Lääkepatenteista voisi luopua

Lääkkei­den paten­toin­ti tuot­taa enem­män hait­taa kuin hyö­tyä – tai san­o­taan, että se tuot­taa lääkkei­den markki­noin­ti­in hyvin haaskaa­van peli­te­o­reet­tisen tilanteen. Nykyti­lan ongelmia ovat:

 1)      Lääk­keet hin­noitel­laan pois kehi­tys­maid­en köy­hien markki­noil­ta. Int­ian ter­veysmin­is­teri sanoi min­ulle eräässä tilaisu­udessa, että jos kuusi patent­tia vapau­tu­isi, Int­ian ter­veysti­lanne paranisi olen­nais­es­ti.  Jat­ka lukemista “Lääkepaten­teista voisi luopua”

Tekijänoikeuksien vastustajat tarkentakoot!

Blo­gin tek­i­jänoikeuskeskustelun innoit­ta­mani ajat­telin kir­joit­taa kolumnin aiheesta ja sanoa, että vaik­ka tek­i­jänoikeu­den vas­tus­ta­jat ovat oival­ta­ne­et ongel­man, heil­lä ei ole minkään­laista real­is­tista ratkaisua. Musi­ik­ki ei min­ua kiin­nos­ta vaan kir­jal­lisu­us, sekä kaunokir­jal­lisu­us että tietokir­jal­lisu­us. Jot­ta en antaisi väärää todis­tus­ta, toivoisin että kaik­ki, joil­la mielestään on ratkaisu, esit­täi­sivät sen seu­raavi­in kah­teen ongelmaan.

Koti­mainen kir­ja: kir­jail­i­ja tehnyt töitä täysipäiväis­es­ti puoli vuot­ta, kus­tan­nus­toimit­ta­ja kak­si kuukaut­ta ja, kir­ja on taitet­tu, oikoluet­tu, sitä on kohtu­ullis­es­ti main­os­tet­tu ja markki­noitu  ja se painet­tu ja sen menek­ki on 5 000 kpl, eli siis paljon tavanomaista enem­män. Olisi kohtu­ullista, että kir­jail­i­ja saisi (eläke ym menoi­neen) 20 000 euroa, kus­tan­ta­mo toiset 20 000 euroa, kir­japaino ottaa 12 000 euroa eli yhteen­sä 52 000 euroa.

Kir­jaa myy­dään 20 euroa/kpl. Nykysään­nöil­lä tämä menee niin, että kir­jakaup­pa ja alv-toimis­to vievät hin­nas­ta puo­let.  Voimme esit­tää joitain mielip­iteitä kir­jakau­pan kat­teesta, mut­ta kir­jakaup­po­ja saa perus­taa ihan vapaasti. Ei ole kovin hyvä bisnes. Net­tikau­pas­ta kir­jaa saa 16 eurolla.

Kus­tan­ta­mo saa kir­jas­ta 10 euroa/kpl = 50 000 euroa. Kir­jail­i­ja saa tästä 20 %, eli 10 000 euroa. Toiv­ot­tavasti heltiää apu­ra­ho­ja tai luen­tokeikko­ja ja Uutisvuo­toa, kos­ka puolen vuo­den palkkaa sivuku­luineen tästä ei oikein irtoa. Tarvit­taisi­in 10 000 kap­paleen myyn­ti, että kir­joit­ta­mi­nen yksin kan­nat­taisi. Kus­tan­ta­mo menee tästä hit­ti­tuot­teesta vähän yli­jäämäisek­si, mut­ta sil­lä rahal­la on kus­tan­net­tu paljon huonole­vikkistä kirjallisuutta.

Olete­taan, että SOK perus­taa Rain­bow-kus­tan­ta­mon (ja Kesko kil­pailun pakot­ta­mana Pirk­ka-kir­jat Oy:n), jot­ka otta­vat välit­tämösti kir­jas­ta skan­naa­mal­la näköi­s­pain­ok­sen jon­ka hin­ta 10 000 kap­paleen pain­ok­ses­ta on 15 000 euroa, kos­ka ei tarvitse tuh­la­ta rahaa sen parem­min kir­jail­i­jan palkkioon, tait­toon kuin oikoluku­unkaan, ja myyvät kir­jaa sisään­heit­to­tuot­teena kah­den euron kap­pale­hin­taan, S‑etukortilla jäwsene­tu­tar­jouk­se­na hin­taan 1,50.  Ain­oas­taan kus­tan­ta­mon nimi on muutet­tu Rainbow-kustantamoksi.

