Kepulaisten kallis pakkomielle

Kes­kus­ta­lais­ten pak­ko­miel­le alen­taa ruu­an arvon­li­sä­ve­roa alkaa rai­vos­tut­taa. Hank­kees­sa ei ollut jär­keä, sil­loin kuin sii­tä hal­li­tus­oh­jel­mas­sa sovit­tiin, mut­ta täs­sä talous­ti­lan­tees­sa koko han­ke on tol­ku­ton. Olen kir­joit­ta­nut täs­tä aiem­min­kin, mut­ta ker­rat­ta­koon vielä:

Ruu­an arvon­li­sä­ve­ron alen­nus ei hyö­dy­tä suo­ma­lai­sia maan­vil­je­li­jöi­tä, kos­ka se tus­kin saa tämän yli­pai­noi­sen kan­san syö­mään aiem­paa enem­män. Se hyö­dyt­tää jon­kin ver­ran eines­teol­li­suut­ta ja jon­kin ver­ran sil­lä tue­taan kal­lii­ta tuon­ti­herk­ku­ja. Han­ke on kan­san­ter­vey­del­li­ses­ti arve­lut­ta­va, kos­ka alen­nus koh­dis­tuu myös makei­siin ja virvoitusjuomiin.

Kun kau­pas­ta oste­tun pizzan alv on 12% ja pizze­rias­sa syö­dyn 22%, vää­ris­te­tään mark­ki­noi­ta ja tuho­taan työ­paik­ko­ja ravin­to­la-alal­la. Ravin­to­lat alka­vat var­maan­kin myy­dä innok­kaas­ti annok­sia ulos, jol­loin nekin pää­se­vät alem­paan verokantaan.

Pie­ni­tu­loi­set käyt­tä­vät ruo­kaan suu­rem­man osan tulois­taan, mut­ta euro­mää­räi­ses­ti vähem­män rahaa kuin suu­ri­tu­loi­set. Alen­nuk­seen käy­tet­tä­väs­tä 500 mil­joo­nas­ta euros­ta medi­aa­ni­tu­loa varak­kaam­mat saa­vat noin 2/3 ja medi­aa­ni­tu­loa köy­hem­mät noin 1/3.  Jos halut­tai­siin aut­taa köy­hiä, alen­net­tai­siin pie­ni­tu­lois­ten vero­tus­ta ja/tai lisät­täi­siin tulonsiirtoja.

Köy­hät elä­ke­läi­set ja työt­tö­mät eivät hyö­dy koko alen­nuk­ses­ta juu­ri lain­kaan, lukuun otta­mat­ta ensi vuot­ta. Hei­dän tulon­sa on sidot­tu kulut­ta­ja­hin­tain­dek­siin, joka ale­nee, kun ruu­an hin­ta las­kee. Alen­nus on ajoi­tet­tu siten, ettei alen­nus ehdi vai­kut­taa ensi vuo­den indek­si­tar­kis­tuk­seen, mut­ta seu­raa­vaan se kyl­lä vai­kut­taa. Kepu­lai­set pitä­vät ihmi­siä kovin lyhyt­muis­ti­si­na tai muu­ten yksinkertaisina.

Ehdo­tus nos­taa kun­nal­lis­ta perus­vä­hen­nys­tä on pal­jon parem­pi, mut­ta ei sekään ole paras mah­dol­li­nen. Pal­jon parem­min rahat käy­tet­täi­siin, jos sil­lä nos­tet­tai­siin asu­mis­tu­kea, kos­ka kal­lii­den asu­mis­kus­tan­nus­ten ja huo­non sosi­aa­li­tur­van ja/tai mata­lien palk­ko­jen yhdis­tel­mä on se, joka köy­hyyt­tä tuot­taa. Jos asu­mis­tu­kea sai­si­vat työt­tö­mien lisäk­si myös pie­ni­palk­kai­set, ne kuu­lui­sat työn­teon kan­nus­ti­met­kin oli­si­vat parem­mas­sa kunnossa.

156 vastausta artikkeliin “Kepulaisten kallis pakkomielle”

  1. Pal­jon parem­min rahat käy­tet­täi­siin, jos sil­lä nos­tet­tai­siin asumistukea”

    Edel­li­ses­sä kir­joi­tuk­ses­sa maa­ta­lous­tuen todis­tet­tiin siir­ty­vän pel­to­maan hin­taan. Mik­si sama logiik­ka ei enää päde, ts asu­mis­tu­ki ei siir­tyi­si asun­to­jen vuokriin?

    1. Jon­kin ver­ran asu­mis­tu­ki var­maan­kin siir­tyy vuo­kriin, mut­ta ei kovin pal­jon : asu­mis­tues­sa hyväk­sy­tään aika mata­lat vuo­krat, pal­jon mata­lam­mat kuin toi­meen­tu­lo­tues­sa. Kun vii­mei­siä vuo­kraeu­ro­ja ei kor­va­ta, vai­ku­tus on vähäi­nen. Edel­leen vuo­kra­ta­son on sidok­sis­sa asun­to­jen hin­taa. Suu­rin osa asun­nois­ta on omis­tusa­sun­to­ja. Jos vuo­krat nousi­si­vat tol­kut­to­mas­ti yli asun­to­jen hin­ta­ta­sos­ta joh­den­tun tuo­ton, syn­tyi­si tarjontaa.
      Lai­no­jen koro­jen vähen­ny­soi­keus sen sijaan siir­tyy sel­lai­se­naan asun­to­jen hin­toi­hin ja sitä kaut­ta myös vuokriin .

  2. Het­ki­nen, eikös Katai­nen lupail­lut juu­ri suu­reen ääneen jul­ki­suu­des­sa, että kulut­ta­ja­hin­to­jen alen­ta­mi­nen ei vai­kut­tai­si (aina­kaan ensi vuon­na) eläk­kei­tä, työt­tö­myys­kor­vauk­sia jne. alentavasti. 

    Voi­sit sel­keyt­tää aihet­ta hie­man täl­tä osin.

    Huo­miot ovat muu­ten täyt­tä asiaa.

    1. Tuo lupaus vai­kut­taa asi­aan vain niin kau­an kuin Suo­mi on deflaa­tios­sa. Heti kun kulut­ta­ja­hin­tain­dek­si kään­tyy nousuun, tulon­siir­rois­ta lei­ka­taan tuo ruu­an alv-alen­nus pois. Kos­ka alv-alen­nus ei oli­si muu­ten­kaan ehti­nyt vai­kut­ta­maan ensi vuo­den hin­tain­dek­siin, ei näil­lä kah­del­la asial­la ole teke­mis­tä keskenään.

  3. Maa­ta­lous­tu­ki on tie­tys­ti pal­jon var­mem­pi ja hel­pom­min las­ket­ta­va tuloau­to­maat­ti, mut­ta yhtä lail­la vuo­kra­lais­ten mak­su­ky­vyn nousu siir­tyy asun­to­jen vuo­kriin ja vaik­ka asun­to­jen hin­toi­hin asti, aina­kin niil­lä seu­duil­la mis­sä kysyn­tä ylit­tää tar­jon­nan (esim ydinkeskusta).

  4. Kes­kus­ta­lais­ten pak­ko­miel­le alen­taa ruu­an arvon­li­sä­ve­roa alkaa raivostuttaa.”
    “Ruu­an arvon­li­sä­ve­ron alen­nus ei hyö­dy­tä suo­ma­lai­sia maan­vil­je­li­jöi­tä, kos­ka se tus­kin saa tämän yli­pai­noi­sen kan­san syö­mään aiem­paa enemmän.”

    Kes­kus­ta ei tosia­sial­li­ses­ti halua alen­taa ruu­an hin­taa, vaan se halu­aa lisää tuot­toa kau­pal­le. Ei se muu­ten tätä ajai­si, SOK on Kes­kus­tan lei­riä. Sii­nä­pä oli­si seu­raa­va pen­ko­mi­sen aihe tie­do­tus­vä­li­neil­le. Jot­ta Kes­kus­ta sai­si ajet­tua lisää tuot­toa kau­pal­le, ei se tie­ten­kään voi suo­raan sanoa, että alen­nam­me arvon­li­sä­ve­roa, jot­ta saam­me elin­tar­vi­ke­kau­pal­le lisää rahaa.

    Ehdo­tus nos­taa kun­nal­lis­ta perus­vä­hen­nys­tä on pal­jon parem­pi, mut­ta ei sekään ole paras mah­dol­li­nen. Pal­jon parem­min rahat käy­tet­täi­siin, jos sil­lä nos­tet­tai­siin asu­mis­tu­kea, kos­ka kal­lii­den asu­mis­kus­tan­nus­ten ja huo­non sosi­aa­li­tur­van ja/tai mata­lien palk­ko­jen yhdis­tel­mä on se, joka köy­hyyt­tä tuottaa.”

    Toi voi­si jopa toi­mia­kin, sen takia se on Kes­kus­tal­le ja Kokoo­muk­sel­le huo­no rat­kai­su, eihän he tosia­sial­li­ses­ti ole köy­hien asial­la. Köy­hät eivät äänes­tä heitä.

    Mikä muu voi­si olla parem­pi tapa myy­dä ihmi­sil­le aja­tus vähit­täis­kau­pan tuo­ton nos­ta­mi­ses­ta, kuin se että muka ollaan alen­ta­mas­sa ruu­an hintaa.

    Kes­kus­ta- ja kokoo­mus­po­lii­ti­kot ovat jo osoit­ta­neet miten tai­ta­vas­ti he osaa­vat kirk­kain sil­min seli­tel­lä jopa mus­tan val­koi­sek­si. Mei­dän kan­nat­ta ymmär­tää se, että ajaes­saan tiet­tyä pää­mää­rää ihmi­nen todel­la­kin osaa olla sosi­aa­li­ses­ti ovela. 

    Osmoa kun rai­vos­tut­taa toi kes­kus­ta­lais­ten pak­ko­miel­le ruu­an arvon­li­sä­ve­ron alen­ta­mi­sek­si, niin kan­nat­taa aja­tel­la asia juu­ri tak­ti­se­na temp­pu­na, eli sii­nä ei aje­ta ihan sitä asi­aa mitä jul­ki­suu­des­sa halu­taan näyttää.

  5. Osmo:“Jos halut­tai­siin aut­taa köy­hiä, alen­net­tai­siin pie­ni­tu­lois­ten vero­tus­ta ja/tai lisät­täi­siin tulonsiirtoja.”

    Entä jos halu­taan aut­taa köy­hiä vähän enem­män kuin rikkaita?

    Ei sil­lä, että pitäi­sin tätä ruo­an alv-alea jär­ke­vä­nä, mut­ta toi­saal­ta Fried­ma­nin sanoin:“I’ve never seen a tax cut I didn’t like.”

    kos­ka se tus­kin saa tämän yli­pai­noi­sen kan­san syö­mään aiem­paa enemmän.”

    Häh? Väi­tät­kö, että kun tuot­teen hin­ta las­kee sitä ei kysy­tä enem­pää? Sitä mukaa kun ruo­ka on hal­ven­tu­nut ihmi­set ovat kulut­ta­neet enem­män kalo­rei­ta. Mikä saa sinut usko­maan, että tren­di kään­tyy juu­ri nyt?

  6. Asu­mis­tu­ki vai­kut­taa vuokranhintoihin. 

    Esim. Hiek­ka ja Viren (2008): http://www.labour.fi/tutkimusjulkaisut/tyopaperit/sel241.pdf, jos­sa aineis­to­na käy­tet­tiin Turun seu­dul­la asu­mis­tu­kea 2000-07 saa­nei­ta koti­ta­louk­sia. Hiek­ka & Viren arvioi­vat, että asu­mis­tues­ta n. 15% valuu (mahd. jopa 25%) vuokranhintoihin. 

    Ongel­ma­han täs­sä on se että tämä vuo­krien nousu koh­dis­tuu sekä asu­mis­tuen saa­jiin että mui­hin­kin vuo­kral­la asu­jiin. Asu­mis­tuen koro­tuk­set nos­ta­vat siis kaik­kien vuo­kria. Tämä pie­nen­tää ei tukea saa­vien käy­tet­tä­vis­sä ole­via tulo­ja ja kas­vat­taa asu­mis­tu­kea tar­vit­se­vien määrää.

  7. Art­tu­ri, hin­nan las­kies­sa kaut­ta lin­jan ihmi­set voi­vat käyt­tää rahan­sa mie­luum­min kal­liim­piin tuot­tei­siin kuin ennen ja sik­si joi­den­kin tuot­tei­den kysyn­tä voi las­kea kun hin­nat laskevat.

  8. Kes­kus­ta­puo­lue on käsit­tääk­se­ni poliit­ti­nen puo­lue sii­nä mis­sä vih­reät­kin. Veroa­len­nuk­sen val­mis­te­lua­sia­kir­jat osoit­ta­vat, että ei meil­lä suot­ta talous­tie­tei­li­jöi­tä kouluteta.

  9. Kun kau­pas­ta oste­tun pizzan alv on 12% ja pizze­rias­sa syö­dyn 22%, vää­ris­te­tään mark­ki­noi­ta ja tuho­taan työ­paik­ko­ja ravin­to­la-alal­la. Ravin­to­lat alka­vat var­maan­kin myy­dä innok­kaas­ti annok­sia ulos, jol­loin nekin pää­se­vät alem­paan verokantaan.”

    Ruot­sis­sa vero­kan­nat eroa­vat ja kas, alem­man vero­kan­nan mukai­nen ulos­myyn­nin osuus on jo yli 40 %. Suo­mes­sa ulos­myyn­tiä on nyt 5%. Suo­mes­sa käy kuin Ruot­sis­sa eli kas­sa­ko­nee­seen lyö­dään mitä sat­tuu. Jos­ta­kin muis­tan luke­nee­ni, että täl­löin mene­tys oli­si 130 mil­joo­naa euroa.

  10. Tie­de­mies: Väi­tät siis, että tren­di ruo­an hin­nan las­kun ja kulu­tet­tu­jen kalo­rien kas­vun välil­lä on rik­kou­tu­nut juu­ri nyt. Mil­lä perusteella?

    1. Väit­tää­kö Art­tu­ri nyt ihan oikeas­ti, että 2000-luvun toi­mis­to­työ­läi­nen kulut­tai­si kalo­re­ja enem­män kuin 1960-luvun met­su­ri? Minul­la on sel­lai­nen käsi­tys, että­ka­lo­rin­ku­lu­tukswen kas­vun yhteys tulo­ta­soon on kat­ken­nut ajat sit­ten, eikä kor­ra­laa­tio­ta ole myös­kään poi­kit­tai­sai­neis­tos­sa aina­kaan niin, että köy­hät oli­si­vat joten­kin hoi­kem­pia kuin rikkaat.

  11. Ei S‑ryhmä mihin­kään Kes­kus­tan lei­riin kuu­lu ja vaik­ka kuu­lui­si, ei se miten­kään kil­pai­li­joi­taan enem­män hyö­tyi­si veronalennuksesta.

    Muu­ten olen sitä miel­tä, että on aika epä­to­den­nä­köis­tä, että Kes­kus­ta ajaa alvin alen­ta­mis­ta, kos­ka ovat tyh­miä. Pitäi­si kek­siä meka­nis­mi, joka hyö­dyt­tää kepulaisia. 

    Mie­leen tulee vain (mah­dol­li­nen) pit­kän ajan stra­te­gia: Kepus­sa arvel­laan, että koh­ta Suo­men maa­ta­lou­den äly­tön tuke­mi­nen lop­puu. Mitä maan­vil­je­li­jä tekee sit­ten? Ehkä hän on onnis­tu­nut jalos­ta­maan tuo­tan­to­aan vii­nien, val­mis­ruo­kien, luo­mun jne. suun­taan. Jalos­tusas­teen nos­ta­mi­seen alvin alen­nus antaa kan­nus­ti­men, jos ole­te­taan, että ihmi­set jat­kos­sa käyt­täi­si­vät suu­rin piir­tein saman sum­man ruo­kaan kuin tähän­kin asti.

    Toi­nen, vie­lä epä­mää­räi­sem­pi aja­tus on, että alvin alen­nuk­sen jäl­keen iäni­kui­nen urpu­tus suo­ma­lai­sen ruo­an kal­leu­des­ta vähe­nee — täkä­läis­ten hin­to­jen kor­keus­han joh­tuu pää­asias­sa ras­kaam­mas­ta vero­tuk­ses­ta. Se taas vähen­tää maa­ta­lou­den ja ruo­ka­teol­li­suu­den kiel­teis­tä julkisuutta.

    Mut­ta en oikein tie­dä kuin­ka hyviä syi­tä nämä sit­ten­kään ovat.

  12. Aihe­pii­rin yhtey­des­sä on käy­ty kes­kus­te­lua tukien vai­ku­tuk­ses­ta maan ja asun­to­jen hintaan.

    Minua kiin­nos­taa kovas­ti, kuin­ka pal­jon yksi­tyis­lää­kä­rien kela-kor­vauk­set lää­kä­ri­pu­lan val­li­tes­sa mah­dol­li­ses­ti nos­ta­vat yksi­tyis­lää­kä­rei­den ja myös kun­nal­lis­ten lää­kä­rien hintaa.

    On nimit­täin aja­tel­ta­vis­sa, että syn­tyy palk­ka­kil­pai­lu, jos­sa yksi­tyi­set lää­kä­ria­se­mat ime­vät lää­kä­rei­tä puo­leen­sa, joka­puo­les­taan pakot­taa jul­ki­sen puo­len nos­ta­maan palk­ko­ja. Ja näin kum­mas­sa­kin ter­vey­den­hoi­don kus­tan­nuk­set nousevat. 

    Tuli­si­ko siis pois­taa tuet yksi­tyi­sel­tä puo­lel­ta koko­naan, että saa­tai­siin jul­ki­sel­le puo­lel­la enem­män lää­kä­rei­tä ja ter­vey­den­hoi­don kus­tan­nuk­sia alas. Tämä myös moti­voi­si polii­tik­ko­ja ja parem­min toi­meen­tu­le­via panos­ta­maan pal­jon par­jat­tuun jul­ki­seen ter­vey­den­huol­toon. Luon­nol­li­ses­ti tämä voi­si vähen­tää kas­va­nut­ta ter­vey­den epätasa-arvoa.

  13. Tuo lupaus vai­kut­taa asi­aan vain niin kau­an kuin Suo­mi on deflaa­tios­sa. Heti kun kulut­ta­ja­hin­tain­dek­si kään­tyy nousuun, tulon­siir­rois­ta lei­ka­taan tuo ruu­an alv-alen­nus pois.”

    Miten tämä nyt oikein toi­mii? Veron­alen­nus las­kee kulut­ta­ja­hin­tain­dek­siä, mut­ta tämä ei vähen­nä tulon­siir­to­ja. Seu­raus: Tulon­siir­roil­la saa ostet­tua enemmän. 

    Sit­ten jat­kos­sa tulon­siir­rot kehit­ty­vät kulut­ta­jain­dek­sin mukaan kuten kehit­tyi­vät tähän­kin asti. Seu­raus: Tulon­siir­roil­la saa ostet­tua saman ver­ran kuin sai tuon veron­alen­nuk­sen jäl­keen (ja siis enem­män kuin ennen sitä). 

    En siis ymmär­rä, miten tuo alv-alen­nus lei­ka­taan pois muu­ten kuin siten, että jat­kos­sa kulut­ta­ja­hin­tain­dek­siä ei käy­te­tä tulon­siir­to­jen koro­tus­ten mää­rit­tä­mi­seen, vaan tulon­siir­to­ja koro­te­taan vähem­män kuin kulut­ta­ja­hin­nat ovat nous­seet. Onko näin siis ilmoi­tet­tu teh­tä­vän tuon ensi vuo­den poik­keuk­sen jälkeen? 

    Mitä tuo­hon kulu­tet­tuun kalo­ri­mää­rään suh­tees­sa ruu­an hin­taan tulee, niin minä­kin näki­sin mie­lel­lä­ni tilas­to­ja, joka tämän osoit­taa. Siis kehit­ty­neis­sä län­si­mais­sa. Jos­sain näläs­tä kär­si­vis­sä kehi­tys­mais­sa uskon tuon yhtey­den kyl­lä päte­vän. Itse­ni koh­dal­la en aina­kaan sanoi­si tulo­jen nousun suh­tees­sa ruu­an hin­taan joh­ta­neen kulu­tet­tu­jen kalo­rien mää­rän kas­va­mi­seen, mut­ta kyl­lä­kin sii­hen, että han­kin ne samat kalo­rit syö­mäl­lä parem­pia elintarvikkeita.

    1. En ole näh­nyt hal­li­tuk­sen esi­tys­tä indek­si­lais­ta, mut­ta mel­ko var­maan sen sel­lai­nen, että jos hin­nat nyt las­ke­vat pro­sen­tin, ja nouse­vat seu­raa­va­na vuon­na nel­jä, tuo­ta pro­sen­tin las­kua ei siir­re­tä eläk­kei­siin, mut­ta seu­raa­va­na vuon­na eläk­keet nouse­vat vain kol­me pro­sent­tia, vaik­ka hin­nat ovat nous­seet neljä.

      Ja vaik­ka näin ei oli­si, kos­ka alv-alen­nus näkyy indek­sis­sä vas­ta seu­raa­va­na vuon­na, tuo deflaa­tion pois sul­ke­mi­nen tus­kin vai­kut­taa asi­aan. Oli­si vai­kea uskoa, että Suo­mi oli­si kak­si vuot­ta deflaa­tios­sa. Vuo­den 2010 indek­si­ko­ro­tus on siis alv-alen­nuk­sen ver­ran pie­nem­pi, joten alen­nus lei­ka­taan elä­ke­läi­sil­tä ja työt­tö­mil­tä pois.

  14. samaa miel­tä osmon kanssa,mutta kai mei­dän kansan(valtion)yksi suu­rim­mis­ta epä­koh­dis­ta on vis­siin mei­dän lii­an pai­su­nut sosiaaliturva:
    ‑yksi­näi­nen ihmi­nen vail­la tulo­ja saa kunnalta:vuokran+n.350euroa puh­taa­na käteen toimeentulotukena.perheellisistä en luke­mia ala edes hakemaan.

    -jos vuo­kra on vaik­ka 400e/kk, niin jokai­sen “kannustinloukussa“olevan tulot­to­man pitäi­si pääs­tä vähintään(arvio)1500euron bruttoansioihin,että työs­sä­käyn­ti “kannattaisi”,ei ihme että ei osaa ihmi­sis­tä pal­jon mansikanpoiminta/siivoustyöt yms. kiinnosta,kun n.350e tipah­taa otto-auto­maa­tis­ta automaattisesti.

    ehkä­pä tule­va sata-komi­tean lop­pu­tu­los oli­sin­kin sem­moi­nen että toi­meen­tu­lo­tuen ylä­ra­ja tipu­tet­tai­siin vaik­ka 200euro/kk niin ei pää­si­si syn­ty­mään näi­tä “kan­nus­tin­louk­ku­ja”.

    suu­rin osa polii­ti­kois­ta kai tämän ymmärtää/tietää,mutta asian sano­mi­nen ääneen oli­si yhtä­kuin poli­tical suiside.

  15. Pitäi­si kek­siä meka­nis­mi, joka hyö­dyt­tää kepulaisia.”

    Maa­kun­nan jokai­nen Osu­la on kepu­la, sii­tä ei pää­se mihin­kään. Sit­ten tulee maa­gi­nen lis­ta, jos­ta sinun pitää vali­ta yksi, joka ei kuu­lu joukkoon:

    Atria
    Maitokolmio
    Valio
    Jär­vi-Suo­men Portti
    HKScan
    Raisio
    Län­nen Tehtaat
    Pouttu
    Microsoft
    Satamaito
    Munakunta

    Aivan oikein! Mic­ro­sof­tis­sa vil­je­li­jät eivät käy­tä suu­rin­ta ääni­val­taa, se ei ole enti­nen tuot­ta­jao­suus­kun­ta eivät­kä sen joh­to­kun­nan puheen­joh­ta­ja ja kaik­kien hal­lin­toe­lin­ten jäse­net ole maanviljelijöitä.

    Kepu-MTK:n omis­tuk­seen kuu­lu­va maam­me kaik­kein mer­kit­tä­vin elin­tar­vi­ke­teol­li­suus halu­aa osan­sa ruo­an arvon­li­sä­ve­ros­ta. Se on se meka­nis­mi. Kepul­la on käsi jokai­ses­sa papin­sä­kis­sä pel­lol­ta pöytään.

  16. Nykyi­set osuus­kau­pat tah­koa­vat rahaa maa­kun­tien­sa isois­sa kau­pun­geis­sa. Sik­si niis­sä on todel­la teh­ty töi­tä maa­lais­ten mie­hit­tä­mien entis­ten hal­lin­to­neu­vos­to­jen tuhoa­mi­sek­si. Mut­ta muu­ten tuo kyt­kös elin­tar­vi­ke­teol­li­suus­teen maa­ta­lou­den lisäk­si voi hyvin selit­tää Kepun alvi-intoilun.

  17. On sanot­tu että kaik­ki tuet vää­ris­tä­vät kil­pai­lua ja nos­ta­vat hin­to­ja, olen tai­pu­vai­nen ajat­te­le­maan samal­la taval­la. Aina kun joku antaa rahaa vas­tik­keet­ta, löy­tyy taho joka on sitä halu­kas otta­maan ja lisäk­si kol­mas osa­puo­li joka näkee ko. tran­sak­tios­sa mah­dol­li­suu­den vetää välis­tä. Usein käy niin että itse tuet eivät ole se pää­on­gel­ma vaan se välis­tä­ve­tä­vä ‘SOK’, maa­ta­lous­tuet sata­vat kau­pan kas­siin vähin­tään yhtä pal­jon kuin viljeliän.

  18. Kom­ment­ti kir­joi­tuk­sen “Osmo Soi­nin­vaa­ra kir­joit­ti 31.7.2009 kel­lo 19:06” alkuosaan:

    Eli siis hal­li­tuk­sen suun­ni­tel­mis­sa voi­si olla “lai­na­ta” elä­ke­läi­sil­le jne. deflaa­tion ajak­si indek­si­muu­tos, joka sit­ten parem­pien aiko­jen tul­les­sa mak­sa­te­taan heil­tä takai­sin. Kuu­los­taa pöyristyttävältä!

    Sinul­la kun on koke­mus­ta hal­li­tus­työs­ken­te­lys­tä oli­si muka­va lukea tari­noi­ta tapah­tu­neis­ta vas­taa­vis­tä sumutusvedätyksistä.

