Maataloustuessa miljoonat ovat halpoja

Sirk­ka-Liisa Antti­la vaatii jo ensi vuo­den bud­jet­ti­in rahaa maid­on­tuotan­non tukemisek­si, kos­ka maid­on yli­tuotan­to Euroopas­sa ja maail­mas­sa on ajanut maitoti­lat kan­nat­tavu­uskri­isi­in. Tukea saa jakaa 15 000 euroa maitoti­laa kohden – tilan koos­ta riip­pumat­ta(!). Suomes­sa maitotilo­ja on 12 000, joten Antti­la on pyytämässä 180 miljoon­aa euroa. SATA-komite­as­sa me yritämme tor­jua köy­hyyt­tä, mut­ta ei mei­dän käytet­tävis­sämme ole tuol­laisia raha­sum­mia. Maat­alous­poli­ti­ikas­sa raha on halpaa.

Jos ahdinkoon joutunei­ta maid­on tuot­ta­jia pitää tukea yli­tuotan­toti­lanteessa, eikö olisi järkeväm­pää jakaa luop­umis­tukea markki­noiden tas­apain­ot­tamisek­si kuin tukea yli­tuotan­non jatkumista?

Euroopan maid­on­tuotan­non tukea on perustel­tu sil­lä, että maanosa on ker­takaikkises­ti huono paik­ka tuot­taa maitoa, kos­ka maail­mas­sa on niin paljon parem­min maid­on­tuotan­toon sovel­tuvia aluei­ta. Täl­lä argu­men­til­la voisi joku toinen perustel­la myös maid­on­tuotan­non vähen­tämistä Euroopas­sa. Tuore­maitoa ei pidä kul­jet­taa maanosas­ta toiseen, mut­ta juus­to­ja ja maito­jauhet­ta kyl­lä siinä mis­sä pape­ri­akin. Se aut­taisi kehi­tys­mai­ta paljon parem­min kuin viralli­nen kehitysapu.

493 vastausta artikkeliin “Maataloustuessa miljoonat ovat halpoja”

  1. Tässä vähän kannattavuuskriisiä:

    Tilas­tokeskuk­sen mukaan maat­alousyrit­täjäkoti­talouden keskimääräi­nen käytet­tävis­sä ole­va medi­aan­i­t­u­lo oli 50 350 euroa vuon­na 2006. Käytet­tävis­sä ole­vat tulot saadaan, kun tuloista, jois­sa on mukana saadut tulon­si­ir­rot ja lasken­nalli­nen asun­to­tu­lo, vähen­netään verot ja vas­taa­vat mak­sut. Muis­sa yrit­täjäper­heis­sä käytet­tävis­sä ole­va medi­aan­i­t­u­lo oli 43 480 euroa. Kaikissa palka­nsaa­jakoti­talouk­sis­sa käytet­tävis­sä ole­va medi­aan­i­t­u­lo oli 38 320 euroa ja työn­tek­i­jäper­heis­sä 33 590 euroa. Erot maat­alous­per­hei­den hyväk­si oli­vat vas­taavasti 16, 31 ja 50 pros­ent­tia. Erot muut­tuvat, jos ver­rataan rahat­u­lo­ja tai tulo­ja per­heen ansait­si­jaa kohden, mut­ta johtopäätös on sama: maat­alousyrit­täjil­lä on korkeat käytet­tävis­sä ole­vat tulot. 

    Maat­alous­per­heis­sä tehdään usein muu­takin kuin maat­aloustyötä, mut­ta on otet­ta­va huomioon, että merkit­tävien lisäan­sioiden han­kkimi­nen ei taval­liselta työn­tek­i­jältä käytän­nössä onnistu.

    Tulo­ero­ja on vaikea ymmärtää, kun ottaa huomioon, että maat­alous­tuot­ta­jia tue­taan noin 2,3 mil­jardin euron vuo­tuisel­la tulon­si­ir­rol­la, keskimäärin noin 28 000 eurol­la maat­alousyri­tys­tä kohti. Nämä rahat on kerät­ty enim­mäk­seen veroina suurim­mak­si osak­si vähem­män ansait­sevil­ta työntekijöiltä.

  2. Osmo onko huolto­var­muus tur­vat­tu jos maid­on­tuotan­toa aje­taan ales?

    Omavaraisu­us on todel­lista huolto­var­muut­ta sil­loin kun kri­isi uhkaa.

    1. Tuskin se huolto­var­muus suo­ras­taan yli­tuotan­toa vaatii.

  3. Maitotuet ovat vain pis­ara siinä maat­alouden tukikokon­aisu­udessa, jol­la ylläpi­de­tään ylisu­ur­ta tuotan­toa siel­lä mis­sä sitä ei tarvi­ta ja mis­sä tälle tuotan­nolle ei ole luon­taisia olo­suhtei­ta. Keskustelu maat­alouden eri tukimuodoista muis­tut­taa lähin­nä keskustelua uskon­nos­ta, eli loogis­ten järkiar­gu­ment­tien esit­tämi­nen on lähin­nä ajan­hukkaa. Niiden joiden mielestä esim. ympäristö­tu­ki on vain suo­ra tulon­si­ir­to vil­jeli­jöille kan­nat­taa muis­taa, että asian puo­lus­ta­jat näkevät ettei koti­maisen maat­alouden tukemisel­la ei ole mitään ylära­jaa ja eri tukimuo­to­jen läh­es ain­oa tarkoi­tus on varmis­taa maat­aloustuen jatku­mi­nen jaka­mal­la tukikokon­aisu­us eri osi­in taval­la, jot­ka voidaan viedä läpi yksitellen. Näin kokon­aiskus­tan­nuk­sia ei tarvitse koskaan perustella.

    Kri­isi­a­jan omavaraisu­udel­la ei ole ole­mas­sa liian korkaa hin­taa. Suomes­sa ja Euroopas­sa maat­alous on pyhä lehmä jon­ka ylläpi­to perus­tuu sel­l­aiseen maail­manku­vaan, joka ei ole vas­tan­nut todel­lisu­ut­ta enää vuosikausi­in. Kan­nat­taa varautua siihen, että maitoti­lat saa­vat lisä­tuken­sa, onhan se hölmöä, mut­ta sitä maat­alouden tukem­i­nen on.

  4. Maat­alous­tukea tosi­aan perustel­laan yleen­sä huolto­var­muudel­la. Maati­lati­las­tol­lisen (hauskaa) vuosikir­jan tiedoista laskin omavaraisu­usastei­ta vuon­na 2006 joillekin peruselin­tarvikkeille pros­ent­teina seu­raavasti: lihat 105, kanan­mu­nat 116, maito 105, mai­d­os­ta jalostet­tu ras­va 128, ja leipävil­ja 96. Sopii kysyä, eikö näistä luvuista voi­da tin­kiä? Kri­isi­ti­lanteis­sakin var­maan jotakin voidaan ostaa ulko­mail­ta ja varas­toimal­la voidaan ostaa aikaa.

    Maat­aloustuen pienen­tämi­nen vähen­täisi tuotan­toa ja kohtu­ullis­taisi maat­aloud­es­ta veron­mak­sajille aiheutu­vaa taakkaa. Kehi­tys­maista puhumattakaan…

  5. Kri­isi­a­jan omavaraisu­ut­ta ajatellen maito on tarpee­ton hyödyke. Vaik­ka samoista lehmistä saadaan sekä liha että maito, ovat lehmät sen ver­ran syöp­pöjä ja juop­po­ja, ettei maito ole eri­tyisen ener­giate­hokas­ta tuotan­toa. Kri­isi­aiko­ja ja ylipäätään ympäristöä parem­pi olisi, jos maitoa ei tuet­taisi. Kal­si­u­mia voi lisätä rav­in­toon vaik­ka suo­raan, jos sitä ei muual­ta tule.

  6. Näiltä maat­alous­tuot­tei­den huolto­var­muu­teen vetoa­jil­ta olisin kysynyt, että miten öljyn, hiilen ja kaa­sun­tuotan­nos­sa on huolto­var­muus taat­tu? Vai eikö näille tuot­teille ole nähtävis­sä kri­isi­ti­lanteessa tarvetta? 

    Jos vas­taus on, että varas­toil­la tai tuon­nil­la, niin voisiko joku selvit­tää min­ulle, mik­sei sama toimisi ruuan suh­teen, vaan siinä on ehdot­toman vält­tämätön­tä pyörit­tää älyt­tömän kallista omaa tuotantoa? 

    Nyky-yhteiskun­nan toimin­nalle täysin vält­tämätön­tä öljyä tuot­taa maail­mal­la kouralli­nen mai­ta ja niistä osa on varsin han­kalia poli­it­tis­es­ti. Kaa­su tulee Suomeen yhtä putkea pitkin suun­nas­ta, joka on ain­oa real­isti­nen uhkaku­va Suomelle kriisissä. 

    Ruokaa sen sijaan tuote­taan suun­nilleen kaikkial­la maail­mas­sa. Sen lisäk­si toisin kuin esim. tuo­ta kaa­sua, ruokaa on suh­teel­lisen help­po varastoida. 

    Ja etenkin sanois­in, että jonkun maid­on kohdal­la huolto­var­muus on aivan yhden­tekevää. Maito ei ole mitenkään vält­tämätön elin­tarvike, eikä sik­si sen tuotan­non katoami­nen hait­taisi huolto­var­muu­teen yhtään mitään.

  7. jorelle: Osal­lis­tu­in taan­noin kurssille, jos­sa luen­noin­ti­in mm. huolto­var­muud­es­ta. Siitä opin, että jos sel­l­ainen kri­isi maail­maa kohtaa, että maat­alous­tuot­teet eivät enää siir­ry maas­ta toiseen, tarkoit­taa se myös sitä, että maat­alouskoneis­sa ja kul­je­tuk­sis­sa käytet­tävää polt­toainet­ta ei saada.

    Nykyaikainen maat­alous on niin koneel­lis­tet­tu, että ko. tapauk­ses­sa se hal­vaan­tu­isi täysin. Esim. maid­on kul­je­tuk­seen tiloil­ta niihin muu­ta­maan mei­jeri­in, jot­ka vielä ovat jäl­jel­lä, ei polt­toainet­ta riit­täisi muu­ta­maa viikkoa kauempaa.

    Maat­alouden har­joit­ta­mi­nen ei ole oikeaa yri­tys­toim­intaa. Veron­mak­sa­jat tule­vat aina apu­un oli sit­ten katovu­osi, liikatuotan­to tai riskinotto.

  8. Muu­ta­ma vuosi sit­ten mei­dän kylä­tien var­relta kun­nan maat­alous­si­h­teeri kaivoi vuosikau­sia käyt­tämät­töminä olleet pusikkoituneet pel­totilkut vuokrapel­loik­si. Pel­to­ja jär­jestet­ti­in vuokralle vil­jeli­jälle, joka asui 50 km päässä. 

    Vil­je­ly onkin ollut hyvin näen­näistä, kos­ka tuki on erotet­tu tuotannnos­ta. Tämä viit­taa siihen, ettei muu­ta ideaa ollut kuin kerätä pusikko­jen avul­la tuki­ra­haa. Sai­vat­pa­han maan omis­ta­vat eläkeläisetkin siinä ohes­sa pienen osan tuki­ra­hoista vuokrat­u­loina. Mut­ta veron­mak­sajien kannal­ta jär­jeste­ly oli täysin jär­jetön. Maat­alous­si­h­teeri ei ollut veron­mak­sajien asial­la vaan yksit­täisen vil­jeli­jän asiamies. 

    Sama peli jatkuu, min­is­teri Antti­la on vil­jeli­jöi­den rahankeru­uasi­amies, ei veron­mak­sajien etu­jen ajaja.

  9. Saar­ron tai hyökkäyk­sen uhates­sa omavaraista elin­tarvike­huoltoa voidaan ehkä jär­jestää tarpeek­si nopeasti, vaik­ka kap­a­siteet­ti ei olisi jatku­vasti käytössä. Onhan tässä riskin­sä, mut­ta usein kon­flik­tit itävät aika pitkään.

  10. Maatilo­jen tulo­ja kat­soes­sa pitää huo­ma­ta pari asiaa:

    - Eläke­mak­su alle 11%, lop­ut saadaan valtiolta

    - Vil­je­jöi­den kaik­ki lomat mak­saa val­tio, kus­tan­nus yli 200 miljoon­aa vuodessa. Sama sum­ma kuin val­tiono­su­us toimeen­tu­lo­tu­keen. Niin, vil­jeli­jäl­lä on vuosilo­ma ja viikko­va­paat jne. jne.lomaedut. MTK:n osas­ton ym. toimie­li­men kok­ous on erik­seen määrät­ty loman arvoisek­si. Ks. Mela.fi

    - Vil­jeli­jän työpäivä on lyhyt, MTT:n mukaan maitoti­lal­la 4–5 h/pv raskaim­mal­la tuotan­to­su­un­nal­la eli maitotiloil­la. Tiedän tämän myös käytän­nöstä eräästä mie­lenki­in­tois­es­ta syystä. 

    - Varsinkin Etelä-Suomeen mak­se­taan hur­jia investoin­tuke­ja: 50% ja yli esimerkik­si nave­tan rakentamiseen. 

    - Jokaisel­la akti­iv­i­ti­lal­la on met­sää keskimäärin n. 37 ha.

    - Suomen kansal­liset maat­aloustuet muo­dosta­vat n. 11 % kaikesta EU 25-alueel­la mak­se­tus­ta kansal­lis­es­ta maat­aloustues­ta tai 3,8 % kaikesta EU 25 alueel­la mak­se­tus­ta tues­ta merenkulku ja teol­lisu­us mukaan luet­tuina. Peräti 74 % Suomen kansal­lis­es­ta elinkeinotues­ta mak­se­taan maat­alouteen. EU 25-alueel­la vas­taa­va osu­us on keskimäärin 24%. Lähim­min ver­tailukelpoi­sis­sa Ruot­sis­sa ja Tan­skas­sa osu­udet ovat vain 12 ja 10%.

    - Val­tio ostaa sukupol­ven­vai­h­dok­sen yhtey­dessä melkoisen osan tilas­ta per­i­jälle tuin ja vero­huo­jen­nuk­si. Tukea saa jo tuel­la raken­netun kiin­teistön siirtämiseen isältä pojalle. Tästä tuli kevääl­lä päätös ja tuki oli muis­taak­seni 50% hin­nas­ta. Saat­toi olla ylikin.

    - Yli­tuotan­toa on 10–20%. Tarvit­seeko huolto­var­muus sitä? Riit­täisikö 70–80%, kos­ka kulu­tus sopeu­tuu kri­isessä alas.

    - Puh­tai­ta GM-vapai­ta elin­tarvikkei­ta Suomes­ta? Rehu­valkuais­es­ta luokkaa 90 % tuo­daan ja siitä enin GM-soijaa.

    - Kasvi­tuotan­nos­sa käytetään kiloa kohti saman ver­ran tai _enemmän_ myrkkyjä kuin Euroopas­sa, esimerkik­si Sak­sas­sa. Ja varsinkin Virossa ja uusis­sa EU-mais­sa, jois­sa myrkkyjä ei juuri kyl­vetä. Silti sadot iso­ja ja vil­ja myl­lykelpoista. Meil­lä vil­jas­ta sel­l­aista on 30–60% vuodes­ta riippuen.

    - Maati­lan maista ei koskaa ja raken­nuk­sista vain ani­har­voin mak­se­taan kiinteistöveroa.

  11. “Jos ahdinkoon joutunei­ta maid­on tuot­ta­jia pitää tukea yli­tuotan­toti­lanteessa, eikö olisi järkeväm­pää jakaa luop­umis­tukea markki­noiden tas­apain­ot­tamisek­si kuin tukea yli­tuotan­non jatkumista?”

    “Tuskin se huolto­var­muus suo­ras­taan yli­tuotan­toa vaatii.”

    En usko itsekään, että yli­tuotan­to on tarpeel­lista huolto­var­muu­den kannal­ta. Mut­ta se mitä tarkoit­taa markki­noiden tas­apaino mait­o­markki­noil­la on sit­ten jo epä­selvem­pi jut­tu? Etenkin se miten huolto­var­muus toteu­tuu markki­noiden ollessa tas­apain­os­sa? Mikä pitäisi olla maito­tuotan­non omavaraisu­u­den aste, jot­ta huolto­var­muus on tur­vat­tu? Tuon­nin varaan heit­täy­tymi­nen on tässä suh­teessa vaar­al­lista kriisiaikana.

  12. Halu­aisiko joku oikeasti luop­ua suo­ma­lais­es­ta maataloustuotannosta?

    Maat­alouden, myös maitotilo­jen, tukem­i­nen on EU:n yhteisiä päätöksiä.

    Kaikkial­la län­tisessä maail­mas­sa tue­taan omaa maat­alous­tuotan­toa. USA:ta myöten. 

    Maitoli­tran tuot­ta­jahin­nan laskem­i­nen alle tuotan­tokus­tan­nusten on min­ulle mys­teeri, kun samaan aikaan kuitenkin kulut­ta­jahin­ta jatkaa nousuaan. 

    Minä en mielel­läni näk­isi tilan­net­ta, jos­sa suo­ma­lainen maat­alous­tuotan­to on ajet­tu alas ja tuomme ruokamme mis­tä mil­loinkin saamme aina halvim­mal­la ostet­tua. Eikä se alen­taisi myöskään mak­suamme EU:hun, jon­ka takaisin­mak­su tapah­tuu pääosin maat­aloustuen kautta.

    Nyt käytän­nön toime­na pitäisi selvit­tää, mik­si tuot­ta­jahin­ta las­kee vaik­ka kulut­ta­jahin­ta nousee.

  13. Maat­alouden tuo­tot oli­vat vuosina

    2002 yht. 3 933 milj. €, jos­ta tukea 44 % (1 727 milj. €)
    2004 yht. 3 970 milj. €, jos­ta tukea 45 % (1 788 milj. €)
    2007 yht. 4 265 milj. €, jos­ta tukea 43 % (1 868 milj. €)

    Mitään muu­ta elinkeino­toim­intaa ei tue­ta täl­laisil­la pros­en­teil­la. Samal­la on selvää, että täysin markki­nae­htois­es­ti Suomes­sa ei har­joitet­taisi maat­alout­ta juuri lainkaan.

    Jos Suomel­la on varaa pan­na 2 mil­jar­dia euroa vuodessa maat­alous­tu­keen, mitä rahahuo­lia maal­lamme oikeas­t­aan on?

  14. “Jos ahdinkoon joutunei­ta maid­on tuot­ta­jia pitää tukea yli­tuotan­toti­lanteessa, eikö olisi järkeväm­pää jakaa luop­umis­tukea markki­noiden tas­apain­ot­tamisek­si kuin tukea yli­tuotan­non jatkumista?”

    Samanaikaises­ti pitäisi pois­taa investoin­tituet kokon­aan, kos­ka muuten jäl­jelle jääneet kas­vat­ta­vat tuotan­toaan ja pian ollaan taas yli­tuotan­non puolella.

  15. “Halu­aisiko joku oikeasti luop­ua suo­ma­lais­es­ta maataloustuotannosta?”

    Ei var­mas­tikaan kovin moni. Sen taitaa jo osoit­taa se, että moni tun­tuu ole­van valmis mak­samaan paljonkin enem­män suo­ma­lai­sista kasviksista kau­pas­sa. Sen sijaan kovin moni var­masti olisi halukas

    -Pienen­tämään sitä aivan jär­jet­tömän suur­ta raha­sum­maa jol­la veron­mak­sa­jat tuke­vat maataloutta
    ‑Muut­ta­maan tuk­i­jär­jestelmää suun­taan, jos­sa maat­alouden har­joit­ta­jien ei tarvit­sisi käyt­tää merkit­tävää osaa työa­jas­taan eri­lais­ten byrokraat­tis­ten lip­pu­jen ja lap­pu­jen täyttämiseen
    ‑Mah­dol­lis­ta­maan kehi­tys­maid­en reilum­man kil­pailun maat­alous­tuot­tei­den markkinoilla
    ‑Kään­tämään tren­di, jos­sa tuk­i­jär­jestelmä johtaa siihen, että vuosi vuodelta enem­män ja enem­män tukea mak­se­taan harvem­mille ja harvem­mille vil­jeli­jöille, ja täten vain edesaut­taa maaseudun hitaas­sa kuolemisessa
    ‑ja ennen kaikkea pohti­maan mah­dol­lisia ratkaisumalle­ja ylläole­vi­in ongelmi­in, ilman, että välit­tömästi syytetään huolto­var­muu­den tuhoamis­es­ta, maat­alouden alasa­jamis­es­ta ja koko maaseudun tappamisesta.

    Olen kuul­lut usei­ta eri­laisia tavoit­tei­ta, mihin maat­aloustuel­la pyritään, mut­ta en vielä ensim­mäistäkään, mihin nykyi­nen maat­alous­tuk­i­jär­jestelmä olisi edes etäis­es­ti järkevä ratkaisu. Järkevä siinä mielessä, että näi­hin tavoit­teisi­in edes päästäisi­in, tai ei päästäisi muin keinoin merkit­tävästi halvemmalla.

  16. “2007 yht. 4 265 milj. €, jos­ta tukea 43 % (1 868 milj. €)”

    HS tänä vuon­na, Esko Sep­pä­nen vuon­na 2006 ja vuon­na 2008 tämä blo­gisti (http://pseudonyymi.blogspot.com/2008_06_22_archive.html) ovat pää­tyneet tukien osalta 2,4 — 3 mil­jardi­in. HS:n ja blo­gistin julk­i­sista ja esillepan­nuista lähteistä kokoa­ma luku on n. 3 mrd ja Sep­päsen EU-lähteistä kokoa­ma sum­ma on 2,4 mrd.

    Joten tuet ovat aivan omaa luokkaansa. Nähtävästi vain Japanis­sa on joskus his­to­ri­as­sa mak­set­tu suurem­pia. WTO:n kauhis­tele­mas­sa Sveit­sis­sä liki samaa luokkaa mut­ta nyt jo pienem­piä. Suomes­sa tätä tiet­tävästi maail­man yliv­er­tais­es­ti suur­in­ta tukea sen kuin korotetaan.

  17. Rahaa ei koskaan kan­nat­taisi pan­na kan­nat­ta­mat­tomaan liike­toim­intaan. Tässä mielessä ei kan­nat­taisi tukea maidontuotantoa.

    Toisaal­ta koti­mainen maat­alous ei tule koskaan pär­jäämään ulko­maiselle tuot­tavu­udessa. Tässä mielessä tuki­aisille ei tule lop­pua. Tuskin­pa monikaan nimit­täin halu­aa lop­pua koti­maiselle maidontuotannolle. 

    Umpiku­ja! Tähän tulee pala­maan vielä lisää rahaa tulevaisuudessa.

  18. Häik­iö kysyy että halu­taanko Suomes­ta tap­paa maat­alous. Myön­nän tun­te­vani alaa huonos­ti, mut­ta sil­läkin uhalla:

    Niin kauan kun EU-mais­sa mak­se­taan tukea maat­aloudel­la on myös reilua suo­ma­laisia maat­alouden har­joit­ta­jia kohtaan tukea vas­taavasti heitä. Siis reilua, järkevyy­destä en ole vaku­ut­tunut, jos vaik­ka tan­skalaiset veron­mak­sa­jat halu­a­vat sub­ven­toi­da mei­dän syömää ruokaa niin se on hei­dän ongel­mansa ja mei­dän etu. Mut­ta kuitenkin, tästä syys­tä tuet kuu­luukin EU-tasol­la päätet­täväk­si. Pitäisi vaikut­taa siihen että niitä pienen­netään koko unionissa.

    Sen sijaan kansal­lisille lisä­tu­ille on vaikea kek­siä perustet­ta. Kyl­lä, tääl­lä on kylmää ja lyhyt kasvukausi. Tämän pitäisi näkyä pel­tomaan pienenä hin­tana, suu­ri­na tiloina (tehokku­us), ja paikalliseen olo­suhteisi­in sopeu­tuneena tuotan­tona. Vaan ei näy. Jos nuo kansal­liset tuet pois­te­taan, niin pel­tomaan hin­ta rom­ah­taa, tilo­jen määrä piene­nee radikaal­isti, mut­ta mik­si tämä lopet­taisi maat­alouden? Varsinkin kun sekä pienem­pi maan hin­ta että suurem­pi tilakoko nos­ta­vat kannattavuutta.

    Pien­tilo­jen suo­jelul­la on pitkät per­in­teet, ne vain työl­listää (osapäiväis­es­ti) enää niin vähän ihmisiä että reaalipe­rus­teet tälle häviää. Edes keskus­tan äänestäjistä ei ole kuin alle kymme­ne­sosa maat­alouden harjoittajia.

  19. “Minä en mielel­läni näk­isi tilan­net­ta, jos­sa suo­ma­lainen maat­alous­tuotan­to on ajet­tu alas ja tuomme ruokamme mis­tä mil­loinkin saamme aina halvim­mal­la ostet­tua. Eikä se alen­taisi myöskään mak­suamme EU:hun, jon­ka takaisin­mak­su tapah­tuu pääosin maat­aloustuen kautta.”

    Maat­alous­tukien kier­rät­tämi­nen EU:n kaut­ta on vähän häm­men­tävää. Mik­sei EU:ssa voitaisi vain päät­tää, mil­lä ehdoil­la jäsem­mais­sa tukia saa oman maan maat­aloudelle jakaa ja jät­tää tukien mak­sami­nen kunkin maan omak­si taakak­si? Mik­si tuen pitää vir­ra­ta EU:n kautta?

    1. Ran­skan takia. Ran­s­ka halu­aa että muut maat, lähin­nä Sak­sa, mak­saa ran­skalaisen maat­alouden tuet.

  20. Mil­loinko­han Kepu ymmärtää aja­mansa tukipoli­ti­ikan kier­ouden kehi­tys­mai­ta kohtaan: annetaan kehi­tys­a­puna almu­ja kehi­tys­maille (aneet) ja suo­jel­laan samal­la koti­maista tuotan­toa isol­la rahal­la, ettei vaan kehi­tys­maalainen kollee­ga pääse markki­noille myymään tuot­teitaan, nos­ta­maan paikallista elin­ta­soa.. Yhden edun­saa­jaryh­män etu on muutenkin muil­ta pois.

  21. Onpas yksinker­taista, edel­lä esitetään strate­gis­es­ti poimit­tu­ja ront­tisum­mia, joista jokainen tilas­tol­liseen tieto­jenkäsit­te­lyyn pere­htynyt ymmärtää, että eivät ker­ro paljoa muu­ta kuin esit­täjän­sä maat­alousvi­hamielisyy­destä ja kaunaisuudesta.

    Helsinkiläi­nen pankki­iri sanoi mielip­i­teenään siir­ryt­tyään maanvil­je­lyk­seen ja kar­jan­hoitoon, että maanvil­jelys on vaikeam­paa kuin pankki­toim­inta, kos­ka maanvil­jeli­jä joutuu miet­timään 10–15 vuot­ta eteen­päin esimerkik­si kone­si­joituk­sien­sa kannattavuutta.

    Kvar­taal­i­taloudessa taas voidaan piiloutua suh­dan­tei­den taakse. Veron­mak­sa­jathan nekin mokat mak­sa­vat lop­pu­peleis­sä käsittääkseni.

    Pelot­taa, että aiheutuuko tämänkaltai­sista kan­nan­otoista saman­lainen sotku kuin siitä, kun asi­aa tun­tem­at­tomat älynikkar­it kävivät julkisen ter­vey­den­hoidon kimp­pu­un kannattavuuslaskelmineen. 

    Nyt meil­lä on ter­vey­den­hoito­jär­jestelmä, jos­ta voi vain sanoa, että paljon porua, vähän villoja. 

    Ainakin min­un maitoti­la­suku­lai­sis­sa tehdään hirveästi töitä. Onko Tulen­heimo siel­lä Kru­u­nun­haas­sa näh­nyt edes lehmää saatik­ka näh­nyt, miten maitoti­la toimii.

    Ei sotia ja mui­ta kri­ise­jä voi ennus­taa, ne vain ovat yhtäkkiä pääl­lä, ovat tun­te­mani van­hat sodat näh­neet ihmiset ker­toneet. Saman­lainen kuu­luu olleen tilanne itäisessä Keski-Euroopassa.

  22. “En usko itsekään, että yli­tuotan­to on tarpeel­lista huolto­var­muu­den kannalta.”
    Maito on har­vo­ja tuot­tei­ta, jois­sa olemme omavaraisia.

    Ruuan tuotan­to ja tuonti/viention nollasummapeliä.
    Kaikkea tun­tia ei voi­da kor­va­ta suo­raan koti­maisel­la vas­taaval­la tuotan­nol­la vaan joudu­taan tur­vau­tu­maan siihen, mitä kyken­emme tuottamaan 

    Jos esim vil­jan tun­tim lakkaa niin meil­lä pitää olla jonkin tääl­lä mene­tyvän rav­in­toaineen yli­tuotan­toa, jol­la paikkaamme tuon tuon­nin aukon ees­im maid­on ylituotantoa

  23. “Siitä opin, että jos sel­l­ainen kri­isi maail­maa kohtaa, että maat­alous­tuot­teet eivät enää siir­ry maas­ta toiseen, tarkoit­taa se myös sitä, että maat­alouskoneis­sa ja kul­je­tuk­sis­sa käytet­tävää polt­toainet­ta ei saada”

    Maat­alouskäytössä ole­via trak­tor­e­i­ta on n 50000 ja ajoneu­vokalus­ta on n 2,5 miljoonaa.
    Noil­la var­muus­varas­toil­la traka­torit kulke­vat vuosia ja omaa polt­toaine­tuotan­toakin alkkaa olla jo niin paljon, että jää vielä ylikin

  24. Jot­ta ei tulisi väärää käsi­tys­tä, minä en kan­na­ta kaiken maat­aloustuen lopet­tamista. Minus­ta vain EU, joka on päät­tänyt tästä jäsen­maid­en­sa oikeud­es­ta tukea maitotilo­ja, tekee tyh­mästi. Kyse on euroopan­laa­juis­es­ta yli­tuotan­nos­ta, johon ain­oa ratkaisu on, että maid­on­tuotan­toa vähen­netään. Tama ei tarkoi­ta maat­alouden lopet­tamista vaan muu­ta­man pros­entin supis­tamista. Eri­tyisen raukka­maista on dumpa­ta yli­tuotan­to maail­man­markki­noille tuhjoa­maan tuotan­toa muualla.
    Sen lisäk­si tämä on sika­maisen kallista.
    Todet­takoon vielä, että EU:n toimet johtu­vat maid­on tuot­ta­jahin­nan laskemis­es­ta noin 20 sent­ti­in maitoli­tral­ta. Suomea tämä ei koske, vaan hin­ta on Hesarin mukaan noin 35 sent­tiä. Mut­ta Antti­la halu­aa silti Suomen käyt­tävän oikeut­ta tukeen.
    Jos ollaan huolis­saan maid­on­tuotanon tule­vaisu­ud­es­ta Suomes­sa, pitäisi tukea toimia, jol­la maid­on­tuotan­toa EU:n alueel­la vähen­netään eikä näitä toimia lisätä sitä edelleen. Eihän maid­on hin­ta voi pitkään olla Suomes­sa melkein kaksinker­tainen mui­hin EU-mai­hin näh­den. Suo­ma­laiset vain opete­taan juo­maan iskuku­men­net­tua maitoa ja saamme hal­paa Lidl-maitoa suo­raan Saksasta.
    Etelä-Suomen maito tuote­taan nyt lähin­nä Pohjois-Suomes­sa, Ehkä joku viro­lainen maid­on­tuot­ta­ja huo­maa pian, että Viro on paljon lähempänä Helsinkiä kuin Kainuu. 

  25. Tääl­lä Suomes­sa on mon­ta muu­ta asi­aa, joiden hin­taa yhteiskun­nalle kan­nat­taisi miet­tiä mon­een ker­taan. Täl­lainen asia ovat esimerkik­si tasakat­toiset tai läh­es tasakat­toiset koulut, sairaalat, päiväkodit ja muut raken­nuk­set, jois­sa kas­vaa home, säde­sienet ym.

    Raken­nusten kor­jaamiseen jae­taan eri­laisia tukia, kor­jataan tai ei korjata.

    Minus­ta täl­laisi­in asioi­hin pitäisi puut­tua yhtä pon­tev­asti kuin maataloustukiin.

    Halu­an mak­saa maitoli­trasta sel­l­aisen hin­nan, että lehmiä hoide­taan hyvin.

    Yli­tuotan­non määrästä en tiedä, mut­ta minus­ta maanvil­jeli­jät ovat jatku­vasti tähtäimessä eri syistä ja sik­si reagoin.

    1. Lehmien hyvä kohtelu ei puol­la maid­on tuotan­toa Suomes­sa vaan jos­sain, jos­sa lehmä voi laidun­taa vapaana ja syödä tuoret­ta ruohoa.

  26. “Lehmien hyvä kohtelu ei puol­la maid­on tuotan­toa Suomes­sa vaan jos­sain, jos­sa lehmä voi laidun­taa vapaana ja syödä tuoret­ta ruohoa.”

    Mis­sä, miten var­maa se olisi. Asi­at pakkaa­vat kään­tymään päälaelleen, esimerkik­si geen­i­ma­nip­u­loidus­ta vil­jas­ta ym. piti tul­la maail­man pelas­ta­ja. Nyt siemenet ovatkin kiristämisen väline, jol­la aje­taan maanvil­jeli­jöitä itse­murhi­in kehi­tys­mais­sa. Siemeniä myy­dään samal­la peri­aat­teel­la kuin huumei­ta, eli ensin puoli-ilmaisek­si, kun vil­jeli­jä on koukus­sa ja riip­pu­vainen, ryhdytään tasitoimi­in rahastamisessa.

    Afrikas­sa olisi käsit­tääk­seni paras­ta, että per­heil­lä olisi omat maatilkkun­sa ja pienet kar­jansa pako­laisleirien vaihtoehtona.

    Mikä tääl­lä Suomes­sa olisi paras­ta joukolle, joka ei sopeudu kaupunkei­hin. Ehkä heillekin olisi paras­ta kylvää ja kyn­tää pien­tä pel­totilkkuaan ja hoitaa kar­jaa ja saa­da leipän­sä jatkok­si tuet, joi­ta he saa­vat joka tapauksessa.

  27. Suomen Eulle mak­samas­ta jäsen­mak­sus­ta huo­mat­ta­va osa palaa takaisin maat­alous­tuke­na. Kun maat­alout­ta syytel­lään tukipoli­ti­ikas­ta, pääko­hde on olta­va Brys­sel. Itseasi­as­sa EUn bud­jet­ti taitaa olla pääosin maatalousbudjetti.

    Maitoa­siois­sa min­ua hirvit­tää navet­to­jen koon kasvu. Enää ei ole navet­ta eikä mikään, jos­sa on alle sata lehmää. Suurim­mat alka­vat ole­maan 300 lehmän navet­to­ja. Siis Suomessakin.

    Jos mietitään, mil­laiseen maat­alouteen Suo­mi sovel­tuu, niin se on nimeno­maan kar­jat­alous. Jopa oikein hyvin. Vil­ja-alueena tämä on siperiaa.

    Hesaris­sa oli eilen 24.7.mielenkiintoinen jut­tu lähiru­uas­ta. Tuol­laisen hom­man soisi lisään­tyvän suuris­sa mitois­sa. Monia kulut­ta­jia kiin­nos­taa hyvin paljon, mis­sä ruo­ka on tuotettu.

  28. a m‑b heit­ti tuos­sa yllä kiin­nos­ta­van idean: voisiko julki­nen val­ta tar­jo­ta ilmaisek­si tai huokeal­la vuokral­la pieniä maatilkku­ja ihmisille, joil­la olisi intoa hoitaa niitä omi­in tarpeisi­in­sa? Kau­palli­nen maat­alous ei Suomes­sa oikein lyö leiville, mut­ta jos ihmisel­lä on aikaa (esim. työt­tömyy­den takia), hän saat­taa hyvinkin vil­jel­lä omak­si ilok­seen ja hyödyk­seen. Asum­i­nen voi olla ongel­ma — vil­jelyalat ovat yleen­sä etääl­lä kaupungeista, eikä ihmi­nen vält­tämät­tä halua muut­taa tämän takia. Mut­ta moni viihtyy maal­la muutenkin.

  29. “Nyt siemenet ovatkin kiristämisen väline, jol­la aje­taan maanvil­jeli­jöitä itse­murhi­in kehitysmaissa.”

    Sanoo Van­dana Shi­va — ja tuli ker­toneek­si perät­tömyy­den, joka on todis­tet­tu sel­l­aisek­si useil­la selvi­tyk­sil­lä ja lopuk­si YK:n rahoit­ta­mal­la tutkimusyhtenvedolla.

    Havait­ti­in, että itse­murhat eivät ole Inti­as­sa yleisiä, eivät keski­ty vil­jeli­jöi­hin, eivät ole yleistyneet vil­jeli­jöi­den kesku­udessa, vaan ovat keskimäärin vähen­tyneet muun­to­geenisen puuvil­lan vil­je­lyn yleistyessä.

    Lähde: http://www.ifpri.org/pubs/dp/IFPRIDP00808.pdf

    Tämä ilman, että otan kan­taa geen­itekni­ikkaan. On kum­min hyvä pitäy­tyä tosiasioissa.

  30. Mis­sä, miten var­maa se olisi. Asi­at pakkaa­vat kään­tymään päälaelleen, esimerkik­si geen­i­ma­nip­u­loidus­ta vil­jas­ta ym. piti tul­la maail­man pelas­ta­ja. Nyt siemenet ovatkin kiristämisen väline, jol­la aje­taan maanvil­jeli­jöitä itse­murhi­in kehi­tys­mais­sa. Siemeniä myy­dään samal­la peri­aat­teel­la kuin huumei­ta, eli ensin puoli-ilmaisek­si, kun vil­jeli­jä on koukus­sa ja riip­pu­vainen, ryhdytään tasitoimi­in rahastamisessa.

    Lähteitä tälle? Tämä leg­en­da tun­tuu kiertävän keskustelus­sa yht­enään, mut­ta tois­taisek­si läh­teet on näkemät­tä. Inti­as­sa kyl­lä pienvil­jeli­jöi­den itse­murhat ovat valitet­ta­van yleisiä, mut­ta ainakaan minä en ole kuul­lut että GMO-siementen myyn­ti olisi niihin jotenkin eri­tyisen merkit­tävänä syynä.

    Toki GMO-vil­jelyssä on ongel­mansa joi­ta ei pidä vähätel­lä. Itse pidän suurim­pana uhkana riskiä, että jalostet­tu lajike pääsee karku­un pel­lol­ta ja syr­jäyt­tää luon­non­va­raiset lajik­keet, vähen­täen bio­di­ver­si­teet­tiä. Tämä ongel­ma toki on kaikkien jalostet­tu­jen kasvien kanssa.

    Afrikas­sa olisi käsit­tääk­seni paras­ta, että per­heil­lä olisi omat maatilkkun­sa ja pienet kar­jansa pako­laisleirien vaihtoehtona.

    Paras­ta olisi jos afrikkalaisille annet­taisi­in mah­dol­lisu­us kil­pail­la tasaverois­es­ti maail­mal­la niil­lä tuot­teil­la joi­ta siel­lä pystytään tuot­ta­maan, siis ennen kaikkia elin­tarvikkeil­la. EU:n ja USA:n tul­limuuri, tuki­aiset ja kaik­ista vas­ten­mielisim­pänä yli­jäämän dump­paus polkuhin­taan kehi­tys­maid­en markki­noille estävät tämän.

    Minus­ta maat­alous­tu­ista pitäisi pitkäl­lä aikavälil­lä (esim. 20 vuot­ta) pyrk­iä luop­umaan (läh­es) kokon­aan. Tietenkään niitä ei voi eikä pidä lopet­taa yön yli. Huolto­var­muuskysymys­tä ei voi ohit­taa, mut­ta minus­ta ei ole toden­näköistä että Suo­mi voisi nyky­maail­mas­sa jäädä niin eristyk­si­in ettei elin­tarvikkei­den tuon­ti mis­tään muus­ta maas­ta olisi mah­dol­lista. Ihan samal­la lail­la ei jokaisen Suomen kun­nankaan olete­ta ole­van täysin omavarainen. On vaikea nähdä, että jos joku EU-maa jou­tu­isi sotaan, muut sulk­i­si­vat silmän­sä ja rajansa ja jät­täi­sivät sen täysin oman onnen­sa nojaan. 

    Tuskin maat­alous Suomes­ta katoaisi tyystin ilman tuki­akaan. Pitää muis­taa, että muidenkin EU-maid­en elin­tarvikkeet ovat tuet­tu­ja, joten jos koko EU:n alueel­la tuista luovut­taisi­in (tietenkään Suo­mi ei voi sooloil­la asi­as­sa) asteit­tain, hin­taero koti­maisen ja ulko­maisen tuot­teen välil­lä ei kas­vaisi niin dra­maat­tis­es­ti kuin pelkästään tuen osu­u­den suo­ma­laisen tuot­teen hin­nas­ta vähen­tämäl­lä voisi kuvitel­la. Var­masti jotkut tuotan­to­su­un­nat osoit­tau­tu­isi­vat elinkelvot­tomik­si, mut­ta ihan yhtä var­masti on monia elin­tarvikkei­ta joi­ta Suomes­sa olisi järkevää tuot­taa ilman tuki­akin. Esimerkik­si maid­on­tuotan­to lie­nee juuri sel­l­ainen tuotan­to­su­un­ta joka Suomes­sa voi hyvinkin olla ihan kan­nat­tavaa markki­nae­htois­es­tikin, Suo­ma­laiset kuitenkin arvosta­vat tuore­maito­tuot­tei­ta ja niiden kul­je­tus pitkien matko­jen takaa tulee äkkiä varsin kalli­ik­si kylmäketjun vaa­timusten takia. 

    Nähdäk­seni jos jotain tukia mak­se­taan, niiden pitää perus­tua selkeisi­in posi­ti­ivisi­in ulkois­vaiku­tuk­si­in huolto­var­muudelle, maise­malle ja ympäristölle. Nykyi­nen tuk­i­jär­jestelmä on tasoltaan ja mon­imutkaisu­udeltaan aivan kestämätön.

  31. “Lehmien hyvä kohtelu ei puol­la maid­on tuotan­toa Suomes­sa vaan jos­sain, jos­sa lehmä voi laidun­taa vapaana ja syödä tuoret­ta ruohoa.”

    Maito­jauhe ja UHT kulk­isi tänne jostain Brasilista saak­ka laival­la luokkaa 70 €/tonni. Halvem­mal­la ja ympäristöte­hokkaam­min kuin kylmärekalla Kiu­ruvedeltä ja sitä ennen tankki­au­tol­la sadoil­ta maakun­nan tiloil­ta pis­ara ker­ral­laan kierrellen.

    Suomen maid­on­tuotan­non tehokku­us on hyvin hyvin huono:

    “Kotieläin­työ­tun­tia kohti maitoa tuotet­ti­in (Suomes­sa) 69 kg, lisäys­tä edel­liseen vuo­teen on 11 kg. Tan­skas­sa vas­taa­va luke­ma on 250, Hol­lan­nis­sa 170 ja Ruot­sis­sa 130 kg/kotieläintyötunti.”

    https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/agronet/Nauta/Maitotilojen%20tulokset/Maidontuotanto%202005

    Kuten tun­net­tua, nau­dat ovat autoa pahempia metaan­in­tuot­ta­jia. Niiden lukumäärää olisi sopi­vaa rajoit­taa. Suomes­sa myös lehmän keski­tuo­tos on pohjo­is­mai­ta alhaisem­pi. Lehmä ei kär­si siitä, että lyp­sää enem­män, vaan se osoit­taa hyvää ter­vey­den­ti­laa. Eikä vil­jeli­jäkään kär­sisi siitä, että robot­ti — pian jokaisel­la maitoti­lal­la muuten — lyp­sää min­uutin kauemmin.

    Pieni olisi tietenkin kau­nista mut­ta liian kallista ja ekol­o­gis­es­ti sekä eläi­neet­tis­es­ti kestämätön­tä. Viros­ta esimerkik­si tiede­tään, että isoil­la, yli tuhan­nen eläi­men tiloil­la, eläim­iä pide­tään parhait­en. Tulok­se­na paras keski­tuo­tos ja varsin korkea elinikä. Keski­tuo­tos vaik­ka tuol­la linkin jutun 1200 eläi­men tilal­la on 10 000 kiloa. Suomes­sa se on meikäläisil­lä n. 35 eläi­men tiloil­la n. 8000 kiloa. Joten se siitä hyvän hoidon ja pienimit­takaavaisu­u­den kauneudesta. 

    Lehmä ei edes loukkaan­nu, vaik­ka sitä puhuteltaisi­i­in väärältä nimeltä. Se näyt­tää ole­van lehmän kannal­ta ain­oa ison yksikön epäkohta.

    http://www.kaytannonmaamies.fi/arkisto/km-1008/viron-parhaat-lehmat-yli-tuhannen-lehman-karjassa

  32. a m‑b: “Onko Tulen­heimo siel­lä Kru­u­nun­haas­sa näh­nyt edes lehmää saatik­ka näh­nyt, miten maitoti­la toimii.”

    Kiitos kysymästä! Kir­joi­tan Päi­jät-Hämeestä, 2 km päästä lähim­mältä maitoti­lal­ta, joi­ta kesä­paikkani ympäril­lä sijait­see tusi­nan ver­ran. Muu­tamil­la on tul­lut vierailtua.

    Maat­alouden ekspert­ti en ole. Taloushis­to­ri­aa kuitenkin tun­nen. Käyt­tämäni luvut eivät ole “strate­gis­es­ti poimit­tu­ja ront­tisum­mia”, vaan MTK:n keskeisimpiä avain­luku­ja. Ne löy­tyvät jokaises­ta Suomen maat­alous ja maaseutuelinkeinot ‑vuosi­julka­is­us­ta.

    Henkilöko­htais­es­ti olen samaa mieltä kuin tcrown kom­men­tis­saan 24.7.2009 kel­lo 23:08. Hänen ran­skalaiset viivansa tiivistävät prob­lemati­ikan main­iosti suurim­mal­ta osin.

    Eri­tyis­es­ti jaan tcrown­in näke­myk­sen, että olisi syytä ryhtyä “ennen kaikkea pohti­maan mah­dol­lisia ratkaisumalle­ja ylläole­vi­in ongelmi­in, ilman, että välit­tömästi syytetään huolto­var­muu­den tuhoamis­es­ta, maat­alouden alasa­jamis­es­ta ja koko maaseudun tappamisesta.”

    Se, että maat­alous­tu­keen käytetään noin 2 mil­jar­dia euroa vuodessa ei poista sitä tosi­asi­aa, jon­ka jo aiem­min totesin — on selvää, että täysin markki­nae­htois­es­ti Suomes­sa ei har­joitet­taisi maat­alout­ta juuri lainkaan. Sitä en toi­vo — mut­ta en sitäkään, että nykyti­lanne enää jatkuu kym­men­tä vuot­ta kauem­min. Siinä ajas­sa maat­alous­tu­keen on kulunut 20 mil­jar­dia euroa lisää.

  33. Blo­gin isän­tä onnis­tui tiivistämään jotain erit­täin olen­naista seu­raavaan, johon on myös help­po yhtyä:

    “Jot­ta ei tulisi väärää käsi­tys­tä, minä en kan­na­ta kaiken maat­aloustuen lopet­tamista. Minus­ta vain EU, joka on päät­tänyt tästä jäsen­maid­en­sa oikeud­es­ta tukea maitotilo­ja, tekee tyh­mästi. Kyse on euroopan­laa­juis­es­ta yli­tuotan­nos­ta, johon ain­oa ratkaisu on, että maid­on­tuotan­toa vähen­netään. Tama ei tarkoi­ta maat­alouden lopet­tamista vaan muu­ta­man pros­entin supis­tamista. Eri­tyisen raukka­maista on dumpa­ta yli­tuotan­to maail­man­markki­noille tuhjoa­maan tuotan­toa muualla.
    Sen lisäk­si tämä on sika­maisen kallista.”

    Tätä taus­taa vas­ten keskustelua ei vält­tämät­tä tarvit­sisi käy­dä tun­n­ear­gu­mentein, jois­sa jokainen tuki­ais­ten yhdestäkään ongel­mas­ta puhu­va on maat­alouden lahtari, eläin­ten huonoa kohtelua kan­nat­ta­va ahne pir­u­lainen tai mitään mis­tään ymmärtämätön kaupunkilaissnobi.

    Kyse on siitä, että maat­aloustues­ta on vuosien mit­taan tul­lut maat­alouselinkeinon har­joit­ta­jien sosi­aal­i­tur­vatu­ki, joka ei enää järkevästi vas­taa tarkoi­tus­taan, vaan syn­nyt­tää luke­mat­to­mia epä­toiv­ot­tu­ja vaiku­tuk­sia. Tämä ei tarkoi­ta, etteikö yhteiskun­nan muitakin ongelmia — kuten niitä home­isia koulu­ja — tulisi pyrk­iä ratko­maan samal­la tarmokkuudella.

  34. “Todet­takoon vielä, että EU:n toimet johtu­vat maid­on tuot­ta­jahin­nan laskemis­es­ta noin 20 sent­ti­in maitoli­tral­ta. Suomea tämä ei koske, vaan hin­ta on Hesarin mukaan noin 35 sent­tiä. Mut­ta Antti­la halu­aa silti Suomen käyt­tävän oikeut­ta tukeen.”

    Todet­takoon vielä se, että kun Valio on laskenut tuot­ta­jahin­to­jaan, se ei ole laskenut tukkuhin­to­jaan Suomes­sa. Näin­hän Valio ilmoit­ti vuo­den­vai­h­teesakin, kun se pudot­ti tuot­ta­jahin­taa 5 sen­til­lä. Tarkoi­tus on kyetä dump­paa­maan maito Venäjälle.

    Kum­minkin vil­jeli­jöi­den parista ollaan ihmettelev­inään sitä, että kun tuot­ta­jahin­ta las­kee niin niin mik­si se ei mene kulut­ta­jahin­toi­hin. Hyvin kaksi­naa­maista: kun eivät itse laske sitä Suomen hin­taa vaan syyt­tävät kauppaa.

    Me tääl­lä saisimme nyt mak­saa enem­män, että tuo dump­paami­nen onnis­tu­isi vielä parem­min. Suomen maail­man suurin maat­alous­tu­ki val­uu Venäjälle maid­on osalta. Ei muuten, mut­ta kun se on kallista ja vil­jeli­jälle samal­la kan­nat­tavaa, muuten­han yli­tuotan­nos­ta (maitorasvois­sa 23%) luovuttaisiin.

  35. “Lehmien hyvä kohtelu ei puol­la maid­on tuotan­toa Suomes­sa vaan jos­sain, jos­sa lehmä voi laidun­taa vapaana ja syödä tuoret­ta ruohoa.”

    Lehmien hyvään kohtelu­un liit­tyy paljon muu­takin kuin vapaa laidun­t­a­mi­nen ja tuore ruo­ho. On vaikea kuvitel­la lehmien voivan hyvin, jos ne on jalostet­tu äärim­milleen, ne ovat jatku­vas­sa raskauskier­teessä, alt­ti­ina sairauk­sille epähy­gien­i­sis­sä olois­sa ja jos kul­je­tus- ja teuras­tu­solo­suh­teet ovat nykyisenlaiset.

    Joku tääl­lä jo aiem­min ihmetteli onko joku edes näh­nyt lehmää ja arkea maito­tuotan­totiloil­la. Kun­pa sat­un­naisille maitotiloille voisikin tehdä yllä­tyskäyn­te­jä seu­raa­maan sitä arkea, niin näk­isi sen mitä maid­on­tuotan­to ja lehmien olot todel­lisu­udessa ovat. Tuot­ta­jat eivät kuitenkaan halua päästää ulkop­uolisia kuten toimit­ta­jia tiloille vedoten tau­tiriski­in, vaik­ka asian­mukaisil­la jär­jeste­ly­il­lä riskiä ei syn­ny. Todel­lisu­udessa tuot­ta­jat halu­a­vatkin pitää yllä vääris­tel­tyä mieliku­vaa kulut­ta­jien silmis­sä siitä, miten lehmät kir­maa­vat vapaana kesäisel­lä lai­tumel­la ja mum­mo käy niitä jakkaransa kanssa lyp­sämässä auringonnousun aikaan.

    Todel­lisu­us on huo­mat­tavasti synkem­pi, sil­lä lehmät on jalostet­tu äärim­milleen tuot­ta­maan mah­dol­lisim­man paljon maitoa ja tämän seu­rauk­se­na lehmien elim­istö ja ter­veys on kovil­la. Liiv­itkin on pakko lait­taa etteivät uta­reet laa­haa maa­ta. Lisäk­si lehmät ovat jatku­vas­sa raskaus- ja syn­ny­tyskier­teessä, sil­lä ilman vasikkaa lehmät eivät maitoa tuo­ta. Vasikoi­ta syn­tyy niin paljon, että niitä ei pystytä elät­tämään ja sik­si ne erote­taankin pian emostaan eroahdis­tuk­ses­ta välit­tämät­tä ja teuraste­taan lihak­si. Läh­es kaik­ki nau­dan­li­ha tulee maitotiloil­ta, joten maid­on­tuotan­to on vah­vasti kytkök­sis­sä lihan­tuotan­toon. Teuras­ta­moon lähtiessä tulee ahtaat ja usein pitkät kul­je­tuk­set päälle. Teuras­ta­mot ovat myös vis­usti sul­jet­tu­ja paikko­ja, jonne ketään ulkop­uolisia ei päästetä. Miten hyvään kohtelu­un voisi teuras­tuk­set ja tehdas­maisu­us edes kuu­lua? Jos mitään ongelmia ei ole, niin mik­si kulut­ta­jille ei halu­ta näyt­tää mis­tä ruo­ka tulee?

  36. “Halu­an mak­saa maitoli­trasta sel­l­aisen hin­nan, että lehmiä hoide­taan hyvin.”

    Vai­h­toe­htois­es­ti voit ostaa kasvis­maito­ja, joi­ta nykyään saa kaupoista mon­ta eri­laista eikä tarvitse olla huolis­saan eläin­ten hyvinvointiongelmista.

    Tässä kohtaa voisi kysyä, mihin edes tarvit­semme lehmän­maitoa niin paljon, että sitä varten tarvit­semme ympäristön pilaa­van ja epäeet­tisen teho­tuotan­non. Moni var­masti muis­taa Valion maito­pro­pa­gan­dan jo koulu­a­joil­ta ikään kuin maito olisi jotenkin vält­tämätön­tä tai eri­tyisen ter­veel­listä. Toisaal­ta ilmankin näyt­tää pär­jäävän hyvin ja onhan maid­on myös epäilty ole­van syypää moni­in kansan­sairauk­si­in. Ter­vey­del­lisil­lä syil­lä tätä elinkeinoa lie­nee ainakin vaikea puolustella.

    Tuki­ai­sista vielä sen ver­ran, että eläin­ten hyv­in­voin­ti­tu­ki aut­taa eläim­iä lähin­nä kos­meet­tis­es­ti, mut­ta jos­ta on kätevästi tehty jälleen eräs tulon­si­ir­to­muo­to, jota kukaan ei osaa tai uskalla kyseenalais­taa. Muis­taako joku vielä teho­tuotan­tovideoiden ilmestyessä kuin­ka maat­alous­min­is­ter­imme Sirk­ka-Liisa Antti­la sanoi, että videot eivät ole Suomes­ta, kunnes pal­jas­tui, että yksi mukana olleista tiloista olikin Antti­lan oma sukutila.

  37. a m‑b:“Ainakin min­un maitoti­la­suku­lai­sis­sa tehdään hirveästi töitä.”

    Pet­tämätön perustelu maataloustuille!

  38. Suomen­maa uutisoi:

    Suur­nave­tat haas­ta­vat tukipolitiikan

    Raken­neke­hi­tyk­sen syn­nyt­tämät suuret yksiköt haas­ta­vat eri­tyis­es­ti maat­alouden tukipoli­ti­ikan, jota pitää MTK:n puheen­jo­hta­jan (Mart­ti­lan) mielestä miet­tiä uudelleen.

    Täl­lä het­kel­lä pohjoises­sa eli Lapis­sa, Koil­lis­maal­la ja Kain­u­us­sa tuki yhtä eläin­tä kohtaan on korkea. Tule­vaisu­udessa pohjois­t­en aluei­den tuki voi olla rajat­tu siten, että sitä saisi esimerkik­si 250:aan lehmään saakka.

    –Sen jäl­keen tuotan­to pitäisi rahoit­taa markkinavetoisesti.

    Mart­ti­lan mukaan ongelmia voi tul­la esimerkik­si rahoituk­ses­sa, sil­lä taloudel­liset riskit suures­sa nave­tas­sa ovat luon­nol­lis­es­tikin suuret. Hän ei näe järkevänä, että kun­nat lähti­sivät tuke­maan rahoituk­sen avul­la suur­navet­to­ja, sil­lä vas­tuu rahoituk­ses­ta täy­tyy olla ensisi­jais­es­ti val­tion kontolla.

    http://www.suomenmaa.fi/arkisto.php?doc=4020127.htm&alldepts=off

  39. tcrown: “…Kään­tämään tren­di, jos­sa tuk­i­jär­jestelmä johtaa siihen, että vuosi vuodelta enem­män ja enem­män tukea mak­se­taan harvem­mille ja harvem­mille vil­jeli­jöille, ja täten vain edesaut­taa maaseudun hitaas­sa kuolemisessa”

    Jouni Lundqvist: “Maitoa­siois­sa min­ua hirvit­tää navet­to­jen koon kasvu. Enää ei ole navet­ta eikä mikään, jos­sa on alle sata lehmää. Suurim­mat alka­vat ole­maan 300 lehmän navet­to­ja. Siis Suomessakin.”

    Mik­si tämä tren­di on paha asia? Mitä pahaa on suuris­sa nave­tois­sa? Volyymiedut maat­alous­tuotan­nos­sa ovat huo­mat­ta­vat, ja tilakoko­jen kasvu on edel­ly­tys parem­malle tuot­tavu­udelle ja edelleen tukien alen­e­miselle. Eikö tämä juuri ole tavoiteltavaa kehitystä?

  40. Huolto­var­muu­den suh­teen: yhden pitkänkin kri­isin yli voidaan elää ilman tuor­e­i­ta elin­tarvikkei­ta, jos varas­tois­sa on kui­va- ym. säilöt­tyä ruokaa (armei­jas­sa saat­toi saa­da syötäväk­seen 2. maail­man­so­dan aikaisia ruokatarvikkei­ta vielä usei­ta vuosikym­meniä jäl­keen päin, eli sil­loin oli ainakin varas­to­ja kerät­ty riit­tävästi…) Käytän­nössä kri­isi­ti­lanteessa sähköä ja öljyä sään­nösteltäisi­in, eivätkä tehomaat­alous ja kul­je­tuk­set toimisi kuten nor­maal­i­ti­lanteessa, eli liialli­nen tuotan­to hap­panisi ja mätänisi tuot­ta­jien käsiin.

  41. “Ter­vey­del­lisil­lä syil­lä tätä elinkeinoa lie­nee ainakin vaikea puolustella.”

    Suomel­la ei aluk­sikaan ole vahvis­tet­tua rav­it­se­mus­poli­ti­ikkaa läh­es ain­oana län­si­maana. Se on perin outoa. Asian väitöstyössään esi­in tuonut nyt­tem­min Evi­ran johta­jis­toon kuu­lu­va Auli Suo­ja­nen määrit­telee sen “julkisen sek­torin aset­tamik­si kansan­rav­it­se­muk­sen ja kehit­tämis­tavoit­teik­si ja toimik­si, joil­la pyritään paran­ta­maan kansan­ter­veyt­tä akti­ivis­es­ti ter­veyt­tä edis­tävän ruokavalion avulla.”

    En toista koko kir­joi­tus­ta tähän. Link­ki aiheeseen, jos Osmolle sopii.

    http://pseudonyymi.blogspot.com/2008/10/maatalouspolitiikkaa-terveyden.html

    Mai­d­os­ta sit­ten erik­seen. Lyhyesti: Suomes­sa vain miehet ovat pahasti lihavia. Naiset, lapset ja nuoret läh­es hoikimpia Euroopas­sa (toisin kuin luul­laan). Miesten rav­it­se­mus ei eroa leimallis­es­ti muun­maalais­ten miesten rav­it­se­muk­ses­ta kuin maail­ma­nen­nä­tys­ta­soa ole­van maid­on ja maito­tuot­tei­den käytön osalta. Miesten lihomi­nen myös alkaa siinä ikä­vai­heessa, kun maid­on kulu­tus kas­vaa suurim­milleen. Maitoras­vat siis lihot­ta­vat, muus­ta­han ei ole kyse.

    Toinen link­ki mielestäni tärkeään kir­joituk­seen edel­lis­es­tä aiheesta, joka ei ole huomio­ta saanut:

    http://pseudonyymi.blogspot.com/2009/05/kuka-puhuisi-maidon-terveyshaitoista.html

    Molem­mis­sa kir­joituk­sis­sa ovat läh­teet esil­lä, joten ne eivät siis ole blo­gistin mielip­iteitä, vaan asial­lista yhteen­ve­toa fak­ta­seikko­jen nojalla.

  42. “Mik­si tämä tren­di on paha asia? Mitä pahaa on suuris­sa nave­tois­sa? Volyymiedut maat­alous­tuotan­nos­sa ovat huo­mat­ta­vat, ja tilakoko­jen kasvu on edel­ly­tys parem­malle tuot­tavu­udelle ja edelleen tukien alen­e­miselle. Eikö tämä juuri ole tavoiteltavaa kehitystä?”

    Se on paha asia, kun maat­alous­tukia perustel­laan sil­lä, että maaseu­tu pitää pitää asut­tuna. Ja on yksinker­tais­es­ti (taloudel­lis­es­ti) type­r­ää yrit­tää teol­lis­taa suo­ma­laista maat­alous­tuotan­toa, joka ei iki­maail­mas­sa kykene kil­paile­maan muun maail­man maat­alous­te­ol­lisu­ut­ta vas­taan. Suomen maat­alouden pitäisi sen sijaan pohtia mui­ta keino­ja kil­pail­la kuin tehokku­us. Se taas tietysti vaatisi innovoin­tia , markki­noin­tia ja yri­tys­riskin ottamista, mitä nykyi­nen tuk­i­jär­jestelmä ei alku­unkaan tue. Ja maat­alouden tehokku­u­den lisään­tymi­nen ei koskaan aikaisem­minkaan ole johtanut mak­set­tu­jen tukien vähen­e­miseen, mik­si se tek­isi niin tulevaisuudessa?

  43. Var­maankin tässä mon­imutkaiseen ongel­maan on tar­jol­la vain yksi ratkaisu: tuki­aisia annetaan maat­aloudelle ja samal­la seu­rataan maat­alousyrit­täjien määrän alen­e­mista. Ratkaisu ongel­maan on siis aika.

  44. Suomes­sa lie­nee kau­pal­lista poten­ti­aalia mar­jois­sa ja sienis­sä. Ala on niin houkut­tel­e­va, että ulko­maiset yri­tyk­set ryn­täävät paikalle. Mut­ta aika har­voin kuulee, että jostain muual­ta investoitaisi­in suo­ma­laiseen vil­jaan, vihan­nek­seen, lihaan tai hedelmään. Tai maitoon. Henkilöko­htais­es­ti pidän Kaskein Mar­jan (http://www.kaskeinmarja.fi) tuot­tei­ta erit­täin hyv­inä. Ja tämä on intres­sitön suositus 🙂

  45. Huolto­var­muu­den pitää olla keskeinen tek­i­jä maat­alous­poli­ti­ikas­sa. Muuten lähdemme taas tasan sen kelkkaan, joka pystyy myymään vehnää.

    Huolto­var­muus ei vaa­di maat­alous­tuot­tei­den tukea! Huolto­var­muu­den saavut­tamisek­si tulee tukea kykyä tuot­taa. Nämä ovat täysin eri asia. Sveit­sil­lä oli ainakin aikaisemin tämän tyyp­pinen jär­jestelmä, joka sivu­tuot­teena tuot­ti pienen määrän korkeata­soisia elintarvikkeita.

    EU ymmärtää huonos­ti huolto­var­muusasioi­ta. Län­si-Euroopan huolto­var­muut­ta ollaan hil­jak­seen rak­en­ta­mas­sa NATO:n varaan. Ainakin avauk­set siihen suun­taan on tehty.

  46. Minus­ta kaikkein olen­naisen point­ti suo­ma­lais­ten ruuan puoles­ta on puh­taus. Itse en ikinä tietois­es­ti ostaisi Itä-euroop­palaista sian­li­haa (voi ehkä saa­da heisi­madon, joka voi pahim­mas­sa tapauk­ses­sa vam­maut­taa tai tap­paa.) tai Kiinalaisia maitotuotteita/lisäravinteita, joista ainakin jälkim­mäis­ten on todet­tu sisältävän joskus vaik­ka mitä myrkkyjä, jot­ta esimerk­si pro­teeinil­isärav­in­teis­sa olisi muka suurem­pi valkuaispi­toisu­us. Lisäk­si olen aika var­ma, että jois­sakin nuudeli­pakkauk­sis­sa joi­ta ennen nuore­na ja tyh­mänä ostin on ollut rotan tai hiiren papanoi­ta — ja joiden ostamisen sit­ten lopetin.

  47. Var­maankin tässä mon­imutkaiseen ongel­maan on tar­jol­la vain yksi ratkaisu: tuki­aisia annetaan maat­aloudelle ja samal­la seu­rataan maat­alousyrit­täjien määrän alen­e­mista. Ratkaisu ongel­maan on siis aika.

    Hyvän käsi­tyk­sen asi­as­ta saa kat­so­ma­l­la MTK:n näke­mys­tä maatilo­jen kehi­tys­näkymistä vuo­teen 2016 asti.

    MTK odot­taa tilo­jen määrän vähenevän vuo­den 2008 tasos­ta (63 400) vuo­teen 2016 men­nessä 46 750:een tilaan. Samal­la tilo­jen keskikoot kas­va­vat 35,5 ha:sta 47,5 ha:iin.

    Luvut löy­tyvät täältä: http://bit.ly/8pJgQ (ppt-esi­tys, dia 2).

    Suun­ta on selvä sen jäl­keenkin, ellei paikallisu­udessa piilevää arvoa onnis­tu­ta kap­i­tal­isoimaan. Tähän asti ei näytä olleen edes vakavaa yri­tys­tä, kun on luotet­tu siihen, että suo­ma­laisu­udel­la myy­dään mitä vain. Eipä näköjään myydä.

    Lähiruokakon­sep­tis­sa olisi kehit­tämisen varaa vaik­ka kuin­ka paljon. Suomes­ta puut­tuu täysin Appel­la­tion d’o­rig­ine con­trôlée ‑tyyp­pinen laatu­jär­jestelmä, jol­la Ran­skas­sa maat­alous­tuot­teille on onnis­tuneesti luo­tu lisäar­voa pitkälti psykol­o­gisin keinoin. Mikä estää yrit­tämästä samaa Suomessa?

  48. Tulen­heimo: “Mikä estää yrit­tämästä samaa Suomessa?”

    Ei meil­lä ole mitään laatukon­trol­lin arvoista maat­alous- tai puu­tarhatuotan­non parista. Pastöroitu maito tai sika-nau­ta ‑jauhe­li­ha ei liene hyvä idea?

    Kyse on siis siitä, ettei vaan ole aidosti säi­lyneitä, vielä tänäänkin eläviä ruokaper­in­teitä. Mut­ta silti niitä olemat­to­mia per­in­teitä ja maku­ja muka­mas elvytetään. En kum­minkaan usko, että halu­at mitään jär­jestelmää pepulle, mutille, rössy­po­tulle, lört­sy­ille, kör­päkälle ja rönt­tösille. [i]Appellation d’origine con­trôlée du körpäkkä[/i]?

    Mut­ta kat­sopas vaik­ka tämän masiinan 

    http://ec.europa.eu/agriculture/quality/door/browse.html?search

    avul­la, mil­laisia hyvin moni­in makun­ystyröi­hin sopivia tuot­tei­ta muut ovat vuo­sisato­jen aikana kehit­täneet, säi­lyt­täneet tähän päivään ja nyt suo­jan­neet. Meil­lä noista kaik­ista tun­netaan kotop­eräis­inä kait muikun­mäti, jon­ka ruot­salaiset jo ehtivätkin suojaamaan. 

    Ja jiip­pii, suo­ma­laiset sen­tään ovat älyn­neet suo­ja­ta rönt­tösen. Eh…

  49. ““Ainakin min­un maitoti­la­suku­lai­sis­sa tehdään hirveästi töitä.””

    “”“Pet­tämätön perustelu maataloustuille!”””

    Kom­metin lähtöko­h­ta on aja­tus, että kom­men­toi­jan pitäisi tun­tea riit­tävässä määrin kom­men­toimansa asia, toisin sanoen vuorop­uhelua konkret­ian kanssa tar­i­taan, vaik­ka se mon­elta kom­men­toi­jal­ta tun­tuu unohtuvan.

  50. Purasjo­ki on tehnyt parikin selvi­tys­tä ruuan ja muiden tavaroiden kalleu­den syistä Suomessa.

    Merkit­tävin syy on kaavoituk­sel­la tehty kau­pan keksittyminen .
    Esim suurin puolue Helsin­gin kaupung­in­hal­li­tuk­ses­sa, joka nykyään hyväksyy kaavoituk­sen, on HOK-Elanto.

    Eivät nämä sukar­it, kakkoset, novat turhaan maa­su­ta poliitikkoja

  51. “Huolto­var­muu­den pitää olla keskeinen tek­i­jä maat­alous­poli­ti­ikas­sa. Muuten lähdemme taas tasan sen kelkkaan, joka pystyy myymään vehnää”

    Ruuas­ta tulee pulaa 10–20 vuo­den kulues­sa ja hin­ta pulan myötä nousemaan.
    Syytkin ovat hyvin tiedos­sa: Maail­man väestön kasvu, maanvil­je­lyyn kel­paa­van rajalli­nen määrä. Kulu­tus­tot­tumusten muu­tos: Intialais­ten ja kiinalais­ten siir­tyessä liharuokaan tarvi­taan rehuntuotan­toon suuria määriä peltopinta-alaa.
    Lihan tuotan­to, eri­tyis­es­ti nau­dan­li­han, on tehotonta .
    Meret muut­tuvat ja ne ovat ylikalastet­tu­ja, joten sekin rav­in­to joudu­taan kor­vaa­maan muulla.

    Bioen­er­gian tuotan­to siirtää vil­je­ly­maa­ta pois ruuan tuotannosta.

    Eli ruuas­ta tulee ole­maan pula , kan­nat­taa ostaa peltoa

  52. a m‑b: Minä ymmärsin, että kom­mentin lähtöko­h­ta on se, että val­tion on hyvä mak­saa tukia niille, jot­ka tekevät hirveästi töitä.

    Tässä ei ole tietenkään yhtään mitään järkeä. Työ on resurssi, jon­ka käyt­töä pitäisi kan­nus­taa vähen­tämään aivan samoin kuin vaik­ka öljy. Jos olisit vaatinyt suku­laisille­si suurem­pia tuk­i­ja, kos­ka he käyt­tävät ihan hirveästi öljyä, niin kukaan ei ottaisi mielipi­det­täsi vakavasti.