Viikkoa myöhem­min Google skan­naa kir­jan ja julkaisee sen ilmaisek­si, mut­ta main­oksin varustet­tuna sivuil­laan. Ne, jot­ka ovat mak­sa­neet kir­jal­lisu­u­den tilaamis­es­ta Googlelle 10 euroa kuus­sa, saa­vat kir­jan helpom­pilukuise­na ja ilman häir­it­se­viä main­ok­sia luet­tavak­si Google-Elek­tron­ic ‑Paperilla.Koska tek­i­jänoikeudet on lakkautet­tu, Google ei niistä tietenään enää mak­sa mitään.

Ulko­mainen käännösromaani

Uno­hdamme nyt kir­jail­i­jan osu­us­den, kos­ka muut maathan sen hoita­vat ja me voimme loisia hei­dän rahoil­laan. Valitet­tavasti kir­ja pitää kään­tää suomek­si. Kään­nöskus­tan­nuk­set 30 000 euroa. Kus­tan­ta­ja kut­suu kir­jail­i­jan Suomeen markki­noin­ti­ti­laisu­u­teen, kus­tan­nuk­set 15 000 euroa. Päälle pain­oku­lut. Kir­jan ilmestyt­tyä sama tari­na, Rain­bow-kus­tan­ta­mo, Pirk­ka-Kir­jat Oy ja Google iskevät väliin.

=====

Minä väitän, että täl­lainen tilanne lopet­taa kir­joit­tamisen, kus­tan­ta­misen ja kään­tämisen  ammat­ti­na, minkä jäl­keen meil­lä on pelkkiä har­rastekir­jail­i­joi­ta, jot­ka julkai­se­vat oikoluke­mat­to­mia ja huonos­ti taitet­tu­ja kir­jo­ja pien­inä pain­oksi­na, eikä kään­nöskir­jal­lisu­ut­ta lainkaan. Ymmärtääk­seni tämä ei ole se maali, johon tek­i­jänoikeuk­sien vas­tus­ta­jat tähtäävät. Jos mitään sään­töjä ei ole, tähän se minus­ta johtaa. Toivoisin yksilöi­tyjä vas­tauk­sia, miten pelisään­töjä on tarkoi­tus raja­ta, jot­ta kehi­tys ei johtaisi tähän tulok­seen. Tai voiko joku kumo­ta päättelyn?

Patentteihin pakkolisensiointi

(Tämä on jatkoa keskustelu­un rajakus­tan­nuk­sista etc)

Onko patent­tioikeus kehi­tyk­sen jar­ru vai edistäjä?

Jos patent­tioikeut­ta ei olisi, yri­tys­ten ei kan­nat­taisi käyt­tää paljon rahaa tutkimuk­seen, kos­ka tulos on kil­pail­i­jan ilmaisek­si käytet­tävis­sä. Voidaan väit­tää, että patent­tioikeu­den pois­t­a­mi­nen hidas­taisi kehi­tys­tä. Todet­takoon kuitenkin, että patent­ti sisältää velvol­lisu­u­den myös julk­istaa keksin­tö kaikkien tietoon. Tapah­tuu sel­l­ais­takin, ettei keksin­töä paten­toi­da, kos­ka kil­pail­i­jalle ei halu­ta ker­toa, miten temp­pu tehdään. Jat­ka lukemista “Patent­tei­hin pakkolisensiointi”

Kepulaisten kallis pakkomielle

Keskusta­lais­ten pakkomielle alen­taa ruuan arvon­lisäveroa alkaa raivos­tut­taa. Han­kkeessa ei ollut järkeä, sil­loin kuin siitä hal­li­tu­so­hjel­mas­sa sovit­ti­in, mut­ta tässä talousti­lanteessa koko han­ke on tolku­ton. Olen kir­joit­tanut tästä aiem­minkin, mut­ta ker­rat­takoon vielä:

Ruuan arvon­lisäveron alen­nus ei hyödytä suo­ma­laisia maanvil­jeli­jöitä, kos­ka se tuskin saa tämän yli­pain­oisen kansan syömään aiem­paa enem­män. Se hyödyt­tää jonkin ver­ran eines­te­ol­lisu­ut­ta ja jonkin ver­ran sil­lä tue­taan kalli­ita tuon­ti­herkku­ja. Han­ke on kansan­ter­vey­del­lis­es­ti arve­lut­ta­va, kos­ka alen­nus kohdis­tuu myös makeisi­in ja virvoitusjuomiin.

