Tunteita nostavasta maataloustuesta

Kysy­mys maa­ta­lous­tues­ta näyt­tää nos­tat­ta­van tun­tei­ta mai­to­ti­lo­jen tukea kos­ke­vas­sa pos­tauk­ses­sa. Alku­pe­räi­nen pos­tauk­se­ni ei ollut tar­koi­tet­tu arvos­te­le­maan tuen tasoa vaan sitä, että tue­taan yli­tuo­tan­non säi­ly­mis­tä. Joi­ta­kin kommentteja:

1) Jos maa­ta­lous­am­ma­tin har­joit­ta­mi­nen oli­si niin val­ta­van tuot­toi­saa ja help­poa, kuin Net­to­ve­roas­te väit­tää, tus­kin alal­ta koko ajan pois­tui­si väkeä.

2) Tot­ta kai maa­ta­lou­den tuek­si on las­ket­ta­va se, että val­tio mak­saa suu­ren osan eläk­keis­tä ja lomit­ta­jis­ta. Muut elin­kei­not hoi­ta­vat eläk­keet ja lomit­ta­jat itse. Tai jos ollaan tark­ko­ja: maa­ta­lous­tu­kea on se, että maa­ta­lous­yrit­tä­jien elä­ke­mak­su on niin pie­ni, ei se, ettei vähe­ne­vä maan­vil­je­li­jöi­den jouk­ko jou­du mak­sa­maan monin­ker­tais­ta elä­ke­läis­ten määrää.

3) MTK:n las­ke­ma tapa, jos­sa maa­ta­lous­tues­ta pois­te­taan pää­oman kor­ko (mil­lä kor­ko­kan­nal­la?) joh­taa sii­hen, että maa­ta­lous on sitä kan­nat­ta­mat­to­mam­paa, mitä enem­män sitä tue­taan. kos­ka tuki kapi­ta­li­soi­tuu pel­lon hintaan.

4) Se, että pel­lot ovat tääl­lä rau­koil­la rajoil­la niin kal­lii­ta kuin ovat, osoit­taa, että jotain on pahas­ti pie­les­sä. Kun vil­je­ly on aivan kan­nat­ta­vuu­den rajoil­la, pel­lon arvon pitäi­si olla jok­seen­kin nol­la. Täl­lai­nen tuki pait­si että se valuu lähin­nä kau­pun­kiin muut­ta­vil­le sisa­ril­le, vie kan­nat­ta­vuu­den monel­ta ter­veel­tä tuo­tan­to­haa­ral­ta, joka ei saa tukea.

Suo­men maa­ta­lous­tuen suu­rin syn­ti ei ole sen taso vaan raken­ne, jol­la näyt­tää ole­van aivan mui­ta pää­mää­riä kuin tur­va­ta pel­to­jen pitä­mi­nen vil­je­lyk­ses­sä. EU:n byro­kraat­tien asen­ne on pal­jon fik­sum­pi, siis kes­ki­mää­rin, kos­ka EU:ssa sen­tään vähyän yri­te­tään kun­nioit­taa suh­teel­li­sen edun periaatetta.

53 vastausta artikkeliin “Tunteita nostavasta maataloustuesta”

  1. Se, että pel­lon omis­ta­jia on huo­mat­ta­vas­ti enem­män kuin pel­lon vil­je­li­jöi­tä aiheut­taa myös mui­ta­kin ongel­mia. Vuo­kra­mai­den suu­ri mää­rä vai­kut­taa myös vil­je­ly­käy­tän­töi­hin. Lyhyet vuo­kra­so­pi­muk­set joh­ta­vat sii­hen, ettei pel­los­ta pide­tä hyvää huol­ta, jol­loin myös ympä­ris­tö­vai­ku­tuk­set kasvavat. 

    Pitäi­sin myös tär­keä­nä, että tukea mak­set­tai­siin ainoas­taan pel­loil­le mit­kä ovat oikeas­ti vil­je­lyk­ses­sä . On pal­jon syr­jäi­siä ja pie­niä pel­to­loh­ko­ja (tosin pie­ni vai­ku­tus suu­res­sa mit­ta­kaa­vas­sa), joi­ta ei vil­jel­täi­si ilman tukea. Ympä­ris­tö­syis­tä voi­tai­siin har­ki­ta tukea myös muil­le “pel­loil­le”.
    Ihmet­te­len myös net­to­ve­ron­maks­jan kom­ment­te­ja vil­je­lyn vähäi­ses­tä työ­mää­räs­tä ja kan­nat­ta­vuu­des­ta. Ne hie­not trak­to­rit ja autot tai­de­taan ostaa met­sän myyn­nil­lä ja ura­koin­nin tuotoilla.

  2. 1) Jos maa­ta­lous­am­ma­tin har­joit­ta­mi­nen oli­si niin val­ta­van tuot­toi­saa ja help­poa, kuin Net­to­ve­roas­te väit­tää, tus­kin alal­ta koko ajan pois­tui­si väkeä.”

    4) Se, että pel­lot ovat tääl­lä rau­koil­la rajoil­la niin kal­lii­ta kuin ovat, osoit­taa, että jotain on pahas­ti pie­les­sä. Kun vil­je­ly on aivan kan­nat­ta­vuu­den rajoil­la, pel­lon arvon pitäi­si olla jok­seen­kin nolla.”

    Minus­ta tuos­sa on ris­ti­rii­ta (tai sen tuo “jotain on pahas­ti pie­les­sä” jo impli­koi muu­ten­kin). Ainoa seli­tys, mik­si pel­lot voi­vat olla kal­lii­ta, on se, että nii­den “vil­je­ly” (=niil­lä puu­has­te­lu kal­leil­la trak­to­reil­la ym. veh­keil­lä ajel­len ja tulo­jen nos­ta­mi­nen tukiai­sis­ta) oikeas­ti antaa­kin hel­pol­la elannon. 

    Jos edes tukiais­ten varas­sa puu­has­te­lu ei antai­si pel­lon omis­ta­jil­le kun­non tulo­ja, ei niis­tä kukaan oli­si val­mis kal­lis­ta hin­taa maksamaan. 

    Suo­men maa­ta­lous­tuen suu­rin syn­ti ei ole sen taso vaan raken­ne, jol­la näyt­tää ole­van aivan mui­ta pää­mää­riä kuin tur­va­ta pel­to­jen pitä­mi­nen viljelyksessä.”

    Minus­ta syn­ti on jo sii­nä, että edes tuol­lai­nen pää­mää­rä ase­te­taan. Sii­nä toi­ses­sa ket­jus­sa kukaan ei esit­tä­nyt yhtään hyvää perus­te­lua, mik­si pel­lot pitäi­si pitää viljelyksessä. 

    Huol­to­var­muus ei sel­lai­nen ole, vaan se on mah­dol­lis­ta saa­vut­taa pal­jon muin kei­noin halvemmalla.

    Maa­seu­dun asut­tu­na pitä­mi­nen (jota siel­lä ei tai­det­tu mai­ni­ta, mut­ta usein käy­te­tään maa­ta­lous­tu­kien perus­te­lu­na) ei ensin­nä­kään ole miten­kään eri­tyi­sen hyvin perus­tel­tu pää­mää­rä. Mik­si osan ihmi­sis­tä pitäi­si asua maaseudulla? 

    Toi­sek­si sen saa­vut­ta­mi­sek­si ole mitään syy­tä sitoa tukea juu­ri maa­ta­lou­den alal­la toi­mi­mi­seen. Jos halu­taan tukea sitä, että ihmi­set asu­vat maa­seu­dul­la, niin tue­taan sit­ten, mut­ta ei ole mitään syy­tä tukea eräi­den erit­täin kal­lis­ta har­ras­tus­ta (=maan­vil­je­ly) tämän pääl­le. Kyl­lä nekin ihmi­set, jot­ka asu­vat maa­seu­dul­la, mut­ta hank­ki­vat elan­ton­sa jos­tain muus­ta kuin maan­vil­je­lyk­ses­tä, ansait­se­vat “maa­seu­dun asut­tu­na pitä­mi­tu­kea” sii­nä, mis­sä maan­vil­je­li­jät­kin. Ehkä jopa parem­min­kin, kos­ka ovat kek­si­neet jotain oikeas­ti tuot­ta­vaa teke­mis­tä itselleen.

  3. 1) Jos maa­ta­lous­am­ma­tin har­joit­ta­mi­nen oli­si niin val­ta­van tuot­toi­saa ja help­poa, kuin Net­to­ve­roas­te väit­tää, tus­kin alal­ta koko ajan pois­tui­si väkeä.”

    Onhan se tuot­toi­saa. Voin sanoa yhden tilan peri­nee­nä. Mut­ta lähes yhtä hou­kut­te­le­vaa on alal­ta pois­tu­mien: 56-vuo­ti­aa­na pää­see eri­lai­sil­le tuil­le, joi­ta eivät ansiot aina edes vähen­nä. Kun jät­tää sen kes­ki­mää­räi­sen 37 ha met­sää itsel­le, saa kivas­ti van­huu­den­tur­vaa. Ja mas­si­han on jo kun­nos­sa nii­den val­tion rahoil­la peril­li­sil­le siir­ret­ty­jen perin­tö­mai­den ansios­ta. Ja jotain on jää­nyt kasal­le muu­ten­kin, mut­ta eihän maa­jus­si niis­tä huu­te­le vaan valit­taa suur­ta kur­juut­ta. Sen isä jo opet­ti — minullekin.

    Kun taloon tuli vie­ras kone­mies tai muu, ihmet­te­lin pik­ku­poi­ka­na, että mik­si hitos­sa pöy­däs­sä aina sil­loin on niin huo­not eväät. Peru­noi­ta, voi­su­la­kup­pi ja sipu­li­silp­pua ja mui­ta romu­ruo­kia. Kaik­ki lei­vän­pääl­li­set oli­vat pii­los­sa. Luu­lin nas­ka­li­na, että kone­mies tai joku muu on kova syö­mään ja eväät pitää pii­lot­taa, ettei se ahmi kaik­kia herk­ku­pa­lo­ja, kos­ka äiti­kään ei keh­tai­si kiel­tää tuo­ta “isoa poikaa”.

    Mut­ta koh­ta­han sel­ki­si, että mehän siis — sadan heh­taa­rin tilal­la — näy­tel­lään köy­hää, jot­ta kus­ki ei las­kut­tai­si niin pal­joa. Ja isä­uk­ko istui kan­kun pääl­lä, kuo­ri pot­tu­lau­tas­taan ja rui­kut­ti kuin reki­koi­ra maa­jus­sin kovaa ase­maa. Se ihan lii­kut­tui kurjuudestaan.

    Ja illak­si veti man­do­lii­ni­housut jal­kaan ja viuh­tai­si uudel­la Vaux­ha­lil­la Osuus­pan­kin joh­to­kun­nan kokouk­seen ja tak­sil­la pois. Kän­nis­sä tämä huusi aina, että kaik­ki köy­hät pitäi­si syn­tyes­sään tappaa.

