Vanhanen piirsi itse himmelinsä

Torstaina postaa­mas­sani artikke­lis­sa Kylä­nauha parem­pi kuin Van­hasen him­meli jouduin vain arvaile­maan, mil­laista kaupunki­mallia Päämin­is­teri Mat­ti Van­hanen tavoittelee.Tämän päivän Hesaris­sa hän piirtää itse himmelinsä:

En siis arvan­nut ihan väärin.

Kovin outo oli hänen taloudelli­nen perustelun­sa hajakeskitetylle mallille: “Metron varaan rak­en­ta­mal­la ei saa­da myöskään asun­to­jen hin­to­ja alas. En ole huo­man­nut, että metro­ma­llis­sa syn­tyy hal­paa asuntotuotantoa.”

Asun­to­jen hin­nat määräy­tyvät markki­noil­la ja hei­jas­ta­vat asun­non osta­jien pref­er­ensse­jä. Se, ettäa­sun­nos­ta metroase­man lähel­lä mak­se­taan enem­män kuin him­melin perukoil­la, ker­too, että näitä asun­to­ja arvoste­taan enem­män. Ei kai niistä muuten enem­pää maksettaisi?

Aja­tus siitä, että hajaut­ta­mal­la myös työ­paikat, voitaisi­in löy­hen­tää työ­matko­ja on kau­nis mut­ta epäre­al­isti­nen. Työ­markki­nat ovat nyt niin erikois­tunei­ta, että on erit­täin han­kalaa löytää samas­ta kylästä työ­paikkaa molem­mille puolisoille. Sen jäl­keen alkaa tuo him­melis­sä matkustelu, joka ei joukkoli­iken­teel­lä onnis­tu. Elävänä esimerkkinä tästä on kehätei­den pahene­va ruuhkau­tu­mi­nen. Him­me­li­mallia on toteutet­tu Espoos­sa, ja aika paljon liiken­net­tä se aiheuttaa.

Helsin­gin Laut­tasaa­res­sa on paljon työ­paikko­ja, mut­ta har­va laut­tasaare­lainen on silti töis­sä Laut­tasaa­res­sa. Työvoima tulee jostain muual­ta. Näi­den kannal­ta taas keskus­tas­sa sijait­se­va työ­paik­ka olisi helpom­min saavutettavissa.

27 vastausta artikkeliin “Vanhanen piirsi itse himmelinsä”

  1. Min­ulle olisi kyl­lä paina­jais­mainen kauhuske­naario asua Kon­tu­lan metroase­man vier­essä. Itse asi­as­sa jo Hert­ton­i­menkin metroase­ma on vas­ten­mieli­nen narkkarei­neen. Ei lohdut­taisi nopea yhteys keskustaan… 

    Ovatko metroase­man viereiset asun­not tosi­aan aina niitä kalli­impia? Ei se ainakaan ain­oa selit­tävä tek­i­jä todel­lakaan ole. Kyl­lä Mar­janiemessä on paljon korkeam­mat neliöhin­nat kuin Kontulassa.

  2. Van­hasen malli­in on ken­ties sisää­na­jatel­tu myös se päämin­is­terin puolueen hel­limä visio, että perus­per­heessä vain yksi aikui­sista käy ansio­työssä? Kos­ka kuten meille on opetet­tu, omakoti­talos­sa asu­van onnel­lisen ydin­per­heen äidin kuu­luu hoitaa lapsen­sa kotona.

  3. Eli­na, metroasemien ympäristön houkut­tele­vu­us tai paina­jais­maisu­us riip­puu täysin suun­nit­telus­ta ja yhteiskun­nas­sa laa­jem­min har­joite­tus­ta politiikasta.

    Mainit­sit kak­si metroase­maa ja lähiötä, joi­ta itse viera­s­tat. Asemia on kuitenkin myös esimerkik­si Kulosaa­res­sa, Kamp­is­sa ja Ruo­ho­lahdessa. Metroasemien ympäristöstä ja itse asemista on mah­dol­lista tehdä halu­tun­laisia, eikä tiivis kaupunki­rakenne ole yhtä kuin Mer­i­ha­ka tai van­han­malliset lähiöt.

