Mäntsälästä kunnon kaupunki

Pääkaupunkiseudul­la on paljon pyrkimys­tä rak­en­taa rato­ja, jot­ta asu­tus­ta voitaisi­in sijoit­taa rato­jen var­relle. Se on kallista puuhaa, mut­ta kannattaa.

Mäntsälässä on jo rata, mut­ta sinne ei juuri suun­nitel­la asu­tus­ta. Kun­ta on kaavoit­tanut  kokeek­si pienen asuin­läm­päreen ase­man tun­tu­maan, mut­ta ei mene kau­pak­si, vaik­ka palvelukin on: alueel­la on avat­tu päiväkoti.

Siitä, etteivät asukkaat ryn­ni pie­neen, eris­tet­tyyn asuin­läm­päreeseen, ei voi päätel­lä, ettei asun­non ympärille raken­net­ta­va kun­non kaupun­ki olisi suuri men­estys. Kun­non kaupungis­sa on kun­non keskus­ta, käve­lykatu, tori, kaup­po­ja, rav­in­toloi­ta, kam­paamo­ja, työ­paikko­ja, ja kaikkea sitä mitä kaupungis­sa on.

En ole edes ihan var­ma, että tule­van Suur-Mäntsälän rak­en­tamista kan­nat­taa aloit­taa pien­estä asumanseudun lähiöstä, kos­ka ehkä juuri siinä paikas­sa pitäisi olla tule­van kaupun­gin keskusta. 

Olisiko täl­laisen toteut­ta­mi­nen mah­dol­lista Mäntsälälle? Vai onko kun­tarak­en­teemme este suurille maankäytön lin­janve­doille? Mäntsälässä on 19 000 asukas­ta. Ei niil­lä resurs­seil­la ole help­po 50 000 asukkaan kaupunkia rakentaa.

14 vastausta artikkeliin “Mäntsälästä kunnon kaupunki”

  2. Tosi­asi­asialli­nen vai­h­toe­hto lie­nee aluer­ak­en­tamis­sopimus. Josko niistä 70-luvuin virheistä olisi opit­tu jotain, eli tästä mallista olisi kehitet­tävis­sä sivistyneem­pi versio?

    Vastaa

  3. Mäntsälästä tulee ensim­mäisenä mieleen Timo T.A. Mikko­nen ja ehkä juuri sik­si, ihan vain men­taal­i­hy­gieeni­sistä syistä, tekee mieli pysytel­lä mah­dol­lisim­man kaukana koko paikkakunnalta.

    Vastaa

  4. Kaikille 80-luvul­la eläneille vähän fiilistelyä: 

    http://www.youtube.com/watch?v=QN4NwT2HBjQ

    -Onko Mäntsälässä tylsää?

    -Kyl­lä var­maan on…

    LOL!

    (mun teinit haukkuu mua mummok­si, kun käytän vielä lolia, mut tääl­lähän on mui­ta mum­mo­ja ja vaare­ja eli ei haitanne?)

    Vastaa

  5. Hen­ry, Mäntsälässä myös ainakin oli Mäntsälän piz­za- ja kebabkeskus, joka oli kir­joit­tanut kolmeen eri kylt­ti­in eri taval­la väärin nimen­sä. Meinasin jät­tää bus­si­matkan kesken ihan vaan vieraillakseni.

    Vastaa

  6. Suuret lap­siper­heet kuu­lu­vat viihtyvä maini­t­ul­la Antti­lan omako­tialueel­la. Allekir­joit­ta­neen serkullekin on jo kol­mas tulos­sa, vaikkei per­he kuu­lukaan siihen, you know, porukkaan. 

    Mäntsälään on jo syn­tynyt Tok­man­nin val­takun­nalli­nen logisti­nen keskus ja pääkont­torikin on siir­tymässä Joen­su­us­ta sinne (sääli). Työ­paikat syn­tyvät jatkos­sa nimeno­maan kol­mos- ja nelostei­den sekä rautatei­den var­teen kehäkol­mosen pohjois­puolelle mut­ta Tam­pere-Heino­la ‑lin­jan eteläpuolelle. Helsin­gin niemen liiken­nesump­pu­un ja tule­vien tietul­lien sisään on aivan turha investoi­da enää muu­ta kuin van­hus­ten saat­to­hoito­ja ja maa­han­mut­ta­jien kotout­tamista. Has­ta la vista Helsinki!

    Vastaa

  7. Joskus ehdot­telin Aal­to-kam­puk­sen siirtämistä Mäntsälään. Ehdotan­pa taas puoli­to­sis­sani taas. Aina­han nuo kam­puk­set tah­do­taan hie­man syr­jään rakentaa.

    Vastaa

  9. Kun­muutin radan­var­teen Kirkkon­um­melle 1980, tömä oli 20.ooo asukkaan kun­ta. Tori oli juuri avat­tu ja siel­lä oli lau­at­na­ianm 2 myyjää. 1987 tavallsiena päivänä sinne ei mah­tunut kissaakaan, ei edes voin­ut laskeu­tua pienkoneella.

