Mitä korjaisin ulkomaalaispolitiikassa

Kun edel­li­ses­sä ket­jus­sa niin moni tun­tuu tie­tä­vän, mitä ajat­te­len nyt ulko­maa­lais­po­li­tii­kas­ta ja mitä olen aja­tel­lut sii­tä aiem­min, ker­taan täs­sä lyhyes­ti, mitä olen ollut sii­tä miel­tä jo pit­kään. Minusta

a)      Suo­men pitäi­si kan­taa suu­rem­pi vas­tuu eri­lais­ten vai­no­jen koh­teek­si jou­tu­nei­den aut­ta­mi­ses­ta eli antaa tur­va­paik­ka­oi­keus sel­väs­ti nykyis­tä useam­mal­le tur­va­paik­ka­kri­tee­rit täyttävälle;

b)       Huma­ni­taa­ri­sen maa­han­muu­ton väy­lää ei sai­si käyt­tää vää­rin ” siten, ettei tar­koi­tuk­se­na ei edes ole saa­da tur­va­paik­kaa vaan olla vain mah­dol­li­sim­man kau­an tur­va­pai­kan hakijana;

c)       Suo­men pitäi­si suh­tau­tua nykyis­tä sel­väs­ti myön­tei­sem­min sii­hen, että maa­han tulee kor­keam­man elin­ta­son peräs­sä ihmi­siä, jot­ka halua­vat tän­ne töihin.

Näis­tä kri­tee­reis­tä ei toteu­du mikään.

Meil­lä on aivan yli­mi­toi­tet­tu var­mis­tus sen suh­teen, ettei ketään, joka on pääs­syt maa­han, kar­ko­te­ta vää­rin perus­tein. Jopa EU-mais­ta tule­vien ”vai­noa” sel­vi­te­tään viik­ko­tol­kul­la, kun asia pitäi­si päät­tää niin nopeas­ti, että asian­omai­nen ehtii paluu­len­nol­le. Suo­mes­sa tur­va­paik­ka­pää­tös­tä odot­ta­val­le mak­se­taan sel­väs­ti suu­rem­paa toi­meen­tu­lo­tu­kea kuin muis­sa mais­sa. Tähän olen kiin­nit­tä­nyt huo­mio­ta ajat sit­ten. Nyt osa raha­mää­räi­ses­tä tues­ta mak­se­taan ruo­ka­na, mut­ta sil­ti tur­va­paik­ka­pää­tök­sen odot­ta­mi­nen on kan­nat­ta­vin­ta Suo­mes­sa. Ilmi­sel­vät tapauk­set pitäi­si käsi­tel­lä nopeu­te­tus­ti eikä tur­va­pai­kan aihee­ton hake­mi­nen saa tuot­taa haki­jal­le talou­del­lis­ta hyö­tyä. Yli­var­mis­ta­mi­nen Suo­meen pääs­sei­den koh­dal­la mer­kit­see, että käy­täm­me pako­lai­son­gel­maan pal­jon rahaa, mut­ta autam­me vähän vainottuja.

Täy­del­li­se­nä vas­ta­pai­no­na tuol­le yli­var­mis­tuk­sel­le on se, että kai­kin kei­noin yri­te­tään estää vai­no­tun pää­se­mi­nen Suo­meen, vaik­ka oli­si kyse polt­to­ro­viol­ta karan­nees­ta intia­lai­ses­ta les­kes­tä.  Len­to­yh­tiö jou­tuu mak­sa­maan huo­mat­ta­van sakon, jos se tuo maa­han tur­va­pai­kan­ha­ki­jan; ymmär­tääk­se­ni sakot pitää mak­saa, vaik­ka hake­mus osoit­tau­tui­si täy­sin aiheel­li­sek­si. Tämä ilmi­sel­vien vai­no­ta­paus­ten torp­paa­mi­nen maan rajo­jen ulko­puo­lel­la ei ole mis­sään jär­ke­väs­sä suh­tees­sa sii­hen täy­del­li­seen var­mis­tuk­seen nii­den osal­ta, jot­ka ovat pääs­seet maahan.

Paras tapa aut­taa maa­il­man köy­hiä on ”riis­tää” hei­dän hal­paa työ­voi­maan­sa, joka osta­mal­la tuot­tei­ta kehi­tys­mais­ta tai anta­mal­la köy­hien mai­den kan­sa­lais­ten tul­la Suo­meen töi­hin. Se hyö­dyt­tää mei­tä ja se hyö­dyt­tää hei­tä. Emme voi kut­sua kah­ta mil­jar­dia köy­hää tän­ne elä­mään toi­meen­tu­lo­tuel­la, mut­ta voim­me pääs­tää töi­hin jokai­sen, joka vain onnis­tuu työ­pai­kan saa­maan. Dema­rien vaa­ti­muk­ses­ta aika­naan maa­han ei pääs­tet­ty edes viro­lai­sia maan lii­tyt­tyä EU:hun, mikä ei ollut järin soli­daa­ris­ta.  Sen ver­ran tyly oli­si kui­ten­kin ulko­maa­lai­sia maa­han­muut­ta­jia koh­taan, että hei­dät pitäi­si rekis­te­röi­dä ja hei­dän työ­suh­det­taan pitäi­si seu­ra­ta, jot­ta emme toi­si maa­han orjuut­ta. Työ­eh­to­so­pi­mus­ten nou­dat­ta­mis­ta pitää valvoa.

Minä hyväk­syi­sin ulko­maa­lai­sel­le aluk­si vähän työ­eh­to­so­pi­mus­ta pie­nem­män pal­kan – sen, jota saa mak­saa nuo­rel­le työn­te­ki­jäl­le – kos­ka on ulko­maa­lais­ta syr­ji­vää, ellei hän saa työ­tä hakies­saan antaa hyvi­tys­tä esi­mer­kik­si kielitaidottomuudestaan.

205 vastausta artikkeliin “Mitä korjaisin ulkomaalaispolitiikassa”

  1. Totean saman mitä olen toden­nut ennen­kin, eli että mie­les­tä­ni suu­rin piir­tein täl­lai­nen Osmon ehdot­ta­ma poli­tiik­ka oli­si perusteltua.

  2. Haluai­sin koh­taan C tar­ken­nus­ta. Miten voi­sim­me suh­tau­tua myö­tä­mie­li­sem­min työl­lis­ty­viin ulko­mail­ta tuleviin? 

    Miten? Näh­däk­se­ni EU:n sisä­upuo­lel­ta on var­sin help­po tul­la töi­hin ja ulko­puo­lel­ta­kin se on var­sin vaa­ti­mat­to­man lupa­me­net­te­lyn kaut­ta hoidettu. 

    Onko kysees­sä nyt vain jokin myyt­ti: tän­ne on niin kau­hee tul­la, kun on tää ilmas­to ja kie­li­kin on vai­kee… ja me ollaan niin hir­vei­tä rasisteja. 

    Vai onko jotain todel­li­sia muis­ta mais­ta poik­kea­via käy­tän­tö­jä, jot­ka estä­vät työn­teon Suo­mes­sa? Kertokaa!

    Miten vaik­ka poik­ke­aa Saksasta?

    1. Ymmär­tääk­se­ni edel­leen on voi­mas­sa käy­tän­tö, ettei työ­lu­paa saa aloil­le, joil­la ei ole pulaa työvoimasta.

  3. Nämä ovat hyvät peri­aat­teet sil­le, kei­den pitäi­si pääs­tä maahan.

    Ulko­maa­lais­po­li­tii­kan pii­riin kuu­luu kes­kei­se­nä vie­lä kysy­mys tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­na maa­han tul­lei­den kotout­ta­mi­nen. Monet haluai­si­vat myös tiu­kem­paa lin­jaa sii­tä, mis­sä tapauk­sis­sa rikok­siin syyl­lis­ty­nyt ulko­maa­lai­nen tulee kar­toit­taa. En ole var­ma, mis­sä mää­rin he ovat oikeassa.

  4. Ja esim. Sak­saan saa?

    Hain nyt näi­tä ero­ja, kun val­lal­la tun­tuu ole­van käsi­tys, että juu­ri Suo­meen oli­si eri­tyi­sen vai­kea tul­la töihin. 

    Onko se totta?

    Suo­meen saa kyl­lä kah­den kuu­kau­den sisään työn­te­ki­jän oles­ke­lu­lu­van (oikea ter­mi työ­lu­van sijaan), jos on työ­paik­ka tie­dos­sa. Hake­muk­sen voi lait­taa jo työn­ha­ku­vai­hees­sa, jol­loin tule­va työ­nan­ta­ja vain vah­vis­taa paikan.

  5. Käsit­tääk­se­ni Suo­men käy­tän­nöt työ­lu­piin (sic!) ovat huo­mat­ta­vas­ti jous­ta­vam­mat kuin esim. Sveit­sin, Itä­val­lan ja Saksankin… 

    Otan huo­men­na sel­vää, jos joku jak­saa roik­kua lan­goil­la, niin saa tietoa. 

    Eiku maa­nan­tai­hin ehkä menee, jos on soi­tel­ta­va jonnekin.

  6. Koh­taa b) on toteu­tet­tu koko ajan. Use­aan ker­taan yrit­tä­viä tun­nis­te­taan aika hyvin ja kyl­lä hei­dän vie­rai­lun­sa kar­ko­tus­pää­tök­sen jäl­keen jää­vät lyhyik­si, vain muu­ta­man vii­kon mittaisiksi.

  7. Miten toi­mi­sit näis­sä pal­jon­pu­hu­tuis­sa perheenyhdistämisissä ?

  8. Suo­mes­sa tur­va­paik­ka­pää­tös­tä odot­ta­val­le mak­se­taan sel­väs­ti suu­rem­paa toi­meen­tu­lo­tu­kea kuin muis­sa maissa.”

    Olet­ko Osmo otta­nut huo­mioon Suo­men elin­kus­tan­nusin­dek­sin? Saat­taa olla että Suo­men tar­joa­ma sosi­aa­li­tu­ki on elin­tar­vik­kei­den hin­taan suh­teu­tet­tu­na edel­leen mui­ta kor­keam­pi, vuan suat­taa olla ettei oukkaan 🙂

  9. Saa­toin lukea huo­li­mat­to­mas­ti aiem­man kir­joi­tuk­sen ja sen kom­men­tit, mut­ta en huo­man­nut vas­taus­ta kysy­myk­see­ni ns. posi­tii­vi­ses­ta syr­jin­näs­tä työnhaussa.
    Elikkä???

  10. Työ­pe­räi­nen maa­han­muut­to ei auta Suo­men talout­ta ollen­kaan, mikä­li tuli­jat saa­vat tuo­da per­heen­sä ja naut­tia täyt­tä sosi­aa­li­tur­vaa. Ulko­maa­lai­sis­ta työ­läi­sis­tä hyö­ty­mi­nen vaa­tii nii­tä uus­li­pi­laa­re­ja hel­ve­ti­nuu­dis­tuk­sia, jot­ka teke­vät Suo­mes­ta työ­läi­siä riis­tä­vän USA:n veroi­sen hel­ve­tin esi­kar­ta­non (aina­kin vasem­mis­to­lais­ten mielestä). 

    PS Suo­men metal­li­teol­li­suus on samas­sa tilan­tees­sa kuin teks­tii­li­teol­li­suus 70-luvul­la, nyt se läh­tee ja takai­sin ei tule.

  11. Pal­jon asi­aa. Koh­ta c) eli se, että ei pää­se töi­hin tai parem­paa elä­mää etsi­mään, joh­taa hel­poim­min tilan­tee­seen b). Kun maa­han ei muu­ten pää­se, käy­te­tään turvapaikkajärjestelmää.

    Lail­li­sis­sa maa­han­tu­lon väy­lis­sä on se mai­nio puo­li, että sil­loin maa­han ei syn­ny suur­ta pape­ri­ton­ta popu­laa­io­ta. Jo nyt Euroo­pan maa­han­muut­to- ja vii­su­mi­po­li­tii­kan kiris­tä­mi­nen on joh­ta­nut sii­hen, että EU-alu­eel­la elää u sei­ta mil­joo­nia pape­rit­to­mia siirtolaisia.

  12. Miten voi olla mah­dol­lis­ta mak­saa entis­tä palk­kaa huo­li­mat­ta lisään­ty­nees­tä työ­voi­man tar­jon­nas­ta. Jos taas tar­koi­te­taan, että kul­lois­ta­kin mini­mi­palk­kaa tulee mak­saa myös maa­han­tu­li­jal­le, ei syyl­lis­ty hir­vit­tä­vään vää­ris­te­lyyn. Huo­mio kaik­ki pie­ni­palk­kai­set: tei­dän teh­tä­vä on mak­saa suu­rin osa kehitysavusta.

  13. Oma mie­li­pi­tee­ni. En väli­tä sii­tä, että maa­han­muut­ta­jat käyt­tä­vät vää­rin sosi­aa­li­tur­vaa. Olen itse­kin käyt­tä­nyt Suo­men sosi­aa­li­tur­vaa. En väli­tä sii­tä, että Suo­men kan­sa muut­tuu hiu­kan eri­vä­ri­sek­si. Mitä väliä? Maa­han­muut­to­kriit­ti­set myös valeh­te­le­vat sii­nä, että maa­han­muut­ta­jien syn­ty­vyys on suu­rem­paa kuin kan­ta­väes­tön. Jo toi­ses­sa pol­ves­sa se on sama tai jopa alem­pi kuin kan­ta­väes­tön. Var­maan­kin tilas­to­tie­tei­li­jä­nä tie­dät tämän demo­gra­fi­sen asian. En väli­tä pal­jon mis­tään, mitä maa­han­muut­to­kriit­ti­set aja­vat, mut­ta minul­le pää­point­ti on se, että (hyvin) väki­val­tai­set ihmi­set hei­te­tään maas­ta ulos. Olen itse ollut väki­val­lan uhri, joten täs­sä tapauk­ses­sa ajan nollatoleranssia.

    Muu­ten:

    > polt­to­ro­viol­ta karan­nees­ta intia­lai­ses­ta leskestä

    Käsit­tääk­se­ni englan­ti­lai­set siir­to­maa­isän­nät lopet­ti­vat tämän tavan jo pit­kän aikaa sit­ten. Oli­ko tämä heitto?

  14. Kävin Ete­lä-Ruot­sis­sa osta­mas­sa auton. Myy­jä mai­nos­ti auton luki­tus­jär­jes­tel­mää, jon­ka avul­la voi estää auton ovien avaa­mi­sen ulko­puo­lel­ta. Hän sanoi, että se on hyvä omi­nai­suus Mal­mön pahoil­la alueilla. 

    Vähän yllä­tyin. Kävin kat­se­le­mas­sa saman­lai­sia auto­ja Suo­mes­sa­kin, mut­ta kukaan myy­jä ei mai­nos­ta­nut sitä luki­tus­me­ka­nis­mia tääl­lä. Joten kan­nat­tai­si yrit­tää vält­tää noi­ta ruot­sa­lais­ten virheitä.

  15. Jeps. Har­vo­ja tai­taa olla näin net­tiä tar­kas­tel­tua­ni. Voin pahoin.

  16. Tämä on minun ensim­mäi­nen pos­tauk­se­ni mihin­kään koko asias­ta. En ole rasis­ti ja olen Län­si-Suo­ma­lai­se­na tot­tu­nut, että ihmi­set mene­vät työn peräs­sä Ruot­siin ja muut­ta­vat takai­sin. Turus­sa on aina ollut pal­jon ulko­mai­sia turis­te­ja ja työn­te­ki­jöi­tä var­sin­kin yliopistossa.

    Nyt­tem­min Turus­sa var­sin­kin Varis­suon kau­pun­gin­osaan on muo­dos­tu­nut kol­mas ryh­mä. He eivät ole turis­te­ja eivät­kä töis­sä Turussa. 

    Sosio­lo­gi­na jäsen­täi­sin asian niin, että on
    1) Suo­meen työn peräs­sä ja töi­hin tulevia,
    2) Suo­meen turis­tei­na tulevia,
    3) Suo­meen pako­lai­si­na tule­via ja
    4) Suo­mes­ta tur­va­paik­kaa hakevia.

    Minul­la on se käsi­tys että koh­tien 3–4 maa­han­tu­li­jat ovat men­neet sekai­sin. Jot­ta turis­ti, pako­lai­nen ja tur­va­pai­kan haki­ja eivät meni­si sekai­sin, pitäi­si sel­vä jako, että turis­ti tulee Suo­meen vapaa­eh­toi­ses­ti kokei­le­maan onne­aan, kuten teki­vät suo­ma­lai­set, jot­ka muut­ti­vat Amerikkaan. 

    Pako­lai­nen ja tur­va­pai­kan­ha­ki­ja, he tule­vat tän­ne vain Suo­men edus­tus­ton lähet­teel­lä läh­tö­maas­ta. Siel­lä on tie­to olo­suh­teis­ta ja siel­lä on tie­to ihmi­sis­tä eikä tääl­lä sit­ten tar­vit­se arvail­la ja tut­kiam, min­kä ikäi­siä ja ovat­ko per­heen jäse­niä ja mitä kaikkea. 

    Tämä on joten­kin kään­teis­tä lähe­tys­työ­tä tai jotain vas­taa­vaa, jos­ta minä en saa hah­moa en sit­ten miten­kään. Asian hal­lin­noin­ti ja hoi­to erit­täin alkeel­lis­ta ja osaa­ma­ton­ta ja jos­sain vai­hees­sa hom­ma räjäh­tää käsiin.

  17. nii, ay-liik­keet ois tuhot­ta­va. ne yllä­pi­tä­vät näi­tä stan­dar­de­ja että vain nykyi­sil­lä työn­te­ki­jöil­lä ois kivaa, nii­tä ei pääs­tä kor­vaa­maan uusil­la, niis­tä ei pääs­tä eroon eikä tule muu­ten­kaan pal­joa kila­pi­lua työs­tä kun niin har­va palkataan.

    Mut­ta tuho­aa samal­la sato­jen tuha­ni­sen elä­män­laa­dun tuo­mit­se­mal­la ne köy­hy­teen ja putoa­mis­ta yhteis­kun­nan ulko­puo­lel­le kai­kis­sa normeissa.

  18. EDIT
    Tämä on minun ensim­mäi­nen pos­tauk­se­ni mihin­kään koko asias­ta. En ole rasis­ti ja olen län­si-suo­ma­lai­se­na tot­tu­nut, että ihmi­set mene­vät työn peräs­sä Ruot­siin ja muut­ta­vat takai­sin. Turus­sa on aina ollut pal­jon ulko­mai­sia turis­te­ja ja työn­te­ki­jöi­tä var­sin­kin yliopistossa.

    Nyt­tem­min Turus­sa var­sin­kin Varis­suon kau­pun­gin­osaan on muo­dos­tu­nut kol­mas ryh­mä. He eivät ole turis­te­ja eivät­kä töis­sä Turussa. 

    Sosio­lo­gi­na jäsen­täi­sin asian niin, että on
    1) Suo­meen työn peräs­sä ja töi­hin tulevia,
    2) Suo­meen turis­tei­na tulevia,
    3) Suo­meen pako­lai­si­na tai tur­va­pai­kan takia tulevat.

    Minul­la on se käsi­tys että koh­tien 2–3 maa­han­tu­li­jat ovat men­neet sekai­sin. Jot­ta turis­ti, pako­lai­nen tai tur­va­pai­kan haki­ja eivät meni­si sekai­sin, pitäi­si olla sel­vä jako, että turis­ti tulee Suo­meen vapaa­eh­toi­ses­ti kokei­le­maan onne­aan, kuten teki­vät suo­ma­lai­set, jot­ka muut­ti­vat Amerikkaan. 

    Pako­lai­nen tai tur­va­pai­kan­ha­ki­ja, he tule­vat tän­ne vain Suo­men edus­tus­ton lähet­teel­lä läh­tö­maas­ta. Siel­lä on tie­to olo­suh­teis­ta ja siel­lä on tie­to ihmi­sis­tä, eikä tääl­lä sit­ten tar­vit­se arvail­la ja tut­kia, min­kä ikäi­siä ja ovat­ko per­heen jäse­niä ja mitä kaikkea.

    Nyky­ään asian hal­lin­noin­ti ja hoi­to on erit­täin alkeel­lis­ta ja osaa­ma­ton­ta ja se aiheut­taa närää. Jos­sain vai­hees­sa hom­ma räjäh­tää käsiin ja on jo räjähtämässä.

  19. Kiin­nit­täi­sin huo­mio­ta tapaan, jol­la pää­tel­lään Suo­mes­sa tar­vit­ta­van lisää jon­kin alan eri­kois­työ­voi­maa. Työ­nan­ta­ja kysyy työn­vä­li­tys­toi­mis­tos­ta työn­te­ki­jää vaa­ti­muk­se­na alle 25 vuo­den ikä, kym­me­nen vuo­den koke­mus ja suju­va 4 kie­len kir­jal­li­nen ja suul­li­nen esi­tys. Ei löy­dy. Työ­nan­ta­ja saa luvan tuot­taa maa­han ja pal­ka­ta sopi­vaa työ­voi­maa EU-alu­een ulkopuolelta.

    Intias­ta löy­tyy heti kym­me­niä sopi­via. Nuo­ria ja rius­ko­ja, ei työ­ko­ke­mus­ta, englan­nin kie­len tai­to on ja mikä tär­kein­tä, ovat val­mii­ta työs­ken­te­le­mään Suo­mes­sa sel­lai­sil­la ehdoil­la, jot­ka ovat voi­mas­sa Intiassa.

    Kukaan ei tar­kis­ta tuo­te­tun työ­voi­man tasoa luvan saa­mi­sen jäl­keen. Miten­kään ei var­mis­te­ta tule­van työ­voi­man tasoa ver­rat­tu­na aiem­paan työ­voi­man laa­tu­vaa­ti­muk­seen. Vää­rin­käy­tök­set ovat enem­män sään­tö kuin poik­keus. On vai­ke­aa hyväk­syä menet­te­lyä nykyi­sen työt­tö­myy­den vallitessa.

  20. Muu­ta­ma kommentti:
    1.
    Työ­pe­räi­sen maa­han­muu­ton suo­si­mi­nen, vah­va panos­tus kie­len­ope­tuk­seen välit­tö­mäs­ti (vel­vol­li­suus), työ­voi­ma­hal­lin­non ripeät toi­men­pi­teet ovat kes­kei­set läh­tö­koh­dat maahanmuutossa.
    2.
    Mik­si usein samat, jot­ka ovat maa­han­muut­to­krii­ti­siä, ihai­le­vat monia asoi­ta USA:ssa, jon­ka maa­han­muut­to­po­li­tiik­ka perus­tuu, on perus­tu­nut, ‘ovet auki’ poli­tiik­kaan (nykyi­sin tiu­kem­paa, mm. Euroop­pa­lai­sil­le…). USA:n vii­me vuo­si­tu­han­nen lopun hege­mo­nia ja osin nykyi­nen on vain ja ainoas­taan maa­han­muu­ta­jien luo­maa (niin kuin tie­tys­ti koko maa). Mei­dän on toki aina syy­tä arvoi­da uudel­leen omia kannustinjärjestelmiämme.
    3.
    Se ei ole maa­han­muu­ta­jien vika, jos me luom­me jär­jes­tel­män pas­sii­vi­sek­si. Se on mei­dän vikam­me, älkääm­me syyt­tä­kö hei­tä! Mik­si maa­han­muut­toa vas­tus­ta­vat radi­kaa­lit hyö­kää­vät hei­tä koh­taan? Jos heil­lä on vihaa, se pitäi­si koh­dis­taa kokoo­muk­sen, kes­kus­tan, vih­rei­den ja dema­rien edus­ta­jiin ja kan­nat­ta­jiin — samal­la intensiteetillä.
    4.
    Jätäm­me­kö vas­tuun huma­ni­taa­ri­ses­ta maa­han­muu­tos­ta Pakis­ta­nil­le ja Jeme­nil­le (ym.). Se onkin tosi rei­lua. Näin lie­nee hyvä, sil­lä Jeme­nin sosi­aa­li­toi­mi tus­kin täs­tä kuor­mit­tuu, kos­ka sitä ei ole.
    5.
    ‘Työ­tä teke­vä maa­han­muu­ta­ja vie suo­ma­lai­sel­ta työ­pai­kan, työ­tön maa­han­muu­ta­ja elää tuil­la’, iki­nä ei ole hyvä. Sen takia hei­tä on aika pal­jon yrit­tä­ji­nä, ei pääs­tä syyttämään.
    6.
    Ei maa­han­muut­to­ky­sy­mys ole talou­del­li­nen kysy­mys. Kyse on hen­ki­ses­tä, mie­len­ti­lan muu­tok­ses­ta. On sel­vä, että tämä mur­ros­vai­he on käy­tä­vä, mut­ta kun se on yli­tet­ty, kysy­mys aset­tuu ihan eri muo­toon (kun tiet­ty maa­han­muu­ton satu­raa­tio­pis­te on yli­tet­ty). Jän­nit­tei­tä tulee aina ole­maan, mut­ta ne muut­ta­vat muo­to­aan eri tyy­li­sik­si — kui­ten­kin vähem­män rasis­ti­sik­si. Enem­män eri kan­sal­li­suuk­sia koros­ta­vak­si. Vähän niin kuin Fins­kit Jenkeissä.

  21. Ja esim. Sak­saan saa?

    Se ei kai ole kovin­kaan oleel­lis­ta, miten Sak­sas­sa (tai jos­sain muus­sa EU-maas­sa) asiat on hoi­det­tu. Suo­meen tuli­joil­le tämä on joka tapauk­ses­sa este. 

    Minus­ta täl­lai­nen este on silk­kaa kiusan­te­koa. Ei kukaan läh­de hake­maan kie­li­tai­dot­to­mia työn­te­ki­jöi­tä maa­il­mal­ta, jos suo­ma­lai­sia on saa­ta­vil­la ja jos samaa palk­kaa pitää maksaa.

  22. Tämä on vähän täl­lais­ta asi­aa, että his­to­rian­kin mukaan ennen kur­dit koh­te­li­vat kal­toin turk­ki­lai­sia, ja nyt taa­sen vuo­ros­taan turk­ki­lai­set koh­te­le­vat kal­toin kur­de­ja. Että A poru­kas­ta tulee nykyis­tä B poruk­kaa, kun vuo­si­sa­to­ja sit­ten, B poruk­ka koh­te­li kal­toin A poruk­kaa. Ja näin edell­leen his­to­ria tois­taa itse­ään, eikä lop­pua kai­ke­ti näy.

    Täl­lai­ses­ta ajat­te­lus­ta ja his­to­rias­ta tuli­si pääs­tä eroon, ennen kuin täs­sä­kin maas­sa alkaa väet toi­sil­leen pottuilemaan.

  23. Ihan asial­lis­ta teks­tiä, mut­ta tuo­ta kie­li­ta­son perus­teel­la alen­net­tua palk­ka­ta­soa ihmet­te­len. Sehän on vähän sama kuin sanoi­si “Jous­te­taan kai­kis­sa mini­mi­pal­kois­sa, kos­ka pitää­hän joten­kin voi­da kom­pen­soi­da sitä, että työn­te­ki­jäl­lä on vähem­män koulutusta/joku sairaus/vaikea elämäntilanne/…”. Kyl­lä kai­kis­ta jotain kom­pen­soi­ta­vaa vikaa löy­tyy, mut­ta perus­pe­ri­aat­teen pitää olla, että jos tekee täy­si­päi­väis­tä työ­tä niin sii­tä on aina saa­ta­va tar­peek­si rahaa elä­mi­seen. (Joka ei ole niin iso ongel­ma nuorilla)

    Uskoi­sin tuon syn­nyt­tä­vän muu­ten­kin ison kasan ongel­mia. Sit­ten­pä meil­lä oli­si kasa ulko­mail­ta tul­lei­ta työn­te­ki­jöi­tä, jot­ka *oikeas­ti* vei­si­vät suo­ma­lais­ten työt saa­des­saan teh­dä nii­tä hal­vem­mal­la väit­täes­sään omaa­van­sa huo­non kie­li­tai­don ja pysyi­si­vät sil­ti köy­hi­nä vaik­ka teke­vät työtä…

    Jos taas yli­pää­tän­sä halu­aa pääs­tä eroon kai­kis­ta mini­mi­palk­ka­rat­kai­suis­ta niin se on oma asian­sa, jon­ka käsit­te­lyä ei pitäi­si alkaa sot­ke­maan maahanmuutoasioihin.

  24. Jär­ke­vää teks­tiä, mut­ta seu­raa­va koh­ta hie­man epäilyttää:

    Sen ver­ran tyly oli­si kui­ten­kin ulko­maa­lai­sia maa­han­muut­ta­jia koh­taan, että hei­dät pitäi­si rekis­te­röi­dä ja hei­dän työ­suh­det­taan pitäi­si seu­ra­ta, jot­ta emme toi­si maa­han orjuut­ta. Työ­eh­to­so­pi­mus­ten nou­dat­ta­mis­ta pitää valvoa.”

    Kuin­ka rea­lis­tis­ta on odot­taa teho­kas­ta val­von­taa? Hal­lin­nol­li­sel­la puo­lel­la työ­suo­je­lu­pii­rit ovat jo nyt kau­laa myö­ten kuses­sa nykyi­sil­lä resurs­seil­laan. Työ­eh­to­so­pi­mus­ten nou­dat­ta­mi­sen val­von­ta on aika pal­jon itses­tä kiin­ni ja ammat­ti­lii­ton avus­ta (jos sen­kään resurs­sit riittävät). 

    Kie­li­tai­dot­to­mien ulko­maa­lais­ten työn­te­ki­jöi­den sosi­aa­li­nen tilan­ne on täs­sä suh­tees­sa mones­ti eri­tyi­sen han­ka­la: hei­dän riip­pu­vuu­ten­sa työ­nan­ta­jas­ta on usein suu­ri, eten­kin jos kysees­sä on esim. samaa kan­sal­li­suut­ta ole­va työ­nan­ta­ja, joka on jär­jes­tä­nyt työn­te­ki­jän maa­han. Jos vie­lä täs­sä tilan­tees­sa sosi­aa­li­tur­va on kat­kol­la tiet­tyyn mää­rä­ai­kaan asti, on moraa­lit­to­mal­la työ­nan­ta­jal­la halu­tes­saan mel­koi­set hyväk­si­käyt­tö­mah­dol­li­suu­det. Miten täl­lais­ta voi tehok­kaas­ti val­voa, kun pal­kan­mak­su­kin on mel­ko hel­pos­ti vää­ren­net­tä­vis­sä, eikä työn­te­ki­jä uskal­la pan­na vas­taan (tai tie­dä mis­tä apua saa)?

  25. Kie­li­tai­to on kyky sii­nä kuin vaik­ka ohjel­moin­ti­tai­to tai hit­saus­tai­to, nii­den­kin puut­teen perus­teel­la voi mak­saa vähem­män palk­kaa. Klas­si­nen nör­tin CV, kie­li­tai­to: suo­mi (äidin­kie­li), englan­ti (erin­omai­nen), ruot­si (huo­no), venä­jä (huma­las­sa), nor­ja (kra­pu­las­sa), C, perl, TCP/IP.

    Oles­ku­lu­van sito­mi­ses­sa työ­paik­kaan tulee sit­ten olla toteu­tuk­ses­sa tark­ka­na. Ei ole hyvä idea antaa työ­nan­ta­jal­la val­taa pot­kais­ta työn­te­ki­jä maasta.

  26. Emme voi kut­sua kah­ta mil­jar­dia köy­hää tän­ne elä­mään toimeentulotuella”
    Mon­ta­ko meil­lä on vara elät­tää? 100 000, 500 000,annapa Osmo jokin haa­ruk­ka — kukaan ennen sinua ei ole uskal­ta­nut sitä vie­lä tehdä!
    Vasem­mis­to­nuo­ret esit­ti­vät “lois­ta­van” rat­kai­sun lait­to­maan maa­han­muu­ton lopet­taa­mi­sek­si — muu­te­taan se lail­li­sek­si, eli anne­taan oles­ke­lu­lu­pa kaikille.
    Pitäi­si var­maan kysäis­tä jul­ki­lausu­man laa­ti­joil­ta, miten he menet­te­li­si­vät pape­rit­to­mien koh­dal­la — uusi identiteettikö?
    Saat­tai­si Rat­ko Mla­dic olla ensim­mäis­ten tuli­joi­den joukossa..

  27. Osmo:

    Sen ver­ran tyly oli­si kui­ten­kin ulko­maa­lai­sia maa­han­muut­ta­jia koh­taan, että hei­dät pitäi­si rekis­te­röi­dä ja hei­dän työ­suh­det­taan pitäi­si seu­ra­ta, jot­ta emme toi­si maa­han orjuut­ta. Työ­eh­to­so­pi­mus­ten nou­dat­ta­mis­ta pitää valvoa.

    No orjuu­den estä­mi­seen riit­tää kyl­lä jo se, etä val­vo­taan ihan Suo­men rikoslakeja.

    Ei nii­tä työ­eh­to­so­pi­mus­ten nou­dat­ta­mi­sia pidä kytä­tä var­sin­kin, kun sii­tä seu­raa, että maa­han­muut­ta­jien työl­lis­ty­mi­sen edel­ly­tyk­set heikkenevät.

    Tie­tys­ti jos on sitä miel­tä, että suh­tees­sa huo­mat­ta­vas­ti hyvä­osai­sem­mat suo­ma­lai­set ovat vähän tasa-arvoi­sem­pia kuin maa­han­muut­ta­jat niin sit­ten. Minus­ta maa­han­muut­ta­jil­la pitäi­si olla oikeus ottaa vas­taan sitä työ­tä mitä heil­le tar­jo­taan ja mitä he halua­vat tehdä.

    Pek­ka:

    Sehän on vähän sama kuin sanoi­si “Jous­te­taan kai­kis­sa mini­mi­pal­kois­sa, kos­ka pitää­hän joten­kin voi­da kom­pen­soi­da sitä, että työn­te­ki­jäl­lä on vähem­män koulutusta/joku sairaus/vaikea elämäntilanne

    Se on tasan sama jut­tu ja sik­si tosi jär­ke­vää politiikkaa.

    perus­pe­ri­aat­teen pitää olla, että jos tekee täy­si­päi­väis­tä työ­tä niin sii­tä on aina saa­ta­va tar­peek­si rahaa elämiseen.

    Ei tie­ten­kään. Perus­pe­ri­aat­teen pitää olla, että jokai­nen saa sol­mia mil­lai­sia sopi­muk­sia itse halu­aa. Se on sit­ten tulon­siir­to­jen teh­tä­vä tar­jo­ta loput, jos oma tuot­ta­vuus ei rii­tä itse­nä­sä elättämiseen.

    Sit­ten­pä meil­lä oli­si kasa ulko­mail­ta tul­lei­ta työn­te­ki­jöi­tä, jot­ka *oikeas­ti* vei­si­vät suo­ma­lais­ten työt saa­des­saan teh­dä niitä 

    Tämä on toki tot­ta. Suo­ma­lai­set jou­tui­si­vat löy­tä­mään jotain muu­ta työ­tä tai tyy­ty­mään mata­lam­paan palk­kaan. Vas­ti­neek­si tava­roi­den ja pal­ve­lui­den hin­nat laskevat.

    Koko­nai­suu­te­na hyvin­voin­ti kui­ten­kin para­nee ja jos tämä ei muu­ten onnis­tu, niin sit­ten ne työn­te­ki­jät jot­ka kär­si­si­vät maa­han­muu­ton lisään­ty­mi­ses­tä voi­daan vaik­ka lah­joa hiljaiseksi.

    Han­nu:

    eikä työn­te­ki­jä uskal­la pan­na vastaan

    No mik­si se nyt olis uskal­ta­mi­ses­ta kiin­ni, jos se työn­te­ki­jä on ihan omas­ta halus­taan men­nyt töi­hin alle minimipalkan?

  28. Astris Thors lausui eilen seu­raa­vaa:” ..tur­va­pai­kan­haus­sa mei­tä sito­vat kan­sain­vä­li­set velvollisuudet”.
    Muis­ti­ku­va­ni mukaan Suo­mi ja Tans­ka ovat ainoi­na mai­na hyväk­sy­neet ympä­ris­tö­ka­ta­stro­fit pako­lai­suu­den perus­teek­si. Tämä velvoittaa.
    Jos maa­pal­lon läm­pe­ne­mi­nen ja meren­pin­nan nousu tapah­tu­vat pahim­pien ske­naa­rioi­den mukaan, jää huo­mat­ta­va osa Bangla­des­hin tiheim­min asu­te­tuis­ta alueis­ta pysy­väs­ti veden­pinn­nan alle. Maan väki­lu­ku on pit­käl­ti yli sadan mil­joo­nan, vuo­tui­nen väes­tön­kas­vu kol­mi­sen mil­joo­naa ja asu­kas­ti­heys 1500 as/ km2.
    Mon­ta­ko mil­joo­naa kysei­sen maan ympä­ris­tö­pa­ko­lais­ta on vel­vol­li­suu­tem­me tuo­da Suo­meen? Tans­ka­lais­ten avun varaan ei voi­ne pal­jon las­kea, kun hei­dän­kin maan­sa tulee suu­rel­ta osin hukkumaan..
    Tätä kysy­mys­tä­ni ei tule käsi­tel­lä huo­no­na huumorina!

    1. Juk­ka T:n kysy­mys ympä­ris­tö­pa­ko­lai­sis­ta ei ole ihan huo­no. Maa­il­maan tulee sato­ja mil­joo­nia ympä­ris­tö­pa­ko­lai­sia, ei vain meren alle jää­vil­tä alueil­ta vaan myös kui­vu­yvas­ta Afri­kas­ta. Pitäi­si­kö hei­dät asut­taa teol­li­suus­mai­hin sii­nä suh­tees­sa, kun nämä ovat tuot­ta­neet hii­li­diok­si­dia ilma­ke­hään vii­mei­sen 200 vuo­den aikana?

  29. Tämä on toki tot­ta. Suo­ma­lai­set jou­tui­si­vat löy­tä­mään jotain muu­ta työ­tä tai tyy­ty­mään mata­lam­paan palk­kaan. Vas­ti­neek­si tava­roi­den ja pal­ve­lui­den hin­nat laskevat.”

    Tuo hon­to­jen ale­nei­mien on pelk­kä myyt­ti, sil­lä tava­ra-ja pal­ve­lu­tuo­tan­to ovat kehit­ty­neet niin, ettei se duu­na­rin palk­ka ole enää se ainoa mer­kit­tä­vä kustannustekijä.
    Esim tuo­tan­non siir­to Kii­naan tuo työ­val­tai­ses­sa­kin tuo­tan­nos­sa vain n 5 % sääs­tön ja yleen­sä muut uudet kulut syö­vät tämän­kin edun esim Salcom­bin siir­täes­sä tuo­tan­non Kii­naan kulut nousi­vat byro­kra­tia- ja kor­rup­tio­ku­lu­jen vuoksi.

