Maataloustuessa miljoonat ovat halpoja

Sirk­ka-Lii­sa Ant­ti­la vaa­tii jo ensi vuo­den bud­jet­tiin rahaa mai­don­tuo­tan­non tuke­mi­sek­si, kos­ka mai­don yli­tuo­tan­to Euroo­pas­sa ja maa­il­mas­sa on aja­nut mai­to­ti­lat kan­nat­ta­vuus­krii­siin. Tukea saa jakaa 15 000 euroa mai­to­ti­laa koh­den – tilan koos­ta riip­pu­mat­ta(!). Suo­mes­sa mai­to­ti­lo­ja on 12 000, joten Ant­ti­la on pyy­tä­mäs­sä 180 mil­joo­naa euroa. SATA-komi­teas­sa me yri­täm­me tor­jua köy­hyyt­tä, mut­ta ei mei­dän käy­tet­tä­vis­säm­me ole tuol­lai­sia raha­sum­mia. Maa­ta­lous­po­li­tii­kas­sa raha on halpaa.

Jos ahdin­koon jou­tu­nei­ta mai­don tuot­ta­jia pitää tukea yli­tuo­tan­to­ti­lan­tees­sa, eikö oli­si jär­ke­väm­pää jakaa luo­pu­mis­tu­kea mark­ki­noi­den tasa­pai­not­ta­mi­sek­si kuin tukea yli­tuo­tan­non jatkumista?

Euroo­pan mai­don­tuo­tan­non tukea on perus­tel­tu sil­lä, että maan­osa on ker­ta­kaik­ki­ses­ti huo­no paik­ka tuot­taa mai­toa, kos­ka maa­il­mas­sa on niin pal­jon parem­min mai­don­tuo­tan­toon sovel­tu­via aluei­ta. Täl­lä argu­men­til­la voi­si joku toi­nen perus­tel­la myös mai­don­tuo­tan­non vähen­tä­mis­tä Euroo­pas­sa. Tuo­re­mai­toa ei pidä kul­jet­taa maan­osas­ta toi­seen, mut­ta juus­to­ja ja mai­to­jau­het­ta kyl­lä sii­nä mis­sä pape­ria­kin. Se aut­tai­si kehi­tys­mai­ta pal­jon parem­min kuin viral­li­nen kehitysapu.

493 vastausta artikkeliin “Maataloustuessa miljoonat ovat halpoja”

  1. Täs­sä vähän kannattavuuskriisiä:

    Tilas­to­kes­kuk­sen mukaan maa­ta­lous­yrit­tä­jä­ko­ti­ta­lou­den kes­ki­mää­räi­nen käy­tet­tä­vis­sä ole­va medi­aa­ni­tu­lo oli 50 350 euroa vuon­na 2006. Käy­tet­tä­vis­sä ole­vat tulot saa­daan, kun tulois­ta, jois­sa on muka­na saa­dut tulon­siir­rot ja las­ken­nal­li­nen asun­to­tu­lo, vähen­ne­tään verot ja vas­taa­vat mak­sut. Muis­sa yrit­tä­jä­per­heis­sä käy­tet­tä­vis­sä ole­va medi­aa­ni­tu­lo oli 43 480 euroa. Kai­kis­sa pal­kan­saa­ja­ko­ti­ta­louk­sis­sa käy­tet­tä­vis­sä ole­va medi­aa­ni­tu­lo oli 38 320 euroa ja työn­te­ki­jä­per­heis­sä 33 590 euroa. Erot maa­ta­lous­per­hei­den hyväk­si oli­vat vas­taa­vas­ti 16, 31 ja 50 pro­sent­tia. Erot muut­tu­vat, jos ver­ra­taan raha­tu­lo­ja tai tulo­ja per­heen ansait­si­jaa koh­den, mut­ta joh­to­pää­tös on sama: maa­ta­lous­yrit­tä­jil­lä on kor­keat käy­tet­tä­vis­sä ole­vat tulot. 

    Maa­ta­lous­per­heis­sä teh­dään usein muu­ta­kin kuin maa­ta­lous­työ­tä, mut­ta on otet­ta­va huo­mioon, että mer­kit­tä­vien lisä­an­sioi­den hank­ki­mi­nen ei taval­li­sel­ta työn­te­ki­jäl­tä käy­tän­nös­sä onnistu.

    Tuloe­ro­ja on vai­kea ymmär­tää, kun ottaa huo­mioon, että maa­ta­lous­tuot­ta­jia tue­taan noin 2,3 mil­jar­din euron vuo­tui­sel­la tulon­siir­rol­la, kes­ki­mää­rin noin 28 000 eurol­la maa­ta­lous­yri­tys­tä koh­ti. Nämä rahat on kerät­ty enim­mäk­seen veroi­na suu­rim­mak­si osak­si vähem­män ansait­se­vil­ta työntekijöiltä.

  2. Osmo onko huol­to­var­muus tur­vat­tu jos mai­don­tuo­tan­toa aje­taan ales?

    Oma­va­rai­suus on todel­lis­ta huol­to­var­muut­ta sil­loin kun krii­si uhkaa.

    1. Tus­kin se huol­to­var­muus suo­ras­taan yli­tuo­tan­toa vaatii.

  3. Mai­to­tuet ovat vain pisa­ra sii­nä maa­ta­lou­den tuki­ko­ko­nai­suu­des­sa, jol­la yllä­pi­de­tään yli­suur­ta tuo­tan­toa siel­lä mis­sä sitä ei tar­vi­ta ja mis­sä täl­le tuo­tan­nol­le ei ole luon­tai­sia olo­suh­tei­ta. Kes­kus­te­lu maa­ta­lou­den eri tuki­muo­dois­ta muis­tut­taa lähin­nä kes­kus­te­lua uskon­nos­ta, eli loo­gis­ten jär­kiar­gu­ment­tien esit­tä­mi­nen on lähin­nä ajan­huk­kaa. Nii­den joi­den mie­les­tä esim. ympä­ris­tö­tu­ki on vain suo­ra tulon­siir­to vil­je­li­jöil­le kan­nat­taa muis­taa, että asian puo­lus­ta­jat näke­vät ettei koti­mai­sen maa­ta­lou­den tuke­mi­sel­la ei ole mitään ylä­ra­jaa ja eri tuki­muo­to­jen lähes ainoa tar­koi­tus on var­mis­taa maa­ta­lous­tuen jat­ku­mi­nen jaka­mal­la tuki­ko­ko­nai­suus eri osiin taval­la, jot­ka voi­daan vie­dä läpi yksi­tel­len. Näin koko­nais­kus­tan­nuk­sia ei tar­vit­se kos­kaan perustella.

    Krii­sia­jan oma­va­rai­suu­del­la ei ole ole­mas­sa lii­an kor­kaa hin­taa. Suo­mes­sa ja Euroo­pas­sa maa­ta­lous on pyhä leh­mä jon­ka yllä­pi­to perus­tuu sel­lai­seen maa­il­man­ku­vaan, joka ei ole vas­tan­nut todel­li­suut­ta enää vuo­si­kausiin. Kan­nat­taa varau­tua sii­hen, että mai­to­ti­lat saa­vat lisä­tu­ken­sa, onhan se höl­möä, mut­ta sitä maa­ta­lou­den tuke­mi­nen on.

  4. Maa­ta­lous­tu­kea tosi­aan perus­tel­laan yleen­sä huol­to­var­muu­del­la. Maa­ti­la­ti­las­tol­li­sen (haus­kaa) vuo­si­kir­jan tie­dois­ta las­kin oma­va­rai­suusas­tei­ta vuon­na 2006 joil­le­kin perus­e­lin­tar­vik­keil­le pro­sent­tei­na seu­raa­vas­ti: lihat 105, kanan­mu­nat 116, mai­to 105, mai­dos­ta jalos­tet­tu ras­va 128, ja lei­pä­vil­ja 96. Sopii kysyä, eikö näis­tä luvuis­ta voi­da tin­kiä? Krii­si­ti­lan­teis­sa­kin var­maan jota­kin voi­daan ostaa ulko­mail­ta ja varas­toi­mal­la voi­daan ostaa aikaa.

    Maa­ta­lous­tuen pie­nen­tä­mi­nen vähen­täi­si tuo­tan­toa ja koh­tuul­lis­tai­si maa­ta­lou­des­ta veron­mak­sa­jil­le aiheu­tu­vaa taak­kaa. Kehi­tys­mais­ta puhumattakaan…

  5. Krii­sia­jan oma­va­rai­suut­ta aja­tel­len mai­to on tar­pee­ton hyö­dy­ke. Vaik­ka samois­ta leh­mis­tä saa­daan sekä liha että mai­to, ovat leh­mät sen ver­ran syöp­pö­jä ja juop­po­ja, ettei mai­to ole eri­tyi­sen ener­gia­te­ho­kas­ta tuo­tan­toa. Krii­siai­ko­ja ja yli­pää­tään ympä­ris­töä parem­pi oli­si, jos mai­toa ei tuet­tai­si. Kal­siu­mia voi lisä­tä ravin­toon vaik­ka suo­raan, jos sitä ei muu­al­ta tule.

  6. Näil­tä maa­ta­lous­tuot­tei­den huol­to­var­muu­teen vetoa­jil­ta oli­sin kysy­nyt, että miten öljyn, hii­len ja kaa­sun­tuo­tan­nos­sa on huol­to­var­muus taat­tu? Vai eikö näil­le tuot­teil­le ole näh­tä­vis­sä krii­si­ti­lan­tees­sa tarvetta? 

    Jos vas­taus on, että varas­toil­la tai tuon­nil­la, niin voi­si­ko joku sel­vit­tää minul­le, mik­sei sama toi­mi­si ruu­an suh­teen, vaan sii­nä on ehdot­to­man vält­tä­mä­tön­tä pyö­rit­tää älyt­tö­män kal­lis­ta omaa tuotantoa? 

    Nyky-yhteis­kun­nan toi­min­nal­le täy­sin vält­tä­mä­tön­tä öljyä tuot­taa maa­il­mal­la kou­ral­li­nen mai­ta ja niis­tä osa on var­sin han­ka­lia poliit­ti­ses­ti. Kaa­su tulee Suo­meen yhtä put­kea pit­kin suun­nas­ta, joka on ainoa rea­lis­ti­nen uhka­ku­va Suo­mel­le kriisissä. 

    Ruo­kaa sen sijaan tuo­te­taan suun­nil­leen kaik­kial­la maa­il­mas­sa. Sen lisäk­si toi­sin kuin esim. tuo­ta kaa­sua, ruo­kaa on suh­teel­li­sen help­po varastoida. 

    Ja eten­kin sanoi­sin, että jon­kun mai­don koh­dal­la huol­to­var­muus on aivan yhden­te­ke­vää. Mai­to ei ole miten­kään vält­tä­mä­tön elin­tar­vi­ke, eikä sik­si sen tuo­tan­non katoa­mi­nen hait­tai­si huol­to­var­muu­teen yhtään mitään.

  7. jorel­le: Osal­lis­tuin taan­noin kurs­sil­le, jos­sa luen­noin­tiin mm. huol­to­var­muu­des­ta. Sii­tä opin, että jos sel­lai­nen krii­si maa­il­maa koh­taa, että maa­ta­lous­tuot­teet eivät enää siir­ry maas­ta toi­seen, tar­koit­taa se myös sitä, että maa­ta­lous­ko­neis­sa ja kul­je­tuk­sis­sa käy­tet­tä­vää polt­toai­net­ta ei saada.

    Nyky­ai­kai­nen maa­ta­lous on niin koneel­lis­tet­tu, että ko. tapauk­ses­sa se hal­vaan­tui­si täy­sin. Esim. mai­don kul­je­tuk­seen tiloil­ta nii­hin muu­ta­maan mei­je­riin, jot­ka vie­lä ovat jäl­jel­lä, ei polt­toai­net­ta riit­täi­si muu­ta­maa viik­koa kauempaa.

    Maa­ta­lou­den har­joit­ta­mi­nen ei ole oike­aa yri­tys­toi­min­taa. Veron­mak­sa­jat tule­vat aina apuun oli sit­ten kato­vuo­si, lii­ka­tuo­tan­to tai riskinotto.

  8. Muu­ta­ma vuo­si sit­ten mei­dän kylä­tien var­rel­ta kun­nan maa­ta­lous­sih­tee­ri kai­voi vuo­si­kausia käyt­tä­mät­tö­mi­nä olleet pusik­koi­tu­neet pel­to­til­kut vuo­kra­pel­loik­si. Pel­to­ja jär­jes­tet­tiin vuo­kral­le vil­je­li­jäl­le, joka asui 50 km päässä. 

    Vil­je­ly onkin ollut hyvin näen­näis­tä, kos­ka tuki on ero­tet­tu tuo­tann­nos­ta. Tämä viit­taa sii­hen, ettei muu­ta ide­aa ollut kuin kerä­tä pusik­ko­jen avul­la tuki­ra­haa. Sai­vat­pa­han maan omis­ta­vat elä­ke­läi­set­kin sii­nä ohes­sa pie­nen osan tuki­ra­hois­ta vuo­kra­tu­loi­na. Mut­ta veron­mak­sa­jien kan­nal­ta jär­jes­te­ly oli täy­sin jär­je­tön. Maa­ta­lous­sih­tee­ri ei ollut veron­mak­sa­jien asial­la vaan yksit­täi­sen vil­je­li­jän asiamies. 

    Sama peli jat­kuu, minis­te­ri Ant­ti­la on vil­je­li­jöi­den rahan­ke­ruu­asia­mies, ei veron­mak­sa­jien etu­jen ajaja.

  9. Saar­ron tai hyök­käyk­sen uha­tes­sa oma­va­rais­ta elin­tar­vi­ke­huol­toa voi­daan ehkä jär­jes­tää tar­peek­si nopeas­ti, vaik­ka kapa­si­teet­ti ei oli­si jat­ku­vas­ti käy­tös­sä. Onhan täs­sä ris­kin­sä, mut­ta usein konflik­tit itä­vät aika pitkään.

  10. Maa­ti­lo­jen tulo­ja kat­soes­sa pitää huo­ma­ta pari asiaa:

    - Elä­ke­mak­su alle 11%, loput saa­daan valtiolta

    - Vil­je­jöi­den kaik­ki lomat mak­saa val­tio, kus­tan­nus yli 200 mil­joo­naa vuo­des­sa. Sama sum­ma kuin val­tio­no­suus toi­meen­tu­lo­tu­keen. Niin, vil­je­li­jäl­lä on vuo­si­lo­ma ja viik­ko­va­paat jne. jne.lomaedut. MTK:n osas­ton ym. toi­mie­li­men kokous on erik­seen mää­rät­ty loman arvoi­sek­si. Ks. Mela.fi

    - Vil­je­li­jän työ­päi­vä on lyhyt, MTT:n mukaan mai­to­ti­lal­la 4–5 h/pv ras­kaim­mal­la tuo­tan­to­suun­nal­la eli mai­to­ti­loil­la. Tie­dän tämän myös käy­tän­nös­tä erääs­tä mie­len­kiin­toi­ses­ta syystä. 

    - Var­sin­kin Ete­lä-Suo­meen mak­se­taan hur­jia inves­toin­tu­ke­ja: 50% ja yli esi­mer­kik­si nave­tan rakentamiseen. 

    - Jokai­sel­la aktii­vi­ti­lal­la on met­sää kes­ki­mää­rin n. 37 ha.

    - Suo­men kan­sal­li­set maa­ta­lous­tuet muo­dos­ta­vat n. 11 % kai­kes­ta EU 25-alu­eel­la mak­se­tus­ta kan­sal­li­ses­ta maa­ta­lous­tues­ta tai 3,8 % kai­kes­ta EU 25 alu­eel­la mak­se­tus­ta tues­ta meren­kul­ku ja teol­li­suus mukaan luet­tui­na. Perä­ti 74 % Suo­men kan­sal­li­ses­ta elin­kei­no­tues­ta mak­se­taan maa­ta­lou­teen. EU 25-alu­eel­la vas­taa­va osuus on kes­ki­mää­rin 24%. Lähim­min ver­tai­lu­kel­poi­sis­sa Ruot­sis­sa ja Tans­kas­sa osuu­det ovat vain 12 ja 10%.

    - Val­tio ostaa suku­pol­ven­vaih­dok­sen yhtey­des­sä mel­koi­sen osan tilas­ta peri­jäl­le tuin ja vero­huo­jen­nuk­si. Tukea saa jo tuel­la raken­ne­tun kiin­teis­tön siir­tä­mi­seen isäl­tä pojal­le. Täs­tä tuli kevääl­lä pää­tös ja tuki oli muis­taak­se­ni 50% hin­nas­ta. Saat­toi olla ylikin.

    - Yli­tuo­tan­toa on 10–20%. Tar­vit­see­ko huol­to­var­muus sitä? Riit­täi­si­kö 70–80%, kos­ka kulu­tus sopeu­tuu krii­ses­sä alas.

    - Puh­tai­ta GM-vapai­ta elin­tar­vik­kei­ta Suo­mes­ta? Rehu­val­kuai­ses­ta luok­kaa 90 % tuo­daan ja sii­tä enin GM-soijaa.

    - Kas­vi­tuo­tan­nos­sa käy­te­tään kiloa koh­ti saman ver­ran tai _enemmän_ myrk­ky­jä kuin Euroo­pas­sa, esi­mer­kik­si Sak­sas­sa. Ja var­sin­kin Viros­sa ja uusis­sa EU-mais­sa, jois­sa myrk­ky­jä ei juu­ri kyl­ve­tä. Sil­ti sadot iso­ja ja vil­ja myl­ly­kel­pois­ta. Meil­lä vil­jas­ta sel­lais­ta on 30–60% vuo­des­ta riippuen.

    - Maa­ti­lan mais­ta ei kos­kaa ja raken­nuk­sis­ta vain ani­har­voin mak­se­taan kiinteistöveroa.

  11. Jos ahdin­koon jou­tu­nei­ta mai­don tuot­ta­jia pitää tukea yli­tuo­tan­to­ti­lan­tees­sa, eikö oli­si jär­ke­väm­pää jakaa luo­pu­mis­tu­kea mark­ki­noi­den tasa­pai­not­ta­mi­sek­si kuin tukea yli­tuo­tan­non jatkumista?”

    Tus­kin se huol­to­var­muus suo­ras­taan yli­tuo­tan­toa vaatii.”

    En usko itse­kään, että yli­tuo­tan­to on tar­peel­lis­ta huol­to­var­muu­den kan­nal­ta. Mut­ta se mitä tar­koit­taa mark­ki­noi­den tasa­pai­no mai­to­mark­ki­noil­la on sit­ten jo epä­sel­vem­pi jut­tu? Eten­kin se miten huol­to­var­muus toteu­tuu mark­ki­noi­den olles­sa tasa­pai­nos­sa? Mikä pitäi­si olla mai­to­tuo­tan­non oma­va­rai­suu­den aste, jot­ta huol­to­var­muus on tur­vat­tu? Tuon­nin varaan heit­täy­ty­mi­nen on täs­sä suh­tees­sa vaa­ral­lis­ta kriisiaikana.

  12. Haluai­si­ko joku oikeas­ti luo­pua suo­ma­lai­ses­ta maataloustuotannosta?

    Maa­ta­lou­den, myös mai­to­ti­lo­jen, tuke­mi­nen on EU:n yhtei­siä päätöksiä.

    Kaik­kial­la län­ti­ses­sä maa­il­mas­sa tue­taan omaa maa­ta­lous­tuo­tan­toa. USA:ta myöten. 

    Mai­to­lit­ran tuot­ta­ja­hin­nan las­ke­mi­nen alle tuo­tan­to­kus­tan­nus­ten on minul­le mys­tee­ri, kun samaan aikaan kui­ten­kin kulut­ta­ja­hin­ta jat­kaa nousuaan. 

    Minä en mie­lel­lä­ni näki­si tilan­net­ta, jos­sa suo­ma­lai­nen maa­ta­lous­tuo­tan­to on ajet­tu alas ja tuom­me ruo­kam­me mis­tä mil­loin­kin saam­me aina hal­vim­mal­la ostet­tua. Eikä se alen­tai­si myös­kään mak­suam­me EU:hun, jon­ka takai­sin­mak­su tapah­tuu pää­osin maa­ta­lous­tuen kautta.

    Nyt käy­tän­nön toi­me­na pitäi­si sel­vit­tää, mik­si tuot­ta­ja­hin­ta las­kee vaik­ka kulut­ta­ja­hin­ta nousee.

  13. Maa­ta­lou­den tuo­tot oli­vat vuosina

    2002 yht. 3 933 milj. €, jos­ta tukea 44 % (1 727 milj. €)
    2004 yht. 3 970 milj. €, jos­ta tukea 45 % (1 788 milj. €)
    2007 yht. 4 265 milj. €, jos­ta tukea 43 % (1 868 milj. €)

    Mitään muu­ta elin­kei­no­toi­min­taa ei tue­ta täl­lai­sil­la pro­sen­teil­la. Samal­la on sel­vää, että täy­sin mark­ki­naeh­toi­ses­ti Suo­mes­sa ei har­joi­tet­tai­si maa­ta­lout­ta juu­ri lainkaan.

    Jos Suo­mel­la on varaa pan­na 2 mil­jar­dia euroa vuo­des­sa maa­ta­lous­tu­keen, mitä raha­huo­lia maal­lam­me oikeas­taan on?

  14. Jos ahdin­koon jou­tu­nei­ta mai­don tuot­ta­jia pitää tukea yli­tuo­tan­to­ti­lan­tees­sa, eikö oli­si jär­ke­väm­pää jakaa luo­pu­mis­tu­kea mark­ki­noi­den tasa­pai­not­ta­mi­sek­si kuin tukea yli­tuo­tan­non jatkumista?”

    Saman­ai­kai­ses­ti pitäi­si pois­taa inves­toin­ti­tuet koko­naan, kos­ka muu­ten jäl­jel­le jää­neet kas­vat­ta­vat tuo­tan­to­aan ja pian ollaan taas yli­tuo­tan­non puolella.

  15. Haluai­si­ko joku oikeas­ti luo­pua suo­ma­lai­ses­ta maataloustuotannosta?”

    Ei var­mas­ti­kaan kovin moni. Sen tai­taa jo osoit­taa se, että moni tun­tuu ole­van val­mis mak­sa­maan pal­jon­kin enem­män suo­ma­lai­sis­ta kas­vik­sis­ta kau­pas­sa. Sen sijaan kovin moni var­mas­ti oli­si halukas

    -Pie­nen­tä­mään sitä aivan jär­jet­tö­män suur­ta raha­sum­maa jol­la veron­mak­sa­jat tuke­vat maataloutta
    ‑Muut­ta­maan tuki­jär­jes­tel­mää suun­taan, jos­sa maa­ta­lou­den har­joit­ta­jien ei tar­vit­si­si käyt­tää mer­kit­tä­vää osaa työ­ajas­taan eri­lais­ten byro­kraat­tis­ten lip­pu­jen ja lap­pu­jen täyttämiseen
    ‑Mah­dol­lis­ta­maan kehi­tys­mai­den rei­lum­man kil­pai­lun maa­ta­lous­tuot­tei­den markkinoilla
    ‑Kään­tä­mään tren­di, jos­sa tuki­jär­jes­tel­mä joh­taa sii­hen, että vuo­si vuo­del­ta enem­män ja enem­män tukea mak­se­taan har­vem­mil­le ja har­vem­mil­le vil­je­li­jöil­le, ja täten vain ede­saut­taa maa­seu­dun hitaas­sa kuolemisessa
    ‑ja ennen kaik­kea poh­ti­maan mah­dol­li­sia rat­kai­su­mal­le­ja yllä­ole­viin ongel­miin, ilman, että välit­tö­mäs­ti syy­te­tään huol­to­var­muu­den tuhoa­mi­ses­ta, maa­ta­lou­den ala­sa­ja­mi­ses­ta ja koko maa­seu­dun tappamisesta.

    Olen kuul­lut usei­ta eri­lai­sia tavoit­tei­ta, mihin maa­ta­lous­tuel­la pyri­tään, mut­ta en vie­lä ensim­mäis­tä­kään, mihin nykyi­nen maa­ta­lous­tu­ki­jär­jes­tel­mä oli­si edes etäi­ses­ti jär­ke­vä rat­kai­su. Jär­ke­vä sii­nä mie­les­sä, että näi­hin tavoit­tei­siin edes pääs­täi­siin, tai ei pääs­täi­si muin kei­noin mer­kit­tä­väs­ti halvemmalla.

  16. 2007 yht. 4 265 milj. €, jos­ta tukea 43 % (1 868 milj. €)”

    HS tänä vuon­na, Esko Sep­pä­nen vuon­na 2006 ja vuon­na 2008 tämä blo­gis­ti (http://pseudonyymi.blogspot.com/2008_06_22_archive.html) ovat pää­ty­neet tukien osal­ta 2,4 — 3 mil­jar­diin. HS:n ja blo­gis­tin jul­ki­sis­ta ja esil­le­pan­nuis­ta läh­teis­tä kokoa­ma luku on n. 3 mrd ja Sep­pä­sen EU-läh­teis­tä kokoa­ma sum­ma on 2,4 mrd.

    Joten tuet ovat aivan omaa luok­kaan­sa. Näh­tä­väs­ti vain Japa­nis­sa on jos­kus his­to­rias­sa mak­set­tu suu­rem­pia. WTO:n kau­his­te­le­mas­sa Sveit­sis­sä liki samaa luok­kaa mut­ta nyt jo pie­nem­piä. Suo­mes­sa tätä tiet­tä­väs­ti maa­il­man yli­ver­tai­ses­ti suu­rin­ta tukea sen kuin korotetaan.

  17. Rahaa ei kos­kaan kan­nat­tai­si pan­na kan­nat­ta­mat­to­maan lii­ke­toi­min­taan. Täs­sä mie­les­sä ei kan­nat­tai­si tukea maidontuotantoa.

    Toi­saal­ta koti­mai­nen maa­ta­lous ei tule kos­kaan pär­jää­mään ulko­mai­sel­le tuot­ta­vuu­des­sa. Täs­sä mie­les­sä tukiai­sil­le ei tule lop­pua. Tus­kin­pa moni­kaan nimit­täin halu­aa lop­pua koti­mai­sel­le maidontuotannolle. 

    Umpi­ku­ja! Tähän tulee pala­maan vie­lä lisää rahaa tulevaisuudessa.

  18. Häi­kiö kysyy että halu­taan­ko Suo­mes­ta tap­paa maa­ta­lous. Myön­nän tun­te­va­ni alaa huo­nos­ti, mut­ta sil­lä­kin uhalla:

    Niin kau­an kun EU-mais­sa mak­se­taan tukea maa­ta­lou­del­la on myös rei­lua suo­ma­lai­sia maa­ta­lou­den har­joit­ta­jia koh­taan tukea vas­taa­vas­ti hei­tä. Siis rei­lua, jär­ke­vyy­des­tä en ole vakuut­tu­nut, jos vaik­ka tans­ka­lai­set veron­mak­sa­jat halua­vat sub­ven­toi­da mei­dän syö­mää ruo­kaa niin se on hei­dän ongel­man­sa ja mei­dän etu. Mut­ta kui­ten­kin, täs­tä syys­tä tuet kuu­luu­kin EU-tasol­la pää­tet­tä­väk­si. Pitäi­si vai­kut­taa sii­hen että nii­tä pie­nen­ne­tään koko unionissa.

    Sen sijaan kan­sal­li­sil­le lisä­tuil­le on vai­kea kek­siä perus­tet­ta. Kyl­lä, tääl­lä on kyl­mää ja lyhyt kas­vu­kausi. Tämän pitäi­si näkyä pel­to­maan pie­ne­nä hin­ta­na, suu­ri­na tiloi­na (tehok­kuus), ja pai­kal­li­seen olo­suh­tei­siin sopeu­tu­nee­na tuo­tan­to­na. Vaan ei näy. Jos nuo kan­sal­li­set tuet pois­te­taan, niin pel­to­maan hin­ta romah­taa, tilo­jen mää­rä pie­ne­nee radi­kaa­lis­ti, mut­ta mik­si tämä lopet­tai­si maa­ta­lou­den? Var­sin­kin kun sekä pie­nem­pi maan hin­ta että suu­rem­pi tila­ko­ko nos­ta­vat kannattavuutta.

    Pien­ti­lo­jen suo­je­lul­la on pit­kät perin­teet, ne vain työl­lis­tää (osa­päi­väi­ses­ti) enää niin vähän ihmi­siä että reaa­li­pe­rus­teet täl­le hävi­ää. Edes kes­kus­tan äänes­tä­jis­tä ei ole kuin alle kym­me­nes­osa maa­ta­lou­den harjoittajia.

  19. Minä en mie­lel­lä­ni näki­si tilan­net­ta, jos­sa suo­ma­lai­nen maa­ta­lous­tuo­tan­to on ajet­tu alas ja tuom­me ruo­kam­me mis­tä mil­loin­kin saam­me aina hal­vim­mal­la ostet­tua. Eikä se alen­tai­si myös­kään mak­suam­me EU:hun, jon­ka takai­sin­mak­su tapah­tuu pää­osin maa­ta­lous­tuen kautta.”

    Maa­ta­lous­tu­kien kier­rät­tä­mi­nen EU:n kaut­ta on vähän häm­men­tä­vää. Mik­sei EU:ssa voi­tai­si vain päät­tää, mil­lä ehdoil­la jäsem­mais­sa tukia saa oman maan maa­ta­lou­del­le jakaa ja jät­tää tukien mak­sa­mi­nen kun­kin maan omak­si taa­kak­si? Mik­si tuen pitää vir­ra­ta EU:n kautta?

    1. Rans­kan takia. Rans­ka halu­aa että muut maat, lähin­nä Sak­sa, mak­saa rans­ka­lai­sen maa­ta­lou­den tuet.

  20. Mil­loin­ko­han Kepu ymmär­tää aja­man­sa tuki­po­li­tii­kan kie­rou­den kehi­tys­mai­ta koh­taan: anne­taan kehi­tys­a­pu­na almu­ja kehi­tys­mail­le (aneet) ja suo­jel­laan samal­la koti­mais­ta tuo­tan­toa isol­la rahal­la, ettei vaan kehi­tys­maa­lai­nen kol­lee­ga pää­se mark­ki­noil­le myy­mään tuot­tei­taan, nos­ta­maan pai­kal­lis­ta elin­ta­soa.. Yhden edun­saa­ja­ryh­män etu on muu­ten­kin muil­ta pois.

  21. Onpas yksin­ker­tais­ta, edel­lä esi­te­tään stra­te­gi­ses­ti poi­mit­tu­ja ront­ti­sum­mia, jois­ta jokai­nen tilas­tol­li­seen tie­to­jen­kä­sit­te­lyyn pereh­ty­nyt ymmär­tää, että eivät ker­ro pal­joa muu­ta kuin esit­tä­jän­sä maa­ta­lous­vi­ha­mie­li­syy­des­tä ja kaunaisuudesta.

    Hel­sin­ki­läi­nen pank­kii­ri sanoi mie­li­pi­tee­nään siir­ryt­ty­ään maan­vil­je­lyk­seen ja kar­jan­hoi­toon, että maan­vil­je­lys on vai­keam­paa kuin pank­ki­toi­min­ta, kos­ka maan­vil­je­li­jä jou­tuu miet­ti­mään 10–15 vuot­ta eteen­päin esi­mer­kik­si kone­si­joi­tuk­sien­sa kannattavuutta.

    Kvar­taa­li­ta­lou­des­sa taas voi­daan pii­lou­tua suh­dan­tei­den taak­se. Veron­mak­sa­jat­han nekin mokat mak­sa­vat lop­pu­pe­leis­sä käsittääkseni.

    Pelot­taa, että aiheu­tuu­ko tämän­kal­tai­sis­ta kan­na­no­tois­ta saman­lai­nen sot­ku kuin sii­tä, kun asi­aa tun­te­mat­to­mat äly­nik­ka­rit kävi­vät jul­ki­sen ter­vey­den­hoi­don kimp­puun kannattavuuslaskelmineen. 

    Nyt meil­lä on ter­vey­den­hoi­to­jär­jes­tel­mä, jos­ta voi vain sanoa, että pal­jon porua, vähän villoja. 

    Aina­kin minun mai­to­ti­la­su­ku­lai­sis­sa teh­dään hir­veäs­ti töi­tä. Onko Tulen­hei­mo siel­lä Kruu­nun­haas­sa näh­nyt edes leh­mää saa­tik­ka näh­nyt, miten mai­to­ti­la toimii.

    Ei sotia ja mui­ta krii­se­jä voi ennus­taa, ne vain ovat yhtäk­kiä pääl­lä, ovat tun­te­ma­ni van­hat sodat näh­neet ihmi­set ker­to­neet. Saman­lai­nen kuu­luu olleen tilan­ne itäi­ses­sä Keski-Euroopassa.

  22. En usko itse­kään, että yli­tuo­tan­to on tar­peel­lis­ta huol­to­var­muu­den kannalta.”
    Mai­to on har­vo­ja tuot­tei­ta, jois­sa olem­me omavaraisia.

    Ruu­an tuo­tan­to ja tuonti/viention nollasummapeliä.
    Kaik­kea tun­tia ei voi­da kor­va­ta suo­raan koti­mai­sel­la vas­taa­val­la tuo­tan­nol­la vaan jou­du­taan tur­vau­tu­maan sii­hen, mitä kyke­nem­me tuottamaan 

    Jos esim vil­jan tun­tim lak­kaa niin meil­lä pitää olla jon­kin tääl­lä mene­ty­vän ravin­toai­neen yli­tuo­tan­toa, jol­la paik­kaam­me tuon tuon­nin aukon eesim mai­don ylituotantoa

  23. Sii­tä opin, että jos sel­lai­nen krii­si maa­il­maa koh­taa, että maa­ta­lous­tuot­teet eivät enää siir­ry maas­ta toi­seen, tar­koit­taa se myös sitä, että maa­ta­lous­ko­neis­sa ja kul­je­tuk­sis­sa käy­tet­tä­vää polt­toai­net­ta ei saada”

    Maa­ta­lous­käy­tös­sä ole­via trak­to­rei­ta on n 50000 ja ajo­neu­vo­ka­lus­ta on n 2,5 miljoonaa.
    Noil­la var­muus­va­ras­toil­la tra­ka­to­rit kul­ke­vat vuo­sia ja omaa polt­toai­ne­tuo­tan­toa­kin alk­kaa olla jo niin pal­jon, että jää vie­lä ylikin

  24. Jot­ta ei tuli­si vää­rää käsi­tys­tä, minä en kan­na­ta kai­ken maa­ta­lous­tuen lopet­ta­mis­ta. Minus­ta vain EU, joka on päät­tä­nyt täs­tä jäsen­mai­den­sa oikeu­des­ta tukea mai­to­ti­lo­ja, tekee tyh­mäs­ti. Kyse on euroo­pan­laa­jui­ses­ta yli­tuo­tan­nos­ta, johon ainoa rat­kai­su on, että mai­don­tuo­tan­toa vähen­ne­tään. Tama ei tar­koi­ta maa­ta­lou­den lopet­ta­mis­ta vaan muu­ta­man pro­sen­tin supis­ta­mis­ta. Eri­tyi­sen rauk­ka­mais­ta on dum­pa­ta yli­tuo­tan­to maa­il­man­mark­ki­noil­le tuh­joa­maan tuo­tan­toa muualla.
    Sen lisäk­si tämä on sika­mai­sen kallista.
    Todet­ta­koon vie­lä, että EU:n toi­met joh­tu­vat mai­don tuot­ta­ja­hin­nan las­ke­mi­ses­ta noin 20 sent­tiin mai­to­lit­ral­ta. Suo­mea tämä ei kos­ke, vaan hin­ta on Hesa­rin mukaan noin 35 sent­tiä. Mut­ta Ant­ti­la halu­aa sil­ti Suo­men käyt­tä­vän oikeut­ta tukeen.
    Jos ollaan huo­lis­saan mai­don­tuo­ta­non tule­vai­suu­des­ta Suo­mes­sa, pitäi­si tukea toi­mia, jol­la mai­don­tuo­tan­toa EU:n alu­eel­la vähen­ne­tään eikä näi­tä toi­mia lisä­tä sitä edel­leen. Eihän mai­don hin­ta voi pit­kään olla Suo­mes­sa mel­kein kak­sin­ker­tai­nen mui­hin EU-mai­hin näh­den. Suo­ma­lai­set vain ope­te­taan juo­maan isku­ku­men­net­tua mai­toa ja saam­me hal­paa Lidl-mai­toa suo­raan Saksasta.
    Ete­lä-Suo­men mai­to tuo­te­taan nyt lähin­nä Poh­jois-Suo­mes­sa, Ehkä joku viro­lai­nen mai­don­tuot­ta­ja huo­maa pian, että Viro on pal­jon lähem­pä­nä Hel­sin­kiä kuin Kainuu. 

  25. Tääl­lä Suo­mes­sa on mon­ta muu­ta asi­aa, joi­den hin­taa yhteis­kun­nal­le kan­nat­tai­si miet­tiä moneen ker­taan. Täl­lai­nen asia ovat esi­mer­kik­si tasa­kat­toi­set tai lähes tasa­kat­toi­set kou­lut, sai­raa­lat, päi­vä­ko­dit ja muut raken­nuk­set, jois­sa kas­vaa home, säde­sie­net ym.

    Raken­nus­ten kor­jaa­mi­seen jae­taan eri­lai­sia tukia, kor­ja­taan tai ei korjata.

    Minus­ta täl­lai­siin asioi­hin pitäi­si puut­tua yhtä pon­te­vas­ti kuin maataloustukiin.

    Haluan mak­saa mai­to­lit­ras­ta sel­lai­sen hin­nan, että leh­miä hoi­de­taan hyvin.

    Yli­tuo­tan­non mää­räs­tä en tie­dä, mut­ta minus­ta maan­vil­je­li­jät ovat jat­ku­vas­ti täh­täi­mes­sä eri syis­tä ja sik­si reagoin.

    1. Leh­mien hyvä koh­te­lu ei puol­la mai­don tuo­tan­toa Suo­mes­sa vaan jos­sain, jos­sa leh­mä voi lai­dun­taa vapaa­na ja syö­dä tuo­ret­ta ruohoa.

  26. Leh­mien hyvä koh­te­lu ei puol­la mai­don tuo­tan­toa Suo­mes­sa vaan jos­sain, jos­sa leh­mä voi lai­dun­taa vapaa­na ja syö­dä tuo­ret­ta ruohoa.”

    Mis­sä, miten var­maa se oli­si. Asiat pak­kaa­vat kään­ty­mään pää­lael­leen, esi­mer­kik­si gee­ni­ma­ni­pu­loi­dus­ta vil­jas­ta ym. piti tul­la maa­il­man pelas­ta­ja. Nyt sie­me­net ovat­kin kiris­tä­mi­sen väli­ne, jol­la aje­taan maan­vil­je­li­jöi­tä itse­mur­hiin kehi­tys­mais­sa. Sie­me­niä myy­dään samal­la peri­aat­teel­la kuin huu­mei­ta, eli ensin puo­li-ilmai­sek­si, kun vil­je­li­jä on kou­kus­sa ja riip­pu­vai­nen, ryh­dy­tään tasi­toi­miin rahastamisessa.

    Afri­kas­sa oli­si käsit­tääk­se­ni paras­ta, että per­heil­lä oli­si omat maa­tilk­kun­sa ja pie­net kar­jan­sa pako­lais­lei­rien vaihtoehtona.

    Mikä tääl­lä Suo­mes­sa oli­si paras­ta jou­kol­le, joka ei sopeu­du kau­pun­kei­hin. Ehkä heil­le­kin oli­si paras­ta kyl­vää ja kyn­tää pien­tä pel­to­tilk­ku­aan ja hoi­taa kar­jaa ja saa­da lei­pän­sä jat­kok­si tuet, joi­ta he saa­vat joka tapauksessa.

  27. Suo­men Eul­le mak­sa­mas­ta jäsen­mak­sus­ta huo­mat­ta­va osa palaa takai­sin maa­ta­lous­tu­ke­na. Kun maa­ta­lout­ta syy­tel­lään tuki­po­li­tii­kas­ta, pää­koh­de on olta­va Brys­sel. Itsea­sias­sa EUn bud­jet­ti tai­taa olla pää­osin maatalousbudjetti.

    Mai­to­asiois­sa minua hir­vit­tää navet­to­jen koon kas­vu. Enää ei ole navet­ta eikä mikään, jos­sa on alle sata leh­mää. Suu­rim­mat alka­vat ole­maan 300 leh­män navet­to­ja. Siis Suomessakin.

    Jos mie­ti­tään, mil­lai­seen maa­ta­lou­teen Suo­mi sovel­tuu, niin se on nime­no­maan kar­ja­ta­lous. Jopa oikein hyvin. Vil­ja-alu­ee­na tämä on siperiaa.

    Hesa­ris­sa oli eilen 24.7.mielenkiintoinen jut­tu lähi­ruu­as­ta. Tuol­lai­sen hom­man soi­si lisään­ty­vän suu­ris­sa mitois­sa. Monia kulut­ta­jia kiin­nos­taa hyvin pal­jon, mis­sä ruo­ka on tuotettu.

  28. a m‑b heit­ti tuos­sa yllä kiin­nos­ta­van idean: voi­si­ko jul­ki­nen val­ta tar­jo­ta ilmai­sek­si tai huo­keal­la vuo­kral­la pie­niä maa­tilk­ku­ja ihmi­sil­le, joil­la oli­si intoa hoi­taa nii­tä omiin tar­pei­siin­sa? Kau­pal­li­nen maa­ta­lous ei Suo­mes­sa oikein lyö lei­vil­le, mut­ta jos ihmi­sel­lä on aikaa (esim. työt­tö­myy­den takia), hän saat­taa hyvin­kin vil­jel­lä omak­si ilok­seen ja hyö­dyk­seen. Asu­mi­nen voi olla ongel­ma — vil­je­ly­alat ovat yleen­sä etääl­lä kau­pun­geis­ta, eikä ihmi­nen vält­tä­mät­tä halua muut­taa tämän takia. Mut­ta moni viih­tyy maal­la muutenkin.

  29. Nyt sie­me­net ovat­kin kiris­tä­mi­sen väli­ne, jol­la aje­taan maan­vil­je­li­jöi­tä itse­mur­hiin kehitysmaissa.”

    Sanoo Van­da­na Shi­va — ja tuli ker­to­neek­si perät­tö­myy­den, joka on todis­tet­tu sel­lai­sek­si useil­la sel­vi­tyk­sil­lä ja lopuk­si YK:n rahoit­ta­mal­la tutkimusyhtenvedolla.

    Havait­tiin, että itse­mur­hat eivät ole Intias­sa ylei­siä, eivät kes­ki­ty vil­je­li­jöi­hin, eivät ole yleis­ty­neet vil­je­li­jöi­den kes­kuu­des­sa, vaan ovat kes­ki­mää­rin vähen­ty­neet muun­to­gee­ni­sen puu­vil­lan vil­je­lyn yleistyessä.

    Läh­de: http://www.ifpri.org/pubs/dp/IFPRIDP00808.pdf

    Tämä ilman, että otan kan­taa gee­ni­tek­niik­kaan. On kum­min hyvä pitäy­tyä tosiasioissa.

  30. Mis­sä, miten var­maa se oli­si. Asiat pak­kaa­vat kään­ty­mään pää­lael­leen, esi­mer­kik­si gee­ni­ma­ni­pu­loi­dus­ta vil­jas­ta ym. piti tul­la maa­il­man pelas­ta­ja. Nyt sie­me­net ovat­kin kiris­tä­mi­sen väli­ne, jol­la aje­taan maan­vil­je­li­jöi­tä itse­mur­hiin kehi­tys­mais­sa. Sie­me­niä myy­dään samal­la peri­aat­teel­la kuin huu­mei­ta, eli ensin puo­li-ilmai­sek­si, kun vil­je­li­jä on kou­kus­sa ja riip­pu­vai­nen, ryh­dy­tään tasi­toi­miin rahastamisessa.

    Läh­tei­tä täl­le? Tämä legen­da tun­tuu kier­tä­vän kes­kus­te­lus­sa yhte­nään, mut­ta tois­tai­sek­si läh­teet on näke­mät­tä. Intias­sa kyl­lä pien­vil­je­li­jöi­den itse­mur­hat ovat vali­tet­ta­van ylei­siä, mut­ta aina­kaan minä en ole kuul­lut että GMO-sie­men­ten myyn­ti oli­si nii­hin joten­kin eri­tyi­sen mer­kit­tä­vä­nä syynä.

    Toki GMO-vil­je­lys­sä on ongel­man­sa joi­ta ei pidä vähä­tel­lä. Itse pidän suu­rim­pa­na uhka­na ris­kiä, että jalos­tet­tu laji­ke pää­see kar­kuun pel­lol­ta ja syr­jäyt­tää luon­non­va­rai­set lajik­keet, vähen­täen bio­di­ver­si­teet­tiä. Tämä ongel­ma toki on kaik­kien jalos­tet­tu­jen kas­vien kanssa.

    Afri­kas­sa oli­si käsit­tääk­se­ni paras­ta, että per­heil­lä oli­si omat maa­tilk­kun­sa ja pie­net kar­jan­sa pako­lais­lei­rien vaihtoehtona.

    Paras­ta oli­si jos afrik­ka­lai­sil­le annet­tai­siin mah­dol­li­suus kil­pail­la tasa­ve­roi­ses­ti maa­il­mal­la niil­lä tuot­teil­la joi­ta siel­lä pys­ty­tään tuot­ta­maan, siis ennen kaik­kia elin­tar­vik­keil­la. EU:n ja USA:n tul­li­muu­ri, tukiai­set ja kai­kis­ta vas­ten­mie­li­sim­pä­nä yli­jää­män dump­paus pol­ku­hin­taan kehi­tys­mai­den mark­ki­noil­le estä­vät tämän.

    Minus­ta maa­ta­lous­tuis­ta pitäi­si pit­käl­lä aika­vä­lil­lä (esim. 20 vuot­ta) pyr­kiä luo­pu­maan (lähes) koko­naan. Tie­ten­kään nii­tä ei voi eikä pidä lopet­taa yön yli. Huol­to­var­muus­ky­sy­mys­tä ei voi ohit­taa, mut­ta minus­ta ei ole toden­nä­köis­tä että Suo­mi voi­si nyky­maa­il­mas­sa jää­dä niin eris­tyk­siin ettei elin­tar­vik­kei­den tuon­ti mis­tään muus­ta maas­ta oli­si mah­dol­lis­ta. Ihan samal­la lail­la ei jokai­sen Suo­men kun­nan­kaan ole­te­ta ole­van täy­sin oma­va­rai­nen. On vai­kea näh­dä, että jos joku EU-maa jou­tui­si sotaan, muut sul­ki­si­vat sil­män­sä ja rajan­sa ja jät­täi­si­vät sen täy­sin oman onnen­sa nojaan. 

    Tus­kin maa­ta­lous Suo­mes­ta katoai­si tyys­tin ilman tukia­kaan. Pitää muis­taa, että mui­den­kin EU-mai­den elin­tar­vik­keet ovat tuet­tu­ja, joten jos koko EU:n alu­eel­la tuis­ta luo­vut­tai­siin (tie­ten­kään Suo­mi ei voi soo­loil­la asias­sa) asteit­tain, hin­tae­ro koti­mai­sen ja ulko­mai­sen tuot­teen välil­lä ei kas­vai­si niin dra­maat­ti­ses­ti kuin pel­käs­tään tuen osuu­den suo­ma­lai­sen tuot­teen hin­nas­ta vähen­tä­mäl­lä voi­si kuvi­tel­la. Var­mas­ti jot­kut tuo­tan­to­suun­nat osoit­tau­tui­si­vat elin­kel­vot­to­mik­si, mut­ta ihan yhtä var­mas­ti on monia elin­tar­vik­kei­ta joi­ta Suo­mes­sa oli­si jär­ke­vää tuot­taa ilman tukia­kin. Esi­mer­kik­si mai­don­tuo­tan­to lie­nee juu­ri sel­lai­nen tuo­tan­to­suun­ta joka Suo­mes­sa voi hyvin­kin olla ihan kan­nat­ta­vaa mark­ki­naeh­toi­ses­ti­kin, Suo­ma­lai­set kui­ten­kin arvos­ta­vat tuo­re­mai­to­tuot­tei­ta ja nii­den kul­je­tus pit­kien mat­ko­jen takaa tulee äkkiä var­sin kal­liik­si kyl­mä­ket­jun vaa­ti­mus­ten takia. 

    Näh­däk­se­ni jos jotain tukia mak­se­taan, nii­den pitää perus­tua sel­kei­siin posi­tii­vi­siin ulkois­vai­ku­tuk­siin huol­to­var­muu­del­le, mai­se­mal­le ja ympä­ris­töl­le. Nykyi­nen tuki­jär­jes­tel­mä on tasol­taan ja moni­mut­kai­suu­del­taan aivan kestämätön.

  31. Leh­mien hyvä koh­te­lu ei puol­la mai­don tuo­tan­toa Suo­mes­sa vaan jos­sain, jos­sa leh­mä voi lai­dun­taa vapaa­na ja syö­dä tuo­ret­ta ruohoa.”

    Mai­to­jau­he ja UHT kul­ki­si tän­ne jos­tain Bra­si­lis­ta saak­ka lai­val­la luok­kaa 70 €/tonni. Hal­vem­mal­la ja ympä­ris­tö­te­hok­kaam­min kuin kyl­mä­re­kal­la Kiu­ru­ve­del­tä ja sitä ennen tank­ki­au­tol­la sadoil­ta maa­kun­nan tiloil­ta pisa­ra ker­ral­laan kierrellen.

    Suo­men mai­don­tuo­tan­non tehok­kuus on hyvin hyvin huono:

    Kotie­läin­työ­tun­tia koh­ti mai­toa tuo­tet­tiin (Suo­mes­sa) 69 kg, lisäys­tä edel­li­seen vuo­teen on 11 kg. Tans­kas­sa vas­taa­va luke­ma on 250, Hol­lan­nis­sa 170 ja Ruot­sis­sa 130 kg/kotieläintyötunti.”

    https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/agronet/Nauta/Maitotilojen%20tulokset/Maidontuotanto%202005

    Kuten tun­net­tua, nau­dat ovat autoa pahem­pia metaa­nin­tuot­ta­jia. Nii­den luku­mää­rää oli­si sopi­vaa rajoit­taa. Suo­mes­sa myös leh­män kes­ki­tuo­tos on poh­jois­mai­ta alhai­sem­pi. Leh­mä ei kär­si sii­tä, että lyp­sää enem­män, vaan se osoit­taa hyvää ter­vey­den­ti­laa. Eikä vil­je­li­jä­kään kär­si­si sii­tä, että robot­ti — pian jokai­sel­la mai­to­ti­lal­la muu­ten — lyp­sää minuu­tin kauemmin.

    Pie­ni oli­si tie­ten­kin kau­nis­ta mut­ta lii­an kal­lis­ta ja eko­lo­gi­ses­ti sekä eläi­neet­ti­ses­ti kes­tä­mä­tön­tä. Viros­ta esi­mer­kik­si tie­de­tään, että isoil­la, yli tuhan­nen eläi­men tiloil­la, eläi­miä pide­tään par­hai­ten. Tulok­se­na paras kes­ki­tuo­tos ja var­sin kor­kea eli­ni­kä. Kes­ki­tuo­tos vaik­ka tuol­la lin­kin jutun 1200 eläi­men tilal­la on 10 000 kiloa. Suo­mes­sa se on mei­kä­läi­sil­lä n. 35 eläi­men tiloil­la n. 8000 kiloa. Joten se sii­tä hyvän hoi­don ja pie­ni­mit­ta­kaa­vai­suu­den kauneudesta. 

    Leh­mä ei edes louk­kaan­nu, vaik­ka sitä puhu­tel­tai­siiin vää­räl­tä nimel­tä. Se näyt­tää ole­van leh­män kan­nal­ta ainoa ison yksi­kön epäkohta.

    http://www.kaytannonmaamies.fi/arkisto/km-1008/viron-parhaat-lehmat-yli-tuhannen-lehman-karjassa

  32. a m‑b: “Onko Tulen­hei­mo siel­lä Kruu­nun­haas­sa näh­nyt edes leh­mää saa­tik­ka näh­nyt, miten mai­to­ti­la toimii.”

    Kii­tos kysy­mäs­tä! Kir­joi­tan Päi­jät-Hämees­tä, 2 km pääs­tä lähim­mäl­tä mai­to­ti­lal­ta, joi­ta kesä­paik­ka­ni ympä­ril­lä sijait­see tusi­nan ver­ran. Muu­ta­mil­la on tul­lut vierailtua.

    Maa­ta­lou­den eks­pert­ti en ole. Talous­his­to­ri­aa kui­ten­kin tun­nen. Käyt­tä­mä­ni luvut eivät ole “stra­te­gi­ses­ti poi­mit­tu­ja ront­ti­sum­mia”, vaan MTK:n kes­kei­sim­piä avain­lu­ku­ja. Ne löy­ty­vät jokai­ses­ta Suo­men maa­ta­lous ja maa­seu­tue­lin­kei­not ‑vuo­si­jul­kai­sus­ta.

    Hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti olen samaa miel­tä kuin tcrown kom­men­tis­saan 24.7.2009 kel­lo 23:08. Hänen rans­ka­lai­set vii­van­sa tii­vis­tä­vät proble­ma­tii­kan mai­nios­ti suu­rim­mal­ta osin.

    Eri­tyi­ses­ti jaan tcrow­nin näke­myk­sen, että oli­si syy­tä ryh­tyä “ennen kaik­kea poh­ti­maan mah­dol­li­sia rat­kai­su­mal­le­ja yllä­ole­viin ongel­miin, ilman, että välit­tö­mäs­ti syy­te­tään huol­to­var­muu­den tuhoa­mi­ses­ta, maa­ta­lou­den ala­sa­ja­mi­ses­ta ja koko maa­seu­dun tappamisesta.”

    Se, että maa­ta­lous­tu­keen käy­te­tään noin 2 mil­jar­dia euroa vuo­des­sa ei pois­ta sitä tosia­si­aa, jon­ka jo aiem­min tote­sin — on sel­vää, että täy­sin mark­ki­naeh­toi­ses­ti Suo­mes­sa ei har­joi­tet­tai­si maa­ta­lout­ta juu­ri lain­kaan. Sitä en toi­vo — mut­ta en sitä­kään, että nyky­ti­lan­ne enää jat­kuu kym­men­tä vuot­ta kau­em­min. Sii­nä ajas­sa maa­ta­lous­tu­keen on kulu­nut 20 mil­jar­dia euroa lisää.

  33. Blo­gin isän­tä onnis­tui tii­vis­tä­mään jotain erit­täin olen­nais­ta seu­raa­vaan, johon on myös help­po yhtyä:

    Jot­ta ei tuli­si vää­rää käsi­tys­tä, minä en kan­na­ta kai­ken maa­ta­lous­tuen lopet­ta­mis­ta. Minus­ta vain EU, joka on päät­tä­nyt täs­tä jäsen­mai­den­sa oikeu­des­ta tukea mai­to­ti­lo­ja, tekee tyh­mäs­ti. Kyse on euroo­pan­laa­jui­ses­ta yli­tuo­tan­nos­ta, johon ainoa rat­kai­su on, että mai­don­tuo­tan­toa vähen­ne­tään. Tama ei tar­koi­ta maa­ta­lou­den lopet­ta­mis­ta vaan muu­ta­man pro­sen­tin supis­ta­mis­ta. Eri­tyi­sen rauk­ka­mais­ta on dum­pa­ta yli­tuo­tan­to maa­il­man­mark­ki­noil­le tuh­joa­maan tuo­tan­toa muualla.
    Sen lisäk­si tämä on sika­mai­sen kallista.”

    Tätä taus­taa vas­ten kes­kus­te­lua ei vält­tä­mät­tä tar­vit­si­si käy­dä tun­near­gu­men­tein, jois­sa jokai­nen tukiais­ten yhdes­tä­kään ongel­mas­ta puhu­va on maa­ta­lou­den lah­ta­ri, eläin­ten huo­noa koh­te­lua kan­nat­ta­va ahne piru­lai­nen tai mitään mis­tään ymmär­tä­mä­tön kaupunkilaissnobi.

    Kyse on sii­tä, että maa­ta­lous­tues­ta on vuo­sien mit­taan tul­lut maa­ta­lous­e­lin­kei­non har­joit­ta­jien sosi­aa­li­tur­va­tu­ki, joka ei enää jär­ke­väs­ti vas­taa tar­koi­tus­taan, vaan syn­nyt­tää luke­mat­to­mia epä­toi­vot­tu­ja vai­ku­tuk­sia. Tämä ei tar­koi­ta, ettei­kö yhteis­kun­nan mui­ta­kin ongel­mia — kuten nii­tä homei­sia kou­lu­ja — tuli­si pyr­kiä rat­ko­maan samal­la tarmokkuudella.

  34. Todet­ta­koon vie­lä, että EU:n toi­met joh­tu­vat mai­don tuot­ta­ja­hin­nan las­ke­mi­ses­ta noin 20 sent­tiin mai­to­lit­ral­ta. Suo­mea tämä ei kos­ke, vaan hin­ta on Hesa­rin mukaan noin 35 sent­tiä. Mut­ta Ant­ti­la halu­aa sil­ti Suo­men käyt­tä­vän oikeut­ta tukeen.”

    Todet­ta­koon vie­lä se, että kun Valio on las­ke­nut tuot­ta­ja­hin­to­jaan, se ei ole las­ke­nut tuk­ku­hin­to­jaan Suo­mes­sa. Näin­hän Valio ilmoit­ti vuo­den­vaih­tee­sa­kin, kun se pudot­ti tuot­ta­ja­hin­taa 5 sen­til­lä. Tar­koi­tus on kye­tä dump­paa­maan mai­to Venäjälle.

    Kum­min­kin vil­je­li­jöi­den paris­ta ollaan ihmet­te­le­vi­nään sitä, että kun tuot­ta­ja­hin­ta las­kee niin niin mik­si se ei mene kulut­ta­ja­hin­toi­hin. Hyvin kak­si­naa­mais­ta: kun eivät itse las­ke sitä Suo­men hin­taa vaan syyt­tä­vät kauppaa.

    Me tääl­lä sai­sim­me nyt mak­saa enem­män, että tuo dump­paa­mi­nen onnis­tui­si vie­lä parem­min. Suo­men maa­il­man suu­rin maa­ta­lous­tu­ki valuu Venä­jäl­le mai­don osal­ta. Ei muu­ten, mut­ta kun se on kal­lis­ta ja vil­je­li­jäl­le samal­la kan­nat­ta­vaa, muu­ten­han yli­tuo­tan­nos­ta (mai­to­ras­vois­sa 23%) luovuttaisiin.

  35. Leh­mien hyvä koh­te­lu ei puol­la mai­don tuo­tan­toa Suo­mes­sa vaan jos­sain, jos­sa leh­mä voi lai­dun­taa vapaa­na ja syö­dä tuo­ret­ta ruohoa.”

    Leh­mien hyvään koh­te­luun liit­tyy pal­jon muu­ta­kin kuin vapaa lai­dun­ta­mi­nen ja tuo­re ruo­ho. On vai­kea kuvi­tel­la leh­mien voi­van hyvin, jos ne on jalos­tet­tu äärim­mil­leen, ne ovat jat­ku­vas­sa ras­kaus­kier­tees­sä, alt­tii­na sai­rauk­sil­le epä­hy­gie­ni­sis­sä olois­sa ja jos kul­je­tus- ja teu­ras­tuso­lo­suh­teet ovat nykyisenlaiset.

    Joku tääl­lä jo aiem­min ihmet­te­li onko joku edes näh­nyt leh­mää ja arkea mai­to­tuo­tan­to­ti­loil­la. Kun­pa satun­nai­sil­le mai­to­ti­loil­le voi­si­kin teh­dä yllä­tys­käyn­te­jä seu­raa­maan sitä arkea, niin näki­si sen mitä mai­don­tuo­tan­to ja leh­mien olot todel­li­suu­des­sa ovat. Tuot­ta­jat eivät kui­ten­kaan halua pääs­tää ulko­puo­li­sia kuten toi­mit­ta­jia tiloil­le vedo­ten tau­ti­ris­kiin, vaik­ka asian­mu­kai­sil­la jär­jes­te­lyil­lä ris­kiä ei syn­ny. Todel­li­suu­des­sa tuot­ta­jat halua­vat­kin pitää yllä vää­ris­tel­tyä mie­li­ku­vaa kulut­ta­jien sil­mis­sä sii­tä, miten leh­mät kir­maa­vat vapaa­na kesäi­sel­lä lai­tu­mel­la ja mum­mo käy nii­tä jak­ka­ran­sa kans­sa lyp­sä­mäs­sä aurin­gon­nousun aikaan.

    Todel­li­suus on huo­mat­ta­vas­ti syn­kem­pi, sil­lä leh­mät on jalos­tet­tu äärim­mil­leen tuot­ta­maan mah­dol­li­sim­man pal­jon mai­toa ja tämän seu­rauk­se­na leh­mien eli­mis­tö ja ter­veys on kovil­la. Lii­vit­kin on pak­ko lait­taa ettei­vät uta­reet laa­haa maa­ta. Lisäk­si leh­mät ovat jat­ku­vas­sa ras­kaus- ja syn­ny­tys­kier­tees­sä, sil­lä ilman vasik­kaa leh­mät eivät mai­toa tuo­ta. Vasi­koi­ta syn­tyy niin pal­jon, että nii­tä ei pys­ty­tä elät­tä­mään ja sik­si ne ero­te­taan­kin pian emos­taan eroah­dis­tuk­ses­ta välit­tä­mät­tä ja teu­ras­te­taan lihak­si. Lähes kaik­ki nau­dan­li­ha tulee mai­to­ti­loil­ta, joten mai­don­tuo­tan­to on vah­vas­ti kyt­kök­sis­sä lihan­tuo­tan­toon. Teu­ras­ta­moon läh­ties­sä tulee ahtaat ja usein pit­kät kul­je­tuk­set pääl­le. Teu­ras­ta­mot ovat myös visus­ti sul­jet­tu­ja paik­ko­ja, jon­ne ketään ulko­puo­li­sia ei pääs­te­tä. Miten hyvään koh­te­luun voi­si teu­ras­tuk­set ja teh­das­mai­suus edes kuu­lua? Jos mitään ongel­mia ei ole, niin mik­si kulut­ta­jil­le ei halu­ta näyt­tää mis­tä ruo­ka tulee?

  36. Haluan mak­saa mai­to­lit­ras­ta sel­lai­sen hin­nan, että leh­miä hoi­de­taan hyvin.”

    Vaih­toeh­toi­ses­ti voit ostaa kas­vis­mai­to­ja, joi­ta nyky­ään saa kau­pois­ta mon­ta eri­lais­ta eikä tar­vit­se olla huo­lis­saan eläin­ten hyvinvointiongelmista.

    Täs­sä koh­taa voi­si kysyä, mihin edes tar­vit­sem­me leh­män­mai­toa niin pal­jon, että sitä var­ten tar­vit­sem­me ympä­ris­tön pilaa­van ja epäeet­ti­sen teho­tuo­tan­non. Moni var­mas­ti muis­taa Valion mai­to­pro­pa­gan­dan jo kou­lua­joil­ta ikään kuin mai­to oli­si joten­kin vält­tä­mä­tön­tä tai eri­tyi­sen ter­veel­lis­tä. Toi­saal­ta ilman­kin näyt­tää pär­jää­vän hyvin ja onhan mai­don myös epäil­ty ole­van syy­pää moniin kan­san­sai­rauk­siin. Ter­vey­del­li­sil­lä syil­lä tätä elin­kei­noa lie­nee aina­kin vai­kea puolustella.

    Tukiai­sis­ta vie­lä sen ver­ran, että eläin­ten hyvin­voin­ti­tu­ki aut­taa eläi­miä lähin­nä kos­meet­ti­ses­ti, mut­ta jos­ta on käte­väs­ti teh­ty jäl­leen eräs tulon­siir­to­muo­to, jota kukaan ei osaa tai uskal­la kysee­na­lais­taa. Muis­taa­ko joku vie­lä teho­tuo­tan­to­vi­deoi­den ilmes­tyes­sä kuin­ka maa­ta­lous­mi­nis­te­rim­me Sirk­ka-Lii­sa Ant­ti­la sanoi, että videot eivät ole Suo­mes­ta, kun­nes pal­jas­tui, että yksi muka­na olleis­ta tilois­ta oli­kin Ant­ti­lan oma sukutila.

  37. a m‑b:“Ainakin minun mai­to­ti­la­su­ku­lai­sis­sa teh­dään hir­veäs­ti töitä.”

    Pet­tä­mä­tön perus­te­lu maataloustuille!

  38. Suo­men­maa uutisoi:

    Suur­na­ve­tat haas­ta­vat tukipolitiikan

    Raken­ne­ke­hi­tyk­sen syn­nyt­tä­mät suu­ret yksi­köt haas­ta­vat eri­tyi­ses­ti maa­ta­lou­den tuki­po­li­tii­kan, jota pitää MTK:n puheen­joh­ta­jan (Mart­ti­lan) mie­les­tä miet­tiä uudelleen.

    Täl­lä het­kel­lä poh­joi­ses­sa eli Lapis­sa, Koil­lis­maal­la ja Kai­nuus­sa tuki yhtä eläin­tä koh­taan on kor­kea. Tule­vai­suu­des­sa poh­jois­ten aluei­den tuki voi olla rajat­tu siten, että sitä sai­si esi­mer­kik­si 250:aan leh­mään saakka.

    –Sen jäl­keen tuo­tan­to pitäi­si rahoit­taa markkinavetoisesti.

    Mart­ti­lan mukaan ongel­mia voi tul­la esi­mer­kik­si rahoi­tuk­ses­sa, sil­lä talou­del­li­set ris­kit suu­res­sa nave­tas­sa ovat luon­nol­li­ses­ti­kin suu­ret. Hän ei näe jär­ke­vä­nä, että kun­nat läh­ti­si­vät tuke­maan rahoi­tuk­sen avul­la suur­na­vet­to­ja, sil­lä vas­tuu rahoi­tuk­ses­ta täy­tyy olla ensi­si­jai­ses­ti val­tion kontolla.

    http://www.suomenmaa.fi/arkisto.php?doc=4020127.htm&alldepts=off

  39. tcrown: “…Kään­tä­mään tren­di, jos­sa tuki­jär­jes­tel­mä joh­taa sii­hen, että vuo­si vuo­del­ta enem­män ja enem­män tukea mak­se­taan har­vem­mil­le ja har­vem­mil­le vil­je­li­jöil­le, ja täten vain ede­saut­taa maa­seu­dun hitaas­sa kuolemisessa”

    Jou­ni Lund­qvist: “Mai­to­asiois­sa minua hir­vit­tää navet­to­jen koon kas­vu. Enää ei ole navet­ta eikä mikään, jos­sa on alle sata leh­mää. Suu­rim­mat alka­vat ole­maan 300 leh­män navet­to­ja. Siis Suomessakin.”

    Mik­si tämä tren­di on paha asia? Mitä pahaa on suu­ris­sa nave­tois­sa? Volyy­mie­dut maa­ta­lous­tuo­tan­nos­sa ovat huo­mat­ta­vat, ja tila­ko­ko­jen kas­vu on edel­ly­tys parem­mal­le tuot­ta­vuu­del­le ja edel­leen tukien ale­ne­mi­sel­le. Eikö tämä juu­ri ole tavoi­tel­ta­vaa kehitystä?

  40. Huol­to­var­muu­den suh­teen: yhden pit­kän­kin krii­sin yli voi­daan elää ilman tuo­rei­ta elin­tar­vik­kei­ta, jos varas­tois­sa on kui­va- ym. säi­löt­tyä ruo­kaa (armei­jas­sa saat­toi saa­da syö­tä­väk­seen 2. maa­il­man­so­dan aikai­sia ruo­ka­tar­vik­kei­ta vie­lä usei­ta vuo­si­kym­me­niä jäl­keen päin, eli sil­loin oli aina­kin varas­to­ja kerät­ty riit­tä­väs­ti…) Käy­tän­nös­sä krii­si­ti­lan­tees­sa säh­köä ja öljyä sään­nös­tel­täi­siin, eivät­kä teho­maa­ta­lous ja kul­je­tuk­set toi­mi­si kuten nor­maa­li­ti­lan­tees­sa, eli lii­al­li­nen tuo­tan­to hap­pa­ni­si ja mätä­ni­si tuot­ta­jien käsiin.

  41. Ter­vey­del­li­sil­lä syil­lä tätä elin­kei­noa lie­nee aina­kin vai­kea puolustella.”

    Suo­mel­la ei aluk­si­kaan ole vah­vis­tet­tua ravit­se­mus­po­li­tiik­kaa lähes ainoa­na län­si­maa­na. Se on perin outoa. Asian väi­tös­työs­sään esiin tuo­nut nyt­tem­min Evi­ran joh­ta­jis­toon kuu­lu­va Auli Suo­ja­nen mää­rit­te­lee sen “jul­ki­sen sek­to­rin aset­ta­mik­si kan­san­ra­vit­se­muk­sen ja kehit­tä­mis­ta­voit­teik­si ja toi­mik­si, joil­la pyri­tään paran­ta­maan kan­san­ter­veyt­tä aktii­vi­ses­ti ter­veyt­tä edis­tä­vän ruo­ka­va­lion avulla.”

    En tois­ta koko kir­joi­tus­ta tähän. Link­ki aihee­seen, jos Osmol­le sopii.

    http://pseudonyymi.blogspot.com/2008/10/maatalouspolitiikkaa-terveyden.html

    Mai­dos­ta sit­ten erik­seen. Lyhyes­ti: Suo­mes­sa vain mie­het ovat pahas­ti liha­via. Nai­set, lap­set ja nuo­ret lähes hoi­kim­pia Euroo­pas­sa (toi­sin kuin luul­laan). Mies­ten ravit­se­mus ei eroa lei­mal­li­ses­ti muun­maa­lais­ten mies­ten ravit­se­muk­ses­ta kuin maa­il­ma­nen­nä­tys­ta­soa ole­van mai­don ja mai­to­tuot­tei­den käy­tön osal­ta. Mies­ten liho­mi­nen myös alkaa sii­nä ikä­vai­hees­sa, kun mai­don kulu­tus kas­vaa suu­rim­mil­leen. Mai­to­ras­vat siis lihot­ta­vat, muus­ta­han ei ole kyse.

    Toi­nen link­ki mie­les­tä­ni tär­ke­ään kir­joi­tuk­seen edel­li­ses­tä aihees­ta, joka ei ole huo­mio­ta saanut:

    http://pseudonyymi.blogspot.com/2009/05/kuka-puhuisi-maidon-terveyshaitoista.html

    Molem­mis­sa kir­joi­tuk­sis­sa ovat läh­teet esil­lä, joten ne eivät siis ole blo­gis­tin mie­li­pi­tei­tä, vaan asial­lis­ta yhteen­ve­toa fak­ta­seik­ko­jen nojalla.

  42. Mik­si tämä tren­di on paha asia? Mitä pahaa on suu­ris­sa nave­tois­sa? Volyy­mie­dut maa­ta­lous­tuo­tan­nos­sa ovat huo­mat­ta­vat, ja tila­ko­ko­jen kas­vu on edel­ly­tys parem­mal­le tuot­ta­vuu­del­le ja edel­leen tukien ale­ne­mi­sel­le. Eikö tämä juu­ri ole tavoi­tel­ta­vaa kehitystä?”

    Se on paha asia, kun maa­ta­lous­tu­kia perus­tel­laan sil­lä, että maa­seu­tu pitää pitää asut­tu­na. Ja on yksin­ker­tai­ses­ti (talou­del­li­ses­ti) type­rää yrit­tää teol­lis­taa suo­ma­lais­ta maa­ta­lous­tuo­tan­toa, joka ei iki­maa­il­mas­sa kyke­ne kil­pai­le­maan muun maa­il­man maa­ta­lous­teol­li­suut­ta vas­taan. Suo­men maa­ta­lou­den pitäi­si sen sijaan poh­tia mui­ta kei­no­ja kil­pail­la kuin tehok­kuus. Se taas tie­tys­ti vaa­ti­si inno­voin­tia , mark­ki­noin­tia ja yri­tys­ris­kin otta­mis­ta, mitä nykyi­nen tuki­jär­jes­tel­mä ei alkuun­kaan tue. Ja maa­ta­lou­den tehok­kuu­den lisään­ty­mi­nen ei kos­kaan aikai­sem­min­kaan ole joh­ta­nut mak­set­tu­jen tukien vähe­ne­mi­seen, mik­si se teki­si niin tulevaisuudessa?

  43. Var­maan­kin täs­sä moni­mut­kai­seen ongel­maan on tar­jol­la vain yksi rat­kai­su: tukiai­sia anne­taan maa­ta­lou­del­le ja samal­la seu­ra­taan maa­ta­lous­yrit­tä­jien mää­rän ale­ne­mis­ta. Rat­kai­su ongel­maan on siis aika.

  44. Suo­mes­sa lie­nee kau­pal­lis­ta poten­ti­aa­lia mar­jois­sa ja sie­nis­sä. Ala on niin hou­kut­te­le­va, että ulko­mai­set yri­tyk­set ryn­tää­vät pai­kal­le. Mut­ta aika har­voin kuu­lee, että jos­tain muu­al­ta inves­toi­tai­siin suo­ma­lai­seen vil­jaan, vihan­nek­seen, lihaan tai hedel­mään. Tai mai­toon. Hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti pidän Kas­kein Mar­jan (http://www.kaskeinmarja.fi) tuot­tei­ta erit­täin hyvi­nä. Ja tämä on int­res­si­tön suositus 🙂

  45. Huol­to­var­muu­den pitää olla kes­kei­nen teki­jä maa­ta­lous­po­li­tii­kas­sa. Muu­ten läh­dem­me taas tasan sen kelk­kaan, joka pys­tyy myy­mään vehnää.

    Huol­to­var­muus ei vaa­di maa­ta­lous­tuot­tei­den tukea! Huol­to­var­muu­den saa­vut­ta­mi­sek­si tulee tukea kykyä tuot­taa. Nämä ovat täy­sin eri asia. Sveit­sil­lä oli aina­kin aikai­se­min tämän tyyp­pi­nen jär­jes­tel­mä, joka sivu­tuot­tee­na tuot­ti pie­nen mää­rän kor­kea­ta­soi­sia elintarvikkeita.

    EU ymmär­tää huo­nos­ti huol­to­var­muus­asioi­ta. Län­si-Euroo­pan huol­to­var­muut­ta ollaan hil­jak­seen raken­ta­mas­sa NATO:n varaan. Aina­kin avauk­set sii­hen suun­taan on tehty.

  46. Minus­ta kaik­kein olen­nai­sen point­ti suo­ma­lais­ten ruu­an puo­les­ta on puh­taus. Itse en iki­nä tie­toi­ses­ti ostai­si Itä-euroop­pa­lais­ta sian­li­haa (voi ehkä saa­da hei­si­ma­don, joka voi pahim­mas­sa tapauk­ses­sa vam­maut­taa tai tap­paa.) tai Kii­na­lai­sia maitotuotteita/lisäravinteita, jois­ta aina­kin jäl­kim­mäis­ten on todet­tu sisäl­tä­vän jos­kus vaik­ka mitä myrk­ky­jä, jot­ta esi­merk­si pro­tee­ini­li­sä­ra­vin­teis­sa oli­si muka suu­rem­pi val­kuais­pi­toi­suus. Lisäk­si olen aika var­ma, että jois­sa­kin nuu­de­li­pak­kauk­sis­sa joi­ta ennen nuo­re­na ja tyh­mä­nä ostin on ollut rotan tai hii­ren papa­noi­ta — ja joi­den osta­mi­sen sit­ten lopetin.

  47. Var­maan­kin täs­sä moni­mut­kai­seen ongel­maan on tar­jol­la vain yksi rat­kai­su: tukiai­sia anne­taan maa­ta­lou­del­le ja samal­la seu­ra­taan maa­ta­lous­yrit­tä­jien mää­rän ale­ne­mis­ta. Rat­kai­su ongel­maan on siis aika.

    Hyvän käsi­tyk­sen asias­ta saa kat­so­mal­la MTK:n näke­mys­tä maa­ti­lo­jen kehi­tys­nä­ky­mis­tä vuo­teen 2016 asti.

    MTK odot­taa tilo­jen mää­rän vähe­ne­vän vuo­den 2008 tasos­ta (63 400) vuo­teen 2016 men­nes­sä 46 750:een tilaan. Samal­la tilo­jen kes­ki­koot kas­va­vat 35,5 ha:sta 47,5 ha:iin.

    Luvut löy­ty­vät tääl­tä: http://bit.ly/8pJgQ (ppt-esi­tys, dia 2).

    Suun­ta on sel­vä sen jäl­keen­kin, ellei pai­kal­li­suu­des­sa pii­le­vää arvoa onnis­tu­ta kapi­ta­li­soi­maan. Tähän asti ei näy­tä olleen edes vaka­vaa yri­tys­tä, kun on luo­tet­tu sii­hen, että suo­ma­lai­suu­del­la myy­dään mitä vain. Eipä näkö­jään myydä.

    Lähi­ruo­ka­kon­sep­tis­sa oli­si kehit­tä­mi­sen varaa vaik­ka kuin­ka pal­jon. Suo­mes­ta puut­tuu täy­sin Appel­la­tion d’o­ri­gi­ne contrôlée ‑tyyp­pi­nen laa­tu­jär­jes­tel­mä, jol­la Rans­kas­sa maa­ta­lous­tuot­teil­le on onnis­tu­nees­ti luo­tu lisä­ar­voa pit­käl­ti psy­ko­lo­gi­sin kei­noin. Mikä estää yrit­tä­mäs­tä samaa Suomessa?

  48. Tulen­hei­mo: “Mikä estää yrit­tä­mäs­tä samaa Suomessa?”

    Ei meil­lä ole mitään laa­tu­kont­rol­lin arvois­ta maa­ta­lous- tai puu­tar­ha­tuo­tan­non paris­ta. Pas­tö­roi­tu mai­to tai sika-nau­ta ‑jau­he­li­ha ei lie­ne hyvä idea?

    Kyse on siis sii­tä, ettei vaan ole aidos­ti säi­ly­nei­tä, vie­lä tänään­kin elä­viä ruo­ka­pe­rin­tei­tä. Mut­ta sil­ti nii­tä ole­mat­to­mia perin­tei­tä ja maku­ja muka­mas elvy­te­tään. En kum­min­kaan usko, että haluat mitään jär­jes­tel­mää pepul­le, mutil­le, rös­sy­po­tul­le, lört­syil­le, kör­pä­käl­le ja rönt­tö­sil­le. [i]Appellation d’origine contrôlée du körpäkkä[/i]?

    Mut­ta kat­so­pas vaik­ka tämän masiinan 

    http://ec.europa.eu/agriculture/quality/door/browse.html?search

    avul­la, mil­lai­sia hyvin moniin maku­nys­ty­röi­hin sopi­via tuot­tei­ta muut ovat vuo­si­sa­to­jen aika­na kehit­tä­neet, säi­lyt­tä­neet tähän päi­vään ja nyt suo­jan­neet. Meil­lä nois­ta kai­kis­ta tun­ne­taan koto­pe­räi­si­nä kait mui­kun­mä­ti, jon­ka ruot­sa­lai­set jo ehti­vät­kin suojaamaan. 