    Kyl­lä, vaik­ka tila oli lop­pu­vuo­det rap­piol­la ja met­sät hak­kuu­kiel­los­sa, saim­me sel­lai­set hil­lot pel­kis­tä sääs­töis­tä, että pur­je­ve­net­tä, osak­kei­ta sun muu­ta tuli ostet­tua. Ja juu­ri äsken aje­lin tän­ne työ­ko­neel­le perin­tö­ra­hoil­la oste­tul­la jap­si-cus­to­mil­la. Käy aivan sai­raan siis­tis­ti. Kyl­lä maa­ta­lous on kivaa — sittenkin…

  4. Kave­ri­ni on pel­to­vil­je­li­jä. Hän on val­tion viras­sa. Ottaa lomaa tai vir­ka­va­paut­ta kak­si viik­koa kevääl­lä kyl­vö­jä var­ten ja kak­si syk­syl­lä kor­juu­ta varten.

    Tekee mel­koi­sen tili ja voi lisäk­si pan­na yhtä sun tois­ta hyö­dy­ket­tä kah­vi­pan­nus­ta läh­tien maa­ta­lou­den kuluik­si. Pitää­hän sitä tau­ko­kah­vit keittää.

  5. jotain on jää­nyt kasal­le muu­ten­kin, mut­ta eihän maa­jus­si niis­tä huu­te­le vaan valit­taa suur­ta kurjuutta.”

    Aiheen vie­res­tä, mut­ta täs­sä suh­tees­sa maa­ta­lous­yrit­tä­jä on kyl­lä ihan nor­maa­li yksi­tyis­yrit­tä­jä, jos sel­lai­sen kis­koo jul­ki­suu­teen niin ruti­na kuu­luu että menee vapaa-aika, per­he, ter­veys, verot­ta­ja vie kai­ken, lii­tot ahdis­taa, näl­kä uhkaa, stres­si pai­naa ja muu­ten­kin yrit­tä­mi­nen on ihan yhtä hel­vet­tiä. Sit­ten kun tuo­ta levyä on aikan­sa pyö­ri­tel­ty niin ihme­tel­lään mik­sei nuo­ret rupea yrit­tä­jik­si; vat­sa­haa­va, vara­rik­ko ja van­ki­la­tuo­mio, kos­ka voin aloittaa?

    Pitäi­si ottaa seu­raa­van ker­ran kun ker­ry­täm­me jon­kun pie­ny­rit­tä­jä­ka­ve­rin edus­tus­ku­lu­ja nau­hu­ri mukaan…

  6. Alka­kaa vil­je­li­jöik­si jos se on niin help­poa ja tuot­toi­saa. Mik­si ette ala? Sai­sit­te hie­not trak­to­rit ja mer­sut teke­mät­tä mitään.

  7. Se aja­tus on tot­ta­kai hyvä, ettei tue­ta yli­tuo­tan­toa. Kui­ten­kin pitäi­si sii­nä olla jokin sel­lai­nen mal­li jol­la yli­tuo­tan­toa vähen­ne­tään, ettei aje­ta inves­toin­te­ja teh­neet vil­je­li­jät pahoi­hin talou­del­li­siin vai­keuk­siin. Tai aina­kin niin, että sel­viäi­si­vät kui­vil­le koko hom­mas­ta ja voi­si­vat har­joit­taa jotain muu­ta ammat­tia tai tuotantomuotoa.

    Mei­dän puh­tai­ta maa­ta­lous­tuot­tei­ta kehu­taan koti­maas­sa, jos ne on niin puh­tai­ta, mik­si nii­tä ei kye­tä jalos­ta­maan vientiin?

  8. Haus­ka tuo net­to­ve­ron jut­tu sipu­li­silp­pui­neen, jos oli tosi niin sii­nä taas kävi van­han­ai­kai­ses­ti, pojat eivät olleet isien­sä veroi­sia, van­kan talon hävittivät.
    Nykyi­sil­lä ammat­ti­mai­ses­ti hoi­de­tuil­la tiloil­la tuo­kin on vali­tet­ta­vas­ti men­nyt­tä maa­il­maa, ras­kaas­ti inves­toi­neet ja vel­kai­set tilat eivät anna mah­dol­li­suut­ta pas­tee­rail­la man­do­lii­ni­housuis­sa, pank­ki etsii pika­vauh­tia uuden isännän.
    Muu­ten olen samaa miel­tä kuin näkö­jään kaik­ki, tuki­po­li­tiik­ka on täy­sin mätä, niin koti­mai­nen kuin EU:ssa pää­tet­ty­kin. Kuka­han sitä alkai­si tervehdyttämään?

  9. Yksi näkö­kul­ma on jää­nyt kes­kus­te­lus­ta pois. Maataloustuki(kansallinen) on luon­teel­taan sel­lais­ta, että se kan­nus­taa “raken­ne­muu­tok­seen”. Pitäi­si koneis­tua, laa­jen­tua , eri­kois­tua ‚teh­dä suku­pol­ven­vaih­dos. Kun samal­la vil­jue­li­jän tulot on sidot­tui maa­omai­suu­den mää­rään ja sopi­vas­ti fis­kaa­li­hal­lin­non inves­toin­ti­tuil­la sää­del­ty, tar­vi­taan “raken­ne­muu­tok­seen” vel­kaa. Kun tule­vai­suu­den tukiai­set nos­ta­vat vil­je­lys­maan las­ken­nal­lis­ta arvoa , voi maan arvoa vas­taan ottaa enem­män vel­kaa. Samal­la tukiai­set muo­dos­ta­vat muka­vas­ti ris­kit­tö­män val­tion­ta­kauk­sen lai­nan antajalle.

    Siis suo­ma­lai­nen maa­ta­lous­tu­ki­jär­jes­tel­mä on oikein­kin ratio­naa­li­nen ja toi­mi­va, kun vaan unoh­taa kan­sa­lai­syh­teis­kun­ta­hö­pi­nät ja kat­soo asi­aa Osuus­pan­kin näkökulmasta.

  10. Maa­ta­lous­tu­ki koki suu­ren muu­tok­sen, kun joku vuo­si sit­ten tuki muu­tet­tiin pin­ta-ala­tuek­si. Nykyi­sin vil­jan­vil­je­lys­sä tulo tulee kuu­lem­ma tues­ta, sato kor­vaa vaan kus­tan­nuk­set. En tie­dä, mikä tilan­ne on liha- ja maitotaloudessa.

    Tuki on Suo­mes­sa 550 euroa heh­taa­ril­ta. Yksi suu­rim­mis­ta tuen saa­jis­ta on Nal­le Wahlroos.

    Arvel­tiin, että pin­ta-ala­tu­ki leik­kaa yli­tuo­tan­non, mut­ta eipä niin ole käy­nyt. Pel­to­ja vil­jel­lään yhtä tun­nol­li­ses­ti kuin ennen­kin. No, tilo­jen pin­ta-alo­ja se aina­kin nos­taa, jos ei muuta.

  11. vel­kai­set tilat eivät anna mah­dol­li­suut­ta pas­tee­rail­la man­do­lii­ni­housuis­sa, pank­ki etsii pika­vauh­tia uuden isännän”

    Kyl­lä tuo Wahl­roos aina­kin pas­tee­raa man­do­lii­ni­housuis­sa ja nos­taa 100000 euroa toi­meen­tu­lo­tu­kea vuosittain .
    Talon­kin hän kun­nos­ti yhteis­kun­nan varoilla

  12. Maan­vil­je­lys ei ole kovin kan­nat­ta­vaa, vaik­ka maan­vil­je­li­jät tie­naa­vat­kin “pal­jon” sik­si, että kuten hyvin tie­dät, tuet yms. siir­ty­vät pää­oman, täs­sä tapauk­ses­sa maan, hin­taan. Maa­ta­lou­des­sa on itsea­sias­sa mel­ko kor­keat pää­oma­kus­tan­nuk­set, jos maan hin­ta ote­taan huomioon. 

    Kos­ka yhteis­kun­ta koos­tuu ihmi­sis­tä, ja ihmi­set eivät ole niin tyh­miä, ei maa­ta­lous voi olla kau­hean pal­jon tuot­ta­vam­paa kuin mikään muu­kaan. Tot­ta­kai se on kan­nat­ta­vaa sil­le, joka maa­ti­lan perii, mut­ta toi­saal­ta, se kan­nat­taa myös myy­dä, kos­ka hin­taa on pum­pat­tu ylös.

  13. Mei­dän puh­tai­ta maa­ta­lous­tuot­tei­ta kehu­taan koti­maas­sa, jos ne on niin puh­tai­ta, mik­si nii­tä ei kye­tä jalos­ta­maan vientiin?”

    Suo­mes­sa ei osa­ta mai­toa­lan tuot­teit­ten mai­nos­ta­mis­ta yhtä hyvin kuin muu­al­la Euroo­pas­sa. Olen lues­kel­lut eri­lais­ten ter­veys­vai­kut­teis­ten mai­to- ja soi­ja­tuot­tei­den mai­nok­sia, suo­ma­lai­set mai­nos­ta­jat eivät pär­jää ja vakuuta.

  14. Maan­vil­je­li­jöi­tä on kovin monen­lai­sia ja EU:n maa­ta­lous­tu­ki kan­nus­taa hyvin­kin eri­lai­siin käyt­täy­ty­mis­mal­lei­hin. Toi­saal­ta muu­al­ta elan­ton­sa saa­van kan­nat­taa jol­la­kin tapaa hoi­taa pel­to­jaan, jot­ta saa vuo­tui­set tuet. Toi­saal­ta yrit­te­li­ään far­ma­rin pitää haa­lia lisää mant­taa­lia saa­dak­seen esi­mer­kik­si tuet riit­tä­vän suu­reen kotie­läin­ra­ken­nuk­sen investointiin.
    Eu-tuel­la on se han­ka­la puo­li, että se pää­omit­tuu pel­lon hin­taan ja nos­taa myös pel­lon vuo­kraa. Lisäk­si pel­lon hin­ta nousee sen takia, että on maa­lai­sia, joil­le heh­taa­rien mää­rä on arvo sinänsä.
    En läh­ti­si kadeh­ti­maan vil­je­li­jöi­den tulo­ta­soa, kun en tie­dä mil­lais­ta vel­ka­taak­ka komei­den konei­den hal­ti­jat kan­ta­vat. Ajat ovat anka­rat maa­ti­loil­la­kin juu­ri nyt, vii­me vuo­si­na voi­mak­kaas­ti inves­toi­nei­den tilo­jen kon­kurs­si­aal­to tai­taa olla vain hei­ve­röi­sen padon takana.
    Osmo heit­ti hyviä point­te­ja kes­kus­te­lun alkuun. Kol­mos­koh­dan logiik­ka ei minul­le kui­ten­kaan auen­nut. Voit­ko sel­vit­tää sitä hieman?

