leen käy­pä hin­ta. Kaik­kial­la muu­al­la, mm. jouk­ko­lii­ken­tees­sä, edel­ly­te­tään jat­ku­vas­ti kus­tan­nus­ten parem­paa kat­ta­mis­ta perit­tä­vil­lä mak­suil­la. Kun hin­nan­ko­ro­tus vie­lä hyö­dyt­täi­si eni­ten kipeim­min autoa tar­vit­se­via, niin ihmet­te­len mik­sei hin­to­ja ole tar­kas­tet­tu aikaa sit­ten. (Vas­taus­kin on tie­tys­ti sel­vä, yksi­tyi­sau­toi­lu kun on Suo­mes­sa lähes pyhä asia eikä sitä saa miten­kään vaikeuttaa.)

  2. Jep jep, ja samal­la kaa­voi­tuk­ses­ta pakol­li­set park­ki­pai­kat pois. Vaik­ka nämä pysä­köin­nin tuet toi­mi­vat­kin tie­tys­ti purk­ka­paik­ka­na sen pääl­lä, että ilmai­sil­la teil­lä on sit­ten hal­pa tul­la kau­em­paa autol­la, niin kyl­lä näi­tä autoi­lun tukia sil­ti kan­nat­taa vähi­tel­len alkaa purkamaan.

  3. Nyt kun ilmas­ton muu­tok­sen takia jää­ti­köt sula­vat ja meri nousee kym­me­niä met­re­jä pitäi­si mie­les­tä­ni alkaa parem­min­kin miet­ti­mään koko Kata­ja­no­kan ja myös Laut­ta­saa­ren tule­vai­suut­ta. Eihän ole mitään jär­keä että meren alle jää­viä aluei­den infraa pide­tään pys­tys­sä kun se kui­ten­kin hävi­ää aivan kohta. 

    Kos­ka ihmi­set eivät lyhyt­nä­köi­syy­des­sään kui­ten­kaan ala vapaa­eh­toi­ses­ti muut­ta­maan näil­tä­kään alueil­ta, pitäi­si näil­le maa-alueil­le sää­tää muut­toa kan­nus­ta­va suu­ruu­del­taan huo­mat­ta­va ympä­ris­tö­ve­ro, jota koro­tet­tai­siin vuo­sit­tain tun­tu­vas­ti aluei­den tyh­je­ne­mi­sen nopeuttamiseksi. 

    Aluei­den tyh­jen­nyt­tyä tulee maa­poh­ja ennal­lis­taa mere­na­lai­sek­si kan­sal­lis­puis­tok­si entis­ten asuk­kai­den varoil­la. Tulen teke­mään asias­ta aloit­teen puo­lu­een kes­kus­ko­mi­teal­le jo lähi päivinä.

  4. Niin, siis tuol­la 36 eurol­la saa luvan pysä­köin­tiin tie­tyl­lä vyö­hyk­keel­lä asu­kass­ta­tuk­sen perus­teel­la. Mut­ta. Kysei­nen kort­ti auton ikku­nas­sa _ei_takaa_ pysä­köin­ti­paik­kaa vaan vain mah­dol­li­suu­den pysä­köin­tiin alu­eel­la. Rahaa ei saa takai­sin vaik­ka paik­kaa ei alu­eel­ta löytyisikään. 

    Nuo tal­vi­säi­lyt­tä­jien pit­kä­ai­kai­set pai­kat voi­daan estää esim. pysä­köin­ti­kiel­to­mer­kin lisä­kil­vel­lä, jos­sa lukee 24 h. Sil­loin auto saa olla vuo­ro­kau­den samal­la pai­kal­la ja sitä on sen jäl­keen siirrettävä.

  5. Täs­sä ei nyt oo yhtään kyse sii­tä, että ihmi­set ei tajuais olla autoi­le­mat­ta vaan sii­tä, että nii­den pitäs itte mak­saa autoi­lus­ta aiheu­tu­vat kus­tan­nuk­set. Sen lisäks Osmon ehdo­tus var­mis­tai­si myös sen, että pai­koi­tus­jär­jes­tel­mä toi­mi­si tehok­kaas­ti, eli ne joil­le sii­tä on eni­ten hyö­tyä sitä myös pys­tyis käyttämään.

  6. Tuo mak­sun kym­men­ker­tais­ta­mi­nen oli­si var­mas­ti oikein toi­mi­va idea, euroa päi­väs­sä auton säi­ly­tyk­ses­tä ei kukaan voi vaka­vis­saan väit­tää kalliiksi.