    Sen sijaan, että me kan­nus­tamme ihmisiä tekemään töitä mei­dän pitäisi kan­nus­taa ihmisiä tuot­ta­maan niitä asioi­ta, joi­ta muut ihmiset halu­a­vat. Se, että suo­ma­laiset eivät ole valmi­ita maks­maan suo­ma­lai­sista maat­alous­tuot­teista niin paljoa, että ne pär­jäi­sivät kil­pailus­sa ulko­mais­ten maat­alous­tuot­tei­den kanssa ker­too siitä, että suo­ma­laiset maanvil­jeli­jät eivät tuo­ta sitä mitä suo­ma­laiset halu­a­vat. Heille mak­se­tut tuet tuhoa­vat hyvinvointia.

    Sen lisäk­si on aian absur­di aja­tus, että poli­itikko­jen ja byrokraat­tien pitäisi päät­tää siitä, ketkä ovat ahk­e­ria ja ketkä eivät.

  53. Maid­on­tuotan­to tulee Suomes­ta lop­pumaan kokon­aan 2010 luvul­la. Siihen johtaa väistämät­tä EU:n päätös lopet­taa mait­taiset tuotan­toki­in­tiöt. Ei voi­da kuvitel­la, että Suomes­sa raken­net­taisi­in yleis­es­ti sato­jen lehmien, ken­ties 1000+, nave­toi­ta. Siinä mit­takaavasasa maid­on­tuotan­toa voi har­joit­taa vain mais­sa , jos­sa lehmät voi olla ulkona läpivuo­den, ilman mas­si­ivisen kokolu­okan tuotantotiloja.

  54. “Kom­metin lähtöko­h­ta on aja­tus, että kom­men­toi­jan pitäisi tun­tea riit­tävässä määrin kom­men­toimansa asia, toisin sanoen vuorop­uhelua konkret­ian kanssa tar­i­taan, vaik­ka se mon­elta kom­men­toi­jal­ta tun­tuu unohtuvan.”

    Eli päi­hde­poli­ti­ikas­ta saa­vat keskustel­la vain alko­holis­tit ja narkkar­it? Eikö siinä ole konkre­ti­aa riit­tävästi, että toimin lystin maksumiehenä?

    “Ruuas­ta tulee pulaa 10–20 vuo­den kulues­sa ja hin­ta pulan myötä nousemaan.
    Syytkin ovat hyvin tiedos­sa: Maail­man väestön kasvu, maanvil­je­lyyn kel­paa­van rajalli­nen määrä. Kulu­tus­tot­tumusten muu­tos: Intialais­ten ja kiinalais­ten siir­tyessä liharuokaan tarvi­taan rehuntuotan­toon suuria määriä peltopinta-alaa.”

    Malthus ennusti tuo­ta jo mon­ta sataa vyot­ta sit­ten. Tois­taisek­si pieleen on men­nyt, mikä on juuri nyt muuttumassa?

  55. Liekö tyh­mä kysymys kymme­nen, mut­ta vil­jel­läänkö Suomes­sa soi­jaa? Soi­jan valkuaine­han olisi eet­tisem­pää rav­in­toa kuin eläimestä peräisin ole­va valkuainen.

    Olen vas­ta-alka­ja soi­ja käyt­täjänä, löysin bel­gialaisia tuot­tei­ta, mut­ta käyt­täisin mielel­läni suo­ma­laisia. Onko niitä ole­mas­sa? Miten arvokas­ta soi­jan valkuainen on?

    Jos soi­ja kas­vaa Suomes­sa, eikö se olisi tuote, jota kan­nat­taisi kas­vat­taa ja jalostaa.

  56. Liikakalstuk­ses­ta: muis­taak­seni Siipon­joes­sa pyy­dys­tetään nahki­aisia her­ras­mies­sopimuk­sel­la niin, että pieniä nahki­aisia ei pyy­de­tä, tiet­ty­inä aikoina ja tiet­ty­inä päiv­inä ei nahki­aista pyy­de­tä lainkaan. Nahki­aiskan­ta on näin säi­lynyt runsaana.

    Joku kir­joit­ti perin­neruoista ja niiden paten­toimis­es­ta. Eikö nahki­ainen voisi olla sel­l­ainen, vai onko joku ehtinyt jo edelle.

  57. Jos raportin Tuhan­nen lehmän navet­ta — Taloudelli­nen tarkastelu luvut pitävät paikkaansa, päästään siir­tymäl­lä 1000 lehmän navet­takokoon nelink­er­taiseen (litramääräiseen) työn tuot­tavu­u­teen nykyti­lanteeseen näh­den. Tämän kokolu­okan yksiköitä tarvit­taisi­in Suomes­sa vain muu­ta­ma sata nykyisen maid­on tuotan­to­ta­son ylläpitoon.

    Samaises­sa rapor­tis­sa väitetään tuhan­nen lehmän nave­tan sijoite­tun pääo­man tuo­tok­si hur­jaa 16% kun tukien osu­us liike­vai­h­dos­ta on 23%.

    Jos luvut pitävät paikkansa, on kum­mallista tukea nyky­muo­toista tuotan­toa tilako­htaisel­la tuel­la, vaan pikem­minkin tulisi rohkaista maid­on­tuot­ta­jia perus­ta­maan (osakey­htiö­muo­toisia) suurnavettoja.

  58. Minä kyl­lä olen valmis usko­maan siihen, että ruuan hin­ta on trendi­no­maises­sa nousus­sa juuri niistä syistä, joi­ta “liian van­ha” viestis­sään sanoi. Melkoinen varoi­tus tulev­as­ta saati­in vuosi sit­ten, mut­ta ei tämä tähän lopu. Laman men­tyä ohi palaamme asiaan. 

    Pel­lot kan­nat­taa siis pitää vil­je­lykun­toisi­na, mut­ta tämä ei tarkoi­ta sitä, että olisi järkevää tukea maid­on yli­tuotan­toa paikois­sa, jonne se ei sovi.

    Suo­ma­la­ni­nen maid­on­tuotan­to on menos­sa kohden umpiku­jaa, kos­ka se nou­dat­taa lyhyt­näköis­es­ti EU:n tukipoli­ti­ikan virheitä.

    Nyt kan­nat­taa tehdä suur­navet­ta jon­nekin Lapin käsi­var­teen, kul­jet­taa rehut sinne etelästä ja maid­ot etelään juo­tavak­si. Tämä on logis­tis­es­ti niin jär­jetön­tä, ettei sil­lä ole mitään tule­vaisu­ut­ta, kun tukipoli­ti­ikkaa jos­sain vai­heessa rationalisoidaan.

    Eri­tyisen nau­ret­tavaa on, että teuraseläimet kul­jete­taan eläv­inä etelästä pohjoiseen teurastet­tavak­si, kos­ka pohjoises­sa teuraste­tus­ta eläimestä saa sen kas­va­tu­s­paikas­ta riip­pumat­ta suurem­mat tuet. 

    Kun pohjoisen tuki siirtää maid­on­tuotan­non Etelä-Suomes­ta Kain­u­useen, syn­tyy tilanne, jos­sa maid­ol­la on Etelä-Suomeen paljon lyhyem­pi mat­ka Viros­ta. Tämä ei jää viro­laisil­ta huomaamatta. 

    Aiem­min meil­lä säädelti­in navet­to­jen kokoa päämääränä estää suur­nave­tat. Nyt kun maitoti­lan koolle ei ole ylära­jaa, syn­tyy jät­ti­nave­toi­ta. Jokaista 500 lehmän suur­navet­taa kohden pitäisi lakkau­taa parikym­men­tä pien­tä navet­taa. On täysin toiv­o­ton­ta yrit­tää pitää molem­pia hengis­sä yhtäaikaa. 

    Maat­alous on tun­tei­ta herät­tävä asia, mut­ta nämä uudet suur­nave­tat eivät ole enää maat­alout­ta vaan teol­lisu­ut­ta. En ymmär­rä, mik­si maitoti­lan konkurssi kuu­luu enem­män yhteiskun­nan murheek­si kuin sahan konkurssi. Sinän­sä suur­nave­tat voivat olla nykyaikaa. Ne puhdis­ta­vat jäteveten­sä parem­min ja kun ne toimi­vat palkkatyön avul­la, työn­tek­i­jöille voidaan jär­jestää viisipäiväi­nen työvi­ikko ja nor­maalit työn­tek­i­jän edut. Kun lehmiä ei kuitenkaan laidun­neta ulkona vaan syötetään muual­la tuote­tul­la rehul­la, logis­ti­ikkakin on suur­nave­tas­sa parem­pi kuin jos sama maito tuotet­taisi­in kym­menis­sä siel­lä tääl­lä sijait­se­vis­sa navetoissa. 

    Google nap­pasi Sum­man tehdashallin, mut­ta on noi­ta paperite­htai­ta jäämässä tyhjilleen muuallakin…

  59. Osmo:
    Minä kyl­lä olen valmis usko­maan siihen, että ruuan hin­ta on trendi­no­maises­sa nousus­sa juuri niistä syistä, joi­ta “liian van­ha” viestis­sään sanoi. Melkoinen varoi­tus tulev­as­ta saati­in vuosi sit­ten, mut­ta ei tämä tähän lopu. Laman men­tyä ohi palaamme asiaan.

    Olisiko­han Vihrei­denkin vahitellen aika alkaa valmis­tau­tua tule­vaan ja pohtia uudelleen suh­tau­tu­mis­taan geen­imuun­telu­un ruuan­tuotan­non tehostamises­sa ja maat­alouden aiheut­ta­man ympar­is­tokuor­mi­tuk­sen vahentamisessa?

  60. Osmo:“Minä kyl­lä olen valmis usko­maan siihen, että ruuan hin­ta on trendi­no­maises­sa nousus­sa juuri niistä syistä, joi­ta “liian van­ha” viestis­sään sanoi.”

    Uskotko tek­nol­o­gisen kehi­tyk­sen tyssäävän, vai mikä saa sin­ut usko­maan pitkän ajan trendin kaikkien hyödykkei­den hal­ven­tu­mis­es­ta kääntymään?

    Kaik­ista liian van­han mainit­semista syistä huoli­mat­ta (luku­un otta­mat­ta bioen­er­gia­jut­tua, jon­ka vaiku­tus riip­puu täysin poli­it­ti­sista päätök­sistä ja ei sik­si toi­mi markki­namekanis­mil­la) uskon, että ruo­ka tulee edelleen halventumaan.

    hups. tcrown olikin jo ansiokkaasti huo­maut­tanyt tästä…

    Huolestut­tavaa tämä Osmon asenne on sil­loin, kun sil­lä perustel­laan jotain maat­alous­tuk­i­jaisia tyyli­in, kyl­lä niitä pel­to­ja vielä tule­vaisu­udessa tarvi­taan. Poli­itikot ja byrokraatit eivät tiedä tule­vaisu­u­den hin­take­hi­tys­tä markki­noi­ta paremmin.

  61. On tot­ta, että tukipoli­ti­ik­ka tuot­taa jär­jet­tömiä tilantei­ta. Tästä pitäisi luon­nol­lis­es­ti päästä eroon, mut­ta ongel­mana on se, että esim. Ran­skas­sa maat­alouden ongel­mat ovat vielä ker­talu­okkaa suurem­pia kuin Suomes­sa. Tästä syys­tä tuista ei päästä eroon.

    Myös Suomes­sa on suun­ta “teol­liseen” maat­alouteen johtuen maat­alouden huonos­ta kan­nat­tavu­ud­es­ta joka ajaa tilakoko­ja ylös. 

    Ris­tiri­itais­es­ti kulut­ta­jat toivo­vat lähiruokaa ja luo­mua sekä samal­la etsivät hyl­ly­iltä parhai­ta tar­jouk­sia. Ihmiset eivät ole vielä ajatelleet tätä lop­pu­un asti.

  62. “Suo­ma­la­ni­nen maid­on­tuotan­to on menos­sa kohden umpiku­jaa, kos­ka se nou­dat­taa lyhyt­näköis­es­ti EU:n tukipoli­ti­ikan virheitä.”

    Voisi tuon muo­toil­la toisinkin, teen sen, kos­ka min­un ei ole tarve ja tapa käyt­tää kovinkaan kor­rek­tia kieltä: “sil­tarumpu-keskus­ta käyt­tää tietois­es­ti ja kan­na­tussy­istä hyväk­seen EU:n tukipoli­ti­ikkaa, joka ei sovel­lu sel­l­aise­naan Suomeen”.

    Jep. Tallinnas­ta 90 km Helsinki­in, Seinäjoelta 350 km. Tuo pitäisi “syvä-kepu­laisenkin” nähdä. 

    Mitä ruoan­tuotan­non “buus­taamisee” tulee, sekin on järkevää ruoan kysyn­nän kas­vaes­sa tehdä siel­lä, mis­sä tuo­tos-panos suhde on Suomea parem­pi. Latvia, Liet­tua, Puo­la ja Viro sekä puoli Ruot­sia kan­nat­taa ottaa tehokkaaseen vil­je­lyyn ennem­min kuin yhtäkään länt­tiä Seinäjoen pohjois­puolelta. Myös ex-NL:n alueel­la on poten­ti­aalia vaik­ka mihin. Pel­lot vain jäivät huonolle vil­je­lylle. Osasyynä se, että oli­gark­it nap­pa­si­vat ensim­mäisenä lannoiteteollisuuden.

    Ja luon­nol­lis­es­ti Afrik­ka olisi vil­jeltävä läpen­sä. Alue­han on hedelmäl­listä mut­ta sen vil­je­lyä ei ole kehitet­ty. Yksi ongel­ma siel­läkin on ollut lan­noitepu­la. Mitä olen fik­sumpiani kuun­nel­lut, kyse olisi usein fos­forista eli se olisi kyn­nys­ravinne. Sitä ei ole ollut varaa käyt­tää, vaik­ka Afrik­ka tuot­taa fos­fo­ria ja paljon. Kas kun se tuo­daan Euroop­paan. Tääl­lä sitä on kyl­vetty jopa 30 kg/ha. Afrikas­sa kun­non satoi­hin olisi riit­tänyt jopa vain 4 kg/ha mut­ta siihenkään ei ole ollut varaa.

    Suomel­la olisi ollut upea rooli tule­van ruoka­pu­lan lievit­tämisessä: Sok­li ja sen puh­das ja rikas fos­fori. Se on enem­män kuin öljyn veroinen aarre 10–20 vuo­den kulut­tua. Ja myyti­in pilkkahin­nal­la Yaralle. Se lie­nee saanut jo ainakin kol­man­nek­sen kaup­pa­sum­mas­ta peit­et­tyä, kun nos­ti lan­noite­hin­to­ja ja jää hau­tomaan Sok­lia, kunnes val­tio palaut­taa oman osansa kaup­pa­sum­mas­ta rak­en­ta­mal­la Sok­li­in rauta­tien. Muille kai­vok­sille ne on tehty jälki­ra­hoituk­sel­la eli ne ovat mak­sa­neet yhtey­det itse. Sok­li on tähän erikoinen poikkeus. 

    Nor­ja ja Yara eivät kum­minkaan olisi tarvin­neet köy­hän Suomen kehi­tys­a­pua. Ihmette­len Häkämiehen, keskustapoli­itikko­jen ja kau­palle suo­si­olle MTK:n toim­intaa. Sitä muuten ihmettelee kaikkein kepu­laisinkin ja asian ympäril­lä lei­juu val­tavia into­hi­mo­ja, katkeru­ut­ta ja jopa kostomentaliteettia.

  63. Kävin lomaile­mas­sa Kar­jalas­sa ja siel­lä pisti silmään upeat maise­mat ja niiden käyt­tämät­tömyys. Pel­lot puski­vat ukon­putkea, met­sät rehot­ti­vat hoita­mat­tom­i­na. Siel­lä tääl­lä näkyi suurten met­sä­palo­jen jälk­iä. Entiset sovhoosit ja kar­jati­lat oli­vat enää betonirunk­o­ja. Jos kan­nas kuu­luisi Suomeen, se olisi paras­ta vil­jelysmaa­ta, nyt se on Venäjän taka­pa­ju­laa jos­sa ei maat­alous kannata.

    Tiet oli­vat edelleen erit­täin huonos­sa kun­nos­sa. Ajat­telin ettei kan­naksel­la pol­je­ta muil­la kuin maastopy­öril­lä, mut­ta sit­ten Sor­tavalan ja Käk­isalmen välil­lä tuli soratiel­lä vas­taan neljä pyöräil­i­jää van­hoil­la käyräsarvisil­la retkipyöril­lä ja cyclocros­seil­la. Oli­vat ilmeis­es­ti Laa­tokkaa kiertäviä venäläisiä. 

    Kan­naksel­la on usko­ma­ton matkailupo­ten­ti­aali mut­ta ilmeis­es­ti vain tah­toa puut­tuu molem­min puolin. Suomen poli­ti­ikan tulisi kään­tyä nykyis­es­tä enem­män itään päin, alka­en siitä että ruotsin sijaan annetaan mah­dol­lisu­us lukea myös venäjää.

  64. “Suo­ma­la­ni­nen maid­on­tuotan­to on menos­sa kohden umpiku­jaa, kos­ka se nou­dat­taa lyhyt­näköis­es­ti EU:n tukipoli­ti­ikan virheitä.

    Nyt kan­nat­taa tehdä suur­navet­ta jon­nekin Lapin käsi­var­teen, kul­jet­taa rehut sinne etelästä ja maid­ot etelään juotavaksi”

    Tämä Käsi­var­ren vil­je­ly ja maid­on­jalostus on kyl­lä Kepun ideoita, ei EU:n. Kepu pitää vielä kiin­ni per­in­teis­es­tä maanvil­jelystä, kos­ka näin se voi pitää kiin­ni val­lan rippeistään.
    Ja Vihreät ovat hal­li­tuk­ses­sa tuke­mas­sa tätä politiikkaa

  65. “Pel­lot kan­nat­taa siis pitää vil­je­lykun­toisi­na, mut­ta tämä ei tarkoi­ta sitä, että olisi järkevää tukea maid­on yli­tuotan­toa paikois­sa, jonne se ei sovi.”
    Ja kuka­han ne pitää kun­nos­sa ? Ei ketään voi­da pakot­taa pitämään pel­to­ja ilmaisek­si kunnossa.
    Käytän­nössä pel­lon ylläpi­to mak­saa saman kuin vile­lykin, säästöjä syn­tyy lähin­nä vil­jeltävän tavaran jatkokäsittelyssä.

  66. “Minä kyl­lä olen valmis usko­maan siihen, että ruuan hin­ta on trendi­no­maises­sa nousus­sa juuri niistä syistä, joi­ta “liian van­ha” viestis­sään sanoi.”

    Ongel­ma ei ole ain­oas­tana hin­ta vaan myös saatavu­us. Ruuas­ta on tul­lut strate­gi­nen tuote ja sitä tul­laan myymään vain nöyrille kumppaneille.
    Maail­mal­la oon käyn­nis­sä suuri vil­je­ly­maan uus jako, kun Kiina, Intia ja muut suur­val­lat ovat ryhtyneet osta­maan itselleen viljelymaan.

    Myöskin muun­to­geenis­ten kasvien tek­i­jä ja patent­tisuo­ja siirtää ruuan tuotan­non päätän­tä- val­lan suurvalloille.
    Mon­sato on usalainen fir­ma, luokitel­tu strategiseksi,ja ilman Mon­saton ja käytän­nössä USA:n hal­li­tuk­sen lupaa siemenvil­jaa ei saa.
    Geen­imuun­nel­tu ruo­ka on nyt COCOMin piiris­sä kuten aikoinaan elektroniikka

  67. #Ris­tiri­itais­es­ti kulut­ta­jat toivo­vat lähiruokaa ja luo­mua sekä samal­la etsivät hyl­ly­iltä parhai­ta tar­jouk­sia. Ihmiset eivät ole vielä ajatelleet tätä lop­pu­un asti.#

    Mik­si nau­ri­ita ei vil­jel­lä enem­pää. Ne voivat olla todel­la hyviä, jos ovat oikein kasvatettuja.

  68. Mitä tulee Suomen ilmas­toon ja tääl­lä mielekkääseen maanvil­je­lyk­seen, ruis lie­nee niitä har­vo­ja vil­je­lykasve­ja, joiden vil­je­ly on Suomen olois­sa lähtöko­htais­es­ti kil­pailukyky­istä, myös vientimarkkinoille.

    Kan­natan maanvil­jel­y­selinkeinon säi­lyt­tämistä ja kehit­tämistä, mut­ta pyrkimys nykyisen kulu­tuk­sen mukaan las­ket­tuun täyso­mavaraisu­u­teen ainakaan maid­on suh­teen on hul­lu­jen touhua, jos se tapah­tuu tuki­ais­ten avul­la. Omavaraisu­ut­ta ja yli­tuotan­toakin voisi yrit­tää ennem­min suosia sel­l­aisen elin­tarvike­tuotan­non suh­teen, joka olisi kri­isi­olois­sa käyt­tökelpoista: Palkokasvit, juurek­set, öljykasvit, kanan­mu­nat, vil­ja, sianliha.

    Ja nimeno­mais­es­ti pitäisi todel­lakin edel­lyt­tää, että maanvil­jel­y­selinkeino kokon­aisuute­na olisi jol­lain tavoin kri­isi­varmis­tet­tu: Pitäisi olla valmis suun­nitel­ma sen suh­teen, miten toim­i­taan, ja ennen kaikkea mis­tä kar­si­taan ensim­mäisenä, jos yhtäkkiä joudu­taan toim­i­maan olois­sa, jois­sa esim. sähköstä, polt­toaineista tai keinolan­noit­teista on todel­lista pulaa. Nykyisen kaltainen tehomaat­alous on paljon haavoit­tuvaisem­pi täl­lais­ten seikko­jen suh­teen kuin oli Suomen maat­alouselinkeino esimerkik­si 50 vuot­ta sitten.

  69. “Pitäisi olla valmis suun­nitel­ma sen suh­teen, miten toim­i­taan, ja ennen kaikkea mis­tä kar­si­taan ensim­mäisenä, jos yhtäkkiä joudu­taan toim­i­maan olois­sa, jois­sa esim. sähköstä, polt­toaineista tai keinolan­noit­teista on todel­lista pulaa.”

    Et sit­ten Huolto­var­muuskeskuk­ses­ta ja ETL:n elin­tarvike­poolista ole kuullut?

    Muuan Sirk­ka-Liisa on. Hän halusi, että HVK (ei siis hyväve­lik­er­ho nyt) val­jastet­taisi­in osta­maan enem­män vil­jaa varas­toon vaik­ka sitä ei tarvit­taisikaan huolto­var­muu­den kannal­ta. Mut­ta kyse lie­nee ollut lähin­nä rehu­laa­tuisen suo­ma­laisen vil­jan menekin tur­vaamis­es­ta. Sitä en tiedä, paljonko HVK mak­saa vil­jas­ta, mut­ta enpäs usko, että asia kiin­nos­taisi vil­jeli­jöitä tai Sirk­ka-Liisaa, jos ei enem­män kuin Raisio tai Suomen Rehu.

    Nuo kak­si jälkim­mäistä taita­vat ostaa muuten sen vil­jan, joka pis­tetään varas­ton tois­es­ta päästä ulos. Pitäisikin penkaista, mil­lä hintaa.

  70. Liian van­ha:
    “Myöskin muun­to­geenis­ten kasvien tek­i­jä ja patent­tisuo­ja siirtää ruuan tuotan­non päätän­tä- val­lan suurvalloille.Monsato on usalainen fir­ma, luokitel­tu strategiseksi,ja ilman Mon­saton ja käytän­nössä USA:n hal­li­tuk­sen lupaa siemenvil­jaa ei saa.”

    Asi­as­sa on mon­ta puol­ta, tuo on yksi niistä. Huolto­var­muu­denkin kannal­ta on tietysti olen­naista, ettei tuol­laisia riip­pu­vu­us­suhtei­ta syn­ny. Toisaal­ta Euroopas­sa ja Suomes­sakin olisi alan osaamista ja poten­ti­aalia omaan kehi­tystyöhön, jos poli­it­ti­nen ilmapi­iri olisi sille suo­tu­isampi. Muun­to­geenisiä lajikkei­ta voidaan kehit­tää myös ihan julk­isra­hoit­teisi­na pro­jek­teina. Esim. Suomes­sa kan­nat­taisi kehit­tää eri­tyis­es­ti näi­hin olo­suhteisi­in sovel­tuvia lajikkei­ta. Tehdään­hän tääl­lä omaa jalostustyötäkin per­in­teisil­lä jalostusmenetelmillä.

  71. A.M‑B, Soi­japro­teei­ni on hyvää pro­teeinia. Avain­sana on “täy­delli­nen amino­hap­pokoos­t­us”. Ihmi­nen tarvit­see 20 eri amino­hap­poa, joista 12 se voi valmis­taa itse hiil­i­hy­draateista. Nämä 8 vält­tämätön­tä amino­hap­poa sisäl­tyvät soi­japro­teeini­in ja sil­lä on siis tuo ns. täy­delli­nen amino­hap­pokoos­t­u­mus, niin kuin eläin­peräisil­lä valkuaisil­lakin. Soi­japro­tei­i­ni ei ole todel­la kovaa treenavien urheil­i­jan kannal­ta ihanteel­lista, sil­lä soi­japro­tei­i­ni imey­tyy liian hitaasti, mikä on palau­tu­misen kannal­ta negati­ivista, mut­ta taval­liselle kun­toil­i­jal­lakin se on riit­tävän hyvää. Jot­ta joka päivä ei tarvit­sisi syödä soi­jaa, kaik­ki vält­tämät­tömät amino­hapot voi myös saa­da yhdis­telemäl­lä asiantun­tev­asti esimerkik­si vil­ja ja palkokasve­ja. Tähän löy­tyy var­masti oppai­ta hyvistä kasvis­syöjien opaskir­joista. Amino­hapot voisi myös syödä eril­lis­inä purk­ista, mut­ta elim­istö yleen­sä tykkää pilkkoa pro­teeinit itse. En tosin tiedä onko tuo olen­naista muillekin kuin urheilijoille.

  72. “Ja nimeno­mais­es­ti pitäisi todel­lakin edel­lyt­tää, että maanvil­jel­y­selinkeino kokon­aisuute­na olisi jol­lain tavoin kri­isi­varmis­tet­tu: Pitäisi olla valmis suun­nitel­ma sen suh­teen, miten toim­i­taan, ja ennen kaikkea mis­tä karsitaan ”

    Huolto­var­muuskeskus on elin joka valmis­telee mate­ri­aal­ista varautu­mista. Pää­paino on juuri polt­toaine­huol­los­sa, elintarvikkeissa,lannoitteissa, lääkkeissä.
    Se mitä toteutet­taan riip­puu kriisitä

    Mut­ta on huolto­var­muuskeskus akti­ivi­nen muil­lakin sek­tor­eil­la. Kun Dra­ka (enti­nen Nokia Kaapeli) lopet­ti kaapelin valmis­tuk­sen Suomes­sa niin se organ­isoi tilalle Nestor-kaapelin osit­tain val­tion rahoittamana.
    Kaapeli on elin­tärkeä varatuote kri­isi­aikana tietoli­iken­teelle. Merikaapelia kun ei voi kul­jet­taa kovinkaan hel­posti, Tietoli­iken­teen kannal­ta Suo­mi on saari.

    Teol­lisu­u­den myymi­nen ulkoa­maille johtaa väistämät­tä ennem­min tai myöhem­min tilanteeseen, jos­sa tärkeä ala lop­puu Suomessa.
    Son­er­an myyn­ti oli jo suuri vahinko, nyt meitä voidaan kuun­nel­la ulkoamailta.

  73. Eiköhän sen kri­isi­valmi­u­den voisi näin aikuis­ten ihmis­ten kesken siirtää samalle kep­pi­hevosten hau­taus­maalle kuin “koko maan asut­tuna pitämi­nen”. Eli ei siitä oikeasti ole kyse eikä siihen kukaan ihan aikuis­ten oikeasti usko.

    Pidän kiin­ni ole­tuk­ses­ta, että Suomes­sa kyl­lä vil­jeltäisi­in ilman tuki­akin, kos­ka luulen tukien val­u­van pien­ten tehot­tomien tilo­jen teko­hen­gi­tyk­seen ja maan hintaan.

  74. Niin. Tästäkin aiheestä on help­po siir­tyä aiheeseen, tarvit­seeko ihmi­nen maitoa ja lihaa elääk­seen. Ei tarvitse. GCn viitat­en totean, että palkokasveis­sa on riit­tävät amino­hapot, sienistä saa ne myös.

    Soi­jan ongel­ma on se, että sen taustal­la voi olla Mon­sato roundup­pei­neen. Joka tapauk­ses­sa nave­toi­ta ei tarvi­ta ter­veel­lisen ruuan saamiseen.

  75. “Eli ei siitä oikeasti ole kyse eikä siihen kukaan ihan aikuis­ten oikeasti usko.”

    Juuri näin, ikään kuin kri­isi­aikana syötäisi­in pip­purip­i­hve­jä eikä näkkileipää. Kas kun ei han­hen­mak­sapalleroi­ta ja banaaneja. 

    Ilmas­ton läm­pen­e­misen takia Suo­mi on luul­tavasti koh­ta paljon parem­paa vil­je­ly­maa­ta kuin nyt. Sekin kan­nat­taa muis­taa. Olisiko siinä yksi syy maan korkeaan hintaan? 

    Sit­ten pitää yrit­tää pitää mielessä, että suuri osa maail­man parhaas­ta vil­je­ly­maas­ta on tukien takia väärässä eli tehot­tomas­sa käytössä. Kun tuotan­to ratio­nal­isoidaan tukia pois­ta­mal­la, se yksinään elät­tää mil­jardin tai pari. Samal­la maat­alous muut­tuu kan­nat­tavak­si mon­es­sa köy­hem­mässä maas­sa ja sil­lä elätetään taas mil­jar­di tai pari. Teknolo­gian uud­is­tamisel­la elätetään myös mil­jar­di tai pari.

    Niis­sä mais­sa, jois­sa vil­ja ei kun­nol­la kas­va, kas­vate­taan puu­ta ener­giatarpeeseen ja hiilin­ieluk­si. Mut­ta mis­sä, sitä ei EU:n osalta kukaan voi tietää, kos­ka tuet vääristävät, minkä taisin jo sanoakin.

  76. “Muun­to­geenisiä lajikkei­ta voidaan kehit­tää myös ihan julk­isra­hoit­teisi­na projekteina”

    kaik­ki nykyiset vil­jeltävät kasvit ovat muun­to­geenisiä. Geene­jä ei ole tosin muun­nel­tu lab­o­ra­to­rios­sa, mut­ta valin­nan kaut­ta on valit­tu aina suo­tu­isa mutaa­tio jatkoviljelyyn.
    Lop­putule­ma on kuitenkin sama: Geeneiltään muut­tunut kasvi, jos sitä ver­rataan ilman valikoin­tia sukuaan jatkaneisiin

  77. Mitä maail­mas­sa tapah­tu­isi, jos EU ja USA lopet­taisi­vat kaiken tuen maataloudelle?

  78. ““Teol­lisu­u­den myymi­nen ulkoa­maille johtaa väistämät­tä ennem­min tai myöhem­min tilanteeseen, jos­sa tärkeä ala lop­puu Suomessa.

    Son­er­an myyn­ti oli jo suuri vahinko, nyt meitä voidaan kuun­nel­la ulkoamailta.””

    Eikö meil­lä Suomes­sa ole tapana toimia nopeasti tuumas­ta toimeen ‑peri­aat­teel­la”. Tehtyjä päätök­siä ei arvioi­da edes tulosten kaut­ta, vaan siir­ry­tään vauhdil­la seu­raavaan mah­dol­liseen hölmöyteen.

    Ennakkolu­u­lot­tomin ja kehi­tyshakuisin on se, joka tekee villeim­män ehdo­tuk­sen. Tehtyjä päätk­siä ei arvioi­da edes tulosten kaut­ta, vaan siir­ry­tään seu­raavaan mah­dol­liseen hulluuteen.

    Onko­han meil­lä hirt­täy­tynyt kaa­su päälle jälleen­raken­nus-Suomes­ta? Miten­hän ongel­man saisi korjatuksi? 

    Onko­han tämä pakko­toim­imi­nen jonkin­laista kansal­lista ahdis­tuk­sen purkamista?

    Mehän ollaan EU:ssa nopean toimin­nan miesten ja nais­ten maineessa. Minus­ta se on kyseenalainen kun­nia muul­loin kuin pakot­tavis­sa kri­isi­ti­lanteis­sa ja sota-aikana.

    Yhdessä asi­as­sa olti­in vii­sai­ta, kun ei pan­tu raiti­otieraitei­ta rul­lalle kun mon­et muut panivat.

  79. Isois­sa tehdas­mall­i­sis­sa nave­tois­sa on myös ongelmia. Taloudel­lises­sa mielessä logis­ti­ik­ka saat­taa pela­ta, mut­ta ympäristön kannal­ta asi­as­sa on ongelmia. Mitä enem­män eläim­iä sitä enem­män lan­taa. Ja mitä enem­män lan­taa sitä enem­män rav­in­tei­ta mitkä pitäisi saa­da levitet­tyä pel­loille. Ylen­määräi­nen lan­noit­ta­mi­nen samoille pel­loille ei onnek­si ole mah­dol­lista. Eli lan­ta pitää saa­da levitet­tyä laa­joille alueille, joka ei taas ole taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa. Jos asi­aa kat­sot­taisi­in laa­jem­mas­ta näkökul­mas­ta niin suuret yksiköt eivät vält­tämät­tä olekaan taloudel­l­lis­es­ti kan­nat­ta­van­pia. Suurista eläinyk­sikkömääristä pitäisi päästä pienem­pi­in yksiköi­hin, jot­ka oli­si­vat tasaisem­min sijoit­tuneet ympäri maa­ta. Kar­jat­alouden tuo­ma nur­menvil­je­ly tekee myös hyvää pel­loille lisäämäl­lä vil­je­lykier­toa ja vähen­tämäl­lä lan­noit­tei­den käyt­töä. Ja pelkkä koti­maisen valkuais­re­hunkin käyt­tö olisi mah­dol­lista. Ja ei ne sak­salaisetkaan lyp­sävät lehmät tai­da vapaina nurmea syö­den vaellella.

  80. “Mitä enem­män eläim­iä sitä enem­män lan­taa. Ja mitä enem­män lan­taa sitä enem­män rav­in­tei­ta mitkä pitäisi saa­da levitet­tyä pel­loille. Ylen­määräi­nen lan­noit­ta­mi­nen samoille pel­loille ei onnek­si ole mahdollista. ”

    Logi­ikkasi pet­tää, mitä enem­män eläim­iä, sitä enem­män ne vaa­ti­vat myös rehuvil­jelmiä , joten ei maan hehtaarikuor­mi­tus kas­va oli eläim­iä yksi tai 1000.

  81. “Mitä maail­mas­sa tapah­tu­isi, jos EU ja USA lopet­taisi­vat kaiken tuen maataloudelle?”

    Kehi­tys­maid­en maat­aloudelle se olisi onnen­potku, sil­lä niiden tuotan­to tulisi kil­pailukykyisek­si ja ne kyke­n­e­sivät kehit­tämään teol­lista maataloutta.
    Nykyinne syteemi­hän on täysin jär­jetön: Ensin län­si­maat tuke­vat maat­alout­ta niin että kehi­tys­mais­sa kär­sitään nälästä ja estetään vaurastuminen.
    Toisel­la kädel­lä syy­de­tään kehi­tys­a­pua kehi­tys­maille, jot­ta nämä voisi­vat ostaa näitä län­si­maista ruokaa

  82. liian vanha:“Teollisuuden myymi­nen ulkoa­maille johtaa väistämät­tä ennem­min tai myöhem­min tilanteeseen, jos­sa tärkeä ala lop­puu Suomessa.”

    Ei tietenkään joh­da. Omis­ta­jan kansal­lisu­udel­la ei ole mitään väliä, jos olet­taa, että omis­ta­ja ei vihaa rahaa.

  83. “Son­er­an myyn­ti oli jo suuri vahinko, nyt meitä voidaan kuun­nel­la ulkoamailta.””

    Eikö meil­lä Suomes­sa ole tapana toimia nopeasti tuumas­ta toimeen ‑peri­aat­teel­la”. Tehtyjä päätök­siä ei arvioi­da edes tulosten kaut­ta, vaan siir­ry­tään vauhdil­la seu­raavaan mah­dol­liseen hölmöyteen.”

    Eivätkä päät­täjät ole edes kovin hyviä tekniikassa.
    Kun Telia ja Son­era yhdis­tyivät niin mit­takaavae­tu on vaat­in­ut, että verkon­hallinta jär­jestelmät on yhdis­tet­ty ja pää­vas­tuu verkon ylläpi­dos­ta on Ruot­sis­sa ja suo­ma­laisil­la rajoite­tut käyttöoikeudet.
    Verkon päähalti­ja voi seu­ra­ta kaikkea verkon liiken­net­tä eli Säpö voi vakoil­la suo­ma­laisia eikä tääl­lä tiede­tä mitään

  84. Urvelo: “Ilmas­ton läm­pen­e­misen takia Suo­mi on luul­tavasti koh­ta paljon parem­paa vil­je­ly­maa­ta kuin nyt. Sekin kan­nat­taa muis­taa. Olisiko siinä yksi syy maan korkeaan hintaan?”

    Ei ole. Kyl­lä Odekin on aiheesta kir­joit­tanut ja selit­tänyt aika hyvin mm. Ricar­don maan­vuokralain avul­la hin­nan takana ole­van tuet. Saman on tutk­in­ut esi­in mm. pellerve­o­lainen PTT.

    On hie­man kaukaa haet­tua väit­tää, että ilmas­ton­muu­tos, jol­la ei ole ollut eikä vielä ken­ties pitkään aikaan ole vaiku­tus­ta sato­ta­soon, olisi jo nyt pääomit­tunut pel­lon hintaan.

    Volmer­tille se, että vil­je­lykier­to ym. on toteu­tuu peinis­sä ja suuris­sa yksiköis­sä. Suuria yksiköitä puoltaa myös mah­dol­lisu­us rak­en­taa kan­nat­ta­vankokoisia biokaa­sun tal­teenot­toyk­siköitä muiden seikko­jen lisäksi.

    Toisin kuin luul­laan, pieni ei ole kau­nista ja ympäristöte­hokas­ta maat­aloudessa. Tätä harhalu­u­loa on ahk­erasti elätet­ty, kos­ka sil­lä on halut­tu perustel­la huonois­sa kasvuolois­sa tapah­tu­vaa elinkelvot­tomien tilo­jen vil­je­lyä. Siis tukemista.

    Suomes­sa sato­ta­sot kaikil­la vil­je­lykasveil­la on puo­let jo Tan­skaan ja Sak­saan ver­rat­tuna. Maid­on­tuotan­nos­sa työn teho on samaa kehnoa luokkaa, ks. yllä. Myös sadon laadus­sa on huo­maut­tamista ja paljon. Vil­jas­ta myl­lykelpoista on vuodes­ta riip­puen 30–60%. Sok­er­i­ju­urikkaas­ta saadaan sok­e­ria puo­let, perunas­sa tärkkelystä huo­mat­tavasti vähem­män — suun­natomasti pienem­pi­en hehtaarisato­jen ohella.

    Pieni hehtaarisato tai saan­to merk­it­see sitä, että vil­jelyala suh­teessa satoon on suuri. Siitä seu­raa suuret val­umat vesistöi­hin pel­to­jen ollessa muokat­tuina. Ympäristön kannal­ta onkin mon­elta kannal­ta parem­pi, että sadot saadaan pieneltä alal­ta kuin laa­japeräis­es­ti viljellen.

  85. “Eli lan­ta pitää saa­da levitet­tyä laa­joille alueille, joka ei taas ole taloudel­lis­es­ti kannattavaa.”

    Aiem­min viit­taa­mas­tani raportista:

    Ohjeen mukaisten lukujen
    perus­teel­la tuhan­nen lehmän navet­ta ja uud­is­tuk­seen tarvit­ta­va nuorkar­ja tarvitsee
    lan­nan­levi­tysalaa vähin­tään 806 hehtaari. Tämä pel­toala voi olla osakey­htiön hallinnassa
    ole­vaa pel­toalaa tai lan­nan­vas­taan­ot­tosopimuk­si­in perus­tu­vaa pel­toa. Jos yhtiö tuottaa
    karkeat rehut itse, tarvi­taan pel­toa tuotan­toon noin 840 hehtaaria.

    806 hehtaaria on ympyrä jon­ka säde on reilut 1,6 km. Ei kuu­losta kovin isol­ta logis­tiselta tai taloudel­liselta ongel­mal­ta. Olen ymmärtänyt että käytän­nössä lan­nan­lu­ovu­tus­sopimuk­set toimi­vat hyvin vas­tavuoroisu­us­pe­ri­aat­teel­la tai nimel­listä kor­vaus­ta vas­taan. Excelil­lä saat­taa lan­nalle löy­tyä muu­takin taloudel­lis­es­ti järkevää käyt­töä tuos­sa mit­takaavas­sa (33000 m³/vuosi).

  86. Liian van­ha:
    “kaik­ki nykyiset vil­jeltävät kasvit ovat muun­to­geenisiä. Geene­jä ei ole tosin muun­nel­tu lab­o­ra­to­rios­sa, mut­ta valin­nan kaut­ta on valit­tu aina suo­tu­isa mutaa­tio jatkoviljelyyn.”

    Tiedän tämän kyllä 🙂
    Muun­to­geenisel­lä tarkoitin GMO:ta, eli sitä “geeniruokaa”, jon­ka niin moni halu­aa pelois­saan kieltää. Olet aivan oike­as­sa siinä, että jalostus tuot­taa geenistöltään muun­tunei­ta yksilöitä, joten ihmiset ovat tehneet vuo­sisato­ja muun­to­geenisiä lajikkei­ta, mut­ta ilman ymmär­rystä siitä, mitä siel­lä kasvis­sa oikeasti tapah­tuu. Nyt kun asioi­ta ymmär­retään ja sama asia voidaan tehdä parem­min, jalostuk­ses­ta on yht’äkkiä tul­lut kaikin tavoin arve­lut­tavaa ja pelottavaa.

    Itse toivoisin, että ruuan­tuotan­nos­sa päästäisi­in joskus sel­l­aiseen ratio­naalis­es­ti suun­nitel­lun kestävän vil­je­lyn aikakau­teen, jos­sa käytetään parhai­ta mah­dol­lisia jalostus­menetelmiä (myös geen­ite­knolo­giaa) lajikkei­den kehit­te­lyyn ja kas­va­tus tehtäisi­in osin luo­muvil­je­lyn peri­aat­teil­la, mm. mah­dol­lisim­man vähillä myrky­tyk­sil­lä. Ennen kaikkea toivoisin, että ekol­o­gis­es­ti kestävän vil­je­lyn kehit­tämi­nen perus­tu­isi enem­män tutkimusti­etoon ja vähem­män mielikuviin.

  87. Juha:“Ristiriitaisesti kulut­ta­jat toivo­vat lähiruokaa ja luo­mua sekä samal­la etsivät hyl­ly­iltä parhai­ta tar­jouk­sia. Ihmiset eivät ole vielä ajatelleet tätä lop­pu­un asti.”

    Tämä ei oikeas­t­aan ole ris­tiri­ita. Kyse on vain siitä, että se mitä ihmi­nen sanoo, ei ole sama asia kuin mitä hän haluaa.

    Ihmiset sanovat arvosta­vansa lähiruokaa ja luo­mua, mut­ta todel­lisu­udessa he eivät arvos­ta lähiruokaa ja luomua.

    Noin yleen­sä ihmiset sanovat arvosta­vansa kaikkea hyvää ja vas­tus­ta­vansa kaikkea pahaa. Sit­ten kun ote­taan huomioon kaiken hyvän ja pahan kus­tan­nuk­set, niin kuva ei olekaan enää yhtä mustavalkoinen.

  88. Lehdessä lukee, että YK on ehdot­tanut 10 mil­jardin lahjoi­tus­ta rikkail­ta köy­hille ilmas­ton läm­pen­e­misen hidas­tamisek­si. Se on Suomen muu­ta­man vuo­den maataloustuki!

    Olisi hienoa, jos joku tek­isi arvion Suomen maat­alouden ympäristö­vaiku­tuk­sista, siis aikuis­tenoikean arvion. Ympäristömin­is­ter­iö se tek­i­jä ei voi olla kos­ka sen tehtävä ei niinkään ole ympäristön­suo­jelu vaan maalais­ten suo­jelu ympäristönsuojelulta. 

    Kos­ka Suomen maanvil­je­ly väistämät­tä on poikkeuk­sel­lisen teho­ton­ta, se on myös ympäristöä haaskaavaa. Vai­h­toe­hto, pel­to­jen met­sit­tämi­nen, olisi ympäristöteko myös siinä mielessä, että met­sät tuhoa­vat hiilid­iok­sidia pel­to­ja parem­min. Tuet vääristävät vielä lisää. Sen lisäk­si tulee piit­taa­mat­to­muud­es­ta ja sen sel­l­ais­es­ta johtu­vat päästöt ja mm. Itämeren tuho.

    Näinä aikoina noista saisi aika hyvän argu­mentin maat­alous­tukien ratio­nal­isoin­ti­in. En tosin tiedä, olisiko vihre­itä sen esit­täjäk­si, kun pitää lin­janve­dois­sa huomioi­da puolueen maaseu­tusi­ipi — ja viher­hörhöt, joista luon­non­läheisyys tarkoit­taa kaikkea sitä, mikä muis­tut­taa omaa puuhastelua yrttimaalla.

    Jos maat­aloustuet edes osin lopetet­taisi­in ja säästyneet rahat ohjat­taisi­in köy­hi­in mai­hin, ihmiskun­ta astu­isi todel­la ison harp­pauk­sen eteenpäin.

  89. Nettoveroaste:“On hie­man kaukaa haet­tua väit­tää, että ilmas­ton­muu­tos, jol­la ei ole ollut eikä vielä ken­ties pitkään aikaan ole vaiku­tus­ta sato­ta­soon, olisi jo nyt pääomit­tunut pel­lon hintaan.”

    Se ei ole yhtään kaukaa haet­tua. Kaik­ki markki­noil­la ole­va infor­maa­tio tule­vista tapah­tu­mista sisäl­tyy hintoihin.

  90. Entä ostore­hu­jen sisältämät rav­in­teet? Ongel­mana on, että kar­jati­lat käyt­tävät myös ostorav­in­tei­ta (rehut, lan­noit­teet) kun selviäi­sivät omavarais­es­tikin. Suomes­sa vil­janvil­jelyssä sadon mukana pois­tuu keskimäärin 30–50 kg/ha vähem­män typpeä mitä lan­noit­teis­sa lisätään. Fos­foris­sa vai­htelu on suurem­paa. Ravin­netaseet (typ­pi ja fos­fori) ovat suuria varsinkin kar­jatiloil­la. Seuduil­la, jos­sa kotieläin­ti­lat ovat keskit­tyneet ei pel­toi­hin tarvit­si lisätä fos­fo­ria use­aan kymme­neen vuo­teen, kos­ka sitä on varas­toitunut maa­han vuosia jatkuneen ylilan­noituk­sen joh­dos­ta. Mihin rav­in­teet sit­ten pitäisi viedä. Biokaa­su­laitos ei tätä ongel­maa ratkaise, kos­ka rav­in­teet eivät siinä katoa mihinkään (ja hyvä niin). Nykyti­lanteessa kar­jati­lat lan­noit­ta­vat (kar­jan­lan­nal­la) siis tilo­jen läheisiä pel­to­ja, vaikkei niitä tarvit­sisi lan­noit­taa ollenkaan. Kaukaisim­mille pel­loille ei logis­ti­sista syistä lan­taa viedä vaan käytetään ostolan­noit­tei­ta (halvem­paa ja helpompaa).
    Net­toveroas­t­eelle toteaisin vielä, että tot­ta­han se on, että pel­tovil­je­lyn ympäristökuor­mi­tuk­sen kannal­ta tilan kool­la ei suur­ta merk­i­tys­tä. Korostan, että lan­taa tuot­tavien tilo­jen olisi sijoitut­ta­va tasaisem­min, kos­ka myös pel­lot ovat hajal­laan. Eli kar­jatilo­ja lisää etelä-suomeen, jos­ta ne ovat hävin­neet. Kar­jatilo­jen puut­teen vuok­si vil­je­lykier­to on vil­jav­il­jelyalueil­la hyvin vähäistä luo­mu­tilo­ja luku­un ottamatta.
    Kokon­aisu­udessa kyse on enem­män rav­in­tei­den kier­rä­tyk­ses­tä. Mielestäni pitäisi tukea toimia, jot­ka johtaisi­vat sul­je­tumpaan ravin­nekier­toon. Rav­in­tei­den kier­rä­tyk­sen pitäisi olla tiloille edullisem­paa kuin ostorav­in­tei­den käyttö.

  91. Vil­je­lyn lopet­ta­mi­nen ei myöskään lope­ta ravin­nekuor­mi­tus­ta kokon­aan. On yleinen har­alu­u­lo, että pel­lon vil­jelystä poisot­ta­mi­nen lopet­taa päästöt. Mitä rav­in­teille muka sit­ten tapah­tuu? Pel­lot sijait­se­vat yleen­sä luon­tais­es­ti rehevil­lä paikoil­la ja vuosien ajan jatkunut fos­forin ylilan­noi­tus näky­isi vaikkei pel­to­ja vil­jeltäisikään. Met­sit­tämi­nen toki sitoisi rav­in­tei­ta, mut­ta maise­mallis­es­ti enemämän kuin arveluttavaa.

  92. Onko se Venäjän Kar­jala joutomaa­ta? Onko niin, että suuri osa Suomes­takin muut­tuisi jou­tu­maak­si, jos maat­aloustuet (+ kaik­ki muut maaseu­tutuet, joiden määrää yritetään par’aikaa radikaal­isti lisätä)? 

    En ole var­ma, olenko ymmärtänyt oikein, mut­ta käsit­tääk­seni Venäjä tulee saa­maa hyvi­tyk­senä hiilin­ieluis­taan — eli niistä Kar­jalan met­sistä — päästöoikeuk­sia. Päästöoikeudet voi sit­ten myy­dä vaik­ka eteen­päin siitä tulee oikeaa rahaa toisin kuin tue­tus­ta maat­aloud­es­ta, jos­ta ei tule edes leikki­ra­haa vaan pelkää menoa.

    Met­sis­sä saa aivan var­maankin tehdä har­ven­nushakkui­ta, kos­ka muuten sen kyky sitoa hiiltä heikke­nee (käsit­tääk­seni). Puut voi sit­ten polt­taa vaik­ka biopolt­to­laitok­ses­sa. Tai mis­tä nyt parhaat rahat saisi.

    Täl­lä yhtälöl­lä maanvil­jeli­jä voisi ehkä jo muu­ta­man vuo­den päästä kan­nat­tavasti pistää pel­lot paket­ti­in ja siir­tyä elämään met­sän tuot­tamil­la pääo­mat­u­loil­la vapaa­her­ran elämää. tulot var­maankin tip­puisi­vat, mut­ta eipä tarvit­sisi työtäkään tehdä.

    Hal­li­tus­puolueit­ten tavoite tun­tuu sen sijaan ole­van pitää poruk­ka turpeeseen sidot­tuna, Keskus­tan äänestäjäkun­tana. Sitä ei kaupunki­laisjär­jel­lä ihan ymmär­rä, eikä kyl­lä maalasijärjelläkään.

  93. Volmert­ti: Jos tuo rav­in­tokuor­mi­tus joka tapauk­ses­sa menee järvi­in vil­je­lyn jatkues­sa, niin kyl­lähän se lopet­ta­mi­nen vähen­tää huo­mat­tavasti järvien rehevöitymistä.

    Vähän sama kuin sanoisi, että ei kan­na­ta lopet­taa tupakoin­tia, kos­ka ter­va ei kuitenkaan heti pois­tu keuhkoista.

  94. “Entä ostore­hu­jen sisältämät rav­in­teet? Ongel­mana on, että kar­jati­lat käyt­tävät myös ostorav­in­tei­ta (rehut, lan­noit­teet) kun selviäi­sivät omavaraisestikin”
    Ei tuo tilan­net­ta muu­ta yksi lehmä syö saman ver­ran näitäkin oli se yskin tai suures­sa laumassa.
    Lehmä taas tarvit­see kuiv­are­hua saman ver­ran, joten rehupin­ta-ala kas­vaa suo­ras­sa suh­teessa lehmien määrään joten p***n ja k***n määrä per hehtaari on vakio pien­siää ja suuris­sa yksiköissä

  95. “Nykyti­lanteessa kar­jati­lat lan­noit­ta­vat (kar­jan­lan­nal­la) siis tilo­jen läheisiä pel­to­ja, vaikkei niitä tarvit­sisi lan­noit­taa ollenkaan. Kaukaisim­mille pel­loille ei logis­ti­sista syistä lan­taa viedä vaan käytetään ostolan­noit­tei­ta (halvem­paa ja helpompaa).”

    Lan­nan lev­i­tys on kaiken lisäk­si sään­nöstel­tyä, joten ylisu­uria eriä ei saa levit­tää hehtaarille.’
    EU-setä tulee ja pam­put­taa, jos menet­telee kuvaa­mal­lasi tavalla.,

  96. “Nyt kun asioi­ta ymmär­retään ja sama asia voidaan tehdä parem­min, jalostuk­ses­ta on yht’äkkiä tul­lut kaikin tavoin arve­lut­tavaa ja pelottavaa”

    Kyl­lä tähän avustet­tuun geen­i­ma­nip­u­laa­tioon sisäl­tyy myös riske­jä , pahin on muun luon­non saas­tu­mi­nen eli geen­it voivat levit­täy­tyä myös kasvei­hin, joi­ta niihin ei haluta.
    Tämä johtuu eri kasvien ja eläimien gee­nien yhdistelystä.
    Samoin tule­vat kysymyk­seen tek­i­jänoikeu­songel­mat jos naa­purin pel­to saas­tuu geen­imuun­nel­lul­la vaik­ka hän ei halua mak­saa siitä.
    Mon­san­to on yksioikoiseti pistänyt saas­tunen pel­lon omis­ta­jan mak­samaan ja USA:n lain­säädän­tö mah­dol­lis­taa sen

  97. Art­turille, joka sanoo: 

    Ihmiset sanovat arvosta­vansa lähiruokaa ja luo­mua, mut­ta todel­lisu­udessa he eivät arvos­ta lähiruokaa ja luomua.

    Ilmiö on tut­tu jokaiselle, joka on ollut mielipi­demit­tausten kanssa tekemisissä. 

    Ihmi­nen hei­jas­taa gallup-vas­tauk­sis­saan ideaal­im­inään­sä, ei omaa raadol­lista itseään. Vas­taus kuvas­taa lähin­nä sitä, mitä ihmi­nen toivoisi olevansa. 

    Jos kysytään esim: lajit­telisitko talousjät­teesi parem­min, jos keräyspis­teet oli­si­vat lähempänä, niin 90 pros­ent­tia vas­taa, että KYLLÄ. 

    Kun ne keräyspis­teet ovat lähempänä, niin kier­rä­tys toki lisään­tyy, mut­ta vain mur­to-osan siitä, mitä mit­taus olisi antanut ymmärtää… 

    Sitä vain niin kovasti toivoo ole­vansa parem­pi ihmi­nen. Kaik­ki tutk­i­jat, jot­ka mit­taa­vat ympäristöar­vo­ja voivat varautua todel­la lev­eään virhemarginaaliin.

  98. Vaik­ka en vieläkään asi­as­ta paljoa mitään tiedä, kor­jaan sen ver­ran, että ilmeis­es­ti ei ole odotet­tavis­sa van­has­ta met­sästä saatavia “ilmas­toko­r­vauk­sia”.

    Tosin mitään var­muut­ta ei tietenkään ole, minkälaiseen sopimuk­seen Kööpen­ham­i­nas­sa päädytään. Sen sijaan ainakin jotkut odot­ta­vat, että met­sit­tämis­es­tä saisi maan­omis­ta­ja korvauksia. 

    Tuos­sakin lie­nee yksi syy pel­tomaan kalleu­teen. Jos kor­vauk­set met­sit­tämis­es­tä tule­vat, nyt kan­nat­taa ostaa lisää pel­toa, jot­ta voi muu­ta­man vuo­den päästä met­sit­tää. Ja raivatakin.

    Näin hyvin pin­nal­lisil­la tiedoil­la spekuloituna.

  99. Olen blo­gin huonoin pysymään aiheessa, sori, eli seu­raaval­la ei ole mitään tekemistä otsikon kanssa, joka kai liit­tyi jotenkin maat­alouteen, mutta: 

    Vihreät ovat mallies­imerk­ki tästä edel­lä mainit­se­mas­tani efektistä. 

    Kos­ka on jotenkin hienoa, jaloa ja sivistynyt­tä äänestää vihre­itä, niin mielipi­demit­tauk­sis­sa vihreät saa­vat jär­jestään huo­mat­tavasti suurem­pia kan­na­tus­lukemia kuin äänestyspäivän realisoinneissa. 

    Todel­lisu­udessa vihre­itä ihkuil­lut 21-vuo­tias jäikin koti­in tilaa­maan Dillingerin ja kipaisi hake­maan Ärrältä Karhu six-packin. 

    Että se siitä… 

    Näin ainakin ennen. Ehkä nyt­tem­min vihrei­den ennus­teet ovat enem­män bal­anssis­sa todel­lis­ten luku­jen kanssa. Tämän var­masti Osmo tietää paremmin?

  100. Tuol­lainen tuhan­nen lehmän navet­ta on poten­ti­aal­isti ihan kohtu­ullisen kokoinen biokaa­sun tuotan­to­laitos, suur­in­pi­irtein 3GWh/v (läm­pöar­vo). Suomes­sa on jotain 300 000 lehmää, eli vuosi­ta­sol­la poten­ti­aalia olisi noin ter­awat­ti. En tiedä, mut­ta kuvit­telisin kasvi­huonekaa­su­jen kannal­ta pos­i­tivi­isek­si että metaani kerätään ja poltetaan?

    Lähde: “BIOKAASUN TUOTANTOMAHDOLLISUUDET ELÄINTEN LANNASTA POHJOISEN KESKI-SUOMEN ALUEELLA”, https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/37885/karunen_23.pdf?sequence=1

  101. Rot­wang: “Nyt kun asioi­ta ymmär­retään ja sama asia voidaan tehdä parem­min, jalostuk­ses­ta on yht’äkkiä tul­lut kaikin tavoin arve­lut­tavaa ja pelottavaa”

    Usein kun jotakin opi­taan tekemään aiem­paa parem­min, sama asia voidaan tehdä myös aiem­paa pahemmin.

    Liian van­han mainit­semien riskien lisäk­si itseäni ainakin pelot­taa se, mitä Mon­san­ton kaltaiset moraalit­tomasti ja piit­taa­mat­tomasti toimi­vat yri­tyk­set mah­ta­vat saa­da gm-teknolo­gioil­la aikaan.
    Mikä estää yri­tyk­siä esimerkik­si pyrkimästä kehit­tämään lajikkei­ta, jot­ka tuhoa­vat kil­pail­i­jan vas­taa­vat lajik­keet ja val­taa­vat näi­den elin­ti­lan (kuten Mon­san­ton lajik­keet täl­lä het­kel­lä tekevät luon­non­mukaisille lajikkeille ympäri maailman)?

    Kuka­pa ain­oas­taan taloudel­lisen voiton mah­dol­lisuuk­sia tui­jot­ta­va yrit­täjä ei halu­aisi saa­da mah­dol­lisim­man suur­ta osaa maail­man ruo­ka-aine­tuotan­nos­ta omaan kon­trol­li­in­sa? Siinähän Mon­san­to on jo osit­tain onnis­tunut, Yhdys­val­to­jen löperön gm-lain­säädän­nön (ja epäilemät­tä myös kor­rup­tion) avul­la. Mitä tapah­tuu, kun Mon­san­to saa yhtä aggre­si­ivisen kil­pail­i­jan (luulisi näitä löy­tyvän, kun miet­tii yri­tyk­sien mah­dol­lisuuk­sia lyödä rahoik­si ruokakriisillä)?

    Kyl­lä gee­nien manip­u­loin­ti­in liit­tyy sel­l­aisia uhkia, jot­ka tulisi mah­dol­lisim­man aikaises­sa vai­heessa ottaa huomioon lain­säädän­nössä, maail­man­laa­juis­es­ti. Toiv­ot­tavasti ruoka­so­taa ei tarvitse konkreet­tis­es­ti käy­dä ennen kuin usko­taan, että sen seu­rauk­set voivat olla paho­ja. Toisin sanoen: toiv­ot­tavasti tässä asi­as­sa ollaan viisaampia kuin aikoinaan ydi­na­sei­den kanssa.

  102. Liian van­ha:
    Kyl­lä tähän avustet­tuun geen­i­ma­nip­u­laa­tioon sisäl­tyy myös riske­jä , pahin on muun luon­non saas­tu­mi­nen eli geen­it voivat levit­täy­tyä myös kasvei­hin, joi­ta niihin ei haluta.
    Tämä johtuu eri kasvien ja eläimien gee­nien yhdistelystä.

    Jalostuk­sel­la (seka per­in­teisel­la etta geen­ite­knolo­gial­la) kasvista tehdaan ihmisen nakokul­mas­ta parem­pi, mut­ta luon­non­va­lin­nan nakokul­mas­ta huonom­pi, joten jaloste­tut lajik­keet eivat tyyp­il­lis­es­ti levia luon­toon, kos­ka luon­non­va­raiset lajit ovat niita vahvem­pia. Jos kasvi­in lisa­taan geeni, joka esimerkik­si paran­taa sen satoa tai sai­lyvyyt­ta, niin sel­l­aisen levi­ami­nen luon­toon on aarim­maisen epatodennakoista. 

    Mikaan inhimilli­nen toim­inta ei tietenkaan ole taysin riski­ton­ta, mut­ta riskit pitaa suh­teut­taa mui­hin riskei­hin. Pitaa muis­taa, etta per­in­teinen maat­alous ei ole ympar­is­ton kannal­ta hai­ta­ton­ta, vaan kaikkea muu­ta. Ihmisil­la on vaan luon­tainen taipumus yliarvioi­da uuden ja tun­tem­at­toman riske­ja ja olla sokei­ta tut­tu­jen asioiden riskeille. Jos esimerkik­si pel­lon X tuot­ta­maa satoa voidaan lisa­ta N% geen­ite­knolo­gial­la tai vai­h­toe­htois­es­ti lisaa­mal­la lan­noi­tus­ta ja myrky­tyk­sia, niin on sel­vaa, etta geen­ite­knolo­gia on ympar­is­ton kannal­ta parem­pi vai­h­toe­hto. Tietysti, jos sil­la pel­lon tuot­ta­mal­la sadol­la ei ole mitaan valia, vaan pel­to­ja vil­jel­laan sik­si etta maise­mat oli­si­vat kau­ni­ita, niin siina tapauk­ses­sa ei geen­ite­knolo­giaa tarvi­ta (kuten ei myrkkyja/lannoitteitakaan).

    Mon­san­to on yksioikoiseti pistänyt saas­tunen pel­lon omis­ta­jan mak­samaan ja USA:n lain­säädän­tö mah­dol­lis­taa sen.

    No tama on yhta fik­sua kuin lait­taa henki­lo mak­samaan siita, etta kuuli naa­purin soit­ta­van stereois­saan tek­i­janoikeuk­sil­la suo­jat­tua musi­ikkia. Ongel­ma on lain­saadan­nos­sa, ei kayte­tys­sa jalostusteknologiassa.

    1. Kasv­in­jalostus sisältää aina riske­jä. Minä en ole kuitenkaan koskaan ymmärtänyt, miten suun­nitel­tu geen­imuun­telu olisi riskip­i­toisem­paa kuin sat­un­nainen, jol­laisia tuote­taan esimerkik­si siemeniä säteilyt­tämäl­lä ja kat­so­ma­l­la, syn­tyikö näin jotain aiem­paa parempaa.

  103. “Vihreät ovat mallies­imerk­ki tästä edel­lä mainit­se­mas­tani efektistä.”
    Tuli tuos­ta mieleen, että kyl­lä se Osmostakin edellen pilk­istää pieni pop­ulisti ja poliitikko.
    Hän väit­ti tuos­sa alkupuolella :

    “Suo­ma­la­ni­nen maid­on­tuotan­to on menos­sa kohden umpiku­jaa, kos­ka se nou­dat­taa lyhyt­näköis­es­ti EU:n tukipoli­ti­ikan virheitä”

    EU olemme me ja Suomen maat­alous­tukikin perus­tuu Suomen tiukkaan kan­taan niiden puoles­ta, muuten Suo­mi estäisi jonkun muun tärkeän tavoit­teen toteu­tu­misen. Eikä EU sekaan­nu siihen vil­jel­läänkö Käsi­var­res­sa vai ei, se on kansalli­nen asia.
    Tuo tilapäi­nen 15000 euron tukikin on kansalli­nen ja vapaaehtoinen.

    Kyl­lä tuo Käsi­var­res­sa vil­je­ly on puh­taasti Suomen sisäi­nen asia, ei Osmon pitäisi juos­ta EU:selän taakse.

    Tosin nor­jalaiset EU:n ulkop­uolel­la ovat vielä sitkeämpiä yrit­täjiä: He yrit­tävät vil­jel­lä vehnää Jäämeren rannalla

  104. @Saara:
    Juu, en tosi­aankaan halua maail­maan mitaan uusia suuryri­tys­ten val­takeskit­tymia tai ruoka­so­tia. Asi­aan liit­ty­va patent­ti­lain­saadan­to on ilman muu­ta syy­ta lait­taa sel­l­aiseen kun­toon, etta tal­laiseen tilanteeseen ei paady­ta. Minus­ta olisi perin surullista, jos paadymme sel­l­aiseen poli­it­tiseen pat­ti­ti­lanteeseen, etta joudumme joko anta­maan ruoka­markki­noil­la huo­mat­tavasti lisaa val­taa muu­tamille suuryri­tyk­sille tai vai­h­toe­htois­es­ti jat­ta­maan kayt­ta­mat­ta kaiken sen poten­ti­aalin, jon­ka geen­ite­knolo­gia kasv­in­jalostuk­selle antaisi. Tun­nen patent­ti­a­sioi­ta aika huonos­ti, joten mul­la ei kauheasti ole san­ot­tavaa siihen, miten tuo tilanne olisi kay­tan­nos­sa paras­ta ratkaista.

  105. Saara: Luon­to ei ole mikään ihmisen toimin­nas­ta erilli­nen asia, joka pitää säi­lyt­tää “alku­peräisenä”.

    Luon­to muut­tuu jatku­vasti ja ihmi­nen on osa tätä muutosta.

  106. Osmo:
    Kasv­in­jalostus sisältää aina riske­jä. Minä en ole kuitenkaan koskaan ymmärtänyt, miten suun­nitel­tu geen­imuun­telu olisi riskip­i­toisem­paa kuin sat­un­nainen, jol­laisia tuote­taan esimerkik­si siemeniä säteilyt­tämäl­lä ja kat­so­ma­l­la, syn­tyikö näin jotain aiem­paa parempaa.

    Tama ei tai­da olla Vihreis­sa kovin yleinen nake­mys. En ole ainakaan koskaan ennen kuul­lut Vihrei­den poli­itikol­ta mitaan taman­su­un­taista kan­nan­ot­toa. Yleen­sa ne, jot­ka ovat aihet­ta kom­men­toi­neet, ovat keskit­tyneet lahin­na GM:n riskien paisutteluun.

  107. “joten jaloste­tut lajik­keet eivat tyyp­il­lis­es­ti levia luon­toon, kos­ka luon­non­va­raiset lajit ovat niita vahvem­pia. Jos kasvi­in lisa­taan geeni, joka esimerkik­si paran­taa sen satoa tai sai­lyvyyt­ta, niin sel­l­aisen levi­ami­nen luon­toon on aarim­maisen epatodennakoista. ”

    Se, että jokin on epä­to­den­näköistä on vain matemaat­ti­nen määritelmä eikä se sul­je pois sitä mah­dol­lisu­ut­ta, että jokin tapahtuu.
    Epä­to­den­näköi­nen tarkoit­taa oikeasti, että tapah­tu­ma on mah­dolli­nen, mut­ta ei tapah­du usein.

    Luon­nolli­nen geen­i­ma­nip­u­laa­tio on parem­pi, ettei se tuo­ta kovinkaan mullis­tavia muun­nok­sia vaan muun­nos on aina vähäinen.
    Eikä luon­nol­lises­sa manip­u­laa­tios­sa koskaan risteytetä lajeja.

  108. “No tama on yhta fik­sua kuin lait­taa henki­lo mak­samaan siita, etta kuuli naa­purin soit­ta­van stereois­saan tek­i­janoikeuk­sil­la suo­jat­tua musi­ikkia. Ongel­ma on lain­saadan­nos­sa, ei kayte­tys­sa jalostusteknologiassa.”

    Valitet­tavasti USA:lla on tässä asi­as­sa paljon sanan­val­taa ja muiden maid­en kansal­lis­ten lain­säädän­tö­jen on alis­tut­ta­va siihen, kos­ka muuten seu­raa kaupparajoituksia

  109. Liian van­halle: Nitraat­tidi­rek­ti­ivin mukaan vil­jalle saa antaa typpeä 170 kg/ha. Keskimääräisessä vil­jasa­dos­sa typpeä pois­tuu noin 70 kg/ha. Käytän­nössä tilat kuu­lu­vat kuitenkin ympäristötuen piiri­in ja sal­li­tut enim­mäis­määrät ovat pienem­piä. Keskimäääräiset typ­pi­lan­noi­tus­määrät karkeasti san­ot­tuna noin 100 kg/ha luokkaa. Eli yli­jäämää syn­tyy joka vuosi. Fos­fo­ri­lan­noituk­sen osalta tilanne on eri. Suuri osa Suomen pel­loista ei tarvitse fos­fo­ri­lan­noi­tus­ta täl­lä het­kel­lä lainkaan. Kar­jan­lan­nan mukana fos­fo­ria tulee joka tapauk­ses­sa lisää eli lan­ta tulisi ohja­ta pel­loille mis­sä maan fos­fo­rilu­vut ovat alhaisia. Ne eivät vain satu sijait­se­maan yleen­sä sen kar­jati­lan välit­tömässä läheisyy­dessä. Se mitä yritän sanoa on, että jos kar­jati­lat oli­si­vat sijoit­tuneet tasais­es­ti sinne mis­sä pel­lot sijait­se­vat, olisi lan­nan opti­maa­li­nen levit­tämi­nen pel­loille mis­sä sitä eniten tarvi­taan helpompaa.

    Vielä ulko­maid­en tehokkaam­mas­ta tuotan­nos­ta. Kes­ki-Euroopas­sa vil­jasadot ovat suurem­pia. Vas­taavasti käytetään suurem­pia lan­noitemääriä ja typen valmis­tus on hyvin ener­giaa vievä pros­es­si. Myös tor­jun­ta-aineruisku­tuk­sia on moninker­tainen määrä. Esim. vil­jal­la saate­taan ruikut­taa yli 10 ker­taa kesässä kun Suomes­sa vas­taavasti 1–3 ruisku­tus­ta riittää.

  110. Liian vanha:“Luonnollinen geen­i­ma­nip­u­laa­tio on parem­pi, ettei se tuo­ta kovinkaan mullis­tavia muun­nok­sia vaan muun­nos on aina vähäinen.
    Eikä luon­nol­lises­sa manip­u­laa­tios­sa koskaan risteytetä lajeja.”

