Hoidokista asiakkaaksi

Suo­mi poikkeaa useim­mista maista siinä, ettei meil­lä vas­tuu van­hus­ten­hoi­dos­ta ole lap­sil­la vaan yhteiskun­nal­la. Maail­mas­sa taval­lisin tapa jär­jestää van­hus­ten hoito on velvoit­taa lapset – joko lain tai per­in­teen voimal­la – huole­hti­maan van­hem­mis­taan. Lail­la asia on jär­jestet­ty näin esimerkik­si Virossa. Japanis­sa van­hus­ten hoi­dos­ta on vas­tu­us­sa van­him­man poh­jan vaimo; jostain syys­tä per­hei­den esikois­po­jat jäävät usein naimat­tomik­si. Kansan­taloudel­lis­es­ti aja­tus, että joku lap­sista tai hei­dän puolisois­taan jää koti­in hoita­maan van­huk­sia, on teho­ton, kos­ka se vie yhden ihmisen koko työ­panok­sen. Velvol­lisu­u­den voi kui­tata myös osta­mal­la rahal­la hoito van­hainkodista. Tämä vai­h­toe­hto on taloudel­lis­es­ti tehokas, mut­ta monis­sa tapauk­sis­sa kovin epäoikeu­den­mukainen. Jotkut van­huk­sista elävät van­huuten­sa ter­veinä ja toimeli­aina ja kaatu­vat saap­paat jalas­sa, toiset taas elävät demen­toitunei­ta kokoaikaisen hoidon varas­sa parikym­men­tä vuot­ta. Jat­ka lukemista “Hoidok­ista asiakkaaksi”

Ilmastonmuutos peruutettu?

Moni on irvail­lut kulu­vas­ta talves­ta kysyen, mitä ilmas­ton­muu­tok­selle nyt kuu­luu? Eikö talvista pitänyt tul­la leu­to­ja ja vähälumisia?

Sil­lä aikaa kun val­tu­ute­tut viime kaupung­in­val­tu­us­ton kok­ouk­ses­ta innovoivat tun­tikau­sia, mihin kaik­keen kaupun­ki voisi ylimääräisiä raho­jaan kulut­taa, min­ul­la oli hyvää aikaa kysyä tästä talves­ta mete­o­rolo­gi Lea Saukkoselta, joka istuu kokoomuk­sen ryh­mässä. Hän vahvisti sen, mitä minäkin olen asi­as­ta ajatel­lut. Kylmä ja lumi­nen talvi Euroopas­sa todis­taa pikem­minkin ilmas­ton­muu­tok­sen puoles­ta kuin sitä vas­taan. Kysyin häneltä, mis­sä on poikkeuk­sel­lisen läm­mintä, kun Euroopas­sa on poikkeuk­sel­lisen kylmää.  Vas­taus tuli heti: esimerkik­si Van­cou­veris­sa. Hän ennusti jo sil­loin, siis kymme­nen päivää sit­ten, että voi olla vaikea­ta jär­jestää lumik­ou­ruk­il­pailu­ja ja muu­ta alhaal­la laak­sos­sa jär­jestet­tävää toim­intaa. Ylhääl­lä vuo­ril­la on tietysti kylmem­pää. Jat­ka lukemista “Ilmas­ton­muu­tos peruutettu?”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 11.2.2010

Pyörätiejär­jeste­lyt Arkadiankadulla 

Hyväksyt­ti­in raiku­vin suo­sionosoituksin. Tämä merk­it­see selvää kään­net­tä Helsin­gin pyöräi­ly­poli­ti­ikas­sa. Valmis­teli­ja osoit­ti tehokkaasti kuvin, miten van­hanaikainen pyöräil­i­jät jalka­käytäville – kon­sep­ti on risteyk­sis­sä vaar­alli­nen. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 11.2.2010”

Pelastaako Kreikka euromaat?

Euroopan talouske­hi­tys­tä ajatellen Euro olisi pitänyt ajat sit­ten devalvoi­da. Euron arvo on aivan liian korkea, mikä on viemässä esimerkik­si konepa­ja­te­ol­lisu­ut­ta Suomes­ta. Kel­lu­vaa val­u­ut­taa vain on vähän vaikea devalvoida.

