Jos olisin muusikko

Perus­tai­sin yhdes­sä mui­den muusik­ko­jen kus­tan­nuso­suus­kun­nan. Osuus­kun­nan yti­me­nä oli­si net­ti­kaup­pa. jos­ta voi­si ostaa yksit­täi­siä kap­pa­lei­ta iTu­ne­sin tapaan ja/tai kuu­kausi­kor­tin Onli­ne-kuun­te­luun Spo­ti­fyn tapaan. Ja mai­nok­sia tie­tys­ti myös. Osuus­kun­ta toki teki­si myös cd-levy­jä, jos joku nii­tä vie­lä ostaa. Net­ti­si­vus­toil­la oli­si pait­si mah­dol­li­suus levy­jen lataa­mi­seen, myös musiik­ki­blo­ge­ja ja muu­ta musiik­kia käsit­te­le­vää mate­ri­aa­lia, lis­to­ja myydyimmistä/ladatuimmista kap­pa­leis­ta ja muu­ta kiin­nos­tus­ta herättävää.

Kun muusi­kot itse omis­tai­si­vat osuus­kun­tan­sa, mikään ulko­puo­li­nen taho ei pää­si­si väliin rahastamaan.

Mukaan läh­te­vät artis­tit oli­si­vat var­maan aluk­si osak­si tun­te­mat­to­mia. Osuus­kun­ta voi­si hank­kia heil­le näky­vyyt­tä vapaut­ta­mal­la aina­kin osit­tain kap­pa­leet ilmai­seen levi­tyk­seen radioissa.

Kun väli­kä­siä ei oli­si ja jake­lu­kus­tan­nuk­set oli­si­vat mata­lat, musiik­kia voi­si myy­dä var­sin hal­val­la, ja sil­ti artis­tien tulot säilyisivät.

53 vastausta artikkeliin “Jos olisin muusikko”

  1. Ei mitään pahaa sanot­ta­vaa. Hyvä idea.

    Voi­ko­han tuol­lai­sen perus­ta­mi­seen hakea apurahoja?

  2. Tätä­hän tuo toi­min­ta on täl­lä het­kel­lä jo var­sin­kin mar­gi­naa­li­musii­kin artis­teil­la, monil­la heil­lä on oma levy-yhtiö ja jake­lu­ka­na­vat nime­no­maan netissä.

    Suu­ris­ta artis­teis­ta jot­kut ovat­kin jo hei­van­neet levy-yhtiöt tyys­tin pois, ja osta­vat ennen levy-yhtiöi­den tar­joa­mat pal­ve­lut eril­li­si­nä (mark­ki­noin­ti ja PR, stu­dio­ai­ka, jake­lu) ja pitä­vät oikeu­det itsel­lään. Jen­keis­sä täs­tä aina­kin on esi­merk­ki­nä Bare Naked Ladies ja kaik­keis­ta suu­rim­pa­na Madon­na, joka ei sol­mi­nut enää levy­tys­so­pi­mus­ta, vaan sopi­muk­sen keik­kaor­ga­ni­saa­tion kanssa.

  3. Ongel­ma­na on mones­ti mai­nos­bud­jet­ti. Suu­rel­la yhtiöl­lä on varaa, pie­nel­lä osuus­kun­nal­la ei. Super­täh­ti voi olla omil­laan, mut­ta pie­nem­pi täh­ti jou­tuu usein myy­mään oikeu­ten­sa, jos halu­aa elää tai­teel­laan. Aina ei auta vaik­ka myi­si kuin­ka halvalla.

    1. Juu­ri tuon mai­non­nan takia cd-musii­kin maa­il­mas­sa ei kan­nat­ta­nut yrit­tää ilman suu­ren levy-yhtiön panos­ta, mut­ta net­ti­maa­il­mas­sa asia on toi­sin. Jos tuol­lai­ses­ta musiik­ki­si­vusg­tos­ta tulis­ki suo­sit­tu, mitään muu­ta mark­ki­noin­tia ei tar­vit­tai­si. Sik­si tämä aja­tus toi­mii vain, jos se pys­ty­tään teke­mään riit­tä­väl­lä volyymilla.

  4. Jos minä oli­sin kir­joi­tus­ko­ne, kir­joit­tai­sin kir­jan ilman kir­jai­li­jaa. Opet­te­li­sin nopeas­ti ker­ron­nan jekut ja kie­lio­pin kie­mu­rat, pai­na­mi­sen ja sidon­nan sii­nä sivus­sa. Muu­ta ei sit­ten tar­vit­tai­si­kaan. Väli­kä­det oli­si­vat pois­sa ja kaik­ki hyö­ty satai­si minulle. 

    Epäi­lyt­tää hiu­kan, miten pal­jon voi­sin kes­kit­tyä nykyi­seen ydin­osaa­mi­see­ni, merk­kien pai­na­mi­seen paperille.

    Ei sil­lä, esit­tä­mä­si asia on hyvä, monia­lai­nen osaa­mi­nen on kan­na­tet­ta­vaa muu­al­la­kin. Yhden kapean alan tai­ta­jat sää­lit­tä­vät. Vali­tet­ta­vas­ti tähän ollaan tul­tu ja ilmi­sel­väs­ti ede­tään yhä pidemmälle.

  5. Hyvä idea ja jot­kut muusi­kot tätä jo jos­sain mit­ta­kaa­vas­sa toteut­ta­vat­kin. Net­ti­nä­ky­vyy­den saa­mi­nen­kaan ei nyky­ään ole ihan help­poa. Eli työ­tä sekin teet­tää. Muusi­kot tai­ta­vat vaan olla kuteen muut­kin tai­tei­li­jat yksi­löi­tä, jot­ka teke­vä tai­teen­sa yksin (tai bän­dis­sä). Osuus­kun­nan perus­ta­mi­seen voi olla vai­kea löy­tää halukkaita.

  6. Jos muusik­ko-osuus­kun­ta oli­si tun­te­ma­ton suu­rel­le ylei­söl­le, niin aivan se ja sama mil­lä taval­la levit­täi­si­vät taik­ka myi­si­vät musiikkiaan. 

    Se kun on niin, että muusi­kot eivät­kä muut­kaan jot­ka halua­vat mark­ki­noi­da tuot­tei­taan, pää­se mark­ki­noil­le ilman hyvin tun­net­te­ja mark­ki­noin­ti­ka­na­via ja myyntiorganisaatioita.

    Vähän asian vierestä.
    Tänään on jo niin, että jos haluan val­mis­taa ilmai­sen puhe­li­meen ladat­ta­van ohjel­man (Java ME sovel­luk­sen), niin ohjel­man kehit­tä­jän tulee mak­saa sii­tä, että saa edes itse­teh­dyn ohjel­man­sa (ohjel­ma mikä käyt­tää esim. blue­toot­hia tai http:tä) omaan luu­riin ladat­ta­vak­si ja testattavaksi.

    Sit­ten kun on itse tes­tan­nut ohjel­man ja mak­sa­nut lah­juk­set, niin sit­ten ohjel­man saa lähe­tet­tyä ovi- ja sum muil­le ohjel­man levi­tys­ka­na­vil­le kun­han vie­lä mak­saa “tes­taus­mak­sun”.

    Kuin­ka sit­ten kävi­si kir­jal­li­suu­den kans­sa. Moni­ko vaka­va kir­jo­jen kir­joit­ta­ja oli­si val­mis mak­sa­maan sii­tä, että saa kir­jan­sa levi­tyk­seen jul­ki­sil­le kanaville.

    Toki levi­tys­ka­na­van myö­tä alkai­si tul­la rahaa kir­jai­li­jal­le, mut­ta suu­ret tuli­si volyy­mit olla, että alkai­si pääs­tä voi­ton puo­lel­la panostuksellaan.

  7. Sam Jak­so; jos unoh­de­taan vai­kea alku, niin osuus­kun­nal­la on ihan samat mah­dol­li­suu­det pal­ka­ta ammat­ti­lai­sia kuin osakeyhtiöllä.

    Ongel­ma­na on läh­tö­pää­oma, kriit­ti­sen mas­san saavuttaminen.

    Tie­ten­kään mikään ei estä osuus­kun­taa kol­lek­tii­vi­ses­ti teke­mäs­tä sopi­mus­ta tie­tyis­tä pal­ve­luis­ta osta­mas­ta “koko paket­tia”, sil­lä pää­si­si alkuun.

  8. Eikös noi SOK:t ym. ole maan­vil­je­li­jöi­den perus­ta­mia? Sit­ten astui kuvaan polii­ti­kot ja hom­ma meni miten meni. Nyt sit­ten vil­je­li­jät ovat käy­tän­nös­sä näi­den kes­kus­liik­kei­den (osuus­kun­tien) orjia. Isän­nis­tä tuli­kin orjia. Aika­naan maan­vil­je­li­jöil­lä oli samat tavoit­teet kuin mitä nyt Osmo esit­ti muusik­ko­jen osuus­kun­nan suh­teen. Ihmi­nen vain on niin raa­dol­li­nen, että heti kun menes­tys­tä tulee, vii­meis­tään sil­loin alkaa val­ta­tais­te­lu ja käh­min­tä. Tai­taa nää mei­dän vähit­täis­kau­paa har­joit­ta­vat osuus­kun­nat olla ajau­tu­nut kau­ak­si vil­jei­löi­den alku­pe­räi­sis­tä ajatuksista.

    1. SOK on kulut­ta­jao­suus­kun­ta, jon­ka omis­ta­vat asiak­kaat, eivät tuot­ta­jat. Enem­mis­tö suo­ma­lai­sis­ta aikui­sis­ta kuu­luu sen omis­ta­jiin, tai siis alu­eel­lis­ten osuus­kaup­po­jen omi­sy­ta­jiin. Ne taas omis­ta­vat SOK:n
      Maan­vil­je­li­jät omis­ta­vat tuot­ta­jaousuus­kun­tia, sel­lai­sia kuin Liha­kun­ta. Oli aika­naan myös Hank­ki­ja, mut­ta teki näyt­tä­vän konkurssin.