    /vp

  7. Mak­sun pitäi­si olla sel­lai­nen että se tun­tuu jos­sain, mut­ta isom­pi ongel­ma on mak­sun keruu­ta­pa. Eli se että mak­se­taan vuo­si ker­ral­laan, jol­loin har­kin­ta sii­tä kan­nat­taa­ko sitä paik­kaa pitää tapah­tuu ker­ran vuodessa.

    Sel­kein­tä oli­si periä tun­ti­ve­loi­tus­ta pysä­köin­nis­tä 24h. Tämän mak­sun ei tar­vit­se edes olla suu­ri, jol­lain 50senttiä/yö hin­nal­la­kin saa­tai­siin tuon tal­vi­säi­ly­tyk­sen tapai­set ongel­mat kuriin. Asu­kas­py­sä­köin­tie­dun sijaan asuk­kai­den pitäi­si saa­da alen­nus tuos­ta hin­nas­ta, eli (mak­sut­to­mal­la) asu­kas­py­sä­köin­ti­lu­val­la saa pysä­köi­dä esim. puo­leen hintaan.

    Minul­la oli Kal­lios­sa asues­sa tilan­ne, että käy­tin autoa usein vain päi­vän vii­kos­sa. Oli­sin aivan hyvin voi­nut säi­lyt­tää sitä jos­sain muu­al­la­kin kuin kadun var­res­sa, vaik­ka työ­pai­kan park­ki­hal­lis­sa tai jos­sain syr­jem­mäl­lä mis­sä ei ole pulaa pai­kois­ta, ja hakea sen siel­tä tar­vit­taes­sa. Veik­kaan että samas­sa tilan­tees­sa ole­via on huo­mat­ta­va mää­rä. Yhdis­tel­mä mak­su kan­ta­kau­pun­gis­sa, ja vaik­ka pien­tä kor­vaus­ta vas­taan pit­kä-aikais­py­sä­köin­ti jos­sain syr­jem­mäl­lä voi­si olla toimiva.

  8. Autoi­lu on oman menes­tyk­sen­sä uhri”: auto on 20. vuo­si­sa­dan par­hai­ta kek­sin­tö­jä, mut­ta auto­jen mää­rän kas­vun myö­tä yksit­täi­ses­tä autos­ta tulee hait­ta muil­le autoilijoille.

    Hel­sin­gis­sä on vai­vih­kaa luo­vut­tu kadun­var­si­paik­ko­jen vähen­tä­mi­seen pyr­ki­väs­tä poli­tii­kas­ta. Ongel­ma­na näh­dään, että pysä­köin­ti­paik­ko­ja on lii­an vähän ja rat­kai­suk­si tar­jo­taan esi­mer­kik­si vino­py­sä­köin­nin lisää­mis­tä. Tämä on nurin­ku­ri­nen aja­tus, mikä Soi­nin­vaa­ra kir­joi­tuk­sel­laan hyvin osoit­taa. Todel­li­nen ongel­ma on tie­tys­ti juu­ri tilan alihinnoittelu.

    Miten mark­ki­na­ta­lou­des­sa on yli­pää­tään perus­tel­ta­vis­sa park­ki­paik­ko­jen kus­tan­nus­ten tasaa­mi­nen vero­mak­sa­jien kesken?

  9. Niin ja auto­han tiet­ty kek­sit­tiin jo 19. vuo­si­sa­dal­la, mikä ei vähen­nä sen mer­ki­tys­tä 1900-luku­lai­sen elä­män­ta­van kehit­ty­mi­ses­sä mitenkään.

  10. Tuli vie­lä mie­leen, että koro­te­taan­ko mak­sua edes mil­lään indek­sil­lä auto­maat­ti­ses­ti? Hin­nas­ta pää­tel­len tus­kin on koro­tet­tu. Oli miten oli, tun­tu­va koro­tus (vaik­ka juu­ri Osmon ehdot­ta­ma kym­men­ker­tais­ta­mi­nen) oli­si paikallaan.

  11. Asu­kas­py­sä­köin­nin hin­nan nos­ta­mi­nen lisäk­si ei — aina­kaan teo­rias­sa — lisää asu­mis­kus­tan­nuk­sia, sil­lä autoi­lun hin­nan nos­ta­mi­nen kes­kus­ta-aluel­la vähen­täi­si kes­kus­tan halut­ta­vuut­ta autoi­le­vien jou­kos­sa. Täs­tä peri­aat­tees­sa pitäi­si seu­ra­ta hie­noi­nen asun­to­jen hin­nan las­ku, joka las­kee uusien autot­to­mien asuk­kai­den asu­mis­kus­tan­nuk­sia keskustassa. 