Euroopan keskus­pank­ki on pitänyt liian tarkkaa huol­ta inflaa­tios­ta. Se että euro­maid­en inflaa­tio-odotuk­set ovat pienem­mät kuin esimerkik­si Yhdys­val­to­jen, kap­i­tal­isoituu euron arvoon ennenaikaises­ti. Nykyi­nen kurssi vas­taa oikea­ta kurssia joskus tule­vaisu­udessa. Se on Euro­maille pahak­si. Jat­ka lukemista “Pelas­taako Kreik­ka euromaat?”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 11.2.2010

Arka­di­ankadun pyörätiejärjestelyt

Uuden pyöräi­lypääl­likkö Saler­mo Marekin käden­jäl­ki alkaa näkyä. Nyt muute­taan puoli­toista vuot­ta van­haa pyörätiesu­un­nitel­maa Arka­di­ankadul­la. Alku­peräisessä suun­nitel­mas­sa oli tavanomaiset pyöräti­et Runeberginkadul­ta kre­ma­to­ri­olle, eli pyöräil­i­jät olisi pakotet­tu hitaille jalka­käytävfän laitaan tehdy­ille pyöräteille. Nyt Meche­lininkadun län­sipuolelta pyörätie jätetään kokon­aan pois turhana. Runeberginkadun ja Meche­lininkadun välille tehdään keskelle kat­ua (kaisto­jen väli­in!) pyöräkaista län­teen päin. Itään päin (kiel­let­tyyn ajo­su­un­taan siis) tehdään yksisu­un­tainen pyörätie kadun vierelle.

Tämä nopeut­taa pyöräi­lyä huo­mat­tavasti ja tulee paljon halvem­mak­si, mut­ta arim­mat pyöräil­i­jät var­maan arastel­e­vat. Ei toi­mi lumisi­na talv­ina, mut­ta ei niin välik­si. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 11.2.2010”

Yksityiset päiväkodit

Helsingis­sä on syn­tynyt murhet­ta siitä, että kaupun­ki on lopet­tanut ostopalvelu­sopimuk­sia yksi­ty­is­ten päiväko­tien kanssa. Las­ten tulee siir­tyä joko kaupun­gin omi­in päiväkotei­hin tai jatkaa samas­sa päiväkodis­sa yksi­tyisen hoidon tuen turvin. Tämä tulee per­heille jonkin ver­ran kun­nalle mak­set­tavaa päivähoit­o­mak­sua kalli­im­mak­si.  Keskustelus­sa on vähän vih­jais­tu siihen suun­taan, että näin ”parem­mat” yksi­tyiset päiväkodit jäävät vain hyvä­tu­lois­t­en herkuk­si. Jat­ka lukemista “Yksi­tyiset päiväkodit”

Ahtelan työryhmä ja hoitotakuu

Ahte­lan työryh­mä esit­tää työhyv­in­voin­nin lisäämistä muun muas­sa lyhen­tämäl­lä hoito­taku­un puolen vuo­den aikara­jaa kolmeen kuukau­teen. Jos tähän löy­tyy rahat – joi­ta tarvi­taan paljon – niin ter­veyssek­tori kiit­tää, mut­ta en ymmär­rä mitä tämä asia mitenkään kuu­luu Ahte­lan työryh­mälle tai ylipään­sä työ­markki­na­jär­jestöille. Jos sil­lä on jokin vaiku­tus työssäoloon, vaiku­tus on toden­näköis­es­ti päinvastainen.

Tyyp­illi­nen hoito­taku­un kiristämis­es­tä hyö­tyvät olisi kai­hileikkaus­ta odot­ta­va 70-vuo­tias eläkeläi­nen. Elek­ti­ivi­sis­sä jonois­sa ole­vat ovat pääosin työelämän ulkop­uolel­la.  Työssäo­lo on tähän asti ollut kiire­htimis­pe­ruste, kos­ka halu­taan saa­da poti­las pian hyvään veron­mak­sukun­toon. Miten paran­taa työssä pysymistä, että Ahte­lan työryh­mä aset­tuu kai­hileikkaus­ta odot­ta­van eläkeläisen puolelle jonos­sa nyt ohit­tavaa työikäistä vastaan?