    Mitä on luon­nolli­nen geen­i­ma­nip­u­laa­tio? Siis sitäkö, mitä luon­nos­sa itses­tään tapah­tuu mutaa­tioiden ja luon­non­va­lin­nan kaut­ta? No, tämän lisäk­si­hän ihmi­nen on har­ras­tanut omi­in päämääri­in­sä tähtäävää jalostus­ta jo vuo­sisato­ja. Nykyi­nen mais­si tai vehnä on aika lail­la eri­lainen kuin se niiden alku­peräi­nen vil­listi luon­nos­sa kas­va­va muo­to. Mikä tässä on hyväksyt­täväm­pää kuin GM:ssä etenkin, kun se tapah­tuu paljon umpimähkäisem­min ja suunnittelemattomammin? 

    Mitä tuo­hon lajien ristey­tyk­seen tulee, niin tämän nyt vellovan sikain­flu­enssan kohdal­la on puhut­tu juuri sias­sa ole­van flun­ssaviruk­sen ja ihmisessä ole­van flun­ssaviruk­sen ristey­tyk­ses­tä. Tämä kaik­ki on tapah­tunut ihan luon­nol­lis­es­ti ja ainakin minus­ta se on paljon suurem­pi uhka ihmiskun­nan ter­vey­delle kuin joku GM tomaat­ti, joka kestää parem­min kuiv­u­ut­ta kuin tavalli­nen tomaatti.

  111. Se, että jokin on epä­to­den­näköistä on vain matemaat­ti­nen määritelmä eikä se sul­je pois sitä mah­dol­lisu­ut­ta, että jokin tapahtuu.
    Epä­to­den­näköi­nen tarkoit­taa oikeasti, että tapah­tu­ma on mah­dolli­nen, mut­ta ei tapah­du usein.

    Mitaan tule­vaisu­u­den tapah­tu­maa ei pysty­ta 100% var­muudel­la sulke­maan pois tai ennus­ta­maan. Kyse on aina toden­nakoisyyk­sista ja niiden arvioin­nista parhaan mah­dol­lisen tiedon perus­teel­la. Tama kos­kee kaikkea inhimil­lista toim­intaa. Jokainen ihmi­nen tekee paivit­tain monia asioi­ta, jois­sa on mm. ole­mas­sa pieni tap­atur­maisen kuole­man mahdollisuus. 

    Luon­nolli­nen geen­i­ma­nip­u­laa­tio on parem­pi, ettei se tuo­ta kovinkaan mullis­tavia muun­nok­sia vaan muun­nos on aina vähäinen.

    Luon­nolli­nen geen­i­ma­nip­u­laa­tio tuot­taa suuren joukon sat­tuman­varaisia mutaa­tioi­ta. Toiv­ot­tu­jen uusien omi­naisuuk­sien mukana tulee aina suuri joukko mui­ta geneet­tisia muu­tok­sia, joiden laadus­ta tai vaiku­tuk­sista jalosta­jal­la ei ole mitaan tietoa.

  112. Kun ilmas­to läm­pe­nee ja kuiv­u­usalu­ueet lisään­tyvät, ruuas­ta tulee vielä huu­ta­va pula. Välimer­e­nalue, Aus­tralia ja osa USAa ainakin ovat liipasimel­la. Osaa maa­pal­lon vil­ja-aitoista uhkaa kuihtuminen.

    Suomen ei mis­sään tapauk­ses­sa kan­na­ta antaa oman ruoansaan­nin val­ua etelän maille. Maan ravin­non­tuotan­to pitää säi­lyt­tää iskukykyise­na laa­jal­la rintamalla.

  113. Ja ettei ain­oas­taan asian vier­estä kir­joite­ta niin olen aivan samaa mieltä kir­joit­ta­jan kanssa, että maitotilo­jen yli­tuotan­non tukem­i­nen on jär­jetön­tä. Nykyi­nen maat­alous­poli­ti­ik­ka on kan­nus­tanut investoimaan isoi­hin yksiköi­hin ja pienet tilat ovat jään­neet avus­tusten ulkop­uolelle kokon­aan. Eilen taisi olla uuti­sis­sa, että Tornioon suun­nitel­laan 1000 lyp­sylehmän navet­taa. Muis­te­len myös , että kun eri maitotilo­jen kan­nat­tavu­ut­ta oli tutkit­tu niin kan­nat­tavimip­ia oli melko pienet tilat. Ei suuret tulot vaan pienet menot…

  114. Osmo: “Kasv­in­jalostus sisältää aina riske­jä. Minä en ole kuitenkaan koskaan ymmärtänyt, miten suun­nitel­tu geen­imuun­telu olisi riskip­i­toisem­paa kuin sat­un­nainen, jol­laisia tuote­taan esimerkik­si siemeniä säteilyt­tämäl­lä ja kat­so­ma­l­la, syn­tyikö näin jotain aiem­paa parempaa.”

    Mitä enem­män mah­dol­lisuuk­sia toimia tarkoi­tushakuis­es­ti, sitä enem­män riske­jä, kun ihmiset ovat puikois­sa ja raha kan­nus­ti­me­na. En tarkoi­ta, että geen­imuun­telua olisi vas­tustet­ta­va tai estet­tävä, vaan että riske­jä olisi hyvä pyrk­iä tun­nista­maan ja pahimpi­en uhkaku­vien toteu­tu­mista ennal­taehkäisemään. Yhdys­val­lois­sa siinä ei onnis­tut­tu ajois­sa, ja sik­si Mon­san­to voi riehua vapaana levit­täen syöpäriskiä lisäävää tor­jun­ta-ainet­taan ja sille immuune­ja kasvi­la­jikkeitaan ympäri maail­maa, ja käyt­täy­tyä kuin se omis­taisi muun­tele­mansa lajik­keet. Siis kor­vauk­sia per­itään kaik­il­ta, joiden pel­loil­ta näitä lajikkei­ta löy­tyy, sen sijaan että per­in­teiseen tyyli­in vain myytäisi­in siemeniä.

    Jotenkin hom­ma tuo ikävästi mieleen nykyään infor­maa­tiote­knolo­gian piiris­sä käytävät IPR- ja patent­tiki­i­s­tat, joiden tarkoituk­se­na on haalia fir­moille lisää rahaa tai markki­nao­su­ut­ta, mut­ta joista tun­tuu ole­van kulut­ta­jalle lähin­nä hait­taa. En osaa pitää kasvi­la­jikkei­denkin alis­tamista tek­i­jänoikeuskäytän­nöille kovinkaan suotavana.

  115. Sel­l­ainen lisays tuo­hon edel­liseen, etta tuo ter­mi ‘luon­nolli­nen geen­i­ma­nip­u­laa­tio’ on kyl­la aika harhaan­jo­hta­va. Esim. sateilyt­ta­mal­la aiheutetut sat­tuman­varaiset mutaa­tiot eivat ole minus­ta sen luon­nol­lisem­pia kuin mod­ernin geen­ite­knolo­gian keinoin tehty kohden­net­tu geenimuokkaus.

  116. Mon­san­to on yksioikoiseti pistänyt saas­tunen pel­lon omis­ta­jan mak­samaan ja USA:n lain­säädän­tö mah­dol­lis­taa sen.

    Itse asi­as­sa, yllä­tys yllä­tys, ei se ihan noin men­nyt, vaan tapaus oli paljon monimutkaisempi:

    http://en.wikipedia.org/wiki/Monsanto_Canada_Inc._v._Schmeiser

    Eli siis se mis­tä vil­jeli­jää syytet­ti­in ja lop­ul­ta tuomit­ti­in ei ollut se, että hän antoi mah­dol­lis­es­ti itsek­seen levin­neen GMO-maissin kas­vaa pel­lol­laan, vaan että hän selvästi tietoise­na siitä että mis­tä tavaras­ta oli kyse (tehtyään siis kokei­ta hyön­teis­myrkyl­lä) keräsi siemenet tal­teen ja istut­ti ne seu­raa­vana vuon­na. Lisäk­si tämä tapah­tui Kanadas­sa (ei USA:ssa) ja Schmeis­er sai tuomion mut­ta ei ran­gais­tus­ta tai vahin­gonko­r­vauk­sia maksettavakseen.

    Osmolle: Ero geen­ite­knolo­gian ja per­in­teisen kasv­in­jalostuk­sen riskeis­sä on se, että geen­ite­knolo­gia nopeut­taa pros­esse­ja huo­mat­tavasti. Aiem­min oli enem­män aikaa havai­ta ongel­mat. Voi olla, että riskit bio­di­ver­si­teetille ja ihmis­ten ter­vey­delle eivät ole merkit­täviä, mut­ta viisaam­paa olisi selvit­tää se kokein valvo­tuis­sa olois­sa eikä koko ekosys­teemin ja väestön tasolla.

    Geen­ite­knolo­gia ei ole todel­lakaan se ilmestyskir­jan peto, jol­laise­na se usein esitetään, mut­ta ei sekään ole mielestäni hyvä asia, että väitetään että mitään riske­jä ei voi olla ja vain type­rä home­opa­tia-ener­giakristal­li-feng­shui-hip­pi väit­tää toisin. 50-luvul­la ajatelti­in samoin eri­lai­sista teol­lisu­uskemikaaleista, asbesti esimerkik­si oli kätevä eriste, lyi­jy eri­no­mainen voitelu­aine ja DDT:llä hävitet­täisi­in malar­ia maail­mas­ta. Minus­ta jotain voidaan oppia tuon nai­ivin opti­mis­min ikävistä seurauksista. 

    Uskon, että geen­ite­knolo­gial­la on merkit­tävä rooli ruuan­tuotan­non tule­vaisu­udessa, mut­ta täl­lä ker­taa voitaisi­in yrit­tää ede­tä vähän rauhal­lisem­min niin ehkä selvit­täisi­in vähän vähem­mil­lä vau­ri­oil­la ympäristölle ja terveydelle.

  117. “Kasv­in­jalostus sisältää aina riske­jä. Minä en ole kuitenkaan koskaan ymmärtänyt, miten suun­nitel­tu geen­imuun­telu olisi riskip­i­toisem­paa kuin sat­un­nainen, jol­laisia tuote­taan esimerkik­si siemeniä säteilyt­tämäl­lä ja kat­so­ma­l­la, syn­tyikö näin jotain aiem­paa parempaa.”

    Yksi mielestäni kiin­nos­ta­va ryh­mit­tymä ajaa sel­l­aista kuin cis­geneti­ik­ka, ei har­main­ta aav­is­tus­takaan mitä tuo on suomek­si. Ideana siis se että muokkaus rajoite­taan sel­l­aisi­in muu­tok­si­in per­imässä jot­ka peri­aat­teessa voisi­vat tapah­tua luon­nol­lis­es­tikin, eli käytetään vain suku­laiskasve­ja. Peri­aat­teessa täysin sama asia kuin per­in­teinen kasv­in­jalostua, ilman säteily­tys­tä, mut­ta huo­mat­tavasti nopeam­paa ja ohjatumpaa.

    Kts. http://www.cisgenesis.com
    Rauta­lankaku­va: http://en.wikipedia.org/wiki/Cisgenesis

  118. “Valitet­tavasti USA:lla on tässä asi­as­sa paljon sanan­val­taa ja muiden maid­en kansal­lis­ten lain­säädän­tö­jen on alis­tut­ta­va siihen, kos­ka muuten seu­raa kaupparajoituksia”
    “Lisäk­si tämä tapah­tui Kanadas­sa (ei USA:ssa) ja Schmeis­er sai tuomion mut­ta ei ran­gais­tus­ta tai vahin­gonko­r­vauk­sia maksettavakseen.”

    Kuten totesin , yksi­noikeus johonkin johtaa myös poli­it­tiseen val­taan eli USA voi vaikut­taa Kan­dan lainsäädäntöön

  119. tpyy­lu­o­ma:
    Yksi mielestäni kiin­nos­ta­va ryh­mit­tymä ajaa sel­l­aista kuin cis­geneti­ik­ka, ei har­main­ta aav­is­tus­takaan mitä tuo on suomek­si. Ideana siis se että muokkaus rajoite­taan sel­l­aisi­in muu­tok­si­in per­imässä jot­ka peri­aat­teessa voisi­vat tapah­tua luon­nol­lis­es­tikin, eli käytetään vain sukulaiskasveja.

    Tama on erit­tain kan­natet­ta­va aloite! Sen lisak­si, etta geene­ja siir­re­taan lahisuku­laista, kasvin omien gee­nien saate­lyyn voidaan vaikut­taa. Yksilon omi­naisuuk­si­in vaikut­taa nimit­tain pait­si se, mita geene­ja sil­la on myos se, kuin­ka akti­ivis­es­ti niita ilmen­netaan. Kasvin omien gee­nien yli- tai ali-ilmen­t­a­mi­nen tulee tar­joa­maan lahi­t­ule­vaisu­udessa paljonkin mah­dol­lisuuk­sia suun­nitel­malliseen kasv­in­jalostuk­seen. Nama ovat luon­teeltaan sel­l­aisia muu­tok­sia, jot­ka toden­nakois­es­ti ovat useimpi­en per­in­teisel­la jalostuk­sel­la saavutet­tu­jen muu­tosten taustal­la. Edes kaikkein pes­simistisimpi­en kauhuske­naar­i­oiden perus­teel­la taman tyyp­pista geen­ite­knolo­giaa ei voi­da pitaa riskialt­ti­imp­ina kuin per­in­teista jalostus­ta. Olisi eri­no­mainen aja­tus, etta tal­lais­ten cis­ge­neet­tis­ten kasvien lupakay­tan­toa lieven­net­taisi­in sel­vasti. Se antaisi pienem­mille yri­tyk­sille ja julk­isille yksikoille huo­mat­tavasti parem­mat toim­intamah­dol­lisu­udet, kun raskas ja kallis lupakay­tan­to ei olisi pul­lonkaulana. Se toden­nakois­es­ti lieven­taisi sel­vasti sita riskia, etta ravin­non­tuotan­non imma­te­ri­aalioikeudet paaty­vat har­vo­jen suuryri­tys­ten haltuun.

  120. Liian vanha:“Eikä luon­nol­lises­sa manip­u­laa­tios­sa koskaan risteytetä lajeja.”

    Kos­ka lajipuh­taus on arvo sinän­sä? Kai oot samaa mieltä rotu­jen risteytyksestä? 😉

  121. “Kos­ka lajipuh­taus on arvo sinän­sä? Kai oot samaa mieltä rotu­jen risteytyksestä? ”

    kaik­ki ihmiset ovat samaa lajia , rotua ei voi päätel­lä tois­taisek­si edes geeneistä

  122. Keskustelu on jo eden­nyt muuallekin, mut­ta kor­jaan­pa kuitenkin muu­tamia alus­sa esitet­tyjä virheel­lisiä luku­ja, jot­ka pomp­pasi n. min­uutin net­ti­et­simisel­lä esiin:

    Esko nie­mi (24.7 klo 16.14) kom­men­toi “maat­alousyrit­täjäkoti­talouden keskimääräi­nen käytet­tävis­sä ole­va medi­aan­i­t­u­lo oli 50 350 euroa”.
    Ei pidä paikkaansa, vaan menee tilas­tokeskuk­sen mukaan näin:
    — yrit­täjät (ei maat.) keskiar­vo n.26000€, medi­aani n.40000€.
    — ylem­mät toim­i­henkilöt ka. n34000€, medi n30000€.
    — Maat­alousyrit­täjät ka. n29500€, medi n26000€.
    — työn­tek­i­jät ka. n23000€, medi n22000€. Jne…

    Esko Nie­mi (24.7 klo 18.08) kir­joit­ti: “omavaraisu­usastei­ta vuon­na 2006 joillekin peruselin­tarvikkeille pros­ent­teina seu­raavasti: lihat 105, kanan­mu­nat 116, maito 105, mai­d­os­ta jalostet­tu ras­va 128, ja leipävil­ja 96”.
    Tosi van­haa tietoa, 2008 tiedot: nau­dan­li­ha 85, siipikar­jan­li­ha 103, sian­li­ha 116, kana­mu­na 117, maito 101, leipävil­ja 114. Laskusu­un­nas­sa pääosin, pait­si vil­ja sahaa vuo­sista riippuen.

    Samuli Saarel­malle (24.7 klo 18.21) kom­ment­ti: Ruuan (varmuus)varastointi pidem­pään on yllät­tävän vaikea­ta, kokeile joskus kotona, mut­ta ei var­maan kan­na­ta syödä sitä sit­ten enää!

    Leenalle (24.7 klo 18.22) kom­ment­ti: kri­isi­ti­lanteen polt­toaineesta, maatiloil­la on omat polt­toainesäil­iöt, usein isot eli voi vuo­denkin tarve löy­tyä ellei satu ole­maan juuri tyhjänä kri­isin alka­es­sa. Val­tio voi myös toimit­taa tod­näk. tarvit­taes­sa toimit­taa säädellysti men­ovet­tä tarpeisi­in. Ehkä Leenal­takin heruisi pul­lolli­nen ryp­siöljyä, jos saa sitä vas­taan vaik­ka ruokaa.

    Net­toveroaste (24.7 klo 19.52) kirjoitti:“Viljelijän työpäivä on lyhyt, MTT:n mukaan maitoti­lal­la 4–5 h/pv raskaim­mal­la tuotan­to­su­un­nal­la eli maitotiloilla”

    Ei pidä paikkaansa, tilas­tokeskuk­sen tiedois­sa lyp­sykar­jati­lal­la tehdään 4140 työ­tun­tia vuodessa töitä (ei nyt las­ke­ta yksinäis­ten vil­jeli­jöi­den tai tilan ulkop­uolel­la töis­sä käyvien pien­tilo­jen vaiku­tus­ta vaan) ote­taan raakasti tuos­ta luku ja jae­taan vuo­den päivien lukumääräl­lä (mii­nus viikon­lop­ut, kun meil­läkin vapaat). 262 arkipäivää vuodessa, joista 220 on Suomes­sa yleis­es­ti työpäiviä ja olete­taan kak­si henkilöä: 4140/220/2 = 9,4 tun­tia päivässä.

    Niin ja sukupol­ven­vai­h­dok­sen tuet ne menee kaupunki­laisille eli muille lapsille.
    Per­in­töveroa en muutenkaan ihan täysin hyväksy kenellekään kaupungis­sakaan. Siinähän jokainen sukupolvi joutuu aloit­ta­maan ainakin läh­es täysin alus­ta, kun isol­la kädel­lä verote­taan yhteiskun­nalle joka antaa sitä pois riip­pumat­ta kuin­ka kauan/runsaasti/hyvin lap­sia edeltävät sukupol­vet ovat yhteiskun­taa rakentaneet.
    Työn­tek­i­jän lap­si aloit­taa tasan samas­ta nol­las­ta kuin vaik­ka ulko­mail­ta muut­tanut, vain ulko­mail­la asu­va suku hyö­tyy omaisu­ut­taan kas­vat­taen ja vält­tyessään verotukselta.
    Vai pysyykö yhteiskun­nan rat­taat liik­keessä (työmies töis­sä) vain pakot­ta­mal­la suurim­man osan elämä­nalus­sa köy­hik­si, vastapain­ona vaan saadaan sit­ten alhainen syn­tyvyys ja onko se hyvä vai huono?

  123. “kaik­ki ihmiset ovat samaa lajia , rotua ei voi päätel­lä tois­taisek­si edes geeneistä.”

    Eikö rotu ihan määritelmäl­lis­es­ti tarkoi­ta sitä, että mitä kauem­pana ihmi­nen geneet­tis­es­ti on tois­es­ta, sitä enem­män hän on eri rotua? Kyl­lä tuol­lainen pitäisi ja pystytäänkin geeneistä päät­telemään. Siihen­hän perus­tuu esimerkik­si ne palve­lut, joiden avul­la ihmi­nen voi selvit­tää oman taustansa. 

    Minus­ta Art­turin kysymys on ihan rel­e­vant­ti. Jos lajien puh­taudel­la on jokin itseis­ar­vo, niin mik­sei sama pätisi rotu­i­hinkin? Tai päin­vas­toin, jos rotupuh­taus ei ole mikään arvo, niin mik­si lajipuh­taus sit­ten olisi?

  124. “Ruuan (varmuus)varastointi pidem­pään on yllät­tävän vaikea­ta, kokeile joskus kotona, mut­ta ei var­maan kan­na­ta syödä sitä sit­ten enää!”

    Koto­nani on paljonkin säi­lykkeitä, joiden paras­ta ennen päivä on vuosien päässä. Ja tämä siis koti­olois­sa taval­lisel­la keit­tiön hyl­lyl­lä. Keskite­tyis­sä varas­tois­sa voidaan toden­näköis­es­ti itse varas­to­jen olo­suh­teet tehdä sel­l­aisik­si, että säi­lymi­nen on vielä parempaa.

    En siis täysin ymmär­rä, mikä on point­tisi. Ei kai kukaan ehdot­tanutkaan, että tuoret­ta salaat­tia yritet­täisi­in varmuusvarastoida. 

    Tästä var­muus­varas­toin­nista sen ver­ran, että miten ihmeessä mei­dän on tarkoi­tus selvitä jostain syysku­us­ta seu­raavaan syysku­uhun esim. leipävil­jan kohdal­la, jos varas­toin­ti on muka niin vaikeaa? Tuol­la välil­lähän eivät Suomen pel­lot tuo­ta jyvän jyvää. 

    Jos taas sit­ten puhutaan pidem­mistä ajoista (san­o­taan vaik­ka 5 vuodes­ta), niin miten vaikeaa maat­alout­ta olisi pan­na pystyyn uud­estaan, jos se on lakkautet­tu? Kyse­hän ei ole mis­tään high-tech touhus­ta, joten ei uskoisi sen tieto­taidon mihinkään katoa­van. Jos siis joudut­taisi­in vuosikau­pal­la ole­maan saar­rossa, niin luulisi, että ne met­sit­tymään jäte­tyt pel­lot voisi uud­estaan rai­va­ta ruuan­tuotan­nolle. Tuol­laiseen met­sistä pel­lon tekemiseen se kask­ivil­je­ly aikoinaan perus­tui muutenkin. Nykyte­knolo­gial­la pusku­trak­tor­ei­neen ym. sen tekemisen luulisi ole­van joka tapauk­ses­sa paljon helpompaa. 

    Tuo maat­alouden omavaraisu­u­den varaan laskem­i­nen täyt­täisi siis vain sel­l­aisen hyvin epä­to­den­näköisen ske­naar­i­on, jos­sa saar­to ensin­näkin kestää vain lyhyen aikaa (jot­ta ei ole aikaa pan­na pystyy vil­je­lyä), mut­ta ei liian lyhyt­tä (jot­ta varas­tot kuitenkin tyh­jenevät). Lisäk­si saar­ron pitää olla melko lail­la veden­pitävä (jol­lainen se ei ollut esim. viime kahi­nas­sa), jot­ta maa­han ei saa­da tuo­tua elin­tarvikkei­ta ulko­mail­ta. Se ei kuitenkaan saa vaikut­taa esim. armei­jan varusteti­lanteeseen, kos­ka jos armei­ja rom­ah­taisi ja maa sen vuok­si miehitet­täisi­in, ei niil­lä itse kas­vate­tu­il­la maat­alous­tuot­teil­la tek­isi mitään. Min­un on läh­es mah­do­ton­ta kek­siä, miten täl­lainen saar­toske­naario voisi toteu­tua. Ja etenkin mui­hin kansakun­nan uhki­in näh­den sen toden­näköisyys on joka tapauk­ses­sa niin pieni, ettei se mitenkään oikeu­ta niin suur­ta verora­ho­jen has­saus­ta kuin mitä nyky­isin maat­alouteen syydetään.

  125. Pohti­ja: “Esko nie­mi (24.7 klo 16.14) kom­men­toi “maat­alousyrit­täjäkoti­talouden keskimääräi­nen käytet­tävis­sä ole­va medi­aan­i­t­u­lo oli 50 350 euroa”.
    Ei pidä paikkaansa, vaan menee tilas­tokeskuk­sen mukaan näin:
    — yrit­täjät (ei maat.) keskiar­vo n.26000€, medi­aani n.40000€.
    — ylem­mät toim­i­henkilöt ka. n34000€, medi n30000€.
    — Maat­alousyrit­täjät ka. n29500€, medi n26000€.
    — työn­tek­i­jät ka. n23000€, medi n22000€. Jne…”

    Esit­tämäni luvut löy­tyvät täältä, ja ne ovat edelleen kuten esitin:

    http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=020_tjt_tau_101_fi&ti=1.+Kotitalouksien+tulot+sosioekonomisen+aseman+mukaan+1990–2007&path=../Database/StatFin/tul/tjt/&lang=3&multilang=fi

    Siel­lä ovat nyt myös vuo­den 2007 luvut, mut­ta erot eivät ole olennaisia.

    Mitä tulee omavaraisu­usasteisi­in, niin point­ti­ni pätee edelleen: luvut ovat pääosin yli 100 %:n.

  126. “Ei pidä paikkaansa, tilas­tokeskuk­sen tiedois­sa lyp­sykar­jati­lal­la tehdään 4140 työ­tun­tia vuodessa töitä (ei nyt las­ke­ta yksinäis­ten vil­jeli­jöi­den tai tilan ulkop­uolel­la töis­sä käyvien pien­tilo­jen vaiku­tus­ta vaan) ote­taan raakasti tuos­ta luku ja jae­taan vuo­den päivien lukumääräl­lä (mii­nus viikon­lop­ut, kun meil­läkin vapaat). 262 arkipäivää vuodessa, joista 220 on Suomes­sa yleis­es­ti työpäiviä ja olete­taan kak­si henkilöä: 4140/220/2 = 9,4 tun­tia päivässä.”

    Ja höpön löpön: navet­ta aamul­la ja illal­la — pari tun­tia per reis­su. Nykyään yhä use­am­mas­sa robot­ti lyp­sää, 3–5 vuo­den kulut­tua se on jokaises­sa nave­tas­sa. Isän­tä ken­ties irrot­taa rehua tai noutaa paalin pari päiväsy­dän­nä. Tun­ti sil­loin täl­löin — ker­ta-pari viikkoon­sa — ja lop­pupäivä lenail­laan Maaseudun Tule­vaisu­ut­ta niin että kyl­je­hän siinä kipeytyvät.

    Joku sat­un­nainen askare, kuten keinosiemen­täjän kahvit­ta­mi­nen ja juoru­jen kuun­telu siihen tepastelun ja haukot­telun lomaan ja välil­lä karmeaa val­i­tus­ta, kuin maa­jusse­ja sorretaan.

    Lihasikatiloil­la vierähtää töis­sä vielä vähem­män, kos­ka jokaises­sa on automaat­tiruokki­jat ja lan­ta menee ritilään. Pain­ovoima, juu nou? Jos ei har­ras­ta eläin­tenkas­va­tus­ta, pääsee maa­jus­si läh­es vuo­den läpen­sä niin vähäl­lä työl­lä etteipä sitä usko kukaan. Jos har­ras­taa kas­va­tus­ta, voihan siel­lä kar­ja­suo­jas­sa step­pail­la kat­so­mas­sa kun sika tai kana nukkuu syö­tyään. Onhan se tietenkin soma näky kun pikku­pos­suset kuor­saa­vat toinen toisen­sa päällä.

    Vain puin­ti- ja rehuntekoaikana tulee palka­nsaa­jan työpäiviä tai muu­ta­mana kiireisem­pänä päivänä jopa 12-tun­tisia jokunen. Ja mikä val­i­tus siitä kuullaan.

    Joo, turha sit­ten väit­tää muu­ta: tiedän eräästä mie­lenki­in­tois­es­ta syys­tä tiimalleen, mitä maat­alos­sa nykyään tehdään tai ei tehdä. Ja se mitä ei tehdä, on kova työ. Ei voi edes ver­ra­ta raken­nustyöhön, ei keveimpi­inkään, sil­lä tilat ovat lop­pu­un­sa koneistettuja.

    Tämä kova työ ja pitkät päivät ovat se usko­mat­tomin myyt­ti, joka on onnis­tut­tu suo­ma­laisille syöt­tämään. Ihan luulen, että maa­jusse­ja täy­tyy nau­rat­taa se, mitä ihmisille onkaan voitu uskotella.

  127. Samuli Saarel­ma sum­maa tuos­sa ylhääl­lä itses­tään selviä asioi­ta. Siitä huoli­mat­ta Suomes­sa on, ei pelkästään omavaraisu­us vaan, “yliomavaraisu­us” var­maan han­hen­mak­sapallerois­takin. Sen sijaan, että varas­toitaisi­in näkkileipää, käytetään 2 000 000 000 euroa joka vuosi “omavaraisu­u­teen”, vaik­ka perustelun huo­maa vääräk­si — tai on ainakin huo­maav­inaan — het­ken kun miettii. 

    Joskus yritin googlata vas­tauk­sia tuol­laisi­in ihmette­ly­i­hin, joi­ta Samu­likin esit­tää. Ei löy­tynyt. Voi olla, että en googlan­nut tarpeek­si ahk­erasti. Tai sit­ten maat­alouden huolto­var­muus perus­tuu salailulle — ja salailu taas joh­tu­isi siitä, että hom­ma on juuri niin type­r­ää kuin tääl­lä on monikin esittänyt.

    Olisi kiva lukea huolto­var­muus­selvi­tys tms, jos­sa kävisi ilmi, mik­si ruokaa, polt­toainet­ta yms. ei varas­toi­da, niin paljon, että sen turvin voitaisi­in rai­va­ta van­hat pel­lot käyt­töön kri­isin sattues­sa. (Ymmär­rän, että vil­je­ly ei ole ihan yksinker­taista, mut­ta jos huolto­var­muu­teen panos­tet­taisi­in tältä osin joku sata miljoon­aa vuodessa, kyl­lä nyt var­maan sen sadon saisi kas­va­maan ja korjattua.)

    Siihen asti aion uskoa, että syynä on Keskus­tan liian suuri val­ta ja EU:n van­hen­tunut (lue: nation­al­isti­nen) tukipolitiikka.

  128. Ymmär­rän muuten myös sen, että eri­laisille yhteiskun­nal­lisille porukoille pitää demokra­ti­as­sa jakaa hyvää, jot­ta legit­i­maa­tio säi­lyy (lue: ettei poruk­ka kään­ty­isi yhteiskun­tavas­taisik­si, rupeaisi lakkooon tai peräti kapinaan).

    Sik­si Suomen maat­alouden tuet pitää ajaa alas pikkuhiljaa.

  129. Net­toveroas­t­eelle

    Käyt­tämäsi mtt tutkimus oli kuvit­teelli­nen tilanne, jos­sa työaiko­ja arvioiti­in ei mihinkään todel­liseen tilo­jen käyt­tämään työaikaan.
    Tuot tutk­mus­ta on tietysti kiva käyt­tää oikeana tiet­ona, jostain syys­tä link­ki puut­tui tutkmukseen.

    “- Eläke­mak­su alle 11%, lop­ut saadaan valtiolta”

    esim. kansaneläkken mak­saa val­tio kuten mer­im­ieseläk­keen samoin val­tio mak­saa yel mak­sanei­denkin eläkkeitä ja eikä ole kuin pari päivää kun keva pj sanoi että kun­tien eläke­saa­jien eläke­mak­sut voivat siir­tyä val­tion piikki­in, kos­ka eläkkei­den mak­sajien­määrä niiden saa­ji­in muut­tu epäsuotuisaksi. 

    “- Vil­je­jöi­den kaik­ki lomat mak­saa val­tio, kus­tan­nus yli 200 miljoon­aa vuodessa. Sama sum­ma kuin val­tiono­su­us toimeen­tu­lo­tu­keen. Niin, vil­jeli­jäl­lä on vuosilo­ma ja viikko­va­paat jne. jne.lomaedut. MTK:n osas­ton ym. toimie­li­men kok­ous on erik­seen määrät­ty loman arvoisek­si. Ks. Mela.fi”

    Joista toinen puoli on äity­is­lo­ma ym. mui­ta sairas­taiseen liit­tyviä asioi­ta. Pitäisikö vil­jeliän luop­ua äity­is­lo­ma oikeud­estaan ilmeis­es­ti kun sitä kovasti kri­ti­soit. Niin palka­nsaa­ja voi vuosit­tain­os­al­lis­tua 30 päivän ver­ran ay toim­intaan täy­del­lä pal­ka­lla siten kuin tes­sis­sä on sovit­tu. Niin mut­ta palka­nsaa­jan edut ovatkin toinen jut­tu, vaik­ka hänel­lä on mah­dol­lisu­us nos­taa kelal­ta sairaspäivära­haa samaan aikaan kun saa täyt­tä palkkaa.

    “Maati­lan maista ei koskaa ja raken­nuk­sista vain ani­har­voin mak­se­taan kiinteistöveroa”

    ton­tista mak­se­taan aina ja vuosit­tain, raken­nuk­sista mak­se­taan niiden arvon­mukaan, sil­lä jos talo on sen ver­ran arvo­ton ei siitäkään tarvitse mak­saa kiinteistöveroa.

    “- Yli­tuotan­toa on 10–20%. Tarvit­seeko huolto­var­muus sitä? Riit­täisikö 70–80%, kos­ka kulu­tus sopeu­tuu kri­isessä alas.”

    No sok­er­in­tuotan­toa sit­ten pitäisi rutkasti nostaa

    Alus­tuk­seen vain sen ver­ran että Suomen nestemaid­on­tuotan­to vas­taa kutakuinkin kulutusta.
    Yli­tuotan­to onkin juuri nois­sa keskieu­roop­pan mais­sa jon­ka vaiku­tuk­ses­ta tänne dumpataan tuo­ta ylituotantoa

    ja suurin navet­ta, 300 lehmää on konkurssissa.

    San Atonille mik­si vain Suomen tuet pitäisi ajaa alas, sil­lä ei siitä ainakaan suo­ma­laiset mitenkään hyödy. Pelkkä tuon­tiruo­ka mak­soi vuon­na 2008 yli 2 mil­jar­dia ja se ei ollut vielä myyn­ti hin­ta vaan se mitä siitä muualle mak­set­ti­in eikä se kat­tanut kuin ehkä reilut 20% koko kulutuksesta.

    met­sit­tynei­den pel­to­jen raivaus kri­isin sattues­sa, kri­sistä riip­puen ei ole niin yksinker­taista kuin luulisi. 

    Esko Niemelle

    ker­rot “Tilas­tokeskuk­sen mukaan maat­alousyrit­täjäkoti­talouden keskimääräi­nen käytet­tävis­sä ole­va medi­aan­i­t­u­lo oli 50 350 euroa vuon­na 2006. Käytet­tävis­sä ole­vat tulot saadaan, kun tuloista, jois­sa on mukana saadut tulon­si­ir­rot ja lasken­nalli­nen asun­to­tu­lo, vähen­netään verot ja vas­taa­vat mak­sut. Muis­sa yrit­täjäper­heis­sä käytet­tävis­sä ole­va medi­aan­i­t­u­lo oli 43 480 euroa. Kaikissa palka­nsaa­jakoti­talouk­sis­sa käytet­tävis­sä ole­va medi­aan­i­t­u­lo oli 38 320 euroa ja työn­tek­i­jäper­heis­sä 33 590 euroa. Erot maat­alous­per­hei­den hyväk­si oli­vat vas­taavasti 16, 31 ja 50 pros­ent­tia. Erot muut­tuvat, jos ver­rataan rahat­u­lo­ja tai tulo­ja per­heen ansait­si­jaa kohden, mut­ta johtopäätös on sama: maat­alousyrit­täjil­lä on korkeat käytet­tävis­sä ole­vat tulot.”

    eli tuo tarkoit­taa että maat­alousyrit­täjät mak­sa­vat itse ison osan maat­alous­tu­is­taan verothan mak­se­taan tulo­jen mukaan. Mon­et tosin kir­joit­ta­vat etteivät maa­jus­sit mak­sa lainkaan vero­ja. Vain kun­nal­lisveroa mak­sa­vat eivät oikeas­t­aan mak­sa maat­alous­tukia lainkaan.

    “Maat­alous­per­heis­sä tehdään usein muu­takin kuin maat­aloustyötä, mut­ta on otet­ta­va huomioon, että merkit­tävien lisäan­sioiden han­kkimi­nen ei taval­liselta työn­tek­i­jältä käytän­nössä onnistu.”

    Onko väärin tehdä muu­takin työtä viljelyä?

    Onnis­tuu kyl­lä jos halua on, se on itses­tä kiin­ni ja siitä halu­aako olla kaiket päivät töis­sä vaiko ei

  130. “Onko väärin tehdä muu­takin työtä viljelyä?

    Onnis­tuu kyl­lä jos halua on, se on itses­tä kiin­ni ja siitä halu­aako olla kaiket päivät töis­sä vaiko ei”

    Mitä Suomes­sa talvel­la vil­jel­lään ?? Tut­taval­lani on Tuusu­las­sa 50 hehtaaria vil­jeltävää ja hänen työvuoten­sa vil­jelmis­sä alkaa huhti-toukoku­un vai­h­teessa ja lop­puu syyskuussa.Siinäkin on käytän­nössä tauko toukoku­un- eloku­un välillä

    Pitäisikö

  131. Jäi kesken

    Pitäisikö parin kuukau­den työl­lä ansai­ta 12 kuukau­den palkka ?

  132. pez: “eli tuo tarkoit­taa että maat­alousyrit­täjät mak­sa­vat itse ison osan maat­alous­tu­is­taan verothan mak­se­taan tulo­jen mukaan. Mon­et tosin kir­joit­ta­vat etteivät maa­jus­sit mak­sa lainkaan vero­ja. Vain kun­nal­lisveroa mak­sa­vat eivät oikeas­t­aan mak­sa maat­alous­tukia lainkaan.”

    Niin, maat­alousyrit­täjät mak­sa­vat veron­sa itselleen, eikä se edes riitä. Muut veron­mak­sa­jat mak­sa­vat yhteiseen kas­saan, jos­ta mak­se­taan maat­alous­tukia ja kaik­ki muut val­tion menot.

    “Onko väärin tehdä muu­takin työtä viljelyä?

    Onnis­tuu kyl­lä jos halua on, se on itses­tä kiin­ni ja siitä halu­aako olla kaiket päivät töis­sä vaiko ei”

    Ei tietenkään ole väärin tehdä muu­ta työtä kuin vil­je­lyä, päin vas­toin. Tavalli­nen työn­tek­i­jä vaan ei enää jak­sa työpäivän­sä jäl­keen ja viikon­lop­puisin han­kkia lisäan­sioi­ta. Maat­alousyrit­täjil­lä aikaa tun­tuu riit­tävän, kuten Net­toveroaste aiem­min selosti. On mielestäni epäoikeu­den­mukaista ja jär­jetön­tä, että tuet ovat niin korkei­ta, että maat­alousyrit­täjäkoti­taloudet tule­vat noin paljon parem­min toimeen kuin taval­liset työntekijäperheet.

  133. “esim. kansaneläkken mak­saa val­tio kuten mer­im­ieseläk­keen samoin val­tio mak­saa yel mak­sanei­denkin eläkkeitä ja eikä ole kuin pari päivää kun keva pj sanoi että kun­tien eläke­saa­jien eläke­mak­sut voivat siir­tyä val­tion piikki­in, kos­ka eläkkei­den mak­sajien­määrä niiden saa­ji­in muut­tu epäsuotuisaksi.”

    Joo mut­ta val­tio­han ei mak­sa Yelle­jä ja työeläkkeitä. Vil­jeli­jän eläk­keet hoitaa yli puolek­si val­tio. Mak­supros­ent­ti on n. 11 kun muil­la n. 20. Siitä vil­jeli­jän omas­ta puo­likkaas­takin huole­htii val­tio toisen kaut­ta puo­let: vil­jeli­jän tulot kun koos­t­u­vat puolek­si tuista.

    Lomista se, että val­tio­han ne MTK:n kok­ous­lo­mat ja muut kolo­tuk­set ja lup­poilut mak­saa. Se ei muu­tu mik­sikään. Vil­jeli­jä on tuoltakin osin virkamiehen asemassa.

    Eli lomista, eläkkeistä ja ansio­ta­sos­ta sekä tuot­tei­den menek­istä huole­htii val­tio. Erikoista yrit­täjyyt­tä vai onko vil­je­ly yrit­täjyyt­tä lainkaan. Vai ain­oa elävä ver­sio Unkarin Janos Kadarin ajan gulassikommunismista? 

    Mitä kepu­lais­ten halu­un kaa­p­a­ta eläk­keet val­tion piikki­in tulee, siinä ei ole mitään uut­ta. Edel­lisen ker­ran se tehti­in 1956, kun keskus­ta kaap­pasi siihen asti mak­se­tut työläis­ten eläk­er­a­hat bub­jet­ti­in ja hävit­ti ne. Sit­ten keskus­ta jar­rut­ti työeläkey­htöi­den syn­tyä vuo­teen 1961, jol­loin se saati­in aikaan Miettusen(kesk.) ohi eduskun­nan lakialoitteella.

    Keskus­ta on Vesa Vihriälän johdol­la yrit­tänyt kaa­p­a­ta eläke­varat 2006. Ei onnis­tunut enää. Asi­as­ta ker­ro­taan mie­lenki­in­tois­es­ti tässä:

    http://www.demari.fi/content/view/4558/319/

    “Käyt­tämäsi mtt tutkimus oli kuvit­teelli­nen tilanne, jos­sa työaiko­ja arvioiti­in ei mihinkään todel­liseen tilo­jen käyt­tämään työaikaan.”

    Jaa. No mitäs san­ot käyt­tämistäni käytän­nön esimerkeistä? Älä ahistu.

    “ton­tista mak­se­taan aina ja vuosit­tain, raken­nuk­sista mak­se­taan niiden arvonmukaan, ”

    Pel­losta ja met­sistä ei. Raken­nuk­sista ei arvon mukaan vaan pois­ta­mat­tomas­ta osasta.

    “No sok­er­in­tuotan­toa sit­ten pitäisi rutkasti nostaa”

    Tyyp­il­listä keskusta­laista venkoilua. Tosi­a­sia on, että sok­er­invil­je­ly ei ole kan­nat­taavaa hyvin pienen saan­non vuok­si ja se pitäisi, jos järke­viä oltaisi­in, lopet­taa kokonaan.

  134. pez:“San Atonille mik­si vain Suomen tuet pitäisi ajaa alas, sil­lä ei siitä ainakaan suo­ma­laiset mitenkään hyödy. Pelkkä tuon­tiruo­ka mak­soi vuon­na 2008 yli 2 mil­jar­dia ja se ei ollut vielä myyn­ti hin­ta vaan se mitä siitä muualle mak­set­ti­in eikä se kat­tanut kuin ehkä reilut 20% koko kulutuksesta.

    Ensin­näkin, mikähän on läh­teesi näille tiedoille. Toisek­si, Suomen maat­alous ei joitain vähäisiä poikkeuk­sia luku­unot­ta­mat­ta tuo­ta lainkaan lisäar­voa. Tämä tarkoit­taa sitä, että tuot­tei­den myyn­ti­hin­ta ei kata siihen men­nei­den konei­den, polt­toainei­den, lan­noit­tei­den jne. kus­tan­nuk­sia saati, että mak­saisi vil­jeli­jälle palkkaa. Sen­hän vuok­si meil­lä juuri niitä maat­alous­tuki­aisia onkin, että “tuotan­to” on oikeasti puuhastelua, jos­sa tuot­teet markki­nahin­noil­la myytäessä ei tule mitään lisäar­voa, jos­ta sille vil­jeli­jälle saisi palkan maksettua! 

    Jos siis maat­alous­tuotan­to lopetet­taisi­in, voisimme käyt­tää ne rahat, jot­ka nyt menevät lan­noit­tei­den, polt­toainei­den ja maat­alouskonei­den ostamiseen, ruuan ostamiseen ja suurelta osin saisimme vähin­tään saman ver­ran kuin, mitä sen koti­maisen tuotan­non arvo nyt on. Mut­ta tässä ei vielä kaik­ki. Maa­jus­sit voisi­vat siir­tyä johonkin oikeasti lisäar­voa tuot­tavaan työhön, joka tietenkin lisäisi kansakun­nan hyvinvointia. 

    Ja jos vielä EU pois­taisi tuon­ti­t­ul­lit, jot­ka nyt estävät kehi­tys­maid­en tuot­tei­den tuloa markki­noille, ne tuon­ti­hin­nat lask­i­si­vat vielä nykyisestä. 

    “met­sit­tynei­den pel­to­jen raivaus kri­isin sattues­sa, kri­sistä riip­puen ei ole niin yksinker­taista kuin luulisi. ”

    No, mikä siinä on niin vaikeaa? Miten ihmeessä se oli mah­dol­lista niille esi-isillemme pääosin pelkäl­lä ihmistyövoimal­la ja perin­netiedol­la, mut­ta ei onnis­tu­isi meiltä har­vestereil­lä ja pusku­trak­tor­eil­la yhdis­tet­tynä parhaaseen tieteel­liseen tietoon maanvil­jelystä? Täys­saar­ron sattues­sa ylimääräistä työvoimaakin olisi yllin kyllin tar­jol­la, kos­ka kaik­ki vien­ti­te­ol­lisu­udessa ole­vat muut­tuisi­vat tuos­sa tilanteessa täysin toimettomiksi.

  135. “Ei tietenkään ole väärin tehdä muu­ta työtä kuin vil­je­lyä, päin vastoin.”

    On se merkil­listä: ensin vil­jeli­jä tekee sano­jen­sa mukaan 9,5 h/265 tilal­la ja sit­ten vielä hoitaa toisen työn.

    Pakko­han se on, kos­ka vil­jeli­jän työstä jäi MTT:n mukaan tämä kouraan:

    “Kun yrit­täjä­tu­losta vähen­netään oman pääo­man korko­vaa­timus, saadaan työan­siok­si 5 350 euroa vuodessa. Kun se jae­taan vuosit­taisel­la työ­tun­timääräl­lä, saadaan palka­nsaa­jien tun­tian­sioi­hin ver­tailukelpoinen käsite, työ­tun­tian­sio, joka oli maat­aloudessa 2,0 euroa.”

    Mik­si vil­jeli­jä ei mene Mäkkärille kade­htimi­in­sa palkkatöi­hin. Saisi yli 8 euroa tiimalle, nelink­er­taisen lik­san MTT:n ker­tomaan näh­den. Saisi neljä jät­ti-Mas­sikkaa yhden sijaan. Tai kahdek­san Mer­sua kah­den sijaan nois­sa hyvis­sä han­kkeis­sa. Jos tek­isi Mäkkäril­lä kym­men­tun­tisen päivän/265, Mer­su­jen jono kas­vaisi 12:een ja täyt­täisi kone­suo­jat ja pihamaan ja näky­isi val­tatielle ja naa­puri­in saak­ka. Näin­hän se on kaikkien ahk­er­impi­en Mäkkärin pihv­in­pais­ta­jien kohdalla…

    Vai olisiko niin, että MTT:n tilas­toimat tulot on “tilas­toitu”. Ilmeis­es­ti: pel­lon arvo hin­nan­nousun jäl­keen (vaik­ka palaakaan ei olisi ostet­tu ja myy­ty) on otet­tu 5%:n korol­la vähen­tämään tuloa. Sitä, jon­ka lasku­pe­rustei­ta on muu­toinkin syytä epäillä.

    Tosi­a­sia vil­jeli­jän työstä on se, että akka, lomit­ta­ja (heitä on val­tion palkkaa­mana 6000) tai ruok­in­ta-automaat­ti hoitaa elukat.

    Isän­tä läh­tee sil­lä välin edes ker­ran viikkoon­sa kolmek­si-viidek­si tun­niksi ruiskut­ta­maan met­sä­tien pusikoi­ta tai lanaa­maan jotain kär­ry­polkua, jota ei kukaan aja. Rahat tähän har­rastelu­un tulee tieval­tion bud­jetista, jonne on piilotet­tu näitä maa­jussien har­ras­tus­palkkio­ta. Niitähän lisät­ti­in hiljan.

    Nämä tei­den­hoitoon (eli syr­jätei­den kos­meti­ikkaan) varatut rahat ovat olleet keskus­tan ja sieltä Antti Rantakankaan eri­tyisessä suojeluksessa.

  136. Kaiken­laisia ilmaisen ruuan ruikut­ta­jia tääl­lä pyörii. ruo­ka täy­ty­isi olla ilmaista, voivoi 20 vuot­ta olen saar­nan­nut näille kaupun­gin peräka­marin lökö­housuille joil­la taskut raapii asfalt­tia, sais­pas maa­jus­sikin tekemästään tuot­teesta saman kun muutkin yrittäjät,eli minkä ruuan tekem­i­nen mak­saa eli tuotan­tokus­tan­nuk­set on niin samahin­ta tilille ja tuet pois .sama peli joka maas­sa ja olisi kiva katel­la ku nämä kiroilee kun on ruo­ka kallista maitoli­tra 20 euroo ja lihak­i­lo 50 euroo ei niitä tukia maa­jus­seille mak­se­ta vaan kulut­ta­jille että olisi kau­pas­sa hal­paa euroruokaa

  137. Sirk­ka-Liisa Antti­la pelot­telee, että jos koti­maista “ruuan” tuotan­toa ei tue­ta tulee 300.000 työtön­tä. Itse juon mielu­usti ruot­salaista maitoa, kos­ka sen likaami­nen ei saas­tu­ta vesistöjämme.

    Arlan maitop­urkissa, jostain syys­tä lukee, että maito on ulko­maista, mut­ta siinä maini­taan myös että se on valmis­tet­tu Hämeen­lin­nas­sa. Eli yhtään työtön­tä elin­tarviketyön­tek­i­jää ei ole raa­ka-aineen tuon­nin takia. 

    Ruisleipä muuten valmis­te­taan kokon­aan ulko­mais­es­ta ruki­ista, mut­ta paketis­sa ei maini­ta mitään alkuperästä. 

    Olen aivan samaa mieltä, että eläkeläisen miljoona on tehomaat­alouden 100 miljoonaa.

  138. Onpa joil­lakin kau­naista kir­joit­telua, ovatko kir­joit­ta­jat näh­neet maati­laa muu­ta kuin junan tai auton ikku­nas­ta käsin.

    Jut­telin pitkän tovin maati­lan emän­nän kanssa: tiloil­la todel­lakin usko­taan, että maanvil­jelys ja kar­jan­hoito pyritään tap­pa­maan tule­vaisu­u­den Suomes­ta. Kyseisen emän­nän mukaan maati­lan pitäjä ei tunne enää itseään yrit­täjäk­si. Työstä on men­nyt tekemisen ilo esimerkik­si jatku­vana vir­tana tule­vien uusien sään­nösten vuok­si ja sik­si, että kaiken ylös kir­jaamiseen menee kohtu­ut­tomasti aikaa. Kir­jaami­sai­ka on pois itse työltä, jota kuulem­ma riit­täisi vaik­ka kel­lon ympäri sekä edel­liselle sukupolvelle että työn jatkajaparille.

    Eläim­iä ei kuulem­ma voi hoitaa huonos­ti pelkästään kus­tan­nussy­istä. Pelkkä eläin­lääkärin paikalle saa­pumi­nen mak­saa mal­tai­ta. Kuu­lostaa järkeenkäyvältä.

    Mut­ta muiden kuin maanvil­jeli­jöi­den ja kar­jati­lan­omis­ta­jien tekemisiä ei pan­na samal­la taval­la syyni­in. Mitä hyö­tyä yhteiskun­nalle on esimerkik­si jatku­vista muoviko­rt­tien uusimi­sista, mak­su­laiyt­teet ovat pienkaup­pi­aille kohtu­ut­toman kalli­ita. Turhia välistävetäjia riittää.

    En ole koskaan käynyt maat­alous­näyt­telyssä, ehkä menen huomen­na kat­sas­ta­maan ensim­mäisen näyt­te­lyni Kokkolassa.

    Kuule­mani mukaan lehmät naut­ti­vat näyt­te­ly­istä, niiden kar­vo­ja ja hän­tää föönätään ja ulkonäköä ehoste­taan eri­laisin keinoin. Pitänee men­nä tarkas­ta­maan asianlaita.

  139. “ei niitä tukia maa­jus­seille mak­se­ta vaan kulut­ta­jille että olisi kau­pas­sa hal­paa euroruokaa”

    Kun panet sen 300-kilo­isen mullin teu­raak­si ja nos­tat ensin hehtaar­ituet, ympäristötuet ja son­ni­palkkiot ym. (enim­mil­lään 800‑1000 euroa/eläin) sekä tuot­ta­jahin­nan sekä LSO:n pääo­manko­ron ja HK:n osin­got, saa­nen tul­la jostakin nos­ta­maan sen kulut­ta­jalle lupaa­masi tuen, yli tuhat euroa son­nil­ta? Itse­hän et halua niitä tukia ja palkkioi­ta, vaan halu­at tukea kuluttajaa.

    Voin antaa tilinu­meroni. Lai­ta min­ulle vaik­ka par­il­ta mullil­ta ja Odelle kanssa.

  140. Ville Viljava:“saispas maa­jus­sikin tekemästään tuot­teesta saman kun muutkin yrittäjät,eli minkä ruuan tekem­i­nen maksaa ”

    Sais­pas tosi­aan. Minä tosin en sil­loin ostaisi sitä ruokaa suo­ma­laiselta maa­jus­sil­ta, vaan sieltä, jos­sa se tuote­taan oikeasti siihen maail­man­markki­nahin­taan aivan kuten ostan t‑paidankin viet­nami­laiselta ompeli­jal­ta enkä suo­ma­laiselta. Mik­si t‑paidan ompeli­jal­la ei ole saman­laista oikeut­ta tuki­aisi­in, kun muut tekevät hänen tuot­ta­mansa tuot­teet paljon halvem­mal­la, mut­ta maagis­es­ti samal­la tavoin maail­man­markki­noil­la kil­pailukyvyt­tömässä maat­aloudessa täl­laisi­in tuki­aisi­in on jokin Jumalan aset­ta­ma pyhä oikeus. 

    Jos ruuan, etenkin lihan hin­ta nousisi tuki­ais­ten pois­tamisen joh­dos­ta, niin hyvähän se vain olisi. Vih­doinkin ihmis­ten ruuanku­lu­tus­ta ohjaisi­vat markki­nat (kuten ohjaa­vat kaiken muunkin kulu­tus­ta), eikä se, että tuki­aiset sotke­vat asi­aa. Mut­ta kuten jo aiem­min kir­joitin, jos tuki­ais­ten lisäk­si tuon­ti­t­ul­lit pois­tet­taisi­in, niin toden­näköis­es­ti ruuan hin­ta ennem­minkin lask­isi kuin nousisi. 

    Euroopas­sa ruo­ka on kallista juuri niiden tul­lien vuok­si, kos­ka ne estävät kehi­tys­mai­ta reilusti kil­paile­mas­ta Euroopan markki­noil­la. Euroopas­sa siis kulut­ta­jat mak­sa­vat korkeaa hin­taa ja tämän päälle EU:n maat­alous­tuot­ta­jat vielä dump­paa­vat maail­man­markki­noille tuki­aisin vil­jel­tyjä maat­alous­tuot­tei­ta polkuhin­nal­la. Tämä tarkoit­taa käytän­nössä sitä, että euroop­palaiset veron­mak­sa­jat sub­ven­toi­vat muun maail­man syöpöt­te­lyä samaan aikaan, kun itse mak­sa­vat ruuas­taan tul­lien vuok­si korkeaa hin­taa. Onko tässä mitään järkeä?

  141. Suo­mi voisi neu­votel­la EU:n jäsen­mak­sun uusik­si niin, ettei EU mak­saisi Suomelle maat­alous­tukea. Voi olla, että saisimme alen­nuk­sen täysimääräisenä (paran­tu­isi­vathan täl­löin muiden EU-maid­en maat­alous­tuot­tei­den vientiedellytykset).

    Jot­teivät maan­talouden har­joit­ta­jat jou­tu­isi kohtu­ut­tomi­in vaikeuk­si­in, niin Suo­mi voisi mak­saa siir­tymäa­jan kansal­lista tukea kan­nus­taen etsimään ja siir­tymään taloudel­lis­es­ti tuot­tavaan toimintaan.

    Lop­putule­m­ana uskon, että maat­alous­maan hin­ta lähtisi lasku­un (ja moni maal­ta kaupunki­in muut­tanut ja tun­nesy­istä per­imän­sä maatilkun hal­lus­saan pitänyt aktivoi­tu­isi myymään ennen kuin hin­ta­las­kee enem­män) ja moni nykyään kan­nat­tam­a­ton tai huonos­ti kan­nat­ta­va toim­inta alka­isi kan­nat­taa (kt. ener­giakasvien kas­va­tus). Osa kasveista saa Suomen olo­suhteis­sa oman pikan­tin makun­sa, jos­ta tääl­lä ja jopa muual­la ollaan(/oltaisiin markki­noin­ti­sat­sausten jäl­keen) valmi­ita maksamaan.

    Lisäk­si on hyvin toden­näköistä, että tule­vaisu­udessa lähi­tuotan­non ja luo­mun merk­i­tys tulee koros­tu­maan, kun kau­pan kil­pailu saadaan toim­i­maan paremmin.

  142. “Suo­mi voisi neu­votel­la EU:n jäsen­mak­sun uusik­si niin, ettei EU mak­saisi Suomelle maataloustukea.”

    Eivät EU-tuet ole se suurin ongel­ma, vaan koti­maas­ta mak­se­tut. Ne muo­dosta­vat tuista aivan ylivoimaisen osan, luokkaa 70 %.

    Ei tuo­ta ole tietenkään tarvin­nut tietää eikä ole voin­utkaan, kos­ka asi­aa on pidet­ty johdon­mukaises­ti piilos­sa. Keskus­tan parista on luon­nol­lis­es­ti halut­tu a) peit­tää koti­maan jät­tituet, b) halut­tu syyt­tää epäter­vestä tukipoli­ti­ikas­ta EU:ta.

    Mut­ta ennen EU-aikaa ne tuet vas­ta kovat oli­vat. etenkin kun las­kee kulut­ta­jien hin­tat­uen. (Ter­mi, joka tarkoit­taa kulut­ta­jan mak­samaa ylihintaa.)

    Tot­takai oli­vat, kuos­ka kil­pailua ei ollut lainkaan, sil­lä lisensse­jä ei saanut — pait­si vien­ti­in veron­mak­sajien varoin. 90-luvulle saak­ka oli vuosia, että ruista tuoti­in vain 700 ton­nia, 20 autokuor­maa. Nyt tuo­daan monikym­menker­tainen määrä. Sitä ennen ruki­it vil­jelti­in väk­isin isol­la ja heikkosatoisells alal­la val­tavil­la lan­noite- ja etenkin tukimääril­lä höystäen.

    Tai nau­ta. Muu­ta­ma has­su kon­till­i­nen koko maa­han vielä vuon­na 1990. Sitä ennen syöti­in tun­netun maail­man vetolu­jin­ta ja vään­töjäyk­in­tä “härkää”. Maail­man paras­ta lihaa siis mut­ta ei elin­tarvikekäytössä. Se oli koneel­la erotet­tu ja tal­tat­tu ja kaavit­tu eri­laisil­la astaloil­la ja teräa­seil­la “härästä” eli raavaas­ta, siis nahoik­si lypse­ty­istä lam­paankokoi­sista lehmän­raakeista, joiden tiine­htyvyys tai lääkeainev­aste oli kadon­nut iän myötä.

    Liha oli mar­moroitunut­ta vain sikäli, että teurasau­ton kuskin piskan­jäl­ki näkyi elukan kyl­jessä. Ja oli­han se melkein mar­morin kovuis­takin mut­ta menet­ti mar­mo­rille tyyp­il­lisen har­maan värin­sä nitriitteillä. 

    Enpä kaipaa noi­ta aiko­ja ennen EU:ta.

  143. Kiihkeää keskustelu­a­pa pukkaa. Pien­tä kom­men­toin­tia vielä aiheesta.

    Samuli Saarel­malle ad hoc: Opi­taan yhdessä huolto­var­muuskeskuk­ses­ta (http://www.huoltovarmuus.fi/toimialat/elintarvikehuolto/). Ei riitä pari purkkia säi­lykkeitä hallin nurkas­sa, siinä vaik­ka yksi point­ti­ni. Esim keli­aakikon nälkää vil­jakasa ei vie.
    Ja jos saadaan kri­i­sis­sä vielä katovu­osi, niin yhden vuo­den vil­jat ei ehkä riitä. Ulko­mail­ta ei kri­i­sis­sä myy­dä, eikä olisi niil­lä hin­noil­la varaa ostaakaan. Alasajon jäl­keen on myös vaikea vali­ta kär­siäkö nälkää ja polka­istako var­muusvil­jal­la uusi tuotan­to käyn­ti­in ilman käytän­nön osaamista ja tietoa sados­ta, vai syödäkö ne varas­tot. Vähän kasvi­maasato­ta­soa parem­pi osaami­nen olisi kyl­lä hyväk­si maat­aloudessakin, ei se vil­je­ly Zim­bab­wes­sakaan ole uusille yrit­täjille vielä ihan vil­javuo­ria kasvattanut.
    Omavaraisu­us kat­taa senkin, että ”nor­maali­aikana” tulee äkilli­nen saan­ti­vaikeus perus­tavaras­ta ja siihen on sit­ten puskuria, ettei tule meille kulut­ta­jille kau­pas­sa heti itku.

    San Atonille kom­ment­ti: Näin­hän se jo menee, sanon valitet­ta­van nopeasti eikä pala­ta voi. Tark­ka varovaisu­us muu­tok­sis­sa on olta­va, kun kyse on ruuas­ta ja jos kokeil­tu kehi­tys­su­un­ta onkin moka, niin vahin­got kalah­ta­vat kipeästi. Vaan aina­han joku voimien­sa tun­nos­sa huu­taa ”vauh­tia, lyökää kovem­paa”, oli kyseessä eläin, abu ghraib tai yrittäjä.

    Esko Niemelle ad hoc: Tark­istin ja löysin ongel­masi. Että mik­si tarkastel­la per­hekun­taa eikä kulu­tusyk­sikköä kohti. Per­hekun­nas­sa on kaikkien rahat mukana eli vaik­ka kotona hoidet­ta­vat eläkeläiset sekä molem­pi­en palk­ka ja kaupunki­in ver­rat­taes­sa tätä vääristää sinkku­talouk­sien valitet­ta­van suuri määrä.
    Eli ratkaisuna ehdotan, kat­so kulu­tusyk­sikköä kohti tai ala kan­nus­ta­maan ja ohjaa­maan sinkku­ja pariskun­niksi sekä hoita­maan van­hempiaan enem­män kotona, jot­ta medi­aan­i­t­u­lot yli tuplaan­tuu het­kessä. En usko niin, mut­ta ethän valin­nut tarkaste­lu­ta­paa tietoise­na mielip­i­teen­muokkausstrate­giana maat­alout­ta vas­taan, ethän?
    Ja omavaraisu­usas­teet ovat reip­paas­sa laskusu­un­nas­sa, riit­tääkö se vai halu­atko kertarytinää?

    Net­toveroas­t­eelle ad hoc: Kiitos provosoin­nista samoin, höpön­pöp­pöä. Kan­nat­taa kokeil­la vaik­ka ihan itse ja yllä­tyk­sesi olisi suuri, kun tiloil­ta löy­tyykin sel­l­aisia töitä joista et tai­da olla tietoinenkaan kuten vaik­ka pakol­liset kas­va­vat paper­i­työt, sairaat eläimet ja vasikat (ei voi ruokkia/lypsää koneel­la) tai vaik­ka eläi­men syn­ny­tys esim yöl­lä jne.
    Ei raken­nustöitä voi tosi­aan ver­ra­ta niihin, kun raken­nustyö­maat ovat nykyään niin koneis­tet­tu­ja vuokrakoneil­la ja niin help­poa että puo­lalainen putkimie­skin sen osaa. Valmi­it ele­men­tit tule­vat tehtaal­ta eikä tarvi kuin saumo­ja siloitel­la, vasaraakaan ei tarvitse enää osa­ta käyt­tää sen kun naulo­ja ammuskelee ruo­ka- ja kahvi­tun­tien lomas­sa. Väitän kuvauk­sen vas­taa­van tasoltaan tietämys­täsi maat­aloud­es­ta, nim­im muu­ta­ma lau­ta on tul­lut kannettua.
    PS. Ei-yrit­täjänä et tiedäkään ettei vil­jeli­jä trak­tor­e­i­ta eikä usein kaikkia auto­jakaan omista vaan yri­tys (saa ne itsellekin lunas­taa, mut­ta joutuu mak­samaan fir­malle palka­s­taan kuten muutkin).
    Niitä kär­ry­polku­ja käyt­tävät eniten ei-vil­jeli­jät mm mar­jas­ta­jat, kalas­ta­jat, met­sästäjät ja mökkeil­i­jät ajaen ne maas­tureil­la kuopille ja sik­si lanaus sekä val­tiono­su­us kunnossapitoon.
    Ja mitähän eläi­men piiskaami­nen maat­alous­tu­keen liit­tyy, palka­nsaa­ja­han se teurasautossa niitä lyö jos lyö ja har­va eläin­ten­hoita­ja sitä myöskään kaipaa.

    Niin ja muis­tu­tuk­sek­si. Älkää vain viitatko kom­ment­tei­hi­ni jos puhutte vil­jeli­jöi­den sanomi­sista (jostain sain sen vaikutel­man). En ole edes ollut (tun­nen toki muu­tamia, ter­veisiä ja kiitos ruuas­ta), vaan asioista mielel­lään selvää otta­va Hesalainen palka­nsaa­ja kehä I:n sisäpuolelta.

  144. Kaipaan aikaa ennen EU:ta

    Pres­i­dent­tinä oli Kekko­nen ja maat­alous­tu­lo­la­ki oli voimas­sa ja EU:n vil­jeli­jöi­den teuras­tuk­ses­ta tiet­ty mitään..

    “1980- luku oli Suomen maat­aloudessa paras­ta aikaa. Sil­loin vil­jeli­jöil­lä oli yrit­täjän vapaus. Jokainen sai tehdä mitä halusi. Maaseu­tu kukoisti. Joka puolel­la raken­net­ti­in uut­ta ja kor­jat­ti­in van­haa. Pel­to­ja salao­jitet­ti­in ja maat­alous koneellistui.
    Vil­jeli­jäväestön työstä saa­ma palk­ka vas­tasi teol­lisu­ustyöväen palkkata­soa. Nyt on työmäärä lisään­tynyt ja tun­tipalkan realiar­vo paljon pienem­pi kuin 1980- luvulla.”

  145. “Eivät EU-tuet ole se suurin ongel­ma, vaan koti­maas­ta mak­se­tut. Ne muo­dosta­vat tuista aivan ylivoimaisen osan, luokkaa 70 %.”

    Kovin on tuules­ta tem­mat­tu 70 %pros­ent­ti. On noin 23 % “Maat­alous­tuot­ta­jille mak­set­tu kansalli­nen maat­alous­tu­ki nousi viime vuon­na 480 miljoon­aan euroon, ilme­nee maa- ja met­sä­talous­min­is­ter­iön keräämistä tiedoista. Maat­alouden kokon­ais­tu­ki nousi vuon­na 2007 run­saaseen 2,1 mil­jardi­in euroon.” 

    https://www.ess.fi/?article=227976

  146. Kaup­pa vain vapaak­si ja säädök­set kanssa! Alan heti tuot­ta­maan maitoa HALVALLA. Kes­ki-län­nessä ‚ameri­ikan maal­la, lehmi­in pis­tetään joka päivä lyp­sä­tys hor­moo­nia. Se nos­taa keski­tuo­to­s­ta 40%, mut­ta aiheut­taa samal­la run­saasti tuskaisia juok­su­tus­ma­hakierteitä. Läh­es orjik­si luokitelta­vat maa­han­muut­ta­jat hoita­vat lyp­sämisen kol­mesti päivässä. Jos lehmä ei jak­sa herut­taa kol­mat­ta ker­taa laite­taan siihen oksi­tosi­inipi­ik­ki jon­ka vaiku­tuk­ses­ta lehmä ei voi pidät­tää maitoaan. Ain­oa katet­tu paik­ka on lyp­syase­ma. Lehmät ovat sorapo­h­jaisel­la ken­täl­lä, jon­ka reunas­sa on apekaukalot, johon jae­taan gmo-rehut. Lan­ta huuhdel­laan vedel­lä ja työn­nel­lään kauhakuor­maimel­la MAAPOHJAISEEN lam­mikkoon. Kelit vai­htel­e­va +45 ja ‑30 asteen välil­lä, kuten suomes­sakin, tosin har­voin tääl­lä on niin läm­mintä. Antibioot­te­ja ja “kar­jan­tarkkailua” ei valvota mil­lään tavalla.

    Markki­noiden vapau­tus ja tukien lope­tus täyt­tää nämä tei­dän “kehi­tys­maat” täl­laisil­la tiloil­la. Paikalliset ihmiset huo­maa­vat ole­vansa täysin agribis­nek­sen orjia ja ympäristöa tuho­taan sumeilemat­ta. Nykyi­nen sys­tee­mi rajoituksi­neen, sääte­lyi­neen ja tuki­neen on min­un mielestäni hyvä näin.

    Ps. Mon­et moit­ti­vat aina että lehmä joutuu raskaus kier­teeseen? Eikös se ole ihan luon­nol­lista nau­doille ja hirvieläimille tehdä vasa/vasikka joka vuosi?

  147. TEHOTUOTANNOLLA AINA HINTANSA

    Olin har­joit­te­lu­ti­lal­la puoli vuot­ta. 12 000 lam­mas­ta siel­lä laidun­si, tuotan­to oli kyl­lä tehokas­ta, ker­in­tä halle­jakin oli kolme kap­palet­ta ja lan­noit­teet levitet­ti­in pel­loille helikopter­il­la. MUTTA lam­paa eliv­ät suo­ma­lais­es­ta näkökul­mas­tani hyvin huonol­la ravin­nol­la, huonot yksilöt nään­tyivät arolle, niitä sieltä sit­ten kerät­ti­in ja heit­et­ti­in tilus­ten läpi vir­taavaan jokeen, kos­ka isän­nän mukaan se vei ne hyvin men­nessään. Samais­es­ta purosta myös lam­paat joi­vat juo­maveten­sä. Ihmettelin isän­nälle, mik­si ei lam­pai­ta edes kaivet­tu maa­han, niin ei hän näh­nyt mitään eroa tässä hei­dän mallis­saan. Kuolleisu­us oli myös todel­la suuri, sekä kar­it­soidessa, että uuhilla. En saanut edes var­muut­ta pidet­ti­inkö kul­loinkin siit­tävästä päs­sistä kir­jaa, toim­inta ainakin vaikut­ti siltä, että ei pidet­ty. Katrasta siir­ret­ti­in mönki­jöil­lä aja­mal­la ja laidun oli täysin palanut­ta niiltä paikoin mis­sä eläimet oli­vat olleet. Laidun ruo­ka ei sinävuon­na tah­tonut mil­lään riit­tää, niin teuras­tuk­si­akin joudut­ti­in aikaista­maan, kun eläim­iä nään­tyi liikaa nälkään. Tilal­la oli myös kopteri jol­la isän­tä levit­ti lan­noit­teet lai­tu­mille, siinä suomipo­jan meinasi silmät pudo­ta päästä, kun seu­raa­vana päivänä ajeli alueil­la mihin typpeä oli levitet­ty ja sen tasaisu­ud­es­ta voi olla sit­ten mon­taa mieltä, jokikin sai taasen omansa. Kyl­lä tääl­lä suomes­sa on hom­ma sit­ten ihan toinen, voin vain pyytää käymään omin silmin kat­so­mas­sa paikallista meininkiä ja sit­ten kir­joit­ta­maan uud­estaan tästä hänen uuden see­lan­nin mallis­taan. Hal­val­la tuotet­tu on myös sen laa­tu­ista ja seu­raa­muk­set silmin nähtävis­sä, siitä ei pääse ympäri, eikä ali.