  4. 29.8.2008 ilmestyneessä Tekniikka&Talous ‑lehdessä kolum­ne­ja kir­joit­ta­va “perusinsinööri Miet­ti­nen” muuten puut­tui tähän samaan asi­aan. Osmon ajatuk­set yhdyskun­ta­su­un­nit­telus­ta saa­vatkin tukea pait­si allekir­joit­ta­neelta diplo­mi-insinööriltä, myös perusinsinööri Miettiseltä 🙂

    Lain­aus­ta:

    “Sähkön tarve Suomes­sa ei määräy­dy sen mukaan, miten ihmiset sam­mut­ta­vat lamp­pun­sa kotoa lähtiessään, vaan sen mukaan minkälainen yhteiskun­tarakenne on tavoitteena.
    Kun öljy joka tapauk­ses­sa pika­puoli­in lop­puu maail­mas­ta, siihen kan­nat­taisi varautua. Ennen lop­pumista öljyn hin­ta kohoaa ja sen seu­rauk­se­na polt­to­moot­tor­eil­la suoritet­tu­jen kuljetusten
    hin­ta nousee.

    Näin laa­jas­sa ja har­vaan asu­tus­sa maas­sa on edessä kak­si vai­h­toe­htoa. Joko kaik­ki teolli­nen tuotan­to ja sen lisäk­si asu­tus keskitetään Helsin­gin ympärille.
    Tai sit­ten ryhdytään pikaises­ti investoimaan sähköl­lä kulke­vaan raideli­iken­teeseen, jot­ta maa voidaan pitää laa­jem­minkin asutettuna.”

    .. pätkit­ty osa pois … 

    “Pääkaupunkiseudul­la kan­nat­taa jät­tää val­it­se­mat­ta jokainen ehdokas, joka ei vaa­di kaavoitus­ta tapah­tu­vak­si joukkoli­iken­teen ehdoilla.
    Jos asuinaluei­ta edelleen roiski­taan rak­en­ta­mat­tomille soille ja pel­loille ympäri pääkaupunkiseu­tua, siinä tien­aa­vat vain soiden ja pel­to­jen omis­ta­jat ja mak­sum­iehinä ovat muut kuntalaiset.”

  5. Jaakko,

    En vieras­ta Hert­toniemeä ollenkaan. Se on oikein viehät­tävä asuin­paik­ka sisäosil­taan. Susi­tie, ket­tutie.. ja mitä siel­lä nyt onkaan… Ja Hert­toniemen rantakin lie­nee aivan muki­in­menevä alue. En vain halu­aisi siel­lä metroase­man viereen, vaan aika kauak­si siitä. Minä en mak­saisi mitään ylimääräistä siitä, että juopot örveltävät ikku­nani alla, mut­ta jos sit­ten joku muu mak­saa, niin asia ei min­ulle kuulu. 

    Kon­tu­la on min­ulle hie­man vier­aampi, mut­ta olen siel­läkin käynyt use­am­man ker­ran. Hie­man ankean oloista raken­nuskan­taa, mut­ta luon­non­läheisyys pelas­taa paljon. Edelleen siel­läkin aset­tuisin mielu­um­min syr­jem­mälle metroase­mas­ta, jos nyt sinne olisin muuttamassa. 

    Eli point­ti­ni oli nyt se, että en halu­aisi suurin sur­minkaan asua metroase­man välit­tömässä läheisyy­dessä, en Kamp­is­sakaan… Mut­ta jos totu­us tosi­aan on se, että niistä paikoista mak­se­taan enem­män, niin myön­nän sit­ten pitkin ham­pain vain kuu­lu­vani vähemmistöön. 

    Edelleenkin pidän kyl­lä kii­in­ni omas­ta talous­teo­ri­as­tani, jos­sa asun­to­jen osalta yleistä arvos­tus­ta ei voi mita­ta suo­raan hin­nas­sa. Esim. autois­sa voi. 

    Jotkut vain halu­a­vat sinne keskus­taan niin kiivaasti, vaik­ka ovat vähem­mistö.. Suurin osa ainakin per­heel­li­sistä asuu kuitenkin mielum­min vaikka­pa Palo­heinässä tai Maununnevassa. 

    Eikö kukaan tajua minua?

