VR hark­it­see Helsin­gin Sanomien mukaan kokeilua, jos­sa junalip­pu­jen hin­nat oli­si­vat halvem­pia keskipäivän hil­jaisi­na vuorois­sa. VR tutkii HS:n mukaan hin­ta­jous­to­ja ja aloit­taa 10 pros­entin alennuksella.

Voi olla, että arvaan väärin, mut­ta olet­taisin tuon hin­ta­jous­ton tutkimisen tarkoit­ta­van, että VR tutkii, onko hin­ta­jous­to yli vai alle ‑1:n. Jos hin­ta­jous­to on itseis­ar­voltaan yli yhden, hin­nanalen­nus lisää VR:n tulo­ja ja jos se on alle, hin­nanalen­nus vähen­tää tuloja.

Näin veron­mak­sajien, siis asi­akkaiden, omis­ta­man VR:n ei tulisi toimia. Sen tulisi alen­taa hil­jais­ten vuoro­jen hin­to­ja, vaik­ka tulot pieneni­sivät, kos­ka lisä­matkus­ta­jista ei aiheudu juuri mitään meno­ja. (Tästä samas­ta asi­as­ta­han keskustelti­in tek­i­jänoikeuk­sien kohdal­la.) Oikea hin­ta on se, joka tuo junan läh­es täy­teen. Jos tämä edel­lyt­tää hin­nan alen­tamista kovin alas, voidaan kysyä onko koko vuoroa järkevää ajaa, mut­ta jos se aje­taan, se tulisi hin­noitel­la täy­teen. Se on veron­mak­sajien, siis omis­ta­jien etu.

Kymme­nen pros­entin hin­nan alen­nus on aivan liian pieni. Hil­jais­ten junavuoro­jen hin­to­ja pitäisi alen­taa aluk­si vaik­ka puoleen. Har­va siirtää matkaansa Tam­pereelle tun­ti­tolkul­la parin euron takia.

Kävin tietokonekau­pas­sa osta­mas­sa muis­ti­tikkua. Ihailin teräväpi­ir­tonäyt­töjä. Val­oku­vaa­jan unel­ma, 1600x2560 näyt­tö mak­soi 1200 euroa.  Ostan, kun hin­ta las­kee alle 500 euron.

Näytil­lä oli myös HD-tele­vi­sioi­ta, jois­sa pyöri videoku­vaa. Vier­essä oli YLEn urheilulähetys. Ero kuvan laadus­sa oli järkyttävä.

Min­ulle on taval­lis­es­ti luotet­taval­ta tahol­ta ker­rot­tu, että YLE tuot­taa melkein kaiken mate­ri­aalin HD-for­maatis­sa. Kan­sain­väliseen lev­i­tyk­seen ei kan­na­ta muu­ta tar­jo­ta, eikä HD-kam­era nyt paljon enem­pää mak­sa. Ongel­mana on maan­päälli­nen verkko, johon HD-kuva ei mah­du, kos­ka Suomen luo­va kap­a­siteet­ti on niin val­ta­va, että toinen tois­taan parem­mat tv-ohjel­mat ovat varan­neet pien­inä suikaleina koko alueen. Teräväpi­ir­tolähetys veisti tuplas­ti lev­eäm­män kaistan. Ei vaiskaan, tästä ei tai­da olla kyse. Ehkäpä jokin ostoskana­va voisi tehdä tilaa, jos YLE tai MTV3 halu­aisi­vat lähet­tää teräväpi­ir­to-ohjel­maa. Jat­ka lukemista “Mik­si HTV ei lähetä YLEn ohjelmia HD-formaatissa?”

Helsin­gin Sanomien mukaan MTK halu­aisi polt­taa huono­laa­tu­ista vil­jaa voimalaitok­sis­sa, kos­ka vil­jas­ta on yli­tuotan­toa ja hin­ta on rom­ah­tanut. (Lue artikke­li tästä) Nopeasti muut­tuvat markki­nat. Run­sas vuosi sit­ten vil­jan hin­ta oli jopa kolme ker­taa nyky­istä kalli­im­paa, kos­ka sato maail­mal­la oli huono. Tämä herät­tää parikin kysymystä:

Mik­si vil­jan hin­ta poukkoilee noin rajusti? Tietysti sik­si, että hin­ta­jous­to on läh­es olema­ton. Kuin­ka paljon minä syön aami­aisel­la leipää ei muu­tu mik­sikään siitä, että vil­jan hin­ta viisinker­tais­tuu. Kehi­tys­maid­en slum­meis­sa jouste­taan, mut­ta niiden osu­us markki­noista on niin pieni, että on vähän kohtu­u­ton­ta pan­na slum­mien lapset jous­ta­maan mei­dän kaikkien puoles­ta. Jat­ka lukemista “MTK halu­aa polt­taa vil­jaa voimalaitoksissa.”

Kun nyt aloin kir­joit­taa Lah­den radan hyö­dyn­tämis­es­tä, pohdi­taan­pa myös sitä, miten Lahdes­ta eteenpäin.

Olen ajanut voimakkaasti rataa Lahdes­ta Heinolan kaut­ta Mikke­li­in. Olisi hyvä, että tie ja rata meni­sivät samas­sa logis­tises­sa käytävässä, sil­lä pelkkä rata ilman tietä on tehokas kuin Riihimä­ki-Lahti ‑rata. Tiedät­te­hän, Hik­iä ja Oit­ti suurimp­ina väestökeskittyminä.

On toinenkin vai­h­toe­hto: Lahti-Jäm­sä ‑rata, jol­loin Jyväskylään pää­sisi Helsingis­sä paris­sa tun­nis­sa. Kuo­pi­on junat kulk­i­si­vat sil­loin Jyväskylän kaut­ta. Jyväskylän kehi­tys lähtisi isoon nousu­un. Mikke­lille tämä vai­h­toe­hto olisi tietysti pieni katastrofi.