  148. Pekka:
    Kes­ki-län­nessä ‚ameri­ikan maal­la, lehmi­in pis­tetään joka päivä lyp­sä­tys hor­moo­nia. Se nos­taa keski­tuo­to­s­ta 40%, mut­ta aiheut­taa samal­la run­saasti tuskaisia juok­su­tus­ma­hakierteitä. Läh­es orjik­si luokitelta­vat maa­han­muut­ta­jat hoita­vat lyp­sämisen kol­mesti päivässä. Jos lehmä ei jak­sa herut­taa kol­mat­ta ker­taa laite­taan siihen oksi­tosi­inipi­ik­ki jon­ka vaiku­tuk­ses­ta lehmä ei voi pidät­tää maitoaan. Ain­oa katet­tu paik­ka on lyp­syase­ma. Lehmät ovat sorapo­h­jaisel­la ken­täl­lä, jon­ka reunas­sa on apekaukalot, johon jae­taan gmo-rehut. Lan­ta huuhdel­laan vedel­lä ja työn­nel­lään kauhakuor­maimel­la MAAPOHJAISEEN lam­mikkoon. Kelit vai­htel­e­va +45 ja ‑30 asteen välil­lä, kuten suomes­sakin, tosin har­voin tääl­lä on niin läm­mintä. Antibioot­te­ja ja “kar­jan­tarkkailua” ei valvota mil­lään tavalla.

    Mita ihmeen valia sil­la on, onko se rehu GMO:ta vai ei? Ei se lehma sita tie­da, eika sil­la siir­to­gee­nil­la siel­la rehukasvis­sa ole yhtaan mitaan vaiku­tus­ta sen lehman hyv­in­voin­ti­in. On aika tyyp­il­lista, etta aina kun kuvail­laan kaik­ki mah­dol­liset teho­tuotan­non kauheudet, niin var­masti muis­te­taan niput­taa ne pahat geen­it sinne mukaan samaan pakettiin.

  149. Tässä koti­maises­sa tues­sa jon­ka joku otti esille on vielä se että se vääristää aluei­den välistä tuot­tavu­ut­ta ja siirtää tuotan­toa pohjoiseen. 

    Jos vaik­ka esimerkkinä ote­taan hie­man tun­netum­man henkilön eli MTKn puheen­jo­hta­jan Juha Mart­ti­lan tuet eli Simos­ta maat­alousy­htymä Mart­ti­la. Noiden Mavin sivu­jen perus­teel­la jos­ta löy­tyy kaikkien tilo­jen tuet niin he saa­vat tukia 41.000 euroa. Kuitenkin heil­lä on noin 80 lyp­sylehmän navet­ta ja jos vuosi­tuo­tos on noin 8.500 litraa niin maitoa tuote­taan noin 680.000 litraa. Nyt navet­ta on Simossa eli tukialue on käsit­tääk­seni C3P2. Nyt C3P2-aluel­la KANSALLISTA bud­jetin verovaroista rahoitet­tua tukea mak­se­taan noin 14,5 sent­tiä per litra. Tuki tosin mak­se­taan kiin­tiöi­den eikä tuotet­tu­jen litro­jen mukaan mut­ta jos kiin­tiö vas­taa suur­in­pi­irtein tuotan­toa niin kansal­lista tukea mak­se­taan siis noin 98.000 euroa eli reilusti enem­män kuin EU-tukia, yli kaksinker­tainen määrä. Ja tämä siis omista bud­jet­ti­varois­tamme, ei EU-varoista. Vas­taa­va tila etelässä saisi kansal­lista tukea vain noin 3 sent­tiä per litra eli noin 20.000 euroa. Tukiero koti­maisen bud­jet­ti­varoista mak­set­ta­van tuen osalta on siis noin 80.000 euroa tämänkaltaisel­la tilalla.

    Tornioon ollaan ilmeis­es­ti suun­nit­tele­mas­sa 1.000 lehmän jät­ti­navet­taa, puuhamiehinä use­ampi etelästä kotoisin ole­va tuot­ta­ja. Jokainen voi tietysti kysyä että mik­si. Mah­taisiko yhtään olla vaikut­ta­mas­sa se että tuol­la alueel­la mak­set­taisi­in tuol­laisel­la 1.000 lehmän nave­tal­la pyöreästi noin miljoona (1.000.000) euroa vuodessa (siis joka vuosi) ENEMMÄN kansal­lista tukea kuin etelässä? Siis enem­män, kokon­ais­tu­ki tuol­laiselle nave­tal­la olisi noin 1.300.000 euroa vuodessa. Siis ilman pel­to­tukia. Ja nyt jokainen voi tietysti kysyä että kuin­ka järkevää ja ekol­o­gista on tukea tuotan­toa ja kuin­ka paljon ja kuin­ka pohjoises­sa? Rah­da­ta rehut ja muut tuotan­topanok­set etelästä pohjoiseen ja maito takaisin pohjois­es­ta etelään mis­sä kulut­ta­jat ovat? Eikö ekol­o­gis­es­ti järkeväm­pää olisi suun­na­ta se tuki niin että maitokin tuotet­taisi­in mah­dol­lisim­man lähel­lä? Mut­ta että onko järkeä tukipoli­ti­ikalla lopet­taa maid­on­tuotan­to etelästä mis­sä kulu­tus on ja siirtää se pohjoiseen?

  150. Pohtija:“Ei riitä pari purkkia säi­lykkeitä hallin nurkas­sa, siinä vaik­ka yksi point­ti­ni. Esim keli­aakikon nälkää vil­jakasa ei vie.”

    Mitähän koi­tat oikein sanoa? Yli­malkainen viit­taus huoltovarmuus.fi:n sivulle ei perustel­lut yhtään mitään. Niin, ei var­maan nyky­isin ole var­muus­varas­toitu ruokaa niin paljon, että sitä riit­täisi koko kansalle parin vuo­den ajak­si, kun on tuo älyt­tömän kallis maat­alous, joka jotain kuitenkin tuot­taa. Tämä ei kuitenkaan perustele, etteikö varas­toin­ti olisi mah­dol­lista ja itse vil­je­lyä halvem­pi tapa. 

    Ja mitähän noi­hin keli­aakikkoi­hin viit­taa­mal­la oikein halu­at sanoa? Suo­mi ei tuo­ta jyvääkään riisiä, jota keli­aakikot voivat syödä. Hei­dän var­alleen pitää siis jo nyt ruo­ka varas­toi­da, eikä voi­da laskea sen varaan, että Suomen pel­lot tuot­ta­vat yli oman tarpeen vehnää, kos­ka he eivät siihen vehnään voi kuitenkaan koskea. 

    “Ulko­mail­ta ei kri­i­sis­sä myy­dä, eikä olisi niil­lä hin­noil­la varaa ostaakaan. ”

    Todista. Ker­ro min­ulle yksikin kri­isi, jos­sa maa ei ole saanut ostet­tua ulko­mail­ta ruokaa. Viime ker­ran, kun Suo­mi oli kri­i­sis­sä ja kyse oli jopa koko maail­man palosta, niin silti ruokaa saati­in ostet­tua ulkomailta. 

    Ruo­ka on siitä hyvä tuote, että sitä tuote­taan suun­nilleen kaikkial­la maail­mas­sa. Paljon ongel­mallisem­pi on esimerkik­si öljy, joka on Suomen yhteiskun­nalle (ja jopa sille maat­aloudelle!) aivan yhtä kri­it­ti­nen tek­i­jä kuin ruokakin. Sitä ei tuo­ta kuin rajat­tu joukko mai­ta ja iso osa niistäkin on poli­it­tis­es­ti varsin epäi­lyt­täviä ainakin jos ver­rataan maail­man suurimpi­in ruuan­tuot­ta­ji­in. Kaa­sun suh­teen Suo­mi on yhden putken varas­sa ja sekin tulee Venäjältä. Jos siis olet huolis­sasi siitä, että Suomen joutues­sa kri­isi­in, ei ruokaa saa­da tuo­tua, niin eikö sin­ua huo­le­ta fos­si­ilis­ten polt­toainei­den saanti? 

    Mil­lä perus­teel­la ei ruokaa olisi varaa ostaa? Eikö ennem­minkin päde, että sitä ei ole varaa itse tuot­taa, kos­ka se ei onnis­tu markki­nahin­noil­la, vaan jatku­vasti joudu­taan siihen pump­paa­maan tukiaisia?

    Mitä oman vil­je­lyn pystyyn pistämiseen tulee, niin Zim­bab­we ei kyl­lä käy esimerkkinä, kun siel­lä val­tio ryhtyi hakkaa­maan omia vil­jeli­jöitä. Kyl­lä täl­lä keinoin var­maan minkä tahansa maat­alous saadaan kiville.

  151. Pekka:“Kauppa vain vapaak­si ja säädök­set kanssa”

    Ja mik­si ne säädök­set pitäisi pois­taa? Eihän suo­ma­lainen teol­lisu­uskaan saa esim. ympäristö- ja työsäädök­siä Suomes­sa sanel­la vain sik­si, että jos­sain toises­sa maas­sa nämä ovat huonom­mal­la tolalla. 

    Min­un puolestani voidaan kyl­lä vaa­tia, että Suomes­sa myytävän ruuan tuotan­nos­sa on tietyt eläin­ten­suo­jelulliset asi­at kun­nos­sa ja ruo­ka on tur­val­lista syödä, mut­ta tässäkin hom­man voi jät­tää jopa myyjille itselleen, eikä vält­tämät­tä tarvi­ta val­tio­ta väli­in. Suo­ma­lainen far­mari voi markki­noi­da lihaansa sil­lä, että elukoista on pidet­ty hyvää huol­ta eikä niiden kas­vatuk­ses­sa ole käytet­ty esim. hor­moone­ja. Jos joku myy ulko­laista lihaa, markki­noi sitä saman­laisil­la isku­lau­seil­la eivätkä nämä sit­ten pidäkään paikkaansa, niin kyse on petok­ses­ta, joka on jo muutenkin lais­sa kielletty. 

    Toin tämän jo aiem­min esille. Suo­ma­lainen t‑paidan ompeli­ja ei saa mitään tuki­aisia, vaik­ka joutuu kil­paile­maan kiinalaises­sa hikipa­jas­sa työsken­televän kanssa. Sil­lä hikipa­jalaisel­la ei var­maankaan ole sama työ­suo­jalain­säädän­tö suo­janaan kuin suo­ma­laisel­la. Mik­si siis suo­ma­laista maanvil­jeli­jää pitäisi suo­jel­la yhtään enem­pää kuin sitä t‑paidan ompeli­jaa? Vai kan­natatko sinä nyt sitä, että suo­ma­laisen työn tuot­tamiselta pois­te­taan kaik­ki lain­säädän­tö­suo­ja sille tasolle, mitä se on alim­mil­laan mis­sään päin maailmaa?

  152. ONPA HUPAISAA KESKUSTELUA

    Toin tämän jo aiem­min esille. Suo­ma­lainen t‑paidan ompeli­ja ei saa mitään tuki­aisia, vaik­ka joutuu kil­paile­maan kiinalaises­sa hikipa­jas­sa työsken­televän kanssa. Sil­lä hikipa­jalaisel­la ei var­maankaan ole sama työ­suo­jalain­säädän­tö suo­janaan kuin suo­ma­laisel­la. Mik­si siis suo­ma­laista maanvil­jeli­jää pitäisi suo­jel­la yhtään enem­pää kuin sitä t‑paidan ompeli­jaa? Vai kan­natatko sinä nyt sitä, että suo­ma­laisen työn tuot­tamiselta pois­te­taan kaik­ki lain­säädän­tö­suo­ja sille tasolle, mitä se on alim­mil­laan mis­sään päin maailmaa?

    tulemme kyl­lä toimeen ilman T‑paitoja mut­ta ilman ruokaa emme.

  153. Samuli Saarel­ma:
    Tun­netko yhtään suo­ma­laista T‑paidan ompelijaa?

    Jos ruuan tuotan­to ohjataan kehi­tys­mai­hin tukien pois­tol­la, niin maito mikä sieltä tulee on tuotet­tu kuvaile­mal­lani taval­la. Agribisnes ei väl­itä mistään(nähty on). Valitet­ta­va tosi­a­sia on että eet­tis­es­ti tuote­tus­ta ruuas­ta tulee tuhot­toman kallista ja ihmiset joutu­vat osta­maan halvem­paa tavaraa maail­mal­ta. Sitä tavaraa emme voi kontrolloida. 

    Koti­maisen tuen avul­la suo­ma­laiset vil­jeli­jät nou­se­vat samalle tasolle euroopan vil­jeliöi­den kanssa. Kes­ki-euroop­palaiset saa­vat hur­jat tuet!!!

  154. Ketju rön­sy­ilee myös loan­heiton tasolle menevään asen­teel­liseen heit­te­lyyn, mut­ta yhteen jut­tuun alku­peräiseen palatak­seni kommentoin:

    »>Kyse on siitä, että maat­aloustues­ta on vuosien mit­taan tul­lut maat­alouselinkeinon har­joit­ta­jien sosi­aal­i­tur­vatu­ki, joka ei enää järkevästi vas­taa tarkoi­tus­taan, vaan syn­nyt­tää luke­mat­to­mia epä­toiv­ot­tu­ja vaikutuksia.«<

    En tiedä, onko sosi­aal­i­tur­vatu­ki, mut­ta nykyis­es­tä tukiverkos­tos­ta on tul­lut yrit­täjän toimeen­tu­loon ja yri­tys­toimin­nan suun­nit­telu­un suuresti vaikut­ta­va tek­i­jä. Yrit­täjähän seisoo vaik­ka päivän pääl­lään, jos siitä mak­se­taan, oli hom­mas­sa järkeä eli ei. 

    Moni investoi­va tila tavoit­telee volyymin tuo­maa yrit­täjävoit­toa. Vaik­ka kan­nat­tavu­us-% piene­nee, niin kun volyy­mi kas­vaa riit­tävästi, niin taskun­po­h­jalle jää enem­män. JOS tuk­i­jär­jestelmä uhkaa muut­tua kovin paljon, on aina niitä, jot­ka joutu­vat tosi koville muu­tok­ses­sa. Heil­lä on luon­nol­lis­es­ti intres­si puo­lus­taa etuaan. 

    Muus­ta ammat­tiy­hdis­tys­toimin­nas­ta tutul­la logi­ikalla tämä johtaa siihen, että kun “saavute­tu­ista eduista” ei voi­da tin­kiä, niin mitään uud­is­tus­takaan ei voi­da tehdä. Pait­si mankua lisää rahaa (maitotiloille palkkio­ta, duu­nar­ille lisää lik­saa etc.). 

    Eli kos­ka maat­alous­tu­ki (kulut­ta­jan syö­mat­uek­sikin mainit­tu) on merkit­tävä tuot­ta­jan tulok­ses­sa, niin maat­alous­toim­inta on mon­esti aika kip­pu­ral­la tuon tuen ympäril­lä. Ja kos­ka tukemme täy­tyy olla EU-komis­si­ol­la hyväksytet­tyä ja kansal­lis­es­ti “saavute­tu­ista eduista ei tin­gitä”, niin älyt­tömyyk­si­in­hän se johtaa. Valitettavasti. 

    Jos tietäisin, miten tämä sol­mu ratkaistaan, niin olisin ihan jos­sain muus­sa asemassa…

    Petri Leinonen

    PS. Ruoan kysyn­täjous­to on heikko. maail­man­markki­noil­takin saa ruokaa, mut­ta sil­loin ei saa olla ronke­li tuotan­non laa­jem­pi­en eettisten/ekologisten/sosiaalisten arvo­jen kanssa. Ja vihannespuolelta on tut­tua, että kun pur­jon koti­maiset varas­tot lop­pu­vat alku­vuodes­ta, niin hol­lan­ti­lais­ten tukku­jen hin­nat yllät­täen tuplaan­tu­vat. Siitä voi päätel­lä jotain maail­mankau­pan reiluudesta.

  155. Pekka: “Koti­maisen tuen avul­la suo­ma­laiset vil­jeli­jät nou­se­vat samalle tasolle euroopan vil­jeliöi­den kanssa. Kes­ki-euroop­palaiset saa­vat hur­jat tuet!!!”

    Hän lait­ta­nee sit­ten jotain lähdet­tä ja laskel­maa tuek­seen niistä kes­ki-euroop­palais­ten hur­jista tuista.

    Laske vaik­ka hehtaari- ja eläintuet yhteen ja jyvitä ne pel­to­he­htaar­ille. Noin lask­ien Suomes­sa mak­se­taan 1300 euroa /ha.

    Mis­sä mak­se­taan enem­män? Niin­pä, ei missään.

    1. Hehtaaria kohden saate­taan mak­saakin, muta ei tuotan­toon suh­teutet­tuna. Kun tuotan­totues­ta siir­ryt­ti­in hehtaar­itu­keen, tuot­tavia hehtaare­ja alet­ti­in tukea suh­teessa niiden keskimääräiseen tuottoon.

  156. Pekka: “Koti­maisen tuen avul­la suo­ma­laiset vil­jeli­jät nou­se­vat samalle tasolle euroopan vil­jeliöi­den kanssa. Kes­ki-euroop­palaiset saa­vat hur­jat tuet!!!”
    Hän lait­ta­nee sit­ten jotain lähdet­tä ja laskel­maa tuek­seen niistä kes­ki-euroop­palais­ten hur­jista tuista.
    Laske vaik­ka hehtaari- ja eläintuet yhteen ja jyvitä ne pel­to­he­htaar­ille. Noin lask­ien Suomes­sa mak­se­taan 1300 euroa /ha.
    Mis­sä mak­se­taan enem­män? Niin­pä, ei missään.

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/nakoislehti/tiiserit/06/fi_FI/eu_haluaa_leikata_ranskan_ja_saksan_isot_maataloustuet/

  157. Farmsubsidy.orgista näkee että keskiver­to porukkaa ollaan. Bel­gia saa yli 200€/ha enem­män kuin myö tääl­lä (EU- bud­jetista). Tääl­läpäin tilatu­ki on 150€/ha, kun taas euroopas­sa lähen­nel­lään sitä 500€/ha. Suomes­sa mak­se­taan enem­män tukea kansal­lis­es­ti tuot­tamis­es­ta. Esimerkkinä eläinkun­nan tuot­teet. Ran­skan pojat saa samat rahat vaikkei tuot­taisi niin yhtään mitään. Erääl­lä pihvi­ti­lal­la hol­lan­nis­sa sanoi­vat saa­vansa tukea yli 1000€/ha kaikki­neen ja lihan hin­ta 4.5€/kg. Tuol­la hin­nal­la voisi jo tuot­taa ilman tukia. Taikana taisi olla puo­lalaiset lihan leikkaa­jat ja suurten kaupunkien poh­jat­tomat markkinat. 

    Aut­taisiko­han jos työt­tömyystuet pois­tet­taisi­in? Saisi maatiloille halvem­paa työvoimaa. Esimerkkinä kulu­rak­en­teen eroista voidaan pitää Usan väljää suh­tau­tu­mista antibiootin käyt­töön. Suomes­sa kaik­ki tapah­tuu vain eläin­lääkärin määräyk­ses­tä. Käyn­ti hin­ta kaikki­neen 100€/tapaus. Usas­sa 5 dol­lar­ia ja pul­lo mukaan lähikau­pas­ta. Kaver­il­la meni 200 000€ pelkän liet­teen varastointirakennukseen(ymppilupa vaati kat­tamisen). Usas­sa maakuop­pa riittää.…jne.…jne.…

  158. Se, että jos­sain tue­taan maat­alout­ta ei ole peruste tukea koti­maista tuotan­toa, vaan päin vas­toin. Mik­si tuot­taisimme tääl­lä jotain, kun sen voi saa­da osak­si ran­skalais­ten ja sak­salais­ten veron­mak­sajien rahoilla?

  159. Ville Viljava:“tulemme kyl­lä toimeen ilman T‑paitoja mut­ta ilman ruokaa emme.”

    Entä top­patakke­ja? Samas­ta paikas­ta nekin tule­vat. Kyl­lä Suomen olo­suhteis­sa vaat­teet ovat ihan yhtä vält­tämät­tömiä selviy­tymiselle kuin ruokakin. 

    Pekka:“Tunnetko yhtään suo­ma­laista T‑paidan ompelijaa?”

    En, ne kato­si­vat suun­nilleen kaik­ki 1990-luvun laman aikaan markki­noiden auetes­sa kil­pailulle. Ja siis ilman mitään sen kum­mem­paa val­i­tus­ta hom­man pitämis­es­tä pyörimässä veron­mak­sajien piikkiin. 

    “Jos ruuan tuotan­to ohjataan kehi­tys­mai­hin tukien pois­tol­la, niin maito mikä sieltä tulee on tuotet­tu kuvaile­mal­lani tavalla. ”

    Kuten kir­joitin, min­ul­la ei ole mitään sitä vas­taan, että ase­tamme tiet­tyjä kri­teere­itä Suomes­sa myytävälle ruualle (vaik­ka mainit­se­masi eläin­ten kohtelun suh­teen). Onhan sil­lä niitä jo läjit­täin nytkin. Mut­ta eihän tämä maa­jus­seille kel­paa, kos­ka he tietävät häviävän­sä tuol­laises­sa reilus­sa kil­pailus­sa. Ain­oa tapa, jol­la he pystyvät “tuot­ta­maan” ruokaa, on se, että suo­ma­lainen ja euroop­palainen veron­mak­sa­ja mak­sa­vat hei­dän tehot­to­muud­estaan. Panin tuon tuot­tamisen lain­aus­merkkei­hin sik­si, että mon­es­sa maat­alouden alas­sa Suomes­sa ei tuote­ta lainkaan lisäarvoa. 

    “Koti­maisen tuen avul­la suo­ma­laiset vil­jeli­jät nou­se­vat samalle tasolle euroopan vil­jeliöi­den kanssa. Kes­ki-euroop­palaiset saa­vat hur­jat tuet!!!”

    Mitä sit­ten? Sitä suurem­mal­la syyl­lä mei­dän kan­nat­taisi tuo­da ruo­ka ulko­mail­ta. Jos muiden maid­en veron­mak­sa­jat halu­a­vat vält­tämät­tä mak­saa siitä, että suo­ma­laiset saa­vat hal­paa ruokaa, niin siitä vaan. Mik­si mei­dän pitäisi ryhtyä samaan hul­lu­tuk­seen? Tai kysytään maat­alous­tukien kan­nat­ta­jil­ta, mik­semme käytä samaa logi­ikkaa kaikessa muus­sakin? Mik­semme pump­paa veron­mak­sajien rahaa vaik­ka paperi­te­ol­lisu­u­teen, jot­ta nämä tuot­taisi­vat pape­ria Suomes­sa eivätkä muut­taisi pois?

  160. Ville Viljava:”tulemme kyl­lä toimeen ilman T‑paitoja mut­ta ilman ruokaa emme.”
    Entä top­patakke­ja? Samas­ta paikas­ta nekin tule­vat. Kyl­lä Suomen olo­suhteis­sa vaat­teet ovat ihan yhtä vält­tämät­tömiä selviy­tymiselle kuin ruokakin.

    Samuli Saarel­ma heit­täy­tyy tyh­mäk­si, ilman T‑paitoja tai ilman sateen­var­jo­ja, ellet ymmär­rä aja­tus­ta keskustelua on turha jatkaa. Ei lisäar­voa, ellei ruuas­ta mak­se­ta käypää hin­taa se ei tee siitä arvo­ton­ta vaan yhteiskun­ta käyt­tää vil­jeli­jää hyväk­seen, joku voisi sanoa orjana. Ruo­ka ulko­mail­ta, älä viit­si nau­rat­taa, muiden maid­en mak­suhalukku­us lop­puu sinä het­kenä kun saa­vat tietää että mei­dän on pakko ostaa hei­dän tuot­teitaan, jon­ka jäl­keen he mak­sat­taisi­vat jopa omat syömisen­sä meil­lä. Syöt tuet­tua ruokaa ja vil­jeli­jä jopa mak­saa sin­ulle siitä ja kuvit­telet että voisit saa­da vielä halvem­mal­la, olet joko tyh­mä tai trolli.

  161. Suomen maat­alous­dok­tri­i­ni on maail­man tiukin. Sitä pitää pystyssä val­tio ja MTK ja toimit­ta­jat syötetään ker­ran vuodessa puh­taal­la koti­maisel­la appeel­la edus­tusti­la Kettulassa.

    Totu­us on kuten tässä ketjus­sa on osoitettu: 

    1) Suo­ma­lainen ruo­ka tai oikeam­min sen raa­ka-aine ei ole sen puh­taam­paan kuin muual­la. Ja siinä sivus­sa vesitöt on pilat­tu ehkä lopullisesti.

    2) Elin­tarvikeketju ei edel­lytä koti­maista alku­tuotan­toa. Raa­ka-ainet­ta tuo­daan jo. On ällistyt­tävää, että vielä menee läpi tuo hoke­ma 300.000 työt­tömästä elin­tarviketyön­tek­i­jästä, jol­la on saatu SAK:n suut tukkoon.

    3) Omavaraisu­ut­ta ei ole nytkään. Ruis tuo­daan ulkoa. Koneet tuo­daan ulkoa. Polt­toaine tuo­daan ulkoa. Rehut tuo­daan ulkoa. Lan­noit­teet tuo­daan ulkoa jne.

    4) Tämä “omavaraisu­u­den” harha on tuhoisa. Jos todel­la tulee kri­isi, Suomelle käy kuin 1800-luvun katovu­osi­na. Ei ole han­k­in­takanavia tuo­da maat­alous­tuot­tei­ta ulkoa. 

    5) Paras varautu­mi­nen kri­isi­in on lopet­taa koko maat­alous ja rak­en­taa monipuoliset ja var­mat han­k­in­takana­vat. Niin tekee met­sä­te­ol­lisu­us, kun reali­teetit ovat tulleet vas­taan eikä mitkään tuet ja vero­helpo­tuk­set enää riitä. Raa­ka-ainet­ta kas­vate­taan Etelä-Amerikas­sa, kos­ka se seit­semän ker­taa tuottoisampaa.

    6) Mie­lenki­in­toinen strate­gi­nen vai­h­toe­hto on, mitä nykyään moni maa tekee, että vuokrataan vil­je­ly­maa­ta esim Afrikas­ta. Suomen kehi­tysavun voisi muut­taa kaivon kaivamis­es­ta maat­alouteen kehitysmaissa!

  162. Evert The NeveR­est kir­joit­ti 3.8.2009 kel­lo 21:41Suomen maat­alous­dok­tri­i­ni on maail­man tiukin. Sitä pitää pystyssä val­tio ja MTK ja toimit­ta­jat syötetään ker­ran vuodessa puh­taal­la koti­maisel­la appeel­la edus­tusti­la Kettulassa.

    Vale­htelet niin että kor­vat heiluu, yksikään kir­joit­tamis­tasi väit­teistä ei pidä paikkaansa, osoi­ta yksikin väit­teistäsi todek­si linkein päät­te­lyin tai muul­la tavalla.

  163. “2) (…) “jol­la on saatu SAK:n suut tukkoon.”

    Tarkem­min san­ot­tuna tulipunainen SEL hiljaiseksi. 

    “3) Omavaraisu­ut­ta ei ole nytkään. Ruis tuo­daan ulkoa.”

    Lisäys: Oliko se niin, että 90 % sian­re­hun valkuais­es­ta tuo­daan ulkoa. Val­taosa geen­imuun­nel­tua, jos­sa sinän­sä ei ole mitään kielteistä. 

    “Lan­noit­teet tuo­daan ulkoa” sil­lä tarken­nuk­sel­la, että oste­taan ulko­maalai­somis­teiselta tosi­asi­as­sa monop­o­lil­ta. Se luoti­in Kemi­ran aikaan eikä Kil­pailu­vi­ras­to näh­nyt koko asi­aa. Eikä näe nytkään. Ihmettelen.

    “5) Paras varautu­mi­nen kri­isi­in on lopet­taa koko maat­alous ja rak­en­taa monipuoliset ja var­mat hankintakanavat. ”

    Tai jät­tää 60–70 % omavaraisu­us parhai­ta aluei­ta vil­jellen. Nyt on poli­ti­ikkana pitää joka ain­oa tilkku tukien paris­sa ja jos­sain näennäisviljelyssä.

  164. Ville Viljava:“Ei lisäar­voa, ellei ruuas­ta mak­se­ta käypää hin­taa se ei tee siitä arvo­ton­ta vaan yhteiskun­ta käyt­tää vil­jeli­jää hyväk­seen, joku voisi sanoa orjana.”

    Ei, yhteiskun­ta ei hyväk­sikäytä vil­jeli­jää yhtään sen enem­pää kuin sitä t‑paidan ompeli­jaakaan, jos vain hei­dän tuot­teit­ten­sa arvo markki­noil­la on alhainen. Jos tuotan­to ei tuo­ta lisäar­voa markki­nahin­noil­la, niin sit­ten se ei tuo­ta. Ei se itkemäl­lä “käyvästä hin­nas­ta” muu­tu mihinkään. Käypä hin­ta on se, mitä siitä tuot­teesta ollaan valmi­ita mak­samaan. Tämä pätee niin ruokaan kuin t‑paitoihinkin.

    “muiden maid­en mak­suhalukku­us lop­puu sinä het­kenä kun saa­vat tietää että mei­dän on pakko ostaa hei­dän tuot­teitaan, jon­ka jäl­keen he mak­sat­taisi­vat jopa omat syömisen­sä meillä”

    Perustele. Pitäähän mei­dän nytkin ostaa mon­takin tuotet­ta ulko­mail­ta. Kos­ka niiden tuot­ta­jil­la ei ole mitään monop­o­lia, ne eivät voi nos­taa hin­to­jaan taivaaseen. Etenkään jonkun ruuan kohdal­la ei mitään monop­o­lia hyvin toden­näköis­es­ti pääse mitenkään syn­tymäänkään, kos­ka sitä tuote­taan kaikkial­la maail­mas­sa (toisin kuin vaikka­pa öljyä, jos­sa siinäkään ei OPECin kartel­li toi­mi eri­tyisen hyvin). Jos ne keskieu­roop­palaiset lopet­ta­vat vil­jeli­jöi­den­sä sub­ven­toin­nin ja hei­dän tuot­ta­mansa ruuan hin­ta nousee, niin sit­ten ostamme jostain muual­ta. Mikä tässä on niin vaikeaa? 

    “Syöt tuet­tua ruokaa ja vil­jeli­jä jopa mak­saa sin­ulle siitä ja kuvit­telet että voisit saa­da vielä halvem­mal­la, olet joko tyh­mä tai trolli.”

    Heh heh. Jos suo­ma­lainen (tai euroop­palainen) ruo­ka oikeasti olisi hal­paa, niin mihin ihmeeseen se tarvit­see tuon­ti­t­ulle­ja, joil­la ulkop­uolelta tuo­tu ruo­ka saadaan keinotekois­es­ti kalli­im­mak­si? Ja ei vil­jeli­jä mitään mak­sa. Hänelle mak­se­taan siitä hem­metin kalli­ista har­ras­tuk­ses­ta, jota maat­aloudek­si kut­su­taan. Jos hän olisi möyrimät­tä kalli­il­la vehkeil­lään pel­loil­laan ja osta­mat­ta lan­noit­tei­ta, niin niil­lä säästyneil­lä rahoil­la saataisi­in se hänen tuot­ta­mansa ruo­ka ostet­tua maail­man­markki­noil­ta. Tämä ker­too juuri sen, että hänen tuotan­ton­sa ei tuo­ta lainkaan lisäarvoa. 

    Sinäl­lään huvit­tavaa, että ryhdy­it henkilöko­htais­ten solvausten syytämiseen. Olen oppin­ut, että tämä on yleen­sä merk­ki siitä, että kaik­ki asial­liset argu­men­tit ovat keskusteli­jal­ta loppu.

  165. SAMULI SAARELMA JATKAA VALEHTELUAAN Hänet tulisi saat­taa rikosoikeudel­liseen vas­tu­useen yhden ammat­tikun­nan maineen mus­taamis­es­ta, varsinkin kun hän kir­joit­taa noi­ta valeitaan muil­lakin palstoilla.
    Esimerkkinä vaik­ka tämä.

    1) Suo­ma­lainen ruo­ka tai oikeam­min sen raa­ka-aine ei ole sen puh­taam­paan kuin muual­la. Ja siinä sivus­sa vesitöt on pilat­tu ehkä lopullisesti.

    valet­ta joka sana, Suo­ma­lainen ruo­ka on esim. sal­mo­nel­la vapaa­ta, tuot­ta­jat tekevät kovasti töitä että näin on. Päi­jän­teen vet­tä juo Helsinkiläiset, kaik­ista Suomen järvistä voi juo­da, Saarel­man ei ehkä ymmär­rä mitä pilaamisel­la tarkoitetaan.

  166. Rikok­sen nimi olkoon “pyhän lehmän arvioimi­nen kiel­teisessä sävyssä”. Enim­mäis­ran­gais­tus kak­si vuot­ta vet­tä ilman leipää. Itämeren vettä.

    Oikeesti muuten hiukan nau­rat­ti, kun joku arveli, että suo­ma­lainen ruo­ka ei ilmas­ton läm­pen­e­misen jäl­keen olisi enää niin puh­das­ta kuin nykyään. Heheh. Ikään kuin suo­ma­lainen vil­jeli­jä ei käyt­täisi tolkut­tomasti myrkkyjä.

    Hups, leivätön pöytä taitaa odot­taa Kepun vastustamisesta.

  167. Maat­alous tuot­taa 12mrd € edestä ruokaa Suomeen. Tuet 2mrd€, hyvä hyö­ty­suhde. Elin­tarvikeketju tulee häviämään Suomes­ta tukien pois­ton jäl­keen. Puo­lalaiset leikkaa lihaa ja pakkaa juus­to­ja ja pais­taa pikkuleip­iä puolel­la siitä mitä Suo­ma­lainen duunari.

    Kehi­tys­mai­hin viety maat­alous ja kar­jat­alous tarkoit­ta­vat jul­maa agribisnestä. Häviäjiä paikalliset ihmiset ja ympäristö. Tyyp­ill­stä ajat­telua, antaa niiden sotkea jär­ven­sä, kun­han me saadaan hal­paa ruokaa. 

    Jos tul­lit pois­te­taan ja vaa­di­taan että tuo­tu ruo­ka on yhtä eet­tistä ja ekol­o­gis­es­ti tuotet­tua kuin Suomes­sa nyt, ei maail­mal­ta tule ain­ut­takaan laivaa Euroop­paan asti. Ruuan hin­ta­han siinä nousee ja rajusti. Aina­han voi ummis­taa silmänsä.

    GMO soi­ja on ymmärtääk­seni kiel­let­ty Suomessa.

  168. “Maat­alous tuot­taa 12mrd € edestä ruokaa Suomeen. Tuet 2mrd€, hyvä hyötysuhde.”

    Niin, tuet ovat 3 mil­jar­dia ja koko alku­tuotan­non arvo on 5 mil­jar­dia. Alku­tuotan­toa ovat maa‑, metsä‑, riista- ja kalat­alous. Maat­alouden arvo on ollut luokkaa mil­jar­di tai alle.

    Sitä on maa­jussien parista syytel­ty liian pienek­si, hei­dän mukaansa kos­ka tuil­la on painet­tu tuot­ta­jahin­ta alas. Kum­minkin Suomes­sa mak­se­taan ja on aina mak­set­tu sekä EU:n kovim­mat maat­aloustuet että kärkipään tuot­ta­jahin­nat mai­d­os­ta, sian­li­has­ta, sok­er­i­ju­urikkaas­ta ja viljoista aina, kun sato on kel­van­nut ihmis­ruok­si. Perunoista on mak­set­tu EU:n keski­hin­taa. Kaikesta, mikä vähänkään kas­vaa, on mak­set­tu todel­la hyvin tuk­i­na ja tuottajahintana. 

    Palkkion­amme kaikesta kalleud­es­ta ja laadut­to­muud­es­ta on ollut rähi­sevä kepu­lainen. Luulet­teko tosis­sanne, että siedämme EU-aikana tätä aiheut­ta­maanne kus­tan­nus­ta ja pelleilyänne sekä täysin perus­tee­ton­ta rutinaanne?

  169. Maat­alouskau­na on vuosikym­meniä ylläpi­det­ty “kansan­hu­vi” puolue­poli­ti­ikas­sa ja medi­as­sa. Seu­raavak­si muu­ta­ma numero suh­teel­lisu­us­ta­jun palaut­tamisek­si tukikri­ti­ikki­in, tilas­toin­nit laa­haa jäl­jessä mut­ta suu­ru­us­lu­okat ovat oikein. Lopus­sa hyvä kom­ment­ti Heinäluomasta.

    “Tilas­tokeskuk­sen (v. 2005) mukaan Suomen kansan kokon­ais­ruokalasku oli 17,1 mil­jar­dia euroa jakaantuen eri osa­puo­lille siten, että maat­alous­tuot­ta­jat sai­vat maat­alous­tu­lona 0, 9 mrd euroa, val­tio rahas­taa ruuan alv- ja alko­ho­liv­erona 4 mrd, tuon­tielin­tarvikkei­den osu­us noin 2 mrd ja ruokaketjun muille osa­puo­lille kuluu run­sas 10 mrd euroa. Val­tio ja muut koti­maiset osa­puo­let otta­vat ruokaketjus­ta siis 83 pros­ent­tia. Elin­tarvikkei­den perus­tuot­ta­ja, vil­jeli­jä saa työ­panok­selleen ja yri­tyk­seen­sä sijoit­ta­malleen oma­lle pääo­ma­lleen yhteen­sä vain 5 pros­entin siivun.
    Val­tion tuel­la on ruokalaskua keven­net­ty run­saal­la mil­jardil­la eli 6 pros­entin ver­ran. Ovatko nämä kak­si fak­taa, 5% maat­alous­tu­loon ja 6 % veror­a­situs­ta val­ti­olle liian suuri hin­ta kansal­lis­es­ta elin­tarvikkei­den riit­tävyys- ja laatuturvasta?
    Vil­jeli­jä saa elin­tarvikeketjun rahavir­roista vajaan mil­jardin. Elin­tarvikeketjun muut koti­maiset osa­puo­let lohkai­se­vat 14 mil­jar­dia. Tuon­tielin­tarvikkei­den ostoon kuluu vain run­sas kak­si mil­jar­dia. Elin­tarvikeo­mavaraisu­utemme on hark­i­tusti pidet­ty varsin korkeana. Eero Heinälu­o­ma yrit­ti pari vuot­ta sit­ten syyt­tää “välikäsiä” elin­tarvikkei­demme korkeista hin­noista. Lopet­ti arvostelun lyhy­een kun huo­masi, että suurin osa välikä­sistä on SAK:n jäseniä. Ruokalaskun sum­ma, 17 mil­jar­diakin löy­tyy myös MTT:n vuosi­julka­is­us­ta. Siel­lä on myös numerot elin­tarvike­talouden rahavir­roista, vien­ti ja tuon­ti mukaan lukien Rahavir­rat oli­vat v. 2005 yhteen­sä 20,5 mil­jar­dia euroa. Tässä huolto­var­muu­den lisäk­si toinen syy, mik­si maat­aloutemme alasajoa esit­täneet kansan­talous­te­o­reetikot eivät ole saa­neet kannatusta.”

  170. Pekka:“Maatalous tuot­taa 12mrd € edestä ruokaa Suomeen. Tuet 2mrd€, hyvä hyötysuhde.”

    Mis­sä uni­ver­sumis­sa tämä on hyvä hyötysuhde!?!?

    Olisiko yri­tyk­sel­lä, joka tuot­taisi melkein 20% tap­pi­o­ta liike­vai­h­dos­ta hyvä hyötysuhde?

    Paljonko­han esim. Nokia saa jotain tutkimus­ra­hoi­tus­ta yms. tukia Suomen val­ti­ol­ta? Veikkaan, että se on aika paljon vähem­män kuin 20% lop­putuot­teen arvosta.

    “Jos tul­lit pois­te­taan ja vaa­di­taan että tuo­tu ruo­ka on yhtä eet­tistä ja ekol­o­gis­es­ti tuotet­tua kuin Suomes­sa nyt, ei maail­mal­ta tule ain­ut­takaan laivaa Euroop­paan asti. Ruuan hin­ta­han siinä nousee ja rajusti. Aina­han voi ummis­taa silmänsä.”

    ööööö… No ihmisil­lä on enem­män rahaa ostaa sitä ruokaa, kun ei tartte mak­saa maa­jus­seille tukea. Tuet nos­ta­vat ruoan kokon­aish­in­taa. Ei sitä voi kat­toa vaan sitä paljonko mak­salaatikkopaket­ti mak­saa kau­pan hyllyllä.

  171. Ville Vil­ja­va, jos halu­at syyt­tää min­ua vale­htelus­ta ja vielä uhitel­la rikosoikeudel­lisil­la seu­rauk­sil­la, niin kan­nat­taisi edes tseka­ta sen ver­ran, että min­un nimi­i­ni pane­masi “val­heet” ovat oikeasti min­un kir­joit­tami­ani. Lainaa­masi pätkä: “Suo­ma­lainen ruo­ka tai oikeam­min sen raa­ka-aine ei ole sen puh­taam­paan kuin muual­la. Ja siinä sivus­sa vesitöt on pilat­tu ehkä lop­ullis­es­ti”, ei ole min­un kir­joit­ta­maani vaan nim­imerkin Evert The NeveRest.

    Joten nyt olisi hyvä paik­ka anteeksipyynnölle. 

    Mitä itse tuo­hon väit­teeseen tulee, niin se, että kir­joi­tat, että Suomes­sa ei ole sal­mo­nel­laa, ei kyl­lä vielä todista, että suo­ma­lainen ruo­ka olisi puh­taam­paa kuin muual­la. Tämän lisäk­si sin­un pitäisi osoit­taa, että muual­la sal­mo­nel­la on ongelma. 

    Min­un väit­teeni eivät ole koske­neet suo­ma­laisen ruuan laat­ua, vaan maat­alouden kalleut­ta veron­mak­sajille. En ole eri­tyisen huolis­sani suo­ma­laisen ruuan puh­taud­es­ta, mut­ta enpä ole huolis­sani siitä muual­lakaan Euroopas­sa. Kehi­tys­maat ovat sit­ten asia erikseen.

  172. Pekka:“Maatalous tuot­taa 12mrd € edestä ruokaa Suomeen. Tuet 2mrd€, hyvä hyötysuhde.”

    Et kai vakavis­sasi luule, että se ruo­ka syn­tyy vain tuol­la 2 mrd:n panok­sel­la? Kyl­lä siihen noiden tukien lisäk­si tarvi­taan konei­ta, polt­toainei­ta, lan­noit­tei­ta, jne. Juuri tämän vuok­si maat­alous ei sitä lisäar­voa tuo­takaan. Jos maat­aloudessa oikeasti 2 mrd:n panok­sel­la ja 144 000 ihmisen työ­panok­sel­la saavutet­taisi­in 12 mrd:n tulos, niin hyvä diil­i­hän se olisi. Sil­loin se ei tosin tarvit­sisi mitään tuki­akaan eikä esteitä ulko­maalaiselle kil­pailulle (EU:n ulkop­uolisen ruuan tuontitullit). 

    Todel­lisu­udessa asia ei tietenkään ole näin. Kun minä menen Suomes­sa kaup­paan, niin en todel­lakaan voi vedo­ta siihen, että veron­mak­sa­jat ovat tämän ruuan jo mak­sa­neet ja olla mak­samat­ta ostoksiani.

  173. Pekka:“Kehitysmaihin viety maat­alous ja kar­jat­alous tarkoit­ta­vat jul­maa agribisnestä. Häviäjiä paikalliset ihmiset ja ympäristö.”

    Ja mihinkähän logi­ikkaan tämä perus­tuu? Nyky­isin ihmiset kehi­tys­mais­sa elävät köy­hyys­ra­jal­la, kun eivät voi korkei­den tuon­ti­t­ul­lien vuok­si myy­dä tuot­teitaan Euroop­paan. Tämä johtaa siihen, että he eivät voi tehostaa maanvil­je­lyään lan­noit­tein ja konein, kos­ka vien­timah­dol­lisu­ut­ta ei ole. Ain­oa tapa tuot­taa on raskaal­la käsipelil­lä (tai ehkä jonkun härän avus­tuk­sel­la) tuot­taa ruokaa omaan tarpeeseen, eikä tämä tuo­ta rahaa tehostamisen vaa­timi­in investointeihin. 

    Tuon­ti­t­ul­lien pois­to antaisi heille mah­dol­lisu­u­den kehit­tää maat­alout­taan ja nos­taa itsen­sä pois köy­hyy­destä siinä, mis­sä hei­dän kaupunki­in euroop­palaisille kulu­tus­tavaroi­ta tuot­ta­maan läht­e­neet siskot ja vel­jetkin ovat saa­neet itsen­sä nostettua. 

    Min­un on todel­la vaikea nähdä, miten kehi­tys­maid­en ihmiset voisi­vat hävitä siinä, että hei­dän tuot­teilleen asete­tut tul­lit pois­te­taan. Tai jos tämä pätee maat­alous­tuot­teisi­in, niin eikö sit­ten myös kaik­keen muuhunkin, esim. vaat­teisi­in, lelui­hin, elek­tron­i­ikkaan, jne.? Oli­si­vatko kiinalaiset tosi­aan tyy­tyväisiä, jos aset­taisimme hei­dän tuot­tamilleen leluille hirvit­tävät tul­lit, jot­ka estäi­sivät heitä tuo­mas­ta niitä län­si­maid­en markkinoille?

  174. Art­turi kir­joit­ti 5.8.2009 kel­lo 8:37 ööööö… No ihmisil­lä on enem­män rahaa ostaa sitä ruokaa, kun ei tartte mak­saa maa­jus­seille tukea. Tuet nos­ta­vat ruoan kokon­aish­in­taa. Ei sitä voi kat­toa vaan sitä paljonko mak­salaatikkopaket­ti mak­saa kau­pan hyllyllä.

    kaikkea sitä kir­joite­taan, tuki mak­se­taan luon­nol­lis­es­ti kulut­ta­jalle ja se las­kee elin­tarvikkei­den hin­to­ja, kai nyt muis­tat­te kun liityt­ti­in EU:n tuot­ta­jahin­nat pudotet­ti­in noin puoleen ja elin­tarvikkei­den hin­ta las­ki noin 10 prosenttia.

  175. Tok­i­han rikkail­la eli vero­ja mak­sav­il­la on enem­män rahaa ostaa reilusti kalli­im­paa ruokaa, mut­ta entäs köy­hät? Tukien pois­to näkyy enem­män rikkaille…

    Eli nyt ostel­laan 2mrd:lla ekul­la safkaa ulko­mail­ta. Maat­alouden alasajon jäl­keen pitää maail­malle työn­tää rahaa 15mrd enem­män ja mitä saadaan??mistä rahat??

  176. Onko kaik­ki turhake­tuot­ta­mi­nen yhtä arvokas­ta, kun­han val­tio saa siitä vero­tu­lo­ja ja fir­ma tekee voittoa.

    Esim. kengät, jot­ka kestävät kesän, ovat epäter­veel­lisiä jaloille, johta­vat virheasen­toi­hin jalois­sa ja muual­la kehos­sa ja mah­doil­lisi­in leikkauk­si­in, sok­er­i­juo­mat ja muu roskaruo­ka, joista pahim­mil­laan on seu­rauk­se­na vat­salaukun pienen­tämis­leikkaus, kun paino karkaa käsistä ym., ym. Lis­taa voisi jatkaa loputtomiin.

  177. Samuli Saarel­ma kir­joit­ti 5.8.2009 kel­lo 9:21 Lainaa­masi pätkä: “Suo­ma­lainen ruo­ka tai oikeam­min sen raa­ka-aine ei ole sen puh­taam­paan kuin muual­la. Ja siinä sivus­sa vesitöt on pilat­tu ehkä lop­ullis­es­ti”, ei ole min­un kir­joit­ta­maani vaan nim­imerkin Evert The NeveRest.

    Joten nyt olisi hyvä paik­ka anteeksipyynnölle.

    Olen pahoil­lani sekaan­nuk­ses­ta, pal­stan hier­arkia poikkeaa tavanomais­es­ta ja keskustelu on hektistä.
    Tämä vas­taus oli siis tarkoitet­tu Evert The NeveRestille.

    Esimerkkinä vaik­ka tämä.

    1) Suo­ma­lainen ruo­ka tai oikeam­min sen raa­ka-aine ei ole sen puh­taam­paan kuin muual­la. Ja siinä sivus­sa vesitöt on pilat­tu ehkä lopullisesti.

    valet­ta joka sana, Suo­ma­lainen ruo­ka on esim. sal­mo­nel­la vapaa­ta, tuot­ta­jat tekevät kovasti töitä että näin on. Päi­jän­teen vet­tä juo Helsinkiläiset, kaik­ista Suomen järvistä voi juo­da, Saarel­man ei ehkä ymmär­rä mitä pilaamisel­la tarkoitetaan.

  178. “Maat­alouden alasajon jäl­keen pitää maail­malle työn­tää rahaa 15mrd enemmän.”

    Kan­nat­taako tuo­ta puoli­to­tu­ut­ta vil­jel­lä liikaa? Mihin koko elin­tarvikeketju siitä katoasi, että teol­lisu­us toisi osan alle mil­jardin arvoi­sista raa­ka-aineis­taan, vieläpä laadukkaina ja hal­val­la? Ei ole kadon­nut Ruotsistakaan.

    Tuon alle mil­jardin arvoisen erän tuot­ta­mi­nen tääl­lä tulee veron­mak­sa­jalle kalli­ik­si: 3 mil­jar­dia tuk­i­na, 7 % val­tion bud­jetista. Tulok­se­na Euroopan läh­es kallein ruo­ka: Saar­i­ois­t­en savikiekko­ja ja HK:n tah­naa, jota makkarak­si iljetäänkin sanoa. Toisel­la taval­la saostet­tuna samaa mön­jää näkyy myytävän mak­salaatikkona. Ja kinkku, jos­sa on xx % (GM?)soijaa ja yy % suolavet­tä, joka lirisee pakkauk­ses­ta leikku­lau­dalle puolen desin lam­mikok­si ja jos­ta on mak­set­tu kuten kinkusta.

  179. “Eli nyt ostel­laan 2mrd:lla ekul­la safkaa ulko­mail­ta. Maat­alouden alasajon jäl­keen pitää maail­malle työn­tää rahaa 15mrd enem­män ja mitä saadaan??mistä rahat??”

    Ihan joo juuri näin. Miten kävi kun kan­nat­tam­a­ton tek­sti­ili­te­ol­lisu­us lop­pui 90-luvul­la? Ihan alas­tom­i­na ollaan sen jäl­keen kul­jet­tu. Pait­si rikkaat, joil­la on varaa ostaa viet­nami­laisia t‑paitoja.

    Kepu­laiset toki yrit­tivät tosi järkevästi ehdot­taa, että tek­sti­ili­te­ol­lisu­us pide­tään hengis­sä par­il­la-kolmel­la mil­jardil­la vuodessa maat­alouden tapaan, mut­ta ei se Lip­po­nen suos­tunut. Pelkästään tos­ta syys­tä on meikän ykkösinhokkeja.

    Vakavam­min san­ot­tuna: his­to­ri­ankir­joi­tus tulee var­masti luke­maan maat­aloustuet rikkaiden maid­en suurten syn­tien joukkoon. 

    Jos tämä on vaikea ymmärtää, ajatel­laan­pa Suomea. Miten kir­joitet­taisi­in Suomen his­to­ri­aa, jos aatelis­ten verova­paus olisi jatkunut tähän päivään? Että olisi ollut yksi sikarikas luok­ka, jon­ka ei tarvit­sisi mak­saa vero­ja samas­ta bisenkses­tä kuin naa­purin rutiköy­hän pienviljelijän.

    Puis­tat­ta­va idea mut­ta tot­ta tänä päivänä, kun­han “aatelisen” muut­taa EU:n maanvil­jeli­jäk­si ja “rutiköy­hän” … no sitä ei tarvitse muut­taa miksikään.

  180. a m‑b: kaik­ki tuot­ta­mi­nen mitä ihmiset arvosta­vat (ovat valmi­ita siitä mak­samaan) on yhtä arvokas­ta, riip­pumat­ta siitä onko se sin­un mielestä turhaa.

    ville viljava:“tuki mak­se­taan luon­nol­lis­es­ti kuluttajalle”

    Ei mak­se­ta. Tuki pamah­taa maanvil­jeli­jän tilille.

  181. kaik­ki tuot­ta­mi­nen mitä ihmiset arvosta­vat (ovat valmi­ita siitä mak­samaan) on yhtä arvokas­ta, riip­pumat­ta siitä onko se sin­un mielestä turhaa.

    Pötyä ja vaar­alli­nen aja­tus sitä pait­si. Arvokas­ta on kulut­ta­mi­nen, joka pyrkii huomioimaan eet­tisiä arvo­ja. Usein tyh­mät ihmiset eivät osaa niitä huomioi­da ja sik­si pitää rak­en­taa maail­ma, joka kan­nus­timia siirtämäl­lä vähin­tään kulut­taa kestävästi. Maail­man muut­ta­mi­nen on val­tioiden tehtävä sik­si, että kel­lään muul­la ei — onnek­si — ole oikeut­ta väki­val­lan käyt­töön kan­nus­timia siirreltäessä.

    Lib­er­taris­mi ei ole pelkästään tyl­sää löpinää, se on myös vaar­alli­nen aate yhteisen tule­vaisu­utemme kannalta.

  182. Nim­imerk­ki Ville Vil­ja­va on uskos­saan vah­va. Tämän keskustelu­pal­stan tarkoi­tus eikä vain olekin argu­men­toi­da asi­a­pe­rustein tai ratio­naalis­es­ti päätellen eikä julis­taa val­lit­se­vaa maat­alous-dok­tri­inia tai ‑uskoa.

  183. “Kaik­ki tuot­ta­mi­nen mitä ihmiset arvosta­vat (ovat valmi­ita siitä mak­samaan) on yhtä arvokas­ta, riip­pumat­ta siitä onko se sin­un mielestä turhaa.”

    Mä olen ainakin ostanut melko­lail­la kaikkea turhaa.

  184. Ville Viljava:“tuki mak­se­taan luon­nol­lis­es­ti kulut­ta­jalle ja se las­kee elin­tarvikkei­den hin­to­ja, kai nyt muis­tat­te kun liityt­ti­in EU:n tuot­ta­jahin­nat pudotet­ti­in noin puoleen ja elin­tarvikkei­den hin­ta las­ki noin 10 prosenttia.”

    Mak­se­taan kulut­ta­jalle? Mis­tä sen saa käy­dä nos­ta­mas­sa, kun ei ole min­un tilil­läni näkynyt? 

    Kun liityt­ti­in EU:in elin­tarvikkei­den hin­nat lask­i­vat sik­si, ettei enää ollut mah­dol­lista pitää yllä korkei­ta tuon­ti­t­ulle­ja euroop­palaiselle ruualle. Kyse ei siis ollut siitä, että kulut­ta­jille olisi pumpat­tu jotain maat­alous­tukea, vaan siitä, että kulut­ta­jat sai­vat vih­doin oikeu­den ostaa ruokaa sieltä, mis­tä sen halvim­min sai­vat suo­ma­lais­maa­jussien suo­jatun monop­o­lin sijaan. Jos EU:n ulkop­uolisen ruuan tul­lit pois­tet­taisi­in, niin ruuan hin­ta toden­näköis­es­ti lask­isi vielä lisää.

    Jos et tien­nyt, niin tätä kut­su­taan vapaa-kau­pak­si ja se johtaa kil­pailu­un, joka on empiri­an val­os­sa todet­tu kehit­tävän yhteiskun­tia kaikkein nopeit­en. Se sin­un aja­masi tuon­ti­t­ullein suo­jat­tu ja tuki­aisin hengis­sä pidet­ty tuot­ta­mi­nen taas on suun­nitel­mat­alout­ta, joka ei toi­mi, vaan hukkaa kansakun­nan varoja. 

    Vieläkään et ole vas­tan­nut, että jos tuki­aiset ja tuon­ti­t­ul­lit ovat nii­i­i­in hyviä asioi­ta maat­aloudessa, niin mik­sei sama päde kaik­keen muuhunkin tuotan­toon? Mik­sei Nokian puhe­lin­tuotan­toa tai UPM:n pape­ria tarvitse tukea veron­mak­sajien rahoil­la ja suo­ja­ta kil­pailul­ta korkeil­la tulleil­la? Luulisi, että tuet oli­si­vat vielä parem­pia asiois­sa, joiden tuotan­to ei Suomes­sa ole luon­nonolo­suhtei­den vuok­si suun­nilleen vaikein­ta maailmassa.

  185. “Nim­imerk­ki Ville Vil­ja­va on uskos­saan vah­va. Tämän keskustelu­pal­stan tarkoi­tus eikä vain olekin argu­men­toi­da asi­a­pe­rustein tai ratio­naalis­es­ti päätellen eikä julis­taa val­lit­se­vaa maat­alous-dok­tri­inia tai ‑uskoa.”

    Mitähän uskoa te julistatte?

    Täy­tynee muis­taa myös että kaik­ki suuret elin­tarvikey­htiöt ovat haa­li­neet hal­van­työvoiman­maista yhtiöitä itselleen. Varautu­vat kai tukien pois­toon. Sehän tarkoit­taa että suo­ma­lainen elin­tarviketyön­tek­i­jä kohtaa suo­ma­laisen t‑paidan tek­i­jän kohtalon. (Sairaan­hoito ja muut kun­nal­liset palve­lut tulisi myös yksi­ty­istää 100%. Val­tion mil­jar­di­en työn­tämi­nen tehot­tomaan suo­ma­laiseen ter­vey­den huoltoon on myös verovaro­jen tuh­laus­ta. Saatik­ka puo­lus­tusvoimat. Tuo­daan kaik­ki ulkoa. ;-))

    “Puis­tat­ta­va idea mut­ta tot­ta tänä päivänä, kun­han “aatelisen” muut­taa EU:n maanvil­jeli­jäk­si ja “rutiköy­hän” … no sitä ei tarvitse muut­taa miksikään.”

    Muut­tuu orjak­si. Agribisnes hal­lit­see riis­to­tuotan­non. Kehi­tys­maid­en ihmiset, ympäristö ja eläimet ovat häviäjiä. Aina löy­tyy ihmisiä, jot­ka repivät pikavoit­to­ja riistämisel­lä. VAI kuvit­telet­teko te että oikeasti “siel­lä edullisil­la alueil­la” ruo­ho on aina vihreää ja eläimet käysken­televät lai­tu­mil­la. Lapsel­lista porukkaa. Täl­lä het­kel­lä edullisia aluei­ta ovat maat, jois­sa on erit­täin hal­paa työvoimaa, olema­ton ympäristölain­säädän­tö, sata­ma mihin on hyvä tuo­da GMO-rehua, ei eläin­suo­jelu­lakia jne.…

  186. Evert The NeveR­est kir­joit­ti 5.8.2009 kel­lo 14:41

    Nim­imerk­ki Ville Vil­ja­va on uskos­saan vah­va. Tämän keskustelu­pal­stan tarkoi­tus eikä vain olekin argu­men­toi­da asi­a­pe­rustein tai ratio­naalis­es­ti päätellen eikä julis­taa val­lit­se­vaa maat­alous-dok­tri­inia tai ‑uskoa.

    tarkoi­tatko että “argu­men­toi­da asi­a­pe­rustein tai ratio­naalis­es­ti päätellen” voi vale­hdel­la tai tois­tel­la val­lit­se­vi mantro­ja sen kum­mem­min perustelemat­ta olen kyl­lä jyrkästi toista mieltä.
    Kir­joi­tat mm. seuraavaa

    5) Paras varautu­mi­nen kri­isi­in on lopet­taa koko maat­alous ja rak­en­taa monipuoliset ja var­mat han­k­in­takana­vat. Niin tekee met­sä­te­ol­lisu­us, kun reali­teetit ovat tulleet vas­taan eikä mitkään tuet ja vero­helpo­tuk­set enää riitä. Raa­ka-ainet­ta kas­vate­taan Etelä-Amerikas­sa, kos­ka se seit­semän ker­taa tuottoisampaa.

    lyhyesti san­ot­tuna täyt­tä skei­daa, mis­tä kek­sit tuon “seisemän ker­taa tuot­toisam­paa” tarkoi­tat var­maan puu kas­vaa tuon ver­ran nopeam­min mut­ta ei se raakaainet­ta sen halvem­mak­si tee, puu voidaan tuot­taa vain pienem­mäl­lä alueella.

  187. Pekka:“Täytynee muis­taa myös että kaik­ki suuret elin­tarvikey­htiöt ovat haa­li­neet hal­van­työvoiman­maista yhtiöitä itselleen. Varautu­vat kai tukien pois­toon. Sehän tarkoit­taa että suo­ma­lainen elin­tarviketyön­tek­i­jä kohtaa suo­ma­laisen t‑paidan tek­i­jän kohtalon.”

    Eivät tukien pois­toon, vaan vapaaseen kil­pailu­un, joka seu­raisi siitä, jos tuon­ti­t­ul­lit pois­tet­taisi­in, mut­ta eihän vapaa kil­pailu kel­paa, kun on monop­o­li puo­lus­tet­ta­vana. Paljon helpom­paa on nos­taa monop­o­lin var­jol­la ylisu­uria voit­to­ja kuin oikeasti kil­pail­la reilusti avoimil­la markkinoilla. 

    Mitä suo­ma­laisen elin­tarviketyön­tek­i­jän kohtaloon tulee, niin enpä oikein usko ruuan raa­ka-ainei­den halpen­e­misen tuon­ti­t­ul­lien pois­tu­misen vuok­si juuri heitä hait­taa­van, ennem­minkin päin­vas­toin. Lisäk­si tuoret­ta leipää on aika vaikea rah­da­ta rahti­laivoil­la toiselta puolelta maa­pal­loa siinä, mis­sä t‑paitoja.

  188. Samuli Saarel­ma kir­joit­ti 5.8.2009 kel­lo 16:02

    Ville Viljava:”tuki mak­se­taan luon­nol­lis­es­ti kulut­ta­jalle ja se las­kee elin­tarvikkei­den hin­to­ja, kai nyt muis­tat­te kun liityt­ti­in EU:n tuot­ta­jahin­nat pudotet­ti­in noin puoleen ja elin­tarvikkei­den hin­ta las­ki noin 10 prosenttia.”

    Mak­se­taan kulut­ta­jalle? Mis­tä sen saa käy­dä nos­ta­mas­sa, kun ei ole min­un tilil­läni näkynyt? 

    etkö ymmär­rä luke­maasi, kenen taskus­ta tuet löy­tyvät, eivät vil­jeli­jät maat­aloustues­ta mitään hyödy eikä sitä sen takia mak­se­takkaan vaan kulut­ta­ja hyö­tyy ja yhteiskun­ta varmis­taa sen avul­la hal­van ruokahuol­lon itselleen. Huvit­ta­va on käsi­tyk­sesi että maail­man kau­pan vapaut­ta­mi­nen alen­taisi elin­tarvikkei­den hin­taa edelleen, elin­tarvikkei­den hin­ta on kehit­tyneis­sä mais­sa niin alhaal­la, alle tuotan­tokus­tan­nusten, että ain­oa keino saa­da sitaä halvem­mal­la on ryöstää sitä jostain et kai nyt sitä sen­tään tarkoita.

  189. Ville Viljava:“etkö ymmär­rä luke­maasi, kenen taskus­ta tuet löy­tyvät, eivät vil­jeli­jät maat­aloustues­ta mitään hyödy eikä sitä sen takia mak­se­takkaan vaan kulut­ta­ja hyö­tyy ja yhteiskun­ta varmis­taa sen avul­la hal­van ruokahuol­lon itselleen.”

    Eli tarkoi­tatko tosis­sasi, että vil­jeli­jät eivät panisi pahak­seen, jos EU ja Suo­mi kat­e­goris­es­ti lopet­taisi maat­alouden tukemisen ja pois­taisi tuon­ti­t­ul­lit? Jos tarkoi­tat, niin mihinkähän tämän oikein perustat? 

    Kuten jo kir­joitin, ruokahuol­lon halpu­us ei toteudu tuki­aisil­la. Pois­ta­mal­la tuki­aiset ja tuon­ti­t­ul­lit maat­alous­tuot­teille ruo­ka ennem­minkin halpenisi kuin kallis­tu­isi. Ja tämän lisäk­si siis kulut­ta­jil­la olisi sen maat­aloustuen ver­ran enem­män fyrkkaa taskus­sa, kos­ka vero­ja voitaisi­in sen ver­ran laskea. Tämä jälkim­mäi­nen toteu­tu­isi jo pelkästään kansal­lis­ten tukien pois­tamisel­la. Niil­lä ei olisi mitään merk­i­tys­tä ruuan hin­taan EU:n alueel­la, mut­ta säästäi­sivät pitkän pen­nin veronmaksajille. 

    “Huvit­ta­va on käsi­tyk­sesi että maail­man kau­pan vapaut­ta­mi­nen alen­taisi elin­tarvikkei­den hin­taa edelleen, elin­tarvikkei­den hin­ta on kehit­tyneis­sä mais­sa niin alhaal­la, alle tuotan­tokus­tan­nusten, että ain­oa keino saa­da sitaä halvem­mal­la on ryöstää sitä jostain et kai nyt sitä sen­tään tarkoita.”

    Mik­si sitä pitäisi ryöstää? Mik­sei siitä voisi mak­saa tuot­ta­jille kohtu­ullista kor­vaus­ta aivan kuten mak­samme t‑paidastakin? T‑paitojen ompelem­i­nen mei­dän mielestämme surkeil­la palkoil­la on ollut kiinalaisille parem­man tulon lähde kuin sen oman pel­totilkun kuokkimi­nen. Tämä on johtanut siihen, että kaupunkei­hin muut­tanei­den tulot ovat nousseet. Jos myös ne maaseudulle jääneet saisi­vat myy­dä meille tuot­teitaan ilman tuon­ti­t­ulle­ja, hei­dänkin tulon­sa lähti­sivät nousuun. 

    Käytän­nössä Euroopan ylläpitämät tuon­ti­t­ul­lit ja maat­alous­tuki­aiset aiheut­ta­vat hyvin paljon hait­taa kehi­tys­maid­en kehi­tyk­selle. Jos ne pois­tet­taisi­in, taloudelli­nen hyö­ty kehi­tys­maille olisi suurem­pi kuin se, että nos­taisimme kehi­tysavun sinne YK:n suosit­tele­malle tasolle. Ja tämän lisäk­si siis euroop­palaiset kulut­ta­jat voit­taisi­vat, kun saisi­vat ruokansa halvem­mal­la ja sen lisäk­si verot lask­i­si­vat. Ain­oi­ta häviäjiä oli­si­vat maanvil­jeli­jät, joiden koko ansain­ta­logi­ik­ka perus­tuu toisaal­ta veron­mak­sajien kup­paamiseen (tuet) ja monop­o­lis­tiseen kil­pailun estämiseen (tuon­ti­t­ul­lit).

    Ja jos maat­alous­tuot­tei­den hin­ta tukien ja tul­lien pois­ton myötä nousisi niin, että maat­alous jopa 60 lev­eyspi­irin pohjois­puolel­la olisi taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa, niin mikäs siinä, sit­ten olisi. Vil­jeli­jät ovat kuitenkin ne, jot­ka eivät tähän reilu­un kil­pailu­un uskalla lähteä. Kulut­ta­jil­la ei olisi mitään sitä vastaan.

    1. Ilman teol­lisu­us­maid­en tukia maat­alous­tuot­tei­den maail­man­markki­nahin­ta nousisi rajusti, kos­ka maail­man ruokahuolto ei tule toimeen ilman suur­in­ta osaa teol­lisu­us­maid­en tuotan­nos­ta. Vuosi sit­ten maail­man­markki­nahin­ta kävi niin korkeal­la, että moni kehi­tys­maa aset­ti vien­ti­t­ulle­ja pitääk­seen vil­jan koti­markki­nahin­nan siedet­tävänä. Kos­ka EU:n tuki on pääasi­as­sa hehtaar­itukea, eikä pel­loille le vai­h­toe­htoista käyt­töä, suurin osa pel­loista pysy­isi tuotan­nos­sa, mut­ta tulon­jako­vaiku­tuk­set oli­si­vat raju­ja ja kaik­ki olisi joitakin vuosia aivan sekaisin. Setas­apaino, jon­ka markki­nat löytäi­sivät, ei kuitenkaan merk­it­sisi Euroopan maat­alous­tuotan­non lop­pua, ei voisi merkitä.
      Suomes­sa vil­je­ly lop­puisi huonoim­mil­la pel­loil­la, jot­ka var­maankin met­sitet­täisi­in tai siir­ret­täisi­in ener­giakasvien viljelyyn.

  190. Suomes­sa vil­je­ly lop­puisi huonoim­mil­la pel­loil­la, jot­ka var­maankin met­sitet­täisi­in tai siir­ret­täisi­in ener­giakasvien viljelyyn.

    Näil­lä näkymin noin saat­taa käy­dä, jos Kööpen­ham­i­nan jäl­keen met­sit­tämis­es­tä ale­taan mak­saa kor­vaus ja maat­alous­tukia alenet­taan. Toisaal­ta ilmas­ton saat­taa läm­metä jopa viisi astet­ta seu­raa­van 50 vuo­den aikana, mikä tekee Suomes­ta erit­täin edullisen paikan maanvil­je­lyn kannal­ta, jol­loin met­sit­tämi­nen ei kannata.

    No, maat­alous­tukien kar­simis­es­ta voi aina unel­moi­da kuten muis­takin maail­man­parannsupro­jek­teista. Mitään ei kuitenkaan tapah­du, jos kansalaiset ja poli­itikotkin luule­vat tukien ole­van vält­tämät­tömiä tai ainakin ihan kivo­ja. Mitään ei eri­tyis­es­ti tapah­du Suomes­sa niin kauan kun Kepu on yksi suurista puolueista ja kokoomuk­ses­sakin on vah­va maataloussiipi.

  191. “Ilman teol­lisu­us­maid­en tukia maat­alous­tuot­tei­den maail­man­markki­nahin­ta nousisi rajusti”

    Toden­näköis­es­ti noin, mut­ta merk­it­sisikö tämä euroop­palaisille kulut­ta­jille näkyvän hin­nan nousua? Ei mitenkään vält­tämät­tä, kos­ka mehän emme saa ostaa elin­tarvikkeita­mme maail­man­markki­noil­ta, vaan joudumme osta­maan ne tuon­ti­t­ullein suo­jat­ul­ta monop­o­lil­tamme. Muis­te­len, kun joskus ennen EU-aikaa Suomes­sa oli joku ongel­ma voivuoren kanssa ja julk­isu­udessa keskustelti­in sen dump­paamis­es­ta maail­man­markki­noille. Val­taosa kansas­ta oli aika lail­la ällikäl­lä lyö­ty niistä hin­noista, joista voik­ilo­lle siinä yhtey­dessä puhut­ti­in, kun ver­taili­vat sitä siihen, mitä itse jou­tu­i­v­at siitä pulittamaan. 

    Ja tosi­aan, tuo maat­alous­tuot­tei­den hin­nan nousu maail­man­markki­noil­la olisi ter­ve­tul­lut­ta juuri kehi­tys­maille, kos­ka maat­alous on yksi ala, jol­la ne pystyvät kil­paile­maan kehit­tynei­den maid­en kanssa. Hin­nan nousu mah­dol­lis­taisi myös investoin­nit kehi­tys­maid­en maat­alouteen, jos­sa lan­noit­tei­den käyt­tö ja koneis­tus on paljon alem­mal­la tasol­la kuin kehit­tyneis­sä maissa. 