    Ja jiip­pii, suo­ma­lai­set sen­tään ovat älyn­neet suo­ja­ta rönt­tö­sen. Eh…

  49. “Aina­kin minun mai­to­ti­la­su­ku­lai­sis­sa teh­dään hir­veäs­ti töitä.””

    ”“Pet­tä­mä­tön perus­te­lu maataloustuille!”””

    Kom­me­tin läh­tö­koh­ta on aja­tus, että kom­men­toi­jan pitäi­si tun­tea riit­tä­väs­sä mää­rin kom­men­toi­man­sa asia, toi­sin sanoen vuo­ro­pu­he­lua kon­kre­tian kans­sa tari­taan, vaik­ka se monel­ta kom­men­toi­jal­ta tun­tuu unohtuvan.

  50. Puras­jo­ki on teh­nyt pari­kin sel­vi­tys­tä ruu­an ja mui­den tava­roi­den kal­leu­den syis­tä Suomessa.

    Mer­kit­tä­vin syy on kaa­voi­tuk­sel­la teh­ty kau­pan keksittyminen .
    Esim suu­rin puo­lue Hel­sin­gin kau­pun­gin­hal­li­tuk­ses­sa, joka nyky­ään hyväk­syy kaa­voi­tuk­sen, on HOK-Elanto.

    Eivät nämä suka­rit, kak­ko­set, novat tur­haan maa­su­ta poliitikkoja

  51. Huol­to­var­muu­den pitää olla kes­kei­nen teki­jä maa­ta­lous­po­li­tii­kas­sa. Muu­ten läh­dem­me taas tasan sen kelk­kaan, joka pys­tyy myy­mään vehnää”

    Ruu­as­ta tulee pulaa 10–20 vuo­den kulues­sa ja hin­ta pulan myö­tä nousemaan.
    Syyt­kin ovat hyvin tie­dos­sa: Maa­il­man väes­tön kas­vu, maan­vil­je­lyyn kel­paa­van rajal­li­nen mää­rä. Kulu­tus­tot­tu­mus­ten muu­tos: Intia­lais­ten ja kii­na­lais­ten siir­tyes­sä liha­ruo­kaan tar­vi­taan rehun­tuo­tan­toon suu­ria mää­riä peltopinta-alaa.
    Lihan tuo­tan­to, eri­tyi­ses­ti nau­dan­li­han, on tehotonta .
    Meret muut­tu­vat ja ne ovat yli­ka­las­tet­tu­ja, joten sekin ravin­to jou­du­taan kor­vaa­maan muulla.

    Bio­ener­gian tuo­tan­to siir­tää vil­je­ly­maa­ta pois ruu­an tuotannosta.

    Eli ruu­as­ta tulee ole­maan pula , kan­nat­taa ostaa peltoa

  52. a m‑b: Minä ymmär­sin, että kom­men­tin läh­tö­koh­ta on se, että val­tion on hyvä mak­saa tukia niil­le, jot­ka teke­vät hir­veäs­ti töitä.

    Täs­sä ei ole tie­ten­kään yhtään mitään jär­keä. Työ on resurs­si, jon­ka käyt­töä pitäi­si kan­nus­taa vähen­tä­mään aivan samoin kuin vaik­ka öljy. Jos oli­sit vaa­ti­nyt suku­lai­sil­le­si suu­rem­pia tuki­ja, kos­ka he käyt­tä­vät ihan hir­veäs­ti öljyä, niin kukaan ei ottai­si mie­li­pi­det­tä­si vakavasti.

    Sen sijaan, että me kan­nus­tam­me ihmi­siä teke­mään töi­tä mei­dän pitäi­si kan­nus­taa ihmi­siä tuot­ta­maan nii­tä asioi­ta, joi­ta muut ihmi­set halua­vat. Se, että suo­ma­lai­set eivät ole val­mii­ta maks­maan suo­ma­lai­sis­ta maa­ta­lous­tuot­teis­ta niin pal­joa, että ne pär­jäi­si­vät kil­pai­lus­sa ulko­mais­ten maa­ta­lous­tuot­tei­den kans­sa ker­too sii­tä, että suo­ma­lai­set maan­vil­je­li­jät eivät tuo­ta sitä mitä suo­ma­lai­set halua­vat. Heil­le mak­se­tut tuet tuhoa­vat hyvinvointia.

    Sen lisäk­si on aian absur­di aja­tus, että polii­tik­ko­jen ja byro­kraat­tien pitäi­si päät­tää sii­tä, ket­kä ovat ahke­ria ja ket­kä eivät.

  53. Mai­don­tuo­tan­to tulee Suo­mes­ta lop­pu­maan koko­naan 2010 luvul­la. Sii­hen joh­taa väis­tä­mät­tä EU:n pää­tös lopet­taa mait­tai­set tuo­tan­to­kiin­tiöt. Ei voi­da kuvi­tel­la, että Suo­mes­sa raken­net­tai­siin ylei­ses­ti sato­jen leh­mien, ken­ties 1000+, nave­toi­ta. Sii­nä mit­ta­kaa­va­sa­sa mai­don­tuo­tan­toa voi har­joit­taa vain mais­sa , jos­sa leh­mät voi olla ulko­na läpi­vuo­den, ilman mas­sii­vi­sen koko­luo­kan tuotantotiloja.

  54. Kom­me­tin läh­tö­koh­ta on aja­tus, että kom­men­toi­jan pitäi­si tun­tea riit­tä­väs­sä mää­rin kom­men­toi­man­sa asia, toi­sin sanoen vuo­ro­pu­he­lua kon­kre­tian kans­sa tari­taan, vaik­ka se monel­ta kom­men­toi­jal­ta tun­tuu unohtuvan.”

    Eli päih­de­po­li­tii­kas­ta saa­vat kes­kus­tel­la vain alko­ho­lis­tit ja nark­ka­rit? Eikö sii­nä ole kon­kre­ti­aa riit­tä­väs­ti, että toi­min lys­tin maksumiehenä?

    Ruu­as­ta tulee pulaa 10–20 vuo­den kulues­sa ja hin­ta pulan myö­tä nousemaan.
    Syyt­kin ovat hyvin tie­dos­sa: Maa­il­man väes­tön kas­vu, maan­vil­je­lyyn kel­paa­van rajal­li­nen mää­rä. Kulu­tus­tot­tu­mus­ten muu­tos: Intia­lais­ten ja kii­na­lais­ten siir­tyes­sä liha­ruo­kaan tar­vi­taan rehun­tuo­tan­toon suu­ria mää­riä peltopinta-alaa.”

    Malt­hus ennus­ti tuo­ta jo mon­ta sataa vyot­ta sit­ten. Tois­tai­sek­si pie­leen on men­nyt, mikä on juu­ri nyt muuttumassa?

  55. Lie­kö tyh­mä kysy­mys kym­me­nen, mut­ta vil­jel­lään­kö Suo­mes­sa soi­jaa? Soi­jan val­kuai­ne­han oli­si eet­ti­sem­pää ravin­toa kuin eläi­mes­tä peräi­sin ole­va valkuainen.

    Olen vas­ta-alka­ja soi­ja käyt­tä­jä­nä, löy­sin bel­gia­lai­sia tuot­tei­ta, mut­ta käyt­täi­sin mie­lel­lä­ni suo­ma­lai­sia. Onko nii­tä ole­mas­sa? Miten arvo­kas­ta soi­jan val­kuai­nen on?

    Jos soi­ja kas­vaa Suo­mes­sa, eikö se oli­si tuo­te, jota kan­nat­tai­si kas­vat­taa ja jalostaa.

  56. Lii­ka­kals­tuk­ses­ta: muis­taak­se­ni Sii­pon­joes­sa pyy­dys­te­tään nah­kiai­sia her­ras­mies­so­pi­muk­sel­la niin, että pie­niä nah­kiai­sia ei pyy­de­tä, tiet­tyi­nä aikoi­na ja tiet­tyi­nä päi­vi­nä ei nah­kiais­ta pyy­de­tä lain­kaan. Nah­kiais­kan­ta on näin säi­ly­nyt runsaana.

    Joku kir­joit­ti perin­ne­ruois­ta ja nii­den paten­toi­mi­ses­ta. Eikö nah­kiai­nen voi­si olla sel­lai­nen, vai onko joku ehti­nyt jo edelle.

  57. Jos rapor­tin Tuhan­nen leh­män navet­ta — Talou­del­li­nen tar­kas­te­lu luvut pitä­vät paik­kaan­sa, pääs­tään siir­ty­mäl­lä 1000 leh­män navet­ta­ko­koon nelin­ker­tai­seen (lit­ra­mää­räi­seen) työn tuot­ta­vuu­teen nyky­ti­lan­tee­seen näh­den. Tämän koko­luo­kan yksi­köi­tä tar­vit­tai­siin Suo­mes­sa vain muu­ta­ma sata nykyi­sen mai­don tuo­tan­to­ta­son ylläpitoon.

    Samai­ses­sa rapor­tis­sa väi­te­tään tuhan­nen leh­män nave­tan sijoi­te­tun pää­oman tuo­tok­si hur­jaa 16% kun tukien osuus lii­ke­vaih­dos­ta on 23%.

    Jos luvut pitä­vät paik­kan­sa, on kum­mal­lis­ta tukea nyky­muo­tois­ta tuo­tan­toa tila­koh­tai­sel­la tuel­la, vaan pikem­min­kin tuli­si roh­kais­ta mai­don­tuot­ta­jia perus­ta­maan (osa­keyh­tiö­muo­toi­sia) suurnavettoja.

  58. Minä kyl­lä olen val­mis usko­maan sii­hen, että ruu­an hin­ta on tren­din­omai­ses­sa nousus­sa juu­ri niis­tä syis­tä, joi­ta “lii­an van­ha” vies­tis­sään sanoi. Mel­koi­nen varoi­tus tule­vas­ta saa­tiin vuo­si sit­ten, mut­ta ei tämä tähän lopu. Laman men­tyä ohi palaam­me asiaan. 

    Pel­lot kan­nat­taa siis pitää vil­je­ly­kun­toi­si­na, mut­ta tämä ei tar­koi­ta sitä, että oli­si jär­ke­vää tukea mai­don yli­tuo­tan­toa pai­kois­sa, jon­ne se ei sovi.

    Suo­ma­la­ni­nen mai­don­tuo­tan­to on menos­sa koh­den umpi­ku­jaa, kos­ka se nou­dat­taa lyhyt­nä­köi­ses­ti EU:n tuki­po­li­tii­kan virheitä.

    Nyt kan­nat­taa teh­dä suur­na­vet­ta jon­ne­kin Lapin käsi­var­teen, kul­jet­taa rehut sin­ne ete­läs­tä ja mai­dot ete­lään juo­ta­vak­si. Tämä on logis­ti­ses­ti niin jär­je­tön­tä, ettei sil­lä ole mitään tule­vai­suut­ta, kun tuki­po­li­tiik­kaa jos­sain vai­hees­sa rationalisoidaan.

    Eri­tyi­sen nau­ret­ta­vaa on, että teu­ra­se­läi­met kul­je­te­taan elä­vi­nä ete­läs­tä poh­joi­seen teu­ras­tet­ta­vak­si, kos­ka poh­joi­ses­sa teu­ras­te­tus­ta eläi­mes­tä saa sen kas­va­tus­pai­kas­ta riip­pu­mat­ta suu­rem­mat tuet. 

    Kun poh­joi­sen tuki siir­tää mai­don­tuo­tan­non Ete­lä-Suo­mes­ta Kai­nuuseen, syn­tyy tilan­ne, jos­sa mai­dol­la on Ete­lä-Suo­meen pal­jon lyhyem­pi mat­ka Viros­ta. Tämä ei jää viro­lai­sil­ta huomaamatta. 

    Aiem­min meil­lä sää­del­tiin navet­to­jen kokoa pää­mää­rä­nä estää suur­na­ve­tat. Nyt kun mai­to­ti­lan kool­le ei ole ylä­ra­jaa, syn­tyy jät­ti­na­ve­toi­ta. Jokais­ta 500 leh­män suur­na­vet­taa koh­den pitäi­si lak­kau­taa pari­kym­men­tä pien­tä navet­taa. On täy­sin toi­vo­ton­ta yrit­tää pitää molem­pia hen­gis­sä yhtäaikaa. 

    Maa­ta­lous on tun­tei­ta herät­tä­vä asia, mut­ta nämä uudet suur­na­ve­tat eivät ole enää maa­ta­lout­ta vaan teol­li­suut­ta. En ymmär­rä, mik­si mai­to­ti­lan kon­kurs­si kuu­luu enem­män yhteis­kun­nan mur­heek­si kuin sahan kon­kurs­si. Sinän­sä suur­na­ve­tat voi­vat olla nyky­ai­kaa. Ne puh­dis­ta­vat jäte­ve­ten­sä parem­min ja kun ne toi­mi­vat palk­ka­työn avul­la, työn­te­ki­jöil­le voi­daan jär­jes­tää vii­si­päi­väi­nen työ­viik­ko ja nor­maa­lit työn­te­ki­jän edut. Kun leh­miä ei kui­ten­kaan lai­dun­ne­ta ulko­na vaan syö­te­tään muu­al­la tuo­te­tul­la rehul­la, logis­tiik­ka­kin on suur­na­ve­tas­sa parem­pi kuin jos sama mai­to tuo­tet­tai­siin kym­me­nis­sä siel­lä tääl­lä sijait­se­vis­sa navetoissa. 

    Google nap­pa­si Sum­man teh­das­hal­lin, mut­ta on noi­ta pape­ri­teh­tai­ta jää­mäs­sä tyh­jil­leen muuallakin…

  59. Osmo:
    Minä kyl­lä olen val­mis usko­maan sii­hen, että ruu­an hin­ta on tren­din­omai­ses­sa nousus­sa juu­ri niis­tä syis­tä, joi­ta “lii­an van­ha” vies­tis­sään sanoi. Mel­koi­nen varoi­tus tule­vas­ta saa­tiin vuo­si sit­ten, mut­ta ei tämä tähän lopu. Laman men­tyä ohi palaam­me asiaan.

    Oli­si­ko­han Vih­rei­den­kin vahi­tel­len aika alkaa val­mis­tau­tua tule­vaan ja poh­tia uudel­leen suh­tau­tu­mis­taan gee­ni­muun­te­luun ruu­an­tuo­tan­non tehos­ta­mi­ses­sa ja maa­ta­lou­den aiheut­ta­man ympa­ris­to­kuor­mi­tuk­sen vahentamisessa?

  60. Osmo:“Minä kyl­lä olen val­mis usko­maan sii­hen, että ruu­an hin­ta on tren­din­omai­ses­sa nousus­sa juu­ri niis­tä syis­tä, joi­ta “lii­an van­ha” vies­tis­sään sanoi.”

    Uskot­ko tek­no­lo­gi­sen kehi­tyk­sen tys­sää­vän, vai mikä saa sinut usko­maan pit­kän ajan tren­din kaik­kien hyö­dyk­kei­den hal­ven­tu­mi­ses­ta kääntymään?

    Kai­kis­ta lii­an van­han mai­nit­se­mis­ta syis­tä huo­li­mat­ta (lukuun otta­mat­ta bio­ener­gia­jut­tua, jon­ka vai­ku­tus riip­puu täy­sin poliit­ti­sis­ta pää­tök­sis­tä ja ei sik­si toi­mi mark­ki­na­me­ka­nis­mil­la) uskon, että ruo­ka tulee edel­leen halventumaan.

    hups. tcrown oli­kin jo ansiok­kaas­ti huo­maut­ta­nyt tästä…

    Huo­les­tut­ta­vaa tämä Osmon asen­ne on sil­loin, kun sil­lä perus­tel­laan jotain maa­ta­lous­tu­ki­jai­sia tyy­liin, kyl­lä nii­tä pel­to­ja vie­lä tule­vai­suu­des­sa tar­vi­taan. Polii­ti­kot ja byro­kraa­tit eivät tie­dä tule­vai­suu­den hin­ta­ke­hi­tys­tä mark­ki­noi­ta paremmin.

  61. On tot­ta, että tuki­po­li­tiik­ka tuot­taa jär­jet­tö­miä tilan­tei­ta. Täs­tä pitäi­si luon­nol­li­ses­ti pääs­tä eroon, mut­ta ongel­ma­na on se, että esim. Rans­kas­sa maa­ta­lou­den ongel­mat ovat vie­lä ker­ta­luok­kaa suu­rem­pia kuin Suo­mes­sa. Täs­tä syys­tä tuis­ta ei pääs­tä eroon.

    Myös Suo­mes­sa on suun­ta “teol­li­seen” maa­ta­lou­teen joh­tuen maa­ta­lou­den huo­nos­ta kan­nat­ta­vuu­des­ta joka ajaa tila­ko­ko­ja ylös. 

    Ris­ti­rii­tai­ses­ti kulut­ta­jat toi­vo­vat lähi­ruo­kaa ja luo­mua sekä samal­la etsi­vät hyl­lyil­tä par­hai­ta tar­jouk­sia. Ihmi­set eivät ole vie­lä aja­tel­leet tätä lop­puun asti.

  62. Suo­ma­la­ni­nen mai­don­tuo­tan­to on menos­sa koh­den umpi­ku­jaa, kos­ka se nou­dat­taa lyhyt­nä­köi­ses­ti EU:n tuki­po­li­tii­kan virheitä.”

    Voi­si tuon muo­toil­la toi­sin­kin, teen sen, kos­ka minun ei ole tar­ve ja tapa käyt­tää kovin­kaan kor­rek­tia kiel­tä: “sil­ta­rum­pu-kes­kus­ta käyt­tää tie­toi­ses­ti ja kan­na­tus­syis­tä hyväk­seen EU:n tuki­po­li­tiik­kaa, joka ei sovel­lu sel­lai­se­naan Suomeen”.

    Jep. Tal­lin­nas­ta 90 km Hel­sin­kiin, Sei­nä­joel­ta 350 km. Tuo pitäi­si “syvä-kepu­lai­sen­kin” nähdä. 

    Mitä ruo­an­tuo­tan­non “buus­taa­mi­see” tulee, sekin on jär­ke­vää ruo­an kysyn­nän kas­vaes­sa teh­dä siel­lä, mis­sä tuo­tos-panos suh­de on Suo­mea parem­pi. Lat­via, Liet­tua, Puo­la ja Viro sekä puo­li Ruot­sia kan­nat­taa ottaa tehok­kaa­seen vil­je­lyyn ennem­min kuin yhtä­kään länt­tiä Sei­nä­joen poh­jois­puo­lel­ta. Myös ex-NL:n alu­eel­la on poten­ti­aa­lia vaik­ka mihin. Pel­lot vain jäi­vät huo­nol­le vil­je­lyl­le. Osa­syy­nä se, että oli­gar­kit nap­pa­si­vat ensim­mäi­se­nä lannoiteteollisuuden.

    Ja luon­nol­li­ses­ti Afrik­ka oli­si vil­jel­tä­vä läpen­sä. Alue­han on hedel­mäl­lis­tä mut­ta sen vil­je­lyä ei ole kehi­tet­ty. Yksi ongel­ma siel­lä­kin on ollut lan­noi­te­pu­la. Mitä olen fik­sum­pia­ni kuun­nel­lut, kyse oli­si usein fos­fo­ris­ta eli se oli­si kyn­nys­ra­vin­ne. Sitä ei ole ollut varaa käyt­tää, vaik­ka Afrik­ka tuot­taa fos­fo­ria ja pal­jon. Kas kun se tuo­daan Euroop­paan. Tääl­lä sitä on kyl­vet­ty jopa 30 kg/ha. Afri­kas­sa kun­non satoi­hin oli­si riit­tä­nyt jopa vain 4 kg/ha mut­ta sii­hen­kään ei ole ollut varaa.

    Suo­mel­la oli­si ollut upea roo­li tule­van ruo­ka­pu­lan lie­vit­tä­mi­ses­sä: Sokli ja sen puh­das ja rikas fos­fo­ri. Se on enem­män kuin öljyn veroi­nen aar­re 10–20 vuo­den kulut­tua. Ja myy­tiin pilk­ka­hin­nal­la Yaral­le. Se lie­nee saa­nut jo aina­kin kol­man­nek­sen kaup­pa­sum­mas­ta pei­tet­tyä, kun nos­ti lan­noi­te­hin­to­ja ja jää hau­to­maan Soklia, kun­nes val­tio palaut­taa oman osan­sa kaup­pa­sum­mas­ta raken­ta­mal­la Sokliin rau­ta­tien. Muil­le kai­vok­sil­le ne on teh­ty jäl­ki­ra­hoi­tuk­sel­la eli ne ovat mak­sa­neet yhtey­det itse. Sokli on tähän eri­koi­nen poikkeus. 

    Nor­ja ja Yara eivät kum­min­kaan oli­si tar­vin­neet köy­hän Suo­men kehi­tys­a­pua. Ihmet­te­len Häkä­mie­hen, kes­kus­ta­po­lii­tik­ko­jen ja kau­pal­le suo­siol­le MTK:n toi­min­taa. Sitä muu­ten ihmet­te­lee kaik­kein kepu­lai­sin­kin ja asian ympä­ril­lä lei­juu val­ta­via into­hi­mo­ja, kat­ke­ruut­ta ja jopa kostomentaliteettia.

  63. Kävin lomai­le­mas­sa Kar­ja­las­sa ja siel­lä pis­ti sil­mään upeat mai­se­mat ja nii­den käyt­tä­mät­tö­myys. Pel­lot pus­ki­vat ukon­put­kea, met­sät rehot­ti­vat hoi­ta­mat­to­mi­na. Siel­lä tääl­lä näkyi suur­ten met­sä­pa­lo­jen jäl­kiä. Enti­set sov­hoo­sit ja kar­ja­ti­lat oli­vat enää beto­ni­run­ko­ja. Jos kan­nas kuu­lui­si Suo­meen, se oli­si paras­ta vil­je­lys­maa­ta, nyt se on Venä­jän taka­pa­ju­laa jos­sa ei maa­ta­lous kannata.

    Tiet oli­vat edel­leen erit­täin huo­nos­sa kun­nos­sa. Ajat­te­lin ettei kan­nak­sel­la pol­je­ta muil­la kuin maas­to­pyö­ril­lä, mut­ta sit­ten Sor­ta­va­lan ja Käki­sal­men välil­lä tuli sora­tiel­lä vas­taan nel­jä pyö­räi­li­jää van­hoil­la käy­rä­sar­vi­sil­la ret­ki­pyö­ril­lä ja cycloc­ros­seil­la. Oli­vat ilmei­ses­ti Laa­tok­kaa kier­tä­viä venäläisiä. 

    Kan­nak­sel­la on usko­ma­ton mat­kai­lu­po­ten­ti­aa­li mut­ta ilmei­ses­ti vain tah­toa puut­tuu molem­min puo­lin. Suo­men poli­tii­kan tuli­si kään­tyä nykyi­ses­tä enem­män itään päin, alkaen sii­tä että ruot­sin sijaan anne­taan mah­dol­li­suus lukea myös venäjää.

  64. Suo­ma­la­ni­nen mai­don­tuo­tan­to on menos­sa koh­den umpi­ku­jaa, kos­ka se nou­dat­taa lyhyt­nä­köi­ses­ti EU:n tuki­po­li­tii­kan virheitä.

    Nyt kan­nat­taa teh­dä suur­na­vet­ta jon­ne­kin Lapin käsi­var­teen, kul­jet­taa rehut sin­ne ete­läs­tä ja mai­dot ete­lään juotavaksi”

    Tämä Käsi­var­ren vil­je­ly ja mai­don­ja­los­tus on kyl­lä Kepun ideoi­ta, ei EU:n. Kepu pitää vie­lä kiin­ni perin­tei­ses­tä maan­vil­je­lys­tä, kos­ka näin se voi pitää kiin­ni val­lan rippeistään.
    Ja Vih­reät ovat hal­li­tuk­ses­sa tuke­mas­sa tätä politiikkaa

  65. Pel­lot kan­nat­taa siis pitää vil­je­ly­kun­toi­si­na, mut­ta tämä ei tar­koi­ta sitä, että oli­si jär­ke­vää tukea mai­don yli­tuo­tan­toa pai­kois­sa, jon­ne se ei sovi.”
    Ja kuka­han ne pitää kun­nos­sa ? Ei ketään voi­da pakot­taa pitä­mään pel­to­ja ilmai­sek­si kunnossa.
    Käy­tän­nös­sä pel­lon yllä­pi­to mak­saa saman kuin vile­ly­kin, sääs­tö­jä syn­tyy lähin­nä vil­jel­tä­vän tava­ran jatkokäsittelyssä.

  66. Minä kyl­lä olen val­mis usko­maan sii­hen, että ruu­an hin­ta on tren­din­omai­ses­sa nousus­sa juu­ri niis­tä syis­tä, joi­ta “lii­an van­ha” vies­tis­sään sanoi.”

    Ongel­ma ei ole ainoas­ta­na hin­ta vaan myös saa­ta­vuus. Ruu­as­ta on tul­lut stra­te­gi­nen tuo­te ja sitä tul­laan myy­mään vain nöy­ril­le kumppaneille.
    Maa­il­mal­la oon käyn­nis­sä suu­ri vil­je­ly­maan uus jako, kun Kii­na, Intia ja muut suur­val­lat ovat ryh­ty­neet osta­maan itsel­leen viljelymaan.

    Myös­kin muun­to­gee­nis­ten kas­vien teki­jä ja patent­ti­suo­ja siir­tää ruu­an tuo­tan­non pää­tän­tä- val­lan suurvalloille.
    Mon­sa­to on usa­lai­nen fir­ma, luo­ki­tel­tu strategiseksi,ja ilman Mon­sa­ton ja käy­tän­nös­sä USA:n hal­li­tuk­sen lupaa sie­men­vil­jaa ei saa.
    Gee­ni­muun­nel­tu ruo­ka on nyt COCO­Min pii­ris­sä kuten aikoi­naan elektroniikka

  67. #Ris­ti­rii­tai­ses­ti kulut­ta­jat toi­vo­vat lähi­ruo­kaa ja luo­mua sekä samal­la etsi­vät hyl­lyil­tä par­hai­ta tar­jouk­sia. Ihmi­set eivät ole vie­lä aja­tel­leet tätä lop­puun asti.#

    Mik­si nau­rii­ta ei vil­jel­lä enem­pää. Ne voi­vat olla todel­la hyviä, jos ovat oikein kasvatettuja.

  68. Mitä tulee Suo­men ilmas­toon ja tääl­lä mie­lek­kää­seen maan­vil­je­lyk­seen, ruis lie­nee nii­tä har­vo­ja vil­je­ly­kas­ve­ja, joi­den vil­je­ly on Suo­men olois­sa läh­tö­koh­tai­ses­ti kil­pai­lu­ky­kyis­tä, myös vientimarkkinoille.

    Kan­na­tan maan­vil­je­ly­se­lin­kei­non säi­lyt­tä­mis­tä ja kehit­tä­mis­tä, mut­ta pyr­ki­mys nykyi­sen kulu­tuk­sen mukaan las­ket­tuun täy­so­ma­va­rai­suu­teen aina­kaan mai­don suh­teen on hul­lu­jen tou­hua, jos se tapah­tuu tukiais­ten avul­la. Oma­va­rai­suut­ta ja yli­tuo­tan­toa­kin voi­si yrit­tää ennem­min suo­sia sel­lai­sen elin­tar­vi­ke­tuo­tan­non suh­teen, joka oli­si krii­sio­lois­sa käyt­tö­kel­pois­ta: Pal­ko­kas­vit, juu­rek­set, öljy­kas­vit, kanan­mu­nat, vil­ja, sianliha.

    Ja nimen­omai­ses­ti pitäi­si todel­la­kin edel­lyt­tää, että maan­vil­je­ly­se­lin­kei­no koko­nai­suu­te­na oli­si jol­lain tavoin krii­si­var­mis­tet­tu: Pitäi­si olla val­mis suun­ni­tel­ma sen suh­teen, miten toi­mi­taan, ja ennen kaik­kea mis­tä kar­si­taan ensim­mäi­se­nä, jos yhtäk­kiä jou­du­taan toi­mi­maan olois­sa, jois­sa esim. säh­kös­tä, polt­toai­neis­ta tai kei­no­lan­noit­teis­ta on todel­lis­ta pulaa. Nykyi­sen kal­tai­nen teho­maa­ta­lous on pal­jon haa­voit­tu­vai­sem­pi täl­lais­ten seik­ko­jen suh­teen kuin oli Suo­men maa­ta­lous­e­lin­kei­no esi­mer­kik­si 50 vuot­ta sitten.

  69. Pitäi­si olla val­mis suun­ni­tel­ma sen suh­teen, miten toi­mi­taan, ja ennen kaik­kea mis­tä kar­si­taan ensim­mäi­se­nä, jos yhtäk­kiä jou­du­taan toi­mi­maan olois­sa, jois­sa esim. säh­kös­tä, polt­toai­neis­ta tai kei­no­lan­noit­teis­ta on todel­lis­ta pulaa.”

    Et sit­ten Huol­to­var­muus­kes­kuk­ses­ta ja ETL:n elin­tar­vi­ke­poo­lis­ta ole kuullut?

    Muu­an Sirk­ka-Lii­sa on. Hän halusi, että HVK (ei siis hyvä­ve­li­ker­ho nyt) val­jas­tet­tai­siin osta­maan enem­män vil­jaa varas­toon vaik­ka sitä ei tar­vit­tai­si­kaan huol­to­var­muu­den kan­nal­ta. Mut­ta kyse lie­nee ollut lähin­nä rehu­laa­tui­sen suo­ma­lai­sen vil­jan mene­kin tur­vaa­mi­ses­ta. Sitä en tie­dä, pal­jon­ko HVK mak­saa vil­jas­ta, mut­ta enpäs usko, että asia kiin­nos­tai­si vil­je­li­jöi­tä tai Sirk­ka-Lii­saa, jos ei enem­män kuin Rai­sio tai Suo­men Rehu.

    Nuo kak­si jäl­kim­mäis­tä tai­ta­vat ostaa muu­ten sen vil­jan, joka pis­te­tään varas­ton toi­ses­ta pääs­tä ulos. Pitäi­si­kin pen­kais­ta, mil­lä hintaa.

  70. Lii­an vanha:
    “Myös­kin muun­to­gee­nis­ten kas­vien teki­jä ja patent­ti­suo­ja siir­tää ruu­an tuo­tan­non pää­tän­tä- val­lan suurvalloille.Monsato on usa­lai­nen fir­ma, luo­ki­tel­tu strategiseksi,ja ilman Mon­sa­ton ja käy­tän­nös­sä USA:n hal­li­tuk­sen lupaa sie­men­vil­jaa ei saa.”

    Asias­sa on mon­ta puol­ta, tuo on yksi niis­tä. Huol­to­var­muu­den­kin kan­nal­ta on tie­tys­ti olen­nais­ta, ettei tuol­lai­sia riip­pu­vuus­suh­tei­ta syn­ny. Toi­saal­ta Euroo­pas­sa ja Suo­mes­sa­kin oli­si alan osaa­mis­ta ja poten­ti­aa­lia omaan kehi­tys­työ­hön, jos poliit­ti­nen ilma­pii­ri oli­si sil­le suo­tui­sam­pi. Muun­to­gee­ni­siä lajik­kei­ta voi­daan kehit­tää myös ihan jul­kis­ra­hoit­tei­si­na pro­jek­tei­na. Esim. Suo­mes­sa kan­nat­tai­si kehit­tää eri­tyi­ses­ti näi­hin olo­suh­tei­siin sovel­tu­via lajik­kei­ta. Teh­dään­hän tääl­lä omaa jalos­tus­työ­tä­kin perin­tei­sil­lä jalostusmenetelmillä.

  71. A.M‑B, Soi­ja­pro­tee­ini on hyvää pro­tee­inia. Avain­sa­na on “täy­del­li­nen ami­no­hap­po­koos­tus”. Ihmi­nen tar­vit­see 20 eri ami­no­hap­poa, jois­ta 12 se voi val­mis­taa itse hii­li­hy­draa­teis­ta. Nämä 8 vält­tä­mä­tön­tä ami­no­hap­poa sisäl­ty­vät soi­ja­pro­tee­iniin ja sil­lä on siis tuo ns. täy­del­li­nen ami­no­hap­po­koos­tu­mus, niin kuin eläin­pe­räi­sil­lä val­kuai­sil­la­kin. Soi­ja­pro­teii­ni ei ole todel­la kovaa tree­na­vien urhei­li­jan kan­nal­ta ihan­teel­lis­ta, sil­lä soi­ja­pro­teii­ni imey­tyy lii­an hitaas­ti, mikä on palau­tu­mi­sen kan­nal­ta nega­tii­vis­ta, mut­ta taval­li­sel­le kun­toi­li­jal­la­kin se on riit­tä­vän hyvää. Jot­ta joka päi­vä ei tar­vit­si­si syö­dä soi­jaa, kaik­ki vält­tä­mät­tö­mät ami­no­ha­pot voi myös saa­da yhdis­te­le­mäl­lä asian­tun­te­vas­ti esi­mer­kik­si vil­ja ja pal­ko­kas­ve­ja. Tähän löy­tyy var­mas­ti oppai­ta hyvis­tä kas­vis­syö­jien opas­kir­jois­ta. Ami­no­ha­pot voi­si myös syö­dä eril­li­si­nä pur­kis­ta, mut­ta eli­mis­tö yleen­sä tyk­kää pilk­koa pro­tee­init itse. En tosin tie­dä onko tuo olen­nais­ta muil­le­kin kuin urheilijoille.

  72. Ja nimen­omai­ses­ti pitäi­si todel­la­kin edel­lyt­tää, että maan­vil­je­ly­se­lin­kei­no koko­nai­suu­te­na oli­si jol­lain tavoin krii­si­var­mis­tet­tu: Pitäi­si olla val­mis suun­ni­tel­ma sen suh­teen, miten toi­mi­taan, ja ennen kaik­kea mis­tä karsitaan ”

    Huol­to­var­muus­kes­kus on elin joka val­mis­te­lee mate­ri­aa­lis­ta varau­tu­mis­ta. Pää­pai­no on juu­ri polt­toai­ne­huol­los­sa, elintarvikkeissa,lannoitteissa, lääkkeissä.
    Se mitä toteu­tet­taan riip­puu kriisitä

    Mut­ta on huol­to­var­muus­kes­kus aktii­vi­nen muil­la­kin sek­to­reil­la. Kun Dra­ka (enti­nen Nokia Kaa­pe­li) lopet­ti kaa­pe­lin val­mis­tuk­sen Suo­mes­sa niin se orga­ni­soi tilal­le Nes­tor-kaa­pe­lin osit­tain val­tion rahoittamana.
    Kaa­pe­li on elin­tär­keä vara­tuo­te krii­siai­ka­na tie­to­lii­ken­teel­le. Meri­kaa­pe­lia kun ei voi kul­jet­taa kovin­kaan hel­pos­ti, Tie­to­lii­ken­teen kan­nal­ta Suo­mi on saari.

    Teol­li­suu­den myy­mi­nen ulkoa­mail­le joh­taa väis­tä­mät­tä ennem­min tai myö­hem­min tilan­tee­seen, jos­sa tär­keä ala lop­puu Suomessa.
    Sone­ran myyn­ti oli jo suu­ri vahin­ko, nyt mei­tä voi­daan kuun­nel­la ulkoamailta.

  73. Eikö­hän sen krii­si­val­miu­den voi­si näin aikuis­ten ihmis­ten kes­ken siir­tää samal­le kep­pi­he­vos­ten hau­taus­maal­le kuin “koko maan asut­tu­na pitä­mi­nen”. Eli ei sii­tä oikeas­ti ole kyse eikä sii­hen kukaan ihan aikuis­ten oikeas­ti usko.

    Pidän kiin­ni ole­tuk­ses­ta, että Suo­mes­sa kyl­lä vil­jel­täi­siin ilman tukia­kin, kos­ka luu­len tukien valu­van pien­ten tehot­to­mien tilo­jen teko­hen­gi­tyk­seen ja maan hintaan.

  74. Niin. Täs­tä­kin aihees­tä on help­po siir­tyä aihee­seen, tar­vit­see­ko ihmi­nen mai­toa ja lihaa elääk­seen. Ei tar­vit­se. GCn vii­ta­ten totean, että pal­ko­kas­veis­sa on riit­tä­vät ami­no­ha­pot, sie­nis­tä saa ne myös.

    Soi­jan ongel­ma on se, että sen taus­tal­la voi olla Mon­sa­to roun­dup­pei­neen. Joka tapauk­ses­sa nave­toi­ta ei tar­vi­ta ter­veel­li­sen ruu­an saamiseen.

  75. Eli ei sii­tä oikeas­ti ole kyse eikä sii­hen kukaan ihan aikuis­ten oikeas­ti usko.”

    Juu­ri näin, ikään kuin krii­siai­ka­na syö­täi­siin pip­pu­ri­pih­ve­jä eikä näk­ki­lei­pää. Kas kun ei han­hen­mak­sa­pal­le­roi­ta ja banaaneja. 

    Ilmas­ton läm­pe­ne­mi­sen takia Suo­mi on luul­ta­vas­ti koh­ta pal­jon parem­paa vil­je­ly­maa­ta kuin nyt. Sekin kan­nat­taa muis­taa. Oli­si­ko sii­nä yksi syy maan kor­ke­aan hintaan? 

    Sit­ten pitää yrit­tää pitää mie­les­sä, että suu­ri osa maa­il­man par­haas­ta vil­je­ly­maas­ta on tukien takia vää­räs­sä eli tehot­to­mas­sa käy­tös­sä. Kun tuo­tan­to ratio­na­li­soi­daan tukia pois­ta­mal­la, se yksi­nään elät­tää mil­jar­din tai pari. Samal­la maa­ta­lous muut­tuu kan­nat­ta­vak­si mones­sa köy­hem­mäs­sä maas­sa ja sil­lä elä­te­tään taas mil­jar­di tai pari. Tek­no­lo­gian uudis­ta­mi­sel­la elä­te­tään myös mil­jar­di tai pari.

    Niis­sä mais­sa, jois­sa vil­ja ei kun­nol­la kas­va, kas­va­te­taan puu­ta ener­gia­tar­pee­seen ja hii­li­nie­luk­si. Mut­ta mis­sä, sitä ei EU:n osal­ta kukaan voi tie­tää, kos­ka tuet vää­ris­tä­vät, min­kä tai­sin jo sanoakin.

  76. Muun­to­gee­ni­siä lajik­kei­ta voi­daan kehit­tää myös ihan jul­kis­ra­hoit­tei­si­na projekteina”

    kaik­ki nykyi­set vil­jel­tä­vät kas­vit ovat muun­to­gee­ni­siä. Gee­ne­jä ei ole tosin muun­nel­tu labo­ra­to­rios­sa, mut­ta valin­nan kaut­ta on valit­tu aina suo­tui­sa mutaa­tio jatkoviljelyyn.
    Lop­pu­tu­le­ma on kui­ten­kin sama: Gee­neil­tään muut­tu­nut kas­vi, jos sitä ver­ra­taan ilman vali­koin­tia suku­aan jatkaneisiin

  77. Mitä maa­il­mas­sa tapah­tui­si, jos EU ja USA lopet­tai­si­vat kai­ken tuen maataloudelle?

  78. “Teol­li­suu­den myy­mi­nen ulkoa­mail­le joh­taa väis­tä­mät­tä ennem­min tai myö­hem­min tilan­tee­seen, jos­sa tär­keä ala lop­puu Suomessa.

    Sone­ran myyn­ti oli jo suu­ri vahin­ko, nyt mei­tä voi­daan kuun­nel­la ulkoamailta.””

    Eikö meil­lä Suo­mes­sa ole tapa­na toi­mia nopeas­ti tuu­mas­ta toi­meen ‑peri­aat­teel­la”. Teh­ty­jä pää­tök­siä ei arvioi­da edes tulos­ten kaut­ta, vaan siir­ry­tään vauh­dil­la seu­raa­vaan mah­dol­li­seen hölmöyteen.

    Ennak­ko­luu­lot­to­min ja kehi­tys­ha­kui­sin on se, joka tekee vil­leim­män ehdo­tuk­sen. Teh­ty­jä päätk­siä ei arvioi­da edes tulos­ten kaut­ta, vaan siir­ry­tään seu­raa­vaan mah­dol­li­seen hulluuteen.

    Onko­han meil­lä hirt­täy­ty­nyt kaa­su pääl­le jäl­leen­ra­ken­nus-Suo­mes­ta? Miten­hän ongel­man sai­si korjatuksi? 

    Onko­han tämä pak­ko­toi­mi­mi­nen jon­kin­lais­ta kan­sal­lis­ta ahdis­tuk­sen purkamista?

    Mehän ollaan EU:ssa nopean toi­min­nan mies­ten ja nais­ten mai­nees­sa. Minus­ta se on kysee­na­lai­nen kun­nia muul­loin kuin pakot­ta­vis­sa krii­si­ti­lan­teis­sa ja sota-aikana.

    Yhdes­sä asias­sa oltiin vii­sai­ta, kun ei pan­tu rai­tio­tie­rai­tei­ta rul­lal­le kun monet muut panivat.

  79. Isois­sa teh­das­mal­li­sis­sa nave­tois­sa on myös ongel­mia. Talou­del­li­ses­sa mie­les­sä logis­tiik­ka saat­taa pela­ta, mut­ta ympä­ris­tön kan­nal­ta asias­sa on ongel­mia. Mitä enem­män eläi­miä sitä enem­män lan­taa. Ja mitä enem­män lan­taa sitä enem­män ravin­tei­ta mit­kä pitäi­si saa­da levi­tet­tyä pel­loil­le. Ylen­mää­räi­nen lan­noit­ta­mi­nen samoil­le pel­loil­le ei onnek­si ole mah­dol­lis­ta. Eli lan­ta pitää saa­da levi­tet­tyä laa­joil­le alueil­le, joka ei taas ole talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vaa. Jos asi­aa kat­sot­tai­siin laa­jem­mas­ta näkö­kul­mas­ta niin suu­ret yksi­köt eivät vält­tä­mät­tä ole­kaan talou­dell­li­ses­ti kan­nat­ta­van­pia. Suu­ris­ta eläi­nyk­sik­kö­mää­ris­tä pitäi­si pääs­tä pie­nem­piin yksi­köi­hin, jot­ka oli­si­vat tasai­sem­min sijoit­tu­neet ympä­ri maa­ta. Kar­ja­ta­lou­den tuo­ma nur­men­vil­je­ly tekee myös hyvää pel­loil­le lisää­mäl­lä vil­je­ly­kier­toa ja vähen­tä­mäl­lä lan­noit­tei­den käyt­töä. Ja pelk­kä koti­mai­sen val­kuais­re­hun­kin käyt­tö oli­si mah­dol­lis­ta. Ja ei ne sak­sa­lai­set­kaan lyp­sä­vät leh­mät tai­da vapai­na nur­mea syö­den vaellella.

  80. Mitä enem­män eläi­miä sitä enem­män lan­taa. Ja mitä enem­män lan­taa sitä enem­män ravin­tei­ta mit­kä pitäi­si saa­da levi­tet­tyä pel­loil­le. Ylen­mää­räi­nen lan­noit­ta­mi­nen samoil­le pel­loil­le ei onnek­si ole mahdollista. ”

    Logiik­ka­si pet­tää, mitä enem­män eläi­miä, sitä enem­män ne vaa­ti­vat myös rehu­vil­jel­miä , joten ei maan heh­taa­ri­kuor­mi­tus kas­va oli eläi­miä yksi tai 1000.

  81. Mitä maa­il­mas­sa tapah­tui­si, jos EU ja USA lopet­tai­si­vat kai­ken tuen maataloudelle?”

    Kehi­tys­mai­den maa­ta­lou­del­le se oli­si onnen­pot­ku, sil­lä nii­den tuo­tan­to tuli­si kil­pai­lu­ky­kyi­sek­si ja ne kyke­ne­si­vät kehit­tä­mään teol­lis­ta maataloutta.
    Nykyin­ne sytee­mi­hän on täy­sin jär­je­tön: Ensin län­si­maat tuke­vat maa­ta­lout­ta niin että kehi­tys­mais­sa kär­si­tään näläs­tä ja este­tään vaurastuminen.
    Toi­sel­la kädel­lä syy­de­tään kehi­tys­a­pua kehi­tys­mail­le, jot­ta nämä voi­si­vat ostaa näi­tä län­si­mais­ta ruokaa

  82. lii­an vanha:“Teollisuuden myy­mi­nen ulkoa­mail­le joh­taa väis­tä­mät­tä ennem­min tai myö­hem­min tilan­tee­seen, jos­sa tär­keä ala lop­puu Suomessa.”

    Ei tie­ten­kään joh­da. Omis­ta­jan kan­sal­li­suu­del­la ei ole mitään väliä, jos olet­taa, että omis­ta­ja ei vihaa rahaa.

  83. Sone­ran myyn­ti oli jo suu­ri vahin­ko, nyt mei­tä voi­daan kuun­nel­la ulkoamailta.””

    Eikö meil­lä Suo­mes­sa ole tapa­na toi­mia nopeas­ti tuu­mas­ta toi­meen ‑peri­aat­teel­la”. Teh­ty­jä pää­tök­siä ei arvioi­da edes tulos­ten kaut­ta, vaan siir­ry­tään vauh­dil­la seu­raa­vaan mah­dol­li­seen hölmöyteen.”

    Eivät­kä päät­tä­jät ole edes kovin hyviä tekniikassa.
    Kun Telia ja Sone­ra yhdis­tyi­vät niin mit­ta­kaa­vae­tu on vaa­ti­nut, että ver­kon­hal­lin­ta jär­jes­tel­mät on yhdis­tet­ty ja pää­vas­tuu ver­kon yllä­pi­dos­ta on Ruot­sis­sa ja suo­ma­lai­sil­la rajoi­te­tut käyttöoikeudet.
    Ver­kon pää­hal­ti­ja voi seu­ra­ta kaik­kea ver­kon lii­ken­net­tä eli Säpö voi vakoil­la suo­ma­lai­sia eikä tääl­lä tie­de­tä mitään

  84. Urve­lo: “Ilmas­ton läm­pe­ne­mi­sen takia Suo­mi on luul­ta­vas­ti koh­ta pal­jon parem­paa vil­je­ly­maa­ta kuin nyt. Sekin kan­nat­taa muis­taa. Oli­si­ko sii­nä yksi syy maan kor­ke­aan hintaan?”

    Ei ole. Kyl­lä Ode­kin on aihees­ta kir­joit­ta­nut ja selit­tä­nyt aika hyvin mm. Ricar­don maan­vuo­kra­lain avul­la hin­nan taka­na ole­van tuet. Saman on tut­ki­nut esiin mm. pel­ler­veo­lai­nen PTT.

    On hie­man kau­kaa haet­tua väit­tää, että ilmas­ton­muu­tos, jol­la ei ole ollut eikä vie­lä ken­ties pit­kään aikaan ole vai­ku­tus­ta sato­ta­soon, oli­si jo nyt pää­omit­tu­nut pel­lon hintaan.

    Vol­mer­til­le se, että vil­je­ly­kier­to ym. on toteu­tuu pei­nis­sä ja suu­ris­sa yksi­köis­sä. Suu­ria yksi­köi­tä puol­taa myös mah­dol­li­suus raken­taa kan­nat­ta­van­ko­koi­sia bio­kaa­sun tal­teen­ot­to­yk­si­köi­tä mui­den seik­ko­jen lisäksi.

    Toi­sin kuin luul­laan, pie­ni ei ole kau­nis­ta ja ympä­ris­tö­te­ho­kas­ta maa­ta­lou­des­sa. Tätä har­ha­luu­loa on ahke­ras­ti elä­tet­ty, kos­ka sil­lä on halut­tu perus­tel­la huo­nois­sa kas­vuo­lois­sa tapah­tu­vaa elin­kel­vot­to­mien tilo­jen vil­je­lyä. Siis tukemista.

    Suo­mes­sa sato­ta­sot kai­kil­la vil­je­ly­kas­veil­la on puo­let jo Tans­kaan ja Sak­saan ver­rat­tu­na. Mai­don­tuo­tan­nos­sa työn teho on samaa keh­noa luok­kaa, ks. yllä. Myös sadon laa­dus­sa on huo­maut­ta­mis­ta ja pal­jon. Vil­jas­ta myl­ly­kel­pois­ta on vuo­des­ta riip­puen 30–60%. Soke­ri­juu­rik­kaas­ta saa­daan soke­ria puo­let, peru­nas­sa tärk­ke­lys­tä huo­mat­ta­vas­ti vähem­män — suun­na­to­mas­ti pie­nem­pien heh­taa­ri­sa­to­jen ohella.

    Pie­ni heh­taa­ri­sa­to tai saan­to mer­kit­see sitä, että vil­je­ly­ala suh­tees­sa satoon on suu­ri. Sii­tä seu­raa suu­ret valu­mat vesis­töi­hin pel­to­jen olles­sa muo­kat­tui­na. Ympä­ris­tön kan­nal­ta onkin monel­ta kan­nal­ta parem­pi, että sadot saa­daan pie­nel­tä alal­ta kuin laa­ja­pe­räi­ses­ti viljellen.

  85. Eli lan­ta pitää saa­da levi­tet­tyä laa­joil­le alueil­le, joka ei taas ole talou­del­li­ses­ti kannattavaa.”

    Aiem­min viit­taa­mas­ta­ni rapor­tis­ta:

    Ohjeen mukais­ten lukujen
    perus­teel­la tuhan­nen leh­män navet­ta ja uudis­tuk­seen tar­vit­ta­va nuor­kar­ja tarvitsee
    lan­nan­le­vi­ty­sa­laa vähin­tään 806 heh­taa­ri. Tämä pel­toa­la voi olla osa­keyh­tiön hallinnassa
    ole­vaa pel­toa­laa tai lan­nan­vas­taan­ot­to­so­pi­muk­siin perus­tu­vaa pel­toa. Jos yhtiö tuottaa
    kar­keat rehut itse, tar­vi­taan pel­toa tuo­tan­toon noin 840 hehtaaria.

    806 heh­taa­ria on ympy­rä jon­ka säde on rei­lut 1,6 km. Ei kuu­los­ta kovin isol­ta logis­ti­sel­ta tai talou­del­li­sel­ta ongel­mal­ta. Olen ymmär­tä­nyt että käy­tän­nös­sä lan­nan­luo­vu­tus­so­pi­muk­set toi­mi­vat hyvin vas­ta­vuo­roi­suus­pe­ri­aat­teel­la tai nimel­lis­tä kor­vaus­ta vas­taan. Exce­lil­lä saat­taa lan­nal­le löy­tyä muu­ta­kin talou­del­li­ses­ti jär­ke­vää käyt­töä tuos­sa mit­ta­kaa­vas­sa (33000 m³/vuosi).

  86. Lii­an vanha:
    “kaik­ki nykyi­set vil­jel­tä­vät kas­vit ovat muun­to­gee­ni­siä. Gee­ne­jä ei ole tosin muun­nel­tu labo­ra­to­rios­sa, mut­ta valin­nan kaut­ta on valit­tu aina suo­tui­sa mutaa­tio jatkoviljelyyn.”

    Tie­dän tämän kyllä 🙂
    Muun­to­gee­ni­sel­lä tar­koi­tin GMO:ta, eli sitä “gee­ni­ruo­kaa”, jon­ka niin moni halu­aa pelois­saan kiel­tää. Olet aivan oikeas­sa sii­nä, että jalos­tus tuot­taa gee­nis­töl­tään muun­tu­nei­ta yksi­löi­tä, joten ihmi­set ovat teh­neet vuo­si­sa­to­ja muun­to­gee­ni­siä lajik­kei­ta, mut­ta ilman ymmär­rys­tä sii­tä, mitä siel­lä kas­vis­sa oikeas­ti tapah­tuu. Nyt kun asioi­ta ymmär­re­tään ja sama asia voi­daan teh­dä parem­min, jalos­tuk­ses­ta on yht’äk­kiä tul­lut kai­kin tavoin arve­lut­ta­vaa ja pelottavaa.

    Itse toi­voi­sin, että ruu­an­tuo­tan­nos­sa pääs­täi­siin jos­kus sel­lai­seen ratio­naa­li­ses­ti suun­ni­tel­lun kes­tä­vän vil­je­lyn aika­kau­teen, jos­sa käy­te­tään par­hai­ta mah­dol­li­sia jalos­tus­me­ne­tel­miä (myös gee­ni­tek­no­lo­gi­aa) lajik­kei­den kehit­te­lyyn ja kas­va­tus teh­täi­siin osin luo­mu­vil­je­lyn peri­aat­teil­la, mm. mah­dol­li­sim­man vähil­lä myr­ky­tyk­sil­lä. Ennen kaik­kea toi­voi­sin, että eko­lo­gi­ses­ti kes­tä­vän vil­je­lyn kehit­tä­mi­nen perus­tui­si enem­män tut­ki­mus­tie­toon ja vähem­män mielikuviin.

  87. Juha:“Ristiriitaisesti kulut­ta­jat toi­vo­vat lähi­ruo­kaa ja luo­mua sekä samal­la etsi­vät hyl­lyil­tä par­hai­ta tar­jouk­sia. Ihmi­set eivät ole vie­lä aja­tel­leet tätä lop­puun asti.”

    Tämä ei oikeas­taan ole ris­ti­rii­ta. Kyse on vain sii­tä, että se mitä ihmi­nen sanoo, ei ole sama asia kuin mitä hän haluaa.

    Ihmi­set sano­vat arvos­ta­van­sa lähi­ruo­kaa ja luo­mua, mut­ta todel­li­suu­des­sa he eivät arvos­ta lähi­ruo­kaa ja luomua.

    Noin yleen­sä ihmi­set sano­vat arvos­ta­van­sa kaik­kea hyvää ja vas­tus­ta­van­sa kaik­kea pahaa. Sit­ten kun ote­taan huo­mioon kai­ken hyvän ja pahan kus­tan­nuk­set, niin kuva ei ole­kaan enää yhtä mustavalkoinen.

  88. Leh­des­sä lukee, että YK on ehdot­ta­nut 10 mil­jar­din lah­joi­tus­ta rik­kail­ta köy­hil­le ilmas­ton läm­pe­ne­mi­sen hidas­ta­mi­sek­si. Se on Suo­men muu­ta­man vuo­den maataloustuki!

    Oli­si hie­noa, jos joku teki­si arvion Suo­men maa­ta­lou­den ympä­ris­tö­vai­ku­tuk­sis­ta, siis aikuis­te­noi­kean arvion. Ympä­ris­tö­mi­nis­te­riö se teki­jä ei voi olla kos­ka sen teh­tä­vä ei niin­kään ole ympä­ris­tön­suo­je­lu vaan maa­lais­ten suo­je­lu ympäristönsuojelulta. 

    Kos­ka Suo­men maan­vil­je­ly väis­tä­mät­tä on poik­keuk­sel­li­sen teho­ton­ta, se on myös ympä­ris­töä haas­kaa­vaa. Vaih­toeh­to, pel­to­jen met­sit­tä­mi­nen, oli­si ympä­ris­tö­te­ko myös sii­nä mie­les­sä, että met­sät tuhoa­vat hii­li­diok­si­dia pel­to­ja parem­min. Tuet vää­ris­tä­vät vie­lä lisää. Sen lisäk­si tulee piit­taa­mat­to­muu­des­ta ja sen sel­lai­ses­ta joh­tu­vat pääs­töt ja mm. Itä­me­ren tuho.

    Näi­nä aikoi­na nois­ta sai­si aika hyvän argu­men­tin maa­ta­lous­tu­kien ratio­na­li­soin­tiin. En tosin tie­dä, oli­si­ko vih­rei­tä sen esit­tä­jäk­si, kun pitää lin­jan­ve­dois­sa huo­mioi­da puo­lu­een maa­seu­tusii­pi — ja viher­hör­höt, jois­ta luon­non­lä­hei­syys tar­koit­taa kaik­kea sitä, mikä muis­tut­taa omaa puu­has­te­lua yrttimaalla.

    Jos maa­ta­lous­tuet edes osin lope­tet­tai­siin ja sääs­ty­neet rahat ohjat­tai­siin köy­hiin mai­hin, ihmis­kun­ta astui­si todel­la ison harp­pauk­sen eteenpäin.

  89. Nettoveroaste:“On hie­man kau­kaa haet­tua väit­tää, että ilmas­ton­muu­tos, jol­la ei ole ollut eikä vie­lä ken­ties pit­kään aikaan ole vai­ku­tus­ta sato­ta­soon, oli­si jo nyt pää­omit­tu­nut pel­lon hintaan.”

    Se ei ole yhtään kau­kaa haet­tua. Kaik­ki mark­ki­noil­la ole­va infor­maa­tio tule­vis­ta tapah­tu­mis­ta sisäl­tyy hintoihin.

  90. Entä osto­re­hu­jen sisäl­tä­mät ravin­teet? Ongel­ma­na on, että kar­ja­ti­lat käyt­tä­vät myös osto­ra­vin­tei­ta (rehut, lan­noit­teet) kun sel­viäi­si­vät oma­va­rai­ses­ti­kin. Suo­mes­sa vil­jan­vil­je­lys­sä sadon muka­na pois­tuu kes­ki­mää­rin 30–50 kg/ha vähem­män typ­peä mitä lan­noit­teis­sa lisä­tään. Fos­fo­ris­sa vaih­te­lu on suu­rem­paa. Ravin­ne­ta­seet (typ­pi ja fos­fo­ri) ovat suu­ria var­sin­kin kar­ja­ti­loil­la. Seu­duil­la, jos­sa kotie­läin­ti­lat ovat kes­kit­ty­neet ei pel­toi­hin tar­vit­si lisä­tä fos­fo­ria use­aan kym­me­neen vuo­teen, kos­ka sitä on varas­toi­tu­nut maa­han vuo­sia jat­ku­neen yli­lan­noi­tuk­sen joh­dos­ta. Mihin ravin­teet sit­ten pitäi­si vie­dä. Bio­kaa­su­lai­tos ei tätä ongel­maa rat­kai­se, kos­ka ravin­teet eivät sii­nä katoa mihin­kään (ja hyvä niin). Nyky­ti­lan­tees­sa kar­ja­ti­lat lan­noit­ta­vat (kar­jan­lan­nal­la) siis tilo­jen lähei­siä pel­to­ja, vaik­kei nii­tä tar­vit­si­si lan­noit­taa ollen­kaan. Kau­kai­sim­mil­le pel­loil­le ei logis­ti­sis­ta syis­tä lan­taa vie­dä vaan käy­te­tään osto­lan­noit­tei­ta (hal­vem­paa ja helpompaa).
    Net­to­ve­roas­teel­le tote­ai­sin vie­lä, että tot­ta­han se on, että pel­to­vil­je­lyn ympä­ris­tö­kuor­mi­tuk­sen kan­nal­ta tilan kool­la ei suur­ta mer­ki­tys­tä. Koros­tan, että lan­taa tuot­ta­vien tilo­jen oli­si sijoi­tut­ta­va tasai­sem­min, kos­ka myös pel­lot ovat hajal­laan. Eli kar­ja­ti­lo­ja lisää ete­lä-suo­meen, jos­ta ne ovat hävin­neet. Kar­ja­ti­lo­jen puut­teen vuok­si vil­je­ly­kier­to on vil­ja­vil­je­ly­alueil­la hyvin vähäis­tä luo­mu­ti­lo­ja lukuun ottamatta.
    Koko­nai­suu­des­sa kyse on enem­män ravin­tei­den kier­rä­tyk­ses­tä. Mie­les­tä­ni pitäi­si tukea toi­mia, jot­ka joh­tai­si­vat sul­je­tum­paan ravin­ne­kier­toon. Ravin­tei­den kier­rä­tyk­sen pitäi­si olla tiloil­le edul­li­sem­paa kuin osto­ra­vin­tei­den käyttö.

  91. Vil­je­lyn lopet­ta­mi­nen ei myös­kään lope­ta ravin­ne­kuor­mi­tus­ta koko­naan. On ylei­nen hara­luu­lo, että pel­lon vil­je­lys­tä poi­sot­ta­mi­nen lopet­taa pääs­töt. Mitä ravin­teil­le muka sit­ten tapah­tuu? Pel­lot sijait­se­vat yleen­sä luon­tai­ses­ti rehe­vil­lä pai­koil­la ja vuo­sien ajan jat­ku­nut fos­fo­rin yli­lan­noi­tus näkyi­si vaik­kei pel­to­ja vil­jel­täi­si­kään. Met­sit­tä­mi­nen toki sitoi­si ravin­tei­ta, mut­ta mai­se­mal­li­ses­ti ene­mä­män kuin arveluttavaa.

  92. Onko se Venä­jän Kar­ja­la jou­to­maa­ta? Onko niin, että suu­ri osa Suo­mes­ta­kin muut­tui­si jou­tu­maak­si, jos maa­ta­lous­tuet (+ kaik­ki muut maa­seu­tu­tuet, joi­den mää­rää yri­te­tään par’ai­kaa radi­kaa­lis­ti lisätä)? 

    En ole var­ma, olen­ko ymmär­tä­nyt oikein, mut­ta käsit­tääk­se­ni Venä­jä tulee saa­maa hyvi­tyk­se­nä hii­li­nie­luis­taan — eli niis­tä Kar­ja­lan met­sis­tä — pääs­tö­oi­keuk­sia. Pääs­tö­oi­keu­det voi sit­ten myy­dä vaik­ka eteen­päin sii­tä tulee oike­aa rahaa toi­sin kuin tue­tus­ta maa­ta­lou­des­ta, jos­ta ei tule edes leik­ki­ra­haa vaan pel­kää menoa.

    Met­sis­sä saa aivan var­maan­kin teh­dä har­ven­nus­hak­kui­ta, kos­ka muu­ten sen kyky sitoa hiil­tä heik­ke­nee (käsit­tääk­se­ni). Puut voi sit­ten polt­taa vaik­ka bio­polt­to­lai­tok­ses­sa. Tai mis­tä nyt par­haat rahat saisi.

    Täl­lä yhtä­löl­lä maan­vil­je­li­jä voi­si ehkä jo muu­ta­man vuo­den pääs­tä kan­nat­ta­vas­ti pis­tää pel­lot paket­tiin ja siir­tyä elä­mään met­sän tuot­ta­mil­la pää­oma­tu­loil­la vapaa­her­ran elä­mää. tulot var­maan­kin tip­pui­si­vat, mut­ta eipä tar­vit­si­si työ­tä­kään tehdä.

    Hal­li­tus­puo­lueit­ten tavoi­te tun­tuu sen sijaan ole­van pitää poruk­ka tur­pee­seen sidot­tu­na, Kes­kus­tan äänes­tä­jä­kun­ta­na. Sitä ei kau­pun­ki­lais­jär­jel­lä ihan ymmär­rä, eikä kyl­lä maalasijärjelläkään.

  93. Vol­mert­ti: Jos tuo ravin­to­kuor­mi­tus joka tapauk­ses­sa menee jär­viin vil­je­lyn jat­kues­sa, niin kyl­lä­hän se lopet­ta­mi­nen vähen­tää huo­mat­ta­vas­ti jär­vien rehevöitymistä.

    Vähän sama kuin sanoi­si, että ei kan­na­ta lopet­taa tupa­koin­tia, kos­ka ter­va ei kui­ten­kaan heti pois­tu keuhkoista.

  94. Entä osto­re­hu­jen sisäl­tä­mät ravin­teet? Ongel­ma­na on, että kar­ja­ti­lat käyt­tä­vät myös osto­ra­vin­tei­ta (rehut, lan­noit­teet) kun sel­viäi­si­vät omavaraisestikin”
    Ei tuo tilan­net­ta muu­ta yksi leh­mä syö saman ver­ran näi­tä­kin oli se yskin tai suu­res­sa laumassa.
    Leh­mä taas tar­vit­see kui­va­re­hua saman ver­ran, joten rehu­pin­ta-ala kas­vaa suo­ras­sa suh­tees­sa leh­mien mää­rään joten p***n ja k***n mää­rä per heh­taa­ri on vakio pien­si­ää ja suu­ris­sa yksiköissä

  95. Nyky­ti­lan­tees­sa kar­ja­ti­lat lan­noit­ta­vat (kar­jan­lan­nal­la) siis tilo­jen lähei­siä pel­to­ja, vaik­kei nii­tä tar­vit­si­si lan­noit­taa ollen­kaan. Kau­kai­sim­mil­le pel­loil­le ei logis­ti­sis­ta syis­tä lan­taa vie­dä vaan käy­te­tään osto­lan­noit­tei­ta (hal­vem­paa ja helpompaa).”

    Lan­nan levi­tys on kai­ken lisäk­si sään­nös­tel­tyä, joten yli­suu­ria eriä ei saa levit­tää hehtaarille.’
    EU-setä tulee ja pam­put­taa, jos menet­te­lee kuvaa­mal­la­si tavalla.,

  96. Nyt kun asioi­ta ymmär­re­tään ja sama asia voi­daan teh­dä parem­min, jalos­tuk­ses­ta on yht’äkkiä tul­lut kai­kin tavoin arve­lut­ta­vaa ja pelottavaa”

    Kyl­lä tähän avus­tet­tuun gee­ni­ma­ni­pu­laa­tioon sisäl­tyy myös ris­ke­jä , pahin on muun luon­non saas­tu­mi­nen eli gee­nit voi­vat levit­täy­tyä myös kas­vei­hin, joi­ta nii­hin ei haluta.
    Tämä joh­tuu eri kas­vien ja eläi­mien gee­nien yhdistelystä.
    Samoin tule­vat kysy­myk­seen teki­jä­noi­keus­on­gel­mat jos naa­pu­rin pel­to saas­tuu gee­ni­muun­nel­lul­la vaik­ka hän ei halua mak­saa siitä.
    Mon­san­to on yksioi­koi­se­ti pis­tä­nyt saas­tu­nen pel­lon omis­ta­jan mak­sa­maan ja USA:n lain­sää­dän­tö mah­dol­lis­taa sen

  97. Art­tu­ril­le, joka sanoo: 

    Ihmi­set sano­vat arvos­ta­van­sa lähi­ruo­kaa ja luo­mua, mut­ta todel­li­suu­des­sa he eivät arvos­ta lähi­ruo­kaa ja luomua.

    Ilmiö on tut­tu jokai­sel­le, joka on ollut mie­li­pi­de­mit­taus­ten kans­sa tekemisissä. 

    Ihmi­nen hei­jas­taa gal­lup-vas­tauk­sis­saan ide­aa­li­mi­nään­sä, ei omaa raa­dol­lis­ta itse­ään. Vas­taus kuvas­taa lähin­nä sitä, mitä ihmi­nen toi­voi­si olevansa. 

    Jos kysy­tään esim: lajit­te­li­sit­ko talous­jät­tee­si parem­min, jos keräys­pis­teet oli­si­vat lähem­pä­nä, niin 90 pro­sent­tia vas­taa, että KYLLÄ

    Kun ne keräys­pis­teet ovat lähem­pä­nä, niin kier­rä­tys toki lisään­tyy, mut­ta vain mur­to-osan sii­tä, mitä mit­taus oli­si anta­nut ymmärtää… 

    Sitä vain niin kovas­ti toi­voo ole­van­sa parem­pi ihmi­nen. Kaik­ki tut­ki­jat, jot­ka mit­taa­vat ympä­ris­tö­ar­vo­ja voi­vat varau­tua todel­la leve­ään virhemarginaaliin.

  98. Vaik­ka en vie­lä­kään asias­ta pal­joa mitään tie­dä, kor­jaan sen ver­ran, että ilmei­ses­ti ei ole odo­tet­ta­vis­sa van­has­ta met­säs­tä saa­ta­via “ilmas­to­kor­vauk­sia”.

    Tosin mitään var­muut­ta ei tie­ten­kään ole, min­kä­lai­seen sopi­muk­seen Köö­pen­ha­mi­nas­sa pää­dy­tään. Sen sijaan aina­kin jot­kut odot­ta­vat, että met­sit­tä­mi­ses­tä sai­si maa­no­mis­ta­ja korvauksia. 

    Tuos­sa­kin lie­nee yksi syy pel­to­maan kal­leu­teen. Jos kor­vauk­set met­sit­tä­mi­ses­tä tule­vat, nyt kan­nat­taa ostaa lisää pel­toa, jot­ta voi muu­ta­man vuo­den pääs­tä met­sit­tää. Ja raivatakin.

    Näin hyvin pin­nal­li­sil­la tie­doil­la spekuloituna.

  99. Olen blo­gin huo­noin pysy­mään aihees­sa, sori, eli seu­raa­val­la ei ole mitään teke­mis­tä otsi­kon kans­sa, joka kai liit­tyi joten­kin maa­ta­lou­teen, mutta: 

    Vih­reät ovat mal­lie­si­merk­ki täs­tä edel­lä mai­nit­se­mas­ta­ni efektistä. 

    Kos­ka on joten­kin hie­noa, jaloa ja sivis­ty­nyt­tä äänes­tää vih­rei­tä, niin mie­li­pi­de­mit­tauk­sis­sa vih­reät saa­vat jär­jes­tään huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­pia kan­na­tus­lu­ke­mia kuin äänes­tys­päi­vän realisoinneissa. 

    Todel­li­suu­des­sa vih­rei­tä ihkuil­lut 21-vuo­tias jäi­kin kotiin tilaa­maan Dil­lin­ge­rin ja kipai­si hake­maan Ärräl­tä Kar­hu six-packin. 

    Että se siitä… 

    Näin aina­kin ennen. Ehkä nyt­tem­min vih­rei­den ennus­teet ovat enem­män balans­sis­sa todel­lis­ten luku­jen kans­sa. Tämän var­mas­ti Osmo tie­tää paremmin?

  100. Tuol­lai­nen tuhan­nen leh­män navet­ta on poten­ti­aa­lis­ti ihan koh­tuul­li­sen kokoi­nen bio­kaa­sun tuo­tan­to­lai­tos, suu­rin­piir­tein 3GWh/v (läm­pö­ar­vo). Suo­mes­sa on jotain 300 000 leh­mää, eli vuo­si­ta­sol­la poten­ti­aa­lia oli­si noin terawat­ti. En tie­dä, mut­ta kuvit­te­li­sin kas­vi­huo­ne­kaa­su­jen kan­nal­ta posi­ti­vii­sek­si että metaa­ni kerä­tään ja poltetaan?

    Läh­de: “BIOKAASUN TUOTANTOMAHDOLLISUUDET ELÄINTEN LANNASTA POHJOISEN KESKI-SUOMEN ALUEELLA”, https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/37885/karunen_23.pdf?sequence=1

  101. Rotwang: “Nyt kun asioi­ta ymmär­re­tään ja sama asia voi­daan teh­dä parem­min, jalos­tuk­ses­ta on yht’äkkiä tul­lut kai­kin tavoin arve­lut­ta­vaa ja pelottavaa”

    Usein kun jota­kin opi­taan teke­mään aiem­paa parem­min, sama asia voi­daan teh­dä myös aiem­paa pahemmin.

    Lii­an van­han mai­nit­se­mien ris­kien lisäk­si itseä­ni aina­kin pelot­taa se, mitä Mon­san­ton kal­tai­set moraa­lit­to­mas­ti ja piit­taa­mat­to­mas­ti toi­mi­vat yri­tyk­set mah­ta­vat saa­da gm-tek­no­lo­gioil­la aikaan.
    Mikä estää yri­tyk­siä esi­mer­kik­si pyr­ki­mäs­tä kehit­tä­mään lajik­kei­ta, jot­ka tuhoa­vat kil­pai­li­jan vas­taa­vat lajik­keet ja val­taa­vat näi­den elin­ti­lan (kuten Mon­san­ton lajik­keet täl­lä het­kel­lä teke­vät luon­non­mu­kai­sil­le lajik­keil­le ympä­ri maailman)?

    Kuka­pa ainoas­taan talou­del­li­sen voi­ton mah­dol­li­suuk­sia tui­jot­ta­va yrit­tä­jä ei haluai­si saa­da mah­dol­li­sim­man suur­ta osaa maa­il­man ruo­ka-aine­tuo­tan­nos­ta omaan kont­rol­liin­sa? Sii­nä­hän Mon­san­to on jo osit­tain onnis­tu­nut, Yhdys­val­to­jen löpe­rön gm-lain­sää­dän­nön (ja epäi­le­mät­tä myös kor­rup­tion) avul­la. Mitä tapah­tuu, kun Mon­san­to saa yhtä aggre­sii­vi­sen kil­pai­li­jan (luu­li­si näi­tä löy­ty­vän, kun miet­tii yri­tyk­sien mah­dol­li­suuk­sia lyö­dä rahoik­si ruokakriisillä)?

    Kyl­lä gee­nien mani­pu­loin­tiin liit­tyy sel­lai­sia uhkia, jot­ka tuli­si mah­dol­li­sim­man aikai­ses­sa vai­hees­sa ottaa huo­mioon lain­sää­dän­nös­sä, maa­il­man­laa­jui­ses­ti. Toi­vot­ta­vas­ti ruo­ka­so­taa ei tar­vit­se kon­kreet­ti­ses­ti käy­dä ennen kuin usko­taan, että sen seu­rauk­set voi­vat olla paho­ja. Toi­sin sanoen: toi­vot­ta­vas­ti täs­sä asias­sa ollaan vii­saam­pia kuin aikoi­naan ydin­a­sei­den kanssa.

  102. Lii­an vanha:
    Kyl­lä tähän avus­tet­tuun gee­ni­ma­ni­pu­laa­tioon sisäl­tyy myös ris­ke­jä , pahin on muun luon­non saas­tu­mi­nen eli gee­nit voi­vat levit­täy­tyä myös kas­vei­hin, joi­ta nii­hin ei haluta.
    Tämä joh­tuu eri kas­vien ja eläi­mien gee­nien yhdistelystä.

    Jalos­tuk­sel­la (seka perin­tei­sel­la etta gee­ni­tek­no­lo­gial­la) kas­vis­ta teh­daan ihmi­sen nako­kul­mas­ta parem­pi, mut­ta luon­non­va­lin­nan nako­kul­mas­ta huo­nom­pi, joten jalos­te­tut lajik­keet eivat tyy­pil­li­ses­ti levia luon­toon, kos­ka luon­non­va­rai­set lajit ovat nii­ta vah­vem­pia. Jos kas­viin lisa­taan gee­ni, joka esi­mer­kik­si paran­taa sen satoa tai sai­ly­vyyt­ta, niin sel­lai­sen levia­mi­nen luon­toon on aarim­mai­sen epatodennakoista. 

    Mikaan inhi­mil­li­nen toi­min­ta ei tie­ten­kaan ole tay­sin ris­ki­ton­ta, mut­ta ris­kit pitaa suh­teut­taa mui­hin ris­kei­hin. Pitaa muis­taa, etta perin­tei­nen maa­ta­lous ei ole ympa­ris­ton kan­nal­ta hai­ta­ton­ta, vaan kaik­kea muu­ta. Ihmi­sil­la on vaan luon­tai­nen tai­pu­mus yliar­vioi­da uuden ja tun­te­mat­to­man ris­ke­ja ja olla sokei­ta tut­tu­jen asioi­den ris­keil­le. Jos esi­mer­kik­si pel­lon X tuot­ta­maa satoa voi­daan lisa­ta N% gee­ni­tek­no­lo­gial­la tai vaih­toeh­toi­ses­ti lisaa­mal­la lan­noi­tus­ta ja myr­ky­tyk­sia, niin on sel­vaa, etta gee­ni­tek­no­lo­gia on ympa­ris­ton kan­nal­ta parem­pi vaih­toeh­to. Tie­tys­ti, jos sil­la pel­lon tuot­ta­mal­la sadol­la ei ole mitaan valia, vaan pel­to­ja vil­jel­laan sik­si etta mai­se­mat oli­si­vat kau­nii­ta, niin sii­na tapauk­ses­sa ei gee­ni­tek­no­lo­gi­aa tar­vi­ta (kuten ei myrkkyja/lannoitteitakaan).

    Mon­san­to on yksioi­koi­se­ti pis­tä­nyt saas­tu­nen pel­lon omis­ta­jan mak­sa­maan ja USA:n lain­sää­dän­tö mah­dol­lis­taa sen.

    No tama on yhta fik­sua kuin lait­taa hen­ki­lo mak­sa­maan sii­ta, etta kuu­li naa­pu­rin soit­ta­van ste­reois­saan teki­ja­noi­keuk­sil­la suo­jat­tua musiik­kia. Ongel­ma on lain­saa­dan­nos­sa, ei kay­te­tys­sa jalostusteknologiassa.

    1. Kas­vin­ja­los­tus sisäl­tää aina ris­ke­jä. Minä en ole kui­ten­kaan kos­kaan ymmär­tä­nyt, miten suun­ni­tel­tu gee­ni­muun­te­lu oli­si ris­ki­pi­toi­sem­paa kuin satun­nai­nen, jol­lai­sia tuo­te­taan esi­mer­kik­si sie­me­niä sätei­lyt­tä­mäl­lä ja kat­so­mal­la, syn­tyi­kö näin jotain aiem­paa parempaa.

  103. Vih­reät ovat mal­lie­si­merk­ki täs­tä edel­lä mai­nit­se­mas­ta­ni efektistä.”
    Tuli tuos­ta mie­leen, että kyl­lä se Osmos­ta­kin edel­len pil­kis­tää pie­ni popu­lis­ti ja poliitikko.
    Hän väit­ti tuos­sa alkupuolella :

    Suo­ma­la­ni­nen mai­don­tuo­tan­to on menos­sa koh­den umpi­ku­jaa, kos­ka se nou­dat­taa lyhyt­nä­köi­ses­ti EU:n tuki­po­li­tii­kan virheitä”

    EU olem­me me ja Suo­men maa­ta­lous­tu­ki­kin perus­tuu Suo­men tiuk­kaan kan­taan nii­den puo­les­ta, muu­ten Suo­mi estäi­si jon­kun muun tär­keän tavoit­teen toteu­tu­mi­sen. Eikä EU sekaan­nu sii­hen vil­jel­lään­kö Käsi­var­res­sa vai ei, se on kan­sal­li­nen asia.
    Tuo tila­päi­nen 15000 euron tuki­kin on kan­sal­li­nen ja vapaaehtoinen.

    Kyl­lä tuo Käsi­var­res­sa vil­je­ly on puh­taas­ti Suo­men sisäi­nen asia, ei Osmon pitäi­si juos­ta EU:selän taakse.

    Tosin nor­ja­lai­set EU:n ulko­puo­lel­la ovat vie­lä sit­keäm­piä yrit­tä­jiä: He yrit­tä­vät vil­jel­lä veh­nää Jää­me­ren rannalla

  104. @Saara:
    Juu, en tosi­aan­kaan halua maa­il­maan mitaan uusia suu­ry­ri­tys­ten val­ta­kes­kit­ty­mia tai ruo­ka­so­tia. Asi­aan liit­ty­va patent­ti­lain­saa­dan­to on ilman muu­ta syy­ta lait­taa sel­lai­seen kun­toon, etta tal­lai­seen tilan­tee­seen ei paa­dy­ta. Minus­ta oli­si perin surul­lis­ta, jos paa­dym­me sel­lai­seen poliit­ti­seen pat­ti­ti­lan­tee­seen, etta jou­dum­me joko anta­maan ruo­ka­mark­ki­noil­la huo­mat­ta­vas­ti lisaa val­taa muu­ta­mil­le suu­ry­ri­tyk­sil­le tai vaih­toeh­toi­ses­ti jat­ta­maan kayt­ta­mat­ta kai­ken sen poten­ti­aa­lin, jon­ka gee­ni­tek­no­lo­gia kas­vin­ja­los­tuk­sel­le antai­si. Tun­nen patent­ti­asioi­ta aika huo­nos­ti, joten mul­la ei kau­heas­ti ole sanot­ta­vaa sii­hen, miten tuo tilan­ne oli­si kay­tan­nos­sa paras­ta ratkaista.