  9. Olen tie­toi­nen, että tuol­lai­sia pie­niä viri­tel­miä on. Aja­tuk­se­ni oli, että jos musii­kin teki­jät ovat sel­lai­sen riis­ton koh­tee­na, kun omaa­tun­to­aan rau­hoit­te­le­vat piraa­tit esit­tä­vät, hei­dän kan­nat­tai­si jou­kol­la irtaa­tua riis­tä­jis­tään ja perus­taa osuus­kun­ta. Hank­keen pitää olla volyy­mis­taan todel­la iso ja maa­il­man­laa­jui­nen, ennen kuin se voi menestyä.

  10. Miten tuol­lai­nen osuus­kun­ta hin­noit­te­li­si tuot­teen­sa, ts jyvit­täi­si kiin­teät ja muut­tu­vat kus­tan­nuk­set eri yhty­ei­den tai kap­pa­lei­den kesken?

  11. Ehkä­pä elekt­ro­ni­sen sisäl­lön vapaa jaka­mi­nen, mut­ta niin että kuka tahan­sa tie­naa rahaa joka bitis­tä joka koneel­ta ver­tais­verk­koon läh­tee, oli­si rat­kai­su. Niin kir­jai­li­joi­den kuin mui­den­kin kopioi­ta­van sisäl­lön tuot­ta­jien tia­naa­mi­seen, ja tuot­teen tehok­kaa­seen levitykseen.

    Nykyi­ses­sä P2P –ver­kos­sa down­loa­daat dataa, ja samal­la uploa­daat, eli jaat, sitä muil­le downloadaajille.

    Kuvi­tel­laan, että down­loa­daus oli­si kyl­lä peri­aat­tees­sa ilmais­ta, mut­ta voit kas­vat­taa osuut­ta­si uploa­daa­jan kais­tan­le­vey­des­tä mak­sa­mal­la uploa­daa­jil­le. Eli tie­tyl­tä koneel­ta läh­te­vän datan kais­ta­no­peus on jaet­tu sii­nä suh­tees­sä kuin down­loa­daa­jat ovat sii­tä mak­sa­neet. Uploa­daa­ja näkee, pal­jon­ko tie­dos­tos­ta tuli­si rahaa per täl­lä het­kel­lä, jos sen lait­taa jakoon. Siis jos Aatul­la on koneel­la kir­ja, jota Pert­ti (halu­kas mak­sa­maan 0.01 e/(KB/s)), Tii­na (0.01e/(KB/s)) ja Jus­si (0 e/(KB/s)) halua­vat lada­ta, valuu kir­ja 50% Aatun kais­tan­no­peu­des­ta Per­til­le ja Tii­nal­le, ja vas­ta sit­ten kun he (ja kaik­ki muut kir­jas­ta mak­sa­maan val­miit) ovat sen saa­neet, alkaa Jus­sin lataus. Toki heti kun kir­jaa alkaa ole­maan Per­tin ja Tii­nan koneil­la, hekin alka­vat ansai­ta mui­den down­loa­da­tes­sa kir­jaa hei­dän koneil­taan, eli Jus­si lataa kir­jan­sa sit­ten Aatun, Per­tin ja Tii­nan koneil­ta (jos he vie­lä pitä­vät P2P-yhtey­den pääl­lä, kun näke­vät että rahaa ei enää tule). Tii­na voi tie­tys­ti alkaa tie­naa­maan pikem­min, mak­sa­mal­la down­loa­dauk­ses­taan vaik­ka­pa tuplas­ti enem­män, tai enem­män, hank­ki­mal­la nopeam­man net­tiyh­tey­den jakamiseen.

    Juju on sii­nä, että alus­sa kir­jas­ta tai kap­pa­lees­ta on kopio vain kir­jai­li­jal­la. Teki­jä voi mai­nos­taa etu­kä­teen että jako voi alkaa täs­sä jonain päi­vä­nä, ja vah­da­ta tie­dos­tos­ta tar­jot­ta­vaa hin­taa. Ja voi hank­kia 100 laa­ja­kais­ta­ser­ve­riä val­mii­na jaka­mi­seen. Kir­jai­li­ja lait­taa jaon käynt­tin klo 18:00 erää­nä ilta­na. Jos kir­jai­li­ja on vaik­ka­pa J.K.Rowling, ja minul­la nopea net­tiyh­teys ja pal­jon sijoi­tet­ta­vaa rahaa, voi­sin olla val­mis mak­sa­maan pal­jon­kin sii­tä, että koko kir­ja on koneel­la­ni klo 18:01. Ja jos olen lähes ainoa jol­la kir­jaa on kir­jai­li­jan lisäk­si klo 18:10 saak­ka (jon­ka voi var­mis­taa vain tar­joa­mal­la PALJON enem­män kuin seu­raa­vak­si eni­ten tar­jon­nut tuo­hon kel­lon­ai­kaan asti), voin tie­na­ta hyvin­kin, tosin sijoi­tus tulee olla aika kova. Ensim­mäis­ten tar­jous­ten tekoon eri­kois­tui­si pian fir­mo­ja joil­la on pal­jon kais­tan­le­veys­ka­pa­si­teet­tia, ja varaa teh­dä jos­kus virhearviointi.

    Vii­kon kulut­tua kir­jan lataa­mi­ses­ta ei mak­se­ta juu­ri mitään, hom­ma on siir­ty­nyt kulut­ta­jien väli­sek­si ja kir­jas­ta on luet­ta­va­na (sil­lä sitä­hän kir­jai­li­ja halu­aa vähin­tään yhtä pal­jon kuin rahaa­kin) mil­joo­nia kopioi­ta, mut­ta pie­ni osa sii­tä­kin vähäs­tä valuu edel­leen kir­jai­li­jal­le. Ja jokai­nen väli­kä­si mak­saa kir­jas­ta juu­ri sen ver­ran kuin haluaa.

  12. Musii­kin­te­ki­jät tar­vit­se­vat joka tapauk­ses­sa suu­ren kau­pal­li­sen koneis­ton näyt­tääk­seen ei-kaupallisilta.

  13. Joku kir­jas­to tuos­sa lopet­ti toi­min­tan­sa ja kävin siel­lä vii­mei­se­nä aukio­lo­päi­vä­nä. Min­kä tahan­sa kir­jan sai eurol­la. Kir­jo­ja oli kym­me­niä hyl­ly­met­re­jä. Vir­kai­li­ja vink­ka­si, että ota muo­vi­kas­sil­li­nen, saat sen­kin eurol­la. Sit­ten kävi ilmi, että pai­kan luot­to­kort­ti­lu­ki­ja oli jo vie­ty pois, joten oli­sin­kin saa­nut muo­vi­kas­sil­li­sen kir­jo­ja ilmai­sek­si. Tai luul­ta­vas­ti niin mon­ta muo­vi­kas­sil­lis­ta kuin oli­sin halun­nut. Oli­vat­han kir­jat juu­ri muut­tu­mai­sil­laan jät­teek­si; seu­raa­va­na päi­vä­nä nii­den pois kus­kaa­mi­ses­ta piti mak­saa. Kolusin var­maan puo­li­sen tun­tia ja sain kuin sain­kin muo­vi­kas­sil­li­sen aikaan — tosin niis­tä­kin tai­taa osa jou­tua luke­mat­to­mi­na ensin varas­toon ja sit­ten yli­op­pi­las­ky­län ros­kik­sen “kir­ja­hyl­lyl­le”.

    Oli­si­ko kir­jo­jen päi­vät luetut?

    Minä aina­kin käy­tän nyky­ään pal­jon enem­män aikaa netis­sä kuin kir­jo­ja lukemalla. 

    Voi käy­dä niin, että kir­ja muut­tuu jok­si­kin, joka ei pal­joa muis­tu­ta nykyis­tä kir­jaa tai joka on enem­män kuin nykyi­nen kir­ja. Nyky­ään on jo kir­jo­ja ja kir­jai­li­joi­ta, joi­den tuot­ta­mas­ta tie­dos­ta tai viih­tees­tä vain osa on se itse kir­ja. Sen lisäk­si on blo­git ja esi­tel­mät ja mitä kaik­kea muu­ta. Kun kir­jo­ja lue­taan tie­to­ko­neel­ta (Kind­le, Sony Rea­der, Nokian kän­nyk­kä), “kir­ja” voi­daan hel­pos­ti integroi­da osak­si laa­jem­paa koko­nai­suut­ta, päi­vi­tyk­siä jne.

    Joo, tämä on se hyper­mul­ti­me­di­au­nel­ma uudel­leen syn­ty­nee­nä, mut­ta nyt ehkä vih­doin käyt­tö­kel­poi­ses­ti paketoituna.

    Jos noin käy, “kir­ja” alkaa­kin muis­tut­taa esim. ohjel­moin­tia kaik­ki­ne tuki­toi­min­toi­neen. Sil­loin kysy­mys “miten kir­jai­li­ja tekee rahaa” saa aivan uusia ulottuvuuksia.

  14. Osmon ehdo­tus ei ole hul­lum­pi — saman­lai­sia viri­tel­miä on pys­tys­sä vähän joka oksal­la. Lisäk­si pien­le­vy-yhtiöi­den kata­lo­git ja ansain­ta­lo­giik­ka on tyys­tin eri­lai­nen kuin iso­jen (esim. Texical­li, Aito, Ekt­ro) — usein jo aika lähel­lä täl­lais­ta “osuus­kun­taa”.

    Kun muusi­kot itse omis­tai­si­vat osuus­kun­tan­sa, mikään ulko­puo­li­nen taho ei pää­si­si väliin rahastamaan.

    Näis­sä kes­kus­te­luis­sa kui­ten­kin ohi­te­taan usein se, että a) levy-yhtiöis­sä on oikeas­ti osaa­mis­ta, joka paran­taa musiik­kia ja/tai sen mah­dol­li­suuk­sia pär­jä­tä mark­ki­noil­la ja b) levy-yhtiöt omaa­vat tuo­tan­toon tar­vit­ta­vaa pää­omaa. Molem­mis­ta pal­ve­luis­ta kan­nat­taa maksaa.