    1. Kuten sanot­tu, en ole näh­nyt hal­li­tuk­sen esi­tys­tä, mut­ta arvaan, että se meni­si näin.

      Vuo­si indek­si eläke
      2009 100 100
      2010 99 100
      2011 103 103

      Tämä on täy­sin loo­gi­nen. Jos teh­täi­siin toi­sin, joh­tai­si tilan­ne, jos­sa indek­si las­kee joka toi­nen vuo­si ja nousee joka toi­nen vuo­si, täy­sin kum­mall­li­seen eläk­kei­den tason nousuun.

  19. Poh­dis­ke­li­jan kom­ment­tiin tarkennusta. 

    Yksi­ne­lä­vän mini­mi­suo­ja on 417,45 euroa. Tämä on sum­ma, joka tulee jää­dä käteen vuo­kran, vesi­mak­sun, säh­kö- ja koti­va­kuu­tus­las­kun ja nor­maa­le­ja suu­rem­mik­si kat­sot­tu­jen ter­vey­den­hoi­to­me­no­jen jälkeen. 

    Tämä tar­koit­taa pää­kau­pun­gin vuo­kra­ta­sol­la 1200–1300 euron net­to­tu­lo­ja kuus­sa eli esim. täy­si­päi­väi­sen sii­voo­jan tulo­ja. Ei ihme, ettei kusis­ten met­ro­his­sien luut­tua­mi­nen houkuttele…

    Olen täs­sä sat­tu­neis­ta syis­tä tutus­tu­nut myös tutus­tu­nut koto­na asu­vien 18-vuo­tiai­den toi­meen­tu­loon. Täy­sin van­hem­pien tulois­ta riip­pu­mat­ta tilil­le rop­sah­taa 305 euroa kal­ja­ra­haa kuussa. 

    Edel­ly­tyk­se­nä on nuo­ren sana sii­tä, että mak­saa van­hem­mil­leen ela­tuk­ses­taan. Kuin­ka­han moni 18-vuo­tias koto­na asu­va mak­saa asu­mi­ses­ta ja ruu­as­ta van­hem­mil­leen ja kuin­ka moni nos­taa tämä tuen? 

    Kysy­mys on puh­taan retorinen.

  20. ”Han­ke on kan­san­ter­vey­del­li­ses­ti arve­lut­ta­va, kos­ka alen­nus koh­dis­tuu myös makei­siin ja virvoitusjuomiin.”

    Aivan, se on kan­san­ter­vey­del­li­ses­ti järjetön.
    Samaan aikaan toisaalla:
    ”Yhdys­val­lois­sa ehdo­te­taan hait­ta­ve­roa limo­na­deil­le ja muil­le soke­ri­pi­toi­sil­le juo­mil­le. Pal­jon soke­rei­ta (nopei­ta eli kor­kean gly­kee­mi­sen indek­sin omaa­via hii­li­hy­draat­te­ja) sisäl­tä­viä vir­voi­tus­juo­mia pide­tään yhte­nä syy­nä väes­tön liikalihavuuteen.”

    http://takkirauta.blogspot.com/2009/07/limsavero.html

  21. Kun kau­pas­ta oste­tun pizzan alv on 12% ja pizze­rias­sa syö­dyn 22%, vää­ris­te­tään mark­ki­noi­ta ja tuho­taan työ­paik­ko­ja ravintola-alalla.”

    Huu­Haa. Min­kä ver­ran uskot, että pizze­riat suo­mes­sa mak­sa­vat vero­ja!? Suu­rin osa työn­te­ki­jöis­tä­kin on töis­sä pimees­ti ja samal­la pump­paa rahaa sos­sus­ta. Se sii­tä työ­paik­ko­jen tuhoamisesta.

    Ne kun­non ravin­to­lat jos­ta saa pizzaa eivät kil­pai­le kau­pan pizzo­jen kanssa.

  22. Juha H. kir­joit­ti: “Minua kiin­nos­taa kovas­ti, kuin­ka pal­jon yksi­tyis­lää­kä­rien kela-kor­vauk­set lää­kä­ri­pu­lan val­li­tes­sa mah­dol­li­ses­ti nos­ta­vat yksi­tyis­lää­kä­rei­den ja myös kun­nal­lis­ten lää­kä­rien hintaa.”

    Hmmm… ei ihan sel­keä ongel­ma. Täs­sä on var­maan moneen­suun­taan vai­kut­ta­via tekijöitä.

    Jos ole­te­taan, että ter­veys­pal­ve­lu­jen kysyn­tä on hyvin epäe­las­tis­ta nykyis­ten hin­to­jen ympä­ris­tös­sä (eli parin­kym­men pro­sen­tin hin­nan vaih­te­lut ei vai­ku­ta sii­hen menet­kö lää­kä­ril­le vai et), niin toi kela-kor­vaus valu­nee suo­raan yksi­tyi­sen hin­toi­hin (eli lää­kä­rit ulos­ot­ta­vat kor­vauk­sen palk­koi­naan). Tämä luon­nol­li­ses­ti kas­vat­taa lää­kä­rei­den haluk­kuut­ta teh­dä yksi­tyis­tä prak­tiik­kaa vs. jul­kis­ta vir­kaa. Täten myös jul­ki­sel­la toi­mi­vien palk­koi­hin nousupaineita.

    Toi­saal­ta, jul­ki­sen sek­to­rin kus­tan­nuk­set ovat suu­rem­mat jos poti­las käy jul­ki­sel­la kuin jos tämä menee yksi­tyi­sel­le jos­ta kela kor­vaa osan [HUOM. poti­las mak­saa siis omas­ta tas­kus­taan osan joka muu­ten oli­si mak­set­tu vero­va­roin!!!] Vero­va­ro­jen kan­nal­ta voi olla kus­tan­nus­te­ho­kas­ta ohja­ta siis osa kun­nal­lis­ten pal­ve­lu­jen ulko­puo­lel­le [vaik­ka yhteen­sä lää­kä­reil­le mak­set­tai­siin­kin enemmän!!]

    Toi­saal­ta kor­keam­mat palk­kiot lää­kä­reil­le, kas­vat­ta­ne­vat lää­kä­rien haluk­kuut­ta teh­dä lisää tun­te­ja, mikä lie­ven­tää “lää­kä­ri­pu­laa”.

  23. Yksi­ne­lä­vän mini­mi­suo­ja on 417,45 euroa.”

    Toi­sin­sa­noen 13.90 €/päivä kaik­kiin kus­tan­nuk­siin asu­mi­sen jälkeen.

    Tätä ennen on pitä­nyt käyt­tää kaik­ki mah­dol­li­set sääs­töt, myy­dä rahak­si muu­tet­ta­va omai­suus — usein myös asun­to, sil­lä sosi­aa­li­toi­mis­to ei mak­sa kenen­kään vel­ko­ja. Kun­nas­ta riip­puen tulee kol­men-nel­jän kuu­kau­den kulues­sa muut­taa hal­vem­paan asun­toon, jos sosi­aa­li­toi­mis­to kat­soo vuo­kra-asun­non lii­an kalliiksi.

    Tuo 13,90 anne­taan siis ihmi­sel­le, jol­la ei ole enää mitään tai ole kos­kaan ollut­kaan. Sum­ma riit­tää juu­ri ja juu­ri elä­mi­seen: ruo­kaan, vaat­tei­siin ja saippuaan.

    Esi­mer­kik­si savu­keas­ki 4,80 € tai munk­ki­kah­vit 3,70 € ovat jo hir­vit­tä­vän kal­lii­ta 14 euron tuloil­la. Tai bus­si­lip­pu 2 €. Tai 8‑pack 13 €. Jäl­kim­mäi­nen vas­taa hinal­taan yksi­na­su­val­le kes­ki­palk­kai­sel­le 65 euroa, savu­keas­ki n. 23 euroa. Kukaan kes­ki­palk­kai­nen ei joi­si 17 euron pul­la­kah­ve­ja Essol­la. Eikä toi­meen­tu­lo­tuen saa­ja 3,70 euron. Niin tiu­kal­la hei­dän talou­ten­sa on. Siis ihan kolik­ko­pe­liä, jota ei viit­si­si kadehtia.

    Ote­taan tähän se jo aiem­min käyt­tä­mä­ni val­tio­no­suus toi­meen­tu­lo­tu­ki­me­nois­ta, 50 % ja 200 mil­joo­naa euroa. Se on saman ver­ran kuin “maa­ta­lous­yrit­tä­jien” lomai­luun käy­tet­tä­vä summa.

    Val­tio rahoit­taa kaik­kein köy­him­pien 300 00:n elä­mis­tä samal­la sum­mal­la kuin kaik­kein varak­kaim­paan väes­tön­osaan kuu­lu­van 30 000:n maa­jus­sin lepäilyä.

    Mik­si ette sii­tä puhu?

  24. Val­tio rahoit­taa kaik­kein köy­him­pien 300 00:n elä­mis­tä samal­la sum­mal­la kuin kaik­kein varak­kaim­paan väes­tön­osaan kuu­lu­van 30 000:n maa­jus­sin lepäilyä.”

    Kor­jaus: “Val­tio rahoit­taa kaik­kein köy­him­pien 300 000:n elä­mis­tä samal­la sum­mal­la kuin kaik­kein varak­kaim­paan väes­tön­osaan kuu­lu­van 30 000:n maa­jus­sin lepäilyä.”

  25. Tuo 13,90 anne­taan siis ihmi­sel­le, jol­la ei ole enää mitään tai ole kos­kaan ollut­kaan. Sum­ma riit­tää juu­ri ja juu­ri elä­mi­seen: ruo­kaan, vaat­tei­siin ja saippuaan.

    Niin aivan! Mitä mie­les­tä­si pitäi­si antaa, jos työs­sä käy­väl­lä on aivan sama tilanne? 

    Jos koko­päi­vä­työs­sä ole­val­le hen­ki­löl­le jää pää­kau­pun­ki­seu­dun vuo­kran jäl­keen tämä sama sum­ma. Niin pitäi­si­kö mie­les­tä­si toi­meen­tu­lo­tu­kea korot­taa vai mitä pitäi­si tehdä?

  26. Ruu­an arvon­li­sä­ve­ron alen­nus oli alun perin dema­rien idea, jos muis­tan oikein! He sen­tään ovat tul­leet jär­kiin­sä ja vas­tus­ta­vat omaa kuningasajatustaan 😀

    Kaik­ki vero­poh­jan rapaut­ta­mi­nen tie­ten tah­toen on huo­noa poli­tiik­kaa. Jou­dum­me joka tapauk­ses­sa lähi­vuo­si­na las­ke­maan monia kes­kei­siä vero­ja vero­kil­pai­lun takia, joten jäl­jel­le jää­vis­tä on pidet­tä­vä kiinni.

    Ant­ti: “Edel­li­ses­sä kir­joi­tuk­ses­sa maa­ta­lous­tuen todis­tet­tiin siir­ty­vän pel­to­maan hin­taan. Mik­si sama logiik­ka ei enää päde, ts asu­mis­tu­ki ei siir­tyi­si asun­to­jen vuokriin?”

    Asu­mis­tu­ki on yhtä fik­sua kuin omis­tusa­su­mi­sen tuke­mi­nen kor­ko­vä­hen­nyk­sin. Kaik­ki menee suo­raan hin­toi­hin. Nyt lama-aikaan on oikea het­ki put­sa­ta val­tion bud­je­tis­ta tämän kal­tai­sia järjettömyyksiä.

  27. Ruo­an alv-alen­nus menee kau­pan pus­siin, kuten ruo­an hin­ta­ka­te menee maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­riön teet­tä­män tut­ki­muk­sen mukaan. Ilta­leh­den uuti­sen mukaan tut­ki­mus­tu­los­ta ei jul­kais­ta, vaan sen sijaan sel­vi­tys­ryh­mäl­le annet­tiin teh­tä­väk­si sel­vit­tää, miten kulut­ta­jat saa­tai­siin hyväk­sy­mään ruo­an hin­nan nousu. [1] YLE ker­toi pari päi­vää myö­hem­min, että elin­tar­vi­kea­lan voi­tot valu­vat kau­pal­le, eivät tuot­ta­jil­le. [2]

    Ruo­an kulut­ta­ja­hin­ta ei siis tule las­ke­maan. Sen sijaan ruo­an alv:ssä mene­tet­ty vero­tu­lo on saa­ta­va jos­tain muu­al­ta eli jot­kut muut hin­nat nousevat.

    Kun vero­ja las­ke­taan, hin­nat nousevat. 😀

    [1] http://www.iltalehti.fi/uutiset/200903179254384_uu.shtml

    [2] http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/03/ruoan_hinta_kallistuu_suomessa_eun_ennatystahtia_629351.html

  28. Jos koko­päi­vä­työs­sä ole­val­le hen­ki­löl­le jää pää­kau­pun­ki­seu­dun vuo­kran jäl­keen tämä sama sum­ma. Niin pitäi­si­kö mie­les­tä­si toi­meen­tu­lo­tu­kea korot­taa vai mitä pitäi­si tehdä?”

    Oli­si­pa noloa vaa­tia toi­meen­tu­lo­tuen korot­ta­mis­ta, että sai­si lisää palkkaa. 

    Vaih­ta­kaa Ann Selin ensin niin työ­nan­ta­ja­puo­li­kin uskoo, että nyt olet­te kovat pii­pus­sa vaa­ti­mus­ten­ne kans­sa. Jos itse osoi­tat­te valin­nal­lan­ne hyväk­sy­vän­ne kaik­ki leh­män­kau­pat, jot­ka on vas­toin jäse­nis­tön kan­taa teh­ty, eipä tei­tä tar­vit­se palk­ka­pöy­däs­sä­kään kuun­nel­la, kun työ­nan­ta­ja voi aina luot­taa sii­hen, että puheen­joh­ta­jan­ne on puo­lel­laan. Ja käve­lee ylit­sen­ne ja tyy­dyt­te sosi­aa­li­toi­mis­ton toi­meen­tu­lo­mi­ni­min mukai­seen palk­ka­ta­soon nii­nä­kin vuo­si­na, kun kysyn­tää työ­pa­nok­ses­tan­ne oli ja tule­vi­na, joi­na kysyn­tää tulee olemaan.

    Täs­sä koh­das­sa kehoit­tai­sin siis kat­so­maan pei­liin. Teil­lä on sos­sun asiak­kai­ta enem­män mah­dol­li­suuk­sia vai­kut­taa palk­ka­ta­soon­ne. Vaih­toeh­toi­ses­ti voit­te olla jat­kos­sa­kin sekä her­ro­jen että köy­hien kans­sa mar­jas­sa. Mut­ta ette duu­na­rien eli toistenne.

    Duu­na­rei­ta emme ole, her­ro­ja meis­tä ei tule, pysy­tel­kääm­me siis rutiköyhinä”

  29. ku(u)sessa ollaan enem­män tule­vai­suu­des­sa jos kan­sa ope­te­taan sii­hen että sos­sun luu­kul­ta saa 415euroa+vuokrat,sähköt,vesimaksun.

    työn pitää aina olla se ensi­si­jai­nen toi­meen­tu­lon läh­de muu­ten tämä suo­mi oy:n käy huonosti.

    mut­ta täm­möi­sek­si tämä nyky-yhteis­kun­ta on mennyt.

    alku­vii­kos­ta tuli pavin(tanssilava)historiasta ker­to­va ohjelma,jossa eräs van­hem­pi kom­mu­nis­ti sanoi samantapaisesti,että yhteis­kun­nal­ta saa nykyi­sin lii­kaa rahaa teke­mät­tä mitään,kun hänen mie­les­tään TYÖ on tär­kein toi­meen­tu­lon lähde.

    -en ole kom­mu­nis­ti saa­ti por­va­ri mut­ta ker­to­nee hyvin että saman­lai­sia aja­tuk­sia on sekä ääri­va­sem­mis­tos­sa kuin oikeistossa.

  30. Kun kau­pas­ta oste­tun pizzan alv on 12% ja pizze­rias­sa syö­dyn 22%, vää­ris­te­tään mark­ki­noi­ta ja tuho­taan työ­paik­ko­ja ravintola-alalla.”

    Tuo logiik­ka ei iske. Kau­pan ruo­ka on ela­tus­va­ro­ja, joi­den kulu­tus on kiin­teä. Oli sen alv sit­ten 0% tai 30%. Pizze­ria on pal­ve­lue­lin­kei­no, jon­ka itse kukin voi ottaa tai jät­tää. Ainoas­taan ela­tus­va­rois­ta yli jää­vä osuus vaih­de­taan kil­pai­lul­li­sil­la mark­ki­noil­la. Kau­pan ruo­an hin­noil­la ei ole mitään vai­ku­tus­ta mark­ki­noi­den kil­pai­lu­ti­lan­tee­seen. Ainoas­taan mark­ki­noil­la vaih­de­tun rahan mää­rään. Jos ela­tus­va­ro­jen hin­ta las­kee, mark­ki­noil­la vaih­de­tun rahan mää­rä kasvaa.

  31. ku(u)sessa ollaan enem­män tule­vai­suu­des­sa jos kan­sa ope­te­taan sii­hen että sos­sun luu­kul­ta saa 415euroa+vuokrat,sähköt,vesimaksun.”

    Tuo­tas noin; 80–90 ‑luvuil­la tuet oli­vat samaa tasoa tai jopa kor­keam­mat kuin nyt. Mis­sä sil­loin olim­me? Vai ovat­ko ikä­luo­kat nyt entis­tä huo­nom­pia — kuten aina ennenkin?

  32. ku(u)sessa ollaan enem­män tule­vai­suu­des­sa jos kan­sa ope­te­taan sii­hen että sos­sun luu­kul­ta saa 415euroa+vuokrat,sähköt,vesimaksun.
    työn pitää aina olla se ensi­si­jai­nen toi­meen­tu­lon läh­de muu­ten tämä suo­mi oy:n käy huonosti.
    mut­ta täm­möi­sek­si tämä nyky-yhteis­kun­ta on mennyt.”

    Ihmi­set eivät yleen­sä näy­tä kovin hyvin tun­te­van toi­meen­tu­lo­tuen periaatteita.

    Laki toi­meen­tu­lo­tues­ta 30.12.1997/1412
    1 luku
    1 §
    “Toi­meen­tu­lo­tu­ki on sosi­aa­li­huol­toon kuu­lu­va vii­me­si­jai­nen talou­del­li­nen tuki…”

    Myös­kin sel­lai­sia har­ha­ku­viel­mia aina sään­nöl­li­ses­ti jou­tuu luke­maan, jois­sa luullaan
    että toi­meen­tu­lo­tu­ki puto­aa tilil­le sään­nöl­li­ses­ti. Näin­hän asia ei tie­ten­kään ole.
    Esi. työ­ky­vyt­tö­myy­se­lä­ke tulee tilil­le sään­nöl­li­ses­ti, mut­ta täs­tä toimeentulotuki
    ero­aa oleel­li­ses­ti sii­nä, että toi­meen­tu­lo­tu­kea on joka kuu­kausi haet­ta­va erik­seen ja
    viran­omai­nen arvioi myös joka kuu­kausi haki­jan osal­ta tuen tarvetta.

    Toi­meen­tu­lo­tu­ki ero­aa myös sil­tä osin muis­ta tuis­ta, että tukea ei saa jotain vakio­mää­rää tilil­leen, kuteen yleen­sä ihmi­set kir­joit­ta­vat. Vaan tuki mää­räy­tyy todel­lis­ten meno­jen mukaan, siis sel­lais­ten meno­jen jot­ka haki­ja pys­tyy tois­asial­li­ses­ti näyttämään.

    On täy­sin har­haan­joh­ta­vaa täm­mö­set kir­joi­tuk­set: “…sos­sun luu­kul­ta saa 415euroa+vuokrat,sähköt,vesimaksun”, kos­ka ihmi­set saat­ta­vat todel­la­kin luul­la että tom­mo­sia sum­mia kaik­ki toi­meen­tu­lo­tu­keen oikeu­te­tut saa­vat. Näin­hän asia ei ole, menot pitää olla oikeas­ti ole­mas­sa ja esim. yhteis­ta­louk­sis­sa menot jae­taan. Myös tilil­le tule­vat muut tulot pie­nen­tä­vät tukia esim. veronpalautus.

    Toi­meen­tu­lo­tu­kea ei saa aina sään­nöl­li­ses­ti joka kuu­kausi samaan aikaan, vaan riip­puu käsit­te­ly­ajois­ta, on aika tyy­pil­lis­tä, että köy­hä jou­tuu ole­maan ilman rahaa kun hake­muk­sen käsit­te­ly kes­tää ja edel­li­ses­tä tues­ta on jo kulu­nut rei­lus­ti yli kuukauden.

    ku(u)sessa ollaan enem­män tule­vai­suu­des­sa jos kan­sa ope­te­taan sii­hen että sos­sun luu­kul­ta saa 415euroa+vuokrat,sähköt,vesimaksun.”

    Täm­mö­nen teks­ti myös tuo esiin mui­ta iso­ja vää­rin­kä­si­tyk­siä toi­meen­tu­lo­tues­ta. Täs­tä saa sel­lai­sen käsi­tyk­sen, että jos kan­sal­le ker­rot­tai­siin tukea saa­ta­van näin ja näin pal­jon, ne jäi­si­vät loi­koi­le­maan toi­meen­tu­lo­tuel­le. Lain mukaan toi­meen­tu­lo­tu­kea ei saa täl­lai­seen käyt­tää, vaan työ­ky­kyi­set pitää ensi­si­jai­ses­ti ohja­ta työ­mark­ki­noil­le. Eli hei­dän ensi­si­jai­nen toi­meen­tu­lo­muo­ton­sa on eri­lai­set työt­tö­myys­päi­vä­ra­hat. Näyt­tää, että radi­kaa­leim­mat mie­li­pi­teet köy­hyy­des­tä ja sosi­aa­li­tuis­ta on niil­lä, jot­ka sii­tä vähi­ten tie­tä­vät. Sen ver­ran pal­jon olen eri­lai­sia kes­kus­te­lu­foo­ru­mei­ta ja ket­ju­ja seu­ran­nut sii­tä asti kun nii­tä on ollut ja olen aina huo­mann­tu tämän saman asen­teen tois­tu­van köy­hyyt­tä kos­ke­vas­ta kes­kus­te­lus­ta toi­seen. Voi­si kut­sua asen­net­ta jon­kin­lai­sek­si köy­hyys­vi­hak­si. Luu­li­si, että älyk­käät ihmi­set osai­si­vat kysee­na­lais­taa myös omia aja­tuk­si­aan ja poh­tia eri­lai­sia uusia rat­kai­su­ja yhteis­kun­nal­li­siin ongel­miin ja lopet­tai­si­vat epä-älyl­li­sen lei­maa­mis- ja arvos­te­lu­kes­kus­te­lun sivuun. Täl­lais­ta kes­kus­te­lua on ollut ja kau­an, eikä se ole mihin­kään joh­ta­nut, sii­tä ei ole ollut mitään hyö­tyä, se kan­nat­tai­si vaih­taa rat­kai­su­jen etsi­mi­seen köy­hyy­den ja sosi­aa­lis­ten ongel­mien suhteen.

    Köy­hyy­den ja sosi­aa­li­tu­kien arvos­te­li­jois­sa ei tai­daa juu­ri­kaan olla sel­lai­sia, jot­ka oli­si­vat itse hake­neet ja saa­neet toi­meen­tu­lo­tu­kea, joten eivät he voi oikeas­ti edes tie­tää­kään mis­tä on kysy­mys. Tuen hake­mi­nen on moni­mut­kais­ta ja se on työ­läs pro­ses­si ja joka kuu­kausi se täy­tyy tehdä.
    Esi­mer­kik­si Hel­sin­gin sosi­aa­lia­sia­mies­ten sel­vi­tyk­sis­tä saa hyvän kuvan toi­meen­tu­lo­tu­kien haki­joi­den ja saa­jien koh­te­lus­ta sosi­aa­li­vi­ras­tos­sa ja toi­meen­tu­lo­tu­keen liit­ty­vis­tä ongel­mis­ta. Tämä todel­li­suus on jyr­käs­ti ris­ti­rii­das­sa sel­lais­ten kir­joi­tus­ten kans­sa jos­sa luul­laan, tukien ole­van help­poa rahaa joi­den tur­vin vie­te­tään muka­vaa elämää.

  33. Tuo logiik­ka ei iske. Kau­pan ruo­ka on ela­tus­va­ro­ja, joi­den kulu­tus on kiin­teä. Oli sen alv sit­ten 0% tai 30%. Pizze­ria on pal­ve­lue­lin­kei­no, jon­ka itse kukin voi ottaa tai jättää”
    Heh, ei ole eroa pais­te­taan­ko pizza kau­pan vai ravin­to­lan uunis­sa syö­jän näkökulmasta.
    Mut­ta kum­mas­ta se oste­taan , sii­hen vai­kut­ta hin­ta ja jos pizzat ovat saman­lai­sia niin var­maan useim­mat ostavst sen siel­tä, mis­tä sen hal­vem­mal­la saa.

    Eikä tuos­sa pal­ve­lus­sa­kaan ole juu­ri eroa, saman­lai­nen pais­ta­mi­nen ja pakaa­mi­nen on teh­tä­vä kau­pas­sa ja noutopizzeriassa

  34. Suu­rin osa jou­kos­ta joil­le tulee ongel­mia sos­sun rahan­jaon kans­sa on ammat­ti­mai­sia työn­vie­rok­sui­ja. Itse olen saa­nut siel­tä vuo­sia sit­ten väliai­kais­ta tukea ja kos­ka olen osan­nut osoit­taa tuen­tar­pee­ni ja sen että tuki on vain väliai­kais­ta, asiat ovat men­neet ihan kivas­ti, ehkä parem­min kuin mui­den­kin viran­omais­ten kans­sa, sil­lä sos­sun nais­työn­te­ki­jät var­maan­kin ovat kes­ki­mää­räiä viran­omai­sia empaat­ti­sem­paa ihmi­siä. Eri asia on tie­tys­ti sos­sun asen­ne eri­lai­sis­sa huol­ta­juus­kiis­tois­sa, mut­ta omas­sa elä­mäs­sä­ni en ole sel­lai­seen tör­män­nyt. Muu­ten­kin aina­kin minun koh­dal­la­ni suo­ma­lai­nen jär­jes­tel­mä mm kou­lu­tuk­sen ja ter­vey­den­huol­lon koh­dal­la on toi­mi­nut koh­tuul­li­sen hyvin.

  35. Kyl­lä­päs kes­kus­tal­la on nyt har­ras­tus­ta puo­lus­tel­la alen­nus­ta eri mediois­sa. HS oli puo­les­taan otta­nut esiin sen ravin­to­la- ja kaup­pa­ruo­an tule­van vero­kan­nan eron vai­ku­tuk­set tääl­lä­kin mai­ni­tul­la 40 %:n “ohi­lyön­nil­lä”.