  15. Kol­mos­koh­ta perus­tuu siihen,että maa­ta­lous­tu­ki kapi­ta­li­soi­tuu maan hin­taan. Aja­tel­laan, että käy­te­tään vaik­ka­pa reaa­li­kor­ko­kan­taa 4%. Sil­loin sadan euron heh­taa­ri­tu­ki nos­taa pel­lon hin­taa 2500 eurol­la, kos­ka 100 euroa on 4 % 2500 eurosta.
    Jos tukea nos­te­taan sadal­la eurol­la, pel­lon hin­ta nousee 2500 euroa lisää. MTK las­kee pel­lon hin­nas­ta mak­set­ta­van koron menok­si, jol­loin tuen nousus­ta huo­li­mat­ta maan­vil­je­li­jän tulot eivät ole­kaan nous­seet lain­kaan. Jos MTK käyt­tää kor­keam­paa kor­ko­kan­taa kuin maan­vil­je­li­jä arvioi­des­saan pel­lon hin­taa sitä naa­pu­ril­taan ostaes­saan, käy jopa niin, että tuen nos­ta­mi­nen pie­nen­tää hei­dän arvio­taan maan­vil­je­li­jän tuloista.

    MTK ei ole koko­naan vää­räs­sä. Jos pel­lot on vuo­krat­tu, vil­je­li­jä todel­la­kaan ei hyhö­dy koko maa­ta­lous­tues­ta mitään, vaan tuki menee pel­lon omis­ta­jall­le. Jos vil­je­li­jäl­lä on sisar­fuk­sia, jol­ta tämä jou­tuu osta­maan pel­lot perin­nön­jaon yhtey­des­sä, vil­je­li­jä ei tues­ta hyö­dy kuin oman perin­tö­osan­sa ver­ran. Suu­rim­mat hyö­dyt kor­jaa­vat kau­pun­kiin muut­ta­vat sisaret.

    Se, että Suo­mes­sa maa­ta­lo­pus­po­li­tiik­ka on hilan­nut pel­lon hin­nan niin kor­keak­si kuin on, osoit­taa, että poli­tii­kas­sa on jotain perus­teel­li­ses­ti pielessä.

    Huo­mat­ta­koon, että kun tuki on 550 euroa heh­taa­ril­ta, se nos­taa pel­lon arvoa nel­jän pro­sen­tin kor­ko­kan­nan mukaan 13750 eurol­la. Pel­lon arvo koos­tuu siis koko­naan maataloustuesta. 

  16. Sel­vä se, että tukia pää­omit­ta­nal­la pääs­tään kor­kei­siin pel­lon hin­toi­hin, minus­ta ihan lii­an kor­kei­siin. Koti­nur­kil­la mak­set­tiin äsket­täin 12000 euroa heh­taa­ril­ta ja sitä pal­jok­sut­tiin. Ihan las­ke­mal­le­si tasol­le ei tie­tääk­se­ni Suo­mes­sa ole yllet­ty. Joh­tu­nee­ko sit­ten sii­tä, että tuki on osa vil­je­li­jän palk­kaa ja sitä tar­vi­taan ihan elä­mi­seen­kin, kun tuot­teis­ta saa­ta­va hin­ta ei yleen­sä kata tuotantokustannuksia.
    Alu­eel­li­ses­ti logiik­ka ei toi­mi sii­nä mie­les­sä, että kor­keim­mat tuet mak­se­taan poh­joi­ses­sa ja kor­keim­mat pel­lon hin­nat maan ete­lä- ja länsiosissa.
    Yhdes­sä pos­tauk­ses­sa mai­nit­tu 550 euron heh­taa­ri­tu­ki on kar­kea arvio, tuki riip­puu muun muas­sa vil­je­ly­kas­vis­ta, alu­ees­ta ja eri toi­mis­ta joi­hin vil­je­li­jä on sitou­tu­nut. Esi­mer­kik­si luo­mu­tuo­tan­nos­sa oma eri­tyis­tu­ki on rei­lut 100 euroa heh­taa­ria kohti.

    Maa­ta­lou­den viral­li­sia kan­nat­ta­vuus­lu­ku­ja las­ket­taes­sa läh­de­tään sii­tä, että pää­omal­le pitää saa­da 5 pro­sen­tin kor­ko ja teh­dyil­le työ­tun­neil­le muis­taak­se­ni 13 euron kor­vaus. Näil­lä peri­aat­teil­la hyvin har­va tila Suo­mes­sa on kannattava.
    Mitä tulee MTK:n las­kel­miin, niil­lä on lähin­nä pro­pa­gan­da-arvoa. Tuki­pää­tös­ten perus­tee­na ovat maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­riön alais­ten tut­ki­joi­den laskelmat.
    y

  17. En kyl­lä usko, että pel­lot ihan arvot­to­mia oli­si, vaik­ka kaik­ki tuet pois­tet­tai­siin. Jos hin­ta las­ki­si tuon­ne 500‑1000 euron tie­noil­le heh­taa­ril­ta niin aina­kin itse ostai­sin heti jon­kun 50 heh­taa­rin pals­tan vaik­ka sit­ten kesan­nok­si ja erään­lai­sek­si moder­nin työn­ja­ko-yhteis­kun­nan romah­ta­mis­va­kuu­tuk­sek­si jäl­ke­läi­sil­le­ni. Sitä pait­si sen voi­si näh­dä pit­kän täh­täi­men ris­ki­si­joi­tuk­se­na. Tämän vuo­si­sa­dan vesi‑, ener­gia- ja ruo­ka­krii­sit soti­neen ilmas­ton­muu­tok­sel­la maus­tet­tu­na anta­vat erit­täin hyvät tuot­to-odo­tuk­set sadan vuo­den pers­pek­tii­vil­lä. Toi­sin kuin van­ha sanon­ta kuu­luu, ihmi­nen kui­ten­kin tar­peen tul­len elää pel­käs­tä lei­väs­tä. No joo.

  18. a m‑b: Mik­si ne tai­ta­vat euroop­pa­lai­set mai­nos­ta­jat eivät tule teke­mään näil­le yli­ver­tai­sil­le suo­ma­lais­tuot­teil­le mai­nok­sia? Pal­ve­lui­ta­han saa myy­dä euroo­pas­sa suht vapaas­ti. Ei muut­kaan suo­ma­lai­set fir­mat osta mai­nos­toi­mis­to­jen pal­ve­lui­ta Suo­mes­ta, jos ne täh­tää­vät kan­sain­vä­li­sil­le markkinoille.

  19. Esi­mer­kik­si luo­mu­tuo­tan­nos­sa oma eri­tyis­tu­ki on rei­lut 100 euroa heh­taa­ria kohti.”

    Luo­mu­tu­ki tulee sit­ten muun tuen pääl­le, jon­ka unoh­dit­kin sanoa. 

    Suo­mes­sa mak­se­taan n. 3 000 000 000 euroa maa­ta­lous­tu­kea. Pel­toa on 2 300 000 heh­taa­ria. Jos tuen jyvit­täi­si eluk­ka­tu­ki­neen heh­taa­reil­le, saa tuen mää­räk­si 1304 euroa/ha.

    Koti­nur­kil­la mak­set­tiin äsket­täin 12000 euroa heh­taa­ril­ta ja sitä paljoksuttiin. ”

    Var­si­nais-Suo­mes­sa mak­set­tiin Maan­mit­taus­lai­tok­sen mukaan tois­sa­vuon­na 9 096 euron kes­ki­hin­taa. Koko maas­sa 6 414 euroa. Mai­nit­se­ma­si hin­ta on kor­keah­ko mut­ta käy­pä­nen useal­le. Oden mai­nit­se­ma hin­ta­ta­so saa­vu­tet­ta­neen sii­nä 2012-paik­keil­la. Hinnoista:

    http://www.maanmittauslaitos.fi/Julkaisut_ja_asiakirjat/Tilastot/Kauppahintatilastot/

    Jore: “Mei­dän puh­tai­ta maa­ta­lous­tuot­tei­ta kehu­taan koti­maas­sa, jos ne on niin puh­tai­ta, mik­si nii­tä ei kye­tä jalos­ta­maan vientiin?”

    Kos­ka kaik­kien mui­den­kin mai­den kan­sa­lai­set on saa­tu usko­maan, että hei­dän elin­tar­vik­keen­sa ovat “puh­tai­ta”. Tämä ruo­kaan lii­tet­ty “pat­rio­tis­mi” on hyvin yleis­tä. Mekin luu­lot­te­lem­me MTK-peräi­sen pro­pa­gan­dan liet­so­ma­na ulko­mail­la syö­tä­vän lähin­nä elin­tar­vi­ke­vä­re­jä, säi­lön­tä­ai­nei­ta ja torjunta-ainejäämiä.

    Itse asias­sa Suo­mes­sa on hyvin pal­jon esi­mer­kik­si zoonooseja:

    a) Sal­mo­nel­la: eni­ten poh­jois­mais­sa, pal­jon yli EU:n keskiarvon.
    b) Kam­py­lo­bak­tee­ri­tar­tun­to­ja toi­sek­si eni­ten Poh­jois­mais­ta, pal­jon yli EU:n keskiarvon
    c) Lis­te­ri­aa toi­sek­si vähi­ten Poh­jois­mais­ta. Toi­sek­si eni­ten EU:ssa.
    d) Yer­si­nia. Yli­voi­mai­ses­ti eni­ten poh­jois­mais­ta, kol­me ker­taa yli EU:n keskiarvon.

    Läh­de: EFSA

    Tor­jun­ta-ainei­ta käy­te­tään elin­tar­vi­ke­ki­loa koh­den meil­lä saman ver­ran tai enem­män kuin Sak­sas­sa tai var­sin­kin uusis­sa EU-maissa.

