Lääkepatenteista voisi luopua

Lääk­kei­den paten­toin­ti tuot­taa enem­män hait­taa kuin hyö­tyä – tai sano­taan, että se tuot­taa lääk­kei­den mark­ki­noin­tiin hyvin haas­kaa­van peli­teo­reet­ti­sen tilan­teen. Nyky­ti­lan ongel­mia ovat:

 1)      Lääk­keet hin­noi­tel­laan pois kehi­tys­mai­den köy­hien mark­ki­noil­ta. Intian ter­veys­mi­nis­te­ri sanoi minul­le erääs­sä tilai­suu­des­sa, että jos kuusi patent­tia vapau­tui­si, Intian ter­veys­ti­lan­ne para­ni­si olennaisesti. 

2)      Lää­keyh­tiöi­den tut­ki­mus­toi­min­ta suun­tau­tuu nyt vää­rin. Kyse ei ole vain sii­tä, että lääk­kei­tä kehi­te­tään rik­kai­den mai­den elin­tas­osai­rauk­siin ja jäte­tään mala­rian­kal­tai­set tau­dit tut­ki­mat­ta. Vää­rin suun­taus­ta on sekin, että kun ensin kek­si­tään, että sta­tii­nit aut­ta­vat koles­te­ro­li-ongel­miin, jokai­nen yrit­tää kehit­tää oman sta­tii­nin­sa yrit­tä­mät­tä edes väit­tää, että se oli­si joten­kin aiem­pia parem­pi: tar­koi­tus on vaan pääs­tä mukaan kakun­ja­koon. sepel­val­ti­mo­tau­din ehkäi­syyn. Näis­tä rin­nak­kaiss­ta­tii­neis­ta ei ole sanot­ta­vaa hyötyä.

3)      Lääk­kei­den kehi­tyk­sen rahoit­ta­vat tosia­sias­sa OECD-mai­den veron­mak­sa­jat, eivät tasan, vaan sii­nä suh­tees­sa, kuin­ka pal­jon nii­den mais­sa kyseis­tä lää­ket­tä käy­te­tään paten­tin voi­mas­sao­lon aika­na. Tämä joh­taa hyvien lääk­kei­den sel­vään ali­käyt­töön. Moni ihmi­nen sai­ras­taa tur­haan.  Esi­mer­kik­si ns. bio­lo­gi­sia reu­ma­lääk­kei­tä, jot­ka aivan oikeas­ti aut­ta­vat reu­maan, anne­taan Suo­mes­sa noin tuhan­nel­le poti­laal­le, vaik­ka tar­vet­ta oli­si antaa itä kym­me­nel­le tuhan­nel­le. Jos lääk­keen käyt­tö kym­me­ne­ker­tais­tet­tai­siin mut­ta hin­ta pudo­tet­tai­siin vii­des­osaan, lää­keyh­tiön voi­tot kas­vai­si­vat ja pal­jon enem­män oli­si tyy­ty­väi­siä potilaita.

Lääk­kei­den myyn­ti ei ole mitään mark­ki­na­ta­lout­ta, kos­ka yhteis­kun­ta mak­saa hin­nan jok­seen­kin koko­naan kal­lii­den lääk­kei­den osal­ta. Oli­si pal­jon parem­pi, jos OECD-maat vaik­ka ostai­si­vat paten­tit pois lää­keyh­tiöis­tä, jon­ka jäl­keen lääk­kei­den hin­nat lähe­ni­si­vät val­mis­tus­kus­tan­nuk­sia; putoai­si­vat siis mur­to-osaan enti­ses­tä. Tämä ei mak­sai­si OECD-mail­le nykyis­tä enem­pää, mut­ta ter­veyt­tä saa­tai­siin enemmän.

 Veron­mak­sa­jat voi­si­vat ottaa suu­rem­man vas­tuun lääk­kei­den kehit­tä­mi­ses­tä, jol­loin myös lää­ke­tut­ki­mus suun­tau­tui­si jär­ke­väm­min.  Eräs kom­pro­mis­si oli­si, että lääk­kei­den tur­val­li­suus­ko­keet oli­si­vat veron­mak­sa­jien vas­tuul­la. Täs­sä mal­lis­sa myön­net­täi­siin hal­po­ja patent­te­ja; patent­ti, joka voi­si kyl­lä olla voi­mas­sa 20 vuot­ta, mut­ta jos­sa oli­si mel­ko alhai­nen pak­ko­li­sen­soin­ti­mak­su, jol­loin patent­ti ei nos­tai­si lääk­keen hin­taa kohtuuttomasti.

46 thoughts on “Lääkepatenteista voisi luopua”

  1. Hyvä kir­joi­tus.

    Irk­ki­kes­kus­te­lus­sa huo­mau­tet­tiin, että pak­ko­li­sens­sit oli­si­vat joh­dan­nais­lääk­kei­den kan­nal­ta han­ka­lia. Lää­ke joka käyt­tää hyväk­seen lääk­kei­tä A‑E saa nis­kaan­sa vii­sin­ker­tai­sen lisens­si­mak­sun lääk­kee­seen A verrattuna.

    Tätä voi­si koet­taa vält­tää mää­rit­te­le­mäl­lä pak­ko­li­sens­siin jon­kun ylä­ra­jan sil­le, miten iso osa kus­tan­nuk­sis­ta saa muo­dos­tua lisens­si­mak­suis­ta. Jos tämä osuus uhkai­si kas­vaa lii­ak­si, kaven­tai­si­vat lisä­joh­dan­nai­set mui­den oikeu­de­no­mis­ta­jien pot­tia hin­nan nos­ta­mi­sen sijaan. Sii­nä taas oli­si oma­na ongel­ma­naan, että se kan­nus­tai­si hank­ki­maan mah­dol­li­sim­man suu­ren mää­rän eri lää­ke­pa­tent­te­ja. Parem­pi kom­pro­mis­si, mikä­li sel­lais­taan halu­taan, oli­si kir­ja­ta lakiin mah­dol­li­suus sil­le että val­tio ostaa paten­tin kiin­te­ään hin­taan pois.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Irk­ki­kes­kus­te­lus­sa huo­mau­tet­tiin, että pak­ko­li­sens­sit oli­si­vat joh­dan­nais­lääk­kei­den kan­nal­ta han­ka­lia. Lää­ke joka käyt­tää hyväk­seen lääk­kei­tä A‑E saa nis­kaan­sa vii­sin­ker­tai­sen lisens­si­mak­sun lääk­kee­seen A verrattuna.

      Lää­ke­pa­ten­teis­sa paten­toi­daan jokin mole­kyy­li. Toki on yhdis­tel­mä­lääk­kei­tä, esi­mer­kik­si tuleh­dus­ki­pu­lää­ke yhdis­tet­ty­nä kofeii­niin, mut­ta tämän ongel­man vai­ku­tus on mitä­tön. Kän­nyk­kä­teol­li­suu­des­sa asia on aivan toinen.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Ongel­ma­na on var­maan­kin lähin­nä se, että Yhdys­val­lois­sa veron­mak­sa­jat eivät mak­sa lääk­kei­tä (pait­si van­huk­sil­le, joka tie­tys­ti kat­taa aika ison lää­ke­po­tin), niin heil­lä verot nousi­si­vat jos OECD ostai­si paten­tit pois. Mut­ta voi­si­ko aja­tel­la että näi­tä patent­te­ja ostet­tai­siin vaik­ka EU tasol­la pois? Kai sekin auttaisi?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Osmo: “Lääk­kei­den kehi­tyk­sen rahoit­ta­vat tosia­sias­sa OECD-mai­den veron­mak­sa­jat, eivät tasan, vaan sii­nä suh­tees­sa, kuin­ka pal­jon nii­den mais­sa kyseis­tä lää­ket­tä käy­te­tään paten­tin voi­mas­sao­lon aikana.”

    Saman lääk­keen hin­ta vaih­te­lee mait­tain huimasti.
    Vai­mo­ni käyt­tä­mä ast­ma­lää­ke( valm. AstraZe­ne­ga) mak­saa Suo­mes­sa mon­ta ker­taa enem­män kuin Austra­lias­sa. Eli suo­ma­lai­set veron­mak­sa­jat osal­lis­tu­vat Astran lääk­kei­den kehi­tyk­seen avo­kä­ti­sem­min kuin Austra­lian veronmaksajat.
    Muis­taak­se­ni lääk­keen koko­nais­hin­ta on Ruot­sis­sa­kin alhai­sem­pi kuin Suomessa.

