Kamerat ja hintadifferointi

Ostin itsel­leni parem­man kam­er­an, kos­ka val­oku­vaus on van­ha into­hi­moni ja kos­ka olen hul­laan­tunut niistä mah­dol­lisuuk­sista, joi­ta digiku­vaus suo kuvien trim­maamiseen. Omi­naisu­us, jon­ka kam­er­aani halusin, on 14 bit­ti­nen A/D‑muunnin. Tämä tarkoit­taa, että pik­se­lei­den tuot­ta­ma infor­maa­tio muute­taan dig­i­taalisek­si 14 bitin tarkku­udel­la (16 000 eri kirkkaus­vai­h­toe­htoa) kun kar­va­hat­tumalleis­sa on yleen­sä 8 bitin muun­nin (256 eri vai­h­toe­htoa). Noil­la ylimääräisil­lä biteil­lä ei tee mitään, ellei kuvia käsit­tele mitenkään, sil­lä mikään näyt­tö ei toista sävyjä noin tarkasti. Ylimääräiset bitit ovat tarpeen, jos kuvan sävyjä halu­aa raw-kuvien ”kehi­tyk­sessä” muut­taa. Voin lyhyen koke­muk­sen perus­teel­la vaku­ut­taa, että omi­naisu­us on ihana.

On selvää, että parem­mas­ta kam­eras­ta joutuu mak­samaan enem­män, mut­ta tuo yksi A/D muun­nin mak­soi kyl­lä tolkut­tomasti. Epäilen, ettei sen valmis­t­a­mi­nen mak­sa olen­nais­es­ti enem­pää kuin kahdek­san bit­tisen, mut­ta kam­er­aan tulee yli ton­ni hin­taa enemmän.

Kyse on hin­tad­if­fer­oin­nista. Kar­va­hat­tumalle­ja halu­taan myy­dä suuria määriä hal­val­la. Parem­pia kameroi­ta taas myy­dään suurel­la kat­teel­la ja vain har­voille. Jot­ta kalli­im­mat kam­er­at menevät kau­pak­si. on kar­va­hat­tumalle­ja jotenkin huononnettava.

Hin­tad­if­fer­oin­ti on yri­tys­taloudel­lis­es­ti hyvin motivoitua sil­loin, kun on kyse tuot­teesta, jos­sa valmis­tamisen kiin­teät kus­tan­nuk­set ovat suuret ja muut­tuvat pienet. Täl­laises­sa tapauk­ses­sa on ole­mas­sa kak­si hin­noit­telu­pe­ri­aatet­ta: myy­dään joko paljon hal­val­la tai vähän kalli­il­la. Voi olla, että kum­mas­sakaan vai­h­toe­hdos­sa toim­intaa ei saa­da kan­nat­tavak­si. Sik­si yritetään myy­dä toisaal­ta köy­hille suuri määrä hal­val­la, ja toisaal­ta rikkaille pieni määrä kalli­il­la. Jot­ta rikkail­ta saataisi­in rahat pois, köy­hille myytävää tuotet­ta pitää jotenkin huonon­taa; lait­taa vaik­ka kam­er­aan huono A/D‑muunnin.

Yhdys­val­lois­sa oli aikanaan rautatiey­htiö, joka myi juni­in kol­men­hin­taisia lip­pu­ja. Ensim­mäisen luokan vaunuis­sa oli lois­toa ja toisen luokan vaunuis­sa puu­penkit. Kol­man­nen luokan vaunut oli­vat saman­laisia kuin toisen luokan, mut­ta niistä puut­tui kat­to, mikä oli eri­tyis­es­ti sateel­la huono jut­tu. Katon puut­teesta eivät kärsi­neet vain matkus­ta­jat, sil­lä ei sisään sata­va vesi tehnyt vaunuillekaan hyvää. Kat­to oli pois­sa, jot­ta toisen luokan matkus­ta­jat mak­saisi­vat enem­män lipus­taan. Toisaal­ta kol­mat­ta luokkaa tarvit­ti­in, jot­ta saataisi­in köy­hät saataisi­in kyyti­in ja mak­samaan edes jotain.

Lentoli­iken­teessä viime vuosi­in asti nou­datet­ti­in käytän­töä, että hal­van lipun osta­jan oli olta­va lauan­tain ja sun­nun­tain väli­nen yö matkalla. Täl­lä estet­ti­in liikemiehiltä tur­is­tilu­okan käyt­tö ja pystyt­ti­in otta­maan heiltä huikea­ta yli­hin­taa. Sit­tem­min kil­pailu ja ebookr­sit ovat mur­ta­neet tämän käytän­nön. Samal­la jok­seenkin kaik­ki lentoy­htiöt ovat men­neet tappiolle.

Tietoko­neo­hjelmista myy­dään yleen­sä pro­fes­sion­al-ver­sioi­ta kalli­il­la ja kar­va­hat­tuver­sioi­ta hal­val­la; näin esimerkik­si Office-paketin osalta. Kar­va­hat­tuver­sion eteen on tehty enem­män työtä, kos­ka se on kehitet­ty täy­destä ver­sios­ta eteen­päin pois­ta­mal­la siitä omi­naisuuk­sia. Olisi tuotan­tokus­tan­nusten osalta halvem­paa valmis­taa vain pro­fes­sion­al-paket­tia, mut­ta näin saadaan tehokkaim­min rahat pois.

Takaisin val­oku­vauk­seen. Min­ul­la on läh­es ilmaisek­si saatu Pho­to­shop ele­ments ohjel­ma. Siinä onnek­si raw-kuvien kehit­tämi­nen tapah­tuu 16 bitin tarkku­udel­la, mut­ta jok­seenkin kaik­ki muu 8 bitin tarkkud­del­la. Jos halu­aisin työsken­nel­lä suurem­mal­la tarkku­udel­la, min­un pitäisi ostaa aito Pho­to­shop, joka mak­saa yli tuhat euroa. Hiukan hatut­taa. Onko ole­mas­sa avoimen kood­in vaihtoehtoja?

Hin­tad­if­fer­oin­tia on myös se, ettei halvoista digipokkareista saa kuvia ulos pakkaa­mat­tom­i­na, vaik­ka kuva on alun perin tietysti pakkaam­a­ton. Pakkaa­mat­toman kuvan käsit­telem­i­nen on paljon helpom­paa.  Netistä on tosin saatavis­sa ohjelmia, joil­la kam­eras­taan voi pois­taa tämän esteen.

Tuot­tei­den tahalli­nen huonon­t­a­mi­nen hin­tad­if­fer­oin­nin vuok­si on markki­navirhe. Opti­maalises­sa yhteiskun­nas­sa ei tietenkään tuot­teista tehtäisi tahal­laan huono­ja. Se, että se on mah­dol­lista, johtuu kil­pailun puut­teesta. Lentoli­iken­teessä kil­pailu on sor­tanut hin­tad­if­fer­oin­nin. Nyt on ensim­mäisi­in halpoi­hin pokkarei­hin tul­lut mah­dol­lisu­us ottaa kuvat ulos raw-muodossa.

Val­tio­val­lan tehtävänä on jol­lakin inter­ven­ti­ol­la tor­jua markki­navirheitä. Varsin onnis­tunut­ta esimerkik­si on ollut suo­ma­lainen lain­säädän­tö, jol­la on paimen­net­tu puhe­lin­op­er­aat­tor­e­i­ta. Miten hin­tad­if­fer­oin­ti­in pitäisi puuttua?

Ei vält­tämät­tä mitenkään, kos­ka ilman sitä moni järkevä tuotan­to muut­tuisi kokon­aan kan­nat­ta­mat­tomak­si. Lisää kil­pailua voi toki aut­taa: kun kam­er­an valmis­ta­jia on paljon, joka niistä alkaa tehdä halpo­ja ja hyviä kameroi­ta, kos­ka hyvän ja huonon kam­er­an valmis­tuskus­tan­nuk­sis­sa ei ole suur­ta eroa kuten ei ole hyvän tai huonon musi­ikin painamises­sa cd-levylle.

Jois­sakin tapauk­sis­sa kan­nat­taa kiin­teät kus­tan­nuk­set mak­saa pois tuotan­to­tuke­na, jot­ta yri­tys myisi ”pro­fes­siona-ver­sio­ta” kar­va­hat­tuhin­nal­la.  Rautatei­den sub­ven­tio­ta voidaan perustel­la täl­lä argumentilla.