  15. Osmo:“Kun muusi­kot itse omis­tai­si­vat osuus­kun­tan­sa, mikään ulko­puo­li­nen taho ei pää­si­si väliin rahastamaan.”

    Mitä pahaa väli­kä­sis­sä on? Mik­si muusi­koi­den pitäi­si itse hoi­taa mark­ki­noin­ti, jake­lu yms. kun tähän eri­kois­tu­nei­ta fir­mo­ja­kin on ole­mas­sa? Vai olis­ko hie­noa, että muusi­kot myös val­mis­tai­si­vat itse ves­sa­pa­pe­rin­sa, niin ei meni­si sii­tä­kään raho­ja nii­le pahoil­le välikäsille?

    Et kai vaan salaa hai­kai­le oma­va­rais­ta­lou­den perään?

    Täl­lai­sia “osuus­kun­tia” muu­ton on jo ole­mas­sa ja se on toki hie­noa, mut­ta tus­kin tämä mal­li kai­kil­le sopii…

    http://www.newmusiccommunity.org/new/

    jos musii­kin teki­jät ovat sel­lai­sen riis­ton koh­tee­na, kun omaa­tun­to­aan rau­hoit­te­le­vat piraa­tit esit­tä­vät, hei­dän kan­nat­tai­si jou­kol­la irtaa­tua riis­tä­jis­tään ja perus­taa osuuskunta.”

    No eikö­hän se nyt ole kel­le tahan­sa, joka ei yri­tä rau­hoi­tel­la omaa­tun­to­aan sel­vää, että muusi­kot eivät ole riis­ton kohteena…

  16. Jos oli­sin kir­jai­li­ja, perus­tai­sin yhdes­sä mui­den kir­jai­li­joi­den kans­sa kus­tan­nuso­suus­kun­nan mie­lum­min vähän ennen kuin säköi­sis­tä luku­lait­teis­ta tulee suo­sit­tu­ja. Net­ti­kaup­pa, kuu­kausi­mak­sul­la vapaa lataa­mi­soi­keus jne jne.

    Kir­jai­li­jat tule­vat tör­mää­mään aivan samaan ilmi­öön jon­ka kans­sa muusi­kot ovat jo vuo­sia har­joi­tel­leet. Pape­ri­kir­ja pitää toki pin­tan­sa vinyy­li­le­vyä pidem­pään, mut­ta iso ilmiö on lei­vän kape­ne­mi­nen ja sil­lä on usei­ta pie­niä seurausilmiöitä.

    Isos­ta kuvas­ta joka näyt­tää tulo­puo­lel­la mii­nus­ta seu­raa var­sin väis­tä­mät­tä myös samaa oireh­ti­mis­ta kuin musii­kis­sa on levy-yhtiöi­den ja artis­tien välil­lä on ollut. Kun kum­pi­kin osa­puo­li halu­aa pitää kiin­ni sii­vus­taan kape­ne­vas­ta kakus­ta, tulee väki­sin­kin konfliktia.

    Tuo­sa tuo­reeh­ko uuti­nen kuin­ka artis­ti ei ole tyy­ty­väi­nen: http://elisa.net/uutiset/viihde/?id=37834

    Osmo, pos­tauk­sis­ta­si tulee sel­lai­nen käsi­tys että musiik­kia ja kir­jal­li­suut­ta voi­tai­siin koh­del­la teki­jä­noi­keus- ja sää­te­ly­mie­les­sä eri tavoin. Jää sel­lai­nen tun­ne, että taus­tal­la voi­si olla se että kir­jal­li­suus ja sen käsi­tys sen tär­key­des­tä yhteis­kun­nal­le nyt vain sat­tuu ole­maan lähem­pä­nä sydän­tä­si eikä musiik­ki oikein kiin­nos­ta, mut­ta ehkä myös että olet tuoh­tu­nut levy-yhtiöi­den toi­min­ta­ta­vois­ta, sano­taan nyt vaik­ka ahneu­des­ta yli­pään­sä. Kor­jaa toki jos olen väärässä. 

    Jos tun­ne on oikea tai että jäl­kim­mäi­nen syy pitää edes osin paik­kan­sa, varoi­tan vain, että kir­jai­li­joil­la ja kir­jan­kus­tan­ta­mi­ses­sa on edes­sä aivan vas­taa­via konflikteja.

    Minus­ta tämä proble­ma­tiik­ka osuus­kun­ta vs. kus­tan­nus­yh­tiö on taval­laan aja­ton, mut­ta kär­jis­tyy nimen omaan täs­sä kuih­tu­van mark­ki­nan olois­sa. Eikä sii­hen ole mitään yleis­pä­te­vää vas­taus­ta että osuus­kun­ta oli­si aina parempi. 

    Kuin­ka pal­jon mark­ki­noi­daan ja ketä, kuin­ka pal­jon kukin jäsen on näh­nyt yhtei­sen hyvän eteen vai­vaa, pal­ka­taan­ko (tai irti­sa­no­taan­ko) kustannustoimittaja/tuottaja, mak­se­taan­ko rahaa vain kap­pa­le­myyn­nin perus­teel­la vai ote­taan­ko huo­mioon soli­daa­ri­suus­nä­kö­koh­tia tai näh­tyä vai­vaa, mitä jos yksi menes­tyy sel­väs­ti mui­ta parem­min ja kokee ettei tar­vit­se enää osuus­kun­taa, mitä jos ilmais­näyt­tei­tä menee artis­til­ta x enem­män kuin artis­til­ta y mut­ta myyn­ti on päin­vas­toin jne. jne.

    Toi­mi­va osuus­kun­ta voi olla todel­la teho­kas, mut­ta osuus­kun­ta­muo­don suu­rem­paa ris­kiä sil­le että jäsen­ten ihmis­suh­teet mene­vät rik­ki ei voi väheksyä.

    Mat­ti H:n vii­sai­ta sano­ja toi­ses­ta ket­jus­ta lai­na­tak­se­ni ja musii­kil­la laajentaakseni:

    Hyvän kir­jal­li­suu­den ja musii­kin tur­vaa­mi­seen on ole­mas­sa hyvä läh­tö­koh­ta ja huo­no läh­tö­koh­ta. Hyvä läh­tö­koh­ta on se, että kir­jal­li­suu­den ja musii­kin tar­koi­tuk­se­na on tuot­taa hyö­tyä ja huvia luki­joil­le ja kuun­te­li­joil­le, huo­no läh­tö­koh­ta on se, että kir­jal­li­suu­den ja musii­kin tar­koi­tuk­se­na on tur­va­ta kir­jai­li­joi­den ja muusik­ko­jen toimeentulo.”

    Kysy­mys osa­kun­nas­ta kus­tan­nus­osa­keyh­tiön vaih­toeh­to­na liit­tyy enem­män jäl­kim­mäi­seen. Net­ti­kaup­pa ja ‑jake­lu sekä nii­den hin­ta­ta­so, toi­min­nal­li­suu­det ja käy­tet­tä­vyys liit­ty­vät ensim­mäi­seen. Myös kirjallisuudessa.

  17. levy-yhtiöt omaa­vat tuo­tan­toon tar­vit­ta­vaa pää­omaa. Molem­mis­ta pal­ve­luis­ta kan­nat­taa maksaa”

    Joo, samaa miel­tä mut­ta se ei suin­kaan tar­koi­ta sitä, että levys­tä tule­vat tuo­tot menee suu­rim­mak­si osak­si levy-yhtiöl­le. Osuus­kun­ta voi itse tila­ta ali­han­kin­ta­na eri pal­ve­lui­ta, ja täl­lä taval­la val­ta­suh­teet kään­ty­vät tois­te päin. 

    Soi­nin­vaa­ral­le ter­vei­siä, kult­tuu­ri­mi­nis­te­riön kaut­ta voi­si hyvin­kin hoi­taa pal­ve­lun, joka ohjaa ja neu­voo muusi­koi­ta osuus­kun­tien perus­ta­mi­seen. Eri musiik­ki­la­jit vaik­ka omil­le osuus­kun­nil­le. Sit­ten on erik­seen osuus­kun­ta joka pyö­rit­tää itse musiik­ki­pal­ve­lin­ta, jos­ta tuot­ta­jao­suus­kun­nat ovat jäsenenä…

    Rahoi­tuk­sen saa­mi­nen on tie­tys­ti ongel­ma, mut­ta jos osuus­kun­ta toi­mii hyvin ja se saa pan­keil­ta rahoi­tus­ta vakuuk­sia vas­taan, osuus­kun­nal­la itse oli­si mah­dol­li­suus vali­ta pii­riin­sä uudet muusi­kot hei­dän musiik­kin­sa laa­dun perusteella.

  18. Oli­si­ko seu­raa­vas­sa aja­tuk­ses­sa mitään jär­keä? Yhtye tai muusik­ko ei voi­si koko­naan myy­dä tai luo­vut­taa oikeuk­si­aan pois vaan ne palau­tui­si­vat aina takai­sin alku­läh­teel­le auto­maat­ti­ses­ti esi­mer­kik­si puo­len vuo­den tai vuo­den jäl­keen. Oikeu­det oli­si­vat ikään­kuin vuo­kral­la. Tähän tar­vit­tai­siin riit­tä­vän laa­jal­le ulot­tu­va sää­dös esim. EU:n kautta. 

    Hyö­ty oli­si sii­nä, että esim. yhtye voi­si kil­pai­lut­taa yhtiöi­tä riit­tä­vän usein sekä tar­vit­taes­sa pää­si­si irti huo­nos­ta sopi­muk­ses­ta. Musiik­kia voi­si sen jäl­keen myy­dä vaik­ka­pa näi­den osuus­kun­tien kaut­ta tai suo­raan. Tai parem­man levy-yhtiön. Näin aina­kin mark­ki­noin­tia apua saa­tai­siin alus­sa ammat­ti­lai­sil­ta. Ehkä tal­läi­nen jär­jes­tel­mä myös rea­goi­si nopeam­min nopes­ti muut­tu­vaan (netti)maailmaan. Tai­tai­si levy-yhtiöt vas­tus­taa mois­ta uudistusta?