    300 mil­joo­naa oli­si siis ravin­to­la­ruo­an veroa­len hin­ta. Mut­ta brut­to. Sen alem­man vero­kan­nan mukai­nen myyn­ti mak­saa myös, eräs näke­mä­ni arvio on, että 130 miljoonaa.

    PTT:n Holm esiin­tyi HS:n jutus­sa myös. Puo­lus­ti de fac­to raflo­jen kor­keam­paa vero­kan­taa. Ja itse oli het­ki sit­ten aina­kin muka­mas alen­ta­mas­sa sitä. Vaan kuka­pa enää yllät­tyi­si kepu­lai­sen takinkäännöstä?

  36. Suu­rin osa jou­kos­ta joil­le tulee ongel­mia sos­sun rahan­jaon kans­sa on ammat­ti­mai­sia työnvieroksuija. ”

    Ja hei­tä on tuen­saa­jis­ta se pie­nin osa. Kui­ten­kin tuen hake­mi­nen näyt­tää teh­dyn kuin kaik­ki oli­si­vat avus­tus­ten väärinkäyttäjiä.

    Onko ihmi­sil­tä kadon­nut se tole­rans­si, jota ennen osoi­tet­tiin mie­les­tä­ni enem­män? Mus­ta­lai­set, ret­kut, les­tin­heit­tä­jät, kylä­hul­lut; kaik­ki sula­tet­tiin parem­min. Vai oli­ko niin, että jupi­na ei näky­nyt ja kuu­lu­nut, kait osittain.

    Mut­ta ei hei­tä näin vie­rok­sut­tu kan­san paris­sa, vaan kat­sot­tiin, että kyl­lä maa­il­maan mah­tuu hän­kin ja lie­nee­kö joten­kin tar­peel­li­nen­kin; että jos­pas hänel­lä on joku teh­tä­vä, jon­ka tar­peel­li­suut­ta ei minun tar­vit­se pys­tyä arvos­te­le­maan. Joten sii­nä­päs ilveilkööt.

    Samoin tun­tuu, että köy­hiä lähes viha­taan. Luu­len, että kyse on huo­nos­ta oma­tun­nos­ta: arvos­te­le­mal­la hei­tä pei­tel­lään sitä sosi­aa­li­sen oma­tun­non ään­tä tai sen puutetta.

    Kyl­lä minä kum­mek­sun, että jotain ruti­köy­hän almu­na saa­maa 400 euron suo­la­ra­haa saa­te­taan­kin kadeh­tia. Että keh­da­taan­kin. Ja her­ran­pö­sö ajaa Mer­sul­la ohit­se ja heit­tää ämpä­ril­li­sen kuraa nis­kaan. Reak­tio on se, että “Kyl­lä sil­lä Topil­la on rah­haa.” Ja köy­hä ei sai­si kävel­lä edes samal­la puo­lel­la katua, ettei haju tartu.

    Ihmet­te­len kovin.

  37. Heh, ei ole eroa pais­te­taan­ko pizza kau­pan vai ravin­to­lan uunis­sa syö­jän näkökulmasta.
    Mut­ta kum­mas­ta se oste­taan , sii­hen vai­kut­ta hin­ta ja jos pizzat ovat saman­lai­sia niin var­maan useim­mat ostavst sen siel­tä, mis­tä sen hal­vem­mal­la saa.
    Eikä tuos­sa pal­ve­lus­sa­kaan ole juu­ri eroa, saman­lai­nen pais­ta­mi­nen ja pakaa­mi­nen on teh­tä­vä kau­pas­sa ja noutopizzeriassa”

    En kyl­lä tie­dä yhtään kaup­paa, joka pais­taa ja pak­kaa pizzaa. Toi­saal­ta, jos ostaa mukaan, niin eikös se vero jo nyt ole sama.

  38. Tai­taa Kepu olla panii­kis­sa, kun sen täy­tyy ajaa näin epä­toi­voi­ses­ti hanketta.
    Kokoo­mus on tai­ta­vas­ti nyh­tä­nyt Kepul­ta syö­mä­ham­paat: Kepu pis­tet­tiin aja­maan elä­keiän nos­toa ja tulos oli Kela-mak­sun pois­to, indek­si­la­ki meni Kokoo­muk­sen piik­kiin, perus­vä­hen­nyk­sen nos­to samoin.
    Vaik­ka moni asia on sil­män­lu­met­ta niin kyl­lä se antaa pis­tei­tä nime­no­maan Kokoomukselle.
    Ruu­an alvin alen­ta­mi­nen on aika epä­toi­voi­nen kei­no paran­taa pie­ni­tu­lois­ten asi­aa, kun edun koh­de on alle mil­joo­na niin etuus jae­taan yli 5 miljoonalle.

    Tuot­ta­ja­kaan ei saa juu­ri mitään, sii­tä teho­kas kes­kit­ty­nyt kaup­pa pitää huolen

  39. Gc:“Suurin osa jou­kos­ta joil­le tulee ongel­mia sos­sun rahan­jaon kans­sa on ammat­ti­mai­sia työn­vie­rok­sui­ja. Itse olen saa­nut siel­tä vuo­sia sit­ten väliai­kais­ta tukea ja kos­ka olen osan­nut osoit­taa tuen­tar­pee­ni ja sen että tuki on vain väliai­kais­ta, asiat ovat men­neet ihan kivas­ti, ehkä parem­min kuin mui­den­kin viran­omais­ten kanssa…”

    Tämä tilan­ne ei aina­kaan ole Hel­sin­gis­sä, mitä olen Sosi­aa­lia­sia­mies­ten sel­vi­tyk­siä luke­nut. Meil­lä on myös se ongel­ma, että sel­lai­sia tukia jää jopa käyt­tä­mät­tä joi­den osal­ta lais­sa ja ohjeis­sa mää­rä­tyt myön­tä­mis­pe­rus­teet täyttyvät.

    Työ­tä­vie­rok­su­jil­le” on sosi­aa­li­toi­mes­sa omat kei­not, jot­ka on lais­sa sää­det­ty. Jos ei ole alko­ho­li- tai huu­meon­gel­mia tai syr­jäy­ty­nyt, sosi­aa­li­vi­ran­omai­nen edel­lyt­tää työn­ha­ke­mis­ta. Mikä­li sosi­aa­li­tuen tar­ve pit­kit­tyy on sit­ten mui­ta eri­tyis­toi­men­pi­tei­tä käytössä. 

    Meil­lä on se ongel­ma, että päih­deon­gel­mai­sia on työ­voi­ma­toi­mis­ton kor­tis­tos­sa, se vää­ris­tää tilas­to­ja ja kulut­taa työ­voi­ma­vi­ran­omais­ten resurs­se­ja tar­peet­to­mas­ti. Päih­deon­gel­mais­ten paik­ka on sosi­aa­li­vi­ras­tos­sa eri­tyis­toi­men­pi­tei­den paris­sa. Nyt työk­kä­ri­tä­tien pitää antaa työ­hö­no­soi­tuk­sia esim. juo­poil­le. Voit­te vaan kuvi­tel­la mitä työ­nan­ta­jat ajat­te­le­vat työk­kä­ris­tä kun täm­mös­tä poruk­ka tulee haastatteluun.

  40. Jore kir­joit­ti nois­ta työ­hö­no­soi­tuk­sis­ta, mikä sai minut miet­ti­mään kysy­mys­tä, johon en ole vas­taus­ta löy­tä­nyt. Tääl­tä var­maan löy­tyy tätä­kin asi­aa tar­peek­si tun­te­via. Eli kuin­ka nuo työ­hö­no­soi­tuk­set toimivat?

    Cron­berg­hän piti aina­kin yhte­nä oikein nerok­kaa­na työl­li­syyt­tä edis­tä­vä­nä toi­men­pi­tee­nä sitä, että työ­hö­no­soi­tuk­sia lai­te­taan nopeam­min ja enem­män työt­tö­mik­si jää­neil­le. Itse olen tuon kei­non suh­teen todel­la skep­ti­nen. Työ­paik­ko­ja­han tuo ei tuo lain­kaan lisää, eikä pois­ta myös­kään työl­list (ä/y)misen esteitä.

    Var­si­nai­nen kysy­myk­se­ni: Jos oli­sin työ­nan­ta­ja, jol­la oli­si tar­jo­ta työ­tä ja haluai­sin ilmoit­taa avoi­men pai­kan tuon­ne MOLin sivuil­le, oli­si­ko minul­la oikeus pyy­tää, että en halua viran­omais­ten lähet­tä­vän minul­le työ­hö­no­soi­tuk­sia? Vai poi­mi­vat­ko työ­voi­ma­tois­mis­ton vir­kai­li­jat nii­tä paik­ko­ja, joi­hin osoi­tuk­sia lait­ta­vat, ihan tuol­ta samoil­ta sivuil­ta kuin me taval­li­set tarkkailijat?

    Iloi­se­na pät­kä­työn­te­ki­jä­nä en ole jou­tu­nut työt­tö­mäk­si ilmoit­tau­tu­maan sit­ten kau­kais­ten nuo­ruus­vuo­sie­ni. Nyt olen kui­ten­kin miet­ti­nyt, että entä jos taan­tu­ma iskee myös pää­kau­pun­ki­seu­dun työ­paik­koi­hin niin rajus­ti, että edes täl­lai­nen kaik­ki­ruo­kai­nen ja vähän vaa­ti­va ei löy­täi­si­kään töi­tä? Olen luke­nut kau­hu­ta­ri­noi­ta sii­tä, kuin­ka haas­tat­te­lus­sa pitää olla kie­li kes­kel­lä suu­ta, jos on tuol­lai­sen osoi­tuk­sen saa­nut. Jos nyt sit­ten sai­sin osoi­tuk­sen paik­kaan, johon haet­tai­siin vaik­ka “pit­kä­ai­kais­ta, sitou­tu­mis­ky­kyis­tä hyvää tyyp­piä”, eikö oli­si työ­nan­ta­jan kan­nal­ta rei­lua, että ker­toi­sin, jos paik­ka vai­kut­tai­si minus­ta sil­tä, että heti, kun parem­man löy­täi­sin, läh­ti­sin pois? (Ja ehkä oli­si myös rei­lua ker­toa int­ro­ver­tis­tä luon­tees­ta, joka ei halua kovin usein räpät­tää kah­vi­huo­ne­kes­kus­te­luis­sa eikä var­sin­kaan osal­lis­tua työ­ajan ulko­puo­li­seen kimp­pa­ki­vaan.) Mut­ta voi­tai­siin­ko tuol­lai­set tun­nus­tuk­set tul­ki­ta työ­voi­ma­vi­ran­omais­ten tahol­ta yhteis­työ­ky­vyt­tö­myy­dek­si ja työhaluttomuudeksi?

    Käy­tin täs­sä itseä­ni esi­merk­ki­nä, mut­ta vas­taa­via tilan­teis­ta voi var­maan syn­tyä hyvin eri­lai­sil­la tilan­teil­la. Onko jol­lain fak­ta­tie­toa näis­tä työhönosoituskäytännöistä?

  41. Ruu­an ALV kan­nat­tai­si muut­taa sekä ter­veys- että pääs­tö­poh­jai­sek­si, jos sitä ollaan muut­ta­mas­sa. Nau­dal­le, lam­paal­le, makei­sil­le yms kor­kein vero ja peru­nal­le sekä muil­le koti­mai­sil­le juu­rek­sil­le nol­la %. Loput sii­tä välil­tä vaik­ka kol­meen eri luok­kaan jakaen. Ei miten­kään mah­do­ton­ta hoi­taa ja ohjaisi .

    Oli­si­ko­han Kepus­sa val­tio­mies­ta­son polii­tik­koa joka uskal­tai­si ja kyke­ni­si vie­mään täl­lai­sen hank­keen läpi?

  42. TMJ:lle

    Jos saat työ­hö­no­soi­tuk­sen, tulee paik­kaa hakea.
    Se on ainoa vaatimus.

    Ei työ­voi­ma­toi­mis­to voi arvos­tel­la huo­noa hake­mus­ta­si tai sitä, ettet pär­jän­nyt haas­tat­te­lus­sa. Saa­ti lait­taa karens­siin sen takia. 

    Tie­tys­ti, jos haas­tat­te­luun menee umpi­juo­vuk­sis­sa tai ker­to­maan kiro­sa­noin höys­tet­ty­nä, että paik­ka ei kiin­nos­ta, niin mah­dol­li­ses­ti seu­raa­muk­sia voi olla. 

    Mut­ta kyl­lä työ­haas­tat­te­lus­sa voi osoit­taa epä­so­vel­tu­vuu­ten­sa huo­mat­ta­vas­ti hie­no­va­rai­sem­min kei­non tul­len kui­ten­kin ymmärretyksi. 

    Ja eihän haas­tat­te­lun asteel­le tar­vit­se jou­tua. Eli jos paik­ka ei miel­ly­tä, niin lait­taa niin lyhyen ja nui­van hake­muk­sen, ettei var­mas­ti tule haas­ta­tel­ta­vik­si valit­tu­jen joukkoon. 

    Käy­tän­nös­sä työ­voi­ma­toi­mis­tol­le riit­tää oma ilmoi­tus sii­tä, että on paik­kaa hake­nut. Eivät he perään kyse­le ja vaik­ka kyse­le­si­vät­kin, niin mitä­pä he asial­le voi­vat, että paik­ka ei irronnut. 

    Eli hom­ma toi­mii vain oikeas­ti työhaluisille.

  43. Päih­deon­gel­mais­ten paik­ka on sosi­aa­li­vi­ras­tos­sa eri­tyis­toi­men­pi­tei­den paris­sa. Nyt työk­kä­ri­tä­tien pitää antaa työ­hö­no­soi­tuk­sia esim. juo­poil­le. Voit­te vaan kuvi­tel­la mitä työ­nan­ta­jat ajat­te­le­vat työk­kä­ris­tä kun täm­mös­tä poruk­ka tulee haastatteluun.”

    Tätä­kin on tut­kit­tu, työs­sä­käy­vis­tä juop­po­ja on n 6–7 % ja työt­tö­mis­tä 17–18 %.

    Se mer­kit­see, että työt­tö­mis­tä on 82–83 % aivan taval­li­sia alko­ho­lin käyt­tä­jiä, joten ei kan­na­ta enism­mäi­se­nä huols­tua hei­dän työll­si­ty­mi­ses­tään, alko­ho­lit­to­mia työt­tö­miä­kin kun on 250000 ja työ­paik­ko­ja 30–40000.

    Mut­ta kyl­lä noi­ta karens­se­ja­kin mät­ki­tään, n 60000 vuodessa.
    Olen aina ilmoit­ta­nut työk­kä­riin, jos joku on tul­lut haas­tat­te­luun kän­nis­sä tai kra­pu­las­sa ja hen­ki­lö on saa­nut karenssin.
    Kun työn­ha­ki­joi­ta on nor­maa­lis­ti 100–200 on ja haas­tat­te­luun saak­ka ete­nee 5–10 niin on vai­kea sanoa, kuka on työn välttelijä.

  44. Eli­nal­le lisä­ky­sy­mys: Oli­si­ko kyse vain urbaa­ni­le­gen­dois­ta, kun olen luke­nut, että osoi­tuk­sen saa­nut oli­si jou­tu­nut karens­siin esim. sil­lä perus­teel­la, että on haas­tat­te­lus­sa sano­nut hake­neen­sa paik­kaa, kos­ka sai osoi­tuk­sen (eikä siis omas­ta innos­taan kyseis­tä paik­kaa kohtaan).

    Sekin jäi vie­lä auki, että sai­sin­ko työ­nan­ta­ja­na kiel­tää osoi­tuk­set avoi­mek­si ilmoit­ta­maa­ni paik­kaan. Tie­tää­kö joku?

  45. Saa toki työ­nan­ta­ja mää­ri­tel­lä työ­hö­no­soi­tuk­set haun ulko­puo­lel­le. Ihmet­te­len vain mik­si joku niin tekisi. 

    Ihan taval­li­sia työt­tö­mäk­si jää­nei­tä­hän osoi­tuk­sen kans­sa hake­vat val­tao­sal­taan on.

    Sekoit­ta­net mah­dol­li­ses­ti palkkatukipaikkoihin?

    Työ­hö­no­soi­tuk­set pyri­tään suun­taa­maan niil­le, joil­la on avoi­meen paik­kaan sovel­tu­vuut­ta eli työ- ja elin­kei­no­toi­mis­to (käy­tin äsken epä­huo­mios­sa van­haa nimeä työ­voi­ma­toi­mis­to) tekee jo työ­nan­ta­jan puo­les­ta alku­kar­sin­nan eli vähen­tää työ­nan­ta­jan työtä. 

    ++++++++

    Tuo­hon urbaa­ni­le­gen­daan on yksi­tyis­koh­tia tun­te­mat­ta mah­do­ton­ta sanoa mitään. Jos legen­dan pää­hen­ki­lö on tul­lut oves­ta sisään “hais­ta­kaa pas­ka” ‑asen­teel­la ja koros­ta­nut, ettei tod. paik­kaa halua, vaan tulee vain osoi­tuk­sen takia vält­tääk­seen karens­sin, niin kai tuo on mahdollista. 

    Sinän­sä se, että mai­nit­see saa­neen­sa osoi­tuk­sen ei voi miten­kään olla karens­sin syynä.

  46. Osmo:“Väittääkö Art­tu­ri nyt ihan oikeas­ti, että 2000-luvun toi­mis­to­työ­läi­nen kulut­tai­si kalo­re­ja enem­män kuin 1960-luvun metsuri?”

    En tie­ten­kään. Minä väi­tän, että mitä hal­vem­paa ruo­ka on sitä enem­män sitä oste­taan. (kulu­te­taan, syödään…)

    Tämä tren­di saat­taa kyl­lä olla kään­ty­mäs­sä aina­kin tämän tut­ki­muk­sen mukaan, tosin tuos­sa­kin vas­ta kir­joi­te­taan, että kulu­tus rea­goi vähem­män elin­ta­son nousuun, kuin ennen.

    Food con­sump­tion and eco­no­mic deve­lop­ment in Tur­key and Euro­pean Union countries:

    The empi­rical results show that per capi­ta food con­sump­tion is beco­ming less res­pon­si­ve to chan­ges in inco­me and appears to be reac­hing a cei­ling in the majo­ri­ty of EU count­ries and Turkey.”

    Ant­ti Lehtoranta:“os ole­te­taan, että ter­veys­pal­ve­lu­jen kysyn­tä on hyvin epäe­las­tis­ta nykyis­ten hin­to­jen ympäristössä”

    Ei kan­na­ta olet­taa sel­lais­ta mikä on tut­kit­tu ja vää­räk­si havaittu.

  47. Tämä ket­ju vai­kut­taa vähän puo­lue­po­liit­ti­sel­ta, muu­ta sanom­pa jon­kun sanan ruu­an verot­ta­mi­ses­ta yleensä.
    Ruo­ka­han on aivan ihan­ne­vä­li­ne verot­ta­jal­le: Tätä veroa ei voi kier­tää pimit­tä­mäl­lä tai sala­kul­jet­ta­mal­la. Sen tuot­to on suh­teel­li­sen riip­pu­ma­ton suh­dan­ne­vaih­te­luis­ta päin­vas­toin kuin muu arvon­li­sä­ve­ro. Ja enne­kaik­kea, sil­lä saa­daan myös vähä­va­rai­set osal­lis­tu­maan yhteis­kun­nan yllä­pi­toon lähes samal­la sum­mal­la kuin varak­kaat­kin. Tätä ei muil­la veroil­la uskal­le­ta tehdä.

  48. Olen aina ilmoit­ta­nut työk­kä­riin, jos joku on tul­lut haas­tat­te­luun kän­nis­sä tai kra­pu­las­sa ja hen­ki­lö on saa­nut karenssin.”

    En itse nyky­ai­ka­na uskal­tai­si työ­nan­ta­ja­na täl­lais­ta teh­dä jos vähän­kään oma ter­veys on itsel­leen kal­lis. Tol­la­nen että ilmoit­taa työk­kä­riin ja toi­nen saa karens­sin, sii­tä ei vält­tä­mät­tä itsel­leen heti tule ikä­vyyk­siä, mut­ta sekin aika tulee kun tekee sen vää­räl­le mie­hel­le sil­loin voi käy­dä huo­nos­ti. Täs­tä syys­tä esim. sosi­aa­li­vi­ras­tois­sa on nyky­ään var­tioin­nit ja Hel­sin­gis­sä niis­sä on metal­lin­pal­jas­ti­met ovil­la, kun asiak­ki­den jou­kos­sa on oikeas­ti vaa­ral­lis­ta poruk­kaa, eikä aina pääs­tä asiois­sa yhtei­sym­mär­ryk­seen. Työ­nan­ta­jas­ta joka naraut­taa poruk­kaa työk­kä­riin, alkaa sana kier­tä­mään ja toi­saal­ta jos kyse on sel­lai­ses­ta alko­ho­lis­tis­ta, joka on myös sosi­aa­li­vi­ran­omais­ten asia­kas, karens­sil­la ei ole mitään mer­ki­tys­tä. Se että ei ole saa­nut juo­mis­ta kuriin, ei ole perus­te sosi­aa­li­tu­kien pie­nen­tä­mi­sel­le, vaan osoit­taa ilmeis­tä hoi­don tarvetta.

  49. Tie­tys­ti, jos haas­tat­te­luun menee umpi­juo­vuk­sis­sa tai ker­to­maan kiro­sa­noin höys­tet­ty­nä, että paik­ka ei kiin­nos­ta, niin mah­dol­li­ses­ti seu­raa­muk­sia voi olla.”

    Ei muu­ten ole lain­kaan vää­rin ker­toa, että paik­ka ei kiin­nos­ta vaan se pitää­kin ker­toa. Eikä sii­tä sai­si seu­ra­ta karens­sia, joka nap­sah­taa ilmei­sen her­käs­ti ja kait aivan lähtökohtaisesti?

    Itse palk­ka­sin hen­ki­lön työ­voi­ma­toi­mis­ton kaut­ta. Hän tuli jol­lain osoi­tuk­sel­la mui­den työ­voi­ma­toi­mis­ton seu­lo­mien kan­dien lail­la. Ei sit­ten sopi­nut teh­tä­vään­sä vaik­ka toki ilmai­si halua­van­sa sen — ehkä karens­sin pelossa? 

    Olim­me­pas lie­mes­sä, kun rek­ry­toin­ti­vir­hee­ni ilme­ni sekä työn­te­ki­jäl­le itsel­leen että minul­le. Minä­hän sii­nä olin teh­nyt vää­rän valin­nan mut­ta aika pal­jon “sys­tee­min avus­ta­ma­na”: Vää­rät ehdok­kaat tar­jol­le ja lisäk­si työn­te­ki­jän koke­ma karenns­sin pel­ko (että ker­ron ties min­kä tul­kin­ta­ni halut­to­muu­des­ta työ­voi­ma­toi­mis­toon) lie­nee estä­nyt papru­jen ja aiem­man koke­muk­sen valos­sa lois­ta­vaa kan­dia ker­to­mas­ta riit­tä­vän sel­väs­ti, että ei ehkä sovi hommaan. 

    Nyt työn­te­ki­jää uhka­si karens­si, kun purim­me sovus­sa työ­suh­teen. Pak­ko oli, sil­lä ei ollut mah­dol­lis­ta pal­ka­ta tois­ta­kaan sii­hen ja hom­mat kaa­tui­vat niskaan.

    Asia meni työ­voi­ma­lau­ta­kun­taan ja annoin sin­ne pit­kän sepus­tuk­sen sii­tä, että on oikein hakea kaik­kia teh­tä­viä — sel­lai­seen­han kan­nus­te­taan — ja on vie­lä enem­män oikein sekä työ­nan­ta­jaa että työn­te­ki­jää koh­taan myön­tää ajois­sa, että työ­nan­ta­ja on teh­nyt vää­rän valin­nan eikä sii­tä kuu­lu kurit­taa työntekijää.

    Teki tosin mie­li vinoil­la, että pitää­kö työn­te­ki­jää ran­gais­ta kun te itse lähe­tät­te vii­sau­des­san­ne sato­jen mah­dol­lis­ten jou­kos­ta juu­ri ne kol­me vää­rää ehdo­kas­ta ja olet­te lisäk­si pelo­tel­leet hei­dät karens­sil­la otta­maan vää­riä töitä.

    Asia rat­ke­si lopul­ta työn­te­ki­jän eduk­si mut­ta sii­tä oli lau­ta­kun­nas­sa vääntöä.

  50. Oli­si­ko kyse vain urbaa­ni­le­gen­dois­ta, kun olen luke­nut, että osoi­tuk­sen saa­nut oli­si jou­tu­nut karens­siin esim. sil­lä perus­teel­la, että on haas­tat­te­lus­sa sano­nut hake­neen­sa paik­kaa, kos­ka sai osoi­tuk­sen (eikä siis omas­ta innos­taan kyseis­tä paik­kaa kohtaan).”

    Aika her­käs­ti tuo karens­si pis­te­tään, Tut­ta­va­ni unoh­ti soit­taa mää­rä­päi­vä­nä työk­kä­riin ja soit­ti vas­ta seu­raa­va­naa aamu­na. Karens­si mää­rät­tiiin vaik­ka kave­ril­la oli jo elä­ke­pää­tös ja jäi eläk­keel­le kuu­kau­den kuluttua

  51. Ei muu­ten ole lain­kaan vää­rin ker­toa, että paik­ka ei kiin­nos­ta vaan se pitää­kin ker­toa. Eikä sii­tä sai­si seu­ra­ta karens­sia, joka nap­sah­taa ilmei­sen her­käs­ti ja kait aivan lähtökohtaisesti?”

    Vali­tet­ta­vas­ti täs­tä kyl­lä tulee karens­si. Ehdot­to­mas­ti ei kan­na­ta sanoa mitään mikä voi ede­saut­taa sitä, ettei työ­paik­kaa saa.

    Oli­si­ko kyse vain urbaa­ni­le­gen­dois­ta, kun olen luke­nut, että osoi­tuk­sen saa­nut oli­si jou­tu­nut karens­siin esim. sil­lä perus­teel­la, että on haas­tat­te­lus­sa sano­nut hake­neen­sa paik­kaa, kos­ka sai osoituksen.”

    Tämän saman myös minä muis­tan jos­ta­kin, joko kuul­lee­ni tai luke­nee­ni. Vai­kea sanoa onko totta.

    Eräs tut­tuin sai karens­sin, kun työ oli pölyi­ses­sä ympä­ris­tös­sä tapah­tu­vaa ja ker­toi, että hänel­lä on pöly­al­ler­gia (lää­kä­ri toden­nut), ei aut­ta­nut sel­vi­tyk­set eikä todistukset.