Kun kau­pas­ta oste­tun piz­zan alv on 12% ja pizze­ri­as­sa syö­dyn 22%, vääris­tetään markki­noi­ta ja tuho­taan työ­paikko­ja rav­in­to­la-alal­la. Rav­in­to­lat alka­vat var­maankin myy­dä innokkaasti annok­sia ulos, jol­loin nekin pää­sevät alem­paan verokan­taan. Jat­ka lukemista “Kepu­lais­ten kallis pakkomielle”

Tunteita nostavasta maataloustuesta

Kysymys maat­aloustues­ta näyt­tää nos­tat­ta­van tun­tei­ta maitotilo­jen tukea koskevas­sa postauk­ses­sa. Alku­peräi­nen postauk­seni ei ollut tarkoitet­tu arvostele­maan tuen tasoa vaan sitä, että tue­taan yli­tuotan­non säi­lymistä. Joitakin kom­ment­te­ja: Jat­ka lukemista “Tun­tei­ta nos­tavas­ta maataloustuesta”

Miksi Nova Group rahoittaa ulkoministerin synttärit?

Jyr­ki Katainen paljok­sut­tuaan Nova Groupin lahjoi­tus­ta Ilk­ka Kan­er­van synt­täreille rauhoit­teli kuitenkin MTV3:n uuti­sis­sa kohua sanom­al­la, että Ilk­ka Kan­er­va oli ulko­min­is­teri, eikä sen vuok­si syn­tynyt mitään jääviystilannetta.

Entä jos nuo kaup­pakeskuskaavo­ja manku­vat eivät rahoit­ta­neetkaan ulko­min­is­teri Kan­er­van synt­täre­itä vaan Varsi­nais-Suomen liiton hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­ja Kan­er­van synttäreitä?

Rajakustannukset, hintamekanismi, voimavarojen allokointi ja hintadifferointi

Kansan­talousti­eteen oppikir­jois­sa opetet­ti­in ainakin ennen, että markki­namekanis­mi ohjaa voimavaro­jen käyt­töä oikein, kun tas­apain­oti­las­sa tuot­teen hin­ta vas­taa sen valmis­tamisen mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sia. Tämä tun­tui jo sil­loin vähän arve­lut­taval­ta, sil­lä jos tuotan­tokus­tan­nuk­set jae­taan kiin­teisi­in ja muut­tuvi­in, pelkil­lä muut­tuvil­la kus­tan­nuk­sil­la myyvä yri­tys menee konkurssi­in. Teo­ria pelastet­ti­in olet­ta­mal­la, että läh­estyt­täessä kap­a­siteetin ylära­jaa, muut­tuvat kus­tan­nuk­set alka­vat nous­ta. Oppikir­jois­sa mainit­ti­in myös rautati­et toim­intana, jos­sa kiin­tei­den kus­tan­nusten osu­us on niin suuri, että oikea hin­noit­telu mar­gin­aa­likus­tan­nusten mukaan johtaa –  ja sen tuleekin johtaa – toimin­nan tappiollisuuteen.

 Infor­maa­tioy­hteiskun­nas­sa tör­mätään yhä use­am­min tilanteeseen, jos­sa valmis­tuk­ses­ta aiheutuu oikeas­t­aan van kiin­teistä kus­tan­nuk­sia ja mar­gin­aa­likus­tan­nuk­set ovat nol­la. Jos tuote­taan kallis tele­vi­sio-ohjel­ma, sen kus­tan­nusten kannal­ta on yhden­tekevää, kuin­ka moni sitä kat­soo. Sik­si olisi jär­jetön­tä hin­noitel­la osa kat­so­jista ulos korkeal­la hin­nal­la. Sik­si radio- ja tele­vi­sio aloit­ti­vat Euroopas­sa mak­sut­tom­i­na yleis­ra­dioina. (Kat­somi­nen on mar­gin­aal­i­hin­nan kannal­ta mak­su­ton­ta lupa­mak­sus­ta huoli­mat­ta, kos­ka lupa­mak­su pitää mak­saa, vaik­ka ei kat­soisi) Jat­ka lukemista “Rajakus­tan­nuk­set, hin­tamekanis­mi, voimavaro­jen allokoin­ti ja hintadifferointi”

