Miksi HTV ei lähetä YLEn ohjelmia HD-formaatissa?

Kävin tietokonekaupassa ostamassa muistitikkua. Ihailin teräväpiirtonäyttöjä. Valokuvaajan unelma, 1600×2560 näyttö maksoi 1200 euroa.  Ostan, kun hinta laskee alle 500 euron.

Näytillä oli myös HD-televisioita, joissa pyöri videokuvaa. Vieressä oli YLEn urheilulähetys. Ero kuvan laadussa oli järkyttävä.

Minulle on tavallisesti luotettavalta taholta kerrottu, että YLE tuottaa melkein kaiken materiaalin HD-formaatissa. Kansainväliseen levitykseen ei kannata muuta tarjota, eikä HD-kamera nyt paljon enempää maksa. Ongelmana on maanpäällinen verkko, johon HD-kuva ei mahdu, koska Suomen luova kapasiteetti on niin valtava, että toinen toistaan paremmat tv-ohjelmat ovat varanneet pieninä suikaleina koko alueen. Teräväpiirtolähetys veisti tuplasti leveämmän kaistan. Ei vaiskaan, tästä ei taida olla kyse. Ehkäpä jokin ostoskanava voisi tehdä tilaa, jos YLE tai MTV3 haluaisivat lähettää teräväpiirto-ohjelmaa.

Ongelmana on Digitan verkko, jonka muuttaminen nykyaikaan olisi kallista. YLE investoi mieluummin ohjelmien sisältöön kuin tekniikkaan. Hyvä on, ei siis pitkään aikaan HD-laatua antenniverkkoon.

Kaapeliverkkoon teräväpiirtolähetykset mahtuisivat. Keksiikö joku pätevän syyn siihen, että YLE poimii pois neljä bittiä viidestä ennen kuin se luovuttaa ohjelman kaapeli-tv:n välitettäväksi.

Kateus ei ole pätevä syy.

25 vastausta artikkeliin “Miksi HTV ei lähetä YLEn ohjelmia HD-formaatissa?”

  1. Joskus aikoinaan oli mustavalkolupa ja värilupa. Tästä voisi ottaa mallia: maksamalla enemmän saisi sen HD-kuvan.

  2. Tekijänoikeusmaksut saattavat olla yksi syy: kuten mobiilitelevisio- eli DVB-H -jupakassa todettiin, tekijänoikeusjärjestöt halusivat YLEn maksavan kaikki maksut uudestaan kun lähetysformaatti vaihtuu, koska se lasketaan eri tuotteeksi. Luonnollisesti tämä olisi koskenut myös HD-lähetyksiä, koska formaatti siinäkin vaihtuu.

    Tilannehan laukesi vasta tämän vuoden toukokuussa, kun OPM tuli vastaan ja sanoi, että jos lähetyksen sisältö ei vaihdu, niin ei tarvitse maksaa kuin kerran.

    http://www.tietokone.fi/uutta/uutinen.asp?news_id=26991

    Tämä päätös voitaneen yleistää myös HD-lähetyksille, mutta parhaassakin tapauksessa menee aikaa, että tekniikka ja sopimukset saadaan kuntoon HD-lähetyksiä varten. Olettaen, että tekijänoikeuskiista ei leimahda uudestaan.

  3. Osmo: ”Valokuvaajan unelma, 1600×2560 näyttö maksoi 1200 euroa.”

    Mahtaakohan tuossa kokoluokassa tuohon hintaan saada kunnon värintoistoa? Valokuvaajan unelmaltahan vaaditaan nimenomaan sitä.

    Jos kunnon näyttöä nimenomaan valokuvakäyttöön etsii, ei kannata tyytyä mihinkään muuhun kuin IPS-paneeliin. Ne olivat pitkään poissa muodista, paljolti pienen menekin ja kalliin hinnan takia, kun ”tavallinen kuluttaja” saadaan ostamaan näyttö ihan muulla. Ja näyttöjen sisältämät paneelityypit jostain syystä piilotetaan mahdollisimman tehokkaasti valmistajien toimesta. Oikean paneelin haluavan pitää ensin etsiä netistä sivusto, jossa listataan eri merkkien paneelityyppejä.