53 vastausta artikkeliin “Kamerat ja hintadifferointi”

  2. Osmo:“Valtiovallan tehtävänä on jol­lakin inter­ven­ti­ol­la tor­jua markkinavirheitä”

    Mut­ta vain sil­loin, kun val­tio ei itse aiheuta suurem­paa tehokku­ustap­pi­o­ta kuin se markki­navirhe, jota yritetään kor­ja­ta. Tämä on olen­nainen lisäys, joka tun­tuu puut­tuvan melkein kaikkien tätä blo­gia kom­men­toivien ajatusmalleista.

    Vastaa

    1. Taisin kuitenkin sanoa, ettei tälle asialle ehkä kan­na­ta tehdä mitään.
      Tärkein keino markki­navirhei­den oikais­us­sa on ulkois­vaiku­tusten hin­noit­telu. Se on jok­seenkin aina tehokasta.

      Vastaa

  3. Lai­ta se ton­nin Pho­to­shop fir­man kuluk­si, kyl­lä se sinne uppoaa. Samoin kuin kallis kamera. 

    Avoimen kood­in kuvankäsit­te­ly­ohjel­ma on mm. Gimp, mut­ta sitä ei saisi maini­ta, kos­ka tosi ammat­ti­laiset muis­ta­vat aina huo­maut­taa, että pho­taris­sa on joku bit­ti kireem­pi ja töitä ei Gimpil­lä voi kuulem­ma tehdä. Itse luulen, että ne eivät vain viit­si opetel­la pho­tarista poikkeavaa käyttöliittymää.

    Laite­taan tähän lop­pu­un vielä mediatutk­i­ja Hin­tikan väsäämä verkostoitumisgraafi: 

    http://verkkovoimaa.wordpress.com/2009/07/12/verkostoanalyysi-graafi-keva-nova-group-kms-keskusta-vaalirahasta-luonnos/

    Vastaa

  4. Ai että junan­vaunuista olisi var­ta vas­ten otet­tu tätä bis­nesideaa silmäl­lä pitäen kat­to pois?

    Vai että raken­nus­vai­heessakaan niihin ei olisi tehty kattoa?

    no…, sotke nyt sieltä per­ife­ri­as­ta sivistyk­sen piiri­in ja linkitä sit­ten. Olen hyvin lähdekri­it­ti­nen, joten pidä se mielessä. 

    Mik­sei muuten Sipoos­ta voi linkittää?

    Vastaa

  6. Aikoinaan 1980-luvul­la kun tiedokonei­den pros­es­sor­ei­hin inte­groiti­in matikkapros­es­sori, niin jotkut teitokonei­den emolevy­valmis­ta­jat näkivät jopa vaivaan “jump­perin” avul­la estääk­seen matikkapros­es­sorin toimin­nan. No, jump­peri pois paikaltaan ja näin matikkamyl­ly oli käytettävissä.

    Vastaa

  7. Ken­non kool­la­han on muuten val­ta­va merk­i­tys. Pokkarin ken­no on niin pieni ettei siitä revitä hyvää dynami­ikkaa kos­ka fotone­ja ei tule tarpeek­si, tai sit­ten har­voin kun valo riit­täisi, pik­se­lei­den kap­a­siteet­ti laskea fotonei­ta (full well capac­i­ty) on rajallinen. 

    Parem­mat ken­not hyvil­lä A/D‑muuntimilla alka­vat olla aika lähel­lä fysikaal­isia rajo­ja. Fotonien diskreet­tisyys, ts. kvant­tiko­hi­na, estää ken­no­jen herkkyy­den kas­vat­tamisen enää aukkoa tai paria enem­pää — ellei ken­no­ja suuren­neta. Toisaal­ta dif­frak­tio rajoit­taa ero­tuskykyä niin ettei pik­se­leitäkään kan­na­ta aivan tolku­ton­ta määrää ken­noon laittaa. 

    (Val­oku­vauk­sen teo­reet­tiset rajat ovat sen ver­ran mie­lenki­in­toinen asia etten malt­tanut olla kir­joit­ta­mat­ta vaikkei­vat ne asi­aan suo­raan liitykään.)

    Vastaa

  8. “Onko ole­mas­sa avoimen kood­in vaihtoehtoja?”

    Olisiko Gimp­istä apua? 

    “For the pho­tog­ra­ph­er, the two most impor­tant are the RAW for­mat plug-in, since GIMP does­n’t han­dle 16-bit images native­ly, and the col­or pro­files plug-in that UFRAW is based on.
    UFRAW, which stands for Uniden­ti­fied Fly­ing RAW, can han­dle most of the most com­mon RAW for­mats, includ­ing those from Canon, Nikon, Minol­ta, Olym­pus, Sony, Sam­sung, Pen­tax, and others.”

    http://download.cnet.com/8301–2007_4-9846029–12.html

    Gimp­shop on käyt­töli­it­tymältään fotarin mukaelma.

    Lin­uxi­in on jo ole­mas­sa 16-bit­ti­nen Kri­ta. Ubun­tu koneeseen ja Kri­ta siihen. Joku Ubun­tu ei muuten ole han­kala asen­taa tai käyt­tää kenellekään. 

    Lait­taisin sen kum­minkin kakkoskoneeseen aluksi.

    “Kri­ta can import RAW images in 8 and 16 bits per chan­nel and load and save the usu­al image for­mats: tiff, png, jpeg. Oth­er image for­mats, like xcf, can be import­ed and some­times export­ed through the Graph­ic­s­Mag­ick import/export plu­g­in, but are not ful­ly supported.”

    http://www.koffice.org/krita/

    Vastaa

  9. Osmo:“Tärkein keino markki­navirhei­den oikais­us­sa on ulkois­vaiku­tusten hin­noit­telu. Se on jok­seenkin aina tehokasta.”

    Jeps, jos pystyt­täis ilman kus­tan­nuk­sia tun­nista­maan ne tilanteet, mis­sä on kyse markki­navirheistä ja jos ulkois­vaiku­tus hin­noiteltaisi­in oikein.

    Todel­lisu­udessa hom­ma menee näin:

    1. Poli­itikoille annetaan val­ta päät­tää siitä mikä on markki­navirhe ja mikä ei ole markkinavirhe.

    2. Poli­itikot puut­tuvat tahal­laan / tahat­tomasti myös tilanteisi­in, jois­sa ei ole markkinavirhettä.

    3. Poli­itikot hin­noit­tel­e­vat ulkois­vaiku­tuk­sen tahal­laan / tahat­tomasti väärin.

    4. Muil­la tahoil­la on kan­nustin vaikut­taa poli­itikko­jen päätök­si­in ja ne kulut­ta­vat resursse­ja tähän vaikuttamiseen.

    Tämä on markki­navirheen kor­jaamisen kus­tan­nus. Tämä ei todel­lakaan ole jok­seenkin aina tehokas­ta, vaan pikem­minkin läh­es aina usko­ma­ton­ta resurssien haaskaus­ta, joka hyödyt­tää poli­itikko­ja ja intres­siryh­miä, mut­ta hait­taa yhteiskun­taa kokonaisuutena.

    Vastaa

  10. “Onko ole­mas­sa avoimen kood­in vaihtoehtoja?”

    http://www.gimp.org

    En ole itse käyt­tänyt tuo­ta sen enem­pää kuin pho­to­shop­pia, joten en osaa kom­men­toi­da mah­dol­lisia eroja/puutteita.

    Vastaa

  12. En ole talousih­mi­nen, joten en ihan pysy tässä perässä. Esimerk­ki suo­ma­lais­es­ta teollisuudesta:

    Yri­tys valmis­taa tuot­tei­ta, jot­ka ovat täysin samo­ja, mut­ta yksit­täisil­lä biteil­lä rajataan pois ominaisuuksia.

    Kalli­impi ja kaik­ki omi­naisu­udet sisältävä tuote menee asi­akkaille, jot­ka näitä omi­naisuuk­sia tarvit­se­vat. He mak­sa­vat enem­män, kos­ka hei­dän tarvit­se­mansa tuote on vaat­in­ut huo­mat­tavasti enem­män tuotekehityspanoksia.

    Halvem­pi, rajoitet­tu (massa)tuote menee asi­akkaille, jot­ka eivät kaikkia kalli­isti tuoteke­hitet­tyjä omi­naisuuk­sia tarvitse. He mak­sa­vat vain tarvitsemastaan. 

    Jos tuotet­ta ei voisi keinotekois­es­ti huonon­taa, tuoteke­hi­tyskus­tan­nuk­sia ei voitaisi kohdis­taa oikeille asi­akkaille. Pitäisi tehdä kak­si kokon­aan eri tuotet­ta, mut­ta se tulisi kalli­im­mak­si. Kun myy­dään samas­ta tuot­teesta eri omi­naisu­usver­sioi­ta, aut­ta­vat niiden volyymit laske­maan molem­pi­en yksikkökus­tan­nus­ta ja siten hin­taa asiakkaalle.