    Sama kos­kee pal­ve­lu­tuo­tan­toa­kin, useim­mi­ten niis­sä­kin on taka­na kan­sain­väil­nen brän­di, jon­ka suu­rin kulu on brän­din raken­ta­mi­nen. Kun val­tio ottaa alvi­na 22 % , brän­din raken­ta­ja 10 % ja hal­lin­to­kin vie 10% , voit­to 10 % , muut kulut 30 % niin eipä sii­nä pal­joa jää sijaa pal­kal­le, 18 % .
    Mut­ta voit­toa pal­kan­alen­nuk­sil­la voi­daan lisä­tä hel­pos­ti 50 % mak­sa­mal­la huo­nom­paa palk­kaa sil­lä muut­tu­via teki­jöi­tä yhtä­lös­sä ovat vain voit­to ja palkka.

    Kun työ­eh­to­jen val­von­ta on heik­koa ja ran­gais­tuk­set mini­maa­li­sia niin työ­eh­to­ja pol­je­taan ilman mitään seurauksia.

    1. Lii­an vanha.
      Pal­jon­ko luu­let pak­ko­jen osuu­den olevan
      a) siivouksessa;
      b) bus­sin ajamisessa
      c) pizzeriassa
      Mik­si puhut aina vain niin mar­gi­naa­li­ses­ta elin­kei­nos­ta kuin tava­roi­den val­mis­ta­mi­ses­ta, joka työl­lis­tää Suo­mes­san kor­kein­taan 5–10 pro­sent­tia työ­voi­mas­ta. (Luku on niin pie­ni, ettei sitä tilas­toi­da erik­seen, vaan val­mis­ta­va tuo­tan­to on yhdis­tet­ty insi­nöö­ri­toi­mis­to­jen (kuten Nokia) lii­ke­toi­min­nan alle.

  30. Pitäi­si­kö hei­dät asut­taa teol­li­suus­mai­hin sii­nä suh­tees­sa, kun nämä ovat tuot­ta­neet hii­li­diok­si­dia ilma­ke­hään vii­mei­sen 200 vuo­den aikana?”

    Kun maa­il­man väes­tö kas­vaa lähel­le 10 milar­dia niin tuli­joi­ta on niin pal­jon, ettem­me kyke­ne hei­tä sijoittamaan.
    Kyl­lä seu­raa­van 20–30 vuo­den kulues­sa pää­dy­tään raa­koi­hin mene­tel­miin ihmis­ten muu­ton estämiseksi

  31. USA:ssa, jon­ka maa­han­muut­to­po­li­tiik­ka perus­tuu, on perus­tu­nut, ‘ovet auki’ poli­tiik­kaan (nykyi­sin tiu­kem­paa, mm. Eurooppalaisille…). ”

    USA:n maa­han­muut­to­po­li­tiik­ka ei tie­ten­kään ole kos­kaan perus­tu­nut vapaa­seen muut­toon. Muut­to­lu­pa on ollut välil­lä tiu­kas­sa ja sit­ten taas tosi tiu­kas­sa. Suo­ma­lais­ten suh­teel­li­sen suu­ri mää­rä joh­tuu muu­ten sii­tä, että rasis­ti­set valin­ta­kri­tee­rit sekoit­ti­vat suo­ma­lai­set skan­di­naa­vei­hin eli suo­ma­lai­set pää­si­vät vahin­gos­sa ger­maa­nien kiin­ti­öön (no, puhui­han sil­loin kan­sas­ta joku 15% ruot­sia, vaik­ka gee­nit ei ihan koh­dal­laan eli arja­lai­set heil­lä­kään olleet). Poli­tii­kan hel­pot­tu­mis­ta on seli­tet­ty työ­nan­ta­jien val­lan mää­räl­lä. Hehän halua­vat vapaan muu­ton, jos kat­se­le­vat asi­aa työ­voi­ma­kus­tan­nus­ten kan­nal­ta. Tont­ti­maan­kin hin­ta nousee — pait­si ehkä slummeissa.

    USA:n vii­me vuo­si­tu­han­nen lopun hege­mo­nia ja osin nykyi­nen on vain ja ainoas­taan maa­han­muu­ta­jien luo­maa (niin kuin tie­tys­ti koko maa).”

    Tätä ei kan­na­ta sanoa inka­reil­le. USA:n perus­tus­la­ki on muu­ten osin iro­kee­sien jär­jes­tel­män innoit­ta­ma. Käy­tän­nös­sä engels­man­nit eivät ihan iro­kee­sien demo­kra­tian asteel­le yltä­neet, kun sal­li­vat orjuuden.

  32. Kun luin Hal­la-ahon näke­myk­sen päi­vän Hesa­ris­ta, aloin ihme­tel­lä yhä enem­män, miten Soi­nin­vaa­ran kan­ta poik­ke­aa siitä.

  33. jok­seen­kin vas­tuu­ton­ta poli­tiik­kaa omia kan­sa­lai­sia koh­taan on vaa­tia lisää rahan syy­tä­mis­tä mui­den mai­den auttamiseen.

    Suo­mi lai­naa täl­lä het­kel­lä jotain 10–13miljardia euroa oman talou­ten­sa psy­tys­sä pitämiseen.

    raha ei kas­va puussa.

  34. Enki­du
    USA:n perus­tus­la­ki on muu­ten osin iro­kee­sien jär­jes­tel­män innoittama.”

    Lähin­nä joi­den­kin puna­vi­her­hör­hö­jen unel­mis­sa. Onhan se tie­ten­kin kiva aja­tus­mal­li, mut­ta ikä­vä kyl­lä se ei oikein vas­taa todel­li­suut­ta. Eten­kin kun iro­kee­seil­la ei ollut edes kir­joi­tet­tua kieltä.

    Käy­tän­nös­sä engels­man­nit eivät ihan iro­kee­sien demo­kra­tian asteel­le yltä­neet, kun sal­li­vat orjuuden.”

    Niin, iro­kee­sit­han oli­vat­kin niin tasa-arvoi­sia, mie­het eivät saa­neet omis­taa maa­ta ja niin edelleen.

  35. Niin, iro­kee­sit­han oli­vat­kin niin tasa-arvoi­sia, mie­het eivät saa­neet omis­taa maa­ta ja niin edelleen.”

    Äh, eihän se tie­ten­kään näin men­nyt, menin sekai­sin sanoissa.

  36. Osmo: kyl­lä Nokial­la teh­dään ihan oikei­ta puhe­li­mia. Se, että suo­ma­lai­nen osuus työs­tä siir­tyy valo­kaa­pe­lei­ta pit­kin (eivät­kä ahtaa­jat kyke­ne vien­tiä häi­rit­se­mään) ei tee sii­tä työs­tä vähem­män todel­lis­ta kuin joku kokoon­pa­no­työ. Ilman koo­dia puhe­lin on vain kau­niin näköi­nen pala­nen muo­via ja metallia.

    1. Riit­ta, Lii­an van­ha oli otta­nut lukun­sa pel­käs­tään tava­roi­den val­mis­tuk­ses­ta ja sii­nä­kin vain sii­tä kokoon­pa­nos­ta ja sai näin palk­ko­jen osuu­dek­si vii­si pro­sent­tia. Jos val­mis­tuk­seen lisä­tään suun­nit­te­lu, ei pääs­tä vii­teen prosenttiin.

  37. En ole näh­nyt merk­ke­jä, että ihmis­ten ahneus ja oma­ne­dun tavoit­te­lu oli­si­vat laan­tu­neet maa­il­mas­sa. Päin­vas­toin, rik­kaat rikas­tu­vat ja eriar­voi­suus lisääntyy.

    Sik­si yhdyn Lii­an van­han käsi­tyk­seen, että raja­val­von­ta tulee tiuk­ke­ne­maan eikä helpottumaan.

    Tämä on tie­ten­kin erit­täin vali­tet­ta­vaa, että maa­il­man­laa­jui­nen tilan­ne on menos­sa tähän suun­taan, mut­ta se näyt­tää realismilta.

    Ennus­tan, että kun edus­kun­nas­ta pitäi­si löy­tyä pari mil­jar­dia euroa veron­mak­sa­jien raho­ja maa­han­muut­to­asioi­den hoi­toon, niin tulok­se­na on, että puo­lus­tus­voi­mil­le ja raja­var­tio­lai­tok­sel­le anne­taan pari­sa­taa mil­joo­naa euroa lisää rahaa ja hyvä­tu­loi­sil­le saman ver­ran veronkevennyksiä.

    Samaan aikaan, kun polii­ti­kot kalas­te­le­vat ääniä puhu­mal­la inhi­mil­li­sis­tä toi­mis­ta maa­han­muut­ta­ja­mum­mo­ja koh­taan, he ovat Brys­se­lis­sä päät­tä­mäs­sä EU:n kaup­pa- maatalous‑, kalas­tus ja teol­li­suus­po­li­tii­kas­ta, joka syr­jii kehi­tys­mai­ta ja estää näi­tä mai­ta kehittymästä.

    Ja öljy­mai­den omaa kan­saan­sa sor­ta­vien hir­mu­hal­lit­si­joi­den kans­sa ollaan kave­rei­ta, jot­ta öljyn hin­ta ja saa­ta­vuus saa­tai­siin pidet­tyä kuris­sa. Tois­tai­sek­si tilan­net­ta hal­li­taan pää­osin USA:n sota­voi­mien tuel­la, mut­ta koh­ta­han se Suo­mi­kin on Natos­sa USA:n rin­nal­la val­vo­mas­sa kehit­ty­nei­den mai­den varak­kai­den ihmis­ten etu­ja glo­baa­lil­la tasolla.

    Voi­maan­sa kas­vat­ta­va­na pelu­ri­na Kii­nas­ta on tulos­sa USA:n ja EU:n rin­nal­le mer­kit­tä­vä ahne oman edun tavoittelija.

  38. a) sii­vouk­ses­sa;
    b) bus­sin ajamisessa
    c) pizzeriassa”
    Voin minä kat­soa, mut­ta noin yhtäk­kiä sivouk­ses­sa­kin syn­tyy mone­lai­sia kulu­ja :kul­je­tus­ku­lu­ja, sii­vousai­neet, ja nyky­ään suu­ri osa sii­vouk­ses­ta on koneel­lis­ta joten konei­den käyt­tö­ku­lut , pää­oma­ku­lut — Eivät­kä ne välin­net­kään ole ilmaisia.
    Lisä­ki vaa­di­taan teho­kas työ­noh­jaus-ja sopi­mus­te hal­lin­ta­jär­jetsl­mä, kun sop­pa­rit ovat lyhyi­tä ja koh­teiu­ta paljon.
    Kun alan vaih­tu­vuus­kin on suu­ri niin työ­noah­jaus­jär­jes­tel­mä on vält­tä­mä­tön eli syn­tyy myös tietotekniikkakulua.

    Bus­si­fir­mal­la taas suu­rin kulu ovat busii­en käyt­tä ja pää­oma­ku­lut ja samoin työ­noah­jaus­jär­je­tel­mät etc maksavat.
    Vai kuvit­te­let­ko, että bus­sit ovat ilmaisia ??

    Ei fir­mo­ja voi enää ahl­lion­noi­da siten, että jol­lain on pää­sä jotain tei­toa, sel­lai­nen systeemi

    Minä­kin tein töi­tä pal­ve­lua­lal­la ja palk­ko­jen osuus Telia­So­ne­ras­sa on vain 20 % luokkaa

  39. No mut­ta Osmo, etkö sä mei­naa enää ehdol­le edus­kun­taan? Vih­rei­den puo­lue­sih­tee­ri­hän juu­ri kiel­si ketään vih­re­ää kri­ti­soi­mas­ta maahanmuuttoa. 

    Vih­reät ei hyväk­sy viha­pu­hei­ta emme­kä ota ehdok­kaik­si rasis­te­ja tai min­kään sor­tin maahanmuuttokriitikkoja.”

    Ei saa kri­ti­soi­da, ja tuo ehdo­tus tiu­ken­ta­mi­ses­ta ja vää­rin­käy­tök­sis­tä on ihan sel­keäs­ti viha­pu­het­ta — aina­kin Panu Latu­rin mukaan.

    Osmo: “Ilmi­sel­vät tapauk­set pitäi­si käsi­tel­lä nopeu­te­tus­ti eikä tur­va­pai­kan aihee­ton hake­mi­nen saa tuot­taa haki­jal­le talou­del­lis­ta hyö­tyä. Yli­var­mis­ta­mi­nen Suo­meen pääs­sei­den koh­dal­la mer­kit­see, että käy­täm­me pako­lai­son­gel­maan pal­jon rahaa, mut­ta autam­me vähän vainottuja.”

    Panu: “Esi­merk­ki­nä jyr­ken­ty­nees­tä reto­rii­kas­ta käy Kokoo­muk­sen puheen­joh­ta­ja Katai­sen lausun­to tämän­päi­väi­ses­sä Hesa­ris­sa: “Suo­ma­lai­set eivät ole rasis­te­ja. Suo­meen saa tul­la teke­mään töi­tä, ja apua anne­taan sitä tar­vit­se­vil­le. Nyt monien oikeu­den­mu­kai­suu­den tajua on kui­ten­kin lou­kat­tu, ja se pitää hyväk­syä”. “Pitää teh­dä kiris­tä­viä toi­men­pi­tei­tä, jot­ta vää­rin­käy­tök­set voi­daan karsia.”

    Kenen oikeu­den­mu­kai­suu­den tajus­ta Katai­nen oikein puhuu? Mihin hän näil­lä oikeu­den­mu­kai­suu­den tajun louk­kauk­sil­la viit­taa? Louk­kaa­ko maa­han­muut­ta­jien nykyi­nen koh­te­lu todel­la suo­ma­lais­ten oikeu­den­ta­jua? Itse en aina­kaan täl­lais­ta tun­net­ta tun­nis­ta. Maa­han­muut­ta­jien kuvaa­mi­nen vää­rin­käy­tök­siin syyl­lis­ty­vä­nä ryh­mä­nä, joil­le on syy­tä koh­dis­taa kiris­tä­viä toi­men­pi­tei­tä, on vaa­ral­lis­ta puhet­ta Katai­sel­ta. Täl­lai­set puheet vain liet­so­vat vihaa.”

    Älä liet­so vihaa Osmo.

    1. Lem­myl­le,
      Minä en vas­tus­ta maa­han­muut­toa vaan kan­na­tan sitä. Vas­tus­tan tur­va­paik­ka­me­net­te­lyn vää­rin­käyt­töä, Se ei ole muut­toa eikä edes yri­tä olla muut­toa. Ymmär­tääk­se­ni bul­ga­ria­lais­ten tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den tul­van ovat vähän kaik­ki tuominneet.
      Lisäk­si olen sitä miel­tä, että maa­han pää­syn kri­tee­rit ovat meil­lä lii­an tiu­kat, esi­mer­kik­si egyp­ti­läi­sen iso­äi­din kohdalla.

  40. Mik­si usein samat, jot­ka ovat maa­han­muut­to­krii­ti­siä, ihai­le­vat monia asoi­ta USA:ssa, jon­ka maa­han­muut­to­po­li­tiik­ka perus­tuu, on perus­tu­nut, ‘ovet auki’ politiikkaan…USA:n vii­me vuo­si­tu­han­nen lopun hege­mo­nia ja osin nykyi­nen on vain ja ainoas­taan maa­han­muu­ta­jien luomaa… 

    USA:n menes­tys tosi­aan perus­tuu pal­jol­ti sii­hen että se on tar­jon­nut mah­dol­li­suuk­sia työ­te­liäil­le maa­han­muut­ta­jil­le elät­tää itsen­sä, jopa vau­ras­tua, ja sii­nä sivus­sa vau­ras­tut­taa USA:ta.
    USA:ssa maa­han­muut­ta­jat myös ame­rik­ka­lais­tu­vat nopeasti. 

    Lei­ma­kir­vei­den hei­lut­ta­jil­le tie­dok­si, on ris­ti­rii­da­ton­ta olla sekä

    a) maa­han­muut­to­myön­tei­nen että kriit­ti­nen val­lit­se­vaa maa­han­muut­to­po­li­tiik­kaam­me kohtaan. 

    b) val­mis tin­ki­mään omas­ta hyvin­voin­nis­taan maa­il­man hädän lie­vit­tä­mi­sek­si että eri miel­tä tavas­ta jol­la yhteis­kun­ta sitä nyt tekee.

  41. Mä voin alle­kir­joit­taa Osmon tee­sit mel­kein sel­lai­se­naan. Var­sin­kin käsit­te­ly­ai­ko­jen pituu­det on jär­jet­tö­miä. Samoin työ­lu­pa­by­ro­kra­tia — mut­ta toi­saal­ta vaik­ka ei tääl­lä nii­tä työ­paik­ko­ja­kaan lii­em­min ole, niin veto­voi­ma­te­ki­jät Kes­ki- ja Län­sieu­roop­paan ver­rat­tu­na on hur­jat. Tuo vaa­tii sekä sosi­aa­li­po­liit­tis­ta että tupo­re­mont­tia jos se tuos­sa muo­dos­saan toi­mi­si. Ja tosi­aan­kin nii­tä kie­li- ja ammat­ti­kurs­se­ja — nii­hen hei­te­tyt mil­joo­nat tuot­taa pal­jon enem­män ihmi­soi­keuk­sil­le kuin jon­kin ruandafarssin.

  42. Kun luin Hal­la-ahon näke­myk­sen päi­vän Hesa­ris­ta, aloin ihme­tel­lä yhä enem­män, miten Soi­nin­vaa­ran kan­ta poik­ke­aa sii­tä.

    Ei subs­tans­sis­sa var­maan iso­ja ero­ja ole­kaan. Osmo käyt­tää salon­ki­kel­poi­sem­paa kiel­tä, ja poli­tii­kas­sa kaik­ki on sitä mil­tä se näyt­tää. Hal­la-aho sai pal­jon kan­nat­ta­jia ja jul­ki­suut­ta puhu­mal­la raflaa­vas­ti ja käyt­tä­mäl­lä teho­kei­no­ja, joi­ta pahek­su­taan nii­den suo­ruu­den takia. 

    Tämän ilmiön taus­tal­la on lähin­nä se, miten leh­dis­tö ja tie­tyt tahot käyt­tä­vät “rasismi”-korttia. Se on syn­nyt­tä­nyt tilauk­sen popu­lis­mil­le, jos­sa sano­taan asiat “niin­kuin ne on”, eli käy­te­tään sel­lai­sia ilmai­su­ja kuin “nee­ke­ri”, “afro”, “ihmis­saas­ta” jne., joi­ta ei ylei­ses­ti pide­tä hyvän tavan mukaisina. 

    En väi­tä, ettei jotain eroa oli­si itse poli­tii­kan suh­teen, mut­ta suu­rin ero on kui­ten­kin mie­les­tä­ni kie­len­käy­tös­sä. Irvok­kain­ta asias­sa on se, että perin­tei­sem­män ja salon­ki­kel­poi­sim­man poli­tii­kan tiu­kem­man lin­jan kan­nat­ta­jat ovat — Kari Raja­mä­keä ja paria muu­ta lukuu­not­ta­mat­ta — kaik­kein hana­koim­pia käyt­tä­mään ehdo­tuk­sis­taan kryp­to­kiel­tä, kos­ka he tie­tä­vät kuin­ka help­poa on tul­la lei­ma­tuk­si rasistiksi. 

    Ei pidä ymmär­tää tätä pahek­sun­ta­na, oikeas­taan kum­paa­kaan koh­taan. Mie­les­tä­ni ei ole tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta käyt­tää ikä­vän­kuu­lois­ta kiel­tä ja “rasis­tis­vi­rit­teis­tä” ker­ron­taa yleen­sä, mut­ta toi­saal­ta pahek­sun­taa sataa nyky­ään niin tavat­to­man hel­pos­ti, että ymmär­rän asen­teen jos­sain määrin. 

    Toi­nen asia ovat sit­ten nämä hur­jem­mat vei­kot, jot­ka näi­tä tap­po­lis­to­ja virit­te­le­vät. Mis­sä mää­rin se on tämän Hal­la-aho-dis­kurs­sin syn­nyt­tä­mä ilmiö, en käy arvioi­maan. Sel­vää kui­ten­kin on, että ikä­vin­tä koko “kes­kus­te­lus­sa” on vii­me vuo­si­na ollut se, miten pie­nes­tä ihmi­set hikeen­ty­vät. Puo­lin ja toisin.

    1. Ellei Hal­la-aho ole muut­ta­nut mie­li­pi­tei­tään, olen mones­ta ulko­maa­lais­po­li­tiik­kaan liit­ty­väs­tä asias­ta hänen kans­saan eri miel­tä. (HUOM! MINULLE OLI TULLUT T5ÄHÄN KOHTALOKAS TEKSTINKÄSITTELYVIRHE. SIIS ERI MIEL­TÄ­Olen ymmär­tä­nyt, ettei Hal­la-aho haluai­si Suo­men kan­ta­van vas­tuu­ta maa­il­man hädäs­tä sii­nä­kään mää­rin kuin me nyt kan­nam­me. Minä olen kri­ti­soi­nut vain sitä, että me hou­kut­te­lem­me tur­va­pai­kan­ha­ki­joik­si hen­ki­löi­tä, joil­la ei ole aiko­mus­ta­kaan tur­va­paik­kaa saa­da, vaan jot­ka täh­tää­vät ainoas­taan haki­jan statukseen.
      On osoi­tus asian perin mus­ta­val­koi­ses­ta tar­kas­te­lus­ta, että jos kiin­nit­tää huo­mio­ta pie­nim­pään­kin ongel­maan ulko­maa­lais­po­li­tii­kas­sa, julis­te­taan heti jokai­sen nee­ke­rin­pot­ki­jan hengenheimolaiseksi.
      Kovin vähän on täs­sä kes­kus­te­lus­sa kiin­ni­tet­ty huo­mio­ta sii­hen, että kri­ti­soin voi­mak­kaas­ti sitä, että ilmi­sel­viä suo­je­lun tar­pees­sa ole­via kään­ny­te­tään suo­ma­lai­sis­ta len­to­ko­neis­ta ennen kuin he pää­se­vät maahan.
      Ongel­man ydin on sii­nä, että Gene­ven pako­lais­so­pi­mus on aut­ta­mat­to­mas­ti van­hen­tu­nut. Se syn­tyi sii­nä hen­ki­ses­sä kra­pu­las­sa, kun tajut­tiin, mikä hir­veä teko oli teh­ty, kun muut maat eivät tar­jon­neet suo­jaa juu­ta­lai­sil­le, jot­ka pake­ni­vat Sak­san juu­ta­lais­krii­tis­tä hal­lin­toa. Nuo pykä­lät sovel­tu­vat aika huo­nos­ti nykyaikaan. 

  43. Saa­ko kysyä, mitä miel­tä Osmo olet sinän­sä täs­tä Latu­rin lausun­nos­ta? http://www.vihreat.fi/node/4885

    Itse näen suu­ren ris­ti­rii­dan sii­nä, että eni­ten suvait­se­vai­suu­den puo­les­ta Suo­mes­sa puhu­va puo­lue ei hyväk­sy ehdo­kas­lis­toil­leen ihmi­siä, joi­den mie­li­pi­teet poik­kea­vat hie­man­kin puo­lue­sih­tee­rin mielipiteistä.

    Ilmei­ses­ti ympä­ris­tös­tä, ydin­voi­mas­ta, femi­nis­mis­tä, jne. saa olla mitä miel­tä hyvän­sä, mut­ta maa­han­muu­tos­ta ei. Mik­si ihmees­sä juu­ri maa­han­muut­to on se asia, jon­ka suh­teen Latu­ri edel­lyt­tää puo­lu­eel­taan täl­lais­ta puh­das­ta ja ste­rii­liä lin­jaa mil­tei fasis­ti­sil­la otteilla?

    Olen luke­nut, että Vih­rei­den sisäi­ses­sä kes­kus­te­lus­sa Latu­rin kom­ment­ti on saa­nut voi­ma­kas­ta kri­tiik­kiä, ja erään­lai­se­na Vih­reän lii­ton “grand old mani­na” (älä ota old-sanaa louk­kauk­se­na:) oli­sin erit­täin kiin­nos­tu­nut myös sinun mielipiteestäsi.

    1. Puo­luei­den vel­vol­li­suus on vali­ta ehdok­kaik­seen hen­ki­löi­tä, joi­den poli­tiik­ka vas­taa puo­lu­een jul­ki­suu­des­sa ilmoit­ta­maa lin­jaa. Muu oli­si petos­ta äänes­tä­jiä kohtaan.

  44. Se on sel­vää, mut­ta mik­si juu­ri maa­han­muut­to on se kysy­mys, jon­ka kaut­ta tämä lin­ja määritellään? 

    Kuten sanot­tua, ydin­voi­man, tur­kis­tar­hauk­sen ja vaik­ka min­kä muun suh­teen Vih­reis­sä on ole­mas­sa sel­vää hajon­taa, niin mik­si juu­ri maa­han­muut­to­ky­sy­myk­sen suh­teen tätä hajon­taa ei sai­si olla?

  45. Kun­kin on tahol­laan rat­kais­ta­va se, kuin­ka ihmis­ten mää­rän lisään­ty­mi­nen ja maa­han­muut­to sovi­te­taan yhteen. Mm. kas­vi­huo­neil­miö­tä ei voi­da rat­kais­ta pel­kil­lä tek­ni­sil­lä uudis­tuk­sil­la tai elin­ta­pa­muu­tok­sil­la. Suo­mi on kyen­nyt jo hyvin pie­nel­lä väes­töl­lä aiheut­ta­maan mm. vesis­tö­jen­sä pilaan­tu­mi­sen muis­ta ympä­ris­tö­on­gel­mis­ta puhu­mat­ta. Kak­si­nais­mo­ra­lis­mi jyllää.

  46. Eivät kaik­ki maa­il­man ympä­ris­tö­ka­ta­stro­fit joh­du teol­li­sus­mai­den fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den käy­tös­tä! Suu­rin syy lie­nee se, että väes­tön­kas­vu ylit­tää eko­sys­tee­min kan­to­ky­vyn, esi­merk­ki­nä Pääsiäissaari.
    Palo­hei­moa sitee­ra­tak­se­ni, miten ihmis­ten jouk­ko­siir­to suu­ren väes­tön­kas­vun alueil­ta sin­ne, mis­sä väes­tön­kas­vu on saa­tu kuriin, voi hyö­dyt­tää pla­neet­tam­me? Eihän väes­tön­siir­to vähen­nä syn­ty­vyyt­tä läh­tö­alu­eel­la . Onko tavoit­tee­na glo­baa­li Pääsiäissaari?

  47. Tope­lius:
    “Mik­si ihmees­sä juu­ri maa­han­muut­to on se asia, jon­ka suh­teen Latu­ri edel­lyt­tää puo­lu­eel­taan täl­lais­ta puh­das­ta ja ste­rii­liä lin­jaa mil­tei fasis­ti­sil­la otteilla?”

    Hyvä­hän se vain on, että eivät sumu­ta puo­lu­een lin­jaa muu­ta­mil­la eri miel­tä ole­vil­la ehdok­kail­la, joil­la ei oli­si kui­ten­kaan mitään mer­ki­tys­tä mihin­kään. Näin ne, jot­ka pitä­vät nykyi­sen­kal­tai­sen maa­han­muu­ton rajoit­ta­mis­ta tar­peel­li­se­na, ymmär­tä­vät antaa äänen­sä muil­le puo­lueil­le eli hei­dän äänet eivät mene hukkaan.

  48. Kovin vähän on täs­sä kes­kus­te­lus­sa kiin­ni­tet­ty huo­mio­ta sii­hen, että kri­ti­soin voi­mak­kaas­ti sitä, että ilmi­sel­viä suo­je­lun tar­pees­sa ole­via kään­ny­te­tään suo­ma­lai­sis­ta len­to­ko­neis­ta ennen kuin he pää­se­vät maahan.”

    Jaa, pitäi­si­kö sit­ten Fin­nai­rin tai jon­kin muun len­to­yh­tiöi­den edus­ta­jien yhtäk­ki­ses­ti osa­ta päät­tää, onko joku tur­va­pai­kan tar­pees­sa? Tapa­na on ollut, että maa­han­pää­syyn vaa­di­taan pas­si ja vii­su­mi. Vai ehdo­tat­ko, että len­to­lii­ken­tees­sä sal­lit­tai­siin pape­ri­ton mat­kus­ta­mi­nen? Voi­han vii­su­min hakea lähe­tys­tös­tä se suo­je­lun­tar­pees­sa oli­ja­kin. En tosin tie­dä myön­ne­tään­kö sel­lai­sia. Mut­ta ihan tur­ha syyt­tää Fin­nia­ria täs­tä, kat­sos kun on ole­mas­sa nii­tä “kan­sain­vä­li­siä sopi­muk­sia” ja Suo­mi kuu­luu Schen­ge­niin joka aset­taa omat vaatimuksensa. 

    Eli mikä rat­kai­su­mal­li sinul­la oli­si sit­ten tähän? Sel­lai­nen joka oli­si sekä kan­sain­vä­lis­ten sopi­mus­ten että len­to­tur­val­li­suu­den huomioonottava?

  49. Lisäk­si olen sitä miel­tä, että maa­han pää­syn kri­tee­rit ovat meil­lä lii­an tiu­kat, esi­mer­kik­si egyp­ti­läi­sen iso­äi­din kohdalla.

    Läh­de­tään sii­tä, että tämä egyp­ti­läi­nen 65-vuo­tias nai­nen saa jää­dä tän­ne sil­lä perus­teel­la, että hänen lap­sen­sa asu­vat tääl­lä. Mikä muu perus­te oikeas­taan voi­si olla? Hän­tä tus­kin vai­no­taan maassaan. 

    Pitäi­si­kö siis kaik­kien huo­no­kun­tois­ten aikuis­ten las­ten äitien ja isien (ei kai mitään suku­puo­li­syr­jin­tää sal­li­ta) saa­da tul­la asu­maan Suo­meen? Entä hei­dän van­hem­pan­sa? Suo­mes­sa lap­sil­la on usein vain iso­van­hem­mat, mut­ta muis­sa mais­sa hyvin usein isoi­so­van­hem­mat. He ovat toden­nä­köi­ses­ti vie­lä huonokuntoisempia. 

    Jos vas­taus on ei pitäi­si, niin mil­lä perus­tel­la? Mik­si joku oli­si suu­ren media­ko­hun ansios­ta parem­mas­sa ase­mas­sa kuin toi­nen. Kyl­lä lain edes­sä tulee olla yhden­ver­tai­nen — ihan jokai­sen riip­pu­mat­ta lehtikirjoittelusta. 

    Mil­lä Osmo on aiko­nut rahoit­taa mah­dol­li­ses­ti kym­me­nien tuhan­sien ulko­maa­lais­ten van­hus­ten hoi­don Suo­mes­sa? Omis­sa­kin lie­nee koh­ta tekemistä. 

    Vähän on häi­rin­nyt kes­kus­te­lus­sa tämä “inhi­mil­li­syy­den” puut­teen hurs­kas­te­lu. Minus­ta epäin­hi­mil­lis­tä on se, että toi­nen ase­te­taan aivan eriar­voi­seen ase­maan toi­sen kans­sa ilman hyvää syytä. 

    Nyt­hän toi­sen medias­sa kohu­tun venä­läis­muo­rin omai­set valit­te­li­vat, että Venä­jän van­hain­ko­dit niin kau­hei­ta paik­ko­ja, ettei mam­maa voi sin­ne lähet­tää. Var­mas­ti ovat huo­nom­pia kuin Suo­mes­sa, mut­ta tus­kin ne van­hain­ko­dit Soma­lias­sa­kaan sen parem­min varus­tet­tu­ja ovat.

  50. Vas­tus­tan tur­va­paik­ka­me­net­te­lyn vää­rin­käyt­töä, Se ei ole muut­toa eikä edes yri­tä olla muuttoa.”

    Höp­sis, sehän on juu­ri sitä lai­ton­ta maa­han­muut­toa ja tur­va­paik­ka­jär­jes­tel­män vää­rin­käyt­töä, jota tääl­lä Hal­la-aho­la­set ovat alus­ta pitäen “maa­han­muut­to­kri­ti­soi­neet”. Mut­ta Vih­rei­den viral­li­nen poli­tiik­ka on rajat auki ja Vapaa Liik­ku­vuus ja rahaa kai­kil­le taikaseinästä.

    1. Eikö­hän hal­la-aho­lais­ten kri­tii­kin kär­ki ole ollut soma­li­pa­ko­lais­ten maa­han pää­sys­sä. Nämä eivät ole käyt­tä­mäs­sä tur­va­pai­kan­ha­ku­me­net­te­lyä saa­dak­seen olla vähän aikaa tur­va­pai­kan­ha­ki­ja vaan ovat saa­neet oles­ke­lu­lu­van Suo­meen. Minäö kri­ti­soin sitä, että bul­ga­rias­ta kan­nat­taa tul­la tän­ne tur­va­pai­kan­ha­ki­jak­si ja sitä, ettei täl­lais­ta pel­lei­lyä saa­da heti poikki.

  51. Minua taas Egyp­ti­läis­mum­mon tapauk­ses­sa ottaa pää­hän se, että Suo­ma­lai­set eivät ole tasa-arvoi­sia omas­sa maas­saan vaan EU-kan­sa­lai­sil­la on parem­mat oikeu­det. Jos nyt per­he muut­tai­si vaik­ka­pa Ruot­siin, simp­sa­la­pimp­sa­la, mum­mo on EU-direk­tii­vin mukai­nen per­heen­jä­sen. Sit­ten per­he muut­taa takai­sin Suo­meen, ja simp­sa­la­pimp­sa­la ollaan taas EU-direk­tii­vin mukai­sia. Min­kä takia Suo­men kan­sa­lai­sel­la omas­sa maas­saan on vähem­män oikeuk­sia? Simpsalapimpsala?

    1. Jos ollaan koko ajan Suo­mes­sa, mum­mol­la on koko ajan Suo­men kan­sa­lai­suus eikä mitään per­heen­jä­se­nyyt­tä edes tarvita.

  52. Osmo, älä sekoi­ta pako­lai­sia tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­hin. Vuon­na 2099 tur­va­paik­kaa haki 5 988 hen­ki­löä. Heis­tä 32 pro­sent­tia (1 373 hen­ki­löä) sai myön­tei­sen pää­tök­sen eli joko tur­va­pai­kan tai oles­ke­lu­lu­van jol­la­kin perus­teel­la. Tur­va­paik­ko­ja myön­net­tiin 116

    Eli siis 1257 huma­ni­tää­ris­tä maa­han­muut­ta­jaa sekä 116 pako­lais­ta. Ne 4615 oli­vat tur­va­paik­ka­sys­tee­min hitau­des­ta naut­ti­via. Tur­va­pai­kan­ha­ki­ja pää­see Maa­han­muut­to­vi­ras­ton puhut­te­luun kes­ki­mää­rin noin vuo­den kulut­tua hake­muk­sen­sa jät­tä­mi­sen jäl­keen. Nimi pitäi­si muut­taa Maahanodotteluvirastoksi.

    Min­kä takia sit­ten Suo­meen tulee niin pal­jon tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­ta, vaik­ka vain noin 30% saa olesks­lu­lu­van? Syy­nä ei var­maan­kaan ole sosi­aa­li­tur­va ja se, että tur­va­pai­kan haki­ja­na voi olla täy­del­lä ylös­pi­dol­la vuo­sia. Esi­mer­kisk­si ete­lä­naa­pu­rim­me Viro on EU-maa joka on myös YK:n jäsen ja alle­kir­joit­ta­nut samat kan­sain­vä­li­set sopi­muk­set. Kui­ten­kin hei­dän maa­han­muut­to­po­li­tiik­kan­sa on aivan eri­lai­nen. Ihmeel­li­siä, eikö ole­kin, ne kan­sain­vä­li­set sopimukset.

  53. Jos ollaan koko ajan Suo­mes­sa, mum­mol­la on koko ajan Suo­men kan­sa­lai­suus eikä mitään per­heen­jä­se­nyyt­tä edes tarvita.”

    Puhuin­kin Egyp­ti­läis­mum­mos­ta. Hän on EU-kan­sa­lai­sen per­heen­jä­sen. J.P.Rooskin täs­tä kysyi ja Maa­han­muut­to­vi­ras­to vas­ta­si. EU direk­tii­vi ei päde suo­mes­sa asu­van Suo­men kan­sa­lai­sen per­heen­jä­se­neen. EU-direk­tii­vi pätee jos teh­dään kuvaa­ma­ni temppu.

  54. Syl­ves­te­ri: “Lähin­nä joi­den­kin puna­vi­her­hör­hö­jen unelmissa.”

    Hymyi­lyt­tää mut­ta ei ihan nau­ra­ta, sit­ten haukotuttaa. 

    Iro­kee­si-yhteys on ihan his­to­rial­lis­ta perus­ka­maa. Vai­ku­tus ei lie­ne ollut suu­ri mut­ta ei olematonkaan.

    Apro­pos, ennen kuin lupau­tuu Hal­la-ahon aate­vel­jek­si, kan­nat­taa oikeas­ti lukea hänen blo­gi­aan. Kriit­ti­ses­ti ja fak­to­ja tar­kas­taen. Hem­mo kuu­luu samaan sar­jaan joi­den­kin fema­koi­den tai mui­nais­ten tais­to­lais­ten kans­sa. Fak­to­ja vää­ris­tel­lään ohjel­mal­li­ses­ti ja pahan­tah­toi­ses­ti poliit­ti­sen tar­koi­tuk­sen­mu­kai­suu­den vuok­si. Saa­han niin mie­les­tä­ni teh­dä vapaas­sa maas­sa, mut­ta kan­sa­lais­ten oli­si se hyvä tietää …

  55. Jus­si Hal­la-ahon kri­tii­kin kär­ki koh­dis­tuu moni­kult­tu­ri­si­miin, ei niin­kään soma­lei­hin eikä mihin­kään muu­hun­kaan etni­seen ryh­mään, ellei viher­va­sem­mis­to­lai­sia kuk­ka­hat­tu­tä­te­jä las­ke­ta mukaan (heh, heh..)

    Hal­la-aho­lai­sis­ten kri­tii­kis­tä en tie­dä, enkä edes tie­dä kei­tä tar­koi­te­taan täl­lä ter­mil­lä. Mut­ta, jos ovat Hal­la-ahon kans­sa saman­mie­li­siä, mihin ter­mi vai­kut­tai­si viit­taa­van, niin edel­lä mai­nit­tu kos­ke­nee myös heitä. 