    Kehutys ekhit­tyi, raken­nt­tin kans­dan taghtoma Pris­m­ma, aivan rautatiease­manm viereen, ja nyt taas on aprhaim­pana toripäivän 2 myyjää.

    Kirkkon­um­niu oli sil­loin vähöän tyl­sä paik­ka, mutat tutus­tu­in ihmisi­in, lähin­nä kas­teni kavere­it­ten kaut­ta. Tääl­lä on nyt 33.000 asukas­ta. Het­jkessä ei 50.00 asukkan kaupunkia rakenna.

    Niin. Mitä Helsin­gin rautatiease­mal­la on, mitä ei olisi sanokaamme Hyvinkään keskus­tas­sa: oikeas­t­aan vain kasino.

    Vastaa

  10. “Kaikille 80-luvul­la eläneille vähän fiilistelyä: ”

    Kiitos!

    Vastaa

  11. Markku af Heurlinille:
    Elin Hesas­sa 1951–65 ja sit­ten Espoos­sa ja Van­taal­la läh­es lop­ut (66‑v). Mis­sä Hesan rautatiease­mal­la on kasi­no? Assan ympäristössä voi tiet­ty olla, mitä vaan. Mä melkein 8 kk päivit­täin ajelin Hyvinkään assan ohi. Kyl­lähän sen näki, mut­tei sit­ten siinä paljon muu­ta. Ehkä kysymys onkin siitä, mitä kukin assan ympäriltä halu­aa, muu­takin kuin monikulttuurisuutta.
    Peri­aat­teessa hienoa, että ver­taat Hesan rautatiease­maa Hyvinkään keskus­taan. Ehkä tämä selit­tää koko jutun. Hei, se ase­ma Hesas­sa on vain yksi isohko raken­nus rata- ja aputiloi­neen ja Sinä ver­taat sitä kaupun­gin keskustaan.
    Voisitko ystäväl­lis­es­ti itselle­si selvit­tää, mitä kaikkea kuu­luu Hesan keskus­taan. Tämän jäl­keen, mikäli olet sitä, mieltä, että Hyvinkään keskus­tas­sa on kaik­ki, mitä Hesankin, niin paa luettelo.
    Odotan
    YT
    Markku Vainio

    Vastaa

  12. Netiketin mukaan lyön­tivirheistä ei pitäisi niuhot­taa, mut­ta noin ikään kuin viiden pis­teen vih­jeenä af Heurlin­ille: näp­päimistön nap­pu­loi­ta ei ole tarkoi­tus painel­la avokämmenellä.

    Vastaa

  13. Markku Vain­iolle: “Mis­sä Hesan rautatiease­mal­la on kasi­no? Assan ympäristössä voi tiet­ty olla, mitä vaan”

    Tot­ta, kir­joitin väärin. Piti kir­joit­taa tietenkin Rauta­tien­to­ril­la: Grand Casi­no on osoit­teessa Mikonkatu 19.

    Rauta­tien­to­ril­la on myös kansal­lis­tet­teri ja taide­museo. Muis­taak­seni Hyvinkääl­lä on sekä pieni teat­teri että pieni taidemuseo.

    Tot­ta kai Helsin­gin rautiease­man ympäristössä on maan laa­jim­mat palve­lut. Mut­ta jos tyy­dymme nyt niihin, joi­ta ihmi­nen päivit­täin tai kuukausit­tain tarvit­see, kyl­lä ne löy­tyvät Hyvinkäältä. Mut­ta löy­tyvätkö Pihlajamäestä.…

    Olen vain vähän kyl­lästynyt tähän todel­la Helsin­gin keskus­ta ‑keskeiseen näkökul­maan ‚joka kaik­ista punee­vuoroista pais­taa läpi.

    Olen pahoil­lani kir­joi­tusvirheistäni. Se on luk­i­jalle hie­man rasit­tavaa ja ärsyt­tävää — kuten esim. änky­tys kuulijalle.

    Vastaa

  14. MafH “Muis­taak­seni Hyvinkääl­lä on sekä pieni teat­teri että pieni taidemuseo.”

    Hyvinkääl­lä on pari yrit­teliästä amatööriteat­te­ria, ammat­ti­lais­toiminnnan kaupun­ki lakkaut­ti aikaa sit­ten kan­nat­ta­mat­tomana. Toki siel­lä on yhä sali, johon amatööreil­lä ei ole asi­aa, ja muu­ta­ma las­tenkul­tu­uri­laitos, jos­sa ala-asteikäiset ovat talvisin istuneet top­patakeis­saan, kos­ka kaupungilla on ollut mui­ta meno­ja ja toivei­ta saa­da arvoti­lat hyö­tykäyt­töön, mut­ta noin muuten Hyvinkää on mail­lies­imerk­ki juurettomuudesta.
    Helene Scherf­beck ja Tyko Salli­nen olisi useim­mis­sa muis­sa paikois­sa vään­net­ty vaik­ka väk­isin kotiseudun man­neki­ineik­si, mut­ta Hyvinkääl­lä useim­mil­la ei ole edes tietoa hei­dän paikallis­es­ta ole­mas­saolostaan. Tai muus­takaan paikkakun­nan historiasta.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.