Mitä korjaisin ulkomaalaispolitiikassa

205 vastausta artikkeliin “Mitä korjaisin ulkomaalaispolitiikassa”

1. Totean saman mitä olen toden­nut ennenkin, eli että mielestäni suurin piirtein täl­lainen Osmon ehdot­ta­ma poli­ti­ik­ka olisi perusteltua.

   Vastaa

2. Halu­aisin kohtaan C tarken­nus­ta. Miten voisimme suh­tau­tua myötämielisem­min työl­listyvi­in ulko­mail­ta tuleviin? 

   Miten? Nähdäk­seni EU:n sisäupuolelta on varsin help­po tul­la töi­hin ja ulkop­uoleltakin se on varsin vaa­ti­mat­toman lupamenet­te­lyn kaut­ta hoidettu. 

   Onko kyseessä nyt vain jokin myyt­ti: tänne on niin kauhee tul­la, kun on tää ilmas­to ja kielikin on vaikee… ja me ollaan niin hirveitä rasisteja. 

   Vai onko jotain todel­lisia muista maista poikkeav­ia käytän­töjä, jot­ka estävät työn­teon Suomes­sa? Kertokaa!

   Miten vaik­ka poikkeaa Saksasta?

   Vastaa

   1. Ymmärtääk­seni edelleen on voimas­sa käytän­tö, ettei työlu­paa saa aloille, joil­la ei ole pulaa työvoimasta.

      Vastaa

3. Nämä ovat hyvät peri­aat­teet sille, kei­den pitäisi päästä maahan.

   Ulko­maalais­poli­ti­ikan piiri­in kuu­luu keskeisenä vielä kysymys tur­va­paikan­hak­i­joina maa­han tullei­den kotout­ta­mi­nen. Mon­et halu­aisi­vat myös tiukem­paa lin­jaa siitä, mis­sä tapauk­sis­sa rikok­si­in syyl­listynyt ulko­maalainen tulee kar­toit­taa. En ole var­ma, mis­sä määrin he ovat oikeassa.

   Vastaa

4. Ja esim. Sak­saan saa?

   Hain nyt näitä ero­ja, kun val­lal­la tun­tuu ole­van käsi­tys, että juuri Suomeen olisi eri­tyisen vaikea tul­la töihin. 

   Onko se totta?

   Suomeen saa kyl­lä kah­den kuukau­den sisään työn­tek­i­jän oleskelu­lu­van (oikea ter­mi työlu­van sijaan), jos on työ­paik­ka tiedos­sa. Hake­muk­sen voi lait­taa jo työn­haku­vai­heessa, jol­loin tule­va työ­nan­ta­ja vain vahvis­taa paikan.

   Vastaa

5. Käsit­tääk­seni Suomen käytän­nöt työlupi­in (sic!) ovat huo­mat­tavasti jous­tavam­mat kuin esim. Sveitsin, Itä­val­lan ja Saksankin… 

   Otan huomen­na selvää, jos joku jak­saa roikkua lan­goil­la, niin saa tietoa. 

   Eiku maanan­tai­hin ehkä menee, jos on soitelta­va jonnekin.

   Vastaa

6. Kohtaa b) on toteutet­tu koko ajan. Use­aan ker­taan yrit­täviä tun­nis­te­taan aika hyvin ja kyl­lä hei­dän vierailun­sa karko­tus­päätök­sen jäl­keen jäävät lyhyik­si, vain muu­ta­man viikon mittaisiksi.

   Vastaa

7. Miten toimisit näis­sä paljon­puhu­tuis­sa perheenyhdistämisissä ?

   Vastaa

8. “Suomes­sa tur­va­paikkapäätöstä odot­tavalle mak­se­taan selvästi suurem­paa toimeen­tu­lo­tukea kuin muis­sa maissa.”

   Oletko Osmo ottanut huomioon Suomen elinkus­tan­nusin­deksin? Saat­taa olla että Suomen tar­joa­ma sosi­aal­i­tu­ki on elin­tarvikkei­den hin­taan suh­teutet­tuna edelleen mui­ta korkeampi, vuan suat­taa olla ettei oukkaan 🙂

   Vastaa

9. Saa­toin lukea huoli­mat­tomasti aiem­man kir­joituk­sen ja sen kom­men­tit, mut­ta en huo­man­nut vas­taus­ta kysymyk­seeni ns. posi­ti­ivis­es­ta syr­jin­nästä työnhaussa.
   Elikkä???

   Vastaa

10. Työperäi­nen maa­han­muut­to ei auta Suomen talout­ta ollenkaan, mikäli tuli­jat saa­vat tuo­da per­heen­sä ja naut­tia täyt­tä sosi­aal­i­tur­vaa. Ulko­maalai­sista työläi­sistä hyö­tymi­nen vaatii niitä uus­lip­i­laare­ja hel­vetinu­ud­is­tuk­sia, jot­ka tekevät Suomes­ta työläisiä riistävän USA:n veroisen hel­vetin esikar­tanon (ainakin vasem­mis­to­lais­ten mielestä). 

    PS Suomen met­al­li­te­ol­lisu­us on samas­sa tilanteessa kuin tek­sti­ili­te­ol­lisu­us 70-luvul­la, nyt se läh­tee ja takaisin ei tule.

    Vastaa

11. Paljon asi­aa. Koh­ta c) eli se, että ei pääse töi­hin tai parem­paa elämää etsimään, johtaa helpoim­min tilanteeseen b). Kun maa­han ei muuten pääse, käytetään turvapaikkajärjestelmää.

    Lail­li­sis­sa maa­han­tu­lon väylis­sä on se mainio puoli, että sil­loin maa­han ei syn­ny suur­ta paperi­ton­ta pop­u­laaio­ta. Jo nyt Euroopan maa­han­muut­to- ja viisum­ipoli­ti­ikan kiristämi­nen on johtanut siihen, että EU-alueel­la elää u sei­ta miljoo­nia paperit­to­mia siirtolaisia.

    Vastaa

12. Miten voi olla mah­dol­lista mak­saa entistä palkkaa huoli­mat­ta lisään­tyneestä työvoiman tar­jon­nas­ta. Jos taas tarkoite­taan, että kul­lois­takin min­imi­palkkaa tulee mak­saa myös maa­han­tuli­jalle, ei syyl­listy hirvit­tävään vääris­te­lyyn. Huomio kaik­ki pieni­palkkaiset: tei­dän tehtävä on mak­saa suurin osa kehitysavusta.

    Vastaa

13. Oma mielip­i­teeni. En väl­itä siitä, että maa­han­muut­ta­jat käyt­tävät väärin sosi­aal­i­tur­vaa. Olen itsekin käyt­tänyt Suomen sosi­aal­i­tur­vaa. En väl­itä siitä, että Suomen kansa muut­tuu hiukan erivärisek­si. Mitä väliä? Maa­han­muut­tokri­it­tiset myös vale­htel­e­vat siinä, että maa­han­muut­ta­jien syn­tyvyys on suurem­paa kuin kan­taväestön. Jo toises­sa polves­sa se on sama tai jopa alem­pi kuin kan­taväestön. Var­maankin tilas­toti­eteil­i­jänä tiedät tämän demografisen asian. En väl­itä paljon mis­tään, mitä maa­han­muut­tokri­it­tiset aja­vat, mut­ta min­ulle pää­point­ti on se, että (hyvin) väki­val­taiset ihmiset heit­etään maas­ta ulos. Olen itse ollut väki­val­lan uhri, joten tässä tapauk­ses­sa ajan nollatoleranssia.

    Muuten:

    > polt­torovi­ol­ta karan­neesta intialais­es­ta leskestä

    Käsit­tääk­seni englan­ti­laiset siir­tomaaisän­nät lopet­ti­vat tämän tavan jo pitkän aikaa sit­ten. Oliko tämä heitto?

    Vastaa

    1. Yrit­tivät lopet­taa. Se on jatkunut pitkään, en tiedä, onko kovin mon­ta tapaus­ta enää täl­lä vuosituhannella

       Vastaa

14. Kävin Etelä-Ruot­sis­sa osta­mas­sa auton. Myyjä main­os­ti auton luk­i­tusjär­jestelmää, jon­ka avul­la voi estää auton ovien avaamisen ulkop­uolelta. Hän sanoi, että se on hyvä omi­naisu­us Malmön pahoil­la alueilla. 

    Vähän yllä­tyin. Kävin kat­se­le­mas­sa saman­laisia auto­ja Suomes­sakin, mut­ta kukaan myyjä ei main­os­tanut sitä luk­i­tus­mekanis­mia tääl­lä. Joten kan­nat­taisi yrit­tää vält­tää noi­ta ruot­salais­ten virheitä.

    Vastaa

15. Jeps. Har­vo­ja taitaa olla näin net­tiä tarkastel­tuani. Voin pahoin.

    Vastaa

16. Tämä on min­un ensim­mäi­nen postauk­seni mihinkään koko asi­as­ta. En ole rasisti ja olen Län­si-Suo­ma­laise­na tot­tunut, että ihmiset menevät työn perässä Ruot­si­in ja muut­ta­vat takaisin. Turus­sa on aina ollut paljon ulko­maisia tur­is­te­ja ja työn­tek­i­jöitä varsinkin yliopistossa.

    Nyt­tem­min Turus­sa varsinkin Varis­suon kaupungi­nosaan on muo­dos­tunut kol­mas ryh­mä. He eivät ole tur­is­te­ja eivätkä töis­sä Turussa. 

    Sosi­ologi­na jäsen­täisin asian niin, että on
    1) Suomeen työn perässä ja töi­hin tulevia,
    2) Suomeen tur­is­teina tulevia,
    3) Suomeen pako­laisi­na tule­via ja
    4) Suomes­ta tur­va­paikkaa hakevia.

    Min­ul­la on se käsi­tys että koh­tien 3–4 maa­han­tuli­jat ovat men­neet sekaisin. Jot­ta tur­isti, pako­lainen ja tur­va­paikan hak­i­ja eivät menisi sekaisin, pitäisi selvä jako, että tur­isti tulee Suomeen vapaae­htois­es­ti kokeile­maan onneaan, kuten tekivät suo­ma­laiset, jot­ka muut­ti­vat Amerikkaan. 

    Pako­lainen ja tur­va­paikan­hak­i­ja, he tule­vat tänne vain Suomen edus­tus­ton lähet­teel­lä lähtö­maas­ta. Siel­lä on tieto olo­suhteista ja siel­lä on tieto ihmi­sistä eikä tääl­lä sit­ten tarvitse arvail­la ja tutki­am, minkä ikäisiä ja ovatko per­heen jäseniä ja mitä kaikkea. 

    Tämä on jotenkin kään­teistä lähetystyötä tai jotain vas­taavaa, jos­ta minä en saa hah­moa en sit­ten mitenkään. Asian hallinnoin­ti ja hoito erit­täin alkeel­lista ja osaam­a­ton­ta ja jos­sain vai­heessa hom­ma räjähtää käsiin.

    Vastaa

17. nii, ay-liik­keet ois tuhot­ta­va. ne ylläpitävät näitä stan­dard­e­ja että vain nyky­isil­lä työn­tek­i­jöil­lä ois kivaa, niitä ei päästä kor­vaa­maan uusil­la, niistä ei päästä eroon eikä tule muutenkaan paljoa kilapilua työstä kun niin har­va palkataan.

    Mut­ta tuhoaa samal­la sato­jen tuhanisen elämän­laadun tuomit­se­mal­la ne köy­hy­teen ja putoamista yhteiskun­nan ulkop­uolelle kaikissa normeissa.

    Vastaa

18. EDIT
    Tämä on min­un ensim­mäi­nen postauk­seni mihinkään koko asi­as­ta. En ole rasisti ja olen län­si-suo­ma­laise­na tot­tunut, että ihmiset menevät työn perässä Ruot­si­in ja muut­ta­vat takaisin. Turus­sa on aina ollut paljon ulko­maisia tur­is­te­ja ja työn­tek­i­jöitä varsinkin yliopistossa.

    Nyt­tem­min Turus­sa varsinkin Varis­suon kaupungi­nosaan on muo­dos­tunut kol­mas ryh­mä. He eivät ole tur­is­te­ja eivätkä töis­sä Turussa. 

    Sosi­ologi­na jäsen­täisin asian niin, että on
    1) Suomeen työn perässä ja töi­hin tulevia,
    2) Suomeen tur­is­teina tulevia,
    3) Suomeen pako­laisi­na tai tur­va­paikan takia tulevat.

    Min­ul­la on se käsi­tys että koh­tien 2–3 maa­han­tuli­jat ovat men­neet sekaisin. Jot­ta tur­isti, pako­lainen tai tur­va­paikan hak­i­ja eivät menisi sekaisin, pitäisi olla selvä jako, että tur­isti tulee Suomeen vapaae­htois­es­ti kokeile­maan onneaan, kuten tekivät suo­ma­laiset, jot­ka muut­ti­vat Amerikkaan. 

    Pako­lainen tai tur­va­paikan­hak­i­ja, he tule­vat tänne vain Suomen edus­tus­ton lähet­teel­lä lähtö­maas­ta. Siel­lä on tieto olo­suhteista ja siel­lä on tieto ihmi­sistä, eikä tääl­lä sit­ten tarvitse arvail­la ja tutkia, minkä ikäisiä ja ovatko per­heen jäseniä ja mitä kaikkea.

    Nykyään asian hallinnoin­ti ja hoito on erit­täin alkeel­lista ja osaam­a­ton­ta ja se aiheut­taa närää. Jos­sain vai­heessa hom­ma räjähtää käsi­in ja on jo räjähtämässä.

    Vastaa

19. Kiin­nit­täisin huomio­ta tapaan, jol­la päätel­lään Suomes­sa tarvit­ta­van lisää jonkin alan erikoistyövoimaa. Työ­nan­ta­ja kysyy työn­väl­i­tys­toimis­tos­ta työn­tek­i­jää vaa­timuk­se­na alle 25 vuo­den ikä, kymme­nen vuo­den koke­mus ja suju­va 4 kie­len kir­jalli­nen ja suulli­nen esi­tys. Ei löy­dy. Työ­nan­ta­ja saa luvan tuot­taa maa­han ja palkata sopi­vaa työvoimaa EU-alueen ulkopuolelta.

    Inti­as­ta löy­tyy heti kym­meniä sopivia. Nuo­ria ja riusko­ja, ei työkoke­mus­ta, englan­nin kie­len taito on ja mikä tärkein­tä, ovat valmi­ita työsken­telemään Suomes­sa sel­l­aisil­la ehdoil­la, jot­ka ovat voimas­sa Intiassa.

    Kukaan ei tark­ista tuote­tun työvoiman tasoa luvan saamisen jäl­keen. Mitenkään ei varmis­te­ta tule­van työvoiman tasoa ver­rat­tuna aiem­paan työvoiman laatu­vaa­timuk­seen. Väärinkäytök­set ovat enem­män sään­tö kuin poikkeus. On vaikeaa hyväksyä menet­te­lyä nykyisen työt­tömyy­den vallitessa.

    Vastaa

20. Muu­ta­ma kommentti:
    1.
    Työperäisen maa­han­muu­ton suosimi­nen, vah­va panos­tus kie­lenopetuk­seen välit­tömästi (velvol­lisu­us), työvoima­hallinnon ripeät toimen­piteet ovat keskeiset lähtöko­h­dat maahanmuutossa.
    2.
    Mik­si usein samat, jot­ka ovat maa­han­muut­tokri­itisiä, ihail­e­vat monia asoi­ta USA:ssa, jon­ka maa­han­muut­topoli­ti­ik­ka perus­tuu, on perus­tunut, ‘ovet auki’ poli­ti­ikkaan (nyky­isin tiukem­paa, mm. Euroop­palaisille…). USA:n viime vuosi­tuhan­nen lop­un hege­mo­nia ja osin nykyi­nen on vain ja ain­oas­taan maa­han­muu­ta­jien luo­maa (niin kuin tietysti koko maa). Mei­dän on toki aina syytä arvoi­da uudelleen omia kannustinjärjestelmiämme.
    3.
    Se ei ole maa­han­muu­ta­jien vika, jos me luomme jär­jestelmän pas­si­ivisek­si. Se on mei­dän vikamme, älkäämme syyt­täkö heitä! Mik­si maa­han­muut­toa vas­tus­ta­vat radikaalit hyökäävät heitä kohtaan? Jos heil­lä on vihaa, se pitäisi kohdis­taa kokoomuk­sen, keskus­tan, vihrei­den ja demarien edus­ta­ji­in ja kan­nat­ta­ji­in — samal­la intensiteetillä.
    4.
    Jätäm­mekö vas­tu­un human­i­taaris­es­ta maa­han­muu­tos­ta Pak­istanille ja Jeme­nille (ym.). Se onkin tosi reilua. Näin lie­nee hyvä, sil­lä Jemenin sosi­aal­i­toi­mi tuskin tästä kuor­mit­tuu, kos­ka sitä ei ole.
    5.
    ‘Työtä tekevä maa­han­muu­ta­ja vie suo­ma­laiselta työ­paikan, työtön maa­han­muu­ta­ja elää tuil­la’, ikinä ei ole hyvä. Sen takia heitä on aika paljon yrit­täjinä, ei päästä syyttämään.
    6.
    Ei maa­han­muut­tokysymys ole taloudelli­nen kysymys. Kyse on henkises­tä, mie­len­ti­lan muu­tok­ses­ta. On selvä, että tämä mur­rosvai­he on käytävä, mut­ta kun se on ylitet­ty, kysymys aset­tuu ihan eri muo­toon (kun tiet­ty maa­han­muu­ton sat­u­raa­tiopiste on ylitet­ty). Jän­nit­teitä tulee aina ole­maan, mut­ta ne muut­ta­vat muo­toaan eri tyylisik­si — kuitenkin vähem­män rasis­tisik­si. Enem­män eri kansal­lisuuk­sia korostavak­si. Vähän niin kuin Fin­skit Jenkeissä.

    Vastaa

21. Ja esim. Sak­saan saa?

    Se ei kai ole kovinkaan oleel­lista, miten Sak­sas­sa (tai jos­sain muus­sa EU-maas­sa) asi­at on hoidet­tu. Suomeen tuli­joille tämä on joka tapauk­ses­sa este. 

    Minus­ta täl­lainen este on silkkaa kiu­san­tekoa. Ei kukaan lähde hake­maan kieli­taidot­to­mia työn­tek­i­jöitä maail­mal­ta, jos suo­ma­laisia on saatavil­la ja jos samaa palkkaa pitää maksaa.

    Vastaa

22. Tämä on vähän täl­laista asi­aa, että his­to­ri­ankin mukaan ennen kur­dit kohte­liv­at kaltoin turkki­laisia, ja nyt taasen vuorostaan turkki­laiset kohtel­e­vat kaltoin kur­de­ja. Että A porukas­ta tulee nyky­istä B porukkaa, kun vuo­sisato­ja sit­ten, B poruk­ka kohteli kaltoin A porukkaa. Ja näin edel­lleen his­to­ria tois­taa itseään, eikä lop­pua kaiketi näy.

    Täl­lais­es­ta ajat­telus­ta ja his­to­ri­as­ta tulisi päästä eroon, ennen kuin tässäkin maas­sa alkaa väet toisilleen pottuilemaan.

    Vastaa

23. Ihan asial­lista tek­stiä, mut­ta tuo­ta kieli­ta­son perus­teel­la alen­net­tua palkkata­soa ihmette­len. Sehän on vähän sama kuin sanoisi “Jouste­taan kaikissa min­imi­palkois­sa, kos­ka pitäähän jotenkin voi­da kom­pen­soi­da sitä, että työn­tek­i­jäl­lä on vähem­män koulutusta/joku sairaus/vaikea elämäntilanne/…”. Kyl­lä kaik­ista jotain kom­pen­soitavaa vikaa löy­tyy, mut­ta perus­pe­ri­aat­teen pitää olla, että jos tekee täysipäiväistä työtä niin siitä on aina saata­va tarpeek­si rahaa elämiseen. (Joka ei ole niin iso ongel­ma nuorilla)

    Uskoisin tuon syn­nyt­tävän muutenkin ison kasan ongelmia. Sit­ten­pä meil­lä olisi kasa ulko­mail­ta tullei­ta työn­tek­i­jöitä, jot­ka *oikeasti* veisivät suo­ma­lais­ten työt saadessaan tehdä niitä halvem­mal­la väit­täessään omaa­vansa huonon kieli­taidon ja pysy­i­sivät silti köy­hinä vaik­ka tekevät työtä…

    Jos taas ylipäätän­sä halu­aa päästä eroon kaik­ista min­imi­palkkaratkaisu­ista niin se on oma asiansa, jon­ka käsit­te­lyä ei pitäisi alkaa sotke­maan maahanmuutoasioihin.

    Vastaa

24. Järkevää tek­stiä, mut­ta seu­raa­va koh­ta hie­man epäilyttää:

    “Sen ver­ran tyly olisi kuitenkin ulko­maalaisia maa­han­muut­ta­jia kohtaan, että hei­dät pitäisi rek­isteröidä ja hei­dän työ­suhdet­taan pitäisi seu­ra­ta, jot­ta emme toisi maa­han orju­ut­ta. Työe­htosopimusten nou­dat­tamista pitää valvoa.”

    Kuin­ka real­is­tista on odot­taa tehokas­ta valvon­taa? Hallinnol­lisel­la puolel­la työ­suo­jelupi­ir­it ovat jo nyt kaulaa myöten kuses­sa nyky­isil­lä resurs­seil­laan. Työe­htosopimusten nou­dat­tamisen valvon­ta on aika paljon itses­tä kiin­ni ja ammat­tili­iton avus­ta (jos senkään resurssit riittävät). 

    Kieli­taidot­tomien ulko­maalais­ten työn­tek­i­jöi­den sosi­aa­li­nen tilanne on tässä suh­teessa mon­esti eri­tyisen han­kala: hei­dän riip­pu­vuuten­sa työ­nan­ta­jas­ta on usein suuri, etenkin jos kyseessä on esim. samaa kansal­lisu­ut­ta ole­va työ­nan­ta­ja, joka on jär­jestänyt työn­tek­i­jän maa­han. Jos vielä tässä tilanteessa sosi­aal­i­tur­va on katkol­la tiet­tyyn määräaikaan asti, on moraalit­toma­l­la työ­nan­ta­jal­la halutes­saan melkoiset hyväk­sikäyt­tömah­dol­lisu­udet. Miten täl­laista voi tehokkaasti valvoa, kun palka­n­mak­sukin on melko hel­posti väären­net­tävis­sä, eikä työn­tek­i­jä uskalla pan­na vas­taan (tai tiedä mis­tä apua saa)?

    Vastaa

25. Kieli­taito on kyky siinä kuin vaik­ka ohjel­moin­ti­taito tai hit­saus­taito, niidenkin puut­teen perus­teel­la voi mak­saa vähem­män palkkaa. Klassi­nen nörtin CV, kieli­taito: suo­mi (äidinkieli), englan­ti (eri­no­mainen), ruot­si (huono), venäjä (humalas­sa), nor­ja (kra­pu­las­sa), C, perl, TCP/IP.

    Olesku­lu­van sit­o­mises­sa työ­paikkaan tulee sit­ten olla toteu­tuk­ses­sa tarkkana. Ei ole hyvä idea antaa työ­nan­ta­jal­la val­taa potkaista työn­tek­i­jä maasta.

    Vastaa

26. “Emme voi kut­sua kah­ta mil­jar­dia köy­hää tänne elämään toimeentulotuella”
    Mon­tako meil­lä on vara elät­tää? 100 000, 500 000,annapa Osmo jokin haaruk­ka — kukaan ennen sin­ua ei ole uskaltanut sitä vielä tehdä!
    Vasem­mis­ton­uoret esit­tivät “lois­ta­van” ratkaisun lait­tomaan maa­han­muu­ton lopet­taamisek­si — muute­taan se lail­lisek­si, eli annetaan oleskelulu­pa kaikille.
    Pitäisi var­maan kysäistä julk­i­lausuman laati­joil­ta, miten he menet­telisivät paperit­tomien kohdal­la — uusi identiteettikö?
    Saat­taisi Ratko Mladic olla ensim­mäis­ten tuli­joiden joukossa..

    Vastaa

27. Osmo:

    Sen ver­ran tyly olisi kuitenkin ulko­maalaisia maa­han­muut­ta­jia kohtaan, että hei­dät pitäisi rek­isteröidä ja hei­dän työ­suhdet­taan pitäisi seu­ra­ta, jot­ta emme toisi maa­han orju­ut­ta. Työe­htosopimusten nou­dat­tamista pitää valvoa.

    No orju­u­den estämiseen riit­tää kyl­lä jo se, etä valvotaan ihan Suomen rikoslakeja.

    Ei niitä työe­htosopimusten nou­dat­tamisia pidä kytätä varsinkin, kun siitä seu­raa, että maa­han­muut­ta­jien työl­listymisen edel­ly­tyk­set heikkenevät.

    Tietysti jos on sitä mieltä, että suh­teessa huo­mat­tavasti hyväo­saisem­mat suo­ma­laiset ovat vähän tasa-arvoisem­pia kuin maa­han­muut­ta­jat niin sit­ten. Minus­ta maa­han­muut­ta­jil­la pitäisi olla oikeus ottaa vas­taan sitä työtä mitä heille tar­jo­taan ja mitä he halu­a­vat tehdä.

    Pekka:

    Sehän on vähän sama kuin sanoisi “Jouste­taan kaikissa min­imi­palkois­sa, kos­ka pitäähän jotenkin voi­da kom­pen­soi­da sitä, että työn­tek­i­jäl­lä on vähem­män koulutusta/joku sairaus/vaikea elämäntilanne

    Se on tasan sama jut­tu ja sik­si tosi järkevää politiikkaa.

    perus­pe­ri­aat­teen pitää olla, että jos tekee täysipäiväistä työtä niin siitä on aina saata­va tarpeek­si rahaa elämiseen.

    Ei tietenkään. Perus­pe­ri­aat­teen pitää olla, että jokainen saa solmia mil­laisia sopimuk­sia itse halu­aa. Se on sit­ten tulon­si­ir­to­jen tehtävä tar­jo­ta lop­ut, jos oma tuot­tavu­us ei riitä itsenäsä elättämiseen.

    Sit­ten­pä meil­lä olisi kasa ulko­mail­ta tullei­ta työn­tek­i­jöitä, jot­ka *oikeasti* veisivät suo­ma­lais­ten työt saadessaan tehdä niitä 

    Tämä on toki tot­ta. Suo­ma­laiset jou­tu­isi­vat löytämään jotain muu­ta työtä tai tyy­tymään mata­lam­paan palkkaan. Vasti­neek­si tavaroiden ja palvelu­iden hin­nat laskevat.

    Kokon­aisuute­na hyv­in­voin­ti kuitenkin para­nee ja jos tämä ei muuten onnis­tu, niin sit­ten ne työn­tek­i­jät jot­ka kär­si­sivät maa­han­muu­ton lisään­tymis­es­tä voidaan vaik­ka lahjoa hiljaiseksi.

    Han­nu:

    eikä työn­tek­i­jä uskalla pan­na vastaan

    No mik­si se nyt olis uskaltamis­es­ta kiin­ni, jos se työn­tek­i­jä on ihan omas­ta halus­taan men­nyt töi­hin alle minimipalkan?

    Vastaa

28. Astris Thors lausui eilen seu­raavaa:” ..tur­va­paikan­haus­sa meitä sito­vat kan­sain­väliset velvollisuudet”.
    Muis­tiku­vani mukaan Suo­mi ja Tan­s­ka ovat ain­oina maina hyväksyneet ympäristökatas­tro­fit pako­laisu­u­den perus­teek­si. Tämä velvoittaa.
    Jos maa­pal­lon läm­pen­e­m­i­nen ja meren­pin­nan nousu tapah­tu­vat pahimpi­en ske­naar­i­oiden mukaan, jää huo­mat­ta­va osa Bangladeshin tiheim­min asute­tu­ista alueista pysyvästi veden­pinnnan alle. Maan väk­iluku on pitkälti yli sadan miljoo­nan, vuo­tu­inen väestönkasvu kolmisen miljoon­aa ja asukasti­heys 1500 as/ km2.
    Mon­tako miljoon­aa kyseisen maan ympäristö­pako­laista on velvol­lisu­utemme tuo­da Suomeen? Tan­skalais­ten avun varaan ei voine paljon laskea, kun hei­dänkin maansa tulee suurelta osin hukkumaan..
    Tätä kysymys­täni ei tule käsitel­lä huonona huumorina!

    Vastaa

    1. Juk­ka T:n kysymys ympäristö­pako­lai­sista ei ole ihan huono. Maail­maan tulee sato­ja miljoo­nia ympäristö­pako­laisia, ei vain meren alle jääviltä alueil­ta vaan myös kuiv­uy­vas­ta Afrikas­ta. Pitäisikö hei­dät asut­taa teol­lisu­us­mai­hin siinä suh­teessa, kun nämä ovat tuot­ta­neet hiilid­iok­sidia ilmake­hään viimeisen 200 vuo­den aikana?

       Vastaa

29. “Tämä on toki tot­ta. Suo­ma­laiset jou­tu­isi­vat löytämään jotain muu­ta työtä tai tyy­tymään mata­lam­paan palkkaan. Vasti­neek­si tavaroiden ja palvelu­iden hin­nat laskevat.”

    Tuo hon­to­jen aleneimien on pelkkä myyt­ti, sil­lä tavara-ja palve­lu­tuotan­to ovat kehit­tyneet niin, ettei se duu­nar­in palk­ka ole enää se ain­oa merkit­tävä kustannustekijä.
    Esim tuotan­non siir­to Kiinaan tuo työ­val­taises­sakin tuotan­nos­sa vain n 5 % säästön ja yleen­sä muut uudet kulut syövät tämänkin edun esim Sal­com­bin siirtäessä tuotan­non Kiinaan kulut nousi­vat byrokra­tia- ja kor­rup­tioku­lu­jen vuoksi.

    Sama kos­kee palve­lu­tuotan­toakin, useim­miten niis­säkin on takana kan­sain­väil­nen brän­di, jon­ka suurin kulu on brändin rak­en­t­a­mi­nen. Kun val­tio ottaa alv­ina 22 % , brändin rak­en­ta­ja 10 % ja hallintokin vie 10% , voit­to 10 % , muut kulut 30 % niin eipä siinä paljoa jää sijaa pal­ka­lle, 18 % .
    Mut­ta voit­toa palka­nalen­nuk­sil­la voidaan lisätä hel­posti 50 % mak­samal­la huonom­paa palkkaa sil­lä muut­tuvia tek­i­jöitä yhtälössä ovat vain voit­to ja palkka.

    Kun työe­hto­jen valvon­ta on heikkoa ja ran­gais­tuk­set min­i­maal­isia niin työe­hto­ja pol­je­taan ilman mitään seurauksia.

    Vastaa

    1. Liian van­ha.
       Paljonko luulet pakko­jen osu­u­den olevan
       a) siivouksessa;
       b) bussin ajamisessa
       c) pizzeriassa
       Mik­si puhut aina vain niin mar­gin­aalis­es­ta elinkeinos­ta kuin tavaroiden valmis­tamis­es­ta, joka työl­listää Suomes­san korkein­taan 5–10 pros­ent­tia työvoimas­ta. (Luku on niin pieni, ettei sitä tilas­toi­da erik­seen, vaan valmis­ta­va tuotan­to on yhdis­tet­ty insinööri­toimis­to­jen (kuten Nokia) liike­toimin­nan alle.

       Vastaa

30. “Pitäisikö hei­dät asut­taa teol­lisu­us­mai­hin siinä suh­teessa, kun nämä ovat tuot­ta­neet hiilid­iok­sidia ilmake­hään viimeisen 200 vuo­den aikana?”

    Kun maail­man väestö kas­vaa lähelle 10 milar­dia niin tuli­joi­ta on niin paljon, ettemme kykene heitä sijoittamaan.
    Kyl­lä seu­raa­van 20–30 vuo­den kulues­sa päädytään raakoi­hin menetelmi­in ihmis­ten muu­ton estämiseksi

    Vastaa

31. “USA:ssa, jon­ka maa­han­muut­topoli­ti­ik­ka perus­tuu, on perus­tunut, ‘ovet auki’ poli­ti­ikkaan (nyky­isin tiukem­paa, mm. Eurooppalaisille…). ”

    USA:n maa­han­muut­topoli­ti­ik­ka ei tietenkään ole koskaan perus­tunut vapaaseen muut­toon. Muut­tolu­pa on ollut välil­lä tiukas­sa ja sit­ten taas tosi tiukas­sa. Suo­ma­lais­ten suh­teel­lisen suuri määrä johtuu muuten siitä, että rasis­tiset val­in­takri­teer­it sekoit­ti­vat suo­ma­laiset skan­d­i­naavei­hin eli suo­ma­laiset pää­sivät vahin­gos­sa ger­maanien kiin­tiöön (no, puhui­han sil­loin kansas­ta joku 15% ruot­sia, vaik­ka geen­it ei ihan kohdal­laan eli arjalaiset heil­läkään olleet). Poli­ti­ikan helpot­tumista on selitet­ty työ­nan­ta­jien val­lan määräl­lä. Hehän halu­a­vat vapaan muu­ton, jos kat­se­l­e­vat asi­aa työvoimakus­tan­nusten kannal­ta. Tont­ti­maankin hin­ta nousee — pait­si ehkä slummeissa.

    “USA:n viime vuosi­tuhan­nen lop­un hege­mo­nia ja osin nykyi­nen on vain ja ain­oas­taan maa­han­muu­ta­jien luo­maa (niin kuin tietysti koko maa).”