    Kri­tiik­ki siis koh­dis­tuu ideo­lo­gi­aan, jon­ka mukaan mah­dol­li­sim­man monien etnis­ten ja uskon­nol­lis­ten ryh­mien ole­mas­sao­lo yhden kan­sal­lis­val­tion sisäl­lä on itsei­sar­voi­ses­ti hyvä asia. 

    Itse kiin­ni­tin huo­mio­ta alun perin Hal­la-ahon kir­joi­tuk­sis­sa nime­no­maan oival­luk­siin tämän aat­teen ase­mas­ta ns. äly­mys­tön ja median piirissä. 

    Maa­han­muut­to ja sen kon­kre­tia ei vai­kut­ta­nut niin kes­kei­sel­tä, mut­ta kyl­lä­hän sano­ma lop­pu­jen lopuk­si sii­hen on aika pal­jon fokusoitunut. 

    Hal­la-aho vas­tus­taa Suo­mel­le vahin­gol­lis­ta maa­han­muut­toa, ei maa­han­muut­toa sinän­sä. Tämä minul­le on ollut jo vii­si vuot­ta sel­vää ja voi­si sel­vi­tä pik­ku hil­jaa muil­le­kin. Onko joten­kin vää­rin vas­tus­taa Suo­mel­le vahin­gol­li­sia asioi­ta? Jos on niin mik­si? Toki voi olla eri miel­tä sii­tä, mikä on vahin­gol­lis­ta, mut­ta se on sit­ten toi­nen jut­tu. Itse agen­das­sa ei minus­ta ole vikaa. 

    Minus­ta Osmon kan­nan­ot­to yllä on type­rä eli “kan­na­tan maa­han­muut­toa”. Kuten type­rä oli Hel­sin­gin sano­mien gal­lu­pin­kin saman­moi­nen kysymyksenasettelu. 

    Minus­ta kysees­sä on ilmiö, joka on niin moni­muo­toi­nen, ettei sii­hen voi sanoa juu­ta eikä jaa­ta tie­tä­mät­tä kuka muut­taa ja mik­si muuttaa. 

    Kuka ja mik­si? Sit­ten voin ottaa kantaa.

    1. Kri­tiik­ki siis koh­dis­tuu ideo­lo­gi­aan, jon­ka mukaan mah­dol­li­sim­man monien etnis­ten ja uskon­nol­lis­ten ryh­mien ole­mas­sao­lo yhden kan­sal­lis­val­tion sisäl­lä on itsei­sar­voi­ses­ti hyvä asia. 

      Oli­si parem­pi, että Hal­la-aho ker­toi­si itse, mitä on hal­la-aho­lai­suus, mut­ta jos se on mono­kult­tu­ris­min puo­lus­ta­mis­ta, sii­tä on help­po olla eri miel­tä. Minä viih­dyn tavat­to­man hyvin Lon­toos­sa ja Toron­tos­sa juu­ri sik­si, että siel­lä on niin mon­ta eri­lais­ta kult­tuu­ria. Kun meil­lä on vain intia­lai­sia ravin­to­loi­ta (vähän kuin Intias­sa oli­si euroop­pa­lai­nen ravin­to­la), siel­lä voi vali­ta min­kä Intia osan hyvän­sä. Toron­to, johon muut­taa noin 150 000 ulko­maa­lais­ta vuo­sit­tain, on todel­la mie­len­kiin­toi­nen ja hui­kea paik­ka juu­ri moni­kult­tu­ri­suu­ten­sa takia, voit­taa yksi­kult­tuu­ri­sen Liek­san men­nen tullen.

  56. Kat­se­lin vähän ravin­to­la-ja hotel­lia­lan luku­ja ja henkilöstökuluja

    Res­tel ryh­män lii­ke­vaih­to oli n 380 mil­joo­naa ja hen­ki­lös­tö­ku­lut 95 mil­joo­naa eli palk­ko­jen osuus n 25 % liikevaihdosta 

    Fazer Amica on suu­rin pel­käs­tään ruo­kaan kes­kit­ty­vä yri­tys ja siel­lä palk­ko­jen osuus on 40 %

    Eli ei edes ravin­to­la-alal­la pal­kat ole enää se mää­rää­vin kustannuserä.

    Ja näis­sä hen­ki­lös­tö­ku­luis­sa ovat muka­na myös joh­don palk­kiot ja entis­ten joha­jien etuu­det , joten duu­na­rei­den palk­ko­jen osuus on huo­mat­ta­vas­ti pienempi

    1. Pal­kois­sa ei ole muka­na nii­tä palk­ko­ja, jot­ka sisäl­ty­vät väli­pa­nok­siin. On aivan var­ma, että ravin­to­la-alan kus­tan­nuk­sis­ta sel­väs­ti yli puo­let on palk­ka­ku­lu­ja, kun raaka.aineisiin, kul­je­tuk­siin ja niin sis­lä­ty­vät kulue­rot ote­taan mukaan. Jos kaik­ki pal­kayt ale­ne­vat, ale­ne­vat myös väli­tuot­tei­den hin­nat. Palk­ko­jen osuus on noin 60 pro­sent­tia BKT:sta, mikä ker­too sen, pal­jon­ko tuot­tei­den hin­nois­sa kes­ki­mää­rin on palkkakustannuksia.

  57. Tukiai­nen kysyy:

    Kun luin Hal­la-ahon näke­myk­sen päi­vän Hesa­ris­ta, aloin ihme­tel­lä yhä enem­män, miten Soi­nin­vaa­ran kan­ta poik­ke­aa siitä.

    Sehän täs­sä haus­kin­ta onkin. Kun jos­tain jul­kai­su­kel­poi­sem­mas­ta itse­ään maa­han­muut­to­kri­tii­kok­si kut­su­van kir­joi­tuk­ses­ta suo­dat­taa epä­asial­li­suu­det, epä­tark­kuu­det ja muut epä­olen­nai­suu­det niin käy­tän­nön ehdo­tuk­set on tyy­liin että maa­han­muut­ta­jil­le pitäi­si opet­taa suo­mea, tur­va­paik­ka­ha­ke­muk­set pitäi­si käsi­tel­lä nopeam­min tai jotain yhtä radikaalia.

  58. Osmo Soi­nin­vaa­ra kir­joit­ti 20.3.2010 kel­lo 13:42:

    Lisäk­si olen sitä miel­tä, että maa­han pää­syn kri­tee­rit ovat meil­lä lii­an tiu­kat, esi­mer­kik­si egyp­ti­läi­sen iso­äi­din kohdalla.

    Osmo kir­joit­ti 14.7.2009 mer­kin­nön Egyp­ti­läis­mum­mo ja 50 000 babush­kaa, jos­sa oli mie­len­kiin­tois­ta poh­din­taa iso­äi­tien tiimoilta.

  59. Osmo kir­joit­ti:

    Minä viih­dyn tavat­to­man hyvin Lon­toos­sa ja Toron­tos­sa juu­ri sik­si, että siel­lä on niin mon­ta eri­lais­ta kult­tuu­ria. Kun meil­lä on vain intia­lai­sia ravin­to­loi­ta (vähän kuin Intias­sa oli­si euroop­pa­lai­nen ravin­to­la), siel­lä voi vali­ta min­kä Intia osan hyvänsä.

    Ihan oikeas­ti: meil­lä ei rii­tä tar­peek­si asiak­kai­ta niin laa­jaan ravin­to­la- tai mihin­kään muu­hun­kaan tar­jon­taan kuin tiheä­vä­ki­sem­mil­lä seuduilla.

    1. Kysed oli sii­tä, onko moni­kult­tuu­ri­suus hyvä vai paha asia. Jos Lon­toos­sa oli­si vain Aste­rixis­ta kuu­lun brit­ti­läi­sen ruo­ka­kult­tuu­rin tuot­tei­ta, se oli­si kauhistus.

  60. Etsi­pä Kana­das­ta 10 000 ihmi­sen kau­pun­ki ja ihas­te­le sen moni­kult­tuu­ri­suut­ta ja intia­lai­sia ravin­to­loi­ta joka lähtöön… 

    Onko nyt ihan fik­sua ver­ra­ta Lon­too­ta, Toron­toa ja Liek­saa keskenään? 

    Muu­ten­kin satun­nai­sen mat­kai­lun perus­teel­la tapah­tu­va ihkui­lu jon­kin muun maan perään, on infan­tii­lia. Eivät tut­tu­ni, jot­ka asui­vat Toron­tos­sa kak­si vuot­ta olleet yhtään niin innois­saan kuin sinä. Kaik­kial­la on hyvät ja huo­not puo­len­sa — niin Liek­sas­sa kuin Torontossa. 

    Liek­sas­sa asuu muu­ten sata soma­lia ja lisää on tulos­sa per­hee­nyh­dis­tä­mis­ten kaut­ta mon­ta sataa lähi­vuo­si­na. Ehkä­pä sin­ne saa­daan soma­lia­lai­nen ravintola. 

    +++++++

    Kri­tiik­ki moni­kult­tu­ris­min hege­mo­ni­aa koh­taan yhteis­kun­nas­sa päät­tä­jien ja median paris­sa ei tar­koi­ta mono­kult­tu­ris­min puo­lus­ta­mis­ta. Etkö nyt vie­lä­kään ymmär­rä, että kri­tiik­ki koh­dis­tuu yhden aat­teen yli­val­taan? Se on onnek­si murtumassa. 

    Sii­nä olet oikeas­sa, että toki oli­si parem­pi Hal­la-ahon itsen­sä ker­toa mitä on “hal­la-aho­lai­suus” kuin minun. Minun käsi­tyk­se­ni ovat vain tie­tys­ti omia tulkintojani. 

    Olen mm. käsit­tä­nyt hänen kyl­lä vie­rok­su­van hal­la-aho­lai­suu­den käsi­tet­tä ylipäänsä.

  61. Ruo­ka tun­tuu ole­van sinul­le kovin keskiössä? 

    Minul­le on suh­teel­li­sen yhden­te­ke­vää ravin­to­la­tar­jon­ta, kun­han nyt jotain vaih­toeh­to­ja on. Hel­sin­gis­sä nyt aina­kin on aivan riit­tä­väs­ti. Tus­kas­tun vain lii­an monien vaih­toeh­to­jen edes­sä ja tämä ei kos­ke vain ravintoloita. 

    Näin me olem­me erilaisia. 

    Jos on tot­ta, että moni­kult­tuu­ri­suus on rik­kaus, niin minul­le se on aja­tus­maa­il­man ja ilmai­sun rik­kaut­ta — moni­puo­lis­ta vuo­ro­vai­ku­tus­ta, elä­män kirjoa..

    Ruo­ka nyt on jos­sain sijal­la 99. Miten joku voi olla noin arki­nen ja banaa­li, että moni­kult­tuu­ri­suus käsit­tee­nä kil­pis­tyy ruu­an tarjontaan. 

    Huoh! Osmo voi.

  62. Ymmär­sin toki mis­tä oli kyse. Se, että meil­lä ei ole niin pal­jon etni­siä ravin­to­loi­ta kuin mil­joo­na­kau­pun­geis­sa, on enem­män bis­nes- kuin aate­ky­sy­mys. Esi­merk­ki­si ei toi­mi. En kyl­lä tähän hätään osaa tar­jo­ta toi­mi­vaa­kaan esimerkkiä.

  63. Jos kaik­ki pal­kayt ale­ne­vat, ale­ne­vat myös väli­tuot­tei­den hin­nat. Palk­ko­jen osuus on noin 60 pro­sent­tia BKT:sta, mikä ker­too sen, pal­jon­ko tuot­tei­den hin­nois­sa kes­ki­mää­rin on palkkakustannuksia.”

    BKt ei ker­ro koko totuut­ta, kos­ka muka­na eivät ole mate­ri­aa­li­ku­lu­ja eikä pää­oma-eikä rahoituskuluja.
    BKT:sa ovat muka­na vain tulot, eivät kulut.
    Jos oli­si­mem sul­jet­tu talous niin sil­loin voi­sim­me ehkä aja­tel­la noin

    Yri­tyk­sis­sä taas teh­dään pää­tök­siä sen oman kulu­ra­ken­teen mukaan, ei kan­san­ta­lou­den tun­nus­lu­ku­jen mukaan.

  64. On osoi­tus asian perin mus­ta­val­koi­ses­ta tar­kas­te­lus­ta, että jos kiin­nit­tää huo­mio­ta pie­nim­pään­kin ongel­maan ulko­maa­lais­po­li­tii­kas­sa, julis­te­taan heti jokai­sen nee­ke­rin­pot­ki­jan hengenheimolaiseksi.

    Nimit­te­let siis Hal­la-ahoa neekerinpotkijaksi?

    Noh…, jokai­nen teh­köön täs­tä omat joh­to­pää­tök­sen­sä. En edes viit­si kom­men­toi­da tämän enempää.

    1. Eli­nal­le
      Maa­il­mas­sa on mui­ta­kin ihmi­siä kuin Jus­si Halla-aho.
      Kun olen arvos­tel­lut pako­lais­ha­ke­mus­ten tut­kin­nan pituut­ta, minua on tän­ne tul­leis­sa kir­joi­tuk­sis­sa todet­tu syyl­lis­ty­neen rasis­miin ja viha­kir­joi­tuk­sen kir­joit­ta­ja­mi­seen, siis yhty­mi­ses­tä kir­joit­ta­jien itsen­sä rasis­ti­seen tai viha­mie­li­seen asen­tee­seen. Mamu­kriit­tis­ten maa­il­mas­sa ei tai­da olla mui­ta väre­jä kuin mus­ta ja valkoinen.

  65. Tämän argu­men­tin etni­sis­tä ravin­to­lois­ta ne aina muis­ta­vat, kun pitää ker­toa, mitä hyö­tyä moni­kult­tuu­ri­suu­des­ta on. Mui­ta hyö­ty­jä tulee­kin sit­ten pal­jon vähemmän.…

    Yleen­sä­hän ennem­min kes­ki­ty­tään sii­hen, että miten eri kult­tuu­reis­ta tule­vien ei-halu­tut tavat saa­tai­siin kit­ket­tyä pois.

    Kyl­lä­hän kau­pun­geis­ta pitä­vä ihmi­nen viih­tyy var­maan parem­min Toron­tos­sa kuin vaik­ka Hel­sin­gis­sä tai Tampereella.

  66. Täl­tä videol­ta voi kat­sel­la, että mil­lais­ta itä-afrik­ka­lais­ta ravintolaruokaa
    suu­res­sa maa­il­mas­sa tarjoillaan :
    http://www.cnn.com/2010/WORLD/africa/03/09/safari.express.food/index.html

    Mitä intia­lai­siin ravin­to­lay­rit­tä­jiin tulee, niin intia­lai­set ovat ran­tau­tu­neet suo­meen jo vuo­si­kym­me­niä sit­ten. Ja kyl­lä mones­ti on niin,
    että intia­lais­ten ravin­to­lay­rit­tä­jien pää­kont­to­ri on jos­sain muu­al­la kuin suomessa.

  67. Hiu­kan ihme­tyt­tää tuo kovin myön­tei­nen suh­tau­tu­mi­nen tuo­hon “työ­pe­räi­seen maa­han­muut­toon”. Vii­mek­si Pie­tar­saa­res­sa pal­jas­tui tapaus, mis­sä maa­mies oli tuo­tu orja­työ­hön ravin­to­laan. Orja­työn­te­ki­jän ohel­la minun tulee kovin sää­li nii­tä ravin­to­lay­rit­tä­jiä, jot­ka mak­sa­vat työ­eh­to­so­pi­muk­sen mukais­ta palk­kaa ja tilit­tä­vät vie­lä pääl­le laki­sää­tei­set ns. sivukulut. 

    Ei kai vain jokin suo­si­ma­ni etni­nen ravin­to­la ole tuol­lai­nen orjatyölaitos?

  68. Työ­pe­räi­sel­le maa­han­muut­to­pu­heel­le on usein aina­kin kol­me syy­tä ns. “luke­nei­den jou­kos­sa”: 1) täy­del­li­nen tie­tä­mät­tö­myys reaa­li­palk­ko­jen mää­räy­ty­mi­ses­tä tai 2) täy­del­li­nen yli­mie­li­syys omis­ta lah­jois­ta tai 3) täy­del­li­nen ymmär­rys asioi­den kulus­ta yhdis­ty­nee­nä täy­del­li­seen itsekkyyteen.

  69. Miten joku voi olla noin arki­nen ja banaa­li, että moni­kult­tuu­ri­suus käsit­tee­nä kil­pis­tyy ruu­an tarjontaan.”

    Miten voi olla niin banaa­li että ei kil­pis­ty! Mene asu­maan ulko­mail­le ja huo­maat kuin­ka ikä­vää on omaa ruo­ka­kult­tuu­ria, ruo­at joka söit päi­vit­täin omas­sa maas­sa tuo­vat pin­taan oman elä­män alku­pe­räi­suut­ta ja arvo­ja joka iki­nen päivä.

    Ruo­ka, jos jotain on aja­tus­maa­il­man ja ilmai­sun rik­kaut­ta — moni­puo­lis­ta vuo­ro­vai­ku­tus­ta, elä­män kir­joa, sii­hen yhty­vät kaik­ki eikä sitä voi erot­taa kokonaisuudesta.

    Ruo­ka ker­too kult­tuu­rin rik­kau­des­ta ja moni­puo­li­suu­des­ta. Toi­nen asia on jos yksi­lö kyke­nee havait­se­maan ja arvos­ta­maan sitä.

  70. Jos­kus heik­ko­na het­ke­nä, pit­kän­lin­jan ns. hyvin­voin­ti­val­tion kan­nat­ta­ja­na ja raken­ta­ja­na, innos­ta­via aja­tuk­sia tuo mie­leen se tapa, jol­la USA:ta raken­net­tiin esi­mer­kik­si toi­sen maa­il­man sodan jäl­keen, ja se yhteis­kun­ta­mal­li. Vaik­ka­pa Ita­lia­lai­set, jot­ka tuli­vat maa­han, köy­hi­nä; heti alet­tiin hom­miin, oli hom­ma mikä tahan­sa. Kai­kis­ta pidet­tiin sil­ti huol­ta. Tämän mal­lin etu oli byro­kra­tian pois­sao­lo sekä työn ja sii­tä saa­ta­van kor­vauk­sen väli­tön suh­de. Osal­la ita­lia­lai­sis­ta oli toki oma ‘vero­toi­mis­ton­sa’.
    Pie­ni­kin tulo ja hom­ma oli arvo­kas, kun sii­tä ei men­nyt (käy­tän­nös­sä) veroa. Kun eri kan­sal­li­suuk­sia oli pal­jon, kähi­nää tie­tys­ti oli, mut­ta jon­kin­lai­nen balans­si säi­lyi. Tie­tys­ti anglo-sak­sit ovat mel­kein näi­hin päi­viin saak­ka olleet hege­mo­ni­nen ryh­mä. Näin tai­taa ola vie­lä Oba­man­kin aika­kau­del­la. Mut­ta eri maa­no­sis­ta läh­te­neet käy­vät ‘tasais­ta’ tais­toa ja kukin hal­lit­see omal­la alu­eel­laan. Ja verot ne on nyky­ään Jenkeissäkin.
    Mie­les­tä­ni Suo­mes­sa kai­ken­lai­set kebab-yrit­tä­jät ja muut ovat näi­den ihmis­ten seu­raa­jia. Tart­tu­vat toi­meen. Byro­kra­tias­ta huolimatta.
    Hal­la-aho­lai­set tun­tu­vat vie­ras­ta­van Soma­le­ja. Tun­nen kak­si hyvää Soma­li­taus­tais­ta työn­te­ki­jää. Hei­dän panok­sen­sa työyh­tei­sös­sä on vähin­tään sama kuin muiden.
    Kyse näis­sä asiois­sa on yli­pään­sä raken­tei­den ongel­mas­ta, ei ihmis­ten, yksi­löi­den. Tämän kai sen­tään edes Tpyy­luo­ma sosio­lo­gi­na ymmär­tää. Ole­tan, että hän on lähem­pä­nä sosi­aa­li­sia kon­struk­tio­nis­te­jä kuin nii­tä, jot­ka selit­tä­vät yhteis­kun­nal­li­sia asioi­ta luon­non­va­lin­nal­la (á la Van­ha­nen senior).

  71. Tpyy­luo­ma..? Evert The Neve­Rest se sosio­lo­gi on… Niin ja Tpyy­luo­ma. Aina­kin vähän.

  72. Lai­toin tämän tuon­ne toi­seen ket­juun ja Jus­si Hal­la-aho ei vas­tan­nut. En nyt tie­dä toi­mii­ko tämä sen parem­min tääl­lä vai oli­ko kysees­sä kysy­mys ilman vas­taus­ta, mut­ta kysy­tään nyt sil­ti sit­ten täs­sä­kin keskustelussa.

    Jus­si Halla-aho:

    Suo­ma­lai­set työ­mark­ki­nat eivät juu­ri­kaan tar­vit­se ihmi­siä, joi­den osaa­mi­nen rajoit­tuu kame­lin­ajoon ja vuo­hien paimentamiseen. 

    Tie­dä sit­ten ovat­ko pejo­ra­tii­vi­set hei­tot kame­li­kus­keis­ta sitä jär­ke­vää maa­han­muut­to­kes­kus­te­lua mitä hom­ma­foo­ru­mil­la­kin on jo vuo­sia hai­kail­tu, mut­ta minua kiin­nos­taa tilas­toi­daan­ko maa­han­tu­li­joi­den ammat­ti­tai­toa- toi­sin sanoen onko Mes­ta­rin väit­teel­lä joku faktapohja? 

  73. Maa­il­mas­sa on mui­ta­kin ihmi­siä kuin Jus­si Halla-aho.

    Ai? Kuka muka? 🙂

    Et ehkä seu­ran­nut ket­jua tar­kas­ti, mut­ta ennen omaa kom­ment­tia­si oli poh­dis­ke­lua sii­tä, kuin­ka pal­jon lop­pu­jen lopuk­si oma käsi­tyk­se­si poik­ke­aa Hal­la-ahon käsi­tyk­sis­tä. Kos­ka hän oli ainoa nimel­tä mai­nit­tu hen­ki­lö tääl­lä, yhdis­tin nee­ke­rin­pot­ki­ja-ter­min häneen. 

    Mut­ta hyvä näin, et tar­koit­ta­nut hän­tä — asia loppuunkäsitelty!

  74. Miten voi olla niin banaa­li että ei kilpisty!

    Noh.., itse ottai­sin Lon­toos­ta esiin tai­de­gal­le­riat, usko­mat­to­man moni­puo­li­sen musiik­ki­tar­jon­nan, upeat museot, anti­kva­ri­aa­tit jne. 

    Toki ruo­ka on osa kult­tuu­ria. Tun­tuu vain, että se nousee koh­tuut­to­maan osaan ylis­tet­täes­sä moni­kult­tuu­ri­suu­den iha­nuut­ta (aina­kin Osmol­la). Suo­mes­sa ulko­maa­lais­ten pitä­mät ravin­to­lat ovat pikem­min­kin typis­tä­neet eri vaih­toeh­to­jen kir­joa kuin lisän­neet sitä. 

    Han­gos­ta Sodan­ky­lään saa eteen­sä saman Fran­sesca­na-lätyn tai Chop sueyn tis­mal­leen samois­ta ainek­sis­ta teh­ty­nä. Lon­toos­sa tie­tys­ti on toi­sin, kun kysyn­tä on aivan eri luokkaa. 

    Olen sitä ikä­luok­kaa, että lap­suu­des­sa­ni ja nuo­ruu­des­sa­ni oli pal­jon ns. ruo­ka­baa­re­ja. Yhdes­sä oli lou­nas­lis­tal­la kaa­li­kää­ry­lei­tä, sveit­sin­lei­ke ja pais­tet­tua ahven­ta, toi­ses­sa lohi­keit­toa, liha­pul­lia ja sala­mi­pizza. Ruo­ka oli näis­sä hyvin edullista.

    Nyt on jokai­ses­sa vas­taa­van hint­luo­kan pai­kas­sa kebab rii­sil­lä tai rans­kan­pe­ru­noil­la. Monipuolista?

    Voin yrit­tää etsiä läh­teen, mut­ta luin hil­jat­tain, että polii­sin arvion mukaan val­tao­sa näis­tä ulko­maa­lais­taus­tais­ten pitä­mis­tä pizze­riois­ta jät­tää jär­jes­tään työ­nan­ta­ja­mak­sut mak­sa­mat­ta, hygie­nia­pas­sit puut­tu­vat suu­rel­ta osin ja alvit­kin ovat niin ja näin. Mut­ta kai tätä voi pitää rikas­tut­ta­va­na ilmiö­nä. Aina­kin omis­ta­jil­le se on sitä. Kulut­ta­ja on vain tyy­ty­väi­nen, kun saa eineen­sä vii­del­lä eurol­la eikä ajat­te­le asi­aa yhteis­kun­nan toi­mi­vuu­den kannalta.

  75. Minä hyväk­syi­sin ulko­maa­lai­sel­le aluk­si vähän työ­eh­to­so­pi­mus­ta pie­nem­män pal­kan – sen, jota saa mak­saa nuo­rel­le työn­te­ki­jäl­le – kos­ka on ulko­maa­lais­ta syr­ji­vää, ellei hän saa työ­tä hakies­saan antaa hyvi­tys­tä esi­mer­kik­si kielitaidottomuudestaan.”

    Tuo hel­sin­ki­läi­nen luok­ka-ajat­te­lu lois­taa Osmon­kin kirjoituksista.
    Ei hän ehdo­ta , että tän­ne tuo­tai­siin venä­läi­siä tai afrik­ka­lai­sia ken­raa­le­ja ja evers­te­jä joh­ta­maan Suo­men armei­jaa, he var­maan alen­tais­vat armei­jan kulu­ja ja hyö­dyt­täi­si­vät siten veronmaksajaa.
    Ei, hän halu­aa tän­ne pie­ni­palk­kai­sia maa­han­muut­ta­jia pol­ke­maan alim­pia palk­ko­ja, jot­ta elii­til­le riit­tää nöy­riä palvelijoita

  76. Kai­kek­si sitä hau­ku­taan, mut­ta jot­ta vie­lä sosio­lo­gik­si. Rica­don kans­sa täs­sä ket­jus­sa jok­seen­kin samaa miel­tä, muuten.

    Jua­ni­tol­la on arvot koh­dal­laan, ruo­ka­kult­tuu­ri on oikeas­ti vaka­va ja tär­keä asia päin­vas­toin kuin esi­mer­kik­si omi­tui­set uskon­lah­kot, mut­ta on tuo Osmon vas­taus moni­kult­tu­ri­suu­den eduis­ta sil­ti­kin has­su. Mut­ta niin on kysy­mys­kin, eli asian lähes­ty­mi­nen hyö­dyn kaut­ta, vrt. mitä hyö­tyä sii­tä on että Hel­sin­gis­sä on savolaisia?

    Arvo­puo­lel­la mah­dol­li­sim­man avoi­mis­sa rajois­sa on kyse yksin­ker­tai­ses­ti vapau­des­ta. Esi­mer­kik­si Ame­ri­kan eetos lyhyes­ti: “Give me your tired, your poor, Your hudd­led mas­ses year­ning to breat­he free, The wretc­hed refuse of your tee­ming shore.”

  77. Jua­ni­tol­la on arvot koh­dal­laan, ruo­ka­kult­tuu­ri on oikeas­ti vaka­va ja tär­keä asia […]

    Moni­kult­tuu­ris­ta yhteis­kun­taa arvioi­taes­sa pidän huo­mat­ta­vas­ti vaka­vam­pi­na ja tär­keäm­pi­nä asioi­na mm. teho­kas­ta kie­li­kou­lu­tus­ta, las­ten ympä­ri­leik­kauk­sia, maa­han­muut­ta­ja­las­ten eri­tyi­so­pe­tus­ta, eri etnis­ten ryh­mien välis­ten konfli­ke­tien tor­jun­taa, syr­jäy­ty­mi­sen ja syr­ji­mi­sen ehkäisyä…

    Minul­le on hert­ti­sen yhden­te­ke­vää saan­ko Hel­sin­gis­tä ira­ki­lai­sen keit­tiön eri­koi­suuk­sia. Ihan kiva, jos nii­tä­kin on mah­dol­li­suus mais­taa, mut­ta että “vaka­va ja tär­keä asia”. Hmm?

    Mut­ta minul­la onkin ilmei­ses­ti arvot vinksallaan.

  78. ottai­sin Lon­toos­ta esiin tai­de­gal­le­riat, usko­mat­to­man moni­puo­li­sen musiik­ki­tar­jon­nan, upeat museot, anti­kva­ri­aa­tit jne”

    Ymmär­rän, mut­ta ruo­kaa pitää syö­dä joka päi­vä joten sii­tä voi teh­dä päi­vit­täi­nen elä­mys, päi­vit­täi­nen kos­ke­tus eri­lai­seen kult­tuu­riin. Luu­len että musiik­ki ja ruo­ka ovat hel­pom­pia lähes­ty­mis­koh­tei­ta toi­seen kulttuuriin.

    Suo­mes­sa ulko­maa­lais­ten pitä­mät ravin­to­lat ovat pikem­min­kin typis­tä­neet eri vaih­toeh­to­jen kir­joa kuin lisän­neet sitä.”

    Olen aivan samaa miel­tä. Asuin­pai­kal­ta­ni ei löy­dy muu­ta kun kebab, pizza, kii­na­lais­ta ja ham­pu­ri­lai­sia. Aivan patee­tis­ta! Jos­tain syys­tä tämä kult­tuu­rin “moni­pu­lis­ta­mi­nen” on köyh­dyt­tä­nyt ruo­ka­tar­jon­taa suo­mes­sa. Mut­ta samoin ei ole todel­la­kaan käyn­nyt cana­das­sa tai muu­al­la euro­pas­sa, aivan päin­vas­toin. Voi­si­ko tämä ilmiö joh­tua joten­kin suo­ma­lais­kult­tuu­rin sul­keu­tu­nei­suu­teen?? Tar­koi­tan että sitä saa mitä arvos­taa, suo­ma­li­set ovat tun­ne­tus­ti pizzakansaa.

    ulko­maa­lais­taus­tais­ten pitä­mis­tä pizze­riois­ta jät­tää jär­jes­tään työ­nan­ta­ja­mak­sut mak­sa­mat­ta, hygie­nia­pas­sit puuttuvat” 

    Tie­dän asian ole­van niin. Kun ystä­viä­ni tai suku­lai­sia tulee käy­mään suo­meen aina ihme­tel­lään miten on mah­dol­lis­ta että on niin “lep­su” hygie­nia­kont­rol­li näi­den paik­ko­jen suh­teen. Jopa hesan kaup­pa­to­ril­la on ilmen­nyt lähes joka vuo­si hygie­niaon­gel­mia, puhu­mat­ta­kaan kebab-pizza pai­kois­ta. Monet on samaa tasoa kuin intias­sa, onneek­si suo­mes­sa ei ole torakoita!

  79. Ei nii­tä työ­eh­to­so­pi­mus­ten nou­dat­ta­mi­sia pidä kytä­tä var­sin­kin, kun sii­tä seu­raa, että maa­han­muut­ta­jien työl­lis­ty­mi­sen edel­ly­tyk­set heikkenevät.”

    Sopi­mus­toi­min­ta­han on perus­tus­lain tur­vaa­maa , ei Liliuk­sen sopi­mus­ta­kaan voi­tu muut­taa ja pur­kaa kuin 5/6 enemmistöllä.
    Työ­eh­to­so­pi­mus on myös sopi­mus, ei laki voi olla eri­lai­nen eri henkilöille

    1. Monis­sa työ­eh­to­so­pi­muk­sis­sa on eri­lai­set pal­kat nuo­ril­le työn­ha­ki­joil­le., On se mah­dol­lis­ta. On myös koro­tuk­sia esi­mer­kik­si englan­nin kie­len tai­dos­ta. Sil­loin voi olla koro­tus myös suo­men kie­len taidosta.

  80. tpyy­luo­ma: “Mut­ta niin on kysy­mys­kin, eli asian lähes­ty­mi­nen hyö­dyn kaut­ta, vrt. mitä hyö­tyä sii­tä on että Hel­sin­gis­sä on savolaisia?”

    No esi­mer­kik­si se että savo­lai­set eivät ole saman­lais­ta toi­seus­mas­saa jon­ka suun­taan ammu­taan äänen perus­teel­la kuin jon­kin aikaa sit­ten vähän kau­em­paa idäs­tä tule­vat. Tämä on nime­no­maan hyö­ty­ky­sy­mys, ja val­ta­va sel­lai­nen glo­baa­lis­sa mit­ta­kaa­vas­sa. Hyö­ty­ky­sy­myk­sis­sä yleen­sä ver­ra­taan hyö­ty­jä kus­tan­nuk­siin, ja sekös joi­ta­kin siep­paa.

    Peh­meät käsit­teet ovat ongel­ma täs­sä­kin kysy­myk­ses­sä, kan­sal­lis­ten ja kult­tuu­ril­lis­ten eri­tyis­piir­tei­den liu­den­tu­mis­ta kuli­na­ris­ti­sel­le ja yleen­sä­kin esteet­ti­sel­le tasol­le kut­sui­si puh­taal­ta pöy­däl­tä käsit­tei­tä raken­ta­va pikem­min­kin mono­kult­tuu­ri­suu­den kuin moni­kult­tuu­ri­suu­den ete­ne­mi­sek­si, mut­ta min­käs teet. Rivi etni­siä ravin­to­loi­ta kadun­var­res­sa on nyky­jar­go­nis­sa moni­kult­tuu­ria ja tien­var­sipris­mas­sa hyl­lyl­li­nen etnis­tä krää­sää tyl­sää mono­kult­tuu­ria. Go figure.

  81. Jua­ni­to:

    Voi­si­ko tämä ilmiö joh­tua joten­kin suo­ma­lais­kult­tuu­rin sul­keu­tu­nei­suu­teen?? Tar­koi­tan että sitä saa mitä arvos­taa, suo­ma­li­set ovat tun­ne­tus­ti pizzakansaa. 

    Tus­kin­pa se kul­tuu­ris­ta joh­tuu. Suo­mes­sa on vah­va pet­tu­lei­vän ja pula-ajan perin­ne. Sii­hen kuin lisä­tään enem­män ja vähem­män kar­tel­li­mai­nen elin­tar­vi­ke­ket­ju ja suo­las­ta läh­tien kai­ken kiel­tä­vä ter­veys­ma­fia (kuu­lem­ma Ruot­sis­sa las­ten pilt­ti-ruo­kiin lai­te­taan enem­män maus­tei­ta kuin Suo­mes­sa!), niin alkaa­han se hom­ma olla aika hei­kois­sa kantimissa.

    Lop­pu hoi­de­taan­kin sit­ten pak­ko­to­tut­ta­mal­la kaik­ki lai­tos­ruo­kai­luun kou­luis­sa ja työ­pai­koil­la sekä rajoit­ta­mal­la vii­mei­seen asti ravin­to­loi­den kil­pai­lua (lou­nas­se­te­lit). Ei kan­na­ta ihme­tel­lä, jos Ber­lusco­nia ahdis­taa ja itse­mur­hia teh­dään enem­män kuin muualla.

    Kari

  82. Esi­mer­kik­si Ame­ri­kan eetos lyhyes­ti: ‘Give me your tired, your poor, Your hudd­led mas­ses year­ning to breat­he free, The wretc­hed refuse of your tee­ming shore.’ ”

    … unless they are behind this wall we just built.

    Jenk­kien maa­han­muu­ton his­to­ria on yksi kar­meim­pia län­si­mai­den kes­kuu­des­sa. No, holo­kaus­tiin liit­tyi maa­han­muut­toe­le­ment­ti, kos­ka osa juu­ta­lais­ta oli idäs­tä paen­nei­ta, ja sitä pahemmk­si on paha pistää. 

    Muu­ten voi sanoa, että mis­sään muu­al­la rasis­mi ei ole ollut yhtä voi­ma­kas­ta. Esi­mer­kik­si kii­na­lais­ten raa’as­ta koh­te­lus­ta ja jopa jouk­ko­mur­his­ta ei pal­joa puhu­ta. Levi­te­tään vain kum­mal­li­sen ihan­noi­tua kuvaa. Ikään kuin koko maa­il­ma oli­si saa­tu usko­maan jenk­kien pro­pa­gan­dis­ti­seen iden­ti­teet­tiin. “Mah­dol­li­suuk­sien maa”, jos­sa sosi­aa­li­nen liik­ku­vuus on aivan ole­ma­ton­ta vaik­ka­pa Suo­meen verrattuna.

    Integroi­tu­mi­nen­kin on men­nyt huo­nos­ti vaik­ka­pa Kana­daan ver­rat­tu­na, kun tar­kas­te­lee etnis­ten slum­mien mää­rää ja sur­keut­ta. Tosin asi­aan vai­kut­taa se, että maas­sa voi elää lait­to­mas­ti pal­jon hel­pom­min kuin muualla.

    Onhan maa kui­ten­kin liik­ku­nut hitaas­ti parem­paan suuntaan.

  83. Eli­na, kuu­los­taa­ko se vähem­män oudol­ta jos sanon että arki on tär­ke­ää? Ihmi­nen syö noin kol­me ker­taa päi­väs­sä, mik­sei sit­ten saman tien hyvin, ja yhdes­sä ate­rioi­mi­nen on perus­ta­vin inhi­mil­li­sen kans­sa­käy­mi­sen joka­päi­väi­nen muo­to. Se ei ole sat­tu­maa että vaik­ka­pa kris­ti­nus­kon kes­kei­nen ritu­aa­li on lei­vän jaka­mi­nen. Esi­mer­keis­tä­si ympä­ri­leik­kauk­set tai etnis­ten ryh­mien väli­set konflik­tit eivät taas ole minus­ta ihan arki­sia asioita.

    Ei tämä nyt minus­ta kyl­lä lii­ty miten­kään maa­han­muut­ta­jiin sinän­sä. Pait­si ehkä sitä kaut­ta että hei­dän­kin vai­ku­tus­taan voi­si lähes­tyä joka­päi­väis­ten asioi­den kaut­ta, ei har­vi­nai­sem­pien ääri-ilmiöiden.

  84. Eikö pitäi­si kysyä, miten ympä­ri­leik­kauk­sen ris­kiä vähen­ne­tään, jos muut­ta­vat Afganistanista/Somaliasta/… Suomeen?