  6. Helsin­ki (Helsin­gin nie­mi) on maanti­eteel­lis­es­ti niin tyh­mässä paikas­sa isok­si kaupungik­si, että siinä ei kaupunkisu­un­nit­telus­sa voi muu­ta kuin epäon­nis­tua. Olisiko Kus­taa Vaasan alku­peräi­nen paik­ka Van­taan­jok­isu­is­to ollut parem­pi, mene ja tiedä.

    Oden ja Van­hasen malleis­sa on yksi yhteinen virhe. Kum­mankin mallin edessä pitäisi lukea, min­un mielestäni.

    Ihmis­ten ja per­hei­den ratkaisut eivät aina ole kovin ratio­naal­isia. Sitä men­nä hössötetään naimisi­in täysin tietämät­tä, että into­hi­mon pitu­us on 1000 päivää. Siinä ajas­sa on tehty pari tenavaa ja kämp­pä Sipooseen tai Nur­mi­järvelle. siinä sitä sit­ten ihme­tel­lään, mik­si bus­si ei kul­je tai liikenne seisoo tun­nin ennen Helsinkiä.

  7. Eli­nan talous­teo­ri­an mukaan asun­to­jen osalta yleistä arvos­tus­ta ei voi mita­ta suo­raan hinnassa. 

    Mitenkähän se sit­ten määräy­tyy? Meinaatko että ihan hyväää hyvyyt­tään jos­sain myy­dään halut­tu­ja asun­to­ja hal­val­la pois? Tätähän se käytän­nössä tarkoittaisi.

    Vielä kun tietäisi mis­tä moisia saa.

  8. “Eli­nan talous­teo­ri­an mukaan asun­to­jen osalta yleistä arvos­tus­ta ei voi mita­ta suo­raan hinnassa.

    Mitenkähän se sit­ten määräytyy?”

    Joskus vuon­na miek­ka ja kypärä Jen­ny Holz­erin tru­is­mi “Mon­ey cre­ates taste” sai min­ut pohdiskele­maan samaa asiaa.

    Suvereeni ostovoima ei anna monop­o­lia arvos­tuk­si­in. Se että jol­lain on vaikka­pa varaa sijoit­taa asumiseen Munkkisaaren läm­pövoimalan naa­puris­sa sum­ma jol­la saisi Munkkivuores­sa kokon­aisen ker­rostalon ei tarkoi­ta sitä että tämän yhden toim­i­jan arvos­tuk­set säteil­i­sivät samal­la koko asun­tomarkki­naan. Pelkästä suh­teel­lis­es­ta hin­nas­ta (mui­hin tar­jol­la ole­vi­in asun­toi­hin ver­rat­tuna) ei voi vielä päätel­lä oikein mitään.

    En myöskään ymmär­rä miten auton arvos­tus­takaan voitaisi­in mita­ta hin­nal­la, pait­si tietysti jos tehdään kehäpäätelmä että arvos­tus määritel­lään pelkän hin­nan kaut­ta. Yhtä hyvin voidaan määritel­lä että suosi­tu­im­mat autot ovat automaat­tis­es­ti arvostetuimpia.

    Ei myöskään ole ollenkaan itses­tään selvää pelkästään asun­to­jen hin­to­jen perus­teel­la tehdä se johtopäätös että metron var­rel­la ole­via asun­to­ja arvoste­taan keskimäärin enem­män kuin him­melin perukoil­la. Entäpä jos niistä on vain niukku­ut­ta, joka ei him­melin hube­ja vaivaa, ja/tai kyseessä on kak­si aivan eri markki­naa ? Kyseessä voi myös olla vahvis­tu­va tren­di jos­sa markki­nat vas­ta hake­vat tasapainoa.

  9. “Asun­to­jen hin­nat määräy­tyvät markki­noil­la ja hei­jas­ta­vat asun­non osta­jien pref­er­ensse­jä. Se, ettäa­sun­nos­ta metroase­man lähel­lä mak­se­taan enem­män kuin him­melin perukoil­la, ker­too, että näitä asun­to­ja arvoste­taan enem­män. Ei kai niistä muuten enem­pää maksettaisi?”