    Mie­les­tä­ni asia on seli­tet­ty aika perus­teel­li­ses­ti täällä:

    http://pseudonyymi.blogspot.com/2008/07/maataloutemme-vhinen-torjunta-aineiden.html

    Läh­det­tä lisää:

    http://epp.eurostat.ec.europa.eu/cache/ITY_OFFPUB/KS-76–06-669/EN/KS-76–06-669-EN.PDF

  20. Lin­kis­sä tar­kas­te­lu on teh­ty vuo­den 2004 mukaan? Suo­mes­sa kes­ki­mää­räi­nen sato­ta­so on noin 3400 kg/ha paik­keil­la vil­jas­sa. Vuo­si 2004 oli hyvin satei­nen ja sato­ta­so jäi sel­keäs­ti nor­maa­lia alhai­sem­mak­si. En tie­dä mikä on taas Sak­sas­sa nor­maa­li sato­ta­so. Myös tor­jun­ta-ainei­den käyt­tö vaih­te­lee vuo­sit­tain sekä ainei­den hai­tal­li­suus ympä­ris­töl­le. Tuho­lai­sai­nei­ta var­sin­kin käy­te­tään Suo­mes­sa vil­jan­vil­je­lys­sä erit­täin vähän.
    Täy­sin sama miel­tä sii­tä kui­ten­kin, että Suo­men tuo­tan­toa pidet­täi­siin eri­tyi­sen puh­taa­na. Jos Suo­mes­sa oikeas­ti halut­tai­siin eri­kois­tua tuot­tei­siin, joil­la on menek­kiä niin luo­mu­tuo­tan­toon kan­nat­tai­si panos­taa. Mark­ki­noi­ta oli­si ulko­mail­la ja nyky­ään­kin suu­ri osa luo­mu­vil­jas­ta (var­sin­kin kau­ras­ta) vie­dään ulko­mail­le. Toi­nen jut­tu on taas onko vil­jan (ja samal­la ravin­tei­den) rah­taa­mi­ses­sa ympä­ri maa­il­maa järkeä…

  21. Lin­kis­sä tar­kas­te­lu on teh­ty vuo­den 2004 mukaan? ”

    Eipäs ven­koil­la, hyvä her­ra: sadot oli­vat vil­jal­le näkö­jään vuo­sien 1998–2001 kes­ki­sa­to­ja Suo­mel­le ja muil­le. Et pää­se lait­ta­maan mitään vuo­den 2004 huo­non vuo­den lukuun.

    Myös tor­jun­ta-ainei­den käyt­tö vaih­te­lee vuo­sit­tain sekä ainei­den hai­tal­li­suus ympäristölle. ”

    Kyl­lä: mui­den mai­den kuin Suo­men tor­jun­ta-aine­käy­tös­tä yli nel­jän­nes on eräs­tä lan­noi­tet­ta, rik­kiä, joka mai­ni­taan tor­jun­ta-aineek­si toi­ses­sa yhtey­des­sä. Kuten C‑vitamiini, joka on mak­ka­raan lisät­ty­nä hapet­tu­mi­se­nes­toai­ne. Täs­sä­hän se oli­kin mainittu:

    Lai­naus blo­gis­ta: “Ei ole myös­kään huo­mat­tu sitä, että sel­väs­ti yli nel­jän­nes Euroo­pas­sa käy­tet­tä­väs­tä tor­jun­ta-ainees­ta on rik­kiä. Se on sal­lit­tu luon­non­mu­kai­ses­sa­kin vil­je­lys­sä ja myös Suo­mes­sa. Rik­ki on itse asias­sa yksi tär­keim­mis­tä kas­vi­ra­vin­teis­ta ja sitä lisä­tään aivan tavan­omai­ses­ti pel­to­lan­noit­tei­siin myös meillä.”

    Jos Suo­mes­sa oikeas­ti halut­tai­siin eri­kois­tua tuot­tei­siin, joil­la on menek­kiä niin luo­mu­tuo­tan­toon kan­nat­tai­si panostaa. ”

    Kes­ki-Euroo­pan tavan­omai­ses­ti tuo­te­tut vil­ja­sa­dot ovat noin 7000 kg/ha.

    Suo­mes­sa luo­muoh­ral­la (2007) 2130 kg, luo­mu­veh­näl­lä 1950 kg, rukiil­la 1640 kg ja kau­ral­la 2130 kiloa heh­taa­ril­ta. Sii­tä vain 30–60 % myl­ly­kel­pois­ta vuo­des­ta riippuen.

    Tuos­ta voi haa­ru­koi­da sitä hin­taa, joka oli­si saa­ta­va. Tai siis ei saa­da kuin satun­nai­ses­ti, kun jol­tain muro­teh­taal­ta lop­puu luo­mu­mys­lin eräs aines­osa yhte­nä vuonna.

    Suo­ma­lai­ses­sa maa­ta­lous­po­li­tii­kas­sa oli­si hyväk­syt­tä­vä eräs tär­keä totuus: Suo­mi ei ole kos­kaan ollut eikä Suo­mes­ta kos­kaan tule maa­ta­lous­maa­ta vaik­ka sel­lai­nen his­to­rial­li­nen kivi­riip­pa on osak­sem­me lan­gen­nut­kin. Noh, saan­han toivoa.

    Kum­min­kin kas­vu­kausi aivan naru­no­hut­ta Ete­lä-Suo­men rann­nik­koa lukuun otta­mat­ta on meil­lä 22 viik­koa. Jo Tans­kan ete­lä­osis­sa se on 33 viik­koa ja sii­tä yli. Lai­naan Kate­kis­muk­ses­ta; ja mitä se on?

    - vil­ja­vam­pia lajikkeita
    — jopa kak­si satoa vuoteen
    — pit­kä ulkolaidunkausi
    — vil­je­ly­kas­ve­ja, jot­ka eivät Suo­mes­sa menes­ty: mais­si, kir­sik­ka, pää­ry­nä ja niin edelleen.

    Suo­mi on kyi­nen, kyl­mä, kivik­koi­nen, ja kuin­kas se saun­daa­kaan; ja kovas­ti kes­kus­ta­lai­nen. Se on para­dok­si: lähes maa­il­man sur­keim­mal­la vil­je­ly­aluel­la sijait­see se maa­il­man ainoa val­tio, jos­sa val­taa pitää agraaripuolue.

  22. Tulee­han täs­sä nyt väki­sin­kin ven­koil­tua. Kat­sop­pa hyvä her­ra uudem­pia tilas­to­ja esim. osoit­tees­ta http://www.matilada.fi
    Itsel­lä­ni­kin oli vähän vää­rää tie­toa, mut­ta vuo­sien 1997–2008 kaik­kien vil­jo­jen kes­ki­sa­to oli Suo­mes­sa 3180 kg/ha. Vaih­te­lu vil­joil­la mel­ko suur­ta eli pelk­kien “vil­jo­jen” ver­tai­lus har­haan­joh­ta­vaa. Luon­nol­li­ses­ti maan sisäl­lä vaih­te­lu suurta.

    Samaa miel­tä, että Suo­mi ei voi kil­pail­la mää­räs­sä. .Kuten aiem­min viit­ta­sin niin 6000 kg/ha sadon tuot­ta­mi­seen tar­vi­taan huo­mat­ta­vas­ti enem­män ener­gi­aa kuin 2000 kg/ha luo­musa­toon (Suo­mes­sa luo­mus­sa mah­dol­lis­ta pääs­tä myös rei­lus­ti yli 3000 jos panos­te­taan vil­je­lyyn). Ruu­an­tuo­tan­nos­sa pitäi­si ottaa huo­mioon kaik­ki ympä­ris­tö­vai­ku­tuk­set. Trak­to­ri­työn vaa­ti­ma ener­gia­mää­rä on pien­tä ver­rat­tu­na lan­noi­te­ty­pen val­mis­tuk­seen kulu­vaan energiaan.

    Ja kes­kus­ta­lai­suu­des­ta vie­lä. Olen sitä miel­tä, että Kes­kus­ta on yksi suu­rim­pia Suo­men maatalouden/maaseudun kehit­ty­mi­sen jar­rut­ta­jia. Suo­mes­ta puut­tuu taho, joka ajai­si maa­seu­dun asi­aa . Ja en tar­koi­ta lisää kaup­pa­kes­kuk­sia, tie­hank­kei­ta, maa­ta­lou­den lopet­ta­mis­ta ja ihmis­ten siir­toa kau­pun­kei­hin vaan toi­mia, joil­la mah­dol­lis­te­taan eko­lo­gi­ses­ti ja sosi­aa­li­ses­ti kes­tä­vä asu­mi­nen maaseudulla.

  23. Kuten aiem­min viit­ta­sin niin 6000 kg/ha sadon tuot­ta­mi­seen tar­vi­taan huo­mat­ta­vas­ti enem­män ener­gi­aa kuin 2000 kg/ha luomusatoon ”

    Voi­pi olla tai olla ole­mat­ta: riip­puu mitä pel­lol­le lait­taa. Jos on lan­taa, tavan­omai­nen tai­taa­pi pies­tä piper­te­lyn 12–0. Ja sit­ten pitäi­si vie­lä huo­ma­ta luo­mun koko vil­je­ly­kier­to, ei vain se rie­mul­li­nen vuo­si, kun pui­mu­rin­tor­ves­ta vii­den vuo­den hypet­tä­mi­sen ja typet­tä­mi­sen jäl­keen sal­lii jotain turahtaa.

    Sem­mot­ti vie­lä: ener­gia on hin­noi­tel­tu vil­jan hin­taan. Luo­mu­vil­ja on kal­liim­paa ja sil­ti huo­nom­paa. Mitä ihmet­tä sii­hen on hin­noi­tel­tu ellei ener­gi­aa jos­sain muodossaan?

  24. Suo­mi on kyi­nen, kyl­mä, kivik­koi­nen, ja kuin­kas se saun­daa­kaan; ja kovas­ti kes­kus­ta­lai­nen. Se on para­dok­si: lähes maa­il­man sur­keim­mal­la vil­je­ly­aluel­la sijait­see se maa­il­man ainoa val­tio, jos­sa val­taa pitää agraaripuolue.”

    Olem­me mones­sa muus­sa­kin asias­sa aino­kai­sia, meil­lä on lap­sil­la kou­lu­ruo­kai­lu ja oikeus päi­vä­hoi­toon jopa sil­loin, kun kum­pi­kin van­hem­pi juo kal­jaa koto­na ole­mat­ta töis­sä. Mitä­hän vie­lä, jos läh­det­täi­siin etsi­mään sii­vi­läl­lä, ilmai­nen yliopisto…vauvoilla komeat rat­taat esi­mer­kik­si Ruot­sin lap­siin ver­rat­tu­na, ilmai­sia tie­to­ko­nei­ta joka läh­töön jne.

  25. Suo­ma­lai­ses­sa maa­ta­lous­po­li­tii­kas­sa oli­si hyväk­syt­tä­vä eräs tär­keä totuus: Suo­mi ei ole kos­kaan ollut eikä Suo­mes­ta kos­kaan tule maa­ta­lous­maa­ta vaik­ka sel­lai­nen his­to­rial­li­nen kivi­riip­pa on osak­sem­me langennutkin.”

    Suo­mi kuu­lu­nee muu­ta­man vuo­si­kym­me­nen kulut­tu Euroo­pan par­hai­siin maa­ta­lous­a­luei­siin riip­puen toki sii­tä pal­jon­ko kas­vu­kausi pite­nee. Suo­men läm­pö­ti­la vas­tan­nee sil­loin nykyi­sen Sak­san läm­pö­ti­laa tai vie­lä läm­pi­mäm­pää, mut­ta etu­na on vie­lä pit­kät päi­vät. Kesän sade­mää­ris­sä ei ennus­tei­den mukaan tapah­du suur­ta muu­tos­ta, joten vet­tä­kin tul­lee aika sopi­vas­ti. En sit­ten tie­dä mis­sä mää­rin nämä näky­mät nos­ta­vat maan hin­taa jo nyt. Var­maa kui­ten­kin on, että jos ilmas­ton läm­pe­ne­mi­seen van­kas­ti uskoo, maas­ta voi teh­dä mie­li mak­saa reip­paas­ti­kin “yli­hin­taa”.