    Voi­ma-leh­des­sä oli taan­noin suo­ma­lai­sen, sit­tem­min Bri­tan­ni­aan muut­ta­neen, soma­li­ty­tön haas­tat­te­lu, joka sanoi aika suo­raan, että kaik­ki lei­ka­taan, kaik­ki, hän ei tien­nyt yhtään kave­ri­aan ketä ei oli­si leikattu.

    Nai­sel­ta ampu­toi­daan suku­puo­lie­lin, jot­ta hän ei voi­si tun­tea suku­puo­lis­ta nautintoa/halua, ja tätä kaut­ta ajau­tua “huo­nok­si” nai­sek­si. Seu­rauk­se­na myös eli­ni­käi­set kompli­kaa­tiot. Näi­tä on ilmei­ses­ti tapah­tu­nut sadoil­le “suo­ma­lai­sil­le” lap­sil­le. Onko ketään vie­lä tuo­mit­tu täs­tä rikoksesta?

    Mik­si nais­puo­li­nen kou­lu­ter­vey­den­hoi­ta­ja ei sai­si tar­kas­taa näi­tä tyt­tö­jä ala/y­lä-asteel­la? (Jot­ta hei­dän nuo­rem­mat sisa­ren­sa vält­täi­si­vät saman koh­ta­lon, ja pelo­te tart­tui­si tähän yhtei­söön laa­jem­min). Kyl­lä aina­kin vie­lä 20 vuot­ta sit­ten aina­kin omas­sa kou­lus­sa­ni kat­sot­tiin kaik­kien housui­hin kou­lu­ter­vey­den­tar­kas­tuk­ses­sa eikä sitä kukaan pitä­nyt minään.

    Sil­lä, ja vain sil­lä kei­nol­la, ja ilmi tul­leis­ta rikok­sis­ta seu­raa­vil­la erit­täin vaka­vil­la lain­käy­tän­nöl­li­sil­lä seu­raa­muk­sil­la tätä kult­tuu­ris­ta perin­töä voi­daan Euroo­pan maa­pe­räl­lä kit­keä lyhyel­lä aikavälillä.

    Kun Ruot­sin maa­han­muut­to­mi­nis­te­ri (heil­lä itsea­sias­sa “integraatio“ministeri) Nyam­ko Sabu­ni (tuli Ruot­siin Burun­dis­ta 12-vuo­ti­aa­na) ehdot­ti tätä, niin hän­kin sai pait­si kasan tap­pouh­kauk­sia, niin myös “isla­mo­foo­bi­kon” leiman.

    Ayaan Hir­si-Ali on ehdot­ta­nut myös samaa, ainoa­na kei­no­na joka voi toi­mia, hän­kin siten ja toki muis­ta­kin syis­tä isla­mo­foo­bi­kon lei­ma niskassaan.

    Nämä reak­tiot palaa­vat sii­hen aiem­man vies­ti­ket­jun tee­maan, että me pelaam­me kak­sil­la sään­nöil­lä, kak­sil­la vas­tuu­kä­si­tyk­sil­lä, kak­sil­la ihmis­ryh­mä-jaoil­la. “Toi­sia” ei pide­tä tasa­ve­roi­si­na otta­maan vas­taan kri­tiik­kiä, ei tasa­ve­roi­si­na otta­maan vas­tuu­ta. Eikä se ole “krii­ti­koi­den” syn­nyt­tä­mä ilmiö.

    Minus­ta ns. “suvait­se­vai­sis­ta” nousee tämän kal­tai­sis­sa yhteyk­sis­sä esil­le viit­tei­tä aidos­ta rasis­mis­ta, joka voi­daan perus­tel­la juu­ri näil­lä pysy­vil­lä jakau­tu­mi­sil­la sub­jek­tei­hin ja objekteihin.

    Todet­ta­koon vie­lä, että täl­lä en suin­kaan kri­ti­soi Osmoa, ettei tule vää­rin ymmär­ret­tyä. Hänen kan­tan­sa tämän kysy­myk­sen ympä­ril­tä ovat jul­ki­suu­den hen­ki­löil­tä olleet siel­tä jär­ke­vim­mäs­tä päästä.

    1. Yrit­tää­kö az nyt siis vaka­vis­saan sanoa, että ympä­ri­leik­kauk­sia har­joi­te­taan Suo­mes­sa, mut­ta samat hen­ki­löt eivät jou­tui­si ympä­ri­lei­ka­tuik­si Afga­nis­ta­nis­sa, joten ympä­ri­leik­kaus joh­tuu muu­tos­ta Suomeen?
      ‘Uskoo ken haluaa.

  85. Moni­kult­tuu­ris­ta yhteis­kun­taa arvioi­taes­sa pidän huo­mat­ta­vas­ti vaka­vam­pi­na ja tärkeämpinä .……”

    Var­mas­ti kaik­ki samaa miel­tä. Mut­ta jos­tain on aloi­tet­ta­va. Kun ruo­ka, musiik­ki tule­vat tutuk­si niin se vuo­ro­vai­ku­tus alkaa toi­mia molem­piin suun­tiin. Ne “tär­keäm­mät” kuu­lu­vat koko­nai­suu­teen eikä nii­tä voi ero­tel­la noin vaan. 

    Kun hyväk­sy­tään, sisäis­te­tään joi­ta­kin kult­tuu­rin “osia” on pal­jon hel­pom­pi men­nä sii­hen kult­tuu­rin sisään ja vai­kut­taa kaut­ta nii­hin enem­män tär­kei­siin asioihin.

    Jos ira­ki­lai­nen­ra­vin­to­la menes­tyy, on huo­mat­ta­vas­ti hel­pom­pi puut­tua asioi­hin kos­ka on syn­ty­nyt vuo­ro­vai­ku­tuk­sien kehä joka kum­pa­kaan kult­tuu­rien osa­puo­li eivät halua rikkoa.

  86. Voi­si­ko tämä ilmiö joh­tua joten­kin suo­ma­lais­kult­tuu­rin sulkeutuneisuuteen??

    En usko. Jos ruo­ka­kult­tuu­ris­ta puhu­taan niin ongel­ma Suo­mes­sa on pikem­min­kin se että ollaan vähän tur­han­kin avoi­mia, eli pouk­koil­laan ties min­kä maan­osan keit­ti­öön tren­din mukaan. Mikä ker­too ruo­ka­kult­tuu­rin ohuudesta.

    En kir­joi­ta nyt essee­tä aihees­ta, eli hyvin lyhyt ver­sio aihees­ta mik­si suo­ma­lai­nen ruo­ka on sel­lais­ta kuin se on. Suo­ma­lai­nen koti­ruo­ka on ihan hyvää, ja perin­tei­siin raa­ka-ainei­siin suh­tau­du­taan asian­mu­kai­sel­la kun­nioi­tuk­sel­la, suo­ma­lai­nen koti­kok­ki on tark­ka vaik­ka uusien peru­noi­den suh­teen sii­nä kuin sak­sa­lai­nen tuo­reen par­san tai ita­lia­lai­nen vaik­ka äyriäis­ten laa­dun suhteen.

    Ravin­to­la­ruo­ka sen sijaan on mitä on käy­tän­nös­sä lain­sää­dän­nös­tä joh­tuen, hin­nak­kaam­mat ravin­to­lat on hyviä mut­ta sem­moi­set laa­duk­kaat kes­ki­hin­tai­set kort­te­li­ra­vin­to­lat ovat hyvin har­vas­sa. Suo­mes­sa oli hyvään pit­kään äärim­mäi­sen tiuk­kaan sää­del­ty ravin­to­la­toi­min­ta, esi­mer­kik­si rans­ka­lai­nen keit­tiö kehit­tyi nime­no­maan kie­va­reis­sa mitä tääl­lä ei kii­tos esi­val­lan ollut. Edel­leen ravin­to­la-ala on erit­täin ras­kaas­ti vero­tet­tua, jo sitä kaut­ta että se on työ­val­tais­ta ja tätä ei päin­vas­toin kuin vaik­ka auto­kor­jaa­mol­la ole (vie­lä) kom­pen­soi­tu pie­nem­mäl­lä ALV-asteel­la. Ja pääl­le tule­vat vie­lä alko­ho­li­ve­rot, jot­ka osu­vat ikä­väs­ti kat­tee­seen kos­ka se teh­dään McDo­nal­dis­ta kol­men Mic­he­lin täh­den ravin­to­laan etu­pääs­sä juo­man myynnillä.

    Koko­nais­ve­ro­ra­si­tus on siis erit­täin kova, väit­täi­sin että hyvän mat­kaa yli 50%, ja tätä kaut­ta joten­kin ymmär­rän sitä veron­kier­toa. Työl­li­syys­nä­kö­kul­mas­ta ravin­toa­lan yli­ve­ro­tuk­ses­sa ei ole mitään jär­keä, enkä ymmär­rä kan­sain­ter­vey­del­lis­tä ide­aa vero­jär­jes­tel­mäs­sä joka kan­nus­taa juo­maan koto­na eikä kuppilassa.

  87. Lon­toon, Toron­ton ja mui­den mil­joo­na­kau­pun­kien moni­kult­tuu­ri­suu­den ihan­noi­mi­sen sijaan oli­si hyvä etsiä rea­lis­ti­sem­pia esi­merk­ke­jä lähem­pää, vaik­ka­pa Ruot­sis­ta ja Tanskasta.

    Ovat­ko Tuk­hol­man Tens­ta, Mal­mön Rosengård tai Köö­pen­ha­mi­nan Nör­re­bro esi­merk­ke­jä tavoi­tel­ta­vas­ta moni­kult­tuu­ri­suu­des­ta? Kuin­ka Suo­mi aikoo estää vas­taa­vien lähiöi­den syntymisen?

    1. Kysy­mys oli sii­tä, että Eli­nan mie­les­sä hal­la-aho­lai­suus on mono­kult­tuu­ri­suu­den ihan­noin­tia an sich ja kai­ken kult­tuu­rien väli­sen vuo­ro­vai­ku­tuk­sen vält­tä­mis­tä, vaik­ka mitään nega­tii­vi­sia lie­veil­miöi­tä ei oli­si. Uskal­lan epäil­lä, onko tekee­kö Eli­na Hal­la-ahol­le oikeut­ta. Minä ker­roin kan­nat­ta­va­ni kult­tuu­rien välis­tä vuo­ro­vai­ku­tus­ta ja ole­va­ni sitä miel­tä, että eri­lais­ten kult­tuu­rien läs­nä­olo on sinän­sä hyvä asia eikä huono.

  88. Tuo Hal­la-ahon kom­ment­ti ker­too jäl­leen sii­tä, ettei hänel­lä ole kykyä tai halua aset­tua mui­den ihmis­ten ase­maan ja miet­tiä mitä tar­pei­ta maa­han­pyr­ki­vil­lä voi­si olla. Hal­la-aho on suo­raan toden­nut blo­gis­saan, että hänen mie­les­tään ihmi­sar­von mää­rää hen­ki­lön väli­near­vo eli se miten tuot­ta­va ihmi­nen on. Monet huo­nois­ta olois­ta tule­vat eivät hyö­dy­tä Suo­mea eivät­kä tule kovin pian hyö­dyt­tä­mään, joten heil­lä ei ole mitään arvoa Hal­la-ahol­le. Suo­mes­sa ei var­mas­ti tar­vi­ta kame­lin­ajo- tai vuo­hen­pai­men­ta­mis­tai­to­ja, mut­ta ei tääl­lä sen enem­pää kirk­kos­la­vis­tin­kaan asian­tun­te­muk­sel­le ole kysyntää.

  89. Luu­len­pa, että Hal­la-ahoa moni­kult­tuu­ri­sem­paa ei hel­pol­la löy­dy tämän kes­kus­te­lu­foo­ru­min kir­joit­ta­jis­ta. Tätä voi olla vai­kea myön­tää, kun on niin kova oikeas­sa ole­mi­sen vimma.

  90. Hal­la-aho on suo­raan toden­nut blo­gis­saan, että hänen mie­les­tään ihmi­sar­von mää­rää hen­ki­lön väli­near­vo eli se miten tuot­ta­va ihmi­nen on. Monet huo­nois­ta olois­ta tule­vat eivät hyö­dy­tä Suo­mea eivät­kä tule kovin pian hyö­dyt­tä­mään, joten heil­lä ei ole mitään arvoa Hal­la-ahol­le. Suo­mes­sa ei var­mas­ti tar­vi­ta kame­lin­ajo- tai vuo­hen­pai­men­ta­mis­tai­to­ja, mut­ta ei tääl­lä sen enem­pää kirk­kos­la­vis­tin­kaan asian­tun­te­muk­sel­le ole kysyntää.”

    Lai­na­taan­pa tähän Hal­la-ahoa itse­ään, ettei tule väärinkäsityksiä:

    Jos väi­te­tään, että kaik­ki ovat sama­nar­voi­sia, väi­te­tään samal­la, että ihmi­sen arvo tun­ne­taan ja se voi­daan mita­ta. Ellei sitä voi­da mita­ta, ei voi­da toden­taa, miten pal­jon kul­la­kin yksi­löl­lä on sitä. Mikään ulkoa (tai­vaas­ta) tule­va omi­nai­suus ihmi­sar­vo ei voi olla, tai aina­kaan sitä ei voi­da sel­lai­sek­si osoit­taa, kos­ka sitä ei ole kir­joi­tet­tu täh­tiin, vesiin eikä kallioihin.

    Ainoa mitat­ta­va ja siten kiis­tat­ta ole­mas­sao­le­va ihmi­sar­vo on yksi­lön instru­men­taa­li­nen arvo. Yksi­löt voi­daan perus­tel­lus­ti aset­taa arvo­hie­rar­ki­aan sen mukaan, miten pal­jon hei­dän kyky­jen­sä tai osaa­mi­sen­sa pois­ta­mi­nen yhtei­sön käy­tös­tä hei­ken­täi­si yhteisöä.

    Tai­tei­li­jat, papit ja polii­ti­kot ovat pää­sään­töi­ses­ti tur­hia. Yhtei­sö sel­viäi­si toi­min­nois­taan mai­nios­ti ilman hei­tä ja kaik­ki hei­dän toi­min­ton­sa ovat mah­dol­li­sia vain mui­den ryh­mien toi­min­nan ansiosta.

    Mie­les­tä­ni maa­il­ma on muka­vam­pi paik­ka, jos siel­lä on tai­det­ta (uskon­nois­ta ja edus­kun­nas­ta en ole ihan var­ma) ja kie­len­tut­ki­mus­ta. Mut­ta jos vene alkaa vuo­taa, pidän sel­vä­nä, että yli lai­dan on hei­tet­tä­vä ensim­mäi­se­nä vähä­ar­voi­sin las­ti, ts. tai­tei­li­jat ja kie­len­tut­ki­jat.”

  91. Osmo: “Yrit­tää­kö az nyt siis vaka­vis­saan sanoa, että ympä­ri­leik­kauk­sia har­joi­te­taan Suo­mes­sa, mut­ta samat hen­ki­löt eivät jou­tui­si ympä­ri­lei­ka­tuik­si Afga­nis­ta­nis­sa, joten ympä­ri­leik­kaus joh­tuu muu­tos­ta Suomeen?”

    No en todel­la­kaan sano­nut mitään tuol­lais­ta. Pikem­min­kin kysyin tämän päin­vas­tai­sen, toi­vo­tun kehi­tyk­sen edellytyksiä.

    Olen pahoil­la­ni jos älyl­li­sen kes­kus­te­lun toi­vo­mi­nen on lii­kaa pyydetty.

    1. az:
      Kysy­myk­se­ni oli tie­tys­ti tar­koi­tet­tu pirui­luk­si, mut­ta sano­taan se nyt suo­rem­min, jos pirui­luun sisäl­ty­vä logiik­ka ei tul­lut ymmärretyksi.
      Ympä­ri­leik­kauk­set ovat paha ja vas­tus­tet­ta­va asia, mut­ta onko se jokin argu­ment­ti maa­han­muut­ta­jia vas­taan? Onko ympä­ri­leik­kaus vähem­män paha, jos se teh­dään Afga­nis­ta­nis­sa kuin Suo­mes­sa? Pois­sa sil­mis­tä, pois­sa mie­les­tä! Jos ympä­ri­leik­kaus­ta käy­te­tään argu­ment­ti­na, se on argu­ment­ti suo­sia maa­han­muut­toa, kos­ka ympä­ri­leik­kaus on tääl­lä kiel­let­ty. Vaik­ka kiel­toa riko­taan, aivan var­mas­ti maa­han­muut­to vähen­tää ympä­ri­leik­kauk­sia eikä lisää niitä.

  92. Monis­sa työ­eh­to­so­pi­muk­sis­sa on eri­lai­set pal­kat nuo­ril­le työn­ha­ki­joil­le., On se mah­dol­lis­ta. On myös koro­tuk­sia esi­mer­kik­si englan­nin kie­len tai­dos­ta. Sil­loin voi olla koro­tus myös suo­men kie­len taidosta.”

    Nuo­ri­so­työt­tö­myys on kor­keal­la ja jos kil­pai­lua työ­pai­kois­ta lisä­tään niin syn­tyy lisää syr­jäy­ty­nei­tä nuoria.
    Yleen­sä­kin kun irti­sa­no­mi­nen on Suo­mes­sa help­poa ja hal­paa niin kun ale-aika on päät­ty­nyt niin sano­taan enti­nen irti ja pal­ka­taan uusi alehenkilö

  93. Soi­nin­vaa­ra: “Miten las­ten ympä­ri­leik­kaus­ten ris­ki kas­vaa, jos per­he muut­taa Afga­nis­ta­nis­ta Suomeen?”

    Tätä aja­tus­ta voi­daan sovel­taa myös mm. rais­kauk­siin, väki­val­taan ja mui­hin ilmiöi­hin, joil­la maa­han­muut­to­krii­ti­kot pelot­te­le­vat. Väes­tön siir­tä­mi­nen Afri­kas­ta ja Lähi-idäs­tä Euroop­paan saat­taa vähen­tää näi­tä ilmiöi­tä glo­baa­lil­la tasol­la, vaik­ka se lisäi­si­kin nii­tä Euroo­pan sisällä.

    Mil­lä tasol­la etiik­kam­me toi­mii? Ole­te­taan, että hen­ki­lö B asuu joko Afri­kas­sa tai Euroo­pas­sa. Jos hän asuu Afri­kas­sa, hän rais­kaa 7 nais­ta, ja jos hän asuu Euroo­pas­sa, hän rais­kaa 2 nais­ta. Ero voi joh­tua esi­mer­kik­si sii­tä, että Euroo­pas­sa on vai­keam­paa rais­ka­ta jää­mät­tä kiin­ni ja nais­ten kos­ke­mat­to­muu­teen suh­tau­du­taan vaka­vam­min viranomaistasolla. 

    Onko Euroo­pal­la oikeus estää B:n maa­han­muut­to vält­tääk­seen kah­den euroop­pa­lais­nai­sen rais­kauk­set, jos B:n maa­han­muu­ton estä­mi­nen joh­taa kui­ten­kin seit­se­män afrik­ka­lais­nai­sen rais­kauk­siin Afrikassa?

    1. A:n kir­joi­tus on mie­les­tä­ni log­tiik­ka­kriit­tis­tä. Rais­kaus koh­dis­tuu ulko­puo­li­seen, jol­loin jäl­kim­mäi­ses­sä tapauk­ses­sa rais­ka­tuk­si tulee hen­ki­lö, joka ei muu­ten oli­si tul­lut, vaik­ka seit­se­män toi­saal­ta vält­tyy sil­tä. Ympä­ri­leik­kaus taas ei koh­dis­tu sivul­li­siin. Kukaan ei tule ympä­ri­lei­ka­tuk­si sen takia, että muut­taa Suo­meen, mut­ta moni vält­tyy täl­tä kohtalolta.

  94. Ote Rosengård rapor­tis­ta: “Nyinflyt­ta­de famil­jer som aldrig varit speciellt reli­giö­sa eller tra­di­tio­nel­la upp­ger att de lev­de fria­re i hem­lan­det än i Rosengård.”

    Eli jos haluam­me ottaa kas­va­vas­sa mää­rin Suo­meen tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­ta, kan­nat­taa miet­tiä etu­kä­teen toi­men­pi­tei­tä estääk­sem­me jou­tu­mas­ta Mal­mön Rosengår­din tilan­tee­seen. Eihän ole mitään jär­keä sii­nä, että tur­va­pai­kan­ha­ki­jat jou­tu­vat Suo­mes­sa pahem­paan ase­maan kuin kotimaassaan.

  95. Jos maa­han­muut­toa Soma­lias­ta perus­tel­laan moni­kult­tuu­ri­suu­del­la ja moni­kult­tuu­ri­suu­den iko­ni on etni­nen ravin­to­la, niin mik­si en muis­ta yhtään soma­lia­lais­ta ravin­to­laa Helsingistä?

    Onko vika sii­nä että soma­lia­lai­nen ruo­ka­kult­tuu­ri on tyl­sää? En muis­ta mis­tään muu­al­ta­kaan soma­lia­lais­ta ravin­to­laa, esi­mer­kik­si etio­pia­lai­sia vaik­ka kuin­ka. Soma­lia­lai­sia kai kui­ten­kin on muu­al­la­kin kuin Suomessa.

    Itse menen kokei­le­maan heti jos sel­lai­nen perustetaan.

    1. Kukaan ei puo­lus­ta maa­han­muut­toa moni­kult­tuu­ri­suu­del­la. Kes­kus­te­lu kos­ki sitä Eli­nan mie­les­tä­ni outoa väi­tet­tä, että hal­la-aho­lai­suu­den ydin on vas­tus­taa moni­kult­tuu­ri­suut­ta, kos­ka monen kult­tuu­rin läs­nä­olo itses­sään on paha asia; siis paha jo ilman mitään lieveilmiöitä.

  96. tpyy­luo­ma

    Ja pääl­le tule­vat vie­lä alko­ho­li­ve­rot, jot­ka osu­vat ikä­väs­ti kat­tee­seen kos­ka se teh­dään McDo­nal­dis­ta kol­men Mic­he­lin täh­den ravin­to­laan etu­pääs­sä juo­man myynnillä. 

    Ran­kas­ti asian vie­res­tä, mut­ta en kyl­lä tie­dä Suo­mes­sa yhtään mäk­kä­riä joka myi­si alko­ho­lia, joten mäk­kä­rin kat­teet tule­vat kyl­lä jos­tain muu­al­ta. Tämä kat­tei­den teke­mi­nen juo­mil­la tie­tys­ti selit­tää mik­si suo­ma­lai­sis­ta ravin­to­lois­ta saa huo­no­ja vii­ne­jä aivan tol­kut­to­mil­la ylihinnoilla.

  97. Ihan mie­len­kiin­nos­ta kysyi­sin Mal­mös­tä, kun tääl­lä on näi­tä asian­tun­ti­joi­ta paikalla. 

    Olen kuul­lut, että hoi­toa vaa­ti­va väki­val­ta on Mal­mös­sä pysy­nyt suun­nil­leen samal­la tasol­la 80-luvun puo­les­ta välis­tä ja ennem­min­kin las­ke­nut kuin lisään­ty­nyt. Samoin olen kuul­lut väi­te­tyn, että Mal­mö oli­si edel­leen Hel­sin­kiä tur­val­li­sem­pi kau­pun­ki väki­val­lan suh­teen. Ilmoi­tuk­sia väki­val­las­ta Ruot­sis­sa tai­de­taan teh­dä enem­män kuin Suo­mes­sa, mut­ta jos käsi­tel­lään väki­val­taa, jos­ta seu­raa jotai­kin ter­vey­den­huol­lon toi­mia, niin kuu­le­ma­ni mukaan voim­me ottaa Mal­mös­tä oppia.

    Jos tämä kuu­lo­pu­he on vir­heel­lis­tä, niin kor­jat­kaa toki.

  98. Nais­su­ku­puo­len ympä­ri­leik­kauk­siin pitää ottaa jul­ki­suu­des­sa­kin jyrk­kä kan­ta. Kysees­sä on pahoin­pi­te­ly, jos­sa nai­sel­ta lei­ka­taan ulkoi­set suku­puo­lie­li­met. Tämän tie­don soi­si leviä­vän muu­al­le­kin kuin ter­veys­vi­ran­omais­ten tietoon.

    Kou­lu­ter­veys­hoi­ta­ja tut­ki­koon kaik­ki nais­puo­li­set asiak­kaan­sa. Jos ilme­nee ympä­ri­leik­kaus, niin polii­sia asia ja syyl­li­set tuo­miol­le. Vapausrangaistus.

  99. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Ympä­ri­leik­kauk­set ovat paha ja vas­tus­tet­ta­va asia, mut­ta onko se jokin argu­ment­ti maa­han­muut­ta­jia vas­taan? Onko ympä­ri­leik­kaus vähem­män paha, jos se teh­dään Afga­nis­ta­nis­sa kuin Suo­mes­sa? Pois­sa sil­mis­tä, pois­sa mie­les­tä! Jos ympä­ri­leik­kaus­ta käy­te­tään argu­ment­ti­na, se on argu­ment­ti suo­sia maa­han­muut­toa, kos­ka ympä­ri­leik­kaus on tääl­lä kiel­let­ty. Vaik­ka kiel­toa riko­taan, aivan var­mas­ti maa­han­muut­to vähen­tää ympä­ri­leik­kauk­sia eikä lisää niitä. 

    Sikä­li kuin minä olen ymmär­tä­nyt, nämä “maa­han­muut­to­kriit­ti­set” läh­te­vät sel­lai­ses­ta olet­ta­mas­ta, että maa­han­muu­ton seu­rauk­se­na mei­dän kult­tuu­rim­me ennen pit­kää kor­vau­tuu esi­mer­kik­si isla­mis­ti­sel­la kult­tuu­ril­la, jol­loin jos­sa­kin vai­hees­sa lain­sää­dän­töä muu­te­taan ja nämä ympä­ri­leik­kauk­set sal­li­taan myös meillä.

    En tie­dä, onko tämä pel­ko rea­lis­ti­nen vai ei, mut­ta ei se nyt aivan tuu­les­ta tem­ma­tu­kaan ole:
    http://www.timesonline.co.uk/tol/comment/faith/article4749183.ece

    Kari

  100. Sur­ke­aa yhteis­kun­ta-ana­lyy­siä Hal­la-ahol­ta (Jos väi­te­tään, että kaik­ki ovat sama­nar­voi­sia, väi­te­tään samal­la, että ihmi­sen arvo tun­ne­taan ja se voi­daan mita­ta …). Muis­tut­taa liber­ta­ris­mia ja mui­ta lap­sel­li­sia yri­tyk­siä selit­tää koko yhteis­kun­ta talousteorialla.

    Tot­ta kai ihmi­sel­lä on mui­ta arvo­ja kuin väli­near­vo. Hal­la-aho yrit­tää köm­pe­löä sil­män­kään­tö­temp­pua väit­täes­sään, että ihmi­sil­lä on vain väli­near­vo kos­ka ihmi­sil­lä on vain väli­near­vo. Vain Juma­la voi mää­rä­tä muun­lai­sia arvo­ja. Tar­kem­min asi­aan voi pereh­tyä vaik­ka­pa Suo­men perus­tus­lain tai polii­sin pam­pun opas­ta­ma­na, jos päät­tää perus­tus­lain ihmi­sar­vo­py­kä­liä rikkoa.

    Eikä väli­nar­voa­kaan voi, toi­sin kuin Hal­la-aho luu­lee, miten­kään kiis­tat­to­mas­ti sel­vit­tää. Luul­ta­vas­ti Hal­la-aho tar­koit­taa, että ihmi­sen arvo näkyy vain ja ainoas­taan pal­kas­sa ja ehkä jois­sain muis­sa talou­del­li­sis­sa vai­ku­tuk­sis­sa, jot­ka katoa­vat ihmi­sen kuo­le­man myö­tä. Aja­tus on mie­le­tön talous­teo­reet­ti­ses­ti puhu­mat­ta­kaan pik­ka­sen­kin syväl­li­sem­mäs­tä yhteiskunta-analyysistä. 

    Help­po esi­merk­ki: Yhteis­kun­ta­han on tie­tys­sä mie­les­sä sym­bo­lis­ten sopi­mus­ten ver­kos­to. Soi­nin­vaa­ra vah­vis­taa, muut­taa ja hei­ken­tää verk­koa siel­tä tääl­tä näil­lä blo­gi­kir­joi­tuk­sil­laan. Jos hyvin käy, hän luo parem­paa verk­koa, jol­loin hänen mer­ki­tyk­sen­sä saat­taa olla monin­ker­tai­nen tuloi­hin ver­rat­tu­na. Hän voi olla hyvin mer­kit­tä­vä hen­ki­lö ihmis­ten hyvin­voin­nin kan­nal­ta, mut­ta mis­sä mää­rin, sitä on mah­do­ton mita­ta lähi­main­kaan tarkasti.

    Hal­la-ahon mai­nit­se­ma tai­tei­li­ja saat­taa yhtä­lail­la paran­taa maa­il­maa saa­mat­ta riit­tä­vää palk­kio­ta, kos­ka vaih­dan­ta tapah­tuu siis pää­osin sym­bo­lien tasol­la. Kie­li­tie­tei­li­jä saat­taa myös saa­da hyvää aikaan, kun­han pitäy­tyi­si siel­lä kirk­kos­laa­vin puo­lel­la eikä yrit­täi­si arvioi­da ihmis­ten abstrak­tia arvoa ilman min­kään­lais­ta kompetenssia.

    Tosin voi olla, että Hal­la-aho vain har­joit­te­lee pro­pa­gan­dan tekoa. Sil­loin hän ei ole niin tyh­mä kuin lai­nauk­ses­ta muu­ten voi­si päätellä.

  101. En tie­dä Mal­mön väki­val­tai­suu­des­ta, mut­ta esi­mer­kik­si Euro­paean Social Sur­veyn mukaan suo­ma­lai­set koke­vat sel­väs­ti vähi­ten Euroo­pas­sa, että väki­val­ta vai­kut­taa elä­män­laa­tuun (wor­ry about beco­ming vic­tim of vio­lent cri­me has effect on qua­li­ty of life). Kysy­mys mit­taa jol­lain tark­kuu­del­la myös väki­val­lan, ei pel­käs­tään pelon määrää.

    Suo­mes­sa­han on myös mer­kit­tä­vän vähän maa­han­muut­ta­jia. Sekö selit­täi­si Suo­men väki­val­lat­to­muut­ta? Tus­kin, sil­lä Ruot­sis­sa väki­val­taa pelä­tään kol­man­nek­si vähi­ten vaik­ka kai­ken maa­il­man taa­te­lin­tal­laa­jaa on pil­vin pimein.

    Toi­sen EU:n teet­tä­män haas­tat­te­lu­tut­ki­muk­sen mukaan (http://www.europeansafetyobservatory.eu) Hel­sin­ki on Euroo­pan tur­val­li­sin pää­kau­pun­ki, mut­ta hal­la-aho­lais­ten kiusak­si kak­ko­se­na on Tukholma.

    En kyl­lä osaa näis­tä luvuis­ta vetää oikein mitään joh­to­pää­tök­siä väki­val­lan ja maa­han­muu­ton kor­re­laa­tios­ta pait­si sen, että maa­han­muut­to yksi­nään ei tun­nu selit­tä­vän oikein mitään.

    Täs­sä nii­den mää­rä, joi­den mie­les­tä väki­val­lan uhal­la ei ole oikein mitään vai­ku­tus­ta elä­män­laa­tuun joi­den­kin mai­den osalta:

    Fin­land 82.9
    Den­mark 76.5
    Swe­den 75.1
    Norway 74.5
    Net­her­lands 70.5
    Bel­gium 66.9
    Uni­ted King­dom 66.3
    Ger­ma­ny 65.5
    Switzer­land 65.1
    France 59.1
    Poland 59.0
    Spain 58.1
    Esto­nia 49.8
    Por­tu­gal 34.3
    Rus­sia 32.5

    Ja sit­ten luvut nais­ten osal­ta kai­kil­le Sofi Oks­a­sen ystäville:
    Fin­land 80.7
    Den­mark 74.1
    Swe­den 71.0
    Norway 70.5
    Net­her­lands 72.0
    Bel­gium 62.8
    Uni­ted King­dom 64.0
    Ger­ma­ny 62.4
    Switzer­land 61.4
    France 57.4
    Poland 57.3
    Spain 56.2
    Esto­nia 48.3
    Por­tu­gal 30.2
    Rus­sia 30.6

  102. Osmo, ymmär­rän kyl­lä tuon eron. On omi­tuis­ta vas­tus­taa maa­han­muut­toa sel­lais­ten rikos­ten perus­teel­la, jois­sa sekä teki­jä­nä että uhri­na on saman maa­han­muut­ta­ja­ryh­män jäsen.

  103. Enki­du, juu mut­ta tar­koi­tin siis eetos­ta vas­tauk­se­na kysy­myk­seen mik­si maa­han­muut­to voi pitää arvok­kaa­na. Se toteu­tuu­ko se vapaus todel­li­suu­des­sa on tämän kysy­myk­sen kan­nal­ta epäolennaista.

    Ja mäk­ki tekee kat­teen­sa kokik­sen myyn­nil­lä, Suo­men vero­mal­lit suo­sii ravin­to­loi­ta jot­ka myy alko­ho­lit­to­mia juo­mia. Ja sen huomaa.

  104. Tar­kem­min asi­aan voi pereh­tyä vaik­ka­pa Suo­men perus­tus­lain tai polii­sin pam­pun opas­ta­ma­na, jos päät­tää perus­tus­lain ihmi­sar­vo­py­kä­liä rikkoa.”

    Perus­tus­la­ki on poliit­tis­ten pro­ses­sien tulos. Perus­tus­lait­han vaih­te­le­vat maas­ta ja aika­kau­des­ta toi­seen. Tus­kin ajat­te­let, että myös ihmi­sar­vo vaih­te­lee maas­ta, aika­kau­des­ta ja poliit­ti­sis­ta pää­tök­sis­tä riippuen.

    Luul­ta­vas­ti Hal­la-aho tar­koit­taa, että ihmi­sen arvo näkyy vain ja ainoas­taan pal­kas­sa ja ehkä jois­sain muis­sa talou­del­li­sis­sa vai­ku­tuk­sis­sa, jot­ka katoa­vat ihmi­sen kuo­le­man myötä.”

    Ei tar­koi­ta. Lue­pa se kir­joi­tus koko­naan: http://www.halla-aho.com/scripta/ihmisarvosta.html

    Eikä väli­nar­voa­kaan voi, toi­sin kuin Hal­la-aho luu­lee, miten­kään kiis­tat­to­mas­ti selvittää.”

    Se, ettei väli­near­voa voi kiis­tat­to­mas­ti mita­ta, ei tar­koi­ta, ettei­kö sitä oli­si ole­mas­sa. Luot­ta­mus­ta­kaan ei voi mita­ta, mut­ta on sil­ti mie­le­käs­tä sanoa, että johon­kin hen­ki­löön luo­te­taan enem­män kuin toiseen.

    Soi­nin­vaa­ra vah­vis­taa, muut­taa ja hei­ken­tää verk­koa siel­tä tääl­tä näil­lä blo­gi­kir­joi­tuk­sil­laan. Jos hyvin käy, hän luo parem­paa verk­koa, jol­loin hänen mer­ki­tyk­sen­sä saat­taa olla monin­ker­tai­nen tuloi­hin verrattuna.”

    Jos Soi­nin­vaa­ra vah­vis­taa ja paran­taa verk­koa enem­män kuin työt­tö­mä­nä viha­pro­pa­gan­daa net­tiin suol­ta­va Ris­to Rasis­ti, niin sil­loin Soi­nin­vaa­ran arvo on suu­rem­pi kuin Ris­to Rasis­tin, eikö? Ovat­ko siis kaik­ki yhtä arvok­kai­ta vai eivät­kö ole?

  105. ”Suo­ma­lai­nen koti­ruo­ka on ihan hyvää, ja.….…”

    Se on oikeas­taan erit­täin hyvää. Itsel­le, ulko­maa­lai­se­na, meni vuo­sia ennen kuin sain oikea­ta suo­ma­la­si­ta koti­ruo­kaa ja havait­sin kuin­ka hyvää se on. Tämä joh­tuu sii­tä että sitä ei saa mis­tään. Tyopai­kois­sa, kou­luis­sa kaik­ki ruo­ka mais­tuu aivan samal­ta, ja koti­ruo­ka­ra­vin­to­loi­ta ei vaan tah­dö löytyä. 

    Ulko­maal­la koti­ruo­ka on sama ruo­kaa mitä syö­dään koto­na ja ulko­na ravin­to­las­sa, mik­si Suo­mes­sa ei ole samoin. Pizzat ja keba­bit köyh­dyt­tä­vät oman maan ruo­ka­kult­tuu­ria, mut­ta se ei lii­ty kult­tuu­ri moni­puo­li­suu­teen. Se tai­taa joh­tua jos­tain muusta.

  106. Kukaan ei puo­lus­ta maa­han­muut­toa monikulttuurisuudella.”

    Kaik­ki tai­dam­me puo­lus­taa maa­han­muut­toa moni­kult­tuu­ri­suu­del­la. Mut­ta, vaik­ka erit­täin tär­keä, se on yksi teki­jä. Moni­puo­li­suus on hyvä yhteis­kun­nal­le, mut­ta mie­les­tä­ni asia kos­ki miten maa­han­muu­ton toi­set sei­kat vai­kut­ta­vat nega­tii­vi­ses­ti suo­ma­lai­seen yhteiskuntaan. 

    Itse olen seu­ra­nut miten vuo­si vuo­del­ta suo­meen tulee opis­ke­le­mään sato­ja tai tuhan­sia ulko­maa­lai­sia kos­ka opis­ke­lu on ilmais­ta. Suo­rit­ta­vat tut­kin­ton­sa ja läh­te­vät pois töi­hin muualle. 

    Jokai­ses­sa yli­opis­tos­sa suun­ni­tel­laan englan­nin­kie­li­siä Msc tut­kin­to­ja monil­la aloil­la ja nii­tä mai­nos­te­taan ympä­ri maa­il­maa. Ehto­na on aikai­sem­pi kor­kea­kou­lu­ta­soi­nen tut­kin­to, joten tän­ne tule­vat ovat kor­keas­ti kou­lu­tet­tu­ja jot­ka halua­vat lisää ylem­pi­kor­kea­kou­lu­tut­kin­toa tai useampi. 