    Muis­tan aika­naan edel­li­sen laman aika­na luke­nee­ni, jos­tain Hel­sin­gin pai­kal­lis­leh­des­tä uuti­sen jos­sa oli kat­sot­tu, ettei työ­tön ole työ­mark­ki­noi­den käy­tet­tä­vis­sä, kun ker­toi työ­voi­ma­vi­ran­omai­sel­le käy­vän­sä päi­vi­sin kun­to­sa­lil­la. Tämä herät­ti sii­hen aikaan jon­kun ver­ran kes­kus­te­lua jon­ka seu­rauk­se­na tul­kin­to­ja lie­ven­net­tiin. Har­mi etten sil­loin älyn­nyt ottaa jut­tua tal­teen ja lähdettä.

    Se mikä käy sekä myön­ne­tyis­tä karens­seis­ta, että ns. urbaa­ni­le­gen­dois­ta esiin, on se että karens­sien myön­tä­mi­sis­sä on pal­jon mie­li­val­taa ja se osal­taan syn­nyt­tää näi­tä legen­do­ja jois­ta osa on kyl­lä var­mas­ti myös tosi­jut­tu­ja ja osa ei.

    Jon­kin aikaa sit­ten luin jos­tain leh­des­tä, että olis jopa sel­lai­sia kaa­vai­lu­ja, että karens­si­pää­tök­set siir­ret­täi­siin työk­kä­ri­tä­deil­le. Onko­han tämä­kin osa val­tion­ta­lou­den sääs­tä­mis­oh­jel­maa. Sehän vas­ta mie­li­val­taa lisäi­si enti­ses­tään. Sil­loin vii­meis­tään työ­voi­ma­toi­mis­toi­hin jou­dut­tai­siin palk­kaa­maan var­ti­jat ja asen­ta­maan metal­lin­pal­jas­ti­met oville. 

    Aina­kin Hel­sin­gis­sä työ­voi­ma­toi­mis­tois­sa on sel­lais­ta yli­mie­lis­tä asen­net­ta lakien nou­dat­ta­mi­sen suh­teen. Olen kuul­lut vir­kai­li­joi­den totea­van, ettei heil­lä ole aikaa jokai­sen lain mukaa men­nä, kun työt­tö­mät ovat perän­neet oikeuksiaan.

    Meil­lä pitäi­si olla jon­kin­lai­nen työ­voi­ma­pal­ve­lua­sia­mies, jon­ka toi­men­ku­va oli­si saman­lai­nen kuin sosi­aa­lia­sia­mie­hel­lä. Kukaan ei näy­tä tosia­sial­li­ses­ti puo­lus­ta­van työt­tö­mien oikeuk­sia ja hei­dän oikeuk­si­aan riit­tä­viin työ­voi­ma­pal­ve­lui­hin. Nää työt­tö­mien yhdis­tyk­set eivät aja käy­tän­nös­sä työt­tö­mien etu­ja, kos­ka nii­den rahoi­tus tulee työ­voi­ma­hal­lin­nol­ta ja jou­tui­si­vat siten vas­tak­kain rahoit­ta­jan kanssa.

  52. Aihees­ta, kes­ku­tan pää-äänen­kan­nat­ta­ja kir­joit­taa otsi­kol­la “Bud­je­tin teko on nyt vaa­ti­vaa tasapainoilua”;
    “Val­tion ensi vuo­den talous­ar­vion teki­jöi­tä ei kan­na­ta nyt kadeh­tia. Hei­dän pitäi­si löy­tää oikea lin­ja, joka elvyt­tää ja estää siten työt­tö­myy­den kas­vua – mut­ta kui­ten­kin niin, että val­tio ei vel­kaan­nu koh­ta­lok­kaal­la tavalla…
    Oma lukun­sa on vie­lä ruo­an arvon­li­sä­ve­ron alen­nus, mikä tulee voi­maan syk­syl­lä – monien hyvä­tu­lois­ten vas­ta­rin­nas­ta huo­li­mat­ta. Se paran­taa eri­tyi­ses­ti pie­ni­tu­lois­ten ostovoimaa.”
    http://www.suomenmaa.fi/Paakirjoitus.php

    Se on Ode elvy­tys­tä, et vaan hyvä­tu­loi­suut­tas ymmärrä.

    1. Pal­jon parem­paa elvy­tys­tä oli­si teh­dä koh­dis­tet­tu veroa­le pie­ni­tu­loi­sil­le ja nos­taa työ­mark­ki­na­tu­kea. Vii­del­lä sadal­la mil­joo­nal­la sai­si ihmwei­tä aikaan.

  53. Päi­vä­mää­rät ovat kyl­lä ehdot­to­mia eli jos mis­saa sovi­tun yhtey­den­o­ton työk­kä­riin, niin karens­si on automaatti. 

    Sen sijaan vähän epäi­len, että haas­tat­te­li­jan sub­jek­tii­vi­nen arvio kra­pu­las­ta riit­täi­si karens­sin perusteeksi. 

    Sehän oli­si aivan mie­li­val­tais­ta. Jos haki­ja sanoo, ettei ole ollut kra­pu­las­sa, niin sii­nä on sana sanaa vas­ten ja laki on kyl­lä “kra­pu­lai­sen” puolella.

  54. Entäs sit­ten sem­moi­set, joil­la on tulo­ja sen ver­ran vähän, että eivät yle­tä verot­ta­jan pii­riin ja eivät kuu­lu myös­kään työ­voi­ma­toi­mis­ton asiak­kai­siin? Minus­ta ruo­ka ja pie­ni asun­to kuu­lu­vat sel­lai­siin perus­tar­pei­siin, että nii­den verot­ta­mi­nen koh­dis­tuu yli­suh­teel­li­ses­ti pie­ni­tu­loi­siin. Niis­tä pitäi­si pääs­tä eroon. Val­tion lisä­tu­lot han­kit­ta­koon sit­ten muil­la kei­noil­la varak­kaam­mil­ta, esim. yleis­tä alvia korot­ta­mal­la ja sää­tä­mäl­lä asun­to­tu­lo­ve­ro yli­suu­ril­le asunnoille.

  55. Sehän oli­si aivan mie­li­val­tais­ta. Jos haki­ja sanoo, ettei ole ollut kra­pu­las­sa, niin sii­nä on sana sanaa vas­ten ja laki on kyl­lä “kra­pu­lai­sen” puolella.”

    Samal­la taval­la myös mui­den väit­tei­den osal­ta mitä työ­nan­ta­ja esit­tää. Työ­tön voi ne kiis­tää ja rii­taut­taa hom­man. Sii­nä vaan käy niin, että asia käsi­tel­lään ja menee aikaa sii­hen voit­taa jutun tai ei niin käsit­te­ly­ai­ka­na ei saa mis­tään rahaa ja jou­tuu fat­taan luukulle.

  56. Sen sijaan vähän epäi­len, että haas­tat­te­li­jan sub­jek­tii­vi­nen arvio kra­pu­las­ta riit­täi­si karens­sin perusteeksi.

    Sehän oli­si aivan mie­li­val­tais­ta. Jos haki­ja sanoo, ettei ole ollut kra­pu­las­sa, niin sii­nä on sana sanaa vas­ten ja laki on kyl­lä “kra­pu­lai­sen” puolella.”

    Karens­sis­ta päät­tää työ­voi­ma­toi­mi­kun­ta ja useim­mi­ten ne ne nou­dat­ta­vat työ­nan­ta­jan sanomisia.
    Mut­ta ei se aivan auto­maat­tis­ta ole

  57. Pal­jon parem­paa elvy­tys­tä oli­si teh­dä koh­dis­tet­tu veroa­le pie­ni­tu­loi­sil­le ja nos­taa työ­mark­ki­na­tu­kea. Vii­del­lä sadal­la mil­joo­nal­la sai­si ihmwei­tä aikaan.”

    On todel­la tyh­mää verot­taa pie­ni­tu­loi­nen sosiaaliluukulle.
    Mut­ta jos kun­nal­lis­ve­ro­tuk­sen perus­vä­hen­nys­tä nos­te­taan niin se muut­taa kun­nal­lis­ve­ro­tus­ta progres­siii­vi­seen suun­taan ja sitä vas­tus­taa Kokoomus.

    Kepu­lan­dias­sa taas tulot ovat pie­niä, joten kun­nal­lis­ve­roa­kaan ei voi pal­joa nos­taa joten Kepu­lan­dia meni­si kon­kurs­siin kun kun­nan ainoik­si veron­mak­sa­jik­si jäi­si­vät kylän koirat.

    Joten myös Kepu vas­tus­taa pie­ni­tu­lois­ten verovähennyksiä

  58. Olin pari kuu­kaut­ta työ­tön työn lop­pu­mi­sen ja yli­opis­ton alka­mi­sen välis­sä. Joku yrit­tä­jä­hem­mo päät­ti kiusa­ta ja tar­jo­si töi­tä ihan koh­tuut­to­mil­la ehdoil­la. Sanoin, että ei käy ja että olen sitä pait­si menos­sa opis­ke­le­maan. Uhka­si ilmoit­taa työk­kä­riin. Sanoin, että ilmoi­ta vaan. En tie­dä ehti­kö ilmoittaa.

    Se on ainoa työt­tö­myys­ko­ke­muk­se­ni — vaik­ka työ­nan­ta­jia on ollut kym­me­niä — ja täy­tyy myön­tää, että hiu­kan hävettää. 

    Töi­tä löy­tyy aina, jos his­to­ria on kun­nos­sa. Jos ei ole, se on liki mah­do­ton­ta tai aina­kin todel­la pal­jon han­ka­lam­paa. Miten todis­taa työn­ha­ku­ti­lan­tees­sa lopet­ta­neen­sa ryyppäämisen? 

    Työt­tö­myy­den kas­vu lamas­sa ei tar­koi­ta, että työn­ha­ki­ja ei sai­si töi­tä vaan sitä, että työ­pai­kan saa­mi­seen kuluu yhä enem­män aikaa.

  59. Kat­se­lin tuo­ta val­tion bud­jet­tia . Oamo on usien väit­tä­nyt, että perus­päi­vä­ra­haa ei voi­da korot­taa, kos­ka se tuli­si lii­an kal­liik­si kun se tulee myös ansio­si­don­naist saavillekin.

    Shde näyt­tä­si ole­van, että jos perus­päi­vä­ra­haa ja työ­mark­ki­na­tu­kea nos­te­taan esim 250 mil­joo­nal­la niin sii­tä menee 200 mil­joo­naa noil­le perus­tur­van varas­sa ole­vil­le ja 50 mil­jo­naa ansio­si­don­nais­ta saaville.

    Ei kovin huo­no hyö­ty­suh­de, ain­kin parem­pi kuin ruu­an alvin alen­nus, jon­ka puo­les­ta vih­reät­kin jou­tu­vat äänestämään

    1. Täl­tä istu­mal­ta sanon, että jako on lähel­lä fis­ty-fif­tyä. Ne hei­jas­tuk­set ovat hyvin moni­mut­kai­sia. Muis­ta, että jos työ­mark­ki­na­tu­ki­lai­nen saa myös toi­meen­tu­lo­tu­kea, hän ei hyö­dy koro­tuk­ses­ta mitään eikä se sik­si jul­ki­sel­le talou­del­le mitään mak­sa­kaan. On las­ket­ta­va myös vai­ku­tuk­sen asu­mis­tu­keen jne.

  60. ältä istu­mal­ta sanon, että jako on lähel­lä fis­ty-fif­tyä. Ne hei­jas­tuk­set ovat hyvin moni­mut­kai­sia. Muis­ta, että jos työ­mark­ki­na­tu­ki­lai­nen saa myös toimeentulotukea,”

    Tuo­kin on ilmei­ses­ti mitu-tun­tu­ma. ei se ansio­si­don­nai­nen­kaan ole niin kor­kea, ettei­kö myös moni ansio­si­don­nai­sel­la ole­va­kin sai­si toi­meen­tu­lo­tu­kea ja toi­saal­ta, per­suur­van paran­nus­han täh­tää­kin sii­hen, että toi­meen­tu­lo­tu­keen ei tar­vit­se niin usein tukeutua

  61. Art­tu­ri kir­joit­ti 3.8.2009 klo 10:14:
    “Ant­ti Lehtoranta:”os ole­te­taan, että ter­veys­pal­ve­lu­jen kysyn­tä on hyvin epäe­las­tis­ta nykyis­ten hin­to­jen ympäristössä”

    Ei kan­na­ta olet­taa sel­lais­ta mikä on tut­kit­tu ja vää­räk­si havaittu.”

    Jaa mus­ta se kuul­los­ti oman koke­muk­se­ni mukaan ihan jär­ke­väl­tä ole­tuk­sel­ta. No googla­sin­pa sit­ten vähän.RANDin jul­kai­se­ma “The Elas­tici­ty of Demand of Health Care — A Review of the Lite­ra­tu­re and Its Applica­tion to the Mili­ta­ry Health Sys­tem” vetää yhteen empii­ri­siä tut­ki­kuk­sia ja sen abstrak­tis­sa sano­taan mm. “Des­pi­te the wide varie­ty of empi­rical met­hods and data sources used in the lite­ra­tu­re, the demand for health care is con­sis­tent­ly found to be price ine­las­tic, with values cen­te­ring around ‑0.17. The demand for some speci­fic medical ser­vices such as pre­ven­ti­ve care or phar­macy, howe­ver, is found to be more price sen­si­ti­ve with values around ‑0.30.”

    Kyl­lä aina­kin noi tuos­sa sitee­ra­tut esti­maa­tit mää­rit­te­li­si­vät ter­veys­pal­ve­jen kysyn­nän aika ine­las­ti­sek­si. Mihin­kö­hän tut­ki­muk­seen Art­tu­ri viittaat???

  62. Ame­ri­kan kiel­tä luke­vil­le ja kuun­te­le­vil­le sikä­läi­sen riip­pu­mat­to­man radio/tv/nettiohjelma Democ­racy Now:n tämän päi­vän pät­kä liho­mi­ses­ta ja elintarviketeollisuudesta:

    http://www.democracynow.org/shows/2009/8/3

    Yhdys­val­lois­sa on ros­ka­ruo­ka­kult­tuu­ri vie­lä jok­seen­kin eri tasol­la kuin tääl­lä, mut­ta peräs­sä tul­laan. Itse olen äimis­tel­lyt soke­ri­li­mu­jen kulu­tus­ta. Omas­sa lap­suu­des­sa mui­nai­sel­la 80-luvul­la kau­pas­sa oli kol­men desin limu­pul­lo­ja hyl­lys­sä, nyt on truk­ki­la­va­vuo­ria 2x2 lit­ran pak­kauk­sia. Osal­taan tuo joh­tu­nee sii­tä, että kaup­pa on kes­kit­ty­nyt hyper­mar­ket­tiin, jos­sa varas­to yhtä kuin ko. truk­ki­la­va­lä­jä, mut­ta sil­ti limuis­sa menee kan­san kur­kus­ta menee aika hui­maa­va mää­rä soke­ria. Soke­rit­to­mat­kin totut­ta­vat make­aan ja niil­lä on sama vai­ku­tus ruo­ka­tot­tu­muk­siin yleen­sä, vaik­ka soke­ria sinän­sä ei juo­mas­sa oli­si­kaan. Jos vero­ja muu­tel­laan, niin tart­tis sel­keäs­ti ohja­ta kaup­paa tar­joa­maan vähem­män pro­ses­soi­tua ruokaa.

  63. Lii­an van­ha: “Kepu­lan­dias­sa taas tulot ovat pie­niä, joten kun­nal­lis­ve­roa­kaan ei voi pal­joa nos­taa joten Kepu­lan­dia meni­si kon­kurs­siin kun kun­nan ainoik­si veron­mak­sa­jik­si jäi­si­vät kylän koirat.”

    Arki­ko­ke­muk­se­ni perus­teel­la näyt­täi­si sil­tä, että monisswa kes­kus­tan hal­lit­se­mis­sa kun­nis­sa osa­taan ja halu­taan hoi­taa hyvin sai­rai­ta ja vanhoja.

    Hyvä kes­kus­ta­lai­nen tie­tää, miten pitää tuo­tan­toe­läi­met ter­vee­nä mah­dol­li­sim­man pie­nin eläin­lää­kä­ri­kus­tan­nuk­sin. Ehkä tie­to levi­ää myös ihmis­puo­lel­le niin gro­tes­kia kuin se onkin.

    Olen tut­ki­nut muu­ta­man päi­vän ajan sekä kepu‑, kokoo­mus- että vasem­mis­to­puo­luei­den Poh­jois-Poh­jan­maa­ta. Poh­jois-Poh­jan­maan pie­net ran­nik­ko­kun­nat ovat siis­te­jä ulko­näöl­tään, vaik­ka asuk­kail­la ja kun­nil­la ei käsit­tääk­se­ni ole pal­joa tulo­ja käytössään. 

    Limin­gas­sa tuli­vat vas­taan Suo­men kau­neim­mat katu­va­lot ja seu­dun huol­toa­se­mien suun­nit­te­lus­sa lie­nee käy­tet­ty hyväk­si asian­tun­ti­ja-apua. Jot­kut huol­toa­se­mat suo­ras­taan kut­sui­vat luok­seen suunnittelullaan.

    Suo­sit­te­len Kepu­lan­di­aan ja muu­hun­kin Suo­meen tutus­tu­mis­ta jal­kau­tu­mal­la maas­toon. Aikaa Suo­mi-bon­gai­lu vie, samoi­hin paik­koi­hin kan­nat­taa pala­ta uudestaan.

  64. Suo­sit­te­len Kepu­lan­di­aan ja muu­hun­kin Suo­meen tutus­tu­mis­ta jal­kau­tu­mal­la maas­toon. Aikaa Suo­mi-bon­gai­lu vie, samoi­hin paik­koi­hin kan­nat­taa pala­ta uudestaan”

    Olen syn­ty­nyt ja asu­nut nuo­ruu­te­ni Kepulandiassa.
    Vaik­ka kak­ku on kau­nis pääl­tä niin sisäl­tö on silkkoa

  65. Ant­ti Lehtoranta:“Kyllä aina­kin noi tuos­sa sitee­ra­tut esti­maa­tit mää­rit­te­li­si­vät ter­veys­pal­ve­jen kysyn­nän aika ine­las­ti­sek­si. Mihin­kö­hän tut­ki­muk­seen Art­tu­ri viittaat”

    Minul­la oli mie­les­sä se Caton pape­ri jos­tain 80-luvul­ta, mis­sä tut­kit­tiin ihmis­ten ter­veys­pal­ve­lui­den käyt­töä, riip­puen vakuu­tuk­sen co-pay­men­tin suu­ruu­des­ta ja sii­nä havait­tiin, että jen­gi käyt­ti huo­mat­ta­vas­ti enem­män ter­veys­pal­ve­lui­ta, jos co-pay­ment oli pie­ni. Yri­tin löy­tää sitä pape­ria, mut­ta en onnis­tu­nut koh­tuul­li­sel­la vai­val­la. Mä en tie­dä arvioi­ko ne sii­nä kysyn­nän hintajoustoa.

    Toi­saal­ta kysyn­nän hin­ta­jous­to­han riip­puu pal­jon sii­tä mis­sä hin­nois­sa lii­ku­taan, eli jos esim. ver­ra­taan mark­ki­na­hin­taan tar­jo­tun toi­men­pi­teen kysyn­tää nol­la co-pay­ment vakuu­tuk­sen kat­ta­maan toimenpiteeseen…

  66. Uskoi­sin että myös ros­kan mää­rä eri­lai­set pika­ruo­ka­ra­vin­to­loi­den ympä­ris­tös­sä monin­ker­tais­tuu, kun ihmi­set nap­paa­vat sen edul­li­sem­man ham­pu­ri­lai­sen mukaan­sa ja pop­si­vat naa­maan sii­nä ravin­to­la pihalla.

  67. Lii­an van­ha kir­joit­ti: “Olen syn­ty­nyt ja asu­nut nuo­ruu­te­ni Kepulandiassa.
    Vaik­ka kak­ku on kau­nis pääl­tä niin sisäl­tö on silkkoa”
    Jäi­kö ennak­ko­pe­rin­nöt lii­an pieneksi?

  68. Jäi­kö ennak­ko­pe­rin­nöt lii­an pieneksi?”

    Isä­ni ja äiti­ni elä­vät vie­lä ja jos nou­dat­ta­vat suku­pe­rin­töä niin 100 vuot­ta mene rikki.
    Kyl­lä ne perin­nöt on jo tes­ta­men­tat­tu jo lapsenlapsilleni

  69. LV: “Karens­sis­ta päät­tää työ­voi­ma­toi­mi­kun­ta ja useim­mi­ten ne ne noudattavat…”

    Kaik­kien osa­puo­lien etu on, että haki­jois­ta saa­daan kar­sit­tua pois spur­gut, jois­ta ei ole todel­li­suu­des­sa työmarkkinoille.

  70. Kaik­kien osa­puo­lien etu on, että haki­jois­ta saa­daan kar­sit­tua pois spur­gut, jois­ta ei ole todel­li­suu­des­sa työmarkkinoille”

    Kysees­sä­hän on vai etuuk­sien leik­kaus, ei ketään pois­te­ta kortistosta

  71. Suo­sit­te­len Kepu­lan­di­aan ja muu­hun­kin Suo­meen tutus­tu­mis­ta jal­kau­tu­mal­la maas­toon. Aikaa Suo­mi-bon­gai­lu vie, samoi­hin paik­koi­hin kan­nat­taa pala­ta uudestaan”

    “Olen syn­ty­nyt ja asu­nut nuo­ruu­te­ni Kepu­lan­dias­sa. Vaik­ka kak­ku on kau­nis pääl­tä niin sisäl­tö on silkkoa.””

    Oli­si kiin­nos­ta­vaa tie­tää, min­kä­lai­siin lop­pu­tu­lok­siin pääs­täi­siin kol­men suu­ren puo­lu­een joh­ta­mis­sa kunnissa.

    Pel­kään­pä, että kokoo­mus­joh­toi­ses­sa maa­il­mas­sa saa­daan aikaan vähi­ten tulos­ta enim­mäl­lä raha­mää­räl­lä, näin on asian­lai­ta aina­kin talo­yh­tiö­ta­sol­la. Katai­sen peli­mies­lo­giik­kaan en pää­se kiin­ni yrit­tä­mäl­lä­kään, pel­kään­pä, että sii­tä ei hyvä seuraa.

  72. Eihän meil­lä nyt­kään ham­pu­ri­lai­nen ole ulos­myyn­nis­sä yhtään hal­vem­pi kuin sisäl­lä syö­des­sä, vaik­ka vero­jen mukaan pitäi­si olla. Pit­sois­sa on sama jut­tu ja molem­pien hin­nat ovat myös vero­muu­tok­sen jäl­keen samat sisäl­lä ja ulos myydessä.
    Itsea­sias­sa myyn­ti­hin­nal­la ei ole suo­raa kon­tak­tia sii­hen mitä sen tuot­teen hank­ki­mi­nen mak­saa, vaan sii­hen mitä asia­kas on sii­tä val­mis maksamaan.

    1. Ulos myy­täes­sä on tar­vin­nut antaa ker­ta­käyt­tö­laut­ra­set sun muut mukaan, joten ero­tus on huven­nut nii­hin. Nyt veroe­ro on kas­va­mas­sa niin­suur­fek­si, että aina­kin ham­pu­ri­lais­ket­jut aiko­vat antaa puis­ton pen­kil­lä syö­vil­le alen­nus­ta. Kepun pak­ko­miel­le on joh­ta­mas­sa siis myös ros­kaan­tu­mi­sen­li­sään­ty­mi­seen, kos­ka ham­pu­ri­lais­baa­rien­jä­te­vuo­ret pää­ty­vät kaduil­le ja puistoihin.

  73. Onhan nyt sel­vää että ulos­myyn­nin kus­tan­nuk­set ovat sel­väs­ti pie­nem­mät kuin asia­kas­pai­kan yllä­pi­to ravin­to­lan sisäl­lä (lii­ke­ti­lo­jen kus­tan­nuk­set ovat val­ta­via jo ihan pelk­kä­nä hal­lin­nas­sa ole­va­na tila­na). Nyt on var­maan joku avus­ta­ja vas­tai­le­mas­sa O.S:n tun­nuk­sil­la, sil­lä en voi uskoa että tuo vas­taus oli­si O.S:n kir­joit­ta­ma (sii­tä puut­tuu täy­sin se asian­tun­te­vuus johon on totuttu).

    1. Läh­tö­koh­ta­na on, että se tila on siel­lä jo. Sil­loin ravin­to­lal­le ei tule sääs­töä sii­tä, että tila jää tyh­jäk­si ja asiak­kaal­le pitää antaa ker­ta­käyt­tö­as­tiat mukaan. Jos ravin­to­la eri­kois­tuu katu­keit­tiök­si, joka suun­ni­tel­mal­li­ses­ti raken­taa ison keit­tiön ja pie­nen ravin­to­la­ti­lan, sil­loin on edul­lis­ta myy­dä ulos.

  74. Osmo:“Lähtökohtana on, että se tila on siel­lä jo.” 

    Jos on näin äly­tön läh­tö­koh­ta sitä kant­sii vaihtaa.

  75. Läh­tö­koh­ta­na on, että se tila on siel­lä jo.”

    Kos­kee kaup­paa­kin mut­ta toi­ses­sa mie­les­sa: nehän ovat kor­van­neet 1,5 met­riä kyl­mä­tis­kiä läm­pö­tis­kil­lä ja tuo­vat sii­hen osan liha­tuot­teis­taan ym. uunin kaut­ta. Jo ole­mas­sa ole­vien lait­tei­den lisäk­si tar­vi­taan useim­min vain yksi tai kak­si neliön lat­tia­ti­laa vaa­ti­va var­sin edul­lis­ta jo mai­nit­tua uunia. Pesu­ka­lus­to­han on ole­mas­sa ja nykyi­set uunit pese­vät itsensä. 

    Kuka tahan­sa kau­pan työn­te­ki­jä osaa vali­ta annos­kor­tis­sa mai­ni­tun uunin ohjel­man. Ruo­at (val­miit kom­po­nen­tit siis) kyp­sy­vät omia aiko­jaan ja työ­me­nek­ki­kin on aivan minimaalinen. 

    Tuo oli kau­pal­le kan­nat­ta­vaa jo pie­nem­mäl­lä vero­kan­to­jen erolla.