  19. Jos oli­sin kir­jai­li­ja, perus­tai­sin yhdes­sä mui­den kir­jai­li­joi­den kans­sa kus­tan­nuso­suus­kun­nan mie­lum­min vähän ennen kuin säköi­sis­tä luku­lait­teis­ta tulee suo­sit­tu­ja. Net­ti­kaup­pa, kuu­kausi­mak­sul­la vapaa lataa­mi­soi­keus jne jne.

    Onhan Suo­mes­sa kus­tan­nuso­suus­kun­tia, esi­mer­kik­si maan tär­keim­piin tie­teel­li­siin kus­tan­ta­jiin kuu­lu­va Vas­ta­pai­no, jol­la on yli 2200 jäsentä:

    http://www.vastapaino.fi/

    Se on toi­mi­nut nyt 28 vuot­ta eikä ole tois­tai­sek­si men­nyt nurin. Löy­tyy net­ti­kaup­pa ja jopa sel­lai­nen ihail­ta­va pio­nee­ri­pro­jek­ti, että kak­si pape­ri­se­na lop­puun­myy­tyä kir­jaa on ilmai­sek­si ladat­ta­vi­na PDF-muodossa.

    Osmo, pos­tauk­sis­ta­si tulee sel­lai­nen käsi­tys että musiik­kia ja kir­jal­li­suut­ta voi­tai­siin koh­del­la teki­jä­noi­keus- ja sää­te­ly­mie­les­sä eri tavoin.

    Minul­le on myös syn­ty­nyt tämä sama kuva. Enkä ole oikein saa­nut sel­koa sii­tä, mik­si asia on Osmon mie­les­tä näin.

  20. Pek­ka Kärkkäinen:“Taitaisi levy-yhtiöt vas­tus­taa mois­ta uudistusta?”

    Ja artis­tit itse, kos­ka se vähen­tää hei­dän oikeuksiaan.

    (Ehdo­tus on sen ver­ran äly­va­paa, että kadun­mie­het­kin vas­tus­tai­si­vat sitä, vaik­ka eivät oli­si­kaan suo­raan teke­mi­sis­sä levy-yhtiöi­den eivät­kö artis­tien kanssa.)

  21. Yhtye tai muusik­ko ei voi­si koko­naan myy­dä tai luo­vut­taa oikeuk­si­aan pois vaan ne palau­tui­si­vat aina takai­sin alku­läh­teel­le auto­maat­ti­ses­ti esi­mer­kik­si puo­len vuo­den tai vuo­den jälkeen.”

    Sopi­mus­va­pau­teen kajoa­mi­nen on perin­tei­ses­ti vaa­ti­nut hyvin päte­vän syyn. Esi­mer­kik­si työ­lain­sää­dän­nös­sä ja huo­neen­vuo­kra­lais­sa lain­sää­tä­jä lie­nee aja­tel­lut että sopi­mus­os­a­puol­ten resurs­sien epä­ta­sai­suus edel­lyt­tää pakot­ta­vaa lainsäädäntöä.

    Jos artis­ti — levy-yhtiö/­ma­na­ge­ri ‑ase­tel­man ste­reo­ty­pia pitäi­si paik­kan­sa, ehdo­tuk­sen perus­idea oli­si hyvin­kin perus­tel­tu, mut­ta kai muusik­koa pitäi­si pikem­min­kin ver­ra­ta amma­tin­har­joit­ta­jaan jol­la on täy­si sopi­mi­sen vapaus s.e. oikeuk­sien siir­toa kos­ke­va lain­sää­dän­tö sisäl­tää kor­kein­taan olettamasäännöksiä.

  22. Enkä ole oikein saa­nut sel­koa sii­tä, mik­si asia on Osmon mie­les­tä näin.”

    Minä olen arvail­lut, että ero on sii­nä, että kir­jal­li­suus on jol­la­kin Osmon mie­les­tä objek­tii­vi­sel­la taval­la tär­ke­ää, toi­sin kuin musiik­ki. Arvail­lut, kos­ka Osmo on ekspli­siit­ti­ses­ti kiel­täy­ty­nyt otta­mas­ta kan­taa kysy­myk­seen mik­si kir­jal­li­suus on tär­ke­ää. (Jos sal­li­taan pro­vo­ka­tii­vi­nen arvaus, epäi­li­sin kog­ni­tii­vis­ta dis­so­nans­sia, kos­ka argu­men­tit se nyt vaan on niin, type­rys­kin sen tie­tää, vain sivis­ty­mä­tön törp­pö edes kysyy mois­ta jne. ovat niin ala-arvoi­sia argu­ment­te­ja, että nii­tä ei keh­taa esit­tää. Todet­ta­koon kui­ten­kin, että nuo ovat minun argu­ment­te­ja­ni sil­le, mik­si kir­jal­li­suus on tär­ke­ää. Parem­pia­kaan en ole kek­si­nyt, ja tie­tys­ti opti­maa­li­sen mää­rän kvan­ti­fioin­ti on näil­lä argu­men­teil­la hiu­kan hankalaa.) 

    Toi­nen mah­dol­li­nen seli­tys on, että kir­jal­li­suus­mark­ki­nat ovat täy­del­li­set, min­kään­lai­seen hin­ta­dif­fe­roin­tiin ei kye­tä, ja ihmi­set osta­vat kir­jo­ja vain ja ainoas­taan teks­ti­si­säl­lön vuok­si (nimim. yksi reaa­li­maa­il­man näin täy­del­li­nen mark­ki­na oli­si haus­ka näh­dä), mut­ta musiik­ki­mark­ki­noil­le tämä ei päde, ja noi­den mark­ki­noi­den epä­täy­del­li­syyk­sien ansios­ta musii­kin­tuot­ta­jat saa­vat riit­tä­väs­ti (mitä se iki­nä tar­koit­taa­kaan) tuloja.

  23. Mik­si olen huo­les­tu­neem­pi kir­jan kuin musii­kin kohtalosta?

    1) Minun on vai­kea men­nä musii­kin teki­jä­noi­keus­jär­jes­tö­jen puo­lel­le, kos­ka nämä ovat men­neet etu­jen­sa suo­je­lus­sa lii­al­li­suuk­siin. Teki­jä­noi­keus­mak­su radion kuun­te­lus­sa tak­sis­sa, kiel­to lähet­tää Ylen ohjel­mia netis­sä, kas­det­ti­mak­sut koti­vi­deoi­den kase­teis­ta (kuka tal­let­taa mini dv:lle musiikkia?)

    2) Musii­kin osal­ta voi ihan oikeas­ti päteä, että vapaa levi­tys lisää myös mak­sul­lis­ta myyn­tiä. Remek­sen dek­ka­ria ei kukaan luo tois­ta ker­taa, mut­ta samaa musiik­ki­kap­pa­let­ta voi kuunellakin

    3) Muusik­ko voi hank­kia levy­jul­ki­suu­ten­sa aqvul­la tulo­ja ylei­sö­ti­lai­suuk­sia­ta pal­jon parem­min kuin vaik­ka­pa kir­jan “sata mie­len­kiin­toi­sin­ta shak­kia­vaus­ta” kirjoittaja.

    4) Musii­kin soit­ta­mi­nen radios­sa on jo pit­kään teh­nyt mah­dol­li­sek­si äänit­tää kap­pa­lei­ta radios­ta. Kir­jan kopioi­mi­nen samal­la taval­la ei ole ollut mahdollista.

  24. Osmo kyse­lee:

    Mik­si olen huo­les­tu­neem­pi kir­jan kuin musii­kin kohtalosta?

    Kun kuu­lee Osmon lau­la­van niin ymmär­tä­nee vastauksen.…

  25. Osmon perus­te­lut “kir­jal­li­suus vs. musiik­ki” ovat minus­ta loo­gi­set sinän­sä, jos tar­kas­tel­laan puh­taas­ti ansain­ta­lo­giik­ka­puol­ta. Muusi­kol­la todel­la­kin on pal­jon parem­mat mah­dol­li­suu­det ansai­ta musii­kil­la muu­toin kuin kopioi­ta myy­mäl­lä. So. muusi­kon mah­dol­li­suu­det mono­po­li­soi­da ovat vähäisemmät.

    Toi­saal­ta kir­jan kopioin­ti oikeas­ti on kal­liim­paa kuin musik­kin kopioin­ti ja sekin pai­naa vaa­ka­ku­pis­sa jotain. 

    Sik­si koh­ta 4) on mie­len­kiin­toi­nen. Se kuvas­taa sitä, miten tek­no­lo­gian dynaa­mi­nen vai­ku­tus muut­taa sitä, miten ajat­te­lem­me asi­aa pit­käl­lä aika­vä­lil­lä. Kir­jo­jen kopioin­ti käyt­töä var­ten on ollut mah­dol­lis­ta vähäi­sin kus­tan­nuk­sin vas­ta het­ken ja on vie­lä­kin sel­väs­ti työ­lääm­pää kuin musii­kin koh­dal­la. (Skan­naus käsin on han­ka­laa ja toi­saal­ta tulos­ta­mi­nen kestää)

    Nyt meis­tä tie­ten­kin näyt­tää sil­tä, että Osmon argu­men­tit päte­vät var­maan aina tule­vai­suu­des­sa­kin. Näin voi tie­tys­ti olla, mut­ta entä jos ei ole? Onko jar­ru­kah­vas­sa roik­ku­mi­nen sil­loin viisasta?

    1. Ei se kir­jan kopioi­mi­nen niin vai­ke­aa ole. Jos täl­lai­nen Pirat Bay ‑toi­min­ta lail­lis­tet­tai­siin, riit­tää, että joku skan­naa kir­jan ker­ran ja panee sen tie­dos­to­na liikkeelle. 

