Kamerat ja hintadifferointi

Ostin itsel­le­ni parem­man kame­ran, kos­ka valo­ku­vaus on van­ha into­hi­mo­ni ja kos­ka olen hul­laan­tu­nut niis­tä mah­dol­li­suuk­sis­ta, joi­ta digi­ku­vaus suo kuvien trim­maa­mi­seen. Omi­nai­suus, jon­ka kame­raa­ni halusin, on 14 bit­ti­nen A/D‑muunnin. Tämä tar­koit­taa, että pik­se­lei­den tuot­ta­ma infor­maa­tio muu­te­taan digi­taa­li­sek­si 14 bitin tark­kuu­del­la (16 000 eri kirk­kaus­vaih­toeh­toa) kun kar­va­hat­tu­mal­leis­sa on yleen­sä 8 bitin muun­nin (256 eri vaih­toeh­toa). Noil­la yli­mää­räi­sil­lä biteil­lä ei tee mitään, ellei kuvia käsit­te­le miten­kään, sil­lä mikään näyt­tö ei tois­ta sävy­jä noin tar­kas­ti. Yli­mää­räi­set bitit ovat tar­peen, jos kuvan sävy­jä halu­aa raw-kuvien ”kehi­tyk­ses­sä” muut­taa. Voin lyhyen koke­muk­sen perus­teel­la vakuut­taa, että omi­nai­suus on ihana.

On sel­vää, että parem­mas­ta kame­ras­ta jou­tuu mak­sa­maan enem­män, mut­ta tuo yksi A/D muun­nin mak­soi kyl­lä tol­kut­to­mas­ti. Epäi­len, ettei sen val­mis­ta­mi­nen mak­sa olen­nai­ses­ti enem­pää kuin kah­dek­san bit­ti­sen, mut­ta kame­raan tulee yli ton­ni hin­taa enemmän.

Kyse on hin­ta­dif­fe­roin­nis­ta. Kar­va­hat­tu­mal­le­ja halu­taan myy­dä suu­ria mää­riä hal­val­la. Parem­pia kame­roi­ta taas myy­dään suu­rel­la kat­teel­la ja vain har­voil­le. Jot­ta kal­liim­mat kame­rat mene­vät kau­pak­si. on kar­va­hat­tu­mal­le­ja joten­kin huononnettava.

Hin­ta­dif­fe­roin­ti on yri­tys­ta­lou­del­li­ses­ti hyvin moti­voi­tua sil­loin, kun on kyse tuot­tees­ta, jos­sa val­mis­ta­mi­sen kiin­teät kus­tan­nuk­set ovat suu­ret ja muut­tu­vat pie­net. Täl­lai­ses­sa tapauk­ses­sa on ole­mas­sa kak­si hin­noit­te­lu­pe­ri­aa­tet­ta: myy­dään joko pal­jon hal­val­la tai vähän kal­liil­la. Voi olla, että kum­mas­sa­kaan vaih­toeh­dos­sa toi­min­taa ei saa­da kan­nat­ta­vak­si. Sik­si yri­te­tään myy­dä toi­saal­ta köy­hil­le suu­ri mää­rä hal­val­la, ja toi­saal­ta rik­kail­le pie­ni mää­rä kal­liil­la. Jot­ta rik­kail­ta saa­tai­siin rahat pois, köy­hil­le myy­tä­vää tuo­tet­ta pitää joten­kin huo­non­taa; lait­taa vaik­ka kame­raan huo­no A/D‑muunnin.

Yhdys­val­lois­sa oli aika­naan rau­ta­tie­yh­tiö, joka myi juniin kol­men­hin­tai­sia lip­pu­ja. Ensim­mäi­sen luo­kan vau­nuis­sa oli lois­toa ja toi­sen luo­kan vau­nuis­sa puu­pen­kit. Kol­man­nen luo­kan vau­nut oli­vat saman­lai­sia kuin toi­sen luo­kan, mut­ta niis­tä puut­tui kat­to, mikä oli eri­tyi­ses­ti sateel­la huo­no jut­tu. Katon puut­tees­ta eivät kär­si­neet vain mat­kus­ta­jat, sil­lä ei sisään sata­va vesi teh­nyt vau­nuil­le­kaan hyvää. Kat­to oli pois­sa, jot­ta toi­sen luo­kan mat­kus­ta­jat mak­sai­si­vat enem­män lipus­taan. Toi­saal­ta kol­mat­ta luok­kaa tar­vit­tiin, jot­ta saa­tai­siin köy­hät saa­tai­siin kyy­tiin ja mak­sa­maan edes jotain.

Len­to­lii­ken­tees­sä vii­me vuo­siin asti nou­da­tet­tiin käy­tän­töä, että hal­van lipun osta­jan oli olta­va lau­an­tain ja sun­nun­tain väli­nen yö mat­kal­la. Täl­lä estet­tiin lii­ke­mie­hil­tä turis­ti­luo­kan käyt­tö ja pys­tyt­tiin otta­maan heil­tä hui­kea­ta yli­hin­taa. Sit­tem­min kil­pai­lu ja ebookr­sit ovat mur­ta­neet tämän käy­tän­nön. Samal­la jok­seen­kin kaik­ki len­to­yh­tiöt ovat men­neet tappiolle.

Tie­to­ko­neoh­jel­mis­ta myy­dään yleen­sä pro­fes­sio­nal-ver­sioi­ta kal­liil­la ja kar­va­hat­tu­ver­sioi­ta hal­val­la; näin esi­mer­kik­si Office-pake­tin osal­ta. Kar­va­hat­tu­ver­sion eteen on teh­ty enem­män työ­tä, kos­ka se on kehi­tet­ty täy­des­tä ver­sios­ta eteen­päin pois­ta­mal­la sii­tä omi­nai­suuk­sia. Oli­si tuo­tan­to­kus­tan­nus­ten osal­ta hal­vem­paa val­mis­taa vain pro­fes­sio­nal-paket­tia, mut­ta näin saa­daan tehok­kaim­min rahat pois.

Takai­sin valo­ku­vauk­seen. Minul­la on lähes ilmai­sek­si saa­tu Pho­tos­hop ele­ments ohjel­ma. Sii­nä onnek­si raw-kuvien kehit­tä­mi­nen tapah­tuu 16 bitin tark­kuu­del­la, mut­ta jok­seen­kin kaik­ki muu 8 bitin tark­kud­del­la. Jos haluai­sin työs­ken­nel­lä suu­rem­mal­la tark­kuu­del­la, minun pitäi­si ostaa aito Pho­tos­hop, joka mak­saa yli tuhat euroa. Hiu­kan hatut­taa. Onko ole­mas­sa avoi­men koo­din vaihtoehtoja?

Hin­ta­dif­fe­roin­tia on myös se, ettei hal­vois­ta digi­pok­ka­reis­ta saa kuvia ulos pak­kaa­mat­to­mi­na, vaik­ka kuva on alun perin tie­tys­ti pak­kaa­ma­ton. Pak­kaa­mat­to­man kuvan käsit­te­le­mi­nen on pal­jon hel­pom­paa.  Netis­tä on tosin saa­ta­vis­sa ohjel­mia, joil­la kame­ras­taan voi pois­taa tämän esteen.

Tuot­tei­den tahal­li­nen huo­non­ta­mi­nen hin­ta­dif­fe­roin­nin vuok­si on mark­ki­na­vir­he. Opti­maa­li­ses­sa yhteis­kun­nas­sa ei tie­ten­kään tuot­teis­ta teh­täi­si tahal­laan huo­no­ja. Se, että se on mah­dol­lis­ta, joh­tuu kil­pai­lun puut­tees­ta. Len­to­lii­ken­tees­sä kil­pai­lu on sor­ta­nut hin­ta­dif­fe­roin­nin. Nyt on ensim­mäi­siin hal­poi­hin pok­ka­rei­hin tul­lut mah­dol­li­suus ottaa kuvat ulos raw-muodossa.

Val­tio­val­lan teh­tä­vä­nä on jol­la­kin inter­ven­tiol­la tor­jua mark­ki­na­vir­hei­tä. Var­sin onnis­tu­nut­ta esi­mer­kik­si on ollut suo­ma­lai­nen lain­sää­dän­tö, jol­la on pai­men­net­tu puhe­li­no­pe­raat­to­rei­ta. Miten hin­ta­dif­fe­roin­tiin pitäi­si puuttua?

Ei vält­tä­mät­tä miten­kään, kos­ka ilman sitä moni jär­ke­vä tuo­tan­to muut­tui­si koko­naan kan­nat­ta­mat­to­mak­si. Lisää kil­pai­lua voi toki aut­taa: kun kame­ran val­mis­ta­jia on pal­jon, joka niis­tä alkaa teh­dä hal­po­ja ja hyviä kame­roi­ta, kos­ka hyvän ja huo­non kame­ran val­mis­tus­kus­tan­nuk­sis­sa ei ole suur­ta eroa kuten ei ole hyvän tai huo­non musii­kin pai­na­mi­ses­sa cd-levylle.

Jois­sa­kin tapauk­sis­sa kan­nat­taa kiin­teät kus­tan­nuk­set mak­saa pois tuo­tan­to­tu­ke­na, jot­ta yri­tys myi­si ”pro­fes­sio­na-ver­sio­ta” kar­va­hat­tu­hin­nal­la.  Rau­ta­tei­den sub­ven­tio­ta voi­daan perus­tel­la täl­lä argumentilla.