  105. Saa­ra: Luon­to ei ole mikään ihmi­sen toi­min­nas­ta eril­li­nen asia, joka pitää säi­lyt­tää “alku­pe­räi­se­nä”.

    Luon­to muut­tuu jat­ku­vas­ti ja ihmi­nen on osa tätä muutosta.

  106. Osmo:
    Kas­vin­ja­los­tus sisäl­tää aina ris­ke­jä. Minä en ole kui­ten­kaan kos­kaan ymmär­tä­nyt, miten suun­ni­tel­tu gee­ni­muun­te­lu oli­si ris­ki­pi­toi­sem­paa kuin satun­nai­nen, jol­lai­sia tuo­te­taan esi­mer­kik­si sie­me­niä sätei­lyt­tä­mäl­lä ja kat­so­mal­la, syn­tyi­kö näin jotain aiem­paa parempaa.

    Tama ei tai­da olla Vih­reis­sa kovin ylei­nen nake­mys. En ole aina­kaan kos­kaan ennen kuul­lut Vih­rei­den polii­ti­kol­ta mitaan taman­suun­tais­ta kan­nan­ot­toa. Yleen­sa ne, jot­ka ovat aihet­ta kom­men­toi­neet, ovat kes­kit­ty­neet lahin­na GM:n ris­kien paisutteluun.

  107. joten jalos­te­tut lajik­keet eivat tyy­pil­li­ses­ti levia luon­toon, kos­ka luon­non­va­rai­set lajit ovat nii­ta vah­vem­pia. Jos kas­viin lisa­taan gee­ni, joka esi­mer­kik­si paran­taa sen satoa tai sai­ly­vyyt­ta, niin sel­lai­sen levia­mi­nen luon­toon on aarim­mai­sen epatodennakoista. ”

    Se, että jokin on epä­to­den­nä­köis­tä on vain mate­maat­ti­nen mää­ri­tel­mä eikä se sul­je pois sitä mah­dol­li­suut­ta, että jokin tapahtuu.
    Epä­to­den­nä­köi­nen tar­koit­taa oikeas­ti, että tapah­tu­ma on mah­dol­li­nen, mut­ta ei tapah­du usein.

    Luon­nol­li­nen gee­ni­ma­ni­pu­laa­tio on parem­pi, ettei se tuo­ta kovin­kaan mul­lis­ta­via muun­nok­sia vaan muun­nos on aina vähäinen.
    Eikä luon­nol­li­ses­sa mani­pu­laa­tios­sa kos­kaan ris­tey­te­tä lajeja.

  108. No tama on yhta fik­sua kuin lait­taa hen­ki­lo mak­sa­maan sii­ta, etta kuu­li naa­pu­rin soit­ta­van ste­reois­saan teki­ja­noi­keuk­sil­la suo­jat­tua musiik­kia. Ongel­ma on lain­saa­dan­nos­sa, ei kay­te­tys­sa jalostusteknologiassa.”

    Vali­tet­ta­vas­ti USA:lla on täs­sä asias­sa pal­jon sanan­val­taa ja mui­den mai­den kan­sal­lis­ten lain­sää­dän­tö­jen on alis­tut­ta­va sii­hen, kos­ka muu­ten seu­raa kaupparajoituksia

  109. Lii­an van­hal­le: Nit­raat­ti­di­rek­tii­vin mukaan vil­jal­le saa antaa typ­peä 170 kg/ha. Kes­ki­mää­räi­ses­sä vil­ja­sa­dos­sa typ­peä pois­tuu noin 70 kg/ha. Käy­tän­nös­sä tilat kuu­lu­vat kui­ten­kin ympä­ris­tö­tuen pii­riin ja sal­li­tut enim­mäis­mää­rät ovat pie­nem­piä. Kes­ki­määä­räi­set typ­pi­lan­noi­tus­mää­rät kar­keas­ti sanot­tu­na noin 100 kg/ha luok­kaa. Eli yli­jää­mää syn­tyy joka vuo­si. Fos­fo­ri­lan­noi­tuk­sen osal­ta tilan­ne on eri. Suu­ri osa Suo­men pel­lois­ta ei tar­vit­se fos­fo­ri­lan­noi­tus­ta täl­lä het­kel­lä lain­kaan. Kar­jan­lan­nan muka­na fos­fo­ria tulee joka tapauk­ses­sa lisää eli lan­ta tuli­si ohja­ta pel­loil­le mis­sä maan fos­fo­ri­lu­vut ovat alhai­sia. Ne eivät vain satu sijait­se­maan yleen­sä sen kar­ja­ti­lan välit­tö­mäs­sä lähei­syy­des­sä. Se mitä yri­tän sanoa on, että jos kar­ja­ti­lat oli­si­vat sijoit­tu­neet tasai­ses­ti sin­ne mis­sä pel­lot sijait­se­vat, oli­si lan­nan opti­maa­li­nen levit­tä­mi­nen pel­loil­le mis­sä sitä eni­ten tar­vi­taan helpompaa.

    Vie­lä ulko­mai­den tehok­kaam­mas­ta tuo­tan­nos­ta. Kes­ki-Euroo­pas­sa vil­ja­sa­dot ovat suu­rem­pia. Vas­taa­vas­ti käy­te­tään suu­rem­pia lan­noi­te­mää­riä ja typen val­mis­tus on hyvin ener­gi­aa vie­vä pro­ses­si. Myös tor­jun­ta-aine­ruis­ku­tuk­sia on monin­ker­tai­nen mää­rä. Esim. vil­jal­la saa­te­taan rui­kut­taa yli 10 ker­taa kesäs­sä kun Suo­mes­sa vas­taa­vas­ti 1–3 ruis­ku­tus­ta riittää.

  110. Lii­an vanha:“Luonnollinen gee­ni­ma­ni­pu­laa­tio on parem­pi, ettei se tuo­ta kovin­kaan mul­lis­ta­via muun­nok­sia vaan muun­nos on aina vähäinen.
    Eikä luon­nol­li­ses­sa mani­pu­laa­tios­sa kos­kaan ris­tey­te­tä lajeja.”

    Mitä on luon­nol­li­nen gee­ni­ma­ni­pu­laa­tio? Siis sitä­kö, mitä luon­nos­sa itses­tään tapah­tuu mutaa­tioi­den ja luon­non­va­lin­nan kaut­ta? No, tämän lisäk­si­hän ihmi­nen on har­ras­ta­nut omiin pää­mää­riin­sä täh­tää­vää jalos­tus­ta jo vuo­si­sa­to­ja. Nykyi­nen mais­si tai veh­nä on aika lail­la eri­lai­nen kuin se nii­den alku­pe­räi­nen vil­lis­ti luon­nos­sa kas­va­va muo­to. Mikä täs­sä on hyväk­syt­tä­väm­pää kuin GM:ssä eten­kin, kun se tapah­tuu pal­jon umpi­mäh­käi­sem­min ja suunnittelemattomammin? 

    Mitä tuo­hon lajien ris­tey­tyk­seen tulee, niin tämän nyt vel­lo­van sikainfluens­san koh­dal­la on puhut­tu juu­ri sias­sa ole­van fluns­sa­vi­ruk­sen ja ihmi­ses­sä ole­van fluns­sa­vi­ruk­sen ris­tey­tyk­ses­tä. Tämä kaik­ki on tapah­tu­nut ihan luon­nol­li­ses­ti ja aina­kin minus­ta se on pal­jon suu­rem­pi uhka ihmis­kun­nan ter­vey­del­le kuin joku GM tomaat­ti, joka kes­tää parem­min kui­vuut­ta kuin taval­li­nen tomaatti.

  111. Se, että jokin on epä­to­den­nä­köis­tä on vain mate­maat­ti­nen mää­ri­tel­mä eikä se sul­je pois sitä mah­dol­li­suut­ta, että jokin tapahtuu.
    Epä­to­den­nä­köi­nen tar­koit­taa oikeas­ti, että tapah­tu­ma on mah­dol­li­nen, mut­ta ei tapah­du usein.

    Mitaan tule­vai­suu­den tapah­tu­maa ei pys­ty­ta 100% var­muu­del­la sul­ke­maan pois tai ennus­ta­maan. Kyse on aina toden­na­koi­syyk­sis­ta ja nii­den arvioin­nis­ta par­haan mah­dol­li­sen tie­don perus­teel­la. Tama kos­kee kaik­kea inhi­mil­lis­ta toi­min­taa. Jokai­nen ihmi­nen tekee pai­vit­tain monia asioi­ta, jois­sa on mm. ole­mas­sa pie­ni tapa­tur­mai­sen kuo­le­man mahdollisuus. 

    Luon­nol­li­nen gee­ni­ma­ni­pu­laa­tio on parem­pi, ettei se tuo­ta kovin­kaan mul­lis­ta­via muun­nok­sia vaan muun­nos on aina vähäinen.

    Luon­nol­li­nen gee­ni­ma­ni­pu­laa­tio tuot­taa suu­ren jou­kon sat­tu­man­va­rai­sia mutaa­tioi­ta. Toi­vot­tu­jen uusien omi­nai­suuk­sien muka­na tulee aina suu­ri jouk­ko mui­ta geneet­ti­sia muu­tok­sia, joi­den laa­dus­ta tai vai­ku­tuk­sis­ta jalos­ta­jal­la ei ole mitaan tietoa.

  112. Kun ilmas­to läm­pe­nee ja kui­vuusa­luu­eet lisään­ty­vät, ruu­as­ta tulee vie­lä huu­ta­va pula. Väli­me­re­na­lue, Austra­lia ja osa USAa aina­kin ovat lii­pa­si­mel­la. Osaa maa­pal­lon vil­ja-aitois­ta uhkaa kuihtuminen.

    Suo­men ei mis­sään tapauk­ses­sa kan­na­ta antaa oman ruo­an­saan­nin valua ete­län mail­le. Maan ravin­non­tuo­tan­to pitää säi­lyt­tää isku­ky­kyi­se­na laa­jal­la rintamalla.

  113. Ja ettei ainoas­taan asian vie­res­tä kir­joi­te­ta niin olen aivan samaa miel­tä kir­joit­ta­jan kans­sa, että mai­to­ti­lo­jen yli­tuo­tan­non tuke­mi­nen on jär­je­tön­tä. Nykyi­nen maa­ta­lous­po­li­tiik­ka on kan­nus­ta­nut inves­toi­maan isoi­hin yksi­köi­hin ja pie­net tilat ovat jään­neet avus­tus­ten ulko­puo­lel­le koko­naan. Eilen tai­si olla uuti­sis­sa, että Tor­nioon suun­ni­tel­laan 1000 lyp­sy­leh­män navet­taa. Muis­te­len myös , että kun eri mai­to­ti­lo­jen kan­nat­ta­vuut­ta oli tut­kit­tu niin kan­nat­ta­vi­mi­pia oli mel­ko pie­net tilat. Ei suu­ret tulot vaan pie­net menot…

  114. Osmo: “Kas­vin­ja­los­tus sisäl­tää aina ris­ke­jä. Minä en ole kui­ten­kaan kos­kaan ymmär­tä­nyt, miten suun­ni­tel­tu gee­ni­muun­te­lu oli­si ris­ki­pi­toi­sem­paa kuin satun­nai­nen, jol­lai­sia tuo­te­taan esi­mer­kik­si sie­me­niä sätei­lyt­tä­mäl­lä ja kat­so­mal­la, syn­tyi­kö näin jotain aiem­paa parempaa.”

    Mitä enem­män mah­dol­li­suuk­sia toi­mia tar­koi­tus­ha­kui­ses­ti, sitä enem­män ris­ke­jä, kun ihmi­set ovat pui­kois­sa ja raha kan­nus­ti­me­na. En tar­koi­ta, että gee­ni­muun­te­lua oli­si vas­tus­tet­ta­va tai estet­tä­vä, vaan että ris­ke­jä oli­si hyvä pyr­kiä tun­nis­ta­maan ja pahim­pien uhka­ku­vien toteu­tu­mis­ta ennal­taeh­käi­se­mään. Yhdys­val­lois­sa sii­nä ei onnis­tut­tu ajois­sa, ja sik­si Mon­san­to voi rie­hua vapaa­na levit­täen syö­pä­ris­kiä lisää­vää tor­jun­ta-ainet­taan ja sil­le immuu­ne­ja kas­vi­la­jik­kei­taan ympä­ri maa­il­maa, ja käyt­täy­tyä kuin se omis­tai­si muun­te­le­man­sa lajik­keet. Siis kor­vauk­sia peri­tään kai­kil­ta, joi­den pel­loil­ta näi­tä lajik­kei­ta löy­tyy, sen sijaan että perin­tei­seen tyy­liin vain myy­täi­siin siemeniä.

    Joten­kin hom­ma tuo ikä­väs­ti mie­leen nyky­ään infor­maa­tio­tek­no­lo­gian pii­ris­sä käy­tä­vät IPR- ja patent­ti­kiis­tat, joi­den tar­koi­tuk­se­na on haa­lia fir­moil­le lisää rahaa tai mark­ki­nao­suut­ta, mut­ta jois­ta tun­tuu ole­van kulut­ta­jal­le lähin­nä hait­taa. En osaa pitää kas­vi­la­jik­kei­den­kin alis­ta­mis­ta teki­jä­noi­keus­käy­tän­nöil­le kovin­kaan suotavana.

  115. Sel­lai­nen lisays tuo­hon edel­li­seen, etta tuo ter­mi ‘luon­nol­li­nen gee­ni­ma­ni­pu­laa­tio’ on kyl­la aika har­haan­joh­ta­va. Esim. satei­lyt­ta­mal­la aiheu­te­tut sat­tu­man­va­rai­set mutaa­tiot eivat ole minus­ta sen luon­nol­li­sem­pia kuin moder­nin gee­ni­tek­no­lo­gian kei­noin teh­ty koh­den­net­tu geenimuokkaus.

  116. Mon­san­to on yksioi­koi­se­ti pis­tä­nyt saas­tu­nen pel­lon omis­ta­jan mak­sa­maan ja USA:n lain­sää­dän­tö mah­dol­lis­taa sen.

    Itse asias­sa, yllä­tys yllä­tys, ei se ihan noin men­nyt, vaan tapaus oli pal­jon monimutkaisempi:

    http://en.wikipedia.org/wiki/Monsanto_Canada_Inc._v._Schmeiser

    Eli siis se mis­tä vil­je­li­jää syy­tet­tiin ja lopul­ta tuo­mit­tiin ei ollut se, että hän antoi mah­dol­li­ses­ti itsek­seen levin­neen GMO-mais­sin kas­vaa pel­lol­laan, vaan että hän sel­väs­ti tie­toi­se­na sii­tä että mis­tä tava­ras­ta oli kyse (teh­ty­ään siis kokei­ta hyön­teis­myr­kyl­lä) kerä­si sie­me­net tal­teen ja istut­ti ne seu­raa­va­na vuon­na. Lisäk­si tämä tapah­tui Kana­das­sa (ei USA:ssa) ja Sch­mei­ser sai tuo­mion mut­ta ei ran­gais­tus­ta tai vahin­gon­kor­vauk­sia maksettavakseen.

    Osmol­le: Ero gee­ni­tek­no­lo­gian ja perin­tei­sen kas­vin­ja­los­tuk­sen ris­keis­sä on se, että gee­ni­tek­no­lo­gia nopeut­taa pro­ses­se­ja huo­mat­ta­vas­ti. Aiem­min oli enem­män aikaa havai­ta ongel­mat. Voi olla, että ris­kit bio­di­ver­si­tee­til­le ja ihmis­ten ter­vey­del­le eivät ole mer­kit­tä­viä, mut­ta vii­saam­paa oli­si sel­vit­tää se kokein val­vo­tuis­sa olois­sa eikä koko eko­sys­tee­min ja väes­tön tasolla.

    Gee­ni­tek­no­lo­gia ei ole todel­la­kaan se ilmes­tys­kir­jan peto, jol­lai­se­na se usein esi­te­tään, mut­ta ei sekään ole mie­les­tä­ni hyvä asia, että väi­te­tään että mitään ris­ke­jä ei voi olla ja vain type­rä homeo­pa­tia-ener­gia­kris­tal­li-fengs­hui-hip­pi väit­tää toi­sin. 50-luvul­la aja­tel­tiin samoin eri­lai­sis­ta teol­li­suus­ke­mi­kaa­leis­ta, asbes­ti esi­mer­kik­si oli käte­vä eris­te, lyi­jy erin­omai­nen voi­te­luai­ne ja DDT:llä hävi­tet­täi­siin mala­ria maa­il­mas­ta. Minus­ta jotain voi­daan oppia tuon naii­vin opti­mis­min ikä­vis­tä seurauksista. 

    Uskon, että gee­ni­tek­no­lo­gial­la on mer­kit­tä­vä roo­li ruu­an­tuo­tan­non tule­vai­suu­des­sa, mut­ta täl­lä ker­taa voi­tai­siin yrit­tää ede­tä vähän rau­hal­li­sem­min niin ehkä sel­vit­täi­siin vähän vähem­mil­lä vau­rioil­la ympä­ris­töl­le ja terveydelle.

  117. Kas­vin­ja­los­tus sisäl­tää aina ris­ke­jä. Minä en ole kui­ten­kaan kos­kaan ymmär­tä­nyt, miten suun­ni­tel­tu gee­ni­muun­te­lu oli­si ris­ki­pi­toi­sem­paa kuin satun­nai­nen, jol­lai­sia tuo­te­taan esi­mer­kik­si sie­me­niä sätei­lyt­tä­mäl­lä ja kat­so­mal­la, syn­tyi­kö näin jotain aiem­paa parempaa.”

    Yksi mie­les­tä­ni kiin­nos­ta­va ryh­mit­ty­mä ajaa sel­lais­ta kuin cis­ge­ne­tiik­ka, ei har­main­ta aavis­tus­ta­kaan mitä tuo on suo­mek­si. Idea­na siis se että muok­kaus rajoi­te­taan sel­lai­siin muu­tok­siin peri­mäs­sä jot­ka peri­aat­tees­sa voi­si­vat tapah­tua luon­nol­li­ses­ti­kin, eli käy­te­tään vain suku­lais­kas­ve­ja. Peri­aat­tees­sa täy­sin sama asia kuin perin­tei­nen kas­vin­ja­los­tua, ilman sätei­ly­tys­tä, mut­ta huo­mat­ta­vas­ti nopeam­paa ja ohjatumpaa.

    Kts. http://www.cisgenesis.com
    Rau­ta­lan­ka­ku­va: http://en.wikipedia.org/wiki/Cisgenesis

  118. Vali­tet­ta­vas­ti USA:lla on täs­sä asias­sa pal­jon sanan­val­taa ja mui­den mai­den kan­sal­lis­ten lain­sää­dän­tö­jen on alis­tut­ta­va sii­hen, kos­ka muu­ten seu­raa kaupparajoituksia”
    “Lisäk­si tämä tapah­tui Kana­das­sa (ei USA:ssa) ja Sch­mei­ser sai tuo­mion mut­ta ei ran­gais­tus­ta tai vahin­gon­kor­vauk­sia maksettavakseen.”

    Kuten tote­sin , yksi­noi­keus johon­kin joh­taa myös poliit­ti­seen val­taan eli USA voi vai­kut­taa Kan­dan lainsäädäntöön

  119. tpyy­luo­ma:
    Yksi mie­les­tä­ni kiin­nos­ta­va ryh­mit­ty­mä ajaa sel­lais­ta kuin cis­ge­ne­tiik­ka, ei har­main­ta aavis­tus­ta­kaan mitä tuo on suo­mek­si. Idea­na siis se että muok­kaus rajoi­te­taan sel­lai­siin muu­tok­siin peri­mäs­sä jot­ka peri­aat­tees­sa voi­si­vat tapah­tua luon­nol­li­ses­ti­kin, eli käy­te­tään vain sukulaiskasveja.

    Tama on erit­tain kan­na­tet­ta­va aloi­te! Sen lisak­si, etta gee­ne­ja siir­re­taan lahi­su­ku­lais­ta, kas­vin omien gee­nien saa­te­lyyn voi­daan vai­kut­taa. Yksi­lon omi­nai­suuk­siin vai­kut­taa nimit­tain pait­si se, mita gee­ne­ja sil­la on myos se, kuin­ka aktii­vi­ses­ti nii­ta ilmen­ne­taan. Kas­vin omien gee­nien yli- tai ali-ilmen­ta­mi­nen tulee tar­joa­maan lahi­tu­le­vai­suu­des­sa pal­jon­kin mah­dol­li­suuk­sia suun­ni­tel­mal­li­seen kas­vin­ja­los­tuk­seen. Nama ovat luon­teel­taan sel­lai­sia muu­tok­sia, jot­ka toden­na­koi­ses­ti ovat useim­pien perin­tei­sel­la jalos­tuk­sel­la saa­vu­tet­tu­jen muu­tos­ten taus­tal­la. Edes kaik­kein pes­si­mis­ti­sim­pien kau­hus­ke­naa­rioi­den perus­teel­la taman tyyp­pis­ta gee­ni­tek­no­lo­gi­aa ei voi­da pitaa ris­kialt­tiim­pi­na kuin perin­teis­ta jalos­tus­ta. Oli­si erin­omai­nen aja­tus, etta tal­lais­ten cis­ge­neet­tis­ten kas­vien lupa­kay­tan­toa lie­ven­net­tai­siin sel­vas­ti. Se antai­si pie­nem­mil­le yri­tyk­sil­le ja jul­ki­sil­le yksi­koil­le huo­mat­ta­vas­ti parem­mat toi­min­ta­mah­dol­li­suu­det, kun ras­kas ja kal­lis lupa­kay­tan­to ei oli­si pul­lon­kau­la­na. Se toden­na­koi­ses­ti lie­ven­tai­si sel­vas­ti sita ris­kia, etta ravin­non­tuo­tan­non imma­te­ri­aa­lioi­keu­det paa­ty­vat har­vo­jen suu­ry­ri­tys­ten haltuun.

  120. Lii­an vanha:“Eikä luon­nol­li­ses­sa mani­pu­laa­tios­sa kos­kaan ris­tey­te­tä lajeja.”

    Kos­ka laji­puh­taus on arvo sinän­sä? Kai oot samaa miel­tä rotu­jen risteytyksestä? 😉

  121. Kos­ka laji­puh­taus on arvo sinän­sä? Kai oot samaa miel­tä rotu­jen risteytyksestä? ”

    kaik­ki ihmi­set ovat samaa lajia , rotua ei voi pää­tel­lä tois­tai­sek­si edes geeneistä

  122. Kes­kus­te­lu on jo eden­nyt muu­al­le­kin, mut­ta kor­jaan­pa kui­ten­kin muu­ta­mia alus­sa esi­tet­ty­jä vir­heel­li­siä luku­ja, jot­ka pomp­pa­si n. minuu­tin net­tiet­si­mi­sel­lä esiin:

    Esko nie­mi (24.7 klo 16.14) kom­men­toi “maa­ta­lous­yrit­tä­jä­ko­ti­ta­lou­den kes­ki­mää­räi­nen käy­tet­tä­vis­sä ole­va medi­aa­ni­tu­lo oli 50 350 euroa”.
    Ei pidä paik­kaan­sa, vaan menee tilas­to­kes­kuk­sen mukaan näin:
    — yrit­tä­jät (ei maat.) kes­kiar­vo n.26000€, medi­aa­ni n.40000€.
    — ylem­mät toi­mi­hen­ki­löt ka. n34000€, medi n30000€.
    — Maa­ta­lous­yrit­tä­jät ka. n29500€, medi n26000€.
    — työn­te­ki­jät ka. n23000€, medi n22000€. Jne…

    Esko Nie­mi (24.7 klo 18.08) kir­joit­ti: “oma­va­rai­suusas­tei­ta vuon­na 2006 joil­le­kin perus­e­lin­tar­vik­keil­le pro­sent­tei­na seu­raa­vas­ti: lihat 105, kanan­mu­nat 116, mai­to 105, mai­dos­ta jalos­tet­tu ras­va 128, ja lei­pä­vil­ja 96”.
    Tosi van­haa tie­toa, 2008 tie­dot: nau­dan­li­ha 85, sii­pi­kar­jan­li­ha 103, sian­li­ha 116, kana­mu­na 117, mai­to 101, lei­pä­vil­ja 114. Las­kusuun­nas­sa pää­osin, pait­si vil­ja sahaa vuo­sis­ta riippuen.

    Samu­li Saa­rel­mal­le (24.7 klo 18.21) kom­ment­ti: Ruu­an (varmuus)varastointi pidem­pään on yllät­tä­vän vai­kea­ta, kokei­le jos­kus koto­na, mut­ta ei var­maan kan­na­ta syö­dä sitä sit­ten enää!

    Lee­nal­le (24.7 klo 18.22) kom­ment­ti: krii­si­ti­lan­teen polt­toai­nees­ta, maa­ti­loil­la on omat polt­toai­ne­säi­liöt, usein isot eli voi vuo­den­kin tar­ve löy­tyä ellei satu ole­maan juu­ri tyh­jä­nä krii­sin alkaes­sa. Val­tio voi myös toi­mit­taa tod­näk. tar­vit­taes­sa toi­mit­taa sää­del­lys­ti meno­vet­tä tar­pei­siin. Ehkä Lee­nal­ta­kin herui­si pul­lol­li­nen ryp­siöl­jyä, jos saa sitä vas­taan vaik­ka ruokaa.

    Net­to­ve­roas­te (24.7 klo 19.52) kirjoitti:“Viljelijän työ­päi­vä on lyhyt, MTT:n mukaan mai­to­ti­lal­la 4–5 h/pv ras­kaim­mal­la tuo­tan­to­suun­nal­la eli maitotiloilla”

    Ei pidä paik­kaan­sa, tilas­to­kes­kuk­sen tie­dois­sa lyp­sy­kar­ja­ti­lal­la teh­dään 4140 työ­tun­tia vuo­des­sa töi­tä (ei nyt las­ke­ta yksi­näis­ten vil­je­li­jöi­den tai tilan ulko­puo­lel­la töis­sä käy­vien pien­ti­lo­jen vai­ku­tus­ta vaan) ote­taan raa­kas­ti tuos­ta luku ja jae­taan vuo­den päi­vien luku­mää­räl­lä (mii­nus vii­kon­lo­put, kun meil­lä­kin vapaat). 262 arki­päi­vää vuo­des­sa, jois­ta 220 on Suo­mes­sa ylei­ses­ti työ­päi­viä ja ole­te­taan kak­si hen­ki­löä: 4140/220/2 = 9,4 tun­tia päivässä.

    Niin ja suku­pol­ven­vaih­dok­sen tuet ne menee kau­pun­ki­lai­sil­le eli muil­le lapsille.
    Perin­tö­ve­roa en muu­ten­kaan ihan täy­sin hyväk­sy kenel­le­kään kau­pun­gis­sa­kaan. Sii­nä­hän jokai­nen suku­pol­vi jou­tuu aloit­ta­maan aina­kin lähes täy­sin alus­ta, kun isol­la kädel­lä vero­te­taan yhteis­kun­nal­le joka antaa sitä pois riip­pu­mat­ta kuin­ka kauan/runsaasti/hyvin lap­sia edel­tä­vät suku­pol­vet ovat yhteis­kun­taa rakentaneet.
    Työn­te­ki­jän lap­si aloit­taa tasan samas­ta nol­las­ta kuin vaik­ka ulko­mail­ta muut­ta­nut, vain ulko­mail­la asu­va suku hyö­tyy omai­suut­taan kas­vat­taen ja vält­tyes­sään verotukselta.
    Vai pysyy­kö yhteis­kun­nan rat­taat liik­kees­sä (työ­mies töis­sä) vain pakot­ta­mal­la suu­rim­man osan elä­mä­na­lus­sa köy­hik­si, vas­ta­pai­no­na vaan saa­daan sit­ten alhai­nen syn­ty­vyys ja onko se hyvä vai huono?

  123. kaik­ki ihmi­set ovat samaa lajia , rotua ei voi pää­tel­lä tois­tai­sek­si edes geeneistä.”

    Eikö rotu ihan mää­ri­tel­mäl­li­ses­ti tar­koi­ta sitä, että mitä kau­em­pa­na ihmi­nen geneet­ti­ses­ti on toi­ses­ta, sitä enem­män hän on eri rotua? Kyl­lä tuol­lai­nen pitäi­si ja pys­ty­tään­kin gee­neis­tä päät­te­le­mään. Sii­hen­hän perus­tuu esi­mer­kik­si ne pal­ve­lut, joi­den avul­la ihmi­nen voi sel­vit­tää oman taustansa. 

    Minus­ta Art­tu­rin kysy­mys on ihan rele­vant­ti. Jos lajien puh­tau­del­la on jokin itsei­sar­vo, niin mik­sei sama päti­si rotui­hin­kin? Tai päin­vas­toin, jos rotu­puh­taus ei ole mikään arvo, niin mik­si laji­puh­taus sit­ten olisi?

  124. Ruu­an (varmuus)varastointi pidem­pään on yllät­tä­vän vai­kea­ta, kokei­le jos­kus koto­na, mut­ta ei var­maan kan­na­ta syö­dä sitä sit­ten enää!”

    Koto­na­ni on pal­jon­kin säi­lyk­kei­tä, joi­den paras­ta ennen päi­vä on vuo­sien pääs­sä. Ja tämä siis kotio­lois­sa taval­li­sel­la keit­tiön hyl­lyl­lä. Kes­ki­te­tyis­sä varas­tois­sa voi­daan toden­nä­köi­ses­ti itse varas­to­jen olo­suh­teet teh­dä sel­lai­sik­si, että säi­ly­mi­nen on vie­lä parempaa.

    En siis täy­sin ymmär­rä, mikä on point­ti­si. Ei kai kukaan ehdot­ta­nut­kaan, että tuo­ret­ta salaat­tia yri­tet­täi­siin varmuusvarastoida. 

    Täs­tä var­muus­va­ras­toin­nis­ta sen ver­ran, että miten ihmees­sä mei­dän on tar­koi­tus sel­vi­tä jos­tain syys­kuus­ta seu­raa­vaan syys­kuu­hun esim. lei­pä­vil­jan koh­dal­la, jos varas­toin­ti on muka niin vai­ke­aa? Tuol­la välil­lä­hän eivät Suo­men pel­lot tuo­ta jyvän jyvää. 

    Jos taas sit­ten puhu­taan pidem­mis­tä ajois­ta (sano­taan vaik­ka 5 vuo­des­ta), niin miten vai­ke­aa maa­ta­lout­ta oli­si pan­na pys­tyyn uudes­taan, jos se on lak­kau­tet­tu? Kyse­hän ei ole mis­tään high-tech tou­hus­ta, joten ei uskoi­si sen tie­to­tai­don mihin­kään katoa­van. Jos siis jou­dut­tai­siin vuo­si­kau­pal­la ole­maan saar­ros­sa, niin luu­li­si, että ne met­sit­ty­mään jäte­tyt pel­lot voi­si uudes­taan rai­va­ta ruu­an­tuo­tan­nol­le. Tuol­lai­seen met­sis­tä pel­lon teke­mi­seen se kas­ki­vil­je­ly aikoi­naan perus­tui muu­ten­kin. Nyky­tek­no­lo­gial­la pus­kut­rak­to­rei­neen ym. sen teke­mi­sen luu­li­si ole­van joka tapauk­ses­sa pal­jon helpompaa. 

    Tuo maa­ta­lou­den oma­va­rai­suu­den varaan las­ke­mi­nen täyt­täi­si siis vain sel­lai­sen hyvin epä­to­den­nä­köi­sen ske­naa­rion, jos­sa saar­to ensin­nä­kin kes­tää vain lyhyen aikaa (jot­ta ei ole aikaa pan­na pys­tyy vil­je­lyä), mut­ta ei lii­an lyhyt­tä (jot­ta varas­tot kui­ten­kin tyh­je­ne­vät). Lisäk­si saar­ron pitää olla mel­ko lail­la veden­pi­tä­vä (jol­lai­nen se ei ollut esim. vii­me kahi­nas­sa), jot­ta maa­han ei saa­da tuo­tua elin­tar­vik­kei­ta ulko­mail­ta. Se ei kui­ten­kaan saa vai­kut­taa esim. armei­jan varus­te­ti­lan­tee­seen, kos­ka jos armei­ja romah­tai­si ja maa sen vuok­si mie­hi­tet­täi­siin, ei niil­lä itse kas­va­te­tuil­la maa­ta­lous­tuot­teil­la teki­si mitään. Minun on lähes mah­do­ton­ta kek­siä, miten täl­lai­nen saar­tos­ke­naa­rio voi­si toteu­tua. Ja eten­kin mui­hin kan­sa­kun­nan uhkiin näh­den sen toden­nä­köi­syys on joka tapauk­ses­sa niin pie­ni, ettei se miten­kään oikeu­ta niin suur­ta vero­ra­ho­jen has­saus­ta kuin mitä nykyi­sin maa­ta­lou­teen syydetään.

  125. Poh­ti­ja: “Esko nie­mi (24.7 klo 16.14) kom­men­toi “maa­ta­lous­yrit­tä­jä­ko­ti­ta­lou­den kes­ki­mää­räi­nen käy­tet­tä­vis­sä ole­va medi­aa­ni­tu­lo oli 50 350 euroa”.
    Ei pidä paik­kaan­sa, vaan menee tilas­to­kes­kuk­sen mukaan näin:
    — yrit­tä­jät (ei maat.) kes­kiar­vo n.26000€, medi­aa­ni n.40000€.
    — ylem­mät toi­mi­hen­ki­löt ka. n34000€, medi n30000€.
    — Maa­ta­lous­yrit­tä­jät ka. n29500€, medi n26000€.
    — työn­te­ki­jät ka. n23000€, medi n22000€. Jne…”

    Esit­tä­mä­ni luvut löy­ty­vät tääl­tä, ja ne ovat edel­leen kuten esitin:

    http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=020_tjt_tau_101_fi&ti=1.+Kotitalouksien+tulot+sosioekonomisen+aseman+mukaan+1990–2007&path=../Database/StatFin/tul/tjt/&lang=3&multilang=fi

    Siel­lä ovat nyt myös vuo­den 2007 luvut, mut­ta erot eivät ole olennaisia.

    Mitä tulee oma­va­rai­suusas­tei­siin, niin point­ti­ni pätee edel­leen: luvut ovat pää­osin yli 100 %:n.

  126. Ei pidä paik­kaan­sa, tilas­to­kes­kuk­sen tie­dois­sa lyp­sy­kar­ja­ti­lal­la teh­dään 4140 työ­tun­tia vuo­des­sa töi­tä (ei nyt las­ke­ta yksi­näis­ten vil­je­li­jöi­den tai tilan ulko­puo­lel­la töis­sä käy­vien pien­ti­lo­jen vai­ku­tus­ta vaan) ote­taan raa­kas­ti tuos­ta luku ja jae­taan vuo­den päi­vien luku­mää­räl­lä (mii­nus vii­kon­lo­put, kun meil­lä­kin vapaat). 262 arki­päi­vää vuo­des­sa, jois­ta 220 on Suo­mes­sa ylei­ses­ti työ­päi­viä ja ole­te­taan kak­si hen­ki­löä: 4140/220/2 = 9,4 tun­tia päivässä.”

    Ja höpön löpön: navet­ta aamul­la ja illal­la — pari tun­tia per reis­su. Nyky­ään yhä useam­mas­sa robot­ti lyp­sää, 3–5 vuo­den kulut­tua se on jokai­ses­sa nave­tas­sa. Isän­tä ken­ties irrot­taa rehua tai nou­taa paa­lin pari päi­vä­sy­dän­nä. Tun­ti sil­loin täl­löin — ker­ta-pari viik­koon­sa — ja lop­pu­päi­vä lenail­laan Maa­seu­dun Tule­vai­suut­ta niin että kyl­je­hän sii­nä kipeytyvät.

    Joku satun­nai­nen aska­re, kuten kei­no­sie­men­tä­jän kah­vit­ta­mi­nen ja juo­ru­jen kuun­te­lu sii­hen tepas­te­lun ja hau­kot­te­lun lomaan ja välil­lä kar­me­aa vali­tus­ta, kuin maa­jus­se­ja sorretaan.

    Liha­si­ka­ti­loil­la vie­räh­tää töis­sä vie­lä vähem­män, kos­ka jokai­ses­sa on auto­maat­ti­ruok­ki­jat ja lan­ta menee riti­lään. Pai­no­voi­ma, juu nou? Jos ei har­ras­ta eläin­ten­kas­va­tus­ta, pää­see maa­jus­si lähes vuo­den läpen­sä niin vähäl­lä työl­lä ettei­pä sitä usko kukaan. Jos har­ras­taa kas­va­tus­ta, voi­han siel­lä kar­ja­suo­jas­sa step­pail­la kat­so­mas­sa kun sika tai kana nuk­kuu syö­ty­ään. Onhan se tie­ten­kin soma näky kun pik­ku­pos­suset kuor­saa­vat toi­nen toi­sen­sa päällä.

    Vain puin­ti- ja rehun­te­koai­ka­na tulee pal­kan­saa­jan työ­päi­viä tai muu­ta­ma­na kii­rei­sem­pä­nä päi­vä­nä jopa 12-tun­ti­sia joku­nen. Ja mikä vali­tus sii­tä kuullaan.

    Joo, tur­ha sit­ten väit­tää muu­ta: tie­dän erääs­tä mie­len­kiin­toi­ses­ta syys­tä tii­mal­leen, mitä maa­ta­los­sa nyky­ään teh­dään tai ei teh­dä. Ja se mitä ei teh­dä, on kova työ. Ei voi edes ver­ra­ta raken­nus­työ­hön, ei keveim­piin­kään, sil­lä tilat ovat lop­puun­sa koneistettuja.

    Tämä kova työ ja pit­kät päi­vät ovat se usko­mat­to­min myyt­ti, joka on onnis­tut­tu suo­ma­lai­sil­le syöt­tä­mään. Ihan luu­len, että maa­jus­se­ja täy­tyy nau­rat­taa se, mitä ihmi­sil­le onkaan voi­tu uskotella.

  127. Samu­li Saa­rel­ma sum­maa tuos­sa ylhääl­lä itses­tään sel­viä asioi­ta. Sii­tä huo­li­mat­ta Suo­mes­sa on, ei pel­käs­tään oma­va­rai­suus vaan, “ylio­ma­va­rai­suus” var­maan han­hen­mak­sa­pal­le­rois­ta­kin. Sen sijaan, että varas­toi­tai­siin näk­ki­lei­pää, käy­te­tään 2 000 000 000 euroa joka vuo­si “oma­va­rai­suu­teen”, vaik­ka perus­te­lun huo­maa vää­räk­si — tai on aina­kin huo­maa­vi­naan — het­ken kun miettii. 

    Jos­kus yri­tin googla­ta vas­tauk­sia tuol­lai­siin ihmet­te­lyi­hin, joi­ta Samu­li­kin esit­tää. Ei löy­ty­nyt. Voi olla, että en googlan­nut tar­peek­si ahke­ras­ti. Tai sit­ten maa­ta­lou­den huol­to­var­muus perus­tuu salai­lul­le — ja salai­lu taas joh­tui­si sii­tä, että hom­ma on juu­ri niin type­rää kuin tääl­lä on moni­kin esittänyt.

    Oli­si kiva lukea huol­to­var­muus­sel­vi­tys tms, jos­sa kävi­si ilmi, mik­si ruo­kaa, polt­toai­net­ta yms. ei varas­toi­da, niin pal­jon, että sen tur­vin voi­tai­siin rai­va­ta van­hat pel­lot käyt­töön krii­sin sat­tues­sa. (Ymmär­rän, että vil­je­ly ei ole ihan yksin­ker­tais­ta, mut­ta jos huol­to­var­muu­teen panos­tet­tai­siin täl­tä osin joku sata mil­joo­naa vuo­des­sa, kyl­lä nyt var­maan sen sadon sai­si kas­va­maan ja korjattua.)

    Sii­hen asti aion uskoa, että syy­nä on Kes­kus­tan lii­an suu­ri val­ta ja EU:n van­hen­tu­nut (lue: natio­na­lis­ti­nen) tukipolitiikka.

  128. Ymmär­rän muu­ten myös sen, että eri­lai­sil­le yhteis­kun­nal­li­sil­le poru­koil­le pitää demo­kra­tias­sa jakaa hyvää, jot­ta legi­ti­maa­tio säi­lyy (lue: ettei poruk­ka kään­tyi­si yhteis­kun­ta­vas­tai­sik­si, rupe­ai­si lak­kooon tai perä­ti kapinaan).

    Sik­si Suo­men maa­ta­lou­den tuet pitää ajaa alas pikkuhiljaa.

  129. Net­to­ve­roas­teel­le

    Käyt­tä­mä­si mtt tut­ki­mus oli kuvit­teel­li­nen tilan­ne, jos­sa työ­ai­ko­ja arvioi­tiin ei mihin­kään todel­li­seen tilo­jen käyt­tä­mään työaikaan.
    Tuot tutk­mus­ta on tie­tys­ti kiva käyt­tää oikea­na tie­to­na, jos­tain syys­tä link­ki puut­tui tutkmukseen.

    - Elä­ke­mak­su alle 11%, loput saa­daan valtiolta”

    esim. kan­sa­ne­läk­ken mak­saa val­tio kuten meri­mie­se­läk­keen samoin val­tio mak­saa yel mak­sa­nei­den­kin eläk­kei­tä ja eikä ole kuin pari päi­vää kun keva pj sanoi että kun­tien elä­ke­saa­jien elä­ke­mak­sut voi­vat siir­tyä val­tion piik­kiin, kos­ka eläk­kei­den mak­sa­jien­mää­rä nii­den saa­jiin muut­tu epäsuotuisaksi. 

    - Vil­je­jöi­den kaik­ki lomat mak­saa val­tio, kus­tan­nus yli 200 mil­joo­naa vuo­des­sa. Sama sum­ma kuin val­tio­no­suus toi­meen­tu­lo­tu­keen. Niin, vil­je­li­jäl­lä on vuo­si­lo­ma ja viik­ko­va­paat jne. jne.lomaedut. MTK:n osas­ton ym. toi­mie­li­men kokous on erik­seen mää­rät­ty loman arvoi­sek­si. Ks. Mela.fi”

    Jois­ta toi­nen puo­li on äityis­lo­ma ym. mui­ta sai­ras­tai­seen liit­ty­viä asioi­ta. Pitäi­si­kö vil­je­liän luo­pua äityis­lo­ma oikeu­des­taan ilmei­ses­ti kun sitä kovas­ti kri­ti­soit. Niin pal­kan­saa­ja voi vuo­sit­tain­osal­lis­tua 30 päi­vän ver­ran ay toi­min­taan täy­del­lä pal­kal­la siten kuin tes­sis­sä on sovit­tu. Niin mut­ta pal­kan­saa­jan edut ovat­kin toi­nen jut­tu, vaik­ka hänel­lä on mah­dol­li­suus nos­taa kelal­ta sai­ras­päi­vä­ra­haa samaan aikaan kun saa täyt­tä palkkaa.

    Maa­ti­lan mais­ta ei kos­kaa ja raken­nuk­sis­ta vain ani­har­voin mak­se­taan kiinteistöveroa”

    ton­tis­ta mak­se­taan aina ja vuo­sit­tain, raken­nuk­sis­ta mak­se­taan nii­den arvon­mu­kaan, sil­lä jos talo on sen ver­ran arvo­ton ei sii­tä­kään tar­vit­se mak­saa kiinteistöveroa.

    - Yli­tuo­tan­toa on 10–20%. Tar­vit­see­ko huol­to­var­muus sitä? Riit­täi­si­kö 70–80%, kos­ka kulu­tus sopeu­tuu krii­ses­sä alas.”

    No soke­rin­tuo­tan­toa sit­ten pitäi­si rut­kas­ti nostaa

    Alus­tuk­seen vain sen ver­ran että Suo­men nes­te­mai­don­tuo­tan­to vas­taa kuta­kuin­kin kulutusta.
    Yli­tuo­tan­to onkin juu­ri nois­sa kes­kieu­roop­pan mais­sa jon­ka vai­ku­tuk­ses­ta tän­ne dum­pa­taan tuo­ta ylituotantoa

    ja suu­rin navet­ta, 300 leh­mää on konkurssissa.

    San Ato­nil­le mik­si vain Suo­men tuet pitäi­si ajaa alas, sil­lä ei sii­tä aina­kaan suo­ma­lai­set miten­kään hyö­dy. Pelk­kä tuon­ti­ruo­ka mak­soi vuon­na 2008 yli 2 mil­jar­dia ja se ei ollut vie­lä myyn­ti hin­ta vaan se mitä sii­tä muu­al­le mak­set­tiin eikä se kat­ta­nut kuin ehkä rei­lut 20% koko kulutuksesta.

    met­sit­ty­nei­den pel­to­jen rai­vaus krii­sin sat­tues­sa, kri­sis­tä riip­puen ei ole niin yksin­ker­tais­ta kuin luulisi. 

    Esko Nie­mel­le

    ker­rot “Tilas­to­kes­kuk­sen mukaan maa­ta­lous­yrit­tä­jä­ko­ti­ta­lou­den kes­ki­mää­räi­nen käy­tet­tä­vis­sä ole­va medi­aa­ni­tu­lo oli 50 350 euroa vuon­na 2006. Käy­tet­tä­vis­sä ole­vat tulot saa­daan, kun tulois­ta, jois­sa on muka­na saa­dut tulon­siir­rot ja las­ken­nal­li­nen asun­to­tu­lo, vähen­ne­tään verot ja vas­taa­vat mak­sut. Muis­sa yrit­tä­jä­per­heis­sä käy­tet­tä­vis­sä ole­va medi­aa­ni­tu­lo oli 43 480 euroa. Kai­kis­sa pal­kan­saa­ja­ko­ti­ta­louk­sis­sa käy­tet­tä­vis­sä ole­va medi­aa­ni­tu­lo oli 38 320 euroa ja työn­te­ki­jä­per­heis­sä 33 590 euroa. Erot maa­ta­lous­per­hei­den hyväk­si oli­vat vas­taa­vas­ti 16, 31 ja 50 pro­sent­tia. Erot muut­tu­vat, jos ver­ra­taan raha­tu­lo­ja tai tulo­ja per­heen ansait­si­jaa koh­den, mut­ta joh­to­pää­tös on sama: maa­ta­lous­yrit­tä­jil­lä on kor­keat käy­tet­tä­vis­sä ole­vat tulot.”

    eli tuo tar­koit­taa että maa­ta­lous­yrit­tä­jät mak­sa­vat itse ison osan maa­ta­lous­tuis­taan verot­han mak­se­taan tulo­jen mukaan. Monet tosin kir­joit­ta­vat ettei­vät maa­jus­sit mak­sa lain­kaan vero­ja. Vain kun­nal­lis­ve­roa mak­sa­vat eivät oikeas­taan mak­sa maa­ta­lous­tu­kia lainkaan.

    Maa­ta­lous­per­heis­sä teh­dään usein muu­ta­kin kuin maa­ta­lous­työ­tä, mut­ta on otet­ta­va huo­mioon, että mer­kit­tä­vien lisä­an­sioi­den hank­ki­mi­nen ei taval­li­sel­ta työn­te­ki­jäl­tä käy­tän­nös­sä onnistu.”

    Onko vää­rin teh­dä muu­ta­kin työ­tä viljelyä?

    Onnis­tuu kyl­lä jos halua on, se on itses­tä kiin­ni ja sii­tä halu­aa­ko olla kai­ket päi­vät töis­sä vai­ko ei

  130. Onko vää­rin teh­dä muu­ta­kin työ­tä viljelyä?

    Onnis­tuu kyl­lä jos halua on, se on itses­tä kiin­ni ja sii­tä halu­aa­ko olla kai­ket päi­vät töis­sä vai­ko ei”

    Mitä Suo­mes­sa tal­vel­la vil­jel­lään ?? Tut­ta­val­la­ni on Tuusu­las­sa 50 heh­taa­ria vil­jel­tä­vää ja hänen työ­vuo­ten­sa vil­jel­mis­sä alkaa huh­ti-tou­ko­kuun vaih­tees­sa ja lop­puu syyskuussa.Siinäkin on käy­tän­nös­sä tau­ko tou­ko­kuun- elo­kuun välillä

    Pitäi­si­kö

  131. Jäi kes­ken

    Pitäi­si­kö parin kuu­kau­den työl­lä ansai­ta 12 kuu­kau­den palkka ?

  132. pez: “eli tuo tar­koit­taa että maa­ta­lous­yrit­tä­jät mak­sa­vat itse ison osan maa­ta­lous­tuis­taan verot­han mak­se­taan tulo­jen mukaan. Monet tosin kir­joit­ta­vat ettei­vät maa­jus­sit mak­sa lain­kaan vero­ja. Vain kun­nal­lis­ve­roa mak­sa­vat eivät oikeas­taan mak­sa maa­ta­lous­tu­kia lainkaan.”

    Niin, maa­ta­lous­yrit­tä­jät mak­sa­vat veron­sa itsel­leen, eikä se edes rii­tä. Muut veron­mak­sa­jat mak­sa­vat yhtei­seen kas­saan, jos­ta mak­se­taan maa­ta­lous­tu­kia ja kaik­ki muut val­tion menot.

    Onko vää­rin teh­dä muu­ta­kin työ­tä viljelyä?

    Onnis­tuu kyl­lä jos halua on, se on itses­tä kiin­ni ja sii­tä halu­aa­ko olla kai­ket päi­vät töis­sä vai­ko ei”

    Ei tie­ten­kään ole vää­rin teh­dä muu­ta työ­tä kuin vil­je­lyä, päin vas­toin. Taval­li­nen työn­te­ki­jä vaan ei enää jak­sa työ­päi­vän­sä jäl­keen ja vii­kon­lop­pui­sin hank­kia lisä­an­sioi­ta. Maa­ta­lous­yrit­tä­jil­lä aikaa tun­tuu riit­tä­vän, kuten Net­to­ve­roas­te aiem­min selos­ti. On mie­les­tä­ni epä­oi­keu­den­mu­kais­ta ja jär­je­tön­tä, että tuet ovat niin kor­kei­ta, että maa­ta­lous­yrit­tä­jä­ko­ti­ta­lou­det tule­vat noin pal­jon parem­min toi­meen kuin taval­li­set työntekijäperheet.

  133. esim. kan­sa­ne­läk­ken mak­saa val­tio kuten meri­mie­se­läk­keen samoin val­tio mak­saa yel mak­sa­nei­den­kin eläk­kei­tä ja eikä ole kuin pari päi­vää kun keva pj sanoi että kun­tien elä­ke­saa­jien elä­ke­mak­sut voi­vat siir­tyä val­tion piik­kiin, kos­ka eläk­kei­den mak­sa­jien­mää­rä nii­den saa­jiin muut­tu epäsuotuisaksi.”

    Joo mut­ta val­tio­han ei mak­sa Yel­le­jä ja työ­eläk­kei­tä. Vil­je­li­jän eläk­keet hoi­taa yli puo­lek­si val­tio. Mak­su­pro­sent­ti on n. 11 kun muil­la n. 20. Sii­tä vil­je­li­jän omas­ta puo­lik­kaas­ta­kin huo­leh­tii val­tio toi­sen kaut­ta puo­let: vil­je­li­jän tulot kun koos­tu­vat puo­lek­si tuista.

    Lomis­ta se, että val­tio­han ne MTK:n kokous­lo­mat ja muut kolo­tuk­set ja lup­poi­lut mak­saa. Se ei muu­tu mik­si­kään. Vil­je­li­jä on tuol­ta­kin osin vir­ka­mie­hen asemassa.

    Eli lomis­ta, eläk­keis­tä ja ansio­ta­sos­ta sekä tuot­tei­den mene­kis­tä huo­leh­tii val­tio. Eri­kois­ta yrit­tä­jyyt­tä vai onko vil­je­ly yrit­tä­jyyt­tä lain­kaan. Vai ainoa elä­vä ver­sio Unka­rin Janos Kada­rin ajan gulassikommunismista? 

    Mitä kepu­lais­ten haluun kaa­pa­ta eläk­keet val­tion piik­kiin tulee, sii­nä ei ole mitään uut­ta. Edel­li­sen ker­ran se teh­tiin 1956, kun kes­kus­ta kaap­pa­si sii­hen asti mak­se­tut työ­läis­ten elä­ke­ra­hat bub­jet­tiin ja hävit­ti ne. Sit­ten kes­kus­ta jar­rut­ti työ­elä­keyh­töi­den syn­tyä vuo­teen 1961, jol­loin se saa­tiin aikaan Miettusen(kesk.) ohi edus­kun­nan lakialoitteella.

    Kes­kus­ta on Vesa Vih­riä­län joh­dol­la yrit­tä­nyt kaa­pa­ta elä­ke­va­rat 2006. Ei onnis­tu­nut enää. Asias­ta ker­ro­taan mie­len­kiin­toi­ses­ti tässä:

    http://www.demari.fi/content/view/4558/319/

    Käyt­tä­mä­si mtt tut­ki­mus oli kuvit­teel­li­nen tilan­ne, jos­sa työ­ai­ko­ja arvioi­tiin ei mihin­kään todel­li­seen tilo­jen käyt­tä­mään työaikaan.”

    Jaa. No mitäs sanot käyt­tä­mis­tä­ni käy­tän­nön esi­mer­keis­tä? Älä ahistu.

    ton­tis­ta mak­se­taan aina ja vuo­sit­tain, raken­nuk­sis­ta mak­se­taan nii­den arvonmukaan, ”

    Pel­los­ta ja met­sis­tä ei. Raken­nuk­sis­ta ei arvon mukaan vaan pois­ta­mat­to­mas­ta osasta.

    No soke­rin­tuo­tan­toa sit­ten pitäi­si rut­kas­ti nostaa”

    Tyy­pil­lis­tä kes­kus­ta­lais­ta ven­koi­lua. Tosia­sia on, että soke­rin­vil­je­ly ei ole kan­nat­taa­vaa hyvin pie­nen saan­non vuok­si ja se pitäi­si, jos jär­ke­viä oltai­siin, lopet­taa kokonaan.

  134. pez:“San Ato­nil­le mik­si vain Suo­men tuet pitäi­si ajaa alas, sil­lä ei sii­tä aina­kaan suo­ma­lai­set miten­kään hyö­dy. Pelk­kä tuon­ti­ruo­ka mak­soi vuon­na 2008 yli 2 mil­jar­dia ja se ei ollut vie­lä myyn­ti hin­ta vaan se mitä sii­tä muu­al­le mak­set­tiin eikä se kat­ta­nut kuin ehkä rei­lut 20% koko kulutuksesta.

    Ensin­nä­kin, mikä­hän on läh­tee­si näil­le tie­doil­le. Toi­sek­si, Suo­men maa­ta­lous ei joi­tain vähäi­siä poik­keuk­sia lukuu­not­ta­mat­ta tuo­ta lain­kaan lisä­ar­voa. Tämä tar­koit­taa sitä, että tuot­tei­den myyn­ti­hin­ta ei kata sii­hen men­nei­den konei­den, polt­toai­nei­den, lan­noit­tei­den jne. kus­tan­nuk­sia saa­ti, että mak­sai­si vil­je­li­jäl­le palk­kaa. Sen­hän vuok­si meil­lä juu­ri nii­tä maa­ta­lous­tu­kiai­sia onkin, että “tuo­tan­to” on oikeas­ti puu­has­te­lua, jos­sa tuot­teet mark­ki­na­hin­noil­la myy­täes­sä ei tule mitään lisä­ar­voa, jos­ta sil­le vil­je­li­jäl­le sai­si pal­kan maksettua! 

    Jos siis maa­ta­lous­tuo­tan­to lope­tet­tai­siin, voi­sim­me käyt­tää ne rahat, jot­ka nyt mene­vät lan­noit­tei­den, polt­toai­nei­den ja maa­ta­lous­ko­nei­den osta­mi­seen, ruu­an osta­mi­seen ja suu­rel­ta osin sai­sim­me vähin­tään saman ver­ran kuin, mitä sen koti­mai­sen tuo­tan­non arvo nyt on. Mut­ta täs­sä ei vie­lä kaik­ki. Maa­jus­sit voi­si­vat siir­tyä johon­kin oikeas­ti lisä­ar­voa tuot­ta­vaan työ­hön, joka tie­ten­kin lisäi­si kan­sa­kun­nan hyvinvointia. 

    Ja jos vie­lä EU pois­tai­si tuon­ti­tul­lit, jot­ka nyt estä­vät kehi­tys­mai­den tuot­tei­den tuloa mark­ki­noil­le, ne tuon­ti­hin­nat las­ki­si­vat vie­lä nykyisestä. 

    met­sit­ty­nei­den pel­to­jen rai­vaus krii­sin sat­tues­sa, kri­sis­tä riip­puen ei ole niin yksin­ker­tais­ta kuin luulisi. ”

    No, mikä sii­nä on niin vai­ke­aa? Miten ihmees­sä se oli mah­dol­lis­ta niil­le esi-isil­lem­me pää­osin pel­käl­lä ihmis­työ­voi­mal­la ja perin­ne­tie­dol­la, mut­ta ei onnis­tui­si meil­tä har­ves­te­reil­lä ja pus­kut­rak­to­reil­la yhdis­tet­ty­nä par­haa­seen tie­teel­li­seen tie­toon maan­vil­je­lys­tä? Täys­saar­ron sat­tues­sa yli­mää­räis­tä työ­voi­maa­kin oli­si yllin kyl­lin tar­jol­la, kos­ka kaik­ki vien­ti­teol­li­suu­des­sa ole­vat muut­tui­si­vat tuos­sa tilan­tees­sa täy­sin toimettomiksi.

  135. Ei tie­ten­kään ole vää­rin teh­dä muu­ta työ­tä kuin vil­je­lyä, päin vastoin.”

    On se mer­kil­lis­tä: ensin vil­je­li­jä tekee sano­jen­sa mukaan 9,5 h/265 tilal­la ja sit­ten vie­lä hoi­taa toi­sen työn.

    Pak­ko­han se on, kos­ka vil­je­li­jän työs­tä jäi MTT:n mukaan tämä kouraan:

    Kun yrit­tä­jä­tu­los­ta vähen­ne­tään oman pää­oman kor­ko­vaa­ti­mus, saa­daan työ­an­siok­si 5 350 euroa vuo­des­sa. Kun se jae­taan vuo­sit­tai­sel­la työ­tun­ti­mää­räl­lä, saa­daan pal­kan­saa­jien tun­tian­sioi­hin ver­tai­lu­kel­poi­nen käsi­te, työ­tun­tian­sio, joka oli maa­ta­lou­des­sa 2,0 euroa.”

    Mik­si vil­je­li­jä ei mene Mäk­kä­ril­le kadeh­ti­miin­sa palk­ka­töi­hin. Sai­si yli 8 euroa tii­mal­le, nelin­ker­tai­sen lik­san MTT:n ker­to­maan näh­den. Sai­si nel­jä jät­ti-Mas­sik­kaa yhden sijaan. Tai kah­dek­san Mer­sua kah­den sijaan nois­sa hyvis­sä hank­keis­sa. Jos teki­si Mäk­kä­ril­lä kym­men­tun­ti­sen päivän/265, Mer­su­jen jono kas­vai­si 12:een ja täyt­täi­si kone­suo­jat ja piha­maan ja näkyi­si val­ta­tiel­le ja naa­pu­riin saak­ka. Näin­hän se on kaik­kien ahke­rim­pien Mäk­kä­rin pih­vin­pais­ta­jien kohdalla…

    Vai oli­si­ko niin, että MTT:n tilas­toi­mat tulot on “tilas­toi­tu”. Ilmei­ses­ti: pel­lon arvo hinn­an­nousun jäl­keen (vaik­ka palaa­kaan ei oli­si ostet­tu ja myy­ty) on otet­tu 5%:n korol­la vähen­tä­mään tuloa. Sitä, jon­ka las­ku­pe­rus­tei­ta on muu­toin­kin syy­tä epäillä.

    Tosia­sia vil­je­li­jän työs­tä on se, että akka, lomit­ta­ja (hei­tä on val­tion palk­kaa­ma­na 6000) tai ruo­kin­ta-auto­maat­ti hoi­taa elukat.

    Isän­tä läh­tee sil­lä välin edes ker­ran viik­koon­sa kol­mek­si-vii­dek­si tun­nik­si ruis­kut­ta­maan met­sä­tien pusi­koi­ta tai lanaa­maan jotain kär­ry­pol­kua, jota ei kukaan aja. Rahat tähän har­ras­te­luun tulee tie­val­tion bud­je­tis­ta, jon­ne on pii­lo­tet­tu näi­tä maa­jus­sien har­ras­tus­palk­kio­ta. Nii­tä­hän lisät­tiin hiljan.

    Nämä tei­den­hoi­toon (eli syr­jä­tei­den kos­me­tiik­kaan) vara­tut rahat ovat olleet kes­kus­tan ja siel­tä Ant­ti Ran­ta­kan­kaan eri­tyi­ses­sä suojeluksessa.

  136. Kai­ken­lai­sia ilmai­sen ruu­an rui­kut­ta­jia tääl­lä pyö­rii. ruo­ka täy­tyi­si olla ilmais­ta, voi­voi 20 vuot­ta olen saar­nan­nut näil­le kau­pun­gin perä­ka­ma­rin lökö­housuil­le joil­la tas­kut raa­pii asfalt­tia, sais­pas maa­jus­si­kin teke­mäs­tään tuot­tees­ta saman kun muut­kin yrittäjät,eli min­kä ruu­an teke­mi­nen mak­saa eli tuo­tan­to­kus­tan­nuk­set on niin sama­hin­ta tilil­le ja tuet pois .sama peli joka maas­sa ja oli­si kiva katel­la ku nämä kiroi­lee kun on ruo­ka kal­lis­ta mai­to­lit­ra 20 euroo ja liha­ki­lo 50 euroo ei nii­tä tukia maa­jus­seil­le mak­se­ta vaan kulut­ta­jil­le että oli­si kau­pas­sa hal­paa euroruokaa

  137. Sirk­ka-Lii­sa Ant­ti­la pelot­te­lee, että jos koti­mais­ta “ruu­an” tuo­tan­toa ei tue­ta tulee 300.000 työ­tön­tä. Itse juon mie­luus­ti ruot­sa­lais­ta mai­toa, kos­ka sen likaa­mi­nen ei saas­tu­ta vesistöjämme.

    Arlan mai­to­pur­kis­sa, jos­tain syys­tä lukee, että mai­to on ulko­mais­ta, mut­ta sii­nä mai­ni­taan myös että se on val­mis­tet­tu Hämeen­lin­nas­sa. Eli yhtään työ­tön­tä elin­tar­vi­ke­työn­te­ki­jää ei ole raa­ka-aineen tuon­nin takia. 

    Ruis­lei­pä muu­ten val­mis­te­taan koko­naan ulko­mai­ses­ta rukiis­ta, mut­ta pake­tis­sa ei mai­ni­ta mitään alkuperästä. 

    Olen aivan samaa miel­tä, että elä­ke­läi­sen mil­joo­na on teho­maa­ta­lou­den 100 miljoonaa.

  138. Onpa joil­la­kin kau­nais­ta kir­joit­te­lua, ovat­ko kir­joit­ta­jat näh­neet maa­ti­laa muu­ta kuin junan tai auton ikku­nas­ta käsin.

    Jut­te­lin pit­kän tovin maa­ti­lan emän­nän kans­sa: tiloil­la todel­la­kin usko­taan, että maan­vil­je­lys ja kar­jan­hoi­to pyri­tään tap­pa­maan tule­vai­suu­den Suo­mes­ta. Kysei­sen emän­nän mukaan maa­ti­lan pitä­jä ei tun­ne enää itse­ään yrit­tä­jäk­si. Työs­tä on men­nyt teke­mi­sen ilo esi­mer­kik­si jat­ku­va­na vir­ta­na tule­vien uusien sään­nös­ten vuok­si ja sik­si, että kai­ken ylös kir­jaa­mi­seen menee koh­tuut­to­mas­ti aikaa. Kir­jaa­mi­sai­ka on pois itse työl­tä, jota kuu­lem­ma riit­täi­si vaik­ka kel­lon ympä­ri sekä edel­li­sel­le suku­pol­vel­le että työn jatkajaparille.

    Eläi­miä ei kuu­lem­ma voi hoi­taa huo­nos­ti pel­käs­tään kus­tan­nus­syis­tä. Pelk­kä eläin­lää­kä­rin pai­kal­le saa­pu­mi­nen mak­saa mal­tai­ta. Kuu­los­taa järkeenkäyvältä.

    Mut­ta mui­den kuin maan­vil­je­li­jöi­den ja kar­ja­ti­la­no­mis­ta­jien teke­mi­siä ei pan­na samal­la taval­la syy­niin. Mitä hyö­tyä yhteis­kun­nal­le on esi­mer­kik­si jat­ku­vis­ta muo­vi­kort­tien uusi­mi­sis­ta, mak­su­laiyt­teet ovat pien­kaup­piail­le koh­tuut­to­man kal­lii­ta. Tur­hia välis­tä­ve­tä­jia riittää.

    En ole kos­kaan käy­nyt maa­ta­lous­näyt­te­lys­sä, ehkä menen huo­men­na kat­sas­ta­maan ensim­mäi­sen näyt­te­ly­ni Kokkolassa.

    Kuu­le­ma­ni mukaan leh­mät naut­ti­vat näyt­te­lyis­tä, nii­den kar­vo­ja ja hän­tää föö­nä­tään ja ulko­nä­köä ehos­te­taan eri­lai­sin kei­noin. Pitä­nee men­nä tar­kas­ta­maan asianlaita.

  139. ei nii­tä tukia maa­jus­seil­le mak­se­ta vaan kulut­ta­jil­le että oli­si kau­pas­sa hal­paa euroruokaa”

    Kun panet sen 300-kiloi­sen mul­lin teu­raak­si ja nos­tat ensin heh­taa­ri­tuet, ympä­ris­tö­tuet ja son­ni­palk­kiot ym. (enim­mil­lään 800‑1000 euroa/eläin) sekä tuot­ta­ja­hin­nan sekä LSO:n pää­oman­ko­ron ja HK:n osin­got, saa­nen tul­la jos­ta­kin nos­ta­maan sen kulut­ta­jal­le lupaa­ma­si tuen, yli tuhat euroa son­nil­ta? Itse­hän et halua nii­tä tukia ja palk­kioi­ta, vaan haluat tukea kuluttajaa.

    Voin antaa tili­nu­me­ro­ni. Lai­ta minul­le vaik­ka paril­ta mul­lil­ta ja Odel­le kanssa.

  140. Vil­le Viljava:“saispas maa­jus­si­kin teke­mäs­tään tuot­tees­ta saman kun muut­kin yrittäjät,eli min­kä ruu­an teke­mi­nen maksaa ”

    Sais­pas tosi­aan. Minä tosin en sil­loin ostai­si sitä ruo­kaa suo­ma­lai­sel­ta maa­jus­sil­ta, vaan siel­tä, jos­sa se tuo­te­taan oikeas­ti sii­hen maa­il­man­mark­ki­na­hin­taan aivan kuten ostan t‑paidankin viet­na­mi­lai­sel­ta ompe­li­jal­ta enkä suo­ma­lai­sel­ta. Mik­si t‑paidan ompe­li­jal­la ei ole saman­lais­ta oikeut­ta tukiai­siin, kun muut teke­vät hänen tuot­ta­man­sa tuot­teet pal­jon hal­vem­mal­la, mut­ta maa­gi­ses­ti samal­la tavoin maa­il­man­mark­ki­noil­la kil­pai­lu­ky­vyt­tö­mäs­sä maa­ta­lou­des­sa täl­lai­siin tukiai­siin on jokin Juma­lan aset­ta­ma pyhä oikeus. 

    Jos ruu­an, eten­kin lihan hin­ta nousi­si tukiais­ten pois­ta­mi­sen joh­dos­ta, niin hyvä­hän se vain oli­si. Vih­doin­kin ihmis­ten ruu­an­ku­lu­tus­ta ohjai­si­vat mark­ki­nat (kuten ohjaa­vat kai­ken muun­kin kulu­tus­ta), eikä se, että tukiai­set sot­ke­vat asi­aa. Mut­ta kuten jo aiem­min kir­joi­tin, jos tukiais­ten lisäk­si tuon­ti­tul­lit pois­tet­tai­siin, niin toden­nä­köi­ses­ti ruu­an hin­ta ennem­min­kin las­ki­si kuin nousisi. 

    Euroo­pas­sa ruo­ka on kal­lis­ta juu­ri nii­den tul­lien vuok­si, kos­ka ne estä­vät kehi­tys­mai­ta rei­lus­ti kil­pai­le­mas­ta Euroo­pan mark­ki­noil­la. Euroo­pas­sa siis kulut­ta­jat mak­sa­vat kor­ke­aa hin­taa ja tämän pääl­le EU:n maa­ta­lous­tuot­ta­jat vie­lä dump­paa­vat maa­il­man­mark­ki­noil­le tukiai­sin vil­jel­ty­jä maa­ta­lous­tuot­tei­ta pol­ku­hin­nal­la. Tämä tar­koit­taa käy­tän­nös­sä sitä, että euroop­pa­lai­set veron­mak­sa­jat sub­ven­toi­vat muun maa­il­man syö­pöt­te­lyä samaan aikaan, kun itse mak­sa­vat ruu­as­taan tul­lien vuok­si kor­ke­aa hin­taa. Onko täs­sä mitään järkeä?

  141. Suo­mi voi­si neu­vo­tel­la EU:n jäsen­mak­sun uusik­si niin, ettei EU mak­sai­si Suo­mel­le maa­ta­lous­tu­kea. Voi olla, että sai­sim­me alen­nuk­sen täy­si­mää­räi­se­nä (paran­tui­si­vat­han täl­löin mui­den EU-mai­den maa­ta­lous­tuot­tei­den vientiedellytykset).

    Jot­tei­vät maan­ta­lou­den har­joit­ta­jat jou­tui­si koh­tuut­to­miin vai­keuk­siin, niin Suo­mi voi­si mak­saa siir­ty­mä­ajan kan­sal­lis­ta tukea kan­nus­taen etsi­mään ja siir­ty­mään talou­del­li­ses­ti tuot­ta­vaan toimintaan.

    Lop­pu­tu­le­ma­na uskon, että maa­ta­lous­maan hin­ta läh­ti­si las­kuun (ja moni maal­ta kau­pun­kiin muut­ta­nut ja tun­ne­syis­tä peri­män­sä maa­til­kun hal­lus­saan pitä­nyt akti­voi­tui­si myy­mään ennen kuin hin­ta­las­kee enem­män) ja moni nyky­ään kan­nat­ta­ma­ton tai huo­nos­ti kan­nat­ta­va toi­min­ta alkai­si kan­nat­taa (kt. ener­gia­kas­vien kas­va­tus). Osa kas­veis­ta saa Suo­men olo­suh­teis­sa oman pikan­tin makun­sa, jos­ta tääl­lä ja jopa muu­al­la ollaan(/oltaisiin mark­ki­noin­ti­sat­saus­ten jäl­keen) val­mii­ta maksamaan.

    Lisäk­si on hyvin toden­nä­köis­tä, että tule­vai­suu­des­sa lähi­tuo­tan­non ja luo­mun mer­ki­tys tulee koros­tu­maan, kun kau­pan kil­pai­lu saa­daan toi­mi­maan paremmin.

  142. Suo­mi voi­si neu­vo­tel­la EU:n jäsen­mak­sun uusik­si niin, ettei EU mak­sai­si Suo­mel­le maataloustukea.”

    Eivät EU-tuet ole se suu­rin ongel­ma, vaan koti­maas­ta mak­se­tut. Ne muo­dos­ta­vat tuis­ta aivan yli­voi­mai­sen osan, luok­kaa 70 %.

    Ei tuo­ta ole tie­ten­kään tar­vin­nut tie­tää eikä ole voi­nut­kaan, kos­ka asi­aa on pidet­ty joh­don­mu­kai­ses­ti pii­los­sa. Kes­kus­tan paris­ta on luon­nol­li­ses­ti halut­tu a) peit­tää koti­maan jät­ti­tuet, b) halut­tu syyt­tää epä­ter­ves­tä tuki­po­li­tii­kas­ta EU:ta.

    Mut­ta ennen EU-aikaa ne tuet vas­ta kovat oli­vat. eten­kin kun las­kee kulut­ta­jien hin­ta­tuen. (Ter­mi, joka tar­koit­taa kulut­ta­jan mak­sa­maa ylihintaa.)

    Tot­ta­kai oli­vat, kuos­ka kil­pai­lua ei ollut lain­kaan, sil­lä lisens­se­jä ei saa­nut — pait­si vien­tiin veron­mak­sa­jien varoin. 90-luvul­le saak­ka oli vuo­sia, että ruis­ta tuo­tiin vain 700 ton­nia, 20 auto­kuor­maa. Nyt tuo­daan moni­kym­men­ker­tai­nen mää­rä. Sitä ennen rukiit vil­jel­tiin väki­sin isol­la ja heik­ko­sa­toi­sells alal­la val­ta­vil­la lan­noi­te- ja eten­kin tuki­mää­ril­lä höystäen.

    Tai nau­ta. Muu­ta­ma has­su kon­til­li­nen koko maa­han vie­lä vuon­na 1990. Sitä ennen syö­tiin tun­ne­tun maa­il­man veto­lu­jin­ta ja vään­tö­jäy­kin­tä “här­kää”. Maa­il­man paras­ta lihaa siis mut­ta ei elin­tar­vi­ke­käy­tös­sä. Se oli koneel­la ero­tet­tu ja tal­tat­tu ja kaa­vit­tu eri­lai­sil­la asta­loil­la ja terä­aseil­la “häräs­tä” eli raa­vaas­ta, siis nahoik­si lyp­se­tyis­tä lam­paan­ko­koi­sis­ta leh­män­raa­keis­ta, joi­den tii­neh­ty­vyys tai lää­ke­ai­ne­vas­te oli kadon­nut iän myötä.

    Liha oli mar­mo­roi­tu­nut­ta vain sikä­li, että teu­ra­sau­ton kus­kin pis­kan­jäl­ki näkyi elu­kan kyl­jes­sä. Ja oli­han se mel­kein mar­mo­rin kovuis­ta­kin mut­ta menet­ti mar­mo­ril­le tyy­pil­li­sen har­maan värin­sä nitriitteillä. 

    Enpä kai­paa noi­ta aiko­ja ennen EU:ta.

  143. Kiih­ke­ää kes­kus­te­lua­pa puk­kaa. Pien­tä kom­men­toin­tia vie­lä aiheesta.

    Samu­li Saa­rel­mal­le ad hoc: Opi­taan yhdes­sä huol­to­var­muus­kes­kuk­ses­ta (http://www.huoltovarmuus.fi/toimialat/elintarvikehuolto/). Ei rii­tä pari purk­kia säi­lyk­kei­tä hal­lin nur­kas­sa, sii­nä vaik­ka yksi point­ti­ni. Esim keli­aa­ki­kon näl­kää vil­ja­ka­sa ei vie.
    Ja jos saa­daan krii­sis­sä vie­lä kato­vuo­si, niin yhden vuo­den vil­jat ei ehkä rii­tä. Ulko­mail­ta ei krii­sis­sä myy­dä, eikä oli­si niil­lä hin­noil­la varaa ostaa­kaan. Alas­ajon jäl­keen on myös vai­kea vali­ta kär­siä­kö näl­kää ja pol­kais­ta­ko var­muus­vil­jal­la uusi tuo­tan­to käyn­tiin ilman käy­tän­nön osaa­mis­ta ja tie­toa sados­ta, vai syö­dä­kö ne varas­tot. Vähän kas­vi­maa­sa­to­ta­soa parem­pi osaa­mi­nen oli­si kyl­lä hyväk­si maa­ta­lou­des­sa­kin, ei se vil­je­ly Zim­babwes­sa­kaan ole uusil­le yrit­tä­jil­le vie­lä ihan vil­ja­vuo­ria kasvattanut.
    Oma­va­rai­suus kat­taa sen­kin, että ”nor­maa­liai­ka­na” tulee äkil­li­nen saan­ti­vai­keus perus­ta­va­ras­ta ja sii­hen on sit­ten pus­ku­ria, ettei tule meil­le kulut­ta­jil­le kau­pas­sa heti itku.

    San Ato­nil­le kom­ment­ti: Näin­hän se jo menee, sanon vali­tet­ta­van nopeas­ti eikä pala­ta voi. Tark­ka varo­vai­suus muu­tok­sis­sa on olta­va, kun kyse on ruu­as­ta ja jos kokeil­tu kehi­tys­suun­ta onkin moka, niin vahin­got kalah­ta­vat kipeäs­ti. Vaan aina­han joku voi­mien­sa tun­nos­sa huu­taa ”vauh­tia, lyö­kää kovem­paa”, oli kysees­sä eläin, abu ghraib tai yrittäjä.

    Esko Nie­mel­le ad hoc: Tar­kis­tin ja löy­sin ongel­ma­si. Että mik­si tar­kas­tel­la per­he­kun­taa eikä kulu­tusyk­sik­köä koh­ti. Per­he­kun­nas­sa on kaik­kien rahat muka­na eli vaik­ka koto­na hoi­det­ta­vat elä­ke­läi­set sekä molem­pien palk­ka ja kau­pun­kiin ver­rat­taes­sa tätä vää­ris­tää sink­ku­ta­louk­sien vali­tet­ta­van suu­ri määrä.
    Eli rat­kai­su­na ehdo­tan, kat­so kulu­tusyk­sik­köä koh­ti tai ala kan­nus­ta­maan ja ohjaa­maan sink­ku­ja paris­kun­nik­si sekä hoi­ta­maan van­hem­pi­aan enem­män koto­na, jot­ta medi­aa­ni­tu­lot yli tuplaan­tuu het­kes­sä. En usko niin, mut­ta ethän valin­nut tar­kas­te­lu­ta­paa tie­toi­se­na mie­li­pi­teen­muok­kaus­stra­te­gia­na maa­ta­lout­ta vas­taan, ethän?
    Ja oma­va­rai­suusas­teet ovat reip­paas­sa las­kusuun­nas­sa, riit­tää­kö se vai haluat­ko kertarytinää?

    Net­to­ve­roas­teel­le ad hoc: Kii­tos pro­vo­soin­nis­ta samoin, höpön­pöp­pöä. Kan­nat­taa kokeil­la vaik­ka ihan itse ja yllä­tyk­se­si oli­si suu­ri, kun tiloil­ta löy­tyy­kin sel­lai­sia töi­tä jois­ta et tai­da olla tie­toi­nen­kaan kuten vaik­ka pakol­li­set kas­va­vat pape­ri­työt, sai­raat eläi­met ja vasi­kat (ei voi ruokkia/lypsää koneel­la) tai vaik­ka eläi­men syn­ny­tys esim yöl­lä jne.
    Ei raken­nus­töi­tä voi tosi­aan ver­ra­ta nii­hin, kun raken­nus­työ­maat ovat nyky­ään niin koneis­tet­tu­ja vuo­kra­ko­neil­la ja niin help­poa että puo­la­lai­nen put­ki­mies­kin sen osaa. Val­miit ele­men­tit tule­vat teh­taal­ta eikä tar­vi kuin sau­mo­ja siloi­tel­la, vasa­raa­kaan ei tar­vit­se enää osa­ta käyt­tää sen kun nau­lo­ja ammus­ke­lee ruo­ka- ja kah­vi­tun­tien lomas­sa. Väi­tän kuvauk­sen vas­taa­van tasol­taan tie­tä­mys­tä­si maa­ta­lou­des­ta, nimim muu­ta­ma lau­ta on tul­lut kannettua.
    PS. Ei-yrit­tä­jä­nä et tie­dä­kään ettei vil­je­li­jä trak­to­rei­ta eikä usein kaik­kia auto­ja­kaan omis­ta vaan yri­tys (saa ne itsel­le­kin lunas­taa, mut­ta jou­tuu mak­sa­maan fir­mal­le pal­kas­taan kuten muutkin).
    Nii­tä kär­ry­pol­ku­ja käyt­tä­vät eni­ten ei-vil­je­li­jät mm mar­jas­ta­jat, kalas­ta­jat, met­säs­tä­jät ja mök­kei­li­jät ajaen ne maas­tu­reil­la kuo­pil­le ja sik­si lanaus sekä val­tio­no­suus kunnossapitoon.
    Ja mitä­hän eläi­men piis­kaa­mi­nen maa­ta­lous­tu­keen liit­tyy, pal­kan­saa­ja­han se teu­ra­sau­tos­sa nii­tä lyö jos lyö ja har­va eläin­ten­hoi­ta­ja sitä myös­kään kaipaa.