    Lie­nee jär­ke­vää, että ne, jot­ka eivät halua olla riip­pu­vai­sia autos­ta, voi­si­vat asua alu­eel­la, jos­sa ei tar­vit­se olla riip­pu­vai­nen autos­ta. Ne taas, jot­ka jot­ka pitä­vät autou­lua sopi­va­na liik­ku­mis­muo­to­na asui­si­vat pai­kois­sa, jot­ka sopi­vat tähän tar­koi­tuk­seen parem­min, kuin Hel­sin­gin kes­kus­ta. En yhtään ihmet­te­li­si vaik­ka asu­kas­py­sä­köin­nin hin­nan nos­to kes­kus­tas­sa itsea­sias­sa kes­ki­mää­rin las­ki­si asumiskustannuksia.

  12. Suu­ri riit­tä­vän kor­kea tur­va­val­li ja kehä­tie mata­la­poh­jai­sen Hel­sin­gin edus­tal­le. Sano­taan vaik­ka puo­li­kaa­ri Suo­men­lin­nan etäisyydelle.
    Katoai­si­vat ongel­mat iäk­si ja run­saas­ti hal­paa raken­nus­maa­ta monen suku­pol­ven tarpeisiin.

  13. Täs­sä ei nyt oo yhtään kyse sii­tä, että ihmi­set ei tajuais olla autoi­le­mat­ta vaan sii­tä, että nii­den pitäs itte mak­saa autoi­lus­ta aiheu­tu­vat kustannukset.”

    Autoi­li­joil­ta kerä­tään vero­ja n. 7 mil­jar­dia euroa vuo­des­sa. 1 mil­jar­di käy­te­tään lii­ken­ne­hank­kei­siin tien­pi­toon ym. Osan verois­ta voi­si antaa kun­nan kerät­tä­väk­si ja käy­tet­tä­väk­si esim jouk­ko­lii­ken­tee­seen ja auto­lii­ken­teen suju­vuu­den paran­ta­mi­seen. Ehkä myös Hel­sin­gis­sä nii­den iäni­kuis­ten tie­töi­den lop­puun­saat­ta­mi­seen. Esim “väliai­kai­nen” käyt­tö­ve­ro sopi­si tähän tar­koi­tuk­seen. EI kui­ten­kaan mikään uusi maksu.

    Miten mark­ki­na­ta­lou­des­sa on yli­pää­tään perus­tel­ta­vis­sa park­ki­paik­ko­jen kus­tan­nus­ten tasaa­mi­nen vero­mak­sa­jien kesken?”

    Miten mark­ki­na­ta­lou­des­sa on yli­pää­tään perus­tel­ta­vis­sa sosi­aa­li­avus­tus­ten ym. jul­kis­ten meno­jen kus­tan­nus­ten tasaa­mi­nen veron­mak­sa­jien kesken?

  14. Minä ihan oikeas­ti haluai­sin asua Hel­sin­gis­sä asui­na­lu­eel­la jos­sa ei oli­si auto­ja. Jät­kä­saa­ren autot­to­man alu­een suun­nit­te­lus­ta­kin tai­det­tiin luo­pua. Kor­jat­kaa jos olen vää­räs­sä. Suo­men­lin­nan voi­si olla, mut­ta on aut­ta­mat­to­mas­ti museo eikä siel­tä löy­dy vapai­ta asun­to­ja. Kal­lios­sa mis­sä nyt asun on edes asu­kas­lu­kuun näh­den kii­tet­tä­vän pal­jon autot­to­mia. Mik­si kaik­ki uudet asun­toa­lu­eet tun­ge­taan täy­teen LPA-pysä­köin­ti­kent­tiä? Onko mah­dol­lis­ta kuvi­tel­la enää jul­kis­ta ulko­ti­laa ilman varas­toi­tu­ja peltipurkkeja?

  15. Autoi­li­joil­ta kerä­tään vero­ja n. 7 mil­jar­dia euroa vuo­des­sa. 1 mil­jar­di käy­te­tään lii­ken­ne­hank­kei­siin tien­pi­toon ym.”

    Ai Kata­ja­no­kan autoi­li­joil­ta kerätään?

    Suo­ma­lai­set nai­set saa­vat kuu­lem­ma hie­man pie­nem­pää palk­kaa kuin mie­het. Ehdo­tan tilan­teen osit­tais­ta oikai­se­mis­ta korot­ta­mal­la Pöy­tyäl­lä työs­sä käy­vien nais­ten pal­kat 20-ker­tai­sek­si nykyisestä.