53 vastausta artikkeliin “Kamerat ja hintadifferointi”

  1. Osmo:“Valtiovallan teh­tä­vä­nä on jol­la­kin inter­ven­tiol­la tor­jua markkinavirheitä”

    Mut­ta vain sil­loin, kun val­tio ei itse aiheu­ta suu­rem­paa tehok­kuus­tap­pio­ta kuin se mark­ki­na­vir­he, jota yri­te­tään kor­ja­ta. Tämä on olen­nai­nen lisäys, joka tun­tuu puut­tu­van mel­kein kaik­kien tätä blo­gia kom­men­toi­vien ajatusmalleista.

    1. Tai­sin kui­ten­kin sanoa, ettei täl­le asial­le ehkä kan­na­ta teh­dä mitään.
      Tär­kein kei­no mark­ki­na­vir­hei­den oikai­sus­sa on ulkois­vai­ku­tus­ten hin­noit­te­lu. Se on jok­seen­kin aina tehokasta.

  2. Lai­ta se ton­nin Pho­tos­hop fir­man kuluk­si, kyl­lä se sin­ne uppo­aa. Samoin kuin kal­lis kamera. 

    Avoi­men koo­din kuvan­kä­sit­te­ly­oh­jel­ma on mm. Gimp, mut­ta sitä ei sai­si mai­ni­ta, kos­ka tosi ammat­ti­lai­set muis­ta­vat aina huo­maut­taa, että pho­ta­ris­sa on joku bit­ti kireem­pi ja töi­tä ei Gim­pil­lä voi kuu­lem­ma teh­dä. Itse luu­len, että ne eivät vain viit­si ope­tel­la pho­ta­ris­ta poik­kea­vaa käyttöliittymää.

    Lai­te­taan tähän lop­puun vie­lä media­tut­ki­ja Hin­ti­kan väsää­mä verkostoitumisgraafi: 

    http://verkkovoimaa.wordpress.com/2009/07/12/verkostoanalyysi-graafi-keva-nova-group-kms-keskusta-vaalirahasta-luonnos/

  3. Ai että junan­vau­nuis­ta oli­si var­ta vas­ten otet­tu tätä bis­ne­si­de­aa sil­mäl­lä pitäen kat­to pois?

    Vai että raken­nus­vai­hees­sa­kaan nii­hin ei oli­si teh­ty kattoa?

    no…, sot­ke nyt siel­tä peri­fe­rias­ta sivis­tyk­sen pii­riin ja lin­ki­tä sit­ten. Olen hyvin läh­de­kriit­ti­nen, joten pidä se mielessä. 

    Mik­sei muu­ten Sipoos­ta voi linkittää?

  4. Aikoi­naan 1980-luvul­la kun tie­do­ko­nei­den pro­ses­so­rei­hin integroi­tiin matik­ka­pro­ses­so­ri, niin jot­kut tei­to­ko­nei­den emo­le­vy­val­mis­ta­jat näki­vät jopa vai­vaan “jump­pe­rin” avul­la estääk­seen matik­ka­pro­ses­so­rin toi­min­nan. No, jump­pe­ri pois pai­kal­taan ja näin matik­ka­myl­ly oli käytettävissä.

  5. Ken­non kool­la­han on muu­ten val­ta­va mer­ki­tys. Pok­ka­rin ken­no on niin pie­ni ettei sii­tä revi­tä hyvää dyna­miik­kaa kos­ka foto­ne­ja ei tule tar­peek­si, tai sit­ten har­voin kun valo riit­täi­si, pik­se­lei­den kapa­si­teet­ti las­kea foto­nei­ta (full well capaci­ty) on rajallinen. 

    Parem­mat ken­not hyvil­lä A/D‑muuntimilla alka­vat olla aika lähel­lä fysi­kaa­li­sia rajo­ja. Foto­nien dis­kreet­ti­syys, ts. kvant­ti­ko­hi­na, estää ken­no­jen herk­kyy­den kas­vat­ta­mi­sen enää auk­koa tai paria enem­pää — ellei ken­no­ja suu­ren­ne­ta. Toi­saal­ta dif­frak­tio rajoit­taa ero­tus­ky­kyä niin ettei pik­se­lei­tä­kään kan­na­ta aivan tol­ku­ton­ta mää­rää ken­noon laittaa. 

    (Valo­ku­vauk­sen teo­reet­ti­set rajat ovat sen ver­ran mie­len­kiin­toi­nen asia etten malt­ta­nut olla kir­joit­ta­mat­ta vaik­kei­vat ne asi­aan suo­raan liitykään.)

  6. Onko ole­mas­sa avoi­men koo­din vaihtoehtoja?”

    Oli­si­ko Gim­pis­tä apua? 

    For the pho­to­grap­her, the two most impor­tant are the RAW for­mat plug-in, since GIMP doesn’t hand­le 16-bit ima­ges nati­ve­ly, and the color pro­fi­les plug-in that UFRAW is based on.
    UFRAW, which stands for Uni­den­ti­fied Flying RAW, can hand­le most of the most com­mon RAW for­mats, inclu­ding tho­se from Canon, Nikon, Minol­ta, Olym­pus, Sony, Sam­sung, Pen­tax, and others.”

    http://download.cnet.com/8301–2007_4-9846029–12.html

    Gimps­hop on käyt­tö­liit­ty­mäl­tään fota­rin mukaelma.

    Linuxiin on jo ole­mas­sa 16-bit­ti­nen Kri­ta. Ubun­tu konee­seen ja Kri­ta sii­hen. Joku Ubun­tu ei muu­ten ole han­ka­la asen­taa tai käyt­tää kenellekään. 

    Lait­tai­sin sen kum­min­kin kak­kos­ko­nee­seen aluksi.

    Kri­ta can import RAW ima­ges in 8 and 16 bits per chan­nel and load and save the usual ima­ge for­mats: tiff, png, jpeg. Other ima­ge for­mats, like xcf, can be impor­ted and some­ti­mes expor­ted through the Grap­hics­Ma­gick import/export plu­gin, but are not ful­ly supported.”

    http://www.koffice.org/krita/

  7. Osmo:“Tärkein kei­no mark­ki­na­vir­hei­den oikai­sus­sa on ulkois­vai­ku­tus­ten hin­noit­te­lu. Se on jok­seen­kin aina tehokasta.”

    Jeps, jos pys­tyt­täis ilman kus­tan­nuk­sia tun­nis­ta­maan ne tilan­teet, mis­sä on kyse mark­ki­na­vir­heis­tä ja jos ulkois­vai­ku­tus hin­noi­tel­tai­siin oikein.

    Todel­li­suu­des­sa hom­ma menee näin:

    1. Polii­ti­koil­le anne­taan val­ta päät­tää sii­tä mikä on mark­ki­na­vir­he ja mikä ei ole markkinavirhe.

    2. Polii­ti­kot puut­tu­vat tahal­laan / tahat­to­mas­ti myös tilan­tei­siin, jois­sa ei ole markkinavirhettä.

    3. Polii­ti­kot hin­noit­te­le­vat ulkois­vai­ku­tuk­sen tahal­laan / tahat­to­mas­ti väärin.

    4. Muil­la tahoil­la on kan­nus­tin vai­kut­taa polii­tik­ko­jen pää­tök­siin ja ne kulut­ta­vat resurs­se­ja tähän vaikuttamiseen.

    Tämä on mark­ki­na­vir­heen kor­jaa­mi­sen kus­tan­nus. Tämä ei todel­la­kaan ole jok­seen­kin aina teho­kas­ta, vaan pikem­min­kin lähes aina usko­ma­ton­ta resurs­sien haas­kaus­ta, joka hyö­dyt­tää polii­tik­ko­ja ja int­res­si­ryh­miä, mut­ta hait­taa yhteis­kun­taa kokonaisuutena.

  8. Onko ole­mas­sa avoi­men koo­din vaihtoehtoja?”

    http://www.gimp.org

    En ole itse käyt­tä­nyt tuo­ta sen enem­pää kuin pho­tos­hop­pia, joten en osaa kom­men­toi­da mah­dol­li­sia eroja/puutteita.

  9. En ole talous­ih­mi­nen, joten en ihan pysy täs­sä peräs­sä. Esi­merk­ki suo­ma­lai­ses­ta teollisuudesta:

    Yri­tys val­mis­taa tuot­tei­ta, jot­ka ovat täy­sin samo­ja, mut­ta yksit­täi­sil­lä biteil­lä raja­taan pois ominaisuuksia.

    Kal­liim­pi ja kaik­ki omi­nai­suu­det sisäl­tä­vä tuo­te menee asiak­kail­le, jot­ka näi­tä omi­nai­suuk­sia tar­vit­se­vat. He mak­sa­vat enem­män, kos­ka hei­dän tar­vit­se­man­sa tuo­te on vaa­ti­nut huo­mat­ta­vas­ti enem­män tuotekehityspanoksia.

    Hal­vem­pi, rajoi­tet­tu (massa)tuote menee asiak­kail­le, jot­ka eivät kaik­kia kal­liis­ti tuo­te­ke­hi­tet­ty­jä omi­nai­suuk­sia tar­vit­se. He mak­sa­vat vain tarvitsemastaan. 

    Jos tuo­tet­ta ei voi­si kei­no­te­koi­ses­ti huo­non­taa, tuo­te­ke­hi­tys­kus­tan­nuk­sia ei voi­tai­si koh­dis­taa oikeil­le asiak­kail­le. Pitäi­si teh­dä kak­si koko­naan eri tuo­tet­ta, mut­ta se tuli­si kal­liim­mak­si. Kun myy­dään samas­ta tuot­tees­ta eri omi­nai­suus­ver­sioi­ta, aut­ta­vat nii­den volyy­mit las­ke­maan molem­pien yksik­kö­kus­tan­nus­ta ja siten hin­taa asiakkaalle.