    Eipä niin. On tietenkin selvää, että asun­not hyvien liiken­ney­hteyk­sien var­rel­la ovat arvokkaampia kuin huono­jen yhteyk­sien alueel­la. Ja vaik­ka olen Van­hasen kanssa eri mieltä läh­es kaikesta kaavoituk­seen liit­tyvästä, niin voisin kuitenkin huo­maut­taa, että tässä metroon liit­tyvässä asi­as­sa hän on jos­sain määrin oikeassa.

    Metron rak­en­t­a­mi­nen nos­taa asun­to­jen arvoa ase­man lähel­lä, mut­ta toisaal­ta liityn­täli­iken­teen alueel­la asun­to­jen arvo las­kee (mikäli uskomme Sep­po Laak­son väitöskir­jaa, jos­sa tutkit­ti­in asun­to­jen arvoa Helsingis­sä). Olen­naista on tietenkin se, kuin­ka suuri osu­us asun­noista on metron läheisyy­dessä ja kuin­ka suuri osu­us liityn­täli­iken­nealueel­la. Län­simetron tapauk­ses­sa taitaa 90 % Etelä-Espoon asun­noista olla liityn­täli­iken­nealueel­la, joten siitä voidaan arvel­la espoolais­ten asun­non­o­mis­ta­jien koke­van huo­mat­tavia mene­tyk­siä pelkästään laskeneina asun­non hin­toina (sen lisäk­si että saa­vat mak­saa veroina pari ton­nia per nup­pi siitä riemus­ta, että yhtey­det huononevat).

    Olisi kyl­lä mie­lenki­in­toista selvit­tää, kuka niitä aluei­ta metroase­man vierel­lä omis­taa. Melkois­es­ta tulon­si­ir­rosta kun ilmeis­es­ti on kuitenkin kyse.

    Kari

  10. Kyl­läpä aamun Hesaris­sa tuh­mat pojat Osmo, Han­nu ja Jan kiusaa­vat Mat­tia oikein porukalla.… 

    Tarvit­taisi­in se Pajamäen vas­tus­ta­ma pitu­usjono nyt ja kat­sot­taisi­in kuka kukin on. 😉

    Kovasti nyt em. kolmikko toitot­taa sitä kuin­ka lap­siper­heetkin halu­a­vat keskus­taan, vaik­ka tutkimusten mukaan n. 70 pros­ent­tia lap­siper­heistä halu­aa asua omakoti­talos­sa. Kos­ka omakoti­talo­ja ei juurikaan ole keskus­tas­sa, niin tämä on pakko tulki­ta haluk­si asua muualla. 

    Var­masti suuri osa halu­aa lähem­mäs keskus­taa vain juuri työ­matko­jen takia, toki monipuoliset palve­lutkin ovat monille tärkeitä. Jos työ­paikko­ja ja palvelui­ta olisi him­melis­sä, niin voisikin Helsin­gin vetovoima hiipua. 

    Vapaavuoren käsi­tys Roomas­ta ja Pari­i­sista “idyl­lis­inä paikkoina” oli kyl­lä vähin­täänkin huvit­ta­va. Kaipa sitä Via Vene­tol­la ja muista tur­i­s­tir­y­sistä käsin voi ihkuil­la suurkaupunkien ihanu­ut­ta, mut­ta kyl­lä rikol­lisu­us, slum­mit ja tolkut­tomat ilmansaas­teet ja melu ovat näi­den idyl­lien valitet­tavaa todellisuutta. 

    Mikä siinä on idyl­listä, että alle 15-vuo­ti­aat eivät tur­vat­tomien olo­suhtei­den takia liiku itsenäis­es­ti edes koulumatko­jaan? Jokainen joka on itse asunut tai tun­tee Pari­i­sis­sa asu­via lap­siper­heitä tietää tämän. Van­hem­mat kyt­täävät kym­men­vuo­ti­ait­ten las­ten vier­essä leikkipuis­tois­sa pakokaa­su­ista vihreinä, mitään leikkip­i­ho­ja­han ei ole. Ei min­un idyl­liäni, tuskin Vapaavuorenkaan oikeasti. 

    Pent­tilä oli sitä mieltä, että on täysin epäre­al­is­tista ajatel­la, että kum­mallekin van­hem­malle löy­ty­isi työ­paik­ka läheltä. Tätä Osmokin sanoi jos­sain kom­men­tis­saan. Osmo olet­taa, että kaik­ki ovat erikois­tunei­ta, kapean sek­torin asiantun­ti­joi­ta, jol­loin vaikeuk­sia var­masti olisikin. 