    Mutta ilmeisesti osittain televisioiden ansiosta IPS:t ovat tietokonenäyttöihinkin palanneet. Niiden ylivoima on oikeasti laajoissa katselukulmissa, jossa värit pysyvät todella elävänä. Ja nämä näytöt toistavat oikeasti kunnolla myös vihreät ja oranssit. Eron huomaa.

    Voin suositella lämpimästi omaa näyttöäni. Resoluutio on toki vain 1920×1200, mutta hyvin on riittänyt. Hintaluokka 600 euroa. Sen löytää vaikkapa etsimällä eräästä tunnetusta verkonkin kautta tietokoneita kauppaavasta isosta tietokonetavaratalosta etsimällä 24 tuuman kokoluokasta IPS-paneelinäyttöjä. Malli on jo puolisentoista vuotta vanha, mutta ei ole parempiakaan ilmaantunut. Se hedelmäfirma lanseerasi kyllä alkuvuodesta omansa, mutta sitä ei kai edelleenkäään saa kiinni PC:hen, ja hinnassa on yli 200 euroa imagolisää. Ja kaikki graafisella alalla inhoavat glossipinnoitettuja näyttöjä.

  4. Toivottavasti HD-kuvan kohdalla taustalla ei ole laitteiden valmistajien ja myyjien painostus saada myydä monen eri sukupolven laitteita samoille kuluttajille muutaman vuoden aikana. Nyt kun 16×9-kuvasuhde on yleistynyt, on yhdeltä valmistajalta jo ilmestynyt n. 25×9-kuvasuhteen tv.

    Samahan pätee HD-kuvaan. Markkinoilla ei liene montaa HD-digiboxia antennkiverkkoon.

    Millä tavalla tähän pitäisi ja voisi puuttua ja kenen? Ei ole ekologisesti järkevää tuottaa nykymenon vaatimaa sähkö- ja elektroniikkaromua.

  5. No, Osmo luetteli introssaan uutta tekniikkaa.
    Mutta mennäänpä hiukan ajassa taaksepäin. Eihän ole pitkä aika siitä, kun eräs Bill myi IBM:lle erittäin merkittävän innovaation.

    Ja kun vaan näyttää siltä, että mitään uutta eikä entistä kuvan/kirjoituksen tallentavaa pysyvää standardia ei ole olemassa (vanhemilta lapsille) , niin saahan näitä ”nettitikkuja” ja sum muille välineille tallentaa dataa – jotta data olisi lukukelpoinen sitten – keties – joskus.

    Osmo A. Wiio on joskus aikoinaan tallennusvälineiden ongelmallisuudesta ja tekniikan muuttumisesta aikoinaan kirjoittanut, mitä tulee tiedostojen tallennuksen ongelmallisuuteen, että tiedon takaisin saamiseen.

    Löytyisiköhän linkkiä Wiion vanhaan kirjoitukseen?

  6. Miksi HTV ei lähetä YLEn ohjelmia HD-formaatissa?

    Miksei kaapelissa enää saanut lähettää analogisignaalia, vaikka kaistaa olisi riittänyt?

    Epäilen vastauksen olevan likimain sama.
    Tai ainakin yhtä älykäs.

  7. Ylen HD-sisällön tarjoaminen rajakustannushintaan kaapelioperaattoreille olisi oikein hyvä ajatus. Koska kyseessä on lisäpalvelu, sitä eivät varmaankaan Viestintämarkkinalain must carry -velvoitteet koske eli kaapelioperaattorit voisivat jakaa HD-sisältöä eteenpäin maksullisena tai maksuttomana.