  10. Kame­rois­sa hin­tae­roa saat­taa myös selit­tää ken­non laa­tu. Val­mis­tet­taes­sa ken­noi­hin tulee tie­tyl­lä toden­nä­köi­syy­del­la vir­hei­tä, jot­ka hei­ken­tä­vät kuvan laa­tua. Samois­ta ken­nois­ta val­mis­te­taa eri tasoi­sia kame­roi­ta. Huo­no­laa­tui­sis­ta ken­nois­ta saa­daan hal­vem­pia ja parem­pi­laa­tui­sis­ta kal­liim­pia kame­roi­ta. Kame­rois­sa ken­no­jen aiheut­ta­mat vir­heet kor­ja­taan ohjel­mal­li­ses­ti. Mitä enem­män vir­hei­tä ken­no tout­taa, sitä huo­nom­pi­laa­tui­nen kuva voi­daan ohjel­mal­li­ses­ti saa­da aikaiseksi.

  11. Epäi­li­sin että jär­jes­tel­mä­ka­me­ra- tai oikeas­taan kame­ra­mark­ki­noil­la yli­pää­tään kil­pai­lu on niin kovaa, että siel­lä ei nyky­ään pal­joa ole tilaa hin­ta­dif­fe­roin­nil­le. Lähin­nä näy­tet­täi­siin har­ras­ta­van sitä, että kun tuo­daan uusi mal­li mark­ki­noil­le, niin ei lai­te­ta sii­hen heti ker­ral­la kaik­kia hie­no­ja uusia mah­dol­li­sia asioi­ta (vaik­ka nii­den lisää­mi­nen mak­sai­si­kin vain hyvin vähän*)), vaan jäte­tään paran­net­ta­vaa tulevaisuuteenkin.

    Kame­rois­sa tär­kein hin­taa mää­rää­vä teki­jä näyt­täi­si ole­van ken­non fyy­si­nen koko. Ken­no on mik­ro­pii­ri sii­nä mis­sä mik­ro­pro­ses­so­rit­kin (jos­kin käsit­tääk­se­ni aika eri­lai­nen). Mik­ro­pii­rin hin­ta mää­räy­tyy pit­käl­le sen pin­ta-alan mukaan eli kuin­ka mon­ta mik­ro­pii­riä saa­daa val­mis­tet­tua yhdes­tä pii­kie­kos­ta. Kun ver­ta­sin äsken kah­den tun­ne­tuim­man mer­kin nel­jää kame­ra­run­koa, niin täy­den­ken­non tuo­ma hin­ta­li­sä näyt­täi­si ole­van 1330–1350 euroa (toki run­gois­sa on muu­ta­kin eroa, jos­kaan kaik­ki omi­nai­suu­det eivät kal­liim­mas­sa ole paremmin!).

    *) Puh­taas­ti val­mis­tus­tek­ni­ses­sä mie­les­sä — mark­ki­noin­nil­li­ses­ti moni­mut­kai­sem­man tuot­teen (sitä­hän omi­nai­suuk­sil­taan moni­puo­li­sem­pi yleen­sä on) mark­ki­noil­le saa­mi­nen kes­tää kau­em­min ja siten kil­pai­li­ja saat­taa kere­tä vähän vaa­ti­mat­to­mam­mal­la mal­lil­laan mark­ki­noil­le ensin ja tyy­dyt­tää ne.

  12. Veik­kaan­pa itse­kin, että mones­sa ken­nos­sa ei vält­tä­mä rii­tä dyna­miik­ka nel­jään­tois­ta bit­tiin. Voi­han sen 10- tai 12-bit­ti­sen infor­maa­tion pulaut­taa ulos 14-bit­ti­si­nä raw-tie­dos­toi­na mark­ki­noin­ti­mie­les­sä, mut­ta eipä se kuviin sen enem­pää dyna­miik­kaa tuo.

  13. Pak­ko nyt ammat­ti­lai­se­na puut­tua tähän Gimp-asi­aan. Kyse ei todel­la­kaan ole vain käyt­tö­liit­ty­mäs­tä (vaik­ka sekin Gim­pis­sä on tus­kai­sen huo­nos­ti suun­ni­tel­tu) vaan yksin­ker­tai­ses­ti sof­tan omi­nai­suu­det eivät ole ammat­ti­käyt­töön riit­tä­viä. Esi­mer­kik­si eri väri­jär­jes­tel­mien tuki on puut­teel­li­nen, esim. pai­no­töis­sä käy­tet­tä­vää CMYK-väri­jär­jes­tel­mää GIMP ei tue, ja van­hem­mis­sa ver­siois­sa ei ollut tukea värin­hal­lin­nal­le ICC-väri­pro­fii­lien kaut­ta joka on ammat­ti­mai­sen kuvan­kä­sit­te­lyn aivan perus­asioi­ta. Tämä puu­te on vis­siin nyt uusim­mas­sa ver­sios­sa sen­tään korjattu.

    Gimp on ilmai­nen joten toki sitä kan­nat­taa kokeil­la, mut­ta syy sil­le mik­si ammat­ti­lai­set eivät sitä käy­tä ei ole asen­teis­sa vaan sii­nä että se ker­ta kaik­ki­aan ole ammat­ti­lais­työ­ka­lu. Open source on hie­no kon­sep­ti ja on pal­jon OS-sof­taa joka kamp­pai­lee tasa­vä­ki­ses­ti kau­pal­lis­ten sof­tien kans­sa tai on jopa nii­tä parem­paa, mut­ta Gimp ei vali­tet­ta­vas­ti kuu­lu tähän joukkoon.

    Mai­ni­tun Ado­be Light­roo­min lisäk­si kokei­le­mi­sen arvoi­nen voi olla Applen Aper­tu­re, jos käy­tös­sä on siis Mac-kone. Win­dow­sil­le Aper­tu­rea ei saa.

    GIMP ja Pho­tos­hop ovat kuvan­kä­sit­te­ly­oh­jel­mia, Light­room ja Aper­tu­re jäl­ki­tuo­tan­to-ohjel­mia. Näil­lä on hie­man eri fokus ja esi­mer­kik­si Pho­tos­ho­pin omi­nai­suus­va­li­koi­ma on kes­ki­ver­to­va­lo­ku­vaa­jal­le tar­peet­to­man laa­ja. Omat ammat­ti­va­lo­ku­vaa­ja­ka­ve­ri­ni ovat vähän sitä miel­tä, että Pho­tos­ho­pin RAW-kon­vert­te­ri on myös Light­roo­min ja Aper­tu­ren vas­taa­vaa huo­nom­pi, joten jos tar­koi­tus on tosi­aan askar­rel­la vain valo­ku­vien paris­sa niin ei kyl­lä kan­na­ta täy­teen Pho­tos­hop-ver­sioon inves­toi­da vaan tosi­aan ennem­min Light­roo­miin tai Apertureen.

  14. Parem­mat ken­not hyvil­lä A/D‑muuntimilla alka­vat olla aika lähel­lä fysi­kaa­li­sia rajo­ja. Foto­nien dis­kreet­ti­syys, ts. kvant­ti­ko­hi­na, estää ken­no­jen herk­kyy­den kas­vat­ta­mi­sen enää auk­koa tai paria enem­pää – ellei ken­no­ja suu­ren­ne­ta. Toi­saal­ta dif­frak­tio rajoit­taa ero­tus­ky­kyä niin ettei pik­se­lei­tä­kään kan­na­ta aivan tol­ku­ton­ta mää­rää ken­noon laittaa.

    Pak­ko vie­lä (täy­te­nä dile­tant­ti­na) hie­man kom­men­toi­da tätä, mut­ta en ihan ymmär­rä logiik­kaa että kame­roi­den ken­not oli­si­vat joten­kin nyt jo fyy­sis­ten mah­dol­li­suuk­sien ääri­ra­joil­la, kun ker­ran esi­merkk­si dyna­miik­kaa löy­tyy par­hail­ta fil­meil­tä vie­lä pal­jon enem­män kuin par­haal­ta­kaan vas­taa­van­ko­koi­sel­ta ken­nol­ta. Maa­lais­jär­ki sanoi­si, että mikä on fysi­kaa­li­ses­ti mah­dol­lis­ta fil­mil­lä, on luul­ta­vas­ti fysi­kaa­li­ses­ti mah­dol­lis­ta myös jon­kin­lai­sel­la “ken­nol­la”. Se ei toki vält­tä­mät­tä toi­mi samal­la peri­aat­teel­la kuin nykyi­set kennot.

  15. Osmos­sa on hie­man sala­liit­to­teo­ree­ti­kon vikaa… Täs­tä kan­nat­taa tie­ten­kin syyt­tää kir­jal­li­suut­ta, kos­ka usein kai­kis­sa esi­mer­keis­sä on usein kyse vain eri­kois­ta­pauk­sis­ta, joten ei ole ihme­kään, jos eri­kois­ta­pauk­sia alkaa näh­dä kaik­kial­la. Eri­kois­ta­pauk­set ovat kiin­nos­ta­via ja sik­si nii­tä on kirjoissa 🙂

    Kame­ra-ala on kui­ten­kin aika hyvin kil­pail­tu, joten luu­li­si löy­ty­vän edul­li­sem­pia A/D‑muuntimia tai sit­ten kan­nat­taa epäil­lä glo­baa­lia kartellia. 🙂

    Kus­tan­nus­ten koh­dis­ta­mi­nen eri tuot­teil­le on myös kons­ti­kas­ta. Toi­min­to­las­ken­nan yleis­tyt­tyä havait­tiin, että ns. yleis­kus­tan­nuk­sia pitää koh­dis­taa enem­män pie­nen kap­pa­le­mää­rän tuot­teil­le kuin ter­ve jär­ki antai­si ymmärtää…

  16. Tie­to­ko­neoh­jel­mis­ta myy­dään yleen­sä pro­fes­sio­nal-ver­sioi­ta kal­liil­la ja kar­va­hat­tu­ver­sioi­ta hal­val­la; näin esi­mer­kik­si Office-pake­tin osal­ta. Kar­va­hat­tu­ver­sion eteen on teh­ty enem­män työ­tä, kos­ka se on kehi­tet­ty täy­des­tä ver­sios­ta eteen­päin pois­ta­mal­la sii­tä omi­nai­suuk­sia. Oli­si tuo­tan­to­kus­tan­nus­ten osal­ta hal­vem­paa val­mis­taa vain pro­fes­sio­nal-paket­tia, mut­ta näin saa­daan tehok­kaim­min rahat pois.”