    Uskon että mah­dol­li­suus opis­ke­luun on ihmi­sen perus­oi­keus (ulko­maa­lai­se­na itse­kin tulin opis­ke­le­maan suo­meen), mut­ta miten tämä hyö­dyn­tää suo­ma­lais­ta yhteis­kun­taa jos kor­keas­ti kou­lu­te­taan nii­tä jot­ka jo ovat kou­lu­tet­tu­ja ja “rik­kai­ta” kun pys­ty­vät elä­mään suo­mes­sa noin 2 vuot­ta teke­mät­tä mitään muu­ta kuin opis­kel­la (jot­kut ryh­ty­vät sii­voa­maan tai muu­ta sivu­hom­maa teke­mään jos ei muu­ta ole tarjolla).

    Lisää­kö tämä oikeu­den­mu­kai­suut­ta maa­il­mas­sa tai lisää­kö se eriar­voi­suut­ta kun köy­hät haluk­kaat ei iki­nä pää­si­si tän­ne kou­lut­tau­tu­maan? J miten se hyö­dyn­tää mei­tä suomessa?

  107. Tus­kin ajat­te­let, että myös ihmi­sar­vo vaih­te­lee maas­ta, aika­kau­des­ta ja poliit­ti­sis­ta pää­tök­sis­tä riippuen.”

    Tot­ta kai vaih­te­lee. Ihmis­ten arvo syn­tyy tie­tys­sä his­to­rial­li­ses­sa tilan­tees­sa, ei kui­ten­kaan pel­käs­tään talou­del­li­sen pro­ses­sin tulok­se­na vaan juu­ri esi­mer­kik­si poliit­ti­sen pro­ses­sin tai vai­keam­min mää­ri­tel­tä­vän kult­tuu­ri­sen pro­ses­sin tulok­se­na. Lisäk­si tie­tyt ihmi­sar­voon liit­ty­vät tabut ovat niin uni­ver­saa­le­ja (esim. mur­han kiel­tä­mi­nen), että nii­tä voi ehkä pitää luon­nol­li­si­na moraalisääntöinä. 

    Se, ettei väli­near­voa voi kiis­tat­to­mas­ti mita­ta, ei tar­koi­ta, ettei­kö sitä oli­si olemassa. ”

    Se tar­koit­taa, että Hal­la-ahon kuvai­le­maan jär­jes­tys­tä ei voi laa­tia. Sik­si pitää olla ihmi­sar­von mini­mi­ta­so, joka myön­ne­tään kaikille.

    Ovat­ko siis kaik­ki yhtä arvok­kai­ta vai eivät­kö ole?”

    Hal­la-ahon yksi point­ti ei näky­nyt lai­nauk­ses­sa­si. Hän siis väit­tää: “Yksi nyky­ajan aksioo­mis­ta on, että kai­kil­la ihmi­sil­lä on ihmi­sar­vo, ja että tuo ihmi­sar­vo on kai­kil­la ihmi­sil­lä samansuuruinen”.

    En ymmär­rä, mihin hän mah­taa tuol­la vii­ta­ta. Ei kai kenen­kään mie­les­tä Hit­ler ja Gand­hi olleet ihmi­si­nä yhtä arvok­kai­ta. Hir­viö­mäi­syy­des­tään huo­li­mat­ta Hit­le­riä oli­si kui­ten­kin luul­ta­vas­ti koh­del­tu kiin­ni saa­taes­sa ihmi­sar­voi­ses­ti (län­tis­ten) kiin­ni­saa­jien mini­mi­ta­sol­la eli ei esi­mer­kik­si oli­si kidutettu.

    Täs­sä, muu­ten, lisää Hal­li-ahon har­ras­ta­maa nai­vis­mia: “Maan­vil­je­li­jä, syö­tä­vien eläin­ten kas­vat­ta­ja ja raken­nusin­si­nöö­ri ovat arvok­kaam­pia kuin muut, kos­ka ilman hei­tä yhtei­sö kuo­li­si näl­kään ja kyl­mään. Toi­saal­ta he sel­viy­tyi­si­vät hen­gis­sä, vaik­ka kaik­ki muu osaa­mi­nen poistettaisiin.”

    Mai­ni­tut amma­tin­har­joit­ta­jat ovat täy­sin riip­pu­via ympä­röi­väs­tä infras­tuk­tuu­ris­ta. Ja ihmis­ten eloon­jää­mi­sen kan­nal­ta on tie­tys­ti luke­mat­to­mia tär­keäm­piä ammat­te­ja Hal­lik­sen oman­kin logii­kan perusteella.

  108. Yri­tän nyt perus­tel­la asian hie­man pidem­min, toi­vot­ta­vas­ti tämä pidem­pi perus­te­lu häl­ven­tää joi­tain epäselvyyksistä:

    Eivät ympä­ri­leik­kauk­set iso­laa­tios­saan ole argu­ment­ti maa­han­muut­toa vas­taan. Toki nii­den vähen­tä­mi­seen pyr­ki­mi­nen voi­daan myös näh­dä maa­han­muut­toa puol­ta­va­na argu­ment­ti­na. Täl­löin meil­lä pitäi­si olla sel­ke­ää tähän vähen­tä­mi­seen ja näi­den mah­dol­lis­ten uhri­ryh­mien aut­ta­mi­seen täh­tää­vä poli­tiik­ka. Oma ensim­mäi­nen vies­ti­ni kos­ki sitä, mitä tuol­lai­sen poli­tii­kan pitäi­si rea­lis­ti­ses­ti sisäl­tää, aina­kin kah­den nai­sia sor­ta­van kult­tuu­rin paris­ta itse tule­van nai­sen mie­les­tä, sekä sitä, mitä ideo­lo­gi­sia estei­tä täl­lai­sen poli­tii­kan kan­nat­ta­mi­nen usein koh­taa ns. suvait­se­vais­ten taholta.

    Suvait­se­vai­set käsit­te­le­vät “toi­seut­ta” kol­lek­tii­vi­si­na objek­tei­na, joi­den pääl­lim­mäi­set oikeu­det ovat oikeuk­sia olla tule­mat­ta miten­kään lou­ka­tuik­si. Esi­mer­kik­si avoin puhe ympä­ri­leik­kauk­sis­ta louk­kai­si hei­tä, kuten mm. Ruot­sis­sa sadel­leis­ta tap­pouh­kauk­sis­ta tie­däm­me, joten sii­tä mie­lel­lään vai­e­taan ja sen esiin nos­ta­mi­ses­sa voi­daan jopa tul­ki­ta ja näh­dä rasis­mia. Sik­si mm. medias­sa pää­asial­li­nen hil­jai­suus, puut­tu­mat­to­muus. Ettei lou­kat­tai­si. Jos sadat bru­taa­lis­ti sil­vo­tut oli­si­vat nimil­tään Jaa­na, Mari, Anne jne. ei hil­jet­täi­si. Tämä on fun­da­men­taa­li ero.
    Täten voi­daan hypo­tee­sin kaut­ta toden­taa, että nyky­ti­lan­tees­sa unoh­tu­vat tois­si­jai­sik­si toi­seu­den kol­lek­tii­vit muo­dos­ta­vien sub­jek­tien hen­ki­lö­koh­tai­set yksi­lö­noi­keu­det, joi­den tuli­si olla kos­ke­mat­to­mia, sii­nä kuin kenel­lä tahan­sa meistäkin.
    Se, että sato­ja Suo­men kan­sa­lai­sia on bru­taa­lis­ti sil­vot­tu, ja tuhan­sia tul­laan sil­po­maan, ei herä­tä kovin vah­vo­ja tun­tei­ta tai kovin vah­vaa näky­vyyt­tä, niin kau­an kuin nämä ihmi­set suvait­se­vais­ten mää­rit­te­le­mäl­lä taval­la edus­ta­vat meil­le vähem­piar­voi­sia ihmi­siä. Ihail­ta­vien, eksoot­tis­ten, vie­rai­den kol­lek­tii­vien nume­roi­ta, eivät­kä vas­taa­via sub­jek­te­ja joik­si itsem­me näem­me. Ihmi­soi­keuk­sia louk­kaa­van toi­seu­den suvait­se­vai­suus toi­seu­den kol­lek­tii­vi­sen louk­kaa­mat­to­muu­den var­jol­la on rasismia.
    Täs­tä seu­raa myös em. eri­ta­soi­suus edel­ly­te­tys­sä vas­tuu­not­ta­mi­ses­sa ja arvos­te­lun sie­tä­mi­ses­sä. Kah­den tason ihmi­siä. Mei­tä ja hei­tä, nykyi­sen ns. suvait­se­vais­ton oman maa­il­man­ku­van ytimessä.

    Toi­saal­ta voi­daan toki argu­men­toi­da niin­kin, että ihmi­set joi­den tun­ne­fa­briik­ki — ihmi­nen­hän ei psyy­kel­tään ja maa­il­man­ku­val­taan muo­dos­tu eris­te­tyis­tä osis­ta — mah­dol­lis­taa, ja jopa hyvin tun­ne­vah­val­la pakol­la, nais­ten suku­puo­lie­lin­ten ampu­toi­mi­sen, eivät toden­nä­köi­ses­ti ole kovin muka­via tyyp­pe­jä mones­sa muus­sa­kaan yhtey­des­sä, esi­mer­kik­si suh­teis­saan nais­ten kans­sa ylei­sem­min. Päin­vas­toin — ja on vain ratio­naa­lis­ta siten olettaa.
    Ja täl­löin puhu­taan myös suh­tees­ta val­ta­väes­töön. Eri­tyi­ses­ti val­ta­väes­tön nai­siin. mm. Ruot­sis­sa on jo asui­na­luei­ta, jois­sa nuo­ret etni­ses­ti ruot­sa­lai­set nai­set ja tei­ni­ty­töt pukeu­tu­vat itse­ään peit­tä­väs­ti mm. hui­viin maa­han­muut­ta­jien tahol­ta uhkaa­van fyy­si­sen ja hen­ki­sen väki­val­lan takia.

    Kaik­ki tämä yhtyy nai­sen sek­su­aa­li­suu­den tukah­dut­ta­mi­seen, nai­sen kont­rol­loi­mi­seen mies­ten tahol­ta. Farao­ni­nen ympä­ri­leik­kaus on kun­nia­mur­hien ohel­la sen bru­taa­lein muo­to, mut­ta ilmiö on yhte­ne­väi­nen fabriik­ki, jon­ka inten­sii­vi­syys vaih­te­lee. Tähän näh­den on esi­mer­kik­si aivan tur­ha tark­kaan ero­tel­la “pai­kal­li­sia tra­di­tioi­ta” ja “uskon­toa”, sil­lä poh­jal­taan ihmi­sel­lä on yksi yhte­näi­nen minuus ja nämä lomit­tu­vat toi­siin­sa luke­mat­to­min eri tavoin eivät­kä ole lei­ka­ten eri­tel­tä­vis­sä kuin ihmi­sel­lä oli­si kak­si minää.

    Näi­den tun­ne­la­taus on myös niin val­ta­va, että on tur­ha kuvi­tel­la, että nii­tä voi­tai­siin mer­kit­tä­väs­ti haas­taa lyhyel­lä aika­vä­lil­lä esi­mer­kik­si koh­te­li­aal­la “valis­tuk­sel­la”.

    Suvait­se­vais­tol­la ei ole mitään käsi­tys­tä sii­tä, miten ihmis­ryh­mien ja yksi­löi­den sisäi­nen arvo­jen ja näke­mys­ten muut­tu­mi­nen raken­tuu, kuin­ka vai­kea­ta ja hidas­ta se on.
    Vie­lä 1990-luvul­le asti kult­tuu­ri­sia ero­ja (aina­kaan jon­kin kult­tuu­rin parem­muut­ta toi­seen näh­den) tus­kin edes huo­mat­tiin, ja jos jotain vähäi­siä ongel­mia näh­tiin­kin, niin nii­den kat­sot­tiin kor­jau­tu­van yhdes­sä suku­pol­ves­sa. Tämä kaik­ki raken­tui uskon ja ideo­lo­gian varaan.

    Suvait­se­vais­ton aka­tee­mi­nen uskot­ta­vuus moni­kult­tuu­ri­suu­den ymmär­tä­ji­nä on toki jo täy­sin murs­ka­na ratio­naa­li­ses­sa tar­kas­te­lus­sa, mut­ta tämä ei estä hei­dän yhä tapah­tu­vaa pro­fi­loi­tu­mis­taan sen asiantuntijoiksi.

    Osmo aina välil­lä aloit­taa mie­len­kiin­toi­sia kes­kus­te­lu­ja, esit­tää poh­dit­tu­ja näkö­kan­to­ja, mut­ta saa­nee sit­ten vas­ti­neek­si niin pal­jon fla­me-mai­lia näil­tä “suvait­se­vai­sil­ta” (jot­ka usein ovat kaik­kea pait­si), että perään­tyy puhu­maan nee­ke­rien pot­ki­jois­ta ja teke­mään eri­lai­sia irvi­ku­via asial­li­ses­ta­kin kri­tii­kis­tä. (Vähät­te­le­mät­tä sen epä­asial­li­sen vul­gaa­ri-natio­na­lis­min ongelmaa).

    Irvai­lu ei ikä­vä kyl­lä vie kes­kus­te­lua eteen­päin. Ja sitä kes­kus­te­lua todel­la tar­vit­tai­siin. Asia­ta­sol­la, ihmi­syyt­tä ja ihmi­sar­voa mut­ta ei itsei­sar­voi­sia kuvia tai tabu­ja ehdot­to­muu­teen asti kunnioittaen.

    1. Minä en aloit­ta­nut kes­kus­te­lua ympä­ri­leik­kauk­sis­ta argu­ment­ti­na maa­han­muu­ton sal­li­mis­ta vas­taan. Se ole minus­ta mikään argu­ment­ti täs­sä kes­kus­te­lus­sa, ei puo­les­ta eikä vas­taan. Halusin vain kor­ja­ta tuon argu­men­tin esitt­tä­jän logii­kan; minus­ta sii­nä pais­toi takaa aja­tus, että maa­il­ma muut­tuu parem­mak­si, jos ikä­vät asiat saa­daan pois mei­dän silmistämme;sen kun jat­ka­vat sil­po­mis­ta, kuny­han se ei tapah­du täällä.
      Sinän­sä olen sitä miel­tä, että sil­po­mi­nen tuli­si kri­mi­na­li­soi­da ja tätä tuli­si myös val­voa. Olen aiem­min­kin esit­tä­nyt, että maa­han muut­ta­jil­le tuli­si antaa alle­kir­joi­tet­ta­vak­si pape­ri, jos­sa heil­le ker­ro­taan jois­ta­kin kes­kei­sis­tä Suo­men lain­sää­dän­nön koh­das­ta, jot­ka ken­ties ovat eri taval­la kuin hei­dän koti­maas­saan. Sil­po­mi­nen on yksi kes­kei­nen osa tätä pape­ria; nais­ten ase­ma toi­nen. Ilmei­ses­ti myös kysy­mys las­ten pahoin­pi­te­lys­tä kuu­lui­si tähän paperiin.
      Minut pakot­taa tiet­tyyn varo­vai­suu­teen ulko­maa­lais­asias­sa se tör­ky­vies­tien mää­rä, joka ihmi­sar­vo­kriit­ti­sil­tä tahoil­ta pyr­kii blo­gil­le aina kun sana ulko­maa­lai­nen mainitaan.
      Ja sen kal­tai­set vies­tit, jois­sa tode­taan, että jos pidän pako­lais­ha­ke­mus­ten käsit­te­ly­ai­ko­ja lii­an pit­ki­nä, ole hyväk­sy­nyt kai­ken sen saas­tan, jota rasis­tit hom­ma­foo­ru­mil­la kirjoittavat. 

  109. Jua­ni­to: Suo­mes­sa on hyvin voi­ma­kas itse teke­mi­sen kult­tuu­ri. Mitä sitä men­nä ravin­to­laan syö­mään sel­lais­ta ruo­kaa, jota jokai­nen kun­non emän­tä osaa itse­kin teh­dä. Ja yksi­kään nai­nen ei halua tun­nus­tau­tua huo­nok­si emän­näk­si mak­sa­mal­la koti­ruo­as­ta jol­le­kin ravintolayrittäjälle.

  110. az:

    Täten voi­daan hypo­tee­sin kaut­ta toden­taa, että nyky­ti­lan­tees­sa unoh­tu­vat tois­si­jai­sik­si toi­seu­den kol­lek­tii­vit muo­dos­ta­vien sub­jek­tien hen­ki­lö­koh­tai­set yksi­lö­noi­keu­det, joi­den tuli­si olla kos­ke­mat­to­mia, sii­nä kuin kenel­lä tahan­sa meistäkin. 

    Se että kir­joit­taa moni­mut­kai­ses­ti ei lisää teks­tin uskot­ta­vuut­ta tai kom­pe­tens­sia vaan tekee sen luke­mi­ses­ta tuskallista. 

    Suvait­se­vais­tol­la ei ole mitään käsi­tys­tä sii­tä, miten ihmis­ryh­mien ja yksi­löi­den sisäi­nen arvo­jen ja näke­mys­ten muut­tu­mi­nen raken­tuu, kuin­ka vai­kea­ta ja hidas­ta se on. 

    No mut­ta onnek­si tämä totuus on hom­ma­foo­ru­mil­la, se pitää vain löy­tää siel­tä. Tämä usko­mat­to­man mus­ta­val­koi­nen ajat­te­lu vai­vaa sekä hom­ma­foo­ru­min hou­ru­päi­tä että Hom­mawatc­hin vas­taa­via. Maa­il­ma näh­dään puo­les­ta tai vas­taan- tilan­tee­na. Usein vie­lä niin että omal­la puo­lel­la on hal­lus­sa tie­toa tai ymmär­rys­tä jota muut ei vaan tie­dä, ja jon­ka levit­tä­mis­tä vas­ta­puo­len mafia yrit­tää estää. Ja tämä saa aikaan tällaisia 

    mut­ta saa­nee sit­ten vas­ti­neek­si niin pal­jon fla­me-mai­lia näil­tä “suvait­se­vai­sil­ta” (jot­ka usein ovat kaik­kea paitsi),

    tul­kin­to­ja. Mikään ei täl­lä taval­la ete­ne, pait­si se että Hom­ma­foo­ru­min yksin­ker­tai­sem­mat seu­raa­jat rupea­vat tuo­maan tätä net­ti­se­koi­lua jo reaa­li­maa­il­man puo­lel­le, mikä on anteeksiantamatonta.

    Ei tain­nut tie­tää Timo Soi­ni mitä meni teke­mään kun sor­va­si xeno­fo­bias­ta “maa­han­muut­to­kriit­ti­syy­den” kaut­ta kuntavaaliteeman.

  111. Juanito:“Kaikki tai­dam­me puo­lus­taa maa­han­muut­toa moni­kult­tuu­ri­suu­del­la. Mut­ta, vaik­ka erit­täin tär­keä, se on yksi teki­jä. Moni­puo­li­suus on hyvä yhteiskunnalle, ”

    Tämä­hän nyt on asian yti­mes­sä. Minä olen taval­li­nen työs­sä­käy­vä neli­kymp­pi­nen mies ete­lä-suo­mes­ta. Mitä iloa minul­le on maa­han­muut­ta­jien muka­na tule­vas­ta moni­kult­tuu­ri­suu­des­ta? Oma käsi­tyk­se­ni on, että eipä juu­ri mitään. 

    Sitä pait­si netin, kir­jo­jen ja tV:n väli­tyk­sel­lä jo eläm­me “moni­kult­tuu­ri­ses­sa” maa­il­mas­sa. Viih­teem­me ja kult­tuu­rim­me on jo suu­rim­mak­si osak­si ulko­mail­ta ostet­tua. Mitä tämän lisäk­si mer­kit­see se, että naa­pu­rii­ni muut­taa per­he Ira­kis­ta? No ei yhtään mitään. En tun­ne naa­pu­rei­ta­ni muu­ten­kaan. Minul­le täs­sä on siis käsit­tääk­se­ni tulos­sa vain mak­sa­jan osa.

  112. #
    Lii­an van­ha kir­joit­ti 20.3.2010 kel­lo 10:38
    Kii­naan kulut nousi­vat byro­kra­tia- ja kor­rup­tio­ku­lu­jen vuoksi.
    #

    Lisäk­si tulee muis­taa se, että kii­na­lai­set toi­mi­vat aivan samal­la taval­la kuin suo­ma­lai­set­kin toi­mi­vat mei­dän koti­mark­ki­noil­le tule­vien tuot­tei­den suh­teen, että koti­mai­suusas­te tuot­tei­den val­mis­tuk­ses­sa tulee olla vähintään
    50%. 

    Sit­ten vaan kävi niin, että tuon­ai­kai­set suu­ret suo­ma­lai­set fir­mat läh­ti­vät siir­tä­mään suo­ma­lais­ta työ­tä kii­nan teh­tai­siin, että saa­vut­tai­si­vat hyvät mark­ki­na-ase­mat tuon aikai­sil­la kiih­ty­vil­lä kii­nan markkinoilla.

  113. Ilmei­ses­ti myös kysy­mys las­ten pahoin­pi­te­lys­tä kuu­lui­si tähän paperiin.”

    Ilman muu­ta! Kor­keas­ti kou­lu­te­tul­le työ­ka­ve­ril­le (Itä-Euroo­pas­ta tul­lut, nyky­ään jo Suo­men kan­sa­lai­nen) tuli ihan yllä­tyk­se­nä, kun ker­roin, ettei hän sai­si lap­sil­leen antaa sel­kään. Lap­set ovat Suo­mes­sa syn­ty­nei­tä ja minus­ta täl­lai­nen asia oli­si ilman muu­ta pitä­nyt neu­vo­las­sa kertoa.

  114. Tuo­mas S. Kom­ment­ti­si oli tyy­pil­lis­tä dis­kurs­sia­na­lyy­siä, joka on mädät­tä­nyt aka­tee­mis­ta yhteis­kun­nal­lis­ta tut­ki­mus­ta aina­kin sit­ten Der­ri­dan ja Foucaul­tin vaikutuksen.

    Et kos­ket­ta­nut asia­ky­sy­myk­siä, vaan teit jon­kin­lai­sen vih­jaa­van luon­neh­din­nan kir­joi­tuk­se­ni perus­teel­la sii­tä, mitä arve­let minun ajat­te­le­van tai edustavan.

    En kir­joi­ta hom­ma­foo­ru­mil­le. En iden­ti­fioi­du hei­hin enkä nyky­ään juu­ri enää seu­raa foo­ru­mia. Olen kri­ti­soi­nut hei­tä kyl­läs­ty­mi­seen asti. Äänes­tin Hal­la-ahoa kun­nal­lis­vaa­leis­sa, kos­ka mie­les­tä­ni hänel­lä oli oikeus tul­la kuul­luk­si moni­ää­ni­ses­sä yhteis­kun­nas­sa. Sit­tem­min en ole sii­tä äänes­tä pitä­nyt ja kään­ty­nyt pysy­väs­ti sitä vas­tus­ta­maan. Enkä nyt tar­koi­ta yksi­löi­den Hal­la-ahoa, vaan laa­jem­min sitä vii­te­ryh­mää, johon Osmo­kin yllä viittasi.

    Mut­ta pala­tak­se­ni asia­ky­sy­myk­siin, ne vai­keat kysy­myk­set, jois­ta toki “rasis­teil­la­kin” on joi­ta­kin hyviä ja perus­tel­tu­ja point­te­ja, vaik­ka hei­dän tapan­sa ne tuo­da esil­le onkin vas­ten­mie­li­nen, ja jois­ta vain muu­ta­maa itse käsit­te­lin vies­tis­sä­ni, ne kysy­myk­set on koh­dat­ta­va ja käsi­tel­tä­vä ennem­min tai myö­hem­min, taval­la tai toisella.

    Minus­ta oli­si pal­jon muka­vam­paa, jos fik­sut ja mal­til­li­set ihmi­set kyke­ni­si­vät teke­mään sen. Jois­sa­kin mais­sa, jois­sa ongel­mat ovat eden­neet jo pal­jon pidem­mäl­le, “hom­ma­lai­set” ovat yhä ene­ne­väs­ti tyr­kyl­lä hoi­ta­maan näi­tä asioi­ta omil­la tavoil­laan — mitä ne tavat sit­ten ovat­kin. Minä pel­kään, että ne eivät ole kovin humaa­nei­ta, eivät­kä fik­su­ja. Hol­lan­nin pai­kal­li­sen “hal­la-ahon” puo­lu­ees­ta on ehkä tulos­sa maan suu­rin puo­lue. Hol­lan­ti on his­to­rial­li­ses­ti Euroo­pan suvait­se­vai­sin ja ava­ra­mie­li­sin yhteis­kun­ta, ollut vuo­si­sa­to­jen ajan. Jos Hol­lan­nis­sa täl­lai­nen kehi­tys on mah­dol­lis­ta kun suh­tees­sa vähem­män radi­kaa­li vai­ku­tus maas­sa lisään­tyy, niin mikä tulee ole­maan tilan­ne mais­sa, joil­la ei ole vas­taa­via sivis­tyk­sen syvään juur­tu­nei­ta perin­tei­tä ja joi­den tuli­jat ovat mm. Marok­koa vie­lä pal­jon ongel­mal­li­sem­mis­ta mais­ta kult­tuu­ri­ses­ti, kuten juu­ri Soma­lias­ta ja Afga­nis­ta, ne kun nyt on kes­kus­te­lus­sa mainittu?

    Jos Tuo­mas luu­let, että todel­li­suu­des­ta vas­ti­neet hei­jas­ta­va kysy­mys on auto­maat­ti­ses­ti kate­go­ri­soi­ta­va jon­kin­lai­sek­si “vää­rä­mie­li­syy­dek­si”, joi­ta ei sisäl­lön vää­rä­mie­li­syy­den takia tar­vit­se asia­ta­sol­la kom­men­toi­da, niin palaa takai­sin alku­ruu­tuun ja yri­tä ymmär­tää, mis­tä täs­sä kes­kus­te­lus­sa on ratio­naa­li­ses­ti (kont­ra ideo­lo­gi­ses­ti) kysymys.

  115. Anteek­si tpyy­luo­ma se sosio­lo­gi-heit­to. Otan takaisin.
    Enki­du: Kun aloi­tin kir­joi­tuk­se­ni, että ‘heik­koi­na het­ki­nä’ ajat­te­len USA:n sodan­jäl­kei­sen raken­tu­mi­sen ole­van hyvä mal­li jois­sa­kin asiois­sa, tie­dän kyl­lä tämän eetok­sen ongel­mat. Rasis­mi on ollut tie­tys­ti rajua, ku-klux-kla­nis­ta alkaen ym. Ja eri­lai­nen ghet­tou­tu­mi­nen näkyy ja voi hyvin vie­lä nyky­ään­kin. Mut­ta ‘samaan vir­taan ei voi astua kah­des­ti’, sanoo minun Heraklei­tok­se­ni, kos­ka, vaik­ka astuu­kin, jokai­sen aske­leen jäl­keen vir­ta on muut­tu­nut. (Jäät­teen­mä­ki ymmär­si tämän vali­tet­ta­vas­ti vää­rin, ja oli­si voi­nut perus­tel­la läh­teä kil­paan samal­la lausu­mal­la mut­ta oikein ymmär­ret­ty­nä). Mut­ta sii­nä teke­mi­sen ja raken­ta­mi­sen eetok­ses­sa on jotain mitä tämä kyy­ni­nen aika­kausi kai­pai­si. Mut­ta vei­vät­kö ydin­a­seet 70-luvul­la (MAD-stra­te­giat USA:n ja NL:n välil­lä = mutual assu­red destruc­tion) ja sit­ten eko­kas­ta­ro­fien uhka viat­to­muu­den lopullisesti.
    Sil­ti. Kos­ka Suo­meen saa­daan Afrik­ka­lais­taus­tai­nen pre­si­dent­ti? Toi­vot­ta­vas­ti hänen ja Halo­sen välis­sä ei tar­vi­ta Suo­ma­lais­ta klaania.
    Mitä­hän ruo­ka­kult­tuu­ria suo­ma­lai­set vei­vät 60‑, 70-luvuil­la Ruot­siin? Aina­kin yksi ruo­ka­la­ji­ke oli hyvin kostea.
    Moni­kult­tuu­ri­suus elää ja voi hyvin aina­kin meil­lä, ympä­ris­tös­sä ja ilma­pii­ris­sä (Turus­sa, ei nyt ongel­mit­ta tie­ten­kään). Riip­puu yksi­lös­tä tie­ten­kin miten sen halu­aa ottaa vas­taan. Suu­ri raken­tee­li­nen ongel­ma on maa­han­muu­ta­jien asut­ta­mi­nen. Pitää­kö yhteis­kun­nan ehdoin tah­doin kär­jis­tää tilan­net­ta asut­ta­mal­la ruu­ti ja tuli­tik­ku samaan lähi­öön naapureiksi?

  116. (Toi­vot­ta­vas­ti sisen­nyk­set ym. toimivat)

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Suo­mes­sa tur­va­paik­ka­pää­tös­tä odot­ta­val­le mak­se­taan sel­väs­ti suu­rem­paa toi­meen­tu­lo­tu­kea kuin muis­sa mais­sa. Tähän olen kiin­nit­tä­nyt huo­mio­ta ajat sit­ten. Nyt osa raha­mää­räi­ses­tä tues­ta mak­se­taan ruo­ka­na, mut­ta sil­ti tur­va­paik­ka­pää­tök­sen odot­ta­mi­nen on kan­nat­ta­vin­ta Suomessa.

    Täs­tä puhu­taan pal­jon, ja tämä myös vai­kut­taa kor­jat­ta­vis­sa ole­val­ta ongel­mal­ta, mut­ta ei kau­hean oleel­li­sel­ta tai kes­kei­sel­tä. Sisä­mi­nis­te­riö oli neli­sen kuu­kaut­ta sitä miel­tä, ettei tt-tuel­la ja tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den mää­räl­lä ole yhteyttä:

    Eri mai­den euro­mää­räis­ten toi­meen­tu­lo­tu­kien ver­tai­lu ei anna täyt­tä kuvaa tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den tuke­mi­ses­ta tai vai­ku­tuk­sis­ta tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den mää­rään. Hol­lan­nis­sa tur­va­pai­kan­ha­ki­jat saa­vat alhais­ta toi­meen­tu­lo­tu­kea ver­rat­tu­na mui­hin Euroo­pan mai­hin, mut­ta maa­han hakeu­tui sil­ti 13 400 tur­va­pai­kan haki­jaa vii­me vuon­na. Hol­lan­nis­sa vas­taan­ot­to­kes­kuk­sis­sa asu­vil­le aikui­sil­le toi­meen­tu­lo­tuen mää­rä vii­kos­sa on 32,37 euroa ja yli 12 ‑vuo­ti­aal­le 5,90 euroa.

    Suo­mes­sa toi­meen­tu­lo­tu­ki on eurois­sa ollut kor­keam­pi kuin muis­sa Poh­jois­mais­sa, mut­ta sil­ti esi­mer­kik­si Nor­jaan ja Ruot­siin hakeu­tuu enem­män tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­ta kuin Suomeen. 

    http://www.intermin.fi/intermin/bulletin.nsf/HeadlinesLinked/A295206280725CDCC22576860046AA5C

    Minus­ta kuu­los­taa sil­tä, että toi­meen­tu­lo­tu­kiar­gu­ment­tiin perus­tu­vaan popu­lis­miin läh­te­mi­nen saat­taa joh­taa tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den tur­hiin pika­kään­ny­tyk­siin, vaik­ka vaka­vam­pi ongel­ma on jo nyt lii­an mata­la käännytyskynnys.

  117. Olen asu­nut 10 vuot­ta ulko­mail­la ja aset­tu­nut asu­maan pitem­mäk­si aikaa 3–4 valtioon.
    Ei ole tul­lut ensim­mäi­se­ki mie­leen vaa­tia oikeut­ta omaan kirk­koon eikä omiin ruo­kiin enkä ole vaaa­ti­nut toimeentulotukea.

    Kun Indo­ne­sias­sa pyy­det­tiin työ-ja oles­ke­lu­lu­paan 34 valo­ku­vaa , kol­mea eri kokoa ja Lat­vias­sa keuh­ko­ku­vaa niin ajat­te­lin kysyä, että mik­si, mut­ta arva­sin vas­tauk­sen ‚enkä kysy­nyt mitään.

    Kyl­lä se maa­il­man tapa on, että jos menee johon­kin maa­han niin jou­tuu hyväk­sy­mään sen maan sel­lai­se­na kuin se on.
    Ja jokai­sel­la maa­han­muut­ta­jal­la on selon­ot­to­vel­vol­li­suus mitä lake­ja ja mää­räyk­siä maas­sa on. 

    Kiel­tä­kin oppii se 2–300 sanaa muu­ta­mas­sa vii­kos­sa ja sel­vi­ää jo kau­pas­sa ja muis­sa vas­taa­vis­sa tilanteissa

    Ja vaik­ka kult­tuu­rie­ro­ja­kin on niin yksi­löi­den väli­set erot ovat aina suuremmat .

    Ja elä­mä hel­pot­tuu heti merkittävästi.

  118. En muis­ta mis­tään muu­al­ta­kaan soma­lia­lais­ta ravin­to­laa, esi­mer­kik­si etio­pia­lai­sia vaik­ka kuin­ka. Soma­lia­lai­sia kai kui­ten­kin on muu­al­la­kin kuin Suomessa.

    Ber­lii­nis­sä aina­kin olen sel­lai­sen näh­nyt, ei tul­lut kyl­lä käy­tyä. Etio­pia­lai­sia ravin­to­loi­ta kai­pai­si Hel­sin­kiin­kin, sii­nä­pä ker­ta kaik­ki­aan upea keittiö.

    Uskon että mah­dol­li­suus opis­ke­luun on ihmi­sen perus­oi­keus (ulko­maa­lai­se­na itse­kin tulin opis­ke­le­maan suo­meen), mut­ta miten tämä hyö­dyn­tää suo­ma­lais­ta yhteis­kun­taa jos kor­keas­ti kou­lu­te­taan nii­tä jot­ka jo ovat kou­lu­tet­tu­ja ja “rik­kai­ta” kun pys­ty­vät elä­mään suo­mes­sa noin 2 vuot­ta teke­mät­tä mitään muu­ta kuin opis­kel­la (jot­kut ryh­ty­vät sii­voa­maan tai muu­ta sivu­hom­maa teke­mään jos ei muu­ta ole tarjolla).

    Näki­sin, että vaih­to-opis­ke­li­jat tuo­vat meil­le suo­ma­lai­sil­le opis­ke­li­joil­le uusia näkö­kul­mia teke­mi­seen ja aut­ta­vat kan­sain­vä­lis­ten ver­kos­to­jen luo­mi­ses­sa. Aina­kin omas­sa kou­lus­sa­ni (Tai­de­teol­li­nen kor­kea­kou­lu) tämä on toi­mi­nut hyvin. Sik­si en näe vält­tä­mät­tä ongel­ma­na sitä, että ihmi­set käy­vät tääl­lä vain “pyö­räh­tä­mäs­sä” muu­ta­man vuo­den ja sit­ten palaa­vat koti­mai­hin­sa, vaik­ka toki oli­si vie­lä parem­pi jos mah­dol­li­sim­man moni jäi­si tän­ne töi­hin. Sitä vain vali­tet­ta­vas­ti ei ole teh­ty kovin hel­pok­si EU:n ulko­puo­lel­ta tul­leil­le opis­ke­li­joil­le eikä Suo­mi niil­le EU-kan­sa­lai­sil­le­kaan vält­tä­mät­tä ole hou­kut­te­le­vin maa jää­dä kou­lun jäl­keen ellei sit­ten löy­dy täkä­läis­tä puo­li­soa tai syn­ny tii­vis­tä ystäväpiiriä.

  119. Osmo sanoo:

    Kysy­mys oli sii­tä, että Eli­nan mie­les­sä hal­la-aho­lai­suus on mono­kult­tuu­ri­suu­den ihan­noin­tia an sich ja kai­ken kult­tuu­rien väli­sen vuo­ro­vai­ku­tuk­sen vält­tä­mis­tä, vaik­ka mitään nega­tii­vi­sia lie­veil­miöi­tä ei oli­si. Uskal­lan epäil­lä, onko tekee­kö Eli­na Hal­la-ahol­le oikeutta.

    Anteek­si mitä?

    Täs­sä nyt ei teh­dä oikeut­ta kenel­le­kään. Mitään tuol­lais­ta en ole sano­nut enkä edes mitään sel­lais­ta, jon­ka voi­si tul­ki­ta mil­lään jär­ke­väl­lä taval­la noin. 

    Ei ole nyt jär­ke­vä stra­te­gia moni­kult­tuu­rin ilo­sa­no­man levit­tä­mi­ses­sä lait­taa toi­sen sano­mak­si jotain aivan vää­ris­tel­tyä. Ei se noin leviä, Osmo. Teet vain itse­si hölmöksi.

    1. [Hal­la-aho­lais­ten] Kri­tiik­ki siis koh­dis­tuu ideo­lo­gi­aan, jon­ka mukaan mah­dol­li­sim­man monien etnis­ten ja uskon­nol­lis­ten ryh­mien ole­mas­sao­lo yhden kan­sal­lis­val­tion sisäl­lä on itsei­sar­voi­ses­ti hyvä asia. 

      Tämän joten­kin tul­kit­sin tar­koit­ta­van sitä, että kan­sal­lis­val­tios­sa ei tuli­si olla kuin yhtä uskon­toa ja yhtä rotua. Ihmet­te­lin mon­ta ker­taa, tar­koit­taa­ko Eli­na mitä kir­joit­taa, ettei kult­tuu­rien moni­muo­ti­suus sinän­sä oli­si hyvä asia ja edus­taa­ko hän täs­sä oppi-isäänsä.

      Käy­dään­pä läpi tämä vähän tarkemmin.