    Resoluutiohan pitää huonontaa jotta Viestintämarkkinalain 134§ kirjain ja henki täyttyvät. Pykälä ei minusta estä järjen käyttöä.

  8. Sinänsä ymmärrän YLE:n halun laittaa rahansa mieluummin ohjelmaan kuin verkkoon. Kukaan tuskin katsoo epäkiinnostavaa ohjelmaa, vaikka kuvanlaatu olisi mikä. En kyllä ole ollenkaan vakuuttunut panostusten onnistumisesta. YLEltä tuntuu tulevan lähinnä vanhojen elokuvien uusintoja ja huonosti toimitettuja ajankohtaisohjelmia. Itse en ole juuri televisiota katsellut digitalisoimisen jälkeen. Tallentava digiboksi teki ohjelmien valitsemisesta ja tallentamisesta niin helppoa, että katselu ei enää koskaan ollut epämääräistä tyyppiä ’laitanpa TV:n päälle uutisia odotellessa’. Mainoksetkin voi kaikki hyppiä yli. Hieman paradoksaalisesti helppoudesta oli se seuraus, että kun ’pakkosyöttö’ loppui niin loppui katseleminen kokonaan. Tai siirtyi DVD-levyjen ohjelmistoon ja nettivideoihin. Kuvanlaatu on netissä tietysti vielä paljon heikompi kuin standardidigitelkkarissa, mutta itseä kiinnostavista fakta-aiheista tuntuu löytyvän materiaalia lähes loputtomasti. Internet on laittanut esim. YLEn ulkomaan uutiset aikamoisen kilpailun eteen ainakin sen yleisön osalta, joka osaa vieraita kieliä. Kaikista aiheista löytyy enemmän ja paremmin tehtynä ulkomaisista lähteistä.

  9. ”Sinänsä ymmärrän YLE:n halun laittaa rahansa mieluummin ohjelmaan kuin verkkoon.”

    Viimeisin tarjouspyyntö yle.fi alustan uusimisesta ja hosting-palveluista osoittaa että rahaa näyttää riittävän yllin kyllin myös teknologiahörhöilyyn. Arvioitu kustannustaso 6-10 M kuuden vuoden sopimukselle ei ole tästä maailmasta.

    Areena.yle.fi:stä ja Elävästä arkistosta on rakennettu pompööseja umpioita sen sijaan että ohjelmia voisi etsiä hakukoneella ja downloadata tiedostonsiirtopalvelusta tai vaikka torrenttina kuten muutakin viihdettä. Jossain telkku.com:issa olisi valmiina markkinoiden hyväksymä hyvä ja toimiva käyttöliittymäkin kunhan YLE vain vapauttaisi tuottamansa aineiston.

  10. Noi litteet töllöt kehittyy vielä, joten hätäinen ei kannata olla. Led-töllö taitaa nyt olla se kuvanlaadultaan paras vaihtoehto. Kuitenkin nyt telkkareihin on tullut samanlainen teknologinen kilpajuoksu kuin mitä on tietokoneissa. Kuvaputkitöllön aikana näin nopeeta kilpajuoksua ei juurikaan ollut. Taitaa teräväpiirtolähteyksien takia menne dikiboxikin vaihtoon, mikäli olen oikein asian ymmärtänyt.

  11. spottu, menee ohi aiheen enkä jaksanut lukea koko tarjouspyyntöä, mutta miljoona euroa vuodessa isosta dynaamisesta verkkopalvelusta ei ole niin kauhean paljon. Tuo tarkoittaa noin kymmentä miestyövuotta, pari kehittäjää, jokunen ylläpitäjä, testaus, johto, päivystys… Yle.fi voluumeilla myös verkkoyhteydet ja laitteisto maksavat. Toki sellainen staattisen sivusto johon vain tiputetaan uutisfeed pyörii murto-osalla tuosta, voi olla että esim. areenankin voisi tehdä kevyemmin. IT-puolella on aina se että palvelun voi tehdä kymmenellä tuhannella tai kymmenellä miljoonalla, ja se halvempi on usein itseasiassa parempi, riippuu mitä halutaan. Torrenttien käyttö Areenan sijaan on tosin minusta kuolleena syntynyt idea, tuollaisten vertaisverkkojen suorituskyky on keskimäärin surkea.