    Olen itse amma­til­ta­ni ohjel­mis­to­suun­nit­te­li­ja ja vähän epäi­len että oli­si noin teh­ty, että toteu­te­taan ensin pro ver­sio ja sit­ten kului­si pal­jon työ­re­surs­se­ja sii­tä omi­nai­suuk­sien karsimiseen.

    Voi olla että pitää paik­kan­sa­kin, kyl­lä­hän ihmeel­li­syyk­siä maa­il­maan mah­tuu. Kui­ten­kin sof­ta­pro­jek­tit yleen­sä toi­mi­vat niin, että
    heti alus­sa pro­jek­tit orga­ni­soi­daan niin, että sii­nä ote­taan huo­mioon eri ver­sioi­den vaatimukset.

    Kui­ten­kin var­si­nai­nen suun­nit­te­lu ja toteu­tus teh­dään pie­nis­sä osis­sa eikä siis toteu­te­ta mono­liit­tis­ta sof­taa, se ei ole enää nykyaikaa.
    Tosin office on ollut aika kau­an mark­ki­noil­la, joten en ihan var­ma ole sii­tä onko se jo koo­dat­tu koko­naan uusik­si luu­li­si että on.
    SAP-toi­min­na­noh­jaus­jär­jes­tel­mäs­tä olen kuul­lut, että se oli­si iso mono­liit­ti­nen sof­ta ja vain näen­näi­ses­ti modulaarinen.

    Kun sof­ta­pro­jek­tis­sa toteu­te­taan pie­nis­sä osis­sa niin sii­nä­hän se kar­va­hat­tu­ver­sio val­mis­tuu ensin ja menee tes­tiin, se kar­va­hat­tu­ver­sion kehi­tys on siten pro­jek­tin yksi pää­tös­pis­te tai jopa oma osa­pro­jek­tin­sa. Aivan sata­pro­sent­ti­sen var­ma ei voi olla Office-pake­tin osalta,
    mut­ta jos pitäi­si paik­kan­sa toi Osmon esit­tä­mä väi­te, niin oli­si aika eri­kois­ta ja van­han­ai­kais­ta nyky­ai­ka­na kehit­tää noin.

    Elekt­ro­niik­ka­teol­li­suu­des­sa toi tapa kyl­lä pätee ja se joh­tuu sii­tä, että on hal­vem­paa suun­ni­tel­la ja toteut­taa yhden­lai­nen pii­ri­kort­ti ja sit­ten pin­ta­lii­tos­lin­jas­sa sii­hen lado­taan ja tina­taan kom­po­nen­tit. Sii­nä samas­sa kor­tis­sa on myös kar­va­hat­tu­ver­sio, eli kar­va­hat­tu­ver­sios­ta on pois­tet­tu ko. kom­po­nen­tit tai sit­ten ko. pii­rit on vain deak­ti­voi­tu­ja. Olen ollut elekt­ro­niik­ka-alal­la tuo­te­ke­hi­tys­hom­mis­sa, joten hom­ma on tuttua.

    yksi A/D muun­nin mak­soi kyl­lä tolkuttomasti”

    Olen itse ollut jo yli kym­me­nen vuot­ta pois­sa elekt­ro­niik­ka-alal­ta, kun työ­ura vei sof­ta­puo­lel­le. Mut­ta aika­naan kun opis­ke­lin elet­ro­niik­kaa, digi­taa­li­tek­nii­kan labra­har­kois­sa lei­kit­tiin noi­den a/d‑muunnin ic-pii­rien kans­sa ja ne oli kal­lii­ta. Yleis­sään­tö on mik­ro­pii­rien koh­dal­la, mitä nopeam­pia nii­den pitää olla sen kal­liim­pia ne ovat. Meil­lä oli sil­loin mark­ka-aika­na labras­sa käy­tös­sä 500 mk:n muun­nin­pii­ri ja nii­tä oli myös sil­loin­kin vie­lä kal­liim­pia ole­mas­sa. Tosin pii­rien yksit­täis­kap­pa­leet tai pie­net erät ovat aina kal­liim­pia, joku kame­ra­val­mis­ta ostaa nii­tä iso­ja mää­riä, mut­ta ovat ne sil­ti hin­nak­kai­ta valmistajallekin.

    Tuot­tei­den tahal­li­nen huo­non­ta­mi­nen hin­ta­dif­fe­roin­nin vuok­si on markkinavirhe.”
    Jos ihan puh­taas­ti kat­soo talous­tie­tei­li­jän sil­mä­la­seil­la tätä asi­aa niin tol­ta­han se näyttää.
    Mut­ta jos sit­ten tek­nii­kan näkö­kul­mas­ta tar­kas­te­lee niin asia ei ole ihan niin suo­ra­vii­vai­nen. Jos meil­lä oli­si kar­va­hat­tu­ver­sio ja pro ver­sio tuot­teis­ta, niin vält­tä­mät­tä tuo­tan­to­pro­ses­si ei tai­vu kunnolla
    sen kar­va­hat­tu­ver­sion tuot­ta­mi­seen ja tuli­si kal­liik­si teh­dä erik­seen oma lin­jan­sa sil­le. Täs­tä syys­tä jou­du­taan teke­mään pro­ver­sios­ta kar­va­hat­tu­ver­sio. Siis nyt en tar­koi­ta softateollisuutta.

    Myös kan­nat­taa pitää se mie­les­sä, että val­mis­ta­jat jou­tu­vat tut­ki­maan asia­kas­kun­taa, ja hei­dän täy­tyy siten pys­tyä hake­maan oikeat koh­de­ryh­mät oikeil­le tuot­teil­le. Eli nyky­ai­kais­ten toi­min­naoh­jaus­jär­jes­tel­mien maa­il­mas­sa, saa­daan aika tark­kaa las­ket­tua mikä hin­ta aset­tuu tie­tyl­lä kat­teel­la tuot­teil­le joten jos halu­taan tiet­ty hin­ta niin pys­ty­tään aika tar­kas­ti opti­moi­maan omi­nai­suuk­sien kans­sa jot­ta saa­vu­te­taan halut­tu koh­de­ryh­mä asiakkaista.

    Jos­tain muis­tan luke­nee­ni, että esi­mer­kik­si ruseat soke­ri­pa­lat teh­dään juu­ri tol­la mai­nit­se­mal­la­ni taval­la, eli tuo­tan­to­pro­ses­sis­ta tulee val­koi­sia palo­ja ja vär­jä­tään ne rus­keik­si. Näin ei tar­vit­se raken­taa omaa tuotantolinjaa.

    Sit­ten mitä tulee ton pho­ta­rin hin­taan, niin vie­lä kal­liim­pia lelu­ja ovat 3D-gra­fiik­ka­sof­tat minul­le tutuin niis­tä on 3D Max, jolla
    olen aika pal­jon leik­ki­nyt, kuten myös pho­ta­ril­la aika­naan. Oot­ko kat­to­nut euroop­pa­lai­sis­ta verk­ko­kau­pois­ta mihin noiden
    kame­roi­den hin­ta­ta­so aset­tuu, saa­ko halvemmalla?

    Aika­naan aina­kin tuli hal­vem­mak­si ostaa verk­ko­kau­pas­ta kame­roi­ta. Itse ostin vii­mek­si pari robot­ti­pö­ly­ni­mu­ria, yhden itsel­le­ni ja
    yhden van­hal­le äidil­le­ni ja tuli iso sääs­tö hin­nas­sa. Verk­ko­kaup­po­jen ansiois­ta parem­pi glo­baa­li kil­pai­lu on mahdollista.

  17. Esit­tä­mä­si ver­sio hin­ta­dif­fe­roin­nis­ta voi­daan aja­tel­la myös toi­sin: fir­ma tekee tuot­teen tie­tyil­lä omi­nai­suuk­sil­la tie­tyl­le koh­de­ryh­mäl­le (ammat­ti­va­lo­ku­vaa­jil­le ?) jon­ka teke­mi­seen menee tiet­ty mää­rä työ­tun­te­ja (rahaa). Tämän lisäk­si sama fir­ma tekee tuot­teen b eri koh­de­ryh­mäl­le (har­ras­te­li­jat), ja kos­ka tämän tuot­teen teke­mi­seen menee val­ta­vas­ti vähem­män tun­te­ja (rahaa) se voi­daan myös myy­dä hal­vem­mal­la. Nämä ns. Kar­va­la­ki­tuot­teet voi­daan aja­tel­la myös käde­no­jen­nuk­si­na kulut­ta­jil­le sil­lä vaik­ka ne usein sisäl­tä­vät vähem­män omi­nai­suuk­sia on niis­sä usein jota­kin sel­lais­ta jon­ka kehi­tys itse tuo­tet­ta b var­ten ei oli­si ollut talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vaa. Lisäk­si käy­tet­tä­vyys on usein myös hiot­tu tätä tois­ta koh­de­ryh­mää varten.