    Jos joku maa­pal­lon ulkop­uo­li­nen taho kat­selisi maa­pal­lon ihmis­ten touhua, se olisi kyl­lä ällikäl­lä lyö­ty, kun näk­isi, että ihmiskun­ta sat­saa hirvit­täviä määriä maat­alous­tuotan­toon kylmässä pohjo­las­sa, jos­sa juuri ja juuri saadaan yksi sato vuodessa samaan aikaan, kun ilmas­tol­lis­es­ti paljon suo­tu­isim­mil­la seuduil­la hom­maa har­raste­taan käsipelil­lä ilman kun­non lannoitteita.

  192. Maat­alous­tuk­i­han kek­sit­ti­in ruuan hin­to­jen kuris­s­apitämisek­si ja vakaan­nut­tamisek­si, ei vil­jeli­jöi­den tulota­son tur­vaamisek­si. Se sama vaiku­tus sil­lä on edelleenkin, vaik­ka julk­isu­udessa puhutaan ain­oas­taan vil­jeli­jöi­den tuloista.
    Maat­alous­tukea ei koskaan kokon­aan pois­te­ta, ei uskalleta, kos­ka sen seu­rauk­set oli­si­vat tra­maat­tiset (ruuan­tuotan­non heilahte­lut niin, että välil­lä olisi nälän­hätä). Tästähän on jo hyviä esimerkke­jä par­il­ta viime vuodelta.
    Maanvil­jeli­jät kyl­lä tuli­si­vat toimeen parem­min markki­na­t­aloudessa kuin tuk­i­taloudessa. Ruuan kysyn­nän hin­ta­jous­to on niin pieni, että se mah­dol­lis­taisi aivan eri­laisen hin­noit­telun kuin nykyisessä sään­te­ly­taloudessa. Toisaal­ta myös tuot­tei­den tar­jon­ta aset­tuisi selvästi nyky­istä alem­malle tasolle epä­var­muustek­i­jöistä johtuen. Sekin nos­taisi hin­tata­soa. Osa pel­loista jäisi vil­jelemät­tä, ei vält­tämät­tä huonoim­mat pel­lot, vaan huonoimpi­en yrit­täjien pellot.
    Tämä keskusteluketju sinän­sä lähti käyn­ti­in blo­gis­sa olleen virheel­lis­es­tä tiedos­ta. Suun­nitel­tu maitotilo­jen hätäa­pu olisi enin­tään 15 000 euroa tilaa kohti 3 vuodessa. EU:ssahan tuet jyvitetään tuotan­non laa­ju­u­den mukaan, jol­loin pien­im­mille jäisi vain muru­sia. Tuskin tässäkään asi­as­sa tehdään poikkeusta. Jos Suo­mi päät­tää jakaa tuon enim­mäis­määrän, niin suurin tila (n. 300 lehmää) saisi tuon 5000 euroa/vuosi. Keskiver­to 25 lehmän tila saisi siten n. 400 euroa/vuosi ja koko kus­tan­nusarvio val­ti­olle olisi n. 5 milj. euroa vuodessa.

  193. “Maat­alous­tukea ei koskaan kokon­aan pois­te­ta, ei uskalleta, kos­ka sen seu­rauk­set oli­si­vat tra­maat­tiset (ruuan­tuotan­non heilahte­lut niin, että välil­lä olisi nälän­hätä). Tästähän on jo hyviä esimerkke­jä par­il­ta viime vuodelta.”

    Tälle perustelulle näk­isin mielel­läni jotain todis­teitakin. Miten voit ottaa viime vuosil­ta mitään esimerkke­jä siitä, mitä tukien pois­tamis­es­ta seu­raisi, kun viime vuosi­na on toimit­tu juuri tukien alaisu­udessa? Siis siitäkö, että ruuan­tuotan­to heiluu tuk­isys­teemin val­lites­sa, vedät johtopäätök­sen, että se heiluisi vielä enem­män tukien poistuessa?

    Yksi syy viime vuo­den hin­tapi­ikki­in oli se, että USA:ssa suosit­ti­in (yllä­tys, yllä­tys, tukia käyt­täen) sitä, että mais­sista tehti­in polt­toainet­ta autoi­hin. Tämä johti siihen, että osa mais­si­tuotan­nos­ta pois­tui ruuan­tuotan­nos­ta, mikä tietenkin johti ruoka­maissin hin­nan nousuun. 

    “Maanvil­jeli­jät kyl­lä tuli­si­vat toimeen parem­min markki­na­t­aloudessa kuin tuk­i­taloudessa. Ruuan kysyn­nän hin­ta­jous­to on niin pieni, että se mah­dol­lis­taisi aivan eri­laisen hin­noit­telun kuin nykyisessä sääntelytaloudessa.”

    No, jos maanvil­jeli­jät tuli­si­vat parem­min toimeen, niin mik­si he ovat se blok­ki, joka kaikkein tiukim­min pitää niistä tuki­ai­sista kiinni? 

    Mitä muuten nyt täs­mälleen tarkoi­tat tuol­la, että ruuan hin­ta­jous­to on pieni? Se tietenkin pätee, että jos syödään halv­in­ta mah­dol­lista ruokaa kalori­tarpeen tyy­dyt­tämisek­si ja sit­ten tämän hin­ta nousee, niin kulu­tus ei toden­näköis­es­ti putoa, vaan ihmiset tin­kivät muiden asioiden kulu­tuk­ses­ta, jot­tei kuoltaisi nälkään. Mut­ta täl­lähän ei ole juuri mitään tekemistä kehit­tynei­den län­si­maid­en syöpöt­te­lyl­lä. Jos lihan hin­ta nousee kallis­tuneen vil­jan vuok­si, niin sit­ten syödään suo­raan sitä vil­jaa kier­rät­tämät­tä sitä ensin elukoiden läpi. 

    Toisek­si iso osa ruuan hin­nas­ta kulut­ta­jille tulee ihan muus­ta kuin siitä raa­ka-aineesta. Leivän ostaes­sasi jotain kym­menys menee sinne maa­jus­sille. Jos vil­jan hin­ta kaksinker­tais­tuu, leivän hin­ta nousee vain 10%. 

    “Osa pel­loista jäisi vil­jelemät­tä, ei vält­tämät­tä huonoim­mat pel­lot, vaan huonoimpi­en yrit­täjien pellot.”

    Jot­ka myytäisi­in sit­ten hyville yrit­täjille, jot­ka sit­ten vil­jeli­sivät niistä pel­lois­taan niitä, jot­ka parhait­en tuot­ta­vat. Näin­hän markki­na­t­alous toimii. Nyt tuki­ais­maail­mas­sa ei täl­laiseen ole tarvet­ta, kos­ka se huono yrit­täjäkin tulee ihan hyvin toimeen, kos­ka toimeen­tu­lo ei ole sidot­tu siihen, miten hyvä on oike­as­sa tuotan­nos­sa, vaan tuki­aiset sotke­vat koko mekanismin.

  194. Kekkosen aikaan käyti­in työe­htosopimus­neu­vot­telu­ja ja maat­alous­tu­loneu­vot­telu­ja. Sit­ten jonku Efta:n tai EEC:n takia maat­alous­neu­vot­te­lut lop­pui­v­at ja tilalle tuli maataloustuki.

    Tilas­tokeskuk­sen mukaan tukien osu­us on 40 pros­ent­tia tilo­jen tuloista:
    “Maatiloille mak­set­tu­jen suorien tukien kokon­ais­määrä oli vuon­na 2004 noin 1,74 mil­jar­dia euroa. Vil­jeli­jäper­heen palkak­si ja omille pääomille kor­vauk­sek­si jäävä erä, maat­alouden tulos, oli noin 1,14 mil­jar­dia euroa. Tämä tarkoit­taa sitä, että maatilo­jen myyn­ti­t­u­lot eivät yksistään riit­täneet kat­ta­maan tilo­jen meno­ja, vaan tuis­takin noin 35 pros­ent­tia joudut­ti­in uhraa­maan tuotan­topanos­ten han­k­in­ta­menoi­hin. Tiedot käyvät ilmi nyt julka­istavas­ta Maati­lat­alouden yri­tys- ja tuloti­las­to 2004:stä.” (Tilas­tokeskus)

    Kulut­ta­jahin­toi­hin tuel­la ei ole sel­l­aista vaiku­tus­ta mitä on annet­tu ymmärtää, kos­ka raa­ka-aineen hin­ta on vain pieni osa lop­pu­jalosteen hinnasta.

    BTW. Wash­ing­tonis­sa lue­taan tätä ketjua, kos­ka siel­lä ollaan nyt muut­ta­mas­sa kehi­tys­a­pua sel­l­aisek­si, jos­ta aiem­min tässä ketjus­sa puhuin. Viikol­la uuti­soiti­in, että Oba­man hallinto halu­aa vahvis­taa kehit­tyvien maid­en omaa alku­tuotan­toa. EU:ssa ainakin min­is­teri Antti­lan suul­la on san­ot­tu, että maitoa pitää ilmeis­es­ti jauheena viedä kehi­tys­mai­hin, jot­ta hin­ta tääl­lä ei laske häir­it­sevästi 8)

  195. Timo Ten­hunen kir­joit­ti 6.8.2009 kel­lo 22:01

    Maat­alous­tuk­i­han kek­sit­ti­in ruuan hin­to­jen kuris­s­apitämisek­si ja vakaan­nut­tamisek­si, ei vil­jeli­jöi­den tulota­son tur­vaamisek­si. Se sama vaiku­tus sil­lä on edelleenkin, vaik­ka julk­isu­udessa puhutaan ain­oas­taan vil­jeli­jöi­den tuloista.

    Timo Ten­hunen taisi tyhjätä Bajat­son, tuo­hon vaikea mitään lisätä tai pois ottaa. Eri­laisia ske­naar­i­oi­ta voidaan tietysti pyörit­tää lop­ut­tomi­in, vaik­ka tuo että kehi­tys­maat ruokki­si­vat mei­dät, eiväthän nuo pysty ruokki­maan edes itseään.

  196. Kun­non pläjäy­tys perusti­etoa pal­stan luk­i­joille, luk­i­joi­ta ja kom­men­toi­jia kun tun­tuu riit­tävän, tiedot laa­haa­vat osin jäl­jessä tilas­toin­nin takia mut­ta suu­ru­us luokat pitäisi olla oikein.

    “Voisi tietysti pohtia, mik­si täm­möiseen tuk­isys­teemi­in on joudut­tu? Kenen etu se on? Kuka ja / tai mikä tätä ohjaa täm­möisek­si? Mik­si sitä ei pure­ta maail­malaa­juis­es­ti? Luulisi, että “vapaa-kaup­paa aja­vat” EU ja USA, Kana­da, Japani jne oli­si­vat halukkai­ta purka­maan tuk­isys­teemit? Hitaasti var­maan siihen suun­taan ollaan menossa?
    Tuk­isys­teemin “voit­ta­jia” ovat jotkut tehokkaat maat­alous­maat, suuret kan­sain­väliset elin­tarvike- ja tuotan­topanosjätit, vähä­varainen län­si­mainen kulut­ta­ja ? Häviäjiä var­masti kehi­tys­maid­en maat­alous ja run­saasti (kulutus)veroja mak­sa­va län­si­mainen kuluttaja?
    Tilas­tokeskuk­sen (v. 2005) mukaan Suomen kansan kokon­ais­ruokalasku oli 17,1 mil­jar­dia euroa jakaantuen eri osa­puo­lille siten, että maat­alous­tuot­ta­jat saivat
    maat­alous­tu­lona 0, 9 mrd euroa, val­tio rahas­taa ruuan alv- ja alko­ho­liv­erona 4 mrd, tuon­tielin­tarvikkei­den osu­us noin 2 mrd ja ruokaketjun muille osa­puo­lille kuluu run­sas 10
    mrd euroa. Val­tio ja muut koti­maiset osa­puo­let otta­vat ruokaketjus­ta siis 83 pros­ent­tia. Elin­tarvikkei­den perus­tuot­ta­ja, vil­jeli­jä saa työ­panok­selleen ja yritykseensä
    sijoit­ta­malleen oma­lle pääo­ma­lleen yhteen­sä vain 5 pros­entin siivun.
    Val­tion tuel­la on ruokalaskua keven­net­ty run­saal­la mil­jardil­la eli 6 pros­entin ver­ran. Ovatko nämä kak­si fak­taa, 5% maat­alous­tu­loon ja 6 % veror­a­situs­ta val­ti­olle liian suuri
    hin­ta kansal­lis­es­ta elin­tarvikkei­den riit­tävyys- ja laatuturvasta?
    Vil­jeli­jä saa elin­tarvikeketjun rahavir­roista vajaan mil­jardin. Elin­tarvikeketjun muut koti­maiset osa­puo­let lohkai­se­vat 14 mil­jar­dia. Tuon­tielin­tarvikkei­den ostoon kuluu vain
    run­sas kak­si mil­jar­dia. Elin­tarvikeo­mavaraisu­utemme on hark­i­tusti pidet­ty varsin korkeana. Eero Heinälu­o­ma yrit­ti pari vuot­ta sit­ten syyt­tää “välikäsiä” elintarvikkeidemme
    korkeista hin­noista. Lopet­ti arvostelun lyhy­een kun huo­masi, että suurin osa välikä­sistä on SAK:n jäseniä. Ruokalaskun sum­ma, 17 mil­jar­diakin löy­tyy myös MTT:n
    vuosi­julka­is­us­ta. Siel­lä on myös numerot elin­tarvike­talouden rahavir­roista, vien­ti ja tuon­ti mukaan lukien Rahavir­rat oli­vat v. 2005 yhteen­sä 20,5 mil­jar­dia euroa. Tässä
    huolto­var­muu­den lisäk­si toinen syy, mik­si maat­aloutemme alasajoa esit­täneet kansan­talous­te­o­reetikot eivät ole saa­neet kannatusta.
    Maat­alouden kokon­ais­tuot­to on 4.0 mil­jar­dia euroa, jos­ta tuet ovat 1.8 ja tuot­teista saata­vat myyn­ti­t­u­lot 2.2. Maat­alouden kokon­aiskus­tan­nuk­set ovat 2.9 mrd., näin jää maat­alous­tu­loa 1.1 mrd. Maatilo­ja Suomes­sa on 70 000, tuloa jää siten 15 700 e/ tila. Keskimäärin tiloil­la työsken­telee 1.5 henkilöä eli tuloa jää 10 000/viljelijä. Tiedot ovat mm. Tilas­tokeskuk­sen nettisivuilla.
    EU:n maat­alous­bud­jet­ti on 40 mil­jar­dia euroa. Suo­mi saa siitä mil­jardin eli 2.5 %. EU:n yksi tavoite on edulliset elin­tarvikkeet kulut­ta­jille. Tuot­ta­jahin­nat (elin­tarvike­te­ol­lisu­u­den raa­ka-aine­hin­nat) pide­tään alhaisi­na mak­samal­la vil­jeli­jöille tulo­tukea koko EU-alueel­la. EU:n yhteinen maat­alous­poli­ti­ik­ka on siis per­im­miltään välil­lis­es­ti elin­tarvikkei­den kulut­ta­jahin­to­jen subventiojärjestelmä.
    Suomen val­tion bud­jet­ti on 37.6 mrd. euroa. Kansal­liset tuet ovat noin 600 miljoon­aa, lisäk­si 200 milj. menee EU-osara­hoit­teisi­in tuki­in. Kansal­lis­ten tukien osu­us on 2.1 % val­tion bud­jetista eli samaa luokkaa kuin maat­alouden osu­us bkt:stä ja vil­jeli­jöi­den osu­us väestöstä! Se on asukas­ta kohden 160 euroa vuodessa eli 44 sent­tiä päivässä. Kansal­lisil­la tuil­la tur­vataan vil­jeli­jöi­den kohtu­ulli­nen toimeen­tu­lo sekä laadukkaat raa­ka-aineet elintarviketeollisuudellemme.
    Maat­alouden verotet­tavak­si tulok­si jää puo­let tuot­tei­den myyn­ti­t­u­loista tai EU-tukien ver­ran. Kansal­lisil­la tuil­la siis han­ki­taan tuotan­topanok­sia ja ne kiertävät edelleen kansan­talout­ta pyörit­tämään eivätkä jää suo­raan vil­jeli­jän tulok­si. Asum­is­tukikin menee lop­ul­ta jonkun muun tasku­un kuin sille, jolle se maksetaan.
    YLEn tek­sti-TV ker­toi 15.1.: “Työn­hak­i­joille mak­set­ti­in tois­sa vuon­na työt­tömyys­tur­vae­tuuk­sia yhteen­sä 2,7 mrd euroa. Vuodes­ta 2002 määrä nousi 8 pros­ent­tia. Työt­tömyyskas­so­jen osu­us sum­mas­ta oli 1,6 ja Kelan 1,1 mrd. euroa.” Työt­tömyys­menot eivät ole suo­raan yhteis­mi­talliset vil­jeli­jöi­den tukemisen kanssa, mut­ta ver­tailua voinee tehdä. Vil­jeli­jöitä on 110 000 ja koko elin­tarvikeketju työl­listää 300 000 ihmistä. Jos maat­aloutemme ajet­taisi­in täysin alas, niin kyseessä olisi ko. ryh­män työ­paikko­jen kohta­lo. Työt­tömyys­menot lisään­ty­i­sivät ainakin 1,5 mrd. euroa. Säästäisimme siis 800 milj. koti­maisen elin­tarvike­huol­lon tur­vaavia kansal­lisia tukia mak­samal­la sen sijaan yli 1 500 milj. läh­es vastik­kee­ton­ta työllisyystukea?
    EU:lle mak­samaamme 1,3 mil­jardin jäsen­mak­su­un maat­alouden alasajol­la ei olisi vaiku­tus­ta, mut­ta kansan­talouteemme hyvin vakavia. Tuk­isimme yhä mm. Tan­skan, Hol­lan­nin ja Ran­skan maat­alout­ta, mut­ta meiltä jäisi saa­mat­ta em. mil­jar­di euroa EU:n mak­samaa tukea. Kansan­talout­ta parem­min tun­te­vien mukaan vuo­tu­inen 5–8 mil­jardin ruokalasku ulko­maille heiken­täisi kansan­talout­tamme. Mil­lä me ruokalaskumme mak­saisimme, jos emme pysty­isi viemään samal­la sum­mal­la tuot­tei­ta ulkomaille.
    Suomes­ta on lopet­tanut 15 vuo­den aikana 60 000 tilaa ja lopuista 70 000 noin 1/3 lopet­taa seu­raa­van 10 vuo­den aikana. Eli tehos­tu­mista on jo tapah­tunut ja tapah­tuu vieläkin. Ihan kaik­ki tilat tuskin lopet­ta­vat? Suomes­sa on tilo­jen keskip­in­ta-ala nyt noin 32 ha. EU:n keskiar­vo on noin 20. Tehokkaas­sa Hol­lan­nis­sa samoin noin 20, Sak­sas­sa, Tan­skas­sa ja Ran­skas­sa noin 40- 45- 50. Berlus­con­i­maas­sa noin 7 ha!!!”

  197. Samuli Saarel­malle suosit­telisin kansan­talousti­eteen perustei­den ker­taus­ta (tai kokon­aan uudelleen opiskelemista, sen ver­ran asiantun­tem­at­to­mia väit­teesi ovat). Tarkoit­ta­mani ilmiö tun­netaan nimel­lä cob­web, suomek­si lukinseitti.

  198. Timo Ten­huselle, otin kan­taa jo siihen, että tukien vuok­si maat­alous­tuot­tei­den hin­ta­heilahtelu kas­vaisi. Et mitenkään kom­men­toin­ut tätä. Et myöskään pystynyt esit­tämään mitään vas­ta-argu­ment­te­ja tek­sti­i­ni, vaan keski­ty­it puh­taaseen henkilöko­htaiseen solvaamiseen. Tämä on yleen­sä merk­ki siitä, ettet oikeasti pysty niitä väit­teitäni kumoa­maan, mut­tet pysty tätä myöskään myöntämään. 

    Sit­ten tärkeä koh­ta Evert the NeveR­estin tekstistä:“Tämä tarkoit­taa sitä, että maatilo­jen myyn­ti­t­u­lot eivät yksistään riit­täneet kat­ta­maan tilo­jen meno­ja, vaan tuis­takin noin 35 pros­ent­tia joudut­ti­in uhraa­maan tuotan­topanos­ten han­k­in­ta­menoi­hin”. Tämä oli itsel­länikin käsi­tys asioiden tilas­ta, mut­ta hyvä, että se tuli nyt niinkin viral­lisen tahon kuin Tilas­tokeskus suul­la sanottua. 

    Oleel­lista tuos­sa on siis se, että jos maanvil­jeli­jöille san­ot­taisi­in, että “Älkää vil­jelkö maa­ta, vaan vaik­ka pyöritelkää vain peukaloi­ta”, heille olisi varaa mak­saa enem­män tukia elämiseen kuin nyt. Ruo­ka voitaisi­in ostaa sil­lä rahal­la, joka nyt menee maanvil­jeli­jöiltä tuotan­topanos­ten han­kkimiseen ja siis jäisi vielä rahaa yli. 

    Lyhyesti san­ot­tuna maat­alous on hem­metin kallis har­ras­tus, jon­ka veron­mak­sa­jat kustantavat.

  199. SS: “…Ruo­ka voitaisi­in ostaa sil­lä rahal­la, joka nyt menee maanvil­jeli­jöiltä tuotan­topanos­ten han­kkimiseen ja siis jäisi vielä rahaa yli…”

    Miten tuos­sa jär­jestelmässä taat­taisi­in huolto­var­muus? Ruo­ka on tun­net­tu ja hyvin käytet­ty keino poli­it­tises­sa painostuksessa.

    Toinen seik­ka, jon­ka tun­nut ohit­ta­van, on ruuan laatu. En mielel­läni syö edes kaikkial­la EU:ssa tuotet­tua ruokaa, kos­ka myrkkyjäämät ovat tutk­i­tusti aika kovia. Mikä olisi tilanne sen jäl­keen, kun ruo­ka ostet­taisi­in mis­tä sattuu.

    Minus­ta paras ratkaisu on EU:ssa lopet­taa tuotan­non tukem­i­nen ja tukea vain tuotan­topanok­sia. Tarvit­taes­sa kyetään nos­ta­maan tuotan­to vas­taa­maan kansal­lista tarvet­ta ja ohes­sa tuote­taan korkealu­okkaisia elintarvikkeita.

  200. Samuli Saarel­ma

    “Sit­ten tärkeä koh­ta Evert the NeveR­estin tekstistä:”Tämä tarkoit­taa sitä, että maatilo­jen myyn­ti­t­u­lot eivät yksistään riit­täneet kat­ta­maan tilo­jen meno­ja, vaan tuis­takin noin 35 pros­ent­tia joudut­ti­in uhraa­maan tuotan­topanos­ten han­k­in­ta­menoi­hin”. Tämä oli itsel­länikin käsi­tys asioiden tilas­ta, mut­ta hyvä, että se tuli nyt niinkin viral­lisen tahon kuin Tilas­tokeskus suul­la sanottua.”

    Suomes­sa on kallis ja tehotn panos­tuotan­to ei tuos­ta voi mitään muu­ta johtopäätöstä vetää, oko ehdo­tuk­sia miten sitä saataisi­in tehokkaam­mak­si ja sitä kaut­ta tulisi tuet myös tarpeettomaksi. 

    Kun tääl­lä vaa­di­taan että kehi­tys­maat saisi­vat ilman tulle­ja tuo­da elin­tarvikkei­ta vosiko samaan syssyyn lait­taa myös että tuotan­to­ta­vat tai parem­minkin ne mis­tä kus­tan­nuk­sia tulee laite­taan samaan tasoon. Mitä markki­na­t­alouden vaati­im­s­ta se on jos vain yksi osa yhteiskun­nas­ta halu­taan siihen lait­taa mut­ta itse halu­taan jäädä suo­jat­tuun tilaan.

    Evert the NeveR­estin kir­joi­tus todel­la osoit­taa että vain­tuot­ta­jahin­taa roimasti korot­ta­mal­la voidaan tuet pois­taa ei muuten jos ei halu­ta panos­te­oll­si­u­u­den kus­tan­nuk­sia kar­sia, val­in­ta on sinun

  201. Samuli Saarel­ma kir­joit­ti 9.8.2009 kel­lo 13:13 Lyhyesti san­ot­tuna maat­alous on hem­metin kallis har­ras­tus, jon­ka veron­mak­sa­jat kustantavat.

    Niin­hän kuu­luukin mak­saa, kulut, ja kohtu­ullisen tulok­sen, et kai nyt mitään muu­ta kuvitel­lut. Kun tuo­ta jut­tua nyt tun­tuu riit­tävän ota nyt kan­taa tähänkin. 

    http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=45

  202. Maail­mas­sa tuhoutuu vuosit­tain Ukrainan kokoinen alue hedelmäl­listä maaperää. Suomen maat­aloudelle on kysyn­tää vähän liiankin pian.

  203. Tilas­tokeskuk­sen mukaan vil­jeli­jäpuolisoiden keskimääräi­nen verotet­ta­va tulo v. 2007 oli 53.896 euroa, mut­ta maat­aloud­es­ta siitä tuli vain 17.041 euroa (32 prosenttia).

    Maati­larek­isterin mukaan yksi­ty­ishenkilöi­den omis­tamil­la maatiloil­la oli vuon­na 2008 vain 58.102 vil­jeli­jää jot­ka siis sai­vat kol­man­nek­sen tulois­taan tilal­ta vas­tat­en 20.000 täyspäiväistä viljelijää. 

    Vil­jeli­jän työ­panok­sen määrä on niin pieni, että syys­tä suo­ma­lainen maat­alous­dok­tri­i­ni on kytkenyt “tuotan­toketju­un” kaiken mah­dol­lisen jalostus- ja liitän­näis­toimet ja puhuu 300.000 ihmisen “leivästä”, jot­ta mil­jardi­tu­ki ei näyt­täisi järkyt­tävän epä­suh­taiselta. Nykyaa­jan logis­ti­ikalla raa­ka-aine jalostuk­seen voidaan kuitenkin tuo­da ja tuo­daankin jo enenevässä määrin.

    Jos suo­ma­lainen maat­alous kek­sit­täisi­in nyt, se todet­taisi­in kan­nat­ta­mat­tomak­si. Jos joku sitä tästä huoli­mat­ta­halu­aisi har­joit­taa, hän ei saisi ympäristölupaa.

  204. Vuon­na 2006 Helsin­gin Sanomat las­ki tuen Suomen maat­aloudelle ole­van vain 4 mil­jar­dia euroa vuodessa plus puut­tuvat ympäristöhait­taverot. Toisen laskel­man mukaan luku on 5 mil­jar­dia, siis noin neljä tuhat­ta euroa vuodessa kak­si­lap­sista per­het­tä kohden. Päälle tule­vat val­ta­vat ympäristöhai­tat, joista maat­aloudelta ei per­itä korvausta.

    http://vapaasana.net/artikkelit/2005/12/maataloustuki-sin-kin-maksat-tuhat-euroa-vuodessa

    Maat­alous­tuotan­non voit­to on siis noin ‑100 % liike­vai­h­dos­ta, jos alku­tuotan­nos­tamme maat­alouden osu­us on tosi­aan 4 mrd/v.

    Kaik­ki tuet ja tul­lit pitää lopet­taa. Suomeen jäisi silti sitä tuotan­toa, joka tääl­lä olisi eri­tyisen tehokas­ta tai edes sen ver­ran tehokas­ta, minkä ver­ran yli­hin­taa kulut­ta­jat suos­tu­vat siitä mak­samaan. Se olisi nyky­istä vähem­män ja pain­opiste ei olisi ihan sama kuin nyt vaan fiksumpi.

    Keskimäärin suo­ma­laiset rikas­tu­isi­vat, kun osa maat­aloud­es­ta järkeisty­isi ja lop­ut resurs­seista siir­ty­i­sivät uuteen muiden alo­jen tuotan­toon. Myös maail­man köy­him­mät ihmiset, jot­ka ovat lähin­nä kehi­tys­maid­en maat­alousväkeä, voit­taisi­vat paljon. Koko ihmiskun­ta jäisi keskimäärin paljon voitolle.

    EU:n tul­limuu­rit ja tukipoli­ti­ik­ka tap­pa­vat 6600 ihmistä päivässä!
    http://www.vapaasana.net/node/159

  205. Evert The NeveR­est kir­joit­ti 9.8.2009 kel­lo 22:01
    Tilas­tokeskuk­sen mukaan vil­jeli­jäpuolisoiden keskimääräi­nen verotet­ta­va tulo v. 2007 oli 53.896 euroa, mut­ta maat­aloud­es­ta siitä tuli vain 17.041 euroa (32 prosenttia).

    Evert The NeveR­est on täysin pihal­la vil­jeli­jöi­den tuloista, tuo 53896 on medi­aani luku jol­la ei ole mitään tekemistä verotet­ta­van tulon kanssa. Muu osa on sat­ua, mik­si oikeas­t­aan kir­joi­tat noi­ta sat­u­jasi, oikeaakin tietoa on saatavis­sa joka lähtöön.

    http://www.aijaa.com/v.php?i=4642892.jpg

  206. “Evert The NeveR­est on täysin pihal­la vil­jeli­jöi­den tuloista, tuo 53896 on medi­aani luku jol­la ei ole mitään tekemistä verotet­ta­van tulon kanssa. Muu osa on sat­ua, mik­si oikeas­t­aan kir­joi­tat noi­ta sat­u­jasi, oikeaakin tietoa on saatavis­sa joka lähtöön.”

    Suurin osa vil­jeli­jöistä on har­ras­ta­jia, oikei­den yrit­täjienkin joukos­sa on n 50000 ns epäaitoa yrit­täjää eli yrit­täjiä, joiden tulo on niin pieni, etteivät he elä yri­tyk­sen­sä tuo­tol­la, vaan yhteiskun­nan tuilla.

    Suomen maat­alouden his­to­ria poik­keeaa muus­ta Euroopas­ta. Ver­tailu Ruot­si­in osi­taa, että Ruot­si val­it­si suur­tilas­trate­gian jo 1850-luvul­la ja ajoi alas torp­par­i­laitok­sen 1900 luvun vai­h­teeseen mennessä.
    Suo­mi säi­lyt­ti Venäjän yhtey­dessä feo­daalisen torp­par­i­laitok­sen aian 1920-luvulle j kun se joudut­ti­in purka­maan län­nen avun ehtona niin syn­tyi suuri määrä elinkelvottomia
    pientiloja.
    Kun eli­it­ti pelkäsi sivistynyt­tä työväestöä niin suuri osa kansas­ta pidet­ti­in mata­lal­la sivistys­ta­sol­la esim kielik­oulu­tus­ta alet­ti­in anta kansak­ouluis­sa vas­ta 60-luvun lop­pupuolel­la ja suuri osa kansas­ta pidet­ti­in tuki­aisil­la sidot­tuna pientiloihin.

    Vas­ta EU on pakot­tanut saneera­maan maat­alout­ta, mut­ta sekin tapah­tuu hitaasti.

    Virossa maati­lat ovat kan­nat­tavia vaik­ka tuk­i­ta­so on vain n 1/5 Suomen tasosta

  207. Liian van­ha kir­joit­ti 10.8.2009 kel­lo 7:30 Suurin osa vil­jeli­jöistä on har­ras­ta­jia, oikei­den yrit­täjienkin joukos­sa on n 50000 ns epäaitoa yrit­täjää eli yrit­täjiä, joiden tulo on niin pieni, etteivät he elä yri­tyk­sen­sä tuo­tol­la, vaan yhteiskun­nan tuilla.

    Pal­stalle on pesiy­tynyt muu­ta­ma ammat­ti valehtelia
    sadunker­to­jien lisäk­si, jospa minäkin lait­taisin yhde sellaise.

    “Maat­alous­tukien ter­veystarkas­tuk­seen voisimme Suomes­ta esit­tää EU:lle , että tuet mak­set­taisi­in suo­raan kulut­ta­jille. On nimit­täin turhaa byrokra­ti­aa kier­rät­tää tukia maa­jussien kaut­ta , kos­ka hyö­ty niistä menee elin­tarvike­te­ol­lisu­udelle ja kau­palle ilmaisen raa­ka-ain­nen muo­dos­sa. Rav­in­toketjun viimeisenä lenkkinä kulut­ta­ja hyö­tyy tue­tus­ta , ilmais­es­ta raaka-aineesta.
    Käytän­nössä tämä tuki mak­set­taisi­in suo­raan kulut­ta­jalle, joka saisi näin avus­tus­ta ruokalasku­un­sa. Tuen ehtona olisi ruokaki­in­tiö. Ts. per­heen päälu­vun mukainen lasken­nalli­nen ruoanku­lu­tus vuodessa. Muual­la EU:ssa tämä kiin­tiö olisi suurem­pi , kos­ka läm­min ilmanala tuot­taa ruokaa enem­män ja sik­si sitä pitää kulut­taa ja tukea enem­män (ver­taa nykyi­nen CAP/tilatuki).
    Tuki mak­set­taisi­in tietenkin ennakkoon, sil­lä rahaa tarvi­taan koko ajan ruokaan. Jos per­he ylit­täisi sille las­ke­tun kiin­tiön tai komis­si­olle esite­ty­istä kuiteista puut­tuisi jotakin, määrät­täisi­in sank­tio. Tukia olisi palautettava.
    Tuet tulisi hakea kunkin satokau­den alka­es­sa samanalaisel­la lomakkeis­tol­la kuin haetaan nyky­isiä maat­alous­tukia. Nimikkeitä tietenkin tulisi hie­man ter­veys-ja väl­i­tark­istaa. Tähän tietenkin aina liit­tyy tuen vähentäminen.
    Ympäristötuen kohdal­la per­hei­den tulisi tehdä erilli­nen selvi­tys ja laskel­ma siitä, kuin­ka paljon on syö­ty ympäristöä kulut­tavaa ruokaa(lihatuotteet) ja ympäristöä säästävää ruokaa (juurek­set, vihan­nek­set). Jos per­he ylit­tää lihaki­in­tiön, esim. kesän gril­lauskaudel­la, niin tues­ta leikataan ympäristötuen osu­us. Ympäristöä säästävästä kiin­tiön yli­tyk­ses­tä ei saa lisätukea.
    Tarkas­tuk­set: sait­il­la on aikaisem­min jo ehdotet­tu yllä­tys­tarkas­tuk­sia tiloille, kos­ka jus­sit kuitenkin piilot­tel­e­vat tarkas­ta­jil­ta jotakin ? En kyl­lä ole vielä keksinyt , mitä se voisi olla. Niin, nyt nämä kulut­ta­jien hyväksymät yllä­tys­tarkas­tuk­set saatet­taisi­in voimaan. Per­heen asun­toon voi tarkas­ta­ja siis tul­la , vaik­ka keskel­lä yötä, tilaa­mat­ta. Juuri öiseen aikaan­han jääkaapil­la käy­dään salaa syöpöt­telemässä vaik­ka päivän kaloriki­in­tiö on tul­lut täyteen.
    Kesämökeil­lä tapah­tuu myös usein ylisyön­te­jä. Sen vuok­si satel­li­it­ti­valvon­ta toteutetaan nykyiseen malli­in. Kulut­ta­jien motivoimisek­si voisi EU:n imago­työryh­mä pitää pari visioin­tikon­frenssia jos­sakin eksoot­tises­sa kohteessa. Lop­puk­lausu­uli­na voisi olla: satel­li­it­ti kuvaa, sel­l­uli­it­ti sulaa.”

  208. Kalle Pyöräniemi:“Miten tuos­sa jär­jestelmässä taat­taisi­in huolto­var­muus? Ruo­ka on tun­net­tu ja hyvin käytet­ty keino poli­it­tises­sa painostuksessa.”

    Ruo­ka ei todel­lakaan ole tun­net­tu ja hyvin käytet­ty keino poli­it­tises­sa pain­os­tuk­ses­sa, kos­ka sitä pystyy osta­maan melkein keneltä tahansa. Jos vaik­ka Venäjä halu­aisi vähän uhitel­la ja ei suos­tu­isi myymään ruokaa Suomelle, niin täl­lä ei olisi juuri mitään seu­rauk­sia muille kuin venäläisille ruoan­tuot­ta­jille. Suo­ma­lainen kulut­ta­ja ei var­masti edes huo­maisi tätä ruokalaskussaan.

    “Toinen seik­ka, jon­ka tun­nut ohit­ta­van, on ruuan laatu. En mielel­läni syö edes kaikkial­la EU:ssa tuotet­tua ruokaa, kos­ka myrkkyjäämät ovat tutk­i­tusti aika kovia. Mikä olisi tilanne sen jäl­keen, kun ruo­ka ostet­taisi­in mis­tä sattuu.”

    Sinä olisit täysin vapaa osta­maan juuri niin puh­das­ta ruokaa kuin haluaisit.

    Ville Viljava:“Niinhän kuu­luukin mak­saa, kulut, ja kohtu­ullisen tuloksen”

    Val­tion ei todel­lakaan kuu­lu kus­tan­taa ihmis­ten harrastuksia.

  209. Samuli Saarel­malle:

    Pahoit­te­len, jos koit keho­tuk­seni loukkaa­vana. Se ei ollut tarkoi­tus. Kukaan ei voi olla kaikkien alo­jen asiantun­ti­ja, sinä et vaan ole asiantun­ti­ja talous­poli­ti­ikas­sa, varsinkaan sen alala­jis­sa maat­alous­poli­ti­ikas­sa. Minä en sit­ten jos­sakin muus­sa, mut­ta en myöskään osal­lis­tu julkiseen keskustelu­un niis­sä asiois­sa. Suosit­telisin kuitenkin kaikkia pere­htymään cob­web-ilmiöön. Se selit­tää talousti­eteel­lis­es­ti, mik­si ruuan­tuotan­toa on kohdelta­va eri taval­la kuin vaikka­pa kän­nyköi­den valmistusta.

  210. pez:“Kun tääl­lä vaa­di­taan että kehi­tys­maat saisi­vat ilman tulle­ja tuo­da elin­tarvikkei­ta vosiko samaan syssyyn lait­taa myös että tuotan­to­ta­vat tai parem­minkin ne mis­tä kus­tan­nuk­sia tulee laite­taan samaan tasoon. Mitä markki­na­t­alouden vaati­im­s­ta se on jos vain yksi osa yhteiskun­nas­ta halu­taan siihen lait­taa mut­ta itse halu­taan jäädä suo­jat­tuun tilaan.”

    Tarkoi­tatko, että suo­ma­lainen maa­jus­si painaa tulota­son­sa sinne kehi­tys­maalaisen tasolle? No, siitä vaan, kukaan ei kiel­lä. Sitä, että Suomes­sa voi vil­jel­lä vain kesäl­lä, kun taas jos­sain Thaimaas­sa saadaan kolme satoa vuodessa, suosii tietenkin thaimaalaista vil­jeli­jää, mut­ta tämä vain osoit­taa, ettei Suomes­sa olekaan mitään järkeä koit­taa pär­jätä ruuan tuotan­nol­la. Suomen suh­teelli­nen etu on aivan muis­sa asiois­sa. Aivan samas­ta syys­tä Suomes­sa ei kan­na­ta koit­taa pora­ta öljyä, vaan tuo­da se sieltä, mis­sä sitä on maaperässä parem­min saatavissa. 

    Ville Viljava:“Niinhän kuu­luukin mak­saa, kulut, ja kohtu­ullisen tulok­sen, et kai nyt mitään muu­ta kuvitellut.”

    Ei kohtu­ullista, vaan _negatiivisen_ tulok­sen. Tuotan­topanok­set ovat kalli­im­mat kuin lop­putuote, eli tuki­aisia menee sen maa­jussin elät­tämisen lisäk­si vielä siihen hänen tolkut­toman kalli­in har­ras­tuk­sen pyörit­tämiseen. Kuten kir­joitin, halvem­paa olisi veron­mak­sajille se, että maa­jus­sit oli­si­vat tuh­laa­mat­ta raho­jaan niihin tuotan­topanok­si­in ja ostaisi­vat niil­lä rahoil­la sen sijaan ruokaa maail­man­markki­noil­ta saman ver­ran kuin nyky­isin tuot­ta­vat. Tästä jäisi siis vielä rahaa yli. 

    Mitä siihen mainit­se­maasi Malawi­in tulee, niin juuri tuo olisi tulos, jos tul­limuu­rit pois­tet­taisi­in ja malaw­ilaiset vil­jeli­jät saisi­vat kil­pail­la euroop­palais­ten tuot­ta­jien kanssa tasais­es­ti. Tul­lien pois­to mah­dol­lis­taisi heille korkeam­mat tulot ja sitä kaut­ta mah­dol­lisu­u­den investoi­da tuotan­toon­sa ja tulok­se­na olisi juuri se, että hei­dän ruuan­tuotan­tosa lähtisi räjähdys­mäiseen kasvu­un. Sen lisäk­si siis, että veron­mak­sa­jat säästäi­sivät paljon rahaa tuki­ai­sista ja tulleista luop­umal­la, he vielä aut­taisi­vat kehi­tys­maid­en asukkaita. 

    Kalle Pyöräniemi:“Toinen seik­ka, jon­ka tun­nut ohit­ta­van, on ruuan laatu. En mielel­läni syö edes kaikkial­la EU:ssa tuotet­tua ruokaa, kos­ka myrkkyjäämät ovat tutk­i­tusti aika kovia. Mikä olisi tilanne sen jäl­keen, kun ruo­ka ostet­taisi­in mis­tä sattuu.”

    Huolto­var­muud­es­ta olen jo kir­joit­tanut aiem­min, joten en tässä ala sitä tois­ta­maan. Mitä ruuan laatu­un tulee, niin tietenkin ruuan sisältämiä myrkkyjä valvot­taisi­in ihan samal­la tavoin kuin nytkin valvotaan. Tämän suh­teen ei ole mitään väliä, tuleeko se ruo­ka siitä naa­puri­maati­lal­ta vai toiselta puolelta maa­pal­loa. Eläin­ten hyv­in­voin­nin valvom­i­nen on tietenkin vaikeam­paa, mut­ten näe mitenkään mah­dot­tomana luo­da jotain ser­ti­fikaat­tia, joka takaisi, että tuotan­nos­sa ollei­ta eläim­iä on kohdel­tu hyvin. Jos tuon ser­ti­fikaatin halu­aa, niin sit­ten pitää päästää tarkas­ta­jat maati­lalle, oli sit­ten mis­sä päin maail­maa tahansa.

  211. Timo Tenhunen:“Pahoittelen, jos koit keho­tuk­seni loukkaa­vana. Se ei ollut tarkoi­tus. Kukaan ei voi olla kaikkien alo­jen asiantun­ti­ja, sinä et vaan ole asiantun­ti­ja talous­poli­ti­ikas­sa, varsinkaan sen alala­jis­sa maat­alous­poli­ti­ikas­sa. Minä en sit­ten jos­sakin muus­sa, mut­ta en myöskään osal­lis­tu julkiseen keskustelu­un niis­sä asiois­sa. Suosit­telisin kuitenkin kaikkia pere­htymään cob­web-ilmiöön. Se selit­tää talousti­eteel­lis­es­ti, mik­si ruuan­tuotan­toa on kohdelta­va eri taval­la kuin vaikka­pa kän­nyköi­den valmistusta.”

    Edelleen jatkat samal­la lin­jal­la. Sen sijaan, että koit­taisit perustel­la, mikä argu­men­taa­tios­sani on pielessä, keski­tyt a) mol­laa­maan min­un taloustiedon tasoa (etkä siinäkään esitä mitään perustelu­ja sille, mik­si talousti­eteen osaamiseni on jotenkin huonoa) ja b) intät “cob­web, cob­web, cob­web” luullen sen jotenkin perustel­e­van kan­tasi. Ei perustele. 

    Se cob­web-teo­ria ei perustele, mik­si maat­alous­tuot­tei­den tuotan­to olisi oleel­lis­es­ti eri­laista ver­rat­tuna vaik­ka mainit­se­maasi kännykkätuotantoon. 

    Wikipedi­as­ta löy­tyi hyvä kom­ment­ti liit­tyen tähän teoriaan:“One rea­son to be skep­ti­cal about this mod­el’s pre­dic­tions is that it assumes pro­duc­ers are extreme­ly short­sight­ed.” Eli koko teo­ria pyörii sen varas­sa, että maa­jus­sit ovat täysiä idioot­te­ja, jot­ka eivät opi virheistään (eli siitä, että lisä­sivät tuotan­toaan tämän het­ken hin­nan vuok­si liikaa, minkä vuok­si seu­raa­van sadon tul­lessa hin­ta oli liian matala). 

    Voi tietenkin olla, että nykyiset tuki­aisin syöte­tyt pul­la­sor­sat oli­si­vat täl­läisiä, jos jou­tu­isi­vat oikeasti toim­i­maan markki­na­t­aloudessa, mut­ta toden­näköis­es­ti sil­loinkaan oppimi­nen ei kovin kauaa kestäisi. Siir­tymi­nen markki­na­t­alouteen voitaisi­in muutenkin tehdä asteittaisesti. 

    Ja lopuk­si, jos cob­web edes olisi ongel­ma maat­alous­tuotan­nos­sa, markki­nahin­to­jen heilahtelun kor­jaami­nen esim. val­tion var­muus­varas­toil­la olisi halvem­paa kuin nykyisen tuk­isys­teemin pyöritys. 

    Mut­ta jos halu­at jatkaa tuo­ta cob­web-soopaasi, niin ker­ro, miten vaik­ka leipää kulut­tavalle kansalaiselle vil­jan hin­nan heilahtelu jopa parinker­taisek­si hait­taisi juuri lainkaan? Itse raakav­il­jan osu­us lop­ullis­es­ta leivän hin­nas­ta on joka tapauk­ses­sa niin vähäi­nen, että kulut­ta­ja sitä tuskin edes huo­maisi. Ja kun tähän yhdis­tetään vielä se, että nyky­ih­miseltä menee ruokaan paljon pienem­pi osu­us tuloista kuin meni jotain puoli vuo­sisa­taa sit­ten, huo­mataan, että mitään nälän­hätää ei mis­sään tapauk­ses­sa seu­raisi län­si­mais­sa, vaik­ka maat­alous­tuot­tei­den hin­nat heilahtelisi­vat reilusti nyky­istä enemmän.

  212. Samuli Saarel­ma kir­joit­ti 10.8.2009 kel­lo 12:25

    Ville Viljava:”Niinhän kuu­luukin mak­saa, kulut, ja kohtu­ullisen tulok­sen, et kai nyt mitään muu­ta kuvitellut.”

    Ei kohtu­ullista, vaan _negatiivisen_ tulok­sen. Tuotan­topanok­set ovat kalli­im­mat kuin lop­putuote, eli tuki­aisia menee sen maa­jussin elät­tämisen lisäk­si vielä siihen hänen tolkut­toman kalli­in har­ras­tuk­sen pyörit­tämiseen. Kuten kir­joitin, halvem­paa olisi veron­mak­sajille se, että maa­jus­sit oli­si­vat tuh­laa­mat­ta raho­jaan niihin tuotan­topanok­si­in ja ostaisi­vat niil­lä rahoil­la sen sijaan ruokaa maail­man­markki­noil­ta saman ver­ran kuin nyky­isin tuot­ta­vat. Tästä jäisi siis vielä rahaa yli. 

    Keskustelu on vaikeaa kun vastapuoli on niin perus­teel­lis­es­ti pihal­la perusasiois­takin, vielä yksi yditys.

    “Ruiku­tat maat­aloustues­ta mut­ta osaatko vas­ta­ta kysymyk­seen mik­si suo­ma­laisen maat­alous­tuot­teen hin­taa saa ver­ra­ta maail­man halvimpi­in maat­alous­tuot­teisi­in ja sanoa ‚että ero­tus on kaik­ki tukea maat­aloudelle. Mut­ta suo­ma­lais­ten palkko­ja ei saa ver­ra­ta kiinalais­ten eikä edes viro­lais­ten palkkoi­hin puhu­mat­takaan ‚että ero­tus olisi jotain tukea suo­ma­laiselle duu­nar­ille. Mod­erni tehdashan voi olla jopa Kiinas­sa joten tuot­tavu­u­teen ei kan­na­ta vedota.”

  213. Ville Viljava:“suomalaisen maat­alous­tuot­teen hin­taa saa ver­ra­ta maail­man halvimpi­in maat­alous­tuot­teisi­in ja sanoa ‚että ero­tus on kaik­ki tukea maataloudelle.”

    Sik­si, että jos emme söisi Suomes­sa tuotet­tua ruokaa söisimme ulko­mail­la tuotet­tua ruokaa.

  214. Art­turi kir­joit­ti 10.8.2009 kel­lo 17:19

    Ville Viljava:”suomalaisen maat­alous­tuot­teen hin­taa saa ver­ra­ta maail­man halvimpi­in maat­alous­tuot­teisi­in ja sanoa ‚että ero­tus on kaik­ki tukea maataloudelle.”

    Sik­si, että jos emme söisi Suomes­sa tuotet­tua ruokaa söisimme ulko­mail­la tuotet­tua ruokaa.

    Menikö Art­turil­ta näp­pis rik­ki kun jät­ti vas­taa­mat­ta lop­pu­osaan, onko Viro­laisen ja Suo­ma­laisen palkko­jen ero tukea Suo­ma­laiselle työn­tek­i­jälle, Viro­lainen työsken­telee neljä ker­taa halvem­mal­la kuin Suo­ma­lainen, vai menikö Art­turille JAUHOT SUUHUN.

  215. Samuli Saarel­malle: Oikein hyvä, olet siis alka­nut pere­htyä myös talousti­eteeseen. Talousti­eteen tasosi muuten pal­jas­tui, kun et ymmärtänyt, mitä kulu­tuk­sen hin­ta­jous­tol­la tarkoite­taan. Siinä juuri on ero leivän ja kän­nyköi­den välil­lä. Toki tuotan­nos­sakin on jotakin eroa.
    “Mut­ta jos halu­at jatkaa tuo­ta cob­web-soopaasi, niin ker­ro, miten vaik­ka leipää kulut­tavalle kansalaiselle vil­jan hin­nan heilahtelu jopa parinker­taisek­si hait­taisi juuri lainkaan? Itse raakav­il­jan osu­us lop­ullis­es­ta leivän hin­nas­ta on joka tapauk­ses­sa niin vähäi­nen, että kulut­ta­ja sitä tuskin edes huo­maisi. Ja kun tähän yhdis­tetään vielä se, että nyky­ih­miseltä menee ruokaan paljon pienem­pi osu­us tuloista kuin meni jotain puoli vuo­sisa­taa sit­ten, huo­mataan, että mitään nälän­hätää ei mis­sään tapauk­ses­sa seu­raisi län­si­mais­sa, vaik­ka maat­alous­tuot­tei­den hin­nat heilahtelisi­vat reilusti nyky­istä enemmän.”
    Ei kaik­ki ihmiset asu län­si­mais­sa. Globaaleil­la markki­noil­la toivoisin vähän globaalimpaa ajattelutapaa.

  216. Timo Tenhunen:“Taloustieteen tasosi muuten pal­jas­tui, kun et ymmärtänyt, mitä kulu­tuk­sen hin­ta­jous­tol­la tarkoitetaan”

    Mis­sä olen tuonut ilmi, etten ymmär­rä kulu­tuk­sen hin­ta­jous­toa? Leipä ja kän­nykkä eivät tätä tietenkään osoi­ta. Jos leipä kallis­tuu, niin sen kulu­tus vähe­nee, kun ihmiset siir­tyvät käyt­tämään mui­ta elin­tarvikkei­ta. Jos taas halpe­nee, sitä käytetään ylen­määrin (heit­el­lään vaik­ka puis­ton sorsille). 

    Odotan edelleen, että ker­rot jotain perustel­tu­ja argu­ment­te­ja kan­nalle­si min­un talousti­eteen osaamis­es­ta räkyt­tämisen sijaan. Tai ehkä tarkoituk­sesi olikin joh­dat­taa keskustelu pois itse aiheesta min­un talousti­eteen osaamis­es­ta keskustelu­un, kos­ka tajusit väit­teitte­si perustelu­jen ole­van niin surkeis­sa kantimissa. 

    “Ei kaik­ki ihmiset asu län­si­mais­sa. Globaaleil­la markki­noil­la toivoisin vähän globaalimpaa ajattelutapaa.”

    Eh, juuri tätä olen tässä itsekin toivonut. Kehi­tys­maid­en kil­pailumah­dol­lisu­us län­si­maid­en suh­teen on ennen kaikkea maat­alous­tuot­teis­sa. Tuon­ti­t­ul­lit ja län­si­maid­en maat­alous­tuki­aiset tekevät tämän kuitenkin niille erit­täin vaikeak­si. Ja tästä seu­raa sit­ten se, ettei kehi­tys­maid­en maanvil­jeli­jöil­lä ole varaa investoi­da tuotan­ton­sa kehit­tämiseen ja sitä kaut­ta sit­ten huono tuotantotaso. 

    Jos siis oikeasti olisimme huolis­samme kehi­tys­maid­en ihmis­ten hyv­in­voin­nista, emme jauhaisi jotain cob­web-soopaa, vaan päästäisimme hei­dän tuot­ta­jat kil­paile­maan mei­dän maat­alous­tuotemarkki­noillemme ja sitä kaut­ta vauras­tu­maan. Ja sok­e­ri­na poh­jal­la voisimme käyt­tää ne län­si­maisille veron­mak­sajille säästyneet maat­alous­tuki­ra­hat kehi­tys­maid­en ter­vey­den­huolto- ja koulutuskehitysprojekteihin.

    Maat­alous­tukien ja tuon­ti­t­ul­lien pyörit­tämi­nen on siis globaal­isti pahin­ta köy­himpi­en maid­en sor­toa, mitä voimme tehdä. Eivät kehi­tys­maat ole vaa­ti­mas­sa meitä jatka­maan maat­alouden tukemista, vaan ne mei­dän omat maajussit.

  217. “Ruiku­tat maat­aloustues­ta mut­ta osaatko vas­ta­ta kysymyk­seen mik­si suo­ma­laisen maat­alous­tuot­teen hin­taa saa ver­ra­ta maail­man halvimpi­in maat­alous­tuot­teisi­in ja sanoa ‚että ero­tus on kaik­ki tukea maat­aloudelle. Mut­ta suo­ma­lais­ten palkko­ja ei saa ver­ra­ta kiinalais­ten eikä edes viro­lais­ten palkkoi­hin puhu­mat­takaan ‚että ero­tus olisi jotain tukea suo­ma­laiselle duu­nar­ille. Mod­erni tehdashan voi olla jopa Kiinas­sa joten tuot­tavu­u­teen ei kan­na­ta vedota.”

    Jos duu­nar­in työtä suo­jel­laan tullein, niin sit­ten hänen työhön­sä pätee tietenkin sama kuin maa­jussinkin. Mut­ta tämähän ei yleis­es­ti päde, vaan suo­ma­lainen duu­nari on mon­es­sa asi­as­sa paljon kiinalaista tuot­tavampi. Tämä johtuu tietenkin mon­es­ta asi­as­ta, parem­pi koulu­tus, parem­pi infra­struk­tu­uri, kor­rup­tion puute, jne. 

    Ja kyl­lä, kan­natan myös kaikkien muiden tul­lien pois­tamista maat­alous­tul­lien lisäksi. 

    Sitä pait­si, maat­alouden tuo­ta­mat­tomak­si osoit­ta­mi­nen ei edes vaa­di tuo­ta esit­tämääsi ver­taus­ta, vaan siinä voidaan käyt­tää ihan niitä oikei­ta hin­to­ja, joil­la maat­alous­tuot­teet myy­dään. Jopa niil­lä hin­noil­la lask­ien maat­alous ei tuo­ta yhtä paljoa kuin siihen has­sa­taan tuotan­topanok­sia saati, että maanvil­jeli­jöille voisi siitä tuotan­nos­ta mak­saa jotain palkkaakin, vaan tuki­aisia tarvi­taan sen maanvil­jeli­jöi­den elät­tämisen lisäk­si myös siihen hei­dän kalli­in har­ras­tuk­sen­sa pyörittämiseen. 

    Ihan oikeasti, mis­tä luulet niiden raho­jen tule­van, joista maanvil­jeli­jöi­den tuki­aiset mak­se­taan, jos duu­nar­itkaan eivät oikeasti tuo­ta lisäar­voa (eli hei­dän käyt­tämien­sä tuotan­topanos­ten arvo on sama tai korkeampi kuin lop­putuot­tei­den)? Et kai vakavis­sasi luule, että val­tio mak­saa verot? Vai olisiko­han sit­tenkin niin, että toisin kuin maanvil­jeli­jöi­den, duu­nar­ien työn arvo on oikeasti pos­i­tivi­inen ja sik­si on varaa verot­taa heitä ja mak­saa siitä maanvil­jeli­jöille hem­metin kalli­in har­ras­tuk­sen pyörittämiseksi.

  218. Samuli Saarel­ma: “Jos leipä kallis­tuu, niin sen kulu­tus vähe­nee, kun ihmiset siir­tyvät käyt­tämään mui­ta elintarvikkeita.”
    Kaikel­la ystävyy­del­lä: tässä on kyse ristijoustosta.

  219. Ville Vil­ja­va tun­tuu usko­van, että suo­ma­laisille työn­tek­i­jöille mak­se­taan Suomen ja Viron palkkaeron ver­ran tuki­aisia, joten ehkä ei siitä sen enempää.

    Mitä tulee ruoal­la kiristämiseen, Art­turi kir­joit­ti, että ei onnis­tu, kos­ka ruokaa voi ostaa mis­tä vain. 

    Ei pidä paikkaansa. Ruokaa voi toki ostaa mis­tä vain, mut­ta sen kul­jet­ta­mi­nen Suomeen voidaan estää. Näin kävi talvi­so­dan aikana, kun Neu­vos­toli­itol­la oli sopimus “Euroopan jakamis­es­ta” nat­sien kanssa. 

    Vas­taavia tilantei­ta on ollut aiem­minkin. 1860-luvun nälän­hätää olisi voitu merkit­tävästi lieven­tää, jos meri ei olisi jää­tynyt poikkeuk­sel­lisen aikaisin. Snell­man ja köy­hyys oli­vat myös osasyyl­lisiä. Snell­man ei raask­in­ut kulut­taa val­tion pien­tä kas­saa ruoan ostoon ennen kuin se oli liian myöhäistä.

    Joskus ruokaa ei saa ostet­tuakaan, kuten kävi Suomen itsenäistymisen aikoi­hin. Kun vil­jan tulo Venäjältä lop­pui, osoit­tau­tui mah­dot­tomak­si kor­va­ta sitä vil­jan­tuon­nil­la muual­ta maail­man­so­das­ta johtuen. Seu­rauk­se­na oli nälkää, mikä osaltaan johti kansalaissotaan.

    Jatkoso­dan lop­pu­vai­heessa Suo­mi oli täysin riip­pu­vainen Sak­san vil­jakau­pas­ta, oli­han Sak­sa val­loit­tanut suurim­man osan Euroopas­ta. Sik­si Sak­sa pystyi kiristämään Suomea ja Rytiä jatka­maan sotaa Sak­san rinnalla.

    Eli kyl­lä ruo­ka on oiva kiristyskeino. Ja joskus sitä ei saa ostet­tua muuten vain.

    Tästä ei kuitenkaan voi johtaa, että Suomes­sa pitää tuot­taa ruokaa “omavarais­es­ti”, kulu­tuk­sen ver­ran ja ylikin. Turha yrit­tää, jätkät!

    Ruokaa voi nimit­täin varas­toi­da riit­tävän määrän. Maat­alouden tuotan­tovä­lineitä pitäisi myös varas­toi­da ja luo­da jonkin­lainen “vil­je­lyvelvol­lisu­us” kri­isin var­alle (miehet siir­ty­i­sivät tietyn iän jäl­keen sotaväen reservistä “vil­je­lyjoukko­jen” reservi­in — ehkä naisil­lakin voisi peräti olla joku maan­puo­lus­tuk­selli­nen velvol­lisu­us ruoan­tuotan­nos­sa). Paris­sa vuodessa var­masti saataisi­in maanvil­je­ly pyörimään sel­l­aisel­la tehol­la, että ei kuoltaisi nälkään, kun­han varas­tois­sakin vielä riit­täisi “hätäruokaa”. Ja aina sitä jonkin ver­ran var­maan saa ostet­tua Ruot­sista, kuten yleen­sä Suomen kriiseissä.

    Jos maat­alout­ta nyt tue­taan 4 000 000 000 eurol­la vuodessa, kuten usein näkee väitet­tävän, sil­lä sum­mal­la voisi luo­da muu­ta­mas­sa vuodessa vaik­ka jokaiselle suo­ma­laiselle henkilöko­htaisen ruokavaras­ton kel­lari­in näkkileivän kaltaisia jopa vuosikym­meniä säi­lyviä eineksinä.

    Äkkiä kun lasken … kilo­s­sa näkkileipää on parin päivän kalori­tarve eli 3 000 kalo­ria … nykyisel­lä maat­aloustuel­la ostaisi 500 kg näkkileipää per lärvi vuodessa … eli nykyisel­lä vuo­den maat­aloustuel­la kat­taisi ihmisen kalori­tarpeen noin kolmek­si vuodeksi.

  220. Samuli Saarel­ma kir­joit­ti 10.8.2009 kel­lo 19:11

    “Ruiku­tat maat­aloustues­ta mut­ta osaatko vas­ta­ta kysymyk­seen mik­si suo­ma­laisen maat­alous­tuot­teen hin­taa saa ver­ra­ta maail­man halvimpi­in maat­alous­tuot­teisi­in ja sanoa ‚että ero­tus on kaik­ki tukea maat­aloudelle. Mut­ta suo­ma­lais­ten palkko­ja ei saa ver­ra­ta kiinalais­ten eikä edes viro­lais­ten palkkoi­hin puhu­mat­takaan ‚että ero­tus olisi jotain tukea suo­ma­laiselle duu­nar­ille. Mod­erni tehdashan voi olla jopa Kiinas­sa joten tuot­tavu­u­teen ei kan­na­ta vedota.”

    Jos duu­nar­in työtä suo­jel­laan tullein, niin sit­ten hänen työhön­sä pätee tietenkin sama kuin maa­jussinkin. Mut­ta tämähän ei yleis­es­ti päde, vaan suo­ma­lainen duu­nari on mon­es­sa asi­as­sa paljon kiinalaista tuot­tavampi. Tämä johtuu tietenkin mon­es­ta asi­as­ta, parem­pi koulu­tus, parem­pi infra­struk­tu­uri, kor­rup­tion puute, jne.

    Ja kyl­lä, kan­natan myös kaikkien muiden tul­lien pois­tamista maat­alous­tul­lien lisäksi. 

    Samuli Saarel­mal­ta irtoaa seli­tys­tä kuin vir­ta­hevon hukka­putkesta ker­ran syö­tyä, duu­nar­it saa­vat siis palkkatukea siinä 80 mil­jar­dia, tuo­ta minä kyl­lä sanois­in kalli­ik­si har­ras­tuk­sek­si. Kun sulat­telemme Saarel­man seli­tyk­siä niin hänel­lä on var­maan kan­nan­ot­to siihen mik­si liki 10 mil­jardin ruokalaskus­samme ei ole pen­nyäkään vil­jeli­jän palkkaa, päin­vas­toin vil­jeli­jät mak­sa­vat osan palka­s­taa kulut­ta­jalle eli KULUTTAJA SYÖ VILJELIJÄN PÖYDÄSTÄ.

  221. “Pal­stalle on pesiy­tynyt muu­ta­ma ammat­ti valehtelia
    sadunker­to­jien lisäk­si, jospa minäkin lait­taisin yhde sellaise.”

    Suomes­sa oli EU liit­tyessämme noin 120000 tilaa, nyt 60000 ja viralli­nen tavoite on n 30000.
    Mut­ta kehi­tys tuskin pysähtyy tähän, Virossa maat­alous on keskit­tynyt 200 tilaan ja ne tule­vat toimeen n 20 %:lla Suomen tukitasosta.

    Suomen mit­takaavas­sa se tarkoit­tais n 1000 tilaa eli nykyiset tilat ovat vielä pääosin harrastusta

  222. “Suomes­sa oli EU liit­tyessämme noin 120000 tilaa, nyt 60000 ja viralli­nen tavoite on n 30000.
    Mut­ta kehi­tys tuskin pysähtyy tähän, Virossa maat­alous on keskit­tynyt 200 tilaan ja ne tule­vat toimeen n 20 %:lla Suomen tukitasosta.

    Suomen mit­takaavas­sa se tarkoit­tais n 1000 tilaa eli nykyiset tilat ovat vielä pääosin harrastusta”

    Viron maanvil­jelystä tuli juuri pätkä uuti­sis­sa. Osakey­htiöt tai osu­uskun­nat ja muu­ta­ma tuhat tilaa voisi olla Suomen maat­alouden tule­vaisu­us. Kun­han saadaan Kepu pois ohjaksista.

    Tuo aja­tus, että maanvil­je­ly on har­ras­tus­toim­intaa … niin­hän se taitaa olla aika mon­elle. Itsekin tun­nen yhden. Palk­ka tulee lehtien jakamis­es­ta (“hyvää kun­toilua”), mut­ta hän tekee toisen tilin har­ras­taen vil­je­lyä eräässä Lounais-Suomen hedelmäl­lisessä jok­i­laak­sos­sa muu­ta­man viikon vuodessa. 

    Hän itse on aika hil­jainen tulois­taan, mut­ta omakoti­ta­lo on jotain 200 neliön tienoil­la eikä siis mis­sään korves­sa. Sitä hän vain kiroaa, että maa­ta ei saa myy­dä kuin pel­lok­si, kos­ka on kansal­lis­maise­maa. Muuten talo­ja voisi olla pari maailmallakin. 

    Tarkem­min ajatellen se lehden­jako taitaa olla harrastustoimintaa.

  223. Timo Tenhunen:“Oikein hyvä, olet siis alka­nut pere­htyä myös talousti­eteeseen. Talousti­eteen tasosi muuten pal­jas­tui, kun et ymmärtänyt, mitä kulu­tuk­sen hin­ta­jous­tol­la tarkoitetaan.”

    Sen lisäk­si, että nöyryytät itseäsi julkises­ti talousti­eteen tiedoil­lasi, niin annat itses­täsi hyvin epäko­hteliaan vaikutelman.

    “Kaikel­la ystävyy­del­lä: tässä on kyse ristijoustosta.”

    Kaikel­la ystävyy­del­lä: siinä on kyse sekä hin­ta­jous­tos­ta, että ristijoustosta.

    San Aton:“Ei pidä paikkaansa. Ruokaa voi toki ostaa mis­tä vain, mut­ta sen kul­jet­ta­mi­nen Suomeen voidaan estää.”

    Jeps ja niin voidaan minkä tahansa tuon­ti­tavaran kul­jet­ta­mi­nenkin. Teesi oli, että ruo­ka olisi nykyään jotenkin hyvä ja paljon käytet­ty pain­os­tuskeino. Tämä ei pidä paikkaansa.

  224. Ville Viljava:“duunarit saa­vat siis palkkatukea siinä 80 miljardia,”

    Ja mitenkähän tämän oikein lask­it? Ehkä sin­ulle käsi­tys siitä, mitä sana “tuki” tarkoit­taa on hämär­tynyt täysin. Duu­nar­ien palkko­jen kohdal­la­han on kyse puh­taas­ta markki­na­t­aloud­es­ta. Fir­ma ostaa duunareil­ta työtä ja panee sit­ten tämän tuot­teen hin­taan ja tuote sit­ten, yllä­tys yllä­tys, myy­dään vapail­la markki­noil­la. Duu­nar­in palkan mak­saa siis se kulut­ta­ja ja täysin vapaae­htois­es­ti, kos­ka saa itselleen vasta­lah­jak­si tuot­teen, joka on hänelle arvokkaampi kuin se mak­set­tu rahamäärä (eihän hän muuten tuotet­ta ostaisi).

    Maanvil­jeli­jöi­den kohdal­la ei ole kyse tästä. He eivät saa edes tuon­ti­t­ulleista (jot­ka nos­ta­vat tuot­tei­den hin­to­ja, kos­ka vähen­tävät ulko­maista kil­pailua) huoli­mat­ta myy­tyä tuot­teitaan siihen hin­taan, että saisi­vat edes tuotan­tokus­tan­nuk­sen­sa katet­tua. Duu­nari­in tämä ver­tau­tu­isi niin, että fir­mat eivät saisi myyn­nil­lään katet­tua edes raa­ka-ainei­den, konei­den jne. kulu­ja, vaan osan niistä ja kaik­ki duu­nar­ien palkat mak­set­taisi­in veron­mak­sajien pus­sista. Tämä ei tietenkään päde, vaan rahavir­ta on yri­tyk­siltä ja duunareil­ta val­ti­olle, ei toisinpäin. 

    “mik­si liki 10 mil­jardin ruokalaskus­samme ei ole pen­nyäkään vil­jeli­jän palkkaa,”

    Sik­si, että suo­ma­laiset maanvil­jeli­jät ovat niin hem­metin tehot­to­mia tuot­ta­jia. Ei tämä tietenkään kokon­aan ole hei­dän oma syyn­sä, vaan ilmas­to vain on huono maat­aloudelle. Vil­jeli­jöi­den on tietenkin pakko myy­dä tuot­teen­sa sil­lä hin­nal­la kuin kil­pail­i­jatkin (jot­ka oikeasti ovat tehokkai­ta tuot­ta­jia), kos­ka muuten kulut­ta­jat eivät niitä ostaisi. Tästä seu­raa se, että hei­dän tuot­ta­man lisäar­vo jää negatiiviseksi. 

    “KULUTTAJA SYÖ VILJELIJÄN PÖYDÄSTÄ.”

    Ei vaan päin­vas­toin. Kulut­ta­ja ostaisi mielu­um­min ruu­at samaan hin­taan tai jopa halvem­mal­la ulko­mail­ta ja säästäisi ne vil­jeli­jöi­den imevät tuki­aiset johonkin hyödyl­lisem­pään. Jopa sil­lä tavoin hom­man junaile­mal­la, että vil­jeli­jöiltä kiel­letään maanvil­je­ly ja sen sijaan käytetään hei­dän siihen upot­ta­mat tuotan­topanok­set ruuan han­k­in­taan ja annetaan vil­jeli­jöille sit­ten verora­hoista sama net­toelin­ta­so kuin nyky­isinkin, veron­mak­sa­ja säästäisi rahaa. 

    Timo Ten­huselta näyt­ti taas totaal­isti lop­pu­van perustel­lut argu­men­tit itse asi­aan liit­tyen ja hän keskit­tyy pelkästään sanakikkailu­un. Mitään todis­tei­ta siitä, että kulut­ta­ja häviäisi tukien poistues­sa saati, että tukien pois­tamis­es­ta seu­raisi nälän­hätä, hän ei ole esit­tänyt. Hän ei ole myöskään perustel­lut, mik­si maanvil­jeli­jät oli­si­vat parem­mas­sa tilanteessa ilman tuki­aisia. Hin­ta­jous­tos­ta jankkaami­nen ei tätä suinkaan osoita.

  225. “Tuo aja­tus, että maanvil­je­ly on har­ras­tus­toim­intaa … niin­hän se taitaa olla aika mon­elle. Itsekin tun­nen yhden. Palk­ka tulee lehtien jakamis­es­ta (”hyvää kun­toilua”), mut­ta hän tekee toisen tilin har­ras­taen vil­je­lyä eräässä Lounais-Suomen hedelmäl­lisessä jok­i­laak­sos­sa muu­ta­man viikon vuodessa.”

