Kai Räty on ymmärtänyt pyytää provikaa?

Puun­ja­los­tus­teol­li­suus par­kuu äänek­kääs­ti jät­ti­tap­pioi­ta, joi­ta sata­ma­lak­ko suo­ma­lai­sel­le teol­li­suu­del­la aiheut­taa. Vali­tus ei tun­nu oikein uskot­ta­val­ta, kos­ka jokai­nen lak­ko­päi­vä näyt­tää nos­ta­van sekä  UPM:n, M‑Realin että Sto­ra Enson pörs­si­kurs­se­ja. Vali­tus on tees­ken­te­lyä. Pörs­si­kurs­sit ker­to­vat lah­jo­mat­to­man totuu­den. Sata­ma­lak­ko sataa näi­den yhtiöi­den laariin. 

Sel­lu ja pape­ri­teol­li­suu­des­sa on maa­il­mas­sa yli­ka­pa­si­teet­tia, min­kä vuok­si hin­nat ovat olleet sur­kei­ta. Mitä pitem­pään Suo­men teol­li­suus pysyy pois­sa mark­ki­noil­ta, sitä parem­min koko maa­il­man puun­ja­los­tus­teol­li­suu­del­la menee. UPM ja Sto­ra Enso eivät ole riip­pu­vai­sia Suo­men tuo­tan­nos­ta, kos­ka niil­lä on teh­tai­ta muu­al­la­kin, ja ne tah­koa­vat nyt rahaa. Pape­ri­teh­tai­den voit­toa lisää vie­lä se, että säh­kön hin­ta on juu­ri nyt kor­keal­la. Aina­kin UPM omis­taa run­saas­ti säh­kö­te­hoa, jon­ka se voi nyt myy­dä hyväl­lä voi­tol­la säh­kö­pörs­sis­sä sen sijaan, että jou­tui­si haas­kaa­maan arvo­kas­ta säh­köä huo­nos­ti tuot­ta­vis­sa pape­ri­teh­tais­sa. Lakol­la on var­maan vie­lä myön­tei­nen vai­ku­tus puun hintaan.

Mihin pape­ri­teh­taat tar­vit­se­vat Rätyä? Osaa­vat­han ne sul­kea teh­tai­ta itse­kin. Enson ei kan­na­ta sul­kea Suo­men teh­tai­taan, ellei­vät muut­kin sul­je, kos­ka suu­rin osa hyö­dys­tä meni­si sen kil­pai­li­joil­le. Sama tilan­ne on muil­la­kin. Teh­tai­den alas­ajo kan­nat­taa vain, jos kil­pai­li­jat­kin niin teke­vät. Yri­tys­ten kan­nat­tai­si sopia Suo­men tuo­tan­non alas­ajos­ta muu­ta­mak­si vii­kok­si, mut­ta jos ne niin teki­si­vät, kil­pai­lu­vi­ran­omai­set antai­si­vat tuk­ka­pöl­lyä. Sik­si Timo Rätyä on puun­ja­los­tus­teol­li­suu­del­le korvaamaton.

26 vastausta artikkeliin “Kai Räty on ymmärtänyt pyytää provikaa?”

  1. Ei ole­kaan ihme, että neu­vot­te­lut eivät ete­ne, sil­lä työ­nan­ta­ja­puo­len mer­kit­tä­vä toi­mi­ja Ste­veco­han on pää­asias­sa met­sä­teol­li­suu­den omis­tuk­ses­sa. Lisää aihees­ta vaik­ka­pa Reko Rave­lan blo­gis­sa ja tie­tys­ti tuon voi tode­ta Ste­vecon sivuiltakin.

    Nyt­hän lak­koa onkin sit­ten ollut rik­ko­mas­sa lähin­nä tuo venä­lai­so­mis­tei­nen Mul­ti-Link ja Venä­jäl­le läh­te­viä rek­ko­ja kai siel­lä Kot­kas­sa onkin las­tat­tu. Sikä­läi­siä lak­ko ei llmei­ses­ti ole hyödyttänyt.

  2. Tuli­pa tuos­ta kir­joi­tel­tua itsekin

    http://paavohaikio.wordpress.com/2010/03/12/akt-ja-globalisaatio/

    Yhtiöt ovat glo­baa­le­ja, ja se että Suo­mes­sa ole­val­le teol­li­suu­del­le tulee lom­mo­ja ei tar­koi­ta että ko yri­tyk­sel­le koko­nai­suu­te­na tai teol­li­suu­de­na­lal­le tuli­si lom­mo­ja; tuo­ta­vat vain tuot­teen­sa muu­al­la ja samaan aikaan saa­vat tuot­tei­den hin­nat hinat­tua ylös.

    Suo­men teol­li­suus epäi­le­mät­tä ottaa tak­kiin­sa kuten koko suo­ma­lai­nen yhteiskunta.

  3. UPM:n Peso­nen, Sto­ra-Enson Kar­vi­nen ja Met­son Elo­vaa­ra ovat jokai­nen puhu­neet sii­tä kuin­ka Suo­mes­sa ei olla teh­ty mitään sen eteen, että tän­ne kan­nat­tai­si inves­toi­da. Jos ei kan­na­ta inves­toi­da, teh­taat kulu­vat loppuun.