    Sum­ma Sum­ma­rum asia ei mie­les­tä­ni ole niin suo­ra­vii­vais­ta että vaih­toeh­to b:n teke­mi­seen menee enem­män aikaa ja että tämä raken­ne oli­si vahin­gol­lis­ta markkinoille/kuluttajille.

  18. Ei sil­lä työ­ka­lul­la ole oikeas­ti väliä, jos ei osaa. Nois­sa­kin leh­dis­sä on ollut var­mas­ti tuo kuu­lui­sa CMYK-väri­jär­jes­tel­mä, mut­ta Pho­tos­ho­pis­sa on ollut muu­ta­ma vipu liikaa.

    http://photoshopdisasters.blogspot.com/

    Suu­ri osa peh­mos­ta on omi­nai­suuk­sil­taan lii­an laa­jaa, kos­ka omi­nai­suuk­sia ei kos­kaan käy­te­tä. Onko oikeas­ti eroa sil­lä kir­joit­taa­ko romaa­nin tai mat­ka­ker­to­muk­sen van­hal­la reming­to­nil­la vai note­pa­dil­la. Mikä on se lisä­ar­vo mikä tulee vii­mei­sim­mäs­tä teks­tin­kä­sit­te­ly­sof­ta Mic­ro­soft Wordistä?

    Kaik­ki ohjel­mis­to- ja käyt­tö­jär­jes­tel­mä­alaa seu­ran­neet tie­tä­vät tasan tark­kaan, että alan tuot­teet ovat kumu­la­tii­vi­sia. Ei kukaan aloi­ta nykyi­sin toi­mis­to­peh­mon kehit­tä­mis­tä tyh­jäs­tä. Yhteen­so­pi­vuu­den kan­nal­ta­kin se on välttämätöntä.

    Mitä tulee kame­ra­tek­niik­kaan ja tie­to­ko­nei­siin, niin hifis­te­ly tai kuten sitä myös kut­su­taan hihit­te­ly on arvo sinän­sä. On muu­ten per­ke­leel­li­sen rasit­ta­vaa yrit­tää puhua valo­ku­vaa­mi­ses­ta kun noin 30 s kulut­tua joku valo­pää alkaa puhua pik­se­li­mää­ris­tä ja ken­non koosta. 

    Puhu­kaa valo­ku­vauk­ses­ta älkää kameraelektroniikasta. 

    Osmol­le kir­ja­vink­ki: http://www.bookdepository.co.uk/book/9780240807409/The-Focal-Encyclopedia-of-Photography

  19. GIMP ei täl­lä het­kel­lä tue 16-bit­tis­ten kuvien käsit­te­lyä mil­lään mie­lek­kääl­lä taval­la. GIM­Pin kehit­tä­jän ovat vaih­ta­mas­sa koko rotis­kon sisus­ka­lut uusiin (hyö­dyn­tä­mään GEGL-kir­jas­toa), ja tuon ope­raa­tion jäl­keen pitäis olla 16-bit­ti­syys ja mon­ta muu­ta kau­nis­ta ja hyvää. Hom­ma on eden­nyt suh­teel­li­sen (tai ehkä pikem­min­kin suh­teet­to­man) hitaas­ti, syys­tä että van­haa 8‑bittisyyden olet­ta­muk­sel­la kir­joi­tet­tua koo­dia oli pal­jon ja teki­jäih­mi­siä pro­jek­tis­sa vähän. Hom­ma on nyt kui­ten­kin hyväs­sä vauh­dis­sa ja tulos­ta­kin pitäi­si näkyä seu­raa­vis­sa GIM­Pin ver­siois­sa. Kuten alan ammat­ti­lai­nen edel­lä tote­si, GIMP ei ole ammat­ti­ta­son työ­ka­lu, mut­ta toi­saal­ta kehi­tys­pro­jek­tin kokoon ja resurs­sei­hin näh­den ohjel­ma on suo­ra­nai­nen ihme. Ado­ben Pho­tos­ho­pin kehit­tä­mi­seen käyt­tä­mät raha­sum­mat ovat ihan eri luok­kaa. Kun­nol­li­sen värie­rot­te­lun teke­mi­nen pai­no­ko­nei­ta var­ten vaa­ti­si luul­ta­vas­ti lisens­se­jä kau­pal­li­sin väri­jär­jes­tel­miin yms. Näi­tä ei oikein voi odot­taa pie­nel­tä vaa­peh­tois­voi­min pyö­ri­väl­tä projektilta.

    Onko Osmon kuvia jos­sain jul­ki­ses­ti näh­tä­vil­lä? (Siis pää­see­kö kaik­ki kan­sa sano­maan mie­li­pi­teen­sä tämän moni­bit­ti­sen pik­se­lin­vii­lauk­sen vai­ku­tuk­ses­ta län­si­mai­seen kuvataiteeseen?)

    jorel­le:

    Mic­ro­sof­tin mark­ki­noin­ti-ihmi­set aivan var­mas­ti vii­pa­loi­vat tuot­tei­den­sa omi­nai­suuk­sia hin­noit­te­lun kan­nal­ta opti­maa­li­sik­si kat­so­miin­sa pro- ja kar­va­lak­ki­pa­loi­hin ilman sen suu­rem­pia tek­ni­siä syi­tä tai suun­ni­tel­mia. Win­dow­sis­ta itses­tään on pake­toi­tu eri­lai­sia ver­sioi­ta kai­ken maa­il­man mark­ki­noil­le, jos­kus vuo­si­kausia alku­pe­räi­sen jul­kai­su­päi­vän jäl­keen. Vis­tas­ta suun­ni­tel­tiin mini­läp­pä­rei­hin jopa ekstra-anke­aa kar­va­lak­kia, jos­sa ei pyö­ri kuin muu­ta­ma sovel­lus­oh­jel­ma ker­ral­laan. Täs­tä Mic­ro­soft tai­si tosin hil­jat­tain luo­pua. Temp­pu­han kuu­luu hin­noit­te­lun alkeis­iin, kuten Osmon junae­si­merk­ki ker­too. IBM perin­tei­ses­ti toi­mit­ti main­fra­me-koneen­sa lea­sing-sopi­muk­sil­la. IBM:ltä tuli ‘koko­nai­nen’ kone, mut­ta sopi­muk­ses­ta ja hin­nas­ta riip­pui, kuin­ka suur­ta osaa veh­keen kapa­si­tee­tis­ta asia­kas pää­si käyt­tä­mään (lie­kö näin edel­leen­kin). Tar­vit­taes­sa asia­kas mak­saa lisää ja IBM myön­tää lisää kapa­si­teet­tia konees­ta, vaik­ka fyy­si­ses­ti asiak­kaan tilois­sa ole­vas­sa veh­kees­sä ei mikään muu­tu­kaan. Pimeän kapa­si­tee­tin toi­mit­ta­mi­nen siis on aina­kin jon­kun las­kel­man mukaan kannattavaa.

  20. jorel­le:

    Mic­ro­sof­tin mark­ki­noin­ti-ihmi­set aivan var­mas­ti vii­pa­loi­vat tuot­tei­den­sa omi­nai­suuk­sia hin­noit­te­lun kan­nal­ta opti­maa­li­sik­si kat­so­miin­sa pro- ja kar­va­lak­ki­pa­loi­hin ilman sen suu­rem­pia tek­ni­siä syi­tä tai suunnitelmia.”

    Toi on var­maan tot­ta, mut­ta se on eria asia kuin että sano­taan sof­tan­val­mis­ta­jien teke­vän mono­liit­ti­sof­taa ja sit­ten kar­si­van sii­tä omi­nai­suuk­sia. Sitä kan­nat­taa heti vähän epäil­lä, kun tie­tää miten nyky­ään sof­ta­pro­jek­tit ja kehi­tys­pro­ses­sit menevät.

    IBM perin­tei­ses­ti toi­mit­ti main­fra­me-koneen­sa lea­sing-sopi­muk­sil­la. IBM:ltä tuli ‘koko­nai­nen’ kone, mut­ta sopi­muk­ses­ta ja hin­nas­ta riip­pui, kuin­ka suur­ta osaa veh­keen kapa­si­tee­tis­ta asia­kas pää­si käyt­tä­mään (lie­kö näin edelleenkin).”

    Täs­sä onkin kyse rau­das­ta eli elekt­ro­nii­kas­ta, jota val­mis­te­taan vähän eri peri­aat­teel­la kuin sof­taa. Täs­sä tapauk­ses­sa ei tie­dä vaik­ka syy oli­si ollut myös itse tuo­tan­to­pro­ses­sis­sa, eli saat­taa olla ollut hal­vem­paa, että IBM:n koneet tuli­vat samal­ta hih­nal­ta ja omi­nai­suuk­sien käyt­töä rajoi­tet­tiin muil­la keinoin.

    1. Eli­na ei usko­nut esi­merk­kii­ni kol­man­nen luo­kan vau­nu­jen katot­to­muu­des­ta. Esi­merk­ki löy­tyy kir­jas­ta Tim Har­ford: The Underco­ver eco­no­mist minun pok­ka­ri­pai­nok­ses­sa­ni sivul­ta 51. Esi­merk­ki ei kui­ten­kaan ole kir­joit­ta­jan oma, vaan hän viit­taa 1900-luvul­la elä­nee­seen rans­ka­lai­seen talous­tie­tei­li­jään, Emil Dupuit’iin

  21. Fil­la­ri­ton:
    Puhu­kaa valo­ku­vauk­ses­ta älkää kameraelektroniikasta.”

    Tai­teel­li­nen ilmai­su on aina se ykkö­nen. Itse aika­naan kävin usei­ta elo­ku­va- ja video-kurs­se­ja (käsi­kir­joi­tus­ta, ohjaus­ta, kuvaus­ta leikkausta).

