Tiedämme mitä pitää tehdä, mutta miksi teemme toisin?

Min­ut on pyy­det­ty Oulu­un kaupunki­tutkimussem­i­naari­in puhu­maan kaupunkiseu­tu­jen tule­vaisu­ud­es­ta. Päätin paloitel­la puheen­vuoroni kir­joi­tus­sar­jak­si tälle blogille.

Silmi­in­pistävää on, että tuol­lai­sis­sa sem­i­naareis­sa ollaan varsin yksimielisiä siitä, mitä pitäisi tehdä, mut­ta kuitenkin kehi­tys menee aivan eri suun­taan. Toki merkit­täviä mielipi­de-ero­ja toiv­ot­tavas­ta kehi­tyk­ses­tä on, mut­ta asiantun­ti­joiden mielip­i­teet ovat häm­mästyt­tävän lähel­lä toisi­aan, kun niitä ver­taa siihen, kuin­ka kaukana käytän­tö on niistä kaik­ista. Jok­seenkin kaik­ki puolta­vat yhdyskun­tarak­en­teen eheyt­tämistä, mut­ta se vain hajautuu.

Minä näen kehi­tyk­sen vinou­tu­miseen viisi syytä

1) Kun­tarakenne ja siitä johtu­va osaoptimointi

2) Kun­nan kasvun rahoitus

3) Maan­omis­tus ja heikot kunnat

4) Huonot päät­täjät ja yhdyskun­ta­su­un­nit­telu­pe­ri­aat­tei­den tuntemattomuus

5) Liian kaava­mainen suh­tau­tu­mi­nen liiken­teeseen, vaik­ka markki­nat johtaisi­vat parem­paan tulokseen.

Kun kaupunkiseu­tu koos­t­uu keskenään kil­paile­vista kun­nista, ne pyrkivät kaik­ki suun­nit­tele­maan omaa kun­taansa itsekkäästi omista lähtöko­hdis­taan käsin. Tämä osaop­ti­moin­ti johtaa karkeisi­in virheisi­in, kun ajatel­laan kaupunki­raken­net­ta kokon­aisuute­na. Suurim­mat virheet on tehty pääkaupunkiseudul­la, mut­ta kil­pailukykyä ajatellen pääkaupunkiseudul­la on ollut tähän varaa. Heikom­min kil­pailuedel­ly­tyk­sen varustet­tu­jen kaupunkien on pakko toimia viisaam­min, ja mon­et niistä ovat sen pakon edessa oppineetkin.

Melkein kaikissa kaupungeis­sa tilanne on johtanut vas­takkainaset­telu­un keskuskaupun­gin ja ympäristökun­tien välil­lä.  Kil­pailu hyvistä veron­mak­sajista panee keskuskaupun­gin kaavoit­ta­maan maa­ta haaskaavaa omako­ti­a­sum­ista paikkoi­hin, joi­hin tulisi ehdot­tomasti kaavoit­taa ker­rostalo­ja. Kil­pailu yhteisövero­tu­loista taas johtaa työ­paikko­jen ripot­telu­un pitkin savipel­to­ja paikkoi­hin, joi­hin joukkoli­iken­net­tä ei ole eikä tule. Räikeim­min keskuskaupun­gin ja ympäryskun­tien vas­takkainaset­telu näkyy Turus­sa ja Vaasas­sa. Molem­mat seudut ovat men­estyneet huonom­min kuin niiden yliopis­to- ja ran­nikkokaupunkeina pitäisi. Vaasa alkaa jäädä jopa Seinäjoen jalkoihin.

Kaupunkiseudun vetovoimaisu­u­den paran­t­a­mi­nen on herät­tänyt ajatuk­sen strate­gi­sista kun­tali­itok­sista, jot­ta osaop­ti­moin­ti vihel­let­täisi­in ker­ral­la poik­ki. Itse selvit­te­len täl­laista liitos­ta lah­den seudul­la. Oulus­sa on juuri valmis­tunut esi­tys suures­ta kuntaliitoksesta.

Tähän men­nään aikanaan kaikkial­la, mut­ta sitä ennen ehditään tehdä suuria virheitä.

Fillarilla Nizzaan, pokkaripainos

Pyörä­matkas­tani Helsingistä Niz­za­an ker­to­va kir­ja Fil­lar­il­la Niz­za­an on taas saatavil­la, nyt tosin pokkari­pain­ok­se­na. Sitä saa kir­jakaupoista ja Kus­tan­nu­sosakey­htiö Teos Oy:n  verkkokau­pas­ta. Myös klikkaa­mal­la ylä­palk­ista kohtaa JULKAISUT pääsee osta­maan kir­jaa ja mui­ta kirjojani.

Mitä korjaisin ulkomaalaispolitiikassa

Kun edel­lisessä ketjus­sa niin moni tun­tuu tietävän, mitä ajat­te­len nyt ulko­maalais­poli­ti­ikas­ta ja mitä olen ajatel­lut siitä aiem­min, ker­taan tässä lyhyesti, mitä olen ollut siitä mieltä jo pitkään. Minusta

a)      Suomen pitäisi kan­taa suurem­pi vas­tuu eri­lais­ten vain­o­jen kohteek­si joutunei­den aut­tamis­es­ta eli antaa tur­va­paikkaoikeus selvästi nyky­istä use­am­malle tur­va­paikkakri­teer­it täyttävälle;

b)       Human­i­taarisen maa­han­muu­ton väylää ei saisi käyt­tää väärin ” siten, ettei tarkoituk­se­na ei edes ole saa­da tur­va­paikkaa vaan olla vain mah­dol­lisim­man kauan tur­va­paikan hakijana;

c)       Suomen pitäisi suh­tau­tua nyky­istä selvästi myön­teisem­min siihen, että maa­han tulee korkeam­man elin­ta­son perässä ihmisiä, jot­ka halu­a­vat tänne töihin.

Näistä kri­teereistä ei toteudu mikään. Jat­ka lukemista “Mitä kor­jaisin ulkomaalaispolitiikassa”

HS-raati ja maahanmuutto

HS-raadin kysymys kuu­lui, onko oikein säädel­lä maa­han­muut­toa talousti­lanteen mukaan. Näin vastasin:

2) Ei
Human­i­taari­nen maa­han­muut­to ei ole talouskysymys.

Ongel­mana on, että kun työperäi­nen maa­han­muut­to EU:n
ulkop­uolelta on vah­vasti rajoitet­tua, muut­topaine purkautuu
human­i­taarisen väylän väärinkäyt­tönä. Olisi paljon parempi,
jos kaikil­la maa­han pyrk­i­jöil­lä olisi EU-kansalaisen
oikeudet mut­ta vain ne. Maa­han saa tul­la töi­hin, jos pystyy
elät­tämään itsen­sä ja per­heen­sä työl­lä, mutta
sosi­aal­i­tur­van piiri­in pääsee vas­ta, kun on ollut riittävän
kauan ansio­työssä. Täl­löin muut­to köy­hem­mistä maista olisi
ter­veem­mäl­lä poh­jal­la kuin nyt. On has­sua, että työhaluinen
ei saa tul­la tänne töi­hin, mut­ta hän pääsee tänne kyllä
tulon­si­ir­to­jen varaan.

Kaupunkisuunnittelulautakunta 18.3.2010

En ollut paikalla, mut­ta näin se kuulem­ma meni.

Kes­ki-Pasi­lan lähtökohdat

Lau­takun­ta palaut­ti yksimielis­es­ti asian niin, että ker­rosala­haarukkaa nos­tet­ti­in 100 000–140 000 :ksi ker­rosneliök­si. Piti palaut­taa, kos­ka liiken­nesu­un­nit­telijoiden mukaan liiken­n­ev­erkkjo pitää mitoit­taa uud­estaan. Tuo 20 000 ker­rosneliön lisäys tarkoit­taa noin 700 työ­paikkaa tai 500 asukas­ta siitä riip­puen, kumpaan lisäys kohdistuu.

Keskustelus­sa kävi ilmi, että syy tääl­läkin kri­ti­soitu­un vaa­ti­mat­tomaan ker­rosalaan on liiken­teessä. Tiet­ty määrä työn­tek­i­jöistä ja asukkaista käyt­tää autoa, eikä enem­pää liikennettä/parkkipaikkoja saa sul­lo­tuk­si. Minä voin hyväksyä, että tiet­ty määrä auto­ja tarvi­taan, mut­ta en että tiet­ty osu­us on autoil­i­joi­ta. Jos autoil­i­joi­ta ei mah­du enem­pää, ei junan käyt­täjiäkään saa tulla.

Kun kaa­va palau­tui, veti esit­telijä liiken­nesu­un­nitel­man listalta.

Muut esi­tyk­sen mukaan yksimielisesti.

Viharikoksista suuremmat rangaistukset

Kiitet­tävän monipuolisek­si levin­neen auto­tal­likeskustelun yksi rön­sy kos­ki viharikok­sista annet­tavia ran­gais­tuk­sia. Pitääkö homon, soma­lin tai abort­tilääkärin pahoin­pitelystä antaa kovem­mat ran­gais­tuk­set kuin kenen tahansa muun pahoinpitelystä.

Viharikok­sen tarkoituk­se­na on pelotel­la kohteena ole­vaa väestöryh­mää. Yhdys­val­tain uskon­nolli­nen oikeis­to ei ole sen­tään niin tyh­mää, että se kuvit­telee voivansa murha­ta abort­tilääkäre­itä niin paljon, että nämä lop­puisi­vat kesken, vaan pelotel­lak­seen lop­ut pois alal­ta. Tämä koko ryh­mää vas­taan kohdis­tu­va uhkaus on oma rikok­sen­sa ja sik­si siitä pitää antaa kovem­mat ran­gais­tuk­set kuin sat­un­naisen vas­taan­tuli­jan pahoin­pitelystä tai murhasta.

Kai Räty on ymmärtänyt pyytää provikaa?

Puun­jalostus­te­ol­lisu­us parkuu äänekkäästi jät­ti­tap­pi­oi­ta, joi­ta sata­malakko suo­ma­laiselle teol­lisu­udel­la aiheut­taa. Val­i­tus ei tun­nu oikein uskot­taval­ta, kos­ka jokainen lakkopäivä näyt­tää nos­ta­van sekä  UPM:n, M‑Realin että Sto­ra Enson pörssikursse­ja. Val­i­tus on teesken­te­lyä. Pörssikurssit ker­to­vat lahjo­mat­toman totu­u­den. Sata­malakko sataa näi­den yhtiöi­den laari­in. Jat­ka lukemista “Kai Räty on ymmärtänyt pyytää provikaa?”

Minä ja Keski-Pasilan kaavoitus

On nous­sut esille aja­tus kaavoit­taa Kes­ki-Pasi­laan enem­män asun­to­ja. Minä olen ajatuk­ses­ta ainakin varovasti eri mieltä. Alue on ylivoimaisen hyvä seudullisia työ­paikko­ja ajatellen. En haaskaisi maa­ta asumiselle, kos­ka asuinalueena se ei ole mitenkään eri­no­mainen. Minus­ta on hyvin tärkeätä osoit­taa toimis­to­ja joukkoli­iken­teen sol­muko­hti­in, kos­ka naa­purimme kaavoit­ta­vat niitä ihan minne sat­tuu, eikä Helsinkikään ole ilmiöön syytön. Jokainen Pasi­laan pan­tu toimi­s­toneliö on pois hajarak­en­tamis­es­ta pitkin savipel­to­ja. Jat­ka lukemista “Minä ja Kes­ki-Pasi­lan kaavoitus”

Hallinto-oikeus kaavoittajana

Helsin­gin Sanomat ker­too, että Helsin­gin hallinto-oikeus on osit­tain kumon­nut Helsin­gin yleiskaa­van Kru­unuvuoren ran­nas­ta. Kos­ka tietoni ovat pelkästään Helsin­gin Sanomien varas­sa, kopi­on tähän osan kyseis­es­tä uutis­es­ta. Kom­men­toin päätöstä siis tämän uutisen perus­teel­la ilman tietoa siitä, mitä hallinto-oikeus on tarkkaan ottaen päättänyt.

Kru­unuvuoren virk­istysalueen osalta val­i­tuk­sen oli tehnyt Aarne Aarnion ja Saara Aarnion kuolin­pesä, joka omis­taa alueesta pääosan. 

Kuolin­pesän mukaan ei ollut perustei­ta osoit­taa suur­in­ta osaa sen maista virk­istyk­seen ja suojeluun. 

Kuolin­pesä vaatii, että sen maille annet­taisi­in raken­nu­soikeut­ta yhtä paljon kuin Kru­unuvuoren­ran­nas­sa keskimäärin muillekin. 

Hallinto-oikeus aset­tui samoille linjoille. 

Sen mukaan ei ollut perustei­ta osoit­taa yksi­tyisen omis­ta­ja mai­ta virk­istysalueek­si osayleiskaa­van aset­ta­mas­sa laa­ju­udessa. Jat­ka lukemista “Hallinto-oikeus kaavoittajana”

(En pääse kok­ouk­seen, vaan sinne menee puolestani vara­jäse­neni Kai Ovaskainen. Sik­si selostus on taval­lis­takin ylimalkaisempi)

Pöy­dältä: Kes­ki-Pasi­lan keskus­tako­rt­telin suunnitteluperiaatteet

Ja tähän liit­tyvä liiken­nesu­un­nitel­ma. Lis­tan mukana tuli salas­sa pidet­tävää aineis­toa, joka sisäl­si tarkem­paa tietoa tulev­as­ta kil­pailu­o­hjel­mas­ta. On selvä, että se on pidet­tävä salas­sa, jot­ta kil­pail­i­jat eivät jou­tu­isi eri­ar­voiseen ase­maan, mut­ta ongel­ma­ton­ta se ei ole, kos­ka poli­ti­ikan pitäisi olla joukkueurheilua. Jat­ka lukemista “”