      Nämä “kir­jai­li­jal­le mak­sa­mat­ta jät­tä­mi­nen on kun­nia-asia­ni” ‑ihmi­set ovat tuot­ta­neet kon­kreet­tis­ta hait­taa esi­mer­kik­si minul­le. Kuun­te­li­sin mie­lel­lä­ni suo­men­kie­li­siä ääni­kir­jo­ja pyö­räil­les­sä­ni, mut­ta nii­tä tuo­te­taan vähän, kos­ka ääni­kir­jan kopioi­mi­nen on niin helppoa.

  26. Luke­mat­to­mis­ta kir­jois­ta mak­sa­nee­na en mal­ta olla miet­ti­mät­tä oli­si­ko ääni­kir­jo­jen tuo­tan­to­mää­ril­lä ja otain teke­mis­tä kysyn­nän kans­sa? Ja eivä­kö “nykyi­sen teki­jä­noi­keus­jär­jes­tel­män puo­lus­ta­mi­nen on kun­nia-asia­ni” ‑ihmi­set ole argu­men­toi­neet että vain pai­net­tu kir­ja on oikea kirja… 

    Olet­ko niin ikään var­ma että kir­jai­li­jat, joi­den kir­jo­ja haluai­sit kuun­nel­la, haluai­si­vat myy­dä luvan ääni­kir­jo­jen tekoon? Miten tuli­si rat­kais­ta, jos hin­ta­pyyn­tö oli­si lii­an kova ja koki­sit siis täs­tä kon­kreet­tis­ta hait­taa kun et saa kuun­nel­ta­vak­se­si teos­ta koh­tuul­li­se­na pitä­mää­si hin­taan? Entä jos sinä pidit Vesa Vie­ri­kon äänes­tä vie­lä vii­si kir­jaa aikai­sem­min, mut­ta et enää? Jätät­kö ääni­kir­jan sit­ten­kin kuun­te­le­mat­ta pyö­räil­les­sä­si, kos­ka sitä var­ten pitäi­si ottaa mukaan CD-soi­tin, kos­ka osta­ma­si ja omis­ta­ma­si levyn mate­ri­aa­lin kopioin­ti aina muka­na kul­ke­vaan kän­nyk­kää­si jos­ta sen toki voi­sit kuun­nel­la on teki­jä­noi­keus­syis­tä laitonta?

    Mel­koi­sel­la var­muu­del­la lail­li­nen “Pira­te Bay” vähen­täi­si tätä ihmis­ten koke­maa kon­kreet­tis­ta hait­taa ääni­kir­jo­jen tar­jon­nan vähäi­syy­des­tä. Pit­kän aika­vä­lin vai­ku­tus kai­ken kir­jal­li­suu­den uus­tuo­tan­toon voi­si toki olla negatiivinen.

    Ja tämä on se isom­pi kysy­mys. Minä­kin olen huo­les­tu­neem­pi kir­jan (var­sin­kin tie­to­kir­jan) kuin musii­kin koh­ta­los­ta, mut­ta en sil­ti oli­si eriyt­tä­mäs­sä näi­den teki­jä­noi­keuk­sia, maa­il­mas­sa jos­sa kum­man­kin ilme­ne­mis­muo­to on ene­ne­väs­sä mää­rin tie­dos­to. Nol­lia ja ykkösiä.

    Tär­kein argu­ment­ti sil­le mik­si kir­jal­li­suut­ta tuli­si koh­del­la eri lail­la kuin musiik­kia on mie­les­tä­ni se, että jos ja kun kir­jo­jen säh­köi­nen luke­mi­nen, jake­lu ja kopioin­ti nousee sil­le tasol­le kuin musii­kis­sa ilmiö on tänään, voi koh­tuu uskot­ta­vas­ti ounas­tel­la että uuden suo­men­kie­li­sen ammat­ti­mai­ses­ti teh­dyn kir­jal­li­suu­den mää­rä las­kee mer­kit­tä­väs­ti. Musiik­kia maa­il­mas­sa riit­tää vaik­ka mah­dol­li­suu­det ansai­ta pie­ne­ne­si­vät edel­leen nykyi­ses­tä, kos­ka se ei ole niin kie­li­si­don­nais­ta. Ja mah­dol­li­suu­det ansai­ta muul­la kuin musiik­ki­kap­pa­leen teki­jä­noi­keuk­sil­la ovat suu­rem­mat kuin kirjailijalla. 

    Englan­nin­kie­li­ses­tä kir­jal­li­suu­des­ta ei tul­le puu­tet­ta ole­maan, mut­ta las­kee­ko mar­gi­naa­li­kie­lia­lu­eem­me kir­jal­li­suu­den uuden tuo­tan­non mää­rä lii­an alas, ja sik­si kir­jal­li­suut­ta pitäi­si käsi­tel­lä eri taval­la kuin musiikkia?

    Perus­tel­lus­ti voi olla sitä­kin miel­tä, että nykyis­tä vähäi­sem­pi tuo­tan­to ei vält­tä­mät­tä tar­koi­ta pula-aikaa. Näkö­kul­ma voi olla sekin että yli­tar­jon­nas­ta tilan­ne nor­ma­li­soi­tuu. Tai mie­les­tä­ni mie­luim­min niin, että kir­jal­li­suu­des­sa­kin on his­to­rias­sa kul­ta­kausia joil­la tuo­tan­to on ollut suu­rem­paa, ja että yhden ajan­jak­son tuo­tan­to­mää­rät eivät ole sen oikeam­pia kuin toi­sen­kaan. Yhdel­lä jak­sol­la vai­kut­ti kir­ja­pai­no­tai­don uutuus, toi­sel­la sota ja tau­ti, kol­man­nel­la mese­naat­tien miel­ty­myk­set, nel­jän­nel­lä teki­jä­noi­keus­jär­jes­tel­mä ja englan­nin kie­len leviä­mi­nen ja seu­raa­val­la säh­köis­ten luku­lait­tei­den esiin­mars­si ja kopioi­ta­vuus. Aika aikaa kutakin.

    Perim­mäi­siä kysy­myk­siä ei voi myös­kään sivuut­taa. Ihmis­ten halu teh­dä musiik­kia ja kir­joit­taa ei katoa mihin­kään, uskon minä. Tar­jon­ta voi olla yllät­tä­vän­kin suurta.

    Enkä koh­te­li­si kah­ta kult­tu­ri­muo­toa lain­sää­dän­nös­sä eri tavoil­la. Uskon vie­lä­pä, että molem­pia koh­taa aivan sama digi­taa­li­nen todel­li­suus, kir­jal­li­suu­del­le vain hitaammin. 

    Jos tuo­tan­to ei täy­tä luki­ja­jou­kon laa­tu- tai aihe­vaa­ti­muk­sia, luki­ja­jouk­ko jär­jes­täy­ty­köön, kerät­köön kym­me­nyk­sen­sä kasaan ja teet­tä­köön omat mit­tan­sa täyt­tä­vää tuo­tan­toa. Aivan vapaas­ti vain kir­jal­li­suu­del­le eikä lain­kaan musii­kil­le, jos sil­tä tuntuu.

    Osuus­kun­ta­na, sää­tiö­nä, mese­naat­tien luku­pii­ri­nä, tai miten vain, ei jär­jes­täy­ty­mis­muo­dol­la ole minus­ta niin väliä tässä(kään) asiassa.

  27. Sivu­huo­mau­tuk­se­na: suo­ma­lai­sen ääni­kir­jan saa aikai­sek­si, kun pis­tää puhe­syn­te­ti­saat­to­rin puhu­maan kir­jan teks­tin ja antaa tie­to­ko­neen nau­hoit­taa puheen. Monis­sa ohjel­mis­sa on myös mah­dol­lis­ta tal­len­taa teks­ti suo­raan ääni­tie­dos­tok­si. Tosin kom­pas­tus­ki­ve­nä on se, että suo­men­kie­li­set syn­ti­kat ovat rikol­li­sen kal­lii­ta. Monet muut kie­let saa ilmai­sek­si Win­dow­sin muka­na tai netis­tä imu­roi­mal­la. Par­hais­ta englan­nin­kie­li­sis­tä syn­ti­kois­ta ei heti huo­maa, että puhu­ja on kone.

  28. spot­tu: “Sopi­mus­va­pau­teen kajoa­mi­nen on perin­tei­ses­ti vaa­ti­nut hyvin .….….….….oikeuk­sien siir­toa kos­ke­va lain­sää­dän­tö sisäl­tää kor­kein­taan olettamasäännöksiä”

    Olet var­maan ihan oikeas­sa, ehdo­tus on aika hata­ral­la poh­jal­la. Alku­pe­räi­nen aja­tus ei ollut koh­del­la muusi­koi­ta kuin avut­to­mia lap­sia vaan joten­kin vähen­tää levy-yhtiöil­le siir­ret­ty­jen oikeuk­sien mark­ki­noi­ta mono­po­li­soi­vaa vai­ku­tus­ta ilman että teki­jä­noi­keik­sis­ta luovuttaisiin.

    Esi­mer­kik­si tämä Spo­ti­fy. Hie­no kek­sin­tö ja lois­ta­va toteu­tus. Mut­ta jos sopi­muk­set ovat eärei­lu­ja artis­te­ja koh­taan, eikö ter­veil­lä mark­ki­noil­la seu­rai­si kor­jaus­lii­ke (olen­ko lii­an ihan­teel­li­nen). Eli vaik­ka­pa kil­pai­li­ja Spi­to­fy, joka toi­mi­si tek­ni­ses­ti yhtä hie­nos­ti kuin kil­pai­li­jan­sa, mut­ta teki­si rei­lum­pia sopi­muk­sia. Var­maan artis­tit ja kuun­te­li­jat siir­ty­si­vät suu­rel­ta osin Spi­to­fyl­le. Mut­ta mis­sä ovat kil­pai­li­jat? Estää­kö tiu­kat sopi­muk­set täl­lais­ten syn­nyn? En tiedä.