      A) Suh­tau­tu­mi­nen kult­tuu­rien väli­seen vuo­ro­vai­ku­tuk­seen sinänsä:
      1) Kult­tuu­rien väli­nen vuo­ro­vai­ku­tus on sinän­sä hyvä ja yhteis­kun­taa rikas­tut­ta­va asia. Tämä lie­nee laa­jas­ti (city)vihreitä yhdis­tä­vä näkemys
      2) Kult­tuu­rien väli­nen vuo­ro­vai­ku­tus uhkaa kan­sal­li­sia arvo­jam­me ja on itses­sään paha asia. (Kan­ta­pe­rus­suo­ma­lai­nen ajat­te­lu, tai Sara Par­kins-tyy­pin republi­kaa­ni­nen ideo­lo­gia, jon­ka seu­rauk­se­na pre­si­dent­tieh­dok­kaat salaa­vat, että osaa­vat mui­ta­kin kie­liä kuin englantia)
      B) Kult­tuu­rien väli­sen vuo­ro­vai­ku­tuk­sen sivuvaikutukset
      1) Uskoo sivu­vai­ku­tus­ten ole­van pää­sään­töi­ses­ti positiivisia
      2) Uskoo sivu­vai­ku­tus­ten ole­van pää­sään­töi­ses­ti negatiivisia

      Täs­tä seu­raa nel­jä eri ajatusta
      A1B1 kan­nat­taa kaik­kea moni­kult­tuu­ri­suut­ta, kos­ka sii­tä seu­raa vain hyvää;
      A1B2 Pitää kult­tuu­rien välis­tä vuo­ro­vai­ku­tus­ta sinän­sä hyvä­nä asia­na, mut­ta kat­soo sen tuo­mien sivu­vai­ku­tus­ten enem­män kuin kumoa­van hyvät vai­ku­tuk­set. Siir­to­lai­suu­teen liit­tyy juu­ret­to­muut­ta ja sen tuo­maa rikol­li­suut­ta nyt esimerkiksi;
      A2B1 Ei voi sie­tää suo­men­ruot­sa­lai­sia, mut­ta myön­tää näi­den ole­van vält­tä­mät­tö­miä vien­ti­teol­li­suu­den menes­tyk­sel­le. Tämän takia Sau­dia­ra­bia sal­lii län­si­maa­lais­ten juo­van vis­kiä sul­je­tuis­sa hotelleissaan.
      A2B2 Impi­vaa­ra­lai­nen xenofobisti

      Minä luin Eli­nan kom­men­tin niin, että hän ker­too Hal­la-ahon kuu­lu­van ryh­mään A2, siis perus­im­pi­vaa­ra­lai­siin, mitä uskal­sin ihme­tel­lä. Kaik­ki­han me tie­däm­me, että hän kuu­luu joka tapauk­ses­sa ryhm­nään B2 

  120. OS: “Tämän joten­kin tul­kit­sin tar­koit­ta­van sitä, että kan­sal­lis­val­tios­sa ei tuli­si olla kuin yhtä uskon­toa ja yhtä rotua.”

    Jos kri­ti­soin aja­tus­ta että jää­te­lön syön­nin lisään­ty­mi­nen tuot­taa hel­let­tä, se ei tar­koi­ta että mie­les­tä­ni jää­te­löä pitäi­si olla syö­mät­tä jos halu­aa naut­tia kun­non kesäsäistä.

  121. Eli­na:

    En nyt pidä täs­tä ter­mis­tä “hal­la-aho­lai­set”. Minus­ta sen käyt­tä­jil­lä on tar­koi­tus rin­nas­taa Hal­la-ahon kan­nat­ta­jat johon­kin lah­koon hurah­ta­neik­si hör­höik­si. Mut­ta unoh­de­taan se tässä. 

    [Hal­la-aho­lais­ten] Kri­tiik­ki siis koh­dis­tuu ideo­lo­gi­aan, jon­ka mukaan mah­dol­li­sim­man monien etnis­ten ja uskon­nol­lis­ten ryh­mien ole­mas­sao­lo yhden kan­sal­lis­val­tion sisäl­lä on itsei­sar­voi­ses­ti hyvä asia.

    Osmo:

    Tämän joten­kin tul­kit­sin tar­koit­ta­van sitä, että kan­sal­lis­val­tios­sa ei tuli­si olla kuin yhtä uskon­toa ja yhtä rotua. Ihmet­te­lin mon­ta ker­taa, tar­koit­taa­ko Eli­na mitä kir­joit­taa, ettei kult­tuu­rien moni­muo­ti­suus sinän­sä oli­si hyvä asia ja edus­taa­ko hän täs­sä oppi-isäänsä.

    (Tuo moni­muo­ti­suus on muu­ten haus­ka pai­no­vir­he.. Juu.. kyl­lä kan­sal­lis­val­tios­sa saa olla eri pukeutumistyylejä 🙂 ) 

    Kyl­lä tar­koi­tan, mitä kir­joi­tan. Ongel­mak­si muo­dos­tuu nyt vain se, etten ole kir­joit­ta­nut mitään sel­lais­ta, että kan­sal­lis­val­tion sisäl­lä ei sai­si olla eri rotui­sia (sic!) tai eri uskon­to­ja edus­ta­via ihmisiä. 

    Jos ajat­te­len, että jokin asia tai ilmiö ei ole itsei­sar­voi­ses­ti hyvä, täs­tä EI seu­raa, että pitäi­sin sen vas­ta­koh­taa itsear­voi­ses­ti hyvänä.

  122. Asi­aa jon­kun ver­ran sivus­ta seu­ran­nee­na luu­li­sin ymmär­tä­nee­ni, mikä ns. moni­kult­tuu­ri­suu­den kri­tii­kin taus­tal­la ole­va aja­tus on. Osal­la on toki kysees­sä ihan taval­li­nen rasis­mi tms., mut­ta on sii­nä muutakin. 

    Suu­rin osa tun­tuu ole­van huo­lis­saan sii­tä, että eri­lai­set konflik­tit — ja eri­tyi­ses­ti aina­kin kes­ki­pit­käl­lä välil­lä sovit­ta­mat­to­mat sel­lai­set — lisään­ty­vät. Esi­merk­ki­nä jo täs­sä­kin esi­tet­ty juu­ta­lais­ten koke­ma väki­val­lan uhka Ruot­sis­sa, mut­ta myös vähäi­sem­mäs­sä mää­rin eri­lai­set kult­tuu­ri­ris­ti­rii­dat tyt­tö­jen ase­mas­ta kou­luis­sa ja päi­vä­ko­deis­sa, yli­pää­tään suh­tau­tu­mi­nen nai­siin jne.

    Mel­kein kaik­ki kri­tiik­ki koh­dis­tuu isla­miin. Täs­tä ei tääl­lä kau­heas­ti puhu­ta. Kyse ei ole minus­ta vihas­ta — vaik­ka sitä­kin esiin­tyy — vaan pelos­ta, ja pel­ko­jen kuit­taa­mi­nen hal­ven­ta­val­la kie­len­käy­töl­lä ei pel­ko­ja aina­kaan lie­ven­nä. Lisäk­si ylen­palt­ti­nen toi­seus­heh­ku­tus on kie­hu­nut yli ja se näkyy Hal­la-ahon ja monien mui­den teksteissä. 

    Ylei­set “siir­to­lai­suus sitä ja tätä” — jutut ovat minus­ta aika epä­mää­räi­siä. Jos oltai­siin rehel­li­siä, niin muu­ta­maa kau­koi­dän mar­jan­poi­mi­jois­ta esi­tet­tyä heit­toa lukuu­not­ta­mat­ta, lähes kaik­ki maa­han­muut­to­kri­tiik­ki on isla­mi­lai­ses­ta maa­il­mas­ta tän­ne suun­tau­tu­van maa­han­muu­ton kri­tiik­kiä. Ja loput koh­dis­tu­vat saha­ran ete­län­puo­li­sen afri­kan tulokkasiiin. 

    Intia­lai­sia, kii­na­lai­sia, ete­lä­ame­rik­ka­lai­sia jne. koh­taan ei ole juu­ri mis­sään esi­tet­ty juu­ri min­kään­lais­ta antipatiaa. 

    En kir­joi­ta tätä puo­lus­taak­se­ni tai esit­tääk­se­ni kri­tiik­kiä tai ottaak­se­ni kan­taa itse­ky­sy­myk­siin. Minus­ta vain kes­kus­te­lu “maa­han­muu­tos­ta yleen­sä” menee pit­käl­ti asian vie­res­tä. Oikeas­ti kyse on Lähi-Idäs­tä ja troop­pi­ses­ta Afrikasta. 

    Rasis­mis­ta voi toki olla kyse. Mut­ta ei sii­tä, että joku haluai­si sul­kea kaik­kia kult­tuu­ri­vai­kut­tei­ta pois, vaan aivan spe­si­fi­set, hai­tal­li­sik­si koe­tut “vai­kut­teet”. Jos me — luen itse­ni ilman muu­ta tähän ryh­mään — maa­han­muut­toon läh­tö­koh­tai­ses­ti myön­tei­ses­ti suh­tau­tu­vat aiom­me argu­men­toi­da kriit­ti­set äänen­pai­not kumoon, niin tämä oli­si hyvä pitää mie­les­sä. Ei ole mitään miel­tä puhua “maa­han­muu­tos­ta yleen­sä” tai “kult­tuu­rien vuo­ro­vai­ku­tuk­ses­ta yleen­sä”, jos sii­tä ei ole puhe.

    1. Tie­de­mie­hen ana­lyy­si oli hyvä ja raken­ta­va. Oli­si parem­pi erot­taa ulko­maa­lais­kriit­ti­syys islam­kriit­ti­syy­des­tä. Nämä maa­han­muut­to­kriit­ti­set kui­ten­kin vain puhu­vat maa­han­muu­tos­ta, eivät uskonnosta.
      Isla­mi­lai­suus on oman tyyp­pi­sen­sä kysy­mys, eri­tyi­ses­ti sen radi­kaa­lim­pi ilme­ne­mis­muo­to, joka on lisän­nyt otet­taan kaik­kial­la maa­il­mas­sa, mut­ta joka ei ole sama kuin isla­mi­lai­suus. Suo­men soma­lien osal­ta minus­ta huo­les­tut­ta­vin uuti­nen on syväis­la­mi­lai­suu­den voi­mis­tu­nut ote yhtei­sös­tä, joka alun­pe­rin oli var­sin sekulaaria.
      Ei kui­ten­kaan pidä paik­kaan­sa, ettei mui­ta maa­han­muut­ta­jia ja pako­lai­sia oli­si vas­tus­tet­tu. Perus­suo­ma­lais­ten edel­tä­jä SMP suh­tau­tui erit­täin kriit­ti­ses­ti Chi­len pako­lai­siin. Noil­ta ajoil­ta on pilk­ka­lau­lu Sulo Ait­to­nie­mes­tä, jos­sa hänen pahin pai­na­jai­sen­sa on, että suo­ma­lai­set alka­vat käyt­tää sombre­roa. Vie­lä kovem­paa oli kriit­ti­nen suh­tau­tu­mi­nen viet­na­mi­lai­sia vene­pa­ko­lai­sia vastaan.

  123. Koh­taan A ja B täydennyksiä: 

    A3. Kult­tuu­rien väli­nen vuo­ro­vai­ku­tus ei ole sinäl­lään hyvä eikä paha asia, vaan ilmiön hyvyys tai pahuus riip­puu vuo­ro­vai­ku­tuk­sen suun­nas­ta ja seurauksista. 

    B3. Ei usko mihin­kään, vaan pitäy­tyy tie­dos­sa, joka on saa­ta­vil­la eri kult­tuu­ris­ten koh­taa­mis­ten vai­ku­tuk­sis­ta. Arvioi vai­ku­tuk­sen kiel­tei­syy­den ja myön­tei­syy­den käy­tet­tä­vis­sä ole­vien fak­to­jen pohjalta. 

    Olen siis A3B3

  124. Tämä “kult­tuu­rien väli­nen vuo­ro­vai­ku­tus” on tie­tys­ti nyt äärim­mäi­sen löy­sä abstrak­tio. Sitä on koko ajan ja kaik­kial­la eikä sii­hen tar­vi­ta eri val­tiois­ta kotoi­sin ole­via ihmisiä. 

    Jos tosi­aan city-vih­reät ovat sitä miel­tä, että kult­tuu­rien väli­nen vuo­ro­vai­ku­tus on sinän­sä hyvä ja yhteis­kun­taa rikas­tut­ta­va asia miten­kään ilmiö­tä erit­te­le­mät­tä, on se osoi­tus kysei­sen ryh­män kol­lek­tii­vi­ses­ta epä-älyllisyydestä. 

    Sama kuin kysyt­täi­sin onko vesi hyvä vai huo­no asia ilman mitään kontekstia. 

    -Ei ole, jos vesi valu­nut talon sok­ke­liin ja homeon­gel­ma on vain ajan kysymys. 

    -On, jos halu­aa keit­tää perunoita. 

    Ovat­han sodat­kin kult­tu­rien välis­tä vuo­ro­vai­ku­tus­ta. Mikä itse asias­sa on enemmän?

  125. Isla­mi­lai­suus on oman tyyp­pi­sen­sä kysy­mys, eri­tyi­ses­ti sen radi­kaa­lim­pi ilme­ne­mis­muo­to, joka on lisän­nyt otet­taan kaik­kial­la maa­il­mas­sa, mut­ta joka ei ole sama kuin islamilaisuus. ”

    Olen asu­nut Male­sias­sa ja Indo­ne­sias­sa vuo­sia, joten sikä­läin­ne islam on tuttu.
    Male­sias­sa islam oli val­lan väli­ne, sil­lä kii­na­lai­nen ja inti­lai­nen vähem­mis­tö on merkittävä.
    Jän­nit­tei­tä kan­san­ryh­mi­ne välil­lä on ja jos­kus ne ovat puh­jen­neet levot­to­muuk­sik­si , mut­ta kun jokai­sel­la ryh­mäl­lä on mah­dol­li­suus paran­taa olo­jaan ja ede­tä ural­la niin sopu säilyy.
    Nor­maa­lil­la työ­pai­kal­la on kaik­kia etni­siä ryh­miä ja toi­meen tul­laan eli jokai­nen osaa antaa arvoa ja sijaa toiselle.
    Haa­ras­tuk­set­kin ovat yhtei­siä eli pai­kal­li­ses­sa golf-klu­bis­sa mei­tä oli val­koi­sia, male­ja, kii­na­lai­sia ja ink­ka­rei­ta, mut­ta ei se estäyt viet­tä­mäs­tä yhteis­tä aikaa ja pitä­mäs­tä yhtei­siä juhlia.
    Maleet oliavt sel­vin päin ja me muut ryyp­pä­sim­me aivan normaalisti.

    Alu­eel­ta löy­tyy kyl­lä ääri­mus­li­mei­ta­kin , mut­ta nor­maa­li aasia­lai­nen mus­li­mi on suvait­se­va ja aika ulko­kul­tai­nen­kin uskossaan.
    Indo­ne­sas­sa taas vähem­mis­töt ovat pie­niä ja on aluei­ta, jois­sa on äärimuslimeita.
    Naa­pu­ris­sa asui kui­ten­kin suo­ma­lai­sia lähe­tys­saar­naa­jia ja he kier­te­li­vät ympä­ri Indo­ne­si­aa. Mitään toi­min­ta hait­ta­vaa este­lyä ei juu­ri ollut lukuu­not­ta­mat­ta tiet­ty­jä alueita.
    Manu­kin oli lähe­tys­saar­naa­ja kol­man­nes­sa pol­ves­sa ja asu­nut alue­al­la koko ikänsä.
    Lähei­sin alai­nen Gunawan oli har­ras mus­li­mi, mut­ta kyl­lä hänen­kin kans­sa saat­toi käy­dä vapaa­ta kes­kus­te­lua uskon­nos­ta ja las­kea leikkiäkin.

    Pakis­tan on sit­ten luku sinän­sä, mut­ta ei taus­tal­la ole niin­kään islam vaan alu­een perin­teet , kou­lut­tau­mat­to­muus ja köyhyys.
    Ne teke­vät uskon­nos­ta aika eri­koi­sen ja se hal­lit­see myös elä­mää, kos­ka papit ovat sivis­tä­jiä ja tar­joa­vat sen ainoan sosi­aa­li­tur­van ja vas­ti­neek­si uskol­li­suut­ta islamisteille.
    Aivan kuin kes­kia­jan Euroopassa

  126. Osmo, mitä tulee hommafoorumiin…

    Ene­my of my ene­my is my friend.”

    tai

    Jos Hit­ler hyök­käi­si hel­vet­tiin, puhui­sin ala­huo­nees­sa muu­ta­man sanan Paho­lai­sen puolesta.

    Enki­du, mitä tulee ihmi­sen väli­near­voon, niin kum­pi mal­li on sinus­ta oikeam­pi tapa ajatella?

    Jokai­sel­la yksi­löl­lä on jaka­ma­ton ihmi­sar­vo, kun maa­pal­lol­la oli mil­joo­na ihmis­tä, niin ihmi­sar­von sum­ma oli 1*1.000.000

    vai, kun ole­mas­sa yksi maa­pal­lo, joka on rajal­li­nen, niin me jou­dum­me jaka­maan sen kans­saih­mis­ten kans­sa, vaik­ka­pa 10 mil­jar­din ja saam­me ihmi­sar­vok­si 1/10.000.000.000

  127. Tie­de­mie­hen ana­lyy­sis­sä unoh­tui tär­kein: maa­han­muu­tos­ta syn­ty­vät kus­tan­nuk­set. Rahas­ta on lopul­ta kyse.

  128. Nämä maa­han­muut­to­kriit­ti­set kui­ten­kin vain puhu­vat maa­han­muu­tos­ta, eivät uskonnosta.

    Miten niin? Olet sit­ten pal­jon­kin pereh­ty­nyt asiaan?

    Nime­no­maan puhu­taan isla­mis­ta ja on puhut­tu jo mon­ta vuot­ta. Ei kukaan puhu kenen­kään ruot­sa­lai­ses­ta vai­mos­ta tai täs­tä kli­seek­si muo­dos­tu­nees­ta intia­lai­ses­ta insi­nöö­ris­tä eikä ole kos­kaan puhu­nut­kaan. En ole kos­kaan kuullutkaan/nähnytkään mitään “ulko­maa­lais­kriit­tis­tä”. Koko käsi­te on hullu. 

    Itse kyl­lä olet käyt­tä­nyt vie­lä vuo­den sisään ket­juis­sa vas­ta­puo­les­ta mää­ri­tel­miä muu­ka­lais­vi­ha­mie­li­nen, ulko­maa­lais­vas­tai­nen jne. Mut­ta hyvä­hän se on, jos pik­ku hil­jaa alkaa jotain val­je­ta — tar­vit­tiin Tiedemies. 

    Suo­men soma­lien osal­ta minus­ta huo­les­tut­ta­vin uuti­nen on syväis­la­mi­lai­suu­den voi­mis­tu­nut ote yhtei­sös­tä, joka alun­pe­rin oli var­sin sekulaaria.

    Tuli sit­ten yllätyksenä?

    Tot­ta kai yhtei­sö, joka ei integroi­du syys­tä tai toi­ses­ta yhteis­kun­taan, alkaa koros­taa omia eri­tyis­piir­tei­tään eli täs­sä tapauk­ses­sa mus­li­mi­taus­taan­sa. Ihmi­nen toi­mii niin. Jokai­nen tar­vit­see vii­te­ryh­män ja itsel­leen toi­mi­van identiteetin.

  129. Nämä maa­han­muut­to­kriit­ti­set kui­ten­kin vain puhu­vat maa­han­muu­tos­ta, eivät uskon­nos­ta.

    Tun­nen nyt joten­kin toi­mi­va­ni paho­lai­sen asia­na­ja­ja­na, mut­ta… Siis maa­han­muut­to­kriit­ti­set pel­kää­vät isla­mia ja arvos­te­le­vat vapaa­mie­li­sek­si tai muu­ten epä­tar­koi­tuk­sen­mu­kai­sek­si koke­maan­sa maa­han­muut­to­po­li­tiik­kaa, kos­ka näke­vät että se on kei­no, jol­la isla­min koet­tua uhkaa on mie­lek­käin­tä vas­tus­taa. Siel­lä on kir­joit­ta­jia lai­das­ta lai­taan: On ame­rik­ka­lais­tyy­li­ses­ti ult­ra­kon­ser­va­tii­vi­sia “kris­ti­tyn val­koi­sen rodun” puo­lus­ta­jik­si iden­ti­fioi­tu­via ja sit­ten on oman vapau­ten­sa puo­les­ta pel­kää­viä homo­sek­su­aa­le­ja. Näil­lä ei ole oikein mitään muu­ta yhteis­tä nimit­tä­jää kuin pel­ko sii­tä, että isla­min vai­ku­tus lisään­tyy: jot­kut näke­vät sen omien usko­mus­ten kil­pai­li­ja­na, toi­set hen­ki­lö­koh­tai­se­na uhkana.

    On var­mas­ti tot­ta, että kai­ken­lais­ta poruk­kaa vene­pa­ko­lai­sis­ta “sombre­ro­päi­hin” on kam­mok­sut­tu his­to­rial­li­ses­ti. En ole täs­sä nyt oikein mitään miel­tä islam-kysy­myk­ses­tä, mut­ta minus­ta näyt­tää, että näi­den — viet­na­mi­lais­ten, ete­lä­mae­rik­ka­lais­ten, intia­lais­ten, kii­na­lais­ten jne jne. — koh­dal­la on saa­vu­tet­tu se, mitä 80-luvul­la jo alet­tiin aja­maan suvait­se­vai­suu­te­na. Tar­koi­tan sitä, että hyväk­sy­tään eri­nä­köi­siä ja eri­lail­la pukeu­tu­via ihmisiä. 

    Mie­les­tä­ni kes­kus­te­lus­sa läh­det­tiin jul­ki­ses­ti jos­kus vuo­den 2007 paik­keil­la vää­ril­le uril­le, kun ilmiö­tä yri­tet­tiin “ymmär­tää” tämän Suti Ait­to­nie­mi- dis­kurs­sin kaut­ta puh­taa­na ja erit­te­le­mät­tö­mä­nä kse­no­fo­bia­na. Sii­hen on jää­ty joten­kin jumiin. Nyt asia uite­taan joten­kin sivu­kaut­ta poli­tiik­kaan, SDP lan­see­raa jotain “maas­sa maan taval­la”- ohjel­maa ja muu­ta kovin voi­mak­kaas­ti lei­maa­vaa keskustelua. 

    Syy­tän täs­tä kyl­lä pal­jol­ti ns. maa­han­muut­to­kriit­ti­siä kir­joit­ta­jia, mukaan­lu­kien Hal­la-aho. Vaik­ka onkin tot­ta, että leh­dis­tö ja moni poli­tii­kan kil­pa­lau­la­ja heti alkuun lei­ma­si rasis­teik­si joka iki­sen poik­ki­puo­li­sen sanan sano­jan, niin 

    Osmo oli mie­les­tä­ni hyvil­lä rai­teil­la yrit­täes­sään ava­ta kes­kus­te­lua ja puhet­ta oikeis­ta kult­tuu­ri­ris­ti­rii­dois­ta. Se loan­heit­to­kam­pan­ja, johon “kriit­ti­set” läh­ti­vät, oli jotain aivan käsit­tä­mät­tö­män häpeäl­lis­tä. Siis, hau­kut­tiin aivan tör­keil­lä hen­ki­lö­koh­tai­suuk­sil­la ainoa taho, joka oli val­mis edes jos­sain mää­rin käy­mään subs­tans­si­pi­tois­ta kes­kus­te­lua. Ihmet­te­len ja arvos­tan kyl­lä Osmon zeniä täs­sä asias­sa, itse en kos­ki­si sel­lai­sen jäl­keen aihee­seen enää pit­käl­lä tikullakaan.

  130. Isla­mia ei myös­kään saa jät­tää erit­te­le­mät­tä. Eivät­hän maa­han­muut­to­krii­ti­kot esim. tataa­re­ja vastusta.

    Lai­na­taan­pa tähän taas Halla-ahoa:

    Miel­tä­ni välil­lä kolot­taa kir­joit­taa isla­mis­ta, kos­ka seu­rus­te­len toi­si­naan leik­ki­puis­tos­sa erään tataa­riyh­tei­söön kuu­lu­van mus­li­mi-isän kans­sa. Hän on nor­maa­li ja muka­va, nor­maa­leis­ta asiois­ta puhu­va sivis­ty­nyt mies nor­maa­leis­sa vaat­teis­sa. Hänen vai­mon­sa, niin ikään tataa­ri, on nor­maa­li ja muka­va nai­nen nor­maa­leis­sa vaat­teis­sa. Ja he ovat mus­li­me­ja. En tie­dä, luke­vat­ko he näi­tä jut­tu­ja, mut­ta haluai­sin joka tapauk­ses­sa lisä­tä, että se islam, jota kri­ti­soin, ei ole hei­dän isla­mi­aan. Ei minua häi­rit­se, jos jol­la­kul­la on Allah-nimi­nen juma­la, jos hän ei syö sian­li­haa (en minä­kään syö), tai jos hän halu­aa kumar­taa rukous­ma­tol­la Mek­kaan päin. Eivät minua häi­rit­se kuun­sir­pit tai moskeijatkaan.

    Koh­taa­ma­ni tataa­rit ovat surul­li­nen muis­tu­tus sii­tä, mitä val­ta­vir­tais­lam voi­si olla. Minua suret­taa se, että vali­koi­ma­ton maa­han­muut­to, moni­kult­tu­ris­mi ja vasem­mis­to­lai­nen rela­ti­vis­mi ovat teh­neet muka­vien ihmis­ten uskon­non nimes­tä kiro­sa­nan ja sen sym­bo­leis­ta haka­ris­tin kal­tai­sia fana­tis­min, tota­li­ta­ris­min ja suvait­se­mat­to­muu­den symboleita.

    Jos tataa­rit edel­leen oli­si­vat syno­nyy­mi “isla­mil­le Suo­mes­sa”, niin kuin he vie­lä het­ki sit­ten oli­vat, voi­sin jos­kus vie­dä lap­se­ni tutus­tu­maan mos­kei­jaan ja ker­toa heil­le vil­pit­tö­min mie­lin, että islam on pie­ni mut­ta myön­tei­nen osa suo­ma­lai­sen yhteis­kun­nan moninaisuutta.”

    Hal­la-aho­lai­set eivät siis pel­kää tai vas­tus­ta isla­mia sinän­sä. Kon­ser­va­tis­mil­la, fana­tis­mil­la ja suvait­se­mat­to­muu­del­la kat­so­taan kui­ten­kin ole­van niin suu­ri mer­ki­tys nyky­ajan ja tule­vai­suu­den­kin isla­mis­sa, että ilman tuli­joi­den tiuk­kaa vali­koin­tia nega­tii­vi­set vai­ku­tuk­set alka­vat näkyä jo Suo­men­kin maahanmuuttajamäärillä.

  131. Intia­lai­sia, kii­na­lai­sia, ete­lä­ame­rik­ka­lai­sia jne. koh­taan ei ole juu­ri mis­sään esi­tet­ty juu­ri min­kään­lais­ta antipatiaa. ”

    Ja kui­ten­kin eräät Aasias­ta tul­leet kan­sa­kun­nat keik­ku­vat vuo­des­ta toi­seen tiet­ty­jen rikos­ti­las­to­jen kär­jes­sä. Jos­tain syys­tä kaik­ki anti­pa­tia koh­dis­tuu kui­ten­kin lähin­nä soma­lei­hin ja seu­raa­vak­si mui­hin mus­li­mei­hin. Asian­tun­te­vat mamu­krii­ti­kot toki täs­tä tietävät.

    Tai siis, kyl­lä­hän syis­tä tie­tää ja loput voi arva­ta. Mie­len­kiin­tois­ta on, että jois­sa­kin tapauk­sis­sa mie­li­ku­vat ovat niin voi­mak­kaan myön­tei­siä, että ikä­vät asiat eivät tun­keu­du ylei­seen tie­toi­suu­teen. Tois­ten koh­dal­la mie­li­ku­vat ovat niin kiel­tei­siä, että syn­tyy kier­re, joka syök­see tuon ryh­män jäse­niä yhä syvemmälle.

    Rei­lua tie­tys­ti oli­si, kaik­ki koh­del­tai­siin yksi­löi­nä eikä mei­dän edes tar­vit­si­si kiel­tää etnis­tä taus­taam­me sen takia. Niin ei kui­ten­kaan ole, kuten suo­ma­lai­se­na vie­lä­kin saat­taa Ruot­sis­sa aistia.

  132. ”Mitä iloa minul­le on maa­han­muut­ta­jien muka­na tule­vas­ta moni­kult­tuu­ri­suu­des­ta?.… naa­pu­rii­ni muut­taa per­he Ira­kis­ta? No ei yhtään mitään. En tun­ne naa­pu­rei­ta­ni muutenkaan”

    Se on asen­ne kysy­mys, eli riip­puu itses­tä miten se ottaa ja halu­aa hyö­dyn­tää ja nauttia. 

    Monet suo­ma­lai­set tut­ta­va­ni lapet opis­ke­le­vat ulko­mail­la vuo­sia, maas­ta toi­seen. Se vas­ta rikas­tut­ta­va koke­mus on. Heis­tä tulee maa­il­man kan­sa­lai­sia, avoi­mia ja erit­täin fik­su­ja. Ehkä nii­den avul­la men­ta­li­teet­ti muuttuu. 

    Aloi­ta tutus­tu­mal­la naa­pu­rei­hin, han­ki ira­ki­lai­nen ystä­vä, sit­ten vas­ta ymmär­rät kuin­ka arvo­kas­ta ja rikas­tut­ta­vaa se on. Elä­mä on mitä jokai­nen tekee siitä.

    ”Näki­sin, että vaih­to-opis­ke­li­jat tuo­vat meil­le suo­ma­lai­sil­le opiskelijoille”

    Kyse ei ole vaih­to oppi­lais­ta. Vaih­to perus­tuu yli­opis­to­jen väli­seen sopi­muk­siin ja yleen­sä suo­ri­te­taan ulko­mail­la osa tut­kin­toa. Minä tar­koi­tin tut­kin­to­ja jot­ka tul­laan tän­ne suo­rit­ta­maan koko­nai­suu­des­sa (perus­vaa­ti­mus on “bac­he­lor”, joetn tut­kin­non kes­to on 2 vuot­ta) kos­ka se on ilmais­ta, ja sit­ten läh­de­tään pois. Ei mul­la ole mitään sitä vas­taan, mut­ta ihmet­te­len se lopul­lis­ta tarkoitusta.

  133. Tie­de­mie­hel­le.

    Hyvä analyysi,mutta kun puhu­taan “rasis­mis­ta” poruk­ka nousee taka­ja­loil­leen ja ärsyyn­tyy enemmän.

    Osmol­le tie­dok­si, että nuo­rem­mil­la päi­vil­lä puhuin Vih­rei­den puo­les­ta ja äänes­tin sinua, mut­ta nyky­päi­vän Vih­reät ovat irvi­ku­va sii­tä, mitä he oli­vat sinun olles­sa­si puheenjohtaja.

    Ter­vei­set Panu Laturille.

  134. Minus­ta vain kes­kus­te­lu “maa­han­muu­tos­ta yleen­sä” menee pit­käl­ti asian vie­res­tä. Oikeas­ti kyse on Lähi-Idäs­tä ja troop­pi­ses­ta Afri­kas­ta… Jos me – luen itse­ni ilman muu­ta tähän ryh­mään – maa­han­muut­toon läh­tö­koh­tai­ses­ti myön­tei­ses­ti suh­tau­tu­vat aiom­me argu­men­toi­da kriit­ti­set äänen­pai­not kumoon, niin tämä oli­si hyvä pitää mie­les­sä. Ei ole mitään miel­tä puhua “maa­han­muu­tos­ta yleen­sä” tai “kult­tuu­rien vuo­ro­vai­ku­tuk­ses­ta yleen­sä”, jos sii­tä ei ole puhe.

    Minä olen täs­tä jyr­käs­ti erimieltä.

    Minul­la ei ensin­nä­kään ole pie­nin­tä­kään halua ruve­ta har­ras­ta­maan jotain krem­ni­no­lo­gi­aa sii­tä mitä joku epä­mää­räi­nen ja sisäi­ses­ti hajai­nen ryh­mä mah­taa oikeas­ti tar­koit­taa, se on hei­dän asian­sa ilmais­ta itse­ään sel­keäs­ti ja jos eivät osaa niin ei se ole minun ongelmani. 

    Toi­sek­si, ja tämä on tär­keäm­pää, jos on sitä miel­tä että tie­tyn­lai­sia ihmi­siä ei pitäi­si pääs­tää maa­han niin sit­ten pitäi­si pys­tyä selit­tä­mään miten nii­tä maa­han­muut­ta­jia käy­tän­nös­sä vali­koi­daan. Ole­te­taan että pää­täm­me ettei maa­han saa pääs­tää hih­hu­li­fun­da­men­ta­lis­te­ja, ja edel­leen että heil­lä on jos­tain syys­tä hin­ku pääs­tä Suo­meen. Seu­raus täs­tä on että Suo­meen pyr­kii hih­hu­li­fun­da­men­ta­lis­te­ja jot­ka kysyt­täes­sä ilmoit­ta­vat ole­van­sa libe­raa­le­ja ateisteja.

    Tai että maa­han otet­tai­siin vain ihmi­siä joil­la on työ­paik­ka. Saa­daan liu­ta pizze­rioi­ta joi­den­ka työn­te­ki­jöi­den työ­suh­teet lop­pu­vat muu­ta­man päi­vän sii­tä kun oles­ku­lu­pa on myönnetty.

    Ja niin edel­leen. Ei tämä­kään nyt ole niin help­poa että vaan visioi­daan joku ide­aa­li­ti­lan­ne, pitäi­si pys­tyä ker­to­maan mitä pitäi­si ihan käy­tän­nös­sä tehdä.

  135. Haluai­sin nyt esit­tää veron­mak­sa­ja­na oman kan­ta­ni asi­aan, uskon että suu­rel­la osal­la veron­mak­sa­jis­ta on saman­lai­nen näkemys.

    Minua häi­rit­see ensi­si­jai­ses­ti se, että vuo­des­ta toi­seen suo­meen tuo­daan vapaa­eh­toi­ses­ti val­ta­via lau­mo­ja (kär­jis­täen sanot­tu­na) luku- ja kir­joi­tus­tai­dot­to­mia ihmi­siä veron­mak­sa­jien elätettäväksi. 

    Tämä häi­rit­see mm. sik­si että MOT ohjel­man arvion mukaan nykyis­ten­kin maa­han otet­tu­jen elät­tä­mi­seen menee vähin­tään sato­ja mil­joo­nia euro­ja vuodessa.

    Sum­ma on niin suu­ri, että sil­lä rahal­la voi­tai­siin arvio­ni mukaan pudot­taa ansio­tu­lo­ve­ron ylin­tä mar­gi­naa­lia n. kym­me­nen pro­sent­tyk­sik­köä mata­lam­mak­si, eli ts. rat­kais­ta ker­ta­hei­tol­la suo­men vero­jär­jes­tel­män suu­rin ongelma.

    Eri­lai­set filo­so­fi­set poh­din­nat kult­tuu­rien vuo­ro­vai­ku­tuk­ses­ta ja etni­sis­tä ravin­to­lois­ta ovat mie­les­tä­ni hert­tai­sen yhden­te­ke­viä ver­rat­tu­na näi­hin talou­del­li­siin tekijöihin.

  136. Kyse ei ole vaih­to oppi­lais­ta. Vaih­to perus­tuu yli­opis­to­jen väli­seen sopi­muk­siin ja yleen­sä suo­ri­te­taan ulko­mail­la osa tut­kin­toa. Minä tar­koi­tin tut­kin­to­ja jot­ka tul­laan tän­ne suo­rit­ta­maan koko­nai­suu­des­sa (perus­vaa­ti­mus on “bac­he­lor”, joetn tut­kin­non kes­to on 2 vuot­ta) kos­ka se on ilmais­ta, ja sit­ten läh­de­tään pois. Ei mul­la ole mitään sitä vas­taan, mut­ta ihmet­te­len se lopul­lis­ta tarkoitusta.

    Joo, epä­täs­mäl­li­ses­ti ilmais­tu minul­ta, tar­koi­tin ulko­mai­sia opis­ke­li­joi­ta yli­pään­sä. Mie­les­tä­ni sama logiik­ka pätee kyl­lä niin vaih­to- kuin tut­kin­to-opis­ke­li­joi­hin­kin, vaih­to-opis­ke­li­joi­den koh­dal­la tie­tys­ti on vie­lä se vaih­to­paik­ka suo­ma­lai­sel­le opis­ke­li­jal­le ulko­mail­la plussana.

    Tämä häi­rit­see mm. sik­si että MOT ohjel­man arvion mukaan nykyis­ten­kin maa­han otet­tu­jen elät­tä­mi­seen menee vähin­tään sato­ja mil­joo­nia euro­ja vuodessa.

    Sum­ma on niin suu­ri, että sil­lä rahal­la voi­tai­siin arvio­ni mukaan pudot­taa ansio­tu­lo­ve­ron ylin­tä mar­gi­naa­lia n. kym­me­nen pro­sent­tyk­sik­köä mata­lam­mak­si, eli ts. rat­kais­ta ker­ta­hei­tol­la suo­men vero­jär­jes­tel­män suu­rin ongelma.
    Eri­lai­set filo­so­fi­set poh­din­nat kult­tuu­rien vuo­ro­vai­ku­tuk­ses­ta ja etni­sis­tä ravin­to­lois­ta ovat mie­les­tä­ni hert­tai­sen yhden­te­ke­viä ver­rat­tu­na näi­hin talou­del­li­siin tekijöihin.

    Ote­taan­pas lai­naus kysei­sen ohjel­man käsi­kir­joi­tuk­ses­ta:

    Se tie­de­tään, että maa­han­muut­ta­jien toi­meen­tu­lo­tu­ki, asu­mis­tu­ki ja työt­tö­myys­kor­vauk­set mak­sa­vat yhteen­sä lähes 300 mil­joo­naa euroa ja voi­daan las­kea, että ulko­maa­lais­väes­tön naut­ti­miin sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon pal­ve­luk­siin kuluu run­saat 200 mil­joo­naa vuodessa.

    Mut­ta Kelan etuuk­sis­ta, eläk­keis­tä, tuis­ta, päi­vä­hoi­dos­ta ja esi­mer­kik­si maa­han­muut­to­by­ro­kra­tian hin­nas­ta vir­ka­mie­his­töi­neen ei löy­dy sum­mat­tua tie­toa. Eikä myös­kään taset­ta maa­han­muut­ta­jien mak­sa­mis­ta verois­ta ver­rat­tu­na vero­tu­lois­ta nauttimiseen.

    Tuos­sa puhu­taan vain meno­puo­les­ta huo­mioi­mat­ta maa­han­muu­ton posi­tii­vi­sis­ta vai­ku­tuk­sis­ta vero­ker­ty­mään ja kan­san­ta­lou­teen. Kuten MOT:in käsik­ses­tä ilme­nee, kun­non tie­to­ja sii­tä ei ole, mut­ta jotain kar­ke­aa voi­nee arvioi­da työl­lis­ten mää­rän perus­teel­la. Val­tion talou­del­li­sen tut­ki­mus­kes­kuk­sen Hel­sin­gin kau­pun­gil­le laa­ti­mas­sa rapor­tis­sa ole­vas­ta graa­fis­ta luke­mal­la ulko­maan kan­sa­lai­sis­ta Suo­mes­sa työl­lis­ten osuus oli v. 2005 n. 36 % kun se suo­ma­lai­sil­la on n. 43 %. (Tämä on siis eri asia kuin työl­li­syy­sas­te, joka ulko­maan kan­sa­lai­sil­la on 50,6 % ja Suo­men kan­sa­lai­sil­la 75,5 %. Ulko­maan kan­sa­lai­sis­ta suu­rem­pi osa kuu­luu työ­voi­maan joten työl­lis­ten osuus on suh­tees­sa suu­rem­pi kuin alhai­nen työl­li­syy­sas­te antai­si olettaa.)