    Huo­nol­ta näyt­tää suo­ma­lai­sen metalli/metsäteollisuuden tule­vai­suus. Ei tän­ne kan­na­ta inves­toi­da. Metal­li­teol­li­suu­des­sa ali­han­kin­nan siir­ty­mi­nen kol­man­siin mai­hin vain kiih­tyy täl­lais­ten lak­ko­jen seu­rauk­se­na. Pape­ri­fir­mo­ja lak­ko ei niin pal­joa kos­ke kos­ka ne ovat val­ta­via moni­kan­sal­li­sia yri­tyk­siä, mut­ta suo­ma­lai­sia kone­pa­jo­ja se kos­kee ja eri­tyi­ses­ti suo­ma­lais­ta alihankintateollisuutta.

    No pääs­tään­pä­hän aina­kin pääs­tö­ta­voit­tei­siin kun teol­li­suus kato­aa maasta.

    1. Näin juu­ri. Ja vaik­ka pape­ri­teol­li­suu­den sei­so­kit eivät ole yri­tyk­sil­le paha asia, ovat ne paha asia nii­den työn­te­ki­jöil­le, met­sän omis­ta­jil­le, met­su­reil­le, kul­je­tusa­lal­le, sata­ma­kau­pun­geil­le val­tion­ta­lou­del­le, veron­mak­sa­jil­le ja vaik­ka kenelle.

  4. Eräs insi­nöö­ri todis­ti kon­kreet­ti­sel­la las­kel­mal­la saman mitä Soi­nin­vaa­ra sanoo. Ener­gia on arvo­kas­ta, sel­lu hal­paa. Ener­gi­aa ei kan­na­ta tyh­la­ta sel­lun keit­toon. Parem­man hin­nan saa, kun se myydään.

    Minul­le rat­ke­si tämän aiheen myö­tä eräs­kin mys­tee­ri. Mik­si kehit­tä­vän met­sän­hoi­don eli KeMe­Ra rahat, vajaa 80 mil­joo­naa ovat lop­pu­neet alkuun­sa (kor­jat­kaa jos sum­ma on vää­rä). Edus­kun­nas­sa on jo teh­ty esi­tys mää­rä­ra­han lisäämiseksi.

    Seli­tys on ener­gia­puu. Kun nor­maa­lin nuo­ren met­sän hoi­to­tu­ki on 210 euroa heh­taa­ril­le, Keme­ra-tuen mää­rä hel­pos­ti vii­sin­ker­tais­tuu heh­taa­ria koh­ti, kun siel­tä kor­ja­taan myös energiapuu.

    Vero­ra­hoil­la siis kor­ja­taan risut met­säs­tä. Kan­sain­vä­li­nen Suo­mes­sa toi­mi­vat met­säyh­tiö jau­haa sii­tä säh­köä ja myy sen hyvään hin­taan markkinoilla.

  5. No, näkö­jään venä­läi­set kus­kit pää­si­vät mat­kaan Kot­kas­sa, hyvä niin. Miten iso­palk­kai­set duu­na­rit kuvit­te­le­vat ettei hei­dän työ­tään tul­la pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä kor­vaa­maan jol­la­kin vuo­kra­työ­voi­ma­käy­tän­nöl­lä. Luu­li­si näi­nä aikoi­na, että työ­paik­ka on tär­keäm­pi kuin mikään muu. Mik­si vaa­ran­taa tämä? Rau­ma­lais­ta pape­ri­teol­li­suut­ta lähel­tä ja pit­kään seu­ran­nee­na en usko, että bis­nek­sen kes­keyt­tä­mi­nen on hyvä bis­nes. Met­sä­teol­li­suu­den kurs­si­muu­tok­set ovat monimutkaisempia.

  6. .. Venä­jän puolelle …

    Sama aja­tus on käy­nyt mie­les­sä. Kun venä­läi­set rekat on vapau­tet­tu niin lopuk­si aje­taan koneet ja kalus­to lai­vaan — ja se on siinä.

  7. Osmo:

    Ja vaik­ka pape­ri­teol­li­suu­den sei­so­kit eivät ole yri­tyk­sil­le paha asia, ovat ne paha asia nii­den työn­te­ki­jöil­le, met­sän omis­ta­jil­le, met­su­reil­le, kul­je­tusa­lal­le, sata­ma­kau­pun­geil­le val­tion­ta­lou­del­le, veron­mak­sa­jil­le ja vaik­ka kenelle.

    Älä unoh­da kuluttajia!

  8. Kart­taa kans­sa kat­se­lin, ehkä Säk­ki­jär­vel­le tulee Suo­men suu­rin vientisatama?

  9. Ystä­vä­ni työs­ken­te­lee ana­lyy­tik­ko­na ja tun­tee met­sä­teol­li­suu­den mel­ko hyvin. Hänel­tä tuli täl­lai­nen kom­ment­ti kun lai­toin tämän kes­kus­te­lun linkin:

    Näi­den fir­mo­jen pai­noar­vo yli­ka­pa­si­tee­tis­ta kär­si­väl­lä alal­la ei ole niin suu­ri, että lakol­la oli­si mer