  12. Mitä hyötyä on muuten katsoa HD-kuvana loputtomia uusintoja? Kuvan laatu ja teknologia paranee, mutta sisältö näyttää polkevan paikallaan tai heikkenevän. Miksi ylipäätään pitää ihmisten maksaa lupamaksussa moneen kertaan lähetettäviä uusintasarjoja ja uusintaleffoja?

    Aikanaan kun itse olin YLE:ssä duunissa, ruokapöydässä eräs ylen työntekijöistä, joka osti noita ohjelmia taloon, selitti sitä systeemiä. Eli kansainvälisillä messuilla kierrettiin ja leffoihin oli lyöty ns. pakettihinta. Eli jos halusi ostaa jotain hyviä leffoja, ne oli paketoitu sillee, että siinä mukana tuli roskaleffoja pakettihintaan. TV-yhtiö sitten näytti nää roskaleffatkin kanavan täytteenä. En muista oliko samanlainen syysteemi TV-sarjojen kohdalla.

    Minusta tulevaisuudessa pitäisi olla niin, että katsojat itse voisivat koostaa omat ohjelmalistansa mitä töllöstä tulee esim. jonkinlainen netti-tv-systeemi. Valtio voisi sitten ostaa tuotantoyhtiöiltä sellaista materiaalia, jota ei kaupallisesti kannata tuottaa ja sitä olisi sitten netin kautta netti-tv:ssä jaossa ja jota ihmiset voisivat lisätä ohjalmalistoihinsa. Näin voitaisiin kokonaan lopettaa valtiollinen Yleisradioyhtiö tarpeettomana.

    Jotenkin toi Yle:n mediamaksu ja perustelu sille, että myös tehdään sisältöä nettiin, kuulostaa uussosialistiselta touhulta. YLE on aikansa elänyt ja vanhanaikainen yhtiö, sitä ei kohta enää tarvita vaan valtio voisi halutessaan ostaa muualta ohjelmat.

  13. Veikkaisin, että YLE HD:n suurin este kaapelissa on raha. Nythän Welho myy kalliilla omia HD-pakettejaan mm. urheilulla, joten Welho tuskin haluaa palettiinsa ilmaista (kansalaiset vetäisivät herneen nenään, jos YLEn kohdalla paremmasta laadusta laskutettaisiin erikseen) HD-kanavaa, joka lähettää esim. Urheilun MM-kisat. Welhohan ei suostunut lähettämään tästä syystä YLEn testi-HD-signaalia viime olympialaisista.

    Käsittääkseni testi-HD sujui hyvin terrestiaaliverkossa, joten syy ei liene Digitan puutteellisessa tekniikassa, vaan siinä, että Digita haluaa paalua HD-kanavista (2 kpl / multipleksi). Tästä (ja Digitan tuloksesta) taas muuten nähtiin, kuinka lyhytnäköinen päätös lähetystekniikan myynti oli. Ei muuta kuin Destia vastaavalla tavalla lihoiksi 😉

  14. ”IT-puolella on aina se että palvelun voi tehdä kymmenellä tuhannella tai kymmenellä miljoonalla, ja se halvempi on usein itseasiassa parempi, riippuu mitä halutaan.”

    Haluan jo kertaalleen maksamani YLEn tuottaman (HD-)sisällön dataklönttinä itselleni. Ei streamausta, ei reaaliaikaisuutta, ei IPTV:tä, pelkkä sisältö. Mielummin internetitse, kaapeli-tv:kin käy.