    Tätä ei kan­na­ta sanoa inkareille. USA:n perus­tus­la­ki on muuten osin iro­keesien jär­jestelmän innoit­ta­ma. Käytän­nössä engels­man­nit eivät ihan iro­keesien demokra­t­ian asteelle yltäneet, kun sal­li­vat orjuuden.

    Vastaa

32. Kun luin Hal­la-ahon näke­myk­sen päivän Hesarista, aloin ihme­tel­lä yhä enem­män, miten Soin­in­vaaran kan­ta poikkeaa siitä.

    Vastaa

33. jok­seenkin vas­tu­u­ton­ta poli­ti­ikkaa omia kansalaisia kohtaan on vaa­tia lisää rahan syytämistä muiden maid­en auttamiseen.

    Suo­mi lainaa täl­lä het­kel­lä jotain 10–13miljardia euroa oman talouten­sa psy­tyssä pitämiseen.

    raha ei kas­va puussa.

    Vastaa

34. Enkidu
    “USA:n perus­tus­la­ki on muuten osin iro­keesien jär­jestelmän innoittama.”

    Lähin­nä joidenkin punav­i­her­hörhö­jen unelmis­sa. Onhan se tietenkin kiva aja­tus­malli, mut­ta ikävä kyl­lä se ei oikein vas­taa todel­lisu­ut­ta. Etenkin kun iro­kee­seil­la ei ollut edes kir­joitet­tua kieltä.

    “Käytän­nössä engels­man­nit eivät ihan iro­keesien demokra­t­ian asteelle yltäneet, kun sal­li­vat orjuuden.”

    Niin, iro­keesithan oli­vatkin niin tasa-arvoisia, miehet eivät saa­neet omis­taa maa­ta ja niin edelleen.

    Vastaa

35. “Niin, iro­keesithan oli­vatkin niin tasa-arvoisia, miehet eivät saa­neet omis­taa maa­ta ja niin edelleen.”

    Äh, eihän se tietenkään näin men­nyt, menin sekaisin sanoissa.

    Vastaa

36. Osmo: kyl­lä Nokial­la tehdään ihan oikei­ta puhe­lim­ia. Se, että suo­ma­lainen osu­us työstä siir­tyy val­okaapelei­ta pitkin (eivätkä ahtaa­jat kykene vien­tiä häir­it­semään) ei tee siitä työstä vähem­män todel­lista kuin joku kokoon­pan­otyö. Ilman kood­ia puhe­lin on vain kau­ni­in näköi­nen pala­nen muovia ja metallia.

    Vastaa

    1. Riit­ta, Liian van­ha oli ottanut lukun­sa pelkästään tavaroiden valmis­tuk­ses­ta ja siinäkin vain siitä kokoon­panos­ta ja sai näin palkko­jen osu­udek­si viisi pros­ent­tia. Jos valmis­tuk­seen lisätään suun­nit­telu, ei päästä viiteen prosenttiin.

       Vastaa

37. En ole näh­nyt merkke­jä, että ihmis­ten ahneus ja omane­dun tavoit­telu oli­si­vat laan­tuneet maail­mas­sa. Päin­vas­toin, rikkaat rikas­tu­vat ja eri­ar­voisu­us lisääntyy.

    Sik­si yhdyn Liian van­han käsi­tyk­seen, että rajavalvon­ta tulee tiukken­e­maan eikä helpottumaan.

    Tämä on tietenkin erit­täin valitet­tavaa, että maail­man­laa­juinen tilanne on menos­sa tähän suun­taan, mut­ta se näyt­tää realismilta.

    Ennus­tan, että kun eduskun­nas­ta pitäisi löy­tyä pari mil­jar­dia euroa veron­mak­sajien raho­ja maa­han­muut­toa­sioiden hoitoon, niin tulok­se­na on, että puo­lus­tusvoimille ja rajavar­ti­o­laitok­selle annetaan parisa­taa miljoon­aa euroa lisää rahaa ja hyvä­tu­loisille saman ver­ran veronkevennyksiä.

    Samaan aikaan, kun poli­itikot kalastel­e­vat ääniä puhu­mal­la inhimil­li­sistä toimista maa­han­muut­ta­ja­mum­mo­ja kohtaan, he ovat Brys­selis­sä päät­tämässä EU:n kaup­pa- maatalous‑, kalas­tus ja teol­lisu­us­poli­ti­ikas­ta, joka syr­jii kehi­tys­mai­ta ja estää näitä mai­ta kehittymästä.

    Ja öljy­maid­en omaa kansaansa sor­tavien hir­muhal­lit­si­joiden kanssa ollaan kavere­i­ta, jot­ta öljyn hin­ta ja saatavu­us saataisi­in pidet­tyä kuris­sa. Tois­taisek­si tilan­net­ta hal­li­taan pääosin USA:n sotavoimien tuel­la, mut­ta kohta­han se Suomikin on Natossa USA:n rin­nal­la valvo­mas­sa kehit­tynei­den maid­en varakkaiden ihmis­ten etu­ja globaalil­la tasolla.

    Voimaansa kas­vat­ta­vana pelu­ri­na Kiinas­ta on tulos­sa USA:n ja EU:n rin­nalle merkit­tävä ahne oman edun tavoittelija.

    Vastaa

38. “a) siivouk­ses­sa;
    b) bussin ajamisessa
    c) pizzeriassa”
    Voin minä kat­soa, mut­ta noin yhtäkkiä sivouk­ses­sakin syn­tyy mon­elaisia kulu­ja :kul­je­tusku­lu­ja, siivou­saineet, ja nykyään suuri osa siivouk­ses­ta on koneel­lista joten konei­den käyt­töku­lut , pääo­maku­lut — Eivätkä ne välin­netkään ole ilmaisia.
    Lisä­ki vaa­di­taan tehokas työno­h­jaus-ja sopimuste hallinta­jär­jet­slmä, kun sop­par­it ovat lyhy­itä ja kohteiu­ta paljon.
    Kun alan vai­h­tu­vu­uskin on suuri niin työnoah­jausjär­jestelmä on vält­tämätön eli syn­tyy myös tietotekniikkakulua.

    Bus­si­fir­mal­la taas suurin kulu ovat busi­ien käyt­tä ja pääo­maku­lut ja samoin työnoah­jausjär­jetelmät etc maksavat.
    Vai kuvit­teletko, että bus­sit ovat ilmaisia ??

    Ei fir­mo­ja voi enää ahllion­noi­da siten, että jol­lain on pääsä jotain teitoa, sel­l­ainen systeemi

    Minäkin tein töitä palvelu­alal­la ja palkko­jen osu­us Telia­Son­eras­sa on vain 20 % luokkaa

    Vastaa

    1. Ovatko ne väli­panok­set syn­tyneet ilman mitään työpanosta?
       Palkko­jen osu­us BKT:sta on noin 60 %.

       Vastaa

39. No mut­ta Osmo, etkö sä meinaa enää ehdolle eduskun­taan? Vihrei­den puolue­si­h­teer­i­hän juuri kiel­si ketään vihreää kri­ti­soimas­ta maahanmuuttoa. 

    “Vihreät ei hyväksy viha­puhei­ta emmekä ota ehdokkaik­si rasis­te­ja tai minkään sortin maahanmuuttokriitikkoja.”

    Ei saa kri­ti­soi­da, ja tuo ehdo­tus tiuken­tamis­es­ta ja väärinkäytök­sistä on ihan selkeästi viha­puhet­ta — ainakin Panu Laturin mukaan.

    Osmo: “Ilmi­selvät tapauk­set pitäisi käsitel­lä nopeutetusti eikä tur­va­paikan aihee­ton hakem­i­nen saa tuot­taa hak­i­jalle taloudel­lista hyö­tyä. Yli­varmis­t­a­mi­nen Suomeen pääs­sei­den kohdal­la merk­it­see, että käytämme pako­laisongel­maan paljon rahaa, mut­ta autamme vähän vainottuja.”

    Panu: “Esimerkkinä jyrken­tyneestä retori­ikas­ta käy Kokoomuk­sen puheen­jo­hta­ja Kataisen lausun­to tämän­päiväisessä Hesaris­sa: “Suo­ma­laiset eivät ole rasis­te­ja. Suomeen saa tul­la tekemään töitä, ja apua annetaan sitä tarvit­seville. Nyt monien oikeu­den­mukaisu­u­den tajua on kuitenkin loukat­tu, ja se pitää hyväksyä”. “Pitää tehdä kiristäviä toimen­piteitä, jot­ta väärinkäytök­set voidaan karsia.”

    Kenen oikeu­den­mukaisu­u­den tajus­ta Katainen oikein puhuu? Mihin hän näil­lä oikeu­den­mukaisu­u­den tajun loukkauk­sil­la viit­taa? Loukkaako maa­han­muut­ta­jien nykyi­nen kohtelu todel­la suo­ma­lais­ten oikeu­den­ta­jua? Itse en ainakaan täl­laista tun­net­ta tun­nista. Maa­han­muut­ta­jien kuvaami­nen väärinkäytök­si­in syyl­listyvänä ryh­mänä, joille on syytä kohdis­taa kiristäviä toimen­piteitä, on vaar­al­lista puhet­ta Kataiselta. Täl­laiset puheet vain lietso­vat vihaa.”

    Älä liet­so vihaa Osmo.

    Vastaa

    1. Lem­mylle,
       Minä en vas­tus­ta maa­han­muut­toa vaan kan­natan sitä. Vas­tus­tan tur­va­paikkamenet­te­lyn väärinkäyt­töä, Se ei ole muut­toa eikä edes yritä olla muut­toa. Ymmärtääk­seni bul­gar­i­alais­ten tur­va­paikan­hak­i­joiden tul­van ovat vähän kaik­ki tuominneet.
       Lisäk­si olen sitä mieltä, että maa­han pääsyn kri­teer­it ovat meil­lä liian tiukat, esimerkik­si egyp­tiläisen isoäidin kohdalla.

       Vastaa

40. Mik­si usein samat, jot­ka ovat maa­han­muut­tokri­itisiä, ihail­e­vat monia asoi­ta USA:ssa, jon­ka maa­han­muut­topoli­ti­ik­ka perus­tuu, on perus­tunut, ‘ovet auki’ politiikkaan…USA:n viime vuosi­tuhan­nen lop­un hege­mo­nia ja osin nykyi­nen on vain ja ain­oas­taan maa­han­muu­ta­jien luomaa… 

    USA:n men­estys tosi­aan perus­tuu paljolti siihen että se on tar­jon­nut mah­dol­lisuuk­sia työteliäille maa­han­muut­ta­jille elät­tää itsen­sä, jopa vauras­tua, ja siinä sivus­sa vauras­tut­taa USA:ta.
    USA:ssa maa­han­muut­ta­jat myös amerikkalais­tu­vat nopeasti. 

    Leimakirvei­den heilut­ta­jille tiedok­si, on ris­tiri­ida­ton­ta olla sekä

    a) maa­han­muut­to­myön­teinen että kri­it­ti­nen val­lit­se­vaa maa­han­muut­topoli­ti­ikkaamme kohtaan. 

    b) valmis tin­kimään omas­ta hyv­in­voin­nistaan maail­man hädän lievit­tämisek­si että eri mieltä tavas­ta jol­la yhteiskun­ta sitä nyt tekee.

    Vastaa

41. Mä voin allekir­joit­taa Osmon teesit melkein sel­l­aise­naan. Varsinkin käsit­telyaiko­jen pitu­udet on jär­jet­tömiä. Samoin työlu­paby­rokra­tia — mut­ta toisaal­ta vaik­ka ei tääl­lä niitä työ­paikko­jakaan liiem­min ole, niin vetovoi­matek­i­jät Kes­ki- ja Län­sieu­roop­paan ver­rat­tuna on hur­jat. Tuo vaatii sekä sosi­aalipoli­it­tista että tupore­mont­tia jos se tuos­sa muo­dos­saan toimisi. Ja tosi­aankin niitä kieli- ja ammat­tikursse­ja — niihen heit­e­tyt miljoonat tuot­taa paljon enem­män ihmisoikeuk­sille kuin jonkin ruandafarssin.

    Vastaa

42. Kun luin Hal­la-ahon näke­myk­sen päivän Hesarista, aloin ihme­tel­lä yhä enem­män, miten Soin­in­vaaran kan­ta poikkeaa siitä.

    Ei sub­stanssis­sa var­maan iso­ja ero­ja olekaan. Osmo käyt­tää salonkikelpoisem­paa kieltä, ja poli­ti­ikas­sa kaik­ki on sitä miltä se näyt­tää. Hal­la-aho sai paljon kan­nat­ta­jia ja julk­isu­ut­ta puhu­mal­la raflaavasti ja käyt­tämäl­lä tehokeino­ja, joi­ta pahek­su­taan niiden suoru­u­den takia. 

    Tämän ilmiön taustal­la on lähin­nä se, miten lehdis­tö ja tietyt tahot käyt­tävät “rasismi”-korttia. Se on syn­nyt­tänyt tilauk­sen pop­ulis­mille, jos­sa san­o­taan asi­at “niinkuin ne on”, eli käytetään sel­l­aisia ilmaisu­ja kuin “neek­eri”, “afro”, “ihmis­saas­ta” jne., joi­ta ei yleis­es­ti pide­tä hyvän tavan mukaisina. 

    En väitä, ettei jotain eroa olisi itse poli­ti­ikan suh­teen, mut­ta suurin ero on kuitenkin mielestäni kie­lenkäytössä. Irvokkain­ta asi­as­sa on se, että per­in­teisem­män ja salonkikelpoisim­man poli­ti­ikan tiukem­man lin­jan kan­nat­ta­jat ovat — Kari Rajamäkeä ja paria muu­ta luku­unot­ta­mat­ta — kaikkein hanakoimpia käyt­tämään ehdo­tuk­sis­taan kryp­tok­ieltä, kos­ka he tietävät kuin­ka help­poa on tul­la leimatuk­si rasistiksi. 

    Ei pidä ymmärtää tätä pahek­sun­tana, oikeas­t­aan kumpaakaan kohtaan. Mielestäni ei ole tarkoituk­sen­mukaista käyt­tää ikävänku­u­loista kieltä ja “rasis­tisvirit­teistä” ker­rontaa yleen­sä, mut­ta toisaal­ta pahek­sun­taa sataa nykyään niin tavat­toman hel­posti, että ymmär­rän asen­teen jos­sain määrin. 

    Toinen asia ovat sit­ten nämä hur­jem­mat veikot, jot­ka näitä tap­polis­to­ja virit­televät. Mis­sä määrin se on tämän Hal­la-aho-diskurssin syn­nyt­tämä ilmiö, en käy arvioimaan. Selvää kuitenkin on, että ikäv­in­tä koko “keskustelus­sa” on viime vuosi­na ollut se, miten pien­estä ihmiset hikeen­tyvät. Puolin ja toisin.

    Vastaa

    1. Ellei Hal­la-aho ole muut­tanut mielip­iteitään, olen mon­es­ta ulko­maalais­poli­ti­ikkaan liit­tyvästä asi­as­ta hänen kanssaan eri mieltä. (HUOM! MINULLE OLI TULLUT T5ÄHÄN KOHTALOKAS TEKSTINKÄSITTELYVIRHE. SIIS ERI MIELTÄOlen ymmärtänyt, ettei Hal­la-aho halu­aisi Suomen kan­ta­van vas­tu­u­ta maail­man hädästä siinäkään määrin kuin me nyt kan­namme. Minä olen kri­ti­soin­ut vain sitä, että me houkut­telemme tur­va­paikan­hak­i­joik­si henkilöitä, joil­la ei ole aiko­mus­takaan tur­va­paikkaa saa­da, vaan jot­ka tähtäävät ain­oas­taan hak­i­jan statukseen.
       On osoi­tus asian perin mus­tavalkois­es­ta tarkastelus­ta, että jos kiin­nit­tää huomio­ta pien­im­päänkin ongel­maan ulko­maalais­poli­ti­ikas­sa, julis­te­taan heti jokaisen neek­er­in­potk­i­jan hengenheimolaiseksi.
       Kovin vähän on tässä keskustelus­sa kiin­nitet­ty huomio­ta siihen, että kri­ti­soin voimakkaasti sitä, että ilmi­selviä suo­jelun tarpeessa ole­via kään­nytetään suo­ma­lai­sista lentokoneista ennen kuin he pää­sevät maahan.
       Ongel­man ydin on siinä, että Gen­even pako­lais­sopimus on aut­ta­mat­tomasti van­hen­tunut. Se syn­tyi siinä henkisessä kra­pu­las­sa, kun tajut­ti­in, mikä hirveä teko oli tehty, kun muut maat eivät tar­jon­neet suo­jaa juu­ta­laisille, jot­ka pak­eni­vat Sak­san juu­ta­laiskri­itistä hallintoa. Nuo pykälät sovel­tu­vat aika huonos­ti nykyaikaan. 

       Vastaa

43. Saako kysyä, mitä mieltä Osmo olet sinän­sä tästä Laturin lausun­nos­ta? http://www.vihreat.fi/node/4885

    Itse näen suuren ris­tiri­idan siinä, että eniten suvait­se­vaisu­u­den puoles­ta Suomes­sa puhu­va puolue ei hyväksy ehdokaslis­toilleen ihmisiä, joiden mielip­i­teet poikkea­vat hie­mankin puolue­si­h­teerin mielipiteistä.

    Ilmeis­es­ti ympäristöstä, ydin­voimas­ta, fem­i­nis­mistä, jne. saa olla mitä mieltä hyvän­sä, mut­ta maa­han­muu­tos­ta ei. Mik­si ihmeessä juuri maa­han­muut­to on se asia, jon­ka suh­teen Laturi edel­lyt­tää puolueeltaan täl­laista puh­das­ta ja steri­il­iä lin­jaa mil­tei fasis­tisil­la otteilla?

    Olen lukenut, että Vihrei­den sisäisessä keskustelus­sa Laturin kom­ment­ti on saanut voimakas­ta kri­ti­ikkiä, ja erään­laise­na Vihreän liiton “grand old man­i­na” (älä ota old-sanaa loukkauk­se­na:) olisin erit­täin kiin­nos­tunut myös sin­un mielipiteestäsi.

    Vastaa

    1. Puoluei­den velvol­lisu­us on vali­ta ehdokkaik­seen henkilöitä, joiden poli­ti­ik­ka vas­taa puolueen julk­isu­udessa ilmoit­ta­maa lin­jaa. Muu olisi petos­ta äänestäjiä kohtaan.

       Vastaa

44. Se on selvää, mut­ta mik­si juuri maa­han­muut­to on se kysymys, jon­ka kaut­ta tämä lin­ja määritellään? 

    Kuten san­ot­tua, ydin­voiman, turk­istarhauk­sen ja vaik­ka minkä muun suh­teen Vihreis­sä on ole­mas­sa selvää hajon­taa, niin mik­si juuri maa­han­muut­tokysymyk­sen suh­teen tätä hajon­taa ei saisi olla?

    Vastaa

45. Kunkin on tahol­laan ratkaista­va se, kuin­ka ihmis­ten määrän lisään­tymi­nen ja maa­han­muut­to sovite­taan yhteen. Mm. kasvi­huoneilmiötä ei voi­da ratkaista pelkil­lä teknisil­lä uud­is­tuk­sil­la tai elin­ta­pa­muu­tok­sil­la. Suo­mi on kyen­nyt jo hyvin pienel­lä väestöl­lä aiheut­ta­maan mm. vesistö­jen­sä pilaan­tu­misen muista ympäristöon­gelmista puhu­mat­ta. Kaksi­nais­moral­is­mi jyllää.

    Vastaa

46. Eivät kaik­ki maail­man ympäristökatas­tro­fit johdu teol­lis­us­maid­en fos­si­ilis­ten polt­toainei­den käytöstä! Suurin syy lie­nee se, että väestönkasvu ylit­tää ekosys­teemin kan­tokyvyn, esimerkkinä Pääsiäissaari.
    Palo­heimoa siteer­atak­seni, miten ihmis­ten joukkosi­ir­to suuren väestönkasvun alueil­ta sinne, mis­sä väestönkasvu on saatu kuri­in, voi hyödyt­tää pla­neet­tamme? Eihän väestön­si­ir­to vähen­nä syn­tyvyyt­tä lähtöalueel­la . Onko tavoit­teena globaali Pääsiäissaari?

    Vastaa

47. Topelius:
    “Mik­si ihmeessä juuri maa­han­muut­to on se asia, jon­ka suh­teen Laturi edel­lyt­tää puolueeltaan täl­laista puh­das­ta ja steri­il­iä lin­jaa mil­tei fasis­tisil­la otteilla?”

    Hyvähän se vain on, että eivät sumu­ta puolueen lin­jaa muu­tamil­la eri mieltä olevil­la ehdokkail­la, joil­la ei olisi kuitenkaan mitään merk­i­tys­tä mihinkään. Näin ne, jot­ka pitävät nykyisenkaltaisen maa­han­muu­ton rajoit­tamista tarpeel­lise­na, ymmärtävät antaa äänen­sä muille puolueille eli hei­dän äänet eivät mene hukkaan.

    Vastaa

48. “Kovin vähän on tässä keskustelus­sa kiin­nitet­ty huomio­ta siihen, että kri­ti­soin voimakkaasti sitä, että ilmi­selviä suo­jelun tarpeessa ole­via kään­nytetään suo­ma­lai­sista lentokoneista ennen kuin he pää­sevät maahan.”

    Jaa, pitäisikö sit­ten Finnairin tai jonkin muun lentoy­htiöi­den edus­ta­jien yhtäkkises­ti osa­ta päät­tää, onko joku tur­va­paikan tarpeessa? Tapana on ollut, että maa­han­pääsyyn vaa­di­taan pas­si ja viisu­mi. Vai ehdo­tatko, että lentoli­iken­teessä sal­lit­taisi­in paperi­ton matkus­t­a­mi­nen? Voihan viisum­in hakea lähetys­töstä se suo­jelun­tarpeessa oli­jakin. En tosin tiedä myön­netäänkö sel­l­aisia. Mut­ta ihan turha syyt­tää Finniaria tästä, kat­sos kun on ole­mas­sa niitä “kan­sain­välisiä sopimuk­sia” ja Suo­mi kuu­luu Schen­geni­in joka aset­taa omat vaatimuksensa. 

    Eli mikä ratkaisumalli sin­ul­la olisi sit­ten tähän? Sel­l­ainen joka olisi sekä kan­sain­välis­ten sopimusten että lento­tur­val­lisu­u­den huomioonottava?

    Vastaa

49. Lisäk­si olen sitä mieltä, että maa­han pääsyn kri­teer­it ovat meil­lä liian tiukat, esimerkik­si egyp­tiläisen isoäidin kohdalla.

    Lähde­tään siitä, että tämä egyp­tiläi­nen 65-vuo­tias nainen saa jäädä tänne sil­lä perus­teel­la, että hänen lapsen­sa asu­vat tääl­lä. Mikä muu peruste oikeas­t­aan voisi olla? Hän­tä tuskin vain­o­taan maassaan. 

    Pitäisikö siis kaikkien huonokun­tois­t­en aikuis­ten las­ten äitien ja isien (ei kai mitään sukupuolisyr­jin­tää sal­li­ta) saa­da tul­la asumaan Suomeen? Entä hei­dän van­hempansa? Suomes­sa lap­sil­la on usein vain iso­van­hem­mat, mut­ta muis­sa mais­sa hyvin usein isoiso­van­hem­mat. He ovat toden­näköis­es­ti vielä huonokuntoisempia. 

    Jos vas­taus on ei pitäisi, niin mil­lä perustel­la? Mik­si joku olisi suuren medi­ako­hun ansios­ta parem­mas­sa ase­mas­sa kuin toinen. Kyl­lä lain edessä tulee olla yhden­ver­tainen — ihan jokaisen riip­pumat­ta lehtikirjoittelusta. 

    Mil­lä Osmo on aikonut rahoit­taa mah­dol­lis­es­ti kym­me­nien tuhan­sien ulko­maalais­ten van­hus­ten hoidon Suomes­sa? Omis­sakin lie­nee koh­ta tekemistä. 

    Vähän on häirin­nyt keskustelus­sa tämä “inhimil­lisyy­den” puut­teen hurskastelu. Minus­ta epäin­himil­listä on se, että toinen asete­taan aivan eri­ar­voiseen ase­maan toisen kanssa ilman hyvää syytä. 

    Nythän toisen medi­as­sa kohutun venäläis­muorin omaiset valit­te­liv­at, että Venäjän van­hainkodit niin kauhei­ta paikko­ja, ettei mam­maa voi sinne lähet­tää. Var­masti ovat huonom­pia kuin Suomes­sa, mut­ta tuskin ne van­hainkodit Soma­lias­sakaan sen parem­min varustet­tu­ja ovat.

    Vastaa

50. “Vas­tus­tan tur­va­paikkamenet­te­lyn väärinkäyt­töä, Se ei ole muut­toa eikä edes yritä olla muuttoa.”

    Höp­sis, sehän on juuri sitä laiton­ta maa­han­muut­toa ja tur­va­paikka­jär­jestelmän väärinkäyt­töä, jota tääl­lä Hal­la-aho­laset ovat alus­ta pitäen “maa­han­muut­tokri­ti­soi­neet”. Mut­ta Vihrei­den viralli­nen poli­ti­ik­ka on rajat auki ja Vapaa Liikku­vu­us ja rahaa kaikille taikaseinästä.

    Vastaa

    1. Eiköhän hal­la-aho­lais­ten kri­ti­ikin kär­ki ole ollut soma­li­pako­lais­ten maa­han pääsyssä. Nämä eivät ole käyt­tämässä tur­va­paikan­hakumenet­te­lyä saadak­seen olla vähän aikaa tur­va­paikan­hak­i­ja vaan ovat saa­neet oleskelu­lu­van Suomeen. Minäö kri­ti­soin sitä, että bul­gar­i­as­ta kan­nat­taa tul­la tänne tur­va­paikan­hak­i­jak­si ja sitä, ettei täl­laista pelleilyä saa­da heti poikki.

       Vastaa

51. Min­ua taas Egyp­tiläis­mum­mon tapauk­ses­sa ottaa päähän se, että Suo­ma­laiset eivät ole tasa-arvoisia omas­sa maas­saan vaan EU-kansalaisil­la on parem­mat oikeudet. Jos nyt per­he muut­taisi vaikka­pa Ruot­si­in, simp­salapimp­sala, mum­mo on EU-direk­ti­ivin mukainen per­heen­jäsen. Sit­ten per­he muut­taa takaisin Suomeen, ja simp­salapimp­sala ollaan taas EU-direk­ti­ivin mukaisia. Minkä takia Suomen kansalaisel­la omas­sa maas­saan on vähem­män oikeuk­sia? Simpsalapimpsala?

    Vastaa

    1. Jos ollaan koko ajan Suomes­sa, mum­mol­la on koko ajan Suomen kansalaisu­us eikä mitään per­heen­jäsenyyt­tä edes tarvita.

       Vastaa

52. Osmo, älä sekoi­ta pako­laisia tur­va­paikan­hak­i­joi­hin. Vuon­na 2099 tur­va­paikkaa haki 5 988 henkilöä. Heistä 32 pros­ent­tia (1 373 henkilöä) sai myön­teisen päätök­sen eli joko tur­va­paikan tai oleskelu­lu­van jol­lakin perus­teel­la. Tur­va­paikko­ja myön­net­ti­in 116

    Eli siis 1257 human­itääristä maa­han­muut­ta­jaa sekä 116 pako­laista. Ne 4615 oli­vat tur­va­paikkasys­teemin hitaud­es­ta naut­tivia. Tur­va­paikan­hak­i­ja pääsee Maa­han­muut­tovi­ras­ton puhut­telu­un keskimäärin noin vuo­den kulut­tua hake­muk­sen­sa jät­tämisen jäl­keen. Nimi pitäisi muut­taa Maahanodotteluvirastoksi.

    Minkä takia sit­ten Suomeen tulee niin paljon tur­va­paikan­hak­i­joi­ta, vaik­ka vain noin 30% saa oleskslu­lu­van? Syynä ei var­maankaan ole sosi­aal­i­tur­va ja se, että tur­va­paikan hak­i­jana voi olla täy­del­lä ylöspi­dol­la vuosia. Esimerkisksi etelä­naa­purimme Viro on EU-maa joka on myös YK:n jäsen ja allekir­joit­tanut samat kan­sain­väliset sopimuk­set. Kuitenkin hei­dän maa­han­muut­topoli­ti­ikkansa on aivan eri­lainen. Ihmeel­lisiä, eikö olekin, ne kan­sain­väliset sopimukset.

    Vastaa

53. “Jos ollaan koko ajan Suomes­sa, mum­mol­la on koko ajan Suomen kansalaisu­us eikä mitään per­heen­jäsenyyt­tä edes tarvita.”

    Puhuinkin Egyp­tiläis­mum­mos­ta. Hän on EU-kansalaisen per­heen­jäsen. J.P.Rooskin tästä kysyi ja Maa­han­muut­tovi­ras­to vas­tasi. EU direk­ti­ivi ei päde suomes­sa asu­van Suomen kansalaisen per­heen­jäse­neen. EU-direk­ti­ivi pätee jos tehdään kuvaa­mani temppu.

    Vastaa

54. Sylvesteri: “Lähin­nä joidenkin punav­i­her­hörhö­jen unelmissa.”

    Hymy­i­lyt­tää mut­ta ei ihan nau­ra­ta, sit­ten haukotuttaa. 

    Iro­keesi-yhteys on ihan his­to­ri­al­lista peruska­maa. Vaiku­tus ei liene ollut suuri mut­ta ei olematonkaan.

    Apro­pos, ennen kuin lupau­tuu Hal­la-ahon aat­evel­jek­si, kan­nat­taa oikeasti lukea hänen blo­giaan. Kri­it­tis­es­ti ja fak­to­ja tarkas­taen. Hem­mo kuu­luu samaan sar­jaan joidenkin femakoiden tai muinais­ten tais­to­lais­ten kanssa. Fak­to­ja vääris­tel­lään ohjel­mallis­es­ti ja pahan­tah­tois­es­ti poli­it­tisen tarkoituk­sen­mukaisu­u­den vuok­si. Saa­han niin mielestäni tehdä vapaas­sa maas­sa, mut­ta kansalais­ten olisi se hyvä tietää …

    Vastaa

55. Jus­si Hal­la-ahon kri­ti­ikin kär­ki kohdis­tuu monikult­tur­isimi­in, ei niinkään soma­lei­hin eikä mihinkään muuhunkaan etniseen ryh­mään, ellei viher­vasem­mis­to­laisia kukka­hat­tutäte­jä las­ke­ta mukaan (heh, heh..)

    Hal­la-aho­lai­sis­ten kri­ti­ik­istä en tiedä, enkä edes tiedä keitä tarkoite­taan täl­lä ter­mil­lä. Mut­ta, jos ovat Hal­la-ahon kanssa saman­mielisiä, mihin ter­mi vaikut­taisi viit­taa­van, niin edel­lä mainit­tu koske­nee myös heitä. 

    Kri­ti­ik­ki siis kohdis­tuu ide­olo­giaan, jon­ka mukaan mah­dol­lisim­man monien etnis­ten ja uskon­nol­lis­ten ryh­mien ole­mas­sao­lo yhden kansal­lis­val­tion sisäl­lä on itseis­ar­vois­es­ti hyvä asia. 

    Itse kiin­nitin huomio­ta alun perin Hal­la-ahon kir­joituk­sis­sa nimeno­maan oival­luk­si­in tämän aat­teen ase­mas­ta ns. älymys­tön ja medi­an piirissä. 

    Maa­han­muut­to ja sen konkre­tia ei vaikut­tanut niin keskeiseltä, mut­ta kyl­lähän sanoma lop­pu­jen lopuk­si siihen on aika paljon fokusoitunut. 

    Hal­la-aho vas­tus­taa Suomelle vahin­gol­lista maa­han­muut­toa, ei maa­han­muut­toa sinän­sä. Tämä min­ulle on ollut jo viisi vuot­ta selvää ja voisi selvitä pikku hil­jaa muillekin. Onko jotenkin väärin vas­tus­taa Suomelle vahin­gol­lisia asioi­ta? Jos on niin mik­si? Toki voi olla eri mieltä siitä, mikä on vahin­gol­lista, mut­ta se on sit­ten toinen jut­tu. Itse agen­das­sa ei minus­ta ole vikaa. 

    Minus­ta Osmon kan­nan­ot­to yllä on type­rä eli “kan­natan maa­han­muut­toa”. Kuten type­rä oli Helsin­gin sanomien gallupinkin saman­moinen kysymyksenasettelu. 

    Minus­ta kyseessä on ilmiö, joka on niin mon­imuo­toinen, ettei siihen voi sanoa juu­ta eikä jaa­ta tietämät­tä kuka muut­taa ja mik­si muuttaa. 

    Kuka ja mik­si? Sit­ten voin ottaa kantaa.

    Vastaa

    1. Kri­ti­ik­ki siis kohdis­tuu ide­olo­giaan, jon­ka mukaan mah­dol­lisim­man monien etnis­ten ja uskon­nol­lis­ten ryh­mien ole­mas­sao­lo yhden kansal­lis­val­tion sisäl­lä on itseis­ar­vois­es­ti hyvä asia. 

       Olisi parem­pi, että Hal­la-aho ker­toisi itse, mitä on hal­la-aho­laisu­us, mut­ta jos se on monokult­tur­is­min puo­lus­tamista, siitä on help­po olla eri mieltä. Minä viih­dyn tavat­toman hyvin Lon­toos­sa ja Toron­tossa juuri sik­si, että siel­lä on niin mon­ta eri­laista kult­tuuria. Kun meil­lä on vain intialaisia rav­in­toloi­ta (vähän kuin Inti­as­sa olisi euroop­palainen rav­in­to­la), siel­lä voi vali­ta minkä Intia osan hyvän­sä. Toron­to, johon muut­taa noin 150 000 ulko­maalaista vuosit­tain, on todel­la mie­lenki­in­toinen ja huikea paik­ka juuri monikult­tur­isuuten­sa takia, voit­taa yksikult­tuurisen Liek­san men­nen tullen.