    Niin ja muis­tu­tuk­sek­si. Älkää vain vii­tat­ko kom­ment­tei­hi­ni jos puhut­te vil­je­li­jöi­den sano­mi­sis­ta (jos­tain sain sen vai­ku­tel­man). En ole edes ollut (tun­nen toki muu­ta­mia, ter­vei­siä ja kii­tos ruu­as­ta), vaan asiois­ta mie­lel­lään sel­vää otta­va Hesa­lai­nen pal­kan­saa­ja kehä I:n sisäpuolelta.

  144. Kai­paan aikaa ennen EU:ta

    Pre­si­dent­ti­nä oli Kek­ko­nen ja maa­ta­lous­tu­lo­la­ki oli voi­mas­sa ja EU:n vil­je­li­jöi­den teu­ras­tuk­ses­ta tiet­ty mitään..

    1980- luku oli Suo­men maa­ta­lou­des­sa paras­ta aikaa. Sil­loin vil­je­li­jöil­lä oli yrit­tä­jän vapaus. Jokai­nen sai teh­dä mitä halusi. Maa­seu­tu kukois­ti. Joka puo­lel­la raken­net­tiin uut­ta ja kor­jat­tiin van­haa. Pel­to­ja salao­ji­tet­tiin ja maa­ta­lous koneellistui.
    Vil­je­li­jä­väes­tön työs­tä saa­ma palk­ka vas­ta­si teol­li­suus­työ­väen palk­ka­ta­soa. Nyt on työ­mää­rä lisään­ty­nyt ja tun­ti­pal­kan rea­liar­vo pal­jon pie­nem­pi kuin 1980- luvulla.”

  145. Eivät EU-tuet ole se suu­rin ongel­ma, vaan koti­maas­ta mak­se­tut. Ne muo­dos­ta­vat tuis­ta aivan yli­voi­mai­sen osan, luok­kaa 70 %.”

    Kovin on tuu­les­ta tem­mat­tu 70 %pro­sent­ti. On noin 23 % “Maa­ta­lous­tuot­ta­jil­le mak­set­tu kan­sal­li­nen maa­ta­lous­tu­ki nousi vii­me vuon­na 480 mil­joo­naan euroon, ilme­nee maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­riön kerää­mis­tä tie­dois­ta. Maa­ta­lou­den koko­nais­tu­ki nousi vuon­na 2007 run­saa­seen 2,1 mil­jar­diin euroon.” 

    https://www.ess.fi/?article=227976

  146. Kaup­pa vain vapaak­si ja sää­dök­set kans­sa! Alan heti tuot­ta­maan mai­toa HALVALLA. Kes­ki-län­nes­sä ‚ame­rii­kan maal­la, leh­miin pis­te­tään joka päi­vä lyp­sä­tys hor­moo­nia. Se nos­taa kes­ki­tuo­tos­ta 40%, mut­ta aiheut­taa samal­la run­saas­ti tus­kai­sia juok­su­tus­ma­ha­kier­tei­tä. Lähes orjik­si luo­ki­tel­ta­vat maa­han­muut­ta­jat hoi­ta­vat lyp­sä­mi­sen kol­mes­ti päi­väs­sä. Jos leh­mä ei jak­sa herut­taa kol­mat­ta ker­taa lai­te­taan sii­hen oksi­to­sii­ni­piik­ki jon­ka vai­ku­tuk­ses­ta leh­mä ei voi pidät­tää mai­to­aan. Ainoa katet­tu paik­ka on lyp­sy­ase­ma. Leh­mät ovat sora­poh­jai­sel­la ken­täl­lä, jon­ka reu­nas­sa on ape­kau­ka­lot, johon jae­taan gmo-rehut. Lan­ta huuh­del­laan vedel­lä ja työn­nel­lään kau­ha­kuor­mai­mel­la MAAPOHJAISEEN lam­mik­koon. Kelit vaih­te­le­va +45 ja ‑30 asteen välil­lä, kuten suo­mes­sa­kin, tosin har­voin tääl­lä on niin läm­min­tä. Anti­bioot­te­ja ja “kar­jan­tark­kai­lua” ei val­vo­ta mil­lään tavalla.

    Mark­ki­noi­den vapau­tus ja tukien lope­tus täyt­tää nämä tei­dän “kehi­tys­maat” täl­lai­sil­la tiloil­la. Pai­kal­li­set ihmi­set huo­maa­vat ole­van­sa täy­sin agri­bis­nek­sen orjia ja ympä­ris­töa tuho­taan sumei­le­mat­ta. Nykyi­nen sys­tee­mi rajoi­tuk­si­neen, sää­te­lyi­neen ja tuki­neen on minun mie­les­tä­ni hyvä näin.

    Ps. Monet moit­ti­vat aina että leh­mä jou­tuu ras­kaus kier­tee­seen? Eikös se ole ihan luon­nol­lis­ta nau­doil­le ja hir­vie­läi­mil­le teh­dä vasa/vasikka joka vuosi?

  147. TEHOTUOTANNOLLA AINA HINTANSA

    Olin har­joit­te­lu­ti­lal­la puo­li vuot­ta. 12 000 lam­mas­ta siel­lä lai­dun­si, tuo­tan­to oli kyl­lä teho­kas­ta, kerin­tä hal­le­ja­kin oli kol­me kap­pa­let­ta ja lan­noit­teet levi­tet­tiin pel­loil­le heli­kop­te­ril­la. MUTTA lam­paa eli­vät suo­ma­lai­ses­ta näkö­kul­mas­ta­ni hyvin huo­nol­la ravin­nol­la, huo­not yksi­löt nään­tyi­vät arol­le, nii­tä siel­tä sit­ten kerät­tiin ja hei­tet­tiin tilus­ten läpi vir­taa­vaan jokeen, kos­ka isän­nän mukaan se vei ne hyvin men­nes­sään. Samai­ses­ta puros­ta myös lam­paat joi­vat juo­ma­ve­ten­sä. Ihmet­te­lin isän­näl­le, mik­si ei lam­pai­ta edes kai­vet­tu maa­han, niin ei hän näh­nyt mitään eroa täs­sä hei­dän mal­lis­saan. Kuol­lei­suus oli myös todel­la suu­ri, sekä karit­soi­des­sa, että uuhil­la. En saa­nut edes var­muut­ta pidet­tiin­kö kul­loin­kin siit­tä­väs­tä päs­sis­tä kir­jaa, toi­min­ta aina­kin vai­kut­ti sil­tä, että ei pidet­ty. Kat­ras­ta siir­ret­tiin mön­ki­jöil­lä aja­mal­la ja lai­dun oli täy­sin pala­nut­ta niil­tä pai­koin mis­sä eläi­met oli­vat olleet. Lai­dun ruo­ka ei sinä­vuon­na tah­to­nut mil­lään riit­tää, niin teu­ras­tuk­sia­kin jou­dut­tiin aikais­ta­maan, kun eläi­miä nään­tyi lii­kaa näl­kään. Tilal­la oli myös kop­te­ri jol­la isän­tä levit­ti lan­noit­teet lai­tu­mil­le, sii­nä suo­mi­po­jan mei­na­si sil­mät pudo­ta pääs­tä, kun seu­raa­va­na päi­vä­nä aje­li alueil­la mihin typ­peä oli levi­tet­ty ja sen tasai­suu­des­ta voi olla sit­ten mon­taa miel­tä, joki­kin sai taa­sen oman­sa. Kyl­lä tääl­lä suo­mes­sa on hom­ma sit­ten ihan toi­nen, voin vain pyy­tää käy­mään omin sil­min kat­so­mas­sa pai­kal­lis­ta mei­nin­kiä ja sit­ten kir­joit­ta­maan uudes­taan täs­tä hänen uuden see­lan­nin mal­lis­taan. Hal­val­la tuo­tet­tu on myös sen laa­tuis­ta ja seu­raa­muk­set sil­min näh­tä­vis­sä, sii­tä ei pää­se ympä­ri, eikä ali.

  148. Pek­ka:
    Kes­ki-län­nes­sä ‚ame­rii­kan maal­la, leh­miin pis­te­tään joka päi­vä lyp­sä­tys hor­moo­nia. Se nos­taa kes­ki­tuo­tos­ta 40%, mut­ta aiheut­taa samal­la run­saas­ti tus­kai­sia juok­su­tus­ma­ha­kier­tei­tä. Lähes orjik­si luo­ki­tel­ta­vat maa­han­muut­ta­jat hoi­ta­vat lyp­sä­mi­sen kol­mes­ti päi­väs­sä. Jos leh­mä ei jak­sa herut­taa kol­mat­ta ker­taa lai­te­taan sii­hen oksi­to­sii­ni­piik­ki jon­ka vai­ku­tuk­ses­ta leh­mä ei voi pidät­tää mai­to­aan. Ainoa katet­tu paik­ka on lyp­sy­ase­ma. Leh­mät ovat sora­poh­jai­sel­la ken­täl­lä, jon­ka reu­nas­sa on ape­kau­ka­lot, johon jae­taan gmo-rehut. Lan­ta huuh­del­laan vedel­lä ja työn­nel­lään kau­ha­kuor­mai­mel­la MAAPOHJAISEEN lam­mik­koon. Kelit vaih­te­le­va +45 ja ‑30 asteen välil­lä, kuten suo­mes­sa­kin, tosin har­voin tääl­lä on niin läm­min­tä. Anti­bioot­te­ja ja “kar­jan­tark­kai­lua” ei val­vo­ta mil­lään tavalla.

    Mita ihmeen valia sil­la on, onko se rehu GMO:ta vai ei? Ei se leh­ma sita tie­da, eika sil­la siir­to­gee­nil­la siel­la rehu­kas­vis­sa ole yhtaan mitaan vai­ku­tus­ta sen leh­man hyvin­voin­tiin. On aika tyy­pil­lis­ta, etta aina kun kuvail­laan kaik­ki mah­dol­li­set teho­tuo­tan­non kau­heu­det, niin var­mas­ti muis­te­taan niput­taa ne pahat gee­nit sin­ne mukaan samaan pakettiin.

  149. Täs­sä koti­mai­ses­sa tues­sa jon­ka joku otti esil­le on vie­lä se että se vää­ris­tää aluei­den välis­tä tuot­ta­vuut­ta ja siir­tää tuo­tan­toa pohjoiseen. 

    Jos vaik­ka esi­merk­ki­nä ote­taan hie­man tun­ne­tum­man hen­ki­lön eli MTKn puheen­joh­ta­jan Juha Mart­ti­lan tuet eli Simos­ta maa­ta­lous­yh­ty­mä Mart­ti­la. Noi­den Mavin sivu­jen perus­teel­la jos­ta löy­tyy kaik­kien tilo­jen tuet niin he saa­vat tukia 41.000 euroa. Kui­ten­kin heil­lä on noin 80 lyp­sy­leh­män navet­ta ja jos vuo­si­tuo­tos on noin 8.500 lit­raa niin mai­toa tuo­te­taan noin 680.000 lit­raa. Nyt navet­ta on Simos­sa eli tukia­lue on käsit­tääk­se­ni C3P2. Nyt C3P2-aluel­la KANSALLISTA bud­je­tin vero­va­rois­ta rahoi­tet­tua tukea mak­se­taan noin 14,5 sent­tiä per lit­ra. Tuki tosin mak­se­taan kiin­tiöi­den eikä tuo­tet­tu­jen lit­ro­jen mukaan mut­ta jos kiin­tiö vas­taa suu­rin­piir­tein tuo­tan­toa niin kan­sal­lis­ta tukea mak­se­taan siis noin 98.000 euroa eli rei­lus­ti enem­män kuin EU-tukia, yli kak­sin­ker­tai­nen mää­rä. Ja tämä siis omis­ta bud­jet­ti­va­rois­tam­me, ei EU-varois­ta. Vas­taa­va tila ete­läs­sä sai­si kan­sal­lis­ta tukea vain noin 3 sent­tiä per lit­ra eli noin 20.000 euroa. Tukie­ro koti­mai­sen bud­jet­ti­va­rois­ta mak­set­ta­van tuen osal­ta on siis noin 80.000 euroa tämän­kal­tai­sel­la tilalla.

    Tor­nioon ollaan ilmei­ses­ti suun­nit­te­le­mas­sa 1.000 leh­män jät­ti­na­vet­taa, puu­ha­mie­hi­nä useam­pi ete­läs­tä kotoi­sin ole­va tuot­ta­ja. Jokai­nen voi tie­tys­ti kysyä että mik­si. Mah­tai­si­ko yhtään olla vai­kut­ta­mas­sa se että tuol­la alu­eel­la mak­set­tai­siin tuol­lai­sel­la 1.000 leh­män nave­tal­la pyö­reäs­ti noin mil­joo­na (1.000.000) euroa vuo­des­sa (siis joka vuo­si) ENEMMÄN kan­sal­lis­ta tukea kuin ete­läs­sä? Siis enem­män, koko­nais­tu­ki tuol­lai­sel­le nave­tal­la oli­si noin 1.300.000 euroa vuo­des­sa. Siis ilman pel­to­tu­kia. Ja nyt jokai­nen voi tie­tys­ti kysyä että kuin­ka jär­ke­vää ja eko­lo­gis­ta on tukea tuo­tan­toa ja kuin­ka pal­jon ja kuin­ka poh­joi­ses­sa? Rah­da­ta rehut ja muut tuo­tan­to­pa­nok­set ete­läs­tä poh­joi­seen ja mai­to takai­sin poh­joi­ses­ta ete­lään mis­sä kulut­ta­jat ovat? Eikö eko­lo­gi­ses­ti jär­ke­väm­pää oli­si suun­na­ta se tuki niin että mai­to­kin tuo­tet­tai­siin mah­dol­li­sim­man lähel­lä? Mut­ta että onko jär­keä tuki­po­li­tii­kal­la lopet­taa mai­don­tuo­tan­to ete­läs­tä mis­sä kulu­tus on ja siir­tää se pohjoiseen?

  150. Pohtija:“Ei rii­tä pari purk­kia säi­lyk­kei­tä hal­lin nur­kas­sa, sii­nä vaik­ka yksi point­ti­ni. Esim keli­aa­ki­kon näl­kää vil­ja­ka­sa ei vie.”

    Mitä­hän koi­tat oikein sanoa? Yli­mal­kai­nen viit­taus huoltovarmuus.fi:n sivul­le ei perus­tel­lut yhtään mitään. Niin, ei var­maan nykyi­sin ole var­muus­va­ras­toi­tu ruo­kaa niin pal­jon, että sitä riit­täi­si koko kan­sal­le parin vuo­den ajak­si, kun on tuo älyt­tö­män kal­lis maa­ta­lous, joka jotain kui­ten­kin tuot­taa. Tämä ei kui­ten­kaan perus­te­le, ettei­kö varas­toin­ti oli­si mah­dol­lis­ta ja itse vil­je­lyä hal­vem­pi tapa. 

    Ja mitä­hän noi­hin keli­aa­kik­koi­hin viit­taa­mal­la oikein haluat sanoa? Suo­mi ei tuo­ta jyvää­kään rii­siä, jota keli­aa­ki­kot voi­vat syö­dä. Hei­dän varal­leen pitää siis jo nyt ruo­ka varas­toi­da, eikä voi­da las­kea sen varaan, että Suo­men pel­lot tuot­ta­vat yli oman tar­peen veh­nää, kos­ka he eivät sii­hen veh­nään voi kui­ten­kaan koskea. 

    Ulko­mail­ta ei krii­sis­sä myy­dä, eikä oli­si niil­lä hin­noil­la varaa ostaakaan. ”

    Todis­ta. Ker­ro minul­le yksi­kin krii­si, jos­sa maa ei ole saa­nut ostet­tua ulko­mail­ta ruo­kaa. Vii­me ker­ran, kun Suo­mi oli krii­sis­sä ja kyse oli jopa koko maa­il­man palos­ta, niin sil­ti ruo­kaa saa­tiin ostet­tua ulkomailta. 

    Ruo­ka on sii­tä hyvä tuo­te, että sitä tuo­te­taan suun­nil­leen kaik­kial­la maa­il­mas­sa. Pal­jon ongel­mal­li­sem­pi on esi­mer­kik­si öljy, joka on Suo­men yhteis­kun­nal­le (ja jopa sil­le maa­ta­lou­del­le!) aivan yhtä kriit­ti­nen teki­jä kuin ruo­ka­kin. Sitä ei tuo­ta kuin rajat­tu jouk­ko mai­ta ja iso osa niis­tä­kin on poliit­ti­ses­ti var­sin epäi­lyt­tä­viä aina­kin jos ver­ra­taan maa­il­man suu­rim­piin ruu­an­tuot­ta­jiin. Kaa­sun suh­teen Suo­mi on yhden put­ken varas­sa ja sekin tulee Venä­jäl­tä. Jos siis olet huo­lis­sa­si sii­tä, että Suo­men jou­tues­sa krii­siin, ei ruo­kaa saa­da tuo­tua, niin eikö sinua huo­le­ta fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den saanti? 

    Mil­lä perus­teel­la ei ruo­kaa oli­si varaa ostaa? Eikö ennem­min­kin päde, että sitä ei ole varaa itse tuot­taa, kos­ka se ei onnis­tu mark­ki­na­hin­noil­la, vaan jat­ku­vas­ti jou­du­taan sii­hen pump­paa­maan tukiaisia?

    Mitä oman vil­je­lyn pys­tyyn pis­tä­mi­seen tulee, niin Zim­babwe ei kyl­lä käy esi­merk­ki­nä, kun siel­lä val­tio ryh­tyi hak­kaa­maan omia vil­je­li­jöi­tä. Kyl­lä täl­lä kei­noin var­maan min­kä tahan­sa maa­ta­lous saa­daan kiville.

  151. Pekka:“Kauppa vain vapaak­si ja sää­dök­set kanssa”

    Ja mik­si ne sää­dök­set pitäi­si pois­taa? Eihän suo­ma­lai­nen teol­li­suus­kaan saa esim. ympä­ris­tö- ja työ­sää­dök­siä Suo­mes­sa sanel­la vain sik­si, että jos­sain toi­ses­sa maas­sa nämä ovat huo­nom­mal­la tolalla. 

    Minun puo­les­ta­ni voi­daan kyl­lä vaa­tia, että Suo­mes­sa myy­tä­vän ruu­an tuo­tan­nos­sa on tie­tyt eläin­ten­suo­je­lul­li­set asiat kun­nos­sa ja ruo­ka on tur­val­lis­ta syö­dä, mut­ta täs­sä­kin hom­man voi jät­tää jopa myy­jil­le itsel­leen, eikä vält­tä­mät­tä tar­vi­ta val­tio­ta väliin. Suo­ma­lai­nen far­ma­ri voi mark­ki­noi­da lihaan­sa sil­lä, että elu­kois­ta on pidet­ty hyvää huol­ta eikä nii­den kas­va­tuk­ses­sa ole käy­tet­ty esim. hor­moo­ne­ja. Jos joku myy ulko­lais­ta lihaa, mark­ki­noi sitä saman­lai­sil­la isku­lauseil­la eivät­kä nämä sit­ten pidä­kään paik­kaan­sa, niin kyse on petok­ses­ta, joka on jo muu­ten­kin lais­sa kielletty. 

    Toin tämän jo aiem­min esil­le. Suo­ma­lai­nen t‑paidan ompe­li­ja ei saa mitään tukiai­sia, vaik­ka jou­tuu kil­pai­le­maan kii­na­lai­ses­sa hiki­pa­jas­sa työs­ken­te­le­vän kans­sa. Sil­lä hiki­pa­ja­lai­sel­la ei var­maan­kaan ole sama työ­suo­ja­lain­sää­dän­tö suo­ja­naan kuin suo­ma­lai­sel­la. Mik­si siis suo­ma­lais­ta maan­vil­je­li­jää pitäi­si suo­jel­la yhtään enem­pää kuin sitä t‑paidan ompe­li­jaa? Vai kan­na­tat­ko sinä nyt sitä, että suo­ma­lai­sen työn tuot­ta­mi­sel­ta pois­te­taan kaik­ki lain­sää­dän­tö­suo­ja sil­le tasol­le, mitä se on alim­mil­laan mis­sään päin maailmaa?

  152. ONPA HUPAISAA KESKUSTELUA

    Toin tämän jo aiem­min esil­le. Suo­ma­lai­nen t‑paidan ompe­li­ja ei saa mitään tukiai­sia, vaik­ka jou­tuu kil­pai­le­maan kii­na­lai­ses­sa hiki­pa­jas­sa työs­ken­te­le­vän kans­sa. Sil­lä hiki­pa­ja­lai­sel­la ei var­maan­kaan ole sama työ­suo­ja­lain­sää­dän­tö suo­ja­naan kuin suo­ma­lai­sel­la. Mik­si siis suo­ma­lais­ta maan­vil­je­li­jää pitäi­si suo­jel­la yhtään enem­pää kuin sitä t‑paidan ompe­li­jaa? Vai kan­na­tat­ko sinä nyt sitä, että suo­ma­lai­sen työn tuot­ta­mi­sel­ta pois­te­taan kaik­ki lain­sää­dän­tö­suo­ja sil­le tasol­le, mitä se on alim­mil­laan mis­sään päin maailmaa?

    tulem­me kyl­lä toi­meen ilman T‑paitoja mut­ta ilman ruo­kaa emme.

  153. Samu­li Saarelma:
    Tun­net­ko yhtään suo­ma­lais­ta T‑paidan ompelijaa?

    Jos ruu­an tuo­tan­to ohja­taan kehi­tys­mai­hin tukien pois­tol­la, niin mai­to mikä siel­tä tulee on tuo­tet­tu kuvai­le­mal­la­ni taval­la. Agri­bis­nes ei väli­tä mistään(nähty on). Vali­tet­ta­va tosia­sia on että eet­ti­ses­ti tuo­te­tus­ta ruu­as­ta tulee tuhot­to­man kal­lis­ta ja ihmi­set jou­tu­vat osta­maan hal­vem­paa tava­raa maa­il­mal­ta. Sitä tava­raa emme voi kontrolloida. 

    Koti­mai­sen tuen avul­la suo­ma­lai­set vil­je­li­jät nouse­vat samal­le tasol­le euroo­pan vil­je­liöi­den kans­sa. Kes­ki-euroop­pa­lai­set saa­vat hur­jat tuet!!!

  154. Ket­ju rön­syi­lee myös loan­hei­ton tasol­le mene­vään asen­teel­li­seen heit­te­lyyn, mut­ta yhteen jut­tuun alku­pe­räi­seen pala­tak­se­ni kommentoin:

    »>Kyse on sii­tä, että maa­ta­lous­tues­ta on vuo­sien mit­taan tul­lut maa­ta­lous­e­lin­kei­non har­joit­ta­jien sosi­aa­li­tur­va­tu­ki, joka ei enää jär­ke­väs­ti vas­taa tar­koi­tus­taan, vaan syn­nyt­tää luke­mat­to­mia epä­toi­vot­tu­ja vaikutuksia.«<

    En tie­dä, onko sosi­aa­li­tur­va­tu­ki, mut­ta nykyi­ses­tä tuki­ver­kos­tos­ta on tul­lut yrit­tä­jän toi­meen­tu­loon ja yri­tys­toi­min­nan suun­nit­te­luun suu­res­ti vai­kut­ta­va teki­jä. Yrit­tä­jä­hän sei­soo vaik­ka päi­vän pääl­lään, jos sii­tä mak­se­taan, oli hom­mas­sa jär­keä eli ei. 

    Moni inves­toi­va tila tavoit­te­lee volyy­min tuo­maa yrit­tä­jä­voit­toa. Vaik­ka kan­nat­ta­vuus-% pie­ne­nee, niin kun volyy­mi kas­vaa riit­tä­väs­ti, niin tas­kun­poh­jal­le jää enem­män. JOS tuki­jär­jes­tel­mä uhkaa muut­tua kovin pal­jon, on aina nii­tä, jot­ka jou­tu­vat tosi kovil­le muu­tok­ses­sa. Heil­lä on luon­nol­li­ses­ti int­res­si puo­lus­taa etuaan. 

    Muus­ta ammat­tiyh­dis­tys­toi­min­nas­ta tutul­la logii­kal­la tämä joh­taa sii­hen, että kun “saa­vu­te­tuis­ta eduis­ta” ei voi­da tin­kiä, niin mitään uudis­tus­ta­kaan ei voi­da teh­dä. Pait­si man­kua lisää rahaa (mai­to­ti­loil­le palk­kio­ta, duu­na­ril­le lisää lik­saa etc.). 

    Eli kos­ka maa­ta­lous­tu­ki (kulut­ta­jan syö­ma­tuek­si­kin mai­nit­tu) on mer­kit­tä­vä tuot­ta­jan tulok­ses­sa, niin maa­ta­lous­toi­min­ta on mones­ti aika kip­pu­ral­la tuon tuen ympä­ril­lä. Ja kos­ka tukem­me täy­tyy olla EU-komis­siol­la hyväk­sy­tet­tyä ja kan­sal­li­ses­ti “saa­vu­te­tuis­ta eduis­ta ei tin­gi­tä”, niin älyt­tö­myyk­siin­hän se joh­taa. Valitettavasti. 

    Jos tie­täi­sin, miten tämä sol­mu rat­kais­taan, niin oli­sin ihan jos­sain muus­sa asemassa…

    Pet­ri Leinonen

    PS. Ruo­an kysyn­tä­jous­to on heik­ko. maa­il­man­mark­ki­noil­ta­kin saa ruo­kaa, mut­ta sil­loin ei saa olla ron­ke­li tuo­tan­non laa­jem­pien eettisten/ekologisten/sosiaalisten arvo­jen kans­sa. Ja vihan­nes­puo­lel­ta on tut­tua, että kun pur­jon koti­mai­set varas­tot lop­pu­vat alku­vuo­des­ta, niin hol­lan­ti­lais­ten tuk­ku­jen hin­nat yllät­täen tuplaan­tu­vat. Sii­tä voi pää­tel­lä jotain maa­il­man­kau­pan reiluudesta.

  155. Pek­ka: “Koti­mai­sen tuen avul­la suo­ma­lai­set vil­je­li­jät nouse­vat samal­le tasol­le euroo­pan vil­je­liöi­den kans­sa. Kes­ki-euroop­pa­lai­set saa­vat hur­jat tuet!!!”

    Hän lait­ta­nee sit­ten jotain läh­det­tä ja las­kel­maa tuek­seen niis­tä kes­ki-euroop­pa­lais­ten hur­jis­ta tuista.

    Las­ke vaik­ka heh­taa­ri- ja eläin­tuet yhteen ja jyvi­tä ne pel­to­heh­taa­ril­le. Noin las­kien Suo­mes­sa mak­se­taan 1300 euroa /ha.

    Mis­sä mak­se­taan enem­män? Niin­pä, ei missään.

    1. Heh­taa­ria koh­den saa­te­taan mak­saa­kin, muta ei tuo­tan­toon suh­teu­tet­tu­na. Kun tuo­tan­to­tues­ta siir­ryt­tiin heh­taa­ri­tu­keen, tuot­ta­via heh­taa­re­ja alet­tiin tukea suh­tees­sa nii­den kes­ki­mää­räi­seen tuottoon.

  156. Pek­ka: “Koti­mai­sen tuen avul­la suo­ma­lai­set vil­je­li­jät nouse­vat samal­le tasol­le euroo­pan vil­je­liöi­den kans­sa. Kes­ki-euroop­pa­lai­set saa­vat hur­jat tuet!!!”
    Hän lait­ta­nee sit­ten jotain läh­det­tä ja las­kel­maa tuek­seen niis­tä kes­ki-euroop­pa­lais­ten hur­jis­ta tuista.
    Las­ke vaik­ka heh­taa­ri- ja eläin­tuet yhteen ja jyvi­tä ne pel­to­heh­taa­ril­le. Noin las­kien Suo­mes­sa mak­se­taan 1300 euroa /ha.
    Mis­sä mak­se­taan enem­män? Niin­pä, ei missään.

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/nakoislehti/tiiserit/06/fi_FI/eu_haluaa_leikata_ranskan_ja_saksan_isot_maataloustuet/

  157. Farmsubsidy.orgista näkee että kes­ki­ver­to poruk­kaa ollaan. Bel­gia saa yli 200€/ha enem­män kuin myö tääl­lä (EU- bud­je­tis­ta). Tääl­lä­päin tila­tu­ki on 150€/ha, kun taas euroo­pas­sa lähen­nel­lään sitä 500€/ha. Suo­mes­sa mak­se­taan enem­män tukea kan­sal­li­ses­ti tuot­ta­mi­ses­ta. Esi­merk­ki­nä eläin­kun­nan tuot­teet. Rans­kan pojat saa samat rahat vaik­kei tuot­tai­si niin yhtään mitään. Erääl­lä pih­vi­ti­lal­la hol­lan­nis­sa sanoi­vat saa­van­sa tukea yli 1000€/ha kaik­ki­neen ja lihan hin­ta 4.5€/kg. Tuol­la hin­nal­la voi­si jo tuot­taa ilman tukia. Tai­ka­na tai­si olla puo­la­lai­set lihan leik­kaa­jat ja suur­ten kau­pun­kien poh­jat­to­mat markkinat. 

    Aut­tai­si­ko­han jos työt­tö­myys­tuet pois­tet­tai­siin? Sai­si maa­ti­loil­le hal­vem­paa työ­voi­maa. Esi­merk­ki­nä kulu­ra­ken­teen erois­ta voi­daan pitää Usan väl­jää suh­tau­tu­mis­ta anti­bioo­tin käyt­töön. Suo­mes­sa kaik­ki tapah­tuu vain eläin­lää­kä­rin mää­räyk­ses­tä. Käyn­ti hin­ta kaik­ki­neen 100€/tapaus. Usas­sa 5 dol­la­ria ja pul­lo mukaan lähi­kau­pas­ta. Kave­ril­la meni 200 000€ pel­kän liet­teen varastointirakennukseen(ymppilupa vaa­ti kat­ta­mi­sen). Usas­sa maa­kuop­pa riittää.…jne.…jne.…

  158. Se, että jos­sain tue­taan maa­ta­lout­ta ei ole perus­te tukea koti­mais­ta tuo­tan­toa, vaan päin vas­toin. Mik­si tuot­tai­sim­me tääl­lä jotain, kun sen voi saa­da osak­si rans­ka­lais­ten ja sak­sa­lais­ten veron­mak­sa­jien rahoilla?

  159. Vil­le Viljava:“tulemme kyl­lä toi­meen ilman T‑paitoja mut­ta ilman ruo­kaa emme.”

    Entä top­pa­tak­ke­ja? Samas­ta pai­kas­ta nekin tule­vat. Kyl­lä Suo­men olo­suh­teis­sa vaat­teet ovat ihan yhtä vält­tä­mät­tö­miä sel­viy­ty­mi­sel­le kuin ruokakin. 

    Pekka:“Tunnetko yhtään suo­ma­lais­ta T‑paidan ompelijaa?”

    En, ne kato­si­vat suun­nil­leen kaik­ki 1990-luvun laman aikaan mark­ki­noi­den aue­tes­sa kil­pai­lul­le. Ja siis ilman mitään sen kum­mem­paa vali­tus­ta hom­man pitä­mi­ses­tä pyö­ri­mäs­sä veron­mak­sa­jien piikkiin. 

    Jos ruu­an tuo­tan­to ohja­taan kehi­tys­mai­hin tukien pois­tol­la, niin mai­to mikä siel­tä tulee on tuo­tet­tu kuvai­le­mal­la­ni tavalla. ”

    Kuten kir­joi­tin, minul­la ei ole mitään sitä vas­taan, että ase­tam­me tiet­ty­jä kri­tee­rei­tä Suo­mes­sa myy­tä­väl­le ruu­al­le (vaik­ka mai­nit­se­ma­si eläin­ten koh­te­lun suh­teen). Onhan sil­lä nii­tä jo läjit­täin nyt­kin. Mut­ta eihän tämä maa­jus­seil­le kel­paa, kos­ka he tie­tä­vät häviä­vän­sä tuol­lai­ses­sa rei­lus­sa kil­pai­lus­sa. Ainoa tapa, jol­la he pys­ty­vät “tuot­ta­maan” ruo­kaa, on se, että suo­ma­lai­nen ja euroop­pa­lai­nen veron­mak­sa­ja mak­sa­vat hei­dän tehot­to­muu­des­taan. Panin tuon tuot­ta­mi­sen lai­naus­merk­kei­hin sik­si, että mones­sa maa­ta­lou­den alas­sa Suo­mes­sa ei tuo­te­ta lain­kaan lisäarvoa. 

    Koti­mai­sen tuen avul­la suo­ma­lai­set vil­je­li­jät nouse­vat samal­le tasol­le euroo­pan vil­je­liöi­den kans­sa. Kes­ki-euroop­pa­lai­set saa­vat hur­jat tuet!!!”

    Mitä sit­ten? Sitä suu­rem­mal­la syyl­lä mei­dän kan­nat­tai­si tuo­da ruo­ka ulko­mail­ta. Jos mui­den mai­den veron­mak­sa­jat halua­vat vält­tä­mät­tä mak­saa sii­tä, että suo­ma­lai­set saa­vat hal­paa ruo­kaa, niin sii­tä vaan. Mik­si mei­dän pitäi­si ryh­tyä samaan hul­lu­tuk­seen? Tai kysy­tään maa­ta­lous­tu­kien kan­nat­ta­jil­ta, mik­sem­me käy­tä samaa logiik­kaa kai­kes­sa muus­sa­kin? Mik­sem­me pump­paa veron­mak­sa­jien rahaa vaik­ka pape­ri­teol­li­suu­teen, jot­ta nämä tuot­tai­si­vat pape­ria Suo­mes­sa eivät­kä muut­tai­si pois?

  160. Vil­le Viljava:”tulemme kyl­lä toi­meen ilman T‑paitoja mut­ta ilman ruo­kaa emme.”
    Entä top­pa­tak­ke­ja? Samas­ta pai­kas­ta nekin tule­vat. Kyl­lä Suo­men olo­suh­teis­sa vaat­teet ovat ihan yhtä vält­tä­mät­tö­miä sel­viy­ty­mi­sel­le kuin ruokakin.

    Samu­li Saa­rel­ma heit­täy­tyy tyh­mäk­si, ilman T‑paitoja tai ilman sateen­var­jo­ja, ellet ymmär­rä aja­tus­ta kes­kus­te­lua on tur­ha jat­kaa. Ei lisä­ar­voa, ellei ruu­as­ta mak­se­ta käy­pää hin­taa se ei tee sii­tä arvo­ton­ta vaan yhteis­kun­ta käyt­tää vil­je­li­jää hyväk­seen, joku voi­si sanoa orja­na. Ruo­ka ulko­mail­ta, älä viit­si nau­rat­taa, mui­den mai­den mak­su­ha­luk­kuus lop­puu sinä het­ke­nä kun saa­vat tie­tää että mei­dän on pak­ko ostaa hei­dän tuot­tei­taan, jon­ka jäl­keen he mak­sat­tai­si­vat jopa omat syö­mi­sen­sä meil­lä. Syöt tuet­tua ruo­kaa ja vil­je­li­jä jopa mak­saa sinul­le sii­tä ja kuvit­te­let että voi­sit saa­da vie­lä hal­vem­mal­la, olet joko tyh­mä tai trolli.

  161. Suo­men maa­ta­lous­dokt­rii­ni on maa­il­man tiu­kin. Sitä pitää pys­tys­sä val­tio ja MTK ja toi­mit­ta­jat syö­te­tään ker­ran vuo­des­sa puh­taal­la koti­mai­sel­la appeel­la edus­tus­ti­la Kettulassa.

    Totuus on kuten täs­sä ket­jus­sa on osoitettu: 

    1) Suo­ma­lai­nen ruo­ka tai oikeam­min sen raa­ka-aine ei ole sen puh­taam­paan kuin muu­al­la. Ja sii­nä sivus­sa vesi­töt on pilat­tu ehkä lopullisesti.

    2) Elin­tar­vi­ke­ket­ju ei edel­ly­tä koti­mais­ta alku­tuo­tan­toa. Raa­ka-ainet­ta tuo­daan jo. On ällis­tyt­tä­vää, että vie­lä menee läpi tuo hoke­ma 300.000 työt­tö­mäs­tä elin­tar­vi­ke­työn­te­ki­jäs­tä, jol­la on saa­tu SAK:n suut tukkoon.

    3) Oma­va­rai­suut­ta ei ole nyt­kään. Ruis tuo­daan ulkoa. Koneet tuo­daan ulkoa. Polt­toai­ne tuo­daan ulkoa. Rehut tuo­daan ulkoa. Lan­noit­teet tuo­daan ulkoa jne.

    4) Tämä “oma­va­rai­suu­den” har­ha on tuhoi­sa. Jos todel­la tulee krii­si, Suo­mel­le käy kuin 1800-luvun kato­vuo­si­na. Ei ole han­kin­ta­ka­na­via tuo­da maa­ta­lous­tuot­tei­ta ulkoa. 

    5) Paras varau­tu­mi­nen krii­siin on lopet­taa koko maa­ta­lous ja raken­taa moni­puo­li­set ja var­mat han­kin­ta­ka­na­vat. Niin tekee met­sä­teol­li­suus, kun rea­li­tee­tit ovat tul­leet vas­taan eikä mit­kään tuet ja vero­hel­po­tuk­set enää rii­tä. Raa­ka-ainet­ta kas­va­te­taan Ete­lä-Ame­ri­kas­sa, kos­ka se seit­se­män ker­taa tuottoisampaa.

    6) Mie­len­kiin­toi­nen stra­te­gi­nen vaih­toeh­to on, mitä nyky­ään moni maa tekee, että vuo­kra­taan vil­je­ly­maa­ta esim Afri­kas­ta. Suo­men kehi­ty­sa­vun voi­si muut­taa kai­von kai­va­mi­ses­ta maa­ta­lou­teen kehitysmaissa!

  162. Evert The Neve­Rest kir­joit­ti 3.8.2009 kel­lo 21:41Suomen maa­ta­lous­dokt­rii­ni on maa­il­man tiu­kin. Sitä pitää pys­tys­sä val­tio ja MTK ja toi­mit­ta­jat syö­te­tään ker­ran vuo­des­sa puh­taal­la koti­mai­sel­la appeel­la edus­tus­ti­la Kettulassa.

    Valeh­te­let niin että kor­vat hei­luu, yksi­kään kir­joit­ta­mis­ta­si väit­teis­tä ei pidä paik­kaan­sa, osoi­ta yksi­kin väit­teis­tä­si todek­si lin­kein päät­te­lyin tai muul­la tavalla.

  163. 2) (…) “jol­la on saa­tu SAK:n suut tukkoon.”

    Tar­kem­min sanot­tu­na tuli­pu­nai­nen SEL hiljaiseksi. 

    3) Oma­va­rai­suut­ta ei ole nyt­kään. Ruis tuo­daan ulkoa.”

    Lisäys: Oli­ko se niin, että 90 % sian­re­hun val­kuai­ses­ta tuo­daan ulkoa. Val­tao­sa gee­ni­muun­nel­tua, jos­sa sinän­sä ei ole mitään kielteistä. 

    Lan­noit­teet tuo­daan ulkoa” sil­lä tar­ken­nuk­sel­la, että oste­taan ulko­maa­lai­so­mis­tei­sel­ta tosia­sias­sa mono­po­lil­ta. Se luo­tiin Kemi­ran aikaan eikä Kil­pai­lu­vi­ras­to näh­nyt koko asi­aa. Eikä näe nyt­kään. Ihmettelen.

    5) Paras varau­tu­mi­nen krii­siin on lopet­taa koko maa­ta­lous ja raken­taa moni­puo­li­set ja var­mat hankintakanavat. ”

    Tai jät­tää 60–70 % oma­va­rai­suus par­hai­ta aluei­ta vil­jel­len. Nyt on poli­tiik­ka­na pitää joka ainoa tilk­ku tukien paris­sa ja jos­sain näennäisviljelyssä.

  164. Vil­le Viljava:“Ei lisä­ar­voa, ellei ruu­as­ta mak­se­ta käy­pää hin­taa se ei tee sii­tä arvo­ton­ta vaan yhteis­kun­ta käyt­tää vil­je­li­jää hyväk­seen, joku voi­si sanoa orjana.”

    Ei, yhteis­kun­ta ei hyväk­si­käy­tä vil­je­li­jää yhtään sen enem­pää kuin sitä t‑paidan ompe­li­jaa­kaan, jos vain hei­dän tuot­teit­ten­sa arvo mark­ki­noil­la on alhai­nen. Jos tuo­tan­to ei tuo­ta lisä­ar­voa mark­ki­na­hin­noil­la, niin sit­ten se ei tuo­ta. Ei se itke­mäl­lä “käy­väs­tä hin­nas­ta” muu­tu mihin­kään. Käy­pä hin­ta on se, mitä sii­tä tuot­tees­ta ollaan val­mii­ta mak­sa­maan. Tämä pätee niin ruo­kaan kuin t‑paitoihinkin.

    mui­den mai­den mak­su­ha­luk­kuus lop­puu sinä het­ke­nä kun saa­vat tie­tää että mei­dän on pak­ko ostaa hei­dän tuot­tei­taan, jon­ka jäl­keen he mak­sat­tai­si­vat jopa omat syö­mi­sen­sä meillä”

    Perus­te­le. Pitää­hän mei­dän nyt­kin ostaa mon­ta­kin tuo­tet­ta ulko­mail­ta. Kos­ka nii­den tuot­ta­jil­la ei ole mitään mono­po­lia, ne eivät voi nos­taa hin­to­jaan tai­vaa­seen. Eten­kään jon­kun ruu­an koh­dal­la ei mitään mono­po­lia hyvin toden­nä­köi­ses­ti pää­se miten­kään syn­ty­mään­kään, kos­ka sitä tuo­te­taan kaik­kial­la maa­il­mas­sa (toi­sin kuin vaik­ka­pa öljyä, jos­sa sii­nä­kään ei OPECin kar­tel­li toi­mi eri­tyi­sen hyvin). Jos ne kes­kieu­roop­pa­lai­set lopet­ta­vat vil­je­li­jöi­den­sä sub­ven­toin­nin ja hei­dän tuot­ta­man­sa ruu­an hin­ta nousee, niin sit­ten ostam­me jos­tain muu­al­ta. Mikä täs­sä on niin vaikeaa? 

    Syöt tuet­tua ruo­kaa ja vil­je­li­jä jopa mak­saa sinul­le sii­tä ja kuvit­te­let että voi­sit saa­da vie­lä hal­vem­mal­la, olet joko tyh­mä tai trolli.”

    Heh heh. Jos suo­ma­lai­nen (tai euroop­pa­lai­nen) ruo­ka oikeas­ti oli­si hal­paa, niin mihin ihmee­seen se tar­vit­see tuon­ti­tul­le­ja, joil­la ulko­puo­lel­ta tuo­tu ruo­ka saa­daan kei­no­te­koi­ses­ti kal­liim­mak­si? Ja ei vil­je­li­jä mitään mak­sa. Hänel­le mak­se­taan sii­tä hem­me­tin kal­liis­ta har­ras­tuk­ses­ta, jota maa­ta­lou­dek­si kut­su­taan. Jos hän oli­si möy­ri­mät­tä kal­liil­la veh­keil­lään pel­loil­laan ja osta­mat­ta lan­noit­tei­ta, niin niil­lä sääs­ty­neil­lä rahoil­la saa­tai­siin se hänen tuot­ta­man­sa ruo­ka ostet­tua maa­il­man­mark­ki­noil­ta. Tämä ker­too juu­ri sen, että hänen tuo­tan­ton­sa ei tuo­ta lain­kaan lisäarvoa. 

    Sinäl­lään huvit­ta­vaa, että ryh­dyit hen­ki­lö­koh­tais­ten sol­vaus­ten syy­tä­mi­seen. Olen oppi­nut, että tämä on yleen­sä merk­ki sii­tä, että kaik­ki asial­li­set argu­men­tit ovat kes­kus­te­li­jal­ta loppu.

  165. SAMULI SAARELMA JATKAA VALEHTELUAAN Hänet tuli­si saat­taa riko­soi­keu­del­li­seen vas­tuuseen yhden ammat­ti­kun­nan mai­neen mus­taa­mi­ses­ta, var­sin­kin kun hän kir­joit­taa noi­ta valei­taan muil­la­kin palstoilla.
    Esi­merk­ki­nä vaik­ka tämä.

    1) Suo­ma­lai­nen ruo­ka tai oikeam­min sen raa­ka-aine ei ole sen puh­taam­paan kuin muu­al­la. Ja sii­nä sivus­sa vesi­töt on pilat­tu ehkä lopullisesti.

    valet­ta joka sana, Suo­ma­lai­nen ruo­ka on esim. sal­mo­nel­la vapaa­ta, tuot­ta­jat teke­vät kovas­ti töi­tä että näin on. Päi­jän­teen vet­tä juo Hel­sin­ki­läi­set, kai­kis­ta Suo­men jär­vis­tä voi juo­da, Saa­rel­man ei ehkä ymmär­rä mitä pilaa­mi­sel­la tarkoitetaan.

  166. Rikok­sen nimi olkoon “pyhän leh­män arvioi­mi­nen kiel­tei­ses­sä sävys­sä”. Enim­mäis­ran­gais­tus kak­si vuot­ta vet­tä ilman lei­pää. Itä­me­ren vettä.

    Oikees­ti muu­ten hiu­kan nau­rat­ti, kun joku arve­li, että suo­ma­lai­nen ruo­ka ei ilmas­ton läm­pe­ne­mi­sen jäl­keen oli­si enää niin puh­das­ta kuin nyky­ään. Heheh. Ikään kuin suo­ma­lai­nen vil­je­li­jä ei käyt­täi­si tol­kut­to­mas­ti myrkkyjä.

    Hups, lei­vä­tön pöy­tä tai­taa odot­taa Kepun vastustamisesta.

  167. Maa­ta­lous tuot­taa 12mrd € edes­tä ruo­kaa Suo­meen. Tuet 2mrd€, hyvä hyö­ty­suh­de. Elin­tar­vi­ke­ket­ju tulee häviä­mään Suo­mes­ta tukien pois­ton jäl­keen. Puo­la­lai­set leik­kaa lihaa ja pak­kaa juus­to­ja ja pais­taa pik­ku­lei­piä puo­lel­la sii­tä mitä Suo­ma­lai­nen duunari.

    Kehi­tys­mai­hin vie­ty maa­ta­lous ja kar­ja­ta­lous tar­koit­ta­vat jul­maa agri­bis­nes­tä. Häviä­jiä pai­kal­li­set ihmi­set ja ympä­ris­tö. Tyy­pills­tä ajat­te­lua, antaa nii­den sot­kea jär­ven­sä, kun­han me saa­daan hal­paa ruokaa. 

    Jos tul­lit pois­te­taan ja vaa­di­taan että tuo­tu ruo­ka on yhtä eet­tis­tä ja eko­lo­gi­ses­ti tuo­tet­tua kuin Suo­mes­sa nyt, ei maa­il­mal­ta tule ainut­ta­kaan lai­vaa Euroop­paan asti. Ruu­an hin­ta­han sii­nä nousee ja rajus­ti. Aina­han voi ummis­taa silmänsä.

    GMO soi­ja on ymmär­tääk­se­ni kiel­let­ty Suomessa.

  168. Maa­ta­lous tuot­taa 12mrd € edes­tä ruo­kaa Suo­meen. Tuet 2mrd€, hyvä hyötysuhde.”

    Niin, tuet ovat 3 mil­jar­dia ja koko alku­tuo­tan­non arvo on 5 mil­jar­dia. Alku­tuo­tan­toa ovat maa‑, metsä‑, riis­ta- ja kala­ta­lous. Maa­ta­lou­den arvo on ollut luok­kaa mil­jar­di tai alle.

    Sitä on maa­jus­sien paris­ta syy­tel­ty lii­an pie­nek­si, hei­dän mukaan­sa kos­ka tuil­la on pai­net­tu tuot­ta­ja­hin­ta alas. Kum­min­kin Suo­mes­sa mak­se­taan ja on aina mak­set­tu sekä EU:n kovim­mat maa­ta­lous­tuet että kär­ki­pään tuot­ta­ja­hin­nat mai­dos­ta, sian­li­has­ta, soke­ri­juu­rik­kaas­ta ja vil­jois­ta aina, kun sato on kel­van­nut ihmis­ruok­si. Peru­nois­ta on mak­set­tu EU:n kes­ki­hin­taa. Kai­kes­ta, mikä vähän­kään kas­vaa, on mak­set­tu todel­la hyvin tuki­na ja tuottajahintana. 

    Palk­kio­nam­me kai­kes­ta kal­leu­des­ta ja laa­dut­to­muu­des­ta on ollut rähi­se­vä kepu­lai­nen. Luu­let­te­ko tosis­san­ne, että sie­däm­me EU-aika­na tätä aiheut­ta­maan­ne kus­tan­nus­ta ja pel­lei­lyän­ne sekä täy­sin perus­tee­ton­ta rutinaanne?

  169. Maa­ta­lous­kau­na on vuo­si­kym­me­niä yllä­pi­det­ty “kan­san­hu­vi” puo­lue­po­li­tii­kas­sa ja medias­sa. Seu­raa­vak­si muu­ta­ma nume­ro suh­teel­li­suus­ta­jun palaut­ta­mi­sek­si tuki­kri­tiik­kiin, tilas­toin­nit laa­haa jäl­jes­sä mut­ta suu­ruus­luo­kat ovat oikein. Lopus­sa hyvä kom­ment­ti Heinäluomasta.

    Tilas­to­kes­kuk­sen (v. 2005) mukaan Suo­men kan­san koko­nais­ruo­ka­las­ku oli 17,1 mil­jar­dia euroa jakaan­tuen eri osa­puo­lil­le siten, että maa­ta­lous­tuot­ta­jat sai­vat maa­ta­lous­tu­lo­na 0, 9 mrd euroa, val­tio rahas­taa ruu­an alv- ja alko­ho­li­ve­ro­na 4 mrd, tuon­tie­lin­tar­vik­kei­den osuus noin 2 mrd ja ruo­ka­ket­jun muil­le osa­puo­lil­le kuluu run­sas 10 mrd euroa. Val­tio ja muut koti­mai­set osa­puo­let otta­vat ruo­ka­ket­jus­ta siis 83 pro­sent­tia. Elin­tar­vik­kei­den perus­tuot­ta­ja, vil­je­li­jä saa työ­pa­nok­sel­leen ja yri­tyk­seen­sä sijoit­ta­mal­leen omal­le pää­omal­leen yhteen­sä vain 5 pro­sen­tin siivun.
    Val­tion tuel­la on ruo­ka­las­kua keven­net­ty run­saal­la mil­jar­dil­la eli 6 pro­sen­tin ver­ran. Ovat­ko nämä kak­si fak­taa, 5% maa­ta­lous­tu­loon ja 6 % vero­ra­si­tus­ta val­tiol­le lii­an suu­ri hin­ta kan­sal­li­ses­ta elin­tar­vik­kei­den riit­tä­vyys- ja laatuturvasta?
    Vil­je­li­jä saa elin­tar­vi­ke­ket­jun raha­vir­rois­ta vajaan mil­jar­din. Elin­tar­vi­ke­ket­jun muut koti­mai­set osa­puo­let loh­kai­se­vat 14 mil­jar­dia. Tuon­tie­lin­tar­vik­kei­den ostoon kuluu vain run­sas kak­si mil­jar­dia. Elin­tar­vi­keo­ma­va­rai­suu­tem­me on har­ki­tus­ti pidet­ty var­sin kor­kea­na. Eero Hei­nä­luo­ma yrit­ti pari vuot­ta sit­ten syyt­tää “väli­kä­siä” elin­tar­vik­kei­dem­me kor­keis­ta hin­nois­ta. Lopet­ti arvos­te­lun lyhyeen kun huo­ma­si, että suu­rin osa väli­kä­sis­tä on SAK:n jäse­niä. Ruo­ka­las­kun sum­ma, 17 mil­jar­dia­kin löy­tyy myös MTT:n vuo­si­jul­kai­sus­ta. Siel­lä on myös nume­rot elin­tar­vi­ke­ta­lou­den raha­vir­rois­ta, vien­ti ja tuon­ti mukaan lukien Raha­vir­rat oli­vat v. 2005 yhteen­sä 20,5 mil­jar­dia euroa. Täs­sä huol­to­var­muu­den lisäk­si toi­nen syy, mik­si maa­ta­lou­tem­me alas­ajoa esit­tä­neet kan­san­ta­lous­teo­ree­ti­kot eivät ole saa­neet kannatusta.”

  170. Pekka:“Maatalous tuot­taa 12mrd € edes­tä ruo­kaa Suo­meen. Tuet 2mrd€, hyvä hyötysuhde.”

    Mis­sä uni­ver­su­mis­sa tämä on hyvä hyötysuhde!?!?

    Oli­si­ko yri­tyk­sel­lä, joka tuot­tai­si mel­kein 20% tap­pio­ta lii­ke­vaih­dos­ta hyvä hyötysuhde?

    Pal­jon­ko­han esim. Nokia saa jotain tut­ki­mus­ra­hoi­tus­ta yms. tukia Suo­men val­tiol­ta? Veik­kaan, että se on aika pal­jon vähem­män kuin 20% lop­pu­tuot­teen arvosta.

    Jos tul­lit pois­te­taan ja vaa­di­taan että tuo­tu ruo­ka on yhtä eet­tis­tä ja eko­lo­gi­ses­ti tuo­tet­tua kuin Suo­mes­sa nyt, ei maa­il­mal­ta tule ainut­ta­kaan lai­vaa Euroop­paan asti. Ruu­an hin­ta­han sii­nä nousee ja rajus­ti. Aina­han voi ummis­taa silmänsä.”

    ööööö… No ihmi­sil­lä on enem­män rahaa ostaa sitä ruo­kaa, kun ei tart­te mak­saa maa­jus­seil­le tukea. Tuet nos­ta­vat ruo­an koko­nais­hin­taa. Ei sitä voi kat­toa vaan sitä pal­jon­ko mak­sa­laa­tik­ko­pa­ket­ti mak­saa kau­pan hyllyllä.

  171. Vil­le Vil­ja­va, jos haluat syyt­tää minua valeh­te­lus­ta ja vie­lä uhi­tel­la riko­soi­keu­del­li­sil­la seu­rauk­sil­la, niin kan­nat­tai­si edes tse­ka­ta sen ver­ran, että minun nimii­ni pane­ma­si “val­heet” ovat oikeas­ti minun kir­joit­ta­mia­ni. Lai­naa­ma­si pät­kä: “Suo­ma­lai­nen ruo­ka tai oikeam­min sen raa­ka-aine ei ole sen puh­taam­paan kuin muu­al­la. Ja sii­nä sivus­sa vesi­töt on pilat­tu ehkä lopul­li­ses­ti”, ei ole minun kir­joit­ta­maa­ni vaan nimi­mer­kin Evert The NeveRest.

    Joten nyt oli­si hyvä paik­ka anteeksipyynnölle. 

    Mitä itse tuo­hon väit­tee­seen tulee, niin se, että kir­joi­tat, että Suo­mes­sa ei ole sal­mo­nel­laa, ei kyl­lä vie­lä todis­ta, että suo­ma­lai­nen ruo­ka oli­si puh­taam­paa kuin muu­al­la. Tämän lisäk­si sinun pitäi­si osoit­taa, että muu­al­la sal­mo­nel­la on ongelma. 

    Minun väit­tee­ni eivät ole kos­ke­neet suo­ma­lai­sen ruu­an laa­tua, vaan maa­ta­lou­den kal­leut­ta veron­mak­sa­jil­le. En ole eri­tyi­sen huo­lis­sa­ni suo­ma­lai­sen ruu­an puh­tau­des­ta, mut­ta enpä ole huo­lis­sa­ni sii­tä muu­al­la­kaan Euroo­pas­sa. Kehi­tys­maat ovat sit­ten asia erikseen.

  172. Pekka:“Maatalous tuot­taa 12mrd € edes­tä ruo­kaa Suo­meen. Tuet 2mrd€, hyvä hyötysuhde.”

    Et kai vaka­vis­sa­si luu­le, että se ruo­ka syn­tyy vain tuol­la 2 mrd:n panok­sel­la? Kyl­lä sii­hen noi­den tukien lisäk­si tar­vi­taan konei­ta, polt­toai­nei­ta, lan­noit­tei­ta, jne. Juu­ri tämän vuok­si maa­ta­lous ei sitä lisä­ar­voa tuo­ta­kaan. Jos maa­ta­lou­des­sa oikeas­ti 2 mrd:n panok­sel­la ja 144 000 ihmi­sen työ­pa­nok­sel­la saa­vu­tet­tai­siin 12 mrd:n tulos, niin hyvä dii­li­hän se oli­si. Sil­loin se ei tosin tar­vit­si­si mitään tukia­kaan eikä estei­tä ulko­maa­lai­sel­le kil­pai­lul­le (EU:n ulko­puo­li­sen ruu­an tuontitullit). 

    Todel­li­suu­des­sa asia ei tie­ten­kään ole näin. Kun minä menen Suo­mes­sa kaup­paan, niin en todel­la­kaan voi vedo­ta sii­hen, että veron­mak­sa­jat ovat tämän ruu­an jo mak­sa­neet ja olla mak­sa­mat­ta ostoksiani.

  173. Pekka:“Kehitysmaihin vie­ty maa­ta­lous ja kar­ja­ta­lous tar­koit­ta­vat jul­maa agri­bis­nes­tä. Häviä­jiä pai­kal­li­set ihmi­set ja ympäristö.”

    Ja mihin­kä­hän logiik­kaan tämä perus­tuu? Nykyi­sin ihmi­set kehi­tys­mais­sa elä­vät köy­hyys­ra­jal­la, kun eivät voi kor­kei­den tuon­ti­tul­lien vuok­si myy­dä tuot­tei­taan Euroop­paan. Tämä joh­taa sii­hen, että he eivät voi tehos­taa maan­vil­je­ly­ään lan­noit­tein ja konein, kos­ka vien­ti­mah­dol­li­suut­ta ei ole. Ainoa tapa tuot­taa on ras­kaal­la käsi­pe­lil­lä (tai ehkä jon­kun härän avus­tuk­sel­la) tuot­taa ruo­kaa omaan tar­pee­seen, eikä tämä tuo­ta rahaa tehos­ta­mi­sen vaa­ti­miin investointeihin. 

    Tuon­ti­tul­lien pois­to antai­si heil­le mah­dol­li­suu­den kehit­tää maa­ta­lout­taan ja nos­taa itsen­sä pois köy­hyy­des­tä sii­nä, mis­sä hei­dän kau­pun­kiin euroop­pa­lai­sil­le kulu­tus­ta­va­roi­ta tuot­ta­maan läh­te­neet sis­kot ja vel­jet­kin ovat saa­neet itsen­sä nostettua. 

    Minun on todel­la vai­kea näh­dä, miten kehi­tys­mai­den ihmi­set voi­si­vat hävi­tä sii­nä, että hei­dän tuot­teil­leen ase­te­tut tul­lit pois­te­taan. Tai jos tämä pätee maa­ta­lous­tuot­tei­siin, niin eikö sit­ten myös kaik­keen muu­hun­kin, esim. vaat­tei­siin, lelui­hin, elekt­ro­niik­kaan, jne.? Oli­si­vat­ko kii­na­lai­set tosi­aan tyy­ty­väi­siä, jos aset­tai­sim­me hei­dän tuot­ta­mil­leen leluil­le hir­vit­tä­vät tul­lit, jot­ka estäi­si­vät hei­tä tuo­mas­ta nii­tä län­si­mai­den markkinoille?

  174. Art­tu­ri kir­joit­ti 5.8.2009 kel­lo 8:37 ööööö… No ihmi­sil­lä on enem­män rahaa ostaa sitä ruo­kaa, kun ei tart­te mak­saa maa­jus­seil­le tukea. Tuet nos­ta­vat ruo­an koko­nais­hin­taa. Ei sitä voi kat­toa vaan sitä pal­jon­ko mak­sa­laa­tik­ko­pa­ket­ti mak­saa kau­pan hyllyllä.

    kaik­kea sitä kir­joi­te­taan, tuki mak­se­taan luon­nol­li­ses­ti kulut­ta­jal­le ja se las­kee elin­tar­vik­kei­den hin­to­ja, kai nyt muis­tat­te kun lii­tyt­tiin EU:n tuot­ta­ja­hin­nat pudo­tet­tiin noin puo­leen ja elin­tar­vik­kei­den hin­ta las­ki noin 10 prosenttia.

  175. Toki­han rik­kail­la eli vero­ja mak­sa­vil­la on enem­män rahaa ostaa rei­lus­ti kal­liim­paa ruo­kaa, mut­ta entäs köy­hät? Tukien pois­to näkyy enem­män rikkaille…

    Eli nyt ostel­laan 2mrd:lla ekul­la saf­kaa ulko­mail­ta. Maa­ta­lou­den alas­ajon jäl­keen pitää maa­il­mal­le työn­tää rahaa 15mrd enem­män ja mitä saadaan??mistä rahat??

  176. Onko kaik­ki tur­ha­ke­tuot­ta­mi­nen yhtä arvo­kas­ta, kun­han val­tio saa sii­tä vero­tu­lo­ja ja fir­ma tekee voittoa.

    Esim. ken­gät, jot­ka kes­tä­vät kesän, ovat epä­ter­veel­li­siä jaloil­le, joh­ta­vat vir­hea­sen­toi­hin jalois­sa ja muu­al­la kehos­sa ja mah­doil­li­siin leik­kauk­siin, soke­ri­juo­mat ja muu ros­ka­ruo­ka, jois­ta pahim­mil­laan on seu­rauk­se­na vat­sa­lau­kun pie­nen­tä­mis­leik­kaus, kun pai­no kar­kaa käsis­tä ym., ym. Lis­taa voi­si jat­kaa loputtomiin.

  177. Samu­li Saa­rel­ma kir­joit­ti 5.8.2009 kel­lo 9:21 Lai­naa­ma­si pät­kä: “Suo­ma­lai­nen ruo­ka tai oikeam­min sen raa­ka-aine ei ole sen puh­taam­paan kuin muu­al­la. Ja sii­nä sivus­sa vesi­töt on pilat­tu ehkä lopul­li­ses­ti”, ei ole minun kir­joit­ta­maa­ni vaan nimi­mer­kin Evert The NeveRest.

    Joten nyt oli­si hyvä paik­ka anteeksipyynnölle.

    Olen pahoil­la­ni sekaan­nuk­ses­ta, pals­tan hie­rar­kia poik­ke­aa tavan­omai­ses­ta ja kes­kus­te­lu on hektistä.
    Tämä vas­taus oli siis tar­koi­tet­tu Evert The NeveRestille.

    Esi­merk­ki­nä vaik­ka tämä.

    1) Suo­ma­lai­nen ruo­ka tai oikeam­min sen raa­ka-aine ei ole sen puh­taam­paan kuin muu­al­la. Ja sii­nä sivus­sa vesi­töt on pilat­tu ehkä lopullisesti.

    valet­ta joka sana, Suo­ma­lai­nen ruo­ka on esim. sal­mo­nel­la vapaa­ta, tuot­ta­jat teke­vät kovas­ti töi­tä että näin on. Päi­jän­teen vet­tä juo Hel­sin­ki­läi­set, kai­kis­ta Suo­men jär­vis­tä voi juo­da, Saa­rel­man ei ehkä ymmär­rä mitä pilaa­mi­sel­la tarkoitetaan.

  178. Maa­ta­lou­den alas­ajon jäl­keen pitää maa­il­mal­le työn­tää rahaa 15mrd enemmän.”

    Kan­nat­taa­ko tuo­ta puo­li­to­tuut­ta vil­jel­lä lii­kaa? Mihin koko elin­tar­vi­ke­ket­ju sii­tä katoa­si, että teol­li­suus toi­si osan alle mil­jar­din arvoi­sis­ta raa­ka-aineis­taan, vie­lä­pä laa­duk­kai­na ja hal­val­la? Ei ole kadon­nut Ruotsistakaan.

    Tuon alle mil­jar­din arvoi­sen erän tuot­ta­mi­nen tääl­lä tulee veron­mak­sa­jal­le kal­liik­si: 3 mil­jar­dia tuki­na, 7 % val­tion bud­je­tis­ta. Tulok­se­na Euroo­pan lähes kal­lein ruo­ka: Saa­riois­ten savi­kiek­ko­ja ja HK:n tah­naa, jota mak­ka­rak­si ilje­tään­kin sanoa. Toi­sel­la taval­la saos­tet­tu­na samaa mön­jää näkyy myy­tä­vän mak­sa­laa­tik­ko­na. Ja kink­ku, jos­sa on xx % (GM?)soijaa ja yy % suo­la­vet­tä, joka liri­see pak­kauk­ses­ta leik­ku­lau­dal­le puo­len desin lam­mi­kok­si ja jos­ta on mak­set­tu kuten kinkusta.

  179. Eli nyt ostel­laan 2mrd:lla ekul­la saf­kaa ulko­mail­ta. Maa­ta­lou­den alas­ajon jäl­keen pitää maa­il­mal­le työn­tää rahaa 15mrd enem­män ja mitä saadaan??mistä rahat??”

    Ihan joo juu­ri näin. Miten kävi kun kan­nat­ta­ma­ton teks­tii­li­teol­li­suus lop­pui 90-luvul­la? Ihan alas­to­mi­na ollaan sen jäl­keen kul­jet­tu. Pait­si rik­kaat, joil­la on varaa ostaa viet­na­mi­lai­sia t‑paitoja.

    Kepu­lai­set toki yrit­ti­vät tosi jär­ke­väs­ti ehdot­taa, että teks­tii­li­teol­li­suus pide­tään hen­gis­sä paril­la-kol­mel­la mil­jar­dil­la vuo­des­sa maa­ta­lou­den tapaan, mut­ta ei se Lip­po­nen suos­tu­nut. Pel­käs­tään tos­ta syys­tä on mei­kän ykkösinhokkeja.

    Vaka­vam­min sanot­tu­na: his­to­rian­kir­joi­tus tulee var­mas­ti luke­maan maa­ta­lous­tuet rik­kai­den mai­den suur­ten syn­tien joukkoon. 

    Jos tämä on vai­kea ymmär­tää, aja­tel­laan­pa Suo­mea. Miten kir­joi­tet­tai­siin Suo­men his­to­ri­aa, jos aate­lis­ten vero­va­paus oli­si jat­ku­nut tähän päi­vään? Että oli­si ollut yksi sika­ri­kas luok­ka, jon­ka ei tar­vit­si­si mak­saa vero­ja samas­ta bisenk­ses­tä kuin naa­pu­rin ruti­köy­hän pienviljelijän.

    Puis­tat­ta­va idea mut­ta tot­ta tänä päi­vä­nä, kun­han “aate­li­sen” muut­taa EU:n maan­vil­je­li­jäk­si ja “ruti­köy­hän” … no sitä ei tar­vit­se muut­taa miksikään.

  180. a m‑b: kaik­ki tuot­ta­mi­nen mitä ihmi­set arvos­ta­vat (ovat val­mii­ta sii­tä mak­sa­maan) on yhtä arvo­kas­ta, riip­pu­mat­ta sii­tä onko se sinun mie­les­tä turhaa.

    vil­le viljava:“tuki mak­se­taan luon­nol­li­ses­ti kuluttajalle”

    Ei mak­se­ta. Tuki pamah­taa maan­vil­je­li­jän tilille.

  181. kaik­ki tuot­ta­mi­nen mitä ihmi­set arvos­ta­vat (ovat val­mii­ta sii­tä mak­sa­maan) on yhtä arvo­kas­ta, riip­pu­mat­ta sii­tä onko se sinun mie­les­tä turhaa.

    Pötyä ja vaa­ral­li­nen aja­tus sitä pait­si. Arvo­kas­ta on kulut­ta­mi­nen, joka pyr­kii huo­mioi­maan eet­ti­siä arvo­ja. Usein tyh­mät ihmi­set eivät osaa nii­tä huo­mioi­da ja sik­si pitää raken­taa maa­il­ma, joka kan­nus­ti­mia siir­tä­mäl­lä vähin­tään kulut­taa kes­tä­väs­ti. Maa­il­man muut­ta­mi­nen on val­tioi­den teh­tä­vä sik­si, että kel­lään muul­la ei — onnek­si — ole oikeut­ta väki­val­lan käyt­töön kan­nus­ti­mia siirreltäessä.

    Liber­ta­ris­mi ei ole pel­käs­tään tyl­sää löpi­nää, se on myös vaa­ral­li­nen aate yhtei­sen tule­vai­suu­tem­me kannalta.

  182. Nimi­merk­ki Vil­le Vil­ja­va on uskos­saan vah­va. Tämän kes­kus­te­lu­pals­tan tar­koi­tus eikä vain ole­kin argu­men­toi­da asia­pe­rus­tein tai ratio­naa­li­ses­ti pää­tel­len eikä julis­taa val­lit­se­vaa maa­ta­lous-dokt­rii­nia tai ‑uskoa.

  183. Kaik­ki tuot­ta­mi­nen mitä ihmi­set arvos­ta­vat (ovat val­mii­ta sii­tä mak­sa­maan) on yhtä arvo­kas­ta, riip­pu­mat­ta sii­tä onko se sinun mie­les­tä turhaa.”

    Mä olen aina­kin osta­nut mel­ko­lail­la kaik­kea turhaa.

  184. Vil­le Viljava:“tuki mak­se­taan luon­nol­li­ses­ti kulut­ta­jal­le ja se las­kee elin­tar­vik­kei­den hin­to­ja, kai nyt muis­tat­te kun lii­tyt­tiin EU:n tuot­ta­ja­hin­nat pudo­tet­tiin noin puo­leen ja elin­tar­vik­kei­den hin­ta las­ki noin 10 prosenttia.”

    Mak­se­taan kulut­ta­jal­le? Mis­tä sen saa käy­dä nos­ta­mas­sa, kun ei ole minun tilil­lä­ni näkynyt? 

    Kun lii­tyt­tiin EU:in elin­tar­vik­kei­den hin­nat las­ki­vat sik­si, ettei enää ollut mah­dol­lis­ta pitää yllä kor­kei­ta tuon­ti­tul­le­ja euroop­pa­lai­sel­le ruu­al­le. Kyse ei siis ollut sii­tä, että kulut­ta­jil­le oli­si pum­pat­tu jotain maa­ta­lous­tu­kea, vaan sii­tä, että kulut­ta­jat sai­vat vih­doin oikeu­den ostaa ruo­kaa siel­tä, mis­tä sen hal­vim­min sai­vat suo­ma­lais­maa­jus­sien suo­ja­tun mono­po­lin sijaan. Jos EU:n ulko­puo­li­sen ruu­an tul­lit pois­tet­tai­siin, niin ruu­an hin­ta toden­nä­köi­ses­ti las­ki­si vie­lä lisää.

    Jos et tien­nyt, niin tätä kut­su­taan vapaa-kau­pak­si ja se joh­taa kil­pai­luun, joka on empi­rian valos­sa todet­tu kehit­tä­vän yhteis­kun­tia kaik­kein nopei­ten. Se sinun aja­ma­si tuon­ti­tul­lein suo­jat­tu ja tukiai­sin hen­gis­sä pidet­ty tuot­ta­mi­nen taas on suun­ni­tel­ma­ta­lout­ta, joka ei toi­mi, vaan huk­kaa kan­sa­kun­nan varoja. 

    Vie­lä­kään et ole vas­tan­nut, että jos tukiai­set ja tuon­ti­tul­lit ovat niiiiin hyviä asioi­ta maa­ta­lou­des­sa, niin mik­sei sama päde kaik­keen muu­hun­kin tuo­tan­toon? Mik­sei Nokian puhe­lin­tuo­tan­toa tai UPM:n pape­ria tar­vit­se tukea veron­mak­sa­jien rahoil­la ja suo­ja­ta kil­pai­lul­ta kor­keil­la tul­leil­la? Luu­li­si, että tuet oli­si­vat vie­lä parem­pia asiois­sa, joi­den tuo­tan­to ei Suo­mes­sa ole luon­no­no­lo­suh­tei­den vuok­si suun­nil­leen vai­kein­ta maailmassa.

  185. Nimi­merk­ki Vil­le Vil­ja­va on uskos­saan vah­va. Tämän kes­kus­te­lu­pals­tan tar­koi­tus eikä vain ole­kin argu­men­toi­da asia­pe­rus­tein tai ratio­naa­li­ses­ti pää­tel­len eikä julis­taa val­lit­se­vaa maa­ta­lous-dokt­rii­nia tai ‑uskoa.”

    Mitä­hän uskoa te julistatte?

    Täy­ty­nee muis­taa myös että kaik­ki suu­ret elin­tar­vi­keyh­tiöt ovat haa­li­neet hal­van­työ­voi­man­mais­ta yhtiöi­tä itsel­leen. Varau­tu­vat kai tukien pois­toon. Sehän tar­koit­taa että suo­ma­lai­nen elin­tar­vi­ke­työn­te­ki­jä koh­taa suo­ma­lai­sen t‑paidan teki­jän koh­ta­lon. (Sai­raan­hoi­to ja muut kun­nal­li­set pal­ve­lut tuli­si myös yksi­tyis­tää 100%. Val­tion mil­jar­dien työn­tä­mi­nen tehot­to­maan suo­ma­lai­seen ter­vey­den huol­toon on myös vero­va­ro­jen tuh­laus­ta. Saa­tik­ka puo­lus­tus­voi­mat. Tuo­daan kaik­ki ulkoa. ;-))

    Puis­tat­ta­va idea mut­ta tot­ta tänä päi­vä­nä, kun­han “aate­li­sen” muut­taa EU:n maan­vil­je­li­jäk­si ja “ruti­köy­hän” … no sitä ei tar­vit­se muut­taa miksikään.”

    Muut­tuu orjak­si. Agri­bis­nes hal­lit­see riis­to­tuo­tan­non. Kehi­tys­mai­den ihmi­set, ympä­ris­tö ja eläi­met ovat häviä­jiä. Aina löy­tyy ihmi­siä, jot­ka repi­vät pika­voit­to­ja riis­tä­mi­sel­lä. VAI kuvit­te­let­te­ko te että oikeas­ti “siel­lä edul­li­sil­la alueil­la” ruo­ho on aina vih­re­ää ja eläi­met käys­ken­te­le­vät lai­tu­mil­la. Lap­sel­lis­ta poruk­kaa. Täl­lä het­kel­lä edul­li­sia aluei­ta ovat maat, jois­sa on erit­täin hal­paa työ­voi­maa, ole­ma­ton ympä­ris­tö­lain­sää­dän­tö, sata­ma mihin on hyvä tuo­da GMO-rehua, ei eläin­suo­je­lu­la­kia jne.…

  186. Evert The Neve­Rest kir­joit­ti 5.8.2009 kel­lo 14:41

    Nimi­merk­ki Vil­le Vil­ja­va on uskos­saan vah­va. Tämän kes­kus­te­lu­pals­tan tar­koi­tus eikä vain ole­kin argu­men­toi­da asia­pe­rus­tein tai ratio­naa­li­ses­ti pää­tel­len eikä julis­taa val­lit­se­vaa maa­ta­lous-dokt­rii­nia tai ‑uskoa.

    tar­koi­tat­ko että “argu­men­toi­da asia­pe­rus­tein tai ratio­naa­li­ses­ti pää­tel­len” voi valeh­del­la tai tois­tel­la val­lit­se­vi mant­ro­ja sen kum­mem­min perus­te­le­mat­ta olen kyl­lä jyr­käs­ti tois­ta mieltä.
    Kir­joi­tat mm. seuraavaa

    5) Paras varau­tu­mi­nen krii­siin on lopet­taa koko maa­ta­lous ja raken­taa moni­puo­li­set ja var­mat han­kin­ta­ka­na­vat. Niin tekee met­sä­teol­li­suus, kun rea­li­tee­tit ovat tul­leet vas­taan eikä mit­kään tuet ja vero­hel­po­tuk­set enää rii­tä. Raa­ka-ainet­ta kas­va­te­taan Ete­lä-Ame­ri­kas­sa, kos­ka se seit­se­män ker­taa tuottoisampaa.

    lyhyes­ti sanot­tu­na täyt­tä skei­daa, mis­tä kek­sit tuon “sei­se­män ker­taa tuot­toi­sam­paa” tar­koi­tat var­maan puu kas­vaa tuon ver­ran nopeam­min mut­ta ei se raa­kaa­inet­ta sen hal­vem­mak­si tee, puu voi­daan tuot­taa vain pie­nem­mäl­lä alueella.

  187. Pekka:“Täytynee muis­taa myös että kaik­ki suu­ret elin­tar­vi­keyh­tiöt ovat haa­li­neet hal­van­työ­voi­man­mais­ta yhtiöi­tä itsel­leen. Varau­tu­vat kai tukien pois­toon. Sehän tar­koit­taa että suo­ma­lai­nen elin­tar­vi­ke­työn­te­ki­jä koh­taa suo­ma­lai­sen t‑paidan teki­jän kohtalon.”

    Eivät tukien pois­toon, vaan vapaa­seen kil­pai­luun, joka seu­rai­si sii­tä, jos tuon­ti­tul­lit pois­tet­tai­siin, mut­ta eihän vapaa kil­pai­lu kel­paa, kun on mono­po­li puo­lus­tet­ta­va­na. Pal­jon hel­pom­paa on nos­taa mono­po­lin var­jol­la yli­suu­ria voit­to­ja kuin oikeas­ti kil­pail­la rei­lus­ti avoi­mil­la markkinoilla. 

    Mitä suo­ma­lai­sen elin­tar­vi­ke­työn­te­ki­jän koh­ta­loon tulee, niin enpä oikein usko ruu­an raa­ka-ainei­den hal­pe­ne­mi­sen tuon­ti­tul­lien pois­tu­mi­sen vuok­si juu­ri hei­tä hait­taa­van, ennem­min­kin päin­vas­toin. Lisäk­si tuo­ret­ta lei­pää on aika vai­kea rah­da­ta rah­ti­lai­voil­la toi­sel­ta puo­lel­ta maa­pal­loa sii­nä, mis­sä t‑paitoja.

  188. Samu­li Saa­rel­ma kir­joit­ti 5.8.2009 kel­lo 16:02

    Vil­le Viljava:”tuki mak­se­taan luon­nol­li­ses­ti kulut­ta­jal­le ja se las­kee elin­tar­vik­kei­den hin­to­ja, kai nyt muis­tat­te kun lii­tyt­tiin EU:n tuot­ta­ja­hin­nat pudo­tet­tiin noin puo­leen ja elin­tar­vik­kei­den hin­ta las­ki noin 10 prosenttia.”