  76. Ham­pu­ri­lais­ra­vin­to­lois­sa­han on aina ker­ta­käyt­tö­as­tiat ja kulut ovat siis astioi­den puo­les­ta samat sisäl­lä ja ulos myy­des­sä. Pit­sa­pai­kois­sa pah­vi­pak­kauk­sen ja tis­kauk­sen kulut ovat lähel­lä toi­si­aan. Eikä ravin­to­loi­ta yleen­sä­kään las­ke­ta tuol­la taval­la sum­mas­sa. Var­sin­kin ham­pu­ri­lais­pai­kois­sa on sel­vä las­ken­ta­mal­li jol­la mää­ri­te­tään tar­vit­ta­vat asia­kas­pai­kat ja keit­tiön koko yhdis­tet­ty­nä ulos­myyn­tiin. Taval­li­sel­le­kin ravin­to­lal­le on pelk­kää sääs­tö myy­dä ulos niin pal­jon kuin keit­tiö vain pys­tyy teke­mään, sil­lä se pus­ku­roi asia­kas­paik­ko­jen tar­vet­ta ja vähil­lä­kin pöy­tä­pai­koil­la pys­tyy kas­vat­ta­maan lii­ke­vaih­toa. Pika­ruo­ka­pai­kat on vie­lä­pä opti­moi­tu sisus­tuk­sel­li­ses­ti niin ettei nii­hin halu­ta jää­dä istu­maan syön­nin jäl­keen, jol­loin kye­tään pal­ve­le­maan mah­dol­li­sim­man monia asiakkaita.

    Nyt on siel­lä vas­taus­lo­gii­kaas­sa sen ver­ran auk­ko­ja ja kapea­kat­sei­suut­ta ettei oikea O.S teki­si tuol­lai­sia. Siis­pä loo­gi­nen pää­tel­mä on että siel­lä on apu­lai­sia vastaamassa.

    1. Kir­joi­tuk­se­ni perus­tui HS:n uuti­seen, että nyt ham­pu­ri­lais­ra­vi­to­lat suun­nit­te­le­vat alen­nus­ta ulosmyyjille.
      Syön usein Sus­hi-ravin­to­las­sa, jon­ka ulos­myyn­ti on aqr­vio­ni mukaan kol­man­neksn luok­kaa (toi­mis­to­sih­tee­ri hakee ruu­at esi­mie­hil­leen) Se on ollut saman­hin­tais­ta, mikä on peri­aat­tees­sa vää­rin, mut­ta seli­tet­tä­vis­sä noil­la kertakäyttöastioilla.

      Tmän jäl­keen tul­laan mie­len­kiin­toi­seen rajauk­seen. Jos ravin­to­la myy ulos ja asia­kas syö ruu­an 20 met­rin pääs­sä puis­ton pen­kil­lä ja heit­tää ros­kat maa­han, Suo­men kes­kus­ta kokee vält­tä­mät­tö­mäkd­si tukea tätä 10 pro­sen­tin vero­hel­po­tuk­sel­la . Entä jos Itä­kes­kus jär­jes­tää Ravin­to­la­mail­man vie­reen pöy­dät “pic­nic-ruo­kai­li­joil­le” ja jär­jes­tä pai­kal­le ros­kik­set, onko tämä­kin ulosmyyntiä?

  77. Joku mai­nit­si aiem­min kun­nal­li­si­ve­ro­tuk­sen vähen­ny­soi­keu­den laa­jen­ta­mi­ses­ta suu­rem­paan mää­rään kuin nyt on.

    No, eipä vähen­ny­soi­keu­des­ta hyö­dy rahal­li­ses­ti aina­kaan toi­meen­tu­lo­tu­kia­sai­kas aina­kaan sil­loin, kun sosi­aa­li­toi­mi las­kee veron­pa­lau­tuk­sen kun­nal­lis­ve­ron vähen­ny­soi­keu­des­ta joh­tuen toi­meen­tu­lo­tu­kia­siak­kaan tuloksi.

    Eli Jou­lu­kuus­sa­han veron­pa­lau­tuk­set tule­vat tileille.

    Köy­hän tulot pysy­vät just sel­lai­se­na kuin toi­meen­tu­lo­tu­ki­nor­mi sen mää­rit­tää. Että pai­kal­lis­ta sosi­aa­li­toi­mea kun­na­lis­ve­ros­ta perus­vä­hen­nyk­sen laa­jen­ta­mi­nen hyö­dyt­tää mie­les­tä­ni enim­mil­lään kuntaa.

    Siis, jos kunnl­lis­ve­ro­tuk­sen muu­tok­sil­la halu­taan vai­kut­taa oikei­siin köyh­mi­piin ja vähä­va­rai­sim­piin talouk­siin, niin pai­kal­li­sen sosi­aa­li­toi­men tuli­si ummis­taa sil­män­sä ja olla huo­maa­mat­ta kunnallisveronpalautuksen
    saa­jaan sen het­kis­tä todel­lis­ta talou­del­lis­ta asemaa.

    Että toi­meen­tu­lo­tu­ki­la­kiin tuli­si kir­ja­ta, “että kun on tar­peek­si vähä­va­rai­nen, niin vähä­va­rai­nen sai­si veron­pa­lau­tuk­set koko­naan itsel­leen -> n. 100 — 500 euroa.”

  78. ..heit­tää ros­kat maahan”

    Kes­kus­ta­lai­set ovat sit­ten sot­ta­pyt­ty­jä. Kuka voi äänes­tää näin epä­siis­tiä puoluetta?

  79. Ket­ju ei ole­kaan kuol­lut, joten esi­tän minua jo päi­vä­kausia askar­rut­ta­neen kysy­myk­sen Osmolle: 

    Mis­sä­hän työ­pai­kas­sa toi­mis­to­sih­tee­ri nyky­päi­vä­nä kipit­tää hake­mas­sa lou­nas­ta esimiehelleen?

    Onko täl­lai­sia äijä­kult­tuu­rin lin­nak­kei­ta vie­lä ole­mas­sa? Ilmei­ses­ti on, kos­ka niis­tä niin vapau­tu­nees­ti veis­te­let. Ker­ro mis­sä, niin tie­dän kier­tää kaukaa!

  80. Mik­si muu­al­la EU:ssa ruu­an alv on Suo­mea mata­lam­pi ? Mik­si Suo­mes­sa ei voi­da har­mo­ni­soi­da ruu­an vero­tus­ta muun Euroo­pan tasol­le ? Onhan kui­ten­kin kulut­ta­jil­la sel­lai­nen vaa­ti­mus, että ruu­an pitää olla yhtä hal­paa kuin EU:ssa yleisesti.

    Vero­tuk­sen seu­rauk­se­na suo­ma­lai­set tuot­ta­ja­hin­nat ovat mai­toa lukuu­not­ta­mat­ta muu­ta EU:ia mata­lam­pia. Onko Soi­ni­vaa­ran perim­mäi­se­nä aja­tuk­se­na maan­vil­je­li­jöi­den kyykyttäminen ?

    Soi­ni­vaa­ra pitää 500 mil­joo­nan euron elvyt­tä­vää raha­pot­tia rai­vos­tut­ta­va­na. Ver­tai­luk­si voi­daan esit­tää 500 mil­joo­naa mak­sa­neet lii­to-ora­va­tun­ne­lit Turun uuden moot­to­ri­tien rakentamisessa:

    Tien raken­ta­mi­seen on liit­ty­nyt monia haas­tei­ta: lukui­sat tai­to­ra­ken­teet, kuten 75 sil­taa ja seit­se­män tun­ne­lia tur­val­li­suus­jär­jes­tel­mi­neen sekä ympä­ris­tö­vaa­ti­muk­set lii­to-ora­vi­neen, luon­to­vyö­hyk­kei­neen ja melu- ja poh­ja­ve­si­suo­jauk­si­neen ovat aset­ta­neet raken­ta­mi­sel­le ja myös vuo­ro­vai­ku­tuk­sel­le lisä­vaa­ti­muk­sia. Haas­tei­siin ja vaa­ti­muk­siin on nyt vastattu.”

    Suo­ma­lai­nen kan­san­ta­lous näyt­tää kes­tä­vän Suo­men rus­kean kul­lan, tur­peen, hyö­dyn­tä­mät­tö­myy­den. Vedo­taan IPCC:n vää­rin perus­tein las­ket­tuun pääs­tö­ker­toi­meen. Suo­ma­lai­nen met­sän­kas­va­tus on suit­sit­tu niin tiu­kas­ti, että puu ei ole kil­pai­lu­ky­kyi­nen venä­läi­sel­le luon­non­ti­las­sa kas­va­neel­le puulle.

    Samoin on käy­nyt suo­ma­lai­sel­le maa­ta­lou­del­le. Pitäi­si tuot­taa Itäeu­roo­pan hin­noil­la Län­sieu­roo­pan vaa­ti­muk­set täyt­tä­väl­lä tavalla.

    Kau­pun­ki­lai­set miel­tä­vät maa­ta­lou­den yli­tuo­tan­nok­si pit­käl­lä aika­vä­lil­lä mer­ki­tyk­set­tö­mät sato­vaih­te­lut sekä mark­ki­noi­den lyhy­tai­kai­set suh­dan­ne­vaih­te­lut. Tuo­tan­toa pitäi­si vähen­tää tai lisä­tä vuo­den sisäl­lä. Maa­ta­lou­des­sa se ei onnis­tu käytännössä.

    Suo­men­kaan kokoi­nen , pie­ni talous­a­lue, ei muu­tu nopeas­sa tah­dis­sa. Ei se ole kuin kau­pun­ki­lai­sen jää­kaap­pi. Jos vii­kon­lo­pun ruo­ka­tar­peis­ta puut­tuu sun­nun­tai­aa­mu­na yksi mai­to­purk­ki, niin lähi­siwas­ta voi heti hakea töl­kin täy­den­nyk­sek­si ja ehkä myös kar­ja­lan kyytipojaksi.

    Nykyi­sen­kal­tai­siin lie­viin yli­tuo­tan­to­ti­lan­tei­siin pitää rea­goi­da tuo­te­ke­hi­tyk­sel­lä ja viennillä.

  81. joku­vaan:
    “Pika­ruo­ka­pai­kat on vie­lä­pä opti­moi­tu sisus­tuk­sel­li­ses­ti niin ettei nii­hin halu­ta jää­dä istu­maan syön­nin jäl­keen, jol­loin kye­tään pal­ve­le­maan mah­dol­li­sim­man monia asiakkaita.”

    Tuo ei nyky­ään enää pidä paik­kaan­sa aina­kaan McDo­nald­sis­sa. Mäk­kä­rin sisus­tus ovat aina­kin tääl­lä vii­mei­sen vuo­den aika­na vaih­tu­nut yhtä muka­vak­si kuin mis­sä tahan­sa hal­vah­kos­sa ravin­to­las­sa. Eli ei enää kovia tuo­lia, vaan kaik­ki ovat muka­via peh­mus­tet­tu­ja ja muu­ten­kin sisus ja väri­maa­il­maa miel­lyt­tää entis­tä enem­män silmää.

    Ilpo Per­naa
    “Mik­si muu­al­la EU:ssa ruu­an alv on Suo­mea matalampi ?”

    Mik­si muu­al­la EU:ssa _kaikki_ alvit ovat Suo­mea mata­lam­pia? Tai itsea­sias­sa, mik­si EU:ssa _kaikki_ verot ovat Suo­mea matalampia?

    Vas­taus on tie­ten­kin suo­ma­lais­ten usko suun­ni­tel­ma­ta­lou­teen ja halu kor­ke­aan veroasteeseen.

    Mik­si Suo­mes­sa ei voi­da har­mo­ni­soi­da ruu­an vero­tus­ta muun Euroo­pan tasolle ? ”

    Mik­si juu­ri ruo­an alv? Mik­sei las­ke­ta kaik­kia arvon­li­sä­ve­ro­ja? Tai mik­si ihmees­sä pitää las­kea juu­ri arvon­li­sä­ve­ro­ja, mik­sei läh­de­tä las­ke­maan tulo­ve­ro­ja? Niil­lä sen­tään on jon­kin­lai­sia kan­nus­te­vai­ku­tuk­sia kun taas ruo­an alvil­la taas on lähin­nä päin­vas­tai­nen vaikutus.

    Samoin on käy­nyt suo­ma­lai­sel­le maa­ta­lou­del­le. Pitäi­si tuot­taa Itäeu­roo­pan hin­noil­la Län­sieu­roo­pan vaa­ti­muk­set täyt­tä­väl­lä tavalla.”

    Suo­mes­sa on EU:n huo­noin ilmas­to maan­vil­je­lyl­le ja samaan aikaan suh­tees­sa BKT:hen suu­rim­mat tuet. Mitä­hän jär­keä täs­sä on?

    Kau­pun­ki­lai­set miel­tä­vät maa­ta­lou­den yli­tuo­tan­nok­si pit­käl­lä aika­vä­lil­lä mer­ki­tyk­set­tö­mät satovaihtelut ”

    Kyl­mä fak­ta on, että EU:n alu­eel­la yli­tuo­tan­to on kroo­nis­ta. Kysees­sä ei ole sato­vaih­te­lui­den aiheut­ta­ma satun­nai­sil­miö, vaan tukien aikaan­saa­ma raken­teel­li­nen vääristymä.

    Nykyi­sen­kal­tai­siin lie­viin yli­tuo­tan­to­ti­lan­tei­siin pitää rea­goi­da tuo­te­ke­hi­tyk­sel­lä ja viennillä.”

    Tar­koi­tat siis, että mei­dän veron­mak­sa­jien rahoil­la pitää tukea yli­tuo­tan­to­ti­lan­teen jat­ku­mis­ta tuke­mal­la tuot­ta­jia. Samaan aikaan pitää var­mis­taa, että lei­kin mak­sa­ja, eli me veron­mak­sa­jat, emme pää­se vahin­gos­sa­kaan hyö­ty­mään yli­tuo­tan­non takia las­ke­vis­ta hin­nois­ta, vaan yli­tuo­tan­to vie­dään tie­ten­kin vero­ra­hoil­la joi­den­kin tois­ten syötäväksi. 

    Tämä­pä kuu­los­taa aivan hel­ve­tin hyväl­tä dii­li­lä! Mak­sam­me siis lisää vero­ja sii­tä, että saam­me syö­dä entis­tä kal­liim­paa ruo­kaa! Jippii!

    On se per­ke­le kum­ma kun tuot­ta­ja­hin­to­jen nous­tes­sa tukia ei lei­ka­ta, mut­ta las­kies­sa kyl­lä mak­se­taan lisää!

  82. Eikös mark­ki­na­ta­lou­des­sa nime­no­maan vaa­di­ta, että tuo­tan­non pitää kas­vaa? Myy­jä­puo­len teh­tä­vä­nä on hoi­taa mark­ki­noin­ti. Myyn­nin pitää kas­vaa tuo­tan­non muka­na. Jos myy­jät ovat ammat­ti­tai­dot­to­mia, niin sil­loin poru­kan pitää kat­soa pei­liin ja antaa tilaa osaa­vam­mal­le joukolle.

    Tuot­ta­ja­hin­to­jen nous­tes­sa ei tukia lei­ka­ta sen vuok­si, että nous­seet hin­nat lähes­tyi­vät (tila­päi­ses­ti) oikea­ta tasoa. Kum­mas­ti vain nousun yhtey­des­sä kal­lis­tui­vat kaik­ki tuo­tan­toon kulu­vat panok­set, joten tuot­ta­ja­hin­to­jen nousu leik­kaan­tui väliportaille.

    Toi­nen teki­jä on myös kau­pan hui­mat kat­teet. Suo­mes­sa mak­set­ta­vien tukien ansios­ta teol­li­suus ja kaup­pa saa­vat Euroo­pan hal­vim­mat raa­ka-aineet. Samal­la myös ko. por­taan kat­teet ovat Euroo­pan suu­rim­mat. Joten on täy­sin jär­je­tön­tä syyt­tää maan­vil­je­li­jää ruu­an hin­nas­ta Suomessa.

    Koko­nai­suu­des­sa Suo­mi on maa­ta­lous­tuot­tei­den suh­teen alio­ma­va­rai­nen, se on fakta.

    On myös huo­mat­ta­va, että ns. ruu­an maa­il­man­mark­ki­na­hin­ta koos­tuu val­tioi­den mak­sa­mis­ta eri­lai­sis­ta tuis­ta maa­ta­lous­tuo­tan­nol­le ja sii­hen liit­ty­vil­le elin­kei­noil­le. Mis­sään ei ole puh­taas­ti mark­ki­na­ta­lou­teen perus­tu­vaa hintaa.

    Ei myös­kään pidä paik­kaan­sa, että Suo­mes­sa oli­si EU:n huo­noin ilmas­to maa­ta­lous­tuo­tan­toa var­ten. Päin­vas­toin monien kas­vi­tau­tien kan­nal­ta mui­ta mai­ta edul­li­sem­pi ilmas­to. Kar­jan­kas­va­tuk­sel­le , met­sän vil­je­lyl­le ja tur­peen kas­va­tuk­sel­le Suo­mi on lähes ihan­teel­li­nen maa.

    Suo­mes­sa ruo­kaan kuluu n. 12 pro­sent­tia elin­kus­tan­nuk­sis­ta. Sehän on pos­ket­to­man pie­ni osa muus­ta kulu­tuk­ses­ta. Esim. nyky­ajan vapaa-ajan har­ras­tuk­set ovat yhä suu­re­ne­va uhka ilmas­tol­le ja luon­nol­le . Onko ame­rik­ka­lai­nen kulut­ta­mi­seen perus­tu­va elä­män­ta­pa vie­nyt kehi­tys­tä oike­aan suun­taan mil­lään elä­män osa-alueella?

  83. Onko täl­lai­sia äijä­kult­tuu­rin lin­nak­kei­ta vie­lä ole­mas­sa? Ilmei­ses­ti on, kos­ka niis­tä niin vapau­tu­nees­ti veis­te­let. Ker­ro mis­sä, niin tie­dän kier­tää kaukaa!”

    Hel­sin­gin kau­pun­ki esi­mer­kik­si. Naa­pu­reis­ta­ni moni on töis­sä kau­pun­gil­la ja kuu­le­ma­ni­ta­ri­nat ovat aivan usko­mat­to­mia. Hel­sin­gin kau­pun­gin orga­ni­saa­tio ja toi­min­ta­kult­tuu­ri ovat suo­raan tsaa­rin ajan jäänteitä

  84. Ilpo Pernaa:“Suomessa mak­set­ta­vien tukien ansios­ta teol­li­suus ja kaup­pa saa­vat Euroo­pan hal­vim­mat raaka-aineet.”

    Miten­käs tämä nyt oikein toi­mii? Euroo­pan mai­den välil­lä­hän ei ole mitään kau­pan estei­tä, joten mikä estää mui­den EU-mai­den elin­tar­vi­ke­teol­li­suut­ta osta­mas­ta suo­ma­lai­sia maa­ta­lous­tuot­tei­ta, jos ne ovat niiiiiin halpoja?

    Toi­sek­si, kir­joi­tit näp­pä­räs­ti “Euroo­pan hal­vim­mat”, ja vähin äänin vai­ke­nit sii­tä, että koko Euroo­pan talous on tuon­ti­tul­lein suo­jat­tu ulko­mai­sel­ta kil­pai­lul­ta. Jos tukien pois­toon yhdis­tet­täi­siin tuon­ti­tul­lien pois­to, ei teol­li­suu­del­le oli­si mikään ongel­ma saa­da raa­ka-ainei­ta samal­la tai jopa hal­vem­mal­la hin­nal­la maailmanmarkkinoilta. 

    Kar­jan­kas­va­tuk­sel­le , met­sän vil­je­lyl­le ja tur­peen kas­va­tuk­sel­le Suo­mi on lähes ihan­teel­li­nen maa.”

    No, vil­jel­tä­köön sit­ten sitä met­sää! Maa­ta­lous­tu­kien yksi idioot­ti­mai­nen vai­ku­tus onkin juu­ri sii­nä, että havu­pui­den kas­vul­le oival­lis­ta Suo­men maa­pe­rää käy­te­tään sii­hen, että vil­jel­lään laje­ja, joi­den tuot­toon Suo­men lyhyt kesä oikeas­ti aiheut­taa hait­taa ja joi­ta oli­si siis pal­jon jär­ke­väm­pää tuo­da siel­tä, mis­sä ilmas­to on nii­den kas­va­tuk­sel­le suo­tui­sam­paa. Vaik­ka suo­ma­lai­sia met­siä kut­su­taan usein puu­pel­loik­si ja siten mol­la­taan nii­den vähäis­tä moni­muo­toi­suut­ta, niin ovat ne sil­ti pal­jon moni­muo­toi­sem­pia kuin vaik­ka­pa veh­nä­pel­to, jos­sa kas­vaa vain yhtä lajia. 

    Suo­mes­sa ruo­kaan kuluu n. 12 pro­sent­tia elin­kus­tan­nuk­sis­ta. Sehän on pos­ket­to­man pie­ni osa muus­ta kulutuksesta.”

    Sitä suu­rem­mal­la syyl­lä kan­nat­taa sit­ten lopet­taa se pelot­te­lu, että ilman maa­ta­lou­den tukea kulut­ta­jat oli­si­vat pulas­sa ja seu­rai­si jopa nälän­hä­tää. Vaik­ka ruu­an hin­ta kak­sin­ker­tais­tui­si, se vei­si sil­ti alle nel­jän­nek­sen kai­kis­ta kuluis­ta. Ja tuo­hon kak­sin­ker­tais­tu­mi­seen pitäi­si sit­ten maa­ta­lou­den tuot­tei­den hin­nan var­maan vähin­tään 10-ker­tais­tua, kos­ka sinun omien sano­je­si mukaan elin­tar­vi­ke­teol­li­suu­des­sa on isot kat­teet, jot­ka eivät tie­ten­kään kas­vai­si samas­sa suh­tees­sa raa­ka-ainei­den hin­nan nousun kans­sa (samal­la tavoin kuin raa­ka­öl­jyn hin­nan kym­men­ker­tais­tu­mi­nen vuo­si­kym­me­nes­sä ei ole nos­ta­nut ben­san hin­taa kymmenkertaiseksi).

    1. Euroo­pan mai­den välil­lä­hän ei ole mitään kau­pan estei­tä, joten mikä estää mui­den EU-mai­den elin­tar­vi­ke­teol­li­suut­ta osta­mas­ta suo­ma­lai­sia maa­ta­lous­tuot­tei­ta, jos ne ovat niiiiiin halpoja?”

      Kul­je­tus­kus­tan­nus­ten takia. Ne teke­vät mah­dol­li­sek­si sen, että vil­jan hin­ta on (tai aina­kin oli, en ole kat­so­nut vii­me­ai­kai­sia tilas­to­ja) Suo­mes­sa hal­vem­paa kuin muu­al­la ja mai­to vas­taa­vas­ti huo­mat­ta­vas­ti kal­liim­paa. Mai­don osal­ta hin­tae­ro on niin suu­ri, ettei tilan­net­ta voi pitää kestävänä.

    2. Sitä suu­rem­mal­la syyl­lä kan­nat­taa sit­ten lopet­taa se pelot­te­lu, että ilman maa­ta­lou­den tukea kulut­ta­jat oli­si­vat pulas­sa ja seu­rai­si jopa nälänhätää.

      Pelot­te­lu ei ole aivan tur­haa. Nälän­hä­tää ei tule tän­ne, mut­ta vil­jan hin­nan vaik­ka­pa vain kol­min­ker­tais­tu­mi­nen toi­si nälän­hä­dän kehi­tys­mai­den slum­mei­hin. Näin­hän oli käy­dä, kun vil­jan hin­ta vähän nousi vuo­si sit­ten. Sil­loin toi­saal­ta moni kehi­tys­maa aset­ti vil­jal­le vien­ti­tul­le­ja; jopa Venä­jä muis­taak­se­ni asetti. 

      Pit­käl­lä aika­vä­lil­lä maa­ta­lous­kau­pan vapaut­ta­mi­nen joh­tai­si tasa­pai­no­ti­lan­tee­seen, jos­sa maan­vil­je­ly ei ole Euroo­pas­ta lop­pu­nut, kehi­tys­mai­den maa­ta­lous voi huo­mat­ta­van hyvin ja slum­mien tilan­ne on hoi­det­tu joten­kin; var­maan­kin kovin kan­nat­ta­mat­to­mak­si käy­nyt­tä maa­ta­lout­ta verot­ta­mal­la. Tämä edel­lyt­tää pit­kää sopeu­tu­mi­sai­kaa, joten maa­lia koh­den on edet­tä­vä hitaasti.

      Suo­mes­sa maa­ta­lous­tu­kien asteit­tai­nen alen­ta­mi­nen alen­tai­si pel­lon hin­taa. Maan­vil­je­li­jä ei köyh­tyi­si, kos­ka pel­lon hin­ta on hänel­le kus­tan­nus, mut­ta kau­pun­kiin muut­ta­va sisar köyhtyisi. 

  85. Ilpo Per­naa
    “Eikös mark­ki­na­ta­lou­des­sa nime­no­maan vaa­di­ta, että tuo­tan­non pitää kasvaa?”

    Mitä ihmet­tä sem­moi­nen mark­ki­na­ta­lous on, jos­sa tulos muo­dos­tuu täy­del­li­ses­ti val­tion mak­sa­mis­ta tuis­ta ja val­tio jus­tee­raa kai­ken­mai­al­man kiin­tiöil­lä tuo­tan­to­mää­riä? Suun­ni­tel­ma­ta­lou­del­ta tuo kyl­lä haiskahtaa.

  86. Kul­je­tus­kus­tan­nus­ten takia. Ne teke­vät mah­dol­li­sek­si sen, että vil­jan hin­ta on (tai aina­kin oli, en ole kat­so­nut vii­me­ai­kai­sia tilas­to­ja) Suo­mes­sa hal­vem­paa kuin muu­al­la ja mai­to vas­taa­vas­ti huo­mat­ta­vas­ti kalliimpaa.”

    Vil­jan­hin­nat ovat olleet ver­tai­lu­kel­poi­sis­sa tuot­teis­sa var­sin samat kuin muu­al­la (ohraa­kin tuo­te­taan rehuk­si, mal­taak­si ja myllyyn).

    Sen sijaan kes­ki­hin­ta kun kaik­ki las­kee, on toki voi­nut olla alhai­nen, kos­ka sadon laa­tu vaih­te­lee pal­jon. Myl­ly­kel­pois­ta har­voin 60 %.

    Hin­nois­ta:
    http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/agriculture/data/main_tables

  87. Saa­rel­ma: “Vaik­ka suo­ma­lai­sia met­siä kut­su­taan usein puu­pel­loik­si ja siten mol­la­taan nii­den vähäis­tä moni­muo­toi­suut­ta, niin ovat ne sil­ti pal­jon moni­muo­toi­sem­pia kuin vaik­ka­pa veh­nä­pel­to, jos­sa kas­vaa vain yhtä lajia.”