    Mik­si näin? Lää­ke­lai­tos­ko Suo­mes­sa mää­rit­te­lee lääk­kei­den hinnat?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Täs­sä suh­tes­sa lää­ke­teh­tai­lu on kuin vakuu­tuk­set — on kan­nat­ta­vam­paa olla ajat­te­le­mat­ta asiak­kaan etua.

    (Miten­käs muu­ten lää­kä­rit? Tai­taa olla parem­min kil­pail­tu ala?)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Tie­tys­ti oli­sit voi­nut olla tyl­sä ja sanoa sil­le intia­lai­sel­le minis­te­ril­le, että ydin­a­seoh­jel­man hin­nal­la kaik­ki Intian ter­vey­son­gel­mat oli­si ratkaistu. 

    Jos­tain jul­kai­sus­ta luin, että lää­ke­teh­taat kik­kai­le­vat muut­ta­mal­la yhtä mole­kyy­liä lääk­keen raken­tees­sa niin, että lää­ke onkin yht’äk­kiä aivan uusi ja paten­toi­vat tuo­tok­sen­sa. Nyt voi tie­ten­kin kysyä, mik­si kehi­tys­maat eivät tee tuo­ta yhtä mole­kyy­li­muu­tos­ta ja paten­toi lää­ket­tä ja jaa sitä kai­kil­le maa­il­man köy­hil­le ja sairaille?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Tuo patent­tien kan­sal­lis­ta­mi­nen ei ota yhtä asi­aa huo­mioon: miten var­mis­te­taan, että sijoit­ta­jat edel­leen tie­naa­vat lääk­kei­den kehit­te­lys­tä. Jos tätä ei var­mis­te­ta, niin lääk­kei­den kehit­te­ly lop­puu äkkiä koko­naan. Täs­sä oli siis tuon ajat­te­lun heik­ko kohta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Juhal­le:

      Lää­ke­tie­teel­li­ses­tä tut­ki­muk­ses­ta huo­mat­ta­va osa, ellei sel­vä enem­mis­tö, teh­dään jul­ki­sen rahoi­tuk­sen tur­vin jo nyt. Kos­ka veron­mak­sa­jat sen joka tapauk­ses­sa rahoit­ta­vat lää­ke­kor­vaus­ten kaut­ta, vas­tuun myös lää­ke­tut­ki­muk­sen rahoi­tuk­ses­ta voi­si antaa yhteiskunnalle.

      Tai sit­ten teh­dään niin, että patent­ti kyl­lä myön­ne­tään, mut­ta sii­hen lii­te­tään pak­ko­li­sens­soint­ti niin, ettei paten­tin­hal­ti­jal­la ole mole­kyy­liin yksi­noi­keut­ta, mut­ta se voi rahas­taa jon­kin koh­tuul­li­sen kor­vauk­sen lää­ket­tä val­mis­ta­vil­ta kilpailijoiltaan.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Työ­jär­jes­tys­pu­heen­vuo­ro!

    Tämä imma­te­ri­aa­lioi­keuk­sien suo­jas­ta käy­ty kes­kus­te­lu on ollut vil­kas­ta ja var­mas­ti hyödyllistäkin.

    Mut­ta mit­kä oli­si­vat esim. Suo­men mah­dol­li­suu­det käy­tän­nön tasol­la muut­taa edes jota­kin nykyi­ses­tä tilan­tees­ta? Voi­sim­me kai­ke­ti lak­kaut­taa omie­ne sävel­tä­jiem­me ja kir­jai­li­joi­dem­me teki­jä­noi­keu­det Suo­mes­sa ja kek­si­joi­dem­me pitäi­si hakea sit­ten kan­sain­vä­li­siä patentteja? 

    Vai pitäi­si­kö mei­dän saa­da esim. EU ymmär­tä­mään uusia aika? Ja riit­täi­si­kö sekään, jos EU haluai­si luo­pua kai­kis­ta imma­te­ri­aa­lioi­keuk­sis­ta? USA, Japa­ni jne? Eli onko tämä käy­tän­nös­sä niin tai­vaan­ran­nan maa­lai­lua, että ei oikeas­taan kan­nat­tai­si­kaan hiho­jaan polttaa.

    Tou­ko Mettinen

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. ano­nyy­mi: “Täs­sä suh­tes­sa lää­ke­teh­tai­lu on kuin vakuu­tuk­set – on kan­nat­ta­vam­paa olla ajat­te­le­mat­ta asiak­kaan etua.

    (Miten­käs muu­ten lää­kä­rit? Tai­taa olla parem­min kil­pail­tu ala?)”

    Niin, kun 1800–1900 ‑luvuil­la luo­tiin ter­vey­den­huol­to­jär­jes­tel­miä ja nii­den rahoi­tus­ta, sii­hen saak­ka yksi­tyisprak­tiik­kaa pitä­neet leku­rit ja ilman jul­kis­ta ohjaus­ta toi­mi­neet apteek­ka­rit oli­vat suu­rim­pa­na kan­to­na kaskessa. 

    Muis­tan­kos oikein, mut­ta Suo­mes­sa, Sveit­sis­sä ja USA:ssa oli em. taho­jen edus­mies­ten ja jär­jes­tö­jen vai­ku­tus­val­ta eri­tyi­sen suu­ri. Jäl­jet näky­vät vieläkin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Fil­la­ri­ton: “Nyt voi tie­ten­kin kysyä, mik­si kehi­tys­maat eivät tee tuo­ta yhtä mole­kyy­li­muu­tos­ta ja paten­toi lää­ket­tä ja jaa sitä kai­kil­le maa­il­man köy­hil­le ja sairaille?”

    Patent­ti on val­tion myön­tä­mä ja usei­den mai­den patent­ti­lain­sää­dän­nös­sä on val­tiol­la mah­dol­li­suus yksi­puo­li­ses­ti mitä­töi­dä patent­ti ylei­sen edun nimis­sä. Tätä on tie­tys­ti tapah­tu­nut aika vähän. Joku/jotkut Ete­lä-Ame­ri­kan maat taan­noin väläyt­ti­vät huip­pu­kal­lii­den AIDS-lääk­kei­den patent­tien mitä­töin­tiä ja ryh­ty­mis­tä val­mis­ta­maan tuot­tei­ta itse ilman kor­vauk­sia yhdys­val­ta­lai­sil­le ja euroop­pa­lai­sil­le lää­ke­fir­moil­le. Län­si­mai­den lää­ke­teol­li­suus tie­tys­ti nousi taka­ja­loil­leen ja kom­pro­mis­si­na tuli pako­te­tuk­si pudot­ta­maan hin­to­jaan köy­his­sä mais­sa. En muis­ta, aloit­ti­ko kukaan omaa genee­ris­tä valmistusta.

    Lää­ke­pa­tent­te­ja on eri­lai­sia, osa kat­taa suku­lais­mo­le­kyy­lien raken­tei­ta, osa ei. Sii­nä­kin tapauk­ses­sa, että muut­ta­mal­la pääs­tään kier­tä­mään patent­ti, raken­teen muu­tos muut­taa myös aina­kin osaa lääk­keen omi­nai­suuk­sis­ta (esim. pois­tu­mis­ta eli­mis­tös­tä tms.) jol­loin uusi ver­sio pitäi­si lait­taa uudel­leen klii­nis­ten tes­tien läpi. Täl­lai­seen ei köy­him­mil­lä mail­la lie­ne resurs­se­ja ja/tai poliit­tis­ta tah­toa, vaik­ka tes­tauk­sen vaa­ti­muk­set eivät oli­si­kaan esim. yhdys­val­ta­lai­sel­la tasolla.

    Oma lukun­sa on sit­ten se, että klii­ni­siä tes­te­jä teh­dään mm. pako­lais­lei­reil­lä, ja osas­sa näis­tä on puh­taas­ti kau­pal­li­set int­res­sit asial­la, eikä esim. pako­lais­ten itsen­sä kan­nal­ta tar­peel­lis­ten rokot­tei­den tms. testaus.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. AIDS-lääk­keet ovat hyvä esi­merk­ki patent­ti­hin­noit­te­lun eet­ti­ses­tä puo­les­ta. Teho­kas lää­ki­tys mak­soi aika­naan noin kym­me­nen tuhat­ta euroa vuo­des­sa, mikä vei sen täy­sin kehi­tys­mai­den ulot­tu­mat­to­miin. Bra­si­lia uhka­si aloit­taa genee4risen val­mis­tuk­sen luvat­ta, kun maas­sa oli muis­taak­se­ni noin mil­joo­na HIV-posi­tii­vis­ta. En muis­ta aloit­ti­ko se, kos­ka asiat sai­vat toi­sen­lai­sen kään­teen. Yhdys­val­lat joka tapauk­ses­sa syyt­ti Bra­si­li­aa voi­mak­kaas­ti, mut­ta sen jäl­keen USA:ssa ilme­ni tusi­nan ver­ran per­na­rut­to­ta­pauk­sia, ja maa mitä­töi oitis eurooppalaisen
      per­na­rut­to­lääk­keen patentin. 