       Vastaa

56. Kat­selin vähän rav­in­to­la-ja hotel­lialan luku­ja ja henkilöstökuluja

    Res­tel ryh­män liike­vai­h­to oli n 380 miljoon­aa ja henkilöstöku­lut 95 miljoon­aa eli palkko­jen osu­us n 25 % liikevaihdosta 

    Faz­er Ami­ca on suurin pelkästään ruokaan keskit­tyvä yri­tys ja siel­lä palkko­jen osu­us on 40 %

    Eli ei edes rav­in­to­la-alal­la palkat ole enää se määräävin kustannuserä.

    Ja näis­sä henkilöstöku­luis­sa ovat mukana myös johdon palkkiot ja entis­ten joha­jien etu­udet , joten duunarei­den palkko­jen osu­us on huo­mat­tavasti pienempi

    Vastaa

    1. Palkois­sa ei ole mukana niitä palkko­ja, jot­ka sisäl­tyvät väli­panok­si­in. On aivan var­ma, että rav­in­to­la-alan kus­tan­nuk­sista selvästi yli puo­let on palkkaku­lu­ja, kun raaka.aineisiin, kul­je­tuk­si­in ja niin sis­lä­tyvät kuluerot ote­taan mukaan. Jos kaik­ki palka­yt alenevat, alenevat myös väl­i­tuot­tei­den hin­nat. Palkko­jen osu­us on noin 60 pros­ent­tia BKT:sta, mikä ker­too sen, paljonko tuot­tei­den hin­nois­sa keskimäärin on palkkakustannuksia.

       Vastaa

57. Tuki­ainen kysyy:

    Kun luin Hal­la-ahon näke­myk­sen päivän Hesarista, aloin ihme­tel­lä yhä enem­män, miten Soin­in­vaaran kan­ta poikkeaa siitä.

    Sehän tässä hauskin­ta onkin. Kun jostain julka­isukelpoisem­mas­ta itseään maa­han­muut­tokri­ti­ikok­si kut­su­van kir­joituk­ses­ta suo­dat­taa epäasial­lisu­udet, epä­tarkku­udet ja muut epäolen­naisu­udet niin käytän­nön ehdo­tuk­set on tyyli­in että maa­han­muut­ta­jille pitäisi opet­taa suomea, tur­va­paikka­hake­muk­set pitäisi käsitel­lä nopeam­min tai jotain yhtä radikaalia.

    Vastaa

58. Osmo Soin­in­vaara kir­joit­ti 20.3.2010 kel­lo 13:42:

    Lisäk­si olen sitä mieltä, että maa­han pääsyn kri­teer­it ovat meil­lä liian tiukat, esimerkik­si egyp­tiläisen isoäidin kohdalla.

    Osmo kir­joit­ti 14.7.2009 merkin­nön Egyp­tiläis­mum­mo ja 50 000 babushkaa, jos­sa oli mie­lenki­in­toista pohd­in­taa isoäi­tien tiimoilta.

    Vastaa

59. Osmo kir­joit­ti:

    Minä viih­dyn tavat­toman hyvin Lon­toos­sa ja Toron­tossa juuri sik­si, että siel­lä on niin mon­ta eri­laista kult­tuuria. Kun meil­lä on vain intialaisia rav­in­toloi­ta (vähän kuin Inti­as­sa olisi euroop­palainen rav­in­to­la), siel­lä voi vali­ta minkä Intia osan hyvänsä.

    Ihan oikeasti: meil­lä ei riitä tarpeek­si asi­akkai­ta niin laa­jaan rav­in­to­la- tai mihinkään muuhunkaan tar­jon­taan kuin tiheäväkisem­mil­lä seuduilla.

    Vastaa

    1. Kysed oli siitä, onko monikult­tuurisu­us hyvä vai paha asia. Jos Lon­toos­sa olisi vain Aster­ix­ista kuu­lun brit­tiläisen ruokakult­tuurin tuot­tei­ta, se olisi kauhistus.

       Vastaa

60. Etsipä Kanadas­ta 10 000 ihmisen kaupun­ki ja ihastele sen monikult­tuurisu­ut­ta ja intialaisia rav­in­toloi­ta joka lähtöön… 

    Onko nyt ihan fik­sua ver­ra­ta Lon­too­ta, Toron­toa ja Liek­saa keskenään? 

    Muutenkin sat­un­naisen matkailun perus­teel­la tapah­tu­va ihkuilu jonkin muun maan perään, on infan­ti­il­ia. Eivät tut­tuni, jot­ka asui­v­at Toron­tossa kak­si vuot­ta olleet yhtään niin innois­saan kuin sinä. Kaikkial­la on hyvät ja huonot puolen­sa — niin Liek­sas­sa kuin Torontossa. 

    Liek­sas­sa asuu muuten sata soma­lia ja lisää on tulos­sa per­heeny­hdis­tämis­ten kaut­ta mon­ta sataa lähivu­osi­na. Ehkäpä sinne saadaan soma­lialainen ravintola. 

    +++++++

    Kri­ti­ik­ki monikult­tur­is­min hege­mo­ni­aa kohtaan yhteiskun­nas­sa päät­täjien ja medi­an paris­sa ei tarkoi­ta monokult­tur­is­min puo­lus­tamista. Etkö nyt vieläkään ymmär­rä, että kri­ti­ik­ki kohdis­tuu yhden aat­teen yli­val­taan? Se on onnek­si murtumassa. 

    Siinä olet oike­as­sa, että toki olisi parem­pi Hal­la-ahon itsen­sä ker­toa mitä on “hal­la-aho­laisu­us” kuin min­un. Min­un käsi­tyk­seni ovat vain tietysti omia tulkintojani. 

    Olen mm. käsit­tänyt hänen kyl­lä vieroksu­van hal­la-aho­laisu­u­den käsitet­tä ylipäänsä.

    Vastaa

61. Ruo­ka tun­tuu ole­van sin­ulle kovin keskiössä? 

    Min­ulle on suh­teel­lisen yhden­tekevää rav­in­to­latar­jon­ta, kun­han nyt jotain vai­h­toe­hto­ja on. Helsingis­sä nyt ainakin on aivan riit­tävästi. Tuskas­tun vain liian monien vai­h­toe­hto­jen edessä ja tämä ei koske vain ravintoloita. 

    Näin me olemme erilaisia. 

    Jos on tot­ta, että monikult­tuurisu­us on rikkaus, niin min­ulle se on aja­tus­maail­man ja ilmaisun rikkaut­ta — monipuolista vuorovaiku­tus­ta, elämän kirjoa..

    Ruo­ka nyt on jos­sain sijal­la 99. Miten joku voi olla noin arki­nen ja banaali, että monikult­tuurisu­us käsit­teenä kilpistyy ruuan tarjontaan. 

    Huoh! Osmo voi.

    Vastaa

62. Ymmärsin toki mis­tä oli kyse. Se, että meil­lä ei ole niin paljon etnisiä rav­in­toloi­ta kuin miljoon­akaupungeis­sa, on enem­män bisnes- kuin aatekysymys. Esimerkkisi ei toi­mi. En kyl­lä tähän hätään osaa tar­jo­ta toimi­vaakaan esimerkkiä.

    Vastaa

63. “Jos kaik­ki palka­yt alenevat, alenevat myös väl­i­tuot­tei­den hin­nat. Palkko­jen osu­us on noin 60 pros­ent­tia BKT:sta, mikä ker­too sen, paljonko tuot­tei­den hin­nois­sa keskimäärin on palkkakustannuksia.”

    BKt ei ker­ro koko totu­ut­ta, kos­ka mukana eivät ole mate­ri­aa­liku­lu­ja eikä pääo­ma-eikä rahoituskuluja.
    BKT:sa ovat mukana vain tulot, eivät kulut.
    Jos olisimem sul­jet­tu talous niin sil­loin voisimme ehkä ajatel­la noin

    Yri­tyk­sis­sä taas tehdään päätök­siä sen oman kulu­rak­en­teen mukaan, ei kansan­talouden tun­nus­luku­jen mukaan.

    Vastaa

64. On osoi­tus asian perin mus­tavalkois­es­ta tarkastelus­ta, että jos kiin­nit­tää huomio­ta pien­im­päänkin ongel­maan ulko­maalais­poli­ti­ikas­sa, julis­te­taan heti jokaisen neek­er­in­potk­i­jan hengenheimolaiseksi.

    Nimit­telet siis Hal­la-ahoa neekerinpotkijaksi?

    Noh…, jokainen tehköön tästä omat johtopäätök­sen­sä. En edes viit­si kom­men­toi­da tämän enempää.

    Vastaa

    1. Eli­nalle
       Maail­mas­sa on muitakin ihmisiä kuin Jus­si Halla-aho.
       Kun olen arvostel­lut pako­laishake­musten tutkin­nan pitu­ut­ta, min­ua on tänne tulleis­sa kir­joituk­sis­sa todet­tu syyl­listyneen rasis­mi­in ja vihakir­joituk­sen kir­joit­ta­jamiseen, siis yhtymis­es­tä kir­joit­ta­jien itsen­sä rasis­tiseen tai vihamieliseen asen­teeseen. Mamukri­it­tis­ten maail­mas­sa ei tai­da olla mui­ta väre­jä kuin mus­ta ja valkoinen.

       Vastaa

65. Tämän argu­mentin etni­sistä rav­in­toloista ne aina muis­ta­vat, kun pitää ker­toa, mitä hyö­tyä monikult­tuurisu­ud­es­ta on. Mui­ta hyö­tyjä tuleekin sit­ten paljon vähemmän.…

    Yleen­sähän ennem­min keski­tytään siihen, että miten eri kult­tuureista tule­vien ei-halu­tut tavat saataisi­in kitket­tyä pois.

    Kyl­lähän kaupungeista pitävä ihmi­nen viihtyy var­maan parem­min Toron­tossa kuin vaik­ka Helsingis­sä tai Tampereella.

    Vastaa

66. Tältä vide­ol­ta voi kat­sel­la, että mil­laista itä-afrikkalaista ravintolaruokaa
    suures­sa maail­mas­sa tarjoillaan :
    http://www.cnn.com/2010/WORLD/africa/03/09/safari.express.food/index.html

    Mitä intialaisi­in rav­in­to­layrit­täji­in tulee, niin intialaiset ovat rantau­tuneet suomeen jo vuosikym­meniä sit­ten. Ja kyl­lä mon­esti on niin,
    että intialais­ten rav­in­to­layrit­täjien pääkont­tori on jos­sain muual­la kuin suomessa.

    Vastaa

67. Hiukan ihme­tyt­tää tuo kovin myön­teinen suh­tau­tu­mi­nen tuo­hon “työperäiseen maa­han­muut­toon”. Viimek­si Pietarsaa­res­sa pal­jas­tui tapaus, mis­sä maamies oli tuo­tu orjatyöhön rav­in­to­laan. Orjatyön­tek­i­jän ohel­la min­un tulee kovin sääli niitä rav­in­to­layrit­täjiä, jot­ka mak­sa­vat työe­htosopimuk­sen mukaista palkkaa ja tilit­tävät vielä päälle lak­isääteiset ns. sivukulut. 

    Ei kai vain jokin suosi­mani etni­nen rav­in­to­la ole tuol­lainen orjatyölaitos?

    Vastaa

68. Työperäiselle maa­han­muut­top­uheelle on usein ainakin kolme syytä ns. “lukenei­den joukos­sa”: 1) täy­delli­nen tietämät­tömyys reaali­palkko­jen määräy­tymis­es­tä tai 2) täy­delli­nen ylim­ielisyys omista lahjoista tai 3) täy­delli­nen ymmär­rys asioiden kulus­ta yhdis­tyneenä täy­del­liseen itsekkyyteen.

    Vastaa

69. “Miten joku voi olla noin arki­nen ja banaali, että monikult­tuurisu­us käsit­teenä kilpistyy ruuan tarjontaan.”

    Miten voi olla niin banaali että ei kilpisty! Mene asumaan ulko­maille ja huo­maat kuin­ka ikävää on omaa ruokakult­tuuria, ruoat joka söit päivit­täin omas­sa maas­sa tuo­vat pin­taan oman elämän alku­peräisu­ut­ta ja arvo­ja joka iki­nen päivä.

    Ruo­ka, jos jotain on aja­tus­maail­man ja ilmaisun rikkaut­ta — monipuolista vuorovaiku­tus­ta, elämän kir­joa, siihen yhtyvät kaik­ki eikä sitä voi erot­taa kokonaisuudesta.

    Ruo­ka ker­too kult­tuurin rikkaud­es­ta ja monipuolisu­ud­es­ta. Toinen asia on jos yksilö kyke­nee havait­se­maan ja arvosta­maan sitä.

    Vastaa

70. Joskus heikkona het­kenä, pitkän­lin­jan ns. hyv­in­voin­ti­val­tion kan­nat­ta­jana ja rak­en­ta­jana, innos­tavia ajatuk­sia tuo mieleen se tapa, jol­la USA:ta raken­net­ti­in esimerkik­si toisen maail­man sodan jäl­keen, ja se yhteiskun­ta­malli. Vaikka­pa Ital­ialaiset, jot­ka tuli­vat maa­han, köy­hinä; heti alet­ti­in hom­mi­in, oli hom­ma mikä tahansa. Kaik­ista pidet­ti­in silti huol­ta. Tämän mallin etu oli byrokra­t­ian pois­sao­lo sekä työn ja siitä saata­van kor­vauk­sen väl­itön suhde. Osal­la ital­ialai­sista oli toki oma ‘vero­toimis­ton­sa’.
    Pienikin tulo ja hom­ma oli arvokas, kun siitä ei men­nyt (käytän­nössä) veroa. Kun eri kansal­lisuuk­sia oli paljon, kähinää tietysti oli, mut­ta jonkin­lainen bal­anssi säi­lyi. Tietysti anglo-sak­sit ovat melkein näi­hin päivi­in saak­ka olleet hege­moni­nen ryh­mä. Näin taitaa ola vielä Oba­mankin aikakaudel­la. Mut­ta eri maanosista läht­e­neet käyvät ‘tasaista’ tais­toa ja kukin hal­lit­see oma­l­la alueel­laan. Ja verot ne on nykyään Jenkeissäkin.
    Mielestäni Suomes­sa kaiken­laiset kebab-yrit­täjät ja muut ovat näi­den ihmis­ten seu­raa­jia. Tart­tuvat toimeen. Byrokra­ti­as­ta huolimatta.
    Hal­la-aho­laiset tun­tu­vat vieras­ta­van Soma­le­ja. Tun­nen kak­si hyvää Soma­l­i­taus­taista työn­tek­i­jää. Hei­dän panok­sen­sa työy­hteisössä on vähin­tään sama kuin muiden.
    Kyse näis­sä asiois­sa on ylipään­sä rak­en­tei­den ongel­mas­ta, ei ihmis­ten, yksilöi­den. Tämän kai sen­tään edes Tpyy­lu­o­ma sosi­ologi­na ymmärtää. Ole­tan, että hän on lähempänä sosi­aal­isia kon­struk­tion­is­te­jä kuin niitä, jot­ka selit­tävät yhteiskun­nal­lisia asioi­ta luon­non­va­lin­nal­la (á la Van­hanen senior).

    Vastaa

71. Tpyy­lu­o­ma..? Evert The NeveR­est se sosi­olo­gi on… Niin ja Tpyy­lu­o­ma. Ainakin vähän.

    Vastaa

72. Laitoin tämän tuonne toiseen ketju­un ja Jus­si Hal­la-aho ei vas­tan­nut. En nyt tiedä toimi­iko tämä sen parem­min tääl­lä vai oliko kyseessä kysymys ilman vas­taus­ta, mut­ta kysytään nyt silti sit­ten tässäkin keskustelussa.

    Jus­si Halla-aho:

    Suo­ma­laiset työ­markki­nat eivät juurikaan tarvitse ihmisiä, joiden osaami­nen rajoit­tuu kameli­na­joon ja vuo­hien paimentamiseen. 

    Tiedä sit­ten ovatko pejo­rati­iviset heitot kame­likuskeista sitä järkevää maa­han­muut­tokeskustelua mitä hom­mafoo­ru­mil­lakin on jo vuosia haikail­tu, mut­ta min­ua kiin­nos­taa tilas­toidaanko maa­han­tuli­joiden ammat­ti­taitoa- toisin sanoen onko Mes­tarin väit­teel­lä joku faktapohja? 

    Vastaa

73. Maail­mas­sa on muitakin ihmisiä kuin Jus­si Halla-aho.

    Ai? Kuka muka? 🙂

    Et ehkä seu­ran­nut ketjua tarkasti, mut­ta ennen omaa kom­ment­ti­asi oli pohdiskelua siitä, kuin­ka paljon lop­pu­jen lopuk­si oma käsi­tyk­sesi poikkeaa Hal­la-ahon käsi­tyk­sistä. Kos­ka hän oli ain­oa nimeltä mainit­tu henkilö tääl­lä, yhdis­tin neek­er­in­potk­i­ja-ter­min häneen. 

    Mut­ta hyvä näin, et tarkoit­tanut hän­tä — asia loppuunkäsitelty!

    Vastaa

74. Miten voi olla niin banaali että ei kilpisty!

    Noh.., itse ottaisin Lon­toos­ta esi­in taide­gal­le­ri­at, usko­mat­toman monipuolisen musi­ikki­tar­jon­nan, upeat museot, antik­vari­aatit jne. 

    Toki ruo­ka on osa kult­tuuria. Tun­tuu vain, että se nousee kohtu­ut­tomaan osaan ylis­tet­täessä monikult­tuurisu­u­den ihanu­ut­ta (ainakin Osmol­la). Suomes­sa ulko­maalais­ten pitämät rav­in­to­lat ovat pikem­minkin typ­istäneet eri vai­h­toe­hto­jen kir­joa kuin lisän­neet sitä. 

    Hang­os­ta Sodankylään saa eteen­sä saman Frans­es­cana-lätyn tai Chop sueyn tismall­een samoista ainek­sista tehtynä. Lon­toos­sa tietysti on toisin, kun kysyn­tä on aivan eri luokkaa. 

    Olen sitä ikälu­okkaa, että lap­su­udessani ja nuoru­udessani oli paljon ns. ruok­abaare­ja. Yhdessä oli lounaslistal­la kaa­likääryleitä, sveitsin­leike ja pais­tet­tua ahven­ta, toises­sa lohikeit­toa, liha­pul­lia ja salamip­iz­za. Ruo­ka oli näis­sä hyvin edullista.

    Nyt on jokaises­sa vas­taa­van hintlu­okan paikas­sa kebab riisil­lä tai ran­skan­pe­runoil­la. Monipuolista?

    Voin yrit­tää etsiä läh­teen, mut­ta luin hil­jat­tain, että poli­isin arvion mukaan val­taosa näistä ulko­maalais­taus­tais­ten pitämistä pizze­ri­oista jät­tää jär­jestään työ­nan­ta­ja­mak­sut mak­samat­ta, hygien­ia­pas­sit puut­tuvat suurelta osin ja alvitkin ovat niin ja näin. Mut­ta kai tätä voi pitää rikas­tut­ta­vana ilmiönä. Ainakin omis­ta­jille se on sitä. Kulut­ta­ja on vain tyy­tyväi­nen, kun saa eineen­sä viidel­lä eurol­la eikä ajat­tele asi­aa yhteiskun­nan toimivu­u­den kannalta.

    Vastaa

75. “Minä hyväksy­isin ulko­maalaiselle aluk­si vähän työe­htosopimus­ta pienem­män palkan – sen, jota saa mak­saa nuorelle työn­tek­i­jälle – kos­ka on ulko­maalaista syr­jivää, ellei hän saa työtä hakies­saan antaa hyvi­tys­tä esimerkik­si kielitaidottomuudestaan.”

    Tuo helsinkiläi­nen luok­ka-ajat­telu lois­taa Osmonkin kirjoituksista.
    Ei hän ehdo­ta , että tänne tuo­taisi­in venäläisiä tai afrikkalaisia ken­raale­ja ja ever­ste­jä johta­maan Suomen armei­jaa, he var­maan alen­tais­vat armei­jan kulu­ja ja hyödyt­täi­sivät siten veronmaksajaa.
    Ei, hän halu­aa tänne pieni­palkkaisia maa­han­muut­ta­jia polke­maan alimpia palkko­ja, jot­ta eli­it­ille riit­tää nöyriä palvelijoita

    Vastaa

76. Kaikek­si sitä hauku­taan, mut­ta jot­ta vielä sosi­ologik­si. Ricadon kanssa tässä ketjus­sa jok­seenkin samaa mieltä, muuten.

    Juani­tol­la on arvot kohdal­laan, ruokakult­tuuri on oikeasti vaka­va ja tärkeä asia päin­vas­toin kuin esimerkik­si omi­tuiset uskon­lahkot, mut­ta on tuo Osmon vas­taus monikult­tur­isu­u­den eduista siltikin has­su. Mut­ta niin on kysymyskin, eli asian läh­estymi­nen hyö­dyn kaut­ta, vrt. mitä hyö­tyä siitä on että Helsingis­sä on savolaisia?

    Arvop­uolel­la mah­dol­lisim­man avoimis­sa rajois­sa on kyse yksinker­tais­es­ti vapaud­es­ta. Esimerkik­si Amerikan eetos lyhyesti: “Give me your tired, your poor, Your hud­dled mass­es yearn­ing to breathe free, The wretched refuse of your teem­ing shore.”

    Vastaa

77. Juani­tol­la on arvot kohdal­laan, ruokakult­tuuri on oikeasti vaka­va ja tärkeä asia […]

    Monikult­tuurista yhteiskun­taa arvioitaes­sa pidän huo­mat­tavasti vakavamp­ina ja tärkeämp­inä asioina mm. tehokas­ta kielik­oulu­tus­ta, las­ten ympärileikkauk­sia, maa­han­muut­ta­jalas­ten eri­ty­isope­tus­ta, eri etnis­ten ryh­mien välis­ten kon­flike­tien tor­jun­taa, syr­jäy­tymisen ja syr­jimisen ehkäisyä…

    Min­ulle on hert­tisen yhden­tekevää saanko Helsingistä irak­i­laisen keit­tiön erikoisuuk­sia. Ihan kiva, jos niitäkin on mah­dol­lisu­us mais­taa, mut­ta että “vaka­va ja tärkeä asia”. Hmm?

    Mut­ta min­ul­la onkin ilmeis­es­ti arvot vinksallaan.

    Vastaa

    1. Miten las­ten ympärileikkausten ris­ki kas­vaa, jos per­he muut­taa Afgan­istanista Suomeen?

       Vastaa

78. “ottaisin Lon­toos­ta esi­in taide­gal­le­ri­at, usko­mat­toman monipuolisen musi­ikki­tar­jon­nan, upeat museot, antik­vari­aatit jne”

    Ymmär­rän, mut­ta ruokaa pitää syödä joka päivä joten siitä voi tehdä päivit­täi­nen elämys, päivit­täi­nen kos­ke­tus eri­laiseen kult­tuuri­in. Luulen että musi­ik­ki ja ruo­ka ovat helpom­pia läh­estymisko­htei­ta toiseen kulttuuriin.

    “Suomes­sa ulko­maalais­ten pitämät rav­in­to­lat ovat pikem­minkin typ­istäneet eri vai­h­toe­hto­jen kir­joa kuin lisän­neet sitä.”

    Olen aivan samaa mieltä. Asuin­paikaltani ei löy­dy muu­ta kun kebab, piz­za, kiinalaista ja ham­puri­laisia. Aivan pateetista! Jostain syys­tä tämä kult­tuurin “monip­ulis­t­a­mi­nen” on köy­hdyt­tänyt ruokatar­jon­taa suomes­sa. Mut­ta samoin ei ole todel­lakaan käyn­nyt canadas­sa tai muual­la europas­sa, aivan päin­vas­toin. Voisiko tämä ilmiö johtua jotenkin suo­ma­laiskult­tuurin sulkeu­tuneisu­u­teen?? Tarkoi­tan että sitä saa mitä arvostaa, suo­ma­liset ovat tun­netusti pizzakansaa.

    “ulko­maalais­taus­tais­ten pitämistä pizze­ri­oista jät­tää jär­jestään työ­nan­ta­ja­mak­sut mak­samat­ta, hygien­ia­pas­sit puuttuvat” 

    Tiedän asian ole­van niin. Kun ystäviäni tai suku­laisia tulee käymään suomeen aina ihme­tel­lään miten on mah­dol­lista että on niin “lep­su” hygien­i­akon­trol­li näi­den paikko­jen suh­teen. Jopa hesan kaup­pa­to­ril­la on ilmen­nyt läh­es joka vuosi hygien­iaon­gelmia, puhu­mat­takaan kebab-piz­za paikoista. Mon­et on samaa tasoa kuin inti­as­sa, onneek­si suomes­sa ei ole torakoita!

    Vastaa

79. “Ei niitä työe­htosopimusten nou­dat­tamisia pidä kytätä varsinkin, kun siitä seu­raa, että maa­han­muut­ta­jien työl­listymisen edel­ly­tyk­set heikkenevät.”

    Sopimus­toim­inta­han on perus­tus­lain tur­vaa­maa , ei Lil­iuk­sen sopimus­takaan voitu muut­taa ja purkaa kuin 5/6 enemmistöllä.
    Työe­htosopimus on myös sopimus, ei laki voi olla eri­lainen eri henkilöille

    Vastaa

    1. Monis­sa työe­htosopimuk­sis­sa on eri­laiset palkat nuo­rille työn­hak­i­joille., On se mah­dol­lista. On myös koro­tuk­sia esimerkik­si englan­nin kie­len tai­dos­ta. Sil­loin voi olla koro­tus myös suomen kie­len taidosta.

       Vastaa

80. tpyy­lu­o­ma: “Mut­ta niin on kysymyskin, eli asian läh­estymi­nen hyö­dyn kaut­ta, vrt. mitä hyö­tyä siitä on että Helsingis­sä on savolaisia?”

    No esimerkik­si se että savolaiset eivät ole saman­laista toiseusmas­saa jon­ka suun­taan ammu­taan äänen perus­teel­la kuin jonkin aikaa sit­ten vähän kauem­paa idästä tule­vat. Tämä on nimeno­maan hyö­tykysymys, ja val­ta­va sel­l­ainen globaalis­sa mit­takaavas­sa. Hyö­tykysymyk­sis­sä yleen­sä ver­rataan hyö­tyjä kus­tan­nuk­si­in, ja sekös joitakin siep­paa.

    Pehmeät käsit­teet ovat ongel­ma tässäkin kysymyk­sessä, kansal­lis­ten ja kult­tuuril­lis­ten eri­ty­ispi­irtei­den liu­den­tu­mista kuli­nar­is­tiselle ja yleen­säkin esteet­tiselle tasolle kut­su­isi puh­taal­ta pöy­dältä käsit­teitä rak­en­ta­va pikem­minkin monokult­tuurisu­u­den kuin monikult­tuurisu­u­den eten­e­misek­si, mut­ta minkäs teet. Rivi etnisiä rav­in­toloi­ta kadun­var­res­sa on nyky­jar­gonis­sa monikult­tuuria ja tien­var­sipris­mas­sa hyl­lylli­nen etnistä krääsää tyl­sää monokult­tuuria. Go figure.

    Vastaa

81. Juani­to:

    Voisiko tämä ilmiö johtua jotenkin suo­ma­laiskult­tuurin sulkeu­tuneisu­u­teen?? Tarkoi­tan että sitä saa mitä arvostaa, suo­ma­liset ovat tun­netusti pizzakansaa. 

    Tuskin­pa se kul­tu­urista johtuu. Suomes­sa on vah­va pet­tuleivän ja pula-ajan perinne. Siihen kuin lisätään enem­män ja vähem­män kartel­li­mainen elin­tarvikeketju ja suo­las­ta läh­tien kaiken kieltävä ter­veysmafia (kuulem­ma Ruot­sis­sa las­ten pilt­ti-ruoki­in laite­taan enem­män maustei­ta kuin Suomes­sa!), niin alka­a­han se hom­ma olla aika heikois­sa kantimissa.

    Lop­pu hoide­taankin sit­ten pakko­to­tut­ta­mal­la kaik­ki laitosruokailu­un kouluis­sa ja työ­paikoil­la sekä rajoit­ta­mal­la viimeiseen asti rav­in­toloiden kil­pailua (lounas­setelit). Ei kan­na­ta ihme­tel­lä, jos Berlus­co­nia ahdis­taa ja itse­murhia tehdään enem­män kuin muualla.

    Kari

    Vastaa

82. “Esimerkik­si Amerikan eetos lyhyesti: ‘Give me your tired, your poor, Your hud­dled mass­es yearn­ing to breathe free, The wretched refuse of your teem­ing shore.’ ”

    … unless they are behind this wall we just built.

    Jenkkien maa­han­muu­ton his­to­ria on yksi karmeimpia län­si­maid­en kesku­udessa. No, holokausti­in liit­tyi maa­han­muut­toele­ment­ti, kos­ka osa juu­ta­laista oli idästä paen­nei­ta, ja sitä pahemmk­si on paha pistää. 

    Muuten voi sanoa, että mis­sään muual­la rasis­mi ei ole ollut yhtä voimakas­ta. Esimerkik­si kiinalais­ten raa’as­ta kohtelus­ta ja jopa joukko­murhista ei paljoa puhuta. Levitetään vain kum­mallisen ihan­noitua kuvaa. Ikään kuin koko maail­ma olisi saatu usko­maan jenkkien pro­pa­gan­dis­tiseen iden­ti­teet­ti­in. “Mah­dol­lisuuk­sien maa”, jos­sa sosi­aa­li­nen liikku­vu­us on aivan olema­ton­ta vaikka­pa Suomeen verrattuna.

    Inte­groi­tu­mi­nenkin on men­nyt huonos­ti vaikka­pa Kanadaan ver­rat­tuna, kun tarkastelee etnis­ten slum­mien määrää ja surkeut­ta. Tosin asi­aan vaikut­taa se, että maas­sa voi elää lait­tomasti paljon helpom­min kuin muualla.

    Onhan maa kuitenkin liikkunut hitaasti parem­paan suuntaan.

    Vastaa

83. Eli­na, kuu­lostaako se vähem­män oudol­ta jos sanon että arki on tärkeää? Ihmi­nen syö noin kolme ker­taa päivässä, mik­sei sit­ten saman tien hyvin, ja yhdessä ate­ri­oimi­nen on perus­tavin inhimil­lisen kanssakäymisen jokapäiväi­nen muo­to. Se ei ole sat­tumaa että vaikka­pa kristi­nuskon keskeinen rit­u­aali on leivän jakami­nen. Esimerkeistäsi ympärileikkauk­set tai etnis­ten ryh­mien väliset kon­flik­tit eivät taas ole minus­ta ihan ark­isia asioita.

    Ei tämä nyt minus­ta kyl­lä liity mitenkään maa­han­muut­ta­ji­in sinän­sä. Pait­si ehkä sitä kaut­ta että hei­dänkin vaiku­tus­taan voisi läh­estyä jokapäiväis­ten asioiden kaut­ta, ei harv­inaisem­pi­en ääri-ilmiöiden.

    Vastaa

84. Eikö pitäisi kysyä, miten ympärileikkauk­sen riskiä vähen­netään, jos muut­ta­vat Afganistanista/Somaliasta/… Suomeen?

    Voima-lehdessä oli taan­noin suo­ma­laisen, sit­tem­min Bri­tan­ni­aan muut­ta­neen, soma­l­i­tytön haas­tat­telu, joka sanoi aika suo­raan, että kaik­ki leikataan, kaik­ki, hän ei tien­nyt yhtään kave­ri­aan ketä ei olisi leikattu.

    Naiselta amputoidaan sukupuolielin, jot­ta hän ei voisi tun­tea sukupuolista nautintoa/halua, ja tätä kaut­ta ajau­tua “huonok­si” naisek­si. Seu­rauk­se­na myös elinikäiset kom­p­likaa­tiot. Näitä on ilmeis­es­ti tapah­tunut sadoille “suo­ma­laisille” lap­sille. Onko ketään vielä tuomit­tu tästä rikoksesta?

    Mik­si nais­puo­li­nen kouluter­vey­den­hoita­ja ei saisi tarkas­taa näitä tyt­töjä ala/ylä-asteel­la? (Jot­ta hei­dän nuorem­mat sis­aren­sa vält­täi­sivät saman kohtalon, ja pelote tart­tuisi tähän yhteisöön laa­jem­min). Kyl­lä ainakin vielä 20 vuot­ta sit­ten ainakin omas­sa koulus­sani kat­sot­ti­in kaikkien housui­hin kouluter­vey­den­tarkas­tuk­ses­sa eikä sitä kukaan pitänyt minään.

    Sil­lä, ja vain sil­lä keinol­la, ja ilmi tulleista rikok­sista seu­raav­il­la erit­täin vakav­il­la lainkäytän­nöl­lisil­lä seu­raa­muk­sil­la tätä kult­tuurista per­in­töä voidaan Euroopan maaperäl­lä kitkeä lyhyel­lä aikavälillä.

    Kun Ruotsin maa­han­muut­to­min­is­teri (heil­lä itseasi­as­sa “integraatio“ministeri) Nyamko Sabuni (tuli Ruot­si­in Burundista 12-vuo­ti­aana) ehdot­ti tätä, niin hänkin sai pait­si kasan tap­pouhkauk­sia, niin myös “islam­o­foobikon” leiman.