  16. Kii­tos Toi­vo, juu­ri tätä ajoin­kin takaa: eli ovat­ko park­ki­pai­kat ver­rat­ta­vis­sa sosiaaliavustuksiin?

    Jul­kis­ten meno­jen tasaa­mi­sel­la, eli sosi­aa­li­sil­la tulon­siir­roil­la, pyri­tään yleen­sä tur­vaa­maan kai­kil­le yhteis­kun­nan jäse­nil­le perus­ta­son hyvinvointi.

    Ovat­ko park­ki­pai­kat sel­lai­nen perus­ta­son hyvin­voin­ti­pal­ve­lu, että nii­den kulut on perus­tel­tua jakaa tasai­ses­ti kaik­kien yhteis­kun­nan jäsen­ten kes­ken? Vai sovel­tui­si­ko nii­hin ken­ties sit­ten­kin parem­min sel­lai­nen ylei­ses­ti hyväk­si havait­tu perus­pe­ri­aa­te kuin käyt­tä­jä mak­saa?

    Kuten täl­lä pals­tal­la on osoi­tet­tu, 36 euroa vuo­des­sa asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nuk­ses­ta ei juu­ri vas­taa nor­mi­kau­pun­ki­lai­sen käsi­tys­tä mark­ki­na­hin­tai­ses­ta palvelusta.

  17. Mie­les­tä­ni ehdo­tuk­se­si asu­kas­py­sä­köin­nin hin­nan kym­men­ker­tais­ta­mi­ses­ta (noin alka­jai­sik­si) on erit­täin hyvä. Täl­lä het­kel­lä auton­ro­tis­ko­jen säi­lö­mi­nen kan­ta­kau­pun­gin tien­var­sil­la on asu­kas­tun­nuk­sil­la pilk­ka­hin­tais­ta. Mil­lais­ta palau­tet­ta olet asias­ta saa­nut val­tuus­to­to­ve­reil­ta ja muil­ta päät­tä­vil­tä tahoilta?

  18. Jos itse asui­sin skat­tal­la ja kävi­sin kes­kus­tas­sa duu­nis­sa niin tus­kin tar­vit­si­sin autoa. Toi­saal­ta siel­lä asuu var­maan sem­mos­ta­kin poruk­kaa jot­ka käy espoos­sa ja van­taal­la töis­sä tai tar­vit­se­vat työs­sään jat­ku­vas­ti autoa. sil­loin on perus­tel­tua että siel­tä park­ki­paik­ko­ja löy­tyy. Veik­kai­sin että auto­no­mis­ta­jat mak­sa­vat kes­ki­mää­rin enem­män vero­ja kuin autot­to­mat ja käyt­tä­vät kes­ki­mää­rin vähem­män jul­ki­sia pal­ve­lu­ja ja tulon­siir­to­ja. sitä var­ten vero­ja kerä­tään että niil­lä mak­se­taan täl­läi­sia yhtei­siä “kivo­ja” jut­tu­ja. Autoi­li­jat mak­sa­vat taa­tus­ti moneen ker­taan aiheut­ta­man­sa kulut. se ettei val­tio käy­tä nii­tä raho­ja sii­hen ei ole autoi­li­jo­den vika. Tämän takia oli­si­kin perus­tel­tua että kun­nat sai­si­vat periä osan autoi­lun verois­ta. juu­ri­kin tuo “käyt­tö­mak­su” oli­si hel­poin var­maan siir­tää kun­nil­le. Kaik­ki autoi­luun lisät­tä­vät kiin­teät mak­sut tosin lisää­vät autoi­lua kos­ka ne jou­tuu mak­sa­maan ajoi tai ei. Täl­löin hel­pos­ti ajaa enem­män “kuo­let­taak­seen” nämä maksut

  19. Toi­vo: ks. Osmon kir­joi­tus otsi­kol­la Mitä kuu­luu mak­saa itse?

    Vero­ja ei todel­la­kaan mak­se­ta sik­si, että niil­lä kus­tan­ne­taan “yhtei­siä kivo­ja juttuja”.

    En usko ilman todis­tei­ta, että autoi­lun kiin­teät mak­sut lisää­vät autoilua.

  20. Toi­vo, pysä­köin­ti­mak­su­ja mak­se­taan sik­si että oli­si vapai­ta park­ki­paik­ko­ja. Jos mak­su­ja ei ole, tai ne ovat lii­an pie­net, niin kaik­ki pai­kat ovat täyn­nä. Täl­lä ei ole mitään teke­mis­tä vero­jen kanssa.