Kamerat ja hintadifferointi

Ostin itsel­leni parem­man kam­er­an, kos­ka val­oku­vaus on van­ha into­hi­moni ja kos­ka olen hul­laan­tunut niistä mah­dol­lisuuk­sista, joi­ta digiku­vaus suo kuvien trim­maamiseen. Omi­naisu­us, jon­ka kam­er­aani halusin, on 14 bit­ti­nen A/D‑muunnin. Tämä tarkoit­taa, että pik­se­lei­den tuot­ta­ma infor­maa­tio muute­taan dig­i­taalisek­si 14 bitin tarkku­udel­la (16 000 eri kirkkaus­vai­h­toe­htoa) kun kar­va­hat­tumalleis­sa on yleen­sä 8 bitin muun­nin (256 eri vai­h­toe­htoa). Noil­la ylimääräisil­lä biteil­lä ei tee mitään, ellei kuvia käsit­tele mitenkään, sil­lä mikään näyt­tö ei toista sävyjä noin tarkasti. Ylimääräiset bitit ovat tarpeen, jos kuvan sävyjä halu­aa raw-kuvien ”kehi­tyk­sessä” muut­taa. Voin lyhyen koke­muk­sen perus­teel­la vaku­ut­taa, että omi­naisu­us on ihana.

On selvää, että parem­mas­ta kam­eras­ta joutuu mak­samaan enem­män, mut­ta tuo yksi A/D muun­nin mak­soi kyl­lä tolkut­tomasti. Epäilen, ettei sen valmis­t­a­mi­nen mak­sa olen­nais­es­ti enem­pää kuin kahdek­san bit­tisen, mut­ta kam­er­aan tulee yli ton­ni hin­taa enem­män. Jat­ka lukemista “Kam­er­at ja hintadifferointi”

Maataloustuessa miljoonat ovat halpoja

Sirk­ka-Liisa Antti­la vaatii jo ensi vuo­den bud­jet­ti­in rahaa maid­on­tuotan­non tukemisek­si, kos­ka maid­on yli­tuotan­to Euroopas­sa ja maail­mas­sa on ajanut maitoti­lat kan­nat­tavu­uskri­isi­in. Tukea saa jakaa 15 000 euroa maitoti­laa kohden – tilan koos­ta riip­pumat­ta(!). Suomes­sa maitotilo­ja on 12 000, joten Antti­la on pyytämässä 180 miljoon­aa euroa. SATA-komite­as­sa me yritämme tor­jua köy­hyyt­tä, mut­ta ei mei­dän käytet­tävis­sämme ole tuol­laisia raha­sum­mia. Maat­alous­poli­ti­ikas­sa raha on halpaa.

Jos ahdinkoon joutunei­ta maid­on tuot­ta­jia pitää tukea yli­tuotan­toti­lanteessa, eikö olisi järkeväm­pää jakaa luop­umis­tukea markki­noiden tas­apain­ot­tamisek­si kuin tukea yli­tuotan­non jatkumista?

Euroopan maid­on­tuotan­non tukea on perustel­tu sil­lä, että maanosa on ker­takaikkises­ti huono paik­ka tuot­taa maitoa, kos­ka maail­mas­sa on niin paljon parem­min maid­on­tuotan­toon sovel­tuvia aluei­ta. Täl­lä argu­men­til­la voisi joku toinen perustel­la myös maid­on­tuotan­non vähen­tämistä Euroopas­sa. Tuore­maitoa ei pidä kul­jet­taa maanosas­ta toiseen, mut­ta juus­to­ja ja maito­jauhet­ta kyl­lä siinä mis­sä pape­ri­akin. Se aut­taisi kehi­tys­mai­ta paljon parem­min kuin viralli­nen kehitysapu.

Outlookin korjaaminen?

Mikrosoft out­looki­ni on men­nyt epäkun­toon, ja sen takana almanakkani. Vält­tyäk­seni liial­ta vapaa-ajal­ta, se pitäisi jotenkin saa­da toim­i­maan. Ohjel­maa käyn­nis­tet­täessä tulee virheil­moi­tus “Out­lookia ei voi ava­ta. Out­look-ikku­nan avaami­nen ei onnistu”

Tietääkö joku, miten tämä korjataan?

============================

Sain oma­l­ta osaltani asian kor­jatuk­si vel­jeni avul­la. Ongel­ma on sähkö­postiprofi­ilis­sa. Google näyt­tää lähet­tävän epä­toivisia out­lookin käyt­täjiä blogilleni tasaise­na vir­tana. Muil­lakin on siis sama ongel­ma; ter­veisiä vain Microsoft­in väelle!  Panen tähän nim­imerk­ki Tomin kor­jau­so­hjeen, kos­ka se kuulem­ma toimii:

Ongel­ma kor­jaan­tui kuitenkin sil­lä, että tein var­muusko­pi­on .PST-tiedos­tos­ta. Poistin Ohjaus­pa­neel­in MAIL-valin­noista sähkö­postiprofi­ilin ja loin uuden eri nimellä.
Tämän jäl­keen toin viestit takaisin tyhjään Out­looki­in varmuuskopiosta.