    Elit­is­ti­sis­sä piireis­sä vain tup­paa uno­h­tu­maan, että suuri osa ihmi­sistä on lähi­hoita­jia, perusinsinööre­jä, kau­pan myyjiä, luokanopet­ta­jia ym. eli hyvinkin monille voisi löy­tyä työ­paik­ka Van­hasen mallin mukaan. Ei tietenkään kaikille, mut­ta kyl­lä kan­takaupungis­sakin asuu per­heitä, joista toinen suun­taa töi­hin Vantaalle. 

    Tätä blo­gia ei tai­da kukaan keskusta­lainen lukea, kun kukaan ei tule Mat­tia puolustamaan?

  11. Olinkin ryhtymässä Jaakon kysymyk­sen poh­jal­ta hah­mot­tele­maan talous­teo­ri­aani, mut­ta Spot­tuhan tuos­sa oli sen muo­toil­lut aika lail­la samoin kuin ajat­te­len minäkin. 

    Kiitos!

  12. heh… no mä voin sen ver­ran puol­lus­taa, että ainakin Mat­ti ymmärtää jotain yksilön­va­paud­es­ta kun sanoi, että hal­li­tuk­sel­la ei ole oikeut­ta määrätä ihmis­ten elämän­ta­paval­in­to­ja jonkun ide­olo­gian perus­teel­la. Toisaal­ta Mat­ti ei näytä ymmärtävän sitä, että val­tio tekee juuri näin kan­nus­taes­saan ihmis­ten liikku­mista ja pakot­ta­mal­la kun­nat rak­en­ta­maan sen kunnallistekniikan.

  13. “Kyl­läpä aamun Hesaris­sa tuh­mat pojat Osmo, Han­nu ja Jan kiusaa­vat Mat­tia oikein porukalla…. ”

    On se toimit­ta­jan työ nykyään help­poa: ei tarvitse enää jär­jestää han­kalia haas­tat­telu­ja, ei edes lyhy­itä puhe­lin­haas­tat­telu­ja. Riit­tää, että käy kopi­oimas­sa tek­stiä sopivista blogeista. 😉

  14. Kyl­lähän se hal­li­tuk­sen tehtävä on määrätä ihmis­ten elin­ta­paval­in­to­ja tai ainakin kan­nus­taa tiet­tyyn halut­tuun suun­taan. Päämin­is­terin pitäisi vain päästä eroon tuol­lais­es­ta kirkonkylä-ajat­telus­ta ja tun­nus­taa se tosi­a­sia, että pääkaupunkiseu­tua ei voi kehit­tää samoin kuin kyläsiä 70-luvul­la. On ikävää havai­ta tuol­laista näköalat­to­muut­ta johtavis­sa päättäjissämme.
    Minus­ta ollaan ohitet­tu aika, jol­loin saatet­tuun olla huomioimat­ta ympäristönäkökohtia.

  15. @Elina
    Minä asun oikein mielel­läni Helsin­gin Palo­heinässä juuri sik­si, että se on kohtu­ullisen lähel­lä varsi­naista Helsinkiä.
    Joku Van­hasen him­meli (kepu­laisen maaomis­ta­jan maille gryn­dat­tu junt­tilähiö pel­lon­re­unal­la hel­vetin kuuses­sa) olisi aivan sietämätön paik­ka asua. Ver­taile huviksesi hin­to­ja Palo­heinän ja jonkun Mäntsälän välil­lä — kumpi on kalli­impi ja halu­tumpi? Ja mis­tä tämä voisi johtua?

  16. Palo­heinä on halutumpi. 

    Tarkoitin, että Palo­heinä on halu­tumpi use­ampi­en lap­siper­hei­den kesku­udessa kuin Hakanie­mi, vaik­ka Hakik­ses­sa onkin kalli­im­mat neliöhinnat.

  17. Georg(e) W (Bush): No miks ihmeessä se olis hal­li­tuk­sen tehtävä?!?!? Onko tämä nyt taas sitä “kansa on niin tyh­mää, että sitä ei pidä päästä päät­tämään omista asiois­taan itse” puhet­ta? Mik­si pitäis olla joku halut­tu suun­ta ihmis­ten elämäntavalle?