    Suo­mi vei vil­jaa ennen mui­noin, ennen kuin Kepua ja maa­ta­lous­tu­kia oli kek­sit­ty­kään, eli tääl­lä tuo­tet­tiin enem­män kuin kulu­tet­tiin. Ilmi­sel­väs­ti siis Suo­mi ei ole ollut ihan huo­noin­ta aluet­ta vil­je­lyn kan­nal­ta. Tosin huo­noi­na vuo­si­na kuol­tiin kuin kärpäset.

  26. Erit­täin mie­len­kiin­toi­nen kes­kus­te­lu. Suo­mes­ta puut­tuu täy­sin kriit­ti­nen maa­ta­lous­tut­ki­mus. Maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­riön ylim­mäs­sä joh­dos­sa on mon­ta maa­ta­lou­den har­joit­ta­jaa, jot­ka junai­le­vat itsel­leen ja naa­pu­reil­leen lisää ja lisää tukia.

    Mene­mät­tä sen pidem­mäm­me tähän “puh­taan suo­ma­lai­sen ruu­an” maa­il­maan, voin vain tode­ta, että olen näh­nyt vei­lä 1960-luvul­la täy­sin kir­kaan saa­ris­to­me­ren ja sen rak­ko­le­väs­töt. Nyt se on maa­ta­lous pahim­pa­na saas­tut­ta­ja­na muut­tu­nut vih­reäk­si marjapuuromömmöksi.

    Kysees­sä on erit­täin paha eko­ka­ta­stro­fi — itse asias­sa pahem­pi kuin vas­taa­van laa­jui­nen öljy­ka­ta­stro­fi. Öljyn saa kor­jat­tua pois ja luon­to hoi­taa loput. Kuka tai mikä hoi­taa inten­tio­naa­li­ses­ti aiheu­te­tun rehevöitymisen?

  27. Ever­tin totea­muk­seen totean, että Itä­me­ri on mene­tet­ty meri. Maa­ta­lou­den, asu­tuk­sen, kalan­kas­va­tuk­sen ja teol­li­suu­den sin­ne tuot­ta­maa fos­fo­ria ja typ­peä ei saa­da iki­nä pois. Muu­tos tulee vas­ta seu­raa­van jää­kau­den aika­na. Kysees­sä on ekokatastrofi.

  28. Maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­riön ylim­mäs­sä joh­dos­sa on mon­ta maa­ta­lou­den har­joit­ta­jaa, jot­ka junai­le­vat itsel­leen ja naa­pu­reil­leen lisää ja lisää tukia.”

    En oikein usko, että “ravin­to­ket­ju” kul­ki­si yksin noin. Lojaa­li­suus tuen­saa­jia koh­taan lie­nee kehi­tet­ty tavan­omai­sel­la ylim­mäs­tä, poliit­ti­ses­ti vali­tus­ta joh­dos­ta tule­val­la hil­jai­sel­la ohjeis­tuk­sel­la ja palk­kioil­la nimi­tyk­si­neen. Tämä ohjaus syn­nyt­tää lopul­ta toi­vo­tun­lai­sen viras­to­kult­tuu­rin ja ilma­pii­rin, joka suo­sii ja hyl­kii tie­tyn­lai­sia hen­ki­löi­tä ja luo halut­tua päätöksentekoa.

    Kes­kus­ta on myös erit­täin tie­toi­ses­ti vah­vis­ta­nut otet­taan itsel­leen tär­keik­si kat­so­mis­sa viran­omai­sis­sa. Se on Pek­ka­ri­sen aika­na siir­tä­nyt elin­tar­vi­ke­neu­vot­te­lu­kun­nan maat-met­sät — minis­te­ri­öön, ottaa piak­koin käyt­tö­ve­si­asiat Evi­raan eikä kir­veel­lä­kään pääs­tä Suo­men poten­ti­aa­li­ses­ti tär­kein­tä ter­veys­toi­mi­jaa sin­ne min­ne se kuu­lui­si eli STM:ään. Kyse on VRN:stä, Val­tion ravit­se­mus­neu­vot­te­lu­kun­nas­ta, joka on hau­dat­tu elä­väl­tä Evi­ran uume­niin. Ei pää­se kajoa­maan sii­hen, mitä suo­ma­lai­set syö­vät. Täs­tä perä­ti kau­heu­des­ta on teh­ty väi­tös­kir­ja aika hil­jan. Kokei­le­pa google-hakua “Auli Suo­je­nen” — nimellä.

    Ympä­ris­tö­mi­nis­te­riös­sä Kokoo­muk­sen Sär­ki­jär­vi on dis­pos­sa, tiet­tä­väs­ti mui­ta­kin joh­ta­via vir­ka­mie­hiä. Kepu­lai­nen Pok­ka vah­tii nyt siellä.

    Sta­kes yhdis­tet­tiin Pek­ka Pus­kan KTL:ään ja kun yhdis­tä­mis­vai­hees­sa rivi-kepu­lai­sil­la oli epä­tie­toi­suut­ta sii­tä, nimit­täi­si­kö Risik­ko (kok.) elä­keu­kok­si siir­ty­vän Pus­kan vai nuo­rem­man Mat­ti Heik­ki­län uuden lai­tok­sen joh­toon, kes­kus­tan äänen­kan­nat­ta­ja Suo­men­maa päät­ti aut­taa Pus­kaa likasankokampanjalla.

    Jut­te­lin Heik­ki­län kans­sa ennen kuo­le­maan­sa, eikä hän — hyvin har­kit­se­va ja sanan­sa valit­se­va mies — pitä­nyt pois­sul­jet­tu­na, ettei­kö kyse oli­si ollut kepu­lais­ten har­joit­ta­mas­ta pelis­tä. Hän oli kum­min­kin hyvin häm­mäs­ty­nyt puun takaa tul­lees­ta ja suo­ra­nai­sen val­heel­li­ses­ta lianheitosta.

    JL: “Maa­ta­lou­den, asu­tuk­sen, kalan­kas­va­tuk­sen ja teol­li­suu­den sin­ne tuot­ta­maa fos­fo­ria ja typ­peä ei saa­da iki­nä pois.”

    Asu­tus ja teol­li­suus sekä kalan­kas­va­tus eivät tuo­ta kuin häviä­vän osan Itä­me­ren types­tä ja fos­fo­ris­ta. Oli­kos kaik­ki asu­tus ja teol­li­suus yhteen­sä 16 kum­pai­ses­ta­kin? Maa­ta­lous 64 % (N) ja 50 % ℗. 

    Tämän jutun
    http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article35950.ece
    mukaan Itä­me­ren pelas­ta­mi­nen mak­sai­si 3 mil­jar­dia vuo­des­sa. Saman ver­ran kuin Suo­mes­sa mak­set­ta­va maa­ta­lous­tu­ki, jos joku ei tietäisi.

  29. En tie­dä, mitä serk­ku­ni maan­vil­je­li­jä­vai­mo kom­men­til­laan tar­kas­ti ottaen tar­koit­ti, mut­ta hänen mukaan­sa oikeat maan­vil­je­li­jät eivät maa­ta­lous­tu­kia saa. Mah­ta­vat­ko tuet men­nä maan­vil­je­li­jöi­den kau­pun­ki­lais­si­sa­ruk­sil­le tai muil­le harrastajaviljelijöille.

    Merien puh­dis­tu­mi­ses­ta: Poh­jan­lah­ti on puh­dis­tu­nut pal­jon sit­ten pahim­pien saas­tu­mi­sai­ko­jen­sa. Eikö Itä­me­rel­lä ole myös­kin mah­dol­li­suus puh­dis­tua nopeas­ti aina­kin jos­sa­kin mää­rin, jos Tans­kan sal­mien kaut­ta tulee sopi­vas­ti suo­la­vet­tä. Ruot­sa­lai­set las­ke­vat edel­leen­kin pur­je­ve­neit­ten­sä jäte­ve­det mereen.

    Kat­soin tänään elä­mä­ni ensim­mäi­ses­sä maa­ta­lous­näyt­te­lys­sä maan­vil­je­li­jöi­tä tark­kaan eri näkö­kul­mis­ta tämä Soi­nin­vaa­ran blo­gis­sa käy­ty kes­kus­te­lu mielessäni.

    Maa­ta­lous­näyt­te­lys­sä ei näkö­jään kita­ta kal­jaa kuten tapah­tuu lähes kai­kis­sa muis­sa kansantapahtumissa.

    Mie­les­sä­ni väik­ky­nyt ste­reo­tyyp­pi­nen kuva liha­vis­ta emän­nis­tä ja isän­nis­tä ei pitä­nyt paik­kaan­sa. Väki oli pää­sään­töi­ses­ti työ­tä­ran­kas­ti teke­vän näköis­tä ja normaalipainoista.

    Vil­je­li­jät ovat tar­peet­to­man rasit­tu­neen näköi­siä, täs­tä syys­tä hei­tä kat­soes­sa tuli paha mie­li. Maan­vil­je­li­jöi­den autot eivät olleet sen komeam­pia kuin muil­la­kaan suo­ma­lai­sil­la, Katai­nen oli­si pan­nut monet autot vaih­toon tuke­maan auto­teol­li­suu­den huo­noa tur­haa kysyntää.

    Näyt­te­ly­alu­eel­la tapa­si hyvää käy­tös­tä euroop­pa­lai­seen mal­liin. Suo­mes­sa puhu­taan huo­nos­ti käyt­täy­ty­vis­tä asiak­kais­ta vaa­ti­vi­na tai haas­teel­li­si­na asiak­kai­na, tosia­sias­sa kysees­sä on usein puut­tu­va koti­kas­va­tus. Tun­gek­si­via pääl­le­kä­ve­li­jöi­tä ei aina­kaan minun koh­dal­le­ni sat­tu­nut. Väki osa­si jonot­taa kuin kon­sa­naan Parii­sis­sa, enkä ole saa­nut juo­da kah­via­ni pit­kään aikaan niin puh­taal­ta pöy­däl­tä ja hyvin pal­vel­tu­na kuin tapah­tui näyt­te­lyn perinnekahvilassa.

  30. En tie­dä, mitä serk­ku­ni maan­vil­je­li­jä­vai­mo kom­men­til­laan tar­kas­ti ottaen tar­koit­ti, mut­ta hänen mukaan­sa oikeat maan­vil­je­li­jät eivät maa­ta­lous­tu­kia saa.”

    No hän tai­si kat­soa, että olet niin tie­tä­mä­tön, että sinul­le voi tuol­lai­sen perät­tö­myy­den pääs­tää. Miten muu­ten on mie­les­tä­si, saa­vat­ko kaik­ki aktii­vi­vil­je­li­jät tukea?