    Mak­se­taan kulut­ta­jal­le? Mis­tä sen saa käy­dä nos­ta­mas­sa, kun ei ole minun tilil­lä­ni näkynyt? 

    etkö ymmär­rä luke­maa­si, kenen tas­kus­ta tuet löy­ty­vät, eivät vil­je­li­jät maa­ta­lous­tues­ta mitään hyö­dy eikä sitä sen takia mak­se­tak­kaan vaan kulut­ta­ja hyö­tyy ja yhteis­kun­ta var­mis­taa sen avul­la hal­van ruo­ka­huol­lon itsel­leen. Huvit­ta­va on käsi­tyk­se­si että maa­il­man kau­pan vapaut­ta­mi­nen alen­tai­si elin­tar­vik­kei­den hin­taa edel­leen, elin­tar­vik­kei­den hin­ta on kehit­ty­neis­sä mais­sa niin alhaal­la, alle tuo­tan­to­kus­tan­nus­ten, että ainoa kei­no saa­da sitaä hal­vem­mal­la on ryös­tää sitä jos­tain et kai nyt sitä sen­tään tarkoita.

  189. Vil­le Viljava:“etkö ymmär­rä luke­maa­si, kenen tas­kus­ta tuet löy­ty­vät, eivät vil­je­li­jät maa­ta­lous­tues­ta mitään hyö­dy eikä sitä sen takia mak­se­tak­kaan vaan kulut­ta­ja hyö­tyy ja yhteis­kun­ta var­mis­taa sen avul­la hal­van ruo­ka­huol­lon itselleen.”

    Eli tar­koi­tat­ko tosis­sa­si, että vil­je­li­jät eivät pani­si pahak­seen, jos EU ja Suo­mi kate­go­ri­ses­ti lopet­tai­si maa­ta­lou­den tuke­mi­sen ja pois­tai­si tuon­ti­tul­lit? Jos tar­koi­tat, niin mihin­kä­hän tämän oikein perustat? 

    Kuten jo kir­joi­tin, ruo­ka­huol­lon hal­puus ei toteu­du tukiai­sil­la. Pois­ta­mal­la tukiai­set ja tuon­ti­tul­lit maa­ta­lous­tuot­teil­le ruo­ka ennem­min­kin hal­pe­ni­si kuin kal­lis­tui­si. Ja tämän lisäk­si siis kulut­ta­jil­la oli­si sen maa­ta­lous­tuen ver­ran enem­män fyrk­kaa tas­kus­sa, kos­ka vero­ja voi­tai­siin sen ver­ran las­kea. Tämä jäl­kim­mäi­nen toteu­tui­si jo pel­käs­tään kan­sal­lis­ten tukien pois­ta­mi­sel­la. Niil­lä ei oli­si mitään mer­ki­tys­tä ruu­an hin­taan EU:n alu­eel­la, mut­ta sääs­täi­si­vät pit­kän pen­nin veronmaksajille. 

    Huvit­ta­va on käsi­tyk­se­si että maa­il­man kau­pan vapaut­ta­mi­nen alen­tai­si elin­tar­vik­kei­den hin­taa edel­leen, elin­tar­vik­kei­den hin­ta on kehit­ty­neis­sä mais­sa niin alhaal­la, alle tuo­tan­to­kus­tan­nus­ten, että ainoa kei­no saa­da sitaä hal­vem­mal­la on ryös­tää sitä jos­tain et kai nyt sitä sen­tään tarkoita.”

    Mik­si sitä pitäi­si ryös­tää? Mik­sei sii­tä voi­si mak­saa tuot­ta­jil­le koh­tuul­lis­ta kor­vaus­ta aivan kuten mak­sam­me t‑paidastakin? T‑paitojen ompe­le­mi­nen mei­dän mie­les­täm­me sur­keil­la pal­koil­la on ollut kii­na­lai­sil­le parem­man tulon läh­de kuin sen oman pel­to­til­kun kuok­ki­mi­nen. Tämä on joh­ta­nut sii­hen, että kau­pun­kei­hin muut­ta­nei­den tulot ovat nous­seet. Jos myös ne maa­seu­dul­le jää­neet sai­si­vat myy­dä meil­le tuot­tei­taan ilman tuon­ti­tul­le­ja, hei­dän­kin tulon­sa läh­ti­si­vät nousuun. 

    Käy­tän­nös­sä Euroo­pan yllä­pi­tä­mät tuon­ti­tul­lit ja maa­ta­lous­tu­kiai­set aiheut­ta­vat hyvin pal­jon hait­taa kehi­tys­mai­den kehi­tyk­sel­le. Jos ne pois­tet­tai­siin, talou­del­li­nen hyö­ty kehi­tys­mail­le oli­si suu­rem­pi kuin se, että nos­tai­sim­me kehi­ty­sa­vun sin­ne YK:n suo­sit­te­le­mal­le tasol­le. Ja tämän lisäk­si siis euroop­pa­lai­set kulut­ta­jat voit­tai­si­vat, kun sai­si­vat ruo­kan­sa hal­vem­mal­la ja sen lisäk­si verot las­ki­si­vat. Ainoi­ta häviä­jiä oli­si­vat maan­vil­je­li­jät, joi­den koko ansain­ta­lo­giik­ka perus­tuu toi­saal­ta veron­mak­sa­jien kup­paa­mi­seen (tuet) ja mono­po­lis­ti­seen kil­pai­lun estä­mi­seen (tuon­ti­tul­lit).

    Ja jos maa­ta­lous­tuot­tei­den hin­ta tukien ja tul­lien pois­ton myö­tä nousi­si niin, että maa­ta­lous jopa 60 leveys­pii­rin poh­jois­puo­lel­la oli­si talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vaa, niin mikäs sii­nä, sit­ten oli­si. Vil­je­li­jät ovat kui­ten­kin ne, jot­ka eivät tähän rei­luun kil­pai­luun uskal­la läh­teä. Kulut­ta­jil­la ei oli­si mitään sitä vastaan.

    1. Ilman teol­li­suus­mai­den tukia maa­ta­lous­tuot­tei­den maa­il­man­mark­ki­na­hin­ta nousi­si rajus­ti, kos­ka maa­il­man ruo­ka­huol­to ei tule toi­meen ilman suu­rin­ta osaa teol­li­suus­mai­den tuo­tan­nos­ta. Vuo­si sit­ten maa­il­man­mark­ki­na­hin­ta kävi niin kor­keal­la, että moni kehi­tys­maa aset­ti vien­ti­tul­le­ja pitääk­seen vil­jan koti­mark­ki­na­hin­nan sie­det­tä­vä­nä. Kos­ka EU:n tuki on pää­asias­sa heh­taa­ri­tu­kea, eikä pel­loil­le le vaih­toeh­tois­ta käyt­töä, suu­rin osa pel­lois­ta pysyi­si tuo­tan­nos­sa, mut­ta tulon­ja­ko­vai­ku­tuk­set oli­si­vat raju­ja ja kaik­ki oli­si joi­ta­kin vuo­sia aivan sekai­sin. Seta­sa­pai­no, jon­ka mark­ki­nat löy­täi­si­vät, ei kui­ten­kaan mer­kit­si­si Euroo­pan maa­ta­lous­tuo­tan­non lop­pua, ei voi­si merkitä.
      Suo­mes­sa vil­je­ly lop­pui­si huo­noim­mil­la pel­loil­la, jot­ka var­maan­kin met­si­tet­täi­siin tai siir­ret­täi­siin ener­gia­kas­vien viljelyyn.

  190. Suo­mes­sa vil­je­ly lop­pui­si huo­noim­mil­la pel­loil­la, jot­ka var­maan­kin met­si­tet­täi­siin tai siir­ret­täi­siin ener­gia­kas­vien viljelyyn.

    Näil­lä näky­min noin saat­taa käy­dä, jos Köö­pen­ha­mi­nan jäl­keen met­sit­tä­mi­ses­tä ale­taan mak­saa kor­vaus ja maa­ta­lous­tu­kia ale­net­taan. Toi­saal­ta ilmas­ton saat­taa läm­me­tä jopa vii­si astet­ta seu­raa­van 50 vuo­den aika­na, mikä tekee Suo­mes­ta erit­täin edul­li­sen pai­kan maan­vil­je­lyn kan­nal­ta, jol­loin met­sit­tä­mi­nen ei kannata.

    No, maa­ta­lous­tu­kien kar­si­mi­ses­ta voi aina unel­moi­da kuten muis­ta­kin maa­il­man­pa­rann­su­pro­jek­teis­ta. Mitään ei kui­ten­kaan tapah­du, jos kan­sa­lai­set ja polii­ti­kot­kin luu­le­vat tukien ole­van vält­tä­mät­tö­miä tai aina­kin ihan kivo­ja. Mitään ei eri­tyi­ses­ti tapah­du Suo­mes­sa niin kau­an kun Kepu on yksi suu­ris­ta puo­lueis­ta ja kokoo­muk­ses­sa­kin on vah­va maataloussiipi.

  191. Ilman teol­li­suus­mai­den tukia maa­ta­lous­tuot­tei­den maa­il­man­mark­ki­na­hin­ta nousi­si rajusti”

    Toden­nä­köi­ses­ti noin, mut­ta mer­kit­si­si­kö tämä euroop­pa­lai­sil­le kulut­ta­jil­le näky­vän hin­nan nousua? Ei miten­kään vält­tä­mät­tä, kos­ka mehän emme saa ostaa elin­tar­vik­kei­tam­me maa­il­man­mark­ki­noil­ta, vaan jou­dum­me osta­maan ne tuon­ti­tul­lein suo­ja­tul­ta mono­po­lil­tam­me. Muis­te­len, kun jos­kus ennen EU-aikaa Suo­mes­sa oli joku ongel­ma voi­vuo­ren kans­sa ja jul­ki­suu­des­sa kes­kus­tel­tiin sen dump­paa­mi­ses­ta maa­il­man­mark­ki­noil­le. Val­tao­sa kan­sas­ta oli aika lail­la älli­käl­lä lyö­ty niis­tä hin­nois­ta, jois­ta voi­ki­lol­le sii­nä yhtey­des­sä puhut­tiin, kun ver­tai­li­vat sitä sii­hen, mitä itse jou­tui­vat sii­tä pulittamaan. 

    Ja tosi­aan, tuo maa­ta­lous­tuot­tei­den hin­nan nousu maa­il­man­mark­ki­noil­la oli­si ter­ve­tul­lut­ta juu­ri kehi­tys­mail­le, kos­ka maa­ta­lous on yksi ala, jol­la ne pys­ty­vät kil­pai­le­maan kehit­ty­nei­den mai­den kans­sa. Hin­nan nousu mah­dol­lis­tai­si myös inves­toin­nit kehi­tys­mai­den maa­ta­lou­teen, jos­sa lan­noit­tei­den käyt­tö ja koneis­tus on pal­jon alem­mal­la tasol­la kuin kehit­ty­neis­sä maissa. 

    Jos joku maa­pal­lon ulko­puo­li­nen taho kat­se­li­si maa­pal­lon ihmis­ten tou­hua, se oli­si kyl­lä älli­käl­lä lyö­ty, kun näki­si, että ihmis­kun­ta sat­saa hir­vit­tä­viä mää­riä maa­ta­lous­tuo­tan­toon kyl­mäs­sä poh­jo­las­sa, jos­sa juu­ri ja juu­ri saa­daan yksi sato vuo­des­sa samaan aikaan, kun ilmas­tol­li­ses­ti pal­jon suo­tui­sim­mil­la seu­duil­la hom­maa har­ras­te­taan käsi­pe­lil­lä ilman kun­non lannoitteita.

  192. Maa­ta­lous­tu­ki­han kek­sit­tiin ruu­an hin­to­jen kuris­sa­pi­tä­mi­sek­si ja vakaan­nut­ta­mi­sek­si, ei vil­je­li­jöi­den tulo­ta­son tur­vaa­mi­sek­si. Se sama vai­ku­tus sil­lä on edel­leen­kin, vaik­ka jul­ki­suu­des­sa puhu­taan ainoas­taan vil­je­li­jöi­den tuloista.
    Maa­ta­lous­tu­kea ei kos­kaan koko­naan pois­te­ta, ei uskal­le­ta, kos­ka sen seu­rauk­set oli­si­vat tra­maat­ti­set (ruu­an­tuo­tan­non hei­lah­te­lut niin, että välil­lä oli­si nälän­hä­tä). Täs­tä­hän on jo hyviä esi­merk­ke­jä paril­ta vii­me vuodelta.
    Maan­vil­je­li­jät kyl­lä tuli­si­vat toi­meen parem­min mark­ki­na­ta­lou­des­sa kuin tuki­ta­lou­des­sa. Ruu­an kysyn­nän hin­ta­jous­to on niin pie­ni, että se mah­dol­lis­tai­si aivan eri­lai­sen hin­noit­te­lun kuin nykyi­ses­sä sään­te­ly­ta­lou­des­sa. Toi­saal­ta myös tuot­tei­den tar­jon­ta aset­tui­si sel­väs­ti nykyis­tä alem­mal­le tasol­le epä­var­muus­te­ki­jöis­tä joh­tuen. Sekin nos­tai­si hin­ta­ta­soa. Osa pel­lois­ta jäi­si vil­je­le­mät­tä, ei vält­tä­mät­tä huo­noim­mat pel­lot, vaan huo­noim­pien yrit­tä­jien pellot.
    Tämä kes­kus­te­lu­ket­ju sinän­sä läh­ti käyn­tiin blo­gis­sa olleen vir­heel­li­ses­tä tie­dos­ta. Suun­ni­tel­tu mai­to­ti­lo­jen hätä­apu oli­si enin­tään 15 000 euroa tilaa koh­ti 3 vuo­des­sa. EU:ssahan tuet jyvi­te­tään tuo­tan­non laa­juu­den mukaan, jol­loin pie­nim­mil­le jäi­si vain murusia. Tus­kin täs­sä­kään asias­sa teh­dään poik­keus­ta. Jos Suo­mi päät­tää jakaa tuon enim­mäis­mää­rän, niin suu­rin tila (n. 300 leh­mää) sai­si tuon 5000 euroa/vuosi. Kes­ki­ver­to 25 leh­män tila sai­si siten n. 400 euroa/vuosi ja koko kus­tan­nusar­vio val­tiol­le oli­si n. 5 milj. euroa vuodessa.

  193. Maa­ta­lous­tu­kea ei kos­kaan koko­naan pois­te­ta, ei uskal­le­ta, kos­ka sen seu­rauk­set oli­si­vat tra­maat­ti­set (ruu­an­tuo­tan­non hei­lah­te­lut niin, että välil­lä oli­si nälän­hä­tä). Täs­tä­hän on jo hyviä esi­merk­ke­jä paril­ta vii­me vuodelta.”

    Täl­le perus­te­lul­le näki­sin mie­lel­lä­ni jotain todis­tei­ta­kin. Miten voit ottaa vii­me vuo­sil­ta mitään esi­merk­ke­jä sii­tä, mitä tukien pois­ta­mi­ses­ta seu­rai­si, kun vii­me vuo­si­na on toi­mit­tu juu­ri tukien alai­suu­des­sa? Siis sii­tä­kö, että ruu­an­tuo­tan­to hei­luu tuki­sys­tee­min val­li­tes­sa, vedät joh­to­pää­tök­sen, että se hei­lui­si vie­lä enem­män tukien poistuessa?

    Yksi syy vii­me vuo­den hin­ta­piik­kiin oli se, että USA:ssa suo­sit­tiin (yllä­tys, yllä­tys, tukia käyt­täen) sitä, että mais­sis­ta teh­tiin polt­toai­net­ta autoi­hin. Tämä joh­ti sii­hen, että osa mais­si­tuo­tan­nos­ta pois­tui ruu­an­tuo­tan­nos­ta, mikä tie­ten­kin joh­ti ruo­ka­mais­sin hin­nan nousuun. 

    Maan­vil­je­li­jät kyl­lä tuli­si­vat toi­meen parem­min mark­ki­na­ta­lou­des­sa kuin tuki­ta­lou­des­sa. Ruu­an kysyn­nän hin­ta­jous­to on niin pie­ni, että se mah­dol­lis­tai­si aivan eri­lai­sen hin­noit­te­lun kuin nykyi­ses­sä sääntelytaloudessa.”

    No, jos maan­vil­je­li­jät tuli­si­vat parem­min toi­meen, niin mik­si he ovat se blok­ki, joka kaik­kein tiu­kim­min pitää niis­tä tukiai­sis­ta kiinni? 

    Mitä muu­ten nyt täs­mäl­leen tar­koi­tat tuol­la, että ruu­an hin­ta­jous­to on pie­ni? Se tie­ten­kin pätee, että jos syö­dään hal­vin­ta mah­dol­lis­ta ruo­kaa kalo­ri­tar­peen tyy­dyt­tä­mi­sek­si ja sit­ten tämän hin­ta nousee, niin kulu­tus ei toden­nä­köi­ses­ti putoa, vaan ihmi­set tin­ki­vät mui­den asioi­den kulu­tuk­ses­ta, jot­tei kuol­tai­si näl­kään. Mut­ta täl­lä­hän ei ole juu­ri mitään teke­mis­tä kehit­ty­nei­den län­si­mai­den syö­pöt­te­lyl­lä. Jos lihan hin­ta nousee kal­lis­tu­neen vil­jan vuok­si, niin sit­ten syö­dään suo­raan sitä vil­jaa kier­rät­tä­mät­tä sitä ensin elu­koi­den läpi. 

    Toi­sek­si iso osa ruu­an hin­nas­ta kulut­ta­jil­le tulee ihan muus­ta kuin sii­tä raa­ka-ainees­ta. Lei­vän ostaes­sa­si jotain kym­me­nys menee sin­ne maa­jus­sil­le. Jos vil­jan hin­ta kak­sin­ker­tais­tuu, lei­vän hin­ta nousee vain 10%. 

    Osa pel­lois­ta jäi­si vil­je­le­mät­tä, ei vält­tä­mät­tä huo­noim­mat pel­lot, vaan huo­noim­pien yrit­tä­jien pellot.”

    Jot­ka myy­täi­siin sit­ten hyvil­le yrit­tä­jil­le, jot­ka sit­ten vil­je­li­si­vät niis­tä pel­lois­taan nii­tä, jot­ka par­hai­ten tuot­ta­vat. Näin­hän mark­ki­na­ta­lous toi­mii. Nyt tukiais­maa­il­mas­sa ei täl­lai­seen ole tar­vet­ta, kos­ka se huo­no yrit­tä­jä­kin tulee ihan hyvin toi­meen, kos­ka toi­meen­tu­lo ei ole sidot­tu sii­hen, miten hyvä on oikeas­sa tuo­tan­nos­sa, vaan tukiai­set sot­ke­vat koko mekanismin.

  194. Kek­ko­sen aikaan käy­tiin työ­eh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­lu­ja ja maa­ta­lous­tu­lo­neu­vot­te­lu­ja. Sit­ten jon­ku Efta:n tai EEC:n takia maa­ta­lous­neu­vot­te­lut lop­pui­vat ja tilal­le tuli maataloustuki.

    Tilas­to­kes­kuk­sen mukaan tukien osuus on 40 pro­sent­tia tilo­jen tuloista:
    “Maa­ti­loil­le mak­set­tu­jen suo­rien tukien koko­nais­mää­rä oli vuon­na 2004 noin 1,74 mil­jar­dia euroa. Vil­je­li­jä­per­heen pal­kak­si ja omil­le pää­omil­le kor­vauk­sek­si jää­vä erä, maa­ta­lou­den tulos, oli noin 1,14 mil­jar­dia euroa. Tämä tar­koit­taa sitä, että maa­ti­lo­jen myyn­ti­tu­lot eivät yksis­tään riit­tä­neet kat­ta­maan tilo­jen meno­ja, vaan tuis­ta­kin noin 35 pro­sent­tia jou­dut­tiin uhraa­maan tuo­tan­to­pa­nos­ten han­kin­ta­me­noi­hin. Tie­dot käy­vät ilmi nyt jul­kais­ta­vas­ta Maa­ti­la­ta­lou­den yri­tys- ja tulo­ti­las­to 2004:stä.” (Tilas­to­kes­kus)

    Kulut­ta­ja­hin­toi­hin tuel­la ei ole sel­lais­ta vai­ku­tus­ta mitä on annet­tu ymmär­tää, kos­ka raa­ka-aineen hin­ta on vain pie­ni osa lop­pu­ja­los­teen hinnasta.

    BTW. Was­hing­to­nis­sa lue­taan tätä ket­jua, kos­ka siel­lä ollaan nyt muut­ta­mas­sa kehi­tys­a­pua sel­lai­sek­si, jos­ta aiem­min täs­sä ket­jus­sa puhuin. Vii­kol­la uuti­soi­tiin, että Oba­man hal­lin­to halu­aa vah­vis­taa kehit­ty­vien mai­den omaa alku­tuo­tan­toa. EU:ssa aina­kin minis­te­ri Ant­ti­lan suul­la on sanot­tu, että mai­toa pitää ilmei­ses­ti jau­hee­na vie­dä kehi­tys­mai­hin, jot­ta hin­ta tääl­lä ei las­ke häi­rit­se­väs­ti 8)

  195. Timo Ten­hu­nen kir­joit­ti 6.8.2009 kel­lo 22:01

    Maa­ta­lous­tu­ki­han kek­sit­tiin ruu­an hin­to­jen kuris­sa­pi­tä­mi­sek­si ja vakaan­nut­ta­mi­sek­si, ei vil­je­li­jöi­den tulo­ta­son tur­vaa­mi­sek­si. Se sama vai­ku­tus sil­lä on edel­leen­kin, vaik­ka jul­ki­suu­des­sa puhu­taan ainoas­taan vil­je­li­jöi­den tuloista.

    Timo Ten­hu­nen tai­si tyh­jä­tä Bajat­son, tuo­hon vai­kea mitään lisä­tä tai pois ottaa. Eri­lai­sia ske­naa­rioi­ta voi­daan tie­tys­ti pyö­rit­tää loput­to­miin, vaik­ka tuo että kehi­tys­maat ruok­ki­si­vat mei­dät, eivät­hän nuo pys­ty ruok­ki­maan edes itseään.

  196. Kun­non plä­jäy­tys perus­tie­toa pals­tan luki­joil­le, luki­joi­ta ja kom­men­toi­jia kun tun­tuu riit­tä­vän, tie­dot laa­haa­vat osin jäl­jes­sä tilas­toin­nin takia mut­ta suu­ruus luo­kat pitäi­si olla oikein.

    Voi­si tie­tys­ti poh­tia, mik­si täm­möi­seen tuki­sys­tee­miin on jou­dut­tu? Kenen etu se on? Kuka ja / tai mikä tätä ohjaa täm­möi­sek­si? Mik­si sitä ei pure­ta maa­il­ma­laa­jui­ses­ti? Luu­li­si, että “vapaa-kaup­paa aja­vat” EU ja USA, Kana­da, Japa­ni jne oli­si­vat haluk­kai­ta pur­ka­maan tuki­sys­tee­mit? Hitaas­ti var­maan sii­hen suun­taan ollaan menossa?
    Tuki­sys­tee­min “voit­ta­jia” ovat jot­kut tehok­kaat maa­ta­lous­maat, suu­ret kan­sain­vä­li­set elin­tar­vi­ke- ja tuo­tan­to­pa­nos­jä­tit, vähä­va­rai­nen län­si­mai­nen kulut­ta­ja ? Häviä­jiä var­mas­ti kehi­tys­mai­den maa­ta­lous ja run­saas­ti (kulutus)veroja mak­sa­va län­si­mai­nen kuluttaja?
    Tilas­to­kes­kuk­sen (v. 2005) mukaan Suo­men kan­san koko­nais­ruo­ka­las­ku oli 17,1 mil­jar­dia euroa jakaan­tuen eri osa­puo­lil­le siten, että maa­ta­lous­tuot­ta­jat saivat
    maa­ta­lous­tu­lo­na 0, 9 mrd euroa, val­tio rahas­taa ruu­an alv- ja alko­ho­li­ve­ro­na 4 mrd, tuon­tie­lin­tar­vik­kei­den osuus noin 2 mrd ja ruo­ka­ket­jun muil­le osa­puo­lil­le kuluu run­sas 10
    mrd euroa. Val­tio ja muut koti­mai­set osa­puo­let otta­vat ruo­ka­ket­jus­ta siis 83 pro­sent­tia. Elin­tar­vik­kei­den perus­tuot­ta­ja, vil­je­li­jä saa työ­pa­nok­sel­leen ja yritykseensä
    sijoit­ta­mal­leen omal­le pää­omal­leen yhteen­sä vain 5 pro­sen­tin siivun.
    Val­tion tuel­la on ruo­ka­las­kua keven­net­ty run­saal­la mil­jar­dil­la eli 6 pro­sen­tin ver­ran. Ovat­ko nämä kak­si fak­taa, 5% maa­ta­lous­tu­loon ja 6 % vero­ra­si­tus­ta val­tiol­le lii­an suuri
    hin­ta kan­sal­li­ses­ta elin­tar­vik­kei­den riit­tä­vyys- ja laatuturvasta?
    Vil­je­li­jä saa elin­tar­vi­ke­ket­jun raha­vir­rois­ta vajaan mil­jar­din. Elin­tar­vi­ke­ket­jun muut koti­mai­set osa­puo­let loh­kai­se­vat 14 mil­jar­dia. Tuon­tie­lin­tar­vik­kei­den ostoon kuluu vain
    run­sas kak­si mil­jar­dia. Elin­tar­vi­keo­ma­va­rai­suu­tem­me on har­ki­tus­ti pidet­ty var­sin kor­kea­na. Eero Hei­nä­luo­ma yrit­ti pari vuot­ta sit­ten syyt­tää “väli­kä­siä” elintarvikkeidemme
    kor­keis­ta hin­nois­ta. Lopet­ti arvos­te­lun lyhyeen kun huo­ma­si, että suu­rin osa väli­kä­sis­tä on SAK:n jäse­niä. Ruo­ka­las­kun sum­ma, 17 mil­jar­dia­kin löy­tyy myös MTT:n
    vuo­si­jul­kai­sus­ta. Siel­lä on myös nume­rot elin­tar­vi­ke­ta­lou­den raha­vir­rois­ta, vien­ti ja tuon­ti mukaan lukien Raha­vir­rat oli­vat v. 2005 yhteen­sä 20,5 mil­jar­dia euroa. Tässä
    huol­to­var­muu­den lisäk­si toi­nen syy, mik­si maa­ta­lou­tem­me alas­ajoa esit­tä­neet kan­san­ta­lous­teo­ree­ti­kot eivät ole saa­neet kannatusta.
    Maa­ta­lou­den koko­nais­tuot­to on 4.0 mil­jar­dia euroa, jos­ta tuet ovat 1.8 ja tuot­teis­ta saa­ta­vat myyn­ti­tu­lot 2.2. Maa­ta­lou­den koko­nais­kus­tan­nuk­set ovat 2.9 mrd., näin jää maa­ta­lous­tu­loa 1.1 mrd. Maa­ti­lo­ja Suo­mes­sa on 70 000, tuloa jää siten 15 700 e/ tila. Kes­ki­mää­rin tiloil­la työs­ken­te­lee 1.5 hen­ki­löä eli tuloa jää 10 000/viljelijä. Tie­dot ovat mm. Tilas­to­kes­kuk­sen nettisivuilla.
    EU:n maa­ta­lous­bud­jet­ti on 40 mil­jar­dia euroa. Suo­mi saa sii­tä mil­jar­din eli 2.5 %. EU:n yksi tavoi­te on edul­li­set elin­tar­vik­keet kulut­ta­jil­le. Tuot­ta­ja­hin­nat (elin­tar­vi­ke­teol­li­suu­den raa­ka-aine­hin­nat) pide­tään alhai­si­na mak­sa­mal­la vil­je­li­jöil­le tulo­tu­kea koko EU-alu­eel­la. EU:n yhtei­nen maa­ta­lous­po­li­tiik­ka on siis perim­mil­tään välil­li­ses­ti elin­tar­vik­kei­den kulut­ta­ja­hin­to­jen subventiojärjestelmä.
    Suo­men val­tion bud­jet­ti on 37.6 mrd. euroa. Kan­sal­li­set tuet ovat noin 600 mil­joo­naa, lisäk­si 200 milj. menee EU-osa­ra­hoit­tei­siin tukiin. Kan­sal­lis­ten tukien osuus on 2.1 % val­tion bud­je­tis­ta eli samaa luok­kaa kuin maa­ta­lou­den osuus bkt:stä ja vil­je­li­jöi­den osuus väes­tös­tä! Se on asu­kas­ta koh­den 160 euroa vuo­des­sa eli 44 sent­tiä päi­väs­sä. Kan­sal­li­sil­la tuil­la tur­va­taan vil­je­li­jöi­den koh­tuul­li­nen toi­meen­tu­lo sekä laa­duk­kaat raa­ka-aineet elintarviketeollisuudellemme.
    Maa­ta­lou­den vero­tet­ta­vak­si tulok­si jää puo­let tuot­tei­den myyn­ti­tu­lois­ta tai EU-tukien ver­ran. Kan­sal­li­sil­la tuil­la siis han­ki­taan tuo­tan­to­pa­nok­sia ja ne kier­tä­vät edel­leen kan­san­ta­lout­ta pyö­rit­tä­mään eivät­kä jää suo­raan vil­je­li­jän tulok­si. Asu­mis­tu­ki­kin menee lopul­ta jon­kun muun tas­kuun kuin sil­le, jol­le se maksetaan.
    YLEn teks­ti-TV ker­toi 15.1.: “Työn­ha­ki­joil­le mak­set­tiin tois­sa vuon­na työt­tö­myys­tur­vae­tuuk­sia yhteen­sä 2,7 mrd euroa. Vuo­des­ta 2002 mää­rä nousi 8 pro­sent­tia. Työt­tö­myys­kas­so­jen osuus sum­mas­ta oli 1,6 ja Kelan 1,1 mrd. euroa.” Työt­tö­myys­me­not eivät ole suo­raan yhteis­mi­tal­li­set vil­je­li­jöi­den tuke­mi­sen kans­sa, mut­ta ver­tai­lua voi­nee teh­dä. Vil­je­li­jöi­tä on 110 000 ja koko elin­tar­vi­ke­ket­ju työl­lis­tää 300 000 ihmis­tä. Jos maa­ta­lou­tem­me ajet­tai­siin täy­sin alas, niin kysees­sä oli­si ko. ryh­män työ­paik­ko­jen koh­ta­lo. Työt­tö­myys­me­not lisään­tyi­si­vät aina­kin 1,5 mrd. euroa. Sääs­täi­sim­me siis 800 milj. koti­mai­sen elin­tar­vi­ke­huol­lon tur­vaa­via kan­sal­li­sia tukia mak­sa­mal­la sen sijaan yli 1 500 milj. lähes vas­tik­kee­ton­ta työllisyystukea?
    EU:lle mak­sa­maam­me 1,3 mil­jar­din jäsen­mak­suun maa­ta­lou­den alas­ajol­la ei oli­si vai­ku­tus­ta, mut­ta kan­san­ta­lou­teem­me hyvin vaka­via. Tuki­sim­me yhä mm. Tans­kan, Hol­lan­nin ja Rans­kan maa­ta­lout­ta, mut­ta meil­tä jäi­si saa­mat­ta em. mil­jar­di euroa EU:n mak­sa­maa tukea. Kan­san­ta­lout­ta parem­min tun­te­vien mukaan vuo­tui­nen 5–8 mil­jar­din ruo­ka­las­ku ulko­mail­le hei­ken­täi­si kan­san­ta­lout­tam­me. Mil­lä me ruo­ka­las­kum­me mak­sai­sim­me, jos emme pys­tyi­si vie­mään samal­la sum­mal­la tuot­tei­ta ulkomaille.
    Suo­mes­ta on lopet­ta­nut 15 vuo­den aika­na 60 000 tilaa ja lopuis­ta 70 000 noin 1/3 lopet­taa seu­raa­van 10 vuo­den aika­na. Eli tehos­tu­mis­ta on jo tapah­tu­nut ja tapah­tuu vie­lä­kin. Ihan kaik­ki tilat tus­kin lopet­ta­vat? Suo­mes­sa on tilo­jen kes­ki­pin­ta-ala nyt noin 32 ha. EU:n kes­kiar­vo on noin 20. Tehok­kaas­sa Hol­lan­nis­sa samoin noin 20, Sak­sas­sa, Tans­kas­sa ja Rans­kas­sa noin 40- 45- 50. Ber­lusco­ni­maas­sa noin 7 ha!!!”

  197. Samu­li Saa­rel­mal­le suo­sit­te­li­sin kan­san­ta­lous­tie­teen perus­tei­den ker­taus­ta (tai koko­naan uudel­leen opis­ke­le­mis­ta, sen ver­ran asian­tun­te­mat­to­mia väit­tee­si ovat). Tar­koit­ta­ma­ni ilmiö tun­ne­taan nimel­lä cobweb, suo­mek­si lukinseitti.

  198. Timo Ten­husel­le, otin kan­taa jo sii­hen, että tukien vuok­si maa­ta­lous­tuot­tei­den hin­ta­hei­lah­te­lu kas­vai­si. Et miten­kään kom­men­toi­nut tätä. Et myös­kään pys­ty­nyt esit­tä­mään mitään vas­ta-argu­ment­te­ja teks­tii­ni, vaan kes­ki­tyit puh­taa­seen hen­ki­lö­koh­tai­seen sol­vaa­mi­seen. Tämä on yleen­sä merk­ki sii­tä, ettet oikeas­ti pys­ty nii­tä väit­tei­tä­ni kumoa­maan, mut­tet pys­ty tätä myös­kään myöntämään. 

    Sit­ten tär­keä koh­ta Evert the Neve­Res­tin tekstistä:“Tämä tar­koit­taa sitä, että maa­ti­lo­jen myyn­ti­tu­lot eivät yksis­tään riit­tä­neet kat­ta­maan tilo­jen meno­ja, vaan tuis­ta­kin noin 35 pro­sent­tia jou­dut­tiin uhraa­maan tuo­tan­to­pa­nos­ten han­kin­ta­me­noi­hin”. Tämä oli itsel­lä­ni­kin käsi­tys asioi­den tilas­ta, mut­ta hyvä, että se tuli nyt niin­kin viral­li­sen tahon kuin Tilas­to­kes­kus suul­la sanottua. 

    Oleel­lis­ta tuos­sa on siis se, että jos maan­vil­je­li­jöil­le sanot­tai­siin, että “Älkää vil­jel­kö maa­ta, vaan vaik­ka pyö­ri­tel­kää vain peu­ka­loi­ta”, heil­le oli­si varaa mak­saa enem­män tukia elä­mi­seen kuin nyt. Ruo­ka voi­tai­siin ostaa sil­lä rahal­la, joka nyt menee maan­vil­je­li­jöil­tä tuo­tan­to­pa­nos­ten hank­ki­mi­seen ja siis jäi­si vie­lä rahaa yli. 

    Lyhyes­ti sanot­tu­na maa­ta­lous on hem­me­tin kal­lis har­ras­tus, jon­ka veron­mak­sa­jat kustantavat.

  199. SS: “…Ruo­ka voi­tai­siin ostaa sil­lä rahal­la, joka nyt menee maan­vil­je­li­jöil­tä tuo­tan­to­pa­nos­ten hank­ki­mi­seen ja siis jäi­si vie­lä rahaa yli…”

    Miten tuos­sa jär­jes­tel­mäs­sä taat­tai­siin huol­to­var­muus? Ruo­ka on tun­net­tu ja hyvin käy­tet­ty kei­no poliit­ti­ses­sa painostuksessa.

    Toi­nen seik­ka, jon­ka tun­nut ohit­ta­van, on ruu­an laa­tu. En mie­lel­lä­ni syö edes kaik­kial­la EU:ssa tuo­tet­tua ruo­kaa, kos­ka myrk­ky­jää­mät ovat tut­ki­tus­ti aika kovia. Mikä oli­si tilan­ne sen jäl­keen, kun ruo­ka ostet­tai­siin mis­tä sattuu.

    Minus­ta paras rat­kai­su on EU:ssa lopet­taa tuo­tan­non tuke­mi­nen ja tukea vain tuo­tan­to­pa­nok­sia. Tar­vit­taes­sa kye­tään nos­ta­maan tuo­tan­to vas­taa­maan kan­sal­lis­ta tar­vet­ta ja ohes­sa tuo­te­taan kor­kea­luok­kai­sia elintarvikkeita.

  200. Samu­li Saarelma

    Sit­ten tär­keä koh­ta Evert the Neve­Res­tin tekstistä:”Tämä tar­koit­taa sitä, että maa­ti­lo­jen myyn­ti­tu­lot eivät yksis­tään riit­tä­neet kat­ta­maan tilo­jen meno­ja, vaan tuis­ta­kin noin 35 pro­sent­tia jou­dut­tiin uhraa­maan tuo­tan­to­pa­nos­ten han­kin­ta­me­noi­hin”. Tämä oli itsel­lä­ni­kin käsi­tys asioi­den tilas­ta, mut­ta hyvä, että se tuli nyt niin­kin viral­li­sen tahon kuin Tilas­to­kes­kus suul­la sanottua.”

    Suo­mes­sa on kal­lis ja tehotn panos­tuo­tan­to ei tuos­ta voi mitään muu­ta joh­to­pää­tös­tä vetää, oko ehdo­tuk­sia miten sitä saa­tai­siin tehok­kaam­mak­si ja sitä kaut­ta tuli­si tuet myös tarpeettomaksi. 

    Kun tääl­lä vaa­di­taan että kehi­tys­maat sai­si­vat ilman tul­le­ja tuo­da elin­tar­vik­kei­ta vosi­ko samaan sys­syyn lait­taa myös että tuo­tan­to­ta­vat tai parem­min­kin ne mis­tä kus­tan­nuk­sia tulee lai­te­taan samaan tasoon. Mitä mark­ki­na­ta­lou­den vaa­tiims­ta se on jos vain yksi osa yhteis­kun­nas­ta halu­taan sii­hen lait­taa mut­ta itse halu­taan jää­dä suo­jat­tuun tilaan.

    Evert the Neve­Res­tin kir­joi­tus todel­la osoit­taa että vain­tuot­ta­ja­hin­taa roi­mas­ti korot­ta­mal­la voi­daan tuet pois­taa ei muu­ten jos ei halu­ta panos­teoll­si­uu­den kus­tan­nuk­sia kar­sia, valin­ta on sinun

  201. Samu­li Saa­rel­ma kir­joit­ti 9.8.2009 kel­lo 13:13 Lyhyes­ti sanot­tu­na maa­ta­lous on hem­me­tin kal­lis har­ras­tus, jon­ka veron­mak­sa­jat kustantavat.

    Niin­hän kuu­luu­kin mak­saa, kulut, ja koh­tuul­li­sen tulok­sen, et kai nyt mitään muu­ta kuvi­tel­lut. Kun tuo­ta jut­tua nyt tun­tuu riit­tä­vän ota nyt kan­taa tähänkin. 

    http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=45

  202. Maa­il­mas­sa tuhou­tuu vuo­sit­tain Ukrai­nan kokoi­nen alue hedel­mäl­lis­tä maa­pe­rää. Suo­men maa­ta­lou­del­le on kysyn­tää vähän lii­an­kin pian.

  203. Tilas­to­kes­kuk­sen mukaan vil­je­li­jä­puo­li­soi­den kes­ki­mää­räi­nen vero­tet­ta­va tulo v. 2007 oli 53.896 euroa, mut­ta maa­ta­lou­des­ta sii­tä tuli vain 17.041 euroa (32 prosenttia).

    Maa­ti­la­re­kis­te­rin mukaan yksi­tyis­hen­ki­löi­den omis­ta­mil­la maa­ti­loil­la oli vuon­na 2008 vain 58.102 vil­je­li­jää jot­ka siis sai­vat kol­man­nek­sen tulois­taan tilal­ta vas­ta­ten 20.000 täys­päi­väis­tä viljelijää. 

    Vil­je­li­jän työ­pa­nok­sen mää­rä on niin pie­ni, että syys­tä suo­ma­lai­nen maa­ta­lous­dokt­rii­ni on kyt­ke­nyt “tuo­tan­to­ket­juun” kai­ken mah­dol­li­sen jalos­tus- ja lii­tän­näis­toi­met ja puhuu 300.000 ihmi­sen “lei­väs­tä”, jot­ta mil­jar­di­tu­ki ei näyt­täi­si jär­kyt­tä­vän epä­suh­tai­sel­ta. Nyky­aa­jan logis­tii­kal­la raa­ka-aine jalos­tuk­seen voi­daan kui­ten­kin tuo­da ja tuo­daan­kin jo ene­ne­väs­sä määrin.

    Jos suo­ma­lai­nen maa­ta­lous kek­sit­täi­siin nyt, se todet­tai­siin kan­nat­ta­mat­to­mak­si. Jos joku sitä täs­tä huo­li­mat­ta­ha­luai­si har­joit­taa, hän ei sai­si ympäristölupaa.

  204. Vuon­na 2006 Hel­sin­gin Sano­mat las­ki tuen Suo­men maa­ta­lou­del­le ole­van vain 4 mil­jar­dia euroa vuo­des­sa plus puut­tu­vat ympä­ris­tö­hait­ta­ve­rot. Toi­sen las­kel­man mukaan luku on 5 mil­jar­dia, siis noin nel­jä tuhat­ta euroa vuo­des­sa kak­si­lap­sis­ta per­het­tä koh­den. Pääl­le tule­vat val­ta­vat ympä­ris­tö­hai­tat, jois­ta maa­ta­lou­del­ta ei peri­tä korvausta.

    http://vapaasana.net/artikkelit/2005/12/maataloustuki-sin-kin-maksat-tuhat-euroa-vuodessa

    Maa­ta­lous­tuo­tan­non voit­to on siis noin ‑100 % lii­ke­vaih­dos­ta, jos alku­tuo­tan­nos­tam­me maa­ta­lou­den osuus on tosi­aan 4 mrd/v.

    Kaik­ki tuet ja tul­lit pitää lopet­taa. Suo­meen jäi­si sil­ti sitä tuo­tan­toa, joka tääl­lä oli­si eri­tyi­sen teho­kas­ta tai edes sen ver­ran teho­kas­ta, min­kä ver­ran yli­hin­taa kulut­ta­jat suos­tu­vat sii­tä mak­sa­maan. Se oli­si nykyis­tä vähem­män ja pain­opis­te ei oli­si ihan sama kuin nyt vaan fiksumpi.

    Kes­ki­mää­rin suo­ma­lai­set rikas­tui­si­vat, kun osa maa­ta­lou­des­ta jär­keis­tyi­si ja loput resurs­seis­ta siir­tyi­si­vät uuteen mui­den alo­jen tuo­tan­toon. Myös maa­il­man köy­him­mät ihmi­set, jot­ka ovat lähin­nä kehi­tys­mai­den maa­ta­lous­vä­keä, voit­tai­si­vat pal­jon. Koko ihmis­kun­ta jäi­si kes­ki­mää­rin pal­jon voitolle.

    EU:n tul­li­muu­rit ja tuki­po­li­tiik­ka tap­pa­vat 6600 ihmis­tä päivässä!
    http://www.vapaasana.net/node/159

  205. Evert The Neve­Rest kir­joit­ti 9.8.2009 kel­lo 22:01
    Tilas­to­kes­kuk­sen mukaan vil­je­li­jä­puo­li­soi­den kes­ki­mää­räi­nen vero­tet­ta­va tulo v. 2007 oli 53.896 euroa, mut­ta maa­ta­lou­des­ta sii­tä tuli vain 17.041 euroa (32 prosenttia).

    Evert The Neve­Rest on täy­sin pihal­la vil­je­li­jöi­den tulois­ta, tuo 53896 on medi­aa­ni luku jol­la ei ole mitään teke­mis­tä vero­tet­ta­van tulon kans­sa. Muu osa on satua, mik­si oikeas­taan kir­joi­tat noi­ta satu­ja­si, oike­aa­kin tie­toa on saa­ta­vis­sa joka lähtöön.

    http://www.aijaa.com/v.php?i=4642892.jpg

  206. Evert The Neve­Rest on täy­sin pihal­la vil­je­li­jöi­den tulois­ta, tuo 53896 on medi­aa­ni luku jol­la ei ole mitään teke­mis­tä vero­tet­ta­van tulon kans­sa. Muu osa on satua, mik­si oikeas­taan kir­joi­tat noi­ta satu­ja­si, oike­aa­kin tie­toa on saa­ta­vis­sa joka lähtöön.”

    Suu­rin osa vil­je­li­jöis­tä on har­ras­ta­jia, oikei­den yrit­tä­jien­kin jou­kos­sa on n 50000 ns epä­ai­toa yrit­tä­jää eli yrit­tä­jiä, joi­den tulo on niin pie­ni, ettei­vät he elä yri­tyk­sen­sä tuo­tol­la, vaan yhteis­kun­nan tuilla.

    Suo­men maa­ta­lou­den his­to­ria poik­kee­aa muus­ta Euroo­pas­ta. Ver­tai­lu Ruot­siin osi­taa, että Ruot­si valit­si suur­ti­la­stra­te­gian jo 1850-luvul­la ja ajoi alas torp­pa­ri­lai­tok­sen 1900 luvun vaih­tee­seen mennessä.
    Suo­mi säi­lyt­ti Venä­jän yhtey­des­sä feo­daa­li­sen torp­pa­ri­lai­tok­sen aian 1920-luvul­le j kun se jou­dut­tiin pur­ka­maan län­nen avun ehto­na niin syn­tyi suu­ri mää­rä elinkelvottomia
    pientiloja.
    Kun eliit­ti pel­kä­si sivis­ty­nyt­tä työ­väes­töä niin suu­ri osa kan­sas­ta pidet­tiin mata­lal­la sivis­tys­ta­sol­la esim kie­li­kou­lu­tus­ta alet­tiin anta kan­sa­kou­luis­sa vas­ta 60-luvun lop­pu­puo­lel­la ja suu­ri osa kan­sas­ta pidet­tiin tukiai­sil­la sidot­tu­na pientiloihin.

    Vas­ta EU on pakot­ta­nut sanee­ra­maan maa­ta­lout­ta, mut­ta sekin tapah­tuu hitaasti.

    Viros­sa maa­ti­lat ovat kan­nat­ta­via vaik­ka tuki­ta­so on vain n 1/5 Suo­men tasosta

  207. Lii­an van­ha kir­joit­ti 10.8.2009 kel­lo 7:30 Suu­rin osa vil­je­li­jöis­tä on har­ras­ta­jia, oikei­den yrit­tä­jien­kin jou­kos­sa on n 50000 ns epä­ai­toa yrit­tä­jää eli yrit­tä­jiä, joi­den tulo on niin pie­ni, ettei­vät he elä yri­tyk­sen­sä tuo­tol­la, vaan yhteis­kun­nan tuilla.

    Pals­tal­le on pesiy­ty­nyt muu­ta­ma ammat­ti valehtelia
    sadun­ker­to­jien lisäk­si, jos­pa minä­kin lait­tai­sin yhde sellaise.

    Maa­ta­lous­tu­kien ter­veys­tar­kas­tuk­seen voi­sim­me Suo­mes­ta esit­tää EU:lle , että tuet mak­set­tai­siin suo­raan kulut­ta­jil­le. On nimit­täin tur­haa byro­kra­ti­aa kier­rät­tää tukia maa­jus­sien kaut­ta , kos­ka hyö­ty niis­tä menee elin­tar­vi­ke­teol­li­suu­del­le ja kau­pal­le ilmai­sen raa­ka-ain­nen muo­dos­sa. Ravin­to­ket­jun vii­mei­se­nä lenk­ki­nä kulut­ta­ja hyö­tyy tue­tus­ta , ilmai­ses­ta raaka-aineesta.
    Käy­tän­nös­sä tämä tuki mak­set­tai­siin suo­raan kulut­ta­jal­le, joka sai­si näin avus­tus­ta ruo­ka­las­kuun­sa. Tuen ehto­na oli­si ruo­ka­kiin­tiö. Ts. per­heen pää­lu­vun mukai­nen las­ken­nal­li­nen ruo­an­ku­lu­tus vuo­des­sa. Muu­al­la EU:ssa tämä kiin­tiö oli­si suu­rem­pi , kos­ka läm­min ilma­na­la tuot­taa ruo­kaa enem­män ja sik­si sitä pitää kulut­taa ja tukea enem­män (ver­taa nykyi­nen CAP/tilatuki).
    Tuki mak­set­tai­siin tie­ten­kin ennak­koon, sil­lä rahaa tar­vi­taan koko ajan ruo­kaan. Jos per­he ylit­täi­si sil­le las­ke­tun kiin­tiön tai komis­siol­le esi­te­tyis­tä kui­teis­ta puut­tui­si jota­kin, mää­rät­täi­siin sank­tio. Tukia oli­si palautettava.
    Tuet tuli­si hakea kun­kin sato­kau­den alkaes­sa sama­na­lai­sel­la lomak­keis­tol­la kuin hae­taan nykyi­siä maa­ta­lous­tu­kia. Nimik­kei­tä tie­ten­kin tuli­si hie­man ter­veys-ja väli­tar­kis­taa. Tähän tie­ten­kin aina liit­tyy tuen vähentäminen.
    Ympä­ris­tö­tuen koh­dal­la per­hei­den tuli­si teh­dä eril­li­nen sel­vi­tys ja las­kel­ma sii­tä, kuin­ka pal­jon on syö­ty ympä­ris­töä kulut­ta­vaa ruokaa(lihatuotteet) ja ympä­ris­töä sääs­tä­vää ruo­kaa (juu­rek­set, vihan­nek­set). Jos per­he ylit­tää liha­kiin­tiön, esim. kesän gril­laus­kau­del­la, niin tues­ta lei­ka­taan ympä­ris­tö­tuen osuus. Ympä­ris­töä sääs­tä­väs­tä kiin­tiön yli­tyk­ses­tä ei saa lisätukea.
    Tar­kas­tuk­set: sai­til­la on aikai­sem­min jo ehdo­tet­tu yllä­tys­tar­kas­tuk­sia tiloil­le, kos­ka jus­sit kui­ten­kin pii­lot­te­le­vat tar­kas­ta­jil­ta jota­kin ? En kyl­lä ole vie­lä kek­si­nyt , mitä se voi­si olla. Niin, nyt nämä kulut­ta­jien hyväk­sy­mät yllä­tys­tar­kas­tuk­set saa­tet­tai­siin voi­maan. Per­heen asun­toon voi tar­kas­ta­ja siis tul­la , vaik­ka kes­kel­lä yötä, tilaa­mat­ta. Juu­ri öiseen aikaan­han jää­kaa­pil­la käy­dään salaa syö­pöt­te­le­mäs­sä vaik­ka päi­vän kalo­ri­kiin­tiö on tul­lut täyteen.
    Kesä­mö­keil­lä tapah­tuu myös usein yli­syön­te­jä. Sen vuok­si satel­liit­ti­val­von­ta toteu­te­taan nykyi­seen mal­liin. Kulut­ta­jien moti­voi­mi­sek­si voi­si EU:n ima­go­työ­ryh­mä pitää pari visioin­ti­kon­frens­sia jos­sa­kin eksoot­ti­ses­sa koh­tees­sa. Lop­puklausuu­li­na voi­si olla: satel­liit­ti kuvaa, sel­lu­liit­ti sulaa.”

  208. Kal­le Pyöräniemi:“Miten tuos­sa jär­jes­tel­mäs­sä taat­tai­siin huol­to­var­muus? Ruo­ka on tun­net­tu ja hyvin käy­tet­ty kei­no poliit­ti­ses­sa painostuksessa.”

    Ruo­ka ei todel­la­kaan ole tun­net­tu ja hyvin käy­tet­ty kei­no poliit­ti­ses­sa pai­nos­tuk­ses­sa, kos­ka sitä pys­tyy osta­maan mel­kein kenel­tä tahan­sa. Jos vaik­ka Venä­jä haluai­si vähän uhi­tel­la ja ei suos­tui­si myy­mään ruo­kaa Suo­mel­le, niin täl­lä ei oli­si juu­ri mitään seu­rauk­sia muil­le kuin venä­läi­sil­le ruo­an­tuot­ta­jil­le. Suo­ma­lai­nen kulut­ta­ja ei var­mas­ti edes huo­mai­si tätä ruokalaskussaan.

    Toi­nen seik­ka, jon­ka tun­nut ohit­ta­van, on ruu­an laa­tu. En mie­lel­lä­ni syö edes kaik­kial­la EU:ssa tuo­tet­tua ruo­kaa, kos­ka myrk­ky­jää­mät ovat tut­ki­tus­ti aika kovia. Mikä oli­si tilan­ne sen jäl­keen, kun ruo­ka ostet­tai­siin mis­tä sattuu.”

    Sinä oli­sit täy­sin vapaa osta­maan juu­ri niin puh­das­ta ruo­kaa kuin haluaisit.

    Vil­le Viljava:“Niinhän kuu­luu­kin mak­saa, kulut, ja koh­tuul­li­sen tuloksen”

    Val­tion ei todel­la­kaan kuu­lu kus­tan­taa ihmis­ten harrastuksia.

  209. Samu­li Saarelmalle:

    Pahoit­te­len, jos koit keho­tuk­se­ni louk­kaa­va­na. Se ei ollut tar­koi­tus. Kukaan ei voi olla kaik­kien alo­jen asian­tun­ti­ja, sinä et vaan ole asian­tun­ti­ja talous­po­li­tii­kas­sa, var­sin­kaan sen ala­la­jis­sa maa­ta­lous­po­li­tii­kas­sa. Minä en sit­ten jos­sa­kin muus­sa, mut­ta en myös­kään osal­lis­tu jul­ki­seen kes­kus­te­luun niis­sä asiois­sa. Suo­sit­te­li­sin kui­ten­kin kaik­kia pereh­ty­mään cobweb-ilmi­öön. Se selit­tää talous­tie­teel­li­ses­ti, mik­si ruu­an­tuo­tan­toa on koh­del­ta­va eri taval­la kuin vaik­ka­pa kän­ny­köi­den valmistusta.

  210. pez:“Kun tääl­lä vaa­di­taan että kehi­tys­maat sai­si­vat ilman tul­le­ja tuo­da elin­tar­vik­kei­ta vosi­ko samaan sys­syyn lait­taa myös että tuo­tan­to­ta­vat tai parem­min­kin ne mis­tä kus­tan­nuk­sia tulee lai­te­taan samaan tasoon. Mitä mark­ki­na­ta­lou­den vaa­tiims­ta se on jos vain yksi osa yhteis­kun­nas­ta halu­taan sii­hen lait­taa mut­ta itse halu­taan jää­dä suo­jat­tuun tilaan.”

    Tar­koi­tat­ko, että suo­ma­lai­nen maa­jus­si pai­naa tulo­ta­son­sa sin­ne kehi­tys­maa­lai­sen tasol­le? No, sii­tä vaan, kukaan ei kiel­lä. Sitä, että Suo­mes­sa voi vil­jel­lä vain kesäl­lä, kun taas jos­sain Thai­maas­sa saa­daan kol­me satoa vuo­des­sa, suo­sii tie­ten­kin thai­maa­lais­ta vil­je­li­jää, mut­ta tämä vain osoit­taa, ettei Suo­mes­sa ole­kaan mitään jär­keä koit­taa pär­jä­tä ruu­an tuo­tan­nol­la. Suo­men suh­teel­li­nen etu on aivan muis­sa asiois­sa. Aivan samas­ta syys­tä Suo­mes­sa ei kan­na­ta koit­taa pora­ta öljyä, vaan tuo­da se siel­tä, mis­sä sitä on maa­pe­räs­sä parem­min saatavissa. 

    Vil­le Viljava:“Niinhän kuu­luu­kin mak­saa, kulut, ja koh­tuul­li­sen tulok­sen, et kai nyt mitään muu­ta kuvitellut.”

    Ei koh­tuul­lis­ta, vaan _negatiivisen_ tulok­sen. Tuo­tan­to­pa­nok­set ovat kal­liim­mat kuin lop­pu­tuo­te, eli tukiai­sia menee sen maa­jus­sin elät­tä­mi­sen lisäk­si vie­lä sii­hen hänen tol­kut­to­man kal­liin har­ras­tuk­sen pyö­rit­tä­mi­seen. Kuten kir­joi­tin, hal­vem­paa oli­si veron­mak­sa­jil­le se, että maa­jus­sit oli­si­vat tuh­laa­mat­ta raho­jaan nii­hin tuo­tan­to­pa­nok­siin ja ostai­si­vat niil­lä rahoil­la sen sijaan ruo­kaa maa­il­man­mark­ki­noil­ta saman ver­ran kuin nykyi­sin tuot­ta­vat. Täs­tä jäi­si siis vie­lä rahaa yli. 

    Mitä sii­hen mai­nit­se­maa­si Malawiin tulee, niin juu­ri tuo oli­si tulos, jos tul­li­muu­rit pois­tet­tai­siin ja malawi­lai­set vil­je­li­jät sai­si­vat kil­pail­la euroop­pa­lais­ten tuot­ta­jien kans­sa tasai­ses­ti. Tul­lien pois­to mah­dol­lis­tai­si heil­le kor­keam­mat tulot ja sitä kaut­ta mah­dol­li­suu­den inves­toi­da tuo­tan­toon­sa ja tulok­se­na oli­si juu­ri se, että hei­dän ruu­an­tuo­tan­to­sa läh­ti­si räjäh­dys­mäi­seen kas­vuun. Sen lisäk­si siis, että veron­mak­sa­jat sääs­täi­si­vät pal­jon rahaa tukiai­sis­ta ja tul­leis­ta luo­pu­mal­la, he vie­lä aut­tai­si­vat kehi­tys­mai­den asukkaita. 

    Kal­le Pyöräniemi:“Toinen seik­ka, jon­ka tun­nut ohit­ta­van, on ruu­an laa­tu. En mie­lel­lä­ni syö edes kaik­kial­la EU:ssa tuo­tet­tua ruo­kaa, kos­ka myrk­ky­jää­mät ovat tut­ki­tus­ti aika kovia. Mikä oli­si tilan­ne sen jäl­keen, kun ruo­ka ostet­tai­siin mis­tä sattuu.”

    Huol­to­var­muu­des­ta olen jo kir­joit­ta­nut aiem­min, joten en täs­sä ala sitä tois­ta­maan. Mitä ruu­an laa­tuun tulee, niin tie­ten­kin ruu­an sisäl­tä­miä myrk­ky­jä val­vot­tai­siin ihan samal­la tavoin kuin nyt­kin val­vo­taan. Tämän suh­teen ei ole mitään väliä, tulee­ko se ruo­ka sii­tä naa­pu­ri­maa­ti­lal­ta vai toi­sel­ta puo­lel­ta maa­pal­loa. Eläin­ten hyvin­voin­nin val­vo­mi­nen on tie­ten­kin vai­keam­paa, mut­ten näe miten­kään mah­dot­to­ma­na luo­da jotain ser­ti­fi­kaat­tia, joka takai­si, että tuo­tan­nos­sa ollei­ta eläi­miä on koh­del­tu hyvin. Jos tuon ser­ti­fi­kaa­tin halu­aa, niin sit­ten pitää pääs­tää tar­kas­ta­jat maa­ti­lal­le, oli sit­ten mis­sä päin maa­il­maa tahansa.

  211. Timo Tenhunen:“Pahoittelen, jos koit keho­tuk­se­ni louk­kaa­va­na. Se ei ollut tar­koi­tus. Kukaan ei voi olla kaik­kien alo­jen asian­tun­ti­ja, sinä et vaan ole asian­tun­ti­ja talous­po­li­tii­kas­sa, var­sin­kaan sen ala­la­jis­sa maa­ta­lous­po­li­tii­kas­sa. Minä en sit­ten jos­sa­kin muus­sa, mut­ta en myös­kään osal­lis­tu jul­ki­seen kes­kus­te­luun niis­sä asiois­sa. Suo­sit­te­li­sin kui­ten­kin kaik­kia pereh­ty­mään cobweb-ilmi­öön. Se selit­tää talous­tie­teel­li­ses­ti, mik­si ruu­an­tuo­tan­toa on koh­del­ta­va eri taval­la kuin vaik­ka­pa kän­ny­köi­den valmistusta.”

    Edel­leen jat­kat samal­la lin­jal­la. Sen sijaan, että koit­tai­sit perus­tel­la, mikä argu­men­taa­tios­sa­ni on pie­les­sä, kes­ki­tyt a) mol­laa­maan minun talous­tie­don tasoa (etkä sii­nä­kään esi­tä mitään perus­te­lu­ja sil­le, mik­si talous­tie­teen osaa­mi­se­ni on joten­kin huo­noa) ja b) intät “cobweb, cobweb, cobweb” luul­len sen joten­kin perus­te­le­van kan­ta­si. Ei perustele. 

    Se cobweb-teo­ria ei perus­te­le, mik­si maa­ta­lous­tuot­tei­den tuo­tan­to oli­si oleel­li­ses­ti eri­lais­ta ver­rat­tu­na vaik­ka mai­nit­se­maa­si kännykkätuotantoon. 

    Wiki­pe­dias­ta löy­tyi hyvä kom­ment­ti liit­tyen tähän teoriaan:“One rea­son to be skep­tical about this model’s pre­dic­tions is that it assu­mes pro­ducers are ext­re­me­ly short­sigh­ted.” Eli koko teo­ria pyö­rii sen varas­sa, että maa­jus­sit ovat täy­siä idioot­te­ja, jot­ka eivät opi vir­heis­tään (eli sii­tä, että lisä­si­vät tuo­tan­to­aan tämän het­ken hin­nan vuok­si lii­kaa, min­kä vuok­si seu­raa­van sadon tul­les­sa hin­ta oli lii­an matala). 

    Voi tie­ten­kin olla, että nykyi­set tukiai­sin syö­te­tyt pul­la­sor­sat oli­si­vat täl­läi­siä, jos jou­tui­si­vat oikeas­ti toi­mi­maan mark­ki­na­ta­lou­des­sa, mut­ta toden­nä­köi­ses­ti sil­loin­kaan oppi­mi­nen ei kovin kau­aa kes­täi­si. Siir­ty­mi­nen mark­ki­na­ta­lou­teen voi­tai­siin muu­ten­kin teh­dä asteittaisesti. 

    Ja lopuk­si, jos cobweb edes oli­si ongel­ma maa­ta­lous­tuo­tan­nos­sa, mark­ki­na­hin­to­jen hei­lah­te­lun kor­jaa­mi­nen esim. val­tion var­muus­va­ras­toil­la oli­si hal­vem­paa kuin nykyi­sen tuki­sys­tee­min pyöritys. 

    Mut­ta jos haluat jat­kaa tuo­ta cobweb-soo­paa­si, niin ker­ro, miten vaik­ka lei­pää kulut­ta­val­le kan­sa­lai­sel­le vil­jan hin­nan hei­lah­te­lu jopa parin­ker­tai­sek­si hait­tai­si juu­ri lain­kaan? Itse raa­ka­vil­jan osuus lopul­li­ses­ta lei­vän hin­nas­ta on joka tapauk­ses­sa niin vähäi­nen, että kulut­ta­ja sitä tus­kin edes huo­mai­si. Ja kun tähän yhdis­te­tään vie­lä se, että nykyih­mi­sel­tä menee ruo­kaan pal­jon pie­nem­pi osuus tulois­ta kuin meni jotain puo­li vuo­si­sa­taa sit­ten, huo­ma­taan, että mitään nälän­hä­tää ei mis­sään tapauk­ses­sa seu­rai­si län­si­mais­sa, vaik­ka maa­ta­lous­tuot­tei­den hin­nat hei­lah­te­li­si­vat rei­lus­ti nykyis­tä enemmän.

  212. Samu­li Saa­rel­ma kir­joit­ti 10.8.2009 kel­lo 12:25

    Vil­le Viljava:”Niinhän kuu­luu­kin mak­saa, kulut, ja koh­tuul­li­sen tulok­sen, et kai nyt mitään muu­ta kuvitellut.”

    Ei koh­tuul­lis­ta, vaan _negatiivisen_ tulok­sen. Tuo­tan­to­pa­nok­set ovat kal­liim­mat kuin lop­pu­tuo­te, eli tukiai­sia menee sen maa­jus­sin elät­tä­mi­sen lisäk­si vie­lä sii­hen hänen tol­kut­to­man kal­liin har­ras­tuk­sen pyö­rit­tä­mi­seen. Kuten kir­joi­tin, hal­vem­paa oli­si veron­mak­sa­jil­le se, että maa­jus­sit oli­si­vat tuh­laa­mat­ta raho­jaan nii­hin tuo­tan­to­pa­nok­siin ja ostai­si­vat niil­lä rahoil­la sen sijaan ruo­kaa maa­il­man­mark­ki­noil­ta saman ver­ran kuin nykyi­sin tuot­ta­vat. Täs­tä jäi­si siis vie­lä rahaa yli. 

    Kes­kus­te­lu on vai­ke­aa kun vas­ta­puo­li on niin perus­teel­li­ses­ti pihal­la perus­asiois­ta­kin, vie­lä yksi yditys.

    Rui­ku­tat maa­ta­lous­tues­ta mut­ta osaat­ko vas­ta­ta kysy­myk­seen mik­si suo­ma­lai­sen maa­ta­lous­tuot­teen hin­taa saa ver­ra­ta maa­il­man hal­vim­piin maa­ta­lous­tuot­tei­siin ja sanoa ‚että ero­tus on kaik­ki tukea maa­ta­lou­del­le. Mut­ta suo­ma­lais­ten palk­ko­ja ei saa ver­ra­ta kii­na­lais­ten eikä edes viro­lais­ten palk­koi­hin puhu­mat­ta­kaan ‚että ero­tus oli­si jotain tukea suo­ma­lai­sel­le duu­na­ril­le. Moder­ni teh­das­han voi olla jopa Kii­nas­sa joten tuot­ta­vuu­teen ei kan­na­ta vedota.”

  213. Vil­le Viljava:“suomalaisen maa­ta­lous­tuot­teen hin­taa saa ver­ra­ta maa­il­man hal­vim­piin maa­ta­lous­tuot­tei­siin ja sanoa ‚että ero­tus on kaik­ki tukea maataloudelle.”

    Sik­si, että jos emme söi­si Suo­mes­sa tuo­tet­tua ruo­kaa söi­sim­me ulko­mail­la tuo­tet­tua ruokaa.

  214. Art­tu­ri kir­joit­ti 10.8.2009 kel­lo 17:19

    Vil­le Viljava:”suomalaisen maa­ta­lous­tuot­teen hin­taa saa ver­ra­ta maa­il­man hal­vim­piin maa­ta­lous­tuot­tei­siin ja sanoa ‚että ero­tus on kaik­ki tukea maataloudelle.”

    Sik­si, että jos emme söi­si Suo­mes­sa tuo­tet­tua ruo­kaa söi­sim­me ulko­mail­la tuo­tet­tua ruokaa.

    Meni­kö Art­tu­ril­ta näp­pis rik­ki kun jät­ti vas­taa­mat­ta lop­puo­saan, onko Viro­lai­sen ja Suo­ma­lai­sen palk­ko­jen ero tukea Suo­ma­lai­sel­le työn­te­ki­jäl­le, Viro­lai­nen työs­ken­te­lee nel­jä ker­taa hal­vem­mal­la kuin Suo­ma­lai­nen, vai meni­kö Art­tu­ril­le JAUHOT SUUHUN.

  215. Samu­li Saa­rel­mal­le: Oikein hyvä, olet siis alka­nut pereh­tyä myös talous­tie­tee­seen. Talous­tie­teen taso­si muu­ten pal­jas­tui, kun et ymmär­tä­nyt, mitä kulu­tuk­sen hin­ta­jous­tol­la tar­koi­te­taan. Sii­nä juu­ri on ero lei­vän ja kän­ny­köi­den välil­lä. Toki tuo­tan­nos­sa­kin on jota­kin eroa.
    “Mut­ta jos haluat jat­kaa tuo­ta cobweb-soo­paa­si, niin ker­ro, miten vaik­ka lei­pää kulut­ta­val­le kan­sa­lai­sel­le vil­jan hin­nan hei­lah­te­lu jopa parin­ker­tai­sek­si hait­tai­si juu­ri lain­kaan? Itse raa­ka­vil­jan osuus lopul­li­ses­ta lei­vän hin­nas­ta on joka tapauk­ses­sa niin vähäi­nen, että kulut­ta­ja sitä tus­kin edes huo­mai­si. Ja kun tähän yhdis­te­tään vie­lä se, että nykyih­mi­sel­tä menee ruo­kaan pal­jon pie­nem­pi osuus tulois­ta kuin meni jotain puo­li vuo­si­sa­taa sit­ten, huo­ma­taan, että mitään nälän­hä­tää ei mis­sään tapauk­ses­sa seu­rai­si län­si­mais­sa, vaik­ka maa­ta­lous­tuot­tei­den hin­nat hei­lah­te­li­si­vat rei­lus­ti nykyis­tä enemmän.”
    Ei kaik­ki ihmi­set asu län­si­mais­sa. Glo­baa­leil­la mark­ki­noil­la toi­voi­sin vähän glo­baa­lim­paa ajattelutapaa.

  216. Timo Tenhunen:“Taloustieteen taso­si muu­ten pal­jas­tui, kun et ymmär­tä­nyt, mitä kulu­tuk­sen hin­ta­jous­tol­la tarkoitetaan”

    Mis­sä olen tuo­nut ilmi, etten ymmär­rä kulu­tuk­sen hin­ta­jous­toa? Lei­pä ja kän­nyk­kä eivät tätä tie­ten­kään osoi­ta. Jos lei­pä kal­lis­tuu, niin sen kulu­tus vähe­nee, kun ihmi­set siir­ty­vät käyt­tä­mään mui­ta elin­tar­vik­kei­ta. Jos taas hal­pe­nee, sitä käy­te­tään ylen­mää­rin (hei­tel­lään vaik­ka puis­ton sorsille). 

    Odo­tan edel­leen, että ker­rot jotain perus­tel­tu­ja argu­ment­te­ja kan­nal­le­si minun talous­tie­teen osaa­mi­ses­ta räkyt­tä­mi­sen sijaan. Tai ehkä tar­koi­tuk­se­si oli­kin joh­dat­taa kes­kus­te­lu pois itse aihees­ta minun talous­tie­teen osaa­mi­ses­ta kes­kus­te­luun, kos­ka tajusit väit­teit­te­si perus­te­lu­jen ole­van niin sur­keis­sa kantimissa. 

    Ei kaik­ki ihmi­set asu län­si­mais­sa. Glo­baa­leil­la mark­ki­noil­la toi­voi­sin vähän glo­baa­lim­paa ajattelutapaa.”

    Eh, juu­ri tätä olen täs­sä itse­kin toi­vo­nut. Kehi­tys­mai­den kil­pai­lu­mah­dol­li­suus län­si­mai­den suh­teen on ennen kaik­kea maa­ta­lous­tuot­teis­sa. Tuon­ti­tul­lit ja län­si­mai­den maa­ta­lous­tu­kiai­set teke­vät tämän kui­ten­kin niil­le erit­täin vai­keak­si. Ja täs­tä seu­raa sit­ten se, ettei kehi­tys­mai­den maan­vil­je­li­jöil­lä ole varaa inves­toi­da tuo­tan­ton­sa kehit­tä­mi­seen ja sitä kaut­ta sit­ten huo­no tuotantotaso. 

    Jos siis oikeas­ti oli­sim­me huo­lis­sam­me kehi­tys­mai­den ihmis­ten hyvin­voin­nis­ta, emme jau­hai­si jotain cobweb-soo­paa, vaan pääs­täi­sim­me hei­dän tuot­ta­jat kil­pai­le­maan mei­dän maa­ta­lous­tuo­te­mark­ki­noil­lem­me ja sitä kaut­ta vau­ras­tu­maan. Ja soke­ri­na poh­jal­la voi­sim­me käyt­tää ne län­si­mai­sil­le veron­mak­sa­jil­le sääs­ty­neet maa­ta­lous­tu­ki­ra­hat kehi­tys­mai­den ter­vey­den­huol­to- ja koulutuskehitysprojekteihin.

    Maa­ta­lous­tu­kien ja tuon­ti­tul­lien pyö­rit­tä­mi­nen on siis glo­baa­lis­ti pahin­ta köy­him­pien mai­den sor­toa, mitä voim­me teh­dä. Eivät kehi­tys­maat ole vaa­ti­mas­sa mei­tä jat­ka­maan maa­ta­lou­den tuke­mis­ta, vaan ne mei­dän omat maajussit.

  217. Rui­ku­tat maa­ta­lous­tues­ta mut­ta osaat­ko vas­ta­ta kysy­myk­seen mik­si suo­ma­lai­sen maa­ta­lous­tuot­teen hin­taa saa ver­ra­ta maa­il­man hal­vim­piin maa­ta­lous­tuot­tei­siin ja sanoa ‚että ero­tus on kaik­ki tukea maa­ta­lou­del­le. Mut­ta suo­ma­lais­ten palk­ko­ja ei saa ver­ra­ta kii­na­lais­ten eikä edes viro­lais­ten palk­koi­hin puhu­mat­ta­kaan ‚että ero­tus oli­si jotain tukea suo­ma­lai­sel­le duu­na­ril­le. Moder­ni teh­das­han voi olla jopa Kii­nas­sa joten tuot­ta­vuu­teen ei kan­na­ta vedota.”

    Jos duu­na­rin työ­tä suo­jel­laan tul­lein, niin sit­ten hänen työ­hön­sä pätee tie­ten­kin sama kuin maa­jus­sin­kin. Mut­ta tämä­hän ei ylei­ses­ti päde, vaan suo­ma­lai­nen duu­na­ri on mones­sa asias­sa pal­jon kii­na­lais­ta tuot­ta­vam­pi. Tämä joh­tuu tie­ten­kin mones­ta asias­ta, parem­pi kou­lu­tus, parem­pi infra­struk­tuu­ri, kor­rup­tion puu­te, jne. 

    Ja kyl­lä, kan­na­tan myös kaik­kien mui­den tul­lien pois­ta­mis­ta maa­ta­lous­tul­lien lisäksi. 

    Sitä pait­si, maa­ta­lou­den tuo­ta­mat­to­mak­si osoit­ta­mi­nen ei edes vaa­di tuo­ta esit­tä­mää­si ver­taus­ta, vaan sii­nä voi­daan käyt­tää ihan nii­tä oikei­ta hin­to­ja, joil­la maa­ta­lous­tuot­teet myy­dään. Jopa niil­lä hin­noil­la las­kien maa­ta­lous ei tuo­ta yhtä pal­joa kuin sii­hen has­sa­taan tuo­tan­to­pa­nok­sia saa­ti, että maan­vil­je­li­jöil­le voi­si sii­tä tuo­tan­nos­ta mak­saa jotain palk­kaa­kin, vaan tukiai­sia tar­vi­taan sen maan­vil­je­li­jöi­den elät­tä­mi­sen lisäk­si myös sii­hen hei­dän kal­liin har­ras­tuk­sen­sa pyörittämiseen. 

    Ihan oikeas­ti, mis­tä luu­let nii­den raho­jen tule­van, jois­ta maan­vil­je­li­jöi­den tukiai­set mak­se­taan, jos duu­na­rit­kaan eivät oikeas­ti tuo­ta lisä­ar­voa (eli hei­dän käyt­tä­mien­sä tuo­tan­to­pa­nos­ten arvo on sama tai kor­keam­pi kuin lop­pu­tuot­tei­den)? Et kai vaka­vis­sa­si luu­le, että val­tio mak­saa verot? Vai oli­si­ko­han sit­ten­kin niin, että toi­sin kuin maan­vil­je­li­jöi­den, duu­na­rien työn arvo on oikeas­ti posi­ti­vii­nen ja sik­si on varaa verot­taa hei­tä ja mak­saa sii­tä maan­vil­je­li­jöil­le hem­me­tin kal­liin har­ras­tuk­sen pyörittämiseksi.

  218. Samu­li Saa­rel­ma: “Jos lei­pä kal­lis­tuu, niin sen kulu­tus vähe­nee, kun ihmi­set siir­ty­vät käyt­tä­mään mui­ta elintarvikkeita.”
    Kai­kel­la ystä­vyy­del­lä: täs­sä on kyse ristijoustosta.

  219. Vil­le Vil­ja­va tun­tuu usko­van, että suo­ma­lai­sil­le työn­te­ki­jöil­le mak­se­taan Suo­men ja Viron palk­kae­ron ver­ran tukiai­sia, joten ehkä ei sii­tä sen enempää.

    Mitä tulee ruo­al­la kiris­tä­mi­seen, Art­tu­ri kir­joit­ti, että ei onnis­tu, kos­ka ruo­kaa voi ostaa mis­tä vain. 

    Ei pidä paik­kaan­sa. Ruo­kaa voi toki ostaa mis­tä vain, mut­ta sen kul­jet­ta­mi­nen Suo­meen voi­daan estää. Näin kävi tal­vi­so­dan aika­na, kun Neu­vos­to­lii­tol­la oli sopi­mus “Euroo­pan jaka­mi­ses­ta” nat­sien kanssa. 

    Vas­taa­via tilan­tei­ta on ollut aiem­min­kin. 1860-luvun nälän­hä­tää oli­si voi­tu mer­kit­tä­väs­ti lie­ven­tää, jos meri ei oli­si jää­ty­nyt poik­keuk­sel­li­sen aikai­sin. Snell­man ja köy­hyys oli­vat myös osa­syyl­li­siä. Snell­man ei raas­ki­nut kulut­taa val­tion pien­tä kas­saa ruo­an ostoon ennen kuin se oli lii­an myöhäistä.

    Jos­kus ruo­kaa ei saa ostet­tua­kaan, kuten kävi Suo­men itse­näis­ty­mi­sen aikoi­hin. Kun vil­jan tulo Venä­jäl­tä lop­pui, osoit­tau­tui mah­dot­to­mak­si kor­va­ta sitä vil­jan­tuon­nil­la muu­al­ta maa­il­man­so­das­ta joh­tuen. Seu­rauk­se­na oli näl­kää, mikä osal­taan joh­ti kansalaissotaan.

    Jat­ko­so­dan lop­pu­vai­hees­sa Suo­mi oli täy­sin riip­pu­vai­nen Sak­san vil­ja­kau­pas­ta, oli­han Sak­sa val­loit­ta­nut suu­rim­man osan Euroo­pas­ta. Sik­si Sak­sa pys­tyi kiris­tä­mään Suo­mea ja Rytiä jat­ka­maan sotaa Sak­san rinnalla.

    Eli kyl­lä ruo­ka on oiva kiris­tys­kei­no. Ja jos­kus sitä ei saa ostet­tua muu­ten vain.

    Täs­tä ei kui­ten­kaan voi joh­taa, että Suo­mes­sa pitää tuot­taa ruo­kaa “oma­va­rai­ses­ti”, kulu­tuk­sen ver­ran ja yli­kin. Tur­ha yrit­tää, jätkät!

    Ruo­kaa voi nimit­täin varas­toi­da riit­tä­vän mää­rän. Maa­ta­lou­den tuo­tan­to­vä­li­nei­tä pitäi­si myös varas­toi­da ja luo­da jon­kin­lai­nen “vil­je­ly­vel­vol­li­suus” krii­sin varal­le (mie­het siir­tyi­si­vät tie­tyn iän jäl­keen sota­väen reser­vis­tä “vil­je­ly­jouk­ko­jen” reser­viin — ehkä nai­sil­la­kin voi­si perä­ti olla joku maan­puo­lus­tuk­sel­li­nen vel­vol­li­suus ruo­an­tuo­tan­nos­sa). Paris­sa vuo­des­sa var­mas­ti saa­tai­siin maan­vil­je­ly pyö­ri­mään sel­lai­sel­la tehol­la, että ei kuol­tai­si näl­kään, kun­han varas­tois­sa­kin vie­lä riit­täi­si “hätä­ruo­kaa”. Ja aina sitä jon­kin ver­ran var­maan saa ostet­tua Ruot­sis­ta, kuten yleen­sä Suo­men kriiseissä.