    Eräs kol­men kurs­sin koko­nai­suus jäi mie­lee­ni, kurs­se­ja veti noin 30 vuot­ta doku­ment­tie­lo­ku­via teh­nyt alan kon­ka­ri. Niil­lä ei käsi­tel­ty kame­ra­tek­niik­kaa vaan miten elo­ku­va­tek­ni­sin kei­noin ker­ro­taan tari­naa ja mil­lä tek­ni­sin kei­noin kat­so­ja saa­daan istu­maan tuo­lis­sa ja kat­so­maan elo­ku­vaa. Näis­tä kurs­seis­ta on ollut pal­jon apua sii­hen kun käy­tän videokameraa.

    Sama jut­tu pätee valo­ku­viin, niis­sä mie­len­kiin­tois­ta on se mitä sii­nä kuvas­sa on, tie­ten­kin tek­ni­ses­ti pitää olla kuva koh­dal­laan muu­ten­kin, kuten myös video­ku­va (som­mit­te­lut ym.).

  22. Pira­toi se Pho­tos­hop netis­tä, jos ei rahat rii­tä tai tun­tuu niin tör­keän kal­liil­ta että omaa­tun­toa soi­maa mak­saa sii­tä. Tämä on ihan oikea rat­kai­sueh­do­tus asi­aan. Ja ei, se ei ole varas­ta­mis­ta, kenel­tä­kään ei ole hävin­nyt Pho­tos­ho­pia, ainoas­taan tulon­ja­ko on muuttunut.

  23. Löy­sin kir­jan, nyt ei tar­vit­se kuin tie­tää sivu.

    Toi­saal­ta minul­le oli­si var­sin sivis­tä­vää lukea koko kir­ja, joten jos et sivua ker­ro, niin kah­laan opuk­sen läpi. 

    Talous­tie­de ei ole vah­vuuk­sia­ni, joten mikä ettei… vai­kut­taa oikein kiinnostavalta.

  24. Suo­sit­te­len myös tuo­ta Har­for­din kir­jaa jokai­ki­sel­le taus­tas­ta riip­pu­mat­ta, joka on kiin­nos­tu­nut yhteis­kun­nal­li­sis­ta asiois­ta niin pal­jon, että lukee tätä blo­gia. Enem­män talou­des­ta ymmär­tä­vil­le tuo on mal­li­suo­ri­tus sii­tä miten talout­ta seli­te­tään maal­li­koil­le, ja vähem­män ymmär­tä­vil­le tuo on var­mas­ti sil­miä avaa­va lukukokemus.

  25. No, ei se nyt niin hyvä oo, se The Underco­ver Eco­no­mist. Esi­tel­lyt ongel­mat on usein joten­kin mar­gi­naa­li­sia tai aina­kaan nii­den yleis­pä­te­vyys on seli­tet­ty huo­nos­ti. Muistelisin. 

    Suo­sit­te­li­sin Timot­hy Tay­lo­rin Teac­hing Com­pa­ny ‑luen­to­ja sel­lai­sel­le joka halu­aa aika miel­lyt­tä­väl­lä taval­la tutus­tua talous­tie­teen perus­tei­siin, jos nii­tä vain jos­tain sai­si nyt, kun näyt­tää tor­ren­teil­la­kin mene­vän niin huo­nos­ti, että tus­kin siel­tä Pho­tos­hop­pia­kaan saa enää impat­tua — tai sit­ten se vaan on lop­pu tääl­lä päin maata. 

    Kier­rä­tys­kes­kuk­ses­sa juu­ri oli joku Pho­tos­hop muu­ta­mal­la eurol­la, mut­ta se oli joku vitos- tai kutos­ver­sio. Tai­si olla se vie­lä muu­ta­ma vuo­si sit­ten hel­ve­tin kal­lis paket­ti, jos­sa oli InDe­sign sun muu­ta mukana. 

    En osta­nut, mut­ta sen sijaan ostin väri­la­se­rin 50:llä eurol­la. Kat­soin myö­hem­min ver­kos­ta, että uute­na veh­je mak­soi 24 000 mark­kaa kah­dek­san vuot­ta sit­ten. Nuo­rem­mil­le luki­joil­le ker­ron, että toi vas­ta­si parin kuu­kau­den kes­ki­net­to­palk­kaa. Hal­vim­mat autot tai­si­vat mak­saa saman ver­ran, ei tosin Suomessa. 

    Mus­tet­ta­kin vie­lä saa. Mak­saa ton­nin. Hal­vim­mat väri­la­se­rit nyky­ään on €80 tie­noil­la. Kum­pi­han kan­nat­tai­si ostaa? 

    Tämä ei tai­ta­nut ker­toa hin­ta­dif­fe­roin­nis­ta. Sen sijaan se ker­too aika hyvin kehi­tyk­sen nopeu­des­ta: jos malt­taa odot­taa vuo­den tai vähän yli saa kai­ken tie­to­tek­ni­sen puo­leen hin­taa. Kah­dek­san vuo­den kulut­tua täy­sin toi­mi­vaa tava­raa näyt­tää saa­van paril­la pro­sen­til­la alku­pe­räi­ses­tä hinnasta.

    Täs­tä­kin deflaa­tios­ta ja sen mer­ki­tyk­ses­tä Timot­hy Tay­lor paki­see muka­van arkipäiväisesti.

    1. Underco­ver eco­noi­mist on haus­ka, mut­ta ei mikään kovin hyvä oppi­kir­jak­si. Itse asias­sa en luke­nut sitä loppuun.

  26. Vaik­ka itse käy­tän (ja kehi­tän) avoi­men läh­de­koo­din ohjel­mia, GIMP ja Linux mukaan lukien, taval­li­ses­sa päi­vit­täi­ses­sä työs­ken­te­lys­sä­ni, niin sil­ti käy­tän Ado­be Light­roo­mia valo­ku­vien hal­lin­taan ja käsittelyyn.

  27. Oli­si sit­ten­kin pitä­nyt lait­taa nii­tä disclai­me­rei­ta. Ei, oppi­kir­ja se ei ole, ja sii­nä tus­kin on mitään kan­san­ta­lous­teo­reet­ti­ses­ti uut­ta kenel­le­kään, joka on onnis­tu­nut läpäi­se­mään edes yhden kan­san­ta­lous­tie­teen kurs­sin kor­kea­kou­lu­ta­sol­la. Tuon kir­jan vah­vuus on, että jos täy­sin ummik­ko lukee tuon, hänel­le syn­tyy edes aavis­tus sii­tä miten talou­del­li­sia asioi­ta mie­ti­tään. Tuo sama ummik­ko ei yksin­ker­tai­ses­ti lue mon­taa sivua “oike­aa” kan­san­ta­lou­den oppi­kir­jaa, ja jos joku poik­keuk­sel­li­nen ummik­ko lukee, sii­tä on vie­lä pit­kä mat­ka sii­hen, että osaa aja­tel­la nii­tä kon­sep­te­ja tosi­maa­il­man tilan­tees­sa. Ja vii­mei­sek­si disclai­me­rik­si, että sii­tä on kyl­lä useam­pi vuo­si kun tuon olen lukenut.

  28. No nyt kun ollaan pääs­ty talous­tie­det­tä popu­la­ri­soi­viin teok­siin, niin haluai­sin kan­taa kor­te­ni kekoon. Haz­lit­tin Eco­no­mics in One Les­son on lyhyt, ymmär­ret­tä­vä ja infor­ma­tii­vi­nen. Se aut­taa ymmär­tä­mään mark­ki­noi­den toimintaa.

    http://www.fee.org/pdf/books/Economics_in_one_lesson.pdf

  29. Minä­kin lai­tan yhden kirjasuosituksen:
    Dan Arie­ly — Pre­dic­tably Irrational.

    Täs­sä pureu­du­taan pit­käl­ti kulu­tus­käyt­täy­ty­mi­seen, ja sen epä­ra­tio­naa­li­suu­teen monis­sa tilan­teis­sa. Jos kiin­nos­taa meka­nis­mit, joil­la ihmi­nen kor­vien­sa välis­sä muo­dos­taa asioil­le “oikean hin­nan”, ja kuin­ka nii­tä meka­nis­me­ja voi­daan hyödyntää/huiputtaa tuot­tei­den hin­noit­te­lus­sa ja myös hin­ta­dif­fe­ren­tioin­nis­sa, suo­sit­te­len lukemaan.

  30. Osmo: “Underco­ver eco­noi­mist on haus­ka, mut­ta ei mikään kovin hyvä oppi­kir­jak­si. Itse asias­sa en luke­nut sitä loppuun.”

    Mitä! Eikö Osmo lue kir­jo­ja lop­puun asti jos aloit­taa. Ai ai, minä luen aina kaik­ki teok­set taka­kan­teen asti jot­ka aloitan.

    Nyt on menos­sa: Kuo­le­man divi­sioo­na Ana­to­li Gordijenko
    http://www.gummerus.fi/page.asp?sivuID=280&component=/PublishDB/Kirjat_kirjaesittely.asp&recID=647
    Teos perus­tuu divi­sioo­nas­sa pal­vel­leen sota­kir­jeen­vaih­ta­ja Kli­mo­vin päiväkirjaan.

  31. Kii­tos kai­kil­le vink­kaa­jil­le t. tule­va taloustieteilijä!

    En ole ihan pölö­pää talous­asiois­sa, osaan dis­kon­ta­ta, ymmär­rän kysyn­nän ja tar­jon­nan lain. Osaan erot­taa kiin­teät, muut­tu­vat ja raja­kus­tan­nuk­set. Tie­dän mikä on hintajousto…(sic!)