    Ayaan Hir­si-Ali on ehdot­tanut myös samaa, ain­oana keinona joka voi toimia, hänkin siten ja toki muis­takin syistä islam­o­foobikon leima niskassaan.

    Nämä reak­tiot palaa­vat siihen aiem­man viestiketjun teemaan, että me pelaamme kak­sil­la sään­nöil­lä, kak­sil­la vas­tuukäsi­tyk­sil­lä, kak­sil­la ihmis­ryh­mä-jaoil­la. “Toisia” ei pide­tä tasaveroisi­na otta­maan vas­taan kri­ti­ikkiä, ei tasaveroisi­na otta­maan vas­tu­u­ta. Eikä se ole “kri­itikoiden” syn­nyt­tämä ilmiö.

    Minus­ta ns. “suvait­se­vai­sista” nousee tämän kaltai­sis­sa yhteyk­sis­sä esille viit­teitä aidos­ta rasis­mista, joka voidaan perustel­la juuri näil­lä pysyvil­lä jakau­tu­misil­la sub­jek­tei­hin ja objekteihin.

    Todet­takoon vielä, että täl­lä en suinkaan kri­ti­soi Osmoa, ettei tule väärin ymmär­ret­tyä. Hänen kan­tansa tämän kysymyk­sen ympäriltä ovat julk­isu­u­den henkilöiltä olleet sieltä järke­vim­mästä päästä.

    Vastaa

    1. Yrit­tääkö az nyt siis vakavis­saan sanoa, että ympärileikkauk­sia har­joite­taan Suomes­sa, mut­ta samat henkilöt eivät jou­tu­isi ympärileika­tuik­si Afgan­istanis­sa, joten ympärileikkaus johtuu muu­tos­ta Suomeen?
       ‘Uskoo ken haluaa.

       Vastaa

85. “Monikult­tuurista yhteiskun­taa arvioitaes­sa pidän huo­mat­tavasti vakavamp­ina ja tärkeämpinä .……”

    Var­masti kaik­ki samaa mieltä. Mut­ta jostain on aloitet­ta­va. Kun ruo­ka, musi­ik­ki tule­vat tutuk­si niin se vuorovaiku­tus alkaa toimia molem­pi­in suun­ti­in. Ne “tärkeäm­mät” kuu­lu­vat kokon­aisu­u­teen eikä niitä voi erotel­la noin vaan. 

    Kun hyväksytään, sisäis­tetään joitakin kult­tuurin “osia” on paljon helpom­pi men­nä siihen kult­tuurin sisään ja vaikut­taa kaut­ta niihin enem­män tärkeisi­in asioihin.

    Jos irak­i­lainen­rav­in­to­la men­estyy, on huo­mat­tavasti helpom­pi puut­tua asioi­hin kos­ka on syn­tynyt vuorovaiku­tuk­sien kehä joka kumpakaan kult­tuurien osa­puoli eivät halua rikkoa.

    Vastaa

86. Voisiko tämä ilmiö johtua jotenkin suo­ma­laiskult­tuurin sulkeutuneisuuteen??

    En usko. Jos ruokakult­tuurista puhutaan niin ongel­ma Suomes­sa on pikem­minkin se että ollaan vähän turhankin avoimia, eli poukkoil­laan ties minkä maanosan keit­tiöön trendin mukaan. Mikä ker­too ruokakult­tuurin ohuudesta.

    En kir­joi­ta nyt esseetä aiheesta, eli hyvin lyhyt ver­sio aiheesta mik­si suo­ma­lainen ruo­ka on sel­l­aista kuin se on. Suo­ma­lainen kotiruo­ka on ihan hyvää, ja per­in­teisi­in raa­ka-aineisi­in suh­taudu­taan asian­mukaisel­la kun­nioituk­sel­la, suo­ma­lainen kotikok­ki on tark­ka vaik­ka uusien perunoiden suh­teen siinä kuin sak­salainen tuoreen parsan tai ital­ialainen vaik­ka äyriäis­ten laadun suhteen.

    Rav­in­to­laruo­ka sen sijaan on mitä on käytän­nössä lain­säädän­nöstä johtuen, hin­nakkaam­mat rav­in­to­lat on hyviä mut­ta sem­moi­set laadukkaat keski­hin­taiset kort­telirav­in­to­lat ovat hyvin har­vas­sa. Suomes­sa oli hyvään pitkään äärim­mäisen tiukkaan säädel­ty rav­in­to­la­toim­inta, esimerkik­si ran­skalainen keit­tiö kehit­tyi nimeno­maan kievareis­sa mitä tääl­lä ei kiitos esi­val­lan ollut. Edelleen rav­in­to­la-ala on erit­täin raskaasti verotet­tua, jo sitä kaut­ta että se on työ­val­taista ja tätä ei päin­vas­toin kuin vaik­ka autoko­r­jaamol­la ole (vielä) kom­pen­soitu pienem­mäl­lä ALV-asteel­la. Ja päälle tule­vat vielä alko­ho­liv­erot, jot­ka osu­vat ikävästi kat­teeseen kos­ka se tehdään McDonald­ista kol­men Miche­lin täh­den rav­in­to­laan etupäässä juo­man myynnillä.

    Kokon­aisveror­a­situs on siis erit­täin kova, väit­täisin että hyvän matkaa yli 50%, ja tätä kaut­ta jotenkin ymmär­rän sitä veronkier­toa. Työl­lisyys­näkökul­mas­ta rav­in­toalan yliv­ero­tuk­ses­sa ei ole mitään järkeä, enkä ymmär­rä kan­sain­ter­vey­del­listä ideaa vero­jär­jestelmässä joka kan­nus­taa juo­maan kotona eikä kuppilassa.

    Vastaa

87. Lon­toon, Toron­ton ja muiden miljoon­akaupunkien monikult­tuurisu­u­den ihan­noimisen sijaan olisi hyvä etsiä real­is­tisem­pia esimerkke­jä lähempää, vaikka­pa Ruot­sista ja Tanskasta.

    Ovatko Tukhol­man Ten­s­ta, Malmön Rosen­gård tai Kööpen­ham­i­nan Nör­re­bro esimerkke­jä tavoiteltavas­ta monikult­tuurisu­ud­es­ta? Kuin­ka Suo­mi aikoo estää vas­taavien lähiöi­den syntymisen?

    Vastaa

    1. Kysymys oli siitä, että Eli­nan mielessä hal­la-aho­laisu­us on monokult­tuurisu­u­den ihan­noin­tia an sich ja kaiken kult­tuurien välisen vuorovaiku­tuk­sen vält­tämistä, vaik­ka mitään negati­ivisia lieveilmiöitä ei olisi. Uskallan epäil­lä, onko tekeekö Eli­na Hal­la-aholle oikeut­ta. Minä ker­roin kan­nat­ta­vani kult­tuurien välistä vuorovaiku­tus­ta ja ole­vani sitä mieltä, että eri­lais­ten kult­tuurien läs­näo­lo on sinän­sä hyvä asia eikä huono.

       Vastaa

88. Tuo Hal­la-ahon kom­ment­ti ker­too jälleen siitä, ettei hänel­lä ole kykyä tai halua aset­tua muiden ihmis­ten ase­maan ja miet­tiä mitä tarpei­ta maa­han­pyrkivil­lä voisi olla. Hal­la-aho on suo­raan toden­nut blo­gis­saan, että hänen mielestään ihmis­ar­von määrää henkilön välin­ear­vo eli se miten tuot­ta­va ihmi­nen on. Mon­et huonoista oloista tule­vat eivät hyödytä Suomea eivätkä tule kovin pian hyödyt­tämään, joten heil­lä ei ole mitään arvoa Hal­la-aholle. Suomes­sa ei var­masti tarvi­ta kameli­na­jo- tai vuo­hen­pai­men­tamis­taito­ja, mut­ta ei tääl­lä sen enem­pää kirkkoslav­istinkaan asiantun­te­muk­selle ole kysyntää.

    Vastaa

89. Luu­len­pa, että Hal­la-ahoa monikult­tuurisem­paa ei helpol­la löy­dy tämän keskustelu­foo­ru­min kir­joit­ta­jista. Tätä voi olla vaikea myön­tää, kun on niin kova oike­as­sa olemisen vimma.

    Vastaa

90. “Hal­la-aho on suo­raan toden­nut blo­gis­saan, että hänen mielestään ihmis­ar­von määrää henkilön välin­ear­vo eli se miten tuot­ta­va ihmi­nen on. Mon­et huonoista oloista tule­vat eivät hyödytä Suomea eivätkä tule kovin pian hyödyt­tämään, joten heil­lä ei ole mitään arvoa Hal­la-aholle. Suomes­sa ei var­masti tarvi­ta kameli­na­jo- tai vuo­hen­pai­men­tamis­taito­ja, mut­ta ei tääl­lä sen enem­pää kirkkoslav­istinkaan asiantun­te­muk­selle ole kysyntää.”

    Lainataan­pa tähän Hal­la-ahoa itseään, ettei tule väärinkäsityksiä:

    “Jos väitetään, että kaik­ki ovat sama­nar­voisia, väitetään samal­la, että ihmisen arvo tun­netaan ja se voidaan mita­ta. Ellei sitä voi­da mita­ta, ei voi­da toden­taa, miten paljon kul­lakin yksilöl­lä on sitä. Mikään ulkoa (taivaas­ta) tule­va omi­naisu­us ihmis­ar­vo ei voi olla, tai ainakaan sitä ei voi­da sel­l­aisek­si osoit­taa, kos­ka sitä ei ole kir­joitet­tu tähti­in, vesi­in eikä kallioihin.
    –
    Ain­oa mitat­ta­va ja siten kiis­tat­ta ole­mas­saol­e­va ihmis­ar­vo on yksilön instru­men­taa­li­nen arvo. Yksilöt voidaan perustel­lusti aset­taa arvo­hier­arki­aan sen mukaan, miten paljon hei­dän kyky­jen­sä tai osaamisen­sa pois­t­a­mi­nen yhteisön käytöstä heiken­täisi yhteisöä.
    –
    Taiteil­i­jat, papit ja poli­itikot ovat pääsään­töis­es­ti turhia. Yhteisö selviäisi toimin­nois­taan main­iosti ilman heitä ja kaik­ki hei­dän toim­inton­sa ovat mah­dol­lisia vain muiden ryh­mien toimin­nan ansiosta.
    –
    Mielestäni maail­ma on mukavampi paik­ka, jos siel­lä on taidet­ta (uskon­noista ja eduskun­nas­ta en ole ihan var­ma) ja kie­len­tutkimus­ta. Mut­ta jos vene alkaa vuo­taa, pidän selvänä, että yli laidan on heit­et­tävä ensim­mäisenä vähäar­voisin lasti, ts. taiteil­i­jat ja kie­len­tutk­i­jat.”

    Vastaa

91. Osmo: “Yrit­tääkö az nyt siis vakavis­saan sanoa, että ympärileikkauk­sia har­joite­taan Suomes­sa, mut­ta samat henkilöt eivät jou­tu­isi ympärileika­tuik­si Afgan­istanis­sa, joten ympärileikkaus johtuu muu­tos­ta Suomeen?”

    No en todel­lakaan sanonut mitään tuol­laista. Pikem­minkin kysyin tämän päin­vas­taisen, toiv­o­tun kehi­tyk­sen edellytyksiä.

    Olen pahoil­lani jos älyl­lisen keskustelun toivom­i­nen on liikaa pyydetty.

    Vastaa

    1. az:
       Kysymyk­seni oli tietysti tarkoitet­tu piruiluk­si, mut­ta san­o­taan se nyt suorem­min, jos piruilu­un sisäl­tyvä logi­ik­ka ei tul­lut ymmärretyksi.
       Ympärileikkauk­set ovat paha ja vas­tustet­ta­va asia, mut­ta onko se jokin argu­ment­ti maa­han­muut­ta­jia vas­taan? Onko ympärileikkaus vähem­män paha, jos se tehdään Afgan­istanis­sa kuin Suomes­sa? Pois­sa silmistä, pois­sa mielestä! Jos ympärileikkaus­ta käytetään argu­ment­ti­na, se on argu­ment­ti suosia maa­han­muut­toa, kos­ka ympärileikkaus on tääl­lä kiel­let­ty. Vaik­ka kiel­toa riko­taan, aivan var­masti maa­han­muut­to vähen­tää ympärileikkauk­sia eikä lisää niitä.

       Vastaa

92. “Monis­sa työe­htosopimuk­sis­sa on eri­laiset palkat nuo­rille työn­hak­i­joille., On se mah­dol­lista. On myös koro­tuk­sia esimerkik­si englan­nin kie­len tai­dos­ta. Sil­loin voi olla koro­tus myös suomen kie­len taidosta.”

    Nuoriso­työt­tömyys on korkeal­la ja jos kil­pailua työ­paikoista lisätään niin syn­tyy lisää syr­jäy­tyneitä nuoria.
    Yleen­säkin kun irti­sanomi­nen on Suomes­sa help­poa ja hal­paa niin kun ale-aika on päät­tynyt niin san­o­taan enti­nen irti ja palkataan uusi alehenkilö

    Vastaa

93. Soin­in­vaara: “Miten las­ten ympärileikkausten ris­ki kas­vaa, jos per­he muut­taa Afgan­istanista Suomeen?”

    Tätä aja­tus­ta voidaan soveltaa myös mm. raiskauk­si­in, väki­val­taan ja mui­hin ilmiöi­hin, joil­la maa­han­muut­tokri­itikot pelot­tel­e­vat. Väestön siirtämi­nen Afrikas­ta ja Lähi-idästä Euroop­paan saat­taa vähen­tää näitä ilmiöitä globaalil­la tasol­la, vaik­ka se lisäisikin niitä Euroopan sisällä.

    Mil­lä tasol­la eti­ikkamme toimii? Olete­taan, että henkilö B asuu joko Afrikas­sa tai Euroopas­sa. Jos hän asuu Afrikas­sa, hän raiskaa 7 naista, ja jos hän asuu Euroopas­sa, hän raiskaa 2 naista. Ero voi johtua esimerkik­si siitä, että Euroopas­sa on vaikeam­paa raiska­ta jäämät­tä kiin­ni ja nais­ten koske­mat­to­muu­teen suh­taudu­taan vakavam­min viranomaistasolla. 

    Onko Euroopal­la oikeus estää B:n maa­han­muut­to vält­tääk­seen kah­den euroop­palais­naisen raiskauk­set, jos B:n maa­han­muu­ton estämi­nen johtaa kuitenkin seit­semän afrikkalais­naisen raiskauk­si­in Afrikassa?

    Vastaa

    1. A:n kir­joi­tus on mielestäni logti­ikkakri­it­tistä. Raiskaus kohdis­tuu ulkop­uoliseen, jol­loin jälkim­mäisessä tapauk­ses­sa raiskatuk­si tulee henkilö, joka ei muuten olisi tul­lut, vaik­ka seit­semän toisaal­ta vält­tyy siltä. Ympärileikkaus taas ei kohdis­tu sivullisi­in. Kukaan ei tule ympärileikatuk­si sen takia, että muut­taa Suomeen, mut­ta moni vält­tyy tältä kohtalolta.

       Vastaa

94. Ote Rosen­gård raportista: “Nyin­fly­t­tade famil­jer som aldrig var­it speciellt religiösa eller tra­di­tionel­la uppger att de levde fri­are i hem­lan­det än i Rosengård.”

    Eli jos halu­amme ottaa kas­vavas­sa määrin Suomeen tur­va­paikan­hak­i­joi­ta, kan­nat­taa miet­tiä etukä­teen toimen­piteitä estääk­semme jou­tu­mas­ta Malmön Rosen­gårdin tilanteeseen. Eihän ole mitään järkeä siinä, että tur­va­paikan­hak­i­jat joutu­vat Suomes­sa pahempaan ase­maan kuin kotimaassaan.

    Vastaa

95. Jos maa­han­muut­toa Soma­lias­ta perustel­laan monikult­tuurisu­udel­la ja monikult­tuurisu­u­den ikoni on etni­nen rav­in­to­la, niin mik­si en muista yhtään soma­lialaista rav­in­to­laa Helsingistä?

    Onko vika siinä että soma­lialainen ruokakult­tuuri on tyl­sää? En muista mis­tään muual­takaan soma­lialaista rav­in­to­laa, esimerkik­si etiopi­alaisia vaik­ka kuin­ka. Soma­lialaisia kai kuitenkin on muual­lakin kuin Suomessa.

    Itse menen kokeile­maan heti jos sel­l­ainen perustetaan.

    Vastaa

    1. Kukaan ei puo­lus­ta maa­han­muut­toa monikult­tuurisu­udel­la. Keskustelu kos­ki sitä Eli­nan mielestäni outoa väitet­tä, että hal­la-aho­laisu­u­den ydin on vas­tus­taa monikult­tuurisu­ut­ta, kos­ka mon­en kult­tuurin läs­näo­lo itsessään on paha asia; siis paha jo ilman mitään lieveilmiöitä.

       Vastaa

96. tpyy­lu­o­ma

    Ja päälle tule­vat vielä alko­ho­liv­erot, jot­ka osu­vat ikävästi kat­teeseen kos­ka se tehdään McDonald­ista kol­men Miche­lin täh­den rav­in­to­laan etupäässä juo­man myynnillä. 

    Rankasti asian vier­estä, mut­ta en kyl­lä tiedä Suomes­sa yhtään mäkkäriä joka myisi alko­ho­lia, joten mäkkärin kat­teet tule­vat kyl­lä jostain muual­ta. Tämä kat­tei­den tekem­i­nen juomil­la tietysti selit­tää mik­si suo­ma­lai­sista rav­in­toloista saa huono­ja viine­jä aivan tolkut­tomil­la ylihinnoilla.

    Vastaa

97. Ihan mie­lenki­in­nos­ta kysy­isin Malmöstä, kun tääl­lä on näitä asiantun­ti­joi­ta paikalla. 

    Olen kuul­lut, että hoitoa vaa­ti­va väki­val­ta on Malmössä pysynyt suun­nilleen samal­la tasol­la 80-luvun puoles­ta välistä ja ennem­minkin laskenut kuin lisään­tynyt. Samoin olen kuul­lut väite­tyn, että Malmö olisi edelleen Helsinkiä tur­val­lisem­pi kaupun­ki väki­val­lan suh­teen. Ilmoituk­sia väki­val­las­ta Ruot­sis­sa taide­taan tehdä enem­män kuin Suomes­sa, mut­ta jos käsitel­lään väki­val­taa, jos­ta seu­raa jotaikin ter­vey­den­huol­lon toimia, niin kuule­mani mukaan voimme ottaa Malmöstä oppia.

    Jos tämä kuu­lop­uhe on virheel­listä, niin kor­jatkaa toki.

    Vastaa

98. Nais­sukupuolen ympärileikkauk­si­in pitää ottaa julk­isu­udessakin jyrkkä kan­ta. Kyseessä on pahoin­pite­ly, jos­sa naiselta leikataan ulkoiset sukupuolie­limet. Tämän tiedon soisi lev­iävän muuallekin kuin ter­veysvi­ra­nomais­ten tietoon.

    Kouluter­veyshoita­ja tutkikoon kaik­ki nais­puoliset asi­akkaansa. Jos ilme­nee ympärileikkaus, niin poli­isia asia ja syyl­liset tuomi­olle. Vapausrangaistus.

    Vastaa

99. Osmo Soin­in­vaara:

    Ympärileikkauk­set ovat paha ja vas­tustet­ta­va asia, mut­ta onko se jokin argu­ment­ti maa­han­muut­ta­jia vas­taan? Onko ympärileikkaus vähem­män paha, jos se tehdään Afgan­istanis­sa kuin Suomes­sa? Pois­sa silmistä, pois­sa mielestä! Jos ympärileikkaus­ta käytetään argu­ment­ti­na, se on argu­ment­ti suosia maa­han­muut­toa, kos­ka ympärileikkaus on tääl­lä kiel­let­ty. Vaik­ka kiel­toa riko­taan, aivan var­masti maa­han­muut­to vähen­tää ympärileikkauk­sia eikä lisää niitä. 

    Sikäli kuin minä olen ymmärtänyt, nämä “maa­han­muut­tokri­it­tiset” lähtevät sel­l­ais­es­ta olet­ta­mas­ta, että maa­han­muu­ton seu­rauk­se­na mei­dän kult­tuurimme ennen pitkää kor­vau­tuu esimerkik­si islamistisel­la kult­tuuril­la, jol­loin jos­sakin vai­heessa lain­säädän­töä muute­taan ja nämä ympärileikkauk­set sal­li­taan myös meillä.

    En tiedä, onko tämä pelko real­isti­nen vai ei, mut­ta ei se nyt aivan tuules­ta tem­matukaan ole:
    http://www.timesonline.co.uk/tol/comment/faith/article4749183.ece

    Kari

    Vastaa

100. Surkeaa yhteiskun­ta-ana­lyysiä Hal­la-ahol­ta (Jos väitetään, että kaik­ki ovat sama­nar­voisia, väitetään samal­la, että ihmisen arvo tun­netaan ja se voidaan mita­ta …). Muis­tut­taa lib­er­taris­mia ja mui­ta lapsel­lisia yri­tyk­siä selit­tää koko yhteiskun­ta talousteorialla.

     Tot­ta kai ihmisel­lä on mui­ta arvo­ja kuin välin­ear­vo. Hal­la-aho yrit­tää köm­pelöä silmänkään­tötemp­pua väit­täessään, että ihmisil­lä on vain välin­ear­vo kos­ka ihmisil­lä on vain välin­ear­vo. Vain Jumala voi määrätä muun­laisia arvo­ja. Tarkem­min asi­aan voi pere­htyä vaikka­pa Suomen perus­tus­lain tai poli­isin pam­pun opas­ta­mana, jos päät­tää perus­tus­lain ihmis­ar­vopy­käliä rikkoa.

     Eikä väli­nar­voakaan voi, toisin kuin Hal­la-aho luulee, mitenkään kiis­tat­tomasti selvit­tää. Luul­tavasti Hal­la-aho tarkoit­taa, että ihmisen arvo näkyy vain ja ain­oas­taan palka­s­sa ja ehkä jois­sain muis­sa taloudel­li­sis­sa vaiku­tuk­sis­sa, jot­ka katoa­vat ihmisen kuole­man myötä. Aja­tus on mieletön talous­te­o­reet­tis­es­ti puhu­mat­takaan pikkasenkin syväl­lisem­mästä yhteiskunta-analyysistä. 

     Help­po esimerk­ki: Yhteiskun­ta­han on tietyssä mielessä sym­bol­is­ten sopimusten verkos­to. Soin­in­vaara vahvis­taa, muut­taa ja heiken­tää verkkoa sieltä täältä näil­lä blogikir­joituk­sil­laan. Jos hyvin käy, hän luo parem­paa verkkoa, jol­loin hänen merk­i­tyk­sen­sä saat­taa olla moninker­tainen tuloi­hin ver­rat­tuna. Hän voi olla hyvin merkit­tävä henkilö ihmis­ten hyv­in­voin­nin kannal­ta, mut­ta mis­sä määrin, sitä on mah­do­ton mita­ta lähi­mainkaan tarkasti.

     Hal­la-ahon mainit­se­ma taiteil­i­ja saat­taa yhtälail­la paran­taa maail­maa saa­mat­ta riit­tävää palkkio­ta, kos­ka vai­h­dan­ta tapah­tuu siis pääosin sym­bol­ien tasol­la. Kieli­ti­eteil­i­jä saat­taa myös saa­da hyvää aikaan, kun­han pitäy­ty­isi siel­lä kirkkoslaavin puolel­la eikä yrit­täisi arvioi­da ihmis­ten abstrak­tia arvoa ilman minkään­laista kompetenssia.

     Tosin voi olla, että Hal­la-aho vain har­joit­telee pro­pa­gan­dan tekoa. Sil­loin hän ei ole niin tyh­mä kuin lain­auk­ses­ta muuten voisi päätellä.

     Vastaa

101. En tiedä Malmön väki­val­taisu­ud­es­ta, mut­ta esimerkik­si Europaean Social Sur­veyn mukaan suo­ma­laiset koke­vat selvästi vähiten Euroopas­sa, että väki­val­ta vaikut­taa elämän­laatu­un (wor­ry about becom­ing vic­tim of vio­lent crime has effect on qual­i­ty of life). Kysymys mit­taa jol­lain tarkku­udel­la myös väki­val­lan, ei pelkästään pelon määrää.

     Suomes­sa­han on myös merkit­tävän vähän maa­han­muut­ta­jia. Sekö selit­täisi Suomen väki­val­lat­to­muut­ta? Tuskin, sil­lä Ruot­sis­sa väki­val­taa pelätään kol­man­nek­si vähiten vaik­ka kaiken maail­man taatelin­tal­laa­jaa on pil­vin pimein.

     Toisen EU:n teet­tämän haas­tat­te­lu­tutkimuk­sen mukaan (http://www.europeansafetyobservatory.eu) Helsin­ki on Euroopan tur­val­lisin pääkaupun­ki, mut­ta hal­la-aho­lais­ten kiusak­si kakkose­na on Tukholma.

     En kyl­lä osaa näistä luvuista vetää oikein mitään johtopäätök­siä väki­val­lan ja maa­han­muu­ton kor­re­laa­tios­ta pait­si sen, että maa­han­muut­to yksinään ei tun­nu selit­tävän oikein mitään.

     –

     Tässä niiden määrä, joiden mielestä väki­val­lan uhal­la ei ole oikein mitään vaiku­tus­ta elämän­laatu­un joidenkin maid­en osalta:

     Fin­land 82.9
     Den­mark 76.5
     Swe­den 75.1
     Nor­way 74.5
     Nether­lands 70.5
     Bel­gium 66.9
     Unit­ed King­dom 66.3
     Ger­many 65.5
     Switzer­land 65.1
     France 59.1
     Poland 59.0
     Spain 58.1
     Esto­nia 49.8
     Por­tu­gal 34.3
     Rus­sia 32.5

     Ja sit­ten luvut nais­ten osalta kaikille Sofi Oksasen ystäville:
     Fin­land 80.7
     Den­mark 74.1
     Swe­den 71.0
     Nor­way 70.5
     Nether­lands 72.0
     Bel­gium 62.8
     Unit­ed King­dom 64.0
     Ger­many 62.4
     Switzer­land 61.4
     France 57.4
     Poland 57.3
     Spain 56.2
     Esto­nia 48.3
     Por­tu­gal 30.2
     Rus­sia 30.6

     Vastaa

102. Osmo, ymmär­rän kyl­lä tuon eron. On omi­tu­ista vas­tus­taa maa­han­muut­toa sel­l­ais­ten rikosten perus­teel­la, jois­sa sekä tek­i­jänä että uhri­na on saman maa­han­muut­ta­jaryh­män jäsen.

     Vastaa

103. Enkidu, juu mut­ta tarkoitin siis eetos­ta vas­tauk­se­na kysymyk­seen mik­si maa­han­muut­to voi pitää arvokkaana. Se toteu­tuuko se vapaus todel­lisu­udessa on tämän kysymyk­sen kannal­ta epäolennaista.

     Ja mäk­ki tekee kat­teen­sa kokik­sen myyn­nil­lä, Suomen vero­ma­llit suosii rav­in­toloi­ta jot­ka myy alko­holit­to­mia juo­mia. Ja sen huomaa.

     Vastaa

104. “Tarkem­min asi­aan voi pere­htyä vaikka­pa Suomen perus­tus­lain tai poli­isin pam­pun opas­ta­mana, jos päät­tää perus­tus­lain ihmis­ar­vopy­käliä rikkoa.”

     Perus­tus­la­ki on poli­it­tis­ten pros­essien tulos. Perus­tus­laithan vai­htel­e­vat maas­ta ja aikakaud­es­ta toiseen. Tuskin ajat­telet, että myös ihmis­ar­vo vai­htelee maas­ta, aikakaud­es­ta ja poli­it­ti­sista päätök­sistä riippuen.

     “Luul­tavasti Hal­la-aho tarkoit­taa, että ihmisen arvo näkyy vain ja ain­oas­taan palka­s­sa ja ehkä jois­sain muis­sa taloudel­li­sis­sa vaiku­tuk­sis­sa, jot­ka katoa­vat ihmisen kuole­man myötä.”

     Ei tarkoi­ta. Luepa se kir­joi­tus kokon­aan: http://www.halla-aho.com/scripta/ihmisarvosta.html

     “Eikä väli­nar­voakaan voi, toisin kuin Hal­la-aho luulee, mitenkään kiis­tat­tomasti selvittää.”

     Se, ettei välin­ear­voa voi kiis­tat­tomasti mita­ta, ei tarkoi­ta, etteikö sitä olisi ole­mas­sa. Luot­ta­mus­takaan ei voi mita­ta, mut­ta on silti mielekästä sanoa, että johonkin henkilöön luote­taan enem­män kuin toiseen.

     “Soin­in­vaara vahvis­taa, muut­taa ja heiken­tää verkkoa sieltä täältä näil­lä blogikir­joituk­sil­laan. Jos hyvin käy, hän luo parem­paa verkkoa, jol­loin hänen merk­i­tyk­sen­sä saat­taa olla moninker­tainen tuloi­hin verrattuna.”

     Jos Soin­in­vaara vahvis­taa ja paran­taa verkkoa enem­män kuin työt­tömänä vihapro­pa­gan­daa net­ti­in suolta­va Ris­to Rasisti, niin sil­loin Soin­in­vaaran arvo on suurem­pi kuin Ris­to Rasistin, eikö? Ovatko siis kaik­ki yhtä arvokkai­ta vai eivätkö ole?

     Vastaa

105. ”Suo­ma­lainen kotiruo­ka on ihan hyvää, ja.….…”

     Se on oikeas­t­aan erit­täin hyvää. Itselle, ulko­maalaise­na, meni vuosia ennen kuin sain oikea­ta suo­ma­l­a­sita kotiruokaa ja havaitsin kuin­ka hyvää se on. Tämä johtuu siitä että sitä ei saa mis­tään. Tyopaikois­sa, kouluis­sa kaik­ki ruo­ka mais­tuu aivan samal­ta, ja kotiruokar­avin­toloi­ta ei vaan tahdö löytyä. 

     Ulko­maal­la kotiruo­ka on sama ruokaa mitä syödään kotona ja ulkona rav­in­to­las­sa, mik­si Suomes­sa ei ole samoin. Piz­zat ja kebabit köy­hdyt­tävät oman maan ruokakult­tuuria, mut­ta se ei liity kult­tuuri monipuolisu­u­teen. Se taitaa johtua jostain muusta.

     Vastaa

106. “Kukaan ei puo­lus­ta maa­han­muut­toa monikulttuurisuudella.”

     Kaik­ki taidamme puo­lus­taa maa­han­muut­toa monikult­tuurisu­udel­la. Mut­ta, vaik­ka erit­täin tärkeä, se on yksi tek­i­jä. Monipuolisu­us on hyvä yhteiskun­nalle, mut­ta mielestäni asia kos­ki miten maa­han­muu­ton toiset seikat vaikut­ta­vat negati­ivis­es­ti suo­ma­laiseen yhteiskuntaan. 

     Itse olen seu­ranut miten vuosi vuodelta suomeen tulee opiskelemään sato­ja tai tuhan­sia ulko­maalaisia kos­ka opiskelu on ilmaista. Suorit­ta­vat tutk­in­ton­sa ja lähtevät pois töi­hin muualle. 

     Jokaises­sa yliopis­tossa suun­nitel­laan englan­ninkielisiä Msc tutk­in­to­ja monil­la aloil­la ja niitä main­os­te­taan ympäri maail­maa. Ehtona on aikaisem­pi korkeak­oulu­ta­soinen tutk­in­to, joten tänne tule­vat ovat korkeasti koulutet­tu­ja jot­ka halu­a­vat lisää ylem­piko­rkeak­oulu­tutk­in­toa tai useampi. 

     Uskon että mah­dol­lisu­us opiskelu­un on ihmisen peru­soikeus (ulko­maalaise­na itsekin tulin opiskele­maan suomeen), mut­ta miten tämä hyö­dyn­tää suo­ma­laista yhteiskun­taa jos korkeasti koulute­taan niitä jot­ka jo ovat koulutet­tu­ja ja “rikkai­ta” kun pystyvät elämään suomes­sa noin 2 vuot­ta tekemät­tä mitään muu­ta kuin opiskel­la (jotkut ryhtyvät siivoa­maan tai muu­ta sivuhom­maa tekemään jos ei muu­ta ole tarjolla).

     Lisääkö tämä oikeu­den­mukaisu­ut­ta maail­mas­sa tai lisääkö se eri­ar­voisu­ut­ta kun köy­hät halukkaat ei ikinä pää­sisi tänne koulut­tau­tu­maan? J miten se hyö­dyn­tää meitä suomessa?

     Vastaa

107. “Tuskin ajat­telet, että myös ihmis­ar­vo vai­htelee maas­ta, aikakaud­es­ta ja poli­it­ti­sista päätök­sistä riippuen.”

     Tot­ta kai vai­htelee. Ihmis­ten arvo syn­tyy tietyssä his­to­ri­al­lises­sa tilanteessa, ei kuitenkaan pelkästään taloudel­lisen pros­essin tulok­se­na vaan juuri esimerkik­si poli­it­tisen pros­essin tai vaikeam­min määriteltävän kult­tuurisen pros­essin tulok­se­na. Lisäk­si tietyt ihmis­ar­voon liit­tyvät tabut ovat niin uni­ver­saale­ja (esim. murhan kieltämi­nen), että niitä voi ehkä pitää luon­nol­lisi­na moraalisääntöinä. 