    Työkaver­il­lani on 30 hehtaaria vil­jel­tyä Tuusu­las­sa. Hänel­lä on kokopäivä­toi­mi firmassamme.
    Käytän­nössä hän on 1–2 viikkoa lomil­la noi­ta maat­loustöitä varten.
    Lapset eivät enää asu edes Suomes­sa, joten hom­mat täy­tyy tehdä yksin

  226. “Jeps ja niin voidaan minkä tahansa tuon­ti­tavaran kul­jet­ta­mi­nenkin. Teesi oli, että ruo­ka olisi nykyään jotenkin hyvä ja paljon käytet­ty pain­os­tuskeino. Tämä ei pidä paikkaansa.”

    Tämä ei pidä paikkaansa, esim Intia jou­tui kään­tymään USA:n liit­to­laisek­si saadakseen
    Mon­san­ton geen­imuun­nel­tua viljaa.

    Kun tähän las­ke­taan mukaan kil­pailu vedestä, supis­tu­vas­ta maat­alous­maas­ta , väestön kasvu, meitä on 2050 jo tuplamäärä nykyiseen verrattuna.
    Paljon ennen sitä vesi ja ruo­ka ovat muut­tuneet rajal­lisik­si ja useimpi­en maid­en oma tuotan­to ei enää riitä omavaraisu­teen. Sen jäl­keen nuo yli­tuotan­tomaat voivat haal­li­ta noi­ta alituotantomaita.

    Suo­mi on mys maanti­etel­liseti saari, joten kul­je­tuk­set tänne on help­po katkaista. Meil­lä on jo koke­mus siitä vuosil­ta 1918 ja 1860 luvulta

  227. San Anton:“Äkkiä kun lasken … kilo­s­sa näkkileipää on parin päivän kalori­tarve eli 3 000 kalo­ria … nykyisel­lä maat­aloustuel­la ostaisi 500 kg näkkileipää per lärvi vuodessa … eli nykyisel­lä vuo­den maat­aloustuel­la kat­taisi ihmisen kalori­tarpeen noin kolmek­si vuodeksi.”

    Hieno lasku. Tietenkään käytän­nössä tuol­laista ruokavaras­toin­tia hätäti­laa varten ei tarvit­sisi tehdä noin. Helpom­paa olisi var­maan varas­toi­da vil­jaa jos­sain val­tavis­sa varas­tois­sa ja sit­ten leipoa siitä leipää sitä mukaa kuin sitä tarvi­taan. Raakav­il­ja­han on vielä paljon tuo­ta näkkäriä halvem­paa. Löysin tiedon, että vehnän hin­ta olisi nyt jotain $200/tonni, eli $0.2/kg eli $0.15/euro. Sil­lä neljäl­lä mil­jardil­la saisi siis 26 miljoon­aa ton­nia vehnää eli noin 5 ton­nia per hen­ki. Kilo vehnää riit­tää reilusti päivän kalori­tarpeen tyy­dyt­tämiseen, tai san­o­taan puolen toista päivän. Tuol­la yhden vuo­den maat­aloustuel­la saisi siis koko kansan kalori­tarpeen tyy­dytet­tyä 20 vuodek­si. Koko huolto­var­muusjut­tu on siis puh­das­ta roskaa ja vähin­tään sama var­muus voitaisi­in han­kkia paljon halvem­min muil­la keinoin.

  228. Liian van­ha kir­joit­ti 10.8.2009 kel­lo 20:57

    Suomes­sa oli EU liit­tyessämme noin 120000 tilaa, nyt 60000 ja viralli­nen tavoite on n 30000.
    Mut­ta kehi­tys tuskin pysähtyy tähän, Virossa maat­alous on keskit­tynyt 200 tilaan ja ne tule­vat toimeen n 20 %:lla Suomen tukitasosta.

    Suomen mit­takaavas­sa se tarkoit­tais n 1000 tilaa eli nykyiset tilat ovat vielä pääosin harrastusta

    Mitä ihmettä oikein kir­joit­telette, Virossa on liki 20000 maati­laa joista noin 600 yli sadan hehtaarin tilo­ja. Maan omis­tus on hyvin vaki­in­tu­ma­ton­ta, val­tio omis­taa vielä pääosan maista. Tuk­i­ta­so on siir­tymä kau­den jäl­keen sama kuin Suomes­sa, itse asi­as­sa tulee ole­maan suurem­pi korkeampi­en viite­sato­jen ansiosta.Vielä voisi lisätä ruo­ka on kallista Virossa noin kolme ker­taa kalli­im­paa kuin Suomessa.

  229. Art­turi: “Kaikel­la ystävyy­del­lä: siinä on kyse sekä hin­ta­jous­tos­ta, että ristijoustosta.”

    Alku­peräi­nen sana­muo­to ker­toi kyl­lä ain­oas­taan ris­ti­jous­tos­ta: “Jos leipä kallis­tuu, niin sen kulu­tus vähe­nee, kun ihmiset siir­tyvät käyt­tämään mui­ta elin­tarvikkei­ta.” Eli siir­ry­tään käyt­tämään sub­sti­tu­ut­te­ja (=kor­vaavia tuot­tei­ta). Ris­ti­jous­toa ja hin­ta­jous­toa on kyl­lä käytän­nössä han­kala erot­taa toi­sis­taan empi­irisessä tutkimuksessa. 

    Ei min­ul­la ole tarkoi­tus nöyryyt­tää tai louka­ta ketään. Toivoisin vain vähän asi­api­toisu­ut­ta tähänkin maat­alouskeskustelu­un. Mut­ta se taitaa olla liikaa toivottu.

  230. Liian vanha:“Tämä ei pidä paikkaansa, esim Intia jou­tui kään­tymään USA:n liit­to­laisek­si saadakseen
    Mon­san­ton geen­imuun­nel­tua viljaa.”

    Tun­tem­at­ta tilan­net­ta tarkem­min voin kom­men­toi­da, että tämä ei riitä pain­os­tuskeinok­si. Jos Yhdys­val­lat eivät myy ruokaa, niin joku muu myy. Tietysti on ymmär­ret­tävää, että jos halu­aa saa­da käyt­töön­sä Mon­saton kehit­tämää vil­jaa, niin voi vasti­neek­si joutua myös hyväksymään jotain patent­ti­jut­tu­ja. Vas­taavasti voi jät­tää Mon­saton vil­jan käyttämättä.

    Timo Tenhunen:“Jos leipä kallis­tuu, niin sen kulu­tus vähenee”=kysyntä on elastista, eli puhutaan kysyn­nän hintajoustosta.

    “ihmiset siir­tyvät käyt­tämään mui­ta elintarvikkeita”=ristijousto

    “Ei min­ul­la ole tarkoi­tus nöyryyt­tää tai louka­ta ketään.”

    Har­va sitä itseään nöyryyt­tää tarkoituksella…

  231. Huolto­var­muus voidaan saavut­taa kolmel­la tapaa:
    1. Riit­tävä nor­maali­a­jan maataloustuotanto,
    2. siihen lisät­tynä tärkei­den tuotan­topanos­ten var­muus­varas­tot, tai
    3. Ruuan varmuusvarastot.
    Kalor­ei­den lisäk­si on huole­hdit­ta­va myös muiden ihmisille tärkei­den rav­in­toainei­den saan­nin riit­tävyy­destä myös kri­isi­aikoina. Pelkäl­lä näkkileiväl­lä emme pär­jää kovinkaan pitkälle.
    Hin­ta tietysti ratkaisee, mitä toimen­piteitä käytetään. Suomes­sa oli ennen EU aikaa käytössä kaikkien kol­men yhdis­telmä. Nyt on puret­tu kohtaa 3.
    Varas­toin­nin kus­tan­nuk­sia ovat varastopääo­man korko, varas­to­jen rak­en­tamis­es­ta aiheutuneet menot, varas­to­tap­pi­ot ja varas­to­jen uusimis­es­ta aiheutu­vat kulut.
    Rauhana­jan maat­alous­tuotan­nos­ta aiheutuu veron­mak­sajille kulu­ja tukien muo­dos­sa. Mut­ta hän saa ne takaisin ruokakau­pas­sa alen­tuneina ruuan hin­toina. Oikeas­t­aan jopa korko­jen kanssa, sil­lä tuki aiheut­taa yli­tuotan­toa ja siten las­kee hin­to­ja jopa enem­män. Pääosan tuista veron­mak­sa­jat jou­tu­isi­vat jopa mak­samaan EU:n kas­saan ilman koti­maista tuotan­toakin, joten net­tokus­tan­nus on ain­oas­taan kansal­liset tuet, jot­ka ovat vält­tämät­tömiä maat­alous­tuotan­non har­joit­tamisek­si Suomessa.
    Edel­lä ole­van perus­teel­la luulisi ole­van päivän­selvää, minkälaisen strade­gian val­tion varo­jen hoita­jat halu­a­vat vali­ta huolto­var­muu­den säi­lyt­tämisek­si. Mut­ta se ei tietysti tämän pal­stan asiantun­ti­joille käy.

  232. Min­un mielestäni strate­gis­es­ti ja logis­tis­es­ti paras­ta huolto­var­muut­ta on luo­da toimi­vat ja monipuoliset han­k­in­takana­vat. Onko meil­lä nyt esim. ruista varas­tois­sa? Tuskin. 

    Minä en käsitä, minkä ajan kri­i­sistä on kysymys, joka perus­tuu jonkun kansan tai val­tion nään­nyt­tämiseen nälkään. Ei edes muinainen polte­tun maan tak­ti­ik­ka ihmisiä nälkään halun­nut tap­paa, vaan karis­taa takaa-aja­jat kannoilt. 

    Näläl­lä pelot­telu on olen­nainen osa suo­ma­laista maat­alous­dok­tri­inia, mut­ta osaako joku ker­toa mil­loin viimek­si joku kehit­tynyt val­tio olisi ollut hädässä tai mikä sel­l­ainen tilanne olisi. 

    Voisiko joku vaik­ka Ville Vil­jala joka elää omavaraistaloudessa ker­toa mil­loin näin on tapah­tunut tai tapahtumassa.

    p.s. nälkävu­osi­na olti­in niin “omavaraisia” kuin voi vain olla ja kun hal­la näille kur­jille rajoille iski ei edes pet­tuleipä pelastanut.

  233. “Edel­lä ole­van perus­teel­la luulisi ole­van päivän­selvää, minkälaisen strade­gian val­tion varo­jen hoita­jat halu­a­vat vali­ta huolto­var­muu­den säi­lyt­tämisek­si. Mut­ta se ei tietysti tämän pal­stan asiantun­ti­joille käy.”

    Huolto­var­muu­den kannal­ta iso osa Suomen maat­aloud­es­ta ei ole perustel­tua. Suomes­sa on esimerkik­si paljon sel­l­aista lihan tuotan­toa joka perus­tuu hyvin pitkälle ulko­maisen rehun (soijan,etc.) tuontiin. 

    Ylipäätään poikkeus olois­sa lihan­tuotan­to ei ole hirveän tehokastapa tuot­taa ruokaa. Voisi kuvitel­la, että härkä­pavut, lan­tut, nauriit(ja tietysti pro­teeinirikas öljy­hamp­pu, joka on syytä maini­ta jo pelkästään sen takia, että joku voi vetää siitä herneen nenään) meni­sivät heit­tämäl­lä lihan­tuotan­non ohitse, jos oikeasti pitäisi alkaa kri­isi olois­sa tuot­taa koko Suomen ruu­at Suomes­sa. Onko­han siemeniä varas­tossa tarpeeksi…

    … Ja sit­ten vielä on se öljy ongel­ma. Ei vaan olisi niin, että Suomes­ta lop­puisi kri­isi­olois­sa polttoaineet(olennainen osa ruuan­tuotan­toa, eikö?) ennen ruokaa?

    Joka tapauk­ses­sa edel­lä ole­vista syistä merkit­tävää osaa Suomen maat­aloud­es­ta ei voi perustel­la huoltovarmuudella.

  234. “Kalor­ei­den lisäk­si on huole­hdit­ta­va myös muiden ihmisille tärkei­den rav­in­toainei­den saan­nin riit­tävyy­destä myös kri­isi­aikoina. Pelkäl­lä näkkileiväl­lä emme pär­jää kovinkaan pitkälle.”

    Kalorit ovat ehdot­tomasti tärkeim­mät ihmis­ten hengis­sä pysymisen kannal­ta. Tietenkin puu­tostau­dit on hyvä pitää pois­sa, mut­ta siihen tarvit­ta­vat asi­at (vita­mi­init, jne.) ovat selvästi helpom­min hankittavissa. 

    Ja se esitet­ty lasku siis osoit­ti, että kalorit voidaan koko kansalle han­kkia 20 vuodek­si yhden vuo­den maataloustuilla. 

    “Varas­toin­nin kus­tan­nuk­sia ovat varastopääo­man korko, varas­to­jen rak­en­tamis­es­ta aiheutuneet menot, varas­to­tap­pi­ot ja varas­to­jen uusimis­es­ta aiheutu­vat kulut.”

    No, pan­naan siihen varas­to­jen rak­en­tamiseen sit­ten toisen vuo­den maat­aloustuet. Kyl­lä neljäl­lä mil­jardil­la eurol­la pitäisi jo aikamoi­set varas­tot saa­da raken­net­tua. Varas­to­ja tietenkin kier­rätet­täisi­in niin, että vanhmip­ia otet­taisi­in syön­ti­in samaa mukaa kuin uusia varas­tot­taisi­in. Varas­to­jen uusimis­es­ta ei siis syn­ty­isi mitään kulu­ja. Jokainen intin käynyt on var­masti syönyt jotain 20 vuot­ta van­ho­ja säi­lykkeitä ja ihan samal­la tavoin tyy­dyt­tivät nälkää kuin uudetkin. 

    “Rauhana­jan maat­alous­tuotan­nos­ta aiheutuu veron­mak­sajille kulu­ja tukien muo­dos­sa. Mut­ta hän saa ne takaisin ruokakau­pas­sa alen­tuneina ruuan hintoina”

    Ei saa. Ruo­ka ei Suomes­sa ehkä jotain erit­täin vaikeasti kul­jetet­tavia asioi­ta luku­unot­ta­mat­ta olisi yhtään kalli­im­paa, vaik­ka maat­alout­ta ei tuet­taisikaan. Sen­hän vuok­si tukien lisäk­si on käytössä vielä tuon­ti­t­ul­litkin, etteivät ulko­maiset tuot­ta­jat voisi tul­la kil­paile­maan. Ilman tulle­ja hin­nat painuisi­vat siis vielä nyky­istäkin alemmas. 

    EU on toki kan­tona kaskessa, eli tietenkin opti­maalise­na tilanteena olisi se, että koko EU luopuisi tuista. Mut­ta jopa kansal­li­sista tuista luop­umi­nen olisi järkevää. 

    “Edel­lä ole­van perus­teel­la luulisi ole­van päivän­selvää, minkälaisen strade­gian val­tion varo­jen hoita­jat halu­a­vat vali­ta huolto­var­muu­den säilyttämiseksi.”

    On tosi­aan aivan päivän­selvää, että veron­mak­sajien kannal­ta olisi nyky­istä maat­alouden tukemista halvem­pia vai­h­toe­hto­ja huolto­var­muu­den takaamiselle. Asiantun­ti­jat eivät tässä ole se este, vaan maat­alous­lob­by ja Suomen suurin puolue. 

    Muuten, mik­seivät ne varas­toin­nin kus­tan­nuk­set yllät­täen sit­ten hait­taakaan siinä kohdas­sa 2:“tärkeiden tuotan­topanos­ten var­muus­varas­tot”? Kos­ka tuotan­topanok­set ovat kalli­impia kuin se tuote­tun ruuan arvo, oletet­tavasti myös niiden var­muus­varas­toin­ti­in uppoaa enem­män pääo­maa. Lisäk­si esim. sel­l­ainen maat­alous­tuotan­nos­sa tarvit­ta­va asia kuin polt­toaine on paljon vaikeam­min maail­mal­ta han­kit­tavis­sa kuin ruokaa, kos­ka sitä tuot­taa vain pieni joukko mai­ta ver­rat­tuna ruuan tuottajiin.

  235. Art­turi, äläpä pät­ki vir­ket­tä, kun siihen ei ole aihet­ta. Lain­auk­sen mukaan kulut­ta­jat pelkästään vai­h­ta­vat leivän mui­hin elin­tarvikkeisi­in, jos sen hin­ta nousee. Ruuan kokon­aisku­lu­tuk­selle ei tapah­du mitään.

  236. “Rauhana­jan maat­alous­tuotan­nos­ta aiheutuu veron­mak­sajille kulu­ja tukien muo­dos­sa. Mut­ta hän saa ne takaisin ruokakau­pas­sa alen­tuneina ruuan hintoina.”

    Mie­lenki­in­toista. Voisiko, Timo Ten­hunen, tämän mielestäsi häviöt­tömän rahan­li­ikut­telun jät­tää pois? Ei tarvit­sisi edes kiis­tel­lä tuista.

    Vai kek­sitkö joitakin syitä sen ole­mas­saololle. Vaik­ka häviöt?

  237. Vil­ja­va: “Samuli Saarel­mal­ta irtoaa seli­tys­tä kuin vir­ta­hevon hukka­putkesta ker­ran syö­tyä, duu­nar­it saa­vat siis palkkatukea siinä 80 mil­jar­dia, tuo­ta minä kyl­lä sanois­in kalli­ik­si harrastukseksi”

    Kuten sin­ulle ker­rot­tua, palkka­han ei ole tukea. Pait­si maanvil­jeli­jän palk­ka, joka koos­t­uu puolek­si tuista — ainakin.

    Tässä vuo­den 2006 Eurostatsin tieto­ja niistä teol­lisu­u­den ja maat­alouden tuista:

    1) Suomen kansal­liset maat­aloustuet muo­dosta­vat 11,5 % kaikesta EU 25-alueel­la mak­se­tus­ta kansal­lis­es­ta maataloustuesta. 

    2)) Se oli 3,8 % kaikesta EU 25 — alueel­la mak­se­tus­ta tues­ta merenkulku ja teol­lisu­us mukaan luet­tuina. Samaan aikaan Suomen väk­iluku on vain noin 1,1 pros­ent­tia po. alueesta

    3) 74 % Suomen kansal­lis­es­ta elinkeinotues­ta mak­set­ti­in maatalouteen. 

    4) EU 25-alueel­la vas­taa­va osu­us on keskimäärin 24 %. Lähim­min ver­tailukelpoi­sis­sa Ruot­sis­sa ja Tan­skas­sa osu­udet ovat vain 12 ja 10 %.

    Joten kuka syö ja kenen pöy­dässä? Maat­alouteen, joka ei elinkeinona voi kas­vaa vaan taan­tuu, syy­de­tään varat, jot­ka pitäisi käyt­tää vaikka­pa T&K‑toimintaan ja koulu­tuk­seen. Tai ihan kaik­keen muuhun, kuin pel­lon hin­nan nos­tamiseen ja maail­man kalleimpi­in lukeu­tu­van ruoan tuottamiseen.

  238. “Lain­auk­sen mukaan kulut­ta­jat pelkästään vai­h­ta­vat leivän mui­hin elin­tarvikkeisi­in, jos sen hin­ta nousee. Ruuan kokon­aisku­lu­tuk­selle ei tapah­du mitään”

    Niin, se var­maan pätee, että kaloriku­lu­tus tuskin muut­tuu, vaik­ka ruo­ka kallis­tu­isi (tai toisaal­ta kaloriku­lu­tus on viime vuosikym­me­nien aikana pysynyt suun­nilleen samas­sa, vaik­ka ruo­ka on suh­teel­lis­es­ti hal­ven­tunut ihmis­ten tuloi­hin näh­den), mut­ta tämä ei vielä tarkoi­ta sitä, että ruuan raa­ka-ainei­den kulu­tus olisi hintajoustamatonta. 

    Jos vil­ja on hal­paa, sitä syötetään elukoille ja myy­dään ihmisille lihaa. Tässä menetetään val­tavasti alku­peräisen vil­jan kalor­eista, mut­ta se ei hait­taa, kos­ka hal­van hin­nan vuok­si sitä on varaa tuh­la­ta. Jos vil­ja kallis­tu­isi, sitä ei kier­rätet­täisi enää eläin­ten kaut­ta, vaan syötet­täisi­in suo­raan ihmisille. Ihmis­ten saa­mat kalorimäärät pysy­i­sivät samoina, mut­ta vil­jaa kulutet­taisi­in paljon vähem­män ja sen kilo­hin­ta olisi paljon korkeampi. Nyky­isin vil­jas­ta tehdään myös polt­toainet­ta, mikä tietenkin myös lop­puisi, jos ruuak­si menevän vil­jan hin­ta nousisi ja toisaal­ta kas­vaisi, jos vil­jan hin­ta lask­isi suh­teessa maaöljyyn. Tuo etano­lik­si tis­laami­nen on muuten hyvä tapa taa­ta min­im­i­hin­ta vil­jalle. Jos vil­jan hin­ta las­kee alle tietyn rajan, kaik­ki sen yli menevä tuotan­to voidaan tis­la­ta etano­lik­si ja jät­tää saman ver­ran öljyä pump­paa­mat­ta maasta. 

    Se todel­li­nen hin­ta­jous­ta­mat­to­muus tulee vas­taan vas­ta jos­sain köy­himpi­en kehi­tys­maid­en kohdal­la, kun syödään jo muutenkin vain sitä vil­jan tärkkelystä. Tosin siel­läkin kulu­tus jous­taa sil­lä tavoin kohoavaan hin­taan, että köy­him­mät kuol­e­vat nälkään ja kulu­tus sitä kaut­ta vähe­nee. Kulu­tus on siel­läkin siis hin­ta­jous­tavaa, kun hin­taa mitataan eurois­sa, vaikkei ehkä olekaan sen suh­teen, että ihmiset ovat valmi­ita anta­maan mitä tahansa säästyäk­seen nälkäkuolemalta. 

    Mut­ta täl­lä kehi­tys­maa­ju­tul­la ei siis ole mitään tekemistä mei­dän maat­alous­tukien kanssa. Mei­dän kulu­tuk­semme on hin­ta­jous­tavaa, joten maat­aloustuet eivät tule sil­lä perustel­tua. Kehi­tys­maid­en suh­teen taas hei­dän maat­alous­tuot­teil­la kil­pailun estämi­nen tulle­ja ja tuki­aisia käyt­täen on taas minus­ta todel­la sikamaista.

  239. Net­toveroaste kir­joit­ti 11.8.2009 kel­lo 18:13

    “Vil­ja­va: “Samuli Saarel­mal­ta irtoaa seli­tys­tä kuin vir­ta­hevon hukka­putkesta ker­ran syö­tyä, duu­nar­it saa­vat siis palkkatukea siinä 80 mil­jar­dia, tuo­ta minä kyl­lä sanois­in kalli­ik­si harrastukseksi”

    Kuten sin­ulle ker­rot­tua, palkka­han ei ole tukea. Pait­si maanvil­jeli­jän palk­ka, joka koos­t­uu puolek­si tuista – ainakin.”

    Net­toveroaste heit­täy­tyy tyh­mäk­si, jokainen Suo­ma­lainen työn­tek­i­jä voidaan kor­va­ta kahdel­la Kiinalaisel­la, kuulem­ma aja­vat rekkaa vain viit­tä kympiä vaik­ka sataakin saisi, sen takia kak­si, säästöä syn­ty­isi nopeasti lask­ien 80 mil­jar­dia. Säästöl­lä voisi vaik­ka sit­ten ostaa van­huk­sille toiset tuk­isukat ja koul­u­laisille uudet kynät.

    “Joten kuka syö ja kenen pöy­dässä? Maat­alouteen, joka ei elinkeinona voi kas­vaa vaan taan­tuu, syy­de­tään varat, jot­ka pitäisi käyt­tää vaikka­pa T&K‑toimintaan ja koulu­tuk­seen. Tai ihan kaik­keen muuhun, kuin pel­lon hin­nan nos­tamiseen ja maail­man kalleimpi­in lukeu­tu­van ruoan tuottamiseen.”

    Net­toveroaste syö min­un pöy­dässäni niin kauan kun mak­saa min­ulle nälkä­palkkaa (4,6 euroa tun­ti) Pel­lon hin­ta ei vaiku­ta ruuan hin­taan ja Suomen tuot­ta­jahin­nat ovat matal­im­mas­ta päästä jos nyt ymmär­rät mitä tuot­ta­jahin­nal­la tarkoitetaan.

  240. Ten­hunen: “Rauhana­jan maat­alous­tuotan­nos­ta aiheutuu veron­mak­sajille kulu­ja tukien muo­dos­sa. Mut­ta hän saa ne takaisin ruokakau­pas­sa alen­tuneina ruuan hin­toina. Oikeas­t­aan jopa korko­jen kanssa, sil­lä tuki aiheut­taa yli­tuotan­toa ja siten las­kee hin­to­ja jopa enemmän.”

    Kulut­ta­ja saat­taa hyö­tyä maat­alous­tu­ista mut­ta veron­mak­sa­ja ja kansalainen ei. 

    Vai hyö­tyykö sit­tenkin? Olisiko tosi­aan niin, että ruo­ka on “aidosti niuk­ka hyödyke”. Eli onko tot­ta, että Suomen tuotan­to ei kor­vau­tu­isi, kos­ka ruoan tuotan­to on jo nyt äärirajoillaan? 

    No, ei tietenkään. Esimerkik­si Afrikas­sa on val­tavia aluei­ta ilman trak­tor­e­i­ta tai jopa ilman maanvil­jeli­jöitä malar­i­an takia, kun porukalla ei ole varaa lääkkeisi­in tai edes hyt­tysverkkoi­hin. Rikkaiden maid­en markki­noiden avaamisen jäl­keen (tukien ja tul­lien pois­tamisen jäl­keen) varaa alka­isi pian olla. 

    Suomen talouden his­to­ria maat­alous­val­tais­es­ta kehi­tys­maas­ta maail­man liki rikkaam­mak­si val­tiok­si vähän yli sadas­sa vuodessa on opet­tavaista lukemista. Tosin use­al­ta kehi­tys­maal­ta puut­tuu maanvil­jeli­jöi­den omis­ta­mat met­sät … mut­ta nyt alkaa taas men­nä ohi. Sen vielä sanon, että val­ti­ol­la oli Suomen rikas­tu­mises­sa yksi avain­rooleista, ettei jäisi sel­l­aista käsi­tys­tä, että olen joku lais­sez faire ‑hörhö.

    Samuli Saarel­malle sanon, että ruo­ka pitäisi kai varas­toi­da mah­dol­lisim­man hajaute­tusti. Tästä olisi se ilo, että syys­tä tois­es­ta murene­va infra (viholli­nen, ter­ror­isti-iskut, tau­ti jne) ei hait­taisi niin paljon. Toisek­si varas­toin­ti olisi osin ilmaista tai läh­es, kos­ka se voitaisi­in toteut­taa hallinnol­lisin määräyksin (ihmisiä ja eri­laisia yhteisöjä voitaisi­in velvoit­taa ruoan säilömiseen — ja, joo, ymmär­rän, että joku komeron varaami­nen var­muus­varas­tolle aiheut­taa teo­ri­as­sa kuluja). 

    Mut­ta tämäkään kom­ment­ti ei tai­da kuu­lua tähän ketjuun.

  241. Kiis­telin vai­mon kanssa juuri tästä maat­alous­tuki­asi­as­ta ja kuin­ka tarpeel­lista se ylipäätään on. Vaimo argu­men­toi usein omavaraisu­u­den puoles­ta. Jos ruuan tuotan­to lop­puisi Suomes­sa täl­lä sekun­nil­la niin kuin­ka kauan suo­ma­lais­ten kuvut saataisi­in ravittua?
    1 viikko,1 kk vai onko vuosi lähempänä?

  242. … min­ul­la sydä­nalas­ta ottaa kulkies­sani Helsin­ki Tam­pere moot­tori­ti­etä ja näen korkei­ta penger­ryk­siä ja moot­tori­tien ylit­täviä sil­to­ja, jot­ka kas­va­vat koivun­tain­ta. Nav­i­gaat­torista voi nähdä, että sil­lat johta­vat pie­nille pel­totilkuille. Se onko pel­totilkut vil­jel­ty, sitä ei nav­i­gaat­tori ker­ro. Siel­lä kas­vaa kaiketi maail­man kallein vilja.

    Mis­sään muual­la, en Euroopas­sa enkä Yhdys­val­lois­sa en täl­laisia miljoo­nia euro­ja mak­sanei­ta kum­mi­tus­sil­to­ja ole näh­nyt. Kuten otsikko kuu­luu, miljoonat ovat halpo­ja puhut­taes­sa raa­ka-aine­tuotan­non tukemisesta.

  243. Net­toveroaste: “Mie­lenki­in­toista. Voisiko, Timo Ten­hunen, tämän mielestäsi häviöt­tömän rahan­li­ikut­telun jät­tää pois? Ei tarvit­sisi edes kiis­tel­lä tuista.”
    Minä olen jo vas­tan­nut tuo­hon kysymyk­seen, mut­ta pal­stan talousasiantun­ti­jat ampui­v­at sen heti alas. Luepa ylempää.

  244. Ari Aal­toselle:
    Täl­lä het­kel­lä varas­tois­sa on paljon vil­jaa parem­pia aiko­ja odot­tele­mas­sa. Jos ne käytet­täisi­in, niin näkkileipää voisi var­maan syödä muu­ta­man vuo­den. Tosin ei ruki­ista, sil­lä sitä ei Suomes­ta löydy.
    Lihaa ei enää varas­toi kukaan, joten sen tulo kaup­poi­hin lop­puisi käytän­nössä välittömästi.
    Tuore maito lop­puisi paris­sa päivässä. Juus­tot muu­ta­mas­sa kuukaudessa (kyp­symisa­jan kulut­tua). Voita ei nyt ole varas­tois­sa, mut­ta EU suun­nit­telee sen ottamista jälleen inter­ven­ti­olistalle. Inter­ven­tio­han tarkoit­taa, että EU ostaa varas­toon hal­val­la ja myy sen sit­ten pois kalliilla.
    Nämä ovat täl­laisia val­is­tunei­ta arvauk­sia tämän het­ken tilanteesta, tarkko­ja luku­ja en nyt ehdi etsiä.

  245. Evert The NeveR­est kir­joit­ti 11.8.2009 kel­lo 20:34

    “… min­ul­la sydä­nalas­ta ottaa kulkies­sani Helsin­ki Tam­pere moot­tori­ti­etä ja näen korkei­ta penger­ryk­siä ja moot­tori­tien ylit­täviä sil­to­ja, jot­ka kas­va­vat koivun­tain­ta. Nav­i­gaat­torista voi nähdä, että sil­lat johta­vat pie­nille pel­totilkuille. Se onko pel­totilkut vil­jel­ty, sitä ei nav­i­gaat­tori ker­ro. Siel­lä kas­vaa kaiketi maail­man kallein vilja.

    Mis­sään muual­la, en Euroopas­sa enkä Yhdys­val­lois­sa en täl­laisia miljoo­nia euro­ja mak­sanei­ta kum­mi­tus­sil­to­ja ole näh­nyt. Kuten otsikko kuu­luu, miljoonat ovat halpo­ja puhut­taes­sa raa­ka-aine­tuotan­non tukemisesta.”

    Mis­tä ihmeestä te oikein kek­sitte noi­ta jut­tu­janne, min­ulle on opetet­tu että vale­htelu on rumaa, ehkä olen vain eksynyt väärälle palstalle…

  246. San Aton hah­mot­telee Afrikan maat­aloudelle tule­vaisu­ut­ta otta­mat­ta huomioon sel­l­aisia peru­songelmia kuin eroosio­ta, ilmas­ton­muu­tos­ta, väestönkasvua, maan­omis­tuskysymyk­siä jne jne jne.

  247. turkka­lo hah­mot­telee Afrikalle sel­l­aista tule­vaisu­ut­ta, että sil­lä ei sitä ole. Muuten en ymmär­rä, mikä oli viestin tarkoitus.

  248. Afrikan maat­alous ja ulko­maiset sijoit­ta­jat ovat olleet viime aikoina otsikois­sa kaikkial­la muual­la pait­si Omahyväis-Suomessa.

    Etiopi­alaiset hyp­pivät tasa­jalkaa kun sau­dit saa­pu­vat kat­sas­ta­maan viljelymaita:
    http://us.ft.com/ftgateway/superpage.ft?news_id=fto081920081445476265

    Korea ostaa puo­let Mada­gas­garin pelloista:
    http://www.theroadtothehorizon.org/2008/12/news-korea-buys-half-of-madagascars.html

    YK on huolestunut, kun maa­ta suo­ras­taan lahjoite­taan pois, jot­ta saadaan investoin­te­ja infraan ja työtä ja leipää kansalle:
    http://www.ft.com/cms/s/0/612aa510-488c-11de-8870–00144feabdc0.html

    Kan­nat­taa googlet­taa lon­toon kielellä.

    p.s. Laitoin tuo­hon linkke­jä, kun tääl­lä eräs piipahtelee her­jaa­mas­sa jopa tilas­tokeskuk­sen tieto­ja val­heik­si. Voit käy­dä ihmettelemässä koivua kas­vavaa kum­mi­tus­sil­taa vaik­ka moot­tori­tien Valkeakosken Kon­hon liit­tymästä hie­man Tam­pereelle päin.

  249. On melkoinen ihme, jos Afrik­ka pystyy ruokki­maan edes oman kas­va­van väestön­sä kestävil­lä vil­je­ly­menetelmil­lä. Vielä suurem­pi ihme olisi, jos se ruokkisi lisäk­si vielä puo­let Euroopasta.

  250. Evert The NeveR­est kir­joit­ti 12.8.2009 kel­lo 11:20

    “Afrikan maat­alous ja ulko­maiset sijoit­ta­jat ovat olleet viime aikoina otsikois­sa kaikkial­la muual­la pait­si Omahyväis-Suomessa.

    Etiopi­alaiset hyp­pivät tasa­jalkaa kun sau­dit saa­pu­vat kat­sas­ta­maan viljelymaita:
    http://us.ft.com/ftgateway/superpage.ft?news_id=fto081920081445476265

    Poikkeaa hiukan tääl­lä kir­joit­tele­vien “asiantun­ti­joiden” käsi­tyk­ses­tä joiden mukaan koko oma tuotan­to pitäisi lopet­taa. Muual­la sat­sa­taan mil­jarde­ja ruokahuol­lon turvaamiseksi.

    “p.s. Laitoin tuo­hon linkke­jä, kun tääl­lä eräs piipahtelee her­jaa­mas­sa jopa tilas­tokeskuk­sen tieto­ja val­heik­si. Voit käy­dä ihmettelemässä koivua kas­vavaa kum­mi­tus­sil­taa vaik­ka moot­tori­tien Valkeakosken Kon­hon liit­tymästä hie­man Tam­pereelle päin.”

    Pal­jaste­taan nyt mitä nämä “kum­mi­tus­sil­lat” ovat ennen kuin pahem­min munaat­te itsenne, ne ovat eläin­ten ylikulkusil­to­ja siis met­sän eläin­ten ei kotieläinten.

  251. On melkoinen ihme, jos Afrik­ka pystyy ruokki­maan edes oman kas­va­van väestön­sä kestävil­lä viljelymenetelmillä.

    Kyl­lä esim. trak­torin on todis­tet­tu nos­ta­van tuot­tavu­ut­ta vai­mon vetämään auraan näh­den. On myös todis­tet­tu, että malar­ia-alueil­la kun vil­jeli­jä pysyy hengis­sä se nos­taa tuot­tavu­ut­ta roimasti. 

    No, leik­ki leikkinä, mut­ta Afrikan maanvil­jelys on rahakkaiden markki­noiden ja sitä kaut­ta pääomien puut­teen takia tuot­tavu­udeltaan surkeaa. Edes kun­non lan­ot­tei­ta ei ole varaa usein ostaa.

    Tuo tilanne johtaa myös kestävän kehi­tyk­sen kannal­ta esimerkik­si eroosioon ja aavikoi­tu­miseen. Sikäläiset ihmiset ovat niin rutiköy­hiä, että hei­dän on pakko kaataa pui­ta ja lisätä pel­topin­ta-alaa ja laidun­mai­ta pystymät­tä miet­timään ekol­o­gisia seu­rauk­sia. Vähän niin kuin mon­es­sa osaa Euroop­paa vielä joku aika sit­ten, Suomes­sakin jos­sain määrin. 

    Afrikan maat ovat maat­alous­val­taisia, kuten Suo­mi ennen teol­lis­tu­mista. Sik­si teol­lis­tu­miseen vaa­dit­tavien pääomien on pakko syn­tyä maat­aloudessa. Niitä ei kuitenkaan syn­ny, kos­ka ei ole rahakkai­ta markki­noi­ta, on vain toisia rutiköy­hiä joille myydä. 

    Vauras­tu­misel­la olisi myös myön­teinen eli pienen­tävä vaiku­tus väestön määrään. Hiil­i­jalan­jälkikin olisi vau­raas­sa Afrikas­sa pienem­pi kuin köy­hässä. Luet­te­loa voisi jatkaa.

    Voisi ärhäkkäästi sanoa, että rikkaiden maid­en maat­aloustuet ja tul­lit ovat rikos ihmiskun­taa kohtaan.

    1. Afrik­ka “vil­jelisi” vehnää tehokkaim­min vil­jelemäl­lä esimerkik­si sok­e­ria ja myymäl­lä sen Euroop­paan ja osta­mal­la niil­lä rahoil­la vehnää. Tämä ei onnis­tu, kos­ka EU var­jelee omaa ilmas­ton vuok­si teho­ton­ta sokerituotantoaan.

  252. “YK on huolestunut, kun maa­ta suo­ras­taan lahjoite­taan pois, jot­ta saadaan investoin­te­ja infraan ja työtä ja leipää kansalle”

    Tämä on jonkin­laista tekopy­hyyt­tä YK:lta. Myyn­ti pilkkahin­taan on toki rikos, mut­ta peri­aat­teesa sil­lä ei ole väliä kuka pel­lot omis­taa. Afrikan mail­la olisi tässä mah­dol­lisu­us pois­taa köy­hyys, kun pää­sevät per­imään län­si­mail­ta vuokrat. Tarvit­see vain aset­taa maa-arvoverot tai “resource-rent-tax”, mil­lä vuokrat per­itään ja taloushuo­let ovat ohi. Tätä YK ei tule kuitenkaan ehdottamaan.

  253. Osmo Soin­in­vaara kir­joit­ti 12.8.2009 kel­lo 21:28

    “Afrik­ka “vil­jelisi” vehnää tehokkaim­min vil­jelemäl­lä esimerkik­si sok­e­ria ja myymäl­lä sen Euroop­paan ja osta­mal­la niil­lä rahoil­la vehnää. Tämä ei onnis­tu, kos­ka EU var­jelee omaa ilmas­ton vuok­si teho­ton­ta sokerituotantoaan.”

    Soin­in­vaara on oikeil­la jäljil­lä, kahvia, maustei­ta, kaakao­ta, pähk­inöitä, tupakkaa, teetä, lista on pitkä mis­sä kehi­tys­maid­en virkavel­jemme pär­jäävät. Vehnän ja lihan tuotan­nos­sa on turha lähteä kisaa­maan kehit­tynei­den maid­en teho­tuotan­non kansa, tuotan­topanos­ten hin­ta, ver­rat­tuna työhön on liian korkea ja niistä ei voi tin­kiä. Kuulisin mielu­usti pal­stan luk­i­joiden mielip­i­teen jos ovat toista mieltä ja mil­lä perusteella.

  254. “Vauras­tu­misel­la olisi myös myön­teinen eli pienen­tävä vaiku­tus väestön määrään. Hiil­i­jalan­jälkikin olisi vau­raas­sa Afrikas­sa pienem­pi kuin köy­hässä. Luet­te­loa voisi jatkaa.”

    Kun näkee aja­vansa päin seinää, on kiva kiihdyt­tää ensin ja jar­rut­taa sit­ten joskus myöhem­min jos sat­tuu huvittamaan.

  255. “Vehnän ja lihan tuotan­nos­sa on turha lähteä kisaa­maan kehit­tynei­den maid­en teho­tuotan­non kansa, tuotan­topanos­ten hin­ta, ver­rat­tuna työhön on liian korkea ja niistä ei voi tin­kiä. Kuulisin mielu­usti pal­stan luk­i­joiden mielip­i­teen jos ovat toista mieltä ja mil­lä perusteella.”

    Minä en ainakaan ymmär­rä, mik­si teho­tuotan­to ei onnis­tu­isi jo nyt jois­sakin osis­sa Afrikkaa, kun­han investoin­nit tehtäisi­in kan­nat­taviksi pois­ta­mal­la kil­pail­i­joil­ta val­ta­vat tuet. Tul­lit pitäisi myös pois­taa mut­ta vas­ta sen jäl­keen, kos­ka muuten kehi­tys­maan tuot­ta­ja joutuu kil­paile­maan tue­tun tuot­ta­jan kanssa. Tai sit­ten rikkaisen maid­en pitäisi pois­taa tul­lit yksipuolisesti.

    Sen jäl­keen Afrkas­sa kan­nat­taisi panos­taa työ­val­taisem­paan tuotan­toon ja kasvei­hin, jot­ka hyö­tyvät läm­möstä ja pitkästä kasvukaud­es­ta. Afrik­ka on sen ver­ran iso man­ner, että mah­taako siel­lä mon­takaan koko aluet­ta koske­vaa suh­teel­lista etua olla?

    Kyseessä on tietysti pros­es­si joka kestäisi kym­meniä vuosia, kun vau­raus vähitellen lev­iäisi ran­nikoil­ta sisä­maa­han ja edullisim­mil­ta alueil­ta vähem­män edullisille. Ihan niin kuin Suomes­sa aikoinaan. Onnek­si suo­ma­lainen talon­poi­ka ei joutunut kil­paile­maan 1800-luvun lop­un “lentoon­lähtö­vai­heessa” tue­tun maat­alouden kanssa tul­limuurin takaa.

    En, muuten, taaskaan ymmär­rä, mikä “turkkalon” kryp­tisen viestin tarkoi­tus on. Onko hiil­i­jalan­jäl­jen pienen­tämi­nen ja väestönkasvun rajoit­ta­mi­nen seinään päin ajamista?

    1. Afrikas­sa voidaan tuot­taa paljon vil­jaa, kun­han vain saadaan vet­tä ja monin paikolin saadaan. Afrikalla on kuitenkin suh­teel­lik­nen etu mui­hin kasvei­hin, esimerkik­si sokerijuurikkaaseen.

  256. San Anton:“Tullit pitäisi myös pois­taa mut­ta vas­ta sen jäl­keen, kos­ka muuten kehi­tys­maan tuot­ta­ja joutuu kil­paile­maan tue­tun tuot­ta­jan kanssa.”

    hmmm… mie­lenki­in­toinen logi­ik­ka, että ei kan­na­ta ottaa jotain ulko­mail­ta, jos saa sitä melkein ilmaisek­si, mut­ta jos se mak­saa paljon niin sil­loin kan­nat­taa ostaa.

    Noin yleen­sä kan­nat­taa ostaa hal­val­la ja myy­dä kalli­il­la. Sil­loin vauraustuu.

  257. Sana­ton: “Voisi ärhäkkäästi sanoa, että rikkaiden maid­en maat­aloustuet ja tul­lit ovat rikos ihmiskun­taa kohtaan.”

    Ehkä voisi niinkin, en sitä kiel­lä, on se osansa kokon­aisku­vaa, mut­ta suurin “rikos” afrikkalaisia kohtaan, ja suurin este Afrikan maid­en maat­alouden tai muiden taloussek­to­rien nousulle ovat kyseiset yhteiskun­nat itse. 

    Yleistäen, Afrikas­ta puuttuvat:

    -struk­tu­u­rit tehokkaaseen ja säästeliääseen vedenkäyt­töön, sekä tieto­taito näi­den struk­tu­urien ylläpitämisek­si, huoltamisek­si ja uudistamiseksi
    ‑tiein­trastruk­tu­uri sekä tieto­taito, poli­it­tisen koneis­ton kyky (tah­to, pref­er­enssi?) ja resurssit täl­laisen perus­in­fran ylläpitämiseen (Afrikan tiet ovat “pel­toa”, tarvikkeet eivät pääse vil­jeli­jöille, eivätkä vil­jel­lyt tuot­teet markkinoille)
    ‑vihreän val­lanku­mouk­sen perusedel­ly­tyk­si­in kuu­lu­vat lan­noit­teet ja tekni­ik­ka sekä tieto­taito näi­den edel­ly­tys­ten käyt­tämiseen sekä koneis­tu­van maat­alouden edel­lyt­tämät määrät polttoainetta
    ‑byrokra­ti­as­ta ja kaikenkat­tavas­ta kor­rup­tios­ta ja val­lankäyt­täjien kon­trol­lista vapaa yksi­tyi­nen, voiton­tavoit­telu­un ja tätä myöten ahk­er­aan yrit­tämiseen motivoi­va (sen ylipäätään mah­dol­lis­ta­va) “mieli­v­al­lal­ta rauhoitet­tu” markkinasektori
    ‑byrokra­ti­as­ta vapaat mah­dol­lisu­udet Afrikan sisä­markki­noiden kehit­tymiselle (ylipään­sä syn­tymiselle ehkä pikemmin?)
    -(em. syistä) kyky houkutel­la län­si­maisia sijoittajia
    ‑maid­en väli­nen sol­i­daarisu­us ja yhteistyö meriy­hteyk­sien, satamien jakamises­sa, nyt Afrikan meren­ran­nat­tomat sisä­maat ovat sitäkin huonom­mas­sa tilanteessa
    -“luter­i­lainen” työeti­ik­ka (mm. Calderisi kuvaa kuin­ka men­estyneen yrittäjän(maanviljelijän) oven taakse ilmestyy koko suku ja “kylän van­hin” käsi ojos­sa vaa­ti­maan osaansa voitoista vaik­ka itse eivät ole lait­ta­neet usein rikkaa ris­ti­in. Tämä on hänen mielestään suurin yksit­täi­nen este Afrikan kehittymiselle.)
    ‑koulutet­tu työvoima
    ‑kil­paile­vien heimoaluei­den tas­a­puo­li­nen huomioonottaminen
    ‑vil­jelyaluei­den oikeu­den­mukainen jakautuminen
    ‑yhteiskun­ta­rauha

    Osa on sel­l­aisia tek­i­jöitä, joista voi osaltaan syyt­tää nyky­isiä län­si­mai­ta ja ehkä myös kolo­nial­is­min per­in­töä, mut­ta suurim­mat ongel­mat ja useim­mat ongel­mat ovat sel­l­aisia, jot­ka voivat kor­jau­tua vain afrikkalais­ten itse muut­taes­sa yleistä arvo- ja käsitysmaailmaansa.

    Näistä syistä johtuen markki­noiden vapaut­ta­mi­nen ei tar­joaisi minkään­laista ihmelääket­tä surullisen ongel­malliseen tilanteeseen.

    Jos Euroop­pa lakkaisi kokon­aan tuke­mas­ta joidenkin elin­tarvikeketjun kannal­ta vält­tämät­tömien tuot­tei­den omavaraista tuot­tamista, niin pitäisi olla taku­ut siitä, että Afrik­ka pystyy vakaasti ja luotet­tavasti ne tuot­ta­maan. Ei vain vuot­ta tai viit­tä vaan vuosikym­meniksi eteenpäin.

    Olete­taan seu­raa­va ske­naario: Euroopan oma sok­er­in­tuotan­to on ajet­tu alas, kos­ka Afrik­ka tuot­taa sok­e­ria halvem­mal­la. So far so good. Nyt maa X, joka on Euroopan suurin sok­er­in­tuot­ta­ja, ajau­tuukin sisäl­lis­so­taan kun heimo/liittouma/tai vas­taa­va Y on sitä mieltä, että se ei ole saanut ansait­se­maansa osu­ut­ta myyn­tivoitoista (mis­sä voi toki olla osansa totu­ut­ta!) ja maan sok­er­in­tuotan­to rom­ah­taa. Euroopas­sa pel­lot ovat muus­sa käytössä.

    Euroop­paa motivoi toki paljolti raadol­lisen itsekäs ja poli­it­tis­es­ti kietoutunut etu­ryh­mäpoli­ti­ik­ka, mut­ta uskon, että myös huoli markki­noiden ja tuotan­toketju­jen pitkän aikavälin vakaud­es­ta ja luotettavuudesta.

  258. Ville Vil­ja­va kir­joit­ti 12.8.2009 kel­lo 19:30 “Pal­jaste­taan nyt mitä nämä “kum­mi­tus­sil­lat” ovat ennen kuin pahem­min munaat­te itsenne, ne ovat eläin­ten ylikulkusil­to­ja siis met­sän eläin­ten ei kotieläinten.”

    Kyl­lä ne ovat täysimit­taisia maantiesil­to­ja, jot­ka johta­vat petltotilkuille.

  259. az:“mutta uskon, että myös huoli markki­noiden ja tuotan­toketju­jen pitkän aikavälin vakaud­es­ta ja luotettavuudesta.”

    No miks me ei sit­ten yritetä säädel­lä kaikkia tuotan­toketju­ja? Miks suun­nilleen pelkästään ruokaa? (Ran­s­ka tiet­ty myös elokuvia…)

  260. ““San Anton:”Tullit pitäisi myös pois­taa mut­ta vas­ta sen jäl­keen, kos­ka muuten kehi­tys­maan tuot­ta­ja joutuu kil­paile­maan tue­tun tuot­ta­jan kanssa.”

    hmmm… mie­lenki­in­toinen logi­ik­ka, että ei kan­na­ta ottaa jotain ulko­mail­ta, jos saa sitä melkein ilmaisek­si, mut­ta jos se mak­saa paljon niin sil­loin kan­nat­taa ostaa.”

    Minus­ta se ei ole kovinkaan mie­lenki­in­toista. Yritän sanoa tämän lyhyesti:
    1) Afrikkalaisel­la on kanala
    2) Tul­lit pois­te­taan ja Euroopas­ta tulee tue­tus­ta tehokanalas­ta kanaa Afrikkaan
    3) Afrikkalaisel­la ei enää ole kanalaa
    4) Afrikkalainen kuolee nälkään

    Jot­ta ymmärtäisi, mik­si tuon suun­tais­es­ti tapah­tuu, pitää tietää, että mon­es­sa Afrikan maas­sa ei paljoa muu­ta osa­ta kuin maat­alout­ta eikä mitään uudelleenk­oulu­tus­ta ole. Kanalansa menet­tänyt Ghanalainen ei voi esim. ryhtyä IT-kon­sul­tik­si, kos­ka hän ei osaa, ei voi koulut­tau­tua ja vaik­ka voisikin, työ­paikkaa ei olisi. Omaa fir­maakaan ei voi perus­taa, kos­ka ei saa lainaa mis­tään uusi­in kenki­in, että voisi kävel­lä sinne asi­akkaan luokse. Jos siis jostain tietokoneen omis­ta­va henkilö asi­akkaak­si löytyisi.

    Jokainen maail­mas­sa vauras­tunut maa on aluk­si suo­jel­lut tuotan­toaan. Afrikkalaiset maat eivät voi olla poikkeus varsinkin, kun kil­pail­i­jana on rikkaiden maid­en verovaroil­la tue­tut tuottajat. 

    Joi­hinkin azin esit­tämi­in ongelmi­in voi etsiä syytä samal­ta suunnal­ta. Työ­moraali on heikko sil­loin, kun mitään edis­tys­tä ei tapah­du, ei ole toivoa ja malar­ia voi kuitenkin tart­tua huomen­na ja kor­ja­ta pois. Taval­laan sel­l­ainen “man­ana-kult­tuuri” on ratio­naa­li­nen strate­gia tuos­sa tilanteessa (mis­tä ker­too se Mek­sikos­sa tehty klas­sikko­tutkimus, jon­ka nimeä en nyt muista). Use­at muutkin ongel­mat johtu­vat heikosti toimi­vas­ta taloud­es­ta, joka osin kor­jaan­tu­isi, jos euroop­palaiset maat­alousyrit­täjät alka­isi­vat sijoit­taa Afrikkaan.

    Mut­ta tietenkin myön­nän, että kaikkia ongelmia ei voi kor­ja­ta ulkoapäin. Se ei kai kuitenkaan kuu­lu tähän ketjuun.

    Huolto­var­muus ei var­maankaan kär­sisi vaik­ka Afrikas­sa sotia syt­ty­isikin, jos suun­nitelmis­sa täl­lainen mah­dol­lisu­us olisi otet­tu huomioon. En tiedä, miten tarkkaan ottaen pitäisi toimia, mut­ta näin maal­likkona kuvit­telisin, että aika yksinker­tainen keino olisi var­muus­varas­to­jen kas­vat­ta­mi­nen. Pitäisi var­maan myös olla valmius aloit­ta euroop­palainen tuotan­to uudelleen.

  261. San Aton: “Sikäläiset ihmiset ovat niin rutiköy­hiä, että hei­dän on pakko kaataa pui­ta ja lisätä pel­topin­ta-alaa ja laidun­mai­ta pystymät­tä miet­timään ekol­o­gisia seurauksia.”

    Näet keskeisen ekol­o­gisen ongel­man, mut­ta mikä onkaan ratkaisumallisi ensim­mäi­nen askel? Eikö Afrikan maat­alousvi­en­nin lisäämi­nen ainakin alku­vai­heessa kiihdyt­täisi tätä pel­to­jen ja laidun­ten laa­jen­tamista? Hie­man rikkaam­mas­sa Brasil­ias­sa on tapah­tunut juuri näin.

    Ja ajat­telitko tuot­taa keinolan­noit­tei­ta, trak­tor­e­i­ta, dieseliä ja asfalt­tia jotenkin kestävästi?

  262. “Olete­taan seu­raa­va ske­naario: Euroopan oma sok­er­in­tuotan­to on ajet­tu alas, kos­ka Afrik­ka tuot­taa sok­e­ria halvem­mal­la. So far so good. Nyt maa X, joka on Euroopan suurin sok­er­in­tuot­ta­ja, ajau­tuukin sisäl­lis­so­taan kun heimo/liittouma/tai vas­taa­va Y on sitä mieltä, e”

    Zim­bab­we on hyvä esimerk­ki täl­lais­es­ta . Vielä 80-luvul­la se tuot­ti rav­in­toa yli oman tarpeen ja ruok­ki sato­ja miljoo­nia rajo­jen­sa ulkopuolella.
    Alle 10 vuodessa se muut­tui ruuan tuo­jak­si eikä kykene enää elät­tämään edes omaa kansaa.

    Tinen on vien­tikiel­lot, joi­hin ruuan puute ajaa eli syn­tyy tilantei­ta , että ruokaa ei saa edes rahalla

  263. Ja ajat­telitko tuot­taa keinolan­noit­tei­ta, trak­tor­e­i­ta, dieseliä ja asfalt­tia jotenkin kestävästi?

    Minä olen ajatel­lut luot­taa siihen näke­myk­seen, että uusi­u­tu­va ener­gia halpe­nee jatkos­sa merkit­tävästi etenkin afrikkalai­sis­sa olo­suhteis­sa, jois­sa aurinko pais­taa ja biopolt­toainemet­siköt kas­vaa suhis­ten. Opti­mistis­es­ti toivon, että uusi­u­tu­vat (muu­ta­man muun tek­nol­o­gisen edis­tysaskeleen ohel­la) luo­vat maail­man, jos­sa ympäristöon­gel­mat eivät enää ole reunae­htona kehitykselle.

  264. tul­lit ja tuet pois­ta­mal­la aje­taan Kes­ki-euroopan agri bis­nesmiehet orju­ut­ta­maan paikallista väestöä. Jos teil­lä olisi hajuakaan alas­ta ja siitä mitä bisnes sille tekee, te ette kävisi tätä keskustelua. Käykää kat­so­mas­sa maail­mal­la niin tiedätte mitä ihanu­ut­ta se on!

  265. San Aton:“Jotta ymmärtäisi, mik­si tuon suun­tais­es­ti tapah­tuu, pitää tietää, että mon­es­sa Afrikan maas­sa ei paljoa muu­ta osa­ta kuin maat­alout­ta eikä mitään uudelleenk­oulu­tus­ta ole. ”

    Jos ymmärtää talouden toim­intaa, niin pystyy päät­telemään, että rajo­jen avaami­nen ei tuhoa paikallista maat­alout­ta, jos paikalliset eivät osaa tuot­taa mitään muu­ta kuin ruokaa.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Comparative_advantage

    “Jokainen maail­mas­sa vauras­tunut maa on aluk­si suo­jel­lut tuotantoaan”

    Kor­rel­laa­tio ei tarkoi­ta kausalaa­tio­ta. Maat eivät ole vauras­tuneet pro­tek­tion­is­min vuok­si vaan siitä huolimatta.

  266. Mhin val­uu tämä ympäristötuki:

    “Ympäristö­tu­ki on kor­vaus­ta ympäristötuen saan­nin ehtona ole­vien toimen­pitei­den toteut­tamis­es­ta aiheutu­vista lisäkus­tan­nuk­sista ja tulonmenetyksistä. 

    Vuon­na 2008 ympäristö­tukea mak­set­ti­in yhteen­sä noin 303 milj. euroa.” (mmm.fi)

    Käsit­tämätön sum­ma, enkä ole vielä tähän päivään men­nessä onnis­tunut bon­gaa­maan edes yhtään suo­jakaistaa. Viimek­si ihmettelin lähde­pitoista lam­paret­ta. Pel­to, tai ainakin trak­torin toinen pyörä­pari oli brunnissa.

    Ihmettelin kevääl­lä, miten lumen päälle ja vielä ran­nan rin­teeseen saa levit­tää lietet­tä. Joku sanoi, että se on kalkkista­biloitua, mikä tarkoit­taa, että liet­teeseen sekoite­taan hiukan kalkkia, sen annetaan seistä jonkin aikaa ja sit­ten roiski­taan luon­toon. Toisaal­la san­ot­ti­in, että kalk­ki helpot­taa fos­forin liuken­e­mista veteen, mikä vain lisää saastet­ta, jos sitä kalkkia on edes muistettu/raskittu sekaan panna.

    Min­is­ter­iö jakaa ympäristö­tukea, kukaan ei val­vo, ja vielä julki­nen salaisu­us on, että tukien ehto­ja ei noudateta. 

    Maat­alous ei kan­na vas­tu­u­ta ympäristöstä hitusen ver­taa ja siitä siitä vielä rahaa.

  267. Evert The NeveR­est kir­joit­ti 18.8.2009 kel­lo 13:57

    “Min­is­ter­iö jakaa ympäristö­tukea, kukaan ei val­vo, ja vielä julki­nen salaisu­us on, että tukien ehto­ja ei noudateta.
    Maat­alous ei kan­na vas­tu­u­ta ympäristöstä hitusen ver­taa ja siitä siitä vielä rahaa.”

    Jos hiukan hel­lit­täisit tuo­ta vale­htelua ja ottaisit asioista selvää, voit aloit­taa vaik­ka tästä.

    http://www.mavi.fi/fi/index/viljelijatuet/maataloudenymparistotuki.html

    Lisäk­si voisit miet­tiä kenen kuu­luu mak­saa ympäristön hoidon kus­tan­nuk­set, avain­sanana “elinkaar­i­hin­noit­telu”

  268. Kun­nis­sa ei ole resursse­ja (halu­ja) valvoa, onko se liete ihan oikeasti kalk­ki-sta­biloitua vai ei. Valvon­ta on sitä pait­si turhaa. Sank­tioi­ta ei ole tai niitä ei laite­ta. Sekä valvo­ja että valvot­ta­va eivät kan­na vas­tu­u­ta ympäristöstä. 

    Ville Vil­ja­va voi posta­ta tänne jonkin vil­jel­lylle pel­lolle teh­dyn suo­jakaistan GPS-koor­di­naan­it. Minä en ole vielä kyse­ly­istä ja etsin­nöistä huoli­mat­ta löytänyt ain­ut­takaan. Onko niitä vain paper­il­la, kun niistäkin mak­se­taanko miljoonien tukia?

  269. Sitran luon­non­va­ras­trate­gian inno­vaa­tio on kaiken luon­non­va­ran tarkastelu ja hyö­dyn­tämi­nen kier­to­jen näkökulmasta.

    http://www.sitra.fi/julkaisut/muut/Kansallisen%20luonnonvarastrategian%20taustaraportti.pdf

    Tämä näkökul­ma antaa maa- ja met­sä­taloudelle mah­dol­lisu­u­den kus­tan­nusten siirtämisek­si kulut­ta­jille. Tuotan­toketjus­sa ole­vat kus­tan­nuk­set on tähän asti nähty vain tuot­ta­jalle kuu­lu­viksi ilman, että kulut­ta­jan tulisi osal­lis­tua niihin. Rum­mute­taan vain esim. sitä, että maat­alous kuor­mit­taa vesistöjä, tuot­taa kasvi­huonekaa­su­ja ja tuh­laa fos­si­il­isia energiavaroja.
    Vaa­di­taan em. kohtei­den kor­jaamista ilman keskustelua niiden kus­tan­nus­vaiku­tuk­sista. Ts. ruoan pitäisi vaan entis­es­tään hal­ven­tua ja ympäristön tilan kohen­tua. Sit­ten vedo­taan ympäristö­tu­keen ja väitetään sen ole­van teho­ton­ta. Ja tämän vuok­si tukea vaa­di­taan pois­tet­tavak­si. Kenellekään ei pälkähdä päähän, että tukea mak­se­taan liian vähän kos­ka ympäristön tila ei kohene. Ja vielä vähem­män sel­l­ainen, että ruoan hin­taa tulisi nos­taa ja suun­na­ta tämä raha ympäristö­toimen­piteisi­in. Siis van­has­ta käytän­nöstä poiketen , ei teol­l­lisu­udelle eikä kau­pan katteisiin.
    Sitran raportista lainat­tua: “II Kehi­tys­su­un­nat ja toim­inta­mallit muut­tuvat ilmas­ton­muu­tok­sen ja ilmastopoli­ti­ikan vuok­si, kos­ka ihmisten
    on pakko muut­taa tuotan­to- ja kulu­tustapo­ja. Kansan­taloudet ja teknolo­gian kehit­täjät panos­ta­vat siirtymiseen
    uusi­u­tu­mat­tomista uusi­u­tu­vi­in ener­giavaroi­hin ja mate­ri­aa­likier­to­jen tehostamiseen. Tietopo­h­jaa ja käsityksiä
    joudu­taan rak­en­ta­maan uudelta poh­jal­ta, kos­ka insti­tuu­tioiden per­in­teiset käsi­tyk­set mur­tu­vat, eikä uuden
    rak­en­tamiseen ole aina tarvit­tavaa tietopo­h­jaa olemassa.”
    Ihmis­ten kulu­tus­tot­tumusten on pakko muut­tua. Enää ei voi­da luon­non­va­ro­ja kulut­taa hal­valle, ruoas­ta on mak­set­ta­va nykyisen 12 pros­entin sijas­ta 20 — 30 pros­ent­tia koti­talouden menoista.Siinä on sel­l­ainen matoku­uri nyky­ih­miselle, että oksat pois.
    Tässä on MTK:lle oiva tilaisu­us siirtää tuotan­non kulut lop­putuot­teeseen, nyt on momen­tum käytettävä .

  270. Noi­ta suo­jakaisto­ja ei kyl­lä ero­ta 120 km/h pikatiel­lä kulkev­as­ta autos­ta. Saman­laista vihreää ne kas­va­vat kuin muukin pel­to ja pusikoi­tu­mi­nen on kielletty.
    Ennekuin menet puhu­maan valvon­nan puut­teesta ja sank­tioiden vähäisyy­destä, suosit­telisin tutus­tu­maan mil­lainen tilanne oikeasti on. Ylinopeuk­sien valvon­ta ja sank­tiot ovat vähäisiä ver­rat­tuna näihin.
    Kalkkista­biloin­tia ei käytetä yleen­sä eläin­ten lan­taan. Sen tarkoi­tushan on tap­paa bak­teere­i­ta, joi­ta ei eläin­suo­jista haitallises­sa määrin tule (poikkeuk­se­na, jos on havait­tu sal­mo­nel­latar­tun­ta eläimis­sä, sil­loin joudu­taan tekemään kalkkista­biloin­tikin). Kalkkista­biloin­ti sen sijaan on pakol­lista, jos asu­tuk­sen jätelietet­tä levitetään pel­lolle. Luulisin, että kuvaile­mas­sasi tapauk­ses­sa oli kyse ihmis­ten lan­nas­ta, ei eläinten.

  271. Maat­alous­tu­ki tietoa pal­stan lukijoille.
    EU:n tuet ovat varsin kohtu­ulliset eli voidaan sanoa että osa­taa sitä muuallakin. 

    Korkein tuki Sveitsin, Nor­jan ja Japanin tuot­ta­jille Maat­alouden tuki nousi 324 mrd ecu­un viime vuonna
    ——————————————————————————–
    Yli vuosikymme­nen jatkunut maat­aloustuen supis­tu­mi­nen katke­si viime vuon­na. OECD-maid­en maat­alouden saa­ma kokon­ais­tu­ki kasvoi per­jan­taina julk­iste­tun OECD:n

    maat­alous­ra­portin mukaan 27,5 mil­jar­dia ecua viime vuon­na ja kohosi yhteen­sä 324,0 mil­jardi­in ecuun.
    ——————————————————————————–
    Asukas­ta kohti las­ket­tuna maat­alouden tuki nousi 198 ecus­ta 223 ecu­un. Eniten maat­alout­taan tuki­vat viime vuon­na eri mittareil­la mitat­tuna Sveit­si, Nor­ja ja Japani. Niiden henkeä kohti las­ket­tu maat­alouden kokon­ais­tu­ki oli 786 ecua, 573 ecua ja 402 ecua.
    Euroopan union­in kansalaiset tuki­vat maat­alout­ta 341 ecul­la. Jokainen Yhdys­val­tain kansalainen mak­soi maat­aloudelle viime vuon­na tukea 325 ecua. Syynä maataloustuen
    kasvu­un oli yli­tuotan­non lisään­tymi­nen ja maail­man­markki­nahin­to­jen lasku.
    Suh­teel­lis­es­ti korkein­ta tukea maat­aloudelle mak­soi­vat Sveit­si, Nor­ja ja Japani. Sveit­sis­sä tuot­ta­jat­uen osu­us tuotan­non arvos­ta nousi viime vuon­na 68 pros­en­tista 73
    pros­ent­ti­in ja Nor­jas­sa 65 pros­en­tista 70 pros­ent­ti­in. Islannin tuot­ta­jatu­ki nousi viime vuon­na 58 pros­en­tista 69 pros­ent­ti­in. Elin­tarpei­den hin­tata­so suh­teessa maail­man­markki­nahin­toi­hin oli viime vuon­na korkein Sveit­sis­sä. Maan kulut­ta­jahin­nat oli­vat OECD:n kat­sauk­sen mukaan 2,63 ker­taa korkeam­mat kuin markki­nahin­nat. Japanis­sa suhde oli 2,13, Nor­jas­sa 2,12, EU:ssa 1,48 ja Yhdys­val­lois­sa 1,03.Tuottajatuen osu­us tuotan­non arvos­ta nousi viime vuon­na Japanis­sa 61 pros­en­tista 63 pros­ent­ti­in, vaik­ka tuot­ta­jatu­ki eurois­sa ilmais­tu­na las­ki 46,4 mil­jardista 43,9 mil­jardi­in euroon. Japanin koko maat­alous­tu­ki las­ki viime vuon­na 56,5 mil­jardista eurosta 50,8 mil­jardi­in euroon.
    Veroina Japanin koko maat­aloustues­ta mak­set­ti­in viime vuon­na 9,7 mil­jar­dia euroa. Kulut­ta­jat mak­soi­vat elin­tarpei­den korkeamp­ina hin­toina Japanin maat­aloudelle tukea 69,0 mil­jar­dia euroa. Japanin kulut­ta­jahin­tata­so oli Sveitsin jäl­keen maail­man korkein.Etelä-Korean tuot­ta­jatu­ki las­ki viime vuon­na 66 pros­en­tista 59 pros­ent­ti­in maat­alouden tuotan­non arvos­ta. Henkeä kohti Korea tuki­maat­alout­ta kokon­aisu­udessaan 308
    eurol­la. Turkin tuot­ta­jatu­ki nousi 31 pros­en­tista 39 pros­ent­ti­in. Maan maat­alouden henkeä kohti las­ket­tu kokon­ais­tu­ki oli 315 euroa.Australian tuot­ta­jatu­ki pysyi viime vuon­na 7 pros­ent­ti­na tuotan­non arvos­ta. Kanadan tuot­ta­jatu­ki nousi 14 pros­en­tista 16 pros­ent­ti­in­maat­alous­tuotan­non arvosta.Riisiä ja maitoa tue­taan eniten
    Korkeim­man suh­teel­lisen tuen mais­sa maat­aloudelle mak­set­tu tuki on selvästi korkein myös kokopäiväistä vil­jeli­jää tai pel­toalaa kohti las­ket­tuna. Japanin tuottajatuki
    maanvil­jeli­jää kohti oli viime vuon­na 19 000 euroa ja hehtaaria kohti 8 786 euroa.
    Sveit­sis­sä vil­jeli­jää kohti las­ket­tu tuki oli 30 000 euroa ja Nor­jas­sa 29 000 euroa. Hehtaaria kohti tuot­ta­jatukea mak­set­ti­in Sveit­sis­sä 3 031 euroa ja Nor­jas­sa 2 348 euroa.
    OECD-maid­en keskimääräi­nen tuot­ta­jatu­ki vil­jeli­jää kohti oli viime vuon­na 10 000 euroa. Vas­taavasti keskimääräi­nen hehtaar­itu­ki oli 187 euroa. Yhdysvalloissa
    tuot­ta­jatukea mak­set­ti­in 17 000 euroa vil­jeli­jää kohti ja 100 euroa hehtaaria kohti.
    EU:n tuot­ta­jatu­ki oli OECD:n kat­sauk­sen mukaan viime vuon­na 17 000 euroa maanvil­jeli­jää ja 800 euroa hehtaaria kohti.

  272. Ovatko ne suo­jakaisto­ja, mihin ei työkoneil­la ole kaa­tu­mis­vaaran takia tur­val­lista tai mah­do­ton men­nä. Minä en niitä sel­l­aisik­si laskisi. 

    Tuo kalkkista­biloin­ti min­ulle ker­rot­ti­in, kun ihmettelin miten eräs isän­tä levit­ti liet­teet kevät­talvel­la pel­lolle lumen päälle, mis­tä on suo­ra val­umay­hteys lam­peen. Kalkkista­biloitua lietet­tä kuulem­ma saa levit­tää. Minus­ta se näyt­ti ja lemahti aivan taval­liselta eläin­ten ulosteelta.

    Jos joku rikkoo lakia tässä suh­teessa, mikä on sank­tio. Tuskin liiken­toim­intakiel­to, olisiko sakko tai huomautus?

  273. Ville Viljava:“tukea mak­se­taan liian vähän kos­ka ympäristön tila ei kohene.”

    Tämä on kyl­lä hieno asenne: jos joku asia ei toi­mi, niin sitä tarvi­taan lisää. Jyri Raiv­io Hesarin talous­toim­i­tuk­ses­sa on toinen tämän usko­mat­toman älyn­väläyk­sen suurista puolestapuhujista.