    Jos maa­ta­lout­ta nyt tue­taan 4 000 000 000 eurol­la vuo­des­sa, kuten usein näkee väi­tet­tä­vän, sil­lä sum­mal­la voi­si luo­da muu­ta­mas­sa vuo­des­sa vaik­ka jokai­sel­le suo­ma­lai­sel­le hen­ki­lö­koh­tai­sen ruo­ka­va­ras­ton kel­la­riin näk­ki­lei­vän kal­tai­sia jopa vuo­si­kym­me­niä säi­ly­viä eineksinä.

    Äkkiä kun las­ken … kilos­sa näk­ki­lei­pää on parin päi­vän kalo­ri­tar­ve eli 3 000 kalo­ria … nykyi­sel­lä maa­ta­lous­tuel­la ostai­si 500 kg näk­ki­lei­pää per lär­vi vuo­des­sa … eli nykyi­sel­lä vuo­den maa­ta­lous­tuel­la kat­tai­si ihmi­sen kalo­ri­tar­peen noin kol­mek­si vuodeksi.

  220. Samu­li Saa­rel­ma kir­joit­ti 10.8.2009 kel­lo 19:11

    Rui­ku­tat maa­ta­lous­tues­ta mut­ta osaat­ko vas­ta­ta kysy­myk­seen mik­si suo­ma­lai­sen maa­ta­lous­tuot­teen hin­taa saa ver­ra­ta maa­il­man hal­vim­piin maa­ta­lous­tuot­tei­siin ja sanoa ‚että ero­tus on kaik­ki tukea maa­ta­lou­del­le. Mut­ta suo­ma­lais­ten palk­ko­ja ei saa ver­ra­ta kii­na­lais­ten eikä edes viro­lais­ten palk­koi­hin puhu­mat­ta­kaan ‚että ero­tus oli­si jotain tukea suo­ma­lai­sel­le duu­na­ril­le. Moder­ni teh­das­han voi olla jopa Kii­nas­sa joten tuot­ta­vuu­teen ei kan­na­ta vedota.”

    Jos duu­na­rin työ­tä suo­jel­laan tul­lein, niin sit­ten hänen työ­hön­sä pätee tie­ten­kin sama kuin maa­jus­sin­kin. Mut­ta tämä­hän ei ylei­ses­ti päde, vaan suo­ma­lai­nen duu­na­ri on mones­sa asias­sa pal­jon kii­na­lais­ta tuot­ta­vam­pi. Tämä joh­tuu tie­ten­kin mones­ta asias­ta, parem­pi kou­lu­tus, parem­pi infra­struk­tuu­ri, kor­rup­tion puu­te, jne.

    Ja kyl­lä, kan­na­tan myös kaik­kien mui­den tul­lien pois­ta­mis­ta maa­ta­lous­tul­lien lisäksi. 

    Samu­li Saa­rel­mal­ta irto­aa seli­tys­tä kuin vir­ta­he­von huk­ka­put­kes­ta ker­ran syö­tyä, duu­na­rit saa­vat siis palk­ka­tu­kea sii­nä 80 mil­jar­dia, tuo­ta minä kyl­lä sanoi­sin kal­liik­si har­ras­tuk­sek­si. Kun sulat­te­lem­me Saa­rel­man seli­tyk­siä niin hänel­lä on var­maan kan­nan­ot­to sii­hen mik­si liki 10 mil­jar­din ruo­ka­las­kus­sam­me ei ole pen­nyä­kään vil­je­li­jän palk­kaa, päin­vas­toin vil­je­li­jät mak­sa­vat osan pal­kas­taa kulut­ta­jal­le eli KULUTTAJA SYÖ VILJELIJÄN PÖYDÄSTÄ.

  221. Pals­tal­le on pesiy­ty­nyt muu­ta­ma ammat­ti valehtelia
    sadun­ker­to­jien lisäk­si, jos­pa minä­kin lait­tai­sin yhde sellaise.”

    Suo­mes­sa oli EU liit­tyes­säm­me noin 120000 tilaa, nyt 60000 ja viral­li­nen tavoi­te on n 30000.
    Mut­ta kehi­tys tus­kin pysäh­tyy tähän, Viros­sa maa­ta­lous on kes­kit­ty­nyt 200 tilaan ja ne tule­vat toi­meen n 20 %:lla Suo­men tukitasosta.

    Suo­men mit­ta­kaa­vas­sa se tar­koit­tais n 1000 tilaa eli nykyi­set tilat ovat vie­lä pää­osin harrastusta

  222. Suo­mes­sa oli EU liit­tyes­säm­me noin 120000 tilaa, nyt 60000 ja viral­li­nen tavoi­te on n 30000.
    Mut­ta kehi­tys tus­kin pysäh­tyy tähän, Viros­sa maa­ta­lous on kes­kit­ty­nyt 200 tilaan ja ne tule­vat toi­meen n 20 %:lla Suo­men tukitasosta.

    Suo­men mit­ta­kaa­vas­sa se tar­koit­tais n 1000 tilaa eli nykyi­set tilat ovat vie­lä pää­osin harrastusta”

    Viron maan­vil­je­lys­tä tuli juu­ri pät­kä uuti­sis­sa. Osa­keyh­tiöt tai osuus­kun­nat ja muu­ta­ma tuhat tilaa voi­si olla Suo­men maa­ta­lou­den tule­vai­suus. Kun­han saa­daan Kepu pois ohjaksista.

    Tuo aja­tus, että maan­vil­je­ly on har­ras­tus­toi­min­taa … niin­hän se tai­taa olla aika monel­le. Itse­kin tun­nen yhden. Palk­ka tulee leh­tien jaka­mi­ses­ta (“hyvää kun­toi­lua”), mut­ta hän tekee toi­sen tilin har­ras­taen vil­je­lyä erääs­sä Lou­nais-Suo­men hedel­mäl­li­ses­sä joki­laak­sos­sa muu­ta­man vii­kon vuodessa. 

    Hän itse on aika hil­jai­nen tulois­taan, mut­ta oma­ko­ti­ta­lo on jotain 200 neliön tie­noil­la eikä siis mis­sään kor­ves­sa. Sitä hän vain kiro­aa, että maa­ta ei saa myy­dä kuin pel­lok­si, kos­ka on kan­sal­lis­mai­se­maa. Muu­ten talo­ja voi­si olla pari maailmallakin. 

    Tar­kem­min aja­tel­len se leh­den­ja­ko tai­taa olla harrastustoimintaa.

  223. Timo Tenhunen:“Oikein hyvä, olet siis alka­nut pereh­tyä myös talous­tie­tee­seen. Talous­tie­teen taso­si muu­ten pal­jas­tui, kun et ymmär­tä­nyt, mitä kulu­tuk­sen hin­ta­jous­tol­la tarkoitetaan.”

    Sen lisäk­si, että nöy­ryy­tät itseä­si jul­ki­ses­ti talous­tie­teen tie­doil­la­si, niin annat itses­tä­si hyvin epä­koh­te­li­aan vaikutelman.

    Kai­kel­la ystä­vyy­del­lä: täs­sä on kyse ristijoustosta.”

    Kai­kel­la ystä­vyy­del­lä: sii­nä on kyse sekä hin­ta­jous­tos­ta, että ristijoustosta.

    San Aton:“Ei pidä paik­kaan­sa. Ruo­kaa voi toki ostaa mis­tä vain, mut­ta sen kul­jet­ta­mi­nen Suo­meen voi­daan estää.”

    Jeps ja niin voi­daan min­kä tahan­sa tuon­ti­ta­va­ran kul­jet­ta­mi­nen­kin. Tee­si oli, että ruo­ka oli­si nyky­ään joten­kin hyvä ja pal­jon käy­tet­ty pai­nos­tus­kei­no. Tämä ei pidä paikkaansa.

  224. Vil­le Viljava:“duunarit saa­vat siis palk­ka­tu­kea sii­nä 80 miljardia,”

    Ja miten­kä­hän tämän oikein las­kit? Ehkä sinul­le käsi­tys sii­tä, mitä sana “tuki” tar­koit­taa on hämär­ty­nyt täy­sin. Duu­na­rien palk­ko­jen koh­dal­la­han on kyse puh­taas­ta mark­ki­na­ta­lou­des­ta. Fir­ma ostaa duu­na­reil­ta työ­tä ja panee sit­ten tämän tuot­teen hin­taan ja tuo­te sit­ten, yllä­tys yllä­tys, myy­dään vapail­la mark­ki­noil­la. Duu­na­rin pal­kan mak­saa siis se kulut­ta­ja ja täy­sin vapaa­eh­toi­ses­ti, kos­ka saa itsel­leen vas­ta­lah­jak­si tuot­teen, joka on hänel­le arvok­kaam­pi kuin se mak­set­tu raha­mää­rä (eihän hän muu­ten tuo­tet­ta ostaisi).

    Maan­vil­je­li­jöi­den koh­dal­la ei ole kyse täs­tä. He eivät saa edes tuon­ti­tul­leis­ta (jot­ka nos­ta­vat tuot­tei­den hin­to­ja, kos­ka vähen­tä­vät ulko­mais­ta kil­pai­lua) huo­li­mat­ta myy­tyä tuot­tei­taan sii­hen hin­taan, että sai­si­vat edes tuo­tan­to­kus­tan­nuk­sen­sa katet­tua. Duu­na­riin tämä ver­tau­tui­si niin, että fir­mat eivät sai­si myyn­nil­lään katet­tua edes raa­ka-ainei­den, konei­den jne. kulu­ja, vaan osan niis­tä ja kaik­ki duu­na­rien pal­kat mak­set­tai­siin veron­mak­sa­jien pus­sis­ta. Tämä ei tie­ten­kään päde, vaan raha­vir­ta on yri­tyk­sil­tä ja duu­na­reil­ta val­tiol­le, ei toisinpäin. 

    mik­si liki 10 mil­jar­din ruo­ka­las­kus­sam­me ei ole pen­nyä­kään vil­je­li­jän palkkaa,”

    Sik­si, että suo­ma­lai­set maan­vil­je­li­jät ovat niin hem­me­tin tehot­to­mia tuot­ta­jia. Ei tämä tie­ten­kään koko­naan ole hei­dän oma syyn­sä, vaan ilmas­to vain on huo­no maa­ta­lou­del­le. Vil­je­li­jöi­den on tie­ten­kin pak­ko myy­dä tuot­teen­sa sil­lä hin­nal­la kuin kil­pai­li­jat­kin (jot­ka oikeas­ti ovat tehok­kai­ta tuot­ta­jia), kos­ka muu­ten kulut­ta­jat eivät nii­tä ostai­si. Täs­tä seu­raa se, että hei­dän tuot­ta­man lisä­ar­vo jää negatiiviseksi. 

    KULUTTAJA SYÖ VILJELIJÄN PÖYDÄSTÄ.”

    Ei vaan päin­vas­toin. Kulut­ta­ja ostai­si mie­luum­min ruu­at samaan hin­taan tai jopa hal­vem­mal­la ulko­mail­ta ja sääs­täi­si ne vil­je­li­jöi­den ime­vät tukiai­set johon­kin hyö­dyl­li­sem­pään. Jopa sil­lä tavoin hom­man junai­le­mal­la, että vil­je­li­jöil­tä kiel­le­tään maan­vil­je­ly ja sen sijaan käy­te­tään hei­dän sii­hen upot­ta­mat tuo­tan­to­pa­nok­set ruu­an han­kin­taan ja anne­taan vil­je­li­jöil­le sit­ten vero­ra­hois­ta sama net­toe­lin­ta­so kuin nykyi­sin­kin, veron­mak­sa­ja sääs­täi­si rahaa. 

    Timo Ten­husel­ta näyt­ti taas totaa­lis­ti lop­pu­van perus­tel­lut argu­men­tit itse asi­aan liit­tyen ja hän kes­kit­tyy pel­käs­tään sana­kik­kai­luun. Mitään todis­tei­ta sii­tä, että kulut­ta­ja häviäi­si tukien pois­tues­sa saa­ti, että tukien pois­ta­mi­ses­ta seu­rai­si nälän­hä­tä, hän ei ole esit­tä­nyt. Hän ei ole myös­kään perus­tel­lut, mik­si maan­vil­je­li­jät oli­si­vat parem­mas­sa tilan­tees­sa ilman tukiai­sia. Hin­ta­jous­tos­ta jank­kaa­mi­nen ei tätä suin­kaan osoita.

  225. Tuo aja­tus, että maan­vil­je­ly on har­ras­tus­toi­min­taa … niin­hän se tai­taa olla aika monel­le. Itse­kin tun­nen yhden. Palk­ka tulee leh­tien jaka­mi­ses­ta (”hyvää kun­toi­lua”), mut­ta hän tekee toi­sen tilin har­ras­taen vil­je­lyä erääs­sä Lou­nais-Suo­men hedel­mäl­li­ses­sä joki­laak­sos­sa muu­ta­man vii­kon vuodessa.”

    Työ­ka­ve­ril­la­ni on 30 heh­taa­ria vil­jel­tyä Tuusu­las­sa. Hänel­lä on koko­päi­vä­toi­mi firmassamme.
    Käy­tän­nös­sä hän on 1–2 viik­koa lomil­la noi­ta maat­lous­töi­tä varten.
    Lap­set eivät enää asu edes Suo­mes­sa, joten hom­mat täy­tyy teh­dä yksin

  226. Jeps ja niin voi­daan min­kä tahan­sa tuon­ti­ta­va­ran kul­jet­ta­mi­nen­kin. Tee­si oli, että ruo­ka oli­si nyky­ään joten­kin hyvä ja pal­jon käy­tet­ty pai­nos­tus­kei­no. Tämä ei pidä paikkaansa.”

    Tämä ei pidä paik­kaan­sa, esim Intia jou­tui kään­ty­mään USA:n liit­to­lai­sek­si saadakseen
    Mon­san­ton gee­ni­muun­nel­tua viljaa.

    Kun tähän las­ke­taan mukaan kil­pai­lu vedes­tä, supis­tu­vas­ta maa­ta­lous­maas­ta , väes­tön kas­vu, mei­tä on 2050 jo tupla­mää­rä nykyi­seen verrattuna.
    Pal­jon ennen sitä vesi ja ruo­ka ovat muut­tu­neet rajal­li­sik­si ja useim­pien mai­den oma tuo­tan­to ei enää rii­tä oma­va­rai­su­teen. Sen jäl­keen nuo yli­tuo­tan­to­maat voi­vat haal­li­ta noi­ta alituotantomaita.

    Suo­mi on mys maan­tie­tel­li­se­ti saa­ri, joten kul­je­tuk­set tän­ne on help­po kat­kais­ta. Meil­lä on jo koke­mus sii­tä vuo­sil­ta 1918 ja 1860 luvulta

  227. San Anton:“Äkkiä kun las­ken … kilos­sa näk­ki­lei­pää on parin päi­vän kalo­ri­tar­ve eli 3 000 kalo­ria … nykyi­sel­lä maa­ta­lous­tuel­la ostai­si 500 kg näk­ki­lei­pää per lär­vi vuo­des­sa … eli nykyi­sel­lä vuo­den maa­ta­lous­tuel­la kat­tai­si ihmi­sen kalo­ri­tar­peen noin kol­mek­si vuodeksi.”

    Hie­no las­ku. Tie­ten­kään käy­tän­nös­sä tuol­lais­ta ruo­ka­va­ras­toin­tia hätä­ti­laa var­ten ei tar­vit­si­si teh­dä noin. Hel­pom­paa oli­si var­maan varas­toi­da vil­jaa jos­sain val­ta­vis­sa varas­tois­sa ja sit­ten lei­poa sii­tä lei­pää sitä mukaa kuin sitä tar­vi­taan. Raa­ka­vil­ja­han on vie­lä pal­jon tuo­ta näk­kä­riä hal­vem­paa. Löy­sin tie­don, että veh­nän hin­ta oli­si nyt jotain $200/tonni, eli $0.2/kg eli $0.15/euro. Sil­lä nel­jäl­lä mil­jar­dil­la sai­si siis 26 mil­joo­naa ton­nia veh­nää eli noin 5 ton­nia per hen­ki. Kilo veh­nää riit­tää rei­lus­ti päi­vän kalo­ri­tar­peen tyy­dyt­tä­mi­seen, tai sano­taan puo­len tois­ta päi­vän. Tuol­la yhden vuo­den maa­ta­lous­tuel­la sai­si siis koko kan­san kalo­ri­tar­peen tyy­dy­tet­tyä 20 vuo­dek­si. Koko huol­to­var­muus­jut­tu on siis puh­das­ta ros­kaa ja vähin­tään sama var­muus voi­tai­siin hank­kia pal­jon hal­vem­min muil­la keinoin.

  228. Lii­an van­ha kir­joit­ti 10.8.2009 kel­lo 20:57

    Suo­mes­sa oli EU liit­tyes­säm­me noin 120000 tilaa, nyt 60000 ja viral­li­nen tavoi­te on n 30000.
    Mut­ta kehi­tys tus­kin pysäh­tyy tähän, Viros­sa maa­ta­lous on kes­kit­ty­nyt 200 tilaan ja ne tule­vat toi­meen n 20 %:lla Suo­men tukitasosta.

    Suo­men mit­ta­kaa­vas­sa se tar­koit­tais n 1000 tilaa eli nykyi­set tilat ovat vie­lä pää­osin harrastusta

    Mitä ihmet­tä oikein kir­joit­te­let­te, Viros­sa on liki 20000 maa­ti­laa jois­ta noin 600 yli sadan heh­taa­rin tilo­ja. Maan omis­tus on hyvin vakiin­tu­ma­ton­ta, val­tio omis­taa vie­lä pää­osan mais­ta. Tuki­ta­so on siir­ty­mä kau­den jäl­keen sama kuin Suo­mes­sa, itse asias­sa tulee ole­maan suu­rem­pi kor­keam­pien vii­te­sa­to­jen ansiosta.Vielä voi­si lisä­tä ruo­ka on kal­lis­ta Viros­sa noin kol­me ker­taa kal­liim­paa kuin Suomessa.

    1. Ruo­ka Virol­la kol­me ker­taa kal­liim­paa kuin Suo­mes­sa? En usko. Vai tar­koi­te­taan­ko täs­sä suh­tees­sa palkkatasoon?

  229. Art­tu­ri: “Kai­kel­la ystä­vyy­del­lä: sii­nä on kyse sekä hin­ta­jous­tos­ta, että ristijoustosta.”

    Alku­pe­räi­nen sana­muo­to ker­toi kyl­lä ainoas­taan ris­ti­jous­tos­ta: “Jos lei­pä kal­lis­tuu, niin sen kulu­tus vähe­nee, kun ihmi­set siir­ty­vät käyt­tä­mään mui­ta elin­tar­vik­kei­ta.” Eli siir­ry­tään käyt­tä­mään subs­ti­tuut­te­ja (=kor­vaa­via tuot­tei­ta). Ris­ti­jous­toa ja hin­ta­jous­toa on kyl­lä käy­tän­nös­sä han­ka­la erot­taa toi­sis­taan empii­ri­ses­sä tutkimuksessa. 

    Ei minul­la ole tar­koi­tus nöy­ryyt­tää tai lou­ka­ta ketään. Toi­voi­sin vain vähän asia­pi­toi­suut­ta tähän­kin maa­ta­lous­kes­kus­te­luun. Mut­ta se tai­taa olla lii­kaa toivottu.

  230. Lii­an vanha:“Tämä ei pidä paik­kaan­sa, esim Intia jou­tui kään­ty­mään USA:n liit­to­lai­sek­si saadakseen
    Mon­san­ton gee­ni­muun­nel­tua viljaa.”

    Tun­te­mat­ta tilan­net­ta tar­kem­min voin kom­men­toi­da, että tämä ei rii­tä pai­nos­tus­kei­nok­si. Jos Yhdys­val­lat eivät myy ruo­kaa, niin joku muu myy. Tie­tys­ti on ymmär­ret­tä­vää, että jos halu­aa saa­da käyt­töön­sä Mon­sa­ton kehit­tä­mää vil­jaa, niin voi vas­ti­neek­si jou­tua myös hyväk­sy­mään jotain patent­ti­jut­tu­ja. Vas­taa­vas­ti voi jät­tää Mon­sa­ton vil­jan käyttämättä.

    Timo Tenhunen:“Jos lei­pä kal­lis­tuu, niin sen kulu­tus vähenee”=kysyntä on elas­tis­ta, eli puhu­taan kysyn­nän hintajoustosta.

    ihmi­set siir­ty­vät käyt­tä­mään mui­ta elintarvikkeita”=ristijousto

    Ei minul­la ole tar­koi­tus nöy­ryyt­tää tai lou­ka­ta ketään.”

    Har­va sitä itse­ään nöy­ryyt­tää tarkoituksella…

  231. Huol­to­var­muus voi­daan saa­vut­taa kol­mel­la tapaa:
    1. Riit­tä­vä nor­maa­lia­jan maataloustuotanto,
    2. sii­hen lisät­ty­nä tär­kei­den tuo­tan­to­pa­nos­ten var­muus­va­ras­tot, tai
    3. Ruu­an varmuusvarastot.
    Kalo­rei­den lisäk­si on huo­leh­dit­ta­va myös mui­den ihmi­sil­le tär­kei­den ravin­toai­nei­den saan­nin riit­tä­vyy­des­tä myös krii­siai­koi­na. Pel­käl­lä näk­ki­lei­väl­lä emme pär­jää kovin­kaan pitkälle.
    Hin­ta tie­tys­ti rat­kai­see, mitä toi­men­pi­tei­tä käy­te­tään. Suo­mes­sa oli ennen EU aikaa käy­tös­sä kaik­kien kol­men yhdis­tel­mä. Nyt on puret­tu koh­taa 3.
    Varas­toin­nin kus­tan­nuk­sia ovat varas­to­pää­oman kor­ko, varas­to­jen raken­ta­mi­ses­ta aiheu­tu­neet menot, varas­to­tap­piot ja varas­to­jen uusi­mi­ses­ta aiheu­tu­vat kulut.
    Rau­han­ajan maa­ta­lous­tuo­tan­nos­ta aiheu­tuu veron­mak­sa­jil­le kulu­ja tukien muo­dos­sa. Mut­ta hän saa ne takai­sin ruo­ka­kau­pas­sa alen­tu­nei­na ruu­an hin­toi­na. Oikeas­taan jopa kor­ko­jen kans­sa, sil­lä tuki aiheut­taa yli­tuo­tan­toa ja siten las­kee hin­to­ja jopa enem­män. Pää­osan tuis­ta veron­mak­sa­jat jou­tui­si­vat jopa mak­sa­maan EU:n kas­saan ilman koti­mais­ta tuo­tan­toa­kin, joten net­to­kus­tan­nus on ainoas­taan kan­sal­li­set tuet, jot­ka ovat vält­tä­mät­tö­miä maa­ta­lous­tuo­tan­non har­joit­ta­mi­sek­si Suomessa.
    Edel­lä ole­van perus­teel­la luu­li­si ole­van päi­vän­sel­vää, min­kä­lai­sen stra­de­gian val­tion varo­jen hoi­ta­jat halua­vat vali­ta huol­to­var­muu­den säi­lyt­tä­mi­sek­si. Mut­ta se ei tie­tys­ti tämän pals­tan asian­tun­ti­joil­le käy.

  232. Minun mie­les­tä­ni stra­te­gi­ses­ti ja logis­ti­ses­ti paras­ta huol­to­var­muut­ta on luo­da toi­mi­vat ja moni­puo­li­set han­kin­ta­ka­na­vat. Onko meil­lä nyt esim. ruis­ta varas­tois­sa? Tuskin. 

    Minä en käsi­tä, min­kä ajan krii­sis­tä on kysy­mys, joka perus­tuu jon­kun kan­san tai val­tion nään­nyt­tä­mi­seen näl­kään. Ei edes mui­nai­nen pol­te­tun maan tak­tiik­ka ihmi­siä näl­kään halun­nut tap­paa, vaan karis­taa takaa-aja­jat kannoilt. 

    Näläl­lä pelot­te­lu on olen­nai­nen osa suo­ma­lais­ta maa­ta­lous­dokt­rii­nia, mut­ta osaa­ko joku ker­toa mil­loin vii­mek­si joku kehit­ty­nyt val­tio oli­si ollut hädäs­sä tai mikä sel­lai­nen tilan­ne olisi. 

    Voi­si­ko joku vaik­ka Vil­le Vil­ja­la joka elää oma­va­rais­ta­lou­des­sa ker­toa mil­loin näin on tapah­tu­nut tai tapahtumassa.

    p.s. näl­kä­vuo­si­na oltiin niin “oma­va­rai­sia” kuin voi vain olla ja kun hal­la näil­le kur­jil­le rajoil­le iski ei edes pet­tu­lei­pä pelastanut.

  233. Edel­lä ole­van perus­teel­la luu­li­si ole­van päi­vän­sel­vää, min­kä­lai­sen stra­de­gian val­tion varo­jen hoi­ta­jat halua­vat vali­ta huol­to­var­muu­den säi­lyt­tä­mi­sek­si. Mut­ta se ei tie­tys­ti tämän pals­tan asian­tun­ti­joil­le käy.”

    Huol­to­var­muu­den kan­nal­ta iso osa Suo­men maa­ta­lou­des­ta ei ole perus­tel­tua. Suo­mes­sa on esi­mer­kik­si pal­jon sel­lais­ta lihan tuo­tan­toa joka perus­tuu hyvin pit­käl­le ulko­mai­sen rehun (soijan,etc.) tuontiin. 

    Yli­pää­tään poik­keus olois­sa lihan­tuo­tan­to ei ole hir­veän teho­kas­ta­pa tuot­taa ruo­kaa. Voi­si kuvi­tel­la, että här­kä­pa­vut, lan­tut, nauriit(ja tie­tys­ti pro­tee­ini­ri­kas öljy­hamp­pu, joka on syy­tä mai­ni­ta jo pel­käs­tään sen takia, että joku voi vetää sii­tä her­neen nenään) meni­si­vät heit­tä­mäl­lä lihan­tuo­tan­non ohit­se, jos oikeas­ti pitäi­si alkaa krii­si olois­sa tuot­taa koko Suo­men ruu­at Suo­mes­sa. Onko­han sie­me­niä varas­tos­sa tarpeeksi…

    … Ja sit­ten vie­lä on se öljy ongel­ma. Ei vaan oli­si niin, että Suo­mes­ta lop­pui­si krii­sio­lois­sa polttoaineet(olennainen osa ruu­an­tuo­tan­toa, eikö?) ennen ruokaa?

    Joka tapauk­ses­sa edel­lä ole­vis­ta syis­tä mer­kit­tä­vää osaa Suo­men maa­ta­lou­des­ta ei voi perus­tel­la huoltovarmuudella.

  234. Kalo­rei­den lisäk­si on huo­leh­dit­ta­va myös mui­den ihmi­sil­le tär­kei­den ravin­toai­nei­den saan­nin riit­tä­vyy­des­tä myös krii­siai­koi­na. Pel­käl­lä näk­ki­lei­väl­lä emme pär­jää kovin­kaan pitkälle.”

    Kalo­rit ovat ehdot­to­mas­ti tär­keim­mät ihmis­ten hen­gis­sä pysy­mi­sen kan­nal­ta. Tie­ten­kin puu­tos­tau­dit on hyvä pitää pois­sa, mut­ta sii­hen tar­vit­ta­vat asiat (vita­mii­nit, jne.) ovat sel­väs­ti hel­pom­min hankittavissa. 

    Ja se esi­tet­ty las­ku siis osoit­ti, että kalo­rit voi­daan koko kan­sal­le hank­kia 20 vuo­dek­si yhden vuo­den maataloustuilla. 

    Varas­toin­nin kus­tan­nuk­sia ovat varas­to­pää­oman kor­ko, varas­to­jen raken­ta­mi­ses­ta aiheu­tu­neet menot, varas­to­tap­piot ja varas­to­jen uusi­mi­ses­ta aiheu­tu­vat kulut.”

    No, pan­naan sii­hen varas­to­jen raken­ta­mi­seen sit­ten toi­sen vuo­den maa­ta­lous­tuet. Kyl­lä nel­jäl­lä mil­jar­dil­la eurol­la pitäi­si jo aika­moi­set varas­tot saa­da raken­net­tua. Varas­to­ja tie­ten­kin kier­rä­tet­täi­siin niin, että vanh­mi­pia otet­tai­siin syön­tiin samaa mukaa kuin uusia varas­tot­tai­siin. Varas­to­jen uusi­mi­ses­ta ei siis syn­tyi­si mitään kulu­ja. Jokai­nen intin käy­nyt on var­mas­ti syö­nyt jotain 20 vuot­ta van­ho­ja säi­lyk­kei­tä ja ihan samal­la tavoin tyy­dyt­ti­vät näl­kää kuin uudetkin. 

    Rau­han­ajan maa­ta­lous­tuo­tan­nos­ta aiheu­tuu veron­mak­sa­jil­le kulu­ja tukien muo­dos­sa. Mut­ta hän saa ne takai­sin ruo­ka­kau­pas­sa alen­tu­nei­na ruu­an hintoina”

    Ei saa. Ruo­ka ei Suo­mes­sa ehkä jotain erit­täin vai­keas­ti kul­je­tet­ta­via asioi­ta lukuu­not­ta­mat­ta oli­si yhtään kal­liim­paa, vaik­ka maa­ta­lout­ta ei tuet­tai­si­kaan. Sen­hän vuok­si tukien lisäk­si on käy­tös­sä vie­lä tuon­ti­tul­lit­kin, ettei­vät ulko­mai­set tuot­ta­jat voi­si tul­la kil­pai­le­maan. Ilman tul­le­ja hin­nat pai­nui­si­vat siis vie­lä nykyis­tä­kin alemmas. 

    EU on toki kan­to­na kas­kes­sa, eli tie­ten­kin opti­maa­li­se­na tilan­tee­na oli­si se, että koko EU luo­pui­si tuis­ta. Mut­ta jopa kan­sal­li­sis­ta tuis­ta luo­pu­mi­nen oli­si järkevää. 

    Edel­lä ole­van perus­teel­la luu­li­si ole­van päi­vän­sel­vää, min­kä­lai­sen stra­de­gian val­tion varo­jen hoi­ta­jat halua­vat vali­ta huol­to­var­muu­den säilyttämiseksi.”

    On tosi­aan aivan päi­vän­sel­vää, että veron­mak­sa­jien kan­nal­ta oli­si nykyis­tä maa­ta­lou­den tuke­mis­ta hal­vem­pia vaih­toeh­to­ja huol­to­var­muu­den takaa­mi­sel­le. Asian­tun­ti­jat eivät täs­sä ole se este, vaan maa­ta­lous­lob­by ja Suo­men suu­rin puolue. 

    Muu­ten, mik­sei­vät ne varas­toin­nin kus­tan­nuk­set yllät­täen sit­ten hait­taa­kaan sii­nä koh­das­sa 2:“tärkeiden tuo­tan­to­pa­nos­ten var­muus­va­ras­tot”? Kos­ka tuo­tan­to­pa­nok­set ovat kal­liim­pia kuin se tuo­te­tun ruu­an arvo, ole­tet­ta­vas­ti myös nii­den var­muus­va­ras­toin­tiin uppo­aa enem­män pää­omaa. Lisäk­si esim. sel­lai­nen maa­ta­lous­tuo­tan­nos­sa tar­vit­ta­va asia kuin polt­toai­ne on pal­jon vai­keam­min maa­il­mal­ta han­kit­ta­vis­sa kuin ruo­kaa, kos­ka sitä tuot­taa vain pie­ni jouk­ko mai­ta ver­rat­tu­na ruu­an tuottajiin.

  235. Art­tu­ri, älä­pä pät­ki vir­ket­tä, kun sii­hen ei ole aihet­ta. Lai­nauk­sen mukaan kulut­ta­jat pel­käs­tään vaih­ta­vat lei­vän mui­hin elin­tar­vik­kei­siin, jos sen hin­ta nousee. Ruu­an koko­nais­ku­lu­tuk­sel­le ei tapah­du mitään.

  236. Rau­han­ajan maa­ta­lous­tuo­tan­nos­ta aiheu­tuu veron­mak­sa­jil­le kulu­ja tukien muo­dos­sa. Mut­ta hän saa ne takai­sin ruo­ka­kau­pas­sa alen­tu­nei­na ruu­an hintoina.”

    Mie­len­kiin­tois­ta. Voi­si­ko, Timo Ten­hu­nen, tämän mie­les­tä­si häviöt­tö­män rahan­lii­kut­te­lun jät­tää pois? Ei tar­vit­si­si edes kiis­tel­lä tuista.

    Vai kek­sit­kö joi­ta­kin syi­tä sen ole­mas­sao­lol­le. Vaik­ka häviöt?

  237. Vil­ja­va: “Samu­li Saa­rel­mal­ta irto­aa seli­tys­tä kuin vir­ta­he­von huk­ka­put­kes­ta ker­ran syö­tyä, duu­na­rit saa­vat siis palk­ka­tu­kea sii­nä 80 mil­jar­dia, tuo­ta minä kyl­lä sanoi­sin kal­liik­si harrastukseksi”

    Kuten sinul­le ker­rot­tua, palk­ka­han ei ole tukea. Pait­si maan­vil­je­li­jän palk­ka, joka koos­tuu puo­lek­si tuis­ta — ainakin.

    Täs­sä vuo­den 2006 Euros­tat­sin tie­to­ja niis­tä teol­li­suu­den ja maa­ta­lou­den tuista:

    1) Suo­men kan­sal­li­set maa­ta­lous­tuet muo­dos­ta­vat 11,5 % kai­kes­ta EU 25-alu­eel­la mak­se­tus­ta kan­sal­li­ses­ta maataloustuesta. 

    2)) Se oli 3,8 % kai­kes­ta EU 25 — alu­eel­la mak­se­tus­ta tues­ta meren­kul­ku ja teol­li­suus mukaan luet­tui­na. Samaan aikaan Suo­men väki­lu­ku on vain noin 1,1 pro­sent­tia po. alueesta

    3) 74 % Suo­men kan­sal­li­ses­ta elin­kei­no­tues­ta mak­set­tiin maatalouteen. 

    4) EU 25-alu­eel­la vas­taa­va osuus on kes­ki­mää­rin 24 %. Lähim­min ver­tai­lu­kel­poi­sis­sa Ruot­sis­sa ja Tans­kas­sa osuu­det ovat vain 12 ja 10 %.

    Joten kuka syö ja kenen pöy­däs­sä? Maa­ta­lou­teen, joka ei elin­kei­no­na voi kas­vaa vaan taan­tuu, syy­de­tään varat, jot­ka pitäi­si käyt­tää vaik­ka­pa T&K‑toimintaan ja kou­lu­tuk­seen. Tai ihan kaik­keen muu­hun, kuin pel­lon hin­nan nos­ta­mi­seen ja maa­il­man kal­leim­piin lukeu­tu­van ruo­an tuottamiseen.

  238. Lai­nauk­sen mukaan kulut­ta­jat pel­käs­tään vaih­ta­vat lei­vän mui­hin elin­tar­vik­kei­siin, jos sen hin­ta nousee. Ruu­an koko­nais­ku­lu­tuk­sel­le ei tapah­du mitään”

    Niin, se var­maan pätee, että kalo­ri­ku­lu­tus tus­kin muut­tuu, vaik­ka ruo­ka kal­lis­tui­si (tai toi­saal­ta kalo­ri­ku­lu­tus on vii­me vuo­si­kym­me­nien aika­na pysy­nyt suun­nil­leen samas­sa, vaik­ka ruo­ka on suh­teel­li­ses­ti hal­ven­tu­nut ihmis­ten tuloi­hin näh­den), mut­ta tämä ei vie­lä tar­koi­ta sitä, että ruu­an raa­ka-ainei­den kulu­tus oli­si hintajoustamatonta. 

    Jos vil­ja on hal­paa, sitä syö­te­tään elu­koil­le ja myy­dään ihmi­sil­le lihaa. Täs­sä mene­te­tään val­ta­vas­ti alku­pe­räi­sen vil­jan kalo­reis­ta, mut­ta se ei hait­taa, kos­ka hal­van hin­nan vuok­si sitä on varaa tuh­la­ta. Jos vil­ja kal­lis­tui­si, sitä ei kier­rä­tet­täi­si enää eläin­ten kaut­ta, vaan syö­tet­täi­siin suo­raan ihmi­sil­le. Ihmis­ten saa­mat kalo­ri­mää­rät pysyi­si­vät samoi­na, mut­ta vil­jaa kulu­tet­tai­siin pal­jon vähem­män ja sen kilo­hin­ta oli­si pal­jon kor­keam­pi. Nykyi­sin vil­jas­ta teh­dään myös polt­toai­net­ta, mikä tie­ten­kin myös lop­pui­si, jos ruu­ak­si mene­vän vil­jan hin­ta nousi­si ja toi­saal­ta kas­vai­si, jos vil­jan hin­ta las­ki­si suh­tees­sa maa­öl­jyyn. Tuo eta­no­lik­si tis­laa­mi­nen on muu­ten hyvä tapa taa­ta mini­mi­hin­ta vil­jal­le. Jos vil­jan hin­ta las­kee alle tie­tyn rajan, kaik­ki sen yli mene­vä tuo­tan­to voi­daan tis­la­ta eta­no­lik­si ja jät­tää saman ver­ran öljyä pump­paa­mat­ta maasta. 

    Se todel­li­nen hin­ta­jous­ta­mat­to­muus tulee vas­taan vas­ta jos­sain köy­him­pien kehi­tys­mai­den koh­dal­la, kun syö­dään jo muu­ten­kin vain sitä vil­jan tärk­ke­lys­tä. Tosin siel­lä­kin kulu­tus jous­taa sil­lä tavoin kohoa­vaan hin­taan, että köy­him­mät kuo­le­vat näl­kään ja kulu­tus sitä kaut­ta vähe­nee. Kulu­tus on siel­lä­kin siis hin­ta­jous­ta­vaa, kun hin­taa mita­taan eurois­sa, vaik­kei ehkä ole­kaan sen suh­teen, että ihmi­set ovat val­mii­ta anta­maan mitä tahan­sa sääs­tyäk­seen nälkäkuolemalta. 

    Mut­ta täl­lä kehi­tys­maa­ju­tul­la ei siis ole mitään teke­mis­tä mei­dän maa­ta­lous­tu­kien kans­sa. Mei­dän kulu­tuk­sem­me on hin­ta­jous­ta­vaa, joten maa­ta­lous­tuet eivät tule sil­lä perus­tel­tua. Kehi­tys­mai­den suh­teen taas hei­dän maa­ta­lous­tuot­teil­la kil­pai­lun estä­mi­nen tul­le­ja ja tukiai­sia käyt­täen on taas minus­ta todel­la sikamaista.

  239. Net­to­ve­roas­te kir­joit­ti 11.8.2009 kel­lo 18:13

    Vil­ja­va: “Samu­li Saa­rel­mal­ta irto­aa seli­tys­tä kuin vir­ta­he­von huk­ka­put­kes­ta ker­ran syö­tyä, duu­na­rit saa­vat siis palk­ka­tu­kea sii­nä 80 mil­jar­dia, tuo­ta minä kyl­lä sanoi­sin kal­liik­si harrastukseksi”

    Kuten sinul­le ker­rot­tua, palk­ka­han ei ole tukea. Pait­si maan­vil­je­li­jän palk­ka, joka koos­tuu puo­lek­si tuis­ta – ainakin.”

    Net­to­ve­roas­te heit­täy­tyy tyh­mäk­si, jokai­nen Suo­ma­lai­nen työn­te­ki­jä voi­daan kor­va­ta kah­del­la Kii­na­lai­sel­la, kuu­lem­ma aja­vat rek­kaa vain viit­tä kym­piä vaik­ka sataa­kin sai­si, sen takia kak­si, sääs­töä syn­tyi­si nopeas­ti las­kien 80 mil­jar­dia. Sääs­töl­lä voi­si vaik­ka sit­ten ostaa van­huk­sil­le toi­set tuki­su­kat ja kou­lu­lai­sil­le uudet kynät.

    Joten kuka syö ja kenen pöy­däs­sä? Maa­ta­lou­teen, joka ei elin­kei­no­na voi kas­vaa vaan taan­tuu, syy­de­tään varat, jot­ka pitäi­si käyt­tää vaik­ka­pa T&K‑toimintaan ja kou­lu­tuk­seen. Tai ihan kaik­keen muu­hun, kuin pel­lon hin­nan nos­ta­mi­seen ja maa­il­man kal­leim­piin lukeu­tu­van ruo­an tuottamiseen.”

    Net­to­ve­roas­te syö minun pöy­däs­sä­ni niin kau­an kun mak­saa minul­le näl­kä­palk­kaa (4,6 euroa tun­ti) Pel­lon hin­ta ei vai­ku­ta ruu­an hin­taan ja Suo­men tuot­ta­ja­hin­nat ovat mata­lim­mas­ta pääs­tä jos nyt ymmär­rät mitä tuot­ta­ja­hin­nal­la tarkoitetaan.

  240. Ten­hu­nen: “Rau­han­ajan maa­ta­lous­tuo­tan­nos­ta aiheu­tuu veron­mak­sa­jil­le kulu­ja tukien muo­dos­sa. Mut­ta hän saa ne takai­sin ruo­ka­kau­pas­sa alen­tu­nei­na ruu­an hin­toi­na. Oikeas­taan jopa kor­ko­jen kans­sa, sil­lä tuki aiheut­taa yli­tuo­tan­toa ja siten las­kee hin­to­ja jopa enemmän.”

    Kulut­ta­ja saat­taa hyö­tyä maa­ta­lous­tuis­ta mut­ta veron­mak­sa­ja ja kan­sa­lai­nen ei. 

    Vai hyö­tyy­kö sit­ten­kin? Oli­si­ko tosi­aan niin, että ruo­ka on “aidos­ti niuk­ka hyö­dy­ke”. Eli onko tot­ta, että Suo­men tuo­tan­to ei kor­vau­tui­si, kos­ka ruo­an tuo­tan­to on jo nyt äärirajoillaan? 

    No, ei tie­ten­kään. Esi­mer­kik­si Afri­kas­sa on val­ta­via aluei­ta ilman trak­to­rei­ta tai jopa ilman maan­vil­je­li­jöi­tä mala­rian takia, kun poru­kal­la ei ole varaa lääk­kei­siin tai edes hyt­tys­verk­koi­hin. Rik­kai­den mai­den mark­ki­noi­den avaa­mi­sen jäl­keen (tukien ja tul­lien pois­ta­mi­sen jäl­keen) varaa alkai­si pian olla. 

    Suo­men talou­den his­to­ria maa­ta­lous­val­tai­ses­ta kehi­tys­maas­ta maa­il­man liki rik­kaam­mak­si val­tiok­si vähän yli sadas­sa vuo­des­sa on opet­ta­vais­ta luke­mis­ta. Tosin useal­ta kehi­tys­maal­ta puut­tuu maan­vil­je­li­jöi­den omis­ta­mat met­sät … mut­ta nyt alkaa taas men­nä ohi. Sen vie­lä sanon, että val­tiol­la oli Suo­men rikas­tu­mi­ses­sa yksi avain­roo­leis­ta, ettei jäi­si sel­lais­ta käsi­tys­tä, että olen joku lais­sez fai­re ‑hör­hö.

    Samu­li Saa­rel­mal­le sanon, että ruo­ka pitäi­si kai varas­toi­da mah­dol­li­sim­man hajau­te­tus­ti. Täs­tä oli­si se ilo, että syys­tä toi­ses­ta mure­ne­va infra (vihol­li­nen, ter­ro­ris­ti-iskut, tau­ti jne) ei hait­tai­si niin pal­jon. Toi­sek­si varas­toin­ti oli­si osin ilmais­ta tai lähes, kos­ka se voi­tai­siin toteut­taa hal­lin­nol­li­sin mää­räyk­sin (ihmi­siä ja eri­lai­sia yhtei­sö­jä voi­tai­siin vel­voit­taa ruo­an säi­lö­mi­seen — ja, joo, ymmär­rän, että joku kome­ron varaa­mi­nen var­muus­va­ras­tol­le aiheut­taa teo­rias­sa kuluja). 

    Mut­ta tämä­kään kom­ment­ti ei tai­da kuu­lua tähän ketjuun.

  241. Kiis­te­lin vai­mon kans­sa juu­ri täs­tä maa­ta­lous­tu­kia­sias­ta ja kuin­ka tar­peel­lis­ta se yli­pää­tään on. Vai­mo argu­men­toi usein oma­va­rai­suu­den puo­les­ta. Jos ruu­an tuo­tan­to lop­pui­si Suo­mes­sa täl­lä sekun­nil­la niin kuin­ka kau­an suo­ma­lais­ten kuvut saa­tai­siin ravittua?
    1 viikko,1 kk vai onko vuo­si lähempänä?

  242. … minul­la sydä­na­las­ta ottaa kul­kies­sa­ni Hel­sin­ki Tam­pe­re moot­to­ri­tie­tä ja näen kor­kei­ta pen­ger­ryk­siä ja moot­to­ri­tien ylit­tä­viä sil­to­ja, jot­ka kas­va­vat koi­vun­tain­ta. Navi­gaat­to­ris­ta voi näh­dä, että sil­lat joh­ta­vat pie­nil­le pel­to­til­kuil­le. Se onko pel­to­til­kut vil­jel­ty, sitä ei navi­gaat­to­ri ker­ro. Siel­lä kas­vaa kai­ke­ti maa­il­man kal­lein vilja.

    Mis­sään muu­al­la, en Euroo­pas­sa enkä Yhdys­val­lois­sa en täl­lai­sia mil­joo­nia euro­ja mak­sa­nei­ta kum­mi­tus­sil­to­ja ole näh­nyt. Kuten otsik­ko kuu­luu, mil­joo­nat ovat hal­po­ja puhut­taes­sa raa­ka-aine­tuo­tan­non tukemisesta.

  243. Net­to­ve­roas­te: “Mie­len­kiin­tois­ta. Voi­si­ko, Timo Ten­hu­nen, tämän mie­les­tä­si häviöt­tö­män rahan­lii­kut­te­lun jät­tää pois? Ei tar­vit­si­si edes kiis­tel­lä tuista.”
    Minä olen jo vas­tan­nut tuo­hon kysy­myk­seen, mut­ta pals­tan talous­asian­tun­ti­jat ampui­vat sen heti alas. Lue­pa ylempää.

  244. Ari Aal­to­sel­le:
    Täl­lä het­kel­lä varas­tois­sa on pal­jon vil­jaa parem­pia aiko­ja odot­te­le­mas­sa. Jos ne käy­tet­täi­siin, niin näk­ki­lei­pää voi­si var­maan syö­dä muu­ta­man vuo­den. Tosin ei rukiis­ta, sil­lä sitä ei Suo­mes­ta löydy.
    Lihaa ei enää varas­toi kukaan, joten sen tulo kaup­poi­hin lop­pui­si käy­tän­nös­sä välittömästi.
    Tuo­re mai­to lop­pui­si paris­sa päi­väs­sä. Juus­tot muu­ta­mas­sa kuu­kau­des­sa (kyp­sy­mi­sa­jan kulut­tua). Voi­ta ei nyt ole varas­tois­sa, mut­ta EU suun­nit­te­lee sen otta­mis­ta jäl­leen inter­ven­tio­lis­tal­le. Inter­ven­tio­han tar­koit­taa, että EU ostaa varas­toon hal­val­la ja myy sen sit­ten pois kalliilla.
    Nämä ovat täl­lai­sia valis­tu­nei­ta arvauk­sia tämän het­ken tilan­tees­ta, tark­ko­ja luku­ja en nyt ehdi etsiä.

  245. Evert The Neve­Rest kir­joit­ti 11.8.2009 kel­lo 20:34

    … minul­la sydä­na­las­ta ottaa kul­kies­sa­ni Hel­sin­ki Tam­pe­re moot­to­ri­tie­tä ja näen kor­kei­ta pen­ger­ryk­siä ja moot­to­ri­tien ylit­tä­viä sil­to­ja, jot­ka kas­va­vat koi­vun­tain­ta. Navi­gaat­to­ris­ta voi näh­dä, että sil­lat joh­ta­vat pie­nil­le pel­to­til­kuil­le. Se onko pel­to­til­kut vil­jel­ty, sitä ei navi­gaat­to­ri ker­ro. Siel­lä kas­vaa kai­ke­ti maa­il­man kal­lein vilja.

    Mis­sään muu­al­la, en Euroo­pas­sa enkä Yhdys­val­lois­sa en täl­lai­sia mil­joo­nia euro­ja mak­sa­nei­ta kum­mi­tus­sil­to­ja ole näh­nyt. Kuten otsik­ko kuu­luu, mil­joo­nat ovat hal­po­ja puhut­taes­sa raa­ka-aine­tuo­tan­non tukemisesta.”

    Mis­tä ihmees­tä te oikein kek­sit­te noi­ta jut­tu­jan­ne, minul­le on ope­tet­tu että valeh­te­lu on rumaa, ehkä olen vain eksy­nyt vää­räl­le palstalle…

  246. San Aton hah­mot­te­lee Afri­kan maa­ta­lou­del­le tule­vai­suut­ta otta­mat­ta huo­mioon sel­lai­sia perus­on­gel­mia kuin eroo­sio­ta, ilmas­ton­muu­tos­ta, väes­tön­kas­vua, maa­no­mis­tus­ky­sy­myk­siä jne jne jne.

  247. turk­ka­lo hah­mot­te­lee Afri­kal­le sel­lais­ta tule­vai­suut­ta, että sil­lä ei sitä ole. Muu­ten en ymmär­rä, mikä oli vies­tin tarkoitus.

  248. Afri­kan maa­ta­lous ja ulko­mai­set sijoit­ta­jat ovat olleet vii­me aikoi­na otsi­kois­sa kaik­kial­la muu­al­la pait­si Omahyväis-Suomessa.

    Etio­pia­lai­set hyp­pi­vät tasa­jal­kaa kun sau­dit saa­pu­vat kat­sas­ta­maan viljelymaita:
    http://us.ft.com/ftgateway/superpage.ft?news_id=fto081920081445476265

    Korea ostaa puo­let Mada­gas­ga­rin pelloista:
    http://www.theroadtothehorizon.org/2008/12/news-korea-buys-half-of-madagascars.html

    YK on huo­les­tu­nut, kun maa­ta suo­ras­taan lah­joi­te­taan pois, jot­ta saa­daan inves­toin­te­ja infraan ja työ­tä ja lei­pää kansalle:
    http://www.ft.com/cms/s/0/612aa510-488c-11de-8870–00144feabdc0.html

    Kan­nat­taa googlet­taa lon­toon kielellä.

    p.s. Lai­toin tuo­hon link­ke­jä, kun tääl­lä eräs pii­pah­te­lee her­jaa­mas­sa jopa tilas­to­kes­kuk­sen tie­to­ja val­heik­si. Voit käy­dä ihmet­te­le­mäs­sä koi­vua kas­va­vaa kum­mi­tus­sil­taa vaik­ka moot­to­ri­tien Val­kea­kos­ken Kon­hon liit­ty­mäs­tä hie­man Tam­pe­reel­le päin.

  249. On mel­koi­nen ihme, jos Afrik­ka pys­tyy ruok­ki­maan edes oman kas­va­van väes­tön­sä kes­tä­vil­lä vil­je­ly­me­ne­tel­mil­lä. Vie­lä suu­rem­pi ihme oli­si, jos se ruok­ki­si lisäk­si vie­lä puo­let Euroopasta.

  250. Evert The Neve­Rest kir­joit­ti 12.8.2009 kel­lo 11:20

    Afri­kan maa­ta­lous ja ulko­mai­set sijoit­ta­jat ovat olleet vii­me aikoi­na otsi­kois­sa kaik­kial­la muu­al­la pait­si Omahyväis-Suomessa.

    Etio­pia­lai­set hyp­pi­vät tasa­jal­kaa kun sau­dit saa­pu­vat kat­sas­ta­maan viljelymaita:
    http://us.ft.com/ftgateway/superpage.ft?news_id=fto081920081445476265

    Poik­ke­aa hiu­kan tääl­lä kir­joit­te­le­vien “asian­tun­ti­joi­den” käsi­tyk­ses­tä joi­den mukaan koko oma tuo­tan­to pitäi­si lopet­taa. Muu­al­la sat­sa­taan mil­jar­de­ja ruo­ka­huol­lon turvaamiseksi.

    p.s. Lai­toin tuo­hon link­ke­jä, kun tääl­lä eräs pii­pah­te­lee her­jaa­mas­sa jopa tilas­to­kes­kuk­sen tie­to­ja val­heik­si. Voit käy­dä ihmet­te­le­mäs­sä koi­vua kas­va­vaa kum­mi­tus­sil­taa vaik­ka moot­to­ri­tien Val­kea­kos­ken Kon­hon liit­ty­mäs­tä hie­man Tam­pe­reel­le päin.”

    Pal­jas­te­taan nyt mitä nämä “kum­mi­tus­sil­lat” ovat ennen kuin pahem­min munaat­te itsen­ne, ne ovat eläin­ten yli­kul­kusil­to­ja siis met­sän eläin­ten ei kotieläinten.

  251. On mel­koi­nen ihme, jos Afrik­ka pys­tyy ruok­ki­maan edes oman kas­va­van väes­tön­sä kes­tä­vil­lä viljelymenetelmillä.

    Kyl­lä esim. trak­to­rin on todis­tet­tu nos­ta­van tuot­ta­vuut­ta vai­mon vetä­mään auraan näh­den. On myös todis­tet­tu, että mala­ria-alueil­la kun vil­je­li­jä pysyy hen­gis­sä se nos­taa tuot­ta­vuut­ta roimasti. 

    No, leik­ki leik­ki­nä, mut­ta Afri­kan maan­vil­je­lys on rahak­kai­den mark­ki­noi­den ja sitä kaut­ta pää­omien puut­teen takia tuot­ta­vuu­del­taan sur­ke­aa. Edes kun­non lanot­tei­ta ei ole varaa usein ostaa.

    Tuo tilan­ne joh­taa myös kes­tä­vän kehi­tyk­sen kan­nal­ta esi­mer­kik­si eroo­sioon ja aavi­koi­tu­mi­seen. Sikä­läi­set ihmi­set ovat niin ruti­köy­hiä, että hei­dän on pak­ko kaa­taa pui­ta ja lisä­tä pel­to­pin­ta-alaa ja lai­dun­mai­ta pys­ty­mät­tä miet­ti­mään eko­lo­gi­sia seu­rauk­sia. Vähän niin kuin mones­sa osaa Euroop­paa vie­lä joku aika sit­ten, Suo­mes­sa­kin jos­sain määrin. 

    Afri­kan maat ovat maa­ta­lous­val­tai­sia, kuten Suo­mi ennen teol­lis­tu­mis­ta. Sik­si teol­lis­tu­mi­seen vaa­dit­ta­vien pää­omien on pak­ko syn­tyä maa­ta­lou­des­sa. Nii­tä ei kui­ten­kaan syn­ny, kos­ka ei ole rahak­kai­ta mark­ki­noi­ta, on vain toi­sia ruti­köy­hiä joil­le myydä. 

    Vau­ras­tu­mi­sel­la oli­si myös myön­tei­nen eli pie­nen­tä­vä vai­ku­tus väes­tön mää­rään. Hii­li­ja­lan­jäl­ki­kin oli­si vau­raas­sa Afri­kas­sa pie­nem­pi kuin köy­häs­sä. Luet­te­loa voi­si jatkaa.

    Voi­si ärhäk­kääs­ti sanoa, että rik­kai­den mai­den maa­ta­lous­tuet ja tul­lit ovat rikos ihmis­kun­taa kohtaan.

    1. Afrik­ka “vil­je­li­si” veh­nää tehok­kaim­min vil­je­le­mäl­lä esi­mer­kik­si soke­ria ja myy­mäl­lä sen Euroop­paan ja osta­mal­la niil­lä rahoil­la veh­nää. Tämä ei onnis­tu, kos­ka EU var­je­lee omaa ilmas­ton vuok­si teho­ton­ta sokerituotantoaan.

  252. YK on huo­les­tu­nut, kun maa­ta suo­ras­taan lah­joi­te­taan pois, jot­ta saa­daan inves­toin­te­ja infraan ja työ­tä ja lei­pää kansalle”

    Tämä on jon­kin­lais­ta teko­py­hyyt­tä YK:lta. Myyn­ti pilk­ka­hin­taan on toki rikos, mut­ta peri­aat­tee­sa sil­lä ei ole väliä kuka pel­lot omis­taa. Afri­kan mail­la oli­si täs­sä mah­dol­li­suus pois­taa köy­hyys, kun pää­se­vät peri­mään län­si­mail­ta vuo­krat. Tar­vit­see vain aset­taa maa-arvo­ve­rot tai “resource-rent-tax”, mil­lä vuo­krat peri­tään ja talous­huo­let ovat ohi. Tätä YK ei tule kui­ten­kaan ehdottamaan.

  253. Osmo Soi­nin­vaa­ra kir­joit­ti 12.8.2009 kel­lo 21:28

    Afrik­ka “vil­je­li­si” veh­nää tehok­kaim­min vil­je­le­mäl­lä esi­mer­kik­si soke­ria ja myy­mäl­lä sen Euroop­paan ja osta­mal­la niil­lä rahoil­la veh­nää. Tämä ei onnis­tu, kos­ka EU var­je­lee omaa ilmas­ton vuok­si teho­ton­ta sokerituotantoaan.”

    Soi­nin­vaa­ra on oikeil­la jäl­jil­lä, kah­via, maus­tei­ta, kaa­kao­ta, päh­ki­nöi­tä, tupak­kaa, tee­tä, lis­ta on pit­kä mis­sä kehi­tys­mai­den vir­ka­vel­jem­me pär­jää­vät. Veh­nän ja lihan tuo­tan­nos­sa on tur­ha läh­teä kisaa­maan kehit­ty­nei­den mai­den teho­tuo­tan­non kan­sa, tuo­tan­to­pa­nos­ten hin­ta, ver­rat­tu­na työ­hön on lii­an kor­kea ja niis­tä ei voi tin­kiä. Kuu­li­sin mie­luus­ti pals­tan luki­joi­den mie­li­pi­teen jos ovat tois­ta miel­tä ja mil­lä perusteella.

  254. Vau­ras­tu­mi­sel­la oli­si myös myön­tei­nen eli pie­nen­tä­vä vai­ku­tus väes­tön mää­rään. Hii­li­ja­lan­jäl­ki­kin oli­si vau­raas­sa Afri­kas­sa pie­nem­pi kuin köy­häs­sä. Luet­te­loa voi­si jatkaa.”

    Kun näkee aja­van­sa päin sei­nää, on kiva kiih­dyt­tää ensin ja jar­rut­taa sit­ten jos­kus myö­hem­min jos sat­tuu huvittamaan.

  255. Veh­nän ja lihan tuo­tan­nos­sa on tur­ha läh­teä kisaa­maan kehit­ty­nei­den mai­den teho­tuo­tan­non kan­sa, tuo­tan­to­pa­nos­ten hin­ta, ver­rat­tu­na työ­hön on lii­an kor­kea ja niis­tä ei voi tin­kiä. Kuu­li­sin mie­luus­ti pals­tan luki­joi­den mie­li­pi­teen jos ovat tois­ta miel­tä ja mil­lä perusteella.”

    Minä en aina­kaan ymmär­rä, mik­si teho­tuo­tan­to ei onnis­tui­si jo nyt jois­sa­kin osis­sa Afrik­kaa, kun­han inves­toin­nit teh­täi­siin kan­nat­ta­vik­si pois­ta­mal­la kil­pai­li­joil­ta val­ta­vat tuet. Tul­lit pitäi­si myös pois­taa mut­ta vas­ta sen jäl­keen, kos­ka muu­ten kehi­tys­maan tuot­ta­ja jou­tuu kil­pai­le­maan tue­tun tuot­ta­jan kans­sa. Tai sit­ten rik­kai­sen mai­den pitäi­si pois­taa tul­lit yksipuolisesti.

    Sen jäl­keen Afr­kas­sa kan­nat­tai­si panos­taa työ­val­tai­sem­paan tuo­tan­toon ja kas­vei­hin, jot­ka hyö­ty­vät läm­mös­tä ja pit­käs­tä kas­vu­kau­des­ta. Afrik­ka on sen ver­ran iso man­ner, että mah­taa­ko siel­lä mon­ta­kaan koko aluet­ta kos­ke­vaa suh­teel­lis­ta etua olla?

    Kysees­sä on tie­tys­ti pro­ses­si joka kes­täi­si kym­me­niä vuo­sia, kun vau­raus vähi­tel­len leviäi­si ran­ni­koil­ta sisä­maa­han ja edul­li­sim­mil­ta alueil­ta vähem­män edul­li­sil­le. Ihan niin kuin Suo­mes­sa aikoi­naan. Onnek­si suo­ma­lai­nen talon­poi­ka ei jou­tu­nut kil­pai­le­maan 1800-luvun lopun “len­toon­läh­tö­vai­hees­sa” tue­tun maa­ta­lou­den kans­sa tul­li­muu­rin takaa.

    En, muu­ten, taas­kaan ymmär­rä, mikä “turk­ka­lon” kryp­ti­sen vies­tin tar­koi­tus on. Onko hii­li­ja­lan­jäl­jen pie­nen­tä­mi­nen ja väes­tön­kas­vun rajoit­ta­mi­nen sei­nään päin ajamista?

    1. Afri­kas­sa voi­daan tuot­taa pal­jon vil­jaa, kun­han vain saa­daan vet­tä ja monin pai­ko­lin saa­daan. Afri­kal­la on kui­ten­kin suh­teel­lik­nen etu mui­hin kas­vei­hin, esi­mer­kik­si sokerijuurikkaaseen.

  256. San Anton:“Tullit pitäi­si myös pois­taa mut­ta vas­ta sen jäl­keen, kos­ka muu­ten kehi­tys­maan tuot­ta­ja jou­tuu kil­pai­le­maan tue­tun tuot­ta­jan kanssa.”

    hmmm… mie­len­kiin­toi­nen logiik­ka, että ei kan­na­ta ottaa jotain ulko­mail­ta, jos saa sitä mel­kein ilmai­sek­si, mut­ta jos se mak­saa pal­jon niin sil­loin kan­nat­taa ostaa.

    Noin yleen­sä kan­nat­taa ostaa hal­val­la ja myy­dä kal­liil­la. Sil­loin vauraustuu.

  257. Sana­ton: “Voi­si ärhäk­kääs­ti sanoa, että rik­kai­den mai­den maa­ta­lous­tuet ja tul­lit ovat rikos ihmis­kun­taa kohtaan.”

    Ehkä voi­si niin­kin, en sitä kiel­lä, on se osan­sa koko­nais­ku­vaa, mut­ta suu­rin “rikos” afrik­ka­lai­sia koh­taan, ja suu­rin este Afri­kan mai­den maa­ta­lou­den tai mui­den talous­sek­to­rien nousul­le ovat kysei­set yhteis­kun­nat itse. 

    Yleis­täen, Afri­kas­ta puuttuvat:

    -struk­tuu­rit tehok­kaa­seen ja sääs­te­li­ää­seen veden­käyt­töön, sekä tie­to­tai­to näi­den struk­tuu­rien yllä­pi­tä­mi­sek­si, huol­ta­mi­sek­si ja uudistamiseksi
    ‑tieint­ra­struk­tuu­ri sekä tie­to­tai­to, poliit­ti­sen koneis­ton kyky (tah­to, pre­fe­rens­si?) ja resurs­sit täl­lai­sen perus­in­fran yllä­pi­tä­mi­seen (Afri­kan tiet ovat “pel­toa”, tar­vik­keet eivät pää­se vil­je­li­jöil­le, eivät­kä vil­jel­lyt tuot­teet markkinoille)
    ‑vih­reän val­lan­ku­mouk­sen perus­e­del­ly­tyk­siin kuu­lu­vat lan­noit­teet ja tek­niik­ka sekä tie­to­tai­to näi­den edel­ly­tys­ten käyt­tä­mi­seen sekä koneis­tu­van maa­ta­lou­den edel­lyt­tä­mät mää­rät polttoainetta
    ‑byro­kra­tias­ta ja kai­ken­kat­ta­vas­ta kor­rup­tios­ta ja val­lan­käyt­tä­jien kont­rol­lis­ta vapaa yksi­tyi­nen, voi­ton­ta­voit­te­luun ja tätä myö­ten ahke­raan yrit­tä­mi­seen moti­voi­va (sen yli­pää­tään mah­dol­lis­ta­va) “mie­li­val­lal­ta rau­hoi­tet­tu” markkinasektori
    ‑byro­kra­tias­ta vapaat mah­dol­li­suu­det Afri­kan sisä­mark­ki­noi­den kehit­ty­mi­sel­le (yli­pään­sä syn­ty­mi­sel­le ehkä pikemmin?)
    -(em. syis­tä) kyky hou­ku­tel­la län­si­mai­sia sijoittajia
    ‑mai­den väli­nen soli­daa­ri­suus ja yhteis­työ meriyh­teyk­sien, sata­mien jaka­mi­ses­sa, nyt Afri­kan meren­ran­nat­to­mat sisä­maat ovat sitä­kin huo­nom­mas­sa tilanteessa
    -“lute­ri­lai­nen” työ­etiik­ka (mm. Cal­de­ri­si kuvaa kuin­ka menes­ty­neen yrittäjän(maanviljelijän) oven taak­se ilmes­tyy koko suku ja “kylän van­hin” käsi ojos­sa vaa­ti­maan osaan­sa voi­tois­ta vaik­ka itse eivät ole lait­ta­neet usein rik­kaa ris­tiin. Tämä on hänen mie­les­tään suu­rin yksit­täi­nen este Afri­kan kehittymiselle.)
    ‑kou­lu­tet­tu työvoima
    ‑kil­pai­le­vien hei­moa­luei­den tas­a­puo­li­nen huomioonottaminen
    ‑vil­je­ly­aluei­den oikeu­den­mu­kai­nen jakautuminen
    ‑yhteis­kun­ta­rau­ha

    Osa on sel­lai­sia teki­jöi­tä, jois­ta voi osal­taan syyt­tää nykyi­siä län­si­mai­ta ja ehkä myös kolo­nia­lis­min perin­töä, mut­ta suu­rim­mat ongel­mat ja useim­mat ongel­mat ovat sel­lai­sia, jot­ka voi­vat kor­jau­tua vain afrik­ka­lais­ten itse muut­taes­sa yleis­tä arvo- ja käsitysmaailmaansa.

    Näis­tä syis­tä joh­tuen mark­ki­noi­den vapaut­ta­mi­nen ei tar­joai­si min­kään­lais­ta ihme­lää­ket­tä surul­li­sen ongel­mal­li­seen tilanteeseen.

    Jos Euroop­pa lak­kai­si koko­naan tuke­mas­ta joi­den­kin elin­tar­vi­ke­ket­jun kan­nal­ta vält­tä­mät­tö­mien tuot­tei­den oma­va­rais­ta tuot­ta­mis­ta, niin pitäi­si olla takuut sii­tä, että Afrik­ka pys­tyy vakaas­ti ja luo­tet­ta­vas­ti ne tuot­ta­maan. Ei vain vuot­ta tai viit­tä vaan vuo­si­kym­me­nik­si eteenpäin.

    Ole­te­taan seu­raa­va ske­naa­rio: Euroo­pan oma soke­rin­tuo­tan­to on ajet­tu alas, kos­ka Afrik­ka tuot­taa soke­ria hal­vem­mal­la. So far so good. Nyt maa X, joka on Euroo­pan suu­rin soke­rin­tuot­ta­ja, ajau­tuu­kin sisäl­lis­so­taan kun heimo/liittouma/tai vas­taa­va Y on sitä miel­tä, että se ei ole saa­nut ansait­se­maan­sa osuut­ta myyn­ti­voi­tois­ta (mis­sä voi toki olla osan­sa totuut­ta!) ja maan soke­rin­tuo­tan­to romah­taa. Euroo­pas­sa pel­lot ovat muus­sa käytössä.

    Euroop­paa moti­voi toki pal­jol­ti raa­dol­li­sen itse­käs ja poliit­ti­ses­ti kie­tou­tu­nut etu­ryh­mä­po­li­tiik­ka, mut­ta uskon, että myös huo­li mark­ki­noi­den ja tuo­tan­to­ket­ju­jen pit­kän aika­vä­lin vakau­des­ta ja luotettavuudesta.

  258. Vil­le Vil­ja­va kir­joit­ti 12.8.2009 kel­lo 19:30 “Pal­jas­te­taan nyt mitä nämä “kum­mi­tus­sil­lat” ovat ennen kuin pahem­min munaat­te itsen­ne, ne ovat eläin­ten yli­kul­kusil­to­ja siis met­sän eläin­ten ei kotieläinten.”

    Kyl­lä ne ovat täy­si­mit­tai­sia maan­tie­sil­to­ja, jot­ka joh­ta­vat petltotilkuille.

  259. az:“mutta uskon, että myös huo­li mark­ki­noi­den ja tuo­tan­to­ket­ju­jen pit­kän aika­vä­lin vakau­des­ta ja luotettavuudesta.”

    No miks me ei sit­ten yri­te­tä sää­del­lä kaik­kia tuo­tan­to­ket­ju­ja? Miks suun­nil­leen pel­käs­tään ruo­kaa? (Rans­ka tiet­ty myös elokuvia…)

  260. “San Anton:”Tullit pitäi­si myös pois­taa mut­ta vas­ta sen jäl­keen, kos­ka muu­ten kehi­tys­maan tuot­ta­ja jou­tuu kil­pai­le­maan tue­tun tuot­ta­jan kanssa.”

    hmmm… mie­len­kiin­toi­nen logiik­ka, että ei kan­na­ta ottaa jotain ulko­mail­ta, jos saa sitä mel­kein ilmai­sek­si, mut­ta jos se mak­saa pal­jon niin sil­loin kan­nat­taa ostaa.”

    Minus­ta se ei ole kovin­kaan mie­len­kiin­tois­ta. Yri­tän sanoa tämän lyhyesti:
    1) Afrik­ka­lai­sel­la on kanala
    2) Tul­lit pois­te­taan ja Euroo­pas­ta tulee tue­tus­ta teho­ka­na­las­ta kanaa Afrikkaan
    3) Afrik­ka­lai­sel­la ei enää ole kanalaa
    4) Afrik­ka­lai­nen kuo­lee nälkään

    Jot­ta ymmär­täi­si, mik­si tuon suun­tai­ses­ti tapah­tuu, pitää tie­tää, että mones­sa Afri­kan maas­sa ei pal­joa muu­ta osa­ta kuin maa­ta­lout­ta eikä mitään uudel­leen­kou­lu­tus­ta ole. Kana­lan­sa menet­tä­nyt Gha­na­lai­nen ei voi esim. ryh­tyä IT-kon­sul­tik­si, kos­ka hän ei osaa, ei voi kou­lut­tau­tua ja vaik­ka voi­si­kin, työ­paik­kaa ei oli­si. Omaa fir­maa­kaan ei voi perus­taa, kos­ka ei saa lai­naa mis­tään uusiin ken­kiin, että voi­si kävel­lä sin­ne asiak­kaan luok­se. Jos siis jos­tain tie­to­ko­neen omis­ta­va hen­ki­lö asiak­kaak­si löytyisi.

    Jokai­nen maa­il­mas­sa vau­ras­tu­nut maa on aluk­si suo­jel­lut tuo­tan­to­aan. Afrik­ka­lai­set maat eivät voi olla poik­keus var­sin­kin, kun kil­pai­li­ja­na on rik­kai­den mai­den vero­va­roil­la tue­tut tuottajat. 

    Joi­hin­kin azin esit­tä­miin ongel­miin voi etsiä syy­tä samal­ta suun­nal­ta. Työ­mo­raa­li on heik­ko sil­loin, kun mitään edis­tys­tä ei tapah­du, ei ole toi­voa ja mala­ria voi kui­ten­kin tart­tua huo­men­na ja kor­ja­ta pois. Taval­laan sel­lai­nen “mana­na-kult­tuu­ri” on ratio­naa­li­nen stra­te­gia tuos­sa tilan­tees­sa (mis­tä ker­too se Mek­si­kos­sa teh­ty klas­sik­ko­tut­ki­mus, jon­ka nimeä en nyt muis­ta). Useat muut­kin ongel­mat joh­tu­vat hei­kos­ti toi­mi­vas­ta talou­des­ta, joka osin kor­jaan­tui­si, jos euroop­pa­lai­set maa­ta­lous­yrit­tä­jät alkai­si­vat sijoit­taa Afrikkaan.

    Mut­ta tie­ten­kin myön­nän, että kaik­kia ongel­mia ei voi kor­ja­ta ulkoa­päin. Se ei kai kui­ten­kaan kuu­lu tähän ketjuun.

    Huol­to­var­muus ei var­maan­kaan kär­si­si vaik­ka Afri­kas­sa sotia syt­tyi­si­kin, jos suun­ni­tel­mis­sa täl­lai­nen mah­dol­li­suus oli­si otet­tu huo­mioon. En tie­dä, miten tark­kaan ottaen pitäi­si toi­mia, mut­ta näin maal­lik­ko­na kuvit­te­li­sin, että aika yksin­ker­tai­nen kei­no oli­si var­muus­va­ras­to­jen kas­vat­ta­mi­nen. Pitäi­si var­maan myös olla val­mius aloit­ta euroop­pa­lai­nen tuo­tan­to uudelleen.

  261. San Aton: “Sikä­läi­set ihmi­set ovat niin ruti­köy­hiä, että hei­dän on pak­ko kaa­taa pui­ta ja lisä­tä pel­to­pin­ta-alaa ja lai­dun­mai­ta pys­ty­mät­tä miet­ti­mään eko­lo­gi­sia seurauksia.”

    Näet kes­kei­sen eko­lo­gi­sen ongel­man, mut­ta mikä onkaan rat­kai­su­mal­li­si ensim­mäi­nen askel? Eikö Afri­kan maa­ta­lous­vien­nin lisää­mi­nen aina­kin alku­vai­hees­sa kiih­dyt­täi­si tätä pel­to­jen ja lai­dun­ten laa­jen­ta­mis­ta? Hie­man rik­kaam­mas­sa Bra­si­lias­sa on tapah­tu­nut juu­ri näin.

    Ja ajat­te­lit­ko tuot­taa kei­no­lan­noit­tei­ta, trak­to­rei­ta, die­se­liä ja asfalt­tia joten­kin kestävästi?

  262. Ole­te­taan seu­raa­va ske­naa­rio: Euroo­pan oma soke­rin­tuo­tan­to on ajet­tu alas, kos­ka Afrik­ka tuot­taa soke­ria hal­vem­mal­la. So far so good. Nyt maa X, joka on Euroo­pan suu­rin soke­rin­tuot­ta­ja, ajau­tuu­kin sisäl­lis­so­taan kun heimo/liittouma/tai vas­taa­va Y on sitä miel­tä, e”

    Zim­babwe on hyvä esi­merk­ki täl­lai­ses­ta . Vie­lä 80-luvul­la se tuot­ti ravin­toa yli oman tar­peen ja ruok­ki sato­ja mil­joo­nia rajo­jen­sa ulkopuolella.
    Alle 10 vuo­des­sa se muut­tui ruu­an tuo­jak­si eikä kyke­ne enää elät­tä­mään edes omaa kansaa.

    Tinen on vien­ti­kiel­lot, joi­hin ruu­an puu­te ajaa eli syn­tyy tilan­tei­ta , että ruo­kaa ei saa edes rahalla

  263. Ja ajat­te­lit­ko tuot­taa kei­no­lan­noit­tei­ta, trak­to­rei­ta, die­se­liä ja asfalt­tia joten­kin kestävästi?

    Minä olen aja­tel­lut luot­taa sii­hen näke­myk­seen, että uusiu­tu­va ener­gia hal­pe­nee jat­kos­sa mer­kit­tä­väs­ti eten­kin afrik­ka­lai­sis­sa olo­suh­teis­sa, jois­sa aurin­ko pais­taa ja bio­polt­toai­ne­met­si­köt kas­vaa suhis­ten. Opti­mis­ti­ses­ti toi­von, että uusiu­tu­vat (muu­ta­man muun tek­no­lo­gi­sen edis­ty­sas­ke­leen ohel­la) luo­vat maa­il­man, jos­sa ympä­ris­tö­on­gel­mat eivät enää ole reu­naeh­to­na kehitykselle.

  264. tul­lit ja tuet pois­ta­mal­la aje­taan Kes­ki-euroo­pan agri bis­nes­mie­het orjuut­ta­maan pai­kal­lis­ta väes­töä. Jos teil­lä oli­si hajua­kaan alas­ta ja sii­tä mitä bis­nes sil­le tekee, te ette kävi­si tätä kes­kus­te­lua. Käy­kää kat­so­mas­sa maa­il­mal­la niin tie­dät­te mitä iha­nuut­ta se on!

  265. San Aton:“Jotta ymmär­täi­si, mik­si tuon suun­tai­ses­ti tapah­tuu, pitää tie­tää, että mones­sa Afri­kan maas­sa ei pal­joa muu­ta osa­ta kuin maa­ta­lout­ta eikä mitään uudel­leen­kou­lu­tus­ta ole. ”

    Jos ymmär­tää talou­den toi­min­taa, niin pys­tyy päät­te­le­mään, että rajo­jen avaa­mi­nen ei tuhoa pai­kal­lis­ta maa­ta­lout­ta, jos pai­kal­li­set eivät osaa tuot­taa mitään muu­ta kuin ruokaa.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Comparative_advantage

    Jokai­nen maa­il­mas­sa vau­ras­tu­nut maa on aluk­si suo­jel­lut tuotantoaan”

    Kor­rel­laa­tio ei tar­koi­ta kausa­laa­tio­ta. Maat eivät ole vau­ras­tu­neet pro­tek­tio­nis­min vuok­si vaan sii­tä huolimatta.

  266. Mhin valuu tämä ympäristötuki:

    Ympä­ris­tö­tu­ki on kor­vaus­ta ympä­ris­tö­tuen saan­nin ehto­na ole­vien toi­men­pi­tei­den toteut­ta­mi­ses­ta aiheu­tu­vis­ta lisä­kus­tan­nuk­sis­ta ja tulonmenetyksistä. 

    Vuon­na 2008 ympä­ris­tö­tu­kea mak­set­tiin yhteen­sä noin 303 milj. euroa.” (mmm.fi)

    Käsit­tä­mä­tön sum­ma, enkä ole vie­lä tähän päi­vään men­nes­sä onnis­tu­nut bon­gaa­maan edes yhtään suo­ja­kais­taa. Vii­mek­si ihmet­te­lin läh­de­pi­tois­ta lam­pa­ret­ta. Pel­to, tai aina­kin trak­to­rin toi­nen pyö­rä­pa­ri oli brunnissa.

    Ihmet­te­lin kevääl­lä, miten lumen pääl­le ja vie­lä ran­nan rin­tee­seen saa levit­tää lie­tet­tä. Joku sanoi, että se on kalk­kis­ta­bi­loi­tua, mikä tar­koit­taa, että liet­tee­seen sekoi­te­taan hiu­kan kalk­kia, sen anne­taan seis­tä jon­kin aikaa ja sit­ten rois­ki­taan luon­toon. Toi­saal­la sanot­tiin, että kalk­ki hel­pot­taa fos­fo­rin liu­ke­ne­mis­ta veteen, mikä vain lisää saas­tet­ta, jos sitä kalk­kia on edes muistettu/raskittu sekaan panna.