    Vastaa

  13. Kamerois­sa hin­taeroa saat­taa myös selit­tää ken­non laatu. Valmis­tet­taes­sa ken­noi­hin tulee tietyl­lä toden­näköisyy­del­la virheitä, jot­ka heiken­tävät kuvan laat­ua. Samoista ken­noista valmis­te­taa eri tasoisia kameroi­ta. Huono­laa­tu­i­sista ken­noista saadaan halvem­pia ja parem­pi­laa­tu­i­sista kalli­impia kameroi­ta. Kamerois­sa ken­no­jen aiheut­ta­mat virheet kor­jataan ohjel­mallis­es­ti. Mitä enem­män virheitä ken­no tout­taa, sitä huonom­pi­laa­tu­inen kuva voidaan ohjel­mallis­es­ti saa­da aikaiseksi.

    Vastaa

  14. Epäil­isin että jär­jestelmäkam­era- tai oikeas­t­aan kam­era­markki­noil­la ylipäätään kil­pailu on niin kovaa, että siel­lä ei nykyään paljoa ole tilaa hin­tad­if­fer­oin­nille. Lähin­nä näytet­täisi­in har­ras­ta­van sitä, että kun tuo­daan uusi malli markki­noille, niin ei laite­ta siihen heti ker­ral­la kaikkia hieno­ja uusia mah­dol­lisia asioi­ta (vaik­ka niiden lisäämi­nen mak­saisikin vain hyvin vähän*)), vaan jätetään paran­net­tavaa tulevaisuuteenkin.

    Kamerois­sa tärkein hin­taa määräävä tek­i­jä näyt­täisi ole­van ken­non fyysi­nen koko. Ken­no on mikropi­iri siinä mis­sä mikro­pros­es­soritkin (joskin käsit­tääk­seni aika eri­lainen). Mikropi­irin hin­ta määräy­tyy pitkälle sen pin­ta-alan mukaan eli kuin­ka mon­ta mikropi­ir­iä saadaa valmis­tet­tua yhdestä piikiekos­ta. Kun ver­tasin äsken kah­den tun­ne­tu­im­man merkin neljää kam­er­arunk­oa, niin täy­denken­non tuo­ma hin­tal­isä näyt­täisi ole­van 1330–1350 euroa (toki run­gois­sa on muu­takin eroa, joskaan kaik­ki omi­naisu­udet eivät kalli­im­mas­sa ole paremmin!).

    *) Puh­taasti valmis­tusteknisessä mielessä — markki­noin­nil­lis­es­ti mon­imutkaisem­man tuot­teen (sitähän omi­naisuuk­sil­taan monipuolisem­pi yleen­sä on) markki­noille saami­nen kestää kauem­min ja siten kil­pail­i­ja saat­taa keretä vähän vaa­ti­mat­tomam­mal­la mallil­laan markki­noille ensin ja tyy­dyt­tää ne.

    Vastaa

  15. Veikkaan­pa itsekin, että mon­es­sa ken­nos­sa ei vält­tämä riitä dynami­ik­ka neljään­toista bit­ti­in. Voihan sen 10- tai 12-bit­tisen infor­maa­tion pulaut­taa ulos 14-bit­tis­inä raw-tiedos­toina markki­noin­timielessä, mut­ta eipä se kuvi­in sen enem­pää dynami­ikkaa tuo.

    Vastaa

  16. Pakko nyt ammat­ti­laise­na puut­tua tähän Gimp-asi­aan. Kyse ei todel­lakaan ole vain käyt­töli­it­tymästä (vaik­ka sekin Gimp­is­sä on tuskaisen huonos­ti suun­nitel­tu) vaan yksinker­tais­es­ti sof­t­an omi­naisu­udet eivät ole ammat­tikäyt­töön riit­täviä. Esimerkik­si eri väri­jär­jestelmien tuki on puut­teelli­nen, esim. pain­otöis­sä käytet­tävää CMYK-väri­jär­jestelmää GIMP ei tue, ja van­hem­mis­sa ver­siois­sa ei ollut tukea värin­hallinnalle ICC-väriprofi­ilien kaut­ta joka on ammat­ti­maisen kuvankäsit­te­lyn aivan perusasioi­ta. Tämä puute on vis­si­in nyt uusim­mas­sa ver­sios­sa sen­tään korjattu.

    Gimp on ilmainen joten toki sitä kan­nat­taa kokeil­la, mut­ta syy sille mik­si ammat­ti­laiset eivät sitä käytä ei ole asen­teis­sa vaan siinä että se ker­ta kaikki­aan ole ammat­ti­laistyökalu. Open source on hieno kon­sep­ti ja on paljon OS-sof­t­aa joka kamp­pailee tasaväkises­ti kau­pal­lis­ten sof­t­ien kanssa tai on jopa niitä parem­paa, mut­ta Gimp ei valitet­tavasti kuu­lu tähän joukkoon.

    Maini­tun Adobe Light­roomin lisäk­si kokeilemisen arvoinen voi olla Applen Aper­ture, jos käytössä on siis Mac-kone. Win­dowsille Aper­turea ei saa.

    GIMP ja Pho­to­shop ovat kuvankäsit­te­ly­ohjelmia, Light­room ja Aper­ture jälk­i­tuotan­to-ohjelmia. Näil­lä on hie­man eri fokus ja esimerkik­si Pho­to­shopin omi­naisu­us­va­likoima on keskiver­to­val­oku­vaa­jalle tarpeet­toman laa­ja. Omat ammat­ti­val­oku­vaa­jakaveri­ni ovat vähän sitä mieltä, että Pho­to­shopin RAW-kon­vert­teri on myös Light­roomin ja Aper­turen vas­taavaa huonom­pi, joten jos tarkoi­tus on tosi­aan askar­rel­la vain val­oku­vien paris­sa niin ei kyl­lä kan­na­ta täy­teen Pho­to­shop-ver­sioon investoi­da vaan tosi­aan ennem­min Light­roomi­in tai Apertureen.

    Vastaa

  17. Parem­mat ken­not hyvil­lä A/D‑muuntimilla alka­vat olla aika lähel­lä fysikaal­isia rajo­ja. Fotonien diskreet­tisyys, ts. kvant­tiko­hi­na, estää ken­no­jen herkkyy­den kas­vat­tamisen enää aukkoa tai paria enem­pää – ellei ken­no­ja suuren­neta. Toisaal­ta dif­frak­tio rajoit­taa ero­tuskykyä niin ettei pik­se­leitäkään kan­na­ta aivan tolku­ton­ta määrää ken­noon laittaa.

    Pakko vielä (täytenä dile­tant­ti­na) hie­man kom­men­toi­da tätä, mut­ta en ihan ymmär­rä logi­ikkaa että kameroiden ken­not oli­si­vat jotenkin nyt jo fyy­sis­ten mah­dol­lisuuk­sien ääri­ra­joil­la, kun ker­ran esimerkksi dynami­ikkaa löy­tyy parhail­ta filmeiltä vielä paljon enem­män kuin parhaal­takaan vas­taa­vankokoiselta ken­nol­ta. Maalaisjär­ki sanoisi, että mikä on fysikaalis­es­ti mah­dol­lista filmil­lä, on luul­tavasti fysikaalis­es­ti mah­dol­lista myös jonkin­laisel­la “ken­nol­la”. Se ei toki vält­tämät­tä toi­mi samal­la peri­aat­teel­la kuin nykyiset kennot.