    Tätä näkö­kul­maa ei aina tar­peek­si koros­te­ta. Vil­ja­pel­to on kaik­kea muu­ta kuin “luon­nol­li­nen” ilmiö. Se on täy­del­lis­tä hal­lin­taa, asfal­tin esias­te suorastaan.

    Lin­ko­la kiteyt­ti jos­kus, että Suo­mi on yhtä kuin met­sä. Met­sien anti­mil­la luu­li­si ole­van tääl­lä nykyistä(kin) suu­rem­pi talou­del­li­nen mer­ki­tys. Sin­ne­mäen ja mui­den keho­tuk­set kek­se­liäi­syy­teen ovat paikallaan.

  88. Sil­loin toi­saal­ta moni kehi­tys­maa aset­ti vil­jal­le vien­ti­tul­le­ja; jopa Venä­jä muis­taak­se­ni asetti.”

    Intia, Pakis­tan, Indo­ne­sia oli­vat myös vaik­ka tai­ta­vat olla myös tuo­jia. Lisäk­si lan­noi­te­kaup­pa tai­si men­nä myy­jän mark­ki­noik­si pit­käk­si aikaa, kun kaik­ki, jot­ka kyke­ni­vät, osti­vat varas­to­ja. Egyp­ti osti muis­taak­se­ni vuo­den tar­peen jotain NPK:ta.

    Suo­mes­sa maa­ta­lous­tu­kien asteit­tai­nen alen­ta­mi­nen alen­tai­si pel­lon hin­taa. Maan­vil­je­li­jä ei köyh­tyi­si, kos­ka pel­lon hin­ta on hänel­le kus­tan­nus, mut­ta kau­pun­kiin muut­ta­va sisar köyhtyisi.”

    Ja eri­lais­ten luo­pu­mis­jär­jes­te­ly­jen paris­sa ole­vat. Pel­lot ja tuet ovat osa elin­kei­no­aan, vaik­ka joku muu kuok­kii ne. Pitäi­si­kö olla niin, että eten­kin mak­sul­li­ses­ti luo­pues­sa maa kato­aa aina tukien paris­ta? Sama kos­ki­si van­huuse­läk­keel­le jää­vää, jos jat­ka­jaa ei ole eikä ole ajois­sa myy­nyt de fac­to tukioi­keut­taan pel­to­jen­sa kera. Aktii­vi­vil­je­li­jäl­tä ostet­tu tukioi­keus antai­si oikeu­den puo­leen oste­tun nimel­lis­heh­taa­ri­mää­rän tues­ta. Puo­let alas­ta katoai­si vil­je­lys­tä tuos­sa tapauksessa.

    Aktii­vi-isän­näl­lä oli­si sit­ten 50 ha maa­ta ja tukioi­keus osal­le, kai­kil­le tai jopa enem­mäl­le kuin vil­je­lee. Mut­ta vil­je­li­si vain sen par­haan, muut met­säl­le ja edul­li­sik­si suo­ja­vyö­hyk­keik­si. Ja ostai­si lisää, jos oikeuk­sia olisi.

    Kum­min­kin aina jos­sa­kin pitäi­si vil­je­lys­tä kado­ta se luo­vut­tu mää­rä tai puo­let (tai jotain).

    Varak­kail­la alueil­la oli­si tie­ten­kin useil­la­kin poh­joi­ses­ta ostet­tu­ja tukioi­keuk­sia tas­kus­sa, joten se nos­tai­si vau­rai­den seu­tu­jen pellonhintaa. 

    Tuos­ta­pa voi­si jotain kehitellä?

  89. Vil­ja­hin­nat ovat Suo­mes­sa alhai­sem­pia kuin muis­sa mais­sa. Hin­tae­roa lisää vie­lä se, että Suo­mes­sa tuot­ta­ja mak­saa rah­din teh­taal­le. Mis­sä muus­sa tuot­tees­sa myy­jä mak­saa rahdin ?

    Kes­kus­te­lu pai­not­tuu yksi­no­maan ruu­an hin­taan. Minua kiin­nos­ta eten­kin Soi­ni­vaa­ran mie­li­pi­de vih­reä­nä, eet­ti­syy­den, kes­tä­vän kehi­tyk­sen ja tuo­tan­non puh­tau­den mer­ki­tyk­ses­tä hin­nan muodostumiseen.

    Onko ruu­an hal­puus ainoa kri­tee­ri ? Esim. suo­ma­lai­nen mai­to on laa­dul­taan kor­kea­ta­soi­sem­paa kuin muu­al­la. On myös havait­tu, että kar­ja­koon suu­ren­tu­mi­nen lisää tau­te­ja. Talou­del­li­suu­den paran­tu­mi­nen edel­lyt­tää suu­rem­pia tilakokoja. 

    http://www.maitohygienialiitto.fi/Utareterveystyoryhman_mietinto.pdf

    Lue aina­kin sivu 22.

    USA:ssa lyp­sy­kar­jan hoi­to on teol­lis­ta. Eläi­miä lää­ki­tään anti­bioot­ti­re­huil­la, jot­ta kan­nat­ta­vut­ta hei­ken­tä­vät tau­dit saa­tai­siin ehkäis­tyä ennal­ta. Tule­vai­suu­des­sa tulee ole­maan suu­ri resis­tens­sion­gel­ma, ja sitä se on USA:ssa jo nyt. 

    Entä gee­ni­muun­nel­tu ruo­ka ja sen rin­nak­kai­se­lo taval­li­sen ja luo­mu­tuo­tan­non kans­sa ? Entä tuot­ta­jaa koh­taan rei­lu kaup­pa ? Glo­baa­li agro­busi­ness vs. suo­ma­lai­nen per­he­vil­jel­mä­mal­li tai kes­tä­vän kehi­tyk­sen mukai­nen viljely?
    Tuot­ta­vuu­den paran­ta­mi­nen edel­lyt­tää myös­kin suu­rem­paa eläin­ti­heyt­tä kai­kil­la tuo­tan­toe­läi­mil­lä. Mil­lä taa­taan eet­ti­sen tuo­tan­non toteu­tu­mi­nen? Lain­sää­dän­nöl­lä ja val­von­nal­la, se ei ole hal­paa , ja koi­tuu kulut­ta­jan rasit­teek­si. Onko hal­van hin­nan vaa­ti­mus myös­kin em. tavoit­tei­den kans­sa sopusoin­nus­sa, Soi­ni­vaa­ra ? (rim­maa hyvin)

    Haluam­me­ko hal­paa ruo­kaa esim. täl­lai­sel­la tavalla ?

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Belgian_Blue

  90. Vil­ja­hin­nat ovat Suo­mes­sa alhai­sem­pia kuin muis­sa maissa. ”

    Ks. EUs­tats yllä. Väit­tee­si on ris­ti­rii­das­sa kerät­ty­jen hin­ta­ti­las­to­jen kanssa.

    On myös havait­tu, että kar­ja­koon suu­ren­tu­mi­nen lisää tauteja.”

    Läh­tees­tä­si: “Hoi­toin­si­dens­si lyp­sy­kau­del­la on nyt
    Suo­mes­sa arviol­ta 34 % eli edel­leen kor­keam­pi kuin Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa (noin 28 %).”

    Meil­lä on pie­nin kar­ja­ko­ko mainituista.

    Entä gee­ni­muun­nel­tu ruo­ka ja sen rin­nak­kai­se­lo taval­li­sen ja luo­mu­tuo­tan­non kanssa ?”

    Lue tuo MMM:n raport­ti, jos sinul­la on aikaa ja arvuut­te­le mei­tä uudelleen:

    http://wwwb.mmm.fi/julkaisut/tyoryhmamuistiot/2005/trm2005_16.pdf

    Onko ruu­an hal­puus ainoa kri­tee­ri ? Esim. suo­ma­lai­nen mai­to on laa­dul­taan kor­kea­ta­soi­sem­paa kuin muualla. ”

    Jos­ta luke­net mie­lel­lä­si tämän:

    http://pseudonyymi.blogspot.com/2009/05/kuka-puhuisi-maidon-terveyshaitoista.html

    Haluam­me­ko hal­paa ruo­kaa esim. täl­lai­sel­la tavalla ?”

    Emme. Sik­si pitää vali­ta läh­teek­si Bra­si­lia tai Argen­tii­na. Kun valit­sem­me ne, ei lii­al­lis­ta jalos­tus­ta tarvita.

    Toki tuon­kin mai­nit­se­ma­si kar­jan son­nit kel­pai­si­vat meil­lä jalos­tuk­seen, mut­ta kun eivät käy par­haal­la taval­la lyp­sy­kar­ja­ro­tuis­ten nau­to­jen sie­men­nyk­seen, on valit­tu ne muut.

  91. Ilpo Pernaa:“Millä taa­taan eet­ti­sen tuo­tan­non toteutuminen?”

    Sil­lä, että anne­taan kulut­ta­jien ostaa juu­ri halua­mal­laan taval­la tuo­tet­tua ruo­kaa, eikä yri­te­tä sörk­kiä mark­ki­noi­ta mil­lään mää­räyk­sil­lä, tuil­la ja tulleilla.

    Haluam­me­ko hal­paa ruo­kaa esim. täl­lai­sel­la tavalla ?”

    Jot­kut halua­vat, jot­kut eivät. Anne­taan siis haluk­kai­den syö­dä näi­tä. Ne, jot­ka eivät halua voi­vat jät­tää ostamatta.

  92. Vil­jo­jen hin­ta­ti­las­to­ja olen seu­ran­nut vuo­si­kym­me­net ja eili­nen­kin notee­raus (TIKE) näyt­tää, että esim. Sak­sas­sa vkol­la 30 rehuoh­ran hin­ta oli n. 100 euroa/tonni ja Suo­mes­sa 90/tonni ja lisäk­si vie­lä mii­nus rah­ti. Suo­ma­lai­set hin­nat ovat hie­man kor­keam­pia kuin Puo­lan, Viron, Liet­tuan jne. Ja sama suun­ta on kai­kis­sa viljatuotteissa.

    http://www.matilda.fi/servlet/page?_pageid=549,193&_dad=portal30&_schema=PORTAL30&908_MATILDA_JULKAISUT_4484043.lk=249&952_MATILDA_JULKAISUT_4484043.cls=262

    Läh­tees­tä otit sit­ten tämän: “Hoi­toin­si­dens­si lyp­sy­kau­del­la on nyt
    Suo­mes­sa arviol­ta 34 % eli edel­leen kor­keam­pi kuin Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa (noin 28 %).”

    Luit kuten piru raa­mat­tua ja toit esiin hei­koim­man tun­nus­lu­vun Suo­men koh­dal­ta ja ver­ta­sit sitä EU:n ulko­puo­li­sen Nor­jan vas­taa­vaan lukuun. Hoi­toin­si­dens­sin suu­ruus Suo­mes­sa ker­too myös sen­kin, että hoi­to­kyn­nys on mata­la kos­ka mai­don solu­lu­vut ovat EU:n pienimmät.Ruotsi ja Tans­ka ovat koko­nai­suu­des­saan Suo­men taka­na mai­to­ta­lou­den laa­dus­sa. Ja siel­tä tuo­daan kri­tii­kit­tä hal­po­ja kon­kurs­si­mai­to­tuot­tei­ta Suo­meen. Mitä ovat lisäk­si Nor­jan elin­tar­vi­ke­hin­nat ver­rat­tu­na Suomeen?

    Pseu­do­nyy­miä en keh­tai­si esi­tel­lä luo­tet­ta­va­na läh­tee­nä. Sii­hen ver­rat­tu­na Prav­da­kin on kuin pyhä­kou­lu­lais­ten psalmikokoelma.

    Suo­mes­sa leh­mien mai­don kes­ki­tuo­tos on EU:n suurimpia:(lue aina­kin s. 23 etp. )

    http://www.mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/tyoryhmamuistiot/2008/5yZm29dRv/trm6_2008_maitoraportti_020708.pdf

    Seu­raa­vas­sa link­ki teho­maa­ta­lou­den ongel­mis­ta uudel­la man­te­reel­la. Sivus­to tosin on vegaa­nien, mut­ta alku­pe­räi­nen läh­de on Worldwatch- instituutin.

    http://www.vegaaniliitto.fi/liha.htm

    Seu­raa­vas­sa ote sii­tä miten haa­voit­tu­va on ruo­ka­huol­to , jos meil­lä ei ole omaa tuotantoa:

    http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/article505467.ece

    Siel­lä­hän ne saa­vat nau­dat vael­lel­la vapaas­ti pam­pak­sel­la, oli­si vaan syötävää…

    Jos elin­tar­vi­ke­huol­to poh­jau­tui­si mark­ki­na­ta­lou­teen ruo­ka­pörs­sin lail­la, niin ruu­an hin­nan ja saa­ta­vuu­den vaih­te­lut oli­si­vat meil­lä suu­ria. Esim. vil­jan ja lihan hin­ta nousee heti läpi maa­pal­lon kun tulee ilmoi­tus jos­ta­kin luon­non kata­stro­fis­ta suu­ril­la tuo­tan­toa­lueil­la. Siis ruo­ka ei ole vähis­sä, mut­ta sii­tä ennus­te­taan tule­van pulaa. Onko mitään jär­keä sii­nä, että hin­ta nousee heti? 

    Onko tule­vai­suus saman­lai­nen kuin arvo­pa­pe­ri­pörs­sis­sä, joka on saa­nut suu­ria kol­hu­ja kei­not­te­lui­den vuoksi.Nykyinen maa­il­man­ta­lou­den lama oli­si vie­lä syvem­pi jos sii­nä oli­si­vat muka­na ruu­an tuo­tan­non futuurit.

  93. Art­tu­ril­le; “Jot­kut halua­vat, jot­kut eivät. Anne­taan siis haluk­kai­den syö­dä näi­tä. Ne, jot­ka eivät halua voi­vat jät­tää ostamatta.”

    Sinun mie­les­tä­si mark­ki­na­ta­lous pitää par­hai­ten huol­ta eläin­ten oikeuk­sis­ta. Niin­pä. Mitäs ovat syn­ty­neet eläi­mik­si, kukin on oman onnen­sa seppä.

    Olet­ko näh­nyt doku­men­tin, jos­sa 800 kilon nau­to­ja lai­va­taan etu­kuor­maa­jal­la nau­dan jal­kaan kiin­ni­te­tyn ket­tin­gin väli­tyk­sel­lä. Ne nos­te­taan kor­keal­le ja pudo­te­taan “elä­vä­nä” mui­den nau­to­jen pääl­le las­ti­ruu­maan. Yksi jal­ka poik­ki ole­via aje­taan säh­kö­piis­kal­la las­taus­ram­pin kaut­ta pois laivasta. 

    On todel­la kus­tan­nus­te­ho­kas­ta, sil­lä “elä­vä­nä” kul­je­tuk­sis­sa ei tule kyl­mä­lai­te­kus­tan­nuk­sia ja sit­ten on hal­paa lihaa niil­le, jot­ka sitä halua­vat. Eikä tuot­teen selos­tuk­ses­sa ole takuul­la mai­nin­taa kul­je­tus­ta­vas­ta saa­tik­ka muus­ta jäljitettävyydestä.

  94. Ilpo Pernaa:“Onko mitään jär­keä sii­nä, että hin­ta nousee heti?”

    Tot­ta­kai on! Kor­kea hin­ta on sig­naa­li sii­tä, että ruo­kaa pitää sääs­tää, eli varau­tua tule­vaan ruo­ka­pu­laan. (Onnis­tu­nut) Kei­noit­te­lu tasoit­taa hin­nan vaihteluita.

    Sinun mie­les­tä­si mark­ki­na­ta­lous pitää par­hai­ten huol­ta eläin­ten oikeuksista.”

    Ei todel­la­kaan pidä!

    Minun mie­les­tä mark­ki­na­ta­lous pitää par­hai­ten huol­ta ihmis­ten oikeuk­sis­ta ja minus­ta kenel­lä­kään ihmi­sel­lä ei ole oikeut­ta men­nä sano­maan toi­sel­le miten hänen pitää suh­tau­tua tuotantoeläimiin.

    Kos­ka minä pidän tuo­tan­toe­läin­ten kär­si­myk­siä hai­tal­li­si­na, niin olen val­mis mak­sa­maan ruo­as­ta­ni kor­keam­paa hin­taa, jot­ta tuo­tan­toe­läin­ten elä­mä on muka­vam­paa, mut­ta en ole pakot­ta­mas­sa ketään mak­sa­maan kor­keam­paa hin­taa vastentahtoisesti.

    En ole näh­nyt kyseis­tä doku­ment­tia, kos­ka pidän (tuo­tan­toe­läin­ten kär­si­mys­ten lisäk­si) myös omia kär­si­myk­siä­ni haitallisina.

  95. Minun mie­les­tä mark­ki­na­ta­lous pitää par­hai­ten huol­ta ihmis­ten oikeuk­sis­ta ja minus­ta kenel­lä­kään ihmi­sel­lä ei ole oikeut­ta men­nä sano­maan toi­sel­le miten hänen pitää suh­tau­tua tuotantoeläimiin.”

    Kyl­lä on oikeus ja se rea­li­soi­tuu eläin­ten suo­je­lu­lais­sa. Täs­sä asias­sa ei ole jous­ton varaa, eläin­rääk­käyk­ses­tä saa ran­gais­tuk­sen. Ran­gais­tus tuot­ta­muk­sel­li­suu­des­ta tuli­si mää­rä­tä myös niil­le, jot­ka vaa­ti­vat yhä hal­vem­paa ruokaa.Ihmisen muka­vuu­den ja nau­tin­non halu ovat mie­les­tä­si tär­keäm­piä asioi­ta kuin eläin­ten hyvä koh­te­lu. Siis, hal­pa ruo­ka, jot­ta riit­tää rahaa kuluttamiseen.

    Miten köy­hä, jol­la on juu­ri ja juu­ri varaa ruo­kaan, sääs­tää sitä, kor­kean hin­ta­suh­dan­teen koittaessa ?

  96. Heh, ei huol­to­var­muu­del­la enää täs­sä tar­koi­te­ta sodan­ai­kaa, vaan kan­sain­vä­li­sen kau­pan häi­riöi­tä. Siis jos tulee häi­riö ruu­an tuon­tiin, niin mitä me sil­loin tääl­lä sit­ten syöm­me vai syöm­me­kö mitään.

    Jos taas tulee sota, niin sil­loin ei syö­dä mitään. Aina­kaan kovin kauaa.

  97. Ilpo Pernaa:“Ihmisen muka­vuu­den ja nau­tin­non halu ovat mie­les­tä­si tär­keäm­piä asioi­ta kuin eläin­ten hyvä kohtelu.”

    Ei tie­ten­kään. Minus­ta tär­kein asia on se mitä ihmi­set arvos­ta­vat oli se sit­ten eläin­ten hyvä koh­te­lu tai muka­vuu­den ja nau­tin­non halu.

    Miten köy­hä, jol­la on juu­ri ja juu­ri varaa ruo­kaan, sääs­tää sitä, kor­kean hin­ta­suh­dan­teen koittaessa ?”

    Häh? Onko sun mie­les­tä joten­kin parem­pi, että tule­vai­suu­des­sa hin­ta nousee vie­lä rajum­min ja vie­lä useam­pi kär­sii nälänhädästä?

    Muis­ta: onnis­tu­nut kei­not­te­lu tasoit­taa hin­nan vaihteluita.

  98. Juha:“Heh, ei huol­to­var­muu­del­la enää täs­sä tar­koi­te­ta sodan­ai­kaa, vaan kan­sain­vä­li­sen kau­pan häi­riöi­tä. Siis jos tulee häi­riö ruu­an tuon­tiin, niin mitä me sil­loin tääl­lä sit­ten syöm­me vai syöm­me­kö mitään.”

    Ruo­kaan menee nykyi­sin niin pie­ni osa ihmis­ten tulois­ta ja ruu­an hin­nas­ta on vain pie­ni osa raa­ka-aineen hin­taa, joten raa­ka-ainei­den hin­to­jen pitäi­si nous­ta todel­la radi­kaa­lis­ti (kym­men­ker­tais­tu­mi­nen ei var­maan riit­täi­si), jot­ta ihmi­sil­lä ei oli­si varaa ruo­kaan Suo­mes­sa. Ja siis pal­jon ennen tuo­ta kehi­tys­mai­den ihmi­sil­tä oli­si lop­pu­neet rahat ja ruu­an myy­jät oli­si­vat lopet­ta­neet sin­ne myyn­nin ja tuo­neet ruo­kan­sa Suomeen. 

    Jos taas fyy­si­sis­tä ulko­maan­kau­pan esteis­tä puhu­taan, niin sel­lai­sia vas­taan oli­si joka tapauk­ses­sa jär­ke­vää varau­tua var­muus­va­ras­toin oman tuo­tan­non sijaan. 

    Mie­ti­pä, mitä Suo­mel­le kävi­si, jos öljyn, kaa­sun ja hii­len tuon­ti lop­pui­si ja näi­hin ei oli­si var­muus­va­ras­to­ja. Mik­si näis­sä samal­la tavoin yhteis­kun­nan toi­min­nal­le kriit­ti­sis­sä raa­ka-aineis­sa on ihan ok, että olem­me ulko­mai­sen tuo­tan­non varas­sa, mut­ta sit­ten ruu­an koh­dal­la sama ei enää kelpaakaan?

    1. Maa­il­man­mark­ki­noi­den armoil­la ole­van­koh­ta­lo ei kyl­lä ole kovin tur­val­li­nen, jos jos­tain odot­ta­ma­ty­to­mas­ta sää­il­miös­tä tai muus­ta syys­tä joh­tuen vil­ja­sa­to jäik­ka EU-aika­na ä maa­il­mal­la tavan­omais­ta pie­nem­mäk­si. Vuo­si sit­ten tuli parin pro­sen­tin mark­ki­na­häi­riö, ja vil­jan hin­ta nousi yli kak­sin­ker­tai­sek­si. Kysyn­nän hin­ta­jous­to on siis aina­kin lyhyel­lä aika­vä­lil­lä lähes ole­ma­ton. Hin­nan kak­sin­ker­tais­tu­mi­nen ei ole vie­lä pal­jon rik­kal­le Suo­mel­le, mut­ta huo­les­tut­ta­vaa oli, että moni vil­jan­vie­jä­maa suo­ja­si koti­mark­ki­noi­taan vien­ti­tul­leil­la. Omien suut ovat lähem­pä­nä kuin kaup­pa­kump­pa­nien suut. Jos häi­riö oli­si ollut kym­me­nen pro­sen­tin luok­kaa. Kos­ka on toden­nä­köi­nen tai aina­kin mah­dol­li­nen ske­naa­rio, että olem­me Aasian mai­den elin­ta­son nousun muka­na menos­sa koh­den ruu­an kysyn­nän mer­kit­tä­vää kas­vua, jon­ki­nas­tei­nen oma­va­rai­suus on hyväk­si, vaik­kei sotaa pelkäisikään.

      Kan­nat­taa muu­ten huo­ma­ta, että vaik­ka EU-aika­na tilo­jen luku­mää­rä on las­ke­nut huo­mat­ta­vas­ti, maa­ta­lous­tuo­tan­to ei ole pie­nen­ty­nyt. Tämä myös mer­kit­see, että Suo­men maa­ta­lou­den tuot­ta­vuus vil­je­li­jää koh­den on kas­va­nut merkittävästi.

  99. jon­ki­nas­tei­nen oma­va­rai­suus on hyväk­si, vaik­kei sotaa pelkäisikään.

    Sii­tä kai kaik­ki ovat samaa miel­tä, että Suo­men kan­nat­taa varau­tua krii­sin varal­ta. Eikö­hän eri­mie­li­syys val­lit­se sii­tä, voi­si­ko varau­tu­mi­sen hoi­taa jär­ke­väm­min kuin kaa­ta­mal­la mil­jar­de­ja rahaa vuo­des­ta toi­seen maatalouteen. 

    Täl­lai­ses­ta maal­li­kos­ta se tun­tu jär­jet­tö­mäl­tä mones­ta­kin syys­tä. Eri­tyi­ses­ti on ihme­tyt­tä­nyt jo vuo­sia se, mik­si ei kerä­tä mer­kit­tä­viä, esi­mer­kik­si pari vuot­ta kes­tä­viä, var­muus­va­ras­to­ja puskureiksi. 

    Kun en kek­si seli­tys­tä enkä ole löy­tä­nyt seli­tys­tä googlaa­mal­la­kaan, tulee mie­leen, että täs­sä lei­ki­tel­lään suo­ma­lais­ten hen­gil­lä lyhyt­nä­köis­ten poliit­tis­ten tavoit­tei­den vuoksi.

    Suo­raan sanot­tu­na tär­keäm­pää saat­taa olla pitää Kes­kus­tan ydin­kan­nat­ta­ja­jouk­ko, “maa­seu­tu” tyy­ty­väi­se­nä sil­lä­kin uhal­la, että sopi­van krii­sin sat­tues­sa maa­ta­lou­den tuo­tan­to romah­taa, kun ulko­mail­ta han­kit­ta­vien tuo­tan­to­pa­nos­ten tulo lop­puu. Sen jäl­keen sit­ten jyr­si­tään män­nyn kuor­ta, kun ei ole riit­tä­viä var­muus­va­ras­to­ja kerät­ty. Var­muus­va­ras­to­ja ei taas voi kerä­tä, kos­ka se romut­ta­si myy­tin oma­va­rai­sen tuo­tan­non vält­tä­mät­tö­myy­des­tä ja siten kysee­na­lais­tai­si koko nykyi­sen maa­ta­lous­po­li­tii­kan tukineen.

    Toi­von, että olen vää­räs­sä. Toi­von, että joku osai­si selit­tää, mitä jär­keä täs­sä tou­hus­sa oikeas­ti on.

    1. Pari vuot­ta kes­tä­vis­sä var­muus­va­ras­tois­sa on se vika, että sil­loin jou­du­taan jat­ku­vas­ti syö­mään pari vuot­ta van­haa viljaa.

      Minul­la on se käsi­tys, että maa­ta­lous­tuo­tan­to pysyi­si kyl­lä pys­tys­sä myös ilman näin korf­kei­ta tukia. Kor­kea tuki kapi­ta­li­soi­tuu pel­lon hin­taan ja aika kor­kea se maan pel­lon on. 

      Moni vil­je­li­jä on kui­ten­kin osta­nut pel­lon sisa­ril­taan tai naa­pu­reil­taan maa­ta­lous­tuen pai­sut­ta­mal­la hin­nal­la, joten ker­ras­ta poik­ki ‑maa­ta­lous­tuen leik­kaus ei toimisi. 