  15. ”Haluan jo kertaalleen maksamani YLEn tuottaman (HD-)sisällön dataklönttinä itselleni. Ei streamausta, ei reaaliaikaisuutta, ei IPTV:tä, pelkkä sisältö. Mielummin internetitse, kaapeli-tv:kin käy.”

    Aaaaaaamen.

  16. Todettakoon vielä, että Yle varmaankin laski säästävänsä digisiirtymän ansiosta lähetyskustannuksissa, koska tarvittavien taajuuksien määrä laski murto-osaan (tällä hetkellä kaikki Ylen kanavat mahtuvat yhden analogisen kanavan viemälle kaistalle). Tämä lienee osaltaan saanut lähetystekniikan myynnin vaikuttamaan järkevältä. Tähän yhtälöön ei vain sovi kovin hyvin HD-kanavat. Muistaakseni Digita uhkasi myös nostaa hintoja analogisten lähetysten loppumisesta aiheutuneesta tulonmenetyksestä johtuen. En tiedä kyllä toteutuiko uhkaus.

    Sinänsä terrestiaalissa olisi nyt hyvin tilaa HD-kanaville analogi-lähetyksistä vapautuneen kapasiteetin ansiosta. Standardihan puuttuu, mutta käsittääkseni laitteistot tukevat jo mpeg4:sta melko yksituumaisesti.

  17. ”Ongelmana on maanpäällinen verkko, johon HD-kuva ei mahdu, koska Suomen luova kapasiteetti on niin valtava, että toinen toistaan paremmat tv-ohjelmat ovat varanneet pieninä suikaleina koko alueen. ”
    Ei se taajuuksistaa ole kiinni, vastahan analogiselta verkolta vaputui suuri määr taajuuksia.
    Antenniverkon ongelmana on ollut se, ettei standardi ole valmis . Nykyään lähetykset tapahtuvat MPEG-2 koodauksella dvb-2 muodossa.
    HDTV vaatii koodauseksi MPEG-4 jota nykyiset digiboksit eivät kyken purkamaan.
    Vasta tänä kesänä saatiin valmiiksi tähän liittyvä standardi dvb-2t ja sopivia laitteita tullee myyntiin ensi keväänä .
    Jotta tilanne olisi mahdollisimman sekava niin vielä valmistellan standardi dvb-2t Nordica, joka varmistaa yhtenäisen formaatin Pohjoismaihin.

    Kaapelissa on taas eri standardit, joten tämä ei suoraan koske kaapelia, paitsi, että ilmasta tuleva signaali pitää muokta kaapeliin.

    Eikä noita aitoja HD-lähetyksiä ole vielä paljoa, kyseessä on SDHDTV, joka on vain perinteinen kuva skaalattuna 1080 formaattiin.

    Mutta varmaan parin vuoden kuluessa standardit vakiintuvat ja todelliset HDTV-lähetykset alkavat kun kalusto yhtenäistyy.

    Oma lukunsa ovat rinnakkaislähetykset anttenniverkossa, kaapelissa , IP:ssä, mobiilissa näistä käydään tekijänoikeuskädenvääntöä

  18. spottu, palvelu malliin http://ftp.yle.fi itseasiassa maksaisi enemmän kuin streamaus koska se tuottaa enemmän liikennettä, mutta digitv:n verrattuna ei juuri mitään. YLE maksaa Digialla muistaakseni 60 miljoonaa euroa vuodessa digilähetyksistä. Kolleegan kanssa laskettiin pari vuotta sitten että laitteisto, siis ihan state of art, joka pystyy puskemaan kolme miljonaa yksilöllistä HD-streamia (2Mbs) ulos yhtäaikaa maksaisi muutaman miljoonan. Nykyään varmaan vähemmän. Verkkoyhteydet toki lisäisivät kustannusta, mutta vieläkin puhutaan miljoonista eikä kymmenistä miljoonista vuodessa. Murto-osalla tuosta 60 miljoonasta vuodessa voisi vaikka subventoida joka kotiin laajakaistan, itseasiassa hallitus aikoo joka tapauksessa polttaa 200 miljoona maaseudun verkkoyhteyksiin.