    Vastaa

  18. Osmossa on hie­man salali­it­to­te­o­reetikon vikaa… Tästä kan­nat­taa tietenkin syyt­tää kir­jal­lisu­ut­ta, kos­ka usein kaikissa esimerkeis­sä on usein kyse vain erikoistapauk­sista, joten ei ole ihmekään, jos erikoistapauk­sia alkaa nähdä kaikkial­la. Erikoistapauk­set ovat kiin­nos­tavia ja sik­si niitä on kirjoissa 🙂

    Kam­era-ala on kuitenkin aika hyvin kil­pail­tu, joten luulisi löy­tyvän edullisem­pia A/D‑muuntimia tai sit­ten kan­nat­taa epäil­lä globaalia kartellia. 🙂

    Kus­tan­nusten kohdis­t­a­mi­nen eri tuot­teille on myös kon­stikas­ta. Toim­into­lasken­nan yleistyt­tyä havait­ti­in, että ns. yleiskus­tan­nuk­sia pitää kohdis­taa enem­män pienen kap­palemäärän tuot­teille kuin ter­ve jär­ki antaisi ymmärtää…

    Vastaa

  19. “Tietoko­neo­hjelmista myy­dään yleen­sä pro­fes­sion­al-ver­sioi­ta kalli­il­la ja kar­va­hat­tuver­sioi­ta hal­val­la; näin esimerkik­si Office-paketin osalta. Kar­va­hat­tuver­sion eteen on tehty enem­män työtä, kos­ka se on kehitet­ty täy­destä ver­sios­ta eteen­päin pois­ta­mal­la siitä omi­naisuuk­sia. Olisi tuotan­tokus­tan­nusten osalta halvem­paa valmis­taa vain pro­fes­sion­al-paket­tia, mut­ta näin saadaan tehokkaim­min rahat pois.”

    Olen itse ammatil­tani ohjelmis­to­su­un­nit­teli­ja ja vähän epäilen että olisi noin tehty, että toteutetaan ensin pro ver­sio ja sit­ten kuluisi paljon työresursse­ja siitä omi­naisuuk­sien karsimiseen.

    Voi olla että pitää paikkansakin, kyl­lähän ihmeel­lisyyk­siä maail­maan mah­tuu. Kuitenkin sof­t­apro­jek­tit yleen­sä toimi­vat niin, että
    heti alus­sa pro­jek­tit organ­isoidaan niin, että siinä ote­taan huomioon eri ver­sioiden vaatimukset.

    Kuitenkin varsi­nainen suun­nit­telu ja toteu­tus tehdään pienis­sä osis­sa eikä siis toteuteta mono­li­it­tista sof­t­aa, se ei ole enää nykyaikaa.
    Tosin office on ollut aika kauan markki­noil­la, joten en ihan var­ma ole siitä onko se jo koo­dat­tu kokon­aan uusik­si luulisi että on.
    SAP-toimin­nanoh­jausjär­jestelmästä olen kuul­lut, että se olisi iso mono­li­it­ti­nen sof­ta ja vain näen­näis­es­ti modulaarinen.

    Kun sof­t­apro­jek­tis­sa toteutetaan pienis­sä osis­sa niin siinähän se kar­va­hat­tuver­sio valmis­tuu ensin ja menee testi­in, se kar­va­hat­tuver­sion kehi­tys on siten pro­jek­tin yksi päätöspiste tai jopa oma osapro­jek­tin­sa. Aivan sat­apros­ent­tisen var­ma ei voi olla Office-paketin osalta,
    mut­ta jos pitäisi paikkansa toi Osmon esit­tämä väite, niin olisi aika erikoista ja van­hanaikaista nykyaikana kehit­tää noin.

    Elek­tron­i­ikka­te­ol­lisu­udessa toi tapa kyl­lä pätee ja se johtuu siitä, että on halvem­paa suun­nitel­la ja toteut­taa yhden­lainen piiriko­rt­ti ja sit­ten pin­tali­itoslin­jas­sa siihen lado­taan ja tinataan kom­po­nen­tit. Siinä samas­sa kor­tis­sa on myös kar­va­hat­tuver­sio, eli kar­va­hat­tuver­sios­ta on pois­tet­tu ko. kom­po­nen­tit tai sit­ten ko. piir­it on vain deak­tivoitu­ja. Olen ollut elek­tron­i­ik­ka-alal­la tuoteke­hi­tyshom­mis­sa, joten hom­ma on tuttua.

    “yksi A/D muun­nin mak­soi kyl­lä tolkuttomasti”

    Olen itse ollut jo yli kymme­nen vuot­ta pois­sa elek­tron­i­ik­ka-alal­ta, kun työu­ra vei sof­t­a­puolelle. Mut­ta aikanaan kun opiske­lin eletron­i­ikkaa, dig­i­taalitekni­ikan labra­harkois­sa leikit­ti­in noiden a/d‑muunnin ic-piirien kanssa ja ne oli kalli­ita. Yleis­sään­tö on mikropi­irien kohdal­la, mitä nopeampia niiden pitää olla sen kalli­impia ne ovat. Meil­lä oli sil­loin mark­ka-aikana labras­sa käytössä 500 mk:n muun­nin­pi­iri ja niitä oli myös sil­loinkin vielä kalli­impia ole­mas­sa. Tosin piirien yksit­täiskap­paleet tai pienet erät ovat aina kalli­impia, joku kam­er­avalmista ostaa niitä iso­ja määriä, mut­ta ovat ne silti hin­nakkai­ta valmistajallekin.

    “Tuot­tei­den tahalli­nen huonon­t­a­mi­nen hin­tad­if­fer­oin­nin vuok­si on markkinavirhe.”
    Jos ihan puh­taasti kat­soo talousti­eteil­i­jän silmäla­seil­la tätä asi­aa niin tolta­han se näyttää.
    Mut­ta jos sit­ten tekni­ikan näkökul­mas­ta tarkastelee niin asia ei ole ihan niin suo­ravi­ivainen. Jos meil­lä olisi kar­va­hat­tuver­sio ja pro ver­sio tuot­teista, niin vält­tämät­tä tuotan­to­pros­es­si ei taivu kunnolla
    sen kar­va­hat­tuver­sion tuot­tamiseen ja tulisi kalli­ik­si tehdä erik­seen oma lin­jansa sille. Tästä syys­tä joudu­taan tekemään prover­sios­ta kar­va­hat­tuver­sio. Siis nyt en tarkoi­ta softateollisuutta.

    Myös kan­nat­taa pitää se mielessä, että valmis­ta­jat joutu­vat tutki­maan asi­akaskun­taa, ja hei­dän täy­tyy siten pystyä hake­maan oikeat kohderyh­mät oikeille tuot­teille. Eli nykyaikaisten toimin­nao­h­jausjär­jestelmien maail­mas­sa, saadaan aika tarkkaa las­ket­tua mikä hin­ta aset­tuu tietyl­lä kat­teel­la tuot­teille joten jos halu­taan tiet­ty hin­ta niin pystytään aika tarkasti opti­moimaan omi­naisuuk­sien kanssa jot­ta saavute­taan halut­tu kohderyh­mä asiakkaista.

    Jostain muis­tan luke­neeni, että esimerkik­si ruse­at sok­eri­palat tehdään juuri tol­la mainit­se­mal­lani taval­la, eli tuotan­to­pros­es­sista tulee valkoisia palo­ja ja vär­jätään ne ruskeik­si. Näin ei tarvitse rak­en­taa omaa tuotantolinjaa.

    Sit­ten mitä tulee ton pho­tarin hin­taan, niin vielä kalli­impia lelu­ja ovat 3D-grafi­ikka­sof­t­at min­ulle tutu­in niistä on 3D Max, jolla
    olen aika paljon leikkinyt, kuten myös pho­tar­il­la aikanaan. Ootko kat­tonut euroop­palai­sista verkkokaupoista mihin noiden
    kameroiden hin­tata­so aset­tuu, saako halvemmalla?

    Aikanaan ainakin tuli halvem­mak­si ostaa verkkokau­pas­ta kameroi­ta. Itse ostin viimek­si pari robot­tipö­lyn­imuria, yhden itsel­leni ja
    yhden van­halle äidil­leni ja tuli iso säästö hin­nas­sa. Verkkokaup­po­jen ansioista parem­pi globaali kil­pailu on mahdollista.

    Vastaa

  20. Esit­tämäsi ver­sio hin­tad­if­fer­oin­nista voidaan ajatel­la myös toisin: fir­ma tekee tuot­teen tiety­il­lä omi­naisuuk­sil­la tietylle kohderyh­mälle (ammat­ti­val­oku­vaa­jille ?) jon­ka tekemiseen menee tiet­ty määrä työ­tun­te­ja (rahaa). Tämän lisäk­si sama fir­ma tekee tuot­teen b eri kohderyh­mälle (har­rasteli­jat), ja kos­ka tämän tuot­teen tekemiseen menee val­tavasti vähem­män tun­te­ja (rahaa) se voidaan myös myy­dä halvem­mal­la. Nämä ns. Kar­valak­i­tuot­teet voidaan ajatel­la myös käde­no­jen­nuksi­na kulut­ta­jille sil­lä vaik­ka ne usein sisältävät vähem­män omi­naisuuk­sia on niis­sä usein jotakin sel­l­aista jon­ka kehi­tys itse tuotet­ta b varten ei olisi ollut taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa. Lisäk­si käytet­tävyys on usein myös hiot­tu tätä toista kohderyh­mää varten.