    Minis­te­riö jakaa ympä­ris­tö­tu­kea, kukaan ei val­vo, ja vie­lä jul­ki­nen salai­suus on, että tukien ehto­ja ei noudateta. 

    Maa­ta­lous ei kan­na vas­tuu­ta ympä­ris­tös­tä hitusen ver­taa ja sii­tä sii­tä vie­lä rahaa.

  267. Evert The Neve­Rest kir­joit­ti 18.8.2009 kel­lo 13:57

    Minis­te­riö jakaa ympä­ris­tö­tu­kea, kukaan ei val­vo, ja vie­lä jul­ki­nen salai­suus on, että tukien ehto­ja ei noudateta.
    Maa­ta­lous ei kan­na vas­tuu­ta ympä­ris­tös­tä hitusen ver­taa ja sii­tä sii­tä vie­lä rahaa.”

    Jos hiu­kan hel­lit­täi­sit tuo­ta valeh­te­lua ja ottai­sit asiois­ta sel­vää, voit aloit­taa vaik­ka tästä.

    http://www.mavi.fi/fi/index/viljelijatuet/maataloudenymparistotuki.html

    Lisäk­si voi­sit miet­tiä kenen kuu­luu mak­saa ympä­ris­tön hoi­don kus­tan­nuk­set, avain­sa­na­na “elin­kaa­ri­hin­noit­te­lu”

  268. Kun­nis­sa ei ole resurs­se­ja (halu­ja) val­voa, onko se lie­te ihan oikeas­ti kalk­ki-sta­bi­loi­tua vai ei. Val­von­ta on sitä pait­si tur­haa. Sank­tioi­ta ei ole tai nii­tä ei lai­te­ta. Sekä val­vo­ja että val­vot­ta­va eivät kan­na vas­tuu­ta ympäristöstä. 

    Vil­le Vil­ja­va voi pos­ta­ta tän­ne jon­kin vil­jel­lyl­le pel­lol­le teh­dyn suo­ja­kais­tan GPS-koor­di­naa­nit. Minä en ole vie­lä kyse­lyis­tä ja etsin­nöis­tä huo­li­mat­ta löy­tä­nyt ainut­ta­kaan. Onko nii­tä vain pape­ril­la, kun niis­tä­kin mak­se­taan­ko mil­joo­nien tukia?

  269. Sit­ran luon­non­va­ra­stra­te­gian inno­vaa­tio on kai­ken luon­non­va­ran tar­kas­te­lu ja hyö­dyn­tä­mi­nen kier­to­jen näkökulmasta.

    http://www.sitra.fi/julkaisut/muut/Kansallisen%20luonnonvarastrategian%20taustaraportti.pdf

    Tämä näkö­kul­ma antaa maa- ja met­sä­ta­lou­del­le mah­dol­li­suu­den kus­tan­nus­ten siir­tä­mi­sek­si kulut­ta­jil­le. Tuo­tan­to­ket­jus­sa ole­vat kus­tan­nuk­set on tähän asti näh­ty vain tuot­ta­jal­le kuu­lu­vik­si ilman, että kulut­ta­jan tuli­si osal­lis­tua nii­hin. Rum­mu­te­taan vain esim. sitä, että maa­ta­lous kuor­mit­taa vesis­tö­jä, tuot­taa kas­vi­huo­ne­kaa­su­ja ja tuh­laa fos­sii­li­sia energiavaroja.
    Vaa­di­taan em. koh­tei­den kor­jaa­mis­ta ilman kes­kus­te­lua nii­den kus­tan­nus­vai­ku­tuk­sis­ta. Ts. ruo­an pitäi­si vaan enti­ses­tään hal­ven­tua ja ympä­ris­tön tilan kohen­tua. Sit­ten vedo­taan ympä­ris­tö­tu­keen ja väi­te­tään sen ole­van teho­ton­ta. Ja tämän vuok­si tukea vaa­di­taan pois­tet­ta­vak­si. Kenel­le­kään ei päl­käh­dä pää­hän, että tukea mak­se­taan lii­an vähän kos­ka ympä­ris­tön tila ei kohe­ne. Ja vie­lä vähem­män sel­lai­nen, että ruo­an hin­taa tuli­si nos­taa ja suun­na­ta tämä raha ympä­ris­tö­toi­men­pi­tei­siin. Siis van­has­ta käy­tän­nös­tä poi­ke­ten , ei teoll­li­suu­del­le eikä kau­pan katteisiin.
    Sit­ran rapor­tis­ta lai­nat­tua: “II Kehi­tys­suun­nat ja toi­min­ta­mal­lit muut­tu­vat ilmas­ton­muu­tok­sen ja ilmas­to­po­li­tii­kan vuok­si, kos­ka ihmisten
    on pak­ko muut­taa tuo­tan­to- ja kulu­tus­ta­po­ja. Kan­san­ta­lou­det ja tek­no­lo­gian kehit­tä­jät panos­ta­vat siirtymiseen
    uusiu­tu­mat­to­mis­ta uusiu­tu­viin ener­gia­va­roi­hin ja mate­ri­aa­li­kier­to­jen tehos­ta­mi­seen. Tie­to­poh­jaa ja käsityksiä
    jou­du­taan raken­ta­maan uudel­ta poh­jal­ta, kos­ka ins­ti­tuu­tioi­den perin­tei­set käsi­tyk­set mur­tu­vat, eikä uuden
    raken­ta­mi­seen ole aina tar­vit­ta­vaa tie­to­poh­jaa olemassa.”
    Ihmis­ten kulu­tus­tot­tu­mus­ten on pak­ko muut­tua. Enää ei voi­da luon­non­va­ro­ja kulut­taa hal­val­le, ruo­as­ta on mak­set­ta­va nykyi­sen 12 pro­sen­tin sijas­ta 20 — 30 pro­sent­tia koti­ta­lou­den menoista.Siinä on sel­lai­nen mato­kuu­ri nykyih­mi­sel­le, että oksat pois.
    Täs­sä on MTK:lle oiva tilai­suus siir­tää tuo­tan­non kulut lop­pu­tuot­tee­seen, nyt on momen­tum käytettävä .

  270. Noi­ta suo­ja­kais­to­ja ei kyl­lä ero­ta 120 km/h pika­tiel­lä kul­ke­vas­ta autos­ta. Saman­lais­ta vih­re­ää ne kas­va­vat kuin muu­kin pel­to ja pusi­koi­tu­mi­nen on kielletty.
    Enne­kuin menet puhu­maan val­von­nan puut­tees­ta ja sank­tioi­den vähäi­syy­des­tä, suo­sit­te­li­sin tutus­tu­maan mil­lai­nen tilan­ne oikeas­ti on. Yli­no­peuk­sien val­von­ta ja sank­tiot ovat vähäi­siä ver­rat­tu­na näihin.
    Kalk­kis­ta­bi­loin­tia ei käy­te­tä yleen­sä eläin­ten lan­taan. Sen tar­koi­tus­han on tap­paa bak­tee­rei­ta, joi­ta ei eläin­suo­jis­ta hai­tal­li­ses­sa mää­rin tule (poik­keuk­se­na, jos on havait­tu sal­mo­nel­la­tar­tun­ta eläi­mis­sä, sil­loin jou­du­taan teke­mään kalk­kis­ta­bi­loin­ti­kin). Kalk­kis­ta­bi­loin­ti sen sijaan on pakol­lis­ta, jos asu­tuk­sen jäte­lie­tet­tä levi­te­tään pel­lol­le. Luu­li­sin, että kuvai­le­mas­sa­si tapauk­ses­sa oli kyse ihmis­ten lan­nas­ta, ei eläinten.

  271. Maa­ta­lous­tu­ki tie­toa pals­tan lukijoille.
    EU:n tuet ovat var­sin koh­tuul­li­set eli voi­daan sanoa että osa­taa sitä muuallakin. 

    Kor­kein tuki Sveit­sin, Nor­jan ja Japa­nin tuot­ta­jil­le Maa­ta­lou­den tuki nousi 324 mrd ecuun vii­me vuonna
    ——————————————————————————–
    Yli vuo­si­kym­me­nen jat­ku­nut maa­ta­lous­tuen supis­tu­mi­nen kat­ke­si vii­me vuon­na. OECD-mai­den maa­ta­lou­den saa­ma koko­nais­tu­ki kas­voi per­jan­tai­na jul­kis­te­tun OECD:n

    maa­ta­lous­ra­por­tin mukaan 27,5 mil­jar­dia ecua vii­me vuon­na ja koho­si yhteen­sä 324,0 mil­jar­diin ecuun.
    ——————————————————————————–
    Asu­kas­ta koh­ti las­ket­tu­na maa­ta­lou­den tuki nousi 198 ecus­ta 223 ecuun. Eni­ten maa­ta­lout­taan tuki­vat vii­me vuon­na eri mit­ta­reil­la mitat­tu­na Sveit­si, Nor­ja ja Japa­ni. Nii­den hen­keä koh­ti las­ket­tu maa­ta­lou­den koko­nais­tu­ki oli 786 ecua, 573 ecua ja 402 ecua.
    Euroo­pan unio­nin kan­sa­lai­set tuki­vat maa­ta­lout­ta 341 ecul­la. Jokai­nen Yhdys­val­tain kan­sa­lai­nen mak­soi maa­ta­lou­del­le vii­me vuon­na tukea 325 ecua. Syy­nä maataloustuen
    kas­vuun oli yli­tuo­tan­non lisään­ty­mi­nen ja maa­il­man­mark­ki­na­hin­to­jen lasku.
    Suh­teel­li­ses­ti kor­kein­ta tukea maa­ta­lou­del­le mak­soi­vat Sveit­si, Nor­ja ja Japa­ni. Sveit­sis­sä tuot­ta­ja­tuen osuus tuo­tan­non arvos­ta nousi vii­me vuon­na 68 pro­sen­tis­ta 73
    pro­sent­tiin ja Nor­jas­sa 65 pro­sen­tis­ta 70 pro­sent­tiin. Islan­nin tuot­ta­ja­tu­ki nousi vii­me vuon­na 58 pro­sen­tis­ta 69 pro­sent­tiin. Elin­tar­pei­den hin­ta­ta­so suh­tees­sa maa­il­man­mark­ki­na­hin­toi­hin oli vii­me vuon­na kor­kein Sveit­sis­sä. Maan kulut­ta­ja­hin­nat oli­vat OECD:n kat­sauk­sen mukaan 2,63 ker­taa kor­keam­mat kuin mark­ki­na­hin­nat. Japa­nis­sa suh­de oli 2,13, Nor­jas­sa 2,12, EU:ssa 1,48 ja Yhdys­val­lois­sa 1,03.Tuottajatuen osuus tuo­tan­non arvos­ta nousi vii­me vuon­na Japa­nis­sa 61 pro­sen­tis­ta 63 pro­sent­tiin, vaik­ka tuot­ta­ja­tu­ki eurois­sa ilmais­tu­na las­ki 46,4 mil­jar­dis­ta 43,9 mil­jar­diin euroon. Japa­nin koko maa­ta­lous­tu­ki las­ki vii­me vuon­na 56,5 mil­jar­dis­ta euros­ta 50,8 mil­jar­diin euroon.
    Veroi­na Japa­nin koko maa­ta­lous­tues­ta mak­set­tiin vii­me vuon­na 9,7 mil­jar­dia euroa. Kulut­ta­jat mak­soi­vat elin­tar­pei­den kor­keam­pi­na hin­toi­na Japa­nin maa­ta­lou­del­le tukea 69,0 mil­jar­dia euroa. Japa­nin kulut­ta­ja­hin­ta­ta­so oli Sveit­sin jäl­keen maa­il­man korkein.Etelä-Korean tuot­ta­ja­tu­ki las­ki vii­me vuon­na 66 pro­sen­tis­ta 59 pro­sent­tiin maa­ta­lou­den tuo­tan­non arvos­ta. Hen­keä koh­ti Korea tuki­maa­ta­lout­ta koko­nai­suu­des­saan 308
    eurol­la. Tur­kin tuot­ta­ja­tu­ki nousi 31 pro­sen­tis­ta 39 pro­sent­tiin. Maan maa­ta­lou­den hen­keä koh­ti las­ket­tu koko­nais­tu­ki oli 315 euroa.Australian tuot­ta­ja­tu­ki pysyi vii­me vuon­na 7 pro­sent­ti­na tuo­tan­non arvos­ta. Kana­dan tuot­ta­ja­tu­ki nousi 14 pro­sen­tis­ta 16 pro­sent­tiin­maa­ta­lous­tuo­tan­non arvosta.Riisiä ja mai­toa tue­taan eniten
    Kor­keim­man suh­teel­li­sen tuen mais­sa maa­ta­lou­del­le mak­set­tu tuki on sel­väs­ti kor­kein myös koko­päi­väis­tä vil­je­li­jää tai pel­toa­laa koh­ti las­ket­tu­na. Japa­nin tuottajatuki
    maan­vil­je­li­jää koh­ti oli vii­me vuon­na 19 000 euroa ja heh­taa­ria koh­ti 8 786 euroa.
    Sveit­sis­sä vil­je­li­jää koh­ti las­ket­tu tuki oli 30 000 euroa ja Nor­jas­sa 29 000 euroa. Heh­taa­ria koh­ti tuot­ta­ja­tu­kea mak­set­tiin Sveit­sis­sä 3 031 euroa ja Nor­jas­sa 2 348 euroa.
    OECD-mai­den kes­ki­mää­räi­nen tuot­ta­ja­tu­ki vil­je­li­jää koh­ti oli vii­me vuon­na 10 000 euroa. Vas­taa­vas­ti kes­ki­mää­räi­nen heh­taa­ri­tu­ki oli 187 euroa. Yhdysvalloissa
    tuot­ta­ja­tu­kea mak­set­tiin 17 000 euroa vil­je­li­jää koh­ti ja 100 euroa heh­taa­ria kohti.
    EU:n tuot­ta­ja­tu­ki oli OECD:n kat­sauk­sen mukaan vii­me vuon­na 17 000 euroa maan­vil­je­li­jää ja 800 euroa heh­taa­ria kohti.

  272. Ovat­ko ne suo­ja­kais­to­ja, mihin ei työ­ko­neil­la ole kaa­tu­mis­vaa­ran takia tur­val­lis­ta tai mah­do­ton men­nä. Minä en nii­tä sel­lai­sik­si laskisi. 

    Tuo kalk­kis­ta­bi­loin­ti minul­le ker­rot­tiin, kun ihmet­te­lin miten eräs isän­tä levit­ti liet­teet kevät­tal­vel­la pel­lol­le lumen pääl­le, mis­tä on suo­ra valu­mayh­teys lam­peen. Kalk­kis­ta­bi­loi­tua lie­tet­tä kuu­lem­ma saa levit­tää. Minus­ta se näyt­ti ja lemah­ti aivan taval­li­sel­ta eläin­ten ulosteelta.

    Jos joku rik­koo lakia täs­sä suh­tees­sa, mikä on sank­tio. Tus­kin lii­ken­toi­min­ta­kiel­to, oli­si­ko sak­ko tai huomautus?

  273. Vil­le Viljava:“tukea mak­se­taan lii­an vähän kos­ka ympä­ris­tön tila ei kohene.”

    Tämä on kyl­lä hie­no asen­ne: jos joku asia ei toi­mi, niin sitä tar­vi­taan lisää. Jyri Rai­vio Hesa­rin talous­toi­mi­tuk­ses­sa on toi­nen tämän usko­mat­to­man älyn­vä­läyk­sen suu­ris­ta puolestapuhujista.

    Jos vil­je­li­jät jou­tui­si­vat mak­sa­maan ympä­ris­töl­le aiheut­ta­mis­taan hai­tois­ta, tämä tuo­tan­to­kus­tan­nus­ten nousu siir­tyi­si kulut­ta­jil­le suo­raan elin­tar­vik­kei­den kor­keam­man hin­nan muo­dos­sa. Tähän ei tar­vi­ta yhtään mitään elin­kaa­ri­mal­le­ja ja kulut­ta­jien vero­tus­ta ja vero­tu­lo­jen jakoa viljelijöille.

  274. Vil­le Viljava:“Syynä maataloustuen
    kas­vuun oli yli­tuo­tan­non lisääntyminen”

    ding­ding­ding!

    Var­sin koh­tuul­lis­ta sanoisin.

  275. Art­tu­ri kir­joit­ti 19.8.2009 kel­lo 14:02

    Vil­le Viljava:”Syynä maataloustuen
    kas­vuun oli yli­tuo­tan­non lisääntyminen”

    ding­ding­ding!

    Var­sin koh­tuul­lis­ta sanoisin.”

    Kak­si hyvää sato­vuot­ta peräk­käin, hin­nat romah­ta­neet, käy­tän­nös­sä vil­ja mil­tei ilmais­ta, onko Art­tu­ril­la jotain valittamista…

  276. Art­tu­ri kir­joit­ti 19.8.2009 kel­lo 13:36

    Jos vil­je­li­jät jou­tui­si­vat mak­sa­maan ympä­ris­töl­le aiheut­ta­mis­taan hai­tois­ta, tämä tuo­tan­to­kus­tan­nus­ten nousu siir­tyi­si kulut­ta­jil­le suo­raan elin­tar­vik­kei­den kor­keam­man hin­nan muo­dos­sa. Tähän ei tar­vi­ta yhtään mitään elin­kaa­ri­mal­le­ja ja kulut­ta­jien vero­tus­ta ja vero­tu­lo­jen jakoa viljelijöille.”

    Las­ku lähe­te­tään luon­nol­li­ses­ti tilaa­jal­le eli kulut­ta­jal­le, kerä­tyil­lä varoil­la kohen­ne­taan ympä­ris­tön tilaa ei sii­nä vil­je­li­jää välis­sä tarvita.

  277. Vil­le Viljava:“onko Art­tu­ril­la jotain valittamista”

    No tot­ta­kai. Ne maataloustuet.

    ei sii­nä vil­je­li­jää välis­sä tarvita.”

    Tar­vi­taan, kos­ka se on se vil­je­li­jä, joka pilaa sen ympä­ris­tön. Niin kau­an kuin vil­je­li­jät hyö­ty­vät ympä­ris­tön pilaa­mi­ses­ta, he jat­ka­vat sitä. Ainoa tapa puut­tua sii­hen, on teh­dä ympä­ris­tön pilaa­mi­ses­ta kan­nat­ta­ma­ton­ta vil­je­li­jöil­le. Tämä aiheut­taa tuo­tan­to­kus­tan­nus­ten nousun, jon­ka vil­je­li­jät sit­ten ulos­mit­taa­vat kuluttajilta.

  278. Art­tu­ri kir­joit­ti 20.8.2009 kel­lo 9:01

    Vil­le Viljava:”onko Art­tu­ril­la jotain valittamista”

    No tot­ta­kai. Ne maataloustuet.

    ei sii­nä vil­je­li­jää välis­sä tarvita.”

    Tar­vi­taan, kos­ka se on se vil­je­li­jä, joka pilaa sen ympä­ris­tön. Niin kau­an kuin vil­je­li­jät hyö­ty­vät ympä­ris­tön pilaa­mi­ses­ta, he jat­ka­vat sitä. Ainoa tapa puut­tua sii­hen, on teh­dä ympä­ris­tön pilaa­mi­ses­ta kan­nat­ta­ma­ton­ta vil­je­li­jöil­le. Tämä aiheut­taa tuo­tan­to­kus­tan­nus­ten nousun, jon­ka vil­je­li­jät sit­ten ulos­mit­taa­vat kuluttajilta.”

    Olet voit­ta­nut lotos­sa ja vali­tat sii­tä, kuit­taat sekä tuet että puo­liil­mai­sen ravin­non, mie­ti­hän nyt uudel­leen koko juttu.

    Aja­tuk­se­si vil­je­li­jät pilaa­mas­sa ympä­ris­töä on mie­li­ku­vi­tuk­se­si tuo­tet­ta, tuot­ta­jat toi­mii niis­sä raa­meis­sa mitä muu yhteis­kun­ta sil­le aset­taa ja tuot­taa elin­tar­vik­keet vaik­ka sul­je­tuis­sa kas­vi­huo­neis­sa jos mak­sa­ja löy­tyy. Yhteis­kun­ta kerää myös varat toi­miin mit­kä se kat­soo tar­peel­li­sek­si vaik­ka nyt ympä­ris­tön tilan kohentamiseksi.

  279. Tukieh­to­jen rik­ko­mi­ses­ta on sank­tio­na tukien leik­kaus. Eli sama jos otet­tai­siin pal­kan­saa­jal­ta osa pal­kas­ta pois. Jos lisäk­si on rikot­tu yleis­tä lakia, niin tulee sen mukai­set seuraamukset.
    Suo­ja­vyö­hyk­keet ovat vähin­tään pel­to-oja 60 cm, val­tao­ja 1 m ja vesis­tö 3 m. Nuo ovat käy­tän­nös­sä myös mak­si­mi­mää­rät, sil­lä yli­me­ne­vä kat­so­taan val­von­nas­sa vil­je­le­mät­tö­mäk­si pel­lok­si, joten sii­tä tulee sit­ten sanktiot.

  280. Minul­la on auto­kor­jaa­mo, jon­ka nimi on Vil­le Vil­ja­van autokorjaamo.

    Kun teen asiak­kaan autoon öljyn­vaih­don, kaa­dan tie­ten­kin jäte­öl­jyt maa­han naa­pu­ri­ton­tin rajalle.

    Nyt sit­ten joku naa­pu­ri, luul­ta­vas­ti auto­ton mis­tään ymmär­tä­mä­tön piper­tä­jä tulee sano­maan, että minun pitäi­si huo­leh­tia kor­jaa­mo­ni jäte­öl­jyt keräyspisteeseen.

    Minä sanon että ei täs­sä minua mihin­kään tar­vi­ta. Asia­han ei kuu­lu minul­le, vaan on aivan keräys­pis­teen ja asiak­kaan välinen.

    Ja pai­no­tan nyt että tämä ei tie­ten­kään muut­tui­si, vaik­ka auto­kor­jaa­mot sai­si­vat val­tiol­ta öljyn­kä­sit­te­lyyn rahaa mitä tot­ta kai pitäi­si saa­da kun ympä­ris­tö on meil­le kor­jaa­mo­y­rit­tä­jil­le tär­keä. Vaik­ka sai­sim­me, edel­leen­kin asia oli­si asiak­kaan ja keräys­pis­teen väli­nen. Ette­kö ole kuul­leet elin­kus­tan­nus­mal­lis­ta vai elä­män­kaa­ri­mal­li­ko se oli?

  281. Mil­tei ajat­te­lin tänään kir­joit­ti 20.8.2009 kel­lo 14:21

    Minul­la on auto­kor­jaa­mo, jon­ka nimi on Vil­le Vil­ja­van autokorjaamo.

    Kun teen asiak­kaan autoon öljyn­vaih­don, kaa­dan tie­ten­kin jäte­öl­jyt maa­han naa­pu­ri­ton­tin rajalle.”

    Eivät vil­je­li­jät kaa­da “öljyä maa­han” eikä tee muu­ta­kaan lai­ton­ta, maan­vil­je­ly on tois­tai­sek­si täy­sin lail­lis­ta eikä se pilaa vesiä tai ympä­ris­töä. Mavin sivuil­ta voit pereh­tyä min­kä takia ympä­ris­tö­tu­kea mak­se­taan, mik­si sitä mak­se­taan sii­hen vil­je­li­jöil­lä ole osaa eikä arpaa.

    http://www.mavi.fi/fi/index/viljelijatuet/oppaatjaohjeet/ymparistotuenjaluonnonhaittakorvauksensitoumusehdot.html

    Ker­tauk­sen vuok­si jos on pääs­syt unohtumaan. 

    Tuo­tan­to­ket­jus­sa ole­vat kus­tan­nuk­set on tähän asti näh­ty vain tuot­ta­jal­le kuu­lu­vik­si ilman, että kulut­ta­jan tuli­si osal­lis­tua nii­hin. Rum­mu­te­taan vain esim. sitä, että maa­ta­lous kuor­mit­taa vesis­tö­jä, tuot­taa kas­vi­huo­ne­kaa­su­ja ja tuh­laa fos­sii­li­sia energiavaroja.
    Vaa­di­taan em. koh­tei­den kor­jaa­mis­ta ilman kes­kus­te­lua nii­den kus­tan­nus­vai­ku­tuk­sis­ta. Ts. ruo­an pitäi­si vaan enti­ses­tään hal­ven­tua ja ympä­ris­tön tilan kohen­tua. Sit­ten vedo­taan ympä­ris­tö­tu­keen ja väi­te­tään sen ole­van teho­ton­ta. Ja tämän vuok­si tukea vaa­di­taan pois­tet­ta­vak­si. Kenel­le­kään ei päl­käh­dä pää­hän, että tukea mak­se­taan lii­an vähän kos­ka ympä­ris­tön tila ei kohe­ne. Ja vie­lä vähem­män sel­lai­nen, että ruo­an hin­taa tuli­si nos­taa ja suun­na­ta tämä raha ympä­ris­tö­toi­men­pi­tei­siin. Siis van­has­ta käy­tän­nös­tä poi­ke­ten , ei teoll­li­suu­del­le eikä kau­pan katteisiin.”

    1. Kenel­le­kään ei päl­käh­dä pää­hän, että tukea mak­se­taan lii­an vähän kos­ka ympä­ris­tön tila ei kohene. 
      Ei kyl­lä päl­käh­dä. Jos ympä­ris­tö­tu­keen ei ole lii­tet­ty ympä­ris­töä kos­ke­via ehto­ja, miten tämän tuen lisää­mi­nen voi­si mil­tään osin aut­taa ympäristöä?

  282. Tuo­re uuti­nen kertoo:
    “Maa- ja met­sä­ta­lous­tuot­ta­jien kes­kus­liit­to MTK sel­vit­tää mah­dol­li­suuk­sia vil­jan käyt­töön raa­ka-ainee­na ener­gia­lai­tok­sis­sa. Syy­nä ovat vil­jan hin­nan romah­dus ja odo­tet­ta­vis­sa ole­va poik­keuk­sel­li­sen hyvä sato. Myy­mät­tä on vie­lä myös vii­me sato­kau­den viljaa.”

    Mak­se­taan­ko maa­ta­lous­tu­kea polt­toai­neen­kin tuo­tan­nos­ta, mitä vil­ja täs­sä tapauk­ses­sa onvai perii­kö val­tio tuet takaisin.

  283. En myös­kään kan­na­ta ympä­ris­tö­tuen korot­ta­mis­ta vaan ehkä oli­si pai­kal­laan suu­rem­pi maa­ta­lous­tuen remont­ti. Mut­ta kyl­lä ympä­ris­tö­tues­ta löy­tyy ympä­ris­töä aut­ta­via toi­men­pi­tei­tä. Esi­mer­kik­si lisä­toi­men­pi­teis­sä tue­taan pel­to­jen tal­viai­kais­ta kas­vi­peit­tei­syyt­tä. Myös lan­noi­tus­ta rajoi­te­taan ja var­sin­kin fos­fo­rin osal­ta ympä­ris­tö­tuel­la on ollut merkitystä.

  284. # Osmo Soi­nin­vaa­ra kir­joit­ti 20.8.2009 kel­lo 16:49

    Kenel­le­kään ei päl­käh­dä pää­hän, että tukea mak­se­taan lii­an vähän kos­ka ympä­ris­tön tila ei kohene.
    Ei kyl­lä päl­käh­dä. Jos ympä­ris­tö­tu­keen ei ole lii­tet­ty ympä­ris­töä kos­ke­via ehto­ja, miten tämän tuen lisää­mi­nen voi­si mil­tään osin aut­taa ympäristöä?”

    Olen joka paik­kaan tun­ke­nut noi­ta ympä­ris­tö­tuen saa­mi­sen ehto­ja, ehkä pals­tan luki­jat on niin kii­rei­siä ettei ehdi nii­hin tutus­tua ei nii­tä luke tar­vit­se, riit­tää kun sil­mäi­lee niin taju­aa kyl­la mis­sä mennään

    http://www.mavi.fi/attachments/mavi/ymparistotuki/5FKLsan7m/Ymparistotuen_sitoumusehdot_2009.pdf

    Jos men­nään järeäm­piin toi­miin, vaik­ka ran­ta­pel­to­jen vil­je­lyn kiel­tä­mi­nen EU:n alu­eel­la tai kos­teik­ko­jen raken­ta­mi­seen kaik­kien las­kuo­jien suul­le tai kalan­vil­je­lyn kiel­tä­mis­tä tai ryp­siöl­jyl­lä käy­vään maa­ta­lous­ko­ne­kan­taan kone­kan­taan tai apu­lan­ta teol­li­suu­del­ta kiel­le­tään öljyn käyt­tö tai osa tuo­tan­nos­ta siir­re­tään kas­vi­huo­nei­siin sul­jet­tuun tuo­tan­toon niin on kai sano­mat­ta­kin sel­vää että ruu­an hin­ta on aivan toi­sis­sa luke­mis­sa eikä ilman yhteis­kun­nan muka­na oloa näi­tä ole mah­dol­lis­ta toteut­taa. Nyky­sys­tee­mis­sä koe­te­taan sel­vi­tä mah­dol­li­sim­man hal­val­la ja vil­je­jöi­den syyl­lis­tä­mi­nen tun­tuu ole­van osal­la päätarkoituksena.

  285. Vil­le Viljava
    “Eivät vil­je­li­jät kaa­da “öljyä maa­han” eikä tee muu­ta­kaan lai­ton­ta, maan­vil­je­ly on tois­tai­sek­si täy­sin lail­lis­ta eikä se pilaa vesiä tai ympäristöä.”

    Usko­ma­ton­ta valeh­te­lua. Saa­ris­to­me­ren rehe­vöi­ty­mi­nen on pää­osin oman maa­ta­lou­tem­me aikaansaannoksia.

    Ja Ten­husen kan­nat­tai­si itse ope­tel­la talous­tie­tei­tä, eikä syyt­tää toi­sia sen osaa­mat­to­muu­des­ta. Saa­rel­ma nii­tä har­vo­ja netin kes­kus­te­li­joi­ta, joka ymmär­tää talou­den toi­min­taa koko­nais­val­tai­ses­ti ja on mitä ilmei­sem­min luke­nut kan­san­ta­lous­tie­teen kir­jan jos toi­sen­kin. Samaa ei voi sanoa Ten­huses­ta. Yhtään jär­ke­vää kan­san­ta­lou­del­lis­ta argu­ment­tia en ole hänen suus­taan huo­man­nut tule­van, pelk­kää höpö­hö­pöä. Pelk­kä hin­ta­jous­toon vetoa­mi­nen ei ole mikään argumentti.

    Ei kan­na­ta kuvi­tel­la että voi pii­lo­tel­la kan­san­ta­lous­tie­teen ter­mi­no­lo­gian taka­na, tääl­lä on usei­ta hen­ki­löi­tä, jot­ka sekä tun­te­vat ter­mit että ymmär­tä­vät mis­sä nii­tä käy­te­tään. Hin­ta­jous­tol­la ei ole käsi­tel­tä­vän asian kans­sa mitään tekemistä.

  286. Yhtä tot­ta kuin Suo­mes­sa ei ole kor­rup­tio­ta niin Suo­men yli­opis­tois­sa teh­dään riip­pu­ma­ton­ta tut­ki­mus­ta. Met­sä­pro­fes­so­ri Erk­ki Läh­de esit­ti teho­met­sä­ta­lou­den vas­tai­sia tut­ki­mus­tu­lok­sia. Hänet lai­tet­tiin disponibilitettiin.
    Hel­sin­gin yli­opis­ton jul­kai­su­vii­te­tie­to­kan­nas­ta löy­tyy vain kol­me maa­ta­lous­tu­kea sivua­vaa jul­kai­sua ja nekin vas­ta sanahaulla:
    https://julki.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?Search_Arg=maataloustuki&Search_Code=GKEY%5E*&PID=GlZqkblymcc2QUCvIoEpLogVVT3l&SEQ=20090822102730&CNT=100&HIST=1

    Tut­ki­mus­han­ke­tie­to­kan­nan 4500 hank­kees­ta sanal­la maa­ta­lous­tu­ki ei löy­dy ainut­ta­kaan han­ket­ta. Haul­la “maa­ta­lous­tu*” löy­tyy kuusi osu­maa, jot­ka eivät käsit­te­le maataloustukea.

    Olen työs­ken­nel­lyt tut­ki­ja­na ja tun­nen tie­de­maa­il­maa. Voi­sin esit­tää mui­ta­kin esi­merk­ke­jä, miten val­tio­y­li­opis­ton tut­ki­mus on kaik­kea muu­ta kuin riip­pu­ma­ton­ta nime­no­maan jo tut­ki­mus­koh­teen valinnassa.

  287. Sylt­ty kir­joit­ti 22.8.2009 kel­lo 10:11

    “Vil­le Viljava
    “Eivät vil­je­li­jät kaa­da “öljyä maa­han” eikä tee muu­ta­kaan lai­ton­ta, maan­vil­je­ly on tois­tai­sek­si täy­sin lail­lis­ta eikä se pilaa vesiä tai ympäristöä.”

    Usko­ma­ton­ta valeh­te­lua. Saa­ris­to­me­ren rehe­vöi­ty­mi­nen on pää­osin oman maa­ta­lou­tem­me aikaansaannoksia.””

    Syl­tyl­lä on var­maan jotain näyt­tö­kin voi­mak­kai­den väit­tei­den­sä tueksi.

    Luin jos­ta­kin leh­des­tä mie­len­kiin­toi­sen artik­ke­lin tuol­la otsi­kol­la. Sii­nä pari Hel­sin­gin yli­opis­ton agro­no­mio­pis­ke­li­jaa oli tut­ki­nut pää­kau­pun­ki­seu­dun ravin­ne­pääs­tö­jä ja ver­taus­ku­val­li­ses­ti puhui­vat pää­kau­pun­ki­seu­dus­ta pääs­töi­neen mil­joo­nan sian sika­la­na. Ensin­nä­kin kaik­ki jäte­ve­det kerä­tään ja sii­tä haih­du­te­taan typ­pi ilmaan, jos­sa sii­tä muo­dos­tuu ilmas­ton­muu­tos­ta edis­tä­vää kaa­sua. Sen jäl­keen fos­fo­ri kitey­te­tään rakeek­si. Tähän saak­ka ok. Sit­ten mie­len­kiin­tois­ta oli mihin nämä rakeet käy­te­tään? Ne käy­te­tään kau­pun­gin viher­ra­ken­ta­mi­sen lan­noit­tee­na, niim­pä opis­ke­li­jat oli­vat käy­neet mit­tai­le­mas­sa mereen las­ke­vis­ta sade­ve­si­vie­mä­reis­tä fos­fo­ri­pi­toi­suuk­sia ja tulok­set oli­vat olleet hir­vit­tä­vän kor­kei­ta pitoi­suuk­sia. Että silleen!!
    Taan­noin oli pari kuvaa tääl­lä Suo­men ran­ni­kol­ta, Kala­joel­ta ja Hel­sin­gis­tä. Kala­joel­la, syvin­tä maa­seu­tua, kir­kas vesi ja poh­ja näkyy. Hel­sin­gin edus­tal­la pas­ka­ve­si lil­luu ja huo­maa oikeas­sa lai­das­sa lai­van vana, herät­tää kyl­lä jotain aja­tuk­sia sii­tä mis­tä ne saas­teet vesis­töi­hin tulee.”

    http://www.aijaa.com/v.php?i=3888251.jpg
    http://www.aijaa.com/v.php?i=3888238.jpg
    http://www.aijaa.com/v.php?i=3892195.jpg

  288. Maa­ta­lous­po­li­tii­kas­sa raha on hal­paa.” Seu­raa­vak­si ehdot­tai­sin rupat­te­lua met­sä­ta­lou­den val­tio­mil­joo­nis­ta. Kysees­sä on mm. Keme­ra-rahat ja met­sä­kes­kuk­set, joi­den lisä­ra­hoi­tus­ta vaaditaa.

    Minä en mil­lään käsi­tä, että val­tio toi­mii met­sä­no­mis­ta­jien vakuu­tus­lai­tok­se­na. Vero­ra­hois­ta kor­va­taan ennä­tyk­sel­li­set myy­rä­tu­hot, jot­ka joh­tu­vat met­sien rais­kaa­mi­ses­ta. Min­kään maa­il­man ketut, pöl­löt eikä hau­kat pys­ty avo­hak­kui­den hei­ni­kois­sa sikiä­viin myy­rien armeijohin. 

    Pal­kan­saa­ja ja taval­li­nen yrit­tä­jä mak­saa itse sosi­aa­li­va­kuu­tuk­sen­sa. Met­sä­no­mis­ta­jien myy­rä­tu­hot­kin kor­va­taan verorahoista.

  289. Evert The Neve­Rest kir­joit­ti 22.8.2009 kel­lo 21:23

    Maa­ta­lous­po­li­tii­kas­sa raha on halpaa.” 

    Voi­han raha hal­paa olla mut­ta kenel­le, joten­kin tun­tuu että Evert The Neve­Res­til­lä oli­si asian suh­teen hiu­kan miet­ti­mis­tä. Met­sä­mil­joo­nis­ta pie­ni vin­ki, ota­han sel­vää kuka omis­taa Suo­men metsät.

    Yhteis­kun­nan hyvin­voin­tia on mitat­tu ulos talon­po­jan kuk­ka­ros­ta. Talous­tut­ki­mus on arvioi­nut tuot­ta­jien menet­tä­neen hyvin­voin­ti­tap­pioi­na saman ver­ran, sen suu­ruu­dek­si on ker­ty­nyt nyt 570 — 600 mil­joo­naa euroa vuodessa.
    Unio­nis­sa vie­tet­ty­jen vuo­sien aika­na on käy­nyt niin, että sen tuo­mat hyö­dyt eivät ole jakau­tu­neet tasai­ses­ti kai­kil­le suo­ma­lai­sil­le. MTT:n Talous­tut­ki­muk­sen mukaan koko
    yhteis­kun­ta on saa­nut jäse­nyy­den ansios­ta hyvin­voin­ti­voit­toa vii­me vuo­si­na 500 — 700 mil­joo­naa euroa.
    Talous­tut­ki­muk­sen mukaan maa­ta­lou­den tulot ovat las­ke­neet ja kiin­tein hin­noin laskettuna,ne ovat yhä kol­man­nek­sen alhai­sem­mat kuin 10 vuot­ta aikai­sem­min. Ruo­an hin­ta EU-aika­na on nous­sut, mut­ta mui­ta kulut­ta­ja­hin­to­ja hitaam­min. Se on nyt reaa­li­ses­ti alhai­sem­pi kuin ensim­mäi­se­nä EU-vuon­na ‑95.
    Nyky­ai­ka­na jokai­nen aikaan­sa seu­raa­va ihmi­nen tie­tää, miten elin­tar­vik­keen hin­ta jakau­tuu eri por­tai­den (tuot­ta­ja, alv, teol­li­suus, kaup­pa) kes­ken. Sitä taus­taa vas­ten hän ymmär­tää, että EU-tuet eivät ole tur­van­neet tuot­ta­jan ase­maa. Ne ovat men­neet elin­tar­vi­ke­ket­jun mui­den osien, teol­li­suu­den , kau­pan ja KULUTTAJAN hyväksi.”

  290. Vil­le Viljava:“Olet voit­ta­nut lotos­sa ja vali­tat sii­tä, kuit­taat sekä tuet että puo­liil­mai­sen ravin­non, mie­ti­hän nyt uudel­leen koko juttu.”

    häh? Sul­la on nyt men­nyt käsit­teet sekai­sin. Maan­vil­je­li­jä kuit­taa ne tuet, jot­ka veron­mak­sa­jat kus­tan­ta­vat. Vas­ti­neek­si veron­mak­sa­jat saa­vat ostet­tua jon­kun ver­ran edul­li­sem­paa ruo­kaa. Tämä edul­li­nen ruo­ka on kal­liim­paa kuin mitä tuon­ti­ruo­ka oli­si ilman kiin­tiöi­tä ja tulleja.

  291. Suo­men Kuva­leh­des­sä oli ihan kan­si­ku­va­jut­tu sii­tä, että Suo­mes­sa on totut­tu mant­ra­mai­ses­ti syyt­tä­mään Suo­men­lah­den tilas­ta Pie­ta­rin jäte­ve­sia. Ikä­vä totuus on se, että rehe­vöi­ty­mi­nen on suu­rel­ta osin oman maa­ta­lou­den teko­sia. Oman huo­mio­ni mukaan jut­tu notee­rat­tiin aika laa­jal­ti ja ava­si ihmis­ten sil­miä jon­kin ver­ran myös.

    SK: “Meri Hädässä”

  292. Hen­ri Wei­jol­le: Tuos­sa Suo­men Kuva­leh­den jutus­sa oli asi­aa­kin — vii­mei­ses­sä kap­pa­lees­sa. Kan­nat­taa lukea sekin.
    Sylt­ty: Ehkä voi­sit sit­ten esit­tää syvä­ana­lyy­sin käsi­tel­tä­väs­tä asias­ta, kun olet ker­ran niin vii­sas. Eli mikä mät­tää, jos ker­ran hin­ta­jous­to ei vai­ku­ta maa­ta­lous­tuot­tei­den markkinoilla?

  293. Art­tu­ri kir­joit­ti 23.8.2009 kel­lo 21:02

    Vil­le Viljava:”Olet voit­ta­nut lotos­sa ja vali­tat sii­tä, kuit­taat sekä tuet että puo­liil­mai­sen ravin­non, mie­ti­hän nyt uudel­leen koko juttu.”

    häh? Sul­la on nyt men­nyt käsit­teet sekai­sin. Maan­vil­je­li­jä kuit­taa ne tuet, jot­ka veron­mak­sa­jat kus­tan­ta­vat. Vas­ti­neek­si veron­mak­sa­jat saa­vat ostet­tua jon­kun ver­ran edul­li­sem­paa ruo­kaa. Tämä edul­li­nen ruo­ka on kal­liim­paa kuin mitä tuon­ti­ruo­ka oli­si ilman kiin­tiöi­tä ja tulleja.”

    Maa­ta­lous­tuet menee kiis­tat­ta kulut­ta­jal­le, vie­lä­pä niin että sii­hen sisäl­tyy tulon­siir­to ele­ment­ti, hyvä­tu­loi­set mak­saa osan pie­ni­tu­lois­ten ruokalaskusta.
    Mihin Art­tu­ri perus­taa käsi­tyk­sen­sä että tuon­ti­ruo­ka oli­si hal­vem­paa, kaup­pa on täy­sin vapaa­ta EU:n sisäl­lä ja pit­käl­ti sen ulko­puo­lel­la­kin WTO:n puitteissa.

  294. Timo Tenhunen:“Eli mikä mät­tää, jos ker­ran hin­ta­jous­to ei vai­ku­ta maa­ta­lous­tuot­tei­den markkinoilla?”

    Sinä olet tätä int­tä­nyt ilman mitään todis­tei­ta asias­ta. Sinul­le min­kään “syvä­ana­lyy­sin” esit­tä­mi­nen oli­si kuin hel­mien heit­tä­mis­tä sioil­le, kos­ka olet osoit­ta­nut, ettet ole kiin­nos­tu­nut lain­kaan perus­tel­luil­la argu­men­teil­la kes­kus­te­lus­ta, vaan ainoas­taan yli­mie­li­ses­tä jar­gon-ter­mien heittelystä. 

    Ja vas­tauk­se­na kysy­myk­see­si, se mät­tää, että hin­tain­for­maa­tion ei anne­ta ohja­ta tuo­tan­toa, vaan tuot­ta­jan toi­meen­tu­lo on kiin­ni ennen kaik­kea tukiai­sis­ta, ei sii­tä, mitä hän tuot­taa ja mil­lä hin­nal­la sen myy. Pahim­mil­laan (=pää­osas­sa Suo­men maa­ta­lout­ta) tämä joh­taa sii­hen, että tuo­te­taan tuot­tei­ta, joi­den pel­kät tuo­tan­to­kus­tan­nuk­set ovat kor­keam­pia kuin nii­den myyn­nis­tä saa­ta­va hin­ta, puhu­mat­ta­kaan sii­tä, että tuot­ta­jal­le oli­si varaa mak­saa sii­tä myy­dys­tä tuo­tan­nos­ta jotain tuloa, kuten kai­kes­sa muus­sa tuo­tann­osa tapah­tuu tai se lopetetaan.

  295. Timo Ten­hu­nen: Kukaan vähän­kään uskot­ta­va kes­kus­te­li­ja ei täs­sä­kään kes­kus­te­lus­sa ole väit­tä­nyt ettei­kö hin­ta­jous­to vai­kut­tai­si maa­ta­lous­tuot­tei­den markkinoilla…

    Noin yleen­sä kan­nat­taa kuun­nel­la kri­tiik­kiä tahoil­ta, joi­den motii­vi­na ei ole lou­ka­ta sinua. Sitä anne­taan yleen­sä syystä.

    Maa­ta­lou­des­sa mät­tää se, että vil­je­li­jöil­le mak­se­taan tukia. Lisäk­si maa­ta­lou­des­sa mät­tää se, että se saas­tut­taa, mut­ta ei jou­du mak­sa­maan oman saas­tut­ta­mi­sen­sa kus­tan­nuk­sia. Tämä saas­tut­ta­mi­nen ei lopu, vaik­ka val­tio käyt­täi­si miten pal­jon rahaa tahan­sa sen lopet­ta­mi­seen niin kau­an kuin saas­tut­ta­mi­nen on vil­je­li­jän oman edun mukais­ta. Ainoa tapa pääs­tä eroon yli­tuo­tan­nos­ta on teh­dä maa­ta­lou­den har­joit­ta­mi­ses­ta kan­nat­ta­mat­to­mam­paa ja ainut tapa pääs­tä eroon saas­tut­ta­mi­ses­ta on teh­dä sii­tä hai­tal­lis­ta myös vil­je­li­jäl­le itselleen.

    Näi­den pää­tel­mien teke­mi­seen ei tar­vit­se olla kes­ki­mää­räis­tä viisaampi.

  296. Jos moot­to­ri­tie raken­ne­taan pel­to­jen hal­ki tai muu­ten kat­kai­see van­han rei­tin pel­loil­le, niin se raken­net­ta­va “täy­si­mit­tai­nen maan­tie­sil­ta” on ennem­min­kin moot­to­ri­tien raken­ta­mi­seen liit­ty­vä kus­tan­nus, eikä tukea maa­ta­lou­del­le. Vaik­ka sit­ten jou­taa suu­rim­man osan vuo­des­ta kas­va­maan koi­vua, aktii­vi­pal­ve­lus­ta muu­ta­ma trak­to­ri­käyn­ti keväin syksyin.

    1. Moot­to­ri­tien raken­ta­jan on kor­vat­ta­va aiheu­tet­tu hait­ta täy­si­mää­räi­ses­ti, mut­ta sil­lan ohel­la oli­si mah­dol­lis­ta har­ki­ta rahal­lis­ta kor­vaus­ta. Jos siis on kyse maan­vil­je­lys­tä var­ten raken­net­ta­vas­ti sillasta,

  297. Tuos­sa Suo­men Kuva­leh­den jutus­sa oli asi­aa­kin – vii­mei­ses­sä kap­pa­lees­sa. Kan­nat­taa lukea sekin.

    En nyt ihan ymmär­rä, tar­koi­tat­ko sitä että sivu­lausees­sa tode­taan, että myös Neva ja Pie­ta­ri kuor­mit­ta­vat Itä­mer­ta? Täl­lä­kö hel­ti­ää syn­nin­pääs­tö suo­ma­lai­sel­le maa­ta­lou­del­le? Vai sekö, että Itä­me­ri on pro­fii­lil­taan eri­lai­nen kuin Perä­me­ri ja sik­si saas­tu­neem­pi? Mitä väliä sil­lä on? Olkoon vaik­ka maa­il­man hel­poim­min rehe­vöi­ty­vä meri mut­ta ei se mikään teko­syy ole sil­le, että sitä SAA saastuttaa.

  298. Art­tu­ri kir­joit­ti 24.8.2009 kel­lo 12:12

    Maa­ta­lou­des­sa mät­tää se, että vil­je­li­jöil­le mak­se­taan tukia. Lisäk­si maa­ta­lou­des­sa mät­tää se, että se saas­tut­taa, mut­ta ei jou­du mak­sa­maan oman saas­tut­ta­mi­sen­sa kus­tan­nuk­sia. Tämä saas­tut­ta­mi­nen ei lopu, vaik­ka val­tio käyt­täi­si miten pal­jon rahaa tahan­sa sen lopet­ta­mi­seen niin kau­an kuin saas­tut­ta­mi­nen on vil­je­li­jän oman edun mukais­ta. Ainoa tapa pääs­tä eroon yli­tuo­tan­nos­ta on teh­dä maa­ta­lou­den har­joit­ta­mi­ses­ta kan­nat­ta­mat­to­mam­paa ja ainut tapa pääs­tä eroon saas­tut­ta­mi­ses­ta on teh­dä sii­tä hai­tal­lis­ta myös vil­je­li­jäl­le itselleen.”

    Maa­ta­lou­del­le ei mak­se­ta tukea vaan kulut­ta­jal­le, kulut vil­je­lys­tä ja sen hai­tois­ta kuu­luu tilaa­jan mak­set­ta­vak­si, Art­tu­ril­ta tai­si alla ole­va jää­dä lukematta.

    “Tuo­tan­to­ket­jus­sa ole­vat kus­tan­nuk­set on tähän asti näh­ty vain tuot­ta­jal­le kuu­lu­vik­si ilman, että kulut­ta­jan tuli­si osal­lis­tua nii­hin. Rum­mu­te­taan vain esim. sitä, että maa­ta­lous kuor­mit­taa vesis­tö­jä, tuot­taa kas­vi­huo­ne­kaa­su­ja ja tuh­laa fos­sii­li­sia energiavaroja.
    Vaa­di­taan em. koh­tei­den kor­jaa­mis­ta ilman kes­kus­te­lua nii­den kus­tan­nus­vai­ku­tuk­sis­ta. Ts. ruo­an pitäi­si vaan enti­ses­tään hal­ven­tua ja ympä­ris­tön tilan kohen­tua. Sit­ten vedo­taan ympä­ris­tö­tu­keen ja väi­te­tään sen ole­van teho­ton­ta. Ja tämän vuok­si tukea vaa­di­taan pois­tet­ta­vak­si. Kenel­le­kään ei päl­käh­dä pää­hän, että tukea mak­se­taan lii­an vähän kos­ka ympä­ris­tön tila ei kohe­ne. Ja vie­lä vähem­män sel­lai­nen, että ruo­an hin­taa tuli­si nos­taa ja suun­na­ta tämä raha ympä­ris­tö­toi­men­pi­tei­siin. Siis van­has­ta käy­tän­nös­tä poi­ke­ten , ei teoll­li­suu­del­le eikä kau­pan katteisiin.””

  299. Vil­le Viljava:“Maataloustuet menee kiis­tat­ta kulut­ta­jal­le, vie­lä­pä niin että sii­hen sisäl­tyy tulon­siir­to ele­ment­ti, hyvä­tu­loi­set mak­saa osan pie­ni­tu­lois­ten ruokalaskusta.”

    Eivät mene. Kulut­ta­jat voi­si­vat ilman tukiai­sia ostaa elin­tar­vik­keet maa­il­man­mark­ki­noil­ta samaan tai jopa hal­vem­paan hin­taan kuin nyt tue­tuil­ta koti­mai­sil­ta maan­vil­je­li­jöil­tä. Tukien pois­ta­mi­sen seu­raus kulut­ta­jil­le ei siis oli­si se, että ruo­ka­las­ku kas­vai­si sen ver­ran kuin nykyi­sin pum­pa­taan rahaa maan­vil­je­li­jöil­le, vaan pal­jon vähem­män tai jopa ei yhtään. 

    Jot­ta tukien pois­to nos­tai­si rajus­ti elin­tar­vik­kei­den hin­to­ja, pitäi­si nii­den nyt olla sel­väs­ti EU:n tai maa­il­man­mark­ki­na­hin­to­ja alem­pia. Näin ei sel­väs­ti­kään ole, vaan Suo­mes­sa on var­sin kal­lis ruo­ka esim. ver­rat­tu­na mui­hin EU-mai­hin. Tuo­mal­la ruo­ka muu­al­ta koti­mai­sen tuo­tan­non sijaan ei siis toden­nä­köi­ses­ti nos­tai­si sen hin­taa. Joi­tain poik­keuk­sia voi olla sel­lais­ten elin­tar­vik­kei­den koh­dal­la, joi­den kul­je­tus on vai­ke­aa, sano­taan vaik­ka tuo­re mai­to, mut­ta näi­den osuus lopul­li­ses­ta ruo­ka­las­kus­ta on niin vähäi­nen, että tuis­sa sääs­ty­vät rahat kom­pen­soi­vat ne moninkertaisesti. 

    Mitä tuo­hon tulon­siir­toon tulee, niin mikään ei estä jaka­mas­ta nii­tä sääs­ty­nei­tä tukiais­ra­ho­ja niin, että kaik­ki, eivät vain hyvä­tu­loi­set voittavat.

  300. Samu­li Saa­rel­ma kir­joit­ti 24.8.2009 kel­lo 14:36

    Vil­le Viljava:”Maataloustuet menee kiis­tat­ta kulut­ta­jal­le, vie­lä­pä niin että sii­hen sisäl­tyy tulon­siir­to ele­ment­ti, hyvä­tu­loi­set mak­saa osan pie­ni­tu­lois­ten ruokalaskusta.”

    Eivät mene. Kulut­ta­jat voi­si­vat ilman tukiai­sia ostaa elin­tar­vik­keet maa­il­man­mark­ki­noil­ta samaan tai jopa hal­vem­paan hin­taan kuin nyt tue­tuil­ta koti­mai­sil­ta maanviljelijöiltä.” 

    Samu­li Saa­rel­ma kir­joit­taa satu­ja, kun lii­tyt­tiin EU:n tuot­ta­ja­hin­nat las­ki­vat 40 pro­sent­tia, hyö­ty suo­raan kulut­ta­jal­le, elin­tar­vik­kei­den hin­ta las­ki 10 prosenttia.
    Maa­ta­lous­tuel­la kor­vat­tiin tuot­ta­ja­hin­nan las­ku viljelijöille.

    Elin­tar­vi­ke­teol­li­suu­den mak­sa­mat maa­ta­lou­den tuot­ta­ja­hin­nat las­ki­vat vuo­den 1995 alus­sa kes­ki­mää­rin 40 pro­sent­tia. Eni­ten las­ki­vat vil­ja­kas­vien ja kanan­mu­nien hin­nat, yli 50 pro­sent­tia. Liho­jen hin­nat las­ki­vat lähes 50 pro­sent­tia ja mai­don 30 prosenttia.”

    http://www.stat.fi/tup/tietoaika/ta_02_05_ruuanhinta.html

  301. Vil­le Viljava:“Maataloustuella kor­vat­tiin tuot­ta­ja­hin­nan las­ku viljelijöille.”

    Niin, eli maa­ta­lous­tu­ki meni niil­le huo­nos­ti tuot­ta­vil­le maan­vil­je­li­jöil­le, eikä kulut­ta­jil­le, kuten sinä väi­tit. Kulut­ta­jat hyö­tyi­vät sii­tä, että sai­vat ostaa elin­tar­vik­keen­sa maa­il­man­mark­ki­na­hin­taan (tai tar­kem­min sanot­tu­na EU-hin­taan). Tämän asian mah­dol­lis­ti tul­lien pois­ta­mi­nen (jot­ka ennen EU-aikaa piti­vät tuot­ta­ja­hin­nat kei­no­te­koi­sen kor­keal­la), eivät maa­ta­lous­tuet. Jos maa­ta­lous­tuet nyt pois­tet­tai­siin, ei elin­tar­vik­kei­den hin­nat pomp­pai­si (joi­tain poik­keuk­sia lukuu­not­ta­mat­ta) pil­viin, vaan pysyi­si­vät sii­nä maa­il­man­mark­ki­na/EU-hin­nan tienoilla. 

    Kulut­ta­jat eivät siis hyö­dy maa­ta­lous­tu­kiai­sis­ta mitään. Kulut­ta­jat hyö­ty­vät sii­tä (oli kysees­sä sit­ten t‑paidat tai maa­ta­lous­tuot­teet), että tuon­ti­tul­lit pois­te­taan, mikä mah­dol­lis­taa ulko­maa­lai­sen kil­pai­lun tulon ennen suo­ja­tuil­le ja siten yli­hin­tai­sil­le markkinoille. 

    Olen tätä muis­taak­se­ni kysy­nyt jo moneen ker­taan näil­tä maa­ta­lous­lob­byn edus­ta­jil­ta: Jos tukiai­set ovat niin hyvä asia maa­ta­lous­tuot­teis­sa ja niis­tä hyö­ty menee kulut­ta­jil­le, niin mik­sei sama päde kai­kes­sa muus­sa­kin tuo­tan­nos­sa? Mik­sei kan­nat­tai­si val­ta­vil­la tukiai­sil­la yllä­pi­tää suo­ma­lais­ta t‑paitaompelua sen sijaan, että ostam­me ne Kii­nas­ta? Tei­dän logii­kal­lan­ne­han kulut­ta­ja oli­si se hyö­ty­jä t‑paitojen ompe­lun tukemisessakin.

  302. Samu­li Saa­rel­ma kir­joit­ti 24.8.2009 kel­lo 17:44

    Vil­le Viljava:”Maataloustuella kor­vat­tiin tuot­ta­ja­hin­nan las­ku viljelijöille.”

    Niin, eli maa­ta­lous­tu­ki meni niil­le huo­nos­ti tuot­ta­vil­le maan­vil­je­li­jöil­le, eikä kuluttajille,”

    Etkö ymmär­rä Suo­men kiel­tä vai vedä­tät­kö vain.
    Esim. Rans­kan ja Englan­nin eu-tuet ovat yli kak­sin­ker­tai­set tilaa koh­ti suo­meen verrattuna:

    Euroa
    Suo­mi 8.044
    Ruot­si 8.925
    Tans­ka 15.503
    Sak­sa 14.979
    Rans­ka 19.702
    Englan­ti 20.525

    kun lii­tyt­tiin EU:n tuot­ta­ja­hin­nat las­ki­vat 40 pro­sent­tia, hyö­ty suo­raan kulut­ta­jal­le, elin­tar­vik­kei­den hin­ta las­ki 10 prosenttia.”

    Seu­raa­vaan en osaa vas­ta­ta, vil­je­li­jät eivät tuki­ta­lout­ta halua, vil­je­li­jöil­le ei tuki­ta­lou­des­ta ole mitään hyö­tyä. Vas­tus­tus tuki­ta­lou­teen siir­ty­mi­ses­tä oli rajua ja vil­je­li­jät pam­pu­tet­tiin hil­jai­sek­si, kirjaimellisesti.

    Olen tätä muis­taak­se­ni kysy­nyt jo moneen ker­taan näil­tä maa­ta­lous­lob­byn edus­ta­jil­ta: Jos tukiai­set ovat niin hyvä asia maa­ta­lous­tuot­teis­sa ja niis­tä hyö­ty menee kulut­ta­jil­le, niin mik­sei sama päde kai­kes­sa muus­sa­kin tuo­tan­nos­sa? Mik­sei kan­nat­tai­si val­ta­vil­la tukiai­sil­la yllä­pi­tää suo­ma­lais­ta t‑paitaompelua sen sijaan, että ostam­me ne Kii­nas­ta? Tei­dän logii­kal­lan­ne­han kulut­ta­ja oli­si se hyö­ty­jä t‑paitojen ompe­lun tukemisessakin.”

    1. Jos halu­taan arvioi­da maa­ta­lous­tuen suu­ruut­ta, ei ole oikein las­kea sitä tilaa koh­den eikä heh­taa­ria koh­den vaan suh­teut­taa se maa­ta­lous­tuo­tan­non määrään.

  303. Osaa­ko joku sanoa, mikä on maa­ta­lous­tuen mää­rän ja vil­je­li­jäi­den mää­rän väli­nen kor­re­laa­tio. Onko tuki­pot­ti pudon­nut samas­sa suh­tees­sa kuin vil­je­liöi­den määrä.

  304. Ystä­vä­ni ryh­tyi vil­je­mään van­hem­pien­sa tilaa peri­aat­teel­la kak­si viik­koa kevääl­lä ja kak­si syk­syl­lä. Ihmet­te­lin mik­si hänel­lä oli koko kalus­to uut­ta. Pan­ki­joh­ta­ja oli neu­vo­nut, ettei tar­vit­se mak­saa veroja. 

    Ystä­vä kerä­si kaik­ki mah­dol­li­set kui­tit ja pani ne tilan kuluihin.

    Maa­ta­lous­kau­pas­sa oli lis­ta myy­tä­vis­tä trak­to­reis­ta. Niis­sä oli ilmoi­tet­tu ajo­tun­nit. Käy­tön kan­nal­ta uuden kar­he­aa kalus­toa oli pan­tu kier­too. Nyt­kin laman aikaan AEK:n tilas­tot näyt­tä­vät vain pien­tä not­kah­dus­ta uusien trak­to­rei­den rekisteröinnissä. 

    Tut­kin maa­ta­lou­den inves­toin­ti­tu­kia, piti oikein hie­roa sil­miä. Toi­sin kuin yri­tys­toi­min­nas­sa, ehdot ovat löy­sät sum­mat suuria. 

    Mut­ta yksi asia hyvät ystä­vät ker­to­kaa se minul­le. Mis­sään ei ole mai­nin­taa tuen takai­si­mak­sus­ta eli pitää­kö ollen­kaan tilit­tää takaisin?

  305. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Maa­ta­lous­tuel­la on monia perus­tei­ta ja sen suu­ruut­ta pitää arvioi­da aina sii­tä läh­tö­koh­das­ta, min­kä perus­teel­la tukea mak­se­taan. Jos se näh­dään pelk­kä­nä elin­kei­no­tu­ke­na, niin sopi­va ver­tai­lu­koh­ta on tuo mai­nit­se­ma­si tuo­tan­non mää­rä. Jos taa­sen on tar­koi­tus tur­va­ta koh­tuul­li­nen tulo­ta­so maa­ta­lou­des­sa työs­ken­te­le­vil­le, niin oli­si sopi­vaa suh­teut­taa se työl­lis­ten mää­rään. Jos halu­taan tur­va­ta väes­tön ruo­ka­huol­to, niin sopi­vaa oli­si suh­teut­taa se väes­tön mää­rään. Ympä­ris­tö- ja alue­ta­lous­vai­ku­tuk­sil­le löy­tyy sit­ten mui­ta kri­tee­rei­tä. Jne. Kaik­ki ovat yhtä oikei­ta ja kaik­kia nii­tä on syy­tä käyt­tää maa­ta­lous­tuen vai­ku­tuk­sia arvioitaessa.
    Hen­ri Wei­jo: Suo­men Kuva­leh­den jutus­sa esi­tet­tiin, että Poh­jan­lah­del­la maa­ta­lou­den pääs­töt sekoit­tu­vat puh­taa­seen veteen ja tulok­se­na on puh­das Poh­jan­lah­ti. Suo­men­lah­del­la ja Itä­me­rel­lä maa­ta­lou­den pääs­töt sekoit­tu­vat jo val­miik­si likai­seen veteen ja tulok­se­na on saas­tu­nut meri. Minus­ta näil­lä on väliä meren kan­nal­ta, ei tie­tys­ti tie­tyl­lä asen­teel­la tän­ne kir­joit­ta­vien kan­nal­ta. Vaka­vam­min puhuen, minus­ta tun­tuu, että Suo­men maa­ta­lou­den toi­men­pi­teil­lä ei ole enää saa­vu­tet­ta­vis­sa kovin suu­ria paran­nuk­sia asian suh­teen. Ei edes sen lopet­ta­mi­sel­la. Pien­tä hie­no­sää­töä voi­daan aina toki teh­dä ja pie­net­kin paran­nuk­set ovat tär­kei­tä Itä­me­ren her­käl­le eko­sys­tee­mil­le. Ympä­ris­tö­vä­ki on esit­tä­nyt lähin­nä vain uusia byro­kraat­ti­sia mää­räyk­siä, joil­la ei ole mitään teke­mis­tä ympä­ris­tön­suo­je­lun kans­sa. Kaik­kein pahin­ta, mitä Itä­me­rel­le voi­si teh­dä, oli­si var­mas­ti se, että Suo­men ruo­ka­huol­to siir­ret­täi­siin hoi­det­ta­vak­si Itä­me­ren ete­lä- ja itä­ran­ni­kol­ta käsin.

  306. Suu­rin osa tues­ta mak­se­taan heh­taa­ri­pe­rus­tein, joten samal­la kun tila­ko­ko on kas­va­nut, on myös tuki per vil­je­li­jä kas­va­nut. Samoin myös menot. Trak­to­rit on aina­kin ennen mak­set­tu met­säs­tä saa­duil­la voi­toil­la, ei maa­ta­lou­den tuloil­la. Tukea jou­tuu myös mak­sa­maan takai­sin, jos val­von­nas­sa havai­taan rik­kei­tä (myös tahat­to­mis­ta rik­keis­tä jou­tuu mak­sa­maan). Takai­sin perit­tä­vät sum­mat voi­vat olla hyvin suu­ria­kin. Esi­mer­kik­si huk­ka­kau­ran tor­jun­nan lai­min­lyö­mi­nen, suo­ja­kais­to­jen puut­tu­mi­nen. Myös ilmoi­te­tut pin­ta-alat voi­vat olla eri kuin val­von­nas­sa mita­tut, jol­loin tukea jou­tuu mak­sa­maan takaisin.

  307. Pals­tal­la valeh­del­laan niin pal­jon että väliin pie­ni kevennys.

    Kau­pun­ki­lai­nen tul­kin­ta­ta­pa maan­vil­je­li­jän tulois­ta ja tuista:
    + nor­maa­li tulo vil­je­lys­tä omaan käyt­töön var­maan samaa luok­kaa kuin palkkaväellä
    + veroa ei mak­se­ta kun on jotain vähennyksiä
    + talon puo­les­ta hie­not koneet joil­la saa ajel­la, eikä tar­vit­se (voi halu­tes­saan) ostaa mönkijää
    + tämän pääl­le vie­lä tukia, aivan var­mas­ti ne ovat verot­to­mia kos­ka vero­pörs­sis­sä ole­vat vero­tet­ta­vat tulot ovat vähem­män kuin ilta­leh­des­sä ole­vat tukisummat
    + kai­ken kuk­ku­rak­si vie­lä ALV-palautuksia
    + ei tar­vit­se edes kesä­mök­kiä kun saa asua maal­la muutenkin
    + ei ruo­ka­me­no­ja kun kai­ken saa omal­ta tilalta
    + eläin­ten (=lem­mik­ke­jä) kus­tan­nuk­set verovähennyskelpoisia
    + asun­toa ei tar­vit­se han­kia sehän on tilal­la valmiina
    + tila saa­daan perin­tö­nä sii­tä ei tar­vit­se mak­saa mitään
    + työ­tä ei tar­vit­se teh­dä vil­ja­han kas­vaa itsestään
    Ei kun naut­ti­maan eduista.

  308. Suo­mes­sa maa­ta­lous on suu­rin vesis­tön saas­tut­ta­ja ja sen­kin vuok­si alku­tuo­tan­to pitäi­si siir­tää suo­tui­sil­le alueille. 

    En käsi­tä, miten sini­le­vä­ti­lan­net­ta­kin yri­te­tään ajaa Suo­men­lah­den ja Venä­jän syyk­si, kun satel­liit­ti­ku­vat­kin todis­ta­vat aivan muu­ta. Vii­me vuo­den kesän satel­lit­ti­ku­va­koos­tees­ta näkyy, miten mön­jät lil­lu­vat laa­jal­la alu­eel­la Pohjanlahdella:

    http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=240527&lan=fi&clan=fi

  309. Vil­le Vil­ja­val­le, mitä jär­keä tukia on kat­soa tilaa koh­den? Eten­kin siis jos samaan aikaan vakuu­tel­laan, ettei kyse ole sii­tä, että tuki menee oikeas­ti vil­je­li­jän elät­tä­mi­seen eikä kulut­ta­jan hal­paan hin­taan. Oikea tapa las­kea on tie­ten­kin tuki suh­teu­tet­tu­na tuo­tan­toon. Kuin­ka mon­ta tukieu­roa menee suo­ma­lai­sen ruo­ka­ki­lon tuo­tan­toon ver­rat­tu­na vaik­ka mai­nit­se­mii­si Rans­kaan, Sak­saan ja Britanniaan? 

    Jos tue­taan sitä, että kulut­ta­ja saa hal­paa ruo­kaa (kuten te tun­nut­te väit­tä­vän­ne), on kulut­ta­jal­le hert­ti­sen yhden­te­ke­vää, tulee­ko se ruo­ka monel­ta vai­ko yhdel­tä tilal­ta. Oleel­lis­ta hänel­le on se, että se on halpaa. 

    Täs­sä Timo Ten­husen pät­käs­sä tai­si lip­sah­taa se, mis­tä oikeas­ti maa­ta­lous­tues­sa on kyse:“Jos taa­sen on tar­koi­tus tur­va­ta koh­tuul­li­nen tulo­ta­so maa­ta­lou­des­sa työs­ken­te­le­vil­le, niin oli­si sopi­vaa suh­teut­taa se työl­lis­ten määrään.”

    Tosi­aan, jos ja kun tuo on se oikea syy maa­ta­lous­tuel­le, niin sit­ten tosi­aan tila­koh­tai­ses­sa tar­kas­te­lus­sa on jär­keä, mut­ta tämä joh­taa kah­teen asi­aan. Ensin­nä­kin sit­ten pitää lopet­taa valeh­te­lu sii­tä, että tuen tar­koi­tus on kulut­ta­ja­hin­nan alhaal­la pitä­mi­nen. Sitä se ei ole. 

    Toi­sek­si ja tär­keäm­pä­nä pitäi­si perus­tel­la, että mik­si juu­ri maa­ta­lous­työ on sel­lai­nen työ, jota pitää suo­jel­la, kun taas muis­sa asiois­sa anne­taan mark­ki­na­voi­mien jyl­lä­tä ja kan­nat­ta­mat­to­mien ammat­tien (t‑paitojen ompe­li­ja Suo­mes­sa) kado­ta ja uusien kan­nat­ta­vien syn­tyä tilal­le (it-kon­sult­ti tms.). 

    Minus­ta on rei­lua, että niin rik­kaas­sa maas­sa kuin Suo­mi kai­kil­le kan­sa­lai­sil­le taa­taan tiet­ty perus­e­lin­ta­so. Mut­ta täs­sä asias­sa pitää olla tas­a­puo­li­nen. Ei ole mitään jär­keä, että maan­vil­je­li­jäl­le, jon­ka työn arvo mark­ki­noil­la on niin mata­la, ettei hän saa sil­lä elan­toa, taa­taan maa­ta­lous­tuil­la sama tulo­ta­so kuin oikeas­ti tuot­ta­vaa työ­tä teke­vil­le duu­na­reil­le ja samaan aikaan sit­ten työt­tö­mät duu­na­rit (joi­den tar­joa­ma työ ei myös­kään mene mark­ki­noil­la kau­pak­si) kituut­ta­vat pal­jon tiu­kem­mis­sa olosuhteissa. 

    Tähän­kin perus­tu­lo oli­si hyvä idea. Perus­tu­lo takai­si sekä maan­vil­je­li­jän että duu­na­rin perus­toi­meen­tu­lon, jos oma työ ei tuo­ta sitä elan­toa. Tämän pääl­le ihmi­set voi­vat sit­ten puu­has­tel­la ihan mitä huvit­taa. Jos maan­vil­je­li­jä voi maa­ta vil­je­le­mäl­lä oikeas­ti tuot­taa jotain (eivät­kä tuo­tan­to­kus­tan­nuk­set yli­tä tuot­teen myyn­ti­hin­taa, kuten nykyi­sin on monen tuot­teen koh­dal­la), niin kai­kin moko­min vaan tuot­ta­koon. Mut­ta jos ei, niin hän­tä ei ole mitään syy­tä koh­del­la yhtään parem­min kuin sitä duu­na­ria, jon­ka työ ei mene kaupaksi.

  310. Vil­ja­sa­to­ti­las­to se vas­ta mie­len­kiin­toi­nen on. Suo­men vil­ja­sa­to on 3,4 mil­joo­naa ton­nia (sija 57.) Pis­kui­nen Tans­ka tuot­taa jo 9,2 mton­nia. Suo­men heh­taa­ri­sa­to on 2897 kg/ha, Ruot­sin 4497 kg/ha, Tans­ka 6 075 kg/ha ja Bene­lux-mais­sa lii­po­te­taan yli 7000 kiloa per hehtaari. 

    Afri­kas­sa Egyp­ti on kär­jes­sä, mut­ta hän­nän­huip­pui­na on jouk­ko suo­tuis­ten aluei­den kehit­ty­viä mai­ta, joi­den maa­ta­lou­denl­ta puut­tuu infrastruktuuri.

    On sulaa hul­luut­ta yllä­pi­tää työ­voi­mal­taan mar­gi­naa­lis­ta, tap­piol­lis­ta ja saas­tut­ta­vaa elin­kei­noa yllä tukiai­sil­la, jot­ka nyt nos­tat­ta­vat val­tion vel­kaa miljardeilla.

    Tilas­to:
    http://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_03_03_viljat.html

  311. Samu­li Saa­rel­ma kir­joit­ti 25.8.2009 kel­lo 13:17

    Vil­le Vil­ja­val­le, mitä jär­keä tukia on kat­soa tilaa koh­den? Eten­kin siis jos samaan aikaan vakuu­tel­laan, ettei kyse ole sii­tä, että tuki menee oikeas­ti vil­je­li­jän elät­tä­mi­seen eikä kulut­ta­jan hal­paan hin­taan. Oikea tapa las­kea on tie­ten­kin tuki suh­teu­tet­tu­na tuo­tan­toon. Kuin­ka mon­ta tukieu­roa menee suo­ma­lai­sen ruo­ka­ki­lon tuo­tan­toon ver­rat­tu­na vaik­ka mai­nit­se­mii­si Rans­kaan, Sak­saan ja Britanniaan?”

    Saa­rel­man jär­ky­tyk­sen voi hyvin ymmärtää,onhan esi­tet­ty murs­kaa­via todis­tei­ta jol­la hänen teo­rian­sa on ammut­tu alas. Sama pätee Evert The Neve­Res­tin teo­rioi­hin joi­den mukaan “kan­nat­ta­ma­ton” vil­je­ly pitäi­si lopet­taa koko maailmasta.

    EU:n tuet ovat var­sin koh­tuul­li­set eli voi­daan sanoa että osa­taan sitä muuallakin.

    Kor­kein tuki Sveit­sin, Nor­jan ja Japa­nin tuot­ta­jil­le Maa­ta­lou­den tuki nousi 324 mrd ecuun vii­me vuonna
    ——————————————————————————–
    Yli vuo­si­kym­me­nen jat­ku­nut maa­ta­lous­tuen supis­tu­mi­nen kat­ke­si vii­me vuon­na. OECD-mai­den maa­ta­lou­den saa­ma koko­nais­tu­ki kas­voi per­jan­tai­na jul­kis­te­tun OECD:n maa­ta­lous­ra­por­tin mukaan 27,5 mil­jar­dia ecua vii­me vuon­na ja koho­si yhteen­sä 324,0 mil­jar­diin ecuun.
    ——————————————————————————–
    Asu­kas­ta koh­ti las­ket­tu­na maa­ta­lou­den tuki nousi 198 ecus­ta 223 ecuun. Eni­ten maa­ta­lout­taan tuki­vat vii­me vuon­na eri mit­ta­reil­la mitat­tu­na Sveit­si, Nor­ja ja Japa­ni. Nii­den hen­keä koh­ti las­ket­tu maa­ta­lou­den koko­nais­tu­ki oli 786 ecua, 573 ecua ja 402 ecua.
    Euroo­pan unio­nin kan­sa­lai­set tuki­vat maa­ta­lout­ta 341 ecul­la. Jokai­nen Yhdys­val­tain kan­sa­lai­nen mak­soi maa­ta­lou­del­le vii­me vuon­na tukea 325 ecua. Syy­nä maataloustuen
    kas­vuun oli yli­tuo­tan­non lisään­ty­mi­nen ja maa­il­man­mark­ki­na­hin­to­jen lasku.
    Suh­teel­li­ses­ti kor­kein­ta tukea maa­ta­lou­del­le mak­soi­vat Sveit­si, Nor­ja ja Japa­ni. Sveit­sis­sä tuot­ta­ja­tuen osuus tuo­tan­non arvos­ta nousi vii­me vuon­na 68 pro­sen­tis­ta 73
    pro­sent­tiin ja Nor­jas­sa 65 pro­sen­tis­ta 70 pro­sent­tiin. Islan­nin tuot­ta­ja­tu­ki nousi vii­me vuon­na 58 pro­sen­tis­ta 69 pro­sent­tiin. Elin­tar­pei­den hin­ta­ta­so suh­tees­sa maa­il­man­mark­ki­na­hin­toi­hin oli vii­me vuon­na kor­kein Sveit­sis­sä. Maan kulut­ta­ja­hin­nat oli­vat OECD:n kat­sauk­sen mukaan 2,63 ker­taa kor­keam­mat kuin mark­ki­na­hin­nat. Japa­nis­sa suh­de oli 2,13, Nor­jas­sa 2,12, EU:ssa 1,48 ja Yhdys­val­lois­sa 1,03.Tuottajatuen osuus tuo­tan­non arvos­ta nousi vii­me vuon­na Japa­nis­sa 61 pro­sen­tis­ta 63 pro­sent­tiin, vaik­ka tuot­ta­ja­tu­ki eurois­sa ilmais­tu­na las­ki 46,4 mil­jar­dis­ta 43,9 mil­jar­diin euroon. Japa­nin koko maa­ta­lous­tu­ki las­ki vii­me vuon­na 56,5 mil­jar­dis­ta euros­ta 50,8 mil­jar­diin euroon.
    Veroi­na Japa­nin koko maa­ta­lous­tues­ta mak­set­tiin vii­me vuon­na 9,7 mil­jar­dia euroa. Kulut­ta­jat mak­soi­vat elin­tar­pei­den kor­keam­pi­na hin­toi­na Japa­nin maa­ta­lou­del­le tukea 69,0 mil­jar­dia euroa. Japa­nin kulut­ta­ja­hin­ta­ta­so oli Sveit­sin jäl­keen maa­il­man korkein.Etelä-Korean tuot­ta­ja­tu­ki las­ki vii­me vuon­na 66 pro­sen­tis­ta 59 pro­sent­tiin maa­ta­lou­den tuo­tan­non arvos­ta. Hen­keä koh­ti Korea tuki­maa­ta­lout­ta koko­nai­suu­des­saan 308
    eurol­la. Tur­kin tuot­ta­ja­tu­ki nousi 31 pro­sen­tis­ta 39 pro­sent­tiin. Maan maa­ta­lou­den hen­keä koh­ti las­ket­tu koko­nais­tu­ki oli 315 euroa.Australian tuot­ta­ja­tu­ki pysyi vii­me vuon­na 7 pro­sent­ti­na tuo­tan­non arvos­ta. Kana­dan tuot­ta­ja­tu­ki nousi 14 pro­sen­tis­ta 16 pro­sent­tiin maa­ta­lous­tuo­tan­non arvosta.Riisiä ja mai­toa tue­taan eniten
    Kor­keim­man suh­teel­li­sen tuen mais­sa maa­ta­lou­del­le mak­set­tu tuki on sel­väs­ti kor­kein myös koko­päi­väis­tä vil­je­li­jää tai pel­toa­laa koh­ti las­ket­tu­na. Japa­nin tuottajatuki
    maan­vil­je­li­jää koh­ti oli vii­me vuon­na 19 000 euroa ja heh­taa­ria koh­ti 8 786 euroa.
    Sveit­sis­sä vil­je­li­jää koh­ti las­ket­tu tuki oli 30 000 euroa ja Nor­jas­sa 29 000 euroa. Heh­taa­ria koh­ti tuot­ta­ja­tu­kea mak­set­tiin Sveit­sis­sä 3 031 euroa ja Nor­jas­sa 2 348 euroa.
    OECD-mai­den kes­ki­mää­räi­nen tuot­ta­ja­tu­ki vil­je­li­jää koh­ti oli vii­me vuon­na 10 000 euroa. Vas­taa­vas­ti kes­ki­mää­räi­nen heh­taa­ri­tu­ki oli 187 euroa. Yhdysvalloissa
    tuot­ta­ja­tu­kea mak­set­tiin 17 000 euroa vil­je­li­jää koh­ti ja 100 euroa heh­taa­ria kohti.
    EU:n tuot­ta­ja­tu­ki oli OECD:n kat­sauk­sen mukaan vii­me vuon­na 17 000 euroa maan­vil­je­li­jää ja 800 euroa heh­taa­ria kohti.