    Ymmär­rän kyl­lä usein –en aina — tääl­lä ole­vat talous­puo­len teks­tit, mut­ta en tar­peek­si syväl­li­ses­ti, jot­ta minul­la oli­si nii­hin mitään rele­vant­te­ja lisäyk­siä/­vas­ta-argu­ment­te­ja ym.

    Olen jo pit­kään aja­tel­lut laa­jen­taa sivis­tys­tä­ni tämän blo­gin suuntaan.

    Toi­saal­ta olen noin kym­me­nen vuot­ta aja­tel­lut myös lukea maa­il­man­his­to­rian alku­rä­jäh­dyk­ses­tä nyky­päi­vään, ope­tel­la rans­kaa, ker­ra­ta lukion pit­kän mati­kan jne, jne… (ääre­tön jne)

    Maa­il­man­his­to­rian olen­kin ker­ran vuo­des­sa aloit­ta­nut ihmis­kun­nan alus­ta, joten olen kivi­kau­den asiantuntija.

  32. Lisää hyvää populaaritaloustiedettä:

    David Fried­man: Hid­den Order: The Eco­no­mics of Eve­ry­day Life (täs­sä on muu­ta­mia käy­riä­kin mut­ta ei mitään lii­an hankalaa)

    Ste­ven Lands­burg: The Armc­hair Eco­no­mist (klas­sik­ko)

    Dan Arie­ly: Pre­dic­tably Irra­tio­nal (beha­vio­ris­tis­ta talous­tie­det­tä, vas­ta­pai­noa perin­tei­sel­le homo eco­no­micus ‑mal­lil­le)

    Rus­sell Roberts: The Price of Eve­ryt­hing: A Parable of Pos­si­bi­li­ty and Pros­pe­ri­ty (talous­tie­teen perus­tei­ta fik­tion muodossa!)

    Vas­taa­via kir­jo­ja löy­tyy enem­män­kin, mut­ta näis­tä kan­nat­taa aloittaa.

  33. Huo­mau­te­taan­pa vie­lä, että jos lop­pu­tu­los­ta kat­sel­laan samal­ta näyt­tö­lait­teel­ta, niin teo­rias­sa 14-bit­ti­nen ken­no ei tuo mitään lisä­ar­voa edes käsittelyyn.

    Syy sii­hen mik­si 14-bit­ti­nen on käy­tän­nös­sä kui­ten­kin toden­nä­köi­ses­ti parem­pi on se että ken­no itses­sään on laa­duk­kaam­pi ja mikään 8‑bittinen ken­no ei pää­se lähel­le teo­reet­tis­ta suo­ri­tus­ky­ky­mak­si­mi­aan (line­aa­ri­suus­vir­heet tms), jol­loin läh­de­ma­te­ri­aa­lin parem­man laa­dun takia pääs­tään lähem­mäs opti­mia näyttölaitteessa.

    1. Jos koh­tees­sa on tum­ma tai vaa­lea koh­de, jos­ta pitäi­si löy­tyy yksi­tyis­koh­tia, on aivan eri asia, löy­tyy­kö tuos­ta var­jos­ta 2 vai 64 eri sävyä.

  34. David Fried­man ja Rus­sel Roberts on niin oikeal­la, että suo­ma­lai­sen tus­kin kan­nat­taa lukea. Syn­tyy ihan kum­mal­li­nen kuva talous­tie­tees­tä täl­lai­sel­le euroop­pa­lai­sen hyvin­voin­ti­val­tion asu­kil­le. Lisäk­si Fried­ma­nin kir­ja on aika huo­no (Robert­sia en ole luke­nut). Pre­dic­tably Irra­tio­nal on ihan hyvä, mut­ta ei sii­tä talous­tie­det­tä niin­kään opi. Kir­jan poh­din­nois­ta jäi tosin mie­leen väi­te, että ilmai­sia lou­nai­ta on ole­mas­sa. Se on kyl­lä hyvä opetus.

  35. Näin tie­ten­kin on. Ajat­te­lin lii­kaa kokonaisuutta. 🙂

  36. Jorel­le:

    Lop­pu­tu­lok­sen kan­nal­ta on saman teke­vää, teh­dään­kö ohjel­mis­ton kar­va­hat­tu­ver­sio ensin vai pro­fes­sio­nal­ver­sio ensin. Kun pro­fes­sio­nal­ver­sio on val­mis, ei kar­va­hat­tu­ver­sioon kan­nat­tai­si enää haas­ka­ta levyk­kei­tä, jos emme ajat­te­li­si asi­aa lii­ke­ta­lou­del­li­ses­ti vaan yhtei­sen hyvin­voin­nin kan­nal­ta. Kai­kil­le vain se parem­pi ohjel­ma! Mark­ki­na­ta­lou­des­sa hin­ta­dif­fe­roin­ti ja sen kyl­kiäi­se­nä kul­ke­va tuot­tei­den hei­ken­tä­mi­nen on kuit­gen­kin vält­tä­mä­tön­tä vie­lä suu­rem­man mark­ki­na­vir­heen torjumiseksi.
    Kir­joi­tin asias­ta uuden pos­tauk­sen. Pidän tätä ole­mat­to­mien mar­gi­naa­li­kus­tan­nus­ten kysy­mys­tä talou­den tehok­kuu­den kan­nal­ta äärim­mäi­sen mie­len­kiin­toi­se­na. Se puo­lus­tai­si itse asias­sa hyvin yhtei­söl­lis­tä ajat­te­lua ja “big govern­ment ‑poli­tiik­kaa”

  37. jore:“Ai ai, minä luen aina kaik­ki teok­set taka­kan­teen asti jot­ka aloitan.”

    Eikös tämä ole aika höl­möä jää­rä­päi­syyt­tä. Minus­ta kan­nat­taa aina lukea sitä kir­jaa, jos­ta pitää eni­ten. Jos sat­tuu huo­maa­maan, että joku kir­ja on ajan tuh­laus­ta, niin mik­si ei vaan lopet­tai­si sen luke­mis­ta ja käyt­täi­si aikaan­sa johon­kin hyödylliseen?

    Se puo­lus­tai­si itse asias­sa hyvin yhtei­söl­lis­tä ajat­te­lua ja “big govern­ment ‑poli­tiik­kaa””

    Mitä ihmet­tä!?!?!? No ei kyl­lä todel­la­kaan puol­lus­ta! Kyl­lä val­tio osaa teh­dä ehkä jotain kumi­saap­pai­ta, mut­ta mitään niin moni­mut­kais­ta kuin sof­ta ei kan­na­ta jät­tää jul­ki­sen sek­to­rin kon­tol­le, vaik­ka mar­gi­naa­li­kus­tan­nuk­set oli­si­vat­kin nol­la. Muis­ta Osmo, että nii­tä hyö­ty­jä suun­ni­tel­ma­ta­lou­des­ta tasa­pai­not­taa aina ne hai­tat kan­nus­ti­mien heikkenemisestä.

    Aika suu­ri osa kulut­ta­jien käyt­tä­mäs­tä “infor­maa­tios­ta” kui­ten­kin tuo­te­taan hyvää hyvyyt­tään ilmai­sek­si. Tätä usko­mat­to­man iha­naa sys­tee­miä ei pidä men­nä sörk­ki­mään pilalle.

    1. Olet­ko sitä miel­tä, että val­tio­val­lan toi­met tele­mark­ki­noi­den sään­te­lys­sä ovat olleet epä­on­nis­tu­nei­ta: siis pakot­ta­mi­nen yhtei­seen for­maat­tiin, joka aikais­ti mobii­li­ver­kon raken­ta­mis­ta Suo­meen, verk­ko­vie­rai­lu­hin­to­jen sään­te­ly, joka toi kil­pai­lun alal­le, jos­sa muu­toin val­lit­si­si luon­nol­li­nen mono­po­li tai aina­kin oli­go­po­li. Että on ollut vää­rin kiel­tää kar­tel­lit tai sää­del­lä kyt­ky­kaup­paa? Että Austra­lia, jos­sa rau­ta­teil­lä puo­li tusi­naa rai­de­le­veyt­tä kil­pai­lee parem­muu­des­ta kes­ke­nään, on jär­jes­tä­nyt rau­ta­tie­lii­ken­teen joten­kin parem­min, kuin yhteen raideleveyt6een pako­tet­tu Suomi?

  38. David Fried­man ja Rus­sel Roberts on niin oikeal­la, että suo­ma­lai­sen tus­kin kan­nat­taa lukea.”

    David Fried­ma­nin blo­gi ja Mac­hi­ne­ry of Free­dom ovat toki oikeal­la, mut­ta Hid­den Order on val­ta­vir­taa ja joh­dan­to­kurs­si­ka­maa. Law’s Order on oppi­kir­ja­na Hel­sin­gin oikeustieteellisessä.

    Robert­sin Econ­Talk-podcas­tis­sa on usein vie­raa­na main­stream-huip­pue­ko­no­mis­te­ja. Hyvää kuun­nel­ta­vaa kai­kil­le talous­tie­tees­tä kiinnostuneille.

    Syn­tyy ihan kum­mal­li­nen kuva talous­tie­tees­tä täl­lai­sel­le euroop­pa­lai­sen hyvin­voin­ti­val­tion asukille.”

    Fried­ma­nin ja Robert­sin kir­jois­sa ei ole mitään, mitä ei voi­si kuul­la suo­ma­lai­sel­la yliopistoluennolla.

    Pre­dic­tably Irra­tio­nal on ihan hyvä, mut­ta ei sii­tä talous­tie­det­tä niin­kään opi.”

    Kyl­lä ne jutut ovat aika olen­nai­sia nykyekonomisteille(kin).