    Sum­ma Sum­marum asia ei mielestäni ole niin suo­ravi­ivaista että vai­h­toe­hto b:n tekemiseen menee enem­män aikaa ja että tämä rakenne olisi vahin­gol­lista markkinoille/kuluttajille.

    Vastaa

  21. Ei sil­lä työkalul­la ole oikeasti väliä, jos ei osaa. Nois­sakin lehdis­sä on ollut var­masti tuo kuu­luisa CMYK-väri­jär­jestelmä, mut­ta Pho­to­shopis­sa on ollut muu­ta­ma vipu liikaa.

    http://photoshopdisasters.blogspot.com/

    Suuri osa pehmos­ta on omi­naisuuk­sil­taan liian laa­jaa, kos­ka omi­naisuuk­sia ei koskaan käytetä. Onko oikeasti eroa sil­lä kir­joit­taako romaanin tai matkak­er­to­muk­sen van­hal­la rem­ing­tonil­la vai notepadil­la. Mikä on se lisäar­vo mikä tulee viimeisim­mästä tek­stinkäsit­telysof­ta Microsoft Wordistä?

    Kaik­ki ohjelmis­to- ja käyt­töjär­jestelmäalaa seu­ran­neet tietävät tasan tarkkaan, että alan tuot­teet ovat kumu­lati­ivisia. Ei kukaan aloi­ta nyky­isin toimistopehmon kehit­tämistä tyhjästä. Yhteen­sopivu­u­den kannal­takin se on välttämätöntä.

    Mitä tulee kam­er­atekni­ikkaan ja tietokoneisi­in, niin hifis­te­ly tai kuten sitä myös kut­su­taan hihit­te­ly on arvo sinän­sä. On muuten perkeleel­lisen rasit­tavaa yrit­tää puhua val­oku­vaamis­es­ta kun noin 30 s kulut­tua joku val­opää alkaa puhua pik­se­limääristä ja ken­non koosta. 

    Puhukaa val­oku­vauk­ses­ta älkää kameraelektroniikasta. 

    Osmolle kir­javink­ki: http://www.bookdepository.co.uk/book/9780240807409/The-Focal-Encyclopedia-of-Photography

    Vastaa

  22. GIMP ei täl­lä het­kel­lä tue 16-bit­tis­ten kuvien käsit­te­lyä mil­lään mielekkääl­lä taval­la. GIMPin kehit­täjän ovat vai­h­ta­mas­sa koko rotiskon sis­uska­lut uusi­in (hyö­dyn­tämään GEGL-kir­jas­toa), ja tuon oper­aa­tion jäl­keen pitäis olla 16-bit­tisyys ja mon­ta muu­ta kau­nista ja hyvää. Hom­ma on eden­nyt suh­teel­lisen (tai ehkä pikem­minkin suh­teet­toman) hitaasti, syys­tä että van­haa 8‑bittisyyden olet­ta­muk­sel­la kir­joitet­tua kood­ia oli paljon ja tek­i­jäih­misiä pro­jek­tis­sa vähän. Hom­ma on nyt kuitenkin hyvässä vauhdis­sa ja tulostakin pitäisi näkyä seu­raavis­sa GIMPin ver­siois­sa. Kuten alan ammat­ti­lainen edel­lä tote­si, GIMP ei ole ammat­ti­ta­son työkalu, mut­ta toisaal­ta kehi­tyspro­jek­tin kokoon ja resurs­sei­hin näh­den ohjel­ma on suo­ranainen ihme. Adoben Pho­to­shopin kehit­tämiseen käyt­tämät raha­sum­mat ovat ihan eri luokkaa. Kun­nol­lisen värierot­telun tekem­i­nen pain­okonei­ta varten vaatisi luul­tavasti lisensse­jä kau­pal­lisin väri­jär­jestelmi­in yms. Näitä ei oikein voi odot­taa pieneltä vaape­htoisvoimin pyörivältä projektilta.

    Onko Osmon kuvia jos­sain julkises­ti nähtävil­lä? (Siis pääseekö kaik­ki kansa sanomaan mielip­i­teen­sä tämän monibit­tisen pik­selin­vi­ilauk­sen vaiku­tuk­ses­ta län­si­maiseen kuvataiteeseen?)

    jorelle:

    Microsoft­in markki­noin­ti-ihmiset aivan var­masti viipaloi­vat tuot­tei­den­sa omi­naisuuk­sia hin­noit­telun kannal­ta opti­maal­isik­si kat­somi­in­sa pro- ja kar­valakkipaloi­hin ilman sen suurem­pia teknisiä syitä tai suun­nitelmia. Win­dow­sista itses­tään on pake­toitu eri­laisia ver­sioi­ta kaiken maail­man markki­noille, joskus vuosikau­sia alku­peräisen julka­isupäivän jäl­keen. Vis­tas­ta suun­nitelti­in miniläp­pärei­hin jopa ekstra-ankeaa kar­valakkia, jos­sa ei pyöri kuin muu­ta­ma sovel­lu­so­hjel­ma ker­ral­laan. Tästä Microsoft taisi tosin hil­jat­tain luop­ua. Temp­puhan kuu­luu hin­noit­telun alkeisi­in, kuten Osmon junaes­imerk­ki ker­too. IBM per­in­teis­es­ti toimit­ti main­frame-koneen­sa leas­ing-sopimuk­sil­la. IBM:ltä tuli ‘kokon­ainen’ kone, mut­ta sopimuk­ses­ta ja hin­nas­ta riip­pui, kuin­ka suur­ta osaa vehkeen kap­a­siteetista asi­akas pääsi käyt­tämään (liekö näin edelleenkin). Tarvit­taes­sa asi­akas mak­saa lisää ja IBM myön­tää lisää kap­a­siteet­tia koneesta, vaik­ka fyy­sis­es­ti asi­akkaan tilois­sa olevas­sa vehkeessä ei mikään muu­tukaan. Pimeän kap­a­siteetin toimit­ta­mi­nen siis on ainakin jonkun laskel­man mukaan kannattavaa.

    Vastaa

  23. “jorelle:

    Microsoft­in markki­noin­ti-ihmiset aivan var­masti viipaloi­vat tuot­tei­den­sa omi­naisuuk­sia hin­noit­telun kannal­ta opti­maal­isik­si kat­somi­in­sa pro- ja kar­valakkipaloi­hin ilman sen suurem­pia teknisiä syitä tai suunnitelmia.”

    Toi on var­maan tot­ta, mut­ta se on eria asia kuin että san­o­taan sof­t­an­valmis­ta­jien tekevän mono­li­it­ti­sof­t­aa ja sit­ten kar­si­van siitä omi­naisuuk­sia. Sitä kan­nat­taa heti vähän epäil­lä, kun tietää miten nykyään sof­t­apro­jek­tit ja kehi­tyspros­es­sit menevät.

    “IBM per­in­teis­es­ti toimit­ti main­frame-koneen­sa leas­ing-sopimuk­sil­la. IBM:ltä tuli ‘kokon­ainen’ kone, mut­ta sopimuk­ses­ta ja hin­nas­ta riip­pui, kuin­ka suur­ta osaa vehkeen kap­a­siteetista asi­akas pääsi käyt­tämään (liekö näin edelleenkin).”

    Tässä onkin kyse rau­das­ta eli elek­tron­i­ikas­ta, jota valmis­te­taan vähän eri peri­aat­teel­la kuin sof­t­aa. Tässä tapauk­ses­sa ei tiedä vaik­ka syy olisi ollut myös itse tuotan­to­pros­es­sis­sa, eli saat­taa olla ollut halvem­paa, että IBM:n koneet tuli­vat samal­ta hihnal­ta ja omi­naisuuk­sien käyt­töä rajoitet­ti­in muil­la keinoin.

    Vastaa

    1. Eli­na ei uskonut esimerkki­i­ni kol­man­nen luokan vaunu­jen katot­to­muud­es­ta. Esimerk­ki löy­tyy kir­jas­ta Tim Har­ford: The Under­cov­er econ­o­mist min­un pokkari­pain­ok­ses­sani sivul­ta 51. Esimerk­ki ei kuitenkaan ole kir­joit­ta­jan oma, vaan hän viit­taa 1900-luvul­la eläneeseen ran­skalaiseen talousti­eteil­i­jään, Emil Dupuit’iin

      Vastaa

  24. “Fil­lari­ton:
    Puhukaa val­oku­vauk­ses­ta älkää kameraelektroniikasta.”