     “Se, ettei välin­ear­voa voi kiis­tat­tomasti mita­ta, ei tarkoi­ta, etteikö sitä olisi olemassa. ”

     Se tarkoit­taa, että Hal­la-ahon kuvaile­maan järjestys­tä ei voi laa­tia. Sik­si pitää olla ihmis­ar­von minim­i­ta­so, joka myön­netään kaikille.

     “Ovatko siis kaik­ki yhtä arvokkai­ta vai eivätkö ole?”

     Hal­la-ahon yksi point­ti ei näkynyt lain­auk­ses­sasi. Hän siis väit­tää: “Yksi nykya­jan aksioomista on, että kaikil­la ihmisil­lä on ihmis­ar­vo, ja että tuo ihmis­ar­vo on kaikil­la ihmisil­lä samansuuruinen”.

     En ymmär­rä, mihin hän mah­taa tuol­la viita­ta. Ei kai kenenkään mielestä Hitler ja Gand­hi olleet ihmis­inä yhtä arvokkai­ta. Hirviömäisyy­destään huoli­mat­ta Hit­ler­iä olisi kuitenkin luul­tavasti kohdel­tu kiin­ni saataes­sa ihmis­ar­vois­es­ti (län­tis­ten) kiin­nisaa­jien minim­i­ta­sol­la eli ei esimerkik­si olisi kidutettu.

     Tässä, muuten, lisää Hal­li-ahon har­ras­ta­maa naivis­mia: “Maanvil­jeli­jä, syötävien eläin­ten kas­vat­ta­ja ja raken­nusinsinööri ovat arvokkaampia kuin muut, kos­ka ilman heitä yhteisö kuolisi nälkään ja kylmään. Toisaal­ta he selviy­ty­i­sivät hengis­sä, vaik­ka kaik­ki muu osaami­nen poistettaisiin.”

     Maini­tut ammat­in­har­joit­ta­jat ovat täysin riip­pu­via ympäröivästä infra­stuk­tu­urista. Ja ihmis­ten eloon­jäämisen kannal­ta on tietysti luke­mat­to­mia tärkeämpiä ammat­te­ja Hal­lik­sen omankin logi­ikan perusteella.

     Vastaa

108. Yritän nyt perustel­la asian hie­man pidem­min, toiv­ot­tavasti tämä pidem­pi perustelu häl­ven­tää joitain epäselvyyksistä:

     Eivät ympärileikkauk­set iso­laa­tios­saan ole argu­ment­ti maa­han­muut­toa vas­taan. Toki niiden vähen­tämiseen pyrkimi­nen voidaan myös nähdä maa­han­muut­toa puolta­vana argu­ment­ti­na. Täl­löin meil­lä pitäisi olla selkeää tähän vähen­tämiseen ja näi­den mah­dol­lis­ten uhriryh­mien aut­tamiseen tähtäävä poli­ti­ik­ka. Oma ensim­mäi­nen vies­ti­ni kos­ki sitä, mitä tuol­laisen poli­ti­ikan pitäisi real­is­tis­es­ti sisältää, ainakin kah­den naisia sor­ta­van kult­tuurin parista itse tule­van naisen mielestä, sekä sitä, mitä ide­ol­o­gisia esteitä täl­laisen poli­ti­ikan kan­nat­ta­mi­nen usein kohtaa ns. suvait­se­vais­ten taholta.

     Suvait­se­vaiset käsit­televät “toiseut­ta” kollek­ti­ivisi­na objek­teina, joiden pääl­lim­mäiset oikeudet ovat oikeuk­sia olla tulemat­ta mitenkään louka­tuik­si. Esimerkik­si avoin puhe ympärileikkauk­sista loukkaisi heitä, kuten mm. Ruot­sis­sa sadelleista tap­pouhkauk­sista tiedämme, joten siitä mielel­lään vai­etaan ja sen esi­in nos­tamises­sa voidaan jopa tulki­ta ja nähdä rasis­mia. Sik­si mm. medi­as­sa pääasialli­nen hil­jaisu­us, puut­tumat­to­muus. Ettei loukat­taisi. Jos sadat bru­taal­isti sil­vo­tut oli­si­vat nim­iltään Jaana, Mari, Anne jne. ei hiljet­täisi. Tämä on fun­da­men­taali ero.
     Täten voidaan hypo­teesin kaut­ta toden­taa, että nykyti­lanteessa uno­htu­vat tois­si­jaisik­si toiseu­den kollek­ti­iv­it muo­dostavien sub­jek­tien henkilöko­htaiset yksilönoikeudet, joiden tulisi olla koske­mat­to­mia, siinä kuin kenel­lä tahansa meistäkin.
     Se, että sato­ja Suomen kansalaisia on bru­taal­isti sil­vot­tu, ja tuhan­sia tul­laan silpo­maan, ei herätä kovin vahvo­ja tun­tei­ta tai kovin vah­vaa näkyvyyt­tä, niin kauan kuin nämä ihmiset suvait­se­vais­ten määrit­telemäl­lä taval­la edus­ta­vat meille vähempiar­voisia ihmisiä. Ihail­tavien, eksoot­tis­ten, vieraiden kollek­ti­ivien numeroi­ta, eivätkä vas­taavia sub­jek­te­ja joik­si itsemme näemme. Ihmisoikeuk­sia loukkaa­van toiseu­den suvait­se­vaisu­us toiseu­den kollek­ti­ivisen loukkaa­mat­to­muu­den var­jol­la on rasismia.
     Tästä seu­raa myös em. eri­ta­soisu­us edel­lyte­tyssä vas­tu­unot­tamises­sa ja arvostelun sietämisessä. Kah­den tason ihmisiä. Meitä ja heitä, nykyisen ns. suvait­se­vais­ton oman maail­manku­van ytimessä.

     Toisaal­ta voidaan toki argu­men­toi­da niinkin, että ihmiset joiden tun­nefab­ri­ik­ki — ihmi­nen­hän ei psyykeltään ja maail­manku­val­taan muo­dos­tu eris­te­ty­istä osista — mah­dol­lis­taa, ja jopa hyvin tun­nevah­val­la pakol­la, nais­ten sukupuolielin­ten amputoimisen, eivät toden­näköis­es­ti ole kovin mukavia tyyppe­jä mon­es­sa muus­sakaan yhtey­dessä, esimerkik­si suhteis­saan nais­ten kanssa yleisem­min. Päin­vas­toin — ja on vain ratio­naal­ista siten olettaa.
     Ja täl­löin puhutaan myös suh­teesta val­taväestöön. Eri­tyis­es­ti val­taväestön naisi­in. mm. Ruot­sis­sa on jo asuinaluei­ta, jois­sa nuoret etnis­es­ti ruot­salaiset naiset ja tein­i­tytöt pukeu­tu­vat itseään peit­tävästi mm. huivi­in maa­han­muut­ta­jien tahol­ta uhkaa­van fyy­sisen ja henkisen väki­val­lan takia.

     Kaik­ki tämä yhtyy naisen sek­suaal­isu­u­den tukah­dut­tamiseen, naisen kon­trol­loimiseen miesten tahol­ta. Faraoni­nen ympärileikkaus on kun­ni­a­murhien ohel­la sen bru­taalein muo­to, mut­ta ilmiö on yht­eneväi­nen fab­ri­ik­ki, jon­ka inten­si­ivisyys vai­htelee. Tähän näh­den on esimerkik­si aivan turha tarkkaan erotel­la “paikallisia tra­di­tioi­ta” ja “uskon­toa”, sil­lä poh­jal­taan ihmisel­lä on yksi yht­enäi­nen min­u­us ja nämä lomit­tuvat toisi­in­sa luke­mat­tomin eri tavoin eivätkä ole leikat­en eriteltävis­sä kuin ihmisel­lä olisi kak­si minää.

     Näi­den tun­nelataus on myös niin val­ta­va, että on turha kuvitel­la, että niitä voitaisi­in merkit­tävästi haas­taa lyhyel­lä aikavälil­lä esimerkik­si kohteliaal­la “val­is­tuk­sel­la”.

     Suvait­se­vais­tol­la ei ole mitään käsi­tys­tä siitä, miten ihmis­ryh­mien ja yksilöi­den sisäi­nen arvo­jen ja näke­mys­ten muut­tumi­nen rak­en­tuu, kuin­ka vaikea­ta ja hidas­ta se on.
     Vielä 1990-luvulle asti kult­tuurisia ero­ja (ainakaan jonkin kult­tuurin parem­muut­ta toiseen näh­den) tuskin edes huo­mat­ti­in, ja jos jotain vähäisiä ongelmia nähti­inkin, niin niiden kat­sot­ti­in kor­jau­tu­van yhdessä sukupolves­sa. Tämä kaik­ki rak­en­tui uskon ja ide­olo­gian varaan.

     Suvait­se­vais­ton aka­teem­i­nen uskot­tavu­us monikult­tuurisu­u­den ymmärtäjinä on toki jo täysin murskana ratio­naalises­sa tarkastelus­sa, mut­ta tämä ei estä hei­dän yhä tapah­tu­vaa pro­filoi­tu­mis­taan sen asiantuntijoiksi.

     Osmo aina välil­lä aloit­taa mie­lenki­in­toisia keskustelu­ja, esit­tää pohdit­tu­ja näkökan­to­ja, mut­ta saa­nee sit­ten vasti­neek­si niin paljon flame-mail­ia näiltä “suvait­se­vaisil­ta” (jot­ka usein ovat kaikkea pait­si), että perään­tyy puhu­maan neek­e­rien potk­i­joista ja tekemään eri­laisia irviku­via asial­lis­es­takin kri­ti­ik­istä. (Vähät­telemät­tä sen epäasial­lisen vul­gaari-nation­al­is­min ongelmaa).

     Irvailu ei ikävä kyl­lä vie keskustelua eteen­päin. Ja sitä keskustelua todel­la tarvit­taisi­in. Asi­ata­sol­la, ihmisyyt­tä ja ihmis­ar­voa mut­ta ei itseis­ar­voisia kuvia tai tabu­ja ehdot­to­muu­teen asti kunnioittaen.

     Vastaa

     1. Minä en aloit­tanut keskustelua ympärileikkauk­sista argu­ment­ti­na maa­han­muu­ton sal­lim­ista vas­taan. Se ole minus­ta mikään argu­ment­ti tässä keskustelus­sa, ei puoles­ta eikä vas­taan. Halusin vain kor­ja­ta tuon argu­mentin esitt­täjän logi­ikan; minus­ta siinä pais­toi takaa aja­tus, että maail­ma muut­tuu parem­mak­si, jos ikävät asi­at saadaan pois mei­dän silmistämme;sen kun jatka­vat silpomista, kun­y­han se ei tapah­du täällä.
        Sinän­sä olen sitä mieltä, että silpomi­nen tulisi krim­i­nal­isoi­da ja tätä tulisi myös valvoa. Olen aiem­minkin esit­tänyt, että maa­han muut­ta­jille tulisi antaa allekir­joitet­tavak­si paperi, jos­sa heille ker­ro­taan jois­takin keskei­sistä Suomen lain­säädän­nön kohdas­ta, jot­ka ken­ties ovat eri taval­la kuin hei­dän koti­maas­saan. Silpomi­nen on yksi keskeinen osa tätä pape­ria; nais­ten ase­ma toinen. Ilmeis­es­ti myös kysymys las­ten pahoin­pitelystä kuu­luisi tähän paperiin.
        Min­ut pakot­taa tiet­tyyn varovaisu­u­teen ulko­maalaisas­i­as­sa se törkyvi­estien määrä, joka ihmis­ar­vokri­it­tisiltä tahoil­ta pyrkii blogille aina kun sana ulko­maalainen mainitaan.
        Ja sen kaltaiset viestit, jois­sa tode­taan, että jos pidän pako­laishake­musten käsit­telyaiko­ja liian pitk­inä, ole hyväksynyt kaiken sen saas­tan, jota rasis­tit hom­mafoo­ru­mil­la kirjoittavat. 

        Vastaa

109. Juani­to: Suomes­sa on hyvin voimakas itse tekemisen kult­tuuri. Mitä sitä men­nä rav­in­to­laan syömään sel­l­aista ruokaa, jota jokainen kun­non emän­tä osaa itsekin tehdä. Ja yksikään nainen ei halua tun­nus­tau­tua huonok­si emän­näk­si mak­samal­la kotiruoas­ta jollekin ravintolayrittäjälle.

     Vastaa

110. az:

     Täten voidaan hypo­teesin kaut­ta toden­taa, että nykyti­lanteessa uno­htu­vat tois­si­jaisik­si toiseu­den kollek­ti­iv­it muo­dostavien sub­jek­tien henkilöko­htaiset yksilönoikeudet, joiden tulisi olla koske­mat­to­mia, siinä kuin kenel­lä tahansa meistäkin. 

     Se että kir­joit­taa mon­imutkaises­ti ei lisää tek­stin uskot­tavu­ut­ta tai kom­pe­tenssia vaan tekee sen lukemis­es­ta tuskallista. 

     Suvait­se­vais­tol­la ei ole mitään käsi­tys­tä siitä, miten ihmis­ryh­mien ja yksilöi­den sisäi­nen arvo­jen ja näke­mys­ten muut­tumi­nen rak­en­tuu, kuin­ka vaikea­ta ja hidas­ta se on. 

     No mut­ta onnek­si tämä totu­us on hom­mafoo­ru­mil­la, se pitää vain löytää sieltä. Tämä usko­mat­toman mus­tavalkoinen ajat­telu vaivaa sekä hom­mafoo­ru­min hou­rupäitä että Hom­mawatchin vas­taavia. Maail­ma nähdään puoles­ta tai vas­taan- tilanteena. Usein vielä niin että oma­l­la puolel­la on hal­lus­sa tietoa tai ymmär­rystä jota muut ei vaan tiedä, ja jon­ka levit­tämistä vastapuolen mafia yrit­tää estää. Ja tämä saa aikaan tällaisia 

     mut­ta saa­nee sit­ten vasti­neek­si niin paljon flame-mail­ia näiltä “suvait­se­vaisil­ta” (jot­ka usein ovat kaikkea paitsi),

     tulk­in­to­ja. Mikään ei täl­lä taval­la etene, pait­si se että Hom­mafoo­ru­min yksinker­taisem­mat seu­raa­jat rupea­vat tuo­maan tätä net­tisekoilua jo reaal­i­maail­man puolelle, mikä on anteeksiantamatonta.

     Ei tain­nut tietää Timo Soi­ni mitä meni tekemään kun sor­vasi xeno­fo­bi­as­ta “maa­han­muut­tokri­it­tisyy­den” kaut­ta kuntavaaliteeman.

     Vastaa

111. Juanito:“Kaikki taidamme puo­lus­taa maa­han­muut­toa monikult­tuurisu­udel­la. Mut­ta, vaik­ka erit­täin tärkeä, se on yksi tek­i­jä. Monipuolisu­us on hyvä yhteiskunnalle, ”

     Tämähän nyt on asian ytimessä. Minä olen tavalli­nen työssäkäyvä nelikymp­pinen mies etelä-suomes­ta. Mitä iloa min­ulle on maa­han­muut­ta­jien mukana tulev­as­ta monikult­tuurisu­ud­es­ta? Oma käsi­tyk­seni on, että eipä juuri mitään. 

     Sitä pait­si netin, kir­jo­jen ja tV:n väl­i­tyk­sel­lä jo elämme “monikult­tuurises­sa” maail­mas­sa. Viih­teemme ja kult­tuurimme on jo suurim­mak­si osak­si ulko­mail­ta ostet­tua. Mitä tämän lisäk­si merk­it­see se, että naa­puri­i­ni muut­taa per­he Irak­ista? No ei yhtään mitään. En tunne naa­pure­i­tani muutenkaan. Min­ulle tässä on siis käsit­tääk­seni tulos­sa vain mak­sa­jan osa.

     Vastaa

112. #
     Liian van­ha kir­joit­ti 20.3.2010 kel­lo 10:38
     Kiinaan kulut nousi­vat byrokra­tia- ja kor­rup­tioku­lu­jen vuoksi.
     #

     Lisäk­si tulee muis­taa se, että kiinalaiset toimi­vat aivan samal­la taval­la kuin suo­ma­laisetkin toimi­vat mei­dän koti­markki­noille tule­vien tuot­tei­den suh­teen, että koti­maisu­usaste tuot­tei­den valmis­tuk­ses­sa tulee olla vähintään
     50%. 

     Sit­ten vaan kävi niin, että tuon­aikaiset suuret suo­ma­laiset fir­mat läh­tivät siirtämään suo­ma­laista työtä kiinan tehtaisi­in, että saavut­taisi­vat hyvät markki­na-ase­mat tuon aikaisil­la kiihtyvil­lä kiinan markkinoilla.

     Vastaa

113. “Ilmeis­es­ti myös kysymys las­ten pahoin­pitelystä kuu­luisi tähän paperiin.”

     Ilman muu­ta! Korkeasti koulute­tulle työkaver­ille (Itä-Euroopas­ta tul­lut, nykyään jo Suomen kansalainen) tuli ihan yllä­tyk­senä, kun ker­roin, ettei hän saisi lap­silleen antaa selkään. Lapset ovat Suomes­sa syn­tyneitä ja minus­ta täl­lainen asia olisi ilman muu­ta pitänyt neu­volas­sa kertoa.

     Vastaa

114. Tuo­mas S. Kom­ment­tisi oli tyyp­il­listä diskurssi­ana­lyysiä, joka on mädät­tänyt aka­teemista yhteiskun­nal­lista tutkimus­ta ainakin sit­ten Der­ri­dan ja Fou­caultin vaikutuksen.

     Et kos­ket­tanut asi­akysymyk­siä, vaan teit jonkin­laisen vih­jaa­van luon­nehdin­nan kir­joituk­seni perus­teel­la siitä, mitä arvelet min­un ajat­tel­e­van tai edustavan.

     En kir­joi­ta hom­mafoo­ru­mille. En iden­ti­fioidu hei­hin enkä nykyään juuri enää seu­raa foo­ru­mia. Olen kri­ti­soin­ut heitä kyl­lästymiseen asti. Äänestin Hal­la-ahoa kun­nal­lis­vaaleis­sa, kos­ka mielestäni hänel­lä oli oikeus tul­la kuul­luk­si moniäänisessä yhteiskun­nas­sa. Sit­tem­min en ole siitä äänestä pitänyt ja kään­tynyt pysyvästi sitä vas­tus­ta­maan. Enkä nyt tarkoi­ta yksilöi­den Hal­la-ahoa, vaan laa­jem­min sitä viiteryh­mää, johon Osmokin yllä viittasi.

     Mut­ta palatak­seni asi­akysymyk­si­in, ne vaikeat kysymyk­set, joista toki “rasis­teil­lakin” on joitakin hyviä ja perustel­tu­ja point­te­ja, vaik­ka hei­dän tapansa ne tuo­da esille onkin vas­ten­mieli­nen, ja joista vain muu­ta­maa itse käsit­telin viestis­säni, ne kysymyk­set on koh­dat­ta­va ja käsiteltävä ennem­min tai myöhem­min, taval­la tai toisella.

     Minus­ta olisi paljon mukavam­paa, jos fik­sut ja maltil­liset ihmiset kykeni­sivät tekemään sen. Jois­sakin mais­sa, jois­sa ongel­mat ovat eden­neet jo paljon pidem­mälle, “hom­malaiset” ovat yhä enenevästi tyrkyl­lä hoita­maan näitä asioi­ta omil­la tavoil­laan — mitä ne tavat sit­ten ovatkin. Minä pelkään, että ne eivät ole kovin humaanei­ta, eivätkä fik­su­ja. Hol­lan­nin paikallisen “hal­la-ahon” puolueesta on ehkä tulos­sa maan suurin puolue. Hol­lan­ti on his­to­ri­al­lis­es­ti Euroopan suvait­se­vaisin ja avaramielisin yhteiskun­ta, ollut vuo­sisato­jen ajan. Jos Hol­lan­nis­sa täl­lainen kehi­tys on mah­dol­lista kun suh­teessa vähem­män radikaali vaiku­tus maas­sa lisään­tyy, niin mikä tulee ole­maan tilanne mais­sa, joil­la ei ole vas­taavia sivistyk­sen syvään juur­tunei­ta per­in­teitä ja joiden tuli­jat ovat mm. Marokkoa vielä paljon ongel­mallisem­mista maista kult­tuuris­es­ti, kuten juuri Soma­lias­ta ja Afgan­ista, ne kun nyt on keskustelus­sa mainittu?

     Jos Tuo­mas luulet, että todel­lisu­ud­es­ta vasti­neet hei­jas­ta­va kysymys on automaat­tis­es­ti kat­e­gorisoita­va jonkin­laisek­si “väärämielisyy­dek­si”, joi­ta ei sisäl­lön väärämielisyy­den takia tarvitse asi­ata­sol­la kom­men­toi­da, niin palaa takaisin alku­ru­u­tu­un ja yritä ymmärtää, mis­tä tässä keskustelus­sa on ratio­naalis­es­ti (kon­tra ide­ol­o­gis­es­ti) kysymys.

     Vastaa

115. Anteek­si tpyy­lu­o­ma se sosi­olo­gi-heit­to. Otan takaisin.
     Enkidu: Kun aloitin kir­joituk­seni, että ‘heikkoina het­k­inä’ ajat­te­len USA:n sodan­jälkeisen rak­en­tu­misen ole­van hyvä malli jois­sakin asiois­sa, tiedän kyl­lä tämän eetok­sen ongel­mat. Rasis­mi on ollut tietysti rajua, ku-klux-klanista alka­en ym. Ja eri­lainen ghet­tou­tu­mi­nen näkyy ja voi hyvin vielä nykyäänkin. Mut­ta ‘samaan vir­taan ei voi astua kahdesti’, sanoo min­un Her­ak­leitok­seni, kos­ka, vaik­ka astuukin, jokaisen askeleen jäl­keen vir­ta on muut­tunut. (Jäät­teen­mä­ki ymmär­si tämän valitet­tavasti väärin, ja olisi voin­ut perustel­la lähteä kil­paan samal­la lausumal­la mut­ta oikein ymmär­ret­tynä). Mut­ta siinä tekemisen ja rak­en­tamisen eetok­ses­sa on jotain mitä tämä kyyni­nen aikakausi kaipaisi. Mut­ta veivätkö ydi­naseet 70-luvul­la (MAD-strate­giat USA:n ja NL:n välil­lä = mutu­al assured destruc­tion) ja sit­ten ekokas­tarofien uhka viat­to­muu­den lopullisesti.
     Silti. Kos­ka Suomeen saadaan Afrikkalais­taus­tainen pres­i­dent­ti? Toiv­ot­tavasti hänen ja Halosen välis­sä ei tarvi­ta Suo­ma­laista klaania.
     Mitähän ruokakult­tuuria suo­ma­laiset veivät 60‑, 70-luvuil­la Ruot­si­in? Ainakin yksi ruokala­jike oli hyvin kostea.
     Monikult­tuurisu­us elää ja voi hyvin ainakin meil­lä, ympäristössä ja ilmapi­iris­sä (Turus­sa, ei nyt ongelmit­ta tietenkään). Riip­puu yksilöstä tietenkin miten sen halu­aa ottaa vas­taan. Suuri rak­en­tee­li­nen ongel­ma on maa­han­muu­ta­jien asut­ta­mi­nen. Pitääkö yhteiskun­nan ehdoin tah­doin kär­jistää tilan­net­ta asut­ta­mal­la ruu­ti ja tuli­tikku samaan lähiöön naapureiksi?

     Vastaa

116. (Toiv­ot­tavasti sisen­nyk­set ym. toimivat)

     Osmo Soin­in­vaara:

     Suomes­sa tur­va­paikkapäätöstä odot­tavalle mak­se­taan selvästi suurem­paa toimeen­tu­lo­tukea kuin muis­sa mais­sa. Tähän olen kiin­nit­tänyt huomio­ta ajat sit­ten. Nyt osa rahamääräis­es­tä tues­ta mak­se­taan ruokana, mut­ta silti tur­va­paikkapäätök­sen odot­ta­mi­nen on kan­nat­tavin­ta Suomessa.

     Tästä puhutaan paljon, ja tämä myös vaikut­taa kor­jat­tavis­sa ole­val­ta ongel­mal­ta, mut­ta ei kauhean oleel­liselta tai keskeiseltä. Sisämin­is­ter­iö oli nelisen kuukaut­ta sitä mieltä, ettei tt-tuel­la ja tur­va­paikan­hak­i­joiden määräl­lä ole yhteyttä:

     Eri maid­en euromääräis­ten toimeen­tu­lo­tukien ver­tailu ei anna täyt­tä kuvaa tur­va­paikan­hak­i­joiden tukemis­es­ta tai vaiku­tuk­sista tur­va­paikan­hak­i­joiden määrään. Hol­lan­nis­sa tur­va­paikan­hak­i­jat saa­vat alhaista toimeen­tu­lo­tukea ver­rat­tuna mui­hin Euroopan mai­hin, mut­ta maa­han hakeu­tui silti 13 400 tur­va­paikan hak­i­jaa viime vuon­na. Hol­lan­nis­sa vas­taan­ot­tokeskuk­sis­sa asuville aikuisille toimeen­tu­lotuen määrä viikos­sa on 32,37 euroa ja yli 12 ‑vuo­ti­aalle 5,90 euroa.
     –
     Suomes­sa toimeen­tu­lo­tu­ki on eurois­sa ollut korkeampi kuin muis­sa Pohjo­is­mais­sa, mut­ta silti esimerkik­si Nor­jaan ja Ruot­si­in hakeu­tuu enem­män tur­va­paikan­hak­i­joi­ta kuin Suomeen. 

     http://www.intermin.fi/intermin/bulletin.nsf/HeadlinesLinked/A295206280725CDCC22576860046AA5C

     Minus­ta kuu­lostaa siltä, että toimeen­tu­lo­tukiar­gu­ment­ti­in perus­tu­vaan pop­ulis­mi­in lähtem­i­nen saat­taa johtaa tur­va­paikan­hak­i­joiden turhi­in pikakään­ny­tyk­si­in, vaik­ka vakavampi ongel­ma on jo nyt liian mata­la käännytyskynnys.

     Vastaa

117. Olen asunut 10 vuot­ta ulko­mail­la ja aset­tunut asumaan pitem­mäk­si aikaa 3–4 valtioon.
     Ei ole tul­lut ensim­mäise­ki mieleen vaa­tia oikeut­ta omaan kirkkoon eikä omi­in ruoki­in enkä ole vaaat­in­ut toimeentulotukea.

     Kun Indone­si­as­sa pyy­det­ti­in työ-ja oleskelulu­paan 34 val­oku­vaa , kolmea eri kokoa ja Latvi­as­sa keuhkoku­vaa niin ajat­telin kysyä, että mik­si, mut­ta arvasin vas­tauk­sen ‚enkä kysynyt mitään.

     Kyl­lä se maail­man tapa on, että jos menee johonkin maa­han niin joutuu hyväksymään sen maan sel­l­aise­na kuin se on.
     Ja jokaisel­la maa­han­muut­ta­jal­la on selonot­tovelvol­lisu­us mitä lake­ja ja määräyk­siä maas­sa on. 

     Kieltäkin oppii se 2–300 sanaa muu­ta­mas­sa viikos­sa ja selviää jo kau­pas­sa ja muis­sa vas­taavis­sa tilanteissa

     Ja vaik­ka kult­tuuriero­jakin on niin yksilöi­den väliset erot ovat aina suuremmat .

     Ja elämä helpot­tuu heti merkittävästi.

     Vastaa

118. En muista mis­tään muual­takaan soma­lialaista rav­in­to­laa, esimerkik­si etiopi­alaisia vaik­ka kuin­ka. Soma­lialaisia kai kuitenkin on muual­lakin kuin Suomessa.

     Berli­inis­sä ainakin olen sel­l­aisen näh­nyt, ei tul­lut kyl­lä käy­tyä. Etiopi­alaisia rav­in­toloi­ta kaipaisi Helsinki­inkin, siinäpä ker­ta kaikki­aan upea keittiö.

     Uskon että mah­dol­lisu­us opiskelu­un on ihmisen peru­soikeus (ulko­maalaise­na itsekin tulin opiskele­maan suomeen), mut­ta miten tämä hyö­dyn­tää suo­ma­laista yhteiskun­taa jos korkeasti koulute­taan niitä jot­ka jo ovat koulutet­tu­ja ja “rikkai­ta” kun pystyvät elämään suomes­sa noin 2 vuot­ta tekemät­tä mitään muu­ta kuin opiskel­la (jotkut ryhtyvät siivoa­maan tai muu­ta sivuhom­maa tekemään jos ei muu­ta ole tarjolla).

     Näk­isin, että vai­h­to-opiske­li­jat tuo­vat meille suo­ma­laisille opiske­li­joille uusia näkökul­mia tekemiseen ja aut­ta­vat kan­sain­välis­ten verkos­to­jen luomises­sa. Ainakin omas­sa koulus­sani (Taide­te­olli­nen korkeak­oulu) tämä on toimin­ut hyvin. Sik­si en näe vält­tämät­tä ongel­mana sitä, että ihmiset käyvät tääl­lä vain “pyörähtämässä” muu­ta­man vuo­den ja sit­ten palaa­vat koti­mai­hin­sa, vaik­ka toki olisi vielä parem­pi jos mah­dol­lisim­man moni jäisi tänne töi­hin. Sitä vain valitet­tavasti ei ole tehty kovin helpok­si EU:n ulkop­uolelta tulleille opiske­li­joille eikä Suo­mi niille EU-kansalaisillekaan vält­tämät­tä ole houkut­televin maa jäädä koulun jäl­keen ellei sit­ten löy­dy täkäläistä puolisoa tai syn­ny tiivistä ystäväpiiriä.

     Vastaa

119. Osmo sanoo:

     Kysymys oli siitä, että Eli­nan mielessä hal­la-aho­laisu­us on monokult­tuurisu­u­den ihan­noin­tia an sich ja kaiken kult­tuurien välisen vuorovaiku­tuk­sen vält­tämistä, vaik­ka mitään negati­ivisia lieveilmiöitä ei olisi. Uskallan epäil­lä, onko tekeekö Eli­na Hal­la-aholle oikeutta.

     Anteek­si mitä?

     Tässä nyt ei tehdä oikeut­ta kenellekään. Mitään tuol­laista en ole sanonut enkä edes mitään sel­l­aista, jon­ka voisi tulki­ta mil­lään järkeväl­lä taval­la noin. 

     Ei ole nyt järkevä strate­gia monikult­tuurin ilosanoman levit­tämisessä lait­taa toisen sanomak­si jotain aivan vääris­tel­tyä. Ei se noin lev­iä, Osmo. Teet vain itsesi hölmöksi.

     Vastaa

     1. [Hal­la-aho­lais­ten] Kri­ti­ik­ki siis kohdis­tuu ide­olo­giaan, jon­ka mukaan mah­dol­lisim­man monien etnis­ten ja uskon­nol­lis­ten ryh­mien ole­mas­sao­lo yhden kansal­lis­val­tion sisäl­lä on itseis­ar­vois­es­ti hyvä asia. 

        Tämän jotenkin tulk­itsin tarkoit­ta­van sitä, että kansal­lis­val­tios­sa ei tulisi olla kuin yhtä uskon­toa ja yhtä rotua. Ihmettelin mon­ta ker­taa, tarkoit­taako Eli­na mitä kir­joit­taa, ettei kult­tuurien mon­imuo­tisu­us sinän­sä olisi hyvä asia ja edus­taako hän tässä oppi-isäänsä.

        Käy­dään­pä läpi tämä vähän tarkemmin.

        A) Suh­tau­tu­mi­nen kult­tuurien väliseen vuorovaiku­tuk­seen sinänsä:
        1) Kult­tuurien väli­nen vuorovaiku­tus on sinän­sä hyvä ja yhteiskun­taa rikas­tut­ta­va asia. Tämä lie­nee laa­jasti (city)vihreitä yhdis­tävä näkemys
        2) Kult­tuurien väli­nen vuorovaiku­tus uhkaa kansal­lisia arvo­jamme ja on itsessään paha asia. (Kan­ta­pe­rus­suo­ma­lainen ajat­telu, tai Sara Parkins-tyypin repub­likaa­ni­nen ide­olo­gia, jon­ka seu­rauk­se­na pres­i­dent­tiehdokkaat salaa­vat, että osaa­vat muitakin kieliä kuin englantia)
        B) Kult­tuurien välisen vuorovaiku­tuk­sen sivuvaikutukset
        1) Uskoo sivu­vaiku­tusten ole­van pääsään­töis­es­ti positiivisia
        2) Uskoo sivu­vaiku­tusten ole­van pääsään­töis­es­ti negatiivisia

        Tästä seu­raa neljä eri ajatusta
        A1B1 kan­nat­taa kaikkea monikult­tuurisu­ut­ta, kos­ka siitä seu­raa vain hyvää;
        A1B2 Pitää kult­tuurien välistä vuorovaiku­tus­ta sinän­sä hyvänä asiana, mut­ta kat­soo sen tuomien sivu­vaiku­tusten enem­män kuin kumoa­van hyvät vaiku­tuk­set. Siir­to­laisu­u­teen liit­tyy juuret­to­muut­ta ja sen tuo­maa rikol­lisu­ut­ta nyt esimerkiksi;
        A2B1 Ei voi sietää suomen­ruot­salaisia, mut­ta myön­tää näi­den ole­van vält­tämät­tömiä vien­ti­te­ol­lisu­u­den men­estyk­selle. Tämän takia Saudi­ara­bia sal­lii län­si­maalais­ten juo­van viskiä sul­je­tuis­sa hotelleissaan.
        A2B2 Impi­vaar­alainen xenofobisti

        Minä luin Eli­nan kom­mentin niin, että hän ker­too Hal­la-ahon kuu­lu­van ryh­mään A2, siis perusimpi­vaar­alaisi­in, mitä uskalsin ihme­tel­lä. Kaikki­han me tiedämme, että hän kuu­luu joka tapauk­ses­sa ryhm­nään B2 

        Vastaa

120. OS: “Tämän jotenkin tulk­itsin tarkoit­ta­van sitä, että kansal­lis­val­tios­sa ei tulisi olla kuin yhtä uskon­toa ja yhtä rotua.”