  39. Art­tu­ri: “Jos sat­tuu huo­maa­maan, että joku kir­ja on ajan tuh­laus­ta, niin mik­si ei vaan lopet­tai­si sen luke­mis­ta ja käyt­täi­si aikaan­sa johon­kin hyödylliseen?”

    Tämä on itses­tään sel­vää tv-käyt­täy­ty­mi­sen koh­dal­la: vaik­ka oli­si inves­toi­nut aikaa huo­noon tv-ohjel­maan, kukaan ei ole niin tyh­mä että kat­soo koko sar­jan mie­lum­min kun jät­tää sen kes­ken. En ymmär­rä min­kä takia sitä ei sovel­le­ta laa­jem­min kirjoihin.
    http://www.marginalrevolution.com/marginalrevolution/2009/07/when-to-stop-reading-a-book.html

  40. Fried­ma­nin ja Robert­sin kir­jois­sa ei ole mitään, mitä ei voi­si kuul­la suo­ma­lai­sel­la yliopistoluennolla. 

    Kysy­mys onkin enem­män sii­tä, mikä Fried­ma­nin kir­jas­ta puut­tuu. Luin sen (vuo­sia sit­ten) kan­nes­ta kan­teen, en sik­si, että se oli­si ollut niin hyvä, vaan kos­ka bon­gai­lin näi­tä puo­li­nai­sia argu­ment­te­ja. Nyt muis­tuu mie­leen, että kävin jon­kun säh­kö­pos­ti­kes­kus­te­lun­kin hänen kans­saan aihees­ta “mik­si väi­tät, että mark­ki­nat toi­mi­vat lois­ta­vas­ti myös sel­lai­sis­sa tilan­teis­sa, jois­sa mark­ki­na­vir­he on “mei­dän euroop­pa­lais­ten” mie­les­tä ilmi­sel­vä”. Oikein ystä­väl­li­nen tyyp­pi, mut­ta sel­lai­nen liber­ta­ris­ti­jää­rä kummiskin. 

    Robert­sin podcas­teis­tä olen kuun­nel­lut suu­rim­man osan ja täy­tyy myön­tää, että hän on kehit­ty­nyt vii­me aikoi­na. Esi­merk­ki: Tuos­sa tal­vel­la hän vie­lä oli aika hukas­sa tämän finans­si­krii­sin kans­sa. Joku “libi­li­laa­ri” eko­no­mis­ti oli sano­nut, että “teil­le (Robert­sin kal­tai­sil­le) kaik­ki on niin help­poa, kos­ka voit­te syyt­tää aina val­tio­ta ja sään­te­lyä”. Robert­sia tuoh­duk­sis­saan selit­ti, että niin tuon­kin sano­jil­la on vas­taa­vas­ti help­poa, kos­ka hän taas voi väit­tää että syy­nä on mikä mil­loin­kin (ei se jut­tu näin oikeas­ti men­nyt, mut­ta toi­vot­ta­vas­ti ymmär­sin aja­tuk­sen oikein). Vaik­ka Roberts on erit­täin äly­käs niin tuos­sa ideo­lo­gia käsit­tääk­se­ni joh­ti hänet har­haan. Tuo ver­tai­lu itse asias­sa todis­ti Robert­sin ole­van vää­räs­sä, mut­ta hän ei sitä huo­man­nut. Nyt­tem­min Roberts on teh­nyt useam­man ohjel­man, jos­sa hän hakee uut­ta tie­tä pois “itseor­ga­ni­soi­tu­mi­sen” ihai­lus­ta ja puhuu jopa para­dig­man vaihdoksesta.

    Että joo, aiem­mis­ta Robert­sin jutuis­ta saa mie­les­tä­ni ihan lii­an oikeis­to­lai­sen kuvan talous­tie­tees­tä, mut­ta ehkä ei näis­tä vii­mei­sen puo­len vuo­den aika­na tul­leis­ta. Tämä “Jus­tin Fox on the Ratio­na­li­ty of Mar­kets” esi­mer­kik­si oli muka­vaa kuun­nel­ta­vaa maltillisuudessaan.

  41. Eihän kir­jas­ta voi tie­tää onko se hyvä ennen kuin on luke­nut sen lop­puun. Eikä edes sil­loin. Voi­han olla, että ei ole panos­ta­nut tar­peek­si tai ei ole ymmär­tä­nyt, vaik­ka on panos­ta­nut. Voi olla, että juu­ri nyt joku kir­ja tun­tuu tar­peet­to­mal­ta mut­ta ensi vuon­na sii­tä saa­dut opit ovat kul­la­nar­voi­sia jne.

    Tämä on yksi syy, mik­si yhteis­kun­nan raken­ta­mis­ta ei kan­na­ta jät­tää ihmis­ten puu­hak­si, yksi­löi­den halu­jen temmellyskentäksi.

    (Minä luen tai leh­tei­len vaik­ka kuin­ka “tyl­siä” kir­jo­ja, kun­han ne liit­ty­vät int­res­sei­hi­ni ja sen lisäk­si muit­ten suo­sit­te­le­mia kir­jo­ja. Nyky­ään käyn aina Amazo­nis­ta tse­kaa­mas­sa, mitä miel­tä muut ovat. Suo­ma­lais­ten kir­jo­jen koh­dal­la tuo ei ikä­vä kyl­lä onnistu.)

  42. Osmo: En ole tutus­tu­nut kum­paan­kaan tapauk­seen niin hyvin, että voi­sin muo­dos­taa mie­li­pi­teen sii­tä mitä nois­sa tapauk­sis­sa oli­si tapah­tu­nut ilman sään­te­lyä. Sii­tä olen kui­ten­kin var­ma, että esi­merk­ke­jä onnis­tu­neis­ta sää­te­lyis­tä ei ole han­ka­la löy­tää, kos­ka kuten sanoit teo­rias­sa big gover­ment-rat­kai­su voi paran­taa hyvin­voin­tia, kun kiin­teät kus­tan­nuk­set ovat suu­ria ja mar­gi­naa­li­kus­tan­nuk­set ovat pieniä.

    Ei ole kui­ten­kaan riit­tä­vää tar­kas­tel­la pel­käs­tään onnis­tu­nei­ta esi­merkk­jä, vaan pitää sum­ma­ta kaik­ki yhteen ja kat­soa sen tulos­ta. Jos esim. ehdo­tat big gover­ment-rat­kai­sua tilan­teis­sa jois­sa on kor­keat kiin­teät kus­tan­nuk­set ja pie­net mar­gi­naa­li­kus­tan­nuk­set, niin sil­loin pitäi­si joten­kin pys­tyä osoit­ta­maan, että täs­tä saa­ta­vat hyö­dyt ovat suu­rem­pia kuin sen hai­tat. Ei voi siis jät­tää huo­miot­ta nii­tä tapauk­sia jois­sa val­tion puut­tu­mi­nen mark­ki­noi­hin huo­non­taa lop­pu­tu­los­ta, kos­ka ei ole rea­lis­tis­ta olet­taa, että polii­ti­kot tun­nis­tai­si­vat nämä tilan­teet oikein ja osai­si­vat sää­del­lä nii­tä niin, että hyvin­voin­ti lisääntyy.

    sa nat: “mik­si väi­tät, että mark­ki­nat toi­mi­vat lois­ta­vas­ti myös sel­lai­sis­sa tilan­teis­sa, jois­sa mark­ki­na­vir­he on “mei­dän euroop­pa­lais­ten” mie­les­tä ilmiselvä”

    Täl­lä blo­gil­la käy­dään täs­tä mel­kein jat­ku­vaa kes­kus­te­lua ja aina­kin minun pers­pek­tii­vis­tä kyse on enem­min­kin sii­tä onko gover­ment fai­lu­re suu­rem­pi kuin mark­ki­na­vir­he, ei sii­tä onko mark­ki­na­vir­he ole­mas­sa. Eli mar­kets fail, use the mar­ket! (David Fried­man saat­taa toki olla asias­ta ihan erimieltä…)

    joku “libi­li­laa­ri” eko­no­mis­ti oli sano­nut, että “teil­le (Robert­sin kal­tai­sil­le) kaik­ki on niin help­poa, kos­ka voit­te syyt­tää aina val­tio­ta ja sääntelyä”.”

    Roberts osui täs­sä tasan nau­lan kan­taan. Tapah­tu­man jäl­keen (ex post) pys­tyy aina osoit­ta­maan, mitä oli­si pitä­nyt sää­del­lä, jot­ta ongel­mat oli­si estet­ty. Kyse on sii­tä voi­ko tätä sää­te­lyä teh­dä ennen tapah­tu­maa (ex ante). Roberts (enkä minä) ole vakuut­tu­nei­ta sii­tä, että tämä ennen tapah­tu­maa sään­te­ly kas­vat­tai­si hyvinvointiamme.

  43. Jos sat­tuu huo­maa­maan, että joku kir­ja on ajan tuh­laus­ta, niin mik­si ei vaan lopet­tai­si sen luke­mis­ta ja käyt­täi­si aikaan­sa johon­kin hyödylliseen?”

    Kos­ka tule­vai­suu­den minä on tyy­ty­väi­nen saa­tu­aan kir­jan luet­tua. Jot­kut kirjat/elokuvat nyt vain on hyvä tun­tea, vaik­ka niis­tä ei itse pitäi­si­kään. Yleen­sä täy­sin tur­hat kir­jat kar­siu­tu­vat ennen luke­mi­sen aloit­ta­mis­ta. Lisäk­si kir­ja saat­taa paran­tua lop­pua koh­den. Esi­mer­kik­si nyt luen kir­jaa, joka alkoi muut­tua kiin­nos­ta­vak­si vas­ta 300 sivun jäl­keen. Onnek­si en luovuttanut.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.