    Eikö Itä­me­rel­lä ole myös­kin mah­dol­li­suus puh­dis­tua nopeas­ti aina­kin jos­sa­kin mää­rin, jos Tans­kan sal­mien kaut­ta tulee sopi­vas­ti suolavettä.”

    Joku deux ex mac­hi­na ei Itä­mer­ta pelas­ta. Mut­ta eri­koi­ses­ti sen varaan pal­jon lasketaan.

    Ruot­sa­lai­set las­ke­vat edel­leen­kin pur­je­ve­neit­ten­sä jäte­ve­det mereen.”

    Van­haa kaa­vaa jat­ke­taan: se onkin jon­kun toi­sen vika.

    Vil­je­li­jät ovat tar­peet­to­man rasit­tu­neen näköi­siä, täs­tä syys­tä hei­tä kat­soes­sa tuli paha mieli.”

    Olet­kos Rak­sa-mes­suil­la käy­nyt? Ota pal­jon nenä­lii­no­ja jos menet.

    Maa­ta­lous­näyt­te­lys­sä ei näkö­jään kita­ta kal­jaa kuten tapah­tuu lähes kai­kis­sa muis­sa kansantapahtumissa.”

    Maa­ta­lous­näyt­te­ly on ammat­ti­ta­pah­tu­ma. Kai­kis­sa niis­sä eri alo­jen ammat­ti­ta­pah­tu­mis­sa, jois­sa olen käy­nyt, ollaan sel­vin­päin. Jopa Vii­niex­pos­sa. Ei pidä ver­ra­ta Ank­ka­roc­kia ja ammattimessuja. 

    Väki osa­si jonot­taa kuin kon­sa­naan Parii­sis­sa, enkä ole saa­nut juo­da kah­via­ni pit­kään aikaan niin puh­taal­ta pöy­däl­tä ja hyvin pal­vel­tu­na kuin tapah­tui näyt­te­lyn perinnekahvilassa.”

    Kii­tä sii­tä ravin­to­la­hen­ki­lö­kun­taa, älä ainoas­taan asiakkaita.

  31. Net­to­ve­roas­te kirjoitti: ” ”

    Reto­riik­kaa, pelk­kää reto­riik­kaa, siis­pä en vastaa.

  32. Osmo Soi­nin­vaa­ra kir­joit­ti: “Suo­men maa­ta­lous­tuen suu­rin syn­ti ei ole sen taso vaan raken­ne, jol­la näyt­tää ole­van aivan mui­ta pää­mää­riä kuin tur­va­ta pel­to­jen pitä­mi­nen vil­je­lyk­ses­sä. EU:n byro­kraat­tien asen­ne on pal­jon fik­sum­pi, siis kes­ki­mää­rin, kos­ka EU:ssa sen­tään vähyän yri­te­tään kun­nioit­taa suh­teel­li­sen edun periaatetta.”
    Voi­sit­ko vähän tar­ken­taa, miten suo­ma­lai­nen sovel­lu­tus EU:n maa­ta­lous­jär­jes­tel­mäs­tä on raken­teel­taan huo­nom­pi kuin muu­al­la EU:ssa? Mitä pitäi­si teh­dä toi­sin? Jos suh­teel­li­sen edun peri­aa­te halut­tai­siin ottaa EU:ssa laa­jem­min käy­töön, niin eikö poh­joi­sil­le alueil­le kuu­lui­si nime­no­maan mai­don- ja nau­dan­li­han­tuo­tan­to, ja ete­läm­mäk­si sit­ten pidem­mäs­tä kas­vu­kau­des­ta hyö­ty­vä tuo­tan­to. Mai­don yli­tuo­tan­to ei ole EU:n poh­joi­sim­pien mai­den ongel­ma, vaan se on huo­mat­ta­vas­ti etelämmässä.

  33. Ode kir­joit­ti mm:

    1) Jos maa­ta­lous­am­ma­tin har­joit­ta­mi­nen oli­si niin val­ta­van tuot­toi­saa ja help­poa, kuin Net­to­ve­roas­te väit­tää, tus­kin alal­ta koko ajan pois­tui­si väkeä.

    4) Se, että pel­lot ovat tääl­lä rau­koil­la rajoil­la niin kal­lii­ta kuin ovat, osoit­taa, että jotain on pahas­ti pie­les­sä. Kun vil­je­ly on aivan kan­nat­ta­vuu­den rajoil­la, pel­lon arvon pitäi­si olla jok­seen­kin nol­la. Täl­lai­nen tuki pait­si että se valuu lähin­nä kau­pun­kiin muut­ta­vil­le sisa­ril­le, vie kan­nat­ta­vuu­den monel­ta ter­veel­tä tuo­tan­to­haa­ral­ta, joka ei saa tukea.
    .….….….….….….

    Pitäi­si pys­tyä erot­ta­maan maa­ta­lous­yrit­tä­mi­nen ja maa­ta­lous­o­mai­suu­den (pel­lon) hal­lin­ta. Vali­tet­ta­vas­ti tuki­po­li­tiik­kam­me on onnis­tu­nut erin­omai­ses­ti suo­ja­maan maa­ta­lous­o­mai­suu­den hal­lin­ta, joka mones­ti on ris­ti­rii­das­sa itse yrit­tä­mi­sen kanssa. 

    Monel­la tilal­la täs­sä­kin ket­jus­sa kadeh­dit­tu “leveä elä­mä” on fak­ti­ses­ti pää­oma­tu­loa eikä itse tuot­ta­mi­ses­ta saa­tu. Näin alka­va­na vil­je­li­jä­nä, ilman suu­ria pää­omia alal­le tul­lee­na olen sen tajun­nut. Edun­val­von­ta­po­ru­kas­sa (MTK) aktii­vi­sin poruk­ka ovat nämä jo inves­toin­tin­sa mak­sa­neet, omaa varal­li­suut­taan var­tioi­vat vil­je­li­jät, joil­la on aikaa istua kokouksia. 

    Pel­lon hin­ta, joka syr­jä­seu­tu­ja lukuu­not­ta­mat­ta on karan­nut tuo­tan­toar­vos­ta (ja vaik­ka sii­hen pää­omit­tai­si tukia­kin mukaan), ker­too, että alal­la on (yhä) pal­jon voi­mia, joil­la on run­saas­ti “kär­si­väl­lis­tä pää­omaa”. Tämä kusee suo­raan nii­den jaloil­le, jot­ka haluavat/joutuvat ajat­te­le­maan ruu­an tuo­tan­toa ihan vain yritystoimintana.

    Pet­ri Leinonen

  34. Net­to­ve­roas­te kir­joit­ti: “Itse asias­sa Suo­mes­sa on hyvin pal­jon esi­mer­kik­si zoonooseja:

    a) Sal­mo­nel­la: eni­ten poh­jois­mais­sa, pal­jon yli EU:n keskiarvon.”

    Itse olin sii­nä uskos­sa että poh­jois­maat on ainoi­ta mai­ta EU:ssa, jot­ka sal­mo­nel­laa tes­taa­vat, kos­ka se on joten­kin aisois­sa. Pie­nel­lä googlauk­sel­la löy­sin ainoas­taan tämän EFSA:n sal­mo­nel­laa kos­ke­va jul­kai­su jos­sa on myös eri­tel­ty dataa maittain.

    http://www.efsa.europa.eu/EFSA/efsa_locale-1178620753812_1178620761745.htm

    Link­ki käsit­te­lee vain sii­pi­kar­jaa mut­ta jos sisäl­töä oikein tul­kit­sin niin se ker­too että kes­ki­mää­rin EU:ssä yli 20 % sii­pi­kar­jas­ta kan­taa sal­mo­nel­laa kun taas Suo­mes­sa luku on 0.1 %.

    Jos Net­to­ve­roas­teel­la on link­ke­jä val­mii­na niin näki­sin nii­tä mielelläni.

  35. Pet­ril­le:

    Kai­kil­la tuil­la ja kor­vauk­sil­la on tapa­na nos­taa sen tava­ran tai pal­ve­luk­sen hin­taa, jos­ta se mak­se­taan. EU on jos­tain syys­tä kek­si­nyt, että kaik­ki tuet pitää mak­saa maan käy­tös­tä, jot­ta itse tuo­tan­to muka mää­räy­tyi­si mark­ki­naeh­toi­ses­ti. Täl­löin tie­tys­ti jokai­nen hamu­aa tätä maa­ta, ei sii­hen MTK:n her­ro­ja tarvitse. 

    EU ei vain tajua, että maa on ainoas­taan yksi tuo­tan­to­vä­li­ne mui­den jou­kos­sa, kyl­lä sen suo­si­mi­nen vai­kut­taa mark­ki­noi­hin aivan samal­la taval­la kuin jon­kin toi­sen­kin tuo­tan­to­vä­li­neen suo­si­mi­nen vai­kut­tai­si. Ja sama aiku­tus sil­lä on tie­tys­ti kai­kis­sa mais­sa, jos­sa tukea näin mak­se­taan. En tie­dä, koe­taan­ko tätä maa­han pää­omit­tu­mis­ta muu­al­la ongel­mal­li­sek­si. Jos näin ei ole, niin var­maan­kin muu­al­la maa­no­mis­tuso­lot, kiin­teis­tön luovutussäännökset,sukupolvenvaihdostapa, perin­tö­lain­sää­dän­tö tai muut sel­lai­set asiat ovat toi­sin, niin että maa­han sitou­tu­nut pää­oma pysyy parem­min elin­kei­non sisäl­lä eikä valu pois. 

    Kuun­te­lin 1980-luvun alus­sa sak­sa­lai­sen prof. Tan­ger­man­nin luen­non maa­ta­lous­tuis­ta. Hän oli tuol­loin jyr­käs­ti sitä miel­tä, että tukia ei sai­si mak­saa maan­käy­tön perus­teel­la juu­ri tuon pää­omit­tu­mis­vaa­ran takia. Tämän samai­sen her­ran sano­taan ole­van nykyi­sen EU:n maa­ta­lous­po­li­tii­kan isä. Mikä­hän lie­nee saa­nut hänet kään­tä­mään tak­kin­sa näin päinvastaiseksi?

  36. Joo, tie­dän tämän pää­omit­tu­mis­ju­tun. Vaih­toeh­to­ja­han oli­si tuo­tan­to­tu­ki (oli meil­lä ennen EU:ta, ei toi­mi), jon­kin­lai­nen kan­sa­lais­palk­ka vil­je­li­jäl­le (ei onnis­tu­ne selek­tii­vi­se­nä), eläin­tu­ki (sii­tä­kään ei kovin hyviä kokemuksia). 