    Toi­nen asia: miten muu­ten este­tään se ettei omaa yhtyet­tä (tai kave­rin) kuun­nel­la kiin­teäl­lä mak­sul­la aamus­ta iltaan, jot­ta saa­tai­siin bän­dil­le suu­rem­pi osuus kakus­ta (Spo­ti­fyl­lä tai muu­al­la)? Eli onko käyn­nis­sä joka iltai­nen Euroviisuäänestys?

  29. Koh­dis­ta 2 ja 4 olen suu­rin piir­tein samaa miel­tä Osmon kans­sa. Mut­ta sitten:


    3) Muusik­ko voi hank­kia levy­jul­ki­suu­ten­sa aqvul­la tulo­ja ylei­sö­ti­lai­suuk­sia­ta pal­jon parem­min kuin vaik­ka­pa kir­jan “sata mie­len­kiin­toi­sin­ta shak­kia­vaus­ta” kirjoittaja.

    Kyl­lä muusi­kot, mut­ta miten sävel­tä­jät, sovit­ta­jat ja sanoit­ta­jat? Hei­tä­kin tar­vi­taan jot­ta on lau­lu­ja mitä laulaa.

    1) Minun on vai­kea men­nä musii­kin teki­jä­noi­keus­jär­jes­tö­jen puo­lel­le, kos­ka nämä ovat men­neet etu­jen­sa suo­je­lus­sa lii­al­li­suuk­siin. Teki­jä­noi­keus­mak­su radion kuun­te­lus­sa tak­sis­sa, kiel­to lähet­tää Ylen ohjel­mia netis­sä, kas­det­ti­mak­sut koti­vi­deoi­den kase­teis­ta (kuka tal­let­taa mini dv:lle musiikkia?)

    Kaset­ti­mak­sun perus­te­lut ontu­vat nyky­ään kun niin suu­ri osa tal­len­nus­käy­tös­tä on aivan muu­ta kuin teki­jä­noi­keuk­sien suo­jaa­maa mate­ri­aa­lia. Hyvä esi­merk­ki vaik­ka­pa juu­ri minidv:t. Osa kaset­ti­mak­suis­ta on sil­ti myös perusteltuja.

    Rui­ku­tus­ta to-mak­suis­ta tak­seis­sa, ravin­to­lois­sa ja kam­paa­mois­sa en ymmär­rä alkuun­kaan. Kyse on jul­ki­ses­ta esit­tä­mi­ses­tä — sil­loin teki­jän kuu­luu saa­da korvauksia.

    Musiik­kia voi ver­ra­ta vaik­ka­pa sha­rewa­re-sof­taan: yksi­tyis­käyt­tö “ilmais­ta”, julkinen/kaupallinen käyt­tö maksullista.

    Tak­sien koh­dal­la on kyse 34€ mak­sus­ta, jon­ka ei luu­li­si kenen­kään yri­tys­toi­min­taa estävän.

    http://www.hyvitysmaksu.fi/teosto/websivut.nsf/wpages/taksit.html!OpenDocument&ExpandSection=1

    Toi­saal­ta kyse on esim. juu­ri tak­sien koh­dal­la niin pie­nis­tä sum­mis­ta että Teos­ton kan­nat­tai­si mel­kein las­kea pr-tap­piol­leen rahal­li­nen arvo. Saat­tai­si hyvin­kin ylit­tää saa­ta­vien kor­vaus­ten määrän…

  30. nos: “Musii­kin­te­ki­jät tar­vit­se­vat joka tapauk­ses­sa suu­ren kau­pal­li­sen koneis­ton näyt­tääk­seen kau­pal­li­sil­ta.

    FTFY

    Osmo: “Nämä “kir­jai­li­jal­le mak­sa­mat­ta jät­tä­mi­nen on kun­nia-asia­ni” ‑ihmi­set ovat tuot­ta­neet kon­kreet­tis­ta hait­taa esi­mer­kik­si minul­le.

    Jos nyt ei puhu­ta kus­tan­ta­jis­ta, niin ihmet­te­len suu­res­ti kei­tä nämä ihmi­set ovat. Oli nimit­täin aika tör­keä heitto.
    (Ellei sit­ten kysees­sä ole jokin tiet­ty kir­jai­li­ja, jol­loin toi­min­ta on puh­taas­ti kan­taa­ot­ta­vaa ja tai­taa kuu­lua otsak­keen “Osto­pää­tös” alle.)

    HO: “Kyse on jul­ki­ses­ta esit­tä­mi­ses­tä – sil­loin teki­jän kuu­luu saa­da kor­vauk­sia.

    Sehän saa­kin — radiol­ta.

    HO: “Kyl­lä muusi­kot, mut­ta miten sävel­tä­jät, sovit­ta­jat ja sanoit­ta­jat? Hei­tä­kin tar­vi­taan jot­ta on lau­lu­ja mitä lau­laa.

    He voi­vat teh­dä sopi­muk­sen esit­tä­jän kans­sa — asia­han ei kuu­lu kuun­te­li­jal­le pätkääkään.
    (Sovi­tus tosin on yhtä luo­vaa kuin mik­saa­mi­nen, joten ihme­tyt­tää mik­si se on nipu­tet­tu samaan.)

  31. Esit­tä­mä­si osuus­kun­tai­dea ei ole uusi, ja kuten täl­lä moni on ker­to­nut­kin, nii­tä on ole­mas­sa ja on ollut aikai­sem­min­kin. Osuus­kun­ta idea­na on niin van­ha, että kult­tuu­rie­vo­lu­tii­vi­ses­ta näkö­kul­mas­ta me voi­sim­me miet­tiä, mik­si sel­lai­ses­ta ei ole tul­lut valtavirtaa. 

    Mer­kit­tä­vin syy etsiä levy­tys­so­pi­mus­ta levy-yhtiöil­tä muusi­koil­le on pää­oma ja ris­kien vält­tä­mi­nen. Muusi­kot eivät yleen­sä ole kovin varak­kai­ta, ja levyn teko mak­saa hel­pos­ti kes­ki­mää­räi­sen suo­ma­lai­sen vuo­sian­sion ver­ran. Muusi­koi­den ja levy-yhtiön väli­nen sopi­mus on täy­sin vapaa­eh­toi­nen, ja myyt­tiä riis­tä­vis­tä levy-yhiöis­tä yllä­pi­tä­vät lähin­nä ulko­puo­li­set, kuten ystä­väm­me pira­tis­tit. Muusi­kot saat­ta­vat pur­na­ta levy-yhtiöis­tä, mut­ta se on samal­la tasol­la kuin kenen tahan­sa työ­te­ki­jän pur­naus työ­nan­ta­jas­taan. Vapaa­eh­toi­ses­ti ja hyvin iloi­sin mie­lin hei­dän kans­saan sopi­mus yleen­sä tehdään. 

    Nyt ollaan tilan­tees­sa, jos­sa jo monia pien­le­vy-yhtiöi­tä meil­lä Suo­mes­sa­kin on lopet­ta­nut toi­min­tan­sa. Tämä tar­koit­taa sitä, että yhä useam­pi muusik­ko on pako­tet­tu itse rahoit­ta­maan äänit­teen­sä. Monil­le se saat­taa mer­ki­tä koh­tuu­ton­ta ris­kiä, joka pahim­mil­laan suis­taa muusi­kon vara­rik­koon. Samal­la rahat voi­vat jää­dä saa­mat­ta ääni­tä­jil­tä, mik­saa­jil­ta, tuot­ta­jil­ta ja stu­dion omis­ta­jil­ta, mikä pik­ku hil­jaa näi­vet­tää alan tasoa. Osuus­kun­nat eivät vali­tet­ta­vas­ti voi pelas­taa alaa täl­lai­sel­ta jat­ku­val­ta luot­ta­mus­pu­lal­ta. Minä pel­kään, että lah­jak­kaim­mat ammat­ti­lai­set vaih­ta­vat työn­sä tur­val­li­sem­mak­si ja parem­min pal­ka­tuk­si, ja alal­le jää vain innok­kai­ta amatöörejä.

  32. Minä pel­kään, että lah­jak­kaim­mat ammat­ti­lai­set vaih­ta­vat työn­sä tur­val­li­sem­mak­si ja parem­min pal­ka­tuk­si, ja alal­le jää vain innok­kai­ta amatöörejä.”

    Mitäs ne lah­jat­to­mam­mat ammat­ti­lai­set sit­ten tekevät?

  33. Täy­tyy antaa nyt tun­nus­tus­ta Osmol­le. Sii­tä huo­li­mat­ta, että hän on vil­jel­lyt näis­sä teki­jä­noi­keus­kes­kus­te­luis­sa jotain aivan älyt­tö­miä argu­ment­te­ja (mm. että ihmi­set eivät oli­si val­mii­ta mak­sa­maan kir­jois­ta, jot­ka voi­si­vat saa­da ilmai­sek­si… täl­lä logii­kal­la ei pys­ty selit­tä­mään esim. sitä mik­si ihmi­set kir­joit­ta­vat wiki­pe­di­aa…), niin olen tul­lut vakuut­tu­neek­si, että teki­jä­noi­keuk­sia ei pitäi­si pois­taa kirjoilta.

    On toki hyvin mah­dol­lis­ta, että Osmo (ja minä) olem­me vää­räs­sä ja sik­si oli­si­kin paras­ta, että voi­sim­me kokeil­la eri­lai­sia sään­tö­jä ja kat­soa miten ne toimivat.

    Yksi mah­dol­li­suus oli­si siir­tää ne kun­nal­li­sen pää­tök­sen­teon piiriin.

  34. Nämä “kir­jai­li­jal­le mak­sa­mat­ta jät­tä­mi­nen on kun­nia-asia­ni” ‑ihmi­set ovat tuot­ta­neet kon­kreet­tis­ta hait­taa esi­mer­kik­si minul­le. Kuun­te­li­sin mie­lel­lä­ni suo­men­kie­li­siä ääni­kir­jo­ja pyö­räil­les­sä­ni, mut­ta nii­tä tuo­te­taan vähän, kos­ka ääni­kir­jan kopioi­mi­nen on niin help­poa.