Pääkaupunkiseudul­la on paljon pyrkimys­tä rak­en­taa rato­ja, jot­ta asu­tus­ta voitaisi­in sijoit­taa rato­jen var­relle. Se on kallista puuhaa, mut­ta kannattaa.

Mäntsälässä on jo rata, mut­ta sinne ei juuri suun­nitel­la asu­tus­ta. Kun­ta on kaavoit­tanut  kokeek­si pienen asuin­läm­päreen ase­man tun­tu­maan, mut­ta ei mene kau­pak­si, vaik­ka palvelukin on: alueel­la on avat­tu päiväkoti.

Siitä, etteivät asukkaat ryn­ni pie­neen, eris­tet­tyyn asuin­läm­päreeseen, ei voi päätel­lä, ettei asun­non ympärille raken­net­ta­va kun­non kaupun­ki olisi suuri men­estys. Kun­non kaupungis­sa on kun­non keskus­ta, käve­lykatu, tori, kaup­po­ja, rav­in­toloi­ta, kam­paamo­ja, työ­paikko­ja, ja kaikkea sitä mitä kaupungis­sa on. Jat­ka lukemista “Mäntsälästä kun­non kaupunki”

Perus­taisin yhdessä muiden muusikko­jen kus­tan­nu­so­su­uskun­nan. Osu­uskun­nan yti­menä olisi net­tikaup­pa. jos­ta voisi ostaa yksit­täisiä kap­palei­ta iTunesin tapaan ja/tai kuukausiko­rtin Online-kuun­telu­un Spo­ti­fyn tapaan. Ja main­ok­sia tietysti myös. Osu­uskun­ta toki tek­isi myös cd-levyjä, jos joku niitä vielä ostaa. Net­ti­sivus­toil­la olisi pait­si mah­dol­lisu­us levy­jen lataamiseen, myös musi­ikki­blo­ge­ja ja muu­ta musi­ikkia käsit­televää mate­ri­aalia, lis­to­ja myydyimmistä/ladatuimmista kap­paleista ja muu­ta kiin­nos­tus­ta herättävää.

Kun muusikot itse omis­taisi­vat osu­uskun­tansa, mikään ulkop­uo­li­nen taho ei pää­sisi väli­in rahastamaan.

Mukaan lähtevät artis­tit oli­si­vat var­maan aluk­si osak­si tun­tem­at­to­mia. Osu­uskun­ta voisi han­kkia heille näkyvyyt­tä vapaut­ta­mal­la ainakin osit­tain kap­paleet ilmaiseen lev­i­tyk­seen radioissa.

Kun välikäsiä ei olisi ja jakelukus­tan­nuk­set oli­si­vat mata­lat, musi­ikkia voisi myy­dä varsin hal­val­la, ja silti artistien tulot säilyisivät.

Kaik­ki asi­at menivät esi­tyk­sen mukaan yksimielis­es­ti pait­si, että

- Bus­sikaisto­jen muut­tamis­es­ta kokoaikaises­ti äänestet­ti­in äänin 7–2. Vas­tae­hdo­tuk­se­na oli kokoomuk­sen Eli­na Palm­rooth-Leinon esi­tys, että ne oli­si­vat voimas­sa ma-pe 6–20 ja la 9–20. Samas­sa yhtey­dessä sovit­ti­in, että kysymys mah­dol­lisu­ud­es­ta sal­lia moot­toripyörät bus­sikaistoil­la (mopoil­la tämä oikeus jo on, jos kaista on kadun oike­as­sa laidas­sa) esitel­lään laukun­nalle erikseen.

- Minä pyysin Pis­ararataa koske­van pon­si­vas­tauk­sen pöydälle.

Tokoin­ran­nan kaava

Jo rak­en­teil­la ole­va kahvi­la merk­itään kaavaan samoin kuin huvi­latelt­ta, joka saa olla paikallaan 1,k kk/vuosi

Tilan vuokraami­nen KSV:lle linja-autoasemalta. 

Tilas­ta on kaupunkisu­un­nit­telijoil­la pulaa, mut­ta aika keskeiselle paikalle laite­taan virastoja. 

Kaava­muu­tos Latokar­tanos­sa Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 13.8.2009”

Min­ul­la ei ole mitään tietoa, mitä piraat­tipuolueek­si itseään kut­su­va joukko maail­mas­ta miet­tii, vaan yritin pro­voka­torisel­la postauk­sel­lani selvit­tää, mitä oikein tah­to­vat ne, jot­ka eivät hyväksy tek­i­jänoikeuk­sia esimerkik­si kirjailijoille.Piraarttipuolueeksi itseään kut­suvil­la tun­tui ole­van paljon maltil­lisem­pia mielip­iteitä kuin muil­la. Onko puolueel­la väärä nimi?

 Musi­ik­ki on asia erik­seen. Tieteel­liset julka­isut, joiden syn­tyä yliopis­to­laitos on rahoit­tanut, ovat asia erik­seen. Oppikir­jat ovat myös asia erik­seen. Niihin ehdotan aivan toisen­laista ansait­semis­mall­ia, kun­han muil­ta kiireiltäni ehdin kir­joit­ta­maan. Tilatut kir­jat, kuten pitäjän his­to­ri­at, ovat asia erik­seen. Seu­raa­va tek­sti kos­kee kaunokir­jal­lisu­ut­ta ja sel­l­aista tietokir­jal­lisu­ut­ta, jota mikään tilaa­jata­ho ei rahoita.

Seu­raa­van­laisia mielip­iteitä esi­in­tyi: Jat­ka lukemista “Väl­i­til­in­päätös tekijänoikeuskeskustelusta”