    Tilas­to­kes­kuk­sen tie­to­jen mukaan ulko­maa­lais­ten pal­kan­saa­jien kes­kian­sio oli v. 2007 2 579 €/kk. Jos vede­tään mut­kia suo­rik­si ja las­ke­taan vain tuo kuu­kausian­sio x 12 kk x ulko­maa­lais­väes­tön suu­ruus (n. 145 000 hen­keä) x 36 % x kes­ki­mää­räi­nen vero­pro­sent­ti ilman kir­kol­lis­ve­roa ja sen kum­mem­pia vähen­nyk­siä tuol­la kes­ki­tu­lol­la (21 %) saa­tai­siin ulko­maan kan­sa­lais­ten tuot­ta­mak­si vero­ker­ty­mäk­si n. 335 mil­joo­naa. Lisäk­si työ­nan­ta­jan sosi­aa­li­tur­va­mak­su ja työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­su tuot­ta­ne­vat pääl­le jon­kun suu­ruus­luok­kaa 4 % palk­ka­sum­mas­ta eli yhteen­sä vero­ja ja sosi­aa­li­tur­va­mak­su­ja ker­tyy n. 400 miljoonaa.

    Jos ole­te­taan että tämä suu­ruus­luok­ka on oikea ja MOT:n luvut myös, maa­han­muu­ton koko­nais­ku­lut ovat pak­ka­sel­la n. 100 mil­joo­naa + nuo erät joi­ta MOT ei sel­vit­tä­nyt. (Tosin eläk­kei­tä ei ole ehkä tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta ottaa mukaan tar­kas­te­luun, kos­ka sit­ten pitäi­si huo­mioi­da myös työs­sä käy­vien ulko­maan kan­sa­lais­ten mak­sa­mat elä­ke­mak­sut. Aina­kin tois­tai­sek­si elä­ke­läis­ten osuus ulko­maan kan­sa­lai­sis­ta on huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­pi kuin Suo­men kan­sa­lai­sis­ta.) Täs­tä pitäi­si vie­lä vähen­tää ulko­maa­lais­ten aiheut­ta­mat muut kan­san­ta­lou­del­li­set vai­ku­tuk­set kuten lisään­ty­neen kulu­tuk­sen työl­li­syys­vai­ku­tus, ulko­maa­lais­ten alem­man palk­ka­ta­son (kes­ki­mää­rin 6 % alle suo­ma­lais­ten kes­kian­sioi­den) vai­ku­tus elin­kus­tan­nuk­siin, maa­han­muut­ta­jien val­ta­väes­töä suu­rem­man yrit­tä­jien osuu­den vai­ku­tus jne. Vaik­ka näil­le on vai­ke­aa antaa tark­kaa arvoa, on joka tapauk­ses­sa ilmeis­tä, että maa­han­muu­ton koko­nais­kus­tan­nuk­set koko kan­san­ta­lou­den tasol­la tar­kas­tel­tu­na eivät ole sato­ja mil­joo­nia vaan alle 100 mil­joo­naa tai jopa mel­ko lähel­lä nollaa.

    Täs­sä tie­ten­kään ei ole huo­mioi­tu sitä, että eri maa­han­muut­ta­ja­ryh­mien talou­del­li­nen tase näyt­tää kovin eri­lai­sel­ta. Mut­ta eipä MOT:nkaan luvuis­sa oltu ero­tel­tu “var­si­nais­ten” ja mui­den maa­han­muut­ta­jien osuuk­sia vaan tar­koi­tus­ha­kui­ses­ti hei­tet­ty pöy­tään iso­ja könt­tä­sum­mia jot­ka lii­oit­te­le­vat maa­han­muu­ton talou­del­li­sia vai­ku­tuk­sia. On sel­vä, että maa­han­muut­toon liit­tyy talou­del­li­sia kysy­myk­siä jot­ka tulee huo­mioi­da. Luku­ja ei pidä sil­ti vääristellä.

  137. Minul­la ei ensin­nä­kään ole pie­nin­tä­kään halua ruve­ta har­ras­ta­maan jotain krem­ni­no­lo­gi­aa sii­tä mitä joku epä­mää­räi­nen ja sisäi­ses­ti hajai­nen ryh­mä mah­taa oikeas­ti tar­koit­taa, se on hei­dän asian­sa ilmais­ta itse­ään sel­keäs­ti ja jos eivät osaa niin ei se ole minun ongel­ma­ni.

    Ei ole sinun ongel­ma­si, mut­ta jos esi­te­tään vas­ta-argu­ment­te­ja kri­tiik­kiin, niin on syy­tä yksi­löi­dä, mihin vas­taa. Minus­ta vas­tauk­set, joi­ta jul­ki­suu­des­sa on esi­tet­ty, ovat usein aika­moi­sia blan­ket-argu­ment­te­ja, tyy­liin “Hel­sin­ki tar­vit­see ulko­maa­lai­sia bus­si­kus­ke­ja ja hoi­ta­jia” tai “etni­set ravin­to­lat rikas­tut­ta­vat ruo­ka­kult­tuu­ria”. Nämä ovat tie­tys­ti ihan OK väit­tä­miä sinän­sä, mut­ta ne eivät yleen­sä vas­taa sii­hen kri­tiik­kiin, johon ne väit­tä­vät vastaavansa. 

    En ole kans­sa­si eri miel­tä sii­tä, että kar­sin­taon­gel­ma on ole­mas­sa. En toden­nä­köi­ses­ti ole edes eri miel­tä rat­kai­sus­ta — tosin en ole edes kovin kiin­nos­tu­nut par­ti­ku­laa­ri­sis­ta rat­kai­suis­ta, minul­la ei ole oikein edes mitään mie­li­pi­det­tä niistä. 

    Lisäk­si olen ja olen ollut koko ajan sitä miel­tä Hal­la-ahon kir­joi­tuk­sis­ta, että hänen terä­vin ja mie­lek­käin kri­tiik­kin­sä koh­dis­tuu leh­dis­tön käyt­tä­mään kie­leen ja sii­hen, että ongel­mia ei sano­ta suo­raan. En ole sitä miel­tä että “suo­raan” pitäi­si tar­koit­taa N‑sanojen tms. käyt­tä­mis­tä, mut­ta olen kyl­lä sitä miel­tä että esi­mer­kik­si puhe “var­si­nai­sis­ta maa­han­muut­ta­jis­ta”, kun tar­koi­te­taan käy­tän­nös­sä vain Lähi-itää ja Afrik­kaa, on typerää. 

    Poliit­ti­sen subs­tans­sin koh­dal­la olet oikeas­sa. Minä näen tämän ilmiön enem­män pel­ko­jen ja epä­luu­lo­jen vara­vent­tii­li­nä kuin mer­ki­tyk­sel­lis­ten poliit­tis­ten toi­men­pi­tei­den aja­mi­se­na. Sitä on kui­ten­kin sel­lai­se­na tur­haa ja jos­sain mää­rin vaa­ral­lis­ta vähek­syä ja pyr­kiä pai­na­maan lyt­tyyn yli­mal­kai­sil­la toteamuksilla. 

    Mie­les­tä­ni Osmo on yrit­tä­nyt asial­li­ses­ti, aivan eri­tyi­ses­ti jos ver­ra­taan var­si­nai­siin val­taa­pi­tä­viin. Olen hänen kans­saan koko­lail­la samoil­la lin­joil­la asia­ky­sy­myk­sis­sä. Tilan­teen tuleh­tu­nei­suu­des­ta ker­too jotain se, miten juu­ri Osmon sanoi­hin rea­goi­daan noi­den hom­ma­lais­ten ja mui­den krii­ti­koi­den tahol­ta joka ainoa ker­ta. Edel­leen, en voi kuin ihme­tel­lä, mik­si halu lou­ka­ta ketä tahan­sa ylit­tää niil­lä ihmi­sil­lä halun tuo­da asial­li­set argu­men­tit esiin. En sii­nä mie­les­sä yhtään ihmet­te­le, että krii­ti­kot lei­ma­taan rasis­teik­si ja häi­ri­köik­si. Hai­tak­si se tosin on.

  138. Tie­de­mies: Tuos­ta Osmon käy­mäs­tä kes­kus­te­lus­ta sen ver­ran, että jos Osmo halu­aa käy­dä kun­nioit­ta­vaa kes­kus­te­lua, niin se käyt­tää ihan tar­peet­to­man louk­kaa­vaa kieltä.

    En sanois yri­tyk­siä asiallisiks.

  139. En heit­täi­si täy­sin toi­voa­ni nyky­vih­rei­siin näh­den. Onhan jou­kos­sa mm. Oras Tynk­ky­sen kal­tai­sia järki-ihmisiä.
    Sii­tä olen samaa miel­tä, että Soi­nin­vaa­ra on pal­jon kuun­te­le­vam­pi ja kes­kus­te­le­vam­pi tyyp­pi kuin nyky­val­lan­pi­tä­jät, kuten “meil­lä ei suvai­ta min­kään­lais­ta rasis­mia” Vanhanen.

  140. Tie­de­mies: “Lisäk­si olen ja olen ollut koko ajan sitä miel­tä Hal­la-ahon kir­joi­tuk­sis­ta, että hänen terä­vin ja mie­lek­käin kri­tiik­kin­sä koh­dis­tuu leh­dis­tön käyt­tä­mään kie­leen ja sii­hen, että ongel­mia ei sano­ta suoraan.”

    Ei lie­ne mikään yllä­tys. Jos sala­liit­to­ja haluai­si hakea, niin äkki­näi­nen luu­li­si että esi­mer­kik­si Hesa­rin luo­kat­to­man kie­len­käy­tön (“onko oikein sää­del­lä maa­han­muut­toa talous­ti­lan­teen mukaan”) tar­koi­tuk­se­na on bana­li­soi­da kes­kus­te­lun tasoa pro­vo­soi­mal­la osal­lis­tu­jia. Muu­ten­kin poliit­ti­sen elii­tin suh­tau­tu­mi­nen yhteis­kun­nal­li­sen kes­kus­te­lun laa­je­ne­mi­seen kum­mek­sut­taa, aikai­sem­min nimit­täin aidos­ti luu­lin että sel­lai­sen reaa­liai­kai­sen kes­kus­te­lu­foo­ru­min ole­mas­sao­lo johon voi osal­lis­tua eliit­ti, syvät rivit ja kaik­ki sil­tä välil­tä oli lähin­nä vasem­mis­to­lais­ten kan­san­va­lis­ta­jien mär­kä uni, ja jos sel­lai­nen ilmaan­tui­si, val­tio­val­lan int­res­se­sis­sä oli­si ensi­si­jai­ses­ti tuot­taa mah­dol­li­sim­man pal­jon puo­lu­ee­ton­ta dataa ja muu­ta subs­tans­sia net­tiy­lei­sön pureskeltavaksi.

    Samal­la herää kysy­mys kenel­le kuu­luu se jos joku ryh­mä ei osaa ilmais­ta itse­ään sel­keäs­ti, ja miten näi­tä kan­sa­lais­tai­to­ja pitäi­si paran­taa. Joka tapauk­ses­sa rat­kai­su ei ole mölis­tä jotain yhtä epä­mää­räis­tä rasis­min nol­la­to­le­rans­sis­ta kuten pää­mi­nis­te­ri viikonloppuna.

  141. Esi­mer­kik­si Tuk­hol­ma on Spotc­ri­mes­sä, kuten muu­ta­ma kym­me­nen muu­ta­kin kau­pun­kia USA:n ulko­puo­lel­la. Ne eivät vain tun­nu toimivan.

  142. Lin­jauk­set ovat kovas­ti sel­kiy­ty­neet, suh­tau­tu­mi­nen huma­ni­taa­ri­seen maa­han­muut­toon tiivistettynä:

    JH‑a:Edel­lä esi­te­tyis­tä syis­tä Mamu2, var­sin­kin kehi­tys­mais­ta ja ennen kaik­kea isla­mi­lai­sis­ta kehi­tys­mais­ta, on rajoi­tet­ta­va niin vähäi­sek­si kuin mah­dol­lis­ta. Tämä onnis­tuu tin­ki­mät­tä pii­rua­kaan Suo­men kan­sain­vä­li­sis­tä sitou­muk­sis­ta. Lain­sää­dän­nös­tä, ja var­sin­kin lakien tul­kin­nas­ta, on vain otet­ta­va “löy­sät” pois.

    OS:Suo­men pitäi­si kan­taa suu­rem­pi vas­tuu eri­lais­ten vai­no­jen koh­teek­si jou­tu­nei­den aut­ta­mi­ses­ta eli antaa tur­va­paik­ka­oi­keus sel­väs­ti nykyis­tä useam­mal­le tur­va­paik­ka­kri­tee­rit täyttävälle

    Jos kah­den vaih­toeh­don valin­ta­ti­lan­teis­ta tyk­kää, niin tuos­sa ne ovat. Tur­va­pai­kan haku­me­net­te­lyn vää­rin­käyt­tö on pelk­kä pai­su­tel­tu tek­ni­nen detal­ji, menet­te­ly toi­mii ihan yhtä hyvin kuin jul­ki­nen byro­kra­tia yleen­sä­kin ja kor­jau­tuu jos halu­taan ilman ideo­lo­gi­sia arvolatauksia.

  143. Tie­de­mies: “Tilan­teen tuleh­tu­nei­suu­des­ta ker­too jotain se, miten juu­ri Osmon sanoi­hin rea­goi­daan noi­den hom­ma­lais­ten ja mui­den krii­ti­koi­den tahol­ta joka ainoa kerta.”

    Hom­ma­lai­set rea­goi­vat myös “maas­sa maan taval­la” ‑reto­riik­kaan viha­mie­li­ses­ti, jos se tulee jon­kun muun kuin Hal­la-ahon tai jon­kun muun Viral­li­ses­ti Hyväk­sy­tyn Maa­han­muut­to­krii­ti­kon suusta.

    Kun esi­mer­kik­si Jut­ta Urpi­lai­nen sanoi vii­kon­lop­pu­na, että maa­han­muut­ta­jien tulee elää maan taval­la ja ope­tel­la kie­li ja teh­dä töi­tä ja että ympä­ri­leik­kauk­set ja kun­nia­mur­hat eivät tän­ne sovi, niin maa­han­muut­to­krii­ti­kot eivät kek­si­neet Urpi­lai­sen lin­jas­ta mitään hyvää sanot­ta­vaa. Syy­tet­tiin vain härs­kis­tä mui­den ideoi­den varas­ta­mi­ses­ta, tyh­jäs­tä ään­ten kalas­te­le­mi­ses­ta, valeh­te­le­mi­ses­ta ja mis­tä lie mokuttamisesta.

  144. Hyi olkoon. Onpas ällöt­tä­vää puhet­ta Jut­ta Urpi­lai­sel­ta. Kuul­los­taa vähän radi­kaa­lim­mal­ta ver­siol­ta Osmos­ta täs­sä monokulttuuri-ihannoinnissaan.

  145. Ja jos Suo­meen tuo­daan vain pie­ni­palk­kais­ta työ­voi­maa, joka eipal­kal­laan edes elä­tä itse­ään vaan tar­vit­see esim asu­mis­tu­kia sel­vi­täk­seeen niin eipä sil­loin maa­han­muu­tos­ta ole val­tion­ta­lou­de pelas­ta­jak­si eikä huol­to­suh­de­kaan parane

  146. Ei kai isla­min usko sinän­sä mikään ongel­ma ole moni­kult­tuu­ri­suu­des­sa? Jos puhu­taan ns. fun­da­men­ta­lis­teis­ta (mis­sä sit­ten menee­kin raja), on kaik­kien nou­da­tet­ta­va Suo­men lakia. Mikä ongel­ma täs­sä on?
    Kuin­ka moni näis­tä isla­mia epäi­le­vis­tä tie­tää kuin­ka ‘fun­da­man­ta­lis­ti­sia’ kris­til­li­siä tai raa­mat­tuun perus­tu­via uskon­to­ja ja suun­tauk­sia jo nyt on Suo­mes­sa ole­mas­sa? Täs­sä­kin erot ovat suu­rem­mat uskon­to­jen sisäl­lä kuin uskon­to­jen välil­lä — tie­tys­sä mie­les­sä. Ja Kari Enqvis­tin mukaan kris­til­li­nen lap­si­kas­te on ongel­mal­li­nen? Vaik­ka olen kris­tit­ty, voin sanoa, että tie­tys­sä mie­les­sä syys­tä nyky­ään. Toi­saal­ta lap­si on aina van­hem­pien­sa ‘tuo­te’. Ateis­tien­kin lap­set saa­vat ‘lap­si­kas­teen’ ateismiin.
    Suo­mes­sa pitäi­si kirk­ko ja val­tio erot­taa sel­keäs­ti toi­sis­taan. Sil­loin evan­ke­lis-lute­ri­lai­nen kirk­ko oli­si yksi uskon­to mui­den jou­kos­sa. Sil­loin ev.lut. kirk­ko voi­si ihan vapaas­ti esim. päät­tää ket­kä se vih­kii avio­liit­toon (niin kuin tie­ys­ti nyt­kin). Mut­ta se oli­si sil­loin sel­keäs­ti kir­kon sisäi­nen kysy­mys (ei ylei­nen debat­ti), ja pitäi­si ruve­ta seu­ra­kun­ta-aktii­vik­si, jos sii­hen haluai­si vai­kut­taa. Jos ei oppia hyväk­sy, ja enne­mis­tö sitä kan­na­taa, voi ero­ta. Jos halu­aa ‘kirk­ko­häät’ vaan sen takia, että on kau­niit puit­teet, teh­tä­köön mai­straa­teis­ta kauniimpia.

  147. USA:ssa kuu­lem­ma jot­kut apor­te­ja teke­vät lää­kä­rit käyt­tä­vät luo­ti­lii­ve­jä, kos­ka pel­kää­vät aport­te­ja vas­tus­ta­vien ääri­ryh­mien toimia. 

    Onko­han kyse kris­ti­tyis­tä ääri­ryh­mis­tä, jot­ka luu­le­vat saa­van­sa oikeu­tuk­sen lait­to­miin tekoi­hin­sa raamatusta?

    Mie­lel­lään ei sit­ten näi­tä apor­tin­vas­tus­ta­jia USA:sta Suo­meen, plea­se. Vai pitäi­si­kö sit­ten­kin suo­sia sitä kovas­ti ylis­tet­tyä monikulttuurisuutta?

  148. Paa­vo Väy­ry­nen perus­te­li äsken A‑Studiossa Suo­meen otet­ta­vien pako­lais­ten vähen­tä­mis­tä sil­lä, että vas­taa­van sum­man lait­ta­mi­nen krii­sia­luei­den suo­raan tuke­mi­seen toi­si jopa moni­kym­men­ker­tai­sen hyödyn. 

    Tätä argu­ment­tia­han maa­han­muut­to­krii­ti­kot ovat käyt­tä­neet jo pit­kään. Yhteen tur­va­paik­kaan kulu­vil­la 57000 eurol­la kus­tan­net­tai­siin esi­mer­kik­si kou­lu­vuo­si 4750 lap­sel­le Nepa­lis­sa tai mala­ria­suo­ja 7125 lap­sel­le Ruandassa.

    Ensim­mäi­se­nä mie­leen tule­va vas­ta-argu­ment­ti on käy­tän­nöl­li­nen: ei nii­tä sääs­ty­nei­tä raho­ja kui­ten­kaan lai­tet­tai­si kehi­tys­a­puun, pako­lais­lei­rien olo­jen paran­ta­mi­seen ja muu­hun pai­kan pääl­lä aut­ta­mi­seen. Toi­saal­ta avun lisää­mi­nen voi­tai­siin aset­taa ehdok­si maa­han­muu­ton vähentämiselle.

    Onko jär­ke­vää aset­taa vas­tak­kain huma­ni­taa­ri­nen maa­han­muut­to ja pai­kan pääl­lä auttaminen?

  149. Tie­de­mies:

    Lisäk­si olen ja olen ollut koko ajan sitä miel­tä Hal­la-ahon kir­joi­tuk­sis­ta, että hänen terä­vin ja mie­lek­käin kri­tiik­kin­sä koh­dis­tuu leh­dis­tön käyt­tä­mään kie­leen ja sii­hen, että ongel­mia ei sano­ta suoraan.

    Minul­la on sama koke­mus. Tähän tee­maan kiin­ni­tin­kin ensik­si huo­mio­ta ja vas­ta tois­si­jai­ses­ti maa­han­muut­toa kos­ke­viin lausumiin. 

    Mis­sä ihmees­sä muu­ten on Osmoa on hau­kut­tu “aivan tör­keil­lä hen­ki­lö­koh­tai­suuk­sil­la” ja mis­sä tähän loan­heit­to­kam­pan­jaan voi tutustua/osallistua (heh, heh.. ei vaines)?

    Seu­raan aika pal­jon net­ti­kes­kus­te­lu­ja, myös Hom­maa jon­kin ver­ran ja en ole täl­lais­ta ilmiö­tä huo­man­nut. Tot­ta kai Osmon nimi vilah­taa sil­loin täl­löin myös epä­asial­li­sis­sa yhteyk­sis­sä, mut­ta noin ylei­ses­ti ottaen Osmo on minus­ta eri foo­ru­meil­la ja eten­kin val­ta­me­dias­sa hyvin­kin kor­rek­tis­ti koh­del­tu hen­ki­lö ver­rat­tu­na moniin muihin. 

    Ja Art­tu­rin kans­sa samaa miel­tä, ettei­vät nämä “ulko­maa­lais­ten pot­ki­jayh­dis­tys” ‑hei­tot ole aina täyt­tä­neet asial­li­sen kes­kus­te­lun vaa­ti­muk­sia Osmon­kaan puolelta. 

  150. Tie­de­mie­hel­le vielä, 

    Kyl­lä Jut­ta Urpi­lai­sen lin­jauk­ses­sa nyt on vah­va peräs­sä­hiih­tä­mi­sen maku. Ei sii­tä pää­se mihinkään. 

    Se ei tie­ten­kään oikeu­ta asiat­to­muuk­sia, jos sel­lai­sia on esiin­ty­nyt. Toi­saal­ta net­ti­kes­kus­te­lui­hin nyt kuu­luu rävä­käm­pi­kin kie­len­käyt­tö ja huu­len­heit­to. Ei se minua häi­rit­se. Sehän on vain kes­kus­te­lu­kult­tuu­rien rik­kaut­ta (sic!)

    Kyl­lä­hän muu­kin puo­lue­kent­tä nyt on alka­nut havah­tua, että kaik­ki ei ole koh­dal­laan maa­han­muut­to­kes­kus­te­lus­sa. Onhan Katai­nen­kin rea­goi­nut voimakkaasti. 

    Hie­noa, että mei­lä on vie­lä city-vih­reät, jot­ka sei­nään hei­te­tyn gram­ma­rin tavoin jak­sa­vat hokea tyh­jiä slo­ga­nei­ta: moni­kult­tu­ri­suus on rik­kaus, väriä katu­ku­vaan, työ­voi­ma­pu­la jne..

  151. En ole tähän men­nes­sä luke­nut mitään niin jär­keen­käy­pää ja oikean tun­tuis­ta poh­din­taa maa­han­muu­tos­ta kuin Tie­de­mie­hen kir­joi­tuk­set täs­sä kom­ment­ti­ket­jus­sa. Väi­tän­pä että olet ensim­mäi­nen ja ainoa, joka on kyen­nyt ilmai­se­maan asial­li­sin sanan­kään­tein, mikä kes­kus­te­lus­sa oikeas­ti on vialla:

    Minus­ta vas­tauk­set, joi­ta jul­ki­suu­des­sa on esi­tet­ty, ovat usein aika­moi­sia blan­ket-argu­ment­te­ja, tyy­liin “Hel­sin­ki tar­vit­see ulko­maa­lai­sia bus­si­kus­ke­ja ja hoi­ta­jia” tai “etni­set ravin­to­lat rikas­tut­ta­vat ruo­ka­kult­tuu­ria”. Nämä ovat tie­tys­ti ihan OK väit­tä­miä sinän­sä, mut­ta ne eivät yleen­sä vas­taa sii­hen kri­tiik­kiin, johon ne väit­tä­vät vastaavansa.

    Juu­ri näin.

    Tätä­kö se on se pal­jon voih­kit­tu yhteis­kun­nal­li­sen kes­kus­te­lun puu­te? Ala­mai­set kes­kus­te­le­vat kyl­lä kes­ke­nään vaik­ka kuin­ka, mut­ta hal­lit­si­jat eivät ole ymmär­tä­vi­nään mis­tä ken­kä hier­tää. Mui­ta­kin esi­merk­ke­jä on, mut­ta se ei enää kuu­lu tämän blo­gi­mer­kin­nön aihepiiriin.

  152. Kes­kus­te­lus­sa on puhut­tu myös integroitumisesta.
    Täy­del­lis­tä integroi­tu­mis­ta ei tapah­du kovin­kaan hel­pos­ti , se voi vie­dä sato­ja vuo­sia eikä moni­kult­tuu­ri­nen kan­sa ole yhte­näi­nen vaan jakaan­tu­nut int­res­si­ryh­miin, joi­den välil­lä ei tapah­du sekoit­tu­mis­ta esim avio­liit­to­jen kautta.

    Male­sias­sa­kin väes­tö­ryh­mät kyke­ni­vät elä­mään rin­nan ja ole­maan jopa ystä­viä, mut­ta poik­ki­nai­mi­nen yli rotu­ra­jo­jen on mah­do­ton­ta ‚aina­kin vai­ke­aa ja hyvin harvinaista.

    Tuo rau­han­ti­la säi­lyy vain niin kaun kuin kai­kil­la menee hyvin ja kaik­kien hyvin­voin­ti lisääntyy.Lama-aikoina jän­nit­teet lisään­ty­vät ja syn­tyy levottomuuskia

    Suo­ma­lai­set ovat har­vi­nai­nen poik­keus inte­graa­tios­sa: Yleen­sä he häviä­vät jo paris­sa suku­pol­ves­sa kantaväestöön

    Tuo Osmon aja­tus tuo­da hal­paa työ­voi­maa on sen vuok­si erit­täin vaa­ral­li­nen ajan kuluessa.

    Ensin­nä­kään se ei lisää Suo­men bkt:ta kuin nimek­si ja jos vie­lä hei­tä on tuet­ta­va suu­rem­mal­la raha­mää­räl­lä kuin he ansait­se­vat niin ela­tus­suh­de vain huononee.

    Toi­sek­si , he alka­vat vaa­tia pää­syä eteen­päin vii­meis­tään toi­ses­sa suku­pol­ves­sa ja jos se estyy syn­tyy Englan­nin tapai­nen sisä­siit­toi­nen terrorismi.

    Suo­men kan­nat­tai­si tuo­da kou­lu­tet­tu­ja upsee­re­ja kehi­tys­mais­ta armei­jan joh­toon: Se pie­nen­täi­si dik­da­tuu­rin vaa­raa läh­tö­maas­sa ja vaik­ka he joh­tai­si­vat Suo­men armei­jaa pie­nem­mäl­lä pal­kal­la kuin suo­ma­lai­set niin sii­tä huo­li­mat­ta he tuki­si­vat val­tion taloutta.

  153. Jos puhu­taan ns. fun­da­men­ta­lis­teis­ta (mis­sä sit­ten menee­kin raja), on kaik­kien nou­da­tet­ta­va Suo­men lakia. Mikä ongel­ma täs­sä on?’ (Riccar­do)
    Muu­ta­kin lakia saa nou­dat­taa. Mikään ei estä elä­mäs­tä elä­mään­sä sha­rian, halak­han tai muun uskon­nol­li­sen lain mukaan mukaan sil­tä osin kuin se ei riko Suo­men lakia. Uskon­nol­lis­ta lakia tul­kit­se­vis­ta väli­tys­tuo­miois­tui­mis­ta on ollut debat­tia muis­sa mais­sa, mut­ta Suo­mes­sa täl­lai­sia ei ole ollut ennen­kään, bri­teil­lä on ennak­ko­ta­pauk­set juu­ta­lai­sis­ta ja kato­li­lai­sis­ta, jol­loin usko­vat mus­li­mit voi­vat oikeu­te­tus­ti vaa­tia tasa-arvois­ta koh­te­lua täs­sä asiassa.
    ‘teh­tä­köön mai­straa­teis­ta kau­niim­pia’ (Riccar­do)
    Joku tiet­ty mai­straat­ti tekee myös koti­käyn­te­jä. Art­tu­ri voi­si esit­tää täs­sä välis­sä liber­taa­ri­sen argu­men­tin vih­ki­mi­soi­keuk­sien myön­tä­mi­ses­tä useam­mil­le tahoil­le, jot­ka voi­si­vat sit­ten kil­pail­la asiakkaista.

  154. Hel­sin­gin Sano­mien mie­li­pi­de­si­vul­la kehi­ty­syh­teis­työ­kon­sult­ti aset­ti 23.3.2010 kehi­ty­sa­vun ja tur­va­pai­kat vas­tak­kain. Hän sanoi, että jos vas­tus­taa yhtä, auto­maat­ti­ses­ti kan­nat­taa toi­sen lisää­mis­tä. Niin­pä hän väit­ti, että ehdot­taes­saan kehi­ty­sa­vun lopet­ta­mis­ta koko­naan Björn Wahl­roos aset­tuu kan­nat­ta­maan tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den vas­taan­o­ton lisäämistä. 

    Tuol­le hei­tol­le ei var­maan ole tar­koi­tus­kaan muu­ta kuin hymäh­tää. Aja­tus tur­va­paik­ka­ra­ho­jen siir­tä­mi­ses­tä kehi­ty­sa­vuk­si tai pako­lais­lei­rien aut­ta­mi­sek­si ei kui­ten­kaan ole uusi; esi­mer­kik­si hom­ma­lai­set los­saa­vat kan­nat­ta­van­sa pako­lais­ten aut­ta­mis­ta lähel­lä koti­seu­tu­jaan (käy­tän pejo­ra­tii­vis­ta sanaa ‘los­saa­vat’, kos­ka en ole vakuut­tu­nut hei­dän vil­pit­tö­mäs­tä halus­taan sijoit­taa Suo­men tur­va­pai­kan­ha­ki­jois­ta sääs­ty­neet rahat pako­lais­lei­rien auttamiseen).

    Mai­nit­tu kehi­ty­syh­teis­työ­kon­sult­ti kirjoittaa:

    Jo pel­kän Suo­men pako­lais­me­no­jen uudel­lee­noh­jaa­mi­sel­la maa­il­man lei­ri­pa­ko­lais­ten sijoit­ta­mi­seen tur­val­li­siin lähi­mai­hin saa­tai­siin rat­kais­tua suu­rin osa maa­il­man leiripakolaisongelmasta.

    Tämä­hän kuu­los­taa upealta.

    Miten se käy­tän­nös­sä teh­täi­siin? Oli­si­ko oikeas­ti mah­dol­lis­ta estää jokai­sen tur­va­pai­kan­ha­ki­jan pää­sy Suo­meen? No, ehkä hei­dän luku­mää­rän­sä voi­tai­siin armot­to­mal­la maa­han­pää­sy­po­li­tii­kal­la vähen­tää hyvin vähiin.

    Miten voi­tai­siin rat­kais­ta pako­lais­lei­rien ongel­mat? Voi­tai­siin­ko lei­rien tilal­le raken­taa kyliä, jois­sa on kun­nol­li­sia talo­ja à la ruot­sa­lais­lah­ja­ta­lot Suo­mes­sa, vie­mä­rei­neen, vesi­joh­toi­neen ja säh­köi­neen, kou­lui­neen ja ter­vey­den­huol­toi­neen? Voi­sin kuvi­tel­la, että pako­lai­set jäi­si­vät pysy­väs­ti asu­maan niin hyviin oloi­hin eivät­kä enää oli­si­kaan pakolaisia. 

    Mitä tähän sanoi­si­vat ne maat, jois­sa pako­lais­lei­rit ovat?

    Kyy­ni­sel­tä tun­tuu sel­lai­nen­kin aja­tus, että pako­lais­lei­rit pitäi­si pitää tar­peek­si kur­ji­na, niin että niis­tä halu­taan pois.

    Oli­si­pa kehi­ty­syh­teis­työ­kon­sult­ti ker­to­nut tar­kem­min; kuvit­te­li­si hänel­lä ole­van asian­tun­te­mus­ta. Kysyn tätä oikeas­ti, en provosoidakseni.

  155. lurk­ki:

    Muu­ta­kin lakia saa nou­dat­taa. Mikään ei estä elä­mäs­tä elä­mään­sä sha­rian, halak­han tai muun uskon­nol­li­sen lain mukaan mukaan sil­tä osin kuin se ei riko Suo­men lakia. 

    …olet­taen, että ihmi­sil­lä on tosia­sial­li­ses­ti valin­nan mah­dol­li­suus ja ‑vapaus.

    En ole ollen­kaan var­ma, onko uskon­nol­li­siin ryh­miin ja uskon­nol­li­siin laki­jär­jes­tel­miin kuu­lu­mi­nen kai­kil­ta vapaa­eh­toi­nen, har­kit­tu valin­ta. Jos ei, ava­taan por­tit mie­li­val­lal­le ja sel­lai­sil­le käy­tän­teil­le, joi­ta en esi­mer­kik­si Suo­meen kaipaa.

    Näki­sin, että sama laki kai­kil­le oli­si kui­ten­kin pit­käl­lä täh­täi­mel­lä kaik­kein yksin­ker­tai­sin ja “hei­kom­pien” etu­ja par­hai­ten pal­ve­le­va ratkaisu.

    Tosia­sial­li­sen valin­nan mah­dol­li­suu­den kri­tee­ri muu­ten pätee myös esim. työ­eh­dois­ta ja pal­kois­ta sopi­mi­seen: vapaa sopi­musoi­keus on ok, jos ihmi­sil­lä on tosia­sial­li­ses­ti mah­dol­li­suus vali­ta. Mata­la­palk­ka-aloil­la en näe tämän ehdon lähes­kään aina toteutuvan.

  156. Mis­sä ihmees­sä muu­ten on Osmoa on hau­kut­tu “aivan tör­keil­lä hen­ki­lö­koh­tai­suuk­sil­la” ja mis­sä tähän loan­heit­to­kam­pan­jaan voi tutustua/osallistua (heh, heh.. ei vai­nes)?

    Luke­kaa vaik­ka Tun­dra Tabloids- blo­gis­ta. Itse en halua sitä lin­kit­tää, enkä sitä lue, mut­ta muu­ta­man lin­kin peräs­tä olen sin­ne eksy­nyt. Googlel­la löy­tyy. Mui­ta­kin, aika näky­viä “maa­han­muut­to­kriit­ti­siä” blo­ge­ja löy­tyy, useim­mis­sa Osmoa nimi­te­tään “ääliök­si” tms. En haluai­si link­ke­jä toi­mit­taa, mut­ta kyl­lä ne löy­ty­vät. Itse Hal­la-aho­kin vää­ris­te­li Soi­nin­vaa­ran sano­ja alai­käis­ten avioliittoasiassa. 

    Täs­sä asias­sa Osmo on toki puhu­nut jos­tain “pot­ki­mi­syh­dis­tyk­sis­tä” ja sen­sel­lai­sis­ta, mut­ta hänen kie­len­käyt­tön­sä ei ole ollut minus­ta kovin sel­keäs­ti hen­ki­löön käy­vää. Minus­ta on aika­lail­la eri asia sanoa, että maa­han­muut­to­kriit­tis­ten poru­kois­sa on kai­ken­maa­il­man ulko­maa­lais­ten pot­ki­mi­syh­dis­tyk­siä, kuin väit­tää jos­tain nime­tys­tä hen­ki­lös­tä, että tämä kan­nat­taa pedofiliaa. 

    Lisäk­si se, että joku taho on käyt­tä­nyt asia­ton­ta kiel­tä hen­ki­lös­tä — esi­mer­kik­si Hal­la-ahos­ta on käy­tet­ty aika-ajoin — ei oikeu­ta hen­ki­lö­koh­tai­suuk­sia eten­kään sel­lai­sia koh­taan, jot­ka nii­tä eivät ole itse ladel­leet. Näi­den “mamu­kriit­tis­ten” hipiä on niin herk­kä — osin toki aihees­ta — että jokai­nen hei­dän näke­myk­siin­sä poik­ki­puo­li­nen ja nykyi­sin tosin myös myö­tä­mie­li­nen jul­ki­suu­des­sa esi­tet­ty väit­tä­mä maa­han­muu­tos­ta saa osak­seen hir­veän mää­rän syl­keä ja vihaa.

  157. Ei ole sinun ongel­ma­si, mut­ta jos esi­te­tään vas­ta-argu­ment­te­ja kri­tiik­kiin, niin on syy­tä yksi­löi­dä, mihin vas­taa. Minus­ta vas­tauk­set, joi­ta jul­ki­suu­des­sa on esi­tet­ty, ovat usein aika­moi­sia blan­ket-argu­ment­te­ja, tyy­liin “Hel­sin­ki tar­vit­see ulko­maa­lai­sia bus­si­kus­ke­ja ja hoi­ta­jia” tai “etni­set ravin­to­lat rikas­tut­ta­vat ruo­ka­kult­tuu­ria”. Nämä ovat tie­tys­ti ihan OK väit­tä­miä sinän­sä, mut­ta ne eivät yleen­sä vas­taa sii­hen kri­tiik­kiin, johon ne väit­tä­vät vastaavansa.

    Minun point­ti­ni on se että kri­tiik­ki on vähin­tään sitä samaa epä­mää­räis­tä hut­tua. Sii­hen voi vas­ta­ta kah­del­la taval­la, voi pyr­kiä täs­men­tä­mään ja kon­kre­toi­si­maan kysy­mys­tä, eli yksin­ker­tais­taen nos­ta­maan kes­kus­te­lun tasoa. Täl­lai­sia asian­tun­ti­ja­pu­heen­vuo­ro­ja on vaik­ka kuin­ka. Osmon puheen­vuo­rot luki­sin myös tähän.