      Sii­nä välis­sä Clin­to­nin hal­lin­to puut­tui AIDS-lääk­kei­den hin­noit­te­luun. Huhu­jen mukaan pre­si­dent­ti uhka­si nii­tä lää­ke­pa­tent­tien laa­ja­mit­tai­sel­la mitä­töi­mi­sel­lä, ellei­vät kehi­tys­maat ala saa­da hal­po­ja AIDS-lääk­kei­tä. Joi­den­kin lääk­kei­den hin­ta alen­tui tuol­loin 97 pro­sent­tia, mikä myös ker­too omaa kiel­tään hin­noit­te­lun periaatteista.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Paten­tit pitäi­si lopet­taa lääk­keis­sä heti. Lop­pui­si tuo­te­ke­hit­te­ly, vaan eipä tar­vit­si­si kuun­nel­la jat­ku­vaa suri­naa lääk­kei­den kal­leu­des­ta, hin­ta­dif­fe­roin­nis­ta, kor­rup­toi­tu­neis­ta lää­kä­reis­tä, kehi­tys­mai­den ongel­mis­ta, apteek­ka­rei­den suu­ris­ta tulois­ta, hyvän näköi­sis­ta lää­ke-esit­te­li­jöis­tä, jne. jne. Tur­ha aja­tel­la ihmi­siä, jot­ka eivät ole vält­tä­mät­tä vie­lä syntyneetkään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Yksin­ker­tai­nen rahoi­tus­rat­kai­su: kaik­kien patent­ti­va­pai­den lääk­kei­den myyn­nis­tä peri­tään vero jol­la mak­se­taan patent­tien (pakko)lunastuksen kulut Koko­nais­ta­lou­del­li­ses­ti hyvin pal­jon hal­vem­paa, eli tuo vero tus­kin oli­si edes kovin suu­ri. Sijoit­ta­jien kan­nal­ta muut­tui­si oikeas­taan vain se että saa könt­tä­kor­vauk­sen eikä jat­ku­vaa kas­sa­vir­taa, ja toi­saal­ta ei kan­nat­tai­si sijoit­taa rin­nak­kais­lääk­keen jol­la ei ole eroa toi­seen tuot­tee­seen kehittämiseen.

    Met­ti­nen penää reaa­li­po­li­tiik­kaa, hyvä niin. Jos puhu­taan Suo­men roo­lis­ta, niin IPR-asiois­sa nime­no­maan EU on vah­va val­lan­käyt­tä­jä, ja uudis­tus­hen­ki­siä aut­tai­si kovas­ti jos edes yksi jäsen­val­tio oli­si joh­don­mu­kai­ses­ti uudis­tus­hen­ki­nen. Par­la­men­tis­ta kyl­lä löy­tyy ymmär­rys­tä ja tukea. Toi­nen reaa­li­po­liit­ti­nen tosia­sia on että IPR-uudis­ta­jien pitäi­si löy­tää kes­ke­nään yhtei­nen lin­ja, nyt IP-lob­by pää­see aivan lii­an hel­pol­la kun voi sanoa ettei vaih­toeh­to­ja ole.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Jos lääk­keen käyt­tö kym­me­ne­ker­tais­tet­tai­siin mut­ta hin­ta pudo­tet­tai­siin vii­des­osaan, lää­keyh­tiön voi­tot kas­vai­si­vat ja pal­jon enem­män oli­si tyy­ty­väi­siä potilaita.”

    Hin­ta lie­nee neu­vot­te­lu­ky­sy­mys toi­mit­ta­jan ja mak­sa­jan välil­lä. Onko toi­mit­ta­jan kans­sa yri­tet­ty neu­vo­tel­la ? Vai­kea kuvi­tel­la että paten­tin­hal­ti­ja kiel­täy­tyi­si tuol­lai­ses­ta tarjouksesta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Spot­tul­le:

      Ei se voi sitä hyväk­syä, ellei­vät kaik­ki maa­il­man maat läh­de mukaan samaan sopi­muk­seen. Joku nero­pat­ti läh­ti­si rah­ta­maan hal­po­ja lääk­kei­tä Suo­mes­ta muu­al­le. Juur sik­si koko tämä lää­ke­tut­ki­muk­sen r4ahoitusarkkitehtuuri pitäi­si muut­taa toisenlaiseksi.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Kehi­tys­mai­hin myy­dyis­tä lääk­keis­tä sen ver­ran, että hin­to­jen rajut pudo­tuk­set eivät juu­ri­kaan las­ke lää­keyh­tiöi­den siel­tä saa­mia tulo­ja (kos­ka juu­ri kel­lään ei ole nyt varaa ostaa nii­tä kal­lii­ta lääk­kei­tä). Lää­ke­teh­taat kui­ten­kin pel­kää­vät, että jos he las­ke­vat siel­lä hin­nat mur­to-osaan hin­nois­ta USA:ssa ja Euroo­pas­sa, ne jou­tu­vat kil­pai­le­maan itse­ään vas­taan, kun fik­sut ihmi­set alka­vat rah­da­ta nii­tä hal­po­ja kehi­tys­mai­hin myy­ty­jä lääk­kei­tä län­si­mai­den markkinoille.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Intian ter­veys­mi­nis­te­ri sanoi minul­le erääs­sä tilai­suu­des­sa, että jos kuusi patent­tia vapau­tui­si, Intian ter­veys­ti­lan­ne para­ni­si olennaisesti.”

    Minis­te­ri tai­si vedät­tää Soi­nin­vaa­raa aika perus­teel­li­ses­ti. Intia kun ei ole kos­kaan ollut mal­liop­pi­las lääkepatenttissa. 

    India has bene­fi­ted great­ly from phar­maceu­tical invest­ment over the past deca­de, lar­ge­ly because domes­tic and foreign com­pa­nies BELIEVED their inven­tions would be pro­tec­ted. India has enor­mous poten­tial for drug deve­lop­ment, not least because it has a lar­ge, diver­se, English-spea­king population.”

    http://online.wsj.com/article/SB10001424052970203609204574315294124553528.html

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Kai­ken sosia­li­soin­nil­la­ko se ilo irto­aa Vih­rei­den maa­il­mas­sa? Mis­sä vai­hees­sa sinus­ta, Osmo, enti­ses­tä libe­raa­li­po­lii­ti­kos­ta on tul­lut kai­ken pakot­ta­van toi­min­nan kan­nat­ta­ja? En muis­ta enää pariin vuo­teen luke­nee­ni mitään sel­lais­ta kir­joi­tus­ta­si, jos­sa et innos­tu­nee­na visioi­si, kuin­ka vir­ka­mie­het osai­si­vat rat­kais­ta mil­loin min­kä­kin mark­ki­noil­la esiin­ty­vän puut­teen. Ei kai kukaan ole oikeas­ti niin yksin­ker­tai­nen, että kuvit­te­lee kai­ken vii­sau­den ker­ty­neen (onnek­si) koh­tuu­pie­nen vir­kae­lii­tin päänuppeihin?

    Ker­ro nyt kui­ten­kin ihan ylei­ses­tä mie­len­kiin­nos­ta, min­kä euroop­pa­lai­sen per­na­rut­to­lääk­keen paten­tin Ame­rik­ka mur­si. Tie­dät­kö enem­män­kin yksityiskohtia?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Joku nero­pat­ti läh­ti­si rah­ta­maan hal­po­ja lääk­kei­tä Suo­mes­ta muualle.”

    Oikeas­sa mark­ki­na­ta­lou­des­sa var­mas­ti näin, resep­ti­lääk­keet ovat niin regu­loi­tu­ja että ongel­ma oli­si samal­la taval­la mar­gi­naa­li­nen kuin jokin kes­kus­her­mos­to­lääk­kei­den katukauppa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Samu­li Saa­rel­ma: “Lää­ke­teh­taat kui­ten­kin pel­kää­vät, että jos he las­ke­vat siel­lä hin­nat mur­to-osaan hin­nois­ta USA:ssa ja Euroo­pas­sa, ne jou­tu­vat kil­pai­le­maan itse­ään vas­taan, kun fik­sut ihmi­set alka­vat rah­da­ta nii­tä hal­po­ja kehi­tys­mai­hin myy­ty­jä lääk­kei­tä län­si­mai­den markkinoille.”