    Jos vil­jeli­jät jou­tu­isi­vat mak­samaan ympäristölle aiheut­tamis­taan haitoista, tämä tuotan­tokus­tan­nusten nousu siir­ty­isi kulut­ta­jille suo­raan elin­tarvikkei­den korkeam­man hin­nan muo­dos­sa. Tähän ei tarvi­ta yhtään mitään elinkaari­malle­ja ja kulut­ta­jien vero­tus­ta ja vero­tu­lo­jen jakoa viljelijöille.

  274. Ville Viljava:“Syynä maataloustuen
    kasvu­un oli yli­tuotan­non lisääntyminen”

    dingdingding!

    Varsin kohtu­ullista sanoisin.

  275. Art­turi kir­joit­ti 19.8.2009 kel­lo 14:02

    “Ville Viljava:”Syynä maataloustuen
    kasvu­un oli yli­tuotan­non lisääntyminen”

    dingdingding!

    Varsin kohtu­ullista sanoisin.”

    Kak­si hyvää satovuot­ta peräkkäin, hin­nat rom­ah­ta­neet, käytän­nössä vil­ja mil­tei ilmaista, onko Art­turil­la jotain valittamista…

  276. Art­turi kir­joit­ti 19.8.2009 kel­lo 13:36

    “Jos vil­jeli­jät jou­tu­isi­vat mak­samaan ympäristölle aiheut­tamis­taan haitoista, tämä tuotan­tokus­tan­nusten nousu siir­ty­isi kulut­ta­jille suo­raan elin­tarvikkei­den korkeam­man hin­nan muo­dos­sa. Tähän ei tarvi­ta yhtään mitään elinkaari­malle­ja ja kulut­ta­jien vero­tus­ta ja vero­tu­lo­jen jakoa viljelijöille.”

    Lasku lähetetään luon­nol­lis­es­ti tilaa­jalle eli kulut­ta­jalle, kerä­ty­il­lä varoil­la kohen­netaan ympäristön tilaa ei siinä vil­jeli­jää välis­sä tarvita.

  277. Ville Viljava:“onko Art­turil­la jotain valittamista”

    No tot­takai. Ne maataloustuet.

    “ei siinä vil­jeli­jää välis­sä tarvita.”

    Tarvi­taan, kos­ka se on se vil­jeli­jä, joka pilaa sen ympäristön. Niin kauan kuin vil­jeli­jät hyö­tyvät ympäristön pilaamis­es­ta, he jatka­vat sitä. Ain­oa tapa puut­tua siihen, on tehdä ympäristön pilaamis­es­ta kan­nat­tam­a­ton­ta vil­jeli­jöille. Tämä aiheut­taa tuotan­tokus­tan­nusten nousun, jon­ka vil­jeli­jät sit­ten ulos­mit­taa­vat kuluttajilta.

  278. Art­turi kir­joit­ti 20.8.2009 kel­lo 9:01

    “Ville Viljava:”onko Art­turil­la jotain valittamista”

    No tot­takai. Ne maataloustuet.

    “ei siinä vil­jeli­jää välis­sä tarvita.”

    Tarvi­taan, kos­ka se on se vil­jeli­jä, joka pilaa sen ympäristön. Niin kauan kuin vil­jeli­jät hyö­tyvät ympäristön pilaamis­es­ta, he jatka­vat sitä. Ain­oa tapa puut­tua siihen, on tehdä ympäristön pilaamis­es­ta kan­nat­tam­a­ton­ta vil­jeli­jöille. Tämä aiheut­taa tuotan­tokus­tan­nusten nousun, jon­ka vil­jeli­jät sit­ten ulos­mit­taa­vat kuluttajilta.”

    Olet voit­tanut loto­ssa ja val­i­tat siitä, kuit­taat sekä tuet että puoli­il­maisen ravin­non, mieti­hän nyt uudelleen koko juttu.

    Ajatuk­sesi vil­jeli­jät pilaa­mas­sa ympäristöä on mieliku­vi­tuk­sesi tuotet­ta, tuot­ta­jat toimii niis­sä raameis­sa mitä muu yhteiskun­ta sille aset­taa ja tuot­taa elin­tarvikkeet vaik­ka sul­je­tuis­sa kasvi­huoneis­sa jos mak­sa­ja löy­tyy. Yhteiskun­ta kerää myös varat toimi­in mitkä se kat­soo tarpeel­lisek­si vaik­ka nyt ympäristön tilan kohentamiseksi.

  279. Tukiehto­jen rikkomis­es­ta on sank­tiona tukien leikkaus. Eli sama jos otet­taisi­in palka­nsaa­jal­ta osa palka­s­ta pois. Jos lisäk­si on rikot­tu yleistä lakia, niin tulee sen mukaiset seuraamukset.
    Suo­javyöhyk­keet ovat vähin­tään pel­to-oja 60 cm, val­tao­ja 1 m ja vesistö 3 m. Nuo ovat käytän­nössä myös mak­sim­imäärät, sil­lä ylimenevä kat­so­taan valvon­nas­sa vil­jelemät­tömäk­si pel­lok­si, joten siitä tulee sit­ten sanktiot.

  280. Min­ul­la on autoko­r­jaamo, jon­ka nimi on Ville Vil­ja­van autokorjaamo.

    Kun teen asi­akkaan autoon öljyn­vai­h­don, kaadan tietenkin jäteöljyt maa­han naa­pu­ri­ton­tin rajalle.

    Nyt sit­ten joku naa­puri, luul­tavasti auto­ton mis­tään ymmärtämätön pipertäjä tulee sanomaan, että min­un pitäisi huole­htia kor­jaa­moni jäteöljyt keräyspisteeseen.

    Minä sanon että ei tässä min­ua mihinkään tarvi­ta. Asi­a­han ei kuu­lu min­ulle, vaan on aivan keräyspis­teen ja asi­akkaan välinen.

    Ja pain­o­tan nyt että tämä ei tietenkään muut­tuisi, vaik­ka autoko­r­jaamot saisi­vat val­ti­ol­ta öljynkäsit­te­lyyn rahaa mitä tot­ta kai pitäisi saa­da kun ympäristö on meille kor­jaamoyrit­täjille tärkeä. Vaik­ka saisimme, edelleenkin asia olisi asi­akkaan ja keräyspis­teen väli­nen. Ettekö ole kuulleet elinkus­tan­nus­mall­ista vai elämänkaari­malliko se oli?

  281. “Mil­tei ajat­telin tänään kir­joit­ti 20.8.2009 kel­lo 14:21

    Min­ul­la on autoko­r­jaamo, jon­ka nimi on Ville Vil­ja­van autokorjaamo.

    Kun teen asi­akkaan autoon öljyn­vai­h­don, kaadan tietenkin jäteöljyt maa­han naa­pu­ri­ton­tin rajalle.”

    Eivät vil­jeli­jät kaa­da “öljyä maa­han” eikä tee muu­takaan laiton­ta, maanvil­je­ly on tois­taisek­si täysin lail­lista eikä se pilaa vesiä tai ympäristöä. Mavin sivuil­ta voit pere­htyä minkä takia ympäristö­tukea mak­se­taan, mik­si sitä mak­se­taan siihen vil­jeli­jöil­lä ole osaa eikä arpaa.

    http://www.mavi.fi/fi/index/viljelijatuet/oppaatjaohjeet/ymparistotuenjaluonnonhaittakorvauksensitoumusehdot.html

    Ker­tauk­sen vuok­si jos on päässyt unohtumaan. 

    “Tuotan­toketjus­sa ole­vat kus­tan­nuk­set on tähän asti nähty vain tuot­ta­jalle kuu­lu­viksi ilman, että kulut­ta­jan tulisi osal­lis­tua niihin. Rum­mute­taan vain esim. sitä, että maat­alous kuor­mit­taa vesistöjä, tuot­taa kasvi­huonekaa­su­ja ja tuh­laa fos­si­il­isia energiavaroja.
    Vaa­di­taan em. kohtei­den kor­jaamista ilman keskustelua niiden kus­tan­nus­vaiku­tuk­sista. Ts. ruoan pitäisi vaan entis­es­tään hal­ven­tua ja ympäristön tilan kohen­tua. Sit­ten vedo­taan ympäristö­tu­keen ja väitetään sen ole­van teho­ton­ta. Ja tämän vuok­si tukea vaa­di­taan pois­tet­tavak­si. Kenellekään ei pälkähdä päähän, että tukea mak­se­taan liian vähän kos­ka ympäristön tila ei kohene. Ja vielä vähem­män sel­l­ainen, että ruoan hin­taa tulisi nos­taa ja suun­na­ta tämä raha ympäristö­toimen­piteisi­in. Siis van­has­ta käytän­nöstä poiketen , ei teol­l­lisu­udelle eikä kau­pan katteisiin.”

    1. Kenellekään ei pälkähdä päähän, että tukea mak­se­taan liian vähän kos­ka ympäristön tila ei kohene. 
      Ei kyl­lä pälkähdä. Jos ympäristö­tu­keen ei ole liitet­ty ympäristöä koske­via ehto­ja, miten tämän tuen lisäämi­nen voisi miltään osin aut­taa ympäristöä?

  282. Tuore uuti­nen kertoo:
    “Maa- ja met­sä­talous­tuot­ta­jien keskus­li­it­to MTK selvit­tää mah­dol­lisuuk­sia vil­jan käyt­töön raa­ka-aineena ener­gialaitok­sis­sa. Syynä ovat vil­jan hin­nan rom­ah­dus ja odotet­tavis­sa ole­va poikkeuk­sel­lisen hyvä sato. Myymät­tä on vielä myös viime satokau­den viljaa.”

    Mak­se­taanko maat­alous­tukea polt­toaineenkin tuotan­nos­ta, mitä vil­ja tässä tapauk­ses­sa onvai peri­ikö val­tio tuet takaisin.

  283. En myöskään kan­na­ta ympäristötuen korot­tamista vaan ehkä olisi paikallaan suurem­pi maat­aloustuen remont­ti. Mut­ta kyl­lä ympäristötues­ta löy­tyy ympäristöä aut­tavia toimen­piteitä. Esimerkik­si lisä­toimen­piteis­sä tue­taan pel­to­jen talvi­aikaista kasvipeit­teisyyt­tä. Myös lan­noi­tus­ta rajoite­taan ja varsinkin fos­forin osalta ympäristötuel­la on ollut merkitystä.

  284. # Osmo Soin­in­vaara kir­joit­ti 20.8.2009 kel­lo 16:49

    “Kenellekään ei pälkähdä päähän, että tukea mak­se­taan liian vähän kos­ka ympäristön tila ei kohene.
    Ei kyl­lä pälkähdä. Jos ympäristö­tu­keen ei ole liitet­ty ympäristöä koske­via ehto­ja, miten tämän tuen lisäämi­nen voisi miltään osin aut­taa ympäristöä?”

    Olen joka paikkaan tunkenut noi­ta ympäristötuen saamisen ehto­ja, ehkä pal­stan luk­i­jat on niin kiireisiä ettei ehdi niihin tutus­tua ei niitä luke tarvitse, riit­tää kun silmäilee niin tajuaa kyl­la mis­sä mennään

    http://www.mavi.fi/attachments/mavi/ymparistotuki/5FKLsan7m/Ymparistotuen_sitoumusehdot_2009.pdf

    Jos men­nään järeämpi­in toimi­in, vaik­ka rantapel­to­jen vil­je­lyn kieltämi­nen EU:n alueel­la tai kosteikko­jen rak­en­tamiseen kaikkien laskuo­jien suulle tai kalanvil­je­lyn kieltämistä tai ryp­siöljyl­lä käyvään maat­alouskonekan­taan konekan­taan tai apu­lan­ta teol­lisu­udelta kiel­letään öljyn käyt­tö tai osa tuotan­nos­ta siir­retään kasvi­huoneisi­in sul­jet­tuun tuotan­toon niin on kai sanomat­takin selvää että ruuan hin­ta on aivan toi­sis­sa luke­mis­sa eikä ilman yhteiskun­nan mukana oloa näitä ole mah­dol­lista toteut­taa. Nykysys­tee­mis­sä koete­taan selvitä mah­dol­lisim­man hal­val­la ja vil­je­jöi­den syyl­listämi­nen tun­tuu ole­van osal­la päätarkoituksena.

  285. Ville Vil­ja­va
    “Eivät vil­jeli­jät kaa­da “öljyä maa­han” eikä tee muu­takaan laiton­ta, maanvil­je­ly on tois­taisek­si täysin lail­lista eikä se pilaa vesiä tai ympäristöä.”

    Usko­ma­ton­ta vale­htelua. Saaris­tomeren rehevöi­tymi­nen on pääosin oman maat­aloutemme aikaansaannoksia.

    Ja Ten­husen kan­nat­taisi itse opetel­la talousti­eteitä, eikä syyt­tää toisia sen osaa­mat­to­muud­es­ta. Saarel­ma niitä har­vo­ja netin keskustelijoi­ta, joka ymmärtää talouden toim­intaa kokon­ais­val­tais­es­ti ja on mitä ilmeisem­min lukenut kansan­talousti­eteen kir­jan jos toisenkin. Samaa ei voi sanoa Ten­hus­es­ta. Yhtään järkevää kansan­taloudel­lista argu­ment­tia en ole hänen suus­taan huo­man­nut tule­van, pelkkää höpöhöpöä. Pelkkä hin­ta­jous­toon vetoami­nen ei ole mikään argumentti.

    Ei kan­na­ta kuvitel­la että voi piilotel­la kansan­talousti­eteen ter­mi­nolo­gian takana, tääl­lä on usei­ta henkilöitä, jot­ka sekä tun­te­vat ter­mit että ymmärtävät mis­sä niitä käytetään. Hin­ta­jous­tol­la ei ole käsiteltävän asian kanssa mitään tekemistä.

  286. Yhtä tot­ta kuin Suomes­sa ei ole kor­rup­tio­ta niin Suomen yliopis­tois­sa tehdään riip­puma­ton­ta tutkimus­ta. Met­säpro­fes­sori Erk­ki Lähde esit­ti tehomet­sä­talouden vas­taisia tutkimus­tu­lok­sia. Hänet laitet­ti­in disponibilitettiin.
    Helsin­gin yliopis­ton julka­isu­vi­iteti­etokan­nas­ta löy­tyy vain kolme maat­alous­tukea sivuavaa julka­isua ja nekin vas­ta sanahaulla:
    https://julki.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?Search_Arg=maataloustuki&Search_Code=GKEY%5E*&PID=GlZqkblymcc2QUCvIoEpLogVVT3l&SEQ=20090822102730&CNT=100&HIST=1

    Tutkimushanketi­etokan­nan 4500 han­kkeesta sanal­la maat­alous­tu­ki ei löy­dy ain­ut­takaan han­ket­ta. Haulla “maat­alous­tu*” löy­tyy kuusi osumaa, jot­ka eivät käsit­tele maataloustukea.

    Olen työsken­nel­lyt tutk­i­jana ja tun­nen tiede­maail­maa. Voisin esit­tää muitakin esimerkke­jä, miten val­tioyliopis­ton tutkimus on kaikkea muu­ta kuin riip­puma­ton­ta nimeno­maan jo tutkimusko­hteen valinnassa.

  287. Sylt­ty kir­joit­ti 22.8.2009 kel­lo 10:11

    ““Ville Vil­ja­va
    “Eivät vil­jeli­jät kaa­da “öljyä maa­han” eikä tee muu­takaan laiton­ta, maanvil­je­ly on tois­taisek­si täysin lail­lista eikä se pilaa vesiä tai ympäristöä.”

    Usko­ma­ton­ta vale­htelua. Saaris­tomeren rehevöi­tymi­nen on pääosin oman maat­aloutemme aikaansaannoksia.””

    Syltyl­lä on var­maan jotain näyt­tökin voimakkaiden väit­tei­den­sä tueksi.

    “Luin jostakin lehdestä mie­lenki­in­toisen artikke­lin tuol­la otsikol­la. Siinä pari Helsin­gin yliopis­ton agronomiopiske­li­jaa oli tutk­in­ut pääkaupunkiseudun ravin­nepäästöjä ja ver­tausku­val­lis­es­ti puhui­v­at pääkaupunkiseudus­ta päästöi­neen miljoo­nan sian sikalana. Ensin­näkin kaik­ki jätevedet kerätään ja siitä hai­h­dute­taan typ­pi ilmaan, jos­sa siitä muo­dos­tuu ilmas­ton­muu­tos­ta edis­tävää kaa­sua. Sen jäl­keen fos­fori kiteytetään rakeek­si. Tähän saak­ka ok. Sit­ten mie­lenki­in­toista oli mihin nämä rakeet käytetään? Ne käytetään kaupun­gin viher­rak­en­tamisen lan­noit­teena, niim­pä opiske­li­jat oli­vat käyneet mit­taile­mas­sa mereen laske­vista sade­vesiviemäreistä fos­forip­i­toisuuk­sia ja tulok­set oli­vat olleet hirvit­tävän korkei­ta pitoisuuk­sia. Että silleen!!
    Taan­noin oli pari kuvaa tääl­lä Suomen ran­nikol­ta, Kala­joelta ja Helsingistä. Kala­joel­la, syv­in­tä maaseu­tua, kirkas vesi ja poh­ja näkyy. Helsin­gin edustal­la paskavesi lil­luu ja huo­maa oike­as­sa laidas­sa laivan vana, herät­tää kyl­lä jotain ajatuk­sia siitä mis­tä ne saas­teet vesistöi­hin tulee.”

    http://www.aijaa.com/v.php?i=3888251.jpg
    http://www.aijaa.com/v.php?i=3888238.jpg
    http://www.aijaa.com/v.php?i=3892195.jpg

  288. “Maat­alous­poli­ti­ikas­sa raha on hal­paa.” Seu­raavak­si ehdot­taisin rupat­telua met­sä­talouden val­tiomiljoon­ista. Kyseessä on mm. Kemera-rahat ja met­säkeskuk­set, joiden lisära­hoi­tus­ta vaaditaa.

    Minä en mil­lään käsitä, että val­tio toimii met­sän­o­mis­ta­jien vaku­u­tus­laitok­se­na. Verora­hoista kor­vataan ennä­tyk­sel­liset myyrä­tuhot, jot­ka johtu­vat met­sien raiskaamis­es­ta. Minkään maail­man ketut, pöl­löt eikä haukat pysty avo­hakkuiden heinikois­sa sik­iävi­in myyrien armeijohin. 

    Palka­nsaa­ja ja tavalli­nen yrit­täjä mak­saa itse sosi­aali­vaku­u­tuk­sen­sa. Met­sän­o­mis­ta­jien myyrä­tuhotkin kor­vataan verorahoista.

  289. Evert The NeveR­est kir­joit­ti 22.8.2009 kel­lo 21:23

    “Maat­alous­poli­ti­ikas­sa raha on halpaa.” 

    Voihan raha hal­paa olla mut­ta kenelle, jotenkin tun­tuu että Evert The NeveR­estil­lä olisi asian suh­teen hiukan miet­timistä. Met­sämiljoon­ista pieni vin­ki, ota­han selvää kuka omis­taa Suomen metsät.

    “Yhteiskun­nan hyv­in­voin­tia on mitat­tu ulos talon­po­jan kukkaros­ta. Talous­tutkimus on arvioin­ut tuot­ta­jien menet­täneen hyv­in­voin­ti­tap­pi­oina saman ver­ran, sen suu­ru­udek­si on ker­tynyt nyt 570 — 600 miljoon­aa euroa vuodessa.
    Unionis­sa vietet­ty­jen vuosien aikana on käynyt niin, että sen tuo­mat hyödyt eivät ole jakau­tuneet tasais­es­ti kaikille suo­ma­laisille. MTT:n Talous­tutkimuk­sen mukaan koko
    yhteiskun­ta on saanut jäsenyy­den ansios­ta hyv­in­voin­tivoit­toa viime vuosi­na 500 — 700 miljoon­aa euroa.
    Talous­tutkimuk­sen mukaan maat­alouden tulot ovat laske­neet ja kiin­tein hin­noin laskettuna,ne ovat yhä kol­man­nek­sen alhaisem­mat kuin 10 vuot­ta aikaisem­min. Ruoan hin­ta EU-aikana on nous­sut, mut­ta mui­ta kulut­ta­jahin­to­ja hitaam­min. Se on nyt reaalis­es­ti alhaisem­pi kuin ensim­mäisenä EU-vuon­na ‑95.
    Nykyaikana jokainen aikaansa seu­raa­va ihmi­nen tietää, miten elin­tarvikkeen hin­ta jakau­tuu eri por­taiden (tuot­ta­ja, alv, teol­lisu­us, kaup­pa) kesken. Sitä taus­taa vas­ten hän ymmärtää, että EU-tuet eivät ole tur­van­neet tuot­ta­jan ase­maa. Ne ovat men­neet elin­tarvikeketjun muiden osien, teol­lisu­u­den , kau­pan ja KULUTTAJAN hyväksi.”

  290. Ville Viljava:“Olet voit­tanut loto­ssa ja val­i­tat siitä, kuit­taat sekä tuet että puoli­il­maisen ravin­non, mieti­hän nyt uudelleen koko juttu.”

    häh? Sul­la on nyt men­nyt käsit­teet sekaisin. Maanvil­jeli­jä kuit­taa ne tuet, jot­ka veron­mak­sa­jat kus­tan­ta­vat. Vasti­neek­si veron­mak­sa­jat saa­vat ostet­tua jonkun ver­ran edullisem­paa ruokaa. Tämä edulli­nen ruo­ka on kalli­im­paa kuin mitä tuon­tiruo­ka olisi ilman kiin­tiöitä ja tulleja.

  291. Suomen Kuvale­hdessä oli ihan kan­siku­va­jut­tu siitä, että Suomes­sa on totut­tu mantra­mais­es­ti syyt­tämään Suomen­lah­den tilas­ta Pietarin jätevesia. Ikävä totu­us on se, että rehevöi­tymi­nen on suurelta osin oman maat­alouden tekosia. Oman huomioni mukaan jut­tu noteer­at­ti­in aika laa­jalti ja avasi ihmis­ten silmiä jonkin ver­ran myös.

    SK: “Meri Hädässä”

  292. Hen­ri Wei­jolle: Tuos­sa Suomen Kuvale­hden jutus­sa oli asi­aakin — viimeisessä kap­paleessa. Kan­nat­taa lukea sekin.
    Sylt­ty: Ehkä voisit sit­ten esit­tää syvä­ana­lyysin käsiteltävästä asi­as­ta, kun olet ker­ran niin viisas. Eli mikä mät­tää, jos ker­ran hin­ta­jous­to ei vaiku­ta maat­alous­tuot­tei­den markkinoilla?

  293. Art­turi kir­joit­ti 23.8.2009 kel­lo 21:02

    “Ville Viljava:”Olet voit­tanut loto­ssa ja val­i­tat siitä, kuit­taat sekä tuet että puoli­il­maisen ravin­non, mieti­hän nyt uudelleen koko juttu.”

    häh? Sul­la on nyt men­nyt käsit­teet sekaisin. Maanvil­jeli­jä kuit­taa ne tuet, jot­ka veron­mak­sa­jat kus­tan­ta­vat. Vasti­neek­si veron­mak­sa­jat saa­vat ostet­tua jonkun ver­ran edullisem­paa ruokaa. Tämä edulli­nen ruo­ka on kalli­im­paa kuin mitä tuon­tiruo­ka olisi ilman kiin­tiöitä ja tulleja.”

    Maat­aloustuet menee kiis­tat­ta kulut­ta­jalle, vieläpä niin että siihen sisäl­tyy tulon­si­ir­to ele­ment­ti, hyvä­tu­loiset mak­saa osan pien­i­t­u­lois­t­en ruokalaskusta.
    Mihin Art­turi perus­taa käsi­tyk­sen­sä että tuon­tiruo­ka olisi halvem­paa, kaup­pa on täysin vapaa­ta EU:n sisäl­lä ja pitkälti sen ulkop­uolel­lakin WTO:n puitteissa.

  294. Timo Tenhunen:“Eli mikä mät­tää, jos ker­ran hin­ta­jous­to ei vaiku­ta maat­alous­tuot­tei­den markkinoilla?”

    Sinä olet tätä int­tänyt ilman mitään todis­tei­ta asi­as­ta. Sin­ulle minkään “syvä­ana­lyysin” esit­tämi­nen olisi kuin helmien heit­tämistä sioille, kos­ka olet osoit­tanut, ettet ole kiin­nos­tunut lainkaan perustel­luil­la argu­menteil­la keskustelus­ta, vaan ain­oas­taan ylim­ielis­es­tä jar­gon-ter­mien heittelystä. 

    Ja vas­tauk­se­na kysymyk­seesi, se mät­tää, että hin­tain­for­maa­tion ei anneta ohja­ta tuotan­toa, vaan tuot­ta­jan toimeen­tu­lo on kiin­ni ennen kaikkea tuki­ai­sista, ei siitä, mitä hän tuot­taa ja mil­lä hin­nal­la sen myy. Pahim­mil­laan (=pääosas­sa Suomen maat­alout­ta) tämä johtaa siihen, että tuote­taan tuot­tei­ta, joiden pelkät tuotan­tokus­tan­nuk­set ovat korkeampia kuin niiden myyn­nistä saata­va hin­ta, puhu­mat­takaan siitä, että tuot­ta­jalle olisi varaa mak­saa siitä myy­dys­tä tuotan­nos­ta jotain tuloa, kuten kaikessa muus­sa tuotan­nosa tapah­tuu tai se lopetetaan.

  295. Timo Ten­hunen: Kukaan vähänkään uskot­ta­va keskusteli­ja ei tässäkään keskustelus­sa ole väit­tänyt etteikö hin­ta­jous­to vaikut­taisi maat­alous­tuot­tei­den markkinoilla…

    Noin yleen­sä kan­nat­taa kuun­nel­la kri­ti­ikkiä tahoil­ta, joiden moti­iv­ina ei ole louka­ta sin­ua. Sitä annetaan yleen­sä syystä.

    Maat­aloudessa mät­tää se, että vil­jeli­jöille mak­se­taan tukia. Lisäk­si maat­aloudessa mät­tää se, että se saas­tut­taa, mut­ta ei joudu mak­samaan oman saas­tut­tamisen­sa kus­tan­nuk­sia. Tämä saas­tut­ta­mi­nen ei lopu, vaik­ka val­tio käyt­täisi miten paljon rahaa tahansa sen lopet­tamiseen niin kauan kuin saas­tut­ta­mi­nen on vil­jeli­jän oman edun mukaista. Ain­oa tapa päästä eroon yli­tuotan­nos­ta on tehdä maat­alouden har­joit­tamis­es­ta kan­nat­ta­mat­tomam­paa ja ain­ut tapa päästä eroon saas­tut­tamis­es­ta on tehdä siitä haitallista myös vil­jeli­jälle itselleen.

    Näi­den päätelmien tekemiseen ei tarvitse olla keskimääräistä viisaampi.

  296. Jos moot­tori­tie raken­netaan pel­to­jen hal­ki tai muuten katkaisee van­han reitin pel­loille, niin se raken­net­ta­va “täysimit­tainen maantiesil­ta” on ennem­minkin moot­tori­tien rak­en­tamiseen liit­tyvä kus­tan­nus, eikä tukea maat­aloudelle. Vaik­ka sit­ten joutaa suurim­man osan vuodes­ta kas­va­maan koivua, akti­ivipalvelus­ta muu­ta­ma trak­torikäyn­ti keväin syksyin.

    1. Moot­tori­tien rak­en­ta­jan on kor­vat­ta­va aiheutet­tu hait­ta täysimääräis­es­ti, mut­ta sil­lan ohel­la olisi mah­dol­lista harki­ta rahal­lista kor­vaus­ta. Jos siis on kyse maanvil­jelystä varten raken­net­tavasti sillasta,

  297. Tuos­sa Suomen Kuvale­hden jutus­sa oli asi­aakin – viimeisessä kap­paleessa. Kan­nat­taa lukea sekin.

    En nyt ihan ymmär­rä, tarkoi­tatko sitä että sivu­lauseessa tode­taan, että myös Neva ja Pietari kuor­mit­ta­vat Itämer­ta? Täl­läkö heltiää syn­nin­päästö suo­ma­laiselle maat­aloudelle? Vai sekö, että Itämeri on profi­ilil­taan eri­lainen kuin Perämeri ja sik­si saas­tuneem­pi? Mitä väliä sil­lä on? Olkoon vaik­ka maail­man helpoim­min rehevöi­tyvä meri mut­ta ei se mikään tekosyy ole sille, että sitä SAA saastuttaa.

  298. Art­turi kir­joit­ti 24.8.2009 kel­lo 12:12

    “Maat­aloudessa mät­tää se, että vil­jeli­jöille mak­se­taan tukia. Lisäk­si maat­aloudessa mät­tää se, että se saas­tut­taa, mut­ta ei joudu mak­samaan oman saas­tut­tamisen­sa kus­tan­nuk­sia. Tämä saas­tut­ta­mi­nen ei lopu, vaik­ka val­tio käyt­täisi miten paljon rahaa tahansa sen lopet­tamiseen niin kauan kuin saas­tut­ta­mi­nen on vil­jeli­jän oman edun mukaista. Ain­oa tapa päästä eroon yli­tuotan­nos­ta on tehdä maat­alouden har­joit­tamis­es­ta kan­nat­ta­mat­tomam­paa ja ain­ut tapa päästä eroon saas­tut­tamis­es­ta on tehdä siitä haitallista myös vil­jeli­jälle itselleen.”

    Maat­aloudelle ei mak­se­ta tukea vaan kulut­ta­jalle, kulut vil­jelystä ja sen haitoista kuu­luu tilaa­jan mak­set­tavak­si, Art­turil­ta taisi alla ole­va jäädä lukematta.

    ““Tuotan­toketjus­sa ole­vat kus­tan­nuk­set on tähän asti nähty vain tuot­ta­jalle kuu­lu­viksi ilman, että kulut­ta­jan tulisi osal­lis­tua niihin. Rum­mute­taan vain esim. sitä, että maat­alous kuor­mit­taa vesistöjä, tuot­taa kasvi­huonekaa­su­ja ja tuh­laa fos­si­il­isia energiavaroja.
    Vaa­di­taan em. kohtei­den kor­jaamista ilman keskustelua niiden kus­tan­nus­vaiku­tuk­sista. Ts. ruoan pitäisi vaan entis­es­tään hal­ven­tua ja ympäristön tilan kohen­tua. Sit­ten vedo­taan ympäristö­tu­keen ja väitetään sen ole­van teho­ton­ta. Ja tämän vuok­si tukea vaa­di­taan pois­tet­tavak­si. Kenellekään ei pälkähdä päähän, että tukea mak­se­taan liian vähän kos­ka ympäristön tila ei kohene. Ja vielä vähem­män sel­l­ainen, että ruoan hin­taa tulisi nos­taa ja suun­na­ta tämä raha ympäristö­toimen­piteisi­in. Siis van­has­ta käytän­nöstä poiketen , ei teol­l­lisu­udelle eikä kau­pan katteisiin.””

  299. Ville Viljava:“Maataloustuet menee kiis­tat­ta kulut­ta­jalle, vieläpä niin että siihen sisäl­tyy tulon­si­ir­to ele­ment­ti, hyvä­tu­loiset mak­saa osan pien­i­t­u­lois­t­en ruokalaskusta.”

    Eivät mene. Kulut­ta­jat voisi­vat ilman tuki­aisia ostaa elin­tarvikkeet maail­man­markki­noil­ta samaan tai jopa halvem­paan hin­taan kuin nyt tue­tu­il­ta koti­maisil­ta maanvil­jeli­jöiltä. Tukien pois­tamisen seu­raus kulut­ta­jille ei siis olisi se, että ruokalasku kas­vaisi sen ver­ran kuin nyky­isin pumpataan rahaa maanvil­jeli­jöille, vaan paljon vähem­män tai jopa ei yhtään. 

    Jot­ta tukien pois­to nos­taisi rajusti elin­tarvikkei­den hin­to­ja, pitäisi niiden nyt olla selvästi EU:n tai maail­man­markki­nahin­to­ja alem­pia. Näin ei selvästikään ole, vaan Suomes­sa on varsin kallis ruo­ka esim. ver­rat­tuna mui­hin EU-mai­hin. Tuo­ma­l­la ruo­ka muual­ta koti­maisen tuotan­non sijaan ei siis toden­näköis­es­ti nos­taisi sen hin­taa. Joitain poikkeuk­sia voi olla sel­l­ais­ten elin­tarvikkei­den kohdal­la, joiden kul­je­tus on vaikeaa, san­o­taan vaik­ka tuore maito, mut­ta näi­den osu­us lop­ullis­es­ta ruokalaskus­ta on niin vähäi­nen, että tuis­sa säästyvät rahat kom­pen­soi­vat ne moninkertaisesti. 

    Mitä tuo­hon tulon­si­ir­toon tulee, niin mikään ei estä jaka­mas­ta niitä säästyneitä tuki­ais­ra­ho­ja niin, että kaik­ki, eivät vain hyvä­tu­loiset voittavat.

  300. Samuli Saarel­ma kir­joit­ti 24.8.2009 kel­lo 14:36

    “Ville Viljava:”Maataloustuet menee kiis­tat­ta kulut­ta­jalle, vieläpä niin että siihen sisäl­tyy tulon­si­ir­to ele­ment­ti, hyvä­tu­loiset mak­saa osan pien­i­t­u­lois­t­en ruokalaskusta.”

    Eivät mene. Kulut­ta­jat voisi­vat ilman tuki­aisia ostaa elin­tarvikkeet maail­man­markki­noil­ta samaan tai jopa halvem­paan hin­taan kuin nyt tue­tu­il­ta koti­maisil­ta maanviljelijöiltä.” 

    Samuli Saarel­ma kir­joit­taa sat­u­ja, kun liityt­ti­in EU:n tuot­ta­jahin­nat lask­i­vat 40 pros­ent­tia, hyö­ty suo­raan kulut­ta­jalle, elin­tarvikkei­den hin­ta las­ki 10 prosenttia.
    Maat­aloustuel­la kor­vat­ti­in tuot­ta­jahin­nan lasku viljelijöille.

    “Elin­tarvike­te­ol­lisu­u­den mak­samat maat­alouden tuot­ta­jahin­nat lask­i­vat vuo­den 1995 alus­sa keskimäärin 40 pros­ent­tia. Eniten lask­i­vat vil­jakasvien ja kanan­mu­nien hin­nat, yli 50 pros­ent­tia. Liho­jen hin­nat lask­i­vat läh­es 50 pros­ent­tia ja maid­on 30 prosenttia.”

    http://www.stat.fi/tup/tietoaika/ta_02_05_ruuanhinta.html

  301. Ville Viljava:“Maataloustuella kor­vat­ti­in tuot­ta­jahin­nan lasku viljelijöille.”

    Niin, eli maat­alous­tu­ki meni niille huonos­ti tuot­taville maanvil­jeli­jöille, eikä kulut­ta­jille, kuten sinä väi­tit. Kulut­ta­jat hyö­tyivät siitä, että sai­vat ostaa elin­tarvikkeen­sa maail­man­markki­nahin­taan (tai tarkem­min san­ot­tuna EU-hin­taan). Tämän asian mah­dol­listi tul­lien pois­t­a­mi­nen (jot­ka ennen EU-aikaa pitivät tuot­ta­jahin­nat keinotekoisen korkeal­la), eivät maat­aloustuet. Jos maat­aloustuet nyt pois­tet­taisi­in, ei elin­tarvikkei­den hin­nat pomp­paisi (joitain poikkeuk­sia luku­unot­ta­mat­ta) pil­vi­in, vaan pysy­i­sivät siinä maail­man­markki­na/EU-hin­nan tienoilla. 

    Kulut­ta­jat eivät siis hyödy maat­alous­tuki­ai­sista mitään. Kulut­ta­jat hyö­tyvät siitä (oli kyseessä sit­ten t‑paidat tai maat­alous­tuot­teet), että tuon­ti­t­ul­lit pois­te­taan, mikä mah­dol­lis­taa ulko­maalaisen kil­pailun tulon ennen suo­ja­tu­ille ja siten yli­hin­taisille markkinoille. 

    Olen tätä muis­taak­seni kysynyt jo mon­een ker­taan näiltä maat­alous­lob­byn edus­ta­jil­ta: Jos tuki­aiset ovat niin hyvä asia maat­alous­tuot­teis­sa ja niistä hyö­ty menee kulut­ta­jille, niin mik­sei sama päde kaikessa muus­sakin tuotan­nos­sa? Mik­sei kan­nat­taisi val­tavil­la tuki­aisil­la ylläpitää suo­ma­laista t‑paitaompelua sen sijaan, että ostamme ne Kiinas­ta? Tei­dän logi­ikallan­nehan kulut­ta­ja olisi se hyö­tyjä t‑paitojen ompelun tukemisessakin.

  302. Samuli Saarel­ma kir­joit­ti 24.8.2009 kel­lo 17:44

    “Ville Viljava:”Maataloustuella kor­vat­ti­in tuot­ta­jahin­nan lasku viljelijöille.”

    Niin, eli maat­alous­tu­ki meni niille huonos­ti tuot­taville maanvil­jeli­jöille, eikä kuluttajille,”

    Etkö ymmär­rä Suomen kieltä vai vedätätkö vain.
    Esim. Ran­skan ja Englan­nin eu-tuet ovat yli kaksinker­taiset tilaa kohti suomeen verrattuna:

    Euroa
    Suo­mi 8.044
    Ruot­si 8.925
    Tan­s­ka 15.503
    Sak­sa 14.979
    Ran­s­ka 19.702
    Englan­ti 20.525

    “kun liityt­ti­in EU:n tuot­ta­jahin­nat lask­i­vat 40 pros­ent­tia, hyö­ty suo­raan kulut­ta­jalle, elin­tarvikkei­den hin­ta las­ki 10 prosenttia.”

    Seu­raavaan en osaa vas­ta­ta, vil­jeli­jät eivät tuk­i­talout­ta halua, vil­jeli­jöille ei tuk­i­taloud­es­ta ole mitään hyö­tyä. Vas­tus­tus tuk­i­talouteen siir­tymis­es­tä oli rajua ja vil­jeli­jät pam­putet­ti­in hil­jaisek­si, kirjaimellisesti.

    “Olen tätä muis­taak­seni kysynyt jo mon­een ker­taan näiltä maat­alous­lob­byn edus­ta­jil­ta: Jos tuki­aiset ovat niin hyvä asia maat­alous­tuot­teis­sa ja niistä hyö­ty menee kulut­ta­jille, niin mik­sei sama päde kaikessa muus­sakin tuotan­nos­sa? Mik­sei kan­nat­taisi val­tavil­la tuki­aisil­la ylläpitää suo­ma­laista t‑paitaompelua sen sijaan, että ostamme ne Kiinas­ta? Tei­dän logi­ikallan­nehan kulut­ta­ja olisi se hyö­tyjä t‑paitojen ompelun tukemisessakin.”

    1. Jos halu­taan arvioi­da maat­aloustuen suu­ru­ut­ta, ei ole oikein laskea sitä tilaa kohden eikä hehtaaria kohden vaan suh­teut­taa se maat­alous­tuotan­non määrään.

  303. Osaako joku sanoa, mikä on maat­aloustuen määrän ja vil­jeli­jäi­den määrän väli­nen kor­re­laa­tio. Onko tukipot­ti pudon­nut samas­sa suh­teessa kuin vil­jeliöi­den määrä.

  304. Ystäväni ryhtyi vil­jemään van­hempi­en­sa tilaa peri­aat­teel­la kak­si viikkoa kevääl­lä ja kak­si syksyl­lä. Ihmettelin mik­si hänel­lä oli koko kalus­to uut­ta. Panki­jo­hta­ja oli neu­vonut, ettei tarvitse mak­saa veroja. 

    Ystävä keräsi kaik­ki mah­dol­liset kuitit ja pani ne tilan kuluihin.

    Maat­alouskau­pas­sa oli lista myytävistä trak­tor­eista. Niis­sä oli ilmoitet­tu ajo­tun­nit. Käytön kannal­ta uuden karheaa kalus­toa oli pan­tu kier­too. Nytkin laman aikaan AEK:n tilas­tot näyt­tävät vain pien­tä notkah­dus­ta uusien trak­tor­ei­den rekisteröinnissä. 

    Tutkin maat­alouden investoin­ti­tukia, piti oikein hieroa silmiä. Toisin kuin yri­tys­toimin­nas­sa, ehdot ovat löysät sum­mat suuria. 

    Mut­ta yksi asia hyvät ystävät ker­tokaa se min­ulle. Mis­sään ei ole main­in­taa tuen takaisi­mak­sus­ta eli pitääkö ollenkaan tilit­tää takaisin?

  305. Osmo Soin­in­vaara: Maat­aloustuel­la on monia perustei­ta ja sen suu­ru­ut­ta pitää arvioi­da aina siitä lähtöko­hdas­ta, minkä perus­teel­la tukea mak­se­taan. Jos se nähdään pelkkänä elinkeino­tuke­na, niin sopi­va ver­tailuko­h­ta on tuo mainit­se­masi tuotan­non määrä. Jos taasen on tarkoi­tus tur­va­ta kohtu­ulli­nen tulota­so maat­aloudessa työsken­televille, niin olisi sopi­vaa suh­teut­taa se työl­lis­ten määrään. Jos halu­taan tur­va­ta väestön ruokahuolto, niin sopi­vaa olisi suh­teut­taa se väestön määrään. Ympäristö- ja alue­talous­vaiku­tuk­sille löy­tyy sit­ten mui­ta kri­teere­itä. Jne. Kaik­ki ovat yhtä oikei­ta ja kaikkia niitä on syytä käyt­tää maat­aloustuen vaiku­tuk­sia arvioitaessa.
    Hen­ri Wei­jo: Suomen Kuvale­hden jutus­sa esitet­ti­in, että Poh­jan­lahdel­la maat­alouden päästöt sekoit­tuvat puh­taaseen veteen ja tulok­se­na on puh­das Poh­jan­lahti. Suomen­lahdel­la ja Itämerel­lä maat­alouden päästöt sekoit­tuvat jo valmi­ik­si likaiseen veteen ja tulok­se­na on saas­tunut meri. Minus­ta näil­lä on väliä meren kannal­ta, ei tietysti tietyl­lä asen­teel­la tänne kir­joit­tavien kannal­ta. Vakavam­min puhuen, minus­ta tun­tuu, että Suomen maat­alouden toimen­piteil­lä ei ole enää saavutet­tavis­sa kovin suuria paran­nuk­sia asian suh­teen. Ei edes sen lopet­tamisel­la. Pien­tä hienosäätöä voidaan aina toki tehdä ja pienetkin paran­nuk­set ovat tärkeitä Itämeren herkälle ekosys­teemille. Ympäristövä­ki on esit­tänyt lähin­nä vain uusia byrokraat­tisia määräyk­siä, joil­la ei ole mitään tekemistä ympäristön­suo­jelun kanssa. Kaikkein pahin­ta, mitä Itämerelle voisi tehdä, olisi var­masti se, että Suomen ruokahuolto siir­ret­täisi­in hoidet­tavak­si Itämeren etelä- ja itäran­nikol­ta käsin.

  306. Suurin osa tues­ta mak­se­taan hehtaaripe­rustein, joten samal­la kun tilakoko on kas­vanut, on myös tuki per vil­jeli­jä kas­vanut. Samoin myös menot. Trak­torit on ainakin ennen mak­set­tu met­sästä saaduil­la voitoil­la, ei maat­alouden tuloil­la. Tukea joutuu myös mak­samaan takaisin, jos valvon­nas­sa havaitaan rikkeitä (myös tahat­tomista rikkeistä joutuu mak­samaan). Takaisin perit­tävät sum­mat voivat olla hyvin suuri­akin. Esimerkik­si hukkakau­ran tor­jun­nan laimin­lyömi­nen, suo­jakaisto­jen puut­tumi­nen. Myös ilmoite­tut pin­ta-alat voivat olla eri kuin valvon­nas­sa mitatut, jol­loin tukea joutuu mak­samaan takaisin.

  307. Pal­stal­la vale­hdel­laan niin paljon että väli­in pieni kevennys.

    Kaupunki­lainen tulk­in­tat­a­pa maanvil­jeli­jän tuloista ja tuista:
    + nor­maali tulo vil­jelystä omaan käyt­töön var­maan samaa luokkaa kuin palkkaväellä
    + veroa ei mak­se­ta kun on jotain vähennyksiä
    + talon puoles­ta hienot koneet joil­la saa ajel­la, eikä tarvitse (voi halutes­saan) ostaa mönkijää
    + tämän päälle vielä tukia, aivan var­masti ne ovat verot­to­mia kos­ka veropörssis­sä ole­vat verotet­ta­vat tulot ovat vähem­män kuin iltale­hdessä ole­vat tukisummat
    + kaiken kukku­rak­si vielä ALV-palautuksia
    + ei tarvitse edes kesämökkiä kun saa asua maal­la muutenkin
    + ei ruoka­meno­ja kun kaiken saa oma­l­ta tilalta
    + eläin­ten (=lem­mikke­jä) kus­tan­nuk­set verovähennyskelpoisia
    + asun­toa ei tarvitse han­kia sehän on tilal­la valmiina
    + tila saadaan per­in­tönä siitä ei tarvitse mak­saa mitään
    + työtä ei tarvitse tehdä vil­ja­han kas­vaa itsestään
    Ei kun naut­ti­maan eduista.

  308. Suomes­sa maat­alous on suurin vesistön saas­tut­ta­ja ja senkin vuok­si alku­tuotan­to pitäisi siirtää suo­tu­isille alueille. 

    En käsitä, miten sinileväti­lan­net­takin yritetään ajaa Suomen­lah­den ja Venäjän syyk­si, kun satel­li­it­tiku­vatkin todis­ta­vat aivan muu­ta. Viime vuo­den kesän satel­lit­tiku­vakoos­t­eesta näkyy, miten mön­jät lil­lu­vat laa­jal­la alueel­la Pohjanlahdella:

    http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=240527&lan=fi&clan=fi

  309. Ville Vil­javalle, mitä järkeä tukia on kat­soa tilaa kohden? Etenkin siis jos samaan aikaan vakuutel­laan, ettei kyse ole siitä, että tuki menee oikeasti vil­jeli­jän elät­tämiseen eikä kulut­ta­jan hal­paan hin­taan. Oikea tapa laskea on tietenkin tuki suh­teutet­tuna tuotan­toon. Kuin­ka mon­ta tukieu­roa menee suo­ma­laisen ruokak­ilon tuotan­toon ver­rat­tuna vaik­ka mainit­semi­isi Ran­skaan, Sak­saan ja Britanniaan? 

    Jos tue­taan sitä, että kulut­ta­ja saa hal­paa ruokaa (kuten te tun­nutte väit­tävänne), on kulut­ta­jalle hert­tisen yhden­tekevää, tuleeko se ruo­ka mon­elta vaiko yhdeltä tilal­ta. Oleel­lista hänelle on se, että se on halpaa. 

    Tässä Timo Ten­husen pätkässä taisi lip­sah­taa se, mis­tä oikeasti maat­aloustues­sa on kyse:“Jos taasen on tarkoi­tus tur­va­ta kohtu­ulli­nen tulota­so maat­aloudessa työsken­televille, niin olisi sopi­vaa suh­teut­taa se työl­lis­ten määrään.”

    Tosi­aan, jos ja kun tuo on se oikea syy maat­aloustuelle, niin sit­ten tosi­aan tilako­htaises­sa tarkastelus­sa on järkeä, mut­ta tämä johtaa kah­teen asi­aan. Ensin­näkin sit­ten pitää lopet­taa vale­htelu siitä, että tuen tarkoi­tus on kulut­ta­jahin­nan alhaal­la pitämi­nen. Sitä se ei ole. 

    Toisek­si ja tärkeäm­pänä pitäisi perustel­la, että mik­si juuri maat­aloustyö on sel­l­ainen työ, jota pitää suo­jel­la, kun taas muis­sa asiois­sa annetaan markki­navoimien jyl­lätä ja kan­nat­ta­mat­tomien ammat­tien (t‑paitojen ompeli­ja Suomes­sa) kado­ta ja uusien kan­nat­tavien syn­tyä tilalle (it-kon­sult­ti tms.). 

    Minus­ta on reilua, että niin rikkaas­sa maas­sa kuin Suo­mi kaikille kansalaisille taataan tiet­ty peruselin­ta­so. Mut­ta tässä asi­as­sa pitää olla tas­a­puo­li­nen. Ei ole mitään järkeä, että maanvil­jeli­jälle, jon­ka työn arvo markki­noil­la on niin mata­la, ettei hän saa sil­lä elan­toa, taataan maat­alous­tu­il­la sama tulota­so kuin oikeasti tuot­tavaa työtä tekeville duunareille ja samaan aikaan sit­ten työt­tömät duu­nar­it (joiden tar­joa­ma työ ei myöskään mene markki­noil­la kau­pak­si) kitu­ut­ta­vat paljon tiukem­mis­sa olosuhteissa. 

    Tähänkin perus­tu­lo olisi hyvä idea. Perus­tu­lo takaisi sekä maanvil­jeli­jän että duu­nar­in perus­toimeen­tu­lon, jos oma työ ei tuo­ta sitä elan­toa. Tämän päälle ihmiset voivat sit­ten puuhastel­la ihan mitä huvit­taa. Jos maanvil­jeli­jä voi maa­ta vil­jelemäl­lä oikeasti tuot­taa jotain (eivätkä tuotan­tokus­tan­nuk­set ylitä tuot­teen myyn­ti­hin­taa, kuten nyky­isin on mon­en tuot­teen kohdal­la), niin kaikin mokomin vaan tuot­takoon. Mut­ta jos ei, niin hän­tä ei ole mitään syytä kohdel­la yhtään parem­min kuin sitä duu­nar­ia, jon­ka työ ei mene kaupaksi.

  310. Vil­jasatoti­las­to se vas­ta mie­lenki­in­toinen on. Suomen vil­jasato on 3,4 miljoon­aa ton­nia (sija 57.) Piskuinen Tan­s­ka tuot­taa jo 9,2 mton­nia. Suomen hehtaarisato on 2897 kg/ha, Ruotsin 4497 kg/ha, Tan­s­ka 6 075 kg/ha ja Benelux-mais­sa liipote­taan yli 7000 kiloa per hehtaari. 

    Afrikas­sa Egyp­ti on kär­jessä, mut­ta hän­nän­huip­puina on joukko suo­tu­is­ten aluei­den kehit­tyviä mai­ta, joiden maat­aloudenl­ta puut­tuu infrastruktuuri.

    On sulaa hul­lu­ut­ta ylläpitää työvoimal­taan mar­gin­aal­ista, tap­pi­ol­lista ja saas­tut­tavaa elinkeinoa yllä tuki­aisil­la, jot­ka nyt nos­tat­ta­vat val­tion velkaa miljardeilla.

    Tilas­to:
    http://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_03_03_viljat.html

  311. Samuli Saarel­ma kir­joit­ti 25.8.2009 kel­lo 13:17

    “Ville Vil­javalle, mitä järkeä tukia on kat­soa tilaa kohden? Etenkin siis jos samaan aikaan vakuutel­laan, ettei kyse ole siitä, että tuki menee oikeasti vil­jeli­jän elät­tämiseen eikä kulut­ta­jan hal­paan hin­taan. Oikea tapa laskea on tietenkin tuki suh­teutet­tuna tuotan­toon. Kuin­ka mon­ta tukieu­roa menee suo­ma­laisen ruokak­ilon tuotan­toon ver­rat­tuna vaik­ka mainit­semi­isi Ran­skaan, Sak­saan ja Britanniaan?”

    Saarel­man järky­tyk­sen voi hyvin ymmärtää,onhan esitet­ty murskaavia todis­tei­ta jol­la hänen teo­ri­ansa on ammut­tu alas. Sama pätee Evert The NeveR­estin teo­ri­oi­hin joiden mukaan “kan­nat­tam­a­ton” vil­je­ly pitäisi lopet­taa koko maailmasta.

    EU:n tuet ovat varsin kohtu­ulliset eli voidaan sanoa että osa­taan sitä muuallakin.

    Korkein tuki Sveitsin, Nor­jan ja Japanin tuot­ta­jille Maat­alouden tuki nousi 324 mrd ecu­un viime vuonna
    ——————————————————————————–
    Yli vuosikymme­nen jatkunut maat­aloustuen supis­tu­mi­nen katke­si viime vuon­na. OECD-maid­en maat­alouden saa­ma kokon­ais­tu­ki kasvoi per­jan­taina julk­iste­tun OECD:n maat­alous­ra­portin mukaan 27,5 mil­jar­dia ecua viime vuon­na ja kohosi yhteen­sä 324,0 mil­jardi­in ecuun.
    ——————————————————————————–
    Asukas­ta kohti las­ket­tuna maat­alouden tuki nousi 198 ecus­ta 223 ecu­un. Eniten maat­alout­taan tuki­vat viime vuon­na eri mittareil­la mitat­tuna Sveit­si, Nor­ja ja Japani. Niiden henkeä kohti las­ket­tu maat­alouden kokon­ais­tu­ki oli 786 ecua, 573 ecua ja 402 ecua.
    Euroopan union­in kansalaiset tuki­vat maat­alout­ta 341 ecul­la. Jokainen Yhdys­val­tain kansalainen mak­soi maat­aloudelle viime vuon­na tukea 325 ecua. Syynä maataloustuen
    kasvu­un oli yli­tuotan­non lisään­tymi­nen ja maail­man­markki­nahin­to­jen lasku.
    Suh­teel­lis­es­ti korkein­ta tukea maat­aloudelle mak­soi­vat Sveit­si, Nor­ja ja Japani. Sveit­sis­sä tuot­ta­jat­uen osu­us tuotan­non arvos­ta nousi viime vuon­na 68 pros­en­tista 73
    pros­ent­ti­in ja Nor­jas­sa 65 pros­en­tista 70 pros­ent­ti­in. Islannin tuot­ta­jatu­ki nousi viime vuon­na 58 pros­en­tista 69 pros­ent­ti­in. Elin­tarpei­den hin­tata­so suh­teessa maail­man­markki­nahin­toi­hin oli viime vuon­na korkein Sveit­sis­sä. Maan kulut­ta­jahin­nat oli­vat OECD:n kat­sauk­sen mukaan 2,63 ker­taa korkeam­mat kuin markki­nahin­nat. Japanis­sa suhde oli 2,13, Nor­jas­sa 2,12, EU:ssa 1,48 ja Yhdys­val­lois­sa 1,03.Tuottajatuen osu­us tuotan­non arvos­ta nousi viime vuon­na Japanis­sa 61 pros­en­tista 63 pros­ent­ti­in, vaik­ka tuot­ta­jatu­ki eurois­sa ilmais­tu­na las­ki 46,4 mil­jardista 43,9 mil­jardi­in euroon. Japanin koko maat­alous­tu­ki las­ki viime vuon­na 56,5 mil­jardista eurosta 50,8 mil­jardi­in euroon.
    Veroina Japanin koko maat­aloustues­ta mak­set­ti­in viime vuon­na 9,7 mil­jar­dia euroa. Kulut­ta­jat mak­soi­vat elin­tarpei­den korkeamp­ina hin­toina Japanin maat­aloudelle tukea 69,0 mil­jar­dia euroa. Japanin kulut­ta­jahin­tata­so oli Sveitsin jäl­keen maail­man korkein.Etelä-Korean tuot­ta­jatu­ki las­ki viime vuon­na 66 pros­en­tista 59 pros­ent­ti­in maat­alouden tuotan­non arvos­ta. Henkeä kohti Korea tuki­maat­alout­ta kokon­aisu­udessaan 308
    eurol­la. Turkin tuot­ta­jatu­ki nousi 31 pros­en­tista 39 pros­ent­ti­in. Maan maat­alouden henkeä kohti las­ket­tu kokon­ais­tu­ki oli 315 euroa.Australian tuot­ta­jatu­ki pysyi viime vuon­na 7 pros­ent­ti­na tuotan­non arvos­ta. Kanadan tuot­ta­jatu­ki nousi 14 pros­en­tista 16 pros­ent­ti­in maat­alous­tuotan­non arvosta.Riisiä ja maitoa tue­taan eniten
    Korkeim­man suh­teel­lisen tuen mais­sa maat­aloudelle mak­set­tu tuki on selvästi korkein myös kokopäiväistä vil­jeli­jää tai pel­toalaa kohti las­ket­tuna. Japanin tuottajatuki
    maanvil­jeli­jää kohti oli viime vuon­na 19 000 euroa ja hehtaaria kohti 8 786 euroa.
    Sveit­sis­sä vil­jeli­jää kohti las­ket­tu tuki oli 30 000 euroa ja Nor­jas­sa 29 000 euroa. Hehtaaria kohti tuot­ta­jatukea mak­set­ti­in Sveit­sis­sä 3 031 euroa ja Nor­jas­sa 2 348 euroa.
    OECD-maid­en keskimääräi­nen tuot­ta­jatu­ki vil­jeli­jää kohti oli viime vuon­na 10 000 euroa. Vas­taavasti keskimääräi­nen hehtaar­itu­ki oli 187 euroa. Yhdysvalloissa
    tuot­ta­jatukea mak­set­ti­in 17 000 euroa vil­jeli­jää kohti ja 100 euroa hehtaaria kohti.
    EU:n tuot­ta­jatu­ki oli OECD:n kat­sauk­sen mukaan viime vuon­na 17 000 euroa maanvil­jeli­jää ja 800 euroa hehtaaria kohti.

  312. “Osaako joku sanoa, mikä on maat­aloustuen määrän ja vil­jeli­jäi­den määrän väli­nen kor­re­laa­tio. Onko tukipot­ti pudon­nut samas­sa suh­teessa kuin vil­jeliöi­den määrä.”

    Tarkko­ja viit­teitä ei ole, mut­ta muis­taak­seni jokunen vuosi sit­ten Kaup­pale­hden viikkoli­it­teessä (Pres­so vai mikä se oli?) oli kuva, jos­sa maat­aloustuen saa­jien määrä osoit­ti yhtä tukev­asti kaakkoon kuin yhteen­sä mak­se­tun tuen määrä koilliseen.

  313. Voitaisi­inko ajatel­la että tuki suh­teutet­taisi­in tuo­tok­seen. On kai kohtu­ullista että yhden sadon Suomes­sa tuki on puo­let siitä mitä kah­den sadon maissa. 

    ps. En ole mis­sään muual­la näh­nyt niin jät­tiläis­mäisiä voikukkia ja nokkosia kuin Kokemäen­joen pel­to­jen rantapenkereil­lä. Sato tääl­lä vaatii, niinkuin ennen­van­haan san­ot­ti­in, reilut väk­i­lan­noit­teet. Junas­sa oli ker­ran sem­i­naari­in menos­sa tutk­i­joi­ta. Jut­te­liv­at, että Limin­gan seudul­la maa­haan on lykät­ty lan­noitet­ta niin paljon, että ei ikinä tarvitse lan­noit­taa. Mik­si nämä tutk­i­jat eivät julk­ista tutkimuk­si­aan? Kenen leipää syöt sen laulu­ja laulu­ja laulat sanoo sananlaskukin.

  314. Ville Vil­ja­va: Ker­taus on opin­to­jen äitä: Se, että muual­la mak­se­taan korkei­ta tukia on syy olla mak­samat­ta tukia Suomes­sa. Ei syy mak­saa niitä.

  315. Evert The NeveR­est kir­joit­ti 25.8.2009 kel­lo 23:44

    “Voitaisi­inko ajatel­la että tuki suh­teutet­taisi­in tuo­tok­seen. On kai kohtu­ullista että yhden sadon Suomes­sa tuki on puo­let siitä mitä kah­den sadon maissa.”

    EU myön­tää pel­tokasvien tuen maako­htaisen viite­sadon perus­teel­la. Viite­sato määräy­tyi satovu­osien 1986/1987 — 1990/1991 perus­teel­la, jot­ka oli­vat Suomelle eri­tyisen epä­suo­tu­isat. Tästä syys­tä Suomen viite­sato on 2800 kiloa/hehtaari, joka on jäsen­val­tioista Ital­i­aa luku­un otta­mat­ta, eniten todel­lista sato­ta­soa alhaisem­pi (Suomen todel­li­nen viljo­jen pain­otet­tu keskisato on ollut 1990-luvul­la 3,400 kg/ha).

    “ps. En ole mis­sään muual­la näh­nyt niin jät­tiläis­mäisiä voikukkia ja nokkosia kuin Kokemäen­joen pel­to­jen rantapenkereil­lä. Sato tääl­lä vaatii, niinkuin ennen­van­haan san­ot­ti­in, reilut väk­i­lan­noit­teet. Junas­sa oli ker­ran sem­i­naari­in menos­sa tutk­i­joi­ta. Jut­te­liv­at, että Limin­gan seudul­la maa­haan on lykät­ty lan­noitet­ta niin paljon, että ei ikinä tarvitse lan­noit­taa. Mik­si nämä tutk­i­jat eivät julk­ista tutkimuk­si­aan? Kenen leipää syöt sen laulu­ja laulu­ja laulat sanoo sananlaskukin.”

    Lan­noituk­sen on perus­tut­ta­va “Vil­je­lyn ympäristön­suo­jelun suun­nit­telu ja seu­ran­ta” ‑kohdan mukaises­ti riit­tävän usein teh­dyn vil­javu­us­tutkimuk­sen tulok­seen ja vuosit­taiseen viljelysuunnitelmaan.
    Käytet­ty­i­hin ravin­nemääri­in las­ke­taan mukaan sekä
    väk­i­lan­noit­tei­den että mah­dol­lis­es­ti käyte­tyn kar­jan­lan­nan ja vas­taavien orgaanis­ten lan­noit­tei­den sisältämät ravinteet.

    tcrown kir­joit­ti 25.8.2009 kel­lo 23:39

    “Osaako joku sanoa, mikä on maat­aloustuen määrän ja vil­jeli­jäi­den määrän väli­nen kor­re­laa­tio. Onko tukipot­ti pudon­nut samas­sa suh­teessa kuin vil­jeliöi­den määrä.”

    Maat­alous­tu­lo on pudon­nut Suomes­sa puoleen kymme­nessä vuodessa eli EU aikana ja vil­jeli­jöi­den määrä mil­tei puolit­tunut, siinä on kor­re­laa­tio­ta riittämiin.

  316. Ville Vil­ja­va, pitkässä postauk­ses­sasi esi­tit paljon luku­ja, mut­tet sitä, paljonko tärkein­tä, eli mitä tuki on tuotet­tua vil­jak­iloa kohden. 

    Sadoista kirjoitit:“Viitesato määräy­tyi satovu­osien 1986/1987 – 1990/1991 perus­teel­la, jot­ka oli­vat Suomelle eri­tyisen epä­suo­tu­isat. Tästä syys­tä Suomen viite­sato on 2800 kiloa/hehtaari, joka on jäsen­val­tioista Ital­i­aa luku­un otta­mat­ta, eniten todel­lista sato­ta­soa alhaisem­pi (Suomen todel­li­nen viljo­jen pain­otet­tu keskisato on ollut 1990-luvul­la 3,400 kg/ha)”

    Mikä on tälle läh­teesi? Se Evertin lainaa­ma Tilas­tokeskuk­sen luku (otet­tu vuosil­ta 1998–2001) on melko tarkkaan sama kuin tuo EU:n luku. Ja vaik­ka se olisi tuo 3400 kg/ha, niin silti Suo­mi ei mah­tu­isi maail­man top 40 listalle (jos­sa esim. kaik­ki muut Pohjo­is­maat Islantia luku­unot­ta­mat­ta ovat ja Tan­s­ka on siis tuos­ta noin kaksinkertainen). 

    Luulisi siinä ole­van jotain osvi­it­taa Suomen maat­alouden tehokku­ud­es­ta, että hehtaarisadois­sa jäämme jopa sel­l­ais­ten maid­en kuin Suri­nam, Viet­nam ja Papua-Uusi Guinea taakse. Näis­sä mais­sa infra­struk­tu­uri, lan­noit­tei­den käyt­tö ja koneis­tus on pakko olla paljon alem­mal­la tasol­la kuin Suomes­sa ja siitä huoli­mat­ta ne pesevät suo­ma­laisen maa­jussin hehtaaria kohden saatavas­sa sados­sa. Ain­oa syy, mik­si he pesevät Suomen men­nen tullen, on se, että siel­lä maanvil­je­ly on ilmas­to-olo­suhtei­den vuok­si oikeasti järkevää, eikä kyse ole veron­mak­sajien teko­hen­gi­tyk­sel­lä pystys­tä pide­tys­tä touhusta.

  317. Samuli Saarel­ma kir­joit­ti 26.8.2009 kel­lo 12:23

    “Ville Vil­ja­va, pitkässä postauk­ses­sasi esi­tit paljon luku­ja, mut­tet sitä, paljonko tärkein­tä, eli mitä tuki on tuotet­tua vil­jak­iloa kohden.”

    Keskustelu on han­kalaa kun olet niin perus­teel­lis­es­ti ulkona perusasioitakin, viite­sadon mukaan määräy­tyy pel­totuet ja Suomen alhaisen, onnet­tomien yhteen­sat­tumien vuok­si, viite­sadon takia tuet on esim. Ran­skas­sa ja Sak­sas­sa liki kolminker­taiset Suomen tuki­in nah­den. Etelä Suomen sato­ta­sot on mil­tei kaksinker­tainen viite­satoon ver­rat­tuna hehtaaria kohden mut­ta maamme laa­ju­us pudot­taa keskisadot alhaisek­si. Tuki hehtaaria kohden on siinä 600 euroa, mitä siitä vil­jeli­jälle jää voi kat­soa vaik­ka Talous­to­htorin sivuilta

    https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/taloustohtori

  318. Art­turi kir­joit­ti 26.8.2009 kel­lo 9:52

    “Ville Vil­ja­va: Ker­taus on opin­to­jen äitä: Se, että muual­la mak­se­taan korkei­ta tukia on syy olla mak­samat­ta tukia Suomes­sa. Ei syy mak­saa niitä.”

    Yrit­tääkö Art­turi olla nokkela on hyvä muis­taa että tuk­i­talous ei ole tuot­ta­jien keksin­töä vaan yhteiskun­nan, tuk­i­taloudel­la se takaa itselleen edulliset, laadukkaat ja var­mat elin­tarvikkeet ei siinä vil­jeli­jää ole ajatel­tu het­keäkään. Toden tot­ta ker­taus on opin­to­jen äiti.

    “Tilas­tokeskuk­sen (v. 2005) mukaan Suomen kansan kokon­ais­ruokalasku oli 17,1 mil­jar­dia euroa jakaantuen eri osa­puo­lille siten, että maat­alous­tuot­ta­jat sai­vat maat­alous­tu­lona 0, 9 mrd euroa, val­tio rahas­taa ruuan alv- ja alko­ho­liv­erona 4 mrd, tuon­tielin­tarvikkei­den osu­us noin 2 mrd ja ruokaketjun muille osa­puo­lille kuluu run­sas 10 mrd euroa. Val­tio ja muut koti­maiset osa­puo­let otta­vat ruokaketjus­ta siis 83 pros­ent­tia. Elin­tarvikkei­den perus­tuot­ta­ja, vil­jeli­jä saa työ­panok­selleen ja yri­tyk­seen­sä sijoit­ta­malleen oma­lle pääo­ma­lleen yhteen­sä vain 5 pros­entin siivun.
    Val­tion tuel­la on ruokalaskua keven­net­ty run­saal­la mil­jardil­la eli 6 pros­entin ver­ran. Ovatko nämä kak­si fak­taa, 5% maat­alous­tu­loon ja 6 % veror­a­situs­ta val­ti­olle liian suuri hin­ta kansal­lis­es­ta elin­tarvikkei­den riit­tävyys- ja laatuturvasta?
    Vil­jeli­jä saa elin­tarvikeketjun rahavir­roista vajaan mil­jardin. Elin­tarvikeketjun muut koti­maiset osa­puo­let lohkai­se­vat 14 mil­jar­dia. Tuon­tielin­tarvikkei­den ostoon kuluu vain run­sas kak­si mil­jar­dia. Rahavir­rat oli­vat v. 2005 yhteen­sä 20,5 mil­jar­dia euroa. Tässä huolto­var­muu­den lisäk­si toinen syy, mik­si maat­aloutemme alasajoa esit­täneet kansan­talous­te­o­reetikot eivät ole saa­neet kannatusta.”

  319. Ville Viljava:“Tuki hehtaaria kohden on siinä 600 euroa” ja tuo­hon yhdis­tetään se Suomen alle 3 ton­nin hehtaarisato, niin tätä voi ver­ra­ta vaik­ka siihen, mitä kir­joitit USA:sta, jos­sa hehtaar­itu­ki on 100 euroa ja hehtaar­ituot­to suun­nilleen kaksinker­tainen. Jos EU:n keskimääräi­nen hehtaar­itu­ki on 800 euroa, niin sekin pesee Suomen men­nen tullen. Niiden tilas­tokeskuk­sen luku­jen perus­teel­la EU:n keskimääräin tuot­to lie­nee siel­lä 5000 kg/ha parem­mal­la puolella.

    En siis oikein tiedä, mitä ruiku­tat huonoista viite­sadoista, kun selvästikin suo­ma­lainen vil­jeli­jä näyt­täisi saa­van parem­paa tukea tuotet­tua vil­jak­iloa kohti (jopa sin­un 3400 kg/ha käyt­täen) kuin keskimäärin EU:ssa USA:sta nyt puhumattakaan.

  320. Samuli Saarel­ma kir­joit­ti 26.8.2009 kel­lo 13:37

    “En siis oikein tiedä, mitä ruiku­tat huonoista viite­sadoista, kun selvästikin suo­ma­lainen vil­jeli­jä näyt­täisi saa­van parem­paa tukea tuotet­tua vil­jak­iloa kohti (jopa sin­un 3400 kg/ha käyt­täen) kuin keskimäärin EU:ssa USA:sta nyt puhumattakaan.”

    Saarel­ma on kova poi­ka säveltämään, EU:n keskisato on noin 3300 kiloa eli sat­tumoisin sama mikä Suomenkin viite­sadon kuu­luisi olla ja tuol­la sadol­la kuu­luisi irro­ta tuo 800 euroa per hehtaari. Suomen viite­sato on kuitenkin virheel­lis­es­ti tuo 2900 kiloa jol­la tukea tulee 560 euroa parhail­la vil­je­ly alueil­la eli takki­in tulee keskimääräisel­lä tilal­la noin 8000 tuhat­ta euroa vuosit­tain. Etelä Suomen tiloil­la vieläkin enem­män, keskisadot on siinä 5–6 ton­nia hehtaar­il­ta. Hehtaaria kohden lask­ien esim, Sak­san ja Ran­skan tuk­i­ta­so on mil­tei kolminker­tainen Suomen tuki­in verrattuna.
    USA on oma lukun­sa, siel­lä tuk­i­jär­jestelmä on eri­lainen ja vil­jel­lään rahakkaampia kasveja.

  321. Ville Viljava:“EU:n keskisato on noin 3300 kiloa “.

    Mis­tä ihmeestä tämä luku on tem­pais­tu? Tässä sieltä Tilas­tokeskuk­sen sivul­ta otet­tu­ja EU-maid­en tuotan­toluku­ja (kg/ha):

    Bel­gia ja Lux­em­burg 7 549
    Alanko­maat 7 495
    Ran­s­ka 7 175
    Bri­tan­nia 6 871
    Irlan­ti 6 851
    Sak­sa 6 593
    Tan­s­ka 6 075
    Itä­val­ta 5 580
    Italia 5 016
    Ruot­si 4 497
    Unkari 4 462
    Tšek­ki 4 167
    Slo­va­kia 3 683
    Kreik­ka 3 505

    (Tuon jäl­keen lista lop­pui, tai Suo­mi oli siel­lä mainit­tu luvul­la 2 897.)