    Nämä eivät vaan kiin­nos­ta leh­dis­töä, eivät tun­nu herät­tä­vän min­kään­lais­ta asial­lis­ta vas­ta­kaik­kua ns. krii­tik­ko­jen jou­kos­sa, ja yli­pään­sä tuot­ta­vat lausu­jal­leen tyl­sän byro­kraa­tin mai­neen joka pii­lou­tuu “oikei­ta ongel­mia” kapu­la­kie­len taak­se tai jotain vas­taa­vaa. Eli­mi­naa­tio­pro­ses­sin tulok­se­na vaih­toeh­dot on sit­ten vas­ta­ta blan­ket-hei­toil­la kuten nii­tä kut­sut, tai olla vaan ihan hil­jaa. Tämä on kuin Nato-epä­kes­kus­te­lu, vaa­di­taan suu­reen ääneen että aihees­ta pitäi­si kes­kus­tel­la eikä sano­ta mitään aiheesta.

    Ja jos joku sanoo esi­mer­kik­si että maa­han­muut­to tulee kal­liik­si, niin ei se nyt ole koh­tuu­ton jat­ko­ky­sy­mys mis­sään jär­jel­li­ses­sä kes­kus­te­lus­sa että miten­kö­hän ajat­te­lit hoi­taa asian hal­vem­mal­la? Vrt. jos sinä sanoit vai­mol­le­si että mei­dän talon läm­mit­tä­mi­nen tulee kovin kal­liik­si, ja vai­mo kysyy että miten­kö­hän sitä las­kua voi­si pie­nen­tää, niin eikö se nyt oli­si vähän eri­kois­ta vas­ta­ta että kun­han haluai­sin kes­kus­tel­la lämmityskustannuksista?

  158. En ole ollen­kaan var­ma, onko uskon­nol­li­siin ryh­miin ja uskon­nol­li­siin laki­jär­jes­tel­miin kuu­lu­mi­nen kai­kil­ta vapaa­eh­toi­nen, har­kit­tu valin­ta.’ (J.M.Korhonen)
    Lap­set on tapa­na liit­tää van­hem­pien­sa uskon­to­kun­tiin, ja tätä voi­daan hyvin­kin kri­ti­soi­da, mut­ta se kos­ki­si lute­ri­lais­ta lap­si­kas­tet­ta yhtä lail­la. Ei tai­da men­nä läpi, vaik­ka ateis­ti­na minul­le sopi­si oikein hyvin 18 vuo­den ikä­ra­ja uskon­nol­li­sen yhtei­sön jäsenyyteen.
    Jos aikui­sen ihmi­sen elä­mää rajoit­taa sie­tä­mät­tö­mäl­lä taval­la jon­kin yhtei­sön sään­nös­tö, hänen on muu­tet­ta­va sään­nös­töä tai läh­det­tä­vä yhtei­sös­tä. Uskon­non­va­paus sisäl­tää myös oikeu­den olla kon­ser­va­tii­vi­nen kääk­kä ja kuu­lua kon­ser­va­tii­vi­seen yhteisöön.

  159. Eli­na:

    Tämä “kult­tuu­rien väli­nen vuo­ro­vai­ku­tus” on tie­tys­ti nyt äärim­mäi­sen löy­sä abstrak­tio. Sitä on koko ajan ja kaik­kial­la eikä sii­hen tar­vi­ta eri val­tiois­ta kotoi­sin ole­via ihmisiä.

    Voi­han se olla abstrak­tio ja löy­sä­kin, mut­ta ei sen­tään aivan niin löy­sä kuin tuos­sa alla väi­tät (että sota­kin oli­si vuo­ro­vai­ku­tus­ta). On tot­ta, että yhden val­tion sisäl­lä­kin on luke­ma­ton mää­rä eri­lai­sia käyt­täy­ty­mis­kult­tuu­re­ja, mut­ta val­tioi­den väli­set kult­tuu­rie­rot ovat usein näi­tä moniu­loit­tei­sem­pia ja kehit­tä­väm­piä. Ja toki jon­kin­lais­ta vuo­ro­vai­ku­tus­ta voi tapah­tua nii­den­kin välil­lä, vaik­ka yksit­täi­set eri kult­tuu­rien edus­ta­jat eivät käy­tän­nös­sä sekoit­tui­si kes­ke­nään (voi­han sitä vaik­ka kat­soa tele­vi­sios­ta mat­kai­luoh­jel­mia), mut­ta sekoit­tu­mi­nen arkie­lä­män tasol­la on mer­ki­tyk­sel­tään sil­ti aivan eri mittakaavassa.

    Mitä pidem­mäl­le val­tio kehit­tyy, sitä tär­keäm­mäk­si luo­va ajat­te­lu tulee. Suo­mi on itse asias­sa minun näh­däk­se­ni juu­ri sil­lä kyn­nyk­sel­lä, että tätä ei meil­lä ole vie­lä oikein tajut­tu, mut­ta kan­nat­tai­si taju­ta mah­dol­li­sim­man pian jos haluam­me pysyä elin­kel­poi­se­na val­tio­na sen sijaan että jumi­tum­me nykyi­seen kuo­le­vaan suoritustalouteen.

    Luo­van ajat­te­lun olen­nai­se­na polt­toai­nee­na on moni­puo­li­ses­ti virik­keel­li­nen ympä­ris­tö ja mah­dol­li­suus kokea ja koh­da­ta uut­ta ja vie­ras­ta. Luo­vuus ei kum­pua tutus­ta ja tur­val­li­ses­ta, vaan aina on men­tä­vä ennes­tään tun­te­mat­to­mil­le alueil­le ja osat­ta­va koh­da­ta sii­tä syn­ty­vä pelko/ahdistus (joka on ihmi­sel­le luon­nol­li­nen tapa rea­goi­da vie­rai­siin asioi­hin). Täs­tä syys­tä hete­ro­gee­nis­sa ympä­ris­tös­sä syn­tyy enem­män ja laa­duk­kaam­paa luo­vaa ajat­te­lua kuin homo­gee­ni­ses­sa. Se val­men­taa mei­tä rik­ko­maan ole­tuk­siam­me ja pää­se­mään aja­tuk­si­nem­me sen usein mai­ni­tun kuvit­teel­li­sen laa­ti­kon ulkopuolelle.

    Ovat­han sodat­kin kult­tu­rien välis­tä vuo­ro­vai­ku­tus­ta. Mikä itse asias­sa on enemmän?

    Sota on konflik­ti, vuo­ro­vai­ku­tuk­sen vas­ta­koh­ta. Vuo­ro­vai­ku­tus on mää­ri­tel­mäl­li­ses­ti raken­ta­va pro­ses­si; sota puo­les­taan hajot­ta­va. Sotia syt­tyy sil­loin, kun vuo­ro­vai­ku­tus­ta ei ole ollut tarpeeksi.

    Täs­tä pääs­tään­kin Pek­ka Kau­ka­lon kommenttiin:

    Eri­lai­set filo­so­fi­set poh­din­nat kult­tuu­rien vuo­ro­vai­ku­tuk­ses­ta ja etni­sis­tä ravin­to­lois­ta ovat mie­les­tä­ni hert­tai­sen yhden­te­ke­viä ver­rat­tu­na näi­hin talou­del­li­siin tekijöihin.

    Pidät nii­tä yhden­te­ke­vi­nä, kos­ka nii­den talou­del­li­nen arvo ei ole sinul­le itses­tään sel­vä. Ilmei­ses­ti ajat­te­let jopa, ettei niil­lä ole talou­del­lis­ta arvoa ensin­kään. Mut­ta jos voi­tai­siin pääs­tä het­kek­si maa­il­maan, jos­sa Suo­mi oli­si elä­nyt täy­sin eris­tyk­sis­sä ilman kult­tuu­rien vuo­ro­vai­ku­tus­ta (huom. tämä ei mer­kit­se että ilman sotia; päin vas­toin), ja sen jäl­keen ver­tai­lun vuok­si maa­il­maan jos­sa oli­si pit­kään ollut käyn­nis­sä avoin ja raken­ta­va vuo­ro­vai­ku­tus (jol­lai­sen toteut­ta­mi­nen on toki haas­teel­lis­ta eikä sii­nä esim. täl­lä het­kel­lä näy­te­tä onnis­tu­van eri­tyi­sen hyvin), oli­si ehkä hel­pom­pi mää­rit­tää kuin­ka pal­jon me olem­me val­mii­ta talou­del­li­ses­ti panos­ta­maan rik­ka­seen kulttuuriympäristöön.

  160. anna-Lii­sa
    “Aja­tus tur­va­paik­ka­ra­ho­jen siir­tä­mi­ses­tä kehi­ty­sa­vuk­si tai pako­lais­lei­rien aut­ta­mi­sek­si ei kui­ten­kaan ole uusi; esi­mer­kik­si hom­ma­lai­set los­saa­vat kan­nat­ta­van­sa pako­lais­ten aut­ta­mis­ta lähel­lä koti­seu­tu­jaan (käy­tän pejo­ra­tii­vis­ta sanaa ‘los­saa­vat’, kos­ka en ole vakuut­tu­nut hei­dän vil­pit­tö­mäs­tä halus­taan sijoit­taa Suo­men tur­va­pai­kan­ha­ki­jois­ta sääs­ty­neet rahat pako­lais­lei­rien auttamiseen).”

    No hom­ma­lai­set eivät var­maan­kaan vapaa­eh­toi­ses­ti käyt­täi­si rahaa pako­lais­lei­reil­le, mut­ta ilmei­ses­ti näke­vät sen jopa toteu­tet­ta­va­na ole­va­na kom­pro­mis­si­na. Ymmär­tä­jät oli­si­vat tyy­ty­väi­siä kun Suo­mi aut­tai­si ulko­maa­lai­sia ja hom­ma­lai­set, kun autet­ta­vat eivät tule tänne. 

    Luul­ta­vas­ti, kun lyö­täi­siin hom­ma­lai­sil­le todel­li­nen ja rea­lis­ti­nen valin­ta­ti­lan­ne eteen, he oli­si­vat jopa val­mii­ta kas­vat­ta­maan rahoi­tus­ta sil­lä perus­teel­la, että näin väl­te­tään tule­vai­suu­den ongel­mis­ta aiheu­tu­vat kus­tan­nuse­rät (jos vaih­toeh­to­na oli­si siis nyky­me­non jatkaminen).

  161. Vuo­ro­vai­ku­tus on mää­ri­tel­mäl­li­ses­ti raken­ta­va prosessi

    Ei ole.

    Vuo­ro­vai­ku­tus on pro­ses­si, joka tapah­tuu aina, kun ihmiset/kulttuurit ovat kon­tak­tis­sa toi­siin­sa. Se voi olla neut­raa­lia, posi­tii­vis­ta tai nega­tii­vis­ta eivät­kä kaik­ki osa­puo­let koe sitä vält­tä­mät­tä samal­la tavalla. 

    Jos läh­ti­sim­me sii­tä, että vuo­ro­vai­ku­tus jo mää­ri­tel­mäl­li­ses­ti on ainoas­taan hyvä asia, niin mitä miel­tä oli­si edes kes­kus­tel­la sii­tä, onko kult­tuu­rien väli­nen vuo­ro­vai­ku­tus hyvä vai paha asia?

    Sil­loin­han se ilman muu­ta on hyvä asia.

  162. lurk­ki:

    Lap­set on tapa­na liit­tää van­hem­pien­sa uskon­to­kun­tiin, ja tätä voi­daan hyvin­kin kri­ti­soi­da, mut­ta se kos­ki­si lute­ri­lais­ta lap­si­kas­tet­ta yhtä lail­la. Ei tai­da men­nä läpi, vaik­ka ateis­ti­na minul­le sopi­si oikein hyvin 18 vuo­den ikä­ra­ja uskon­nol­li­sen yhtei­sön jäsenyyteen.

    Kri­ti­soin myös tätä, mut­ta point­ti oli sii­nä, kos­ke­vat­ko näi­tä yhtei­söön kuu­lu­via eri lait ja oikeu­det kuin joi­tain mui­ta, ja jos kos­ke­vat, miten pal­jon erilaiset? 

    Pys­tyn vie­lä pit­kin ham­pain hyväk­sy­mään käy­tän­nöl­li­se­nä rat­kai­su­na esi­mer­kik­si sen, että kir­kol­lis­ve­ro kerä­tään vero­tuk­ses­sa uskon­to­kun­taan kuu­lu­vil­ta. En pys­ty hyväk­sy­mään, että jol­la­kin yhdys­kun­nal­la on käy­tös­sään vaik­ka­pa oikeus­käy­tän­tö, jos­sa nai­sen todis­tuk­sen arvo on puo­let mie­hen todistuksesta.

    Jyr­kän lin­jan isla­mis­ta­han täs­sä on kysy­mys, sil­lä se tun­tuu ole­van ainoa vaka­vam­min otet­ta­va uskon­to­kun­ta joka nykyi­sin on saa­mas­sa läpi vaa­ti­muk­si­aan eril­li­sis­tä oikeus­käy­tän­nöis­tä ja “kult­tuu­rin” ymmär­tä­mi­ses­tä. Joo, kato­li­set ja juu­ta­lai­set ovat jo jois­sain mais­sa saa­neet, mut­ta näki­sin mie­luum­min että niil­tä­kin nämä erioi­keu­det pois­tet­tai­siin. Tosin olen ihan oikeas­ti sitä miel­tä, että käy­tän­nös­sä isla­mi­lai­nen lain­käyt­tö on esi­mer­kik­si nais­ten tasa-arvon kan­nal­ta vie­lä ker­ta­luok­kaa juu­ta­lais­ta ikävämpää.

    Jos aikui­sen ihmi­sen elä­mää rajoit­taa sie­tä­mät­tö­mäl­lä taval­la jon­kin yhtei­sön sään­nös­tö, hänen on muu­tet­ta­va sään­nös­töä tai läh­det­tä­vä yhteisöstä.

    Jäl­leen, onko hänel­lä aina tosia­sial­lis­ta valin­nan­mah­dol­li­suut­ta? Jos vaik­ka yhtei­sös­tä luo­pu­jaa ran­gais­taan väki­val­lal­la, jopa kuolemantuomiolla?

    Tämä ongel­ma valin­nan­va­pau­den tosia­sial­li­ses­ta rajoit­tu­mi­ses­ta kaik­kein vah­vim­piin pätee kaik­kiin “kult­tei­hin,” ei suin­kaan pel­käs­tään ääri-isla­miin, ja sii­tä­pä syys­tä en rie­mus­ta hypi jos näil­le kul­teil­le anne­taan lain­sää­tä­jän val­ta — vaik­ka edes oman ryh­män­sä sisällä. 

    Jos halu­aa kon­ser­va­tii­vi­seen yhtei­söön kuu­lua, niin sii­tä vaan, mut­ta rajan vedän omien oikeus­käy­tän­tö­jen ja ‑näke­mys­ten sank­ti­fioin­tiin. Kyl­lä­hän kaik­ki pien­ryh­mät näi­tä omia pus­ka­kä­rä­ji­ään toteut­ta­vat kai­kes­ta huo­li­mat­ta, mut­ta sel­lai­seen tulee suh­tau­tua rikok­se­na rikos­ten jou­kos­sa, ei jonain edis­tet­tä­vä­nä oman kult­tuu­rin osana.

  163. Muu­ta­kin lakia saa nou­dat­taa. Mikään ei estä elä­mäs­tä elä­mään­sä sha­rian, halak­han tai muun uskon­nol­li­sen lain mukaan mukaan sil­tä osin kuin se ei riko Suo­men lakia. ”

    Täyt­tä teo­ri­aa. Jos meil­lä on esim 300000 hen­gen vähem­mis­tö, joka ei nou­da­ta jotain Suo­men lakia niin eipä ole juu­ri­kaan kei­no­ja ‚joil­la nämä saa­tai­siin nou­dat­ta­maan lakia.

  164. rajan vedän omien oikeus­käy­tän­tö­jen ja ‑näke­mys­ten sank­ti­fioin­tiin’ (J M Korhonen)
    Ilman muu­ta. Meil­lä ei ole perin­net­tä täl­lai­ses­ta uskon­to­kun­tien auto­no­mias­ta, ja parem­pi niin.
    ‘Jos meil­lä on esim 300000 hen­gen vähem­mis­tö, joka ei nou­da­ta jotain Suo­men lakia niin eipä ole juu­ri­kaan kei­no­ja ‚joil­la nämä saa­tai­siin nou­dat­ta­maan lakia.’ (Lii­an vanha)
    Mitäs kei­no­ja meil­lä on estää yhden hen­gen vähem­mis­töä rik­ko­mas­ta jotain Suo­men lakia?

  165. J.M.Korhonen: Minus­ta mei­dän ei pidä kiel­tää täy­si­val­tai­sia ihmi­siä muo­dos­ta­mas­ta ryh­miä tasan sel­lais­ten peri­aat­tei­den varaan kuin hei­tä kiinnostaa.

    Jos joku kokee saa­van­sa niin pal­jon iloa johon­kin yhtei­söön kuu­lu­mi­ses­ta, että on vas­ti­neek­si val­mis luo­pu­maan todis­tuk­sen­sa pai­noar­vos­ta oikeu­des­sa, niin kei­tä me ollaan päät­tä­mään hänen puolestaan.

    Niin kau­an kuin ympä­ril­lä on yhteis­kun­ta, johon voi siir­tyä ei ketään voi pakot­taa ole­maan yhtei­sön jäsen. Mik­si väki­val­ta oli­si sen suu­rem­pi ongel­ma täs­sä kuin mis­sä tahan­sa muus­sa kon­teks­tis­sa, mis­sä joku halu­aa vai­kut­taa toi­sen käyttäytymiseen?

    Minus­ta mei­dän ei pidä puut­tua ihmis­ten oikeu­teen mää­rä­tä omas­ta elä­mäs­tään jon­kun epä­mää­räi­sen väit­teen perus­teel­la, että nämä ihmi­set ovat joten­kin aivo­pes­ty­jä tai muu­ten typeriä.

  166. J.M. Kor­ho­nen:

    Kri­ti­soin myös tätä, mut­ta point­ti oli sii­nä, kos­ke­vat­ko näi­tä yhtei­söön kuu­lu­via eri lait ja oikeu­det kuin joi­tain mui­ta, ja jos kos­ke­vat, miten pal­jon erilaiset? 

    Tot­ta, tähän liit­tyy omat ongel­man­sa. Peri­aat­tees­sa voi­si aja­tel­la, että jos uskon­to­kun­nas­ta saa halu­tes­saan ero­ta, niin sii­hen kuu­lu­vat saa­koon vapaas­ti päät­tää asiois­taan niin kuin halua­vat. Ongel­ma täs­sä on vain se, että vaik­ka peri­aa­te­ta­sol­la uskon­nos­ta eroa­mi­nen voi olla mah­dol­lis­ta, käy­tän­nös­sä tämä voi olla hyvin vai­ke­aa. Sii­hen liit­tyy yleen­sä sekä voi­ma­kas sosi­aa­li­nen (koko lähi­pii­ri hyl­kää koko­naan uskon­nos­ta eroa­van) että uskon­nol­li­nen pai­nos­tus (uha­taan Juma­lan kos­tol­la, jos jät­tää uskontokunnan. 

    Art­tu­ri on nyt ideo­lo­gian­sa mukai­ses­ti sitä miel­tä, että tätä ongel­maa ei ole tai aina­kin se on pie­nem­pi kuin se, että ase­tet­tai­siin ulkoa päin rajat sil­le, mitä kaik­kea uskon­to­kun­nan sään­nöt voi­vat mää­rä­tä jäse­nil­leen. Vaik­ka olen samaa miel­tä mel­kein kaik­kien mui­den yhteis­kun­nan orga­ni­saa­tioi­den osal­ta, niin juu­ri uskon­toon liit­tyy minus­ta niin pal­jon epä­ra­tio­naa­lis­ta ajat­te­lua jo sinäl­lään, ettei minus­ta voi olet­taa, että uskon­non koh­dal­la ihmi­set teki­si­vät aina ratio­naa­li­sia pää­tök­siä sii­tä, mikä heil­le itsel­leen on parasta. 

    Kysyi­sin Art­tu­ril­ta, että eikö hän usko, että ihmi­siä voi aivo­pes­tä uskon­nol­la? Esi­mer­kik­si ne 19 ukkoa, jot­ka len­si­vät len­to­ko­neet päin pil­ven­piir­tä­jiä, oli­vat täy­sin ratio­naa­li­sen pää­tök­sen­teon perus­teel­la tul­leet sii­hen tulok­seen, että se oli paras rat­kai­su hei­dän kan­nal­taan, eikä kenen­kään tule puut­tua sii­hen, jos joku har­ras­taa vastaavaa?

  167. Täyt­tä teo­ri­aa. Jos meil­lä on esim 300000 hen­gen vähem­mis­tö, joka ei nou­da­ta jotain Suo­men lakia niin eipä ole juu­ri­kaan kei­no­ja ‚joil­la nämä saa­tai­siin nou­dat­ta­maan lakia.”

    Tuo­kin on täyt­tä teo­ri­aa. Suo­meen ei yht’äk­kiä ilmes­ty mono­liit­tis­ta 300000 hen­gen vähem­mis­töä. Maa­han­muut­ta­jia saa­puu pik­ku­hil­jaa samal­la kun jo tän­ne aset­tu­neet sopeu­tu­vat ja sulau­tu­vat. Mah­dol­li­set lain­vas­tai­set tavat ja käy­tän­nöt pysy­vät kontrollissa.

  168. Samu­li Saarelma:

    Kysyi­sin Art­tu­ril­ta, että eikö hän usko, että ihmi­siä voi aivo­pes­tä uskonnolla?

    Tot­ta­kai voi. Entä sitten?

    eikä kenen­kään tule puut­tua sii­hen, jos joku har­ras­taa vastaavaa?

    No sii­hen pitää puut­tua ihan yhtä pal­jon kuin mihin tahan­sa muu­hun­kin massamurhaamiseen.

  169. Eli­na:

    Jos läh­ti­sim­me sii­tä, että vuo­ro­vai­ku­tus jo mää­ri­tel­mäl­li­ses­ti on ainoas­taan hyvä asia, niin mitä miel­tä oli­si edes kes­kus­tel­la sii­tä, onko kult­tuu­rien väli­nen vuo­ro­vai­ku­tus hyvä vai paha asia?

    Minus­ta tuos­ta ei juu­ri eri­mie­li­syyt­tä ole­kaan. Krii­tik­ko­ja vain huo­let­taa se, että vuo­ro­vai­ku­tuk­sen lisäk­si maa­han­muu­tos­ta seu­raa myös konflik­te­ja. Kes­kus­te­lu siis kos­kee sitä, onko maa­han­muut­to hyvä vai paha asia, ja mis­sä laajuudessa.

    Itse ajat­te­len, että sekä konflik­tien mää­rään ja laa­tuun voi­daan vai­kut­taa asen­tei­den ja poli­tii­kan kaut­ta (sosi­aa­li­sis­sa tilan­teis­sa kum­man­kin osa­puo­len käy­tös vai­kut­taa rat­kai­se­vas­ti lop­pu­tu­lok­seen) — siis raken­ta­vaa vuo­ro­vai­ku­tus­ta lisää­mäl­lä — mut­ta pys­tyn kyl­lä myös samas­tu­maan nii­den ihmis­ten huo­leen, jot­ka ajat­te­le­vat konflik­tien syn­ty­vän mei­dän toi­mis­tam­me ja aja­tuk­sis­tam­me riippumatta.

  170. Maa­han­muut­ta­jia saa­puu pik­ku­hil­jaa samal­la kun jo tän­ne aset­tu­neet sopeu­tu­vat ja sulau­tu­vat. Mah­dol­li­set lain­vas­tai­set tavat ja käy­tän­nöt pysy­vät kontrollissa.”

    Emme­hän ole edes saa­neet Jeho­van todis­ta­jia armei­jaan. Lakia piti muut­taa , kos­ka he sys­te­maat­ti­se­ti meni­vät vankilaan.
    Maan­han­muut­ta­jat hakeu­tu­vat yhteen ja , joten jos haluam­me tän­ne 500000 maa­han­muut­ta­jaa niin väis­tä­mät­tä syn­tyy kes­kit­ty­miä ja vähemm­mis­tö­ryh­miä, jot­ka nou­dat­ta­vat ennem­min omia tapojaan.

  171. Onko jär­ke­vää aset­taa vas­tak­kain huma­ni­taa­ri­nen maa­han­muut­to ja pai­kan pääl­lä auttaminen? 

    Ei ole. Tän­ne pyr­ki­vil­lä ei yleen­sä ole mah­dol­li­suuk­sia pala­ta koti­seu­dul­leen eikä lähia­lueil­la­kaan ole heil­le oikein mah­dol­li­suuk­sia elää kuin avustettavana. 

    Aina­kin teo­rias­sa tääl­lä on mah­dol­lis­ta pääs­tä kun­non elä­män alkuun. Jos se ei onnis­tu ensim­mäi­sel­tä suku­pol­vel­ta, niin toi­vot­ta­vas­ti se onnis­tuu suo­ma­lai­sen kou­lu­jär­jes­tel­män läpi käy­väl­tä toi­sel­ta sukupolvelta.

  172. Art­tu­ri 911-terroristeista:

    No sii­hen pitää puut­tua ihan yhtä pal­jon kuin mihin tahan­sa muu­hun­kin massamurhaamiseen. 

    Ja miten sii­hen puu­tut? Luon­nol­li­ses­ti mikään ran­gais­tuk­sen uhka ei estä itse­mur­ha­ter­ro­ris­tia toteut­ta­mas­ta suun­ni­tel­maan­sa. Rikok­sen jäl­keen annet­ta­vat ran­gais­tuk­set ovat kui­ten­kin se kei­no, mihin vapaa yhteis­kun­ta pää­osin nojaa ei-toi­vo­tun toi­min­nan estämisessä. 

    Toi­nen kei­no on tie­ten­kin kont­rol­lin lisää­mi­nen (eli etu­kä­teen fyy­si­ses­ti este­tään iskut). Tämä on kui­ten­kin vapaas­sa yhteis­kun­nas­sa erit­täin vai­ke­aa. Mitä tiu­kem­mak­si sys­tee­mit teh­dään, sitä enem­män ihmi­set jou­tu­vat tin­ki­mään vapau­des­taan. Ja sil­ti­kään ne eivät ole kovin toi­mi­via. Kuu­lin vii­me jou­lun pom­mi­ju­tus­ta teh­dys­sä doku­men­tis­sa erään tur­val­li­suus­asian­tun­ti­jan sano­van, että yksi­kään ter­ro­ris­ti ei ole jää­nyt kiin­ni len­to­ken­tän tur­va­tar­kas­tuk­ses­sa pom­min kanssa. 

    Minus­ta itse­mur­hais­ku on niin vai­kea fyy­si­ses­ti estet­tä­väk­si, että ainoa kei­no nii­den estä­mi­sek­si on estää aivo­pe­su, joka saa täy­si­val­tai­sen ihmi­sen tilaan, jos­sa hän uskoo itse­mur­hais­kun ole­van hänel­le paras vaih­toeh­to. Siis aivo­pe­si­jän ei tar­vit­se edes avus­taa teki­jää mate­ri­aa­li­ses­ti tai muu­ten­kaan, vaan riit­tää aivan hyvin se, että hän saa vain koh­teen vakuu­tet­tua sii­tä, että itse­mur­hais­ku tuo hänel­le par­haan tulok­sen, ja teki­jä sit­ten itse hoi­taa kai­ken käy­tän­nön toteutuksen.

  173. Minus­ta itse­mur­hais­ku on niin vai­kea fyy­si­ses­ti estet­tä­väk­si, että ainoa kei­no nii­den estä­mi­sek­si on estää aivo­pe­su, joka saa täy­si­val­tai­sen ihmi­sen tilaan, jos­sa hän uskoo itse­mur­hais­kun ole­van hänel­le paras vaihtoehto”

    Sisä­syn­tyi­ses­sä ter­ro­ris­mis­sa pää­tös iskus­ta on jo syn­ty­nyt aiko­ja ennen yhtey­den­ot­toa mui­hin ääri­ryh­miin. Näi­tä mui­ta käy­te­tään vain kou­lu­tuk­sen saa­mi­seen iskuun.

  174. Samu­li Saarelma:

    Tämä on kui­ten­kin vapaas­sa yhteis­kun­nas­sa erit­täin vaikeaa.

    Toi­sin kuin aivo­pe­sun estäminen?

    No oli miten oli, niin minus­ta aivo­pe­sua voi yrit­tää estää sii­nä mää­rin kuin se lisää ihmis­ten hyvinvointia.

    Tämän on tie­tys­ti ongel­mal­lis­ta, kos­ka ensin­nä­kään me ei tun­nis­te­ta nii­tä aivo­pe­su­ta­pauk­sia jois­ta on hait­taa aivo­pes­tä­väl­le, eikä me osa­ta “aut­taa” näi­tä aivo­pes­ty­jä sil­leen, että nii­den hyvin­voin­ti lisääntyis.

    Sen sijaan täl­lä aivo­pe­su­pe­rus­te­lul­la pys­ty­tään hait­ta­maan monien uskon­nol­lis­ten ryh­mien toi­min­taa, jot­ka tuot­ta­vat aidos­ti hyvin­voin­tia jäsenilleen.

    Minus­ta itse­mur­hais­ku­jen tuo­mi­nen tähän kes­kus­te­luun on epä­olen­nais­ta. Ei nii­tä nyt niin pal­joa tapah­du, että mei­dän kan­nat­tais hir­vees­ti alkaa käyt­tä­mään resurs­se­ja nii­den torjumiseen.

  175. Ei ratio­naa­li­suut­ta voi mita­ta arvoilla. 

    Useim­mat meis­tä pitä­vät WTC-isku­ja vää­ri­nä ja pahoi­na tekoi­na, mut­ta se ei tee niis­tä irrationaalisia. 

    Oli tavoi­te tap­paa mah­dol­li­sim­man mon­ta ame­rik­ka­lais­ta, se toteu­tet­tiin mah­dol­li­sim­man tehok­kaal­la kei­nol­la. Tämä on rationaalista. 

    En usko, että indokt­ri­naa­tiol­le alt­teim­mat oli­si­vat edes vali­koi­tu­neet teh­tä­vään. Kyl­lä psy­ko­lo­gi­nen tes­taus oli var­mas­ti kohdallaan.

  176. Art­tu­ri:

    Minus­ta itse­mur­hais­ku­jen tuo­mi­nen tähän kes­kus­te­luun on epä­olen­nais­ta. Ei nii­tä nyt niin pal­joa tapah­du, että mei­dän kan­nat­tais hir­vees­ti alkaa käyt­tä­mään resurs­se­ja nii­den torjumiseen. 

    Niin vas­ta­sit täs­sä aika hyvin sii­hen, mitä aivo­pe­sua tulee rajoit­taa. Suu­rim­mas­sa osas­sa uskon­nol­li­ses­sa indokt­ri­naa­tios­sa häviä­jä­nä on vain se dokt­ri­noi­tu itse (jos hän­kään), joten sii­hen ei ehkä ole tar­peen puut­tua­kaan. Point­ti­ni oli kui­ten­kin se, että myös sel­lais­ta indokt­ri­naa­tio­ta on, jos­ta on muil­le hait­taa ja sen suh­teen ei minus­ta voi olla täy­sin välinpitämätön. 

    Mitä tois­ten hyväk­si pää­tök­sen­te­koon tulee, niin minus­ta on hie­man kei­no­te­kois­ta, että kaik­ki alle 18-vuo­ti­aat ovat täy­sin van­hem­pien­sa pää­tös­ten armoil­la, kos­ka kat­so­taan, että he eivät osaa itse teh­dä pää­tök­siä ja toi­saal­ta kaik­ki yli 18-vuo­ti­aat ovat täy­si­val­tai­sia. Minus­ta nykyi­sin täy­si­val­tai­sik­si las­ke­tuis­sa­kin ihmi­sis­sä on sel­lai­sia, jot­ka oikeas­taan tar­vit­si­si­vat hol­hous­ta, kos­ka joko teke­vät kai­ken jär­jen mukaan itsen­sä kan­nal­ta huo­no­ja pää­tök­siä tai ovat täy­sin joi­den­kin ihmis­ten hyväksikäyttämiä.

  177. Muu­ta­ma irral­li­nen kom­ment­ti väkivallasta:

    Samu­li Saarelma:
    “Luon­nol­li­ses­ti mikään ran­gais­tuk­sen uhka ei estä itse­mur­ha­ter­ro­ris­tia toteut­ta­mas­ta suunnitelmaansa.”

    Kyl­lä sel­lai­sia­kin ran­gais­tuk­sia löy­tää, jos hei­te­tään län­si­mai­nen oikeus­kä­si­tys tien­pie­leen. Nat­si-Sak­sa ennal­taeh­käi­si ter­ro­ri-isku­ja nau­laa­mal­la kes­kel­le kylää nimi­lis­tan ja ilmoit­ta­mal­la että jokais­ta kuol­lut­ta sak­sa­lais­ta soti­las­ta koh­den tape­taan täl­tä lis­tal­ta 10, lis­tan alus­ta läh­tien. Roo­ma­lai­set laa­jen­si­vat ran­gais­tuk­sen kos­ke­maan myös veri­su­ku­lai­sia tie­tyis­sä rikoksissa. 

    Eli­na:
    “Oli tavoi­te tap­paa mah­dol­li­sim­man mon­ta ame­rik­ka­lais­ta, se toteu­tet­tiin mah­dol­li­sim­man tehok­kaal­la keinolla.”

    No eikä ollut. Oli tavoi­te teh­dä sym­bo­li­nen isku impe­riu­mia vas­taan. Onnis­tu­mi­sen aste tuli var­mas­ti yllä­tyk­se­nä jopa iskun suun­nit­te­li­joil­le. Jos oli­si uskot­tu len­to­ko­nei­den todel­la pää­se­vän peril­le, iskut oli­si ajoi­tet­tu pahim­paan ruuh­ka-aikaan jol­loin talois­sa oli­si ollut kym­me­niä tuhan­sia kol­men­tu­han­nen sijaan. Mikä­li tar­koi­tus oli­si ollut teh­dä ruu­mii­ta, oli­si ne pari­kym­men­tä vapaa­eh­tois­ta hajau­tet­tu sir­pa­le­pom­mien kans­sa ruuh­kai­sil­le met­ro- ja rau­ta­tie­a­se­mil­le. Hel­pom­pi toteut­taa, pie­nem­pi ris­ki epä­on­nis­tu­mi­sel­le, parem­pi onnistumisprosentti. 

    Sii­nä olen kyl­lä samaa miel­tä, että itse­mur­hais­kuil­la ei ole (vie­lä) mitään mer­ki­tys­tä Suo­men har­joit­ta­man maa­han­muu­ton suun­nit­te­lun kan­nal­ta. Pal­jon tär­keäm­pää oli­si estää muun tyyp­pi­siä ongelmia.

  178. Eli­na:

    Oli tavoi­te tap­paa mah­dol­li­sim­man mon­ta ame­rik­ka­lais­ta, se toteu­tet­tiin mah­dol­li­sim­man tehok­kaal­la kei­nol­la. Tämä on rationaalista. 

    En nyt väi­tä pää­se­vä­ni ter­ro­ris­tien pään sisään mik­si he teki­vät niin­kuin teki­vät, mut­ta uskoi­sin että wtc valit­tiin koh­teek­si sen sym­bo­liar­von ja ennen kaik­kea spek­taak­ke­li-fak­to­rin mukaan. Kyl­lä nämä kave­rit var­mas­ti miet­ti­vät ennen­kaik­kea sitä mikä näyt­tää sho­kee­raa­val­ta telk­ka­ris­sa. Ei näi­tä vei­ja­rei­ta var­mas­ti ihmis­hen­get sinän­sä kiin­nos­ta­neet, mut­ta ymmär­si­vät ame­riik­ka­lais­ta pään sisäl­töä aika hyvin- sii­nä mer­ki­tyk­ses­sä että mikä tekee kaik­kein kipeintä.

  179. Olet­te oikeassa. 

    Tie­tys­ti oli tar­koi­tuk­se­na saa­da mah­dol­li­sim­man suu­ri huo­mio­ar­vo, ei niin­kään kuol­lei­den luku­mää­räl­lä ollut väliä. Huo­mio­ar­vol­la ja kuol­lei­den mää­räl­lä lie­nee kui­ten­kin jokin posi­tii­vi­nen korrelaatio. 

    Oikeas­taan tar­koi­tin ihan muu­ta puut­tuen Art­tu­rin ja Samu­lin keskusteluun. 

    En usko, että nämä isku­jen teki­jät oli­si­vat sanan var­si­nai­ses­sa mer­ki­tyk­ses­sä aivo­pes­ty­jä ja että toi­mi­si­vat lain­kaan irrationaalisesti.

  180. Eli­na:

    Oli tavoi­te tap­paa mah­dol­li­sim­man mon­ta ame­rik­ka­lais­ta, se toteu­tet­tiin mah­dol­li­sim­man tehok­kaal­la kei­nol­la. Tämä on rationaalista. 

    Aivan, oli ratio­naa­lis­ta Osa­mal­le ja niil­le muil­le Al Qai­dan hepuil­le, jot­ka pani­vat koko tou­hun liik­keel­le. En ole edel­leen­kään samaa miel­tä, että oli niil­le itse iskun teki­jöil­le, ellei hei­tä oli­si saa­tu aivo­pes­tyä usko­maan para­tii­siin neit­syi­neen. Tai sit­ten mei­dän pitää mää­ri­tel­lä ratio­naa­li­suus niin, että mitä tahan­sa ihmi­nen tekee­kin, se on ratio­naa­lis­ta aivan riip­pu­mat­ta tosi­asiois­ta. Täl­löin sit­ten myös lap­sen ryn­tää­mi­nen pal­lon peräs­sä vilk­kaal­le kadul­le on ratio­naa­lis­ta, kos­ka hänen usko­mas­saan todel­li­suu­des­saan ei nii­tä auto­ja ole.

    Aivo­pe­suun liit­tyen, jen­keis­sä pidä­tet­tiin juu­ri äsket­täin mies, joka tun­nus­ti netin kes­kus­te­lu­pals­to­ja käyt­täen saa­neen­sa nel­jä nuor­ta ihmis­tä teke­mään itse­mur­han. Kyse oli sii­tä, että nuo­ret oli­vat olleet masen­tu­nei­ta ja mies saa­nut hei­dät teke­mään ns. itse­mur­ha­so­pi­muk­sen, eli sopi­muk­sen, jos­sa molem­mat lupaa­vat tap­paa itsen­sä. Oli­ko näi­den nuor­ten toi­min­ta ratio­naa­lis­ta eikä siis ollut mitään syy­tä heit­tää kyseis­tä tyyp­piä tel­kien taakse?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.