  19. ”spottu, palvelu malliin http://ftp.yle.fi itseasiassa maksaisi enemmän kuin streamaus”

    Valtavirtateknologiana kyllä, täydentävänä ei, ja sitäpaitsi ftp/http/torrentit toimivat kaikkialla ja vakaasti, toisin kuin streamit. Vakavasti otettavia vapaaehtoisia mirroreita ja/tai seedereitä on maa täynnä. Käytännössä ilmaiset jakelukanavat ovat olemassa, puuttuu vain sisältö jonka panttaamiseen YLEllä lienee omat syynsä.

    IPTV-streamaus eikä varsinkaan HD-streamaus ole vielä todellista valtavirtaa, ja jos sitä halutaan Suomessa kehittää, kannattaisi rahat kaataa vaikka tänne YLEn sijaan.

  20. ”YLE maksaa Digialla muistaakseni 60 miljoonaa euroa vuodessa digilähetyksistä. Kolleegan kanssa laskettiin pari vuotta sitten että laitteisto, siis ihan state of art, joka pystyy puskemaan kolme miljonaa yksilöllistä HD-streamia (2Mbs) ulos yhtäaikaa ”

    Tuolla 2 Mbitillä ei aitoa HDTV signaalia välitetä.Kyseessä on todennäköisesti HDTVformaattiin skaalattu SDTV
    MPEG4 AVC:lla tarvitaan n 8-9 Mbit:in kaista.
    Kuntalossa on useita telkkareita, joilla seurataan montaa ohjelmaa niin käytännössä taloon pitäisi olla 56-100 Mbitin yhteys.
    Kuparilla tällainen merkitsee alle kilometrin etäisyyttä DSLAM:sta, joten kaupungeissakin HDTV IP:n kautta on vain haave kuparilla.
    Tarvitaan valokaapelia.

    Itse asiassa 1996 Sonera veti lähes jokaiseen keskuskoppiin kuidun, joten tavoite kuitu koppiin on tehty. Ongelma on syrjäseuduillakin kupari-access.
    Taitavat päättäjät olla pihalla kuin lumiukot

  21. Liian vanha kirjoitti 24.8.2009 kello 3:07: ”Kaapelissa on taas eri standardit, joten tämä ei suoraan koske kaapelia, paitsi, että ilmasta tuleva signaali pitää muokta kaapeliin.”

    Olen ymmärtänyt, että tämä DVB-C on suomalainen erikoisuus. DVB-C:tä eli kaapeliversiota ei juuri muualla käytetä. Tämä on se syy, miksi kaikki halvimmat taulutv:t ovat pelkällä DVB-T -virittimillä: ne eivät ole pohjoismaihin kustomoituja malleja. DVB-C-signaalin modulaatio on optimoitu kaapelia varten ja DVB-T antennijakeluun. DVB-T soveltuisi hyvin ainoaksikin tekniikaksi, mutta laitemyynti kärsisi ja kuluttajat säästäisivät.

    Sama lienee tilanne myös näiden tulevien DVB-2-versioiden kanssa: olisi syytä luopua DVB-C:stä kokonaan, ellei sitä muualla maailmassa oteta käyttöön.

  22. ”Olen ymmärtänyt, että tämä DVB-C on suomalainen erikoisuus. DVB-C:tä eli kaapeliversiota ei juuri muualla käytetä. ”

    Kyllä tämä DVB-C on European Telecommunications Standards Institute (ETSI):n standardi kaapelilähetyksille ja käytössä yleisesti Euroopassa.
    Tuskinpa Suomen markkinoille edes kannattaisi valmistaa laitteita.
    Kuten DVB-T2 myös DVB-C2 on tekeillä ja lienee valmiskin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.