    Taiteelli­nen ilmaisu on aina se ykkö­nen. Itse aikanaan kävin usei­ta eloku­va- ja video-kursse­ja (käsikir­joi­tus­ta, ohjaus­ta, kuvaus­ta leikkausta).

    Eräs kol­men kurssin kokon­aisu­us jäi mieleeni, kursse­ja veti noin 30 vuot­ta doku­ment­tieloku­via tehnyt alan konkari. Niil­lä ei käsitel­ty kam­er­atekni­ikkaa vaan miten eloku­vateknisin keinoin ker­ro­taan tari­naa ja mil­lä teknisin keinoin kat­so­ja saadaan istu­maan tuolis­sa ja kat­so­maan eloku­vaa. Näistä kurs­seista on ollut paljon apua siihen kun käytän videokameraa.

    Sama jut­tu pätee val­oku­vi­in, niis­sä mie­lenki­in­toista on se mitä siinä kuvas­sa on, tietenkin teknis­es­ti pitää olla kuva kohdal­laan muutenkin, kuten myös videoku­va (som­mit­te­lut ym.).

    Vastaa

  25. Pira­toi se Pho­to­shop netistä, jos ei rahat riitä tai tun­tuu niin törkeän kalli­il­ta että omaatun­toa soimaa mak­saa siitä. Tämä on ihan oikea ratkaisue­hdo­tus asi­aan. Ja ei, se ei ole varas­tamista, keneltäkään ei ole hävin­nyt Pho­to­shopia, ain­oas­taan tulon­jako on muuttunut.

    Vastaa

  26. Löysin kir­jan, nyt ei tarvitse kuin tietää sivu.

    Toisaal­ta min­ulle olisi varsin sivistävää lukea koko kir­ja, joten jos et sivua ker­ro, niin kahlaan opuk­sen läpi. 

    Taloustiede ei ole vahvuuk­siani, joten mikä ettei… vaikut­taa oikein kiinnostavalta.

    Vastaa

  27. Suosit­te­len myös tuo­ta Har­fordin kir­jaa jokaikiselle taus­tas­ta riip­pumat­ta, joka on kiin­nos­tunut yhteiskun­nal­li­sista asioista niin paljon, että lukee tätä blo­gia. Enem­män taloud­es­ta ymmärtäville tuo on mallisuori­tus siitä miten talout­ta selitetään maal­likoille, ja vähem­män ymmärtäville tuo on var­masti silmiä avaa­va lukukokemus.

    Vastaa

  28. No, ei se nyt niin hyvä oo, se The Under­cov­er Econ­o­mist. Esitel­lyt ongel­mat on usein jotenkin mar­gin­aal­isia tai ainakaan niiden yleis­pätevyys on selitet­ty huonos­ti. Muistelisin. 

    Suosit­telisin Tim­o­thy Tay­lorin Teach­ing Com­pa­ny ‑luen­to­ja sel­l­aiselle joka halu­aa aika miel­lyt­täväl­lä taval­la tutus­tua talousti­eteen perusteisi­in, jos niitä vain jostain saisi nyt, kun näyt­tää tor­renteil­lakin menevän niin huonos­ti, että tuskin sieltä Pho­to­shop­pi­akaan saa enää impat­tua — tai sit­ten se vaan on lop­pu tääl­lä päin maata. 

    Kier­rä­tyskeskuk­ses­sa juuri oli joku Pho­to­shop muu­ta­mal­la eurol­la, mut­ta se oli joku vitos- tai kutosver­sio. Taisi olla se vielä muu­ta­ma vuosi sit­ten hel­vetin kallis paket­ti, jos­sa oli InDe­sign sun muu­ta mukana. 

    En ostanut, mut­ta sen sijaan ostin väri­laserin 50:llä eurol­la. Kat­soin myöhem­min verkos­ta, että uute­na vehje mak­soi 24 000 markkaa kahdek­san vuot­ta sit­ten. Nuorem­mille luk­i­joille ker­ron, että toi vas­tasi parin kuukau­den kesk­inet­topalkkaa. Halvim­mat autot taisi­vat mak­saa saman ver­ran, ei tosin Suomessa. 

    Mustet­takin vielä saa. Mak­saa ton­nin. Halvim­mat väri­laser­it nykyään on €80 tienoil­la. Kumpi­han kan­nat­taisi ostaa? 

    Tämä ei tai­tanut ker­toa hin­tad­if­fer­oin­nista. Sen sijaan se ker­too aika hyvin kehi­tyk­sen nopeud­es­ta: jos malt­taa odot­taa vuo­den tai vähän yli saa kaiken tietoteknisen puoleen hin­taa. Kahdek­san vuo­den kulut­tua täysin toimi­vaa tavaraa näyt­tää saa­van par­il­la pros­en­til­la alku­peräis­es­tä hinnasta.

    Tästäkin deflaa­tios­ta ja sen merk­i­tyk­ses­tä Tim­o­thy Tay­lor pakisee muka­van arkipäiväisesti.

    Vastaa

    1. Under­cov­er econoimist on haus­ka, mut­ta ei mikään kovin hyvä oppikir­jak­si. Itse asi­as­sa en lukenut sitä loppuun.

      Vastaa

  29. Vaik­ka itse käytän (ja kehitän) avoimen lähdekood­in ohjelmia, GIMP ja Lin­ux mukaan lukien, taval­lises­sa päivit­täisessä työsken­telyssäni, niin silti käytän Adobe Light­roo­mia val­oku­vien hallintaan ja käsittelyyn.

    Vastaa

  30. Olisi sit­tenkin pitänyt lait­taa niitä dis­claimere­i­ta. Ei, oppikir­ja se ei ole, ja siinä tuskin on mitään kansan­talous­te­o­reet­tis­es­ti uut­ta kenellekään, joka on onnis­tunut läpäisemään edes yhden kansan­talousti­eteen kurssin korkeak­oulu­ta­sol­la. Tuon kir­jan vahvu­us on, että jos täysin ummikko lukee tuon, hänelle syn­tyy edes aav­is­tus siitä miten taloudel­lisia asioi­ta mietitään. Tuo sama ummikko ei yksinker­tais­es­ti lue mon­taa sivua “oikeaa” kansan­talouden oppikir­jaa, ja jos joku poikkeuk­selli­nen ummikko lukee, siitä on vielä pitkä mat­ka siihen, että osaa ajatel­la niitä kon­septe­ja tosi­maail­man tilanteessa. Ja viimeisek­si dis­claimerik­si, että siitä on kyl­lä use­ampi vuosi kun tuon olen lukenut.

    Vastaa

  32. Minäkin lai­tan yhden kirjasuosituksen:
    Dan Ariely — Pre­dictably Irrational.

    Tässä pureudu­taan pitkälti kulu­tuskäyt­täy­tymiseen, ja sen epära­tionaal­isu­u­teen monis­sa tilanteis­sa. Jos kiin­nos­taa mekanis­mit, joil­la ihmi­nen korvien­sa välis­sä muo­dostaa asioille “oikean hin­nan”, ja kuin­ka niitä mekanis­me­ja voidaan hyödyntää/huiputtaa tuot­tei­den hin­noit­telus­sa ja myös hin­tad­if­fer­en­tioin­nis­sa, suosit­te­len lukemaan.

    Vastaa

  33. Osmo: “Under­cov­er econoimist on haus­ka, mut­ta ei mikään kovin hyvä oppikir­jak­si. Itse asi­as­sa en lukenut sitä loppuun.”

    Mitä! Eikö Osmo lue kir­jo­ja lop­pu­un asti jos aloit­taa. Ai ai, minä luen aina kaik­ki teok­set takakan­teen asti jot­ka aloitan.

    Nyt on menos­sa: Kuole­man divi­sioona Ana­toli Gordijenko
    http://www.gummerus.fi/page.asp?sivuID=280&component=/PublishDB/Kirjat_kirjaesittely.asp&recID=647
    Teos perus­tuu divi­sioonas­sa palvelleen sotakir­jeen­vai­h­ta­ja Klimovin päiväkirjaan.

    Vastaa

  34. Kiitos kaikille vinkkaa­jille t. tule­va taloustieteilijä!

    En ole ihan pölöpää talousasiois­sa, osaan diskon­ta­ta, ymmär­rän kysyn­nän ja tar­jon­nan lain. Osaan erot­taa kiin­teät, muut­tuvat ja rajakus­tan­nuk­set. Tiedän mikä on hintajousto…(sic!)