    Muu­al­la Euroo­pas­sa maan­käyt­tö­lain­sää­dän­tö on ymmär­tääk­se­ni huo­mat­ta­vas­ti tiu­kem­pi kuin meil­lä. Meil­lä­hän odo­tusar­vos­ta (tont­ti­maak­si) joh­tuen kau­pun­kien ympä­ril­lä on pusik­ko­vyö­hy­ke, kos­ka kenen­kään ei sil­lä hin­nal­la kan­na­ta hank­kia maa­ta vil­je­ly­käyt­töön. Hin­ta hei­jas­tuu kyl­lä kauemmaksikin. 

    Meil­lä ei myös­kään ole vuo­kra­vil­je­ly­pe­rin­net­tä sii­nä kuin monis­sa mais­sa, jois­sa maa­no­mis­tus on erit­täin kes­kit­ty­nyt­tä (ei sekään nyt autuas­ta ole…). Oikea­taan vas­ta nyt nousee nuo­reh­ko vil­je­li­jä­su­ku­pol­vi, joka ajat­te­lee asi­aa enem­män yri­tys­toi­min­ta­na kuin elä­män­ta­pa­na. Maa­no­mis­tus vaan on vie­lä niis­sä käsis­sä, joil­le oma maa, oma lupa, vii­si­tois­ta suku­pol­vea har­tioil­la ja koko tämä talon­poi­kai­nen klis­teis­tö ohjaa pää­tök­sen­te­koa. Ja tämä on sitä poruk­kaa, jol­la on aikaa siel­lä MTK:ssakin vie­lä aikaa vai­kut­taa, ampua vih­rei­tä ja kiro­ta sosialisteja.

    Ei minul­la mitään vii­sas­te­ki­veä ole, mut­ta kes­kus­te­lu­ken­tä eri puo­lil­la oli­si jos­kus fik­sua lait­taa jäi­tä hat­tuun, niin voi­tai­siin jos­kus saa­da asial­li­sia­kin vastauksia.

    Niin, on kait ker­rot­ta­va, että olen itse­kin vil­je­li­jä jo vii­det­tä vuot­ta, tyh­jäs­tä ilman perin­tö­ti­lan rasit­tei­ta ja voi­ma­va­ro­ja aloittanut.

    Pet­ri Leinoen

  37. Maa­no­mis­tus­ra­ken­ne on sitä mitä on, jos ei sosia­lis­miin halu­ta siir­tyä. Ja poik­ke­aa eri Euroo­pan mais­sa huo­mat­ta­vas­ti toi­sis­taan. Se pitää ottaa huo­mioon, kun maa­ta­lous­po­li­tiik­kaa yhtei­sö­ta­sol­la suun­ni­tel­laan. Hyvä esi­merk­ki yhteen­tör­mäyk­ses­tä oli tila­tuen koh­dal­la, jos­sa sään­nök­set tukioi­keuk­sis­ta vuo­kra­mai­den koh­dal­la oli teh­ty lähes perin­nöl­lis­ten land­lor­dien vuo­kra­lais­ten kan­nal­ta. Tämä ei tie­tys­ti­kään sovel­lu Suo­men lisä­pel­to­vuo­kra­mark­ki­noi­den muu­ta­man vuo­den vuokrasopimuksiin.
    Van­ha kan­san­ta­lous­tie­teen perus­sään­tö­hän oli, että että talous­po­li­tiik­kaa toteu­tet­taes­sa pitää olla vähin­tään yhtä mon­ta kei­noa kuin on tavoit­tei­ta­kin. Muu­toin yhtä­löä ei saa­da rat­kais­tua. Nyky­ään maa­ta­lous­po­li­tii­kal­ta vaa­di­taan mel­kein kaik­kea kuun ja tai­vaan välil­tä, mut­ta kei­nok­si esi­te­tään lähes aina pel­käs­tään pel­to­tu­kea. Eihän sel­lai­nen voi tuot­taa halut­tua tulos­ta. Kei­no­va­li­koi­maa on pak­ko monipuolistaa.

  38. Itä­me­rel­lä yhden vesia­to­min kier­tä­mi­nen kes­tää 30 vuot­ta. Mata­lan sisä­me­ren kes­ki­sy­vyys on 55 met­riä, mitä voi ver­ra­ta huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­paan, mut­ta Gibral­ta­rin rajoit­ta­maan sisä­me­reen sil­ti; Väli­me­reen jon­ka kes­ki­sy­vyys on noin 2 000 met­riä eli syvyys­suun­nas­sa kar­keas­ti 40-ker­tai­nen. Tämä vie­lä suh­teu­tet­tu­na tila­vuu­teen tar­koit­taa val­ta­vaa eroa.

    Muu­ta­mis­ta poliit­tis­ta puheis­ta huo­li­mat­ta onkin mel­ko sur­ku­hu­pai­saa, miten Itä­me­ren saas­tu­mi­sen todel­li­siin ongel­miin ei ole puu­tut­tu mis­sään vai­hees­sa, ja vaik­ka maa­ta­lou­den ravin­ne­pääs­tö­jen on vuo­si toi­sen­sa jäl­keen todet­tu ole­van sisä­me­ren pahin rehe­vöit­tä­jä, poliit­tis­ta tah­toa löy­tää rat­kai­su­ja näi­hin ongelmiin.

    Onkin mel­kein ongel­mal­lis­ta, että ilmas­ton­muu­tos-kes­kus­te­lu, tosin erit­täin oikeu­tet­tu­na kär­ke­nä, siir­tää mie­lis­sä ympä­ris­tö­dis­kurs­sin mui­ta asioi­ta tois­si­jai­sil­le prio­ri­tee­teil­le, vaik­ka ympä­ris­tö­asioi­ta tuli­si käsi­tel­lä huo­mat­ta­vas­ti poik­ki­hal­lin­nol­li­sem­min. Nyt minis­te­riöil­lä on omat vakiin­tu­neet toi­min­ta­ta­pan­sa ja sek­to­rin­sa, mis­tä näi­den­kin blo­gi­kir­joi­tus­ten luon­neh­din­nat Maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­riös­tä ker­to­ne­vat. Ken­ties vaa­dit­tai­siin esi­tet­ty­jä vas­tuu­aluei­den uudel­leen­muok­kauk­sia, jot­ta muu­tok­sia voi­si tapahtua.

    Onkin sur­ku­hu­pai­saa, että täs­sä maas­sa todel­li­nen ihmis­ten poliit­ti­sen vään­tä­mi­sen tah­to val­voa yötä myö­ten löy­tyy tupo-neu­vot­te­lu­pöy­dis­sä ja ay-liik­keel­lä asiois­ta, jot­ka ovat ay-liik­keel­le niin rak­kai­ta. Perin­teil­lä ja val­lit­se­vil­la raken­teil­la on yhteis­kun­nan uudis­tu­mis­ta jar­rut­ta­vat voimansa.

  39. Minä en ymmär­rä, miten maa­ta­lous Suo­mes­sa on kan­nat­ta­ma­ton­ta. Jos las­kem­me vil­jan maa­il­ma­mark­ki­na­hin­nak­si 0,30e/kg ja tuot­to Suo­mes­sa heh­taa­ril­ta on 5000kg, niin jo 10 heh­taa­ril­ta saa tulo­ja 0,30 * 5000 * 10 = 15 000 euroa / vuo­si. Päi­hit­tää men­nen tul­len työt­tö­myys­kor­vauk­set. Sadal­ta heh­taa­ril­ta 150 000!!
    Lie­kö pel­lon hin­ta joten­kin mani­pu­loi­tu, jot­ta pidet­täi­siin maa­seu­dul­ta ihmi­set poissa?

  40. Vähän tar­ken­nus­ta nim. KRJ63:n laskelmaan:

    - vil­jan mark­ki­na­hin­ta tilal­la on tänä syk­sy­nä kor­kein­taan 0,07 €/kg,

    - kes­ki­sa­to Suo­mes­sa on 2000–3000 kg/ha

    - vil­ja ei suin­kaan kas­va itses­tään, vaan vaa­tii työ­tä ja lan­noit­tei­ta, konei­ta kas­vin­suo­je­luai­nei­ta jne…

    Tee­pä uusi las­kel­ma kor­ja­tuil­la lähtötiedoilla!

  41. Kes­ki­sa­to on kyl­lä noin 3.000 kg/ha, ete­läs­sä hiu­kan enem­män ja poh­joi­ses­sa hiu­kan vähem­män mut­ta noin tuo 3.000 tai vähän yli. Esi­mer­kik­si ohran avaus­hin­ta täl­le syk­syl­le 82 euroa per ton­ni teh­taan por­til­la eli tuos­ta kun vähen­tää rah­din niin etäi­syy­des­tä vähän riip­puen mut­ta tuot­toa siis noin 225 euroa per heh­taa­ri. Lisäk­si tule­vat tuet noin 550 euroa per heh­taa­ri. Mut­ta heh­taa­rin brut­to­tuot­to on ehkä noin 800 euroa per heh­taa­ri. Täs­tä kun vähen­ne­tään pel­kät muut­tu­vat kulut eli sie­men 100 euroa/ha, lan­noi­te 150 euroa/ha, kas­vin­suo­je­lu 50 euroa/ha. Jää 500 euroa / ha jos­ta sit­ten vähän polt­toai­net­ta muok­kaus, kyl­vö, puin­ti, kui­vaus ja vähän muu­ta­kin. Sit­ten kiin­tei­tä­kin. Mut­ta esi­mer­kik­si Maa­ta­lous­ka­len­te­ris­ta vuo­del­le 2009 löy­tyy rehu­vil­jan kate­tuot­to­las­kel­ma ja sen mukaan muut­tu­vat kus­tan­nuk­set ovat 472 euroa/ha. Eli tuos­ta jäi­si 330 euroa/ha kone­pää­omal­le, työl­le ja muul­le katet­ta. Jos ole­te­taan että koneet eivät mak­sa mitään niin työ­palk­kaa jäi­si 100 heh­taa­ril­ta siie 33.000 euroa. Mut­ta että huip­pu­bis­nes? Kun on täy­ty­nyt tila ostaa eli pel­lot mak­saa, koneet, raken­nuk­set jne jne?

    1. Hmm..
      Sie­men ja lan­noit­teet 250 €/ha, vil­jan hin­ta 225 €/ha. Jos sen vil­jan sijas­ta myi­si sie­me­net ja lannoitteen…
      Eihän täl­lai­nen tilan­ne voi olla pysyvä.