    Jef­frey Sach­sin mukaan (kir­ja Com­mon Wealth, 2008, s. 318) tämä pel­ko on tois­tai­sek­si osoit­ta­tu­nut aiheet­to­mak­si, kii­tos koh­tuu­te­hok­kaan tul­li­val­von­nan. Esi­merk­ki­nä hän ottaa paten­toi­dut anti­ret­ro­vi­raa­lit joi­ta myy­dään Euroo­pas­sa hin­taan $ 10 000 / vuo­si ja Afri­kas­sa val­mis­tus­kus­tan­nuk­sil­la eli $ 350 / vuo­si, mut­ta sil­ti­kään sala­kul­je­tus­ta ei ole pahem­min esiin­ty­nyt. Täl­läi­nen mark­ki­na­seg­men­toin­ti on hänen mukaan­sa osoit­tau­tu­nut toi­mi­vak­si tavak­si saa­da esim. AIDS-lääk­kei­tä myös kehi­tys­mai­den saa­ta­vil­le. Sach­sin mukaan useat lää­ke­fir­mat ovat läh­te­mäs­sä tähän mukaan tajut­tu­aan, ettei­vät ne reaa­li­ses­ti ottaen mene­tä mitään myy­des­sään paten­toi­tu­ja lääk­kei­tä hal­val­la Afrikkaan.

    Hänen mukaan­sa lääk­kei­den saa­ta­vuuson­gel­man näke­mi­nen vain patent­tien aiheut­ta­ma­na on har­haan­joh­ta­vaa, sil­lä useal­la Afri­kan maal­la ei oli­si varaa lääk­kei­siin edes vaik­ka niis­tä veloi­tet­tai­siin vain val­mis­tus­kus­tan­nuk­set. Lisäk­si infra­struk­tuu­ri on usein niin huo­nol­la tolal­la, että pel­kis­tä lääk­keis­tä ei ole pal­jon apua. (Esi­merk­ki­nä se, että par­haim­mis­ta­kaan AIDS-lääk­keis­tä ei ole mitään iloa jos poti­las on aliravittu.)

    Sachs näkee muu­ten patent­ti­jär­jes­tel­män var­sin tär­keä­nä ele­ment­ti­nä maa­il­man pelastamisessa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Tämä on var­maan pro­vo tuon teki­jä­oi­keus­kir­joi­tuk­sen jäl­keen 🙂 Teki­jäl­lä pitää olla oikeu­det, oli kysees­sä sit­ten lää­ke tai kirja.

    Se mis­tä pitää voi­da kes­kus­tel­la on teki­jä­oi­keuk­sien ja patent­tien pituus. Patent­ti­lain­sä­dän­tö ollee aika oikeil­la jäljillä.

    Samoin var­sin­kin ääni­te puo­lel­la vah­vat jär­jes­töt ovat men­neet lii­al­li­suuk­siin vaa­ti­mal­la rahaa tyh­jis­tä kase­teis­ta tai CD:stä. Enkä ihan ymmär­rä, mik­si radio-ohjel­man net­ti­le­vi­tyk­ses­tä pitäi­si mak­saa erikseen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Mah­taa­ko tuo sys­tee­mi olla sama kaik­kial­la maa­il­mas­sa? Käsit­tääk­se­ni aika mones­sa maas­sa on yksi­tyi­nen terveysvakuutusjärjetelmä.
    Enkä oikein ymmär­rä miten lääk­keet lop­pu­jen lopuk­si edes koh­tuu­hin­tai­si­na pää­tyi­si­vät niil­le käy­him­mil­le. Ilmai­sia niis­tä ei saa­da mil­lään. Rik­kai­den lää­ke­ku­lut vain pienenisivät.
    Eihän suo­mas­sa­kaan sosi­aa­li­tur­van varas­sa elä­väl­lä köy­häl­lä ole peri­aat­tees­sa varaa edes omaan perusterveydenhoitoonsa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Suo­mes­sa on mak­sul­li­nen sairasvakuutusjärjestelmä.
    10.000 euron tuloilla[yksinkertaistettu esimerkki]
    mak­san pakol­lis­ta vakuu­tus­mak­sua 126 euroa. Täl­lä vuo­si­tu­han­nel­la olen osta­nut aptee­kis­ta kol­me ker­taa lääk­kei­tä. Ostos­ten yhteis­sum­ma on alle 20 euroa. Val­tio on kor­van­nut ostok­sis­ta noin kak­si euroa. 

    Ei tämä nyt edul­li­sel­ta tai ilmai­sel­ta ter­vey­den­hoi­dol­ta tunnu! 

    Ver­tai­lun vuok­si, minul­la vuo­den kes­tä­vä ulko­maan mat­ko­jen ryh­mä­hen­ki­va­kuu­tus, mak­soin sii­tä 111 euroa!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Muis­tui mie­leen seu­raa­vaa, jos en ereh­dy, niin Soi­nin­vaa­ra käsit­te­li kir­jas­saan “Minis­te­ri­kyy­ti” eräs­tä lääkehinnoittelu-tapausta. 

    Muis­taak­se­ni se meni näin.
    1. Lää­ke­teh­das tar­jo­si lää­ket­tä koe­käyt­töön “ilmai­sik­si”
    2. Soi­nin­vaa­ra kiel­täy­tyi, mut­ta sai Sai­lak­sen rahoit­ta­maan lääkekokeilun. 

    Minul­le jäi hie­man epä­sel­väk­si, mikä oli täs­sä jujuna? 

    Onko kysei­nen kokei­lu­lää­ke myt käy­tös­sä val­tion kustantamana?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Kir­jas­sa minis­te­ri­kyy­ti (jota saa minul­ta edel­leen hyvin edul­li­ses­ti) kir­joi­tan asias­ta seurr­vas­ti. Tätä tapah­tu­maa on muu­ten pui­tu mer­kit­tä­vis­sä kan­sain­vä­li­sis­sä lää­kea­lan semi­naa­reis­sa, kos­ka tuo rahoit­ta­mam­me koe onnis­tui ja sääs­ti jul­ki­sel­le ter­vey­den­huol­lol­le OECD­mais­sa sato­ja mil­joo­nia euro­ja vuodessa. 

      Minis­te­ri­kau­del­la­ni sat­tui hyvin eri­koi­nen tapah­tu­ma. Minuun otet­tiin yhteyt­tä HYK­Sin syö­pä­tau­tien kli­ni­kal­ta. Vies­tin tuo­ja­na oli Kelan pää­joh­ta­ja Jor­ma Huu­ta­nen, jon­ka luo­na olin työlounaalla.
      Suo­mes­sa oli tar­koi­tus tut­kia erään uuden ja kal­liin syö­pä­lääk­keen käyt­töä rin­ta­syö­vän hoi­dos­sa. Lää­keyh­tiön kans­sa oli sovit­tu, että lää­ket­tä kokeil­laan useis­sa suo­ma­lais­sa sai­raa­lois­sa. Koea­se­tel­man mukaan poti­lail­le annet­tai­siin yhdek­sän vii­kon kuu­ri, jon­ka kat­sot­tiin suo­jaa­van poti­las­ta syö­vän leviä­mi­sel­tä. Tämän kuu­rin hin­ta oli­si noin 6 000 euroa. Lää­keyh­tiö antai­si kui­ten­kin lääk­keet kokee­seen ilmai­sek­si. Juu­ri ennen kuin kokeen oli mää­rä alkaa, lää­keyh­tiö ilmoit­ti, että ei kokeil­la­kaan yhdek­sän vii­kon kuu­ria vaan vuo­den kuu­ria. Sen hin­ta tuli­si ole­maan run­saat 35 000 euroa.
      Suo­ma­lais­ten asian­tun­ti­joi­den mukaan ei ollut ole-mas­sa näyt­töä sii­tä, että vuo­den kes­toi­nen hoi­to vält­tä-mät­tä tar­vit­tai­siin, ja saat­tai­si jopa lisä­tä eräi­tä sivu­vai-kutuk­sia. Kun lää­keyh­tiö halusi olla tuke­mat­ta sen sel­vit-tämis­tä, riit­täi­si­kö yhdek­sän vii­kon kuu­ri, herä­si epäi­ly, että sen motii­vit oli­si­vat talou­del­li­set. Yhtiön kan­nal­ta kyse oli varo­vai­ses­ti arvioi­den sadois­ta mil­joo­nis­ta eurois­ta vuo­des­sa. Vuo­den kuu­rin kokei­luun lää­ke oli­si saa­tu ilmai­sek­si, mut­ta sen jäl­keen lää­ke­hoi­don nor­mik­si tuli­si tuo 35 000 euroa mak­sa­va vuo­den kuu­ri. Lää­keyh­tiö ei voi­nut kiel­tää suo­ma­lai­sia kokei­le­mas­ta lyhyem­pää kuu­ria, mut­ta se kiel­täy­tyi anta­mas­ta sii­hen lää­ket­tä il-mai­sek­si. Sai­raa­loil­la taas ei ollut rahaa mak­saa koe­jär-jes­te­lyä omis­ta rahois­taan. Asi­aa hoi­ta­neet syö­pä­lää­kä­rit ovat lää­keyh­tiön toi­min­nas­ta erit­täin tuohtuneita.
      Minus­ta oli sel­vää, että kai­kis­ta ihmi­sis­tä Rai­mo Sai­las oli­si se, joka ymmär­täi­si ase­tel­man par­hai­ten, enkä ereh­ty­nyt. Soi­tin hänel­le vajaan kah­den minuu­tin puhe­lun. Hänel­le ei tar­vin­nut asi­aa kah­ta ker­taa selit­tää. Hän lupa­si asiat sil­tä istu­mal­ta bud­je­tis­ta. Syn­tyi har­vi­nai­nen tilan­ne, jos­sa STM:n vir­ka­mie­het vas­tus­ti­vat bud­jet­tiin­sa teh­tä­vää menon­li­säys­tä vaa­ral­li­se­na ennak­ko­ta­pauk­se­na. Lääk­kei­den kehit­te­ly ei kuu­lu STM:n rahoi­tet­ta­vak­si. Eihän sii­tä ollut­kaan kyse vaan suo­jau­tu­mi­ses­ta lää­keyh­tiön rahas­tus­yri­tys­tä vastaan.
      Täs­sä vai­hees­sa aloim­me pelä­tä – ehkä tur­haan – jul-kisuut­ta. Lääk­kei­tä ja kes­ke­nään vaih­toeh­toi­sia hoi­to­ja kokeil­laan koko ajan. Ase­tel­ma menee pilal­le, jos terä­vil­lä kyy­när­päil­lä varus­te­tut onnis­tu­vat rik­ko­maan arvon­nan tulok­sen ja siir­ty­mään ryh­mäs­tä toi­seen, yleen­sä uuden ihme­lääk­keen käyt­tä­jik­si. Tulok­sen menet­tä­vät luo­tet­ta­vuu­ten­sa, kos­ka ne voi­vat­kin joh­tua poti­lai­den vali­koin­nis­ta. Keho­tin perus­te­le­maan uuden mää­rä­ra­han mah­dol­li­sim­man lyhyes­ti. Kukaan ei kysy­nyt, mikä tämä on. 