  312. Osaa­ko joku sanoa, mikä on maa­ta­lous­tuen mää­rän ja vil­je­li­jäi­den mää­rän väli­nen kor­re­laa­tio. Onko tuki­pot­ti pudon­nut samas­sa suh­tees­sa kuin vil­je­liöi­den määrä.”

    Tark­ko­ja viit­tei­tä ei ole, mut­ta muis­taak­se­ni joku­nen vuo­si sit­ten Kaup­pa­leh­den viik­ko­liit­tees­sä (Pres­so vai mikä se oli?) oli kuva, jos­sa maa­ta­lous­tuen saa­jien mää­rä osoit­ti yhtä tuke­vas­ti kaak­koon kuin yhteen­sä mak­se­tun tuen mää­rä koilliseen.

  313. Voi­tai­siin­ko aja­tel­la että tuki suh­teu­tet­tai­siin tuo­tok­seen. On kai koh­tuul­lis­ta että yhden sadon Suo­mes­sa tuki on puo­let sii­tä mitä kah­den sadon maissa. 

    ps. En ole mis­sään muu­al­la näh­nyt niin jät­ti­läis­mäi­siä voi­kuk­kia ja nok­ko­sia kuin Koke­mäen­joen pel­to­jen ran­ta­pen­ke­reil­lä. Sato tääl­lä vaa­tii, niin­kuin ennen­van­haan sanot­tiin, rei­lut väki­lan­noit­teet. Junas­sa oli ker­ran semi­naa­riin menos­sa tut­ki­joi­ta. Jut­te­li­vat, että Limin­gan seu­dul­la maa­haan on lykät­ty lan­noi­tet­ta niin pal­jon, että ei iki­nä tar­vit­se lan­noit­taa. Mik­si nämä tut­ki­jat eivät jul­kis­ta tut­ki­muk­si­aan? Kenen lei­pää syöt sen lau­lu­ja lau­lu­ja lau­lat sanoo sananlaskukin.

  314. Vil­le Vil­ja­va: Ker­taus on opin­to­jen äitä: Se, että muu­al­la mak­se­taan kor­kei­ta tukia on syy olla mak­sa­mat­ta tukia Suo­mes­sa. Ei syy mak­saa niitä.

  315. Evert The Neve­Rest kir­joit­ti 25.8.2009 kel­lo 23:44

    Voi­tai­siin­ko aja­tel­la että tuki suh­teu­tet­tai­siin tuo­tok­seen. On kai koh­tuul­lis­ta että yhden sadon Suo­mes­sa tuki on puo­let sii­tä mitä kah­den sadon maissa.”

    EU myön­tää pel­to­kas­vien tuen maa­koh­tai­sen vii­te­sa­don perus­teel­la. Vii­te­sa­to mää­räy­tyi sato­vuo­sien 1986/1987 — 1990/1991 perus­teel­la, jot­ka oli­vat Suo­mel­le eri­tyi­sen epä­suo­tui­sat. Täs­tä syys­tä Suo­men vii­te­sa­to on 2800 kiloa/hehtaari, joka on jäsen­val­tiois­ta Ita­li­aa lukuun otta­mat­ta, eni­ten todel­lis­ta sato­ta­soa alhai­sem­pi (Suo­men todel­li­nen vil­jo­jen pai­no­tet­tu kes­ki­sa­to on ollut 1990-luvul­la 3,400 kg/ha).

    “ps. En ole mis­sään muu­al­la näh­nyt niin jät­ti­läis­mäi­siä voi­kuk­kia ja nok­ko­sia kuin Koke­mäen­joen pel­to­jen ran­ta­pen­ke­reil­lä. Sato tääl­lä vaa­tii, niin­kuin ennen­van­haan sanot­tiin, rei­lut väki­lan­noit­teet. Junas­sa oli ker­ran semi­naa­riin menos­sa tut­ki­joi­ta. Jut­te­li­vat, että Limin­gan seu­dul­la maa­haan on lykät­ty lan­noi­tet­ta niin pal­jon, että ei iki­nä tar­vit­se lan­noit­taa. Mik­si nämä tut­ki­jat eivät jul­kis­ta tut­ki­muk­si­aan? Kenen lei­pää syöt sen lau­lu­ja lau­lu­ja lau­lat sanoo sananlaskukin.”

    Lan­noi­tuk­sen on perus­tut­ta­va “Vil­je­lyn ympä­ris­tön­suo­je­lun suun­nit­te­lu ja seu­ran­ta” ‑koh­dan mukai­ses­ti riit­tä­vän usein teh­dyn vil­ja­vuus­tut­ki­muk­sen tulok­seen ja vuo­sit­tai­seen viljelysuunnitelmaan.
    Käy­tet­tyi­hin ravin­ne­mää­riin las­ke­taan mukaan sekä
    väki­lan­noit­tei­den että mah­dol­li­ses­ti käy­te­tyn kar­jan­lan­nan ja vas­taa­vien orgaa­nis­ten lan­noit­tei­den sisäl­tä­mät ravinteet.

    tcrown kir­joit­ti 25.8.2009 kel­lo 23:39

    Osaa­ko joku sanoa, mikä on maa­ta­lous­tuen mää­rän ja vil­je­li­jäi­den mää­rän väli­nen kor­re­laa­tio. Onko tuki­pot­ti pudon­nut samas­sa suh­tees­sa kuin vil­je­liöi­den määrä.”

    Maa­ta­lous­tu­lo on pudon­nut Suo­mes­sa puo­leen kym­me­nes­sä vuo­des­sa eli EU aika­na ja vil­je­li­jöi­den mää­rä mil­tei puo­lit­tu­nut, sii­nä on kor­re­laa­tio­ta riittämiin.

  316. Vil­le Vil­ja­va, pit­käs­sä pos­tauk­ses­sa­si esi­tit pal­jon luku­ja, mut­tet sitä, pal­jon­ko tär­kein­tä, eli mitä tuki on tuo­tet­tua vil­ja­ki­loa kohden. 

    Sadois­ta kirjoitit:“Viitesato mää­räy­tyi sato­vuo­sien 1986/1987 – 1990/1991 perus­teel­la, jot­ka oli­vat Suo­mel­le eri­tyi­sen epä­suo­tui­sat. Täs­tä syys­tä Suo­men vii­te­sa­to on 2800 kiloa/hehtaari, joka on jäsen­val­tiois­ta Ita­li­aa lukuun otta­mat­ta, eni­ten todel­lis­ta sato­ta­soa alhai­sem­pi (Suo­men todel­li­nen vil­jo­jen pai­no­tet­tu kes­ki­sa­to on ollut 1990-luvul­la 3,400 kg/ha)”

    Mikä on täl­le läh­tee­si? Se Ever­tin lai­naa­ma Tilas­to­kes­kuk­sen luku (otet­tu vuo­sil­ta 1998–2001) on mel­ko tark­kaan sama kuin tuo EU:n luku. Ja vaik­ka se oli­si tuo 3400 kg/ha, niin sil­ti Suo­mi ei mah­tui­si maa­il­man top 40 lis­tal­le (jos­sa esim. kaik­ki muut Poh­jois­maat Islan­tia lukuu­not­ta­mat­ta ovat ja Tans­ka on siis tuos­ta noin kaksinkertainen). 

    Luu­li­si sii­nä ole­van jotain osviit­taa Suo­men maa­ta­lou­den tehok­kuu­des­ta, että heh­taa­ri­sa­dois­sa jääm­me jopa sel­lais­ten mai­den kuin Suri­nam, Viet­nam ja Papua-Uusi Gui­nea taak­se. Näis­sä mais­sa infra­struk­tuu­ri, lan­noit­tei­den käyt­tö ja koneis­tus on pak­ko olla pal­jon alem­mal­la tasol­la kuin Suo­mes­sa ja sii­tä huo­li­mat­ta ne pese­vät suo­ma­lai­sen maa­jus­sin heh­taa­ria koh­den saa­ta­vas­sa sados­sa. Ainoa syy, mik­si he pese­vät Suo­men men­nen tul­len, on se, että siel­lä maan­vil­je­ly on ilmas­to-olo­suh­tei­den vuok­si oikeas­ti jär­ke­vää, eikä kyse ole veron­mak­sa­jien teko­hen­gi­tyk­sel­lä pys­tys­tä pide­tys­tä touhusta.

  317. Samu­li Saa­rel­ma kir­joit­ti 26.8.2009 kel­lo 12:23

    Vil­le Vil­ja­va, pit­käs­sä pos­tauk­ses­sa­si esi­tit pal­jon luku­ja, mut­tet sitä, pal­jon­ko tär­kein­tä, eli mitä tuki on tuo­tet­tua vil­ja­ki­loa kohden.”

    Kes­kus­te­lu on han­ka­laa kun olet niin perus­teel­li­ses­ti ulko­na perus­asioi­ta­kin, vii­te­sa­don mukaan mää­räy­tyy pel­to­tuet ja Suo­men alhai­sen, onnet­to­mien yhteen­sat­tu­mien vuok­si, vii­te­sa­don takia tuet on esim. Rans­kas­sa ja Sak­sas­sa liki kol­min­ker­tai­set Suo­men tukiin nah­den. Ete­lä Suo­men sato­ta­sot on mil­tei kak­sin­ker­tai­nen vii­te­sa­toon ver­rat­tu­na heh­taa­ria koh­den mut­ta maam­me laa­juus pudot­taa kes­ki­sa­dot alhai­sek­si. Tuki heh­taa­ria koh­den on sii­nä 600 euroa, mitä sii­tä vil­je­li­jäl­le jää voi kat­soa vaik­ka Talous­toh­to­rin sivuilta

    https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/taloustohtori

  318. Art­tu­ri kir­joit­ti 26.8.2009 kel­lo 9:52

    Vil­le Vil­ja­va: Ker­taus on opin­to­jen äitä: Se, että muu­al­la mak­se­taan kor­kei­ta tukia on syy olla mak­sa­mat­ta tukia Suo­mes­sa. Ei syy mak­saa niitä.”

    Yrit­tää­kö Art­tu­ri olla nok­ke­la on hyvä muis­taa että tuki­ta­lous ei ole tuot­ta­jien kek­sin­töä vaan yhteis­kun­nan, tuki­ta­lou­del­la se takaa itsel­leen edul­li­set, laa­duk­kaat ja var­mat elin­tar­vik­keet ei sii­nä vil­je­li­jää ole aja­tel­tu het­keä­kään. Toden tot­ta ker­taus on opin­to­jen äiti.

    Tilas­to­kes­kuk­sen (v. 2005) mukaan Suo­men kan­san koko­nais­ruo­ka­las­ku oli 17,1 mil­jar­dia euroa jakaan­tuen eri osa­puo­lil­le siten, että maa­ta­lous­tuot­ta­jat sai­vat maa­ta­lous­tu­lo­na 0, 9 mrd euroa, val­tio rahas­taa ruu­an alv- ja alko­ho­li­ve­ro­na 4 mrd, tuon­tie­lin­tar­vik­kei­den osuus noin 2 mrd ja ruo­ka­ket­jun muil­le osa­puo­lil­le kuluu run­sas 10 mrd euroa. Val­tio ja muut koti­mai­set osa­puo­let otta­vat ruo­ka­ket­jus­ta siis 83 pro­sent­tia. Elin­tar­vik­kei­den perus­tuot­ta­ja, vil­je­li­jä saa työ­pa­nok­sel­leen ja yri­tyk­seen­sä sijoit­ta­mal­leen omal­le pää­omal­leen yhteen­sä vain 5 pro­sen­tin siivun.
    Val­tion tuel­la on ruo­ka­las­kua keven­net­ty run­saal­la mil­jar­dil­la eli 6 pro­sen­tin ver­ran. Ovat­ko nämä kak­si fak­taa, 5% maa­ta­lous­tu­loon ja 6 % vero­ra­si­tus­ta val­tiol­le lii­an suu­ri hin­ta kan­sal­li­ses­ta elin­tar­vik­kei­den riit­tä­vyys- ja laatuturvasta?
    Vil­je­li­jä saa elin­tar­vi­ke­ket­jun raha­vir­rois­ta vajaan mil­jar­din. Elin­tar­vi­ke­ket­jun muut koti­mai­set osa­puo­let loh­kai­se­vat 14 mil­jar­dia. Tuon­tie­lin­tar­vik­kei­den ostoon kuluu vain run­sas kak­si mil­jar­dia. Raha­vir­rat oli­vat v. 2005 yhteen­sä 20,5 mil­jar­dia euroa. Täs­sä huol­to­var­muu­den lisäk­si toi­nen syy, mik­si maa­ta­lou­tem­me alas­ajoa esit­tä­neet kan­san­ta­lous­teo­ree­ti­kot eivät ole saa­neet kannatusta.”

  319. Vil­le Viljava:“Tuki heh­taa­ria koh­den on sii­nä 600 euroa” ja tuo­hon yhdis­te­tään se Suo­men alle 3 ton­nin heh­taa­ri­sa­to, niin tätä voi ver­ra­ta vaik­ka sii­hen, mitä kir­joi­tit USA:sta, jos­sa heh­taa­ri­tu­ki on 100 euroa ja heh­taa­ri­tuot­to suun­nil­leen kak­sin­ker­tai­nen. Jos EU:n kes­ki­mää­räi­nen heh­taa­ri­tu­ki on 800 euroa, niin sekin pesee Suo­men men­nen tul­len. Nii­den tilas­to­kes­kuk­sen luku­jen perus­teel­la EU:n kes­ki­mää­räin tuot­to lie­nee siel­lä 5000 kg/ha parem­mal­la puolella.

    En siis oikein tie­dä, mitä rui­ku­tat huo­nois­ta vii­te­sa­dois­ta, kun sel­väs­ti­kin suo­ma­lai­nen vil­je­li­jä näyt­täi­si saa­van parem­paa tukea tuo­tet­tua vil­ja­ki­loa koh­ti (jopa sinun 3400 kg/ha käyt­täen) kuin kes­ki­mää­rin EU:ssa USA:sta nyt puhumattakaan.

  320. Samu­li Saa­rel­ma kir­joit­ti 26.8.2009 kel­lo 13:37

    “En siis oikein tie­dä, mitä rui­ku­tat huo­nois­ta vii­te­sa­dois­ta, kun sel­väs­ti­kin suo­ma­lai­nen vil­je­li­jä näyt­täi­si saa­van parem­paa tukea tuo­tet­tua vil­ja­ki­loa koh­ti (jopa sinun 3400 kg/ha käyt­täen) kuin kes­ki­mää­rin EU:ssa USA:sta nyt puhumattakaan.”

    Saa­rel­ma on kova poi­ka sävel­tä­mään, EU:n kes­ki­sa­to on noin 3300 kiloa eli sat­tu­moi­sin sama mikä Suo­men­kin vii­te­sa­don kuu­lui­si olla ja tuol­la sadol­la kuu­lui­si irro­ta tuo 800 euroa per heh­taa­ri. Suo­men vii­te­sa­to on kui­ten­kin vir­heel­li­ses­ti tuo 2900 kiloa jol­la tukea tulee 560 euroa par­hail­la vil­je­ly alueil­la eli tak­kiin tulee kes­ki­mää­räi­sel­lä tilal­la noin 8000 tuhat­ta euroa vuo­sit­tain. Ete­lä Suo­men tiloil­la vie­lä­kin enem­män, kes­ki­sa­dot on sii­nä 5–6 ton­nia heh­taa­ril­ta. Heh­taa­ria koh­den las­kien esim, Sak­san ja Rans­kan tuki­ta­so on mil­tei kol­min­ker­tai­nen Suo­men tukiin verrattuna.
    USA on oma lukun­sa, siel­lä tuki­jär­jes­tel­mä on eri­lai­nen ja vil­jel­lään rahak­kaam­pia kasveja.

  321. Vil­le Viljava:“EU:n kes­ki­sa­to on noin 3300 kiloa “.

    Mis­tä ihmees­tä tämä luku on tem­pais­tu? Täs­sä siel­tä Tilas­to­kes­kuk­sen sivul­ta otet­tu­ja EU-mai­den tuo­tan­to­lu­ku­ja (kg/ha):

    Bel­gia ja Luxem­burg 7 549
    Alan­ko­maat 7 495
    Rans­ka 7 175
    Bri­tan­nia 6 871
    Irlan­ti 6 851
    Sak­sa 6 593
    Tans­ka 6 075
    Itä­val­ta 5 580
    Ita­lia 5 016
    Ruot­si 4 497
    Unka­ri 4 462
    Tšek­ki 4 167
    Slo­va­kia 3 683
    Kreik­ka 3 505

    (Tuon jäl­keen lis­ta lop­pui, tai Suo­mi oli siel­lä mai­nit­tu luvul­la 2 897.)

    Tuos­ta jää minus­ta puut­tu­maan mer­kit­tä­vis­tä maa­ta­lous­mais­ta vain Espan­ja ja Puo­la. Niis­sä tuo­tan­non pitää olla todel­la alhai­nen, jot­ta kes­kiar­vo pai­nui­si lähel­le­kään tuo­ta sinun mai­nit­se­maa­si 3300 kg/ha eten­kin, kun tuol­la oli jo muka­na esim. Rans­ka ja Sak­sa, jot­ka ovat kak­si EU:n suu­rin­ta tuot­ta­jaa. Tilas­to­kes­kuk­sen läh­de­ai­neis­tos­ta löy­tyi antoi Puo­lal­le 2913 kg/ha ja Espan­jal­le 3188 kg/ha, eli nip­pa nap­pa tuon anta­ma­si kes­kiar­von alapuolella. 

    Sitä läh­de­ai­neis­toa käyt­täen sain­kin sit­ten las­ket­tua tuon EU-kes­kiar­von. Se on 4622 kg/ha, eli yli 50% kor­keam­pi kuin Suo­mes­sa. Jos uudet itäeu­roop­pa­lai­set EU-maat jäte­tään pois las­kuis­ta (kos­ka itse­kin koko ajan vetoat Län­si-Euroo­pan mai­den saa­miin tukiin, etkä ole sanal­la­kaan mai­nin­nut uusien mai­den saa­mas­ta tuki­ta­sos­ta), niin kes­kiar­vo on 5607 kg/ha eli mel­ko tark­kaan kak­sin­ker­tai­nen Suo­men lukuun verrattuna. 

    Mis­tä siis olet tuon anta­ma­si luvun tempaissut? 

    Entä mis­tä olet sen Suo­men “oikean” luvun otta­nut, kun se ei pidä yhtä sen puo­leen tuon Tilas­to­kes­kuk­sen kuin sen esit­tä­mä­si EU-arvion kanssa?

  322. Vil­le Viljava:“tukitalous ei ole tuot­ta­jien kek­sin­töä vaan yhteiskunnan”

    Samal­la taval­la var­maan ammat­tiyh­dis­tys­ten eri­tyis­a­se­ma­kin on yhteis­kun­nan, ei ammat­ti­liit­to­jen keksintö?

    Se, että jotain on pää­tet­ty edus­kun­nas­sa ei tar­koi­ta sitä, että se on kan­san tah­to tai että se oli­si hyväk­si yhteis­kun­nal­le. Se tar­koit­taa ainoas­taan sitä, että enem­mis­tö kan­san­edus­ta­jis­ta, jot­ka oli­vat salis­sa äänes­ti­vät sen puolesta.

    Suo­men kan­san koko­nais­ruo­ka­las­ku oli 17,1 mil­jar­dia euroa”

    Onko tähän las­ket­tu mukaan tuet? Sen lisäk­si suu­ri osa tuos­ta 10 mil­jar­dis­ta sääs­tet­täi­siin, jos Suo­mes­sa ei vil­jel­täi­si vaan ruo­ka ostet­tai­siin muu­al­ta. Tähän ei oo myös­kään las­ket­tu mukaan ympä­ris­töl­le aiheu­tu­nut­ta haittaa.

  323. Samu­li Saa­rel­ma kir­joit­ti 27.8.2009 kel­lo 13:41

    Vil­le Viljava:”EU:n kes­ki­sa­to on noin 3300 kiloa “.
    Mis­tä ihmees­tä tämä luku on tem­pais­tu? Täs­sä siel­tä Tilas­to­kes­kuk­sen sivul­ta otet­tu­ja EU-mai­den tuo­tan­to­lu­ku­ja (kg/ha):”

    Saa­rel­ma on tark­ka­na kuin pork­ka­na sii­tä pis­te Saa­rel­mal­le, tuo 3300 oli euroo­pan kes­kiar­vo mut­ta itse asi­aa se ei muu­ta mik­si­kään Suo­men tuki­ta­so kär­sii vir­heel­li­ses­tä vii­te­sa­dos­ta ja eri­tyi­ses­ti pää­tuo­tan­to alue ete­lä­suo­mi. Tuo 3,4 ton­nia löy­tyy vaik­ka täs­ta MMM:n tiedotteesta.

    http://wwwb.mmm.fi/tiedotteet/vanhat/maatalous/1902neu2.htm

    Art­tu­ri kir­joit­ti 27.8.2009 kel­lo 14:15

    Vil­le Viljava:”tukitalous ei ole tuot­ta­jien kek­sin­töä vaan yhteiskunnan”

    Samal­la taval­la var­maan ammat­tiyh­dis­tys­ten eri­tyis­a­se­ma­kin on yhteis­kun­nan, ei ammat­ti­liit­to­jen keksintö?”

    Art­tu­ril­la puo­les­taan on pal­lo niin hukas­sa ettei tuo­hon voi enää edes vas­ta­ta, Art­tu­rin on hyvä lukea alla oleva.

    Ruo­ka pitäi­si tuot­taa ja teet­tää hal­pa­työ­voi­mal­la, jot­ta se oli­si entis­tä hal­vem­paa. Maa­ta­lous­tuet tuli­si­vat näin tar­peet­to­mik­si, jol­loin rahaa sääs­tyi­si, MIHIN ?
    On se ihme ja kum­ma kun ruo­ka ei sai­si mak­saa mitään. Sen pitäi­si tul­la kulut­ta­jal­le alle tuo­tan­to­kus­tan­nus­ten. Val­tio on vel­voi­tet­tu sub­ven­toi­maan kulut­ta­jaa mak­sa­mal­la maa­ta­lou­den tuot­ta­jil­le puut­tu­va osa kus­tan­nuk­sis­ta ‚pal­kas­ta ym. kuluista.
    On toki ymmär­ret­tä­vä hei­kos­ti toi­meen­tu­le­vien ase­ma, rahat eivät rii­tä elin­kus­tan­nuk­siin, ruo­kaan, vuo­kriin ja mui­hin elä­mi­seen liit­ty­viin menoihin.
    Suu­rin­ta mete­liä pitä­vät kui­ten­kin koh­tuul­li­ses­ti toi­meen­tu­le­vat kan­sa­lai­set. Rahaa kyl­lä kulu­te­taan run­saas­ti öky­oma­ko­ti­ta­loi­hin, kodin viih­de-elekt­ro­niik­kaan (koti­teat­te­rit), tal­via­sut­ta­viin huvi­loi­hin venei­neen , mön­ki­jöi­neen, moot­to­ri­kelk­koi­neen , 2–3 autoon /kotitalous, ulko­maan mat­koi­hin, kal­lii­siin har­ras­tuk­siin (eli­tis­ti­set tai­teet), kuntoklubeihin .…
    Tuo hys­tee­ri­nen kulut­ta­mi­nen on men­nyt jo niin pit­käl­le, että per­he-elä­mä on suo­ma­lai­sil­la kär­si­nyt. Lap­set on jätet­ty kas­va­maan yksi­nään viih­de­maa­il­man hotei­siin, kun van­hem­mil­la on lii­an kii­re kai­ken kulut­ta­mi­sen ja koke­mi­sen keskellä.
    Toki työ­elä­mä vaa­tii veron­sa, mut­ta lop­puai­ka on pyhi­tet­tä­vä per­he-elä­mäl­le ja palat­ta­va perus­ar­vo­jen mukai­seen elämäntyyliin.
    Ruo­kaan menee suo­ma­lai­sil­la kes­ki­mää­rin 12 % kai­kis­ta menois­ta, ruo­ka ei kos­kaan ole ollut näin hal­paa. Kaik­keen muu­hun tar­peel­li­seen ja tar­peet­to­maan sälään kui­ten­kin lei­jo­nan­osa. Ruo­ka vain mak­saa lii­kaa ei mikään muu.”

  324. Vil­le Vil­ja­va, ensin pis­teet sii­tä, että tun­nus­tit kir­joit­ta­nee­si hölyn­pö­lyä aiem­min. Suo­men heh­taa­ri­sa­dot ovat siis pal­jon alem­mat kuin kes­ki­mää­rin EU:ssa puhu­mat­ta­kaan EU:n “van­hois­ta” jäsenmaista. 

    Sit­ten tuo­hon tun­teel­li­seen vuodatukseesi:“On se ihme ja kum­ma kun ruo­ka ei sai­si mak­saa mitään.”

    Edel­leen­kään täs­tä ei ole maa­ta­lous­tu­kien vas­tus­tuk­sen koh­dal­la kyse. Kyse on sii­tä, että ruo­ka saa kyl­lä mak­saa sen, mitä se vapail­la mark­ki­noil­la mak­saa, mut­ta jos sitä ei pys­ty sil­lä hin­nal­la tuot­ta­maan, niin on parem­pi pis­tää pil­lit pus­siin kuin jat­kaa kyseis­tä kal­lis­ta har­ras­tus­ta veron­mak­sa­jien rahoilla. 

    Sama pätee vaik­ka sii­hen mai­nit­se­maa­si (öky)viihde-elektroniikkaan. Jos sitä pys­tyy suo­ma­lai­nen yrit­tä­jä tuot­ta­maan sii­hen hin­taan, että se käy kau­pak­si, niin hyvä. Jos taas ei pär­jää vaik­ka­pa kii­na­lai­sil­le kil­pai­lus­sa, niin sit­ten on paras­ta kek­siä jotain muu­ta teke­mis­tä, eikä aloit­taa kiu­kut­te­lua kulut­ta­jil­le sii­tä, että hei­dän pitäi­si joko mak­saa elekt­ro­nii­kas­ta yli­hin­taa vain sik­si, että se on tuo­tet­tu Suo­mes­sa tai mak­saa vero­jen kaut­ta suo­ma­lai­sel­le elekt­ro­niik­ka­fir­mal­le tukiai­sia, jot­ta se voi­si myy­dä tuot­teen­sa samaan hin­taan kuin kii­na­lai­nen, vaik­ka tuo­tan­to­kus­tan­nuk­set ylit­täi­si­vät hinnan.

  325. Samu­li Saa­rel­ma kir­joit­ti 27.8.2009 kel­lo 17:48

    Vil­le Vil­ja­va, ensin pis­teet sii­tä, että tun­nus­tit kir­joit­ta­nee­si hölyn­pö­lyä aiem­min. Suo­men heh­taa­ri­sa­dot ovat siis pal­jon alem­mat kuin kes­ki­mää­rin EU:ssa puhu­mat­ta­kaan EU:n “van­hois­ta” jäsenmaista.”

    Mikä pie­nem­mis­sä heh­taa­ri sadois­sa Saa­rel­maa kyr­sii ei sitä kukaan ole kiis­tä­nyt sen seu­raus­ta on vain se että tuki­ta­so “van­hois­sa eu mais­sa” heh­taa­ria koh­den on liki kol­me ker­taa kor­keam­mat kuin Suo­mes­sa. Kulut­ta­jan ruo­ka­las­kua se ei lisää senttiäkään.

    Edel­leen­kään täs­tä ei ole maa­ta­lous­tu­kien vas­tus­tuk­sen koh­dal­la kyse. Kyse on sii­tä, että ruo­ka saa kyl­lä mak­saa sen, mitä se vapail­la mark­ki­noil­la mak­saa, mut­ta jos sitä ei pys­ty sil­lä hin­nal­la tuot­ta­maan, niin on parem­pi pis­tää pil­lit pus­siin kuin jat­kaa kyseis­tä kal­lis­ta har­ras­tus­ta veron­mak­sa­jien rahoilla.”

    Saa­rel­man aja­tuk­sen juok­su nyt pät­kii pahem­man ker­ran, Saa­rel­ma on var­maan kou­lu­ja käynyt,jopa niin paljon,että teo­riat on opittu,oikeassa elä­mäs­sä kaik­ki vaan ei toi­mi teo­rian mukaan.
    Asen­ne­kin on oikea,mikäli oikea asen­ne on maa­ta­lous­vas­tai­suus Suomessa.
    Mut­ta osaa­ko Saa­rel­ma vas­ta­ta kysy­myk­seen, olen tämän kyl­lä esit­tä­nyt ennen­kin, mik­si suo­ma­lai­sen maa­ta­lous­tuot­teen hin­taa saa ver­ra­ta maa­il­man hal­vim­piin maa­ta­lous­tuot­tei­siin ja sanoa ‚että ero­tus on kaik­ki tukea maataloudelle.Mutta suo­ma­lais­ten palk­ko­ja ei saa ver­ra­ta kii­na­lais­ten eikä edes viro­lais­ten palk­koi­hin puhu­mat­ta­kaan ‚että ero­tus oli­si jotain tukea suo­ma­lai­sel­le duunarille.Moderni teh­das­han voi olla jopa Kii­nas­sa joten tuot­ta­vuu­teen ei kan­na­ta vedo­ta, eli koko Suo­mi voi lait­taa “pil­lit pus­siin” sil­lä jokai­nen Suo­ma­lai­nen työn­te­ki­jä voi­daan kor­va­ta mon­ta ker­taa hal­vem­mal­la ulko­lai­sel­la työn­te­ki­jäl­lä kos­ka vain, estee­nä on vain SAK. Miten Saa­rel­ma aikoo mur­taa SAK:n vallan.

  326. jokai­nen Suo­ma­lai­nen työn­te­ki­jä voi­daan kor­va­ta mon­ta ker­taa hal­vem­mal­la ulko­lai­sel­la työn­te­ki­jäl­lä kos­ka vain, estee­nä on vain SAK

    Höp­sis! Mitään noin hup­sua en ole kuul­lut aikoihin.

  327. Pals­tal­la on muu­ta­ma kir­joit­te­li­ja joi­ta olen kut­su­nut ammat­ti valeh­te­li­joik­si, kerä­sin ottei­ta hei­dän kir­joi­tuk­sis­taan ja nii­tä tuli mon­ta sivua siis ottei­ta jot­ka ovat sel­viä val­hei­ta. Joh­ta­va­na aja­tuk­se­na niis­sä on että maa­il­mal­la on joku kaup­pa mis­tä voi ostaa maa­il­ma­mark­ki­na hin­tai­sia elin­tar­vik­kei­ta ja ne on edul­li­sem­pia kuin nyt myyn­nis­sä ole­vat, jot­ka tekee kal­liik­si maataloustuki.
    ‑Kysy­mys yksi, mis­sä tämä kaup­pa sijaitsee.
    ‑Kysy­mys kak­si, pal­jon­ko edul­li­sem­min sai­sim­me siel­tä elin­tar­vik­keem­me siis pal­jon­ko hin­ta las­ki­si kaupassa.
    ‑Kysy­mys kol­me, mitä mak­sai­si vapau­tu­van työ­voi­man työl­lis­tä­mi­nen kun nykyi­nen­kin työt­tö­myy­den hoi­to mak­saa noin neli­sen miljrdia.
    ‑Kysy­mys nel­jä, mis­tä rahat ulko­lais­ten elin­tar­vik­kei­den ostoon, nyky­sys­tee­mis­sä raha pyö­rii koti­maas­sa ja on hyvä sijoi­tus veronmaksajalle.

    Maa­ta­lous­tu­ki ei rasi­ta veron­mak­sa­jaa, maa­ta­lous­tu­ki on 1.9 mil­jar­dia jos­ta EU mak­saa kar­keas­ti puo­let. Maa­ta­lou­den­har­joit­ta­jat mak­sa­vat vero­ja ja vero­luon­tei­sia mak­su­ja 1.5 mil­jar­dia. joten plus­saa veron­mak­sa­jal­le 0.5 mil­jar­dia on huo­mat­ta­va että maa­ta­lous­tu­ki alen­taa kulut­ta­jan ruo­ka­las­kua suo­raa tuon 1,9 mil­ja­ria ja kun nuo las­ke­taan yhteen veron­mak­sa­ja on plus­sal­la 2.4 mil­jar­dia. Vil­je­li­jät, hyvä sijoi­tus kuluttajalle.”

    Koti­mai­nen elin­tar­vi­ke­ket­ju työl­lis­tää täl­lä het­kel­lä suo­raan 130 000 hen­keä, eli noin 5 % työl­li­sis­tä. Maa­ta­lous työl­lis­tää suo­raan noin 90 000 ja lisäk­si elin­tar­vi­ke­teol­li­suus työl­lis­tää vajaat 40 000 hen­keä. Näi­den lisäk­si elin­tar­vi­ke­ket­ju työl­lis­tää välil­li­ses­ti muil­la­kin toi­mia­loil­la, esi­mer­kik­si kau­pas­sa ja kul­je­tuk­sis­sa vähin­tään saman ver­ran kuin maa­ta­lou­des­sa ja elin­tar­vi­ke­teol­li­suu­des­sa yhteen­sä. MTT (Maa- ja elin­tar­vi­ke­ta­lou­den tut­ki­mus­kes­kus) Talous­tut­ki­muk­sen mukaan kar­kea koko­nai­sar­vio elin­tar­vi­kea­lan työl­li­syys­vai­ku­tuk­sis­ta on lähes 300 000 henkeä.”

  328. Vil­le Viljava:“miksi suo­ma­lai­sen maa­ta­lous­tuot­teen hin­taa saa ver­ra­ta maa­il­man hal­vim­piin maa­ta­lous­tuot­tei­siin ja sanoa ‚että ero­tus on kaik­ki tukea maataloudelle.Mutta suo­ma­lais­ten palk­ko­ja ei saa ver­ra­ta kii­na­lais­ten eikä edes viro­lais­ten palk­koi­hin puhu­mat­ta­kaan ‚että ero­tus oli­si jotain tukea suo­ma­lai­sel­le duunarille”

    Jos puhu­taan teol­li­suus­tuot­teis­ta, niin tuos­sa ei ole mitään tukea. Suo­ma­lai­nen on vain sen ver­ran tuot­ta­vam­pi, että hänel­le on varaa mak­saa pal­jon kor­keam­pia palk­ko­ja kuin kii­na­lai­sel­le. Hän on parem­min kou­lu­tet­tu, hänel­lä on parem­mat koneet käy­tös­sään jne. Joka tapauk­ses­sa, jos tuot­teet käy­vät kau­pak­si maa­il­mal­la ja nii­den myyn­nis­tä on varaa mak­saa työn­te­ki­jöil­le palk­kaa, kyse ei ole mis­tään tuesta. 

    Pal­ve­luam­mat­tien koh­dal­la asia hie­man moni­mut­kai­sem­pi, kos­ka maa­han­muut­to­sään­nös­ten vuok­si kii­na­lai­nen ei saa tul­la Suo­meen teke­mään sitä pal­ve­lu­työ­tä. Tätä voi pitää jon­kin­lai­se­na pro­tek­tio­nis­mi­na, mut­ta sil­loin­kaan asia ei ole yhtä yksin­ker­tai­nen kuin maa­ta­lou­den koh­dal­la. Maa­ta­lous­tuot­tei­den tuon­nis­ta ei ole juu­ri mitään hait­taa (ennem­min­kin sitä on omas­ta tuo­tan­nos­ta saas­tu­mi­sen muo­dos­sa), mut­ta mas­sii­vi­ses­ta maa­han­muu­tos­ta seu­rai­si sosi­aa­li­sia ym. ongelmia.

  329. Vil­le Viljava:“jolloin rahaa sääs­tyi­si, MIHIN ?”

    Mihin tahan­sa ihmi­set itse sitä halua­vat käyt­tää. Jos he valit­se­vat käyt­tä­vän­sä sen maa­ta­lous­tu­kiin, niin mikäs sii­nä, mut­ta ole­tet­ta­vas­ti he löy­tä­vät sil­le parem­paa­kin käyttöä.

    On se ihme ja kum­ma kun ruo­ka ei sai­si mak­saa mitään.”

    Tot­ta­kai se saa mak­saa vaik­ka kuun tai­vaal­ta, kun­han se mak­saa ilman tukia muo­dos­tu­van markkinahinnan.

    Ruo­ka vain mak­saa lii­kaa ei mikään muu.”

    Kaik­ki hyö­dyk­keet joi­den hin­taan nos­te­taan type­räl­lä poli­tii­kal­la mak­sa­vat lii­kaa, ei pel­käs­tään ruo­ka. Tosin min­kään muun teol­li­suu­den alan tuet eivät mak­sa niin pal­joa yhteis­kun­nal­le kuin maa­ta­lous­tuet. Sik­si niis­tä kan­nat­taa pitää enem­män ään­tä kuin vaik­ka telakkatuista.

  330. Samu­li Saa­rel­ma kir­joit­ti 28.8.2009 kel­lo 9:02

    Vil­le Viljava:”miksi suo­ma­lai­sen maa­ta­lous­tuot­teen hin­taa saa ver­ra­ta maa­il­man hal­vim­piin maa­ta­lous­tuot­tei­siin ja sanoa ‚että ero­tus on kaik­ki tukea maataloudelle.Mutta suo­ma­lais­ten palk­ko­ja ei saa ver­ra­ta kii­na­lais­ten eikä edes viro­lais­ten palk­koi­hin puhu­mat­ta­kaan ‚että ero­tus oli­si jotain tukea suo­ma­lai­sel­le duunarille”

    Jos puhu­taan teol­li­suus­tuot­teis­ta, niin tuos­sa ei ole mitään tukea. Suo­ma­lai­nen on vain sen ver­ran tuot­ta­vam­pi, että hänel­le on varaa mak­saa pal­jon kor­keam­pia palk­ko­ja kuin kiinalaiselle.”

    Taju­aa­ko Saa­rel­ma var­mas­ti nyt mitä kir­joit­taa, teki­si mie­li kom­men­toi­da oikein kun­nol­la mut­ta olkoon nyt, olen työs­ken­nel­lyt kii­na­lai­sia kai­vin­ko­nei­ta maa­han tuo­vas­sa yri­tyk­ses­sä ja käy­nyt myös kysei­sel­lä teh­taal­la ja annat­te­luun oli­si kyl­lä nyt aihet­ta. Kii­na­lais­ten kes­ki­palk­ka on sii­nä 100 euroa kuukaudessa.

    Art­tu­ri kir­joit­ti 28.8.2009 kel­lo 9:09

    “Ruo­ka vain mak­saa lii­kaa ei mikään muu.”

    Kaik­ki hyö­dyk­keet joi­den hin­taan nos­te­taan type­räl­lä poli­tii­kal­la mak­sa­vat lii­kaa, ei pel­käs­tään ruo­ka. Tosin min­kään muun teol­li­suu­den alan tuet eivät mak­sa niin pal­joa yhteis­kun­nal­le kuin maa­ta­lous­tuet. Sik­si niis­tä kan­nat­taa pitää enem­män ään­tä kuin vaik­ka telakkatuista.”

    Maa­ta­lous­tu­ki ei mak­sa yhteis­kun­nal­le mitään päin­vas­toin, alku­tuo­tan­nos­ta tulee se arvon­li­sä mitä muu yhteis­kun­ta hyö­dyn­tää, jäi­kö Art­tu­ril­ta huömaa­mat­ta tämä.

    Maa­ta­lous­tu­ki ei rasi­ta veron­mak­sa­jaa, maa­ta­lous­tu­ki on 1.9 mil­jar­dia jos­ta EU mak­saa kar­keas­ti puo­let. Maa­ta­lou­den­har­joit­ta­jat mak­sa­vat vero­ja ja vero­luon­tei­sia mak­su­ja 1.5 mil­jar­dia. joten plus­saa veron­mak­sa­jal­le 0.5 mil­jar­dia on huo­mat­ta­va että maa­ta­lous­tu­ki alen­taa kulut­ta­jan ruo­ka­las­kua suo­raa tuon 1,9 mil­ja­ria ja kun nuo las­ke­taan yhteen veron­mak­sa­ja on plus­sal­la 2.4 mil­jar­dia. Vil­je­li­jät, hyvä sijoi­tus kuluttajalle.”

  331. Itku pää­see kun nyky web2.0 aika­na taas eksyy luke­maan ihmis­ten kont­ri­buu­tio­ta. Hyvin tun­tuu ajat­te­li­joil­la riit­tä­vän aikaa perus­tel­la asioi­ta jois­ta ei tun­nu­ta ymmär­tä­vän juu­ri mitään laa­jem­mas­sa kaa­vas­sa. Sel­väs­tik­kin lisään­ty­neen vapaa-ajan käyt­tä­mi­nen tääl­lä­kin joh­tuu sii­tä että yhteis­kun­tam­me tehok­kuus ja tuot­ta­vuus on koko­nai­suu­des­saan nous­sut ihan var­mas­ti samaa tah­tia kuin pal­kan­ko­ro­tus­kier­rok­set. Mis­tä se raha tulee. Ja hin­nat­kin taas nousee, pal­jon­ko sii­tä lei­vän hin­nas­ta taas oli­kaan se alku­tuot­ta­jan osuus. Ainiin, tukiai­sis­sa­han tai­si olla kans­sa nii­tä koro­tus­kier­rok­sia vai oli­ko. Mikä­hän se modu­laa­tio (eli tukien mukaut­ta­mi­nen) oli­kaan, hie­nos­ti on sii­nä­kin sana­muo­to esitetty.

    Euro­mää­räi­set luvut tun­tu­vat monel­la kir­joit­ta­jal­la isoil­ta, ja suh­teel­li­suu­den taju lop­puu ja kau­his­tel­laan vaan kovas­ti. Ver­ra­taan nyt taas sitä kan­sa­lai­sen mak­sa­maa ympä­ris­tö­tu­kea ja vaik­ka­pa käyt­tö­vet­tä, jäl­kim­mäi­nen mak­saa kol­me ker­taa enem­män ja varaa on mm auton ja piha­ki­veys­ten pesemiseen.

  332. Oli­pas mie­len­kii­noi­nen blo­gi Soininvaaralla,meni useam­pi tun­ti lukiessa.Pakko oli ruve­ta kom­men­toi­maan hieman.

    Aivan aluksi”,lainaten eräs­tä puoluejohtajaa,lukiessa tuli hie­man ris­ti­rii­tai­nen olo,koska suu­ret nave­tat voi­vat tuot­taa mai­toa kannattavammin,eli vähem­mäl­lä tuel­la kuin pienet.Ainakin teoriassa,taas toi­saal­ta moni kir­joit­ta­ja halusi lähi­ruo­kaa pie­nil­tä tiloilta,ja samaan aikaan maa­ta­lous tukien loppua.…

    Eli,pitäiskö kek­siä jotain sil­tä väliltä?

    Mitä inves­toin­ti tukiin tulee,näyttäähän nii­tä pro­sent­te­ja kat­sel­les­sa tun­tua siltä,että nave­tat tulee tän­ne ilmaiseksi.…mutta,jos joku on kat­so­nut jos­kus spe­de show:n pro­sent­ti ostaja,ymmärtää,mitä seu­raa­vak­si kirjoitan.

    Tuki pro­sent­ti on korkea,jopa yli 50,mutta,se hin­ta joka on nk.hyväksytty kustannus,on noin puo­let siitä,mitä nyky navet­ta maksaa,eli todel­li­sem­pi tuki pro­sent­ti oli­si­kin jotain vähän yli 20 prossaa.On nimit­täin ihan ite tul­lu kokeil­tua asiaa.

    Ja vielä,tos aika alus­sa oli yksi teksti,jossa sanot­tiin että leh­mä on tuhlaavainen,oikeastaan tur­ha eläin,osoittaa vaan täy­del­lis­tä tietämättömyyttä.Siis nau­ta on ainoa eläin,joka muut­taa ihmisravinnoksi,sellaisen kasvimassan,jota ihmi­nen sel­lai­se­naan ei voi käyt­tää hyväkseen.Ja jos joku päi­vä isoon pil­liin puhalletaan,sianlihan ja kanan­mu­nan tuo­tan­to päättyy,ja vaje kor­va­taan maitorasvalla,asiaan löy­tyy suunnitelma,ainakin mei­tä koulutetaan.…Kuten var­maan on help­po ymmärtää,maidon ja sitä kaut­ta lihan tuo­tan­to kuu­luu luon­nos­taan tänne,Suomen puo­leen väliin.Etelämpänä on parem­mat sens­sit vil­jel­lä viljaa.
    Soi­nin­vaa­ran kans samaa mieltä,et mai­toa aivan lii­an pal­jon markkinoilla,kiitos EU:n,ja kii­niön pois­to suunnitelma.
    Mut­ta lopul­li­nen totuus on se,maidon pol­ku­myyn­ti hin­ta revi­tään tuot­ta­jan selkänahasta.Omalla tilal­la­ni nää kaks hin­nan las­kua tänä vuon­na mer­kit­see n.9000euroa kuussa.

    Ja aina­kin tämän nave­tan saa käy­dä katsomassa,koska vaan.MUTTA PÄIVÄLLÄ,JA TILANVÄEN LÄSNÄ OLLESSA.(KETTUTYTÖT EIVÄT OLE SUOSIKKILISTALLA)

    Olen itse maidontuottaja,150 lehmää,kaksi lypsyrobottia.

  333. Nyt Kokoo­muk­ses­sa suun­ni­tel­laan jo nykyi­sen maa­ta­lous­tuen kor­vaa­mi­sel­la koko­naan suo­ma­lais­ten vero­va­rois­ta. Lai­naus Maa­seu­dun tulevaisuudesta:

    Itä­lä halu­aa kan­sal­li­set tuet jättiremonttiin
    9.10.2009

    Euro­par­la­men­taa­rik­ko Vil­le Itä­lä (kok.) esit­tää, että maa­ta­lou­den kan­sal­li­set tuet pois­te­taan koko­naan ja kor­va­taan uudel­la tuki­mal­lil­la. Hän ei tie­dä mil­lai­nen tuki­mal­li oli­si, mut­ta uskoo, että rat­kai­su löytyy.

    ”Nyt on tär­kein­tä, että kaik­ki ovat yhtä miel­tä tavoit­tees­ta. Yhtei­sen pöy­dän ääres­sä alkaa ideoi­ta­kin tulla.”

    Itä­län mukaan kan­sal­li­sia 141- ja 142-tukia on jou­dut­tu puo­lus­ta­maan EU-komis­sios­sa huo­nol­la menestyksellä.

    ”Se peli on jo hävit­ty. Tukia on puo­lus­tet­tu kym­me­nen vuot­ta ja koh­ta ei ole mitään jäljellä.”

    Nyt oli­si hänen mukaan­sa oikea het­ki alkaa laa­tia uut­ta mal­lia, kos­ka EU val­mis­te­lee maa­ta­lou­den koko­nai­suu­dis­tus­ta vuo­den 2013 jäl­kei­sel­le ajal­le. Itä­lä sanoo, että Suo­men pitää kopla­ta kan­sal­li­nen tuki­uu­dis­tus samaan pakettiin.”

  334. Evert The Neve­Rest kir­joit­ti 9.10.2009 kel­lo 19:04
    “Nyt Kokoo­muk­ses­sa suun­ni­tel­laan jo nykyi­sen maa­ta­lous­tuen kor­vaa­mi­sel­la koko­naan suo­ma­lais­ten vero­va­rois­ta. Lai­naus Maa­seu­dun tulevaisuudesta”

    Niin. Siis Itä­län avaus­han on hyväl­lä asial­la. Ei todel­la­kaan ole suun­ni­tel­mis­sa kor­va­ta nykyis­tä EU-rahoit­teis­ta tukea kan­sal­li­sel­la tuel­la vaan EUl­ta tie­tys­ti ote­taan kaik­ki mitä EU mak­sa­maan suos­tuu ja enem­män­kin otet­tai­siin jos vaan mah­dol­lis­ta. Tavoit­tee­na­han käsit­tääk­se­ni on että EUn 2013 tuki­uu­dis­tuk­ses­sa maam­me poh­joi­set olot yri­te­tään saa­da tun­nus­te­tuik­si EUn tasol­la ja sitä kaut­ta enem­män tukia EUn mak­set­ta­vak­si eli tuki­ta­som­me koro­tet­tai­siin kor­keam­mak­si kuin hyvin tuo­tan­to-olo­suh­tei­den Rans­kan ja Sak­san yms. Itse vali­tet­ta­vas­ti suh­tau­dun kovas­ti pes­si­mis­ti­ses­ti sii­hen että tavoit­teet EUs­sa saa­tai­siin läpi joten veik­kaan että kan­sal­lis­ta tukea tar­vi­taan. Se mihin Itä­län avaus puut­tuu on että kan­sal­li­set tuet koh­den­net­tai­siin uudes­taan eli sama raha­mää­rä jaet­tai­siin maan sisäl­lä eri taval­la. Nyt­hän poh­joi­sen c‑alueen tuki­ta­so on niin kor­kea ete­läi­seen ab-alu­ee­seen ver­rat­tu­na että se vää­ris­tää tuo­tan­non sijoit­tu­mis­ta. Jopa MTKn puheen­joh­ta­ja Mart­ti­la tote­si tukie­ros­ta Suo­men­Ku­va­leh­den haas­tat­te­lus­sa että: “Näin jyr­käl­le tukie­rol­le ei ole perus­tet­ta, hatus­ta­han se tulee”, Mart­ti­la sanoo. 

    Lisä­lai­naus jutus­ta: “Hul­lun­ku­ri­nen tilan­ne. Lyp­sy­leh­mät katoa­vat Ete­lä-Suo­mes­ta, siel­tä mis­sä mai­to kulu­te­taan ja mis­sä ovat suo­tui­sim­mat ilmasto-olosuhteet.”

    Eli tuki vää­ris­tää kan­nat­ta­vuut­ta ja tekee sen että tuo­tan­to kan­nat­taa poh­joi­sen hei­kom­mis­sa olo­suh­teis­sa parem­min kuin ete­läs­sä. Jos tukie­ro oli­si koh­dal­laan eli oikean suu­rui­nen niin tuo­tan­non siir­ty­mis­tä poh­joi­seen ei tapah­tui­si. Koko­nai­suu­den kan­nal­ta tie­tys­ti on vähän niin ja näin että rehu­vil­ja rah­da­taan ete­läs­tä poh­joi­seen ja mai­to poh­joi­ses­ta ete­lään, ei se aina­kaan lii­ken­teen pääs­tö­jä vähen­nä? Lisäk­si uhkaa käy­dä niin että ete­län parem­mat pel­lot mene­vät vajaa­käy­töl­le kun samaan aikaan poh­joi­ses­sa rai­va­taan kas­va­val­le tuo­tan­nol­le lisää pel­toa­laa. Muis­te­li­sin että maa­ta­lou­den ilmas­ton­muu­tos­ra­por­tin yksi teki­jöi­tä mitä ei sai­si teh­dä jot­ta kas­vi­huo­ne­pääs­töt vähe­ni­si­vät oli pel­lon­rai­vaus. Ja tämä vää­ris­ty­nyt tukie­ro toi­mii juu­ri rai­vauk­sen puo­les­ta. Samaan aikaan ete­lään jää pel­to­ja vajaa­käy­töl­le kun kotie­läin­ten mää­rät vähenevät. 

    Niin. Ja Itä­län avaus täh­tää juu­ri sii­hen että tämä tuo­tan­non sijoi­tu­mis­ta vää­ris­tä­vä tukie­ro pois­tet­tai­siin niin että ei tuli­si täl­lais­tä kan­nat­ta­vuuse­roa ete­län ja poh­joi­sen välil­le. Tavoit­tee­na on että tuo­tan­to pidet­täi­siin edes maam­me par­hail­la maa­ta­lous­a­lueil­le kun nykyi­nen yli­suu­ri tukie­ro uhkaa teh­dä niin että maam­me par­hail­ta tuo­tan­toa­lueil­ta maa­ta­lous lop­puu kan­nat­ta­mat­to­ma­na ja siir­tyy tukien ohjaa­ma­na maam­me huo­noim­mil­le tuotantoalueille.

  335. Palai­sin maa­ta­lou­den ympä­ris­tö­tu­kiin, ympä­ris­tö­vas­tuuseen ja liet­teen levit­tä­mi­seen, mis­tä vään­net­tiin peis­tä aiem­min ja jos­ta (MTK:n?) Vil­le Vil­ja­va uho­si ja syyt­ti minua valehtelusta.

    Ensin­nä anteek­si tämä pit­kä lai­naus, mut­ta se on tar­peen asian todis­te­lun kannalta:

    Evert The Neve­Rest kir­joit­ti 18.8.2009 kel­lo 13:57 Mhin valuu tämä ympäristötuki:

    Ympä­ris­tö­tu­ki on kor­vaus­ta ympä­ris­tö­tuen saan­nin ehto­na ole­vien toi­men­pi­tei­den toteut­ta­mi­ses­ta aiheu­tu­vis­ta lisä­kus­tan­nuk­sis­ta ja tulonmenetyksistä. 

    Vuon­na 2008 ympä­ris­tö­tu­kea mak­set­tiin yhteen­sä noin 303 milj. euroa. (mmm.fi)

    Käsit­tä­mä­tön sum­ma, enkä ole vie­lä tähän päi­vään men­nes­sä onnis­tu­nut bon­gaa­maan edes yhtään suojakaistaa.

    Ihmet­te­lin kevääl­lä, miten lumen pääl­le ja vie­lä ran­nan rin­tee­seen saa levit­tää lie­tet­tä. Joku sanoi, että se on kalk­kis­ta­bi­loi­tua, mikä tar­koit­taa, että liet­tee­seen sekoi­te­taan hiu­kan kalk­kia, sen anne­taan seis­tä jon­kin aikaa ja sit­ten rois­ki­taan luon­toon. Toi­saal­la sanot­tiin, että kalk­ki hel­pot­taa fos­fo­rin liu­ke­ne­mis­ta veteen, mikä vain lisää saas­tet­ta, jos sitä kalk­kia on edes muistettu/raskittu sekaan panna.

    Minis­te­riö jakaa ympä­ris­tö­tu­kea, kukaan ei val­vo, ja vie­lä jul­ki­nen salai­suus on, että tukien ehto­ja ei noudateta. 

    Maa­ta­lous ei kan­na vas­tuu­ta ympä­ris­tös­tä hitusen ver­taa ja saa sii­tä vie­lä rahaa.

    ****************************************
    Vil­le Vil­ja­va kir­joit­ti 18.8.2009 kel­lo 18:45 Evert The Neve­Rest kir­joit­ti 18.8.2009 kel­lo 13:57

    Minis­te­riö jakaa ympä­ris­tö­tu­kea, kukaan ei val­vo, ja vie­lä jul­ki­nen salai­suus on, että tukien ehto­ja ei noudateta.

    Maa­ta­lous ei kan­na vas­tuu­ta ympä­ris­tös­tä hitusen ver­taa ja saa sii­tä vie­lä rahaa.”

    Jos hiu­kan hel­lit­täi­sit tuo­ta valeh­te­lua ja ottai­sit asiois­ta sel­vää, voit aloit­taa vaik­ka tästä.

    http://www.mavi.fi/fi/index/viljelijatuet/maataloudenymparistotuki.html

    Lisäk­si voi­sit miet­tiä kenen kuu­luu mak­saa ympä­ris­tön hoi­don kus­tan­nuk­set, avain­sa­na­na “elin­kaa­ri­hin­noit­te­lu”

    *************************************************

    Lie­tet­tä ei levi­te­tä jäi­seen maa­han eikä 15.10. jäl­keen. Tänään maa­jus­sien alut jäi­vät kiin­ni liuk­kail­ta ja las­ti kaa­tui joen varteen:

    Trak­to­ria aja­nut nuo­ri mies ja kyy­dis­sä ollut poi­ka louk­kaan­tui­vat per­jan­tai­na Ori­ve­del­lä Pir­kan­maal­la trak­to­rin suis­tut­tua ojaan. Onnet­to­muus sat­tui Erä­jär­ven­tiel­lä vähän ennen kym­men­tä aamul­la. Lie­te­lan­ta­vau­nua vetä­nyt trak­to­ri suis­tui tiel­tä jäi­ses­sä mäes­sä. Trak­to­ri kaa­tui, ja 15 ton­nia pai­na­nut perä­kär­ry tuli osit­tain sen päälle…”
    (STT,Julkaistu 16.10.2009 13:48:16)

    Eli se sii­tä ympä­ris­tö­tues­ta ja ‑vas­tuus­ta. Odo­tan Vil­le Vil­ja­van kommenttia.

  336. Evert The Neve­Rest kir­joit­ti 16.10.2009 kel­lo 17:38
    “Lie­te­lan­ta­vau­nua vetä­nyt trak­to­ri suis­tui tiel­tä jäi­ses­sä mäes­sä. Trak­to­ri kaa­tui, ja 15 ton­nia pai­na­nut perä­kär­ry tuli osit­tain sen päälle…”
    (STT,Julkaistu 16.10.2009 13:48:16)

    Eli se sii­tä ympä­ris­tö­tues­ta ja ‑vas­tuus­ta. Odo­tan Vil­le Vil­ja­van kommenttia.”

    Vil­le Vil­ja­van kom­men­teis­ta en tie­dä tulee­ko nii­tä eli ei mut­ta jos sal­lit niin minä kom­men­toin hiu­kan? Nuo ympä­ris­tö­tuen ehdot ensin­nä­kin sal­li­vat levit­tä­mi­sen 15.10 jäl­keen kun­han maa ei ole jääs­sä eikä huuh­tou­tu­mis­vaa­raa ole. Ongel­ma on sii­nä että tuol­lai­set ohjeet eivät sal­li ter­veen jär­jen käyt­töä eivät­kä ota vaih­tu­via olo­suh­tei­ta huo­mioon. En tie­dä miten noil­la nur­kil­la mis­sä tuo onnet­to­muus on tapah­tu­nut mut­ta näil­lä main kulu­nut viik­ko on ollut paras­ta liet­teen­le­vi­tys­ke­liä koko syk­sy­nä. Kui­vaa, öisin pik­ku pak­kas­ta että pin­ta on ollut hive­nen jääs­sä öisin ja maa kan­ta­nut. Kui­ten­kin maa niin kui­vaa että kun lie­tet­tä kyn­tä­nyt niin mel­kein pöly nous­sut. Har­voin näin myö­hään syk­syl­lä on ollut huuh­tou­tu­mi­sen suh­teen näin otol­li­set kelit (tai siis että huuh­tou­tu­mi­nen on ollut var­mas­ti vähäis­tä), alkusyk­sys­tä maa oli pal­jon märem­pää ja ris­ki huuh­tou­tu­mi­sel­le pal­jon suu­rem­pi kuin täl­lä kulu­neel­la vii­kol­la. Tuo että maa on pin­nal­ta jääs­sä niin se pie­ni ker­ros mikä lie­tet­tä levi­te­tään ei sii­tä mihin­kään “liu’u” ojaan vaan kun heti kyn­ne­tään niin mul­tau­tuu siis­tis­ti maan alle. Mut­ta että minä kri­ti­soin sitä että jär­ken käyt­tö on kiel­let­tyä. Esi­mer­kik­si tänä syk­sy­nä var­mas­ti täl­lä kui­val­la vii­kol­la levi­te­tys­tä liet­tees­tä huuh­tou­tui vähem­män kuin muu­ta­ma viik­ko sit­ten sade­ke­lil­lä levi­te­tys­tä puhu­mat­ta­kaan sii­tä että pel­to tal­laan­tui huo­mat­ta­vas­ti vähem­män ja kan­toi muka­vas­ti pie­nen yöpak­ka­sen jäl­jil­tä jol­loin tal­laan­tu­mi­nen oli mer­kit­tä­väs­ti pie­nem­pää joka taas pit­käl­lä täh­täi­mel­lä vai­kut­taa mer­kit­tä­väs­ti pel­lon kas­vu­kun­toon ja sitä kaut­ta ravin­tei­den pidä­tyk­seen. Mut­ta siis kri­ti­soin sitä että jot­kut kuvit­te­le­vat että tuol­lai­nen pilk­ku­jen vii­laus ja tark­ka päi­vien ja pykä­lien tui­jot­te­lu on sitä paras­ta luon­non­suo­je­lua kun pitäi­si ymmär­tää että kun luon­non kans­sa ollaan teke­mi­sis­sä niin on toi­mit­ta­va luon­non ehdoil­la sil­loin kun luon­non (säi­den) kan­nal­ta hom­ma on paras­ta, kalen­te­ri ei ole se paras ohje­kir­ja vaan luon­non (säi­den) ehdoil­la toimiminen.

    Ja mitä jäi­seen maa­han tulee niin aina­kaan tääl­lä päin maa ei ole jää­tä näh­nyt­kään. Öisin sen ver­ran pak­kas­ta että pien­tä rii­tet­tä pin­nas­sa, sula­nut päi­vi­sin. Kyl­lä se on niin että sit­ten kun maa on oikeas­ti jääs­sä niin se lop­puu kyn­tä­mi­nen sii­hen ja samal­la liet­teen levi­tys­kin. Sen sijaan mone­na syk­sy­nä on par­haat kyn­tö­ke­lit juu­ri kun maa on pin­nal­ta 1–3 sent­tiä jääs­sä. Mut­ta sitä­hän tie­tys­ti eivät tie­dä sel­lai­set jot­ka eivät luon­nos­sa lii­ku ja siel­lä töi­tä tee, saap­paat saves­sa ja kädet kans­sa. Se on eri asia kävel­lä kii­ka­rit kau­las­sa jär­ven ran­taan kuin teh­dä töi­tä luon­non ehdoilla.

  337. Aamun­leh­den mukaan polii­si aikoo syyt­tää kor­tit­ta ajos­ta ja lii­ken­teen vaa­ran­ta­mi­ses­ta, kos­ka kyses­sä oli lii­ken­net­rak­to­ri, mikä vaa­tii kuor­ma-auto­kor­tin. 17-vuo­ti­aal­la kul­jet­ta­jal­la sitä ei ollut.

    Ympä­ris­tön pilaa­mi­ses­ta ja nit­raat­tia­se­tuk­sen rik­ko­mi­ses­ta ei kai­ke­ti yksi­kään maa­jus­si ole jou­tu­nut vastuuseen? 

    Väi­tän, että näi­tä mää­räyk­siä ei nou­da­te­ta eikä valvota:
    “Nit­raat­tia­se­tuk­sen mukaan lan­nan levi­tys on kiel­let­ty 15.10 — 15.4. väli­se­nä aika­na. Typ­pi­lan­noit­tei­ta tai lan­taa ei saa kui­ten­kaan levit­tää lumi­peit­tei­seen, rou­tai­seen tai veden kyl­läs­tä­mään maa­han. Jos maa on sula ja kui­va eikä valu­mia vesis­töön aiheu­du eikä poh­ja­maan tii­vis­ty­mis­vaa­raa ole, voi lan­taa levit­tää enin­tään 15.11 asti ja aloit­taa levi­tys jo 1.4. Tiu­kem­mat mää­räyk­set kos­ke­vat nur­mia, joi­den pin­taan lan­taa ei saa levit­tää 15.9. jäl­keen. Tois­tu­vas­ti kevät­tul­van alle jää­vil­lä pel­toa­lueil­la typ­pi­lan­noi­tus on kiel­let­ty perus­tet­ta­vaa kas­vus­toa lukuun otta­mat­ta 1.10. – 15.4. väli­se­nä aikana. 

    Syk­syl­lä levi­tet­ty lan­ta ja muu orgaa­ni­nen lan­noi­te on välit­tö­mäs­ti ja vii­meis­tään vuo­ro­kau­den kulues­sa joko mul­lat­ta­va tai pel­to kyn­net­tä­vä haih­tu­mi­sen, valu­mien ja haju­hait­to­jen vähen­tä­mi­sek­si. Levi­tet­ty lan­ta suo­si­tel­laan muul­loin­kin mul­lat­ta­vak­si noin nel­jän tun­nin kulues­sa levityksestä.”

  338. Evert The Neve­Rest kir­joit­ti 17.10.2009 kel­lo 10:20

    Aamun­leh­den mukaan polii­si aikoo syyt­tää kor­tit­ta ajos­ta ja lii­ken­teen vaa­ran­ta­mi­ses­ta, kos­ka kyses­sä oli lii­ken­net­rak­to­ri, mikä vaa­tii kuor­ma-auto­kor­tin. 17-vuo­ti­aal­la kul­jet­ta­jal­la sitä ei ollut.
    Ympä­ris­tön pilaa­mi­ses­ta ja nit­raat­tia­se­tuk­sen rik­ko­mi­ses­ta ei kai­ke­ti yksi­kään maa­jus­si ole jou­tu­nut vastuuseen? ”

    Evert The Neve­Rest on taas tapan­sa mukaan valeh­te­le­mas­sa, lii­ken­net­rak­to­ria saa ajaa maa­ta­lous­ajos­sa taval­li­sel­la trak­to­ri­kor­til­la, lii­ken­teen vaa­ran­ta­mi­nen on Evert The Neve­Res­tin hou­rai­lua, ainoa jon­ka tapauk­ses­ta voi vetää vas­tuuseen on tien­pi­tä­jä, teit­ten on olta­va sel­lai­ses­sa kun­nos­sa että sil­lä voi tur­val­li­ses­ti lii­ken­nöi­dä. Suo­ra­nais­ta vai­no­har­hai­suu­ta edus­taa Evert The Neve­Res­tin käsi­tys ettei val­von­taa ole 5 pro­sent­tia tilois­ta jou­tuu vuo­sit­tain val­von­taan jos­sa kyl­lä kais­tat mita­taan sen­tin tarkkuudella.

  339. Evert The Neve­Rest kir­joit­ti 17.10.2009 kel­lo 10:20
    “Jos maa on sula ja kui­va eikä valu­mia vesis­töön aiheu­du eikä poh­ja­maan tii­vis­ty­mis­vaa­raa ole, voi lan­taa levit­tää enin­tään 15.11 asti”

    Aina­kin tääl­lä päin on ollut tämä tilan­ne eli jos tääl­lä on joku levit­tä­nyt niin on toi­mit­tu täy­sin pykä­lien ja ase­tus­ten mukaan. Täy­sin sal­lit­tua toimintaa. 

    Tämä on juu­ri se ongel­ma että kun pykä­liin lai­te­taan joku päi­vä­mää­rä ja kun “vuo­det eivät ole vel­jek­siä” niin se joh­taa jos­kus tosia­sial­li­ses­ti suu­rem­piin pääs­töi­hin. Aje­taan syys­kuus­sa vaik­ka vet­tä tulee kuin aisaa ja pel­lot lai­neh­tii jot­ta vain ei men­nä tuos­ta 15.10 yli kos­ka joku kui­ten­kin tart­tuu sii­hen päi­vään kuin huk­ku­va oljen­kor­teen. Ja sit­ten esi­mer­kik­si vii­me viik­ko oli lois­ta­vaa levi­tys­ke­liä. Vali­tet­ta­vas­ti maa­ta­lous ei ole kalen­te­ri­hom­maa sii­nä mie­les­sä että kalen­te­ris­ta­voi­tai­siin kat­soa että “jaa­has, nyt on 12.05, aloi­te­taan­pas kyl­vöt.” Keli ja sää ja pel­to rat­kai­se­vat sen mil­loin mitä­kin on jär­ke­vää tehdä.

  340. Evert The NeveRest:
    “Lan­taa voi­daan levit­tää syk­syl­lä enin­tään 15.11. asti ja aloit­taa levi­tys kevääl­lä aikai­sin­taan 1.4., jos maa on sula ja kui­va niin, että valu­mia vesis­töön ei tapah­du eikä poh­ja­maan tii­vis­ty­mis­vaa­raa ole.” Ase­tus 931/2000. Eli nyt on vie­lä hyvä aika levit­tää lan­taa niil­lä alueil­la, mis­sä maa ei ole vie­lä roudassa.

  341. Vil­le Vil­ja­va kir­joit­ti 17.10.2009 kel­lo 12:08
    “Evert The Neve­Rest on taas tapan­sa mukaan valeh­te­le­mas­sa, lii­ken­net­rak­to­ria saa ajaa maa­ta­lous­ajos­sa taval­li­sel­la traktorikortilla…”

    Aamu­leh­des­sä on van­hem­pi komi­saa­ri sanoo kysei­ses­tä tapauk­ses­ta, että 17-vuo­tias ei saa kul­jet­taa kyseis­tä trak­to­ri­tyyp­piä ei hän syyl­lis­tyy ajo-oikeu­det­ta aja­mi­seen. Tar­vi­taan C‑kortti eli kuor­ma-auto­kort­ti, jol­la saa ajaa yli 3,5 ton­nin ajo­neu­voa. Onnet­to­muus­ajo­neu­vo pai­noi noin 6,5 tonnia”.

    Kun moraa­li ja lain kun­nioi­tus on mitä on, niin voi vain arvail­la mil­lai­sia pom­me­ja maa­seu­dul­la ylei­sil­lä teil­lä lii­ken­teen seas­sa liikkuu.

    Maa­ta­lous­tu­kiin ja eri­tyi­ses­ti ympä­ris­tö­tu­kiin suh­tau­du­taan kuin vaa­li­tu­kiin. Maa­ta­lou­den tapa on, että lais­ta ja mää­räyk­sis­tä ei tar­vit­se välit­tää, kun sank­tioi­ta ei käytetä.

  342. Evert The Neve­Rest kir­joit­ti 17.10.2009 kel­lo 15:30

    Minä en valeh­te­le kos­kaan. Onko sinus­sa mies­tä myön­tää asia ja pyy­tää anteeksi.
    Vil­le Vil­ja­va voi tutus­tua asi­aan myös kal­tais­ten­sa luo­na agronetissä.” 

    Evert The Neve­Rest veti sit­ten her­neen nenään, laki on kui­ten­kin täs­sä koh­din sel­vä, lii­ken­net­rak­to­ria saa ajaa maa­ta­lou­den ajois­sa taval­li­sel­la trak­to­ri kor­til­la kuten kir­joi­tin ja vie­lä verot­to­mal­la polttoaineella.

    Lii­ken­net­rak­to­rik­si ei kui­ten­kaan kat­so­ta trak­to­ria, jota käy­te­tään moot­to­ria­jo­neu­vo­ve­ros­ta anne­tun lain (722/1966) 17 a §:ssä tar­koi­tet­tui­hin kuljetuksiin.”

    tuo 17a tar­koit­taa maa­ta­lous­ajoa, jos lii­ken­net­rak­to­ria käy­te­tään johon­kin muu­hun ajoon niin kul­jet­ta­jal­la on olta­va C kort­ti ja verol­lis­ta polt­toai­net­ta tan­kis­sa. Myön­nän että asias­ta on tul­kin­ta eri­mie­li­syyk­siä ja olen val­mis anteek­si­pyyn­töön jos kiis­tat­ta osoi­te­taan että lii­ken­net­rak­to­ria ei saa maa­ta­lou­des­sa ajaa T kortilla.

  343. no, mihin kes­kus­te­li­jat nyt hävi­si­vät, käy­tän­kö­hän lii­an voi­ma­kas­ta arti­ku­loin­tia. Ympä­ris­tö asiois­ta­kin riit­täi­si jut­tua vaik­ka kuin­ka, ehkä keven­näm­me pals­taa hiu­kan pie­nel­lä fiktiola..

    Maa­ta­lous­tu­kien ter­veys­tar­kas­tuk­seen voi­sim­me Suo­mes­ta esit­tää EU:lle , että tuet mak­set­tai­siin suo­raan kulut­ta­jil­le. On nimit­täin tur­haa byro­kra­ti­aa kier­rät­tää tukia maa­jus­sien kaut­ta , kos­ka hyö­ty niis­tä menee elin­tar­vi­ke­teol­li­suu­del­le ja kau­pal­le ilmai­sen raa­ka-ain­nen muo­dos­sa. Ravin­to­ket­jun vii­mei­se­nä lenk­ki­nä kulut­ta­ja hyö­tyy tue­tus­ta , ilmai­ses­ta raaka-aineesta.
    Käy­tän­nös­sä tämä tuki mak­set­tai­siin suo­raan kulut­ta­jal­le, joka sai­si näin avus­tus­ta ruo­ka­las­kuun­sa. Tuen ehto­na oli­si ruo­ka­kiin­tiö. Ts. per­heen pää­lu­vun mukai­nen las­ken­nal­li­nen ruo­an­ku­lu­tus vuo­des­sa. Muu­al­la EU:ssa tämä kiin­tiö oli­si suu­rem­pi , kos­ka läm­min ilma­na­la tuot­taa ruo­kaa enem­män ja sik­si sitä pitää kulut­taa ja tukea enem­män (ver­taa nykyi­nen CAP/tilatuki).
    Tuki mak­set­tai­siin tie­ten­kin ennak­koon, sil­lä rahaa tar­vi­taan koko ajan ruo­kaan. Jos per­he ylit­täi­si sil­le las­ke­tun kiin­tiön tai komis­siol­le esi­te­tyis­tä kui­teis­ta puut­tui­si jota­kin, mää­rät­täi­siin sank­tio. Tukia oli­si palautettava.
    Tuet tuli­si hakea kun­kin sato­kau­den alkaes­sa sama­na­lai­sel­la lomak­keis­tol­la kuin hae­taan nykyi­siä maa­ta­lous­tu­kia. Nimik­kei­tä tie­ten­kin tuli­si hie­man ter­veys-ja väli­tar­kis­taa. Tähän tie­ten­kin aina liit­tyy tuen vähentäminen.
    Ympä­ris­tö­tuen koh­dal­la per­hei­den tuli­si teh­dä eril­li­nen sel­vi­tys ja las­kel­ma sii­tä, kuin­ka pal­jon on syö­ty ympä­ris­töä kulut­ta­vaa ruokaa(lihatuotteet) ja ympä­ris­töä sääs­tä­vää ruo­kaa (juu­rek­set, vihan­nek­set). Jos per­he ylit­tää liha­kiin­tiön, esim. kesän gril­laus­kau­del­la, niin tues­ta lei­ka­taan ympä­ris­tö­tuen osuus. Ympä­ris­töä sääs­tä­väs­tä kiin­tiön yli­tyk­ses­tä ei saa lisätukea.
    Tar­kas­tuk­set: sai­til­la on aikai­sem­min jo ehdo­tet­tu yllä­tys­tar­kas­tuk­sia tiloil­le, kos­ka jus­sit kui­ten­kin pii­lot­te­le­vat tar­kas­ta­jil­ta jota­kin ? En kyl­lä ole vie­lä kek­si­nyt , mitä se voi­si olla. Niin, nyt nämä kulut­ta­jien hyväk­sy­mät yllä­tys­tar­kas­tuk­set saa­tet­tai­siin voi­maan. Per­heen asun­toon voi tar­kas­ta­ja siis tul­la , vaik­ka kes­kel­lä yötä, tilaa­mat­ta. Juu­ri öiseen aikaan­han jää­kaa­pil­la käy­dään salaa syö­pöt­te­le­mäs­sä vaik­ka päi­vän kalo­ri­kiin­tiö on tul­lut täyteen.
    Kesä­mö­keil­lä tapah­tuu myös usein yli­syön­te­jä. Sen vuok­si satel­liit­ti­val­von­ta toteu­te­taan nykyi­seen mal­liin. Kulut­ta­jien moti­voi­mi­sek­si voi­si EU:n ima­go­työ­ryh­mä pitää pari visioin­ti­kon­frens­sia jos­sa­kin eksoot­ti­ses­sa koh­tees­sa. Lop­puklausuu­li­na voi­si olla: satel­liit­ti kuvaa, sel­lu­liit­ti sulaa.”

  344. MTK:n puheen­joh­ta­jan Juha Mart­ti­lan mie­les­tä koko maa­ta­lou­den tuki­jär­jes­tel­mä pitää har­ki­ta uudes­taan, jos EU:n kaa­vai­lut tukien leik­kauk­sis­ta toteutuvat.

    Eli ei puhu­ta, onko mil­joo­nat hal­po­ja, vaan että onko mil­jar­dit halhpoja.

    Maa­ta­lous­tu­kien avul­la mai­don­tuot­ta­jien Valio voi kei­no­tel­la. Kau­pas­sa Valion juus­to mak­saa 10 euroa kilol­ta, Valio vie sitä ulos 3 euroa kilolta. 

    Maa­ta­lou­den edes­sä kulut­ta­jat ovat leh­mä­koi­ria, joi­ta saa vapaas­ti kuset­taa ja lypsää.

  345. Tyy­pil­lis­tä maa­ta­lous­tuot­ta­jan, eri­tyi­ses­ti kepu­lai­sen maataloustuottajan,
    ven­ku­loin­tia on tuo MTK:n polit­ru­kin puhe ‘paluus­ta kan­sal­li­siin tukiaisiin’.

    Mak­sam­me vuo­des­sa maa­ta­lous­tu­kia yli 2,2 mil­jar­dia euroa, jois­ta peräti
    1,5 mil­jar­dia euroa on suo­raan suo­ma­lai­sen veron­mak­sa­jan sel­kä­na­has­ta riivittyä
    ja vain alle kol­mas osa, 0,7 mil­jar­dia euroa on EU-tukea. Kyl­lä tässä
    tilan­tees­sa puheet ‘kan­sal­li­seen tukeen paluus­ta’ ovat suo­ra­nais­ta valhetta.

    Valion toi­mi­tus­joh­ta­ja ker­toi MOT-ohjel­mas­sa, että jo yli 50 % suo­ma­lais­ten ruuasta
    tulee nyky­ään maam­me rajo­jen ulko­puo­lel­ta. Sen pitäi­si tar­koit­taa sitä, että kansalliset
    maa­ta­lous­tu­kiai­set tuli­si tyk­kä­nään lopet­taa. Mon­ta­ko sataa mil­joo­naa me suomalaiset
    veron­mak­sa­jat mak­sam­me nyt venä­läi­sil­le kulut­ta­jil­le tukies­sam­me suo­ma­lais­ta mai­don­tuo­tan­toa yli­tör­keäs­ti ja siten teke­mäl­le Valiol­le mah­dol­li­sek­si dum­pa­ta tuot­tei­taan Venäjälle.