    Huvit­ta­vaa on että kokoo­mus on (mie­les­tä­ni oikein) tiu­kas­ti sitä miel­tä että päi­vä­hoi­dos­ta pitää periä mak­su, kos­ka muu­ten sitä käy­te­tään tur­haan. Mut­ta pysä­köin­nis­sä ongel­maa ei näin halu­ta nähdä.

  21. Minus­ta päi­vä­hoi­to ja pysä­köin­ti eivät nyt ole ihan noin rinnastettavista. 

    Ei tar­vit­se­maan­sa autoa voi olo­huo­nee­seen tuo­da eli jos­sain kodin ulko­puo­lel­la se on säi­ly­tet­tä­vä. Sen sijaan aina­kin pie­ni­tu­loi­sis­sa per­heis­sä ker­sa kan­nat­taa vie­dä ilmai­seen päi­vä­hoi­toon jo ihan kol­men päi­vit­täi­sen ate­rian takia.. ja tie­ten­kin sen takia että saa olla rauhassa. 

    Työt­tö­mil­le ja äitiys­lo­ma­lai­sil­le ym. päi­vä­hoi­to on ilmai­nen tai lähes ilmainen.

  22. Mäki mak­san vero­ja niin pal­jon etten nos­ta opin­to­tu­kee vaik­ka siis nos­tan­kin. Mä siis mak­san mun opin­to­tuen vero­ja mak­sa­mal­la ihan ite. Monil­ta muil­ta­kin opis­ke­li­joil­ta val­tio kerää niin pal­jon vero­ja, et miks val­tio ei sit näil rahoil nos­ta opin­to­tu­kee? Se, jos val­tio käyt­tää nii­tä raho­ja muu­hun, ei oo mun eikä opis­ke­li­joi­den vika.

  23. Tääl­lä Hert­to­nie­men­ran­nas­sa pysä­köin­ti mak­saa käy­tän­nös­sä tuon euron päi­väs­sä. Kadun­var­si­paik­ko­ja ei käy­tän­nös­sä ole muu­hun kuin lyhy­tai­kai­seen pysä­köin­tiin (tosin näi­tä val­vo­taan lais­kas­ti), joten auto­paik­ka on ostet­ta­va yleen­sä joko pysä­köin­ti­hal­lis­ta tai ‑luo­las­ta. Näi­den hin­ta on yleen­sä kol­men­kym­pin luok­kaa kuus­sa, eikä se minus­ta ole ollen­kaan lii­an pal­jon — päin­vas­toin, toden­nä­köi­ses­ti ihan puh­taan kus­tan­nus­pe­rus­tei­ses­ti se oli­si vie­lä­kin kalliimpi.

    Uusim­mis­sa alu­eel­le raken­ne­tuis­sa ja raken­net­ta­vis­sa talo­yh­tiöis­sä ei enää ole näi­tä talo­yh­tiöi­den omis­ta­mia auto­paik­ko­ja, vaan jos haluat pai­kan hal­lis­ta, se tulee ostaa koval­la rahal­la. Siis­pä jos haluat auto­pai­kan samal­la kun ostat itsel­le­si asun­non, sinun tulee olla val­mis pulit­ta­maan tois­ta­kym­men­tä tuhat­ta euroa auto­hal­lio­sak­kees­ta — ja mak­sa­maan pääl­le vie­lä autopaikkavastiketta.

    Kään­tö­puo­li täs­sä tilan­tees­sa on se, että jos omaa autoa ja paik­kaa sil­le ei ole, mut­ta jos­kus vuo­kraa auton — tai jos vaik­ka saa autoi­li­joi­ta yöky­lään, ei koko alu­eel­la ole luval­lis­ta paik­kaa säi­lyt­tää autoa ker­ral­la nel­jää tun­tia pidem­pään. Ei tämä­kään ole oikein jär­ke­vää — jos­sain lähis­töl­lä pitäi­si kui­ten­kin olla paik­ka johon vuo­kra-auton voi­si jät­tää useam­mak­si tunniksi.