      Kun olen aika var­ma, että vil­jan hin­ta nousee seu­raa­vien vuo­si­kym­men­ten aika­na, oli­si tie­tys­tui koh­tuul­lis­ta vas­taa­vas­ti lei­ka­ta heh­taa­ri­tu­kia vil­jan hin­nan noustessa.

  100. Osmo:“Koska on toden­nä­köi­nen tai aina­kin mah­dol­li­nen ske­naa­rio, että olem­me Aasian mai­den elin­ta­son nousun muka­na menos­sa koh­den ruu­an kysyn­nän mer­kit­tä­vää kasvua,”

    Mik­si ruo­an tar­jon­ta ei kas­vai­si samas­sa suhteessa?

    Jos ker­ta vil­jaa varas­toi­mal­la voi teh­dä satu­mai­sia voit­to­ja, mikä estää yksi­tyi­siä yrit­tä­jiä kei­not­te­le­mas­ta vil­jan hin­nal­la ja näin tasoit­ta­van tar­jon­nan hei­lah­te­lun vai­ku­tuk­sia hintaan?

    Mik­si edus­kun­ta osai­si parem­min ottaa nämä hei­lah­te­lut huo­mioon, kun niil­lä ei ole lähes­kään niin voi­mak­kai­ta kan­nus­ti­mia kuin yksi­tyi­sil­lä yrittäjillä?

    Eli lyhyes­ti: mik­si jul­ki­sen val­lan tuli­si yrit­tää tasa­pai­not­taa vil­jan hin­nan vaih­te­lui­ta (tuke­mal­la koti­mais­ta maa­ta­lout­ta), kun mark­ki­nat pys­ty­vät sii­hen paremmin?

  101. Vuo­si sit­ten tuli parin pro­sen­tin mark­ki­na­häi­riö, “ja vil­jan hin­ta nousi yli kak­sin­ker­tai­sek­si. Kysyn­nän hin­ta­jous­to on siis aina­kin lyhyel­lä aika­vä­lil­lä lähes ole­ma­ton. Hin­nan kak­sin­ker­tais­tu­mi­nen ei ole vie­lä pal­jon rik­kal­le Suo­mel­le, mut­ta huo­les­tut­ta­vaa oli, että moni vil­jan­vie­jä­maa suo­ja­si koti­mark­ki­noi­taan vientitulleilla”

    Ja osa mais­ta teki myös vien­ti­kiel­to­pää­tök­sen. Sil­loin raa­ka-ainet­ta eisaa edes rahalla .
    Kun näl­käi­nen kan­sa läh­tee kaduil­le niin poli­tik­ko­jen ainoa vaih­toeh­to on vientikielto

  102. Saarelma:“Mietipä, mitä Suo­mel­le kävi­si, jos öljyn, kaa­sun ja hii­len tuon­ti lop­pui­si ja näi­hin ei oli­si varmuusvarastoja.”

    Annoit hel­pon kysy­myk­sen: huo­nos­ti kävi­si jos öljyn/hiilen tuon­ti lop­pui­si. Yllä­tyit­kö tästä?

    Saa­rel­ma jatkaa:“Miksi näis­sä samal­la tavoin yhteis­kun­nan toi­min­nal­le kriit­ti­sis­sä raa­ka-aineis­sa on ihan ok,että olem­me ulko­mai­sen tuo­tan­non varas­sa, mut­ta sit­ten ruu­an koh­dal­la sama ei enää kelpaakaan?”

    Ei tähän­kään ole vai­kea vas­ta­ta: öljyn ja hii­len suh­teen ei ole vaih­toeh­toa, kos­ka koti­mais­ta tuo­tan­toa ei ole. Oli­ko tämä yllätys?

    Ruu­an suh­teen voim­me taas suo­ja­ta itseäm­me eri­lai­sia häi­riöi­tä ja ongel­mia vas­taan pitä­mäl­lä yllä omaa tuo­tan­toa. Tämä on etuoikeus.

  103. Ruo­ka­tur­van hei­koin lenk­ki on tosi­aan öljy, mut­ta sen suh­teen ollaan tuon­nin varas­sa kai lähin­nä sik­si, että Suo­men­lah­del­la ei ole yhtä iso­ja öljy­läh­tei­tä kuin Pohjanmerellä.

    Trak­to­rei­hin meni­si pit­käs­sä krii­sis­sä ehkä bio­die­se­liä­kin ja öljy käy­tet­täi­siin sii­hen, että trak­to­rit ja pui­mu­rit toi­mi­si­vat ja ruo­ka saa­tai­siin kau­pun­kei­hin, ei huviajeluun.

    Tilan­ne jos­sa suo­ma­lai­sil­le ei riit­täi­si jokai­sel­le rätin­gin mukai­sia kalo­rei­ta kuu­los­taa aika epä­us­kot­ta­val­ta — sen täy­tyi­si olla tosi hir­mui­nen krii­si. Mut­ta vali­koi­ma yksin­ker­tais­tui­si ja kas­vis­pai­not­tui­si, jos pit­kä krii­si tulisi.

    http://tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=1011&vl=2008

  104. Esi­merk­ki ruu­an hin­to­jen noususta:

    http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2009/08/sokerin_hinta_ennatyskorkealla_904611.html?origin=rss

    EU:n toi­mes­ta halut­tiin soke­rin tuo­tan­toa vähen­tää Unio­nin alu­eel­la yli­tuo­tan­non vuok­si. Suo­men soke­rin tuo­tan­to annet­tiin lähes ilmai­sek­si tans­ka­lai­sil­le. Tai­si tans­ka­lai­sen maa­ta­lous­ko­mis­saa­rin käden­jäl­ki näkyä asias­sa koti­maan­sa hyväksi.

    Jos Suo­men maa­ta­lou­des­ta aja­taan alas mui­ta­kin tuo­tan­to­suun­tia, niin ruu­an hin­ta tulee meil­lä nouse­maan soke­rin lail­la. Vapaan kil­pai­lun usko­vai­set uskot­te­le­vat, että muut maat kil­voit­te­le­vat sii­tä kuka saa myy­dä meil­le puut­tu­vat elin­tar­vik­keet halvimmalla.

    En myös­kään ymmär­rä sitä, että tuet halut­tai­siin pois­taa vain Suo­mes­ta. Mui­den mai­den maa­ta­lou­del­leen mak­sa­ma tuki on ok, mut­ta suo­ma­lai­nen ei. Epä­re­hel­li­ses­ti tuo­daan esil­le aina se, että Suo­mi mak­saa tuo­tan­nol­leen eni­ten kan­sal­lis­ta tukea. Ei ker­ro­ta sitä, että mui­den mai­den saa­ma EU-tuki (pl. uudet EU-maat) on Suo­men EU-tukea suurempi.

    Väi­te­tään Suo­men maa­ta­lou­den ole­van huo­nos­ti tuot­ta­vaa. Niin­pä tie­ten­kin kun tuot­ta­jil­le mak­se­taan Unio­nin alhai­sim­pia tuottajahintoja(pl. uudet EU-maat).

    Tuot­ta­vuut­ta pitää mita­ta esim. leh­mien mai­don tuo­tok­sel­la, joka on Suo­mes­sa Euroo­pan suu­rim­pia. Soi­ni­vaa­ra­kin koros­taa sitä, että maa­ta­lou­tem­me on tehos­tu­nut enem­män kuin mikään muu tuo­tan­no­na­la Suomessa.

    http://www.stat.fi/tup/tietoaika/ta_08_04_maatalous.html

    Vuon­na 1980 maa­ti­lo­ja oli Suo­mes­sa n. 200 000 ja täl­lä het­kel­lä n. 65 000. Ja nyt ruo­kaa tuo­te­taan entis­tä enem­män ja teki­jöi­tä on kol­man­nes enti­ses­tä mää­räs­tä. Teki­jöi­den vähen­ty­mi­nen on todel­li­suu­des­sa näi­tä­kin luku­ja suu­rem­pi. Maa­ti­lan töis­sä oli ‑80 luvul­la pää­sään­töi­ses­ti emän­tä isän­nän lisäk­si. Nyt toi­nen puo­li­sois­ta ja monis­sa tapauk­sis­sa molem­mat kul­ke­vat työs­sä tilan ulkopuolella.

    Vil­je­li­jä­per­heen elan­to ei ole paran­tu­nut yhtään enem­pää kuin pal­kan­saa­jien­kaan, pikem­min­kin päin­vas­toin. Sitä vas­toin pal­kan­saa­ja, kulut­ta­ja­na, on saa­nut tämän raken­ne­ke­hi­tyk­sen edut täy­si­mää­räi­se­nä hyväk­seen. Ruu­an hin­ta on reaa­li­ses­ti laskenut.

  105. Osmo:“Viljaa ei voi varas­toi­da kovin pit­käk­si aikaa.”

    w0t?! Ensin­nä­kin tämä oli nyt mul­le kyl­lä ihan uut­ta tie­toa, että vil­jaa ei voi varas­toi­da ja toi­sek­seen ei sen tart­te olla sitä samaa vil­jaa, joka on siel­lä varastossa.

    (Eli siis vil­jan hin­nal­la voi kei­noi­tel­la sil­leen, että raken­taa varas­ton, jos­sa on kokoa­jan x mää­rä vil­jaa, joka kier­tää sen varas­ton läpi.)

    1. Vil­ja säi­lyy muu­ta­man vuo­den. Kos­ka ei tie­de­tä, mil­loin se sota tulee, var­muus­va­ras­toa kier­rä­te­tään, siis täy­te­tään toi­ses­ta pääs­tä ja syö­dään toi­ses­ta. Mitä isom­pi varas­to suh­tees­sa kulu­tuk­seen, sitä van­hem­paa vil­jaa syödään.

  106. Vil­ja säi­lyy muu­ta­man vuoden.”

    No, jos aja­tel­laan sel­lais­ta kaup­pa­saar­toa, ettei Suo­meen pää­se mitään “muu­ta­maan vuo­teen” (eikä luon­nol­li­ses­ti myös­kään tapah­du mitään vien­tiä), niin mis­sä kun­nos­sa ajat­te­li­sit koko yhteis­kun­nan ole­van sii­nä vai­hees­sa, kun nii­den vil­ja­va­ras­to­jen poh­ja alkaa pilkottaa? 

    Esi­mer­kik­si öljyä Suo­mes­sa riit­tää käsit­tääk­se­ni jotain puo­lek­si vuo­dek­si. Kaa­su menee poik­ki suun­nil­leen heti, kun rajat sul­keu­tu­vat. Hiil­tä­kään tus­kin riit­tää “muu­ta­mak­si vuo­dek­si”. Jos esim. tuo öljy­tuon­ti koi­tet­tai­siin kor­va­ta koti­mai­sel­la bio­polt­toai­ne­tuo­tan­nol­la, niin toden­nä­köi­ses­ti ei edes riit­täi­si, vaik­ka kaik­ki pel­lot muu­tet­tai­siin bio­polt­toai­ne­pel­loik­si. Mis­täs se ruo­ka sit­ten otettaisiin? 

    Entä sit­ten ne kaik­ki teol­li­suu­den tuot­teet, jot­ka nykyi­sin ostam­me ulko­mail­ta? Krii­seis­tä puhut­taes­sa mie­leen ensim­mäi­se­nä tule­vat aseet. Suo­men armei­jan ras­kais­ta aseis­ta suun­nil­leen kaik­ki (len­to­ko­neet, tan­kit, ohjuk­set,…) ovat ulko­mais­ta tekoa. Ehkä jotain tyk­ke­jä ja kra­naa­tin­heit­ti­miä teh­dään vie­lä Suo­mes­sa. Miten ihmees­sä on aja­tel­tu jat­ket­ta­van soti­mis­ta “muu­ta­ma vuo­si” ilman, että noi­ta asei­ta saa­tai­siin tuo­tua ulkoa? Eihän niin teh­ty edes vii­me sodas­sa. Jopa tal­vi­so­das­sa, kun NL hyök­kä­si ja Sak­sa esti kau­pan­käyn­nin, Suo­mi onnis­tui käsit­tääk­se­ni saa­maan asei­ta Ruotsista. 

    Ja jos tosi­aan men­nään jon­ne­kin “muu­ta­maan vuo­teen”, niin luu­li­si, että tuos­sa ajas­sa oli­si tar­vit­taes­sa mah­dol­lis­ta aloit­taa oma vil­je­ly, vaik­ka pitäi­si läh­teä liik­keel­le sii­tä, että kaa­de­taan met­sä. Ja sil­loin voi­si kes­kit­tyä lajei­hin, jot­ka tuot­ta­vat kalo­rei­ta tehok­kaim­min, kun taas nyky­vil­je­ly kes­kit­tyy sii­hen, mikä tuo eni­ten talou­del­lis­ta voit­toa, mikä on joh­ta­nut sii­hen, että kas­va­te­taan eläi­miä, mis­sä huka­taan iso osa kas­vien ener­gias­ta ja sii­nä­kin käy­te­tään vää­riä laje­ja (nau­dat ovat kaik­kein tehottomimpia). 

    Jos sit­ten puhu­taan jos­tain krii­sis­tä, joka kes­täi­si sel­väs­ti pidem­pään kuin “muu­ta­man vuo­den”, niin onko miten­kään sel­vää, että nyky­muo­toi­nen maa­ta­lous pys­tyi­si jat­ku­maan ilman ulko­mais­ta tuon­tia (koneet, polt­toai­neet, lan­noit­teet, jne.) niin pitkään?

  107. Mitä­kö­hän Samu­li nyt oikein hakee ? Pitää­kö mie­les­tä­si Suo­men elin­tar­vi­ke­huol­to toteut­taa huol­to­var­muus­kes­kuk­sen kaut­ta nor­maa­liai­koi­na ? Huol­to­var­muus­kes­kuk­sen toi­min­ta on lais­sa sää­del­ty tällaiseksi:

    http://www.huoltovarmuus.fi/organisaatio/huoltovarmuuskeskus/lyhyt-historia/

    Nyt­kö päi­vit­täi­nen ruo­ka tuli­si hank­kia ulko­mail­ta huol­to­var­muus­kes­kuk­sen varas­to­jen kaut­ta koti­ta­louk­sien ruokapöytään ? 

    Tyk­kien saa­ta­vuut­ta ei voi ver­ra­ta päi­vit­täi­seen ruo­ka­huol­toon, eikä yleen­sä­kään ruo­kaa (elä­vä mate­ria) konei­siin ja lait­tei­siin. Muu­ten Ruot­si kiel­täy­tyi myy­mäs­tä Suo­mel­le Bofor­sin tyk­ke­jä tal­vi­so­dan aika­na vaik­ka asias­ta oli ole­mas­sa jo esisopimus.

    Juu­ri saim­me lukea uuti­sen sii­tä miten Venä­jä kiel­si liet­tua­lai­sen mai­don tuon­nin vedo­ten puh­tauson­gel­maan. Pari vuot­ta sit­ten venä­läi­set kiel­si­vät puo­la­lais­ten ja samal­la myös tans­ka­lais­ten lihan­tuon­nin maa­han. Oman lukun­sa muo­dos­taa myös Venä­jän ener­gial­la teke­män “kauppa“politiikan.

    Haluam­me­ko olla tämän­kal­tai­sen poli­tii­kan uhri­na ehdoin tah­doin ? Niin käy, jos meil­lä ei ole omaa tuotantoa.

  108. Ilpo Pernaa:“Nytkö päi­vit­täi­nen ruo­ka tuli­si hank­kia ulko­mail­ta huol­to­var­muus­kes­kuk­sen varas­to­jen kaut­ta koti­ta­louk­sien ruokapöytään ?”

    Jep, tuol­la peri­aat­teel­la hom­ma toi­mi­si, jos hoi­tai­sim­me krii­siai­ko­jen ruo­ka­huol­lon nykyis­tä jär­ke­väm­min. Siis, tie­ten­kään kaik­kia elin­tar­vik­kei­ta ei siel­tä varas­ton kaut­ta kier­rä­tet­täi­si. Varas­tot kes­kit­tyi­si­vät vain nii­hin tuot­tei­siin, joi­ta voi säi­löä pitkään.

    Johon­kin nykyi­seen lain­sää­dän­töön vetoa­mi­nen on var­sin type­rää, kun ehdo­tan koko sys­tee­min täy­del­lis­tä remont­tia, mikä tie­ten­kin sisäl­täi­si lain­sää­dän­nöl­li­siä muutoksia. 

    Tyk­kien saa­ta­vuut­ta ei voi ver­ra­ta päi­vit­täi­seen ruo­ka­huol­toon, eikä yleen­sä­kään ruo­kaa (elä­vä mate­ria) konei­siin ja laitteisiin.”

    Jaa, mik­sei? Aseet ovat sodan­käyn­nil­le vähin­tään yhtä tär­kei­tä kuin ruoka. 

    Mitä Venä­jään tulee, niin ensin­nä­kin esi­merk­ki­si kos­ki­vat Venä­jän tuon­tia. Jos olem­me itse ruu­an tuot­ta­ja, niin sil­loin juu­ri voim­me olla mai­nit­se­ma­si poli­tii­kan uhri­na. Mei­tä on aika vai­kea uhi­tel­la tuon­nin kiel­tä­mi­sel­lä, jos emme itse edes tuo­ta. Toi­sek­si me tuom­me Venä­jäl­tä jo nyt kai­ken kaa­sum­me ja osan säh­kös­tä. Olem­me siis jo Venä­jän poli­tii­kan “uhri­na” asiois­sa, joi­ta ei käy­tän­nös­sä voi kor­va­ta. Sen sijaan ruo­kaa voi tie­ten­kin tuo­da vaik­ka mistä.

  109. Samu­li Saarelma:“vaikka pitäi­si läh­teä liik­keel­le sii­tä, että kaa­de­taan metsä.”

    Kas­ki­vil­je­ly­suun­ni­tel­mat vaan pys­tyyn vil­ja­va­ras­to­jen lisäk­si ja koti­mai­sel­ta maa­ta­lou­del­ta tuet poikki.

    Ilpo Pernaa:“Haluammeko olla tämän­kal­tai­sen poli­tii­kan uhri­na ehdoin tah­doin ? Niin käy, jos meil­lä ei ole omaa tuotantoa.”

    Ou-nou! Mitä teem­me­kään sit­ten, jos meil­lä ei ole omaa maa­ta­lous­tuo­tan­toa ja Venä­jä ei suos­tu enää osta­maan maataloustuotteitamme?!

    Täl­lai­nen tör­keä kiris­tys saa kyl­lä maan kuin maan pol­vil­leen ja on var­sin olen­nai­nen point­ti, kun puhum­me huol­to­var­muu­des­ta, joka siis ei tar­koi­ta var­muut­ta sii­tä, että saam­me omat maa­ta­lous­tuot­teem­me kau­pak­si vaan sitä, että meil­tä ei lopu ruo­ka ennen kuin tilan­teem­me on jo muu­ten­kin täy­sin epätoivoinen.

  110. Jaa, mik­sei? Aseet ovat sodan­käyn­nil­le vähin­tään yhtä tär­kei­tä kuin ruoka”

    Tar­koi­tan sitä, että ruo­kaa tar­vi­taan päi­vit­täin uut­ta, kos­ka ruo­ka säi­lyy huo­nom­min kuin rauta.

    Ou-nou! Mitä teem­me­kään sit­ten, jos meil­lä ei ole omaa maa­ta­lous­tuo­tan­toa ja Venä­jä ei suos­tu enää osta­maan maataloustuotteitamme?!”

    Täs­sä koh­das­sa edel­ly­tän laa­jem­paa ajat­te­lua, en insi­nöö­ri­lo­giik­kaa. Kun meil­lä ei ole omaa maa­ta­lous­tuo­tan­toa, niin meil­le myyn­ti tapah­tuu sen ehdoil­la. Eivät muut maat kil­pai­le sii­tä kuka saa myy­dä meil­le ruo­kaa hal­vim­mal­la. Hin­ta­ta­so läh­tee kor­keam­mal­ta, kos­ka meil­lä ei ole omaa tuotantoa.

    Ker­ran eräs insi­nöö­ri ihmet­te­li Suo­men kie­len sanaa vii­te­ke­hys. Hän ei ymmär­tä­nyt sitä ilman x- ja y‑koordinaatin mää­rit­te­ly­pis­tei­tä… heh

    Mei­dän Venä­jän vien­ti vetää jos Stub­bi ja kokoo­mus eivät höl­möi­le enää lisää…

  111. Ilpo Pernaa:“Eivät muut maat kil­pai­le sii­tä kuka saa myy­dä meil­le ruo­kaa halvimmalla. ”

    Vähän samal­la taval­la, kun ruo­ka­kau­pat­kaan eivät kil­pai­le sii­tä kuka saa myy­dä meil­le ruo­kaa, kos­ka nyky­ään niin har­va tuot­taa itse omat ruokansa?

    (Tämä on taas var­maan sitä vää­rää insi­nöö­ri­lo­giik­kaa… en tie­dä mikä logiik­ka Ilpol­le kel­pai­si… kävis­kö kau­pun­ki­lais­jär­ki tai nai­sen logiikka?)

  112. VM/Katainen ker­too tänään, että ravin­to­la­pal­ve­lu­jen ALV:n las­ku mak­sai­si vain 27 mil­joo­naa vuo­des­sa enem­män kuin pel­käs­tään ruo­ka­kau­poil­le suun­nat­tu etu. (Tähän lie­nee las­ket­tu jotain dynaa­mi­sia vai­ku­tuk­sia?) Jos tämä pitää paik­kan­sa, niin mitään jär­keä olla laa­jen­ta­mal­la ALV-alen­nus­ta myös ravin­to­loi­hin ei ole.

    1. Sii­nä tai­si olla aja­tuk­se­na, että molem­pien alv oli­si 14 % kun nyt on aja­tel­tu las­kea kaup­pa­ruu­an alv 12 prosenttiin.
      Katai­sen ehdo­tus on hyvä.

  113. Tar­koi­tan sitä, että ruo­kaa tar­vi­taan päi­vit­täin uut­ta, kos­ka ruo­ka säi­lyy huo­nom­min kuin rauta.”

    Et kai vaka­vis­sa­si tar­koi­ta, että a) oli­sim­me jo nyt varas­toi­neet tar­peek­si asei­ta “muu­ta­man vuo­den” sodan­käyn­tiä var­ten tai edes b) noin pitäi­si tehdä? 

    Kyl­lä todel­li­suu­des­sa nyky­ai­kai­nen sota­ko­ne tar­vit­see “päi­vit­täin uut­ta” polt­toai­net­ta, aset­ta ja ammus­ta vähin­tään samas­sa mää­rin kuin ruokaa. 

    Mitä Suo­men omaan tuo­tan­toon tulee, niin jos läh­dem­me sii­tä, että jou­dum­me totaa­li­seen saar­toon, niin jo nyt mei­dän pitää olla varau­tu­neet sii­hen, että kun olem­me nyt sadon kerän­neet (näi­nä viik­koi­na), niin seu­raa­van ker­ran sato saa­daan vas­ta vuo­den pääs­tä. Jos siis jou­tui­sim­me nyt totaa­li­saar­ron sisäl­tä­vään sotaan, niin ruo­ka­va­ras­to­jen on pak­ko riit­tää ensi vuo­teen. Oma tuo­tan­to ei sii­nä auta yhti­käs mitään. 

    Mikä oli­si vika­na sii­nä, että kun jo nyt mei­dän pitää olla varau­tu­neet vuo­den varas­toin­tiin, niin piden­täi­sim­me sen vaik­ka pariin vuo­teen? Ja ennen kaik­kea, eikö se, että emme sai­si sota­ma­te­ri­aa­lia esim. vuo­teen tun­nu pal­jon suu­rem­mal­ta uhal­ta kuin se, ettem­me sai­si ruo­kaa jos­kus parin vuo­den saar­ron jälkeen?

  114. Katai­nen kehot­taa myös kun­tia kiin­teis­tö­ve­ron nostoon.
    Vau. Ruo­an ALV:n alen­nus ja kiin­teis­tö­ve­ron nos­to. Meil­lä on täs­sä oikea työ­väen­puo­lue. Näin hyvää pie­ni­tu­loi­sia tuke­vaa poli­tiik­kaa ei vasem­mis­to kos­kaan sai­si aikaan.
    Kiin­teis­tö­ve­ro pitäi­si vain uudis­taa. Se ei sai­si rasit­taa inves­toin­te­ja vaan koh­dis­tua maan hintaan.

  115. Olen odot­ta­nut, että alet­tai­siin poh­tia myös mui­ta kuin kes­kus­tan pakkomielteitä:

    Käy­tän koh­tuul­li­sen pal­jon ravin­to­la­pal­ve­lui­ta sekä Hel­sin­gis­sä että muu­al­la Suomessa.

    Ravin­to­la­pal­ve­lui­den hin­nat ovat kohon­neet lamas­ta huo­li­mat­ta. Monet ravin­to­lat sei­so­vat lähes tyh­ji­nä tai puo­li­tyh­ji­nä vilk­kaim­pa­na ravin­to­la­pal­ve­lui­den käyttöaikana.

    Kai­kes­ta huo­li­mat­ta lisää ravin­to­loi­ta ja ravin­to­la­paik­ko­ja tulee kai­ken aikaa.

    En viih­dy tyh­jäs­sä tai puo­li­tyh­jäs­sä ravin­to­las­sa ja ne tule­vat myös yhteis­kun­nal­le kal­liik­si välil­lis­tä kautta.

    Ketä ravin­to­la­pal­ve­lui­den lisää­jät ajat­te­le­vat, raken­ta­jia­ko vai ketä?

    Kus­tan­tai­sin mie­luum­min tuo­tan­toe­läi­mil­le väl­jem­mät olot ja mak­sai­sin tuot­teis­ta enemmän. 

    Ket­jut ovat epäi­le­mät­tä mini­moi­neet kus­tan­nuk­set, tämä kus­tan­nus­ten mini­moin­ti ei vain näy hinnoissa.

  116. Osmo Soi­ni­vaa­ra: “Sii­nä tai­si olla aja­tuk­se­na, että molem­pien alv oli­si 14 % kun nyt on aja­tel­tu las­kea kaup­pa­ruu­an alv 12 prosenttiin.
    Katai­sen ehdo­tus on hyvä.”