    Onko­han noin? Vai oli­si­ko sit­ten­kin niin, että ääni­kir­jois­ta ei halu­ta noin yli­pää­tään kau­heas­ti mak­saa, kos­ka nii­tä ei koe­ta käy­tet­tä­vyy­del­tään hyvik­si? En väi­tä että tämä on syy, mut­ta minus­ta kopioi­jien syyt­tä­mi­nen on vähän outoa.

    Luu­li­sin, että kopioin­ti on kui­ten­kin toden­nä­köi­ses­ti ylei­sem­pää sel­lai­ses­sa väes­tön­osas­sa, joka ei kau­heas­ti ääni­kir­jo­ja kuun­te­le. Tai kir­jo­ja lue noin ylipäätään.

  35. Yksi minus­ta kiin­nos­ta­va tapa poh­tia teki­jä­noi­keuk­sia paten­teis­ta radio­soit­to­kor­vauk­siin on ver­ra­ta eri mai­den käy­tän­tö­jä. On mai­ta, jois­sa teki­jä­noi­keuk­sia ei ole niin laa­jas­ti kuin tääl­lä tai sit­ten tehot­to­man hal­lin­non vuok­si nii­tä ei toteu­te­ta. Voi­sim­me tut­kia, onko todel­la niin, kuin monet pira­tis­tit väit­tä­vät, että täl­lai­ses­sa yhteis­kun­nas­sa tie­de ja tai­de kukois­taa. Teh­dään­kö todel­la niis­sä mais­sa parem­pia levy­jä tai parem­paa kir­jal­li­suut­ta ja onko lää­ke­tie­de siel­lä pal­jon edis­ty­neem­pä kuin tääl­lä, jos­sa paten­tit ikä­väs­ti jar­rut­ta­vat kehitystä? 

    Minun on vai­kea men­nä musii­kin teki­jä­noi­keus­jär­jes­tö­jen puo­lel­le, kos­ka nämä ovat men­neet etu­jen­sa suo­je­lus­sa lii­al­li­suuk­siin. Teki­jä­noi­keus­mak­su radion kuun­te­lus­sa tak­sis­sa, kiel­to lähet­tää Ylen ohjel­mia netis­sä, kas­det­ti­mak­sut koti­vi­deoi­den kase­teis­ta (kuka tal­let­taa mini dv:lle musiikkia?”

    Vaik­ka suu­rim­mak­si osak­si olen­kin yleen­sä samaa miel­tä Osmon kans­sa, täs­tä kir­joi­tuk­ses­ta täy­tyy pää­tel­lä surul­li­ses­ti, että pira­tis­tien pro­pa­gan­da on todel­la teho­kas­ta. Jär­ke­vät­kin ihmi­set ovat niin hel­pos­ti kään­ny­tet­tä­vis­sä teki­jä­noi­keus­jär­jes­tö­jä vas­taan muu­ta­mal­la pie­nel­lä epä­koh­dal­la. Se on popu­lis­mia par­haim­mil­laan. Itse­kään en ole kai­kes­ta samaa miel­tä Teos­ton tai Gra­mexin kans­sa (ja nämä yksit­täi­set epä­koh­dat eivät miten­kään ole edes nii­tä oikeas­ti suu­ria epä­koh­tia), mut­ta mis­sään nimes­sä en kään­tyi­si nii­tä vas­taan täl­lais­ten pik­kuseik­ko­jen vuok­si. Niin pal­jon hyvää ne nimit­täin ovat saa­neet aikaan. Suu­rin ongel­ma näis­sä jär­jes­töis­sä on mie­les­tä­ni mono­po­lia­se­man tuo­ma kan­keus ja ajoit­tai­nen ylimielisyys. 

    Ääni­te­tai­teen ja kir­jal­li­suu­den erois­ta on myös aivan tur­ha puhua, kos­ka muu­ta­man vuo­den pääs­tä molem­mat alat saat­ta­vat olla samas­sa hyvin iki­väs­sä jamas­sa. Tätä kes­kus­te­lua ei ehkä oli­si, jos ihmi­set erot­tai­si­vat sel­keäs­ti ääni­te­tai­teen muus­ta musii­kin teke­mi­ses­tä. Vas­taa­vas­ti vaik­ka pai­net­tu kir­jal­li­suus kuo­li­si koko­naan, edel­leen riit­täi­si töi­tä näy­tel­mä­kir­jai­li­joil­le, elo­ku­vien ja tv-ohjel­mien käsi­kir­joit­ta­jil­le ja vaik­ka­pa oop­pe­ra­libret­to­jen rus­taa­jil­le. Ja jon­kun pitä­nee kir­joit­taa vie­lä vuo­sien­kin pääs­tä Nokian his­to­riik­ki ja Jor­ma Olli­lan elä­mä­ker­ta. Näi­tä asioi­ta ei pidä sekoit­taa. Tai aina­kaan ei tar­vit­si­si läh­teä kil­pai­le­maan, mil­lä tai­teen alal­la menee huonoiten. 

    Mut­ta, etten antai­si vää­rää kuvaa, sanon vie­lä, että pidin kovas­ti kir­joi­tuk­sis­ta­si kir­jal­li­suu­den tekijänoikeuksista.

  36. Ruot­sik­si ja nor­jak­si ääni­kir­jo­ja on sato­ja ker­to­ja enem­män kuin suo­mek­si. Ruot­sik­si on jopa tie­to­kir­jo­ja, eri­tyi­ses­ti his­to­ri­aa ja jotain elämäntapaoppaita. 

    Minul­le on mys­tee­ri, mik­si noin on, mik­si bis­nes toi­mii naa­pu­ri­mais­sa mut­ta ei meil­lä. Mut­ta sen voi kai pää­tel­lä, että syy ei ole kopioi­jien, kos­ka “jaka­mi­nen” on ollut aina­kin Ruot­sis­sa vie­lä Suo­mea­kin yleisempää.

    Sitä pait­si kaik­kia suo­mek­si ilmes­ty­neet ääni­kir­jat saa kir­jas­tos­ta kui­ten­kin ilmaiseksi.

    Ääni­kir­jo­jen käy­tet­tä­vyys on aika lois­ta­va, kos­ka vaih­toeh­to — taval­li­sen kir­jan luke­mi­nen pyö­räil­les­sä — on vaa­ral­lis­ta aina­kin, jos sat­tuu jän­nä koh­ta juu­ri sii­hen Man­ner­hei­min­tien ja Kai­vo­ka­dun ris­teyk­seen. Vie­lä parem­pi käy­tet­tä­vyys on, kun “rip­paa” cd:t mp-kol­mo­sik­si ja pis­tää vaik­ka kännykkään.

    Näkö­vam­mai­sil­le on, muu­ten, luet­tu nau­hoil­le tuhan­sia kir­jo­ja. Teki­jä­noi­keuk­sien kan­nal­ta kysees­sä lie­nee poik­keus­ta­paus. Se mer­kit­see myös sitä, että noi­ta ääni­kir­jo­ja ei saa lai­na­ta kuin lää­kä­rin­to­dis­tus­ta vas­taan. Sää­li. Oli­si hie­noa, jos nois­ta kir­jois­ta osa “vapau­tet­tai­siin” myyn­tiin. Rahat voi­si­vat men­nä näkö­vam­mai­sil­le, mis­sä tapauk­ses­sa oikeu­den­hal­ti­jat voi­si­vat suos­tua luo­pu­maan oikeksistaan.

  37. San Aton:“Rahat voi­si­vat men­nä näkö­vam­mai­sil­le, mis­sä tapauk­ses­sa oikeu­den­hal­ti­jat voi­si­vat suos­tua luo­pu­maan oikeksistaan.”

    Häh, eikö olis parem­pi, että ne rahat menis teki­jöil­le, jot­ka sais sit­ten teh­dä rahoil­la tasan mitä huvit­taa, esim. luo­vut­taa ne näkö­vam­mai­sil­le tai vaik­ka näl­kään kuo­le­vil­le afrikkalaisille?

  38. Art­tu­ri: “Häh”

    Kyl­lä minä sen idea­ni sii­nä lopus­sa seli­tin. Tarkkaavaisuutta!

  39. Seli­te­tään nyt vie­lä muu­ta­mal­la sanal­la, jos vaik­ka joku vai­ku­tus­val­tai­nen luki­si tätä ja innos­tui­si: Nois­sa näkö­vam­mais­ten ääni­kir­jois­sa teki­jä­noi­keus on luul­ta­vas­ti teki­jäl­lä, kus­tan­ta­jal­la ja luki­jal­la (siis sil­lä ääneen­lu­ki­jal­la). Monet kir­jat ovat var­mas­ti sel­lai­sia, että tus­kin niil­lä rahaa enää teh­dään, pait­si ehkä sii­nä tapauk­ses­sa, että ne jul­kais­tai­siin ääni­kir­joi­na ja myy­täi­siin kulut­ta­jil­le ja kir­jas­toil­le. Hei­kon ymmär­ryk­se­ni mukaan se voi­si onnis­tua, jos oikeu­den­hal­ti­jat pää­si­si­vät jon­kin­lai­seen sopi­muk­seen tulo­jen jaka­mi­ses­ta tai oikeuk­sis­ta luo­pu­mi­ses­ta. Jos kaik­ki tai osa rahois­ta meni­si näkö­vam­mai­sil­le, moni voi­si suos­tua­kin uudel­leen­jul­kai­se­mi­seen. Onhan kir­jat luet­tu kai vapaa­eh­tois­työ­nä. Kus­tan­ta­jal­la tai kir­joit­ta­jal­la taas ei kai ole suur­ta int­res­siä mihin­kään suun­taan mut­ta tus­kin heil­lä mitään sitä vas­taan oli­si, että jo kuol­leek­si luul­lus­ta tuot­tees­ta alkai­si taas tul­la rahaa.