    Tuos­ta jää minus­ta puut­tumaan merkit­tävistä maat­alous­maista vain Espan­ja ja Puo­la. Niis­sä tuotan­non pitää olla todel­la alhainen, jot­ta keskiar­vo painuisi lähellekään tuo­ta sin­un mainit­se­maasi 3300 kg/ha etenkin, kun tuol­la oli jo mukana esim. Ran­s­ka ja Sak­sa, jot­ka ovat kak­si EU:n suur­in­ta tuot­ta­jaa. Tilas­tokeskuk­sen lähdeaineis­tos­ta löy­tyi antoi Puo­lalle 2913 kg/ha ja Espan­jalle 3188 kg/ha, eli nip­pa nap­pa tuon anta­masi keskiar­von alapuolella. 

    Sitä lähdeaineis­toa käyt­täen sainkin sit­ten las­ket­tua tuon EU-keskiar­von. Se on 4622 kg/ha, eli yli 50% korkeampi kuin Suomes­sa. Jos uudet itäeu­roop­palaiset EU-maat jätetään pois laskuista (kos­ka itsekin koko ajan vetoat Län­si-Euroopan maid­en saami­in tuki­in, etkä ole sanal­lakaan main­in­nut uusien maid­en saa­mas­ta tuk­i­ta­sos­ta), niin keskiar­vo on 5607 kg/ha eli melko tarkkaan kaksinker­tainen Suomen luku­un verrattuna. 

    Mis­tä siis olet tuon anta­masi luvun tempaissut? 

    Entä mis­tä olet sen Suomen “oikean” luvun ottanut, kun se ei pidä yhtä sen puoleen tuon Tilas­tokeskuk­sen kuin sen esit­tämäsi EU-arvion kanssa?

  322. Ville Viljava:“tukitalous ei ole tuot­ta­jien keksin­töä vaan yhteiskunnan”

    Samal­la taval­la var­maan ammat­tiy­hdis­tys­ten eri­ty­isas­e­makin on yhteiskun­nan, ei ammat­tili­it­to­jen keksintö?

    Se, että jotain on päätet­ty eduskun­nas­sa ei tarkoi­ta sitä, että se on kansan tah­to tai että se olisi hyväk­si yhteiskun­nalle. Se tarkoit­taa ain­oas­taan sitä, että enem­mistö kansane­dus­ta­jista, jot­ka oli­vat salis­sa äänes­tivät sen puolesta.

    “Suomen kansan kokon­ais­ruokalasku oli 17,1 mil­jar­dia euroa”

    Onko tähän las­ket­tu mukaan tuet? Sen lisäk­si suuri osa tuos­ta 10 mil­jardista säästet­täisi­in, jos Suomes­sa ei vil­jeltäisi vaan ruo­ka ostet­taisi­in muual­ta. Tähän ei oo myöskään las­ket­tu mukaan ympäristölle aiheutunut­ta haittaa.

  323. Samuli Saarel­ma kir­joit­ti 27.8.2009 kel­lo 13:41

    “Ville Viljava:”EU:n keskisato on noin 3300 kiloa “.
    Mis­tä ihmeestä tämä luku on tem­pais­tu? Tässä sieltä Tilas­tokeskuk­sen sivul­ta otet­tu­ja EU-maid­en tuotan­toluku­ja (kg/ha):”

    Saarel­ma on tarkkana kuin porkkana siitä piste Saarel­malle, tuo 3300 oli euroopan keskiar­vo mut­ta itse asi­aa se ei muu­ta mik­sikään Suomen tuk­i­ta­so kär­sii virheel­lis­es­tä viite­sa­dos­ta ja eri­tyis­es­ti pää­tuotan­to alue etelä­suo­mi. Tuo 3,4 ton­nia löy­tyy vaik­ka täs­ta MMM:n tiedotteesta.

    http://wwwb.mmm.fi/tiedotteet/vanhat/maatalous/1902neu2.htm

    Art­turi kir­joit­ti 27.8.2009 kel­lo 14:15

    “Ville Viljava:”tukitalous ei ole tuot­ta­jien keksin­töä vaan yhteiskunnan”

    Samal­la taval­la var­maan ammat­tiy­hdis­tys­ten eri­ty­isas­e­makin on yhteiskun­nan, ei ammat­tili­it­to­jen keksintö?”

    Art­turil­la puolestaan on pal­lo niin hukas­sa ettei tuo­hon voi enää edes vas­ta­ta, Art­turin on hyvä lukea alla oleva.

    “Ruo­ka pitäisi tuot­taa ja teet­tää hal­patyövoimal­la, jot­ta se olisi entistä halvem­paa. Maat­aloustuet tuli­si­vat näin tarpeet­tomik­si, jol­loin rahaa säästy­isi, MIHIN ?
    On se ihme ja kum­ma kun ruo­ka ei saisi mak­saa mitään. Sen pitäisi tul­la kulut­ta­jalle alle tuotan­tokus­tan­nusten. Val­tio on velvoitet­tu sub­ven­toimaan kulut­ta­jaa mak­samal­la maat­alouden tuot­ta­jille puut­tu­va osa kus­tan­nuk­sista ‚palka­s­ta ym. kuluista.
    On toki ymmär­ret­tävä heikosti toimeen­tule­vien ase­ma, rahat eivät riitä elinkus­tan­nuk­si­in, ruokaan, vuokri­in ja mui­hin elämiseen liit­tyvi­in menoihin.
    Suur­in­ta meteliä pitävät kuitenkin kohtu­ullis­es­ti toimeen­tule­vat kansalaiset. Rahaa kyl­lä kulute­taan run­saasti öky­omakoti­taloi­hin, kodin viihde-elek­tron­i­ikkaan (kotiteat­ter­it), talvi­a­sut­tavi­in huviloi­hin venei­neen , mönki­jöi­neen, moot­torikelkkoi­neen , 2–3 autoon /kotitalous, ulko­maan matkoi­hin, kalli­isi­in har­ras­tuk­si­in (elit­is­tiset taiteet), kuntoklubeihin .…
    Tuo hys­teer­i­nen kulut­ta­mi­nen on men­nyt jo niin pitkälle, että per­he-elämä on suo­ma­laisil­la kärsinyt. Lapset on jätet­ty kas­va­maan yksinään viihde­maail­man hoteisi­in, kun van­hem­mil­la on liian kiire kaiken kulut­tamisen ja kokemisen keskellä.
    Toki työelämä vaatii veron­sa, mut­ta lop­puai­ka on pyhitet­tävä per­he-elämälle ja palat­ta­va perusar­vo­jen mukaiseen elämäntyyliin.
    Ruokaan menee suo­ma­laisil­la keskimäärin 12 % kaik­ista menoista, ruo­ka ei koskaan ole ollut näin hal­paa. Kaik­keen muuhun tarpeel­liseen ja tarpeet­tomaan sälään kuitenkin lei­jo­nanosa. Ruo­ka vain mak­saa liikaa ei mikään muu.”

  324. Ville Vil­ja­va, ensin pis­teet siitä, että tun­nustit kir­joit­ta­neesi hölyn­pö­lyä aiem­min. Suomen hehtaarisadot ovat siis paljon alem­mat kuin keskimäärin EU:ssa puhu­mat­takaan EU:n “van­hoista” jäsenmaista. 

    Sit­ten tuo­hon tun­teel­liseen vuodatukseesi:“On se ihme ja kum­ma kun ruo­ka ei saisi mak­saa mitään.”

    Edelleenkään tästä ei ole maat­alous­tukien vas­tus­tuk­sen kohdal­la kyse. Kyse on siitä, että ruo­ka saa kyl­lä mak­saa sen, mitä se vapail­la markki­noil­la mak­saa, mut­ta jos sitä ei pysty sil­lä hin­nal­la tuot­ta­maan, niin on parem­pi pistää pil­lit pus­si­in kuin jatkaa kyseistä kallista har­ras­tus­ta veron­mak­sajien rahoilla. 

    Sama pätee vaik­ka siihen mainit­se­maasi (öky)viihde-elektroniikkaan. Jos sitä pystyy suo­ma­lainen yrit­täjä tuot­ta­maan siihen hin­taan, että se käy kau­pak­si, niin hyvä. Jos taas ei pär­jää vaikka­pa kiinalaisille kil­pailus­sa, niin sit­ten on paras­ta kek­siä jotain muu­ta tekemistä, eikä aloit­taa kiukut­telua kulut­ta­jille siitä, että hei­dän pitäisi joko mak­saa elek­tron­i­ikas­ta yli­hin­taa vain sik­si, että se on tuotet­tu Suomes­sa tai mak­saa vero­jen kaut­ta suo­ma­laiselle elek­tron­i­ikkafir­malle tuki­aisia, jot­ta se voisi myy­dä tuot­teen­sa samaan hin­taan kuin kiinalainen, vaik­ka tuotan­tokus­tan­nuk­set ylit­täi­sivät hinnan.

  325. Samuli Saarel­ma kir­joit­ti 27.8.2009 kel­lo 17:48

    “Ville Vil­ja­va, ensin pis­teet siitä, että tun­nustit kir­joit­ta­neesi hölyn­pö­lyä aiem­min. Suomen hehtaarisadot ovat siis paljon alem­mat kuin keskimäärin EU:ssa puhu­mat­takaan EU:n “van­hoista” jäsenmaista.”

    Mikä pienem­mis­sä hehtaari sadois­sa Saarel­maa kyr­sii ei sitä kukaan ole kiistänyt sen seu­raus­ta on vain se että tuk­i­ta­so “van­hois­sa eu mais­sa” hehtaaria kohden on liki kolme ker­taa korkeam­mat kuin Suomes­sa. Kulut­ta­jan ruokalaskua se ei lisää senttiäkään.

    “Edelleenkään tästä ei ole maat­alous­tukien vas­tus­tuk­sen kohdal­la kyse. Kyse on siitä, että ruo­ka saa kyl­lä mak­saa sen, mitä se vapail­la markki­noil­la mak­saa, mut­ta jos sitä ei pysty sil­lä hin­nal­la tuot­ta­maan, niin on parem­pi pistää pil­lit pus­si­in kuin jatkaa kyseistä kallista har­ras­tus­ta veron­mak­sajien rahoilla.”

    Saarel­man ajatuk­sen juok­su nyt pätkii pahem­man ker­ran, Saarel­ma on var­maan koulu­ja käynyt,jopa niin paljon,että teo­ri­at on opittu,oikeassa elämässä kaik­ki vaan ei toi­mi teo­ri­an mukaan.
    Asen­nekin on oikea,mikäli oikea asenne on maat­alous­vas­taisu­us Suomessa.
    Mut­ta osaako Saarel­ma vas­ta­ta kysymyk­seen, olen tämän kyl­lä esit­tänyt ennenkin, mik­si suo­ma­laisen maat­alous­tuot­teen hin­taa saa ver­ra­ta maail­man halvimpi­in maat­alous­tuot­teisi­in ja sanoa ‚että ero­tus on kaik­ki tukea maataloudelle.Mutta suo­ma­lais­ten palkko­ja ei saa ver­ra­ta kiinalais­ten eikä edes viro­lais­ten palkkoi­hin puhu­mat­takaan ‚että ero­tus olisi jotain tukea suo­ma­laiselle duunarille.Moderni tehdashan voi olla jopa Kiinas­sa joten tuot­tavu­u­teen ei kan­na­ta vedo­ta, eli koko Suo­mi voi lait­taa “pil­lit pus­si­in” sil­lä jokainen Suo­ma­lainen työn­tek­i­jä voidaan kor­va­ta mon­ta ker­taa halvem­mal­la ulko­laisel­la työn­tek­i­jäl­lä kos­ka vain, esteenä on vain SAK. Miten Saarel­ma aikoo mur­taa SAK:n vallan.

  326. jokainen Suo­ma­lainen työn­tek­i­jä voidaan kor­va­ta mon­ta ker­taa halvem­mal­la ulko­laisel­la työn­tek­i­jäl­lä kos­ka vain, esteenä on vain SAK. 

    Höp­sis! Mitään noin hup­sua en ole kuul­lut aikoihin.

  327. Pal­stal­la on muu­ta­ma kir­joit­teli­ja joi­ta olen kut­sunut ammat­ti vale­htelijoik­si, keräsin ottei­ta hei­dän kir­joituk­sis­taan ja niitä tuli mon­ta sivua siis ottei­ta jot­ka ovat selviä val­hei­ta. Johta­vana ajatuk­se­na niis­sä on että maail­mal­la on joku kaup­pa mis­tä voi ostaa maail­ma­markki­na hin­taisia elin­tarvikkei­ta ja ne on edullisem­pia kuin nyt myyn­nis­sä ole­vat, jot­ka tekee kalli­ik­si maataloustuki.
    ‑Kysymys yksi, mis­sä tämä kaup­pa sijaitsee.
    ‑Kysymys kak­si, paljonko edullisem­min saisimme sieltä elin­tarvikkeemme siis paljonko hin­ta lask­isi kaupassa.
    ‑Kysymys kolme, mitä mak­saisi vapau­tu­van työvoiman työl­listämi­nen kun nykyi­nenkin työt­tömyy­den hoito mak­saa noin nelisen miljrdia.
    ‑Kysymys neljä, mis­tä rahat ulko­lais­ten elin­tarvikkei­den ostoon, nykysys­tee­mis­sä raha pyörii koti­maas­sa ja on hyvä sijoi­tus veronmaksajalle.

    “Maat­alous­tu­ki ei rasita veron­mak­sa­jaa, maat­alous­tu­ki on 1.9 mil­jar­dia jos­ta EU mak­saa karkeasti puo­let. Maat­alouden­har­joit­ta­jat mak­sa­vat vero­ja ja verolu­on­teisia mak­su­ja 1.5 mil­jar­dia. joten plus­saa veron­mak­sa­jalle 0.5 mil­jar­dia on huo­mat­ta­va että maat­alous­tu­ki alen­taa kulut­ta­jan ruokalaskua suo­raa tuon 1,9 mil­jaria ja kun nuo las­ke­taan yhteen veron­mak­sa­ja on plus­sal­la 2.4 mil­jar­dia. Vil­jeli­jät, hyvä sijoi­tus kuluttajalle.”

    “Koti­mainen elin­tarvikeketju työl­listää täl­lä het­kel­lä suo­raan 130 000 henkeä, eli noin 5 % työl­li­sistä. Maat­alous työl­listää suo­raan noin 90 000 ja lisäk­si elin­tarvike­te­ol­lisu­us työl­listää vajaat 40 000 henkeä. Näi­den lisäk­si elin­tarvikeketju työl­listää välil­lis­es­ti muil­lakin toimi­aloil­la, esimerkik­si kau­pas­sa ja kul­je­tuk­sis­sa vähin­tään saman ver­ran kuin maat­aloudessa ja elin­tarvike­te­ol­lisu­udessa yhteen­sä. MTT (Maa- ja elin­tarvike­talouden tutkimuskeskus) Talous­tutkimuk­sen mukaan karkea kokon­ais­arvio elin­tarvikealan työl­lisyys­vaiku­tuk­sista on läh­es 300 000 henkeä.”

  328. Ville Viljava:“miksi suo­ma­laisen maat­alous­tuot­teen hin­taa saa ver­ra­ta maail­man halvimpi­in maat­alous­tuot­teisi­in ja sanoa ‚että ero­tus on kaik­ki tukea maataloudelle.Mutta suo­ma­lais­ten palkko­ja ei saa ver­ra­ta kiinalais­ten eikä edes viro­lais­ten palkkoi­hin puhu­mat­takaan ‚että ero­tus olisi jotain tukea suo­ma­laiselle duunarille”

    Jos puhutaan teol­lisu­us­tuot­teista, niin tuos­sa ei ole mitään tukea. Suo­ma­lainen on vain sen ver­ran tuot­tavampi, että hänelle on varaa mak­saa paljon korkeampia palkko­ja kuin kiinalaiselle. Hän on parem­min koulutet­tu, hänel­lä on parem­mat koneet käytössään jne. Joka tapauk­ses­sa, jos tuot­teet käyvät kau­pak­si maail­mal­la ja niiden myyn­nistä on varaa mak­saa työn­tek­i­jöille palkkaa, kyse ei ole mis­tään tuesta. 

    Palvelu­am­mat­tien kohdal­la asia hie­man mon­imutkaisem­pi, kos­ka maa­han­muut­tosään­nösten vuok­si kiinalainen ei saa tul­la Suomeen tekemään sitä palve­lu­työtä. Tätä voi pitää jonkin­laise­na pro­tek­tion­is­mi­na, mut­ta sil­loinkaan asia ei ole yhtä yksinker­tainen kuin maat­alouden kohdal­la. Maat­alous­tuot­tei­den tuon­nista ei ole juuri mitään hait­taa (ennem­minkin sitä on omas­ta tuotan­nos­ta saas­tu­misen muo­dos­sa), mut­ta mas­si­ivis­es­ta maa­han­muu­tos­ta seu­raisi sosi­aal­isia ym. ongelmia.

  329. Ville Viljava:“jolloin rahaa säästy­isi, MIHIN ?”

    Mihin tahansa ihmiset itse sitä halu­a­vat käyt­tää. Jos he val­it­se­vat käyt­tävän­sä sen maat­alous­tuki­in, niin mikäs siinä, mut­ta oletet­tavasti he löytävät sille parem­paakin käyttöä.

    “On se ihme ja kum­ma kun ruo­ka ei saisi mak­saa mitään.”

    Tot­takai se saa mak­saa vaik­ka kuun taivaal­ta, kun­han se mak­saa ilman tukia muo­dos­tu­van markkinahinnan.

    “Ruo­ka vain mak­saa liikaa ei mikään muu.”

    Kaik­ki hyödyk­keet joiden hin­taan nos­te­taan type­r­äl­lä poli­ti­ikalla mak­sa­vat liikaa, ei pelkästään ruo­ka. Tosin minkään muun teol­lisu­u­den alan tuet eivät mak­sa niin paljoa yhteiskun­nalle kuin maat­aloustuet. Sik­si niistä kan­nat­taa pitää enem­män ään­tä kuin vaik­ka telakkatuista.

  330. Samuli Saarel­ma kir­joit­ti 28.8.2009 kel­lo 9:02

    Ville Viljava:”miksi suo­ma­laisen maat­alous­tuot­teen hin­taa saa ver­ra­ta maail­man halvimpi­in maat­alous­tuot­teisi­in ja sanoa ‚että ero­tus on kaik­ki tukea maataloudelle.Mutta suo­ma­lais­ten palkko­ja ei saa ver­ra­ta kiinalais­ten eikä edes viro­lais­ten palkkoi­hin puhu­mat­takaan ‚että ero­tus olisi jotain tukea suo­ma­laiselle duunarille”

    “Jos puhutaan teol­lisu­us­tuot­teista, niin tuos­sa ei ole mitään tukea. Suo­ma­lainen on vain sen ver­ran tuot­tavampi, että hänelle on varaa mak­saa paljon korkeampia palkko­ja kuin kiinalaiselle.”

    Tajuaako Saarel­ma var­masti nyt mitä kir­joit­taa, tek­isi mieli kom­men­toi­da oikein kun­nol­la mut­ta olkoon nyt, olen työsken­nel­lyt kiinalaisia kaivinkonei­ta maa­han tuo­vas­sa yri­tyk­sessä ja käynyt myös kyseisel­lä tehtaal­la ja annat­telu­un olisi kyl­lä nyt aihet­ta. Kiinalais­ten keskipalk­ka on siinä 100 euroa kuukaudessa.

    Art­turi kir­joit­ti 28.8.2009 kel­lo 9:09

    ““Ruo­ka vain mak­saa liikaa ei mikään muu.”

    Kaik­ki hyödyk­keet joiden hin­taan nos­te­taan type­r­äl­lä poli­ti­ikalla mak­sa­vat liikaa, ei pelkästään ruo­ka. Tosin minkään muun teol­lisu­u­den alan tuet eivät mak­sa niin paljoa yhteiskun­nalle kuin maat­aloustuet. Sik­si niistä kan­nat­taa pitää enem­män ään­tä kuin vaik­ka telakkatuista.”

    Maat­alous­tu­ki ei mak­sa yhteiskun­nalle mitään päin­vas­toin, alku­tuotan­nos­ta tulee se arvon­lisä mitä muu yhteiskun­ta hyö­dyn­tää, jäikö Art­turil­ta huö­maa­mat­ta tämä.

    “Maat­alous­tu­ki ei rasita veron­mak­sa­jaa, maat­alous­tu­ki on 1.9 mil­jar­dia jos­ta EU mak­saa karkeasti puo­let. Maat­alouden­har­joit­ta­jat mak­sa­vat vero­ja ja verolu­on­teisia mak­su­ja 1.5 mil­jar­dia. joten plus­saa veron­mak­sa­jalle 0.5 mil­jar­dia on huo­mat­ta­va että maat­alous­tu­ki alen­taa kulut­ta­jan ruokalaskua suo­raa tuon 1,9 mil­jaria ja kun nuo las­ke­taan yhteen veron­mak­sa­ja on plus­sal­la 2.4 mil­jar­dia. Vil­jeli­jät, hyvä sijoi­tus kuluttajalle.”

  331. Itku pääsee kun nyky web2.0 aikana taas eksyy luke­maan ihmis­ten kon­tribuu­tio­ta. Hyvin tun­tuu ajat­telijoil­la riit­tävän aikaa perustel­la asioi­ta joista ei tun­nu­ta ymmärtävän juuri mitään laa­jem­mas­sa kaavas­sa. Selvästikkin lisään­tyneen vapaa-ajan käyt­tämi­nen tääl­läkin johtuu siitä että yhteiskun­tamme tehokku­us ja tuot­tavu­us on kokon­aisu­udessaan nous­sut ihan var­masti samaa tah­tia kuin palkanko­ro­tuskier­rokset. Mis­tä se raha tulee. Ja hin­natkin taas nousee, paljonko siitä leivän hin­nas­ta taas olikaan se alku­tuot­ta­jan osu­us. Aini­in, tuki­ai­sis­sa­han taisi olla kanssa niitä koro­tuskier­roksia vai oliko. Mikähän se mod­u­laa­tio (eli tukien mukaut­ta­mi­nen) olikaan, hienos­ti on siinäkin sana­muo­to esitetty.

    Euromääräiset luvut tun­tu­vat monel­la kir­joit­ta­jal­la isoil­ta, ja suh­teel­lisu­u­den taju lop­puu ja kauhis­tel­laan vaan kovasti. Ver­rataan nyt taas sitä kansalaisen mak­samaa ympäristö­tukea ja vaikka­pa käyt­tövet­tä, jälkim­mäi­nen mak­saa kolme ker­taa enem­män ja varaa on mm auton ja pihakiveysten pesemiseen.

  332. Oli­pas mie­lenki­inoinen blo­gi Soininvaaralla,meni use­ampi tun­ti lukiessa.Pakko oli ruve­ta kom­men­toimaan hieman.

    “Aivan aluksi”,lainaten erästä puoluejohtajaa,lukiessa tuli hie­man ris­tiri­itainen olo,koska suuret nave­tat voivat tuot­taa maitoa kannattavammin,eli vähem­mäl­lä tuel­la kuin pienet.Ainakin teoriassa,taas toisaal­ta moni kir­joit­ta­ja halusi lähiruokaa pie­niltä tiloilta,ja samaan aikaan maat­alous tukien loppua.…

    Eli,pitäiskö kek­siä jotain siltä väliltä?

    Mitä investoin­ti tuki­in tulee,näyttäähän niitä pros­ent­te­ja kat­sel­lessa tun­tua siltä,että nave­tat tulee tänne ilmaiseksi.…mutta,jos joku on kat­sonut joskus spede show:n pros­ent­ti ostaja,ymmärtää,mitä seu­raavak­si kirjoitan.

    Tuki pros­ent­ti on korkea,jopa yli 50,mutta,se hin­ta joka on nk.hyväksytty kustannus,on noin puo­let siitä,mitä nyky navet­ta maksaa,eli todel­lisem­pi tuki pros­ent­ti olisikin jotain vähän yli 20 prossaa.On nimit­täin ihan ite tul­lu kokeil­tua asiaa.

    Ja vielä,tos aika alus­sa oli yksi teksti,jossa san­ot­ti­in että lehmä on tuhlaavainen,oikeastaan turha eläin,osoittaa vaan täy­del­listä tietämättömyyttä.Siis nau­ta on ain­oa eläin,joka muut­taa ihmisravinnoksi,sellaisen kasvimassan,jota ihmi­nen sel­l­aise­naan ei voi käyt­tää hyväkseen.Ja jos joku päivä isoon pil­li­in puhalletaan,sianlihan ja kanan­mu­nan tuotan­to päättyy,ja vaje kor­vataan maitorasvalla,asiaan löy­tyy suunnitelma,ainakin meitä koulutetaan.…Kuten var­maan on help­po ymmärtää,maidon ja sitä kaut­ta lihan tuotan­to kuu­luu luon­nos­taan tänne,Suomen puoleen väliin.Etelämpänä on parem­mat senssit vil­jel­lä viljaa.
    Soin­in­vaaran kans samaa mieltä,et maitoa aivan liian paljon markkinoilla,kiitos EU:n,ja kiiniön pois­to suunnitelma.
    Mut­ta lop­ulli­nen totu­us on se,maidon polkumyyn­ti hin­ta revitään tuot­ta­jan selkänahasta.Omalla tilal­lani nää kaks hin­nan laskua tänä vuon­na merk­it­see n.9000euroa kuussa.

    Ja ainakin tämän nave­tan saa käy­dä katsomassa,koska vaan.MUTTA PÄIVÄLLÄ,JA TILANVÄEN LÄSNÄ OLLESSA.(KETTUTYTÖT EIVÄT OLE SUOSIKKILISTALLA)

    Olen itse maidontuottaja,150 lehmää,kaksi lypsyrobottia.

  333. Nyt Kokoomuk­ses­sa suun­nitel­laan jo nykyisen maat­aloustuen kor­vaamisel­la kokon­aan suo­ma­lais­ten verovaroista. Lain­aus Maaseudun tulevaisuudesta:

    “Itälä halu­aa kansal­liset tuet jättiremonttiin
    9.10.2009

    Europar­la­men­taarikko Ville Itälä (kok.) esit­tää, että maat­alouden kansal­liset tuet pois­te­taan kokon­aan ja kor­vataan uudel­la tuki­mallil­la. Hän ei tiedä mil­lainen tuki­malli olisi, mut­ta uskoo, että ratkaisu löytyy.

    ”Nyt on tärkein­tä, että kaik­ki ovat yhtä mieltä tavoit­teesta. Yhteisen pöy­dän ääressä alkaa ideoitakin tulla.”

    Itälän mukaan kansal­lisia 141- ja 142-tukia on joudut­tu puo­lus­ta­maan EU-komis­sios­sa huonol­la menestyksellä.

    ”Se peli on jo hävit­ty. Tukia on puo­lus­tet­tu kymme­nen vuot­ta ja koh­ta ei ole mitään jäljellä.”

    Nyt olisi hänen mukaansa oikea het­ki alkaa laa­tia uut­ta mallia, kos­ka EU valmis­telee maat­alouden kokon­aisu­ud­is­tus­ta vuo­den 2013 jälkeiselle ajalle. Itälä sanoo, että Suomen pitää kopla­ta kansalli­nen tuk­i­u­ud­is­tus samaan pakettiin.”

  334. Evert The NeveR­est kir­joit­ti 9.10.2009 kel­lo 19:04
    “Nyt Kokoomuk­ses­sa suun­nitel­laan jo nykyisen maat­aloustuen kor­vaamisel­la kokon­aan suo­ma­lais­ten verovaroista. Lain­aus Maaseudun tulevaisuudesta”

    Niin. Siis Itälän avaushan on hyväl­lä asial­la. Ei todel­lakaan ole suun­nitelmis­sa kor­va­ta nyky­istä EU-rahoit­teista tukea kansal­lisel­la tuel­la vaan EUl­ta tietysti ote­taan kaik­ki mitä EU mak­samaan suos­tuu ja enem­mänkin otet­taisi­in jos vaan mah­dol­lista. Tavoit­teena­han käsit­tääk­seni on että EUn 2013 tuk­i­u­ud­is­tuk­ses­sa maamme pohjoiset olot yritetään saa­da tun­nuste­tuik­si EUn tasol­la ja sitä kaut­ta enem­män tukia EUn mak­set­tavak­si eli tuk­i­ta­somme korotet­taisi­in korkeam­mak­si kuin hyvin tuotan­to-olo­suhtei­den Ran­skan ja Sak­san yms. Itse valitet­tavasti suh­taudun kovasti pes­simistis­es­ti siihen että tavoit­teet EUssa saataisi­in läpi joten veikkaan että kansal­lista tukea tarvi­taan. Se mihin Itälän avaus puut­tuu on että kansal­liset tuet kohden­net­taisi­in uud­estaan eli sama rahamäärä jaet­taisi­in maan sisäl­lä eri taval­la. Nythän pohjoisen c‑alueen tuk­i­ta­so on niin korkea eteläiseen ab-alueeseen ver­rat­tuna että se vääristää tuotan­non sijoit­tumista. Jopa MTKn puheen­jo­hta­ja Mart­ti­la tote­si tukieros­ta SuomenKu­vale­hden haas­tat­telus­sa että: “Näin jyrkälle tukierolle ei ole perustet­ta, hatus­ta­han se tulee”, Mart­ti­la sanoo. 

    Lisälain­aus jutus­ta: “Hul­lunkuri­nen tilanne. Lyp­sylehmät katoa­vat Etelä-Suomes­ta, sieltä mis­sä maito kulute­taan ja mis­sä ovat suo­tu­isim­mat ilmasto-olosuhteet.”

    Eli tuki vääristää kan­nat­tavu­ut­ta ja tekee sen että tuotan­to kan­nat­taa pohjoisen heikom­mis­sa olo­suhteis­sa parem­min kuin etelässä. Jos tukiero olisi kohdal­laan eli oikean suu­ru­inen niin tuotan­non siir­tymistä pohjoiseen ei tapah­tu­isi. Kokon­aisu­u­den kannal­ta tietysti on vähän niin ja näin että rehuvil­ja rah­dataan etelästä pohjoiseen ja maito pohjois­es­ta etelään, ei se ainakaan liiken­teen päästöjä vähen­nä? Lisäk­si uhkaa käy­dä niin että etelän parem­mat pel­lot menevät vajaakäytölle kun samaan aikaan pohjoises­sa rai­vataan kas­vavalle tuotan­nolle lisää pel­toalaa. Muis­telisin että maat­alouden ilmas­ton­muu­tosra­portin yksi tek­i­jöitä mitä ei saisi tehdä jot­ta kasvi­huonepäästöt väheni­sivät oli pel­lon­raivaus. Ja tämä vääristynyt tukiero toimii juuri raivauk­sen puoles­ta. Samaan aikaan etelään jää pel­to­ja vajaakäytölle kun kotieläin­ten määrät vähenevät. 

    Niin. Ja Itälän avaus tähtää juuri siihen että tämä tuotan­non sijoi­tu­mista vääristävä tukiero pois­tet­taisi­in niin että ei tulisi täl­laistä kan­nat­tavu­useroa etelän ja pohjoisen välille. Tavoit­teena on että tuotan­to pidet­täisi­in edes maamme parhail­la maat­alousalueille kun nykyi­nen ylisu­uri tukiero uhkaa tehdä niin että maamme parhail­ta tuotan­toalueil­ta maat­alous lop­puu kan­nat­ta­mat­tomana ja siir­tyy tukien ohjaa­mana maamme huonoim­mille tuotantoalueille.

  335. Palaisin maat­alouden ympäristö­tuki­in, ympäristö­vas­tu­useen ja liet­teen levit­tämiseen, mis­tä vään­net­ti­in peistä aiem­min ja jos­ta (MTK:n?) Ville Vil­ja­va uhosi ja syyt­ti min­ua valehtelusta.

    Ensin­nä anteek­si tämä pitkä lain­aus, mut­ta se on tarpeen asian todis­telun kannalta:

    “Evert The NeveR­est kir­joit­ti 18.8.2009 kel­lo 13:57 Mhin val­uu tämä ympäristötuki:

    Ympäristö­tu­ki on kor­vaus­ta ympäristötuen saan­nin ehtona ole­vien toimen­pitei­den toteut­tamis­es­ta aiheutu­vista lisäkus­tan­nuk­sista ja tulonmenetyksistä. 

    Vuon­na 2008 ympäristö­tukea mak­set­ti­in yhteen­sä noin 303 milj. euroa. (mmm.fi)

    Käsit­tämätön sum­ma, enkä ole vielä tähän päivään men­nessä onnis­tunut bon­gaa­maan edes yhtään suojakaistaa.

    Ihmettelin kevääl­lä, miten lumen päälle ja vielä ran­nan rin­teeseen saa levit­tää lietet­tä. Joku sanoi, että se on kalkkista­biloitua, mikä tarkoit­taa, että liet­teeseen sekoite­taan hiukan kalkkia, sen annetaan seistä jonkin aikaa ja sit­ten roiski­taan luon­toon. Toisaal­la san­ot­ti­in, että kalk­ki helpot­taa fos­forin liuken­e­mista veteen, mikä vain lisää saastet­ta, jos sitä kalkkia on edes muistettu/raskittu sekaan panna.

    Min­is­ter­iö jakaa ympäristö­tukea, kukaan ei val­vo, ja vielä julki­nen salaisu­us on, että tukien ehto­ja ei noudateta. 

    Maat­alous ei kan­na vas­tu­u­ta ympäristöstä hitusen ver­taa ja saa siitä vielä rahaa.

    ****************************************
    Ville Vil­ja­va kir­joit­ti 18.8.2009 kel­lo 18:45 Evert The NeveR­est kir­joit­ti 18.8.2009 kel­lo 13:57

    “Min­is­ter­iö jakaa ympäristö­tukea, kukaan ei val­vo, ja vielä julki­nen salaisu­us on, että tukien ehto­ja ei noudateta.

    Maat­alous ei kan­na vas­tu­u­ta ympäristöstä hitusen ver­taa ja saa siitä vielä rahaa.”

    Jos hiukan hel­lit­täisit tuo­ta vale­htelua ja ottaisit asioista selvää, voit aloit­taa vaik­ka tästä.

    http://www.mavi.fi/fi/index/viljelijatuet/maataloudenymparistotuki.html

    Lisäk­si voisit miet­tiä kenen kuu­luu mak­saa ympäristön hoidon kus­tan­nuk­set, avain­sanana “elinkaar­i­hin­noit­telu”

    *************************************************

    Lietet­tä ei levitetä jäiseen maa­han eikä 15.10. jäl­keen. Tänään maa­jussien alut jäivät kiin­ni liukkail­ta ja lasti kaa­tui joen varteen:

    Trak­to­ria ajanut nuori mies ja kyy­dis­sä ollut poi­ka loukkaan­tu­i­v­at per­jan­taina Orivedel­lä Pirkan­maal­la trak­torin suis­tut­tua ojaan. Onnet­to­muus sat­tui Eräjär­ven­tiel­lä vähän ennen kym­men­tä aamul­la. Liete­lan­tavaunua vetänyt trak­tori suis­tui tieltä jäisessä mäessä. Trak­tori kaa­tui, ja 15 ton­nia painanut peräkär­ry tuli osit­tain sen päälle…”
    (STT,Julkaistu 16.10.2009 13:48:16)

    Eli se siitä ympäristötues­ta ja ‑vas­tu­us­ta. Odotan Ville Vil­ja­van kommenttia.

  336. Evert The NeveR­est kir­joit­ti 16.10.2009 kel­lo 17:38
    “Liete­lan­tavaunua vetänyt trak­tori suis­tui tieltä jäisessä mäessä. Trak­tori kaa­tui, ja 15 ton­nia painanut peräkär­ry tuli osit­tain sen päälle…”
    (STT,Julkaistu 16.10.2009 13:48:16)

    Eli se siitä ympäristötues­ta ja ‑vas­tu­us­ta. Odotan Ville Vil­ja­van kommenttia.”

    Ville Vil­ja­van kom­menteista en tiedä tuleeko niitä eli ei mut­ta jos sal­lit niin minä kom­men­toin hiukan? Nuo ympäristötuen ehdot ensin­näkin sal­li­vat levit­tämisen 15.10 jäl­keen kun­han maa ei ole jäässä eikä huuhtou­tu­mis­vaaraa ole. Ongel­ma on siinä että tuol­laiset ohjeet eivät sal­li ter­veen jär­jen käyt­töä eivätkä ota vai­h­tu­via olo­suhtei­ta huomioon. En tiedä miten noil­la nurkil­la mis­sä tuo onnet­to­muus on tapah­tunut mut­ta näil­lä main kulunut viikko on ollut paras­ta liet­teen­levi­tyske­liä koko syksynä. Kuiv­aa, öisin pikku pakkas­ta että pin­ta on ollut hive­nen jäässä öisin ja maa kan­tanut. Kuitenkin maa niin kuiv­aa että kun lietet­tä kyn­tänyt niin melkein pöly nous­sut. Har­voin näin myöhään syksyl­lä on ollut huuhtou­tu­misen suh­teen näin otol­liset kelit (tai siis että huuhtou­tu­mi­nen on ollut var­masti vähäistä), alkusyksys­tä maa oli paljon märem­pää ja ris­ki huuhtou­tu­miselle paljon suurem­pi kuin täl­lä kuluneel­la viikol­la. Tuo että maa on pinnal­ta jäässä niin se pieni ker­ros mikä lietet­tä levitetään ei siitä mihinkään “liu’u” ojaan vaan kun heti kyn­netään niin mul­tau­tuu siis­tisti maan alle. Mut­ta että minä kri­ti­soin sitä että järken käyt­tö on kiel­let­tyä. Esimerkik­si tänä syksynä var­masti täl­lä kuiv­al­la viikol­la levite­tys­tä liet­teestä huuhtou­tui vähem­män kuin muu­ta­ma viikko sit­ten sadeke­lil­lä levite­tys­tä puhu­mat­takaan siitä että pel­to tal­laan­tui huo­mat­tavasti vähem­män ja kan­toi mukavasti pienen yöpakkasen jäljiltä jol­loin tal­laan­tu­mi­nen oli merkit­tävästi pienem­pää joka taas pitkäl­lä tähtäimel­lä vaikut­taa merkit­tävästi pel­lon kasvukun­toon ja sitä kaut­ta rav­in­tei­den pidä­tyk­seen. Mut­ta siis kri­ti­soin sitä että jotkut kuvit­tel­e­vat että tuol­lainen pilkku­jen viilaus ja tark­ka päivien ja pykälien tui­jot­telu on sitä paras­ta luon­non­suo­jelua kun pitäisi ymmärtää että kun luon­non kanssa ollaan tekemi­sis­sä niin on toimit­ta­va luon­non ehdoil­la sil­loin kun luon­non (säi­den) kannal­ta hom­ma on paras­ta, kalen­teri ei ole se paras ohjekir­ja vaan luon­non (säi­den) ehdoil­la toimiminen.

    Ja mitä jäiseen maa­han tulee niin ainakaan tääl­lä päin maa ei ole jäätä näh­nytkään. Öisin sen ver­ran pakkas­ta että pien­tä riitet­tä pin­nas­sa, sulanut päivisin. Kyl­lä se on niin että sit­ten kun maa on oikeasti jäässä niin se lop­puu kyn­tämi­nen siihen ja samal­la liet­teen lev­i­tyskin. Sen sijaan mon­e­na syksynä on parhaat kyn­töke­lit juuri kun maa on pinnal­ta 1–3 sent­tiä jäässä. Mut­ta sitähän tietysti eivät tiedä sel­l­aiset jot­ka eivät luon­nos­sa liiku ja siel­lä töitä tee, saap­paat saves­sa ja kädet kanssa. Se on eri asia kävel­lä kiikar­it kaulas­sa jär­ven rantaan kuin tehdä töitä luon­non ehdoilla.

  337. Aamunle­hden mukaan poli­isi aikoo syyt­tää kor­tit­ta ajos­ta ja liiken­teen vaaran­tamis­es­ta, kos­ka kysessä oli liiken­netrak­tori, mikä vaatii kuor­ma-autoko­rtin. 17-vuo­ti­aal­la kul­jet­ta­jal­la sitä ei ollut.

    Ympäristön pilaamis­es­ta ja nitraat­ti­ase­tuk­sen rikkomis­es­ta ei kaiketi yksikään maa­jus­si ole joutunut vastuuseen? 

    Väitän, että näitä määräyk­siä ei nou­date­ta eikä valvota:
    “Nitraat­ti­ase­tuk­sen mukaan lan­nan lev­i­tys on kiel­let­ty 15.10 — 15.4. välisenä aikana. Typ­pi­lan­noit­tei­ta tai lan­taa ei saa kuitenkaan levit­tää lumipeit­teiseen, routaiseen tai veden kyl­lästämään maa­han. Jos maa on sula ja kui­va eikä val­u­mia vesistöön aiheudu eikä poh­ja­maan tiivistymis­vaaraa ole, voi lan­taa levit­tää enin­tään 15.11 asti ja aloit­taa lev­i­tys jo 1.4. Tiukem­mat määräyk­set koske­vat nur­mia, joiden pin­taan lan­taa ei saa levit­tää 15.9. jäl­keen. Tois­tu­vasti kevät­tul­van alle jäävil­lä pel­toalueil­la typ­pi­lan­noi­tus on kiel­let­ty perustet­tavaa kasvus­toa luku­un otta­mat­ta 1.10. – 15.4. välisenä aikana. 

    Syksyl­lä levitet­ty lan­ta ja muu orgaa­ni­nen lan­noite on välit­tömästi ja viimeistään vuorokau­den kulues­sa joko mul­lat­ta­va tai pel­to kyn­net­tävä hai­h­tu­misen, val­u­mien ja hajuhait­to­jen vähen­tämisek­si. Levitet­ty lan­ta suositel­laan muul­loinkin mul­lat­tavak­si noin neljän tun­nin kulues­sa levityksestä.”

  338. Evert The NeveR­est kir­joit­ti 17.10.2009 kel­lo 10:20

    “Aamunle­hden mukaan poli­isi aikoo syyt­tää kor­tit­ta ajos­ta ja liiken­teen vaaran­tamis­es­ta, kos­ka kysessä oli liiken­netrak­tori, mikä vaatii kuor­ma-autoko­rtin. 17-vuo­ti­aal­la kul­jet­ta­jal­la sitä ei ollut.
    Ympäristön pilaamis­es­ta ja nitraat­ti­ase­tuk­sen rikkomis­es­ta ei kaiketi yksikään maa­jus­si ole joutunut vastuuseen? ”

    Evert The NeveR­est on taas tapansa mukaan vale­htele­mas­sa, liiken­netrak­to­ria saa ajaa maat­alousajos­sa taval­lisel­la trak­toriko­r­tilla, liiken­teen vaaran­t­a­mi­nen on Evert The NeveR­estin hourailua, ain­oa jon­ka tapauk­ses­ta voi vetää vas­tu­useen on tien­pitäjä, teit­ten on olta­va sel­l­aises­sa kun­nos­sa että sil­lä voi tur­val­lis­es­ti liiken­nöidä. Suo­ranaista vain­o­harhaisu­u­ta edus­taa Evert The NeveR­estin käsi­tys ettei valvon­taa ole 5 pros­ent­tia tiloista joutuu vuosit­tain valvon­taan jos­sa kyl­lä kai­stat mitataan sentin tarkkuudella.

  339. Evert The NeveR­est kir­joit­ti 17.10.2009 kel­lo 10:20
    “Jos maa on sula ja kui­va eikä val­u­mia vesistöön aiheudu eikä poh­ja­maan tiivistymis­vaaraa ole, voi lan­taa levit­tää enin­tään 15.11 asti”

    Ainakin tääl­lä päin on ollut tämä tilanne eli jos tääl­lä on joku levit­tänyt niin on toimit­tu täysin pykälien ja ase­tusten mukaan. Täysin sal­lit­tua toimintaa. 

    Tämä on juuri se ongel­ma että kun pykäli­in laite­taan joku päivämäärä ja kun “vuodet eivät ole vel­jek­siä” niin se johtaa joskus tosi­asial­lis­es­ti suurem­pi­in päästöi­hin. Aje­taan syysku­us­sa vaik­ka vet­tä tulee kuin aisaa ja pel­lot laine­htii jot­ta vain ei men­nä tuos­ta 15.10 yli kos­ka joku kuitenkin tart­tuu siihen päivään kuin hukku­va oljenko­r­teen. Ja sit­ten esimerkik­si viime viikko oli lois­tavaa lev­i­tyske­liä. Valitet­tavasti maat­alous ei ole kalen­ter­i­hom­maa siinä mielessä että kalen­ter­is­tavoitaisi­in kat­soa että “jaa­has, nyt on 12.05, aloite­taan­pas kylvöt.” Keli ja sää ja pel­to ratkai­se­vat sen mil­loin mitäkin on järkevää tehdä.

  340. Evert The NeveRest:
    “Lan­taa voidaan levit­tää syksyl­lä enin­tään 15.11. asti ja aloit­taa lev­i­tys kevääl­lä aikaisin­taan 1.4., jos maa on sula ja kui­va niin, että val­u­mia vesistöön ei tapah­du eikä poh­ja­maan tiivistymis­vaaraa ole.” Ase­tus 931/2000. Eli nyt on vielä hyvä aika levit­tää lan­taa niil­lä alueil­la, mis­sä maa ei ole vielä roudassa.

  341. Ville Vil­ja­va kir­joit­ti 17.10.2009 kel­lo 12:08
    “Evert The NeveR­est on taas tapansa mukaan vale­htele­mas­sa, liiken­netrak­to­ria saa ajaa maat­alousajos­sa taval­lisel­la traktorikortilla…”

    Aamule­hdessä on van­hempi komisaari sanoo kyseis­es­tä tapauk­ses­ta, että 17-vuo­tias ei saa kul­jet­taa kyseistä trak­tor­i­tyyp­piä ei hän syyl­listyy ajo-oikeudet­ta ajamiseen. Tarvi­taan C‑kortti eli kuor­ma-autoko­rt­ti, jol­la saa ajaa yli 3,5 ton­nin ajoneu­voa. Onnet­to­muusajoneu­vo pain­oi noin 6,5 tonnia”.

    Kun moraali ja lain kun­nioi­tus on mitä on, niin voi vain arvail­la mil­laisia pom­me­ja maaseudul­la yleisil­lä teil­lä liiken­teen seassa liikkuu.

    Maat­alous­tuki­in ja eri­tyis­es­ti ympäristö­tuki­in suh­taudu­taan kuin vaal­i­tuki­in. Maat­alouden tapa on, että laista ja määräyk­sistä ei tarvitse välit­tää, kun sank­tioi­ta ei käytetä.

  342. Evert The NeveR­est kir­joit­ti 17.10.2009 kel­lo 15:30

    “Minä en vale­htele koskaan. Onko sinus­sa miestä myön­tää asia ja pyytää anteeksi.
    Ville Vil­ja­va voi tutus­tua asi­aan myös kaltais­ten­sa luona agronetissä.” 

    Evert The NeveR­est veti sit­ten herneen nenään, laki on kuitenkin tässä kohdin selvä, liiken­netrak­to­ria saa ajaa maat­alouden ajois­sa taval­lisel­la trak­tori kor­tilla kuten kir­joitin ja vielä verot­toma­l­la polttoaineella.

    “Liiken­netrak­torik­si ei kuitenkaan kat­so­ta trak­to­ria, jota käytetään moot­to­ri­a­joneu­voveros­ta annetun lain (722/1966) 17 a §:ssä tarkoitet­tui­hin kuljetuksiin.”

    tuo 17a tarkoit­taa maat­alousajoa, jos liiken­netrak­to­ria käytetään johonkin muuhun ajoon niin kul­jet­ta­jal­la on olta­va C kort­ti ja verol­lista polt­toainet­ta tankissa. Myön­nän että asi­as­ta on tulk­in­ta erim­ielisyyk­siä ja olen valmis anteek­sipyyn­töön jos kiis­tat­ta osoite­taan että liiken­netrak­to­ria ei saa maat­aloudessa ajaa T kortilla.

  343. no, mihin keskusteli­jat nyt hävi­sivät, käytänköhän liian voimakas­ta artiku­loin­tia. Ympäristö asiois­takin riit­täisi jut­tua vaik­ka kuin­ka, ehkä keven­nämme pal­staa hiukan pienel­lä fiktiola..

    “Maat­alous­tukien ter­veystarkas­tuk­seen voisimme Suomes­ta esit­tää EU:lle , että tuet mak­set­taisi­in suo­raan kulut­ta­jille. On nimit­täin turhaa byrokra­ti­aa kier­rät­tää tukia maa­jussien kaut­ta , kos­ka hyö­ty niistä menee elin­tarvike­te­ol­lisu­udelle ja kau­palle ilmaisen raa­ka-ain­nen muo­dos­sa. Rav­in­toketjun viimeisenä lenkkinä kulut­ta­ja hyö­tyy tue­tus­ta , ilmais­es­ta raaka-aineesta.
    Käytän­nössä tämä tuki mak­set­taisi­in suo­raan kulut­ta­jalle, joka saisi näin avus­tus­ta ruokalasku­un­sa. Tuen ehtona olisi ruokaki­in­tiö. Ts. per­heen päälu­vun mukainen lasken­nalli­nen ruoanku­lu­tus vuodessa. Muual­la EU:ssa tämä kiin­tiö olisi suurem­pi , kos­ka läm­min ilmanala tuot­taa ruokaa enem­män ja sik­si sitä pitää kulut­taa ja tukea enem­män (ver­taa nykyi­nen CAP/tilatuki).
    Tuki mak­set­taisi­in tietenkin ennakkoon, sil­lä rahaa tarvi­taan koko ajan ruokaan. Jos per­he ylit­täisi sille las­ke­tun kiin­tiön tai komis­si­olle esite­ty­istä kuiteista puut­tuisi jotakin, määrät­täisi­in sank­tio. Tukia olisi palautettava.
    Tuet tulisi hakea kunkin satokau­den alka­es­sa samanalaisel­la lomakkeis­tol­la kuin haetaan nyky­isiä maat­alous­tukia. Nimikkeitä tietenkin tulisi hie­man ter­veys-ja väl­i­tark­istaa. Tähän tietenkin aina liit­tyy tuen vähentäminen.
    Ympäristötuen kohdal­la per­hei­den tulisi tehdä erilli­nen selvi­tys ja laskel­ma siitä, kuin­ka paljon on syö­ty ympäristöä kulut­tavaa ruokaa(lihatuotteet) ja ympäristöä säästävää ruokaa (juurek­set, vihan­nek­set). Jos per­he ylit­tää lihaki­in­tiön, esim. kesän gril­lauskaudel­la, niin tues­ta leikataan ympäristötuen osu­us. Ympäristöä säästävästä kiin­tiön yli­tyk­ses­tä ei saa lisätukea.
    Tarkas­tuk­set: sait­il­la on aikaisem­min jo ehdotet­tu yllä­tys­tarkas­tuk­sia tiloille, kos­ka jus­sit kuitenkin piilot­tel­e­vat tarkas­ta­jil­ta jotakin ? En kyl­lä ole vielä keksinyt , mitä se voisi olla. Niin, nyt nämä kulut­ta­jien hyväksymät yllä­tys­tarkas­tuk­set saatet­taisi­in voimaan. Per­heen asun­toon voi tarkas­ta­ja siis tul­la , vaik­ka keskel­lä yötä, tilaa­mat­ta. Juuri öiseen aikaan­han jääkaapil­la käy­dään salaa syöpöt­telemässä vaik­ka päivän kaloriki­in­tiö on tul­lut täyteen.
    Kesämökeil­lä tapah­tuu myös usein ylisyön­te­jä. Sen vuok­si satel­li­it­ti­valvon­ta toteutetaan nykyiseen malli­in. Kulut­ta­jien motivoimisek­si voisi EU:n imago­työryh­mä pitää pari visioin­tikon­frenssia jos­sakin eksoot­tises­sa kohteessa. Lop­puk­lausu­uli­na voisi olla: satel­li­it­ti kuvaa, sel­l­uli­it­ti sulaa.”

  344. MTK:n puheen­jo­hta­jan Juha Mart­ti­lan mielestä koko maat­alouden tuk­i­jär­jestelmä pitää harki­ta uud­estaan, jos EU:n kaavailut tukien leikkauk­sista toteutuvat.

    Eli ei puhuta, onko miljoonat halpo­ja, vaan että onko mil­jardit halhpoja.

    Maat­alous­tukien avul­la maid­on­tuot­ta­jien Valio voi keinotel­la. Kau­pas­sa Valion juus­to mak­saa 10 euroa kilo­l­ta, Valio vie sitä ulos 3 euroa kilolta. 

    Maat­alouden edessä kulut­ta­jat ovat lehmäkoiria, joi­ta saa vapaasti kuset­taa ja lypsää.

  345. Tyyp­il­listä maat­alous­tuot­ta­jan, eri­tyis­es­ti kepu­laisen maataloustuottajan,
    venku­loin­tia on tuo MTK:n politrukin puhe ‘palu­us­ta kansal­lisi­in tukiaisiin’.

    Mak­samme vuodessa maat­alous­tukia yli 2,2 mil­jar­dia euroa, joista peräti
    1,5 mil­jar­dia euroa on suo­raan suo­ma­laisen veron­mak­sa­jan selkä­na­has­ta riivittyä
    ja vain alle kol­mas osa, 0,7 mil­jar­dia euroa on EU-tukea. Kyl­lä tässä
    tilanteessa puheet ‘kansal­liseen tukeen palu­us­ta’ ovat suo­ranaista valhetta.

    Valion toim­i­tusjo­hta­ja ker­toi MOT-ohjel­mas­sa, että jo yli 50 % suo­ma­lais­ten ruuasta
    tulee nykyään maamme rajo­jen ulkop­uolelta. Sen pitäisi tarkoit­taa sitä, että kansalliset
    maat­alous­tuki­aiset tulisi tykkänään lopet­taa. Mon­tako sataa miljoon­aa me suomalaiset
    veron­mak­sa­jat mak­samme nyt venäläisille kulut­ta­jille tukies­samme suo­ma­laista maid­on­tuotan­toa ylitörkeästi ja siten tekemälle Vali­olle mah­dol­lisek­si dumpa­ta tuot­teitaan Venäjälle.

  346. Tavalli­nen veron­mak­sa­ja: “Mak­samme vuodessa maat­alous­tukia yli 2,2 mil­jar­dia euroa, joista peräti 1,5 mil­jar­dia euroa on suo­raan suo­ma­laisen veron­mak­sa­jan selkä­na­has­ta riivit­tyä ja vain alle kol­mas osa, 0,7 mil­jar­dia euroa on EU-tukea. Kyl­lä tässä tilanteessa puheet ‘kansal­liseen tukeen palu­us­ta’ ovat suo­ranaista valhetta.”

    Niin ovat, varsinkin kun maat­alous­tukien määrä on val­tion v. 2009 bud­jetin mukaan 2,2 mil­jar­dia tukia + 0,5 mil­jar­dia maat­alouden eläkkeitä + 0,2 mil­jar­dia maat­alousyrit­täjien lomi­tus­toim­intaan = yhteen­sä 3 mil­jar­dia. Ja veron­mak­sa­jan selkä­na­has­ta ne EU-tuetkin riivitään.

  347. Toiv­ot­tavasti EU-kieltää kansal­lis­ten tukien mak­samisen nyt, kun EU-tuet on tarkoi­tus puolittaa.

  348. Selkeän käsi­tyk­sen, miten suures­ta sum­mas­ta 3 mil­jardista on oikeas­t­aan kyse, saa, kun lukee Suomen talousarvios­ta, että poli­isi­toimen hoitoon on varat­tu vuodek­si alle 0,7 mil­jardin summa.

    Miten ihmeessä on mah­dol­lista, että holvaamme
    maat­alouden tuki­in 3 mil­jar­dia. Maatilo­ja on alle 66.000 kap­palet­ta ja niil­lä työn­tek­i­jöitä alle
    90.000 henkilöä. Aika kallista toimintaterapiaa
    me tuolle 90.000 hen­gen joukolle kustannamme

  349. Jaha, sat­tuipa sopi­vasti kun nyt kaik­ki jär­jen jät­tiläiset tun­tuu ole­van paikalla niin voisiko joku ker­toa min­ulle yksinker­taiselle vil­jeli­jälle kuka maat­aloustuet on keksinyt, mik­si niitä mak­se­taan ja kuka niistä hyö­tyy. Eri­tyis­es­ti min­ua kiin­nos­taa mik­si vil­jeli­jöille annet­ti­in pamp­pua ja pure­tutet­ti­in poli­isikoir­il­la kun he vas­tus­ti­vat tuk­i­talouteen siirtymistä.

  350. Tuos­ta maat­aloussek­to­rille vuosit­tain hol­vat­ta­van 3 mil­jardin summan
    kauheud­es­ta saa tyr­mistyt­tävän käsi­tyk­sen, kun arvioi mitä sillä
    lop­pu­jen lopuk­si saadaan.

    Arvioil­ta Suomes­sa syödään vuodessa
    ruokaa n. 12 mil­jardin euron edestä. Kun uskomme Valion
    toim­i­tusjo­hta­jan esi­tys­tä siitä, että liki­main puo­let Suomessa
    syödys­tä ruuas­ta on Suomes­sa tuotet­tua, voimme pikaisesti
    laskea, että syömme koti­maista ruokaa 6 mil­jardil­la eurolla.

    Kun tuo­ta 6 mil­jar­dia euroa sit­ten peilaa vas­ten maataloustukiaisista,
    maat­alouseläkkeistä, luop­umis­tuki­ai­sista ja lomitustukiaisista
    mak­set­tua 3 mil­jar­dia euroa, niin aika karseal­ta kuva näyttää. 

    Maat­aloustuet ovat niin suh­teet­toman suuret, että on korkea aika
    ryhtyä suun­nit­tele­man muu­tos­ta. Kansal­lisen tukien (yli 1,5 mil­jar­dia euroa)
    pois­to tulisi sijoit­taa seu­raavien eduskun­tavaalien erääk­si pääkysymykseksi.

  351. “Tavalli­nen veron­mak­sa­ja kir­joit­ti 31.10.2009 kel­lo 11:46

    Tuos­ta maat­aloussek­to­rille vuosit­tain hol­vat­ta­van 3 mil­jardin summan
    kauheud­es­ta saa tyr­mistyt­tävän käsi­tyk­sen, kun arvioi mitä sillä
    lop­pu­jen lopuk­si saadaan.”

    et sit­ten huo­man­nut kun kysyin kuka tuol­laisen kauheuden on keksinyt ja kuka hyö­tyy, ajat­telet tyyp­il­lisen kau­nakaupunki­laisen tapaan vain meno­ja, oikea tapa laskea tulot ja siitä miika­ta menot. Nämä mil­ja­dit on käsitel­ty täl­läkin pal­stal­la jo mon­een ker­taan mut­ta onhan aina hyvä muis­tel­la vanhoja.. 

    “Maat­alous­tu­ki ei rasita veron­mak­sa­jaa, maat­alous­tu­ki on 1.9 mil­jar­dia jos­ta EU mak­saa karkeasti puo­let. Maat­alouden­har­joit­ta­jat mak­sa­vat vero­ja ja verolu­on­teisia mak­su­ja 1.5 mil­jar­dia. joten plus­saa veron­mak­sa­jalle 0.5 mil­jar­dia on huo­mat­ta­va että maat­alous­tu­ki alen­taa kulut­ta­jan ruokalaskua suo­raa tuon 1,9 mil­jaria ja kun nuo las­ke­taan yhteen veron­mak­sa­ja on plus­sal­la 2.4 mil­jar­dia. Vil­jeli­jät, hyvä sijoi­tus kuluttajalle.”

    “Koti­mainen elin­tarvikeketju työl­listää täl­lä het­kel­lä suo­raan 130 000 henkeä, eli noin 5 % työl­li­sistä. Maat­alous työl­listää suo­raan noin 90 000 ja lisäk­si elin­tarvike­te­ol­lisu­us työl­listää vajaat 40 000 henkeä. Näi­den lisäk­si elin­tarvikeketju työl­listää välil­lis­es­ti muil­lakin toimi­aloil­la, esimerkik­si kau­pas­sa ja kul­je­tuk­sis­sa vähin­tään saman ver­ran kuin maat­aloudessa ja elin­tarvike­te­ol­lisu­udessa yhteen­sä. MTT (Maa- ja elin­tarvike­talouden tutkimuskeskus) Talous­tutkimuk­sen mukaan karkea kokon­ais­arvio elin­tarvikealan työl­lisyys­vaiku­tuk­sista on läh­es 300 000 henkeä.”

  352. Ville Vil­ja­van luke­mat ovat kuin Njeu­vos­toli­itos­ta, mis­sä tele­vi­sioku­vista 1960 näimme puimurei­den riv­istön joka vuosi niit­tävän ennä­tys­satoa. Samaan aikaan leipäjonot oli­vat kuin nyky-Suomes­sa konsanaan.

    MTT arvioi, että maa- ja puu­tarhat­alous­tuot­tei­den myyn­ti­t­u­loista ker­tyy tänä vuon­na 2,3 mil­jar­dia euroa, mikä on läh­es yhdek­sän pros­ent­tia vähem­män kuin viime vuonna.

    Kotieläin­tuotan­non osu­us myyn­ti­t­u­loista on run­saat 68 pros­ent­tia, kasv­invil­je­lyn vajaat 14 pros­ent­tia ja puu­tarhat­alouden vajaat 18 pros­ent­tia. Maa- ja puu­tarhat­alouden saa­ma tuk­isum­ma pysyy läh­es viime vuo­tises­sa noin 1,9 mil­jardis­sa eurossa.

    Maa- ja puu­tarhat­alouden kokon­ais­tuot­to on tänä vuon­na 4,3 mil­jar­dia ja kokon­aiskus­tan­nuk­set 3,4 mil­jar­dia euroa.

    Voipi olla, että pian ja pakon edessä esi­in astuu joku rohkea ja rehelli­nen Gor­bat­shov, joka pal­jas­taa tämän karmean totu­u­den maat­alouden ankeud­es­ta näil­lä pohjoisen kairoil­la koko kansalle.

  353. “Evert The NeveR­est kir­joit­ti 31.10.2009 kel­lo 23:17

    Ville Vil­ja­van luke­mat ovat kuin Njeu­vos­toli­itos­ta, mis­sä tele­vi­sioku­vista 1960 näimme puimurei­den riv­istön joka vuosi niit­tävän ennä­tys­satoa. Samaan aikaan leipäjonot oli­vat kuin nyky-Suomes­sa konsanaan.”

    Pal­stan taso pysy­isi korkeam­mal­la jos Evert The NeveR­est keskit­ty­isi olen­naiseen ja jät­täisi nuo palop­uheen­sa työväen iltoi­hin. Osoi­ta laskel­mani virheel­lisek­si ja samal­la voisit ker­toa mik­si juuri tuo tuot­ta­jan osu­us 5 pros­ent­tia on niin tärkeä että lop­ut 95 pros­ent­tia elin­tarvikkei­den hin­nas­ta voi jät­tää huomiotta ja en mal­ta olla lisäämät­tä ettei tuo 5 pros­ent­ti­akaan päädy tuot­ta­jan tasku­un vaan lähin­nä SAK:n jäsen­ten tasku­un. vil­jeli­jän palkkaa kaup­po­jen hin­nois­sa ei ole sent­tiäkään se tulee niistä tuista joka sekin osak­si val­uu ruuan osta­jalle. Lopuk­si taas pieni kertaus.

    “Tilas­tokeskuk­sen (v. 2005) mukaan Suomen kansan kokon­ais­ruokalasku oli 17,1 mil­jar­dia euroa jakaantuen eri osa­puo­lille siten, että maat­alous­tuot­ta­jat sai­vat maat­alous­tu­lona 0, 9 mrd euroa, val­tio rahas­taa ruuan alv- ja alko­ho­liv­erona 4 mrd, tuon­tielin­tarvikkei­den osu­us noin 2 mrd ja ruokaketjun muille osa­puo­lille kuluu run­sas 10 mrd euroa. Val­tio ja muut koti­maiset osa­puo­let otta­vat ruokaketjus­ta siis 83 pros­ent­tia. Elin­tarvikkei­den perus­tuot­ta­ja, vil­jeli­jä saa työ­panok­selleen ja yri­tyk­seen­sä sijoit­ta­malleen oma­lle pääo­ma­lleen yhteen­sä vain 5 pros­entin siivun.
    Val­tion tuel­la on ruokalaskua keven­net­ty run­saal­la mil­jardil­la eli 6 pros­entin ver­ran. Ovatko nämä kak­si fak­taa, 5% maat­alous­tu­loon ja 6 % veror­a­situs­ta val­ti­olle liian suuri hin­ta kansal­lis­es­ta elin­tarvikkei­den riit­tävyys- ja laatuturvasta?
    Vil­jeli­jä saa elin­tarvikeketjun rahavir­roista vajaan mil­jardin. Elin­tarvikeketjun muut koti­maiset osa­puo­let lohkai­se­vat 14 mil­jar­dia. Tuon­tielin­tarvikkei­den ostoon kuluu vain run­sas kak­si mil­jar­dia. Rahavir­rat oli­vat v. 2005 yhteen­sä 20,5 mil­jar­dia euroa. Tässä huolto­var­muu­den lisäk­si toinen syy, mik­si maat­aloutemme alasajoa esit­täneet kansan­talous­te­o­reetikot eivät ole saa­neet kannatusta.”

  354. Ville Vil­ja­va sanoi “Pal­stan taso pysy­isi korkeam­mal­la jos Evert The NeveR­est keskit­ty­isi olen­naiseen ja jät­täisi nuo palop­uheen­sa työväen iltoi­hin.” ja jatkaa brezneviläistä statistiikkaa.

    Suomen maat­alous on jo pitkään on ollut irti suo­ma­lais­es­ta ruokaketjus­ta. Ville Vil­ja­van Ruisleipä tehdään ulko­mais­es­ta ruki­ista. Maka­ronit ulko­mais­es­ta durum vehnästä.
    Samaan aikaan Suomes­sa vil­ja on niin huono­laa­tu­ista, että se ehdote­taan poltet­tavak­si. 5000 rekkalastil­lista viedään viron varas­toi­hin odot­ta­maan mitä? 

    Nykya­jas­sa on harhaan­jo­htavaa puhua vil­jeli­jän ansioiden osu­ud­es­ta suo­ma­lais­ten ruokaketjus­sa. Vil­jeli­jät ovat suurelta osin suo­ma­laisen ruokaketjus­sa sivus­ta kat­so­jia. Lie­neekä tämä syy, ettei maat­alous­min­is­teri mil­lään toh­di ker­toa elin­tarvikeketjun rahavirtoja.

    MOT:n ohjel­mas­sa jopa Valion toim­i­tusjo­hta­ja tun­nusti, että yli 50 % suo­ma­lais­ten ruuas­ta koos­t­uu muual­la kuin Suomes­sa tuote­tu­ista raa­ka-aineista ja elintarvikkeista.

  355. Tuos­sa lii­iken­e­trak­torin ajoko­r­ti asi­as­sa on lain­säätäjäl­lä tul­lut seka­sotku ja kumpikin tulk­in­ta on oikea. Kumpikaan ei ole vale­htelia eikä väärässä, Kyse on vain tulk­in­ta eros­ta. Kasit­tääk­seni asi­aa ollan kor­jaa­mas­sa. Kos­ka tässä on oikeustur­va ongel­ma mmyös.

    Tien­pin­ta voi olla jääsä, vaik­ka maa olisi sula.

    Kaje­htikaa kaup­pi­ai­ta ne tästä ruokapo­tista suurim­man osan vie, Kau­pan kate on nousut EU- aikana todel­la paljon. 

    Tllä het­kel­lä ruokape­runan vil­jeliä saa perunakilo­l­la 6–10 sen­tiä, Pakkaamot, kul­je­tus, kaup­pa jakaa lop­ut. Jos peruna kilo mak­saa kau­pas­sa yli 60sentiä niin val­tiokin saa alavia enepi kuin se viljeliä.

  356. Viime vuon­na EU vil­jan inter­ven­tio-ostot oli­vat 1,5 mil­jar­dia kiloa. Suo­mi tar­joaa MAVI:n mukaan tänä vuon­na ohraa on noin 400 miljoon­aa kiloa ja vehnän noin 200 miljoon­aa kiloa. 

    Yli kol­mannes koko EU:n yli­jäämävil­jas­ta tulee piskuis­es­ta Suomesta!

  357. “Evert The NeveR­est kir­joit­ti 1.11.2009 kel­lo 12:39

    Viime vuon­na EU vil­jan inter­ven­tio-ostot oli­vat 1,5 mil­jar­dia kiloa. Suo­mi tar­joaa MAVI:n mukaan tänä vuon­na ohraa on noin 400 miljoon­aa kiloa ja vehnän noin 200 miljoon­aa kiloa.
    Yli kol­mannes koko EU:n yli­jäämävil­jas­ta tulee piskuis­es­ta Suomesta!”

    Evert The NeveR­est kir­joit­taa tapansa mukaan jälleen pehmeitä, oikaistaan nyt pahimpia.
    Viime vuon­na inter­ven­tioon myyti­in hiukan yli 200 miljon­aa kiloa ja tänä vuon­na ehkä tuo 600 miljoon­aa kiloa, koko EU:n yli­jäämä on tänä vuon­na hiukan yli 6000 miljoon­aa kiloa. Suomen tar­jon­ta inter­ven­tioon johtuu toim­i­mat­tomista vil­ja­markki­noista, suurin osa inter­ven­tioon myy­dys­tä vil­jas­ta ostaa koti­mainen teollisuus.
    Eikö Evert The NeveR­estin mielestä ole mitään ris­tiri­it­ta siinä että samaan aikaan vil­jaa polte­taan ja lai­vataan ulko­maille niin koti­mainen elin­tarvike teol­lisu­us ostaisi 50 pros­ent­tia raakaaineis­taan ulko­mail­ta no tietysti tuo ei pidä alku­un­sakkaan paikkaansa, koti­mais­ten raakaainei­den riit­tävyyt­tä voi tarkastel­la vaik­ka täältä.
    http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_maatalous.html#maataloustuotanto
    Hyvin riit­tää ja jää vielä ylikin.

    “ettei maat­alous­min­is­teri mil­lään toh­di ker­toa elin­tarvikeketjun rahavir­to­ja.” tämä lie­nee medi­an ank­ka, mitään tutkimus­ta elin­tarvikeketjun rahavir­roista ei ole koskaan tehtykään, oma lukun­sa että täytyisikö.

  358. Ville Vil­ja­va kir­joit­taa itse pehmeitä ja säveltää. 

    Maaseudun Tule­vaisu­us tänään:
    “Inter­ven­tio kiin­nos­taa vil­jeli­jöitä läh­es kaikissa EU-mais­sa. Tar­jon­nan odote­taan paisu­van selvästi viime vuo­den 1,5 mil­jardista kilosta.

    Suomes­sa inter­ven­tio varautuu noin puolen mil­jardin kilon ostoi­hin, mis­tä ohraa on 400 miljoon­aa kiloa ja lop­ut 100 miljoon­aa kiloa vehnää.”

    MAVI:n mukaan tuo 500 miljoon­aa kiloa ei riitä, vaan puhutaan 600 miljoonas­ta kilosta. 

    Eli ruuan kulut­ta­ja mak­sa­vat ensin mil­jardilu­okan maat­aloustuet ja toiseen ker­taan EU:n inter­ven­tio-osto­jen muodossa.

    Tästä syys­tä min­is­teri Antti­la ei kehtaa esit­tää ruokaketjun todel­lisia kustannuksia.