  42. Täl­lai­se­na tilan­ne on jat­ku­nut jo 14 vuot­ta, vain yksi poik­keus­vuo­si välissä.
    Vil­je­li­jät nar­ra­taan kyl­vä­mään nuo sie­me­net ja lan­noit­teet, sil­lä muu­toin jäi­si tuo noin 550 euron tuki­pot­ti saa­mat­ta. Kor­kean ammat­tie­tii­kan ihmi­si­nä vil­je­li­jät vie­lä lait­ta­vat nuo hyvän sadon vaa­ti­mat mää­rät lan­noit­tei­ta ja sie­me­niä pel­toon. Ehkä pysy­vä olo­ti­la oli­si se, että luo­vut­tai­siin tuot­ta­mas­ta laa­tu­vil­jaa ja käy­tet­täi­siin sie­me­niä ja lan­noit­tei­ta vain sen ver­ran, että syn­tyy jota­kin vih­re­ää. Sato voi­tai­siin sit­ten vaik­ka polt­taa kiin­teän polt­toai­neen lai­tok­sis­sa. Var­mas­ti parem­pi talou­del­li­nen tulos, sil­lä jo vil­jan polt­toar­vo on huo­mat­ta­vas­ti enem­män kuin sen nykyi­nen markkina-arvo.
    Kai­ken kuk­ku­rak­si vil­jan vil­je­ly on huo­mat­ta­vas­ti lisään­ty­nyt 14 vii­me vuo­den aika­na, kun kar­ja­ti­lat ovat siir­ty­neet vil­ja­ti­loik­si, kaik­kial­la Suo­mes­sa, ei vain luon­tai­sel­la vil­jan­vil­je­ly­alu­eel­la. Eli vil­jan­vil­je­ly ilmei­ses­ti tuot­taa kui­ten­kin sil­le näh­dyl­le vai­val­le parem­man tulok­sen kuin kar­jan­pi­to. Ennen EU-äänes­tys­tä Suo­mes­ta suun­ni­tel­tiin Euroo­pan kar­ja­ta­lous­a­luet­ta, tuli­kin vilja-aitta.

  43. Kau­pun­ki­lai­sen ääliökysymys:

    Eikö ne sie­me­net tule sados­ta? hyö­ty­suh­de veh­näl­lä jotain 1:7, rii­sil­lä 1:100?

  44. Joo, tulee. Hyö­ty­suh­de? Tar­koi­tat että kun kyl­vää x kiloa sie­men­tä niin saa y kiloa satoa? Tuo x kiloa vaih­te­lee kovas­ti mm vil­ja­la­jis­ta, kyl­vö­ti­hey­des­tä, maa­la­jis­ta, 1.000 sie­me­nen pai­nos­ta ja itä­vyy­des­tä joh­tuen välil­lä 150 — 300 kiloa heh­taa­ri. Mut­ta jos vaik­ka ohjear­vo­na tuol­lai­nen 250 kiloa per heh­taa­ri. Ja sie­men ei aina tule sados­ta. Esi­mer­kik­si itä­vyys voi olla 30% jos vaik­ka sat­tuu satei­nen puin­ti­kausi tms haus­kaa ja tuol­lais­ta sie­men­tä­hän ei yleen­sä kan­na­ta kyl­vää kuin kata­stro­fi­ta­pauk­ses­sa, sie­men­tä meni­si 500–700 kiloa heh­taa­ri. Jol­loin hyö­ty­suh­de alkaa olla jo aika heik­ko jos satoa 3.000 — 4.000 kiloa hehtaarille.

    Mut­ta tosi­aan nyt on taas sel­lai­nen hin­ta vil­jal­la että jos öljyn hin­ta hiu­kan­kin nousee niin on huo­mat­ta­vas­ti kan­nat­ta­vam­paa polt­taa sadok­si saa­tu kau­ra kuin myy­dä se kaup­paan. Jos vain on sopi­vat polt­to­lait­teet niin eihän sii­nä ole mitään jär­keä että myy kau­ran jos­ta ei saa rahaa niin pal­joa että oli­si varaa ostaa saman läm­pö­mää­rän sisäl­tä­vän mää­rän öljyä. Talou­del­li­ses­ti on huo­mat­ta­vas­ti edul­li­sem­paa polt­taa se kau­ra itse kuin myy­dä se ja ostaa öljyä.

  45. Mut­ta tosi­aan nyt on taas sel­lai­nen hin­ta vil­jal­la että jos öljyn hin­ta hiu­kan­kin nousee niin on huo­mat­ta­vas­ti kan­nat­ta­vam­paa polt­taa sadok­si saa­tu kau­ra kuin myy­dä se kauppaan.”

    Eikö vie­lä jär­ke­väm­pää oli­si olla tuot­ta­mat­ta sitä vil­jaa lain­kaan ja sen sijaan ostaa niil­lä sääs­ty­neil­lä rahoil­la vaik­ka sit­ten öljyä (tai ennem­min tie­ten­kin jotain fik­sum­paa pol­tet­ta­vaa, jos sitä ihan voi­ma­lai­tok­ses­sa poltetaan)?

    Jos nii­tä älyt­tö­miä tukiais­mää­riä perus­tel­laan sil­lä, että pitää olla ruo­ka omas­ta maas­ta ja sit­ten se vil­je­lyn tuo­te ei edes mene ruu­ak­si, vaan pol­tet­ta­vak­si, niin mikä tolk­ku täs­sä oikein on?

  46. Jos vil­jan hin­ta on 225e/ha ja sii­tä 20% sie­men­ten hin­taa tulee hin­nak­si 45e/ha. Lan­noit­tei­den hin­nak­si jää sit­ten 205e/ha?? Eikö lan­noit­ta­mi­nen kan­nat­tai­si lopet­taa ja toteut­taa jotain kesan­non­tia ym. Ei kait se kaik­ki vil­jan ravin­to lan­noit­teis­ta kui­ten­kaan tule..

  47. Krj63:lle vaan että muu­ten hyvä logiik­ka mut­ta kuvit­te­let­ko että osto­sie­me­net saat samal­la hin­nal­la kuin mitä on “bulk­ki­sa­don” arvo. Osto­sie­men on vil­je­ly­tar­kas­tet­tua, ser­ti­fioi­tua jne jne ja hin­ta on luok­kaa 300–400 euroa per ton­ni + alv eli jos 250 kg/ha niin se on sit­ten lähel­le 100 euroa/ha? Oma­kin sie­men on pää­sään­töi­ses­ti kun­nos­tet­ta­va eli vähin­tään laji­tel­ta­va, mah­dol­li­ses­ti pei­tat­ta­va jne jne että tulee sil­le­kin oma hintansa. 

    Lan­noit­ta­mi­sen voi tie­tys­ti lopet­taa­kin ja sääs­tää kus­tan­nuk­sia mut­ta jos jotain kun­nol­lis­ta ja laa­dul­li­ses­ti kaup­pa­kel­pois­ta satoa­kin mei­naat saa­da niin en kovas­ti suo­sit­te­le. Esi­mer­kik­si myl­lyil­le kel­paa­vaa lei­pä­veh­nää tai mal­taak­si (oluek­si…) kel­paa­vaa ohraa ei kyl­lä ilman lan­noi­tus­ta vil­jel­lä. Tiet­ty se lan­noi­tus voi olla kar­jan­lan­taa­kin mut­ta sitä ei ole kaikilla.

  48. Maa­ta­lous­tuet aiheut­ta­vat sen, että por­saan par­haat palat mak­sa­vat kau­pas­sa vähem­män kuin juurekset.

    Maa­ta­lous­tuet aiheut­ta­vat sen, että lei­pä­vil­jaa kan­nat­taa polt­taa energiaksi.

    http://www.hs.fi/talous/artikkeli/MTK+valmis+polttamaan+viljaa+energiaksi/1135248671154

    Mitä luu­let­te, onko vil­jan polt­ta­mi­nen maa­il­man kal­lein­ta ener­gi­aa? Veron­mak­sa­jat kus­tan­taa tie­tys­ti kaiken.

  49. YLE:n radio Ete­lä-Savol­la on tänään tee­ma­na mai­to. Mai­to­tuot­ta­jien vara­pu­heen­joh­ta­ja valit­ti, että Suo­meen dum­pa­taan hal­paa mai­toa ja juustoa. 

    Hän julis­ti maa­ta­lous­dokt­rii­nia, jon­ka mukaan suo­ma­lai­nen mai­to on puh­das­ta, että jokai­nen sivis­tys­val­tio pitää huol­ta oma­va­rai­suu­des­ta ja että jokai­nen mai­to­ti­la työl­lis­tää seit­se­män suo­ma­lais­ta työntekijää.

    Radion sivuil­la on äänes­tys MIKÄ MAITO ON PARASTA? Vastaukset:
    hal­pa 72 %
    koti­mai­nen 15 %
    luo­mu 7 %
    juon mie­luum­min olut­ta 6 %

  50. Olen veron­mak­sa­ja­na rahoit­ta­nut MTT:n Pel­ler­von, VATT:n ja Turun kaup­pa­kor­kea­kou­lun tut­ki­mus­ta, jon­ka mukaan maat­lous­tu­kien lak­kaut­ta­mi­nen oli­si kan­nat­ta­vaa. http://www.vihrealanka.fi/node/6525

    Olen itse­kin sitä miel­tä, että tuki pump­paa raha bis­nek­seen, nos­taa pel­to­maan hin­taa ja korot­taa vuo­kraa ja nos­taa muu­toin­kin tuon­tan­to­pa­nos­ten hin­taa. Eli apa­jil­la ovat kaik­ki alan kyl­ki­käis­toi­mi­jat. Täs­tä syys­tä Meil­lä on EU:n suu­rim­mat tukiai­set per kapi­ta ja kal­lein koti­mai­nen ruoka.

    Mitä­hän sanoo tuo tutkimus?

    Mut­ta mis­tä ihmees­tä tämä tut­ki­mus löy­tyi­si esim PDF-muo­dos­sa. Olen käy­nyt läpi ko. lai­tos­ten sivut ja googlet­ta­nut. Naa­ma­kir­jas­ta en sen­tään ole hake­nut. Osaa­ko joku neu­voa miten tämän tut­ki­muk­sen saloi­hin pää­si­si käsiksi.

  51. Meil­lä­päin tai­de­taan jät­tää taas vil­je­lyk­set peltoon.
    http://yle.fi/alueet/etela-karjala/2011/07/lemin_peruna_uhkaa_jaada_historiaan_2698762.html

    Vii­me kesä­nä kat­soin kun vil­jaa kyl­vet­tiin niin myö­hään että sitä ei miten­kään saa­tu val­miik­si. Syk­sym­mäl­lä kat­se­lin kun kaa­li­pel­toa vedel­tiin murs­kak­si pel­lol­le. Mitä väliä kun tuet tulee joka tapauksessa.

    Peru­nan­vil­je­li­jöi­den vali­tus epä­ter­vees­tä, ruot­sa­lai­ses­ta kil­pai­lus­ta oli­si ymmär­ret­tä­vä­mää jos ruot­si mak­sai­si kan­sal­lis­ta tukea edes vähän. Mut­ta ei. Siel­lä ei saa kaik­kea ilmai­sek­si ja se joh­taa tehok­kuu­teen johon suo­mes­sa ei ole mah­dol­lis­ta päästä.

    Pitäi­si­kö mei­dän­kin pois­taa kan­sal­li­nen tuki, jot­ta lemin punai­nen säilyisi?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.