    Itse kuun­te­len usei­ta ääni­kir­jo­ja vuo­des­sa englan­nik­si. Olen kateel­li­se­na jos­kus vil­kuil­lut näkö­vam­mais­ten kir­jas­ton luet­te­loa. Kyl­lä omal­la äidin­kie­lel­lä on kui­ten­kin muka­vam­pi kuun­nel­la ja sitä pait­si monet tie­to­kir­jat siel­lä ovat suo­ma­lai­sis­ta aiheis­ta. Jos joku noi­ta sai­si ylei­sem­min saa­ta­vil­le, se oli­si hie­no kulttuuriteko.

  40. Ruot­sik­si ja nor­jak­si ääni­kir­jo­ja on sato­ja ker­to­ja enem­män kuin suomeksi.

    Hmph? Löy­tyi­si­kö läh­det­tä? Tie­dän, että nii­tä on enem­män, mut­ta että monisatakertaisesti? 

    Ääni­kir­jal­la­han voi­si olla kyl­lä hyvät mark­ki­nat, jos sii­hen vain tuot­tee­na totu­taan. Monet ihmi­set tääl­lä pit­kien väli­mat­ko­jen maas­sa istu­vat auton ratis­sa tun­ti­tol­kul­la vii­kos­sa, jopa päivässä. 

    Ainais­ten kau­pal­lis­ten radio­ka­na­vien tar­joa­mien ren­ku­tus­ten ja epä-älyl­lis­ten juon­to­kom­ment­tien sijaan voi­si kuul­la miel­lyt­tä­vä-ääni­sen luki­jan sivis­tä­vää puhe­vir­taa sopi­val­la volyymillä. 

    Mut­ta ei ole hit­ti­tuo­te, aina­kaan vie­lä. Miksei? 

    Ääneen luke­mi­nen on todel­la hidas­ta (koke­mus­ta on äiti­nä), mut­ta eipä sii­tä tar­vit­se kuin yhdel­le ihmi­sel­le mak­saa sääl­li­nen tun­ti­palk­ka. Ei var­maan­kaan kyn­nys­ky­sy­mys tämä luki­jan osuus…

  41. mis­sään nimes­sä en kään­tyi­si nii­tä vas­taan täl­lais­ten pik­kuseik­ko­jen vuok­si

    Entäs ne isom­mat asiat, kuten yksi­tyi­syy­den ja vies­tin luot­ta­muk­sel­li­suu­den suo­jien, sanan­va­pau­den ja mui­den perus­oi­keuk­sien romut­ta­mi­nen jon­kin mität­tö­män kan­san­osan koh­tuut­to­mien etuoi­keuk­sien ja suu­ry­ri­tys­ten ahneu­den vuoksi?

  42. San Aton:“Jos kaik­ki tai osa rahois­ta meni­si näkö­vam­mai­sil­le, moni voi­si suos­tua­kin uudelleenjulkaisemiseen.”

    Siis väi­tät­kö sinä taas, että nämä oikeuk­sien hal­ti­jat luo­pui­si­vat niis­tä toden­nä­köi­sem­min, jos rahat menee näkö­vam­mai­sil­le, kuin jos rahat meni­si­vät heil­le itselleen?

    Mik­si he eivät vaan ottai­si raho­ja itsel­leen ja sit­ten lah­joit­tai­si nii­tä näkövammaisille?

  43. Siis väi­tät­kö sinä taas, että nämä oikeuk­sien hal­ti­jat luo­pui­si­vat niis­tä toden­nä­köi­sem­min, jos rahat menee näkö­vam­mai­sil­le, kuin jos rahat meni­si­vät heil­le itselleen?

    Ymmär­sit oikein. Ovat­han kir­jat luet­tu “nau­hal­le” ilman palk­kio­ta. Tie­dän, että moi­nen haas­kaus järkyttää.

  44. San Aton:“Tiedän, että moi­nen haas­kaus järkyttää.”

    heh… Minus­ta moi­nen vapaa­eh­toi­nen hyvän­te­ke­väi­syys on ihanaa!

    Tämä sen sijaan järkytti:“Ymmärsit oikein.”

    Veik­kaan, että näin sel­väs­ti “epä­ra­tio­naa­li­sia” ihmi­siä on aika vähän…

  45. Nimi­merk­ki ano­nyy­mil­le ja muil­le piratistimyönteisille:

    Luin tänään taas pira­tis­ti­myön­tei­sen artik­ke­lin Hel­sin­gin Sano­mis­ta. Minul­le tulee näis­tä kir­joi­tuk­sis­ta aina mie­leen enti­set kom­mu­nis­tit ja hei­dän usein vää­ris­te­le­vä kie­len­käyt­tön­sä ja kasit­teen­sä. Käsit­tei­den uude­leen­mää­rit­te­lyl­lä saa­daan aikaan häm­me­nys ja mie­li­pi­teen muu­tos. Kor­jaan täs­sä seu­raa­vas­sa pari pahinta.

    Musiik­ki ja monet muut tai­teet eivät ole tie­toa, vaik­ka sen digi­toi­tua infor­maa­tio­ta kova­le­vyl­lä kut­sut­tai­siin­kin dataksi. 

    Vapaus ei ole ident­ti­nen ilmai­suu­del­le. Yhteis­kun­ta ei tee itses­tään vapaan­paa asioi­ta sosia­li­soi­mal­la. Mai­to ei muu­tu vapaam­mak­si, jos sitä saa ilmai­sek­si. Mai­don juon­ti ja musii­kin kuun­te­lu on hyvin sal­lit­tua Suo­mes­sa. Nii­tä ei tar­vit­se tai edes voi miten­kään vapaut­taa. Tie­teel­li­nen tie­to on Suo­mes­sa kenen tahan­sa aivan vapaas­ti han­kit­ta­vis­sa joi­ta­kin ääri­mäi­siä poik­keuk­sia lukuu­not­ta­mat­ta. Ydin­pom­min raken­nus­oh­jet­ta ei var­maan­kaan saa jul­kais­ta. Se, että vaik­ka­pa tie­de­kir­jas­ta jou­tuu mak­sa­maan kym­pin, ei tee sen sisäl­tä­mäs­tä tie­dos­ta vähem­män vapaata. 

    Sanan­va­paus ei myös­kään ole sama asia kuin ilmai­suus. Se, että kir­jal­la tai äänit­teel­lä on hin­ta, ei tar­koi­ta sitä, että kir­jai­li­ja tai musii­kin­te­ki­jä haluai­si sala­ta jotain. Puhu­mat­ta­kaan sii­tä, että yhteis­kun­ta joten­kin rajoit­tai­si jon­kun sanan­va­paut­ta. (Kenen sitten?)

    Sanan­vaoaut­ta ei myös­kään edis­te­tä pla­gioin­nin puo­lus­ta­mi­sel­la. Vaik­ka kaik­ki kopio­mi­nen sal­lit­tai­siin, se suu­rim­mak­si osak­si oli­si sil­ti ihmis­ten mie­les­tä moraa­li­ton­ta tai kor­nia. Lun­taa­mis­ta kou­lus­sa­kaan ei voi perus­tel­la sananvapaudella. 

    Se, että jokin asia mak­saa jotain, ei ole kan­sa­lai­soi­keuk­sien pol­ke­mis­ta. Vain sii­nä tapauk­ses­sa, että kan­sa­lai­sil­le oli­si luvat­tu jokin ilmai­sek­si ja sii­tä jäl­ki­kä­teen perit­täi­siin mak­su, voi­tai­siin puhua oikeuk­sien polkemisesta. 

    Ilmai­sia lou­nai­ta ei ole. Ilmai­suu­den vaa­ti­muk­sil­la ei ole mitään arvoa ellei esi­te­tä jotain vaih­toeh­tois­ta rahoi­tus­muo­toa. Tämä on se perim­mäi­nen ongel­ma piratisteilla.

  46. Eli­nal­le, en nyt jak­sa ruve­ta mitään tilas­toa met­säs­tä­mään. Bokuk­ses­sa näyt­tää ole­van noin 500 popu­lä­rä tit­lar, suo­sit­tua teos­ta. Lop­puun myy­ty­jä tai muu­ten vain ei niin popu­lä­ra täy­ty olla sato­ja lisää. Suo­mes­sa ääni­kir­jo­ja on joit­kin kym­me­niä ja niis­tä­kin suu­ri osa las­ten­kir­jo­ja. Näyt­tää kyl­lä sil­tä, että opus­ten mää­rä on nousussa.

  47. Ode: “Et ole kos­kaan tavan­nut ketään, joka ylpei­li­si sil­lä, että on onis­tu­nut lataa­maan ilmai­sek­si?

    Ei ole minul­le ylpeil­lyt aina­kaan suu­rem­mas­sa mit­ta­kaa­vas­sa. Eikä ole ylpeil­lyt aina­kaan siten, että perus­a­ja­tuk­se­na oli­si ollut “pää­sin­päs mak­sa­mas­ta”. Kor­vaus on aina tul­lut joten­kin mak­set­tua kun on ollut sii­hen varaa ja “tava­ra” sen arvois­ta — monas­ti osta­mal­la lail­li­nen kopio. Jos­kus joten­kin muuten.

    TV: “hei­dän usein vää­ris­te­le­vä kie­len­käyt­tön­sä ja kasit­teen­sä

    Lie­vää kär­jis­tys­tä ja reto­riik­kaa. Sitä pait­si samaa ja pahem­paa vää­ris­te­lyä kuu­lee myös toi­sel­ta puo­lel­ta. Tuo­mit­se siis sekin.

    TV: “Se, että jokin asia mak­saa jotain, ei ole kan­sa­lai­soi­keuk­sien pol­ke­mis­ta.

    Kyse ei ole pel­käs­tä ilmai­suu­des­ta. Kyse on sii­tä, mitä teh­dään mak­sul­li­suu­den puo­lus­ta­mi­sen nimes­sä. Kom­ment­te­ja saa lukea.

    Kyse on myös sii­tä, kei­tä kaik­kia tek­nii­kan kehit­ty­mi­nen saa hyö­dyt­tää ja min­kä kai­ken pitäi­si olla yleen­sä­kään olla mak­sul­lis­ta. Jos kult­tuu­ria ei halua antaa mui­den käsiin, sen voi vapaas­ti jät­tää julkaisematta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.