    Mik­si ehdo­tus on hyvä ? Ilkan pää­toi­mit­ta­ja Kal­lio­kos­ki ana­ly­soi Katai­sen avausta :

    http://www.ilkka.fi/Article.jsp?article=441497

    Ehdo­tuk­sen taka­na on näh­tä­vis­sä kokoo­muk­sen pyr­ki­mys hyvä­tu­lois­ten ja työs­sä käy­vien ase­man paran­ta­mi­nen. Köy­hien asial­le ei löy­dy kokoo­muk­ses­ta ymmär­rys­tä. Se oli­si val­mis leik­kaa­maan vähä­tu­loi­sil­le suun­nat­tua ainoa­ta apua, ruu­an alvin alen­nus­ta. Ruo­ka­vae­ron alen­nus on myös­kin ainoa pie­ni­tu­loi­sil­le koh­dis­tu­va avus­tus, jon­ka toteu­tu­mis­ta käy­tän­nös­sä voi­daan valvoa.

    Mui­den tulon­li­säys­ten koh­dal­la käy aina niin kuten kävi taan­noi­sel­le opis­ke­li­joi­den opin­to­ra­ho­jen koro­tuk­sel­le. Opis­ke­li­ja-asun­to­jen vuo­krat nousi­vat välit­tö­mäs­ti syö­den koro­tuk­sen vaikutuksen.

    Perus­tur­va­uu­dis­tus­ten ongel­mien takia ei pitäi­si vain peri­aat­tees­ta vas­tus­taa ruu­an alv-alen­nus­ta. On myös muis­tet­ta­va se, että kaik­ki elä­ke­läi­set ja kukaan pie­ni­tu­loi­sis­ta ei syö ravin­to­lois­sa. He hake­vat ruo­kan­sa siwois­ta , mini­ma­neis­ta ja alepoista.

    Alv-alen­nuk­sen yhtey­des­sä oli­si myös ollut oikeu­den­mu­kais­ta siir­tää osa veron­alen­nuk­sen aiheut­ta­mas­ta peli­va­ras­ta tuot­ta­ja­hin­to­jen koro­tuk­seen. Kau­pan kat­tei­ta on varaa alen­taa. Ovat­han suo­ma­lai­set tuot­ta­ja­hin­nat Euroo­pan alhai­sim­pia. Mai­to tekee poik­keuk­sen, mut­ta onhan suo­ma­lai­nen mai­to laa­dul­taan mui­ta parempaa.

    1. Mon­ta­ko ker­taa pitää sanoe, ettei­vät elä­ke­läi­set ja työt­tö­mät hyö­dy ruu­an arvon­li­sä­ve­ron alen­nuk­sis­ta, kos­ka hei­dän tulon­sa on sidot­tu kulut­ta­ja­hin­tain­dek­siin, jon­ka nousua ruu­an arvon­li­sä­ve­ron alen­nus hidas­taa. On muu­ten mie­len­kiin­toi­nen piir­re suo­ma­lai­ses­sa tie­don­vä­li­tyk­ses­sä, että tämä Kes­kus­tan yhä vain tois­ta­va vää­rä väi­te työt­tö­mien ja elä­ke­läis­ten suo­si­mi­ses­ta menee läpi monis­sa leh­dis­sä. Minus­ta leh­ti­mie­hen teh­tä­vä oli­si aina oikais­ta, jos polii­tik­ko valehtelee.

  117. Ruo­ka­vae­ron alen­nus on myös­kin ainoa pie­ni­tu­loi­sil­le koh­dis­tu­va avus­tus, jon­ka toteu­tu­mis­ta käy­tän­nös­sä voi­daan valvoa.

    Mui­den tulon­li­säys­ten koh­dal­la käy aina niin kuten kävi taan­noi­sel­le opis­ke­li­joi­den opin­to­ra­ho­jen koro­tuk­sel­le. Opis­ke­li­ja-asun­to­jen vuo­krat nousi­vat välit­tö­mäs­ti syö­den koro­tuk­sen vaikutuksen.

    Ruu­an ALVin las­kus­ta seu­raa kulut­ta­ja­hin­to­jen mal­til­li­sem­pi nousu, joka joh­taa hin­tain­dek­siin sidot­tu­jen etuuk­sien (eläk­keet, jne) mata­lam­paa kehi­tyk­seen. Siten se ulos­mi­ta­taan koko­nai­suu­des­saan köy­him­mil­tä parin vuo­den aika­na, kuten yllä on jo selitetty.

    Opin­to­tuen asu­mis­li­sän nos­to sen sijaan aut­toi suu­ren osan opis­ke­li­jois­ta ase­maa todel­li­ses­ti, kos­ka useim­pien vuo­kra oli jo sel­väs­ti yli asu­mis­li­sän rajan eikä sik­si nous­sut sen takia.

    400e vuo­kran saa mak­set­tua vähem­mäl­lä töis­sä­käyn­nil­lä, jos saa 250e eikä 200e tukea siihen.

  118. Onko työt­tö­mil­lä ja elä­ke­läi­sil­lä asiat niin hyvin, että heil­le on saman­te­ke­vää, mitä ruo­ka mak­saa? Vai onko jopa niin, että mitä kal­liim­paa, sen parem­pi heil­le? Ehkä kui­ten­kaan ei aivan näin!
    Vai­keim­mas­sa ase­mas­sa kui­ten­kin lie­ne­vät aivan palk­ka­hai­ta­rin ala­pääs­sä ole­vat ja pie­nin­tä yrit­tä­jä­tu­loa saa­vat. Hei­tä ei voi­da aut­taa vero­tuk­sel­la eikä myös­kään tulon­siir­roil­la nyky­jär­jes­tel­mäs­sä. Täl­tä osin poliit­tis­ta litur­gi­aa oli­si ehkä syy­tä vähi­tel­len uudistaa.

  119. Soi­ni­vaa­ra: “Köy­hät elä­ke­läi­set ja työt­tö­mät eivät hyö­dy koko alen­nuk­ses­ta juu­ri lain­kaan, lukuun otta­mat­ta ensi vuot­ta. Hei­dän tulon­sa on sidot­tu kulut­ta­ja­hin­tain­dek­siin, joka ale­nee, kun ruu­an hin­ta las­kee. Alen­nus on ajoi­tet­tu siten, ettei alen­nus ehdi vai­kut­taa ensi vuo­den indek­si­tar­kis­tuk­seen, mut­ta seu­raa­vaan se kyl­lä vaikuttaa.”

    Soi­ni­vaa­ra puhuu ylem­pä­nä eri taval­la kuin nyt.

    Nousee­ko kulut­ta­jain­dek­si tule­vai­suu­des­sa , pysyy­kö pai­kal­laan vai las­kee­ko ? Onko kui­ten­kin niin , että tule­vai­suu­den kulut­ta­ja­hin­tain­dek­sin nous­tes­sa ruu­an vai­ku­tus sii­nä nousus­sa on pie­nem­pi 12 pro­sen­tin vero­kan­nal­la. Kun yhteis­kun­nas­sam­me kaik­ki nousee enem­män kuin todel­li­set kus­tan­nuk­set ovat, niin indek­sin kohoa­mi­nen pysyy kehi­tyk­ses­sä mukana.

    Onko tätä taus­taa vas­ten ruu­an alvi-alen­nus täy­sin vää­rä toi­men­pi­de ? Valeh­te­le­vat­ko polii­ti­kot vai joku muu ?

    Media muu­ten vah­vis­taa nii­tä näkö­kan­to­ja, jot­ka ovat tie­do­tus­kon­ser­nin omis­ta­ja­ta­hol­le tärkeitä.Älä pure ruok­ki­vaa kät­tä toteu­tuu Suo­men medias­sa 100 pro­sent­ti­ses­ti. Poli­tiik­ka­ko muka ainoa­na korruptoitunut ?

  120. Eivät ole Vih­reät­kään pal­joa jul­ki­suu­des­sa täs­tä hujauk­ses­ta puhu­neet tai muut­kaan hal­li­tus­puo­lu­eet, jot­ka var­mas­ti haluai­si­vat käyt­tää “veron­alen­nus­va­ran” jär­ke­väm­min, eivät­kä jakaa aina vaan yli­mää­räis­tä hyvää hyvä­osai­sil­le — ja ruo­an tuotantoketjulle.

  121. Mikä hui­jaus, eihän Soi­ni­vaa­ran väi­te pidä paik­kaan­sa. Elin­kus­tan­nusin­dek­si nousee joka tapauk­ses­sa . Ruu­an vai­ku­tus on sii­nä pie­ni ver­rat­tu­na mui­hin elin­kus­tan­nusin­dek­siin vai­kut­ta­viin asioihin.

    Asu­mi­nen, lii­ken­ne, kodin­ko­neet, sisus­tus, kult­tuu­ri­hu­vi­tuk­set, tie­o­lii­ken­ne ja vapaa-aika vie­vät nyt suu­rem­man osan kulu­tus­me­nois­ta kuin 1980-luvul­la, ker­ro­taan Tilas­to­kes­kuk­sen Kulu­tuk­sen muu­tos­piir­teet 1985–2006 ‑rapor­tis­sa. Vähem­män rahaa menee esi­mer­kik­si ruo­kaan: elin­tar­vi­ke­me­no­jen osuus koko kulu­tuk­ses­ta las­ki noin 20 pro­sen­tis­ta 12 prosenttiin.”

    Täs­sä yhtey­des­sä ruu­an alvin las­ke­mi­sen vai­ku­tus elin­kus­tan­nusin­dek­siin on vähäi­nen. Sen vuok­si ruo­ka­ve­ron alen­ta­mi­nen aut­taa vähä­tu­loi­sia ihmisiä.

    Sitä­pait­si ruu­an tuot­ta­jat, maan­vil­je­li­jät eivät hyö­dy täs­tä uudis­tuk­ses­ta sen enem­pää kuin kulut­ta­jat­kaan. Näin ollen on tur­ha vas­tus­taa veron­alen­nus­ta kateusperiaatteella.

    1. Nyt et lkyl­lä ymmär­rä elin­kus­tan­nusin­dek­sin las­ke­mis­ta. Ruu­an pai­no on se mikä ruu­an pai­no kulu­tuk­ses­sa. on. Kyl­lä indek­si vie edun elä­ke­läi­sil­tä — tai vie sen lähes koko­naan. Jos elä­ke­läis­ten kulut5uksessa ruu­an pai­no on suu­rem­pi kuin kes­ki­ver­to­ku­lut­ta­jal­la, jotain pie­niä murusia heil­le sii­tä sil­loin jää, mut­ta pal­kan­saa­jat voit­ta­vat pal­jon enem­män. Tämä on taval­laan kik­ka, jos­sa alen­ne­taan eläk­keis­tä suh­tees­sa palkkoihin.

  122. Onko tuo ruu­an pai­no eläk­kei­den ja työt­tö­myys­kor­vaus­ten perus­ta­na ole­vas­sa indek­sis­sä kes­ki­ver­to­ku­lut­ta­jan pai­no vai onko se pie­ni­tu­loi­sen kulut­ta­jan pai­no. Jos jäl­kim­mäi­nen, niin sil­loin tie­tys­ti pie­ne­lä­ke­läi­sil­lä ruu­an hin­nan las­ku suo­raan vähen­ne­tään eläk­kees­tä. Mut­ta jos se on kes­ki­ve­to­ku­lut­ta­jan pai­no, niin sil­loin kyl­lä vähen­nys pie­niin eläk­kei­siin on huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­pi kuin ruu­an ole­tet­tu hin­nan lasku.
    Esim. ruo­kaan­han kuluu nykyi­sin kes­ki­mää­rin hyvin vähän kulu­tus­me­nois­ta (alle 20 % ?), mut­ta pie­ni­tu­loi­sil­la tuo osuus on huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­pi, ehkä jopa 50 % ja vas­taa­vas­ti hyvin suu­ri­tu­loi­sil­la sit­ten jopa alle 5 %. (Nämä luvut ovat kyl­lä hatus­ta vedet­ty­jä, mut­ta suun­ta on oikea). Jos ruu­an hin­nan las­ku oli­si 50 rahaa hen­ki­löä koh­ti, niin kes­ki­ver­toe­läk­kees­tä se vähen­net­täi­siin koko­naan, mut­ta pie­nes­tä eläk­kees­tä vähen­nys oli­si vas­taa­vas­ti huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­pi. Noil­la luvuil­la pie­ne­lä­ke­läi­sel­le jäi­si 30 rahaa enem­män käteen.

    1. Ole­te­taan, että kes­ki­ver­to­ku­lut­ta­jan kulu­tus­ko­ris­sa ruu­an pai­no on 15 % ja kan­sa­ne­lä­ke­läi­sel­lä 20 %.
      Jos ruu­an hin­ta ale­nee 4 %, kes­ki­ve­ro­ku­lut­ta­jan menot pie­ne­ne vät 0,6 % (0,15 x 4%) ja kan­sa­ne­lä­ke­läi­sen 0,8 %. Kan­san­de­lä­ke­läi­sel­tä ote­taan hyö­dys­tä pois indek­sin vuok­si 0,6 %, jol­loin kan­sa­ne­lä­ke­läi­sen hyö­dyk­si jää 0,2 % jota pitää verr­ra­ta kes­ki­ver­to­ku­lut­ta­jan saa­maan hyö­tyyn 0,6 pro­sent­tia. Tar­vi­taan vah­vaa uskoa väit­tää, että täm­nä on joten­kin edul­li­nen tapa kohen­taa elä­ke­läis­ten ja työt­tö­mien asemaa.

  123. Ole­te­taan, että kes­ki­ver­to­ku­lut­ta­jan kulu­tus­ko­ris­sa ruu­an pai­no on 15 % ja kan­sa­ne­lä­ke­läi­sel­lä 20 %.

    Ovat­ko nuo joten­kin rea­lis­ti­set ole­tuk­set (eten­kin jos kes­ki­mää­rin ruo­kaan menee Tilas­to­kes­kuk­sen mukaan 12%)? Itse olen kyl­lä enem­män val­mis kal­lis­tu­maan Timo Ten­husen kan­nal­le, että pie­ni­tu­loi­sil­la ruu­an osuus menois­ta on mer­kit­tä­väs­ti suu­rem­pi kuin kes­ki­tu­loi­sil­la pal­kan­saa­jil­la. Eten­kin noin, jos kes­ki­mää­räi­nen elin­tar­vik­kei­siin kulu­va osuus tulois­ta on vain 12%. 

    Ruo­ka on joka tapauk­ses­sa vält­tä­mät­tö­myys­hyö­dy­ke, eikä sen mää­rän tar­ve vaih­te­le ihmis­ten tulo­jen mukaan (laa­dun suh­teen ehkä jotain vaih­te­lua on, rik­kaat osta­vat parem­pia elin­tar­vik­kei­ta kuin köy­hät). Minus­ta on siis sel­vää, että ruo­ka­me­no­jen osuus kai­kis­ta menois­ta vaih­te­lee hyvin­kin pal­jon ihmis­ten välil­lä ja juu­ri niin, että pie­ni­tu­loi­sil­la se on mer­kit­tä­vä menoe­rä ja suu­ri­tu­loi­sil­la mer­ki­tyk­se­tön­tä kohi­naa marginaalissa. 

    Niin­pä las­kusi on sel­väs­ti tar­koi­tus­ha­kui­ses­ti ase­tet­tu saa­maan ne tulok­set, jot­ka haluat. Kokeil­laan­pa vähän toi­sil­la läh­tö­ar­voil­la. Kes­ki­ver­to­ku­lut­ta­jal­la ruu­an pai­no on 10%, kan­sa­ne­lä­ke­läi­sel­lä 30%. Kes­ki­ver­to­ku­lut­ta­jan menot pie­ne­ne­vät 0,4%, kan­sa­ne­lä­ke­läi­sen 1,2%. Kan­sa­ne­lä­ke­läi­sel­tä ote­taan pois tuo 0,4%, jol­loin hyö­dyk­si jää 0,8%, joka on edel­leen kak­sin­ker­tai­nen tuo­hon kes­ki­ver­to­ku­lut­ta­jan arvoon. 

    En väi­tä, että tuos­sa otta­ma­ni luvut oli­vat juu­ri ne oikeat. Point­ti­ni kos­ki ennem­min­kin sitä, että hatus­ta tem­ma­tuil­la luvuil­la saa todis­tet­tua ihan mitä halu­aa (mikä sinul­le tilas­to­tie­tei­li­jä­nä lie­nee ole­van päi­vän­sel­vää muu­ten­kin). Jos siis oikeas­ti haluat osoit­taa kan­ta­si oikeak­si (mikä se aivan hyvin voi sil­ti olla), kai­va ne oikeat luvut esiin (ja esi­tä nii­den läh­de) ja tee las­ku niil­lä. Tois­tai­sek­si olen aina­kin itse enem­män val­mis kal­lis­tu­maan noi­hin Timon samal­la tavoin hatus­ta repi­mien luku­jen perus­teel­la teht­vään päät­te­lyyn, kos­ka se näyt­ti parem­min sopi­van tuo­hon Ilpon esit­tä­mään Tilas­to­kes­kuk­sen dataan kuin sinun laskusi.

    1. Tätä on tut­kit­tu­kin. Minun tie­to­ni ovat vuo­sil­ta 2001–2002, mut­ta uudem­pia­kin var­maan­kin oli­si saa­ta­vil­la. Tul­loin koko väes­tön osal­ta eli­tar­vik­kei­den ja alko­ho­lit­to­mien juo­mien osuus kulu­tuk­ses­ta oli

      Koko väes­tö 15,2 %
      65–74 v. 20,5 %
      75 + v 21,0 %

      Oli­si­vat­ko jot­kut kes­kus­ta­lai­set sekoit­ta­neet ruu­an alv-alen­nuk­sen mui­nai­seen lii­ke­vaih­to­ve­ron alku­tuo­te­vä­hen­nyk­seen, joka oli­si koh­dis­tu­nut suu­rin piir­tein kalo­rien syö­mi­sen suh­tees­sa. Tämä­hän menee ruu­an arvon suh­tees­sa, joten rik­kai­den kar­ti­san sisä­fi­leet saa­vat suu­rem­man tuen kuin köy­hien sikanauta.
      Yksin asu­vat elä­ke­läi­set syö­vät usein eri­lai­sis­sa jouk­ko­ruo­kai­luis­sa, jos­ta kes­kus­ta halu­aa periä ran­gais­tus­luon­teis­ta 22 pro­sen­tin veroa.

  124. Osmo: Onko joku iso pamp­pu muu­ten kes­kus­tas­ta väit­tä­nyt, että ruo­an alv-ale toteu­te­taan sik­si, että se kohen­taa elä­ke­läis­ten ja työt­tö­mien ase­maa vai vedit­kö väit­teen hatusta?

  125. Osmo:“Tämähän menee ruu­an arvon suh­tees­sa, joten rik­kai­den kar­ti­san sisä­fi­leet saa­vat suu­rem­man tuen kuin köy­hien sikanauta.”

    Kaik­ki ulos myy­tä­vä ruo­ka saa tukea samas­sa suh­tees­sa. Älä mene mukaan tähän vää­ris­te­lyyn, että las­ket eurois­sa välil­lä ja välil­lä prosenteissa.

    1. Alku­tuo­tan­to­vä­hen­nyks­des­sä se meni suun­nil­leen suh­tees­sa kalo­rei­hin. Sik­si halusin koros­taa, että alv-alen­nus ei ole niin köy­hiä suo­si­va kuin joku voi­si kuvitella.

  126. Tätä on tut­kit­tu­kin. Luvut eivät ole noin dra­maat­tiaia kuin Samu­li sanoo.”

    Niin, point­ti­ni ei ollut se, että luvut oli­si­vat juu­ri ne, mitä minä las­kus­sa­ni käy­tin, vaan se, että hatus­ta tem­ma­tuil­la luvuil­la saa todis­tet­tua, mitä vain halu­aa­kin. Hyvä, jos asi­aa on oikeas­ti tut­kit­tu. Nyt vaan jääm­me odot­ta­maan sitä, että joku kai­vaa sen oikean tut­ki­muk­sen tulok­sen esiin ja las­kee sen avul­la ne oikeat luvut.

    1. Samu­li on vas­tan­nut kom­menn­tii­ni, jota muu­tin löy­det­tyä­ni SATA-komi­ten mate­ri­aa­lis­ta tilastot.

  127. Soi­ni­vaa­ra ansait­see kun­nioi­tus­ta sii­nä, että hän osal­lis­tuu kan­sa­lais­kes­kus­te­luun. Joten­kin tun­tuu kui­ten­kin sil­tä, että var­sin­kin Kes­kus­tan esit­tä­mät uudis­tuk­set hier­tä­vät kuin kivi kengässä.

    Soi­ni­vaa­ra ei ole jul­ki­suu­des­sa tuo­nut esil­le mitään hyvää ruo­ka­ve­ron las­kus­ta. Sil­ti hän las­kel­mis­saan osoit­taa, että veron­alen­nus aut­taa köy­hiä­kin. Se ei tie­ten­kään ole kaik­kien ongel­mien rat­kai­su, mut­ta askel parem­paan suuntaan. 

    Val­tio­mie­hen oli­sin toi­vo­nut tar­kas­te­le­van uudis­tus­ta pal­jon laa­jem­min. Mitä veron­alen­nus aiheut­taa lap­si­per­hei­den toi­meen­tu­loon. Useat tuki­muo­dot eivät ole indek­si­si­don­nai­sia (vie­lä), joten luu­li­si ruo­ka­ve­ron alen­nuk­sen tuo­van jota­kin helpotusta.

    Soi­ni­vaa­ra heit­tää kui­ten­kin popu­lis­ti­ses­ti ruo­ka­ve­ron las­kun kepun kal­liik­si pak­ko­miel­teek­si. Eikös juu­ri tuo puo­lueit­ten har­joit­ta­ma popu­lis­mi ollut eräs Soi­ni­vaaa­ran vetäy­ty­mi­sen syistä?

    Onhan tie­ten­kin niin­kin, että ana­lyyt­ti­set ja tas­a­puo­li­set kir­joi­tuk­set eivät herä­tä intohimoja.

    Ps. olen halun­nut tuo­da esil­le sitä, että elin­kus­tan­nusin­dek­si nousee koko ajan auto­maat­ti­ses­ti. Ilmiö joh­tuu sii­tä, että las­kel­mas­sa ovat muka­na pal­kat, jot­ka nouse­vat jat­ku­vas­ti. Tämän­kin vuok­si ruu­an alvin alen­nuk­sen vai­ku­tus indek­siin ei ole rat­kai­se­vam­pia. En tosin tie­dä, ja tie­tää­kö kukaan maal­lik­ko, miten elin­kus­tan­nusin­dek­sin las­ke­mi­nen painottuu ?

  128. Soi­ni­vaa­ra kehuu ravin­to­la­ruu­an alvin las­ke­mis­esi­tys­tä varauk­set­to­mas­ti. Onko alvin las­kul­la kui­ten­kin nega­tii­vi­sia vai­ku­tuk­sia luon­tai­se­dun ja lou­nas­se­te­lei­den arvoon. 

    Ne lie­ne­vät vero­tet­ta­vaa tuloa ja las­ke­vat sitä kaut­ta pal­kan arvoa vai­kut­taen aika­naan eläk­keen mää­rään. Vai­ku­tus­ta­soa en pys­ty laskemaan.

    Peri­aat­teel­li­ses­ti ravin­to­la­ruu­an jalos­tusar­vo on kau­pas­ta oste­tun ruu­an arvoa huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­pi. Onko sil­loin tas­a­puo­lis­ta verot­taa vähem­män vähem­män arvoa kas­va­nut­ta tuo­tet­ta samal­la vero­pro­sen­til­la ? Tie­tys­ti vero­ra­haa tulee enem­män kal­liim­mas­ta ravin­to­la­ruu­as­ta joka tapauksessa.

    Oli­si­ko ravin­to­lay­rit­tä­jien tuel­le ole­mas­sa mui­ta kei­no­ja kuin köy­hien ja pie­ni­tu­lois­ten talkoot?

  129. Elin­tar­vik­kei­den osuu­den kulu­tus­me­nois­ta saa las­ket­tua tulo­vii­den­nek­sit­täin tilas­to­kes­kuk­sen sivuil­ta: http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=180_ktutk_tau_108_fi&ti=Kotitalouksien+kulutusmenot+kotitaloutta+kohti+tuloviidenneksitt%E4in+1985%2D2006&path=../Database/StatFin/tul/ktutk/&lang=3&multilang=fi
    Ensim­mäi­ses­sä vii­den­nek­ses­sä se näyt­täi­si ole­van n. 15,5 % ja vii­den­nes­sä n. 10 %.
    Eli kyl­lä Soi­nin­vaa­ra on oikeas­sa tulon­siir­to­jen varas­sa elä­vien suh­teen. Ruu­an alvi on ongel­ma itse elan­ton­sa tie­naa­vien koh­dal­la, joil­la tuo­ta indek­si­au­to­maat­tia ei ole.
    Ravin­to­la­ruu­an osal­ta tuo sama kär­jis­tyy vie­lä enem­män, jos sen­kin alvia alen­ne­taan. Sil­loin­han sama 10 % alen­nus tulee sekä 300 euron illal­li­ses­ta että 6 euron pika­ruo­ka­lou­naas­ta. Perus­päi­vä­ra­hal­la ehkä har­vem­min tulee tuo illal­li­nen nautittua.
    Alku­tuo­te­vä­hen­nys­tä käyt­tä­mäl­lä­hän näi­tä ongel­mia ei oli­si, vaan alen­nus voi­tai­siin suun­na­ta halu­tes­saan pel­käs­tään ruu­an raa­ka-ainei­siin. Samal­la nii­tä oli­si help­po jyvit­tää myös ter­veel­li­syy­den mukaan. Tuo peli­va­ra on nyt his­to­ri­aa. Pitäi­si ehkä ehdot­taa EU:lle, että se otet­tai­siin käyt­töön koko yhtei­sön alueella.

  130. Elin­tar­vik­kei­den osuu­den kulu­tus­me­nois­ta saa las­ket­tua tulo­vii­den­nek­sit­täin tilas­to­kes­kuk­sen sivuilta.

    Mut­ta mikä on ruu­an pai­noar­vo elin­kus­tan­nusin­dek­siä las­ket­taes­sa ? Onko se tuo n. 15 pro­sent­tia kulu­tus­me­nois­ta ‑pro­sent­ti?

  131. Ilpo Pernaa:“Ilmiö joh­tuu sii­tä, että las­kel­mas­sa ovat muka­na palkat”

    Mitä ihmet­tä!?!!? Ymmär­sin­kö oikein, että jos pal­kat nouse­vat, mut­ta hyö­dyk­kei­den hin­nat pysy­vät vakio­na elin­kus­tan­nusin­dek­si näyt­tää, että kus­tan­nuk­set ovat nous­seet, eli että palk­ka las­ke­taan kus­tan­nuk­sek­si, eikä tuloksi?!

    Taas­ko uusi news­peak-sana suo­men kieleen…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.