  18. Nuoruuteni (alle 18v) eri­lai­sis­sa kirkonkylis­sä ja niiden liepeil­lä viet­täneenä, tiedän että se on varsin ahdis­tavaa kaikille autot­tomille… Kaik­ki on hir­mu han­kalaa! Ei liikku­mista pidä tehdä vaikeak­si Van­hasen tapaan “hajakeskit­tämäl­lä”…

  19. “kepu­laisen maaomis­ta­jan maille gryn­dat­tu junt­tilähiö pel­lon­re­unal­la hel­vetin kuuses­sa) olisi aivan sietämätön paik­ka asua”

    Jostain syys­tä aina tulee esille tämä mon­en helsinkiläis­ten suo­ranainen halvek­sun­ta muual­la Suomes­sa asu­via kohtaan.
    Heille muual­la asu­vat ovat lähin­nä junt­te­ja tai ainakin jotenkin tyh­miä kun eivät ymmär­rä asu­vansa sietämät­tömässä paikas­sa. (tuo lainaa­mani tek­sti ilmen­tää kyl­lä lähin­nä pelkoa.)

    Niin ja eivät kaik­ki maaseudul­la tai maaseu­tu­taa­jamis­sa asu­vat ole kepulaisia.

    Him­meli­hän se Helsin­gin ympäril­lä jo on.

  20. @Timo K,
    Oikeal­la maal­la voisi olla ihan muka­va asua, tai jos­sain (oike­as­sa) pikkukaupungis­sa. Kes­ki-Uuden­maan lähiöa­su­tus onnis­tuu yhdis­tämään kaikkien asun­to­muo­to­jen huonot puolet.
    Halvek­sun­ta ja pelko kuu­luu enem­män sille toiselle puolelle, jos­sa puhutaan ‘betonipuolueesta’ ja aidosti vihataan Helsinkiä ja sen asukkaita.

  21. Art­turi Björk:
    Mielestäni hal­li­tuk­sen pitää ainakin kaavoitus asiois­sa ottaa huomioon, mitä esim. täl­lainen him­me­li­malli saa aikaisek­si liiken­teen kannal­ta. Ei näin laa­jois­sa asiois­sa, joil­la on kauaskan­toiset seu­rauk­set, voi odotel­la, miten markki­nat asu­tus­ta ja julk­istali­iken­net­tä muo­vaa­vat. Kyl­lä pitäisi ryhtyä jo ennal­taehkäisemään ongelmia.
    Kyse ei ole siis siitä, että kansa olisi liian tyh­mää vaan siitä, että meil­lä pitäisi olla yhteinen päämäärä. Monis­sa muis­sa asiois­sa pitäisi taas kon­trol­lia vähen­tää, mut­ta se keskustelu menee ohi tästä kirjoituksesta.

  22. Georg W: Se että val­tio estää sen, että A ei pääse kuse­maan B:n muroi­hin ilman, että B hom­maan suos­tuu on ihan eri asia, kun se, että “Kyl­lähän se hal­li­tuk­sen tehtävä on määrätä ihmis­ten elin­ta­paval­in­to­ja tai ainakin kan­nus­taa tiet­tyyn halut­tuun suuntaan.”

    Miks ihmeessä meil­lä pitäs olla yhteinen päämäärä? Ei tämä oo mikään kansandemokra­tia vaan tasaval­ta, jos­sa ihmisil­lä on omat päämäärän­sä, joi­ta val­tio ei määrit­tele hei­dän puolestaan.

  23. Niin­pä niin. Kuin­ka kum­mas­sa kaik­ki hajakeskit­täjät uno­hta­vat kaik­ki autottomat? 

    Yhteiskun­nan autori­ip­pu­vu­us eri­ar­vois­taa ainakin van­husväestön ja lapset — vapaasti ympäristömin­is­ter­iön elinympäristön paran­tamiseen tähdän­nyt­tä selvi­tys­tä lainaten. 