    Ymmär­rän kyl­lä usein –en aina — tääl­lä ole­vat talous­puolen tek­stit, mut­ta en tarpeek­si syväl­lis­es­ti, jot­ta min­ul­la olisi niihin mitään rel­e­vant­te­ja lisäyk­siä/­vas­ta-argu­ment­te­ja ym.

    Olen jo pitkään ajatel­lut laa­jen­taa sivistys­täni tämän blo­gin suuntaan.

    Toisaal­ta olen noin kymme­nen vuot­ta ajatel­lut myös lukea maail­man­his­to­ri­an alkuräjähdyk­ses­tä nykypäivään, opetel­la ran­skaa, ker­ra­ta lukion pitkän matikan jne, jne… (ääretön jne)

    Maail­man­his­to­ri­an olenkin ker­ran vuodessa aloit­tanut ihmiskun­nan alus­ta, joten olen kivikau­den asiantuntija.

    Vastaa

  35. Lisää hyvää populaaritaloustiedettä:

    David Fried­man: Hid­den Order: The Eco­nom­ics of Every­day Life (tässä on muu­tamia käyriäkin mut­ta ei mitään liian hankalaa)

    Steven Lands­burg: The Arm­chair Econ­o­mist (klas­sikko)

    Dan Ariely: Pre­dictably Irra­tional (behav­ior­is­tista taloustiedet­tä, vastapain­oa per­in­teiselle homo eco­nom­i­cus ‑mallille)

    Rus­sell Roberts: The Price of Every­thing: A Para­ble of Pos­si­bil­i­ty and Pros­per­i­ty (talousti­eteen perustei­ta fik­tion muodossa!)

    Vas­taavia kir­jo­ja löy­tyy enem­mänkin, mut­ta näistä kan­nat­taa aloittaa.

    Vastaa

  36. Huo­maute­taan­pa vielä, että jos lop­putu­losta kat­sel­laan samal­ta näyt­tölait­teelta, niin teo­ri­as­sa 14-bit­ti­nen ken­no ei tuo mitään lisäar­voa edes käsittelyyn.

    Syy siihen mik­si 14-bit­ti­nen on käytän­nössä kuitenkin toden­näköis­es­ti parem­pi on se että ken­no itsessään on laadukkaampi ja mikään 8‑bittinen ken­no ei pääse lähelle teo­reet­tista suori­tuskyky­mak­simi­aan (lin­eaarisu­usvirheet tms), jol­loin lähde­ma­te­ri­aalin parem­man laadun takia päästään lähem­mäs opti­mia näyttölaitteessa.

    Vastaa

    1. Jos kohteessa on tum­ma tai vaalea kohde, jos­ta pitäisi löy­tyy yksi­tyisko­htia, on aivan eri asia, löy­tyykö tuos­ta var­jos­ta 2 vai 64 eri sävyä.

      Vastaa

  37. David Fried­man ja Rus­sel Roberts on niin oikeal­la, että suo­ma­laisen tuskin kan­nat­taa lukea. Syn­tyy ihan kum­malli­nen kuva talousti­eteestä täl­laiselle euroop­palaisen hyv­in­voin­ti­val­tion asukille. Lisäk­si Fried­manin kir­ja on aika huono (Robert­sia en ole lukenut). Pre­dictably Irra­tional on ihan hyvä, mut­ta ei siitä taloustiedet­tä niinkään opi. Kir­jan pohdin­noista jäi tosin mieleen väite, että ilmaisia lounai­ta on ole­mas­sa. Se on kyl­lä hyvä opetus.

    Vastaa

  39. Jorelle:

    Lop­putu­lok­sen kannal­ta on saman tekevää, tehdäänkö ohjelmis­ton kar­va­hat­tuver­sio ensin vai pro­fes­sion­alver­sio ensin. Kun pro­fes­sion­alver­sio on valmis, ei kar­va­hat­tuver­sioon kan­nat­taisi enää haaska­ta levykkeitä, jos emme ajat­telisi asi­aa liike­taloudel­lis­es­ti vaan yhteisen hyv­in­voin­nin kannal­ta. Kaikille vain se parem­pi ohjel­ma! Markki­na­t­aloudessa hin­tad­if­fer­oin­ti ja sen kylk­iäisenä kulke­va tuot­tei­den heiken­tämi­nen on kuit­genkin vält­tämätön­tä vielä suurem­man markki­navirheen torjumiseksi.
    Kir­joitin asi­as­ta uuden postauk­sen. Pidän tätä olemat­tomien mar­gin­aa­likus­tan­nusten kysymys­tä talouden tehokku­u­den kannal­ta äärim­mäisen mie­lenki­in­toise­na. Se puo­lus­taisi itse asi­as­sa hyvin yhteisöl­listä ajat­telua ja “big gov­ern­ment ‑poli­ti­ikkaa”

    Vastaa

  40. jore:“Ai ai, minä luen aina kaik­ki teok­set takakan­teen asti jot­ka aloitan.”

    Eikös tämä ole aika hölmöä jääräpäisyyt­tä. Minus­ta kan­nat­taa aina lukea sitä kir­jaa, jos­ta pitää eniten. Jos sat­tuu huo­maa­maan, että joku kir­ja on ajan tuh­laus­ta, niin mik­si ei vaan lopet­taisi sen lukemista ja käyt­täisi aikaansa johonkin hyödylliseen?

    “Se puo­lus­taisi itse asi­as­sa hyvin yhteisöl­listä ajat­telua ja “big gov­ern­ment ‑poli­ti­ikkaa””

    Mitä ihmettä!?!?!? No ei kyl­lä todel­lakaan puol­lus­ta! Kyl­lä val­tio osaa tehdä ehkä jotain kumisaap­pai­ta, mut­ta mitään niin mon­imutkaista kuin sof­ta ei kan­na­ta jät­tää julkisen sek­torin kon­tolle, vaik­ka mar­gin­aa­likus­tan­nuk­set oli­si­vatkin nol­la. Muista Osmo, että niitä hyö­tyjä suun­nitel­mat­aloud­es­ta tas­apain­ot­taa aina ne hai­tat kan­nus­timien heikkenemisestä.

    Aika suuri osa kulut­ta­jien käyt­tämästä “infor­maa­tios­ta” kuitenkin tuote­taan hyvää hyvyyt­tään ilmaisek­si. Tätä usko­mat­toman ihanaa sys­teemiä ei pidä men­nä sörkkimään pilalle.

    Vastaa

    1. Oletko sitä mieltä, että val­tio­val­lan toimet tele­markki­noiden sään­telyssä ovat olleet epäon­nis­tunei­ta: siis pakot­ta­mi­nen yhteiseen for­maat­ti­in, joka aikaisti mobi­iliv­erkon rak­en­tamista Suomeen, verkkovierailuhin­to­jen sään­te­ly, joka toi kil­pailun alalle, jos­sa muu­toin val­lit­sisi luon­nolli­nen monop­o­li tai ainakin oli­gop­o­li. Että on ollut väärin kieltää kartel­lit tai säädel­lä kytkykaup­paa? Että Aus­tralia, jos­sa rautateil­lä puoli tusi­naa raideleveyt­tä kil­pailee parem­muud­es­ta keskenään, on jär­jestänyt rautatieli­iken­teen jotenkin parem­min, kuin yhteen raideleveyt6een pakotet­tu Suomi?

      Vastaa

  41. “David Fried­man ja Rus­sel Roberts on niin oikeal­la, että suo­ma­laisen tuskin kan­nat­taa lukea.”

    David Fried­manin blo­gi ja Machin­ery of Free­dom ovat toki oikeal­la, mut­ta Hid­den Order on val­tavir­taa ja johdan­tokurssika­maa. Law’s Order on oppikir­jana Helsin­gin oikeustieteellisessä.

    Robertsin Econ­Talk-pod­castis­sa on usein vier­aana main­stream-huip­puekon­o­mis­te­ja. Hyvää kuun­neltavaa kaikille talousti­eteestä kiinnostuneille.

    “Syn­tyy ihan kum­malli­nen kuva talousti­eteestä täl­laiselle euroop­palaisen hyv­in­voin­ti­val­tion asukille.”

    Fried­manin ja Robertsin kir­jois­sa ei ole mitään, mitä ei voisi kuul­la suo­ma­laisel­la yliopistoluennolla.

    “Pre­dictably Irra­tional on ihan hyvä, mut­ta ei siitä taloustiedet­tä niinkään opi.”

    Kyl­lä ne jutut ovat aika olen­naisia nykyekonomisteille(kin).

    Vastaa

  42. Art­turi: “Jos sat­tuu huo­maa­maan, että joku kir­ja on ajan tuh­laus­ta, niin mik­si ei vaan lopet­taisi sen lukemista ja käyt­täisi aikaansa johonkin hyödylliseen?”