  24. Pysä­köin­ti­pai­kat ovat kyl­lä huo­mat­ta­va sub­ven­tio autoi­le­val­le kan­san­osal­le kau­pun­geis­sa. Kar­kea las­ku­har­joi­tus vaih­toeh­tois­kus­tan­nus­ten mää­rit­te­le­mi­sek­si lie­nee paikallaan:
    Ole­te­taan yhden auto­pai­kan edel­lyt­tä­vän 15 neliö­met­riä tilaa. Edel­leen ole­te­taan, että Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gin raken­nus­kan­ta on kes­ki­mää­rin esi­mer­kik­si vii­si­ker­rok­sis­ta. Näin yksi auto­paik­ka syr­jäyt­tää 75 neliö­met­riä tilaa, joka voi­si olla vaih­toeh­toi­ses­sa käy­tös­sä asu­mis- tai lii­ke­ti­la­na. Mikä on tämän “syr­jäy­te­tyn tilan” arvo? Kan­ta­kau­pun­gis­sa kes­ki­ne­liö­vuo­kra pyö­ri­nee 20 euron tun­tu­mas­sa, joten yhden auto­pai­kan todel­li­nen vaih­toeh­tois­kus­tan­nus on 1500 euroa kuu­kau­des­sa*. Kitey­tet­ty­nä: kau­pun­ki­au­toi­li­jaa sub­ven­toi­daan kuu­kau­des­sa kru­nik­ka­lai­sen loft-kak­sion ver­ran. Iro­ni­sin­ta täs­sä on, että autot “asu­vat” kal­liim­min ja väl­jem­min kuin useim­mat omis­ta­jan­sa. Tämä impli­siit­ti­nen sub­ven­tio ylit­tää myös auto- ja ben­sa­ve­rot kirkkaasti.

    Kuten ohei­nen­kin esi­merk­ki osoit­taa, on hin­ta­me­ka­nis­mi oikein val­jas­tet­tu­na maa­il­man mer­kit­tä­vin ympä­ris­tö­lii­ke. Toi­vot­ta­vas­ti tämä mones­sa maa­il­man met­ro­po­lis­sa ymmär­ret­ty seik­ka huo­mioi­tai­siin vih­doin myös Hel­sin­gin päät­tä­vis­sä elimissä.

    *Vaik­ka auto­pai­kat ja asu­mis- tai lii­ke­ti­lat oli­si­vat hyö­dyk­kei­nä komple­ment­te­ja — eli edel­li­set kont­ri­buoi­si­vat posi­tii­vi­ses­ti jäl­kim­mäis­ten arvoon — on joh­to­pää­tök­sen suu­ruus­luok­ka oikea. Hiu­kan eri­lai­siin tulok­siin pää­dy­tään olet­ta­mal­la raken­nusoi­keus­ne­liön arvok­si vaik­ka 1500 euroa. Auto­pai­kan vaa­ti­man 75 neliön arvok­si muo­dos­tuu noin 110000 euroa. Sitou­tu­neen pää­oman vaih­toeh­tois­kus­tan­nus vii­den pro­sen­tin korol­la oli­si siten vajaat 6000 euroa vuo­des­sa. Kum­paa­kin arvo­tus­ta­paa voi käyt­tää ihan perus­tel­lus­ti — ero autoi­li­joil­ta perit­tyi­hin mak­sui­hin on joka tapauk­ses­sa hui­kea, ja mark­ki­na­vää­ris­ty­mä (=autoi­lun yli­ky­syn­tä) siten huomattava.

  25. Täl­lä yhdys­kun­ta­ra­ken­teel­la hen­ki­lö­au­to on ainoa jär­ke­vä lii­ken­ne­vä­li­ne pää­osal­le ihmi­sis­tä. Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa voi asua niin, ettei käy­tä autoa päi­vit­täin. Tämä­kin vain sil­loin, jos autol­le on ole­mas­sa tur­val­li­nen säi­ly­tys­paik­ka töissäoloajaksi.

    Tans­kas­sa, jos­ta kan­nat­taa ottaa mal­lia kaa­voi­tuk­ses­sa mm. radan­var­si­ra­ken­ta­mi­ses­sa, on jo pit­kään ollut sään­tö, että jokai­sel­le asun­nol­le tulee osoit­taa auto­tal­li. Eri­tyi­ses­tä syys­tä, kuten kau­pun­ki­kes­kus­tois­sa, voi auto­tal­lin kor­va­ta autohallilla.

    Auto­tal­li tai ‑hal­li­paik­ka vähen­tää kes­kus­tas­sa asu­vien autoi­lua, pie­nen­tää ruuh­kia, vähen­tää polt­toai­neen kulu­tus­ta ja vapaut­taa kadun­var­si­pai­kat tila­päis­py­sä­köi­jil­le. Itses­tään­sel­vyyk­sien ymmär­tä­mi­nen vain on joil­lek­kin viher­pii­per­tä­jil­le niin vaikeaa.