    Kyse on arvo­valin­noista. Itse ainakin asun kaupun­gin keskus­tas­sa ensisi­jais­es­ti las­teni liikku­mis­mah­dol­lisuuk­sien vuok­si. Koulu on lähel­lä, har­ras­tuk­si­in pää­sevät ilman min­ua tai muu­ta saat­ta­jaa. Ja täy­tyy sanoa, että nautin itsekin siitä että saan kävel­lä töi­hin. Val­in­ta on kyl­lä sit­ten sulkenut pois sel­l­aisen autok­si kut­su­tun ylel­lisyyshyödyk­keen omis­tamisen — tosin tarpeet­tomana. Ja auton kus­tan­nuk­sen onkin sit­ten voin­ut sijoit­taa elämiseen. 

    Eli­na sanoi:
    “Var­masti suuri osa halu­aa lähem­mäs keskus­taa vain juuri työ­matko­jen takia, toki monipuoliset palve­lutkin ovat monille tärkeitä. Jos työ­paikko­ja ja palvelui­ta olisi him­melis­sä, niin voisikin Helsin­gin vetovoima hiipua.”

    Se vas­ta olisikin, jos sinne him­meli­in saisi syn­tymään niitä palvelui­ta! Vaan kun ei maitokaup­pakaan män­nä vuosi­na Keskon kan­nat­tavu­us­laskelmien mukaan selvin­nyt edes Helsin­gin lähiöis­sä, niin miten ihmeessä sit­ten him­melin tivistymässä? Onnek­si nyt on maail­ma vähän nyr­jähtänyt ja Trade­ka las­kee kan­nat­tavuuten­sa uuden­laisin matemaat­tisin yhtälöin ja pienem­pikin kaup­pakoko jo kel­paa. Esimerkkiä voi men­nä ihaile­maan vaikka­pa Latokar­tanon perukoille, jonne on asuin­raken­nuk­sen alak­er­taan tulol­laan lähikaup­pa. Melkoinen ihme lajissaan.

  24. Leena rapor­toi: “Onnek­si nyt on maail­ma vähän nyr­jähtänyt ja Trade­ka las­kee kan­nat­tavuuten­sa uuden­laisin matemaat­tisin yhtälöin ja pienem­pikin kaup­pakoko jo kel­paa. Esimerkkiä voi men­nä ihaile­maan vaikka­pa Latokar­tanon perukoille, jonne on asuin­raken­nuk­sen alak­er­taan tulol­laan lähikaup­pa. Melkoinen ihme lajissaan.”

    Jot­ta ihan lähikaup­pa, ja vielä samas­sa talos­sa kuin asun­not, kaikkea ne kek­sivät. Mihin tämä maail­ma on menos­sa, eikö tuo ole epähy­gieenistä? Tuo­ta ihmettä pitänee kyl­lä men­nä kat­sas­ta­maan, mikä bus­si sinne Latokar­tanoon menee?

  25. Van­hasen malli on min­un malli­ni. Omakoti­ta­lo, lähel­lä Helsinkiä mut­ta ei Helsin­gin hait­to­ja, oma piha ja tila­va asun­to, ei liiken­teen melua, nopeat yhtey­det töi­hin ja kaup­poi­hin. Bingo!

    Asukaa te hesalaiset vaan siel­lä ahtaasti tois­t­enne pääl­lä ja pelas­takaa maail­ma ilmas­ton­muu­tok­selta. Me muut mielu­um­min nau­ti­taan elämästä.…

  26. huu­uh huh. Kaiken­laista yhteiskun­nan­tukea sitä kek­sitään näille haja-asu­tusalueille. Nyt vuorossa Kyyti­takuu! Mitä seu­raavak­si?! Lähikau­pat, kir­jas­tot, uima­hal­lit, jäähal­lit, kaik­ki vaan val­tion tuel­la, kun asi­akkai­ta markki­nape­rusteiseen toim­intaan ei riitä, kos­ka kyl­lähän her­ran täh­den ihmisel­lä on posi­ti­ivi­nen oikeus asua juuri siel­lä mis­sä mieli tekee. Kus­tan­nuk­sista viis.

  27. En muut­taisi Helsinki­in. Käyn siel­lä töis­sä ja se riit­tää. Eipähän tarvii joka viikon­lop­pu paka­ta rep­puansa ja lähteä mökkeilemään ‚kun on Nur­mi­järvel­lä asues­sa samas­sa sekä oma koti (omakoti­ta­lo) että mök­ki. Eikös ole ekologista!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.