Kaupunkisuunnittelulautakunta 4.2.2010

 Oulunkylän kaa­va hyväksyt­ti­in yksimielisesti

Lausun­to Öster­sun­domin luon­non­suo­jelu­alueesta. Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta hyväksyi yksimielis­es­ti lausun­non, jon­ka ydi­na­ja­tus oli, että ennen kuin päätetään luon­non­suo­jelu­alueen rajauk­ses­ta ja sään­nöistä, tulisi maankäytön suun­nit­telus­sa olla vähän pidem­mäl­lä. Tässä ei ole mitään tekemistä Natu­ra-alueen kanssa. Sitä ei Helsin­gin päätöksin voi kumo­ta, vaik­ka jos­sain sel­l­aisia halu­ja olisikin. Luon­non­suo­jelu­alue aset­taa alueelle suurem­pia käyt­töra­joituk­sia kuin pelkkä Natura.

Niistä Natu­ra-alueista min­ua entisenä Koi­järvi-liik­keen aktivisti­na kiin­nos­taisi tietää, miten on ajatel­tu estää aluei­den kas­vami­nen umpeen, joka tarkoit­taisi niiden kuolemista lin­tu­lahti­na.   Tuos­sa muo­dos­saan ne eivät elä kym­men­tä vuot­ta pidempään.

Erityiskorvattavat lääkkeet ja maksukatto

(Kir­joi­tus on julka­istu kolumn­i­na lääkärilehdessä)

‘Ter­vey­den­huol­lon mak­su­ja yritetään pitää kohtu­ullisi­na mak­suka­toil­la. Kun­nal­lisen ter­vey­den­huol­lon asi­akas­mak­su­jen kat­to on 633 euroa ja lääkeku­lu­jen 672, 70 euroa vuodessa. Huonol­la onnel­la voi siis joutua mak­samaan ter­vey­den­huoltomenoina yli 1300 euroa vuodessa. Yksi SATA-komitean tehtävistä oli laa­tia ehdo­tus näi­den mak­sukat­to­jen yhdis­tämis­es­tä. On itse asi­as­sa kol­maskin kat­to matkaku­luille, mut­ta tämä jätet­ti­in tarkastelun ulkopuolelle.

Jos mis­tään ei löy­dy lisää rahaa, yhdis­tet­ty mak­sukat­to tulisi ole­maan tasol­laan korkeampi kuin kumpikaan eril­li­sistä katoista eli noin 860 euroa. Ne häviäi­sivät, joil­la on paljon lääkeku­lu­ja mut­ta ei san­ot­tavasti hoitoku­lu­ja tai päin­vas­toin. Häviäjiä olisi paljon ja voit­ta­jia vähän. Jat­ka lukemista “Eri­tyisko­r­vat­ta­vat lääk­keet ja maksukatto”

Kannattaako näytellä tyhmää?

Jotenkin hiih­toli­iton toimet syn­nyt­tävät lähin­nä myötähäpeää. En häpeä sitä, että suo­ma­laiset hiihtäjät jäivät joukol­la kiin­ni vuon­na 2001. Aika vähälle julk­isu­udelle jäi aikoinaan tilas­tolli­nen tutkimus Lah­den kisoi­hin osal­lis­tunei­den veri­ar­voista. Tuol­lainen tutkimus ei pysty osoit­ta­maan, kuka on käyt­tänyt kiel­let­tyjä keino­ja, kuten ei voi­da osoit­taa, kenen keuhkosyöpä joh­tui tupakas­ta. Sen sijaan se osoit­taa, kuin­ka suuri osa on käyt­tänyt vääriä keino­ja. Tuon tutkimuk­sen mukaan yli puo­let, ellen nyt aivan väärin muista. Jat­ka lukemista “Kan­nat­taako näytel­lä tyhmää?”