  26. Kal­le Pyö­rä­nie­men näkemys: 

    Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa [vain] voi asua niin, ettei käy­tä autoa päivittäin.”

    No onpa­han käsi­tys kerrakseen..!. 

    Ihan mis­sä tahan­sa päin Hel­sin­kiä voi asua niin, ettei käy­tä autoa päi­vit­täin tai ettei edes omis­ta autoa. Luu­let­ko, että jokai­sel­la kan­ta­kau­pun­gin ulko­puo­lel­la asu­val­la ihmi­sel­lä on auto. Sivis­tän sinua ja ker­ron, että ei ole, ei edes lähes­kään kai­kil­la lapsiperheillä. 

    Useim­mis­sa pai­kois­sa Espoo­ta ja Van­taa­ta­kin on aivan toi­mi­va jouk­ko­lii­ken­ne kes­kei­siin paik­koi­hin. Tapio­las­ta on Kam­pis­sa rei­lus­sa kym­me­nes­sä minuu­tis­sa, Ola­ris­ta ja Matin­ky­läs­tä kah­des­sa­kym­me­nes­sä minuu­tis­sa.. BUSSILLA

    Poi­kit­tais­lii­ken­ne Hel­sin­gin ulko­puo­lel­la on ongel­mal­li­sem­paa, mut­ta kyl­lä tuo autoi­lun pak­ko on enem­män kor­vien välis­sä kuin ulko­maa­il­man realiteeteissa. 

    Tämä ei nyt pois­ta sitä, ettei­kö joku jos­sain oli­si pako­tet­tu omis­ta­maan auton ja käyt­tä­mään sitä päi­vit­täin. Myös se kan­ta­kau­pun­gis­sa asu­va voi olla hän.

  27. Eli­na hyvä

    Oma­koh­tai­nen esi­merk­ki: Työ­mat­ka­ni Espoon kes­kel­tä kan­ta­kau­pun­kiin kes­tää jul­ki­sil­la noin 1h10min, omal­la autol­la (ruuh­kas­sa) 55 min ja pol­ku­pyö­räl­lä (kesä­ke­lil­lä) 50min. En pidä jul­kis­ta lii­ken­net­tä rea­lis­ti­se­na vaih­toeh­to­na täs­sä­kään tapauk­ses­sa pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Vii­kos­sa istui­sin käy­tän­nös­sä yhden illan pois­sa kotoa! 

    Nyt siis kyse on säteit­täi­ses­tä lii­ken­tees­tä. Olet täy­sin oikeas­sa, että poi­kit­tais­lii­ken­ne on vie­lä hei­kom­mis­sa kan­ti­mis­sa. Tie­tys­ti nuo­re­na, kun ei ollut per­het­tä vas­tuul­la ja ajan­käyt­tö sii­nä mie­les­sä oli vapaam­paa, niin junas­sa­kin oli mah­dol­lis­ta istus­kel­la tun­ti­kau­pal­la viikossa.

    Poi­kit­tais­lii­ken­net­tä ei edes halu­ta kehit­tää. Sen näki vii­meis­tään Espoon met­ro­pää­tök­ses­tä. Pika­rai­tio­tie, joka kevyem­pä­nä ja ver­kos­tol­taan tiheäm­pä­nä oli­si tar­jon­nut myös poi­kit­tai­sia lin­jo­ja, hävi­si. Poliit­ti­nen valin­ta on teh­ty, jul­ki­sen lii­ken­teen osuut­ta ei halut­tu kas­vat­taa ja minä­kin valit­sen rea­lis­tis­ten vaih­toeh­to­jen välil­lä: hen­ki­lö­au­ton tai polkupyörän.

  28. Kal­le,

    Jär­kyt­tä­vän pit­kä työ­mat­ka ajal­li­ses­ti joka tapauk­ses­sa. Mitä jos muut­tai­sit­te lähem­mäk­si työ­paik­kaa­si ja oli­sit mon­ta tun­tia vii­kos­sa enem­män koto­na, vaik­ka kul­ki­sit julkisilla?

    Tie­tys­ti nyt koko­nais­rat­kai­sut riip­pu­vat niin mones­ta sei­kas­ta, etten nyt täs­sä ketään rupea ohjeis­ta­maan. Mut­ta on se joka tapauk­ses­sa kau­he­aa, että mel­kein pari tun­tia menee työ­mat­koi­hin. Ja mik­si menee? Sik­si, että niin moni on liik­keel­lä omal­la autolla. 

    Kun ajat aamu­yöl­lä mat­kan kotoa työ­pai­kal­le­si, niin se on arva­ten­kin kor­kein­taan 25 min?