     Jos kri­ti­soin aja­tus­ta että jäätelön syön­nin lisään­tymi­nen tuot­taa hel­let­tä, se ei tarkoi­ta että mielestäni jäätelöä pitäisi olla syömät­tä jos halu­aa naut­tia kun­non kesäsäistä.

     Vastaa

121. Eli­na:

     En nyt pidä tästä ter­mistä “hal­la-aho­laiset”. Minus­ta sen käyt­täjil­lä on tarkoi­tus rin­nas­taa Hal­la-ahon kan­nat­ta­jat johonkin lahkoon hurah­taneik­si hörhöik­si. Mut­ta uno­hde­taan se tässä. 

     [Hal­la-aho­lais­ten] Kri­ti­ik­ki siis kohdis­tuu ide­olo­giaan, jon­ka mukaan mah­dol­lisim­man monien etnis­ten ja uskon­nol­lis­ten ryh­mien ole­mas­sao­lo yhden kansal­lis­val­tion sisäl­lä on itseis­ar­vois­es­ti hyvä asia.

     Osmo:

     Tämän jotenkin tulk­itsin tarkoit­ta­van sitä, että kansal­lis­val­tios­sa ei tulisi olla kuin yhtä uskon­toa ja yhtä rotua. Ihmettelin mon­ta ker­taa, tarkoit­taako Eli­na mitä kir­joit­taa, ettei kult­tuurien mon­imuo­tisu­us sinän­sä olisi hyvä asia ja edus­taako hän tässä oppi-isäänsä.

     (Tuo mon­imuo­tisu­us on muuten haus­ka pain­ovirhe.. Juu.. kyl­lä kansal­lis­val­tios­sa saa olla eri pukeutumistyylejä 🙂 ) 

     Kyl­lä tarkoi­tan, mitä kir­joi­tan. Ongel­mak­si muo­dos­tuu nyt vain se, etten ole kir­joit­tanut mitään sel­l­aista, että kansal­lis­val­tion sisäl­lä ei saisi olla eri rotu­isia (sic!) tai eri uskon­to­ja edus­tavia ihmisiä. 

     Jos ajat­te­len, että jokin asia tai ilmiö ei ole itseis­ar­vois­es­ti hyvä, tästä EI seu­raa, että pitäisin sen vas­tako­htaa itsear­vois­es­ti hyvänä.

     Vastaa

122. Asi­aa jonkun ver­ran sivus­ta seu­ran­neena luulisin ymmärtäneeni, mikä ns. monikult­tuurisu­u­den kri­ti­ikin taustal­la ole­va aja­tus on. Osal­la on toki kyseessä ihan tavalli­nen rasis­mi tms., mut­ta on siinä muutakin. 

     Suurin osa tun­tuu ole­van huolis­saan siitä, että eri­laiset kon­flik­tit — ja eri­tyis­es­ti ainakin keskip­itkäl­lä välil­lä sovit­ta­mat­tomat sel­l­aiset — lisään­tyvät. Esimerkkinä jo tässäkin esitet­ty juu­ta­lais­ten koke­ma väki­val­lan uhka Ruot­sis­sa, mut­ta myös vähäisem­mässä määrin eri­laiset kult­tuuriri­s­tiri­idat tyt­tö­jen ase­mas­ta kouluis­sa ja päiväkodeis­sa, ylipäätään suh­tau­tu­mi­nen naisi­in jne.

     Melkein kaik­ki kri­ti­ik­ki kohdis­tuu islami­in. Tästä ei tääl­lä kauheasti puhuta. Kyse ei ole minus­ta vihas­ta — vaik­ka sitäkin esi­in­tyy — vaan pelosta, ja pelko­jen kuit­taami­nen hal­ven­taval­la kie­lenkäytöl­lä ei pelko­ja ainakaan lieven­nä. Lisäk­si ylen­palt­ti­nen toiseushehku­tus on kiehunut yli ja se näkyy Hal­la-ahon ja monien muiden teksteissä. 

     Yleiset “siir­to­laisu­us sitä ja tätä” — jutut ovat minus­ta aika epämääräisiä. Jos oltaisi­in rehellisiä, niin muu­ta­maa kaukoidän mar­jan­poim­i­joista esitet­tyä heit­toa luku­unot­ta­mat­ta, läh­es kaik­ki maa­han­muut­tokri­ti­ik­ki on islami­lais­es­ta maail­mas­ta tänne suun­tau­tu­van maa­han­muu­ton kri­ti­ikkiä. Ja lop­ut kohdis­tu­vat saha­ran etelän­puolisen afrikan tulokkasiiin. 

     Intialaisia, kiinalaisia, eteläamerikkalaisia jne. kohtaan ei ole juuri mis­sään esitet­ty juuri minkään­laista antipatiaa. 

     En kir­joi­ta tätä puo­lus­taak­seni tai esit­tääk­seni kri­ti­ikkiä tai ottaak­seni kan­taa itsekysymyk­si­in. Minus­ta vain keskustelu “maa­han­muu­tos­ta yleen­sä” menee pitkälti asian vier­estä. Oikeasti kyse on Lähi-Idästä ja troop­pis­es­ta Afrikasta. 

     Rasis­mista voi toki olla kyse. Mut­ta ei siitä, että joku halu­aisi sulkea kaikkia kult­tuuri­vaikut­tei­ta pois, vaan aivan spe­si­fiset, haitallisik­si koe­tut “vaikut­teet”. Jos me — luen itseni ilman muu­ta tähän ryh­mään — maa­han­muut­toon lähtöko­htais­es­ti myön­teis­es­ti suh­tau­tu­vat aiomme argu­men­toi­da kri­it­tiset äänen­pain­ot kumoon, niin tämä olisi hyvä pitää mielessä. Ei ole mitään mieltä puhua “maa­han­muu­tos­ta yleen­sä” tai “kult­tuurien vuorovaiku­tuk­ses­ta yleen­sä”, jos siitä ei ole puhe.

     Vastaa

     1. Tiedemiehen ana­lyysi oli hyvä ja rak­en­ta­va. Olisi parem­pi erot­taa ulko­maalaiskri­it­tisyys islamkri­it­tisyy­destä. Nämä maa­han­muut­tokri­it­tiset kuitenkin vain puhu­vat maa­han­muu­tos­ta, eivät uskonnosta.
        Islami­laisu­us on oman tyyp­pisen­sä kysymys, eri­tyis­es­ti sen radikaalimpi ilmen­e­mis­muo­to, joka on lisän­nyt otet­taan kaikkial­la maail­mas­sa, mut­ta joka ei ole sama kuin islami­laisu­us. Suomen soma­lien osalta minus­ta huolestut­tavin uuti­nen on syväis­lami­laisu­u­den voimis­tunut ote yhteisöstä, joka alun­perin oli varsin sekulaaria.
        Ei kuitenkaan pidä paikkaansa, ettei mui­ta maa­han­muut­ta­jia ja pako­laisia olisi vas­tustet­tu. Perus­suo­ma­lais­ten edeltäjä SMP suh­tau­tui erit­täin kri­it­tis­es­ti Chilen pako­laisi­in. Noil­ta ajoil­ta on pilkkalaulu Sulo Ait­toniemestä, jos­sa hänen pahin paina­jaisen­sa on, että suo­ma­laiset alka­vat käyt­tää som­breroa. Vielä kovem­paa oli kri­it­ti­nen suh­tau­tu­mi­nen viet­nami­laisia venepako­laisia vastaan.

        Vastaa

123. Kohtaan A ja B täydennyksiä: 

     A3. Kult­tuurien väli­nen vuorovaiku­tus ei ole sinäl­lään hyvä eikä paha asia, vaan ilmiön hyvyys tai pahu­us riip­puu vuorovaiku­tuk­sen suun­nas­ta ja seurauksista. 

     B3. Ei usko mihinkään, vaan pitäy­tyy tiedos­sa, joka on saatavil­la eri kult­tuuris­ten kohtaamis­ten vaiku­tuk­sista. Arvioi vaiku­tuk­sen kiel­teisyy­den ja myön­teisyy­den käytet­tävis­sä ole­vien fak­to­jen pohjalta. 

     Olen siis A3B3

     Vastaa

124. Tämä “kult­tuurien väli­nen vuorovaiku­tus” on tietysti nyt äärim­mäisen löysä abstrak­tio. Sitä on koko ajan ja kaikkial­la eikä siihen tarvi­ta eri val­tioista kotoisin ole­via ihmisiä. 

     Jos tosi­aan city-vihreät ovat sitä mieltä, että kult­tuurien väli­nen vuorovaiku­tus on sinän­sä hyvä ja yhteiskun­taa rikas­tut­ta­va asia mitenkään ilmiötä erit­telemät­tä, on se osoi­tus kyseisen ryh­män kollek­ti­ivis­es­ta epä-älyllisyydestä. 

     Sama kuin kysyt­täisin onko vesi hyvä vai huono asia ilman mitään kontekstia. 

     -Ei ole, jos vesi val­unut talon sokke­li­in ja home­on­gel­ma on vain ajan kysymys. 

     -On, jos halu­aa keit­tää perunoita. 

     Ovathan sodatkin kult­turien välistä vuorovaiku­tus­ta. Mikä itse asi­as­sa on enemmän?

     Vastaa

125. “Islami­laisu­us on oman tyyp­pisen­sä kysymys, eri­tyis­es­ti sen radikaalimpi ilmen­e­mis­muo­to, joka on lisän­nyt otet­taan kaikkial­la maail­mas­sa, mut­ta joka ei ole sama kuin islamilaisuus. ”

     Olen asunut Male­si­as­sa ja Indone­si­as­sa vuosia, joten sikäläinne islam on tuttu.
     Male­si­as­sa islam oli val­lan väline, sil­lä kiinalainen ja inti­lainen vähem­mistö on merkittävä.
     Jän­nit­teitä kansan­ryh­mine välil­lä on ja joskus ne ovat puh­jen­neet lev­ot­to­muuk­sik­si , mut­ta kun jokaisel­la ryh­mäl­lä on mah­dol­lisu­us paran­taa olo­jaan ja ede­tä ural­la niin sopu säilyy.
     Nor­maalil­la työ­paikalla on kaikkia etnisiä ryh­miä ja toimeen tul­laan eli jokainen osaa antaa arvoa ja sijaa toiselle.
     Haaras­tuk­setkin ovat yhteisiä eli paikallises­sa golf-klu­bis­sa meitä oli valkoisia, male­ja, kiinalaisia ja inkkare­i­ta, mut­ta ei se estäyt viet­tämästä yhteistä aikaa ja pitämästä yhteisiä juhlia.
     Maleet oli­avt selvin päin ja me muut ryyp­päsimme aivan normaalisti.

     Alueelta löy­tyy kyl­lä äärimus­limeitakin , mut­ta nor­maali aasialainen mus­li­mi on suvait­se­va ja aika ulkokul­tainenkin uskossaan.
     Indone­sas­sa taas vähem­mistöt ovat pieniä ja on aluei­ta, jois­sa on äärimuslimeita.
     Naa­puris­sa asui kuitenkin suo­ma­laisia lähetys­saar­naa­jia ja he kierte­liv­ät ympäri Indone­si­aa. Mitään toim­inta hait­tavaa este­lyä ei juuri ollut luku­unot­ta­mat­ta tiet­tyjä alueita.
     Manukin oli lähetys­saar­naa­ja kol­man­nes­sa polves­sa ja asunut alueal­la koko ikänsä.
     Läheisin alainen Gunawan oli har­ras mus­li­mi, mut­ta kyl­lä hänenkin kanssa saat­toi käy­dä vapaa­ta keskustelua uskon­nos­ta ja laskea leikkiäkin.

     Pak­istan on sit­ten luku sinän­sä, mut­ta ei taustal­la ole niinkään islam vaan alueen per­in­teet , koulut­tau­mat­to­muus ja köyhyys.
     Ne tekevät uskon­nos­ta aika erikoisen ja se hal­lit­see myös elämää, kos­ka papit ovat sivistäjiä ja tar­joa­vat sen ain­oan sosi­aal­i­tur­van ja vasti­neek­si uskol­lisu­ut­ta islamisteille.
     Aivan kuin keski­a­jan Euroopassa

     Vastaa

126. Osmo, mitä tulee hommafoorumiin…

     “Ene­my of my ene­my is my friend.”

     tai

     “Jos Hitler hyökkäisi hel­vetti­in, puhuisin alahuoneessa muu­ta­man sanan Paho­laisen puolesta.

     Enkidu, mitä tulee ihmisen välin­ear­voon, niin kumpi malli on sinus­ta oikeampi tapa ajatella?

     Jokaisel­la yksilöl­lä on jakam­a­ton ihmis­ar­vo, kun maa­pal­lol­la oli miljoona ihmistä, niin ihmis­ar­von sum­ma oli 1*1.000.000

     vai, kun ole­mas­sa yksi maa­pal­lo, joka on rajalli­nen, niin me joudumme jaka­maan sen kans­saih­mis­ten kanssa, vaikka­pa 10 mil­jardin ja saamme ihmis­ar­vok­si 1/10.000.000.000

     Vastaa

127. Tiedemiehen ana­ly­y­sis­sä uno­h­tui tärkein: maa­han­muu­tos­ta syn­tyvät kus­tan­nuk­set. Rahas­ta on lop­ul­ta kyse.

     Vastaa

128. Nämä maa­han­muut­tokri­it­tiset kuitenkin vain puhu­vat maa­han­muu­tos­ta, eivät uskonnosta.

     Miten niin? Olet sit­ten paljonkin pere­htynyt asiaan?

     Nimeno­maan puhutaan islamista ja on puhut­tu jo mon­ta vuot­ta. Ei kukaan puhu kenenkään ruot­salais­es­ta vaimos­ta tai tästä kliseek­si muo­dos­tuneesta intialais­es­ta insinööristä eikä ole koskaan puhunutkaan. En ole koskaan kuullutkaan/nähnytkään mitään “ulko­maalaiskri­it­tistä”. Koko käsite on hullu. 

     Itse kyl­lä olet käyt­tänyt vielä vuo­den sisään ketjuis­sa vastapuoles­ta määritelmiä muukalaisvi­hamieli­nen, ulko­maalais­vas­tainen jne. Mut­ta hyvähän se on, jos pikku hil­jaa alkaa jotain val­je­ta — tarvit­ti­in Tiedemies. 

     Suomen soma­lien osalta minus­ta huolestut­tavin uuti­nen on syväis­lami­laisu­u­den voimis­tunut ote yhteisöstä, joka alun­perin oli varsin sekulaaria.

     Tuli sit­ten yllätyksenä?

     Tot­ta kai yhteisö, joka ei inte­groidu syys­tä tai tois­es­ta yhteiskun­taan, alkaa korostaa omia eri­ty­ispi­irteitään eli tässä tapauk­ses­sa mus­lim­i­taus­taansa. Ihmi­nen toimii niin. Jokainen tarvit­see viiteryh­män ja itselleen toimi­van identiteetin.

     Vastaa

129. Nämä maa­han­muut­tokri­it­tiset kuitenkin vain puhu­vat maa­han­muu­tos­ta, eivät uskon­nos­ta.

     Tun­nen nyt jotenkin toimi­vani paho­laisen asiana­ja­jana, mut­ta… Siis maa­han­muut­tokri­it­tiset pelkäävät islamia ja arvostel­e­vat vapaamielisek­si tai muuten epä­tarkoituk­sen­mukaisek­si koke­maansa maa­han­muut­topoli­ti­ikkaa, kos­ka näkevät että se on keino, jol­la islamin koet­tua uhkaa on mielekkäin­tä vas­tus­taa. Siel­lä on kir­joit­ta­jia laidas­ta laitaan: On amerikkalaistyylis­es­ti ultra­kon­ser­vati­ivisia “kris­ti­tyn valkoisen rodun” puo­lus­ta­jik­si iden­ti­fioitu­via ja sit­ten on oman vapaut­en­sa puoles­ta pelkääviä homosek­suaale­ja. Näil­lä ei ole oikein mitään muu­ta yhteistä nimit­täjää kuin pelko siitä, että islamin vaiku­tus lisään­tyy: jotkut näkevät sen omien usko­musten kil­pail­i­jana, toiset henkilöko­htaise­na uhkana.

     On var­masti tot­ta, että kaiken­laista porukkaa venepako­lai­sista “som­breropäi­hin” on kammok­sut­tu his­to­ri­al­lis­es­ti. En ole tässä nyt oikein mitään mieltä islam-kysymyk­ses­tä, mut­ta minus­ta näyt­tää, että näi­den — viet­nami­lais­ten, etelä­maerikkalais­ten, intialais­ten, kiinalais­ten jne jne. — kohdal­la on saavutet­tu se, mitä 80-luvul­la jo alet­ti­in aja­maan suvait­se­vaisuute­na. Tarkoi­tan sitä, että hyväksytään erinäköisiä ja eri­lail­la pukeu­tu­via ihmisiä. 

     Mielestäni keskustelus­sa lähdet­ti­in julkises­ti joskus vuo­den 2007 paikkeil­la väärille urille, kun ilmiötä yritet­ti­in “ymmärtää” tämän Suti Ait­tonie­mi- diskurssin kaut­ta puh­taana ja erit­telemät­tömänä kseno­fo­biana. Siihen on jää­ty jotenkin jumi­in. Nyt asia uite­taan jotenkin sivukaut­ta poli­ti­ikkaan, SDP lanseer­aa jotain “maas­sa maan taval­la”- ohjel­maa ja muu­ta kovin voimakkaasti leimaavaa keskustelua. 

     Syytän tästä kyl­lä paljolti ns. maa­han­muut­tokri­it­tisiä kir­joit­ta­jia, mukaan­lukien Hal­la-aho. Vaik­ka onkin tot­ta, että lehdis­tö ja moni poli­ti­ikan kil­palaula­ja heti alku­un leimasi rasis­teik­si joka ikisen poikkipuolisen sanan sano­jan, niin 

     Osmo oli mielestäni hyvil­lä raiteil­la yrit­täessään ava­ta keskustelua ja puhet­ta oikeista kult­tuuriri­s­tiri­idoista. Se loan­heit­tokam­pan­ja, johon “kri­it­tiset” läh­tivät, oli jotain aivan käsit­tämät­tömän häpeäl­listä. Siis, haukut­ti­in aivan törkeil­lä henkilöko­htaisuuk­sil­la ain­oa taho, joka oli valmis edes jos­sain määrin käymään sub­stanssip­i­toista keskustelua. Ihmette­len ja arvostan kyl­lä Osmon zeniä tässä asi­as­sa, itse en koskisi sel­l­aisen jäl­keen aiheeseen enää pitkäl­lä tikullakaan.

     Vastaa

130. Islamia ei myöskään saa jät­tää erit­telemät­tä. Eiväthän maa­han­muut­tokri­itikot esim. tataare­ja vastusta.

     Lainataan­pa tähän taas Halla-ahoa:

     “Mieltäni välil­lä kolot­taa kir­joit­taa islamista, kos­ka seu­ruste­len toisi­naan leikkipuis­tossa erään tataariy­hteisöön kuu­lu­van mus­li­mi-isän kanssa. Hän on nor­maali ja muka­va, nor­maaleista asioista puhu­va sivistynyt mies nor­maaleis­sa vaat­teis­sa. Hänen vai­mon­sa, niin ikään tataari, on nor­maali ja muka­va nainen nor­maaleis­sa vaat­teis­sa. Ja he ovat mus­lime­ja. En tiedä, luke­vatko he näitä jut­tu­ja, mut­ta halu­aisin joka tapauk­ses­sa lisätä, että se islam, jota kri­ti­soin, ei ole hei­dän islami­aan. Ei min­ua häir­itse, jos jol­lakul­la on Allah-nimi­nen jumala, jos hän ei syö sian­li­haa (en minäkään syö), tai jos hän halu­aa kumar­taa ruk­ous­ma­tol­la Mekkaan päin. Eivät min­ua häir­itse kuun­sir­pit tai moskeijatkaan.

     Kohtaa­mani tataar­it ovat surulli­nen muis­tu­tus siitä, mitä val­tavir­tais­lam voisi olla. Min­ua suret­taa se, että valikoima­ton maa­han­muut­to, monikult­tur­is­mi ja vasem­mis­to­lainen rel­a­tivis­mi ovat tehneet mukavien ihmis­ten uskon­non nimestä kirosanan ja sen sym­bol­eista hakaristin kaltaisia fanatismin, total­i­taris­min ja suvait­se­mat­to­muu­den symboleita.

     Jos tataar­it edelleen oli­si­vat syn­onyy­mi “islamille Suomes­sa”, niin kuin he vielä het­ki sit­ten oli­vat, voisin joskus viedä lapseni tutus­tu­maan moskei­jaan ja ker­toa heille vil­pit­tömin mielin, että islam on pieni mut­ta myön­teinen osa suo­ma­laisen yhteiskun­nan moninaisuutta.”

     Hal­la-aho­laiset eivät siis pelkää tai vas­tus­ta islamia sinän­sä. Kon­ser­vatismil­la, fanatismil­la ja suvait­se­mat­to­muudel­la kat­so­taan kuitenkin ole­van niin suuri merk­i­tys nykya­jan ja tule­vaisu­u­denkin islamis­sa, että ilman tuli­joiden tiukkaa valikoin­tia negati­iviset vaiku­tuk­set alka­vat näkyä jo Suomenkin maahanmuuttajamäärillä.

     Vastaa

131. “Intialaisia, kiinalaisia, eteläamerikkalaisia jne. kohtaan ei ole juuri mis­sään esitet­ty juuri minkään­laista antipatiaa. ”

     Ja kuitenkin eräät Aasi­as­ta tulleet kansakun­nat keikku­vat vuodes­ta toiseen tiet­ty­jen rikos­ti­las­to­jen kär­jessä. Jostain syys­tä kaik­ki antipa­tia kohdis­tuu kuitenkin lähin­nä soma­lei­hin ja seu­raavak­si mui­hin mus­limei­hin. Asiantun­te­vat mamukri­itikot toki tästä tietävät.

     Tai siis, kyl­lähän syistä tietää ja lop­ut voi arva­ta. Mie­lenki­in­toista on, että jois­sakin tapauk­sis­sa mieliku­vat ovat niin voimakkaan myön­teisiä, että ikävät asi­at eivät tunkeudu yleiseen tietoisu­u­teen. Tois­t­en kohdal­la mieliku­vat ovat niin kiel­teisiä, että syn­tyy kierre, joka syök­see tuon ryh­män jäseniä yhä syvemmälle.

     Reilua tietysti olisi, kaik­ki kohdeltaisi­in yksilöinä eikä mei­dän edes tarvit­sisi kieltää etnistä taus­taamme sen takia. Niin ei kuitenkaan ole, kuten suo­ma­laise­na vieläkin saat­taa Ruot­sis­sa aistia.

     Vastaa

132. ”Mitä iloa min­ulle on maa­han­muut­ta­jien mukana tulev­as­ta monikult­tuurisu­ud­es­ta?.… naa­puri­i­ni muut­taa per­he Irak­ista? No ei yhtään mitään. En tunne naa­pure­i­tani muutenkaan”

     Se on asenne kysymys, eli riip­puu itses­tä miten se ottaa ja halu­aa hyö­dyn­tää ja nauttia. 

     Mon­et suo­ma­laiset tut­ta­vani lapet opiskel­e­vat ulko­mail­la vuosia, maas­ta toiseen. Se vas­ta rikas­tut­ta­va koke­mus on. Heistä tulee maail­man kansalaisia, avoimia ja erit­täin fik­su­ja. Ehkä niiden avul­la men­tal­i­teet­ti muuttuu. 

     Aloi­ta tutus­tu­mal­la naa­purei­hin, han­ki irak­i­lainen ystävä, sit­ten vas­ta ymmär­rät kuin­ka arvokas­ta ja rikas­tut­tavaa se on. Elämä on mitä jokainen tekee siitä.

     ”Näk­isin, että vai­h­to-opiske­li­jat tuo­vat meille suo­ma­laisille opiskelijoille”

     Kyse ei ole vai­h­to oppi­laista. Vai­h­to perus­tuu yliopis­to­jen väliseen sopimuk­si­in ja yleen­sä suorite­taan ulko­mail­la osa tutk­in­toa. Minä tarkoitin tutk­in­to­ja jot­ka tul­laan tänne suorit­ta­maan kokon­aisu­udessa (perus­vaa­timus on “bach­e­lor”, joetn tutkin­non kesto on 2 vuot­ta) kos­ka se on ilmaista, ja sit­ten lähde­tään pois. Ei mul­la ole mitään sitä vas­taan, mut­ta ihmette­len se lop­ullista tarkoitusta.

     Vastaa

133. Tiedemiehelle.

     Hyvä analyysi,mutta kun puhutaan “rasis­mista” poruk­ka nousee taka­jaloilleen ja ärsyyn­tyy enemmän.

     Osmolle tiedok­si, että nuorem­mil­la päivil­lä puhuin Vihrei­den puoles­ta ja äänestin sin­ua, mut­ta nykypäivän Vihreät ovat irviku­va siitä, mitä he oli­vat sin­un ollessasi puheenjohtaja.

     Ter­veiset Panu Laturille.

     Vastaa

134. Minus­ta vain keskustelu “maa­han­muu­tos­ta yleen­sä” menee pitkälti asian vier­estä. Oikeasti kyse on Lähi-Idästä ja troop­pis­es­ta Afrikas­ta… Jos me – luen itseni ilman muu­ta tähän ryh­mään – maa­han­muut­toon lähtöko­htais­es­ti myön­teis­es­ti suh­tau­tu­vat aiomme argu­men­toi­da kri­it­tiset äänen­pain­ot kumoon, niin tämä olisi hyvä pitää mielessä. Ei ole mitään mieltä puhua “maa­han­muu­tos­ta yleen­sä” tai “kult­tuurien vuorovaiku­tuk­ses­ta yleen­sä”, jos siitä ei ole puhe.

     Minä olen tästä jyrkästi erimieltä.

     Min­ul­la ei ensin­näkään ole pien­in­täkään halua ruve­ta har­ras­ta­maan jotain kremni­nolo­giaa siitä mitä joku epämääräi­nen ja sisäis­es­ti hajainen ryh­mä mah­taa oikeasti tarkoit­taa, se on hei­dän asiansa ilmaista itseään selkeästi ja jos eivät osaa niin ei se ole min­un ongelmani. 

     Toisek­si, ja tämä on tärkeäm­pää, jos on sitä mieltä että tietyn­laisia ihmisiä ei pitäisi päästää maa­han niin sit­ten pitäisi pystyä selit­tämään miten niitä maa­han­muut­ta­jia käytän­nössä valikoidaan. Olete­taan että päätämme ettei maa­han saa päästää hih­huli­fun­da­men­tal­is­te­ja, ja edelleen että heil­lä on jostain syys­tä hinku päästä Suomeen. Seu­raus tästä on että Suomeen pyrkii hih­huli­fun­da­men­tal­is­te­ja jot­ka kysyt­täessä ilmoit­ta­vat ole­vansa lib­er­aale­ja ateisteja.

     Tai että maa­han otet­taisi­in vain ihmisiä joil­la on työ­paik­ka. Saadaan liu­ta pizze­ri­oi­ta joiden­ka työn­tek­i­jöi­den työ­suh­teet lop­pu­vat muu­ta­man päivän siitä kun oleskulu­pa on myönnetty.

     Ja niin edelleen. Ei tämäkään nyt ole niin help­poa että vaan visioidaan joku ideaal­i­ti­lanne, pitäisi pystyä ker­tomaan mitä pitäisi ihan käytän­nössä tehdä.

     Vastaa

135. Halu­aisin nyt esit­tää veron­mak­sa­jana oman kan­tani asi­aan, uskon että suurel­la osal­la veron­mak­sajista on saman­lainen näkemys.

     Min­ua häir­it­see ensisi­jais­es­ti se, että vuodes­ta toiseen suomeen tuo­daan vapaae­htois­es­ti val­tavia lau­mo­ja (kär­jistäen san­ot­tuna) luku- ja kir­joi­tus­taidot­to­mia ihmisiä veron­mak­sajien elätettäväksi. 

     Tämä häir­it­see mm. sik­si että MOT ohjel­man arvion mukaan nyky­is­tenkin maa­han otet­tu­jen elät­tämiseen menee vähin­tään sato­ja miljoo­nia euro­ja vuodessa.

     Sum­ma on niin suuri, että sil­lä rahal­la voitaisi­in arvioni mukaan pudot­taa ansio­tuloveron ylin­tä mar­gin­aalia n. kymme­nen pros­ent­tyk­sikköä mata­lam­mak­si, eli ts. ratkaista ker­ta­heitol­la suomen vero­jär­jestelmän suurin ongelma.

     Eri­laiset filosofiset pohdin­nat kult­tuurien vuorovaiku­tuk­ses­ta ja etni­sistä rav­in­toloista ovat mielestäni hert­taisen yhden­teke­viä ver­rat­tuna näi­hin taloudel­lisi­in tekijöihin.

     Vastaa

136. Kyse ei ole vai­h­to oppi­laista. Vai­h­to perus­tuu yliopis­to­jen väliseen sopimuk­si­in ja yleen­sä suorite­taan ulko­mail­la osa tutk­in­toa. Minä tarkoitin tutk­in­to­ja jot­ka tul­laan tänne suorit­ta­maan kokon­aisu­udessa (perus­vaa­timus on “bach­e­lor”, joetn tutkin­non kesto on 2 vuot­ta) kos­ka se on ilmaista, ja sit­ten lähde­tään pois. Ei mul­la ole mitään sitä vas­taan, mut­ta ihmette­len se lop­ullista tarkoitusta.

     Joo, epätäs­mäl­lis­es­ti ilmais­tu min­ul­ta, tarkoitin ulko­maisia opiske­li­joi­ta ylipään­sä. Mielestäni sama logi­ik­ka pätee kyl­lä niin vai­h­to- kuin tutk­in­to-opiske­li­joi­hinkin, vai­h­to-opiske­li­joiden kohdal­la tietysti on vielä se vai­h­topaik­ka suo­ma­laiselle opiske­li­jalle ulko­mail­la plussana.

     Tämä häir­it­see mm. sik­si että MOT ohjel­man arvion mukaan nyky­is­tenkin maa­han otet­tu­jen elät­tämiseen menee vähin­tään sato­ja miljoo­nia euro­ja vuodessa.

     Sum­ma on niin suuri, että sil­lä rahal­la voitaisi­in arvioni mukaan pudot­taa ansio­tuloveron ylin­tä mar­gin­aalia n. kymme­nen pros­ent­tyk­sikköä mata­lam­mak­si, eli ts. ratkaista ker­ta­heitol­la suomen vero­jär­jestelmän suurin ongelma.
     Eri­laiset filosofiset pohdin­nat kult­tuurien vuorovaiku­tuk­ses­ta ja etni­sistä rav­in­toloista ovat mielestäni hert­taisen yhden­teke­viä ver­rat­tuna näi­hin taloudel­lisi­in tekijöihin.

     Ote­taan­pas lain­aus kyseisen ohjel­man käsikir­joituk­ses­ta:

     Se tiede­tään, että maa­han­muut­ta­jien toimeen­tu­lo­tu­ki, asum­is­tu­ki ja työt­tömyysko­r­vauk­set mak­sa­vat yhteen­sä läh­es 300 miljoon­aa euroa ja voidaan laskea, että ulko­maalaisväestön naut­timi­in sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon palveluk­si­in kuluu run­saat 200 miljoon­aa vuodessa.

     Mut­ta Kelan etuuk­sista, eläkkeistä, tuista, päivähoi­dos­ta ja esimerkik­si maa­han­muut­to­by­rokra­t­ian hin­nas­ta virkamiehistöi­neen ei löy­dy sum­mat­tua tietoa. Eikä myöskään taset­ta maa­han­muut­ta­jien mak­samista veroista ver­rat­tuna vero­tu­loista nauttimiseen.

     Tuos­sa puhutaan vain menop­uoles­ta huomioimat­ta maa­han­muu­ton posi­ti­ivi­sista vaiku­tuk­sista vero­ker­tymään ja kansan­talouteen. Kuten MOT:in käsik­ses­tä ilme­nee, kun­non tieto­ja siitä ei ole, mut­ta jotain karkeaa voinee arvioi­da työl­lis­ten määrän perus­teel­la. Val­tion taloudel­lisen tutkimuskeskuk­sen Helsin­gin kaupungille laa­ti­mas­sa rapor­tis­sa olev­as­ta graafista luke­mal­la ulko­maan kansalai­sista Suomes­sa työl­lis­ten osu­us oli v. 2005 n. 36 % kun se suo­ma­laisil­la on n. 43 %. (Tämä on siis eri asia kuin työl­lisyysaste, joka ulko­maan kansalaisil­la on 50,6 % ja Suomen kansalaisil­la 75,5 %. Ulko­maan kansalai­sista suurem­pi osa kuu­luu työvoimaan joten työl­lis­ten osu­us on suh­teessa suurem­pi kuin alhainen työl­lisyysaste antaisi olettaa.)