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Lääk­kei­den myyn­ti ei ole mitään mark­ki­na­ta­lout­ta, kos­ka yhteis­kun­ta mak­saa hin­nan jok­seen­kin koko­naan kal­lii­den lääk­kei­den osal­ta. Oli­si pal­jon parem­pi, jos OECD-maat vaik­ka ostai­si­vat paten­tit pois lää­keyh­tiöis­tä, jon­ka jäl­keen lääk­kei­den hin­nat lähe­ni­si­vät val­mis­tus­kus­tan­nuk­sia; putoai­si­vat siis mur­to-osaan enti­ses­tä. Tämä ei mak­sai­si OECD-mail­le nykyis­tä enem­pää, mut­ta ter­veyt­tä saa­tai­siin enemmän.”

    Myös­kin aika iso sum­ma tulee yksi­tyi­sen ihmi­sen mak­set­ta­vak­si, jos hän käy töis­sä. Kela kor­vaa vas­ta tie­tyn kus­tan­nus­ra­jan jäl­keen. Nykyi­nen lääk­kei­den kal­leus myös joh­taa sii­hen, ettei esim. kal­lii­siin syö­pä­lääk­kei­siin ole kai­kil­la varaa. Eikä kyse ole vält­tä­mät­tä mis­tään ylel­li­syys­lääk­keis­tä joi­ta ilman tuli­si kär­vis­tel­leen toimeen.

    Toi­nen mitä olen jo kau­an aikaa sit­ten ihme­tel­lyt on suo­ma­lai­nen sai­ras­va­kuu­tus­sys­tee­mi, aptee­kit hin­noit­te­le­vat suo­raan lääk­kei­siin sai­ras­va­kuu­tus­kor­vauk­sen ja siten syn­tyy näen­näis­alen­nus asiakkaalle.

    Toi­nen mie­len­kiin­toi­nen ilmiö on lääk­kei­den vaih­to hal­vem­piin. Itse kun käy­tän pal­jon lääk­kei­tä sai­rauk­sien takia, olen havain­nut aptee­keis­sa ilmiön, jos­sa aptee­kit ovat­kin nyt kutis­ta­neet vali­koi­mi­aan ja vähen­tä­neet lääk­kei­den välis­tä hin­ta­kil­pai­lua. Tämä näkyy sii­nä, että asiak­kan kysel­les­sä hal­vem­paa, aptee­kis­sa sano­taan, että valit­sim­me jo sinul­le hal­vem­man lääk­keen, tai sit­ten ettei hal­vem­paa ole. Todel­li­suu­des­sa vali­koi­mis­ta on pudo­tet­tu ne vähem­män aptee­kil­le katet­ta tuo­vat pois, joten hal­vem­paan vaih­ta­mi­nen on vain näen­näis­tä temppuilua.

    Yli­pää­tään lää­ke­kaup­pa on eri­koi­nen ilmiö. Aja­tel­kaas jos vaik­ka päi­vit­täis­ta­va­ra­kaup­pa toi­mi­si samal­la peri­aat­teel­la. Meni­sit tis­kil­le ja sanoi­sit että haluai­sit jau­he­li­haa, hyl­lyis­sä ei oli­si mis­sään hin­to­ja näky­vil­lä. Sit­ten myy­jä antai­si sul­le lihan ja kysyi­sit oli­si­ko hal­vem­paa, se ker­toi­si että tää on se hal­vem­pi. Herät­täi­si­kö vähän epä­luot­ta­muk­sen tun­net­ta, kun ei itse voi vertailla?

    Toi­nen ongel­ma, mikä meil­lä on, on lää­ke- ja hoi­to­tut­ki­muk­sen lii­al­li­jen jäyk­kyys ja byro­kraat­ti­suus. Tie­ten­kin tur­val­li­suus pitää olla etusi­jal­la, mut­ta ollaan­ko jo men­ty lii­an pit­käl­le. Täs­tä esi­merk­ki­nä on ollut ne vai­keu­det joi­ta syö­vän hoi­to virus­hoi­don avul­la on koh­dan­nut. Täs­tä kovaa kri­tiik­kiä on esit­tä­nyt syö­pä­tau­tien ja säde­hoi­don eri­kois­lää­kä­ri pro­fes­so­ri Akse­li Hemminki.

    Lii­al­li­nen jäyk­kyys ja byro­kra­tia tap­paa luo­van tut­ki­muk­sen ja sen mahdollisuudet.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Apteek­ki ei hin­noit­te­le lääk­kei­tä itse, vaan kai­kil­la on sama hin­ta. Apteek­ki ei voi myös­kään pudot­taa hal­paa lää­ket­tä pois vali­koi­mas­taan. Lää­keyh­tiöt jos­kus vetä­vät tuot­teen­sa pois Suo­men mark­ki­noil­ta, kun hin­ta­lau­ta­kun­nan kans­sa ei ole pääs­ty sopi­muk­seen hinnasta.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. Jos hädä­na­lai­sil­la val­tioil­la on mah­dol­li­suus hou­ku­tel­la tai kiris­tää lää­keyh­tiöt edul­li­sem­piin hin­toi­hin, kyse on kai sii­tä, että varak­kaam­mat rahoit­ta­vat köy­hem­pien tar­vit­se­mien lääk­kei­den tuo­te­ke­hi­tys­tä ja val­mis­tus­ta (kuten Osmo jo tote­si). Vas­ti­neek­si rik­kaat saa­vat tuo­te­ke­hi­tys­tä mm. elin­tas­osai­rauk­siin. Onko tämä nyt niin huo­no asiain­ti­la? Rin­nak­kais­val­mis­tei­den­kin paten­toi­mi­nen tun­tuu aika pie­nel­tä pahal­ta. Eikö ole kil­pai­lun kan­nal­ta hyvä, että samaan vai­vaan on useam­pi roh­dos? Tie­tys­ti voi­daan yrit­tää opti­moi­da tuo­te­ke­hi­tys­pa­nos­tuk­sia ja alen­taa hin­to­ja mitä­töi­mäl­lä lääk­kei­den patent­ti­jär­jes­tel­mä, mut­ta onko­han täl­le tiel­le lähtijöitä?