  29. Pyö­rä­nie­mi, en usko että “viher­pii­per­tä­jil­lä” on mitään sitä vas­taan, että joka kau­pun­ki­au­tol­le vaa­di­taan tal­li tai hal­li­paik­ka. Näi­den kus­tan­nus (20 — 40 ke?) toi­mii tehok­kaa­na tar­ve­har­kin­ta­na. Mut­ta jos joka asun­nol­le, autoa tai ei, täl­lai­nen vaa­di­taan niin asia on eri.

  30. Har­mi, että vih­reil­lä on vain yksi osmo (ja muis­sa­kin puo­lueis­sa sai­si olla edes muu­ta­ma). Mikään maa­il­mas­sa ei ole mus­ta­val­kois­ta, ja juu­ri sik­si on vai­ke­aa olla oikeas­ti oikeas­sa. Oli­si­han se hie­noa, jos pär­jät­täi­siin ilman auto­ja, mut­ta se ei ole kovin rea­lis­tis­ta. Sik­si onkin hyvin fik­sua pyr­kiä hel­pot­ta­maan nii­den autoi­lua, joil­le sen on vält­tä­mä­tön­tä, ja kar­si­maan nii­den autoi­lua, joil­le se ei ole vält­tä­mä­tön­tä. Ja kuten tun­net­tua, paras mit­ta­ri mis­sä tahan­sa asias­sa on raha. Ne, joil­le autoi­lu on tar­peen, mak­sa­ne­vat mie­lel­lään sii­tä, että pää­se­vät nopeam­min peril­le ja löy­tä­vät park­ki­pai­kan hel­pom­min. Ja ne, joil­le autoi­lu ei ole niin tär­ke­ää, haja­si­joit­ta­vat auton­sa odot­ta­maan käyt­töä, tai luo­pu­vat niis­tä. Nykyi­nen kau­pun­kiym­pä­ris­tö näyt­tää juu­ri­kin sil­tä, että Lin­nun­ra­dan lif­ta­rin hen­ges­sä näyt­täi­si ulko­puo­li­sel­le hel­pos­ti sil­tä, että autot ovat maa­pal­lon joh­ta­va laji, eivät­kä suin­kaan ihmiset.

  31. On para­dok­saa­lis­ta, että asu­kas­tun­nus­ten saa­mi­nen on niin hal­paa (35 € per vuo­si), mut­ta lähiöis­tä kes­kus­taan töi­hin autoi­le­van park­ki­sak­ko on 40 €. Jos park­ki­sak­ko­ja tulee vaik­ka pari kap­pa­let­ta vuo­des­sa, on tämä taval­laan tulos­iir­to köy­hem­mil­tä autoi­li­joil­ta (lähiöis­tä tule­vat) rik­kaam­mil­le (kes­kus­ta-asu­kit). Esim. Bio­me­dicu­mis­sa työn­te­ki­jöis­tä pai­koi­tuk­sen saa­vat lähin­nä pro­fes­so­rit yms. kor­keam­mis­sa virois­sa ole­vat, jol­loin alem­man kas­tin työn­te­ki­jät jou­tu­vat toi­vo­maan, että 24h park­ki­pai­kal­la oli­si vapau­tu­nut edes yksi paik­ka (HYVIN epä­to­den­nä­köis­tä) tai käyt­tä­mään jul­kis­ta riip­pu­mat­ta sii­tä, onko se ajal­li­ses­ti jär­ke­vää. Tai satun­nai­ses­ti otta­maan kal­lii­ta parkkisakkoja.

  32. …Esim. Bio­me­dicu­mis­sa työn­te­ki­jöis­tä pai­koi­tuk­sen saa­vat lähin­nä pro­fes­so­rit yms. kor­keam­mis­sa virois­sa ole­vat, jolloin…”

    Tyy­pil­li­nen kaa­voi­tus­vir­he, joi­ta näkee Hel­sin­gis­sä vali­tet­ta­van usein. Kaa­voi­te­taan lii­an vähän paik­ko­ja, joil­loin ne pysy­vät kal­lii­na keinottelukohteina.

    Toi­saal­ta osoit­taa se jotain kiin­teis­tön käyt­tä­jäs­tä­kin, kun suos­tu­taan toi­mi­maan vää­rin suun­ni­tel­luis­sa tilois­sa. Kun tilaoh­jel­maan lai­te­taan vaa­ti­muk­sek­si x‑autopaikkaa, niin sil­loin ne x‑autopaikkaa ovat sii­nä kun nii­tä tarvitaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.