    Tämä on itses­tään selvää tv-käyt­täy­tymisen kohdal­la: vaik­ka olisi investoin­ut aikaa huonoon tv-ohjel­maan, kukaan ei ole niin tyh­mä että kat­soo koko sar­jan mielum­min kun jät­tää sen kesken. En ymmär­rä minkä takia sitä ei sovel­leta laa­jem­min kirjoihin.
    http://www.marginalrevolution.com/marginalrevolution/2009/07/when-to-stop-reading-a-book.html

    Vastaa

  43. Fried­manin ja Robertsin kir­jois­sa ei ole mitään, mitä ei voisi kuul­la suo­ma­laisel­la yliopistoluennolla. 

    Kysymys onkin enem­män siitä, mikä Fried­manin kir­jas­ta puut­tuu. Luin sen (vuosia sit­ten) kannes­ta kan­teen, en sik­si, että se olisi ollut niin hyvä, vaan kos­ka bon­gailin näitä puoli­naisia argu­ment­te­ja. Nyt muis­tuu mieleen, että kävin jonkun sähkö­postikeskustelunkin hänen kanssaan aiheesta “mik­si väität, että markki­nat toimi­vat lois­tavasti myös sel­l­ai­sis­sa tilanteis­sa, jois­sa markki­navirhe on “mei­dän euroop­palais­ten” mielestä ilmi­selvä”. Oikein ystävälli­nen tyyp­pi, mut­ta sel­l­ainen lib­er­taris­ti­jäärä kummiskin. 

    Robertsin pod­casteistä olen kuun­nel­lut suurim­man osan ja täy­tyy myön­tää, että hän on kehit­tynyt viime aikoina. Esimerk­ki: Tuos­sa talvel­la hän vielä oli aika hukas­sa tämän finanssikri­isin kanssa. Joku “libililaari” ekon­o­misti oli sanonut, että “teille (Robertsin kaltaisille) kaik­ki on niin help­poa, kos­ka voitte syyt­tää aina val­tio­ta ja sään­te­lyä”. Robert­sia tuo­hduk­sis­saan selit­ti, että niin tuonkin sano­jil­la on vas­taavasti help­poa, kos­ka hän taas voi väit­tää että syynä on mikä mil­loinkin (ei se jut­tu näin oikeasti men­nyt, mut­ta toiv­ot­tavasti ymmärsin ajatuk­sen oikein). Vaik­ka Roberts on erit­täin älykäs niin tuos­sa ide­olo­gia käsit­tääk­seni johti hänet harhaan. Tuo ver­tailu itse asi­as­sa todisti Robertsin ole­van väärässä, mut­ta hän ei sitä huo­man­nut. Nyt­tem­min Roberts on tehnyt use­am­man ohjel­man, jos­sa hän hakee uut­ta tietä pois “itse­or­gan­isoi­tu­misen” ihailus­ta ja puhuu jopa par­a­dig­man vaihdoksesta.

    Että joo, aiem­mista Robertsin jutu­ista saa mielestäni ihan liian oikeis­to­laisen kuvan talousti­eteestä, mut­ta ehkä ei näistä viimeisen puolen vuo­den aikana tulleista. Tämä “Justin Fox on the Ratio­nal­i­ty of Mar­kets” esimerkik­si oli mukavaa kuun­neltavaa maltillisuudessaan.

    Vastaa

  44. Eihän kir­jas­ta voi tietää onko se hyvä ennen kuin on lukenut sen lop­pu­un. Eikä edes sil­loin. Voihan olla, että ei ole panos­tanut tarpeek­si tai ei ole ymmärtänyt, vaik­ka on panos­tanut. Voi olla, että juuri nyt joku kir­ja tun­tuu tarpeet­toma­l­ta mut­ta ensi vuon­na siitä saadut opit ovat kul­la­nar­voisia jne.

    Tämä on yksi syy, mik­si yhteiskun­nan rak­en­tamista ei kan­na­ta jät­tää ihmis­ten puuhak­si, yksilöi­den halu­jen temmellyskentäksi.

    (Minä luen tai lehteilen vaik­ka kuin­ka “tyl­siä” kir­jo­ja, kun­han ne liit­tyvät intres­sei­hi­ni ja sen lisäk­si muit­ten suosit­telemia kir­jo­ja. Nykyään käyn aina Ama­zon­ista tsekaa­mas­sa, mitä mieltä muut ovat. Suo­ma­lais­ten kir­jo­jen kohdal­la tuo ei ikävä kyl­lä onnistu.)

    Vastaa

  45. Osmo: En ole tutus­tunut kumpaankaan tapauk­seen niin hyvin, että voisin muo­dostaa mielip­i­teen siitä mitä nois­sa tapauk­sis­sa olisi tapah­tunut ilman sään­te­lyä. Siitä olen kuitenkin var­ma, että esimerkke­jä onnis­tuneista sääte­ly­istä ei ole han­kala löytää, kos­ka kuten sanoit teo­ri­as­sa big gov­er­ment-ratkaisu voi paran­taa hyv­in­voin­tia, kun kiin­teät kus­tan­nuk­set ovat suuria ja mar­gin­aa­likus­tan­nuk­set ovat pieniä.

    Ei ole kuitenkaan riit­tävää tarkastel­la pelkästään onnis­tunei­ta esimerkkjä, vaan pitää sum­ma­ta kaik­ki yhteen ja kat­soa sen tulosta. Jos esim. ehdo­tat big gov­er­ment-ratkaisua tilanteis­sa jois­sa on korkeat kiin­teät kus­tan­nuk­set ja pienet mar­gin­aa­likus­tan­nuk­set, niin sil­loin pitäisi jotenkin pystyä osoit­ta­maan, että tästä saata­vat hyödyt ovat suurem­pia kuin sen hai­tat. Ei voi siis jät­tää huomiotta niitä tapauk­sia jois­sa val­tion puut­tumi­nen markki­noi­hin huonon­taa lop­putu­losta, kos­ka ei ole real­is­tista olet­taa, että poli­itikot tun­nistaisi­vat nämä tilanteet oikein ja osaisi­vat säädel­lä niitä niin, että hyv­in­voin­ti lisääntyy.

    sa nat: “mik­si väität, että markki­nat toimi­vat lois­tavasti myös sel­l­ai­sis­sa tilanteis­sa, jois­sa markki­navirhe on “mei­dän euroop­palais­ten” mielestä ilmiselvä”

    Täl­lä blogilla käy­dään tästä melkein jatku­vaa keskustelua ja ainakin min­un per­spek­ti­ivistä kyse on enem­minkin siitä onko gov­er­ment fail­ure suurem­pi kuin markki­navirhe, ei siitä onko markki­navirhe ole­mas­sa. Eli mar­kets fail, use the mar­ket! (David Fried­man saat­taa toki olla asi­as­ta ihan erimieltä…)

    “joku “libililaari” ekon­o­misti oli sanonut, että “teille (Robertsin kaltaisille) kaik­ki on niin help­poa, kos­ka voitte syyt­tää aina val­tio­ta ja sääntelyä”.”

    Roberts osui tässä tasan naulan kan­taan. Tapah­tu­man jäl­keen (ex post) pystyy aina osoit­ta­maan, mitä olisi pitänyt säädel­lä, jot­ta ongel­mat olisi estet­ty. Kyse on siitä voiko tätä sääte­lyä tehdä ennen tapah­tu­maa (ex ante). Roberts (enkä minä) ole vaku­ut­tunei­ta siitä, että tämä ennen tapah­tu­maa sään­te­ly kas­vat­taisi hyvinvointiamme.

    Vastaa

  46. “Jos sat­tuu huo­maa­maan, että joku kir­ja on ajan tuh­laus­ta, niin mik­si ei vaan lopet­taisi sen lukemista ja käyt­täisi aikaansa johonkin hyödylliseen?”

    Kos­ka tule­vaisu­u­den minä on tyy­tyväi­nen saat­u­aan kir­jan luet­tua. Jotkut kirjat/elokuvat nyt vain on hyvä tun­tea, vaik­ka niistä ei itse pitäisikään. Yleen­sä täysin turhat kir­jat kar­si­u­tu­vat ennen lukemisen aloit­tamista. Lisäk­si kir­ja saat­taa paran­tua lop­pua kohden. Esimerkik­si nyt luen kir­jaa, joka alkoi muut­tua kiin­nos­tavak­si vas­ta 300 sivun jäl­keen. Onnek­si en luovuttanut.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.