    Eivät­kö­hän lää­keyh­tiöt pyri hyvään tuot­toon val­lit­se­vien oikeus­nor­mien puit­teis­sa. Val­tioi­den teh­tä­vä­nä on sää­tää ja käyt­tää nor­me­ja sil­lä tavoin, että saa­vat asian­mu­kai­set lääk­keet omal­ta kan­nal­taan jär­ke­vään hintaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. Apteek­ki ei voi myös­kään pudot­taa hal­paa lää­ket­tä pois valikoimastaan.”

    Ei, mut­ta nii­den varas­toin­ti­vo­lyy­meis­sa voi­daan ereh­tyä tois­tu­vas­ti. Tämä ei tosin ole ongel­ma sil­loin kun on aikaa odot­taa toimitusta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Spot­tu:
      Ei, mut­ta nii­den varas­toin­ti­vo­lyy­meis­sa voi­daan ereh­tyä toistuvasti. 
      Ei kun kan­te­lu perään. Tosin teon rta­hal­li­suu­teen on vai­kea uskoa, kos­ka aptee­kin kate tai­taa olla pro­sen­tu­aa­li­ses­ti vakio kai­kes­ta. Niin yli­hin­tai­sia lääk­kei­tä ei lää­ke­vaih­don aika­na voi mark­ki­noil­la olla, että tuo kannattaisi.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Mal­ja täl­le puheenvuorolle.

    Toi­sin kuin Mar­kus yllä esit­tää, lää­ke­pa­tent­tien pois­ta­mi­nen ei suin­kaan lisäi­si sosia­lis­mia, vaan vähen­täi­si sitä. Nykyi­sel­lään lää­ke­pa­ten­tit toi­mi­vat niin, että kulut sosia­li­soi­daan ja tuo­te mono­po­li­soi­daan yksi­tyi­sel­le, joka kerää voitot.

    Tiet­ty­jen taho­jen mie­les­tä on joten­kin vähem­män sosia­lis­mia, että val­tio mak­saa ja yksi­tyi­nen kerää hyö­dyt kuin se, että val­tion mak­sa­mis­ta hyö­dyk­keis­tä myös hyö­ty kuu­luu veronmaksajille.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. Lää­keyh­tiöt jos­kus vetä­vät tuot­teen­sa pois Suo­men mark­ki­noil­ta, kun hin­ta­lau­ta­kun­nan kans­sa ei ole pääs­ty sopi­muk­seen hinnasta.”

    Väli­huu­to lää­ke­ku­luis­ta, jos sopii:

    http://4.bp.blogspot.com/_X9oDoa__w9g/Sn6XxjMJmiI/AAAAAAAAANE/AUy3ohV4dM4/s1600‑h/terveysmenot2004.png

    Suo­mes­sa ne ovat siis aika kalliit.

    Läh­de: http://pre20090115.stm.fi/pr1181639210929/passthru.pdf

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. Ei, mut­ta nii­den varas­toin­ti­vo­lyy­meis­sa voi­daan ereh­tyä toistuvasti.”

    Juu­ri näin, min­käs teet jos lää­ke on vain lop­pu varas­tos­ta. Kai aptee­kit saa­vat sen­tään itse päät­tää miten hank­ki­vat lääk­kei­tä varas­toon, sii­nä­hän voi jo olla pai­kal­lis­ta­kin vaih­te­lua kysyn­näs­sä. Minul­le on käy­nyt mon­ta ker­taa, kun olen men­nyt apteek­kiin, siel­lä tode­taan ettei ole mut­ta he tilaa­vat minul­le. No sii­nä tapauk­ses­sa asia­kas usein sit­ten yrit­tää etsiä tois­ta apteek­kia tai vaih­toeh­toa. On myös niin­kin ollut, että lää­ket­tä ei ole saa­nut tukustakaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Toi­nen aika mie­len­kiin­toi­nen apteek­ki­bis­nes liit­tyi aika­naan tun­ne­tun kipusal­van Mobi­la­tin vas­ti­nee­seen. Oli ja tai­taa vie­lä­kin olla sel­lai­nen kuin Anti­ree­ma kipusal­va. Se oli edul­li­nen ja toi­mi­va tuo­te. Aptee­kit eivät sitä pitä­neet hyl­lys­sään, vaan se oli aina jem­mas­sa. Kal­liim­mat tuot­teet oli­vat hyl­lys­sä näky­vil­lä. Tätä tuo­tet­ta piti osa­ta kysyä, jot­ta sitä myy­tiin. Ilmei­ses­ti sen kate ei ollut niin hyvä aptee­kil­le. Tää oli siis ennen kuin tuli tää lääk­kei­den vaih­to halvempiin.

    Muu­ten Mobi­la­til­le tais käy­dä, että oli parem­pi tuo­te kun oli resep­ti­lääk­kee­nä, kun tuli resep­ti­va­paak­si ilmei­ses­ti pitoi­suuk­sia lai­men­net­tiin, kun ei enää vai­ku­ta niin tehok­kaal­ta aineelta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. TM: “Tiet­ty­jen taho­jen mie­les­tä on joten­kin vähem­män sosia­lis­mia, että val­tio mak­saa ja yksi­tyi­nen kerää hyö­dyt kuin se, että val­tion mak­sa­mis­ta hyö­dyk­keis­tä myös hyö­ty kuu­luu veronmaksajille.”

    Kapi­ta­lis­mi on köy­hiä, sosia­lis­mi rik­kai­ta varten!

    Ter­vey­den­hoi­don yhtey­des­sä, ja var­sin­kin lääk­kei­den yhtey­des­sä mus­su­tus mark­ki­nois­ta on täy­sin ohi aiheen. Mitään sem­mois­ta kun ter­veys­mark­ki­noi­ta ei ole ole­mas­sa­kaan. Nor­maa­li mark­ki­noil­la on esi­mer­kik­si vaih­toeh­toi­sia tuot­tei­ta, eri mal­le­ja tai sub­si­tuut­te­ja, ja kulut­ta­jat sit­ten äänes­tä­vät lom­pa­kol­laan mit­kä menes­ty­vät ja mit­kä eivät. Niin sanot­tu vaih­toeh­to­lää­ke­tie­de ei ole vaih­toeeh­to tai substitu.

    En kek­si oikein mitään muu­ta lää­ket­tä jos­sa näkyi­si kulut­ta­jien pre­fe­rens­sit kuin eri makui­set niko­tii­ni­pu­ru­ku­mit. Ihmi­sel­lä on dia­be­tes, sitä lää­ki­tään ja lää­ke joko toi­mii tai ei toi­mi, täy­sin riip­pu­mat­ta sii­tä näkee­ko lääk­keen kulut­ta­ja ongel­mak­seen dia­be­tek­sen tai kokee­ko hän nime­no­maan Pfize­rin lää­ke­val­mis­teen toimivaksi.

    Kulut­ta­jat ei ter­veys­mark­ki­noil­la, eikä aina­kaan lää­ke­mark­ki­noil­la valit­se käy­tän­nös­sä yhtään mitään. Suu­rim­man osan lääk­kei­den kuluis­ta mak­sa­vat veron­mak­sa­jat. Sen mis­tä lääk­keis­tä ja kuin­ka pal­jon mak­se­taan päät­tää aina­kin Suo­mes­sa asian­tun­ti­jat. Eli tilan­ne ei de fak­to eroa suun­ni­tel­ma­ta­lou­des­ta yhtään mil­lään muul­la taval­la kuin että se tuot­taa hyvin suu­ria voit­to­ja lääkeyrityksille.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. Lukai­sin vas­ta nyt tämän blo­gin. Tun­tui aika tutul­ta. Sii­nä­hän taval­laan esi­te­tään “maa­ta­lous­tuen” ulot­ta­mis­ta lää­kea­lal­le­kin. Eli tuki mak­set­tai­siin kulut­ta­jien sijas­ta suo­raan tuot­ta­jil­le eli lääketeollisuudelle.
    En tun­ne alaa ollen­kaan (blo­gin­pi­tä­jä näyt­tää tun­te­van). Mut­ta heit­täi­sin esil­le kysy­myk­sen, mitä vai­ku­tuk­sia täl­lä oli­si lää­ke­mark­ki­noil­le. Lääk­kei­den kysyn­tä­hän on län­si­mais­sa jäyk­kää samoin kuin on ruu­an kans­sa. Mut­ta lääk­kei­den val­mis­tus ei lie­ne kovin vai­ke­aa sen jäl­keen, kun aineen kemial­li­nen kaa­va on tie­dos­sa. Aina­kaan sii­nä ei ole pel­lon mää­rään ver­rat­ta­via fyy­si­siä rajoi­tuk­sia, kuten ruu­an­tuo­tan­nos­sa. Arve­li­sin siis, että lääk­kei­den tar­jon­ta oli­si hyvin­kin jous­ta­vaa patent­ti­ra­joi­tus­ten pois­tut­tua. Van­ho­jen kan­san­ta­lous­tie­teen käp­py­röi­den mukaan täl­lai­nen mark­ki­na­ti­lan­ne joh­tai­si vie­lä maa­ta­lout­ta­kin pahem­paan yli­tuo­tan­toon ja hin­to­jen romah­ta­mi­seen (tosin “maa­ta­lous­tu­ki­asian­tun­ti­jat” eivät näy­tä enää usko­van näi­hin käp­py­röi­hin). Asia luon­nol­li­ses­ti tasa­pai­not­tui­si ajan kans­sa, mut­ta ensim­mäi­se­nä var­maan kaa­tui­si­vat ras­kaal­la kus­tan­nus­ra­ken­teel­la toi­mi­vat van­hat suu­ret lää­ke­fir­mat ja val­mis­tus jäi­si nyrk­ki­pa­joil­le. Oli­si­ko­han sekään aivan toi­vot­tu tilan­ne, kos­ka näi­hin fir­moi­hin on kui­ten­kin kasaan­tu­nut aiko­jen kulues­sa suu­ri mää­rä tie­to­tai­toa, joka nyt hajaan­tui­si tai­vaan tuuliin?
    Blo­gis­sa esi­tet­ty aja­tus näyt­tää saa­van aika laa­jaa kan­na­tus­ta. Ja var­maan sii­hen suun­taan ede­tään, jos lää­ke­teol­li­suus pitää lii­an tiu­kas­ti kiin­ni paten­teis­taan. Eli oman etun­sa nimis­sä teol­li­suu­den kan­nat­taa pitää tulok­sen­sa koh­tuul­li­se­na ja mak­sat­taa lää­ke­hi­tys­ku­lun­sa niil­lä, joil­la on sii­hen varaa ja antaa niil­le hal­vem­mal­la, joil­la ei ole varaa (kehi­tys­maat).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  31. On hie­man yksiu­lot­teis­ta tode­ta, että suu­ri osa lää­ke­ke­hi­tyk­ses­tä tapah­tuu jul­ki­sin varoin, ja sit­ten päät­tää, että se lop­pu­kin voi­daan siten hel­pos­ti teh­dä yhteis­kun­nan toi­mes­ta. Tätä­hän Ode et ymmär­tääk­se­ni esit­tä­nyt­kään, vaan ehdo­tit joko yhteis­kun­nan mak­sa­maa tes­taus­ta tai sit­ten patent­tien osta­mis­ta yhteis­kun­nal­le kun nii­den toi­mi­vuus on var­mis­tu­nut. Edel­li­ses­sä ongel­ma­na on ilmai­seen tes­tauk­seen otet­ta­vien lää­ke­ai­hioi­den kar­sin­ta. Valin­ta on hel­pom­paa tes­tauk­sen jäl­keen, joten tes­ta­tus­ti toi­mi­vim­pien osto oli­si var­mem­paa. Kum­pi­kaan mal­li ei takaa kehi­tys­työn jat­ku­mis­ta nyky­ta­sol­la, ellei sit­ten hal­tuu­no­te­tuis­ta paten­teis­ta mak­set­ta­va kor­vaus oli­si hyvin huo­mat­ta­va. Se on sel­vää, että lää­ke­bis­nek­sen ris­kialt­tii­seen kehi­tys­työ­hön ei löy­dy yksi­tyis­tä rahaa ellei kor­vaus toi­mi­vis­ta tuot­teis­ta kata myös epäonnistumisia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  32. Lää­ke­vaih­to toi­mii vain resep­ti­lääk­keis­sä. Tyh­mil­le myy­tä­vä Bura­na on edel­leen aika näky­väs­ti esil­lä, vaik­ka sama Orion myy samaa lää­ket­tä vähem­män tyh­mil­le puo­leen hin­taan nimel­lä Ibusal.”

    Joo tämän aika­naan itse­kin havait­sin, kun kyse­lin vas­taa­vaa val­mis­tet­ta jos­sa on samat vai­kut­ta­ja-aineet, niin löy­tyi sel­väs­ti hal­vem­pi vaihtoehto.

    Kai­kis­sa resep­ti­lääk­keis­sä ei löy­dy kor­vaa­vaa hal­vem­paa. Esi­mer­kik­si suo­lis­to­sai­rai­den käyt­tä­mä Asacol, sii­tä ei ole hal­vem­pia tar­jol­la. On muu­ten kal­lis lää­ke. Noin kol­men kuu­kau­den sat­sin hin­ta ilman kela­kor­vaus­ta oli noin 300€. Poti­las mak­saa lääk­kees­tä noin 50€ ja lop­puo­sa siis veron­mak­sa­jien piikkiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  33. Met­ti­nen penää reaa­li­po­li­tiik­kaa, hyvä niin. Jos puhu­taan Suo­men roo­lis­ta, niin IPR-asiois­sa nime­no­maan EU on vah­va val­lan­käyt­tä­jä, ja uudis­tus­hen­ki­siä aut­tai­si kovas­ti jos edes yksi jäsen­val­tio oli­si joh­don­mu­kai­ses­ti uudis­tus­hen­ki­nen. Par­la­men­tis­ta kyl­lä löy­tyy ymmär­rys­tä ja tukea. Toi­nen reaa­li­po­liit­ti­nen tosia­sia on että IPR-uudis­ta­jien pitäi­si löy­tää kes­ke­nään yhtei­nen lin­ja, nyt IP-lob­by pää­see aivan lii­an hel­pol­la kun voi sanoa ettei vaih­toeh­to­ja ole. 

    Tpyy­luo­ma esit­ti edel­lä tämän ket­jun ensim­mäi­sen kom­men­tin, jos­sa on ymmär­ret­ty teh­tä­vän mit­ta­kaa­va lähes oikein. Myy­tä­vät yksi­noi­keu­det, niin lää­ke­pa­ten­tit kuin teki­jä­noi­keu­det­kin, ovat maa­il­man laa­jui­nen kysy­mys ja ongel­ma. Ne ovat vie­lä­pä mer­kit­tä­vä osa vie­lä suu­rem­paa ongel­maa, joka tänään ilme­nee maa­il­mas­sa talou­del­li­se­na lama­na, ter­ro­ris­mi­na ja luon­non yli­kuor­mit­tu­mi­se­na. Sen ongel­man nimi on Mikään ei rii­tä. Maa­il­maan on saa­ta­va enem­män lääk­kei­tä, enem­män auto­ja, enem­män kir­jo­ja, enem­män musiik­kia ja sik­si ja eri­tyi­ses­ti enem­män rahaa – ja jos ei muu auta, enem­män aseita.

    Ja sen takia, näin seli­te­tään, talou­teen on luo­ta­va kan­nus­tin­me­ka­nis­me­ja (sil­lä kukaan­han ei tämän ideo­lo­gian mukaan tee mitään ilman kan­nus­ti­mia; lap­si ei lei­ki luon­nos­taan, nuo­ri ei opi ute­liai­suut­taan, aikui­nen ei tee työ­tä edes mark­ki­naeh­toi­ses­ti pal­kit­tu­na, vaan hän­tä täy­tyy sii­hen eri­tyi­siä oikeuk­sia anta­mal­la suostutella). 

    Yhteis­kun­nan aset­ta­mia eli laeil­la sää­det­ty­jä kan­nus­tin­me­ka­nis­me­ja on monia. Luo­vaa hen­kis­tä työ­tä kan­nus­te­taan yksi­noi­keuk­sil­la, paten­teil­la ja teki­jä­noi­keuk­sil­la. Tava­ra­tuo­tan­toa kan­nus­te­taan edel­lis­ten lisäk­si mm. lii­ke­sa­lai­suus­jär­jes­tel­mäl­lä, vero­tus­jär­jes­tel­mäl­lä ja yri­tys­ten rajoi­te­tun vas­tuun omis­tus­jär­jes­tel­mäl­lä. Kan­nus­ta­mi­si­deo­lo­gias­sa kaik­kein tär­kein­tä on tie­tys­ti raha­tuo­tan­non, tuon ”talou­den veren­kier­ron” kan­nus­ta­mi­nen. Sik­si kan­nus­ti­met­kin ovat par­haat, pank­kien omis­ta­jia ja joh­ta­jia kan­nus­te­taan töi­hin hui­keil­la voi­toil­la, joi­hin he voi­vat pääs­tä “näl­käi­ses­ti” hyö­dyn­tä­mäl­lä lii­ke­sa­lai­suuk­sia, vero­pa­ra­tii­se­ja, joh­dan­nai­sia, vel­ka­vi­pu­ja ja sitä iha­naa jär­jes­te­lyä, että mitä suu­rem­pia ris­ke­jä ote­taan sitä var­mem­min voi­tot voi­daan kotiut­taa itsel­le mut­ta tap­piot mak­sat­taa muil­la. Kan­nus­tus onnis­tui täl­lä­kin rahan­luon­ti­ker­ral­la yli odo­tus­ten ja jouk­ko maa­il­man luo­vim­pia aivo­ja saa­tiin pal­kat­tua luo­maan rahaa, siis luot­toa, aivan täh­ti­tie­teel­li­siä sum­mia, lähes riit­tä­väs­ti. Jon­kin ver­ran jäi kui­ten­kin puut­tu­maan sii­tä, että kaik­ki van­hat velat oli­si voi­tu mak­saa uusilla. 

    Tpyy­luo­ma esit­ti myös sen kes­kei­sen asian, että pys­tyäk­seen vai­kut­ta­maan kan­sain­vä­li­sen talou­den sään­töi­hin IPR-uudis­ta­jien pitäi­si löy­tää kes­ke­nään yhtei­nen lin­ja. Mikä se voi­si olla? 

    Jokin kom­pro­mis­si? Kan­na­te­taan teki­jä­noi­keuk­sia, mut­ta vain sopi­vas­sa mää­rin, ala­koh­tai­ses­ti ja tar­ve­pe­rus­tai­ses­ti ja hait­to­jen kimp­puun käy­dään tapaus­koh­tai­ses­ti ja riit­tä­vin kei­noin? Voin vakuut­taa, että tämän lin­jan käy­tän­nöt tule­vat ole­maan tek­ni­sen kehi­tyk­sen myö­tä yhä ris­ti­rii­tai­sem­pia ja yhä seka­vam­piin mal­lei­hin joh­ta­via – aivan kuten sitä puol­ta­vat puheen­vuo­rot­kin, mis­tä tämä­kin aree­na tar­jo­aa hyvän esi­mer­kin. Ei eri tar­koi­tuk­siin sopi­vil­le kom­pro­mis­seil­le voi­da raken­taa yhteis­tä lin­jaa. Sen puut­tees­sa teki­jä­noi­keuk­sien kan­nat­ta­jil­la on ylio­te ja teki­jä­noi­keu­det ja nii­den val­von­ta­ta­vat vain kiris­ty­vät, mitä ne ovat teh­neet­kin vii­meis­ten muu­ta­man kym­me­nen vuo­den ajan sii­tä huo­li­mat­ta, että hait­ta­puo­let ovat koko ajan olleet samat kuin nytkin.

    Eihän kom­pro­mis­siin pyri­tä vaan sii­hen jou­du­taan. Teki­jä­noi­keuk­sia joko kan­na­te­taan tai nii­tä vas­tus­te­taan. Eikä nii­den kan­na­tuk­sel­le ole mitään rajaa ennen kuin yksi yri­tys omis­taa oikeu­det kaik­kiin maa­il­man bit­tei­hin – ja tie­tys­ti myös kaik­kiin maa­il­man rahoi­hin. Kuvi­tel­ma, että teki­jä­noi­keuk­sia oli­si jokin riit­tä­vä tai sopi­va mää­rä on yhtä höl­mö kuin kuvi­tel­ma, että ahneel­la oli­si jos­kus tar­peek­si rahaa. Mut­ta ei teki­jä­noi­keuk­sien vas­tus­ta­mi­sel­la­kaan ole mitään rajaa ennen kuin kaik­ki on mitä­töi­ty. Sik­si ainoa pyr­ki­mys, joka teki­jä­noi­keuk­sien epäi­li­jöi­tä voi yhdis­tää, on nii­den kaik­kien mitä­töi­mi­nen riip­pu­mat­ta sii­tä, mil­lai­seen kom­pro­mis­siin kukin on käy­tän­nös­sä valmis. 

    Gor­batsho­vi­lai­suu­del­la ei ole vai­ku­tus­ta täs­sä­kään asias­sa. Sen jäl­keen, kun puo­li on valit­tu, sii­tä on hyvin vai­kea luo­pua. Niin että kat­so­koon nyt itse kukin, kum­pi ääri­pää enem­män miellyttää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  34. Tie­de­mies: “Toi­sin kuin Mar­kus yllä esit­tää, lää­ke­pa­tent­tien pois­ta­mi­nen ei suin­kaan lisäi­si sosia­lis­mia, vaan vähen­täi­si sitä. Nykyi­sel­lään lää­ke­pa­ten­tit toi­mi­vat niin, että kulut sosia­li­soi­daan ja tuo­te mono­po­li­soi­daan yksi­tyi­sel­le, joka kerää voitot.”

    Ihmet­te­len, ettei kukaan aiem­min ole tajun­nut, kuin­ka help­poa on pois­taa köy­hyys! Myy­dään kehi­tys­mai­hin kaik­ki muut­kin tuot­teet kuin lääk­keet hal­vem­mal­la kuin teol­li­suus­mais­sa, niin ne pää­se­vät yhdes­sä hujauk­ses­sa kans­sam­me samal­le elin­ta­sol­le. Suo­mes­sa­kin köy­hyys pois­tui­si, kun apteek­ka­rit pois­tai­si­vat mono­po­li­hin­noit­te­lun­sa, jos­sa jokai­sen on pak­ko mak­saa sama hinta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  35. Tein toi­mek­sian­to­na pro gra­dun Lää­ke­teol­li­suus ry:lle. Tut­kin pro gra­dus­sa­ni juu­ri lää­ke­pa­tent­te­ja; mene­tel­mä- ja tuo­te­pa­tent­te­ja, lain­sää­dän­töä taus­tal­la sekä inno­vaa­tio­po­li­tiik­kaa. Lisäk­si työ­hön kuu­lui luon­nol­li­ses­ti arvioin­tia lää­ke­pa­tent­tien “jär­ke­vyy­des­tä”. Nyt on todet­ta­va, että lääk­kei­den kehit­tä­mi­nen on ääret­tö­män ris­kial­tis­ta ja kal­lis­ta puu­haa; hyvin har­vat lää­ke­ke­hi­tys­pro­jek­tit onnis­tu­vat ja kulut saat­ta­vat nous­ta lähem­mäs mil­jar­diin euroon. Mil­lä nämä kulut kate­taan, jos ei paten­teil­la? Ei val­tiol­la voi olla varaa ryh­tyä sub­ven­toi­maan lää­ke­bis­nes­tä. Ja vaik­ka oli­si­kin, en veron­maks­ja­na haluai­si mis­sään tapauk­ses­sa tukea täl­lais­ta uhkapeliä. 

    Tämä patent­tia­sia on ikui­suus­ky­sy­mys; vas­tus­ta­jat ovat esit­tä­neet aiko­jen alus­ta omat tee­sin­sä, jois­sa on omat etun­sa ja puol­ta­jat omat tee­sin­sä, jois­sa on myös hyö­dyt ja hai­tat. Joka tapauk­ses­sa on aivan sel­vää, että insen­tii­vi kehit­tää lääk­kei­tä on taat­ta­va jol­lain taval­la ja tehok­kain kei­no tähän on paten­tit. Muu­ten tuo­te­ke­hi­tys lop­puu. Lopuk­si on vie­lä muis­tet­ta­va, että lää­keyh­tiöt pake­ne­vat mais­ta, jois­sa patent­ti­suo­ja on puutteellinen/kannattamaton. Täs­tä tut­ki­muk­sel­lis­ta näyttöä. 

    Ja vie­lä lääk­kei­den tut­ki­mus­toi­min­nan suun­tau­tu­mi­ses­ta: Olen samaa miel­tä, mut­ta asial­le ei voi oikein mitään. Ei ole ole­mas­sa kaik­kia tyy­dyt­tä­vää rat­kai­sua. Lää­ke­ke­hi­tys on lii­ke­toi­min­taa, eikä kan­na­ta panos­taa kehi­tys­työ­hön, jon­ka lop­pu­tu­lok­se­na saa­ta­va lää­ke ei omis­ta kuin mar­gi­naa­li­sen käyt­tä­jä­kun­nan (vrt. Suo­mes­sa Lei­rak­sen por­fy­rian hoi­toon tar­koi­tet­tu lää­ke aikoi­naan 80-luvul­la). Val­ta­vat kehi­tys­ku­lut ja epä­on­nis­tu­neet pro­jek­tit pitää kat­taa jol­lain. Ainoa rat­kai­su on, edel­leen, paten­tin tuo­ma rahavirta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.