     Tilas­tokeskuk­sen tieto­jen mukaan ulko­maalais­ten palka­nsaa­jien keskian­sio oli v. 2007 2 579 €/kk. Jos vede­tään mutkia suorik­si ja las­ke­taan vain tuo kuukau­sian­sio x 12 kk x ulko­maalaisväestön suu­ru­us (n. 145 000 henkeä) x 36 % x keskimääräi­nen vero­pros­ent­ti ilman kirkol­lisveroa ja sen kum­mem­pia vähen­nyk­siä tuol­la keski­t­u­lol­la (21 %) saataisi­in ulko­maan kansalais­ten tuot­ta­mak­si vero­ker­tymäk­si n. 335 miljoon­aa. Lisäk­si työ­nan­ta­jan sosi­aal­i­tur­va­mak­su ja työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­su tuot­tanevat päälle jonkun suu­ru­us­lu­okkaa 4 % palkka­sum­mas­ta eli yhteen­sä vero­ja ja sosi­aal­i­tur­va­mak­su­ja ker­tyy n. 400 miljoonaa.

     Jos olete­taan että tämä suu­ru­us­lu­ok­ka on oikea ja MOT:n luvut myös, maa­han­muu­ton kokon­aisku­lut ovat pakkasel­la n. 100 miljoon­aa + nuo erät joi­ta MOT ei selvit­tänyt. (Tosin eläkkeitä ei ole ehkä tarkoituk­sen­mukaista ottaa mukaan tarkastelu­un, kos­ka sit­ten pitäisi huomioi­da myös työssä käyvien ulko­maan kansalais­ten mak­samat eläke­mak­sut. Ainakin tois­taisek­si eläkeläis­ten osu­us ulko­maan kansalai­sista on huo­mat­tavasti pienem­pi kuin Suomen kansalai­sista.) Tästä pitäisi vielä vähen­tää ulko­maalais­ten aiheut­ta­mat muut kansan­taloudel­liset vaiku­tuk­set kuten lisään­tyneen kulu­tuk­sen työl­lisyys­vaiku­tus, ulko­maalais­ten alem­man palkkata­son (keskimäärin 6 % alle suo­ma­lais­ten keskian­sioiden) vaiku­tus elinkus­tan­nuk­si­in, maa­han­muut­ta­jien val­taväestöä suurem­man yrit­täjien osu­u­den vaiku­tus jne. Vaik­ka näille on vaikeaa antaa tarkkaa arvoa, on joka tapauk­ses­sa ilmeistä, että maa­han­muu­ton kokon­aiskus­tan­nuk­set koko kansan­talouden tasol­la tarkastel­tuna eivät ole sato­ja miljoo­nia vaan alle 100 miljoon­aa tai jopa melko lähel­lä nollaa.

     Tässä tietenkään ei ole huomioitu sitä, että eri maa­han­muut­ta­jaryh­mien taloudelli­nen tase näyt­tää kovin eri­laiselta. Mut­ta eipä MOT:nkaan luvuis­sa oltu erotel­tu “varsi­nais­ten” ja muiden maa­han­muut­ta­jien osuuk­sia vaan tarkoi­tushakuis­es­ti heit­et­ty pöytään iso­ja könt­tä­sum­mia jot­ka liioit­tel­e­vat maa­han­muu­ton taloudel­lisia vaiku­tuk­sia. On selvä, että maa­han­muut­toon liit­tyy taloudel­lisia kysymyk­siä jot­ka tulee huomioi­da. Luku­ja ei pidä silti vääristellä.

     Vastaa

137. Min­ul­la ei ensin­näkään ole pien­in­täkään halua ruve­ta har­ras­ta­maan jotain kremni­nolo­giaa siitä mitä joku epämääräi­nen ja sisäis­es­ti hajainen ryh­mä mah­taa oikeasti tarkoit­taa, se on hei­dän asiansa ilmaista itseään selkeästi ja jos eivät osaa niin ei se ole min­un ongel­mani.

     Ei ole sin­un ongel­masi, mut­ta jos esitetään vas­ta-argu­ment­te­ja kri­ti­ikki­in, niin on syytä yksilöidä, mihin vas­taa. Minus­ta vas­tauk­set, joi­ta julk­isu­udessa on esitet­ty, ovat usein aikamoisia blan­ket-argu­ment­te­ja, tyyli­in “Helsin­ki tarvit­see ulko­maalaisia bus­sikuske­ja ja hoita­jia” tai “etniset rav­in­to­lat rikas­tut­ta­vat ruokakult­tuuria”. Nämä ovat tietysti ihan OK väit­tämiä sinän­sä, mut­ta ne eivät yleen­sä vas­taa siihen kri­ti­ikki­in, johon ne väit­tävät vastaavansa. 

     En ole kanssasi eri mieltä siitä, että karsin­taon­gel­ma on ole­mas­sa. En toden­näköis­es­ti ole edes eri mieltä ratkais­us­ta — tosin en ole edes kovin kiin­nos­tunut par­tiku­laari­sista ratkaisu­ista, min­ul­la ei ole oikein edes mitään mielipi­det­tä niistä. 

     Lisäk­si olen ja olen ollut koko ajan sitä mieltä Hal­la-ahon kir­joituk­sista, että hänen terävin ja mielekkäin kri­ti­ikkin­sä kohdis­tuu lehdis­tön käyt­tämään kieleen ja siihen, että ongelmia ei san­o­ta suo­raan. En ole sitä mieltä että “suo­raan” pitäisi tarkoit­taa N‑sanojen tms. käyt­tämistä, mut­ta olen kyl­lä sitä mieltä että esimerkik­si puhe “varsi­nai­sista maa­han­muut­ta­jista”, kun tarkoite­taan käytän­nössä vain Lähi-itää ja Afrikkaa, on typerää. 

     Poli­it­tisen sub­stanssin kohdal­la olet oike­as­sa. Minä näen tämän ilmiön enem­män pelko­jen ja epälu­u­lo­jen var­avent­ti­il­inä kuin merk­i­tyk­sel­lis­ten poli­it­tis­ten toimen­pitei­den ajamise­na. Sitä on kuitenkin sel­l­aise­na turhaa ja jos­sain määrin vaar­al­lista väheksyä ja pyrk­iä paina­maan lyt­tyyn yli­malka­isil­la toteamuksilla. 

     Mielestäni Osmo on yrit­tänyt asial­lis­es­ti, aivan eri­tyis­es­ti jos ver­rataan varsi­naisi­in val­taapitävi­in. Olen hänen kanssaan koko­lail­la samoil­la lin­joil­la asi­akysymyk­sis­sä. Tilanteen tule­htuneisu­ud­es­ta ker­too jotain se, miten juuri Osmon sanoi­hin reagoidaan noiden hom­malais­ten ja muiden kri­itikoiden tahol­ta joka ain­oa ker­ta. Edelleen, en voi kuin ihme­tel­lä, mik­si halu louka­ta ketä tahansa ylit­tää niil­lä ihmisil­lä halun tuo­da asial­liset argu­men­tit esi­in. En siinä mielessä yhtään ihmettele, että kri­itikot leimataan rasis­teik­si ja häiriköik­si. Haitak­si se tosin on.

     Vastaa

138. Tiedemies: Tuos­ta Osmon käymästä keskustelus­ta sen ver­ran, että jos Osmo halu­aa käy­dä kun­nioit­tavaa keskustelua, niin se käyt­tää ihan tarpeet­toman loukkaavaa kieltä.

     En sanois yri­tyk­siä asiallisiks.

     Vastaa

139. En heit­täisi täysin toivoani nykyvihreisi­in näh­den. Onhan joukos­sa mm. Oras Tynkky­sen kaltaisia järki-ihmisiä.
     Siitä olen samaa mieltä, että Soin­in­vaara on paljon kuun­tel­e­vampi ja keskustel­e­vampi tyyp­pi kuin nyky­val­lan­pitäjät, kuten “meil­lä ei suvai­ta minkään­laista rasis­mia” Vanhanen.

     Vastaa

140. Tiedemies: “Lisäk­si olen ja olen ollut koko ajan sitä mieltä Hal­la-ahon kir­joituk­sista, että hänen terävin ja mielekkäin kri­ti­ikkin­sä kohdis­tuu lehdis­tön käyt­tämään kieleen ja siihen, että ongelmia ei san­o­ta suoraan.”

     Ei liene mikään yllä­tys. Jos salali­it­to­ja halu­aisi hakea, niin äkkinäi­nen luulisi että esimerkik­si Hesarin luokat­toman kie­lenkäytön (“onko oikein säädel­lä maa­han­muut­toa talousti­lanteen mukaan”) tarkoituk­se­na on banal­isoi­da keskustelun tasoa provosoimal­la osal­lis­tu­jia. Muutenkin poli­it­tisen eli­itin suh­tau­tu­mi­nen yhteiskun­nal­lisen keskustelun laa­jen­e­miseen kum­mek­sut­taa, aikaisem­min nimit­täin aidosti luulin että sel­l­aisen reaali­aikaisen keskustelu­foo­ru­min ole­mas­sao­lo johon voi osal­lis­tua eli­it­ti, syvät riv­it ja kaik­ki siltä väliltä oli lähin­nä vasem­mis­to­lais­ten kansan­val­is­ta­jien märkä uni, ja jos sel­l­ainen ilmaan­tu­isi, val­tio­val­lan intress­esis­sä olisi ensisi­jais­es­ti tuot­taa mah­dol­lisim­man paljon puoluee­ton­ta dataa ja muu­ta sub­stanssia net­tiyleisön pureskeltavaksi.

     Samal­la herää kysymys kenelle kuu­luu se jos joku ryh­mä ei osaa ilmaista itseään selkeästi, ja miten näitä kansalais­taito­ja pitäisi paran­taa. Joka tapauk­ses­sa ratkaisu ei ole mölistä jotain yhtä epämääräistä rasis­min nol­la­tol­er­anssista kuten päämin­is­teri viikonloppuna.

     Vastaa

141. Esimerkik­si Tukhol­ma on Spot­crimessä, kuten muu­ta­ma kymme­nen muu­takin kaupunkia USA:n ulkop­uolel­la. Ne eivät vain tun­nu toimivan.

     Vastaa

142. Lin­jauk­set ovat kovasti selkiy­tyneet, suh­tau­tu­mi­nen human­i­taariseen maa­han­muut­toon tiivistettynä:

     JH‑a:Edel­lä esite­ty­istä syistä Mamu2, varsinkin kehi­tys­maista ja ennen kaikkea islami­lai­sista kehi­tys­maista, on rajoitet­ta­va niin vähäisek­si kuin mah­dol­lista. Tämä onnis­tuu tin­kimät­tä piiru­akaan Suomen kan­sain­väli­sistä sitoumuk­sista. Lain­säädän­nöstä, ja varsinkin lakien tulkin­nas­ta, on vain otet­ta­va “löysät” pois.

     OS:Suomen pitäisi kan­taa suurem­pi vas­tuu eri­lais­ten vain­o­jen kohteek­si joutunei­den aut­tamis­es­ta eli antaa tur­va­paikkaoikeus selvästi nyky­istä use­am­malle tur­va­paikkakri­teer­it täyttävälle

     Jos kah­den vai­h­toe­hdon val­in­tati­lanteista tykkää, niin tuos­sa ne ovat. Tur­va­paikan hakumenet­te­lyn väärinkäyt­tö on pelkkä paisutel­tu tekni­nen detalji, menet­te­ly toimii ihan yhtä hyvin kuin julki­nen byrokra­tia yleen­säkin ja kor­jau­tuu jos halu­taan ilman ide­ol­o­gisia arvolatauksia.

     Vastaa

143. Tiedemies: “Tilanteen tule­htuneisu­ud­es­ta ker­too jotain se, miten juuri Osmon sanoi­hin reagoidaan noiden hom­malais­ten ja muiden kri­itikoiden tahol­ta joka ain­oa kerta.”

     Hom­malaiset reagoi­vat myös “maas­sa maan taval­la” ‑retori­ikkaan vihamielis­es­ti, jos se tulee jonkun muun kuin Hal­la-ahon tai jonkun muun Viral­lis­es­ti Hyväksy­tyn Maa­han­muut­tokri­itikon suusta.

     Kun esimerkik­si Jut­ta Urpi­lainen sanoi viikon­lop­puna, että maa­han­muut­ta­jien tulee elää maan taval­la ja opetel­la kieli ja tehdä töitä ja että ympärileikkauk­set ja kun­ni­a­murhat eivät tänne sovi, niin maa­han­muut­tokri­itikot eivät keksi­neet Urpi­laisen lin­jas­ta mitään hyvää san­ot­tavaa. Syytet­ti­in vain härskistä muiden ideoiden varas­tamis­es­ta, tyhjästä ään­ten kalastelemis­es­ta, vale­htelemis­es­ta ja mis­tä lie mokuttamisesta.

     Vastaa

144. Hyi olkoon. Onpas ällöt­tävää puhet­ta Jut­ta Urpi­laiselta. Kuul­lostaa vähän radikaal­im­mal­ta ver­si­ol­ta Osmos­ta tässä monokulttuuri-ihannoinnissaan.

     Vastaa

145. Ja jos Suomeen tuo­daan vain pieni­palkkaista työvoimaa, joka eipal­ka­llaan edes elätä itseään vaan tarvit­see esim asum­is­tukia selvitäk­seeen niin eipä sil­loin maa­han­muu­tos­ta ole val­tion­taloude pelas­ta­jak­si eikä huolto­suhdekaan parane

     Vastaa

146. Ei kai islamin usko sinän­sä mikään ongel­ma ole monikult­tuurisu­udessa? Jos puhutaan ns. fun­da­men­tal­is­teista (mis­sä sit­ten meneekin raja), on kaikkien nou­datet­ta­va Suomen lakia. Mikä ongel­ma tässä on?
     Kuin­ka moni näistä islamia epäile­vistä tietää kuin­ka ‘fun­daman­talis­tisia’ kris­til­lisiä tai raa­mat­tuun perus­tu­via uskon­to­ja ja suun­tauk­sia jo nyt on Suomes­sa ole­mas­sa? Tässäkin erot ovat suurem­mat uskon­to­jen sisäl­lä kuin uskon­to­jen välil­lä — tietyssä mielessä. Ja Kari Enqvistin mukaan kris­till­i­nen lap­sikaste on ongel­malli­nen? Vaik­ka olen kris­tit­ty, voin sanoa, että tietyssä mielessä syys­tä nykyään. Toisaal­ta lap­si on aina van­hempi­en­sa ‘tuote’. Ateistienkin lapset saa­vat ‘lap­sikas­teen’ ateismiin.
     Suomes­sa pitäisi kirkko ja val­tio erot­taa selkeästi toi­sis­taan. Sil­loin evanke­lis-luter­i­lainen kirkko olisi yksi uskon­to muiden joukos­sa. Sil­loin ev.lut. kirkko voisi ihan vapaasti esim. päät­tää ketkä se vihkii avi­o­li­it­toon (niin kuin tieysti nytkin). Mut­ta se olisi sil­loin selkeästi kirkon sisäi­nen kysymys (ei yleinen debat­ti), ja pitäisi ruve­ta seu­rakun­ta-akti­iviksi, jos siihen halu­aisi vaikut­taa. Jos ei oppia hyväksy, ja enne­mistö sitä kan­nataa, voi ero­ta. Jos halu­aa ‘kirkko­häät’ vaan sen takia, että on kau­ni­it puit­teet, tehtäköön mais­traateista kauniimpia.

     Vastaa

147. USA:ssa kuulem­ma jotkut aporte­ja tekevät lääkärit käyt­tävät luotili­ive­jä, kos­ka pelkäävät aport­te­ja vas­tus­tavien ääriryh­mien toimia. 

     Onko­han kyse kris­ti­ty­istä ääriryh­mistä, jot­ka luule­vat saa­vansa oikeu­tuk­sen lait­tomi­in tekoi­hin­sa raamatusta?

     Mielel­lään ei sit­ten näitä aport­in­vas­tus­ta­jia USA:sta Suomeen, please. Vai pitäisikö sit­tenkin suosia sitä kovasti ylis­tet­tyä monikulttuurisuutta?

     Vastaa

148. Paa­vo Väyry­nen perusteli äsken A‑Studiossa Suomeen otet­tavien pako­lais­ten vähen­tämistä sil­lä, että vas­taa­van sum­man lait­ta­mi­nen kri­isialuei­den suo­raan tukemiseen toisi jopa monikym­menker­taisen hyödyn. 

     Tätä argu­ment­ti­a­han maa­han­muut­tokri­itikot ovat käyt­täneet jo pitkään. Yhteen tur­va­paikkaan kuluvil­la 57000 eurol­la kus­tan­net­taisi­in esimerkik­si koulu­vu­osi 4750 lapselle Nepalis­sa tai malar­i­a­suo­ja 7125 lapselle Ruandassa.

     Ensim­mäisenä mieleen tule­va vas­ta-argu­ment­ti on käytän­nölli­nen: ei niitä säästyneitä raho­ja kuitenkaan laitet­taisi kehi­tys­a­pu­un, pako­laisleirien olo­jen paran­tamiseen ja muuhun paikan pääl­lä aut­tamiseen. Toisaal­ta avun lisäämi­nen voitaisi­in aset­taa ehdok­si maa­han­muu­ton vähentämiselle.

     Onko järkevää aset­taa vas­takkain human­i­taari­nen maa­han­muut­to ja paikan pääl­lä auttaminen?

     Vastaa

149. Tiedemies:

     Lisäk­si olen ja olen ollut koko ajan sitä mieltä Hal­la-ahon kir­joituk­sista, että hänen terävin ja mielekkäin kri­ti­ikkin­sä kohdis­tuu lehdis­tön käyt­tämään kieleen ja siihen, että ongelmia ei san­o­ta suoraan.

     Min­ul­la on sama koke­mus. Tähän teemaan kiin­nitinkin ensik­si huomio­ta ja vas­ta tois­si­jais­es­ti maa­han­muut­toa koske­vi­in lausumiin. 

     Mis­sä ihmeessä muuten on Osmoa on haukut­tu “aivan törkeil­lä henkilöko­htaisuuk­sil­la” ja mis­sä tähän loan­heit­tokam­pan­jaan voi tutustua/osallistua (heh, heh.. ei vaines)?

     Seu­raan aika paljon net­tikeskustelu­ja, myös Hom­maa jonkin ver­ran ja en ole täl­laista ilmiötä huo­man­nut. Tot­ta kai Osmon nimi vilah­taa sil­loin täl­löin myös epäasial­li­sis­sa yhteyk­sis­sä, mut­ta noin yleis­es­ti ottaen Osmo on minus­ta eri foo­rumeil­la ja etenkin val­ta­me­di­as­sa hyvinkin kor­rek­tisti kohdel­tu henkilö ver­rat­tuna moni­in muihin. 

     Ja Art­turin kanssa samaa mieltä, etteivät nämä “ulko­maalais­ten potk­i­jay­hdis­tys” ‑heitot ole aina täyt­täneet asial­lisen keskustelun vaa­timuk­sia Osmonkaan puolelta. 

     Vastaa

150. Tiedemiehelle vielä,

     Kyl­lä Jut­ta Urpi­laisen lin­jauk­ses­sa nyt on vah­va perässähi­ihtämisen maku. Ei siitä pääse mihinkään. 

     Se ei tietenkään oikeu­ta asi­at­to­muuk­sia, jos sel­l­aisia on esi­in­tynyt. Toisaal­ta net­tikeskustelui­hin nyt kuu­luu räväkämpikin kie­lenkäyt­tö ja huu­len­heit­to. Ei se min­ua häir­itse. Sehän on vain keskustelukult­tuurien rikkaut­ta (sic!)

     Kyl­lähän muukin puoluekent­tä nyt on alka­nut havah­tua, että kaik­ki ei ole kohdal­laan maa­han­muut­tokeskustelus­sa. Onhan Katainenkin reagoin­ut voimakkaasti. 

     Hienoa, että meilä on vielä city-vihreät, jot­ka seinään heit­e­tyn gram­marin tavoin jak­sa­vat hokea tyhjiä slo­ganei­ta: monikult­tur­isu­us on rikkaus, väriä katuku­vaan, työvoima­pu­la jne..

     Vastaa

151. En ole tähän men­nessä lukenut mitään niin jär­keenkäypää ja oikean tun­tu­ista pohd­in­taa maa­han­muu­tos­ta kuin Tiedemiehen kir­joituk­set tässä kom­ment­tiketjus­sa. Väitän­pä että olet ensim­mäi­nen ja ain­oa, joka on kyen­nyt ilmaise­maan asial­lisin sanankään­tein, mikä keskustelus­sa oikeasti on vialla:

     Minus­ta vas­tauk­set, joi­ta julk­isu­udessa on esitet­ty, ovat usein aikamoisia blan­ket-argu­ment­te­ja, tyyli­in “Helsin­ki tarvit­see ulko­maalaisia bus­sikuske­ja ja hoita­jia” tai “etniset rav­in­to­lat rikas­tut­ta­vat ruokakult­tuuria”. Nämä ovat tietysti ihan OK väit­tämiä sinän­sä, mut­ta ne eivät yleen­sä vas­taa siihen kri­ti­ikki­in, johon ne väit­tävät vastaavansa.

     Juuri näin.

     Tätäkö se on se paljon voihkit­tu yhteiskun­nal­lisen keskustelun puute? Ala­maiset keskustel­e­vat kyl­lä keskenään vaik­ka kuin­ka, mut­ta hal­lit­si­jat eivät ole ymmärtäv­inään mis­tä kenkä hiertää. Muitakin esimerkke­jä on, mut­ta se ei enää kuu­lu tämän blogimerkin­nön aihepiiriin.

     Vastaa

152. Keskustelus­sa on puhut­tu myös integroitumisesta.
     Täy­del­listä inte­groi­tu­mista ei tapah­du kovinkaan hel­posti , se voi viedä sato­ja vuosia eikä monikult­tuuri­nen kansa ole yht­enäi­nen vaan jakaan­tunut intres­siryh­mi­in, joiden välil­lä ei tapah­du sekoit­tumista esim avi­o­li­it­to­jen kautta.

     Male­si­as­sakin väestöryh­mät kykenivät elämään rin­nan ja ole­maan jopa ystäviä, mut­ta poikki­naimi­nen yli rotu­ra­jo­jen on mah­do­ton­ta ‚ainakin vaikeaa ja hyvin harvinaista.

     Tuo rauhan­ti­la säi­lyy vain niin kaun kuin kaikil­la menee hyvin ja kaikkien hyv­in­voin­ti lisääntyy.Lama-aikoina jän­nit­teet lisään­tyvät ja syn­tyy levottomuuskia

     Suo­ma­laiset ovat harv­inainen poikkeus inte­graa­tios­sa: Yleen­sä he häviävät jo paris­sa sukupolves­sa kantaväestöön

     Tuo Osmon aja­tus tuo­da hal­paa työvoimaa on sen vuok­si erit­täin vaar­alli­nen ajan kuluessa.

     Ensin­näkään se ei lisää Suomen bkt:ta kuin nimek­si ja jos vielä heitä on tuet­ta­va suurem­mal­la rahamääräl­lä kuin he ansait­se­vat niin ela­tus­suhde vain huononee.

     Toisek­si , he alka­vat vaa­tia pääsyä eteen­päin viimeistään toises­sa sukupolves­sa ja jos se estyy syn­tyy Englan­nin tapainen sisäsi­it­toinen terrorismi.

     Suomen kan­nat­taisi tuo­da koulutet­tu­ja upseere­ja kehi­tys­maista armei­jan johtoon: Se pienen­täisi dik­datu­urin vaaraa lähtö­maas­sa ja vaik­ka he johtaisi­vat Suomen armei­jaa pienem­mäl­lä pal­ka­lla kuin suo­ma­laiset niin siitä huoli­mat­ta he tuk­i­si­vat val­tion taloutta.

     Vastaa

153. ‘Jos puhutaan ns. fun­da­men­tal­is­teista (mis­sä sit­ten meneekin raja), on kaikkien nou­datet­ta­va Suomen lakia. Mikä ongel­ma tässä on?’ (Ric­car­do)
     Muu­takin lakia saa nou­dat­taa. Mikään ei estä elämästä elämään­sä shar­i­an, halakhan tai muun uskon­nol­lisen lain mukaan mukaan siltä osin kuin se ei riko Suomen lakia. Uskon­nol­lista lakia tulk­it­se­vista väl­i­tys­tuomiois­tu­imista on ollut debat­tia muis­sa mais­sa, mut­ta Suomes­sa täl­laisia ei ole ollut ennenkään, briteil­lä on ennakko­ta­pauk­set juu­ta­lai­sista ja kato­lilai­sista, jol­loin usko­vat mus­lim­it voivat oikeutetusti vaa­tia tasa-arvoista kohtelua tässä asiassa.
     ‘tehtäköön mais­traateista kau­ni­impia’ (Ric­car­do)
     Joku tiet­ty mais­traat­ti tekee myös kotikäyn­te­jä. Art­turi voisi esit­tää tässä välis­sä lib­er­taarisen argu­mentin vihkimisoikeuk­sien myön­tämis­es­tä use­am­mille tahoille, jot­ka voisi­vat sit­ten kil­pail­la asiakkaista.

     Vastaa

154. Helsin­gin Sanomien mielipi­desivul­la kehi­tysy­hteistyökon­sult­ti aset­ti 23.3.2010 kehi­tysavun ja tur­va­paikat vas­takkain. Hän sanoi, että jos vas­tus­taa yhtä, automaat­tis­es­ti kan­nat­taa toisen lisäämistä. Niin­pä hän väit­ti, että ehdot­taes­saan kehi­tysavun lopet­tamista kokon­aan Björn Wahlroos aset­tuu kan­nat­ta­maan tur­va­paikan­hak­i­joiden vas­taan­oton lisäämistä. 

     Tuolle heitolle ei var­maan ole tarkoi­tuskaan muu­ta kuin hymähtää. Aja­tus tur­va­paikkara­ho­jen siirtämis­es­tä kehi­tysavuk­si tai pako­laisleirien aut­tamisek­si ei kuitenkaan ole uusi; esimerkik­si hom­malaiset los­saa­vat kan­nat­ta­vansa pako­lais­ten aut­tamista lähel­lä kotiseu­tu­jaan (käytän pejo­rati­ivista sanaa ‘los­saa­vat’, kos­ka en ole vaku­ut­tunut hei­dän vil­pit­tömästä halus­taan sijoit­taa Suomen tur­va­paikan­hak­i­joista säästyneet rahat pako­laisleirien auttamiseen).

     Mainit­tu kehi­tysy­hteistyökon­sult­ti kirjoittaa:

     Jo pelkän Suomen pako­lais­meno­jen uudelleeno­h­jaamisel­la maail­man leiri­pako­lais­ten sijoit­tamiseen tur­val­lisi­in lähi­mai­hin saataisi­in ratkaistua suurin osa maail­man leiripakolaisongelmasta.

     Tämähän kuu­lostaa upealta.

     Miten se käytän­nössä tehtäisi­in? Olisiko oikeasti mah­dol­lista estää jokaisen tur­va­paikan­hak­i­jan pääsy Suomeen? No, ehkä hei­dän lukumäärän­sä voitaisi­in armot­toma­l­la maa­han­pääsy­poli­ti­ikalla vähen­tää hyvin vähiin.

     Miten voitaisi­in ratkaista pako­laisleirien ongel­mat? Voitaisi­inko leirien tilalle rak­en­taa kyliä, jois­sa on kun­nol­lisia talo­ja à la ruot­salais­lah­jat­alot Suomes­sa, viemärei­neen, vesi­jo­htoi­neen ja sähköi­neen, kouluineen ja ter­vey­den­huoltoi­neen? Voisin kuvitel­la, että pako­laiset jäi­sivät pysyvästi asumaan niin hyvi­in oloi­hin eivätkä enää olisikaan pakolaisia. 

     Mitä tähän sanois­i­vat ne maat, jois­sa pako­laisleir­it ovat?

     Kyyniseltä tun­tuu sel­l­ainenkin aja­tus, että pako­laisleir­it pitäisi pitää tarpeek­si kur­ji­na, niin että niistä halu­taan pois.

     Olisi­pa kehi­tysy­hteistyökon­sult­ti ker­tonut tarkem­min; kuvit­telisi hänel­lä ole­van asiantun­te­mus­ta. Kysyn tätä oikeasti, en provosoidakseni.

     Vastaa

155. lurk­ki:

     Muu­takin lakia saa nou­dat­taa. Mikään ei estä elämästä elämään­sä shar­i­an, halakhan tai muun uskon­nol­lisen lain mukaan mukaan siltä osin kuin se ei riko Suomen lakia. 

     …olet­taen, että ihmisil­lä on tosi­asial­lis­es­ti valin­nan mah­dol­lisu­us ja ‑vapaus.

     En ole ollenkaan var­ma, onko uskon­nol­lisi­in ryh­mi­in ja uskon­nol­lisi­in lak­i­jär­jestelmi­in kuu­lu­mi­nen kaik­il­ta vapaae­htoinen, harkit­tu val­in­ta. Jos ei, avataan por­tit mieli­v­al­lalle ja sel­l­aisille käytän­teille, joi­ta en esimerkik­si Suomeen kaipaa.

     Näk­isin, että sama laki kaikille olisi kuitenkin pitkäl­lä tähtäimel­lä kaikkein yksinker­taisin ja “heikom­pi­en” etu­ja parhait­en palvel­e­va ratkaisu.

     Tosi­asial­lisen valin­nan mah­dol­lisu­u­den kri­teeri muuten pätee myös esim. työe­hdoista ja palkoista sopimiseen: vapaa sopimu­soikeus on ok, jos ihmisil­lä on tosi­asial­lis­es­ti mah­dol­lisu­us vali­ta. Mata­la­palk­ka-aloil­la en näe tämän ehdon läh­eskään aina toteutuvan.

     Vastaa

156. Mis­sä ihmeessä muuten on Osmoa on haukut­tu “aivan törkeil­lä henkilöko­htaisuuk­sil­la” ja mis­sä tähän loan­heit­tokam­pan­jaan voi tutustua/osallistua (heh, heh.. ei vaines)?

     Lukekaa vaik­ka Tun­dra Tabloids- blo­gista. Itse en halua sitä linkit­tää, enkä sitä lue, mut­ta muu­ta­man linkin perästä olen sinne eksynyt. Googlel­la löy­tyy. Muitakin, aika näkyviä “maa­han­muut­tokri­it­tisiä” blo­ge­ja löy­tyy, useim­mis­sa Osmoa nimitetään “ääliök­si” tms. En halu­aisi linkke­jä toimit­taa, mut­ta kyl­lä ne löy­tyvät. Itse Hal­la-ahokin vääris­teli Soin­in­vaaran sano­ja alaikäis­ten avioliittoasiassa. 

     Tässä asi­as­sa Osmo on toki puhunut jostain “potkimisy­hdis­tyk­sistä” ja sensel­lai­sista, mut­ta hänen kie­lenkäyt­tön­sä ei ole ollut minus­ta kovin selkeästi henkilöön käyvää. Minus­ta on aikalail­la eri asia sanoa, että maa­han­muut­tokri­it­tis­ten porukois­sa on kaiken­maail­man ulko­maalais­ten potkimisy­hdis­tyk­siä, kuin väit­tää jostain nime­tys­tä henkilöstä, että tämä kan­nat­taa pedofiliaa. 

     Lisäk­si se, että joku taho on käyt­tänyt asi­a­ton­ta kieltä henkilöstä — esimerkik­si Hal­la-ahos­ta on käytet­ty aika-ajoin — ei oikeu­ta henkilöko­htaisuuk­sia etenkään sel­l­aisia kohtaan, jot­ka niitä eivät ole itse ladelleet. Näi­den “mamukri­it­tis­ten” hip­iä on niin herkkä — osin toki aiheesta — että jokainen hei­dän näke­myk­si­in­sä poikkipuo­li­nen ja nyky­isin tosin myös myötämieli­nen julk­isu­udessa esitet­ty väit­tämä maa­han­muu­tos­ta saa osak­seen hirveän määrän sylkeä ja vihaa.

     Vastaa

157. Ei ole sin­un ongel­masi, mut­ta jos esitetään vas­ta-argu­ment­te­ja kri­ti­ikki­in, niin on syytä yksilöidä, mihin vas­taa. Minus­ta vas­tauk­set, joi­ta julk­isu­udessa on esitet­ty, ovat usein aikamoisia blan­ket-argu­ment­te­ja, tyyli­in “Helsin­ki tarvit­see ulko­maalaisia bus­sikuske­ja ja hoita­jia” tai “etniset rav­in­to­lat rikas­tut­ta­vat ruokakult­tuuria”. Nämä ovat tietysti ihan OK väit­tämiä sinän­sä, mut­ta ne eivät yleen­sä vas­taa siihen kri­ti­ikki­in, johon ne väit­tävät vastaavansa.

     Min­un point­ti­ni on se että kri­ti­ik­ki on vähin­tään sitä samaa epämääräistä hut­tua. Siihen voi vas­ta­ta kahdel­la taval­la, voi pyrk­iä täs­men­tämään ja konkre­toisi­maan kysymys­tä, eli yksinker­tais­taen nos­ta­maan keskustelun tasoa. Täl­laisia asiantun­ti­japuheen­vuoro­ja on vaik­ka kuin­ka. Osmon puheen­vuorot luk­isin myös tähän.

     Nämä eivät vaan kiin­nos­ta lehdis­töä, eivät tun­nu herät­tävän minkään­laista asial­lista vas­takaikkua ns. kri­itikko­jen joukos­sa, ja ylipään­sä tuot­ta­vat lausu­jalleen tyl­sän byrokraatin maineen joka piiloutuu “oikei­ta ongelmia” kapu­lakie­len taakse tai jotain vas­taavaa. Elim­i­naa­tio­pros­essin tulok­se­na vai­h­toe­hdot on sit­ten vas­ta­ta blan­ket-heitoil­la kuten niitä kut­sut, tai olla vaan ihan hil­jaa. Tämä on kuin Nato-epäkeskustelu, vaa­di­taan suureen ääneen että aiheesta pitäisi keskustel­la eikä san­o­ta mitään aiheesta.

     Ja jos joku sanoo esimerkik­si että maa­han­muut­to tulee kalli­ik­si, niin ei se nyt ole kohtu­u­ton jatkokysymys mis­sään jär­jel­lisessä keskustelus­sa että mitenköhän ajat­telit hoitaa asian halvem­mal­la? Vrt. jos sinä sanoit vaimolle­si että mei­dän talon läm­mit­tämi­nen tulee kovin kalli­ik­si, ja vaimo kysyy että mitenköhän sitä laskua voisi pienen­tää, niin eikö se nyt olisi vähän erikoista vas­ta­ta että kun­han halu­aisin keskustel­la lämmityskustannuksista?

     Vastaa

158. ‘En ole ollenkaan var­ma, onko uskon­nol­lisi­in ryh­mi­in ja uskon­nol­lisi­in lak­i­jär­jestelmi­in kuu­lu­mi­nen kaik­il­ta vapaae­htoinen, harkit­tu val­in­ta.’ (J.M.Korhonen)
     Lapset on tapana liit­tää van­hempi­en­sa uskon­tokun­ti­in, ja tätä voidaan hyvinkin kri­ti­soi­da, mut­ta se koskisi luter­i­laista lap­sikastet­ta yhtä lail­la. Ei tai­da men­nä läpi, vaik­ka ateisti­na min­ulle sopisi oikein hyvin 18 vuo­den ikära­ja uskon­nol­lisen yhteisön jäsenyyteen.
     Jos aikuisen ihmisen elämää rajoit­taa sietämät­tömäl­lä taval­la jonkin yhteisön sään­nöstö, hänen on muutet­ta­va sään­nöstöä tai lähdet­tävä yhteisöstä. Uskon­non­va­paus sisältää myös oikeu­den olla kon­ser­vati­ivi­nen kääkkä ja kuu­lua kon­ser­vati­iviseen yhteisöön.

     Vastaa

159. Eli­na:

     Tämä “kult­tuurien väli­nen vuorovaiku­tus” on tietysti nyt äärim­mäisen löysä abstrak­tio. Sitä on koko ajan ja kaikkial­la eikä siihen tarvi­ta eri val­tioista kotoisin ole­via ihmisiä.

     Voihan se olla abstrak­tio ja löysäkin, mut­ta ei sen­tään aivan niin löysä kuin tuos­sa alla väität (että sotakin olisi vuorovaiku­tus­ta). On tot­ta, että yhden val­tion sisäl­läkin on luke­ma­ton määrä eri­laisia käyt­täy­tymiskult­tuure­ja, mut­ta val­tioiden väliset kult­tuurierot ovat usein näitä moni­u­loit­teisem­pia ja kehit­tävämpiä. Ja toki jonkin­laista vuorovaiku­tus­ta voi tapah­tua niidenkin välil­lä, vaik­ka yksit­täiset eri kult­tuurien edus­ta­jat eivät käytän­nössä sekoit­tuisi keskenään (voihan sitä vaik­ka kat­soa tele­vi­sios­ta matkailu­o­hjelmia), mut­ta sekoit­tumi­nen arkielämän tasol­la on merk­i­tyk­seltään silti aivan eri mittakaavassa.

     Mitä pidem­mälle val­tio kehit­tyy, sitä tärkeäm­mäk­si luo­va ajat­telu tulee. Suo­mi on itse asi­as­sa min­un nähdäk­seni juuri sil­lä kyn­nyk­sel­lä, että tätä ei meil­lä ole vielä oikein tajut­tu, mut­ta kan­nat­taisi taju­ta mah­dol­lisim­man pian jos halu­amme pysyä elinkelpoise­na val­tiona sen sijaan että jumi­tumme nykyiseen kuol­e­vaan suoritustalouteen.

     Luo­van ajat­telun olen­naise­na polt­toaineena on monipuolis­es­ti virik­keelli­nen ympäristö ja mah­dol­lisu­us kokea ja koh­da­ta uut­ta ja vieras­ta. Luovu­us ei kumpua tutus­ta ja tur­val­lis­es­ta, vaan aina on men­tävä ennestään tun­tem­at­tomille alueille ja osat­ta­va koh­da­ta siitä syn­tyvä pelko/ahdistus (joka on ihmiselle luon­nolli­nen tapa reagoi­da vieraisi­in asioi­hin). Tästä syys­tä het­ero­geenis­sa ympäristössä syn­tyy enem­män ja laadukkaam­paa luo­vaa ajat­telua kuin homogeenises­sa. Se val­men­taa meitä rikko­maan ole­tuk­si­amme ja pääsemään ajatuksinemme sen usein maini­tun kuvit­teel­lisen laatikon ulkopuolelle.

     Ovathan sodatkin kult­turien välistä vuorovaiku­tus­ta. Mikä itse asi­as­sa on enemmän?

     Sota on kon­flik­ti, vuorovaiku­tuk­sen vas­tako­h­ta. Vuorovaiku­tus on määritelmäl­lis­es­ti rak­en­ta­va pros­es­si; sota puolestaan hajot­ta­va. Sotia syt­tyy sil­loin, kun vuorovaiku­tus­ta ei ole ollut tarpeeksi.

     Tästä päästäänkin Pekka Kaukalon kommenttiin:

     Eri­laiset filosofiset pohdin­nat kult­tuurien vuorovaiku­tuk­ses­ta ja etni­sistä rav­in­toloista ovat mielestäni hert­taisen yhden­teke­viä ver­rat­tuna näi­hin taloudel­lisi­in tekijöihin.

     Pidät niitä yhden­tekev­inä, kos­ka niiden taloudelli­nen arvo ei ole sin­ulle itses­tään selvä. Ilmeis­es­ti ajat­telet jopa, ettei niil­lä ole taloudel­lista arvoa ensinkään. Mut­ta jos voitaisi­in päästä het­kek­si maail­maan, jos­sa Suo­mi olisi elänyt täysin eristyk­sis­sä ilman kult­tuurien vuorovaiku­tus­ta (huom. tämä ei merk­itse että ilman sotia; päin vas­toin), ja sen jäl­keen ver­tailun vuok­si maail­maan jos­sa olisi pitkään ollut käyn­nis­sä avoin ja rak­en­ta­va vuorovaiku­tus (jol­laisen toteut­ta­mi­nen on toki haas­teel­lista eikä siinä esim. täl­lä het­kel­lä näytetä onnis­tu­van eri­tyisen hyvin), olisi ehkä helpom­pi määrit­tää kuin­ka paljon me olemme valmi­ita taloudel­lis­es­ti panos­ta­maan rikkaseen kulttuuriympäristöön.

     Vastaa

160. anna-Liisa
     “Aja­tus tur­va­paikkara­ho­jen siirtämis­es­tä kehi­tysavuk­si tai pako­laisleirien aut­tamisek­si ei kuitenkaan ole uusi; esimerkik­si hom­malaiset los­saa­vat kan­nat­ta­vansa pako­lais­ten aut­tamista lähel­lä kotiseu­tu­jaan (käytän pejo­rati­ivista sanaa ‘los­saa­vat’, kos­ka en ole vaku­ut­tunut hei­dän vil­pit­tömästä halus­taan sijoit­taa Suomen tur­va­paikan­hak­i­joista säästyneet rahat pako­laisleirien auttamiseen).”

     No hom­malaiset eivät var­maankaan vapaae­htois­es­ti käyt­täisi rahaa pako­laisleireille, mut­ta ilmeis­es­ti näkevät sen jopa toteutet­ta­vana ole­vana kom­pro­missi­na. Ymmärtäjät oli­si­vat tyy­tyväisiä kun Suo­mi aut­taisi ulko­maalaisia ja hom­malaiset, kun autet­ta­vat eivät tule tänne. 

     Luul­tavasti, kun lyötäisi­in hom­malaisille todel­li­nen ja real­isti­nen val­in­tati­lanne eteen, he oli­si­vat jopa valmi­ita kas­vat­ta­maan rahoi­tus­ta sil­lä perus­teel­la, että näin väl­tetään tule­vaisu­u­den ongelmista aiheutu­vat kus­tan­nuserät (jos vai­h­toe­htona olisi siis nyky­menon jatkaminen).

     Vastaa

161. Vuorovaiku­tus on määritelmäl­lis­es­ti rak­en­ta­va prosessi

     Ei ole.

     Vuorovaiku­tus on pros­es­si, joka tapah­tuu aina, kun ihmiset/kulttuurit ovat kon­tak­tis­sa toisi­in­sa. Se voi olla neu­traalia, posi­ti­ivista tai negati­ivista eivätkä kaik­ki osa­puo­let koe sitä vält­tämät­tä samal­la tavalla. 

     Jos lähtisimme siitä, että vuorovaiku­tus jo määritelmäl­lis­es­ti on ain­oas­taan hyvä asia, niin mitä mieltä olisi edes keskustel­la siitä, onko kult­tuurien väli­nen vuorovaiku­tus hyvä vai paha asia?

     Sil­loin­han se ilman muu­ta on hyvä asia.

     Vastaa

162. lurk­ki:

     Lapset on tapana liit­tää van­hempi­en­sa uskon­tokun­ti­in, ja tätä voidaan hyvinkin kri­ti­soi­da, mut­ta se koskisi luter­i­laista lap­sikastet­ta yhtä lail­la. Ei tai­da men­nä läpi, vaik­ka ateisti­na min­ulle sopisi oikein hyvin 18 vuo­den ikära­ja uskon­nol­lisen yhteisön jäsenyyteen.

     Kri­ti­soin myös tätä, mut­ta point­ti oli siinä, koske­vatko näitä yhteisöön kuu­lu­via eri lait ja oikeudet kuin joitain mui­ta, ja jos koske­vat, miten paljon erilaiset? 

     Pystyn vielä pitkin ham­pain hyväksymään käytän­nöl­lisenä ratkaisuna esimerkik­si sen, että kirkol­lisvero kerätään vero­tuk­ses­sa uskon­tokun­taan kuu­luvil­ta. En pysty hyväksymään, että jol­lakin yhdyskun­nal­la on käytössään vaikka­pa oikeuskäytän­tö, jos­sa naisen todis­tuk­sen arvo on puo­let miehen todistuksesta.

     Jyrkän lin­jan islamis­ta­han tässä on kysymys, sil­lä se tun­tuu ole­van ain­oa vakavam­min otet­ta­va uskon­tokun­ta joka nyky­isin on saa­mas­sa läpi vaa­timuk­si­aan eril­li­sistä oikeuskäytän­nöistä ja “kult­tuurin” ymmärtämis­es­tä. Joo, katoliset ja juu­ta­laiset ovat jo jois­sain mais­sa saa­neet, mut­ta näk­isin mielu­um­min että niiltäkin nämä eri­oikeudet pois­tet­taisi­in. Tosin olen ihan oikeasti sitä mieltä, että käytän­nössä islami­lainen lainkäyt­tö on esimerkik­si nais­ten tasa-arvon kannal­ta vielä ker­talu­okkaa juu­ta­laista ikävämpää.

     Jos aikuisen ihmisen elämää rajoit­taa sietämät­tömäl­lä taval­la jonkin yhteisön sään­nöstö, hänen on muutet­ta­va sään­nöstöä tai lähdet­tävä yhteisöstä.

     Jälleen, onko hänel­lä aina tosi­asial­lista valin­nan­mah­dol­lisu­ut­ta? Jos vaik­ka yhteisöstä luop­u­jaa ran­gais­taan väki­val­lal­la, jopa kuolemantuomiolla?

     Tämä ongel­ma valin­nan­va­pau­den tosi­asial­lis­es­ta rajoit­tumis­es­ta kaikkein vahvimpi­in pätee kaikki­in “kult­tei­hin,” ei suinkaan pelkästään ääri-islami­in, ja siitäpä syys­tä en riemus­ta hypi jos näille kul­teille annetaan lain­säätäjän val­ta — vaik­ka edes oman ryh­män­sä sisällä. 

     Jos halu­aa kon­ser­vati­iviseen yhteisöön kuu­lua, niin siitä vaan, mut­ta rajan vedän omien oikeuskäytän­tö­jen ja ‑näke­mys­ten sank­ti­fioin­ti­in. Kyl­lähän kaik­ki pien­ryh­mät näitä omia puskakäräjiään toteut­ta­vat kaikesta huoli­mat­ta, mut­ta sel­l­aiseen tulee suh­tau­tua rikok­se­na rikosten joukos­sa, ei jon­ain edis­tet­tävänä oman kult­tuurin osana.

     Vastaa

163. “Muu­takin lakia saa nou­dat­taa. Mikään ei estä elämästä elämään­sä shar­i­an, halakhan tai muun uskon­nol­lisen lain mukaan mukaan siltä osin kuin se ei riko Suomen lakia. ”

     Täyt­tä teo­ri­aa. Jos meil­lä on esim 300000 hen­gen vähem­mistö, joka ei nou­da­ta jotain Suomen lakia niin eipä ole juurikaan keino­ja ‚joil­la nämä saataisi­in nou­dat­ta­maan lakia.

     Vastaa

164. ‘rajan vedän omien oikeuskäytän­tö­jen ja ‑näke­mys­ten sank­ti­fioin­ti­in’ (J M Korhonen)
     Ilman muu­ta. Meil­lä ei ole perin­net­tä täl­lais­es­ta uskon­tokun­tien autono­mi­as­ta, ja parem­pi niin.
     ‘Jos meil­lä on esim 300000 hen­gen vähem­mistö, joka ei nou­da­ta jotain Suomen lakia niin eipä ole juurikaan keino­ja ‚joil­la nämä saataisi­in nou­dat­ta­maan lakia.’ (Liian vanha)
     Mitäs keino­ja meil­lä on estää yhden hen­gen vähem­mistöä rikko­mas­ta jotain Suomen lakia?

     Vastaa

165. J.M.Korhonen: Minus­ta mei­dän ei pidä kieltää täy­si­val­taisia ihmisiä muo­dosta­mas­ta ryh­miä tasan sel­l­ais­ten peri­aat­tei­den varaan kuin heitä kiinnostaa.

     Jos joku kokee saa­vansa niin paljon iloa johonkin yhteisöön kuu­lu­mis­es­ta, että on vasti­neek­si valmis luop­umaan todis­tuk­sen­sa pain­oar­vos­ta oikeudessa, niin keitä me ollaan päät­tämään hänen puolestaan.

     Niin kauan kuin ympäril­lä on yhteiskun­ta, johon voi siir­tyä ei ketään voi pakot­taa ole­maan yhteisön jäsen. Mik­si väki­val­ta olisi sen suurem­pi ongel­ma tässä kuin mis­sä tahansa muus­sa kon­tek­stis­sa, mis­sä joku halu­aa vaikut­taa toisen käyttäytymiseen?

     Minus­ta mei­dän ei pidä puut­tua ihmis­ten oikeu­teen määrätä omas­ta elämästään jonkun epämääräisen väit­teen perus­teel­la, että nämä ihmiset ovat jotenkin aivopestyjä tai muuten typeriä.

     Vastaa

166. J.M. Korho­nen:

     Kri­ti­soin myös tätä, mut­ta point­ti oli siinä, koske­vatko näitä yhteisöön kuu­lu­via eri lait ja oikeudet kuin joitain mui­ta, ja jos koske­vat, miten paljon erilaiset? 

     Tot­ta, tähän liit­tyy omat ongel­mansa. Peri­aat­teessa voisi ajatel­la, että jos uskon­tokun­nas­ta saa halutes­saan ero­ta, niin siihen kuu­lu­vat saakoon vapaasti päät­tää asiois­taan niin kuin halu­a­vat. Ongel­ma tässä on vain se, että vaik­ka peri­aate­ta­sol­la uskon­nos­ta eroami­nen voi olla mah­dol­lista, käytän­nössä tämä voi olla hyvin vaikeaa. Siihen liit­tyy yleen­sä sekä voimakas sosi­aa­li­nen (koko lähipi­iri hylkää kokon­aan uskon­nos­ta eroa­van) että uskon­nolli­nen pain­os­tus (uhataan Jumalan kos­tol­la, jos jät­tää uskontokunnan. 

     Art­turi on nyt ide­olo­giansa mukaises­ti sitä mieltä, että tätä ongel­maa ei ole tai ainakin se on pienem­pi kuin se, että asetet­taisi­in ulkoa päin rajat sille, mitä kaikkea uskon­tokun­nan sään­nöt voivat määrätä jäse­nilleen. Vaik­ka olen samaa mieltä melkein kaikkien muiden yhteiskun­nan organ­isaa­tioiden osalta, niin juuri uskon­toon liit­tyy minus­ta niin paljon epära­tionaal­ista ajat­telua jo sinäl­lään, ettei minus­ta voi olet­taa, että uskon­non kohdal­la ihmiset tek­i­sivät aina ratio­naal­isia päätök­siä siitä, mikä heille itselleen on parasta. 

     Kysy­isin Art­turil­ta, että eikö hän usko, että ihmisiä voi aivopestä uskon­nol­la? Esimerkik­si ne 19 ukkoa, jot­ka lensivät lentokoneet päin pil­ven­pi­irtäjiä, oli­vat täysin ratio­naalisen päätök­sen­teon perus­teel­la tulleet siihen tulok­seen, että se oli paras ratkaisu hei­dän kannal­taan, eikä kenenkään tule puut­tua siihen, jos joku har­ras­taa vastaavaa?

     Vastaa

167. “Täyt­tä teo­ri­aa. Jos meil­lä on esim 300000 hen­gen vähem­mistö, joka ei nou­da­ta jotain Suomen lakia niin eipä ole juurikaan keino­ja ‚joil­la nämä saataisi­in nou­dat­ta­maan lakia.”

     Tuokin on täyt­tä teo­ri­aa. Suomeen ei yht’äkkiä ilmesty mono­li­it­tista 300000 hen­gen vähem­mistöä. Maa­han­muut­ta­jia saa­puu pikkuhil­jaa samal­la kun jo tänne aset­tuneet sopeu­tu­vat ja sulau­tu­vat. Mah­dol­liset lain­vas­taiset tavat ja käytän­nöt pysyvät kontrollissa.

     Vastaa

168. Samuli Saarel­ma:

     Kysy­isin Art­turil­ta, että eikö hän usko, että ihmisiä voi aivopestä uskonnolla?

     Tot­takai voi. Entä sitten?

     eikä kenenkään tule puut­tua siihen, jos joku har­ras­taa vastaavaa?

     No siihen pitää puut­tua ihan yhtä paljon kuin mihin tahansa muuhunkin massamurhaamiseen.

     Vastaa

169. Eli­na:

     Jos lähtisimme siitä, että vuorovaiku­tus jo määritelmäl­lis­es­ti on ain­oas­taan hyvä asia, niin mitä mieltä olisi edes keskustel­la siitä, onko kult­tuurien väli­nen vuorovaiku­tus hyvä vai paha asia?

     Minus­ta tuos­ta ei juuri erim­ielisyyt­tä olekaan. Kri­itikko­ja vain huo­let­taa se, että vuorovaiku­tuk­sen lisäk­si maa­han­muu­tos­ta seu­raa myös kon­flik­te­ja. Keskustelu siis kos­kee sitä, onko maa­han­muut­to hyvä vai paha asia, ja mis­sä laajuudessa.

     Itse ajat­te­len, että sekä kon­flik­tien määrään ja laatu­un voidaan vaikut­taa asen­tei­den ja poli­ti­ikan kaut­ta (sosi­aal­i­sis­sa tilanteis­sa kum­mankin osa­puolen käytös vaikut­taa ratkai­sev­asti lop­putu­lok­seen) — siis rak­en­tavaa vuorovaiku­tus­ta lisäämäl­lä — mut­ta pystyn kyl­lä myös samas­tu­maan niiden ihmis­ten huoleen, jot­ka ajat­tel­e­vat kon­flik­tien syn­tyvän mei­dän toimis­tamme ja ajatuk­sis­tamme riippumatta.

     Vastaa

170. “Maa­han­muut­ta­jia saa­puu pikkuhil­jaa samal­la kun jo tänne aset­tuneet sopeu­tu­vat ja sulau­tu­vat. Mah­dol­liset lain­vas­taiset tavat ja käytän­nöt pysyvät kontrollissa.”

     Emme­hän ole edes saa­neet Jeho­van todis­ta­jia armei­jaan. Lakia piti muut­taa , kos­ka he sys­temaat­tiseti menivät vankilaan.
     Maan­han­muut­ta­jat hakeu­tu­vat yhteen ja , joten jos halu­amme tänne 500000 maa­han­muut­ta­jaa niin väistämät­tä syn­tyy keskit­tymiä ja vähem­m­mistöryh­miä, jot­ka nou­dat­ta­vat ennem­min omia tapojaan.

     Vastaa

171. Onko järkevää aset­taa vas­takkain human­i­taari­nen maa­han­muut­to ja paikan pääl­lä auttaminen? 

     Ei ole. Tänne pyrkivil­lä ei yleen­sä ole mah­dol­lisuuk­sia pala­ta kotiseudulleen eikä lähialueil­lakaan ole heille oikein mah­dol­lisuuk­sia elää kuin avustettavana. 

     Ainakin teo­ri­as­sa tääl­lä on mah­dol­lista päästä kun­non elämän alku­un. Jos se ei onnis­tu ensim­mäiseltä sukupolvelta, niin toiv­ot­tavasti se onnis­tuu suo­ma­laisen koulu­jär­jestelmän läpi käyvältä toiselta sukupolvelta.

     Vastaa

172. Art­turi 911-terroristeista:

     No siihen pitää puut­tua ihan yhtä paljon kuin mihin tahansa muuhunkin massamurhaamiseen. 

     Ja miten siihen puu­tut? Luon­nol­lis­es­ti mikään ran­gais­tuk­sen uhka ei estä itse­murhater­ror­is­tia toteut­ta­mas­ta suun­nitel­maansa. Rikok­sen jäl­keen annet­ta­vat ran­gais­tuk­set ovat kuitenkin se keino, mihin vapaa yhteiskun­ta pääosin nojaa ei-toiv­o­tun toimin­nan estämisessä. 

     Toinen keino on tietenkin kon­trol­lin lisäämi­nen (eli etukä­teen fyy­sis­es­ti estetään iskut). Tämä on kuitenkin vapaas­sa yhteiskun­nas­sa erit­täin vaikeaa. Mitä tiukem­mak­si sys­teemit tehdään, sitä enem­män ihmiset joutu­vat tin­kimään vapaud­estaan. Ja siltikään ne eivät ole kovin toimivia. Kuulin viime joulun pom­mi­ju­tus­ta tehdyssä doku­men­tis­sa erään tur­val­lisu­usasiantun­ti­jan sanovan, että yksikään ter­ror­isti ei ole jäänyt kiin­ni lento­ken­tän tur­vatarkas­tuk­ses­sa pom­min kanssa. 

     Minus­ta itse­murhaisku on niin vaikea fyy­sis­es­ti estet­täväk­si, että ain­oa keino niiden estämisek­si on estää aivope­su, joka saa täy­si­val­taisen ihmisen tilaan, jos­sa hän uskoo itse­murhaiskun ole­van hänelle paras vai­h­toe­hto. Siis aivope­si­jän ei tarvitse edes avus­taa tek­i­jää mate­ri­aalis­es­ti tai muutenkaan, vaan riit­tää aivan hyvin se, että hän saa vain kohteen vaku­utet­tua siitä, että itse­murhaisku tuo hänelle parhaan tulok­sen, ja tek­i­jä sit­ten itse hoitaa kaiken käytän­nön toteutuksen.

     Vastaa

173. “Minus­ta itse­murhaisku on niin vaikea fyy­sis­es­ti estet­täväk­si, että ain­oa keino niiden estämisek­si on estää aivope­su, joka saa täy­si­val­taisen ihmisen tilaan, jos­sa hän uskoo itse­murhaiskun ole­van hänelle paras vaihtoehto”

     Sisäsyn­tyisessä ter­ror­is­mis­sa päätös iskus­ta on jo syn­tynyt aiko­ja ennen yhtey­de­not­toa mui­hin ääriryh­mi­in. Näitä mui­ta käytetään vain koulu­tuk­sen saamiseen iskuun.

     Vastaa

174. Samuli Saarel­ma:

     Tämä on kuitenkin vapaas­sa yhteiskun­nas­sa erit­täin vaikeaa.

     Toisin kuin aivope­sun estäminen?

     No oli miten oli, niin minus­ta aivope­sua voi yrit­tää estää siinä määrin kuin se lisää ihmis­ten hyvinvointia.

     Tämän on tietysti ongel­mallista, kos­ka ensin­näkään me ei tun­nis­te­ta niitä aivope­su­ta­pauk­sia joista on hait­taa aivopestävälle, eikä me osa­ta “aut­taa” näitä aivopestyjä silleen, että niiden hyv­in­voin­ti lisääntyis.

     Sen sijaan täl­lä aivope­su­pe­rustelul­la pystytään hait­ta­maan monien uskon­nol­lis­ten ryh­mien toim­intaa, jot­ka tuot­ta­vat aidosti hyv­in­voin­tia jäsenilleen.

     Minus­ta itse­murhaisku­jen tuomi­nen tähän keskustelu­un on epäolen­naista. Ei niitä nyt niin paljoa tapah­du, että mei­dän kan­nat­tais hirveesti alkaa käyt­tämään resursse­ja niiden torjumiseen.

     Vastaa

175. Ei ratio­naal­isu­ut­ta voi mita­ta arvoilla. 

     Useim­mat meistä pitävät WTC-isku­ja väärinä ja pahoina tekoina, mut­ta se ei tee niistä irrationaalisia. 

     Oli tavoite tap­paa mah­dol­lisim­man mon­ta amerikkalaista, se toteutet­ti­in mah­dol­lisim­man tehokkaal­la keinol­la. Tämä on rationaalista. 

     En usko, että indok­tri­naa­ti­olle alt­teim­mat oli­si­vat edes valikoituneet tehtävään. Kyl­lä psykologi­nen tes­taus oli var­masti kohdallaan.

     Vastaa

176. Art­turi:

     Minus­ta itse­murhaisku­jen tuomi­nen tähän keskustelu­un on epäolen­naista. Ei niitä nyt niin paljoa tapah­du, että mei­dän kan­nat­tais hirveesti alkaa käyt­tämään resursse­ja niiden torjumiseen. 

     Niin vas­t­a­sit tässä aika hyvin siihen, mitä aivope­sua tulee rajoit­taa. Suurim­mas­sa osas­sa uskon­nol­lises­sa indok­tri­naa­tios­sa häviäjänä on vain se dok­tri­noitu itse (jos hänkään), joten siihen ei ehkä ole tarpeen puut­tuakaan. Point­ti­ni oli kuitenkin se, että myös sel­l­aista indok­tri­naa­tio­ta on, jos­ta on muille hait­taa ja sen suh­teen ei minus­ta voi olla täysin välinpitämätön. 

     Mitä tois­t­en hyväk­si päätök­sen­tekoon tulee, niin minus­ta on hie­man keinotekoista, että kaik­ki alle 18-vuo­ti­aat ovat täysin van­hempi­en­sa päätösten armoil­la, kos­ka kat­so­taan, että he eivät osaa itse tehdä päätök­siä ja toisaal­ta kaik­ki yli 18-vuo­ti­aat ovat täy­si­val­taisia. Minus­ta nyky­isin täy­si­val­taisik­si las­ke­tuis­sakin ihmi­sis­sä on sel­l­aisia, jot­ka oikeas­t­aan tarvit­si­si­vat hol­hous­ta, kos­ka joko tekevät kaiken jär­jen mukaan itsen­sä kannal­ta huono­ja päätök­siä tai ovat täysin joidenkin ihmis­ten hyväksikäyttämiä.

     Vastaa

177. Muu­ta­ma irralli­nen kom­ment­ti väkivallasta:

     Samuli Saarel­ma:
     “Luon­nol­lis­es­ti mikään ran­gais­tuk­sen uhka ei estä itse­murhater­ror­is­tia toteut­ta­mas­ta suunnitelmaansa.”

     Kyl­lä sel­l­aisi­akin ran­gais­tuk­sia löytää, jos heit­etään län­si­mainen oikeuskäsi­tys tien­pieleen. Nat­si-Sak­sa ennal­taehkäisi ter­rori-isku­ja naulaa­mal­la keskelle kylää nim­ilis­tan ja ilmoit­ta­mal­la että jokaista kuol­lut­ta sak­salaista soti­las­ta kohden tapetaan tältä listal­ta 10, lis­tan alus­ta läh­tien. Rooma­laiset laa­jen­si­vat ran­gais­tuk­sen koske­maan myös verisuku­laisia tietyis­sä rikoksissa. 

     Eli­na:
     “Oli tavoite tap­paa mah­dol­lisim­man mon­ta amerikkalaista, se toteutet­ti­in mah­dol­lisim­man tehokkaal­la keinolla.”

     No eikä ollut. Oli tavoite tehdä sym­bo­l­i­nen isku imperi­u­mia vas­taan. Onnis­tu­misen aste tuli var­masti yllä­tyk­senä jopa iskun suun­nit­telijoille. Jos olisi uskot­tu lentokonei­den todel­la pää­sevän per­ille, iskut olisi ajoitet­tu pahim­paan ruuh­ka-aikaan jol­loin talois­sa olisi ollut kym­meniä tuhan­sia kol­men­tuhan­nen sijaan. Mikäli tarkoi­tus olisi ollut tehdä ruumi­ita, olisi ne parikym­men­tä vapaae­htoista hajautet­tu sir­pale­pom­mien kanssa ruuhkaisille metro- ja rautatieasemille. Helpom­pi toteut­taa, pienem­pi ris­ki epäon­nis­tu­miselle, parem­pi onnistumisprosentti. 

     Siinä olen kyl­lä samaa mieltä, että itse­murhaiskuil­la ei ole (vielä) mitään merk­i­tys­tä Suomen har­joit­ta­man maa­han­muu­ton suun­nit­telun kannal­ta. Paljon tärkeäm­pää olisi estää muun tyyp­pisiä ongelmia.

     Vastaa

178. Eli­na:

     Oli tavoite tap­paa mah­dol­lisim­man mon­ta amerikkalaista, se toteutet­ti­in mah­dol­lisim­man tehokkaal­la keinol­la. Tämä on rationaalista. 

     En nyt väitä pää­seväni ter­ror­istien pään sisään mik­si he tekivät niinkuin tekivät, mut­ta uskoisin että wtc valit­ti­in kohteek­si sen sym­bo­l­iar­von ja ennen kaikkea spek­taakke­li-fak­torin mukaan. Kyl­lä nämä kaver­it var­masti miet­tivät ennenkaikkea sitä mikä näyt­tää shokeer­aaval­ta telkkaris­sa. Ei näitä vei­jare­i­ta var­masti ihmishenget sinän­sä kiin­nos­ta­neet, mut­ta ymmär­sivät ameri­ikkalaista pään sisältöä aika hyvin- siinä merk­i­tyk­sessä että mikä tekee kaikkein kipeintä.

     Vastaa

179. Olette oike­as­sa.

     Tietysti oli tarkoituk­se­na saa­da mah­dol­lisim­man suuri huomioar­vo, ei niinkään kuollei­den lukumääräl­lä ollut väliä. Huomioar­vol­la ja kuollei­den määräl­lä lie­nee kuitenkin jokin posi­ti­ivi­nen korrelaatio. 

     Oikeas­t­aan tarkoitin ihan muu­ta puuttuen Art­turin ja Samulin keskusteluun. 

     En usko, että nämä isku­jen tek­i­jät oli­si­vat sanan varsi­naises­sa merk­i­tyk­sessä aivopestyjä ja että toimi­si­vat lainkaan irrationaalisesti.

     Vastaa

180. Eli­na:

     Oli tavoite tap­paa mah­dol­lisim­man mon­ta amerikkalaista, se toteutet­ti­in mah­dol­lisim­man tehokkaal­la keinol­la. Tämä on rationaalista. 

     Aivan, oli ratio­naal­ista Osamalle ja niille muille Al Qaidan hep­uille, jot­ka pani­vat koko touhun liik­keelle. En ole edelleenkään samaa mieltä, että oli niille itse iskun tek­i­jöille, ellei heitä olisi saatu aivopestyä usko­maan parati­isi­in neit­syi­neen. Tai sit­ten mei­dän pitää määritel­lä ratio­naal­isu­us niin, että mitä tahansa ihmi­nen tekeekin, se on ratio­naal­ista aivan riip­pumat­ta tosi­a­sioista. Täl­löin sit­ten myös lapsen ryn­täämi­nen pal­lon perässä vilkkaalle kadulle on ratio­naal­ista, kos­ka hänen usko­mas­saan todel­lisu­udessaan ei niitä auto­ja ole.

     Aivope­su­un liit­tyen, jenkeis­sä pidätet­ti­in juuri äsket­täin mies, joka tun­nusti netin keskustelu­pal­sto­ja käyt­täen saa­neen­sa neljä nuor­ta ihmistä tekemään itse­murhan. Kyse oli siitä, että nuoret oli­vat olleet masen­tunei­ta ja mies saanut hei­dät tekemään ns. itse­murha­sopimuk­sen, eli sopimuk­sen, jos­sa molem­mat lupaa­vat tap­paa itsen­sä. Oliko näi­den nuorten toim­inta ratio­naal­ista eikä siis ollut mitään syytä heit­tää kyseistä tyyp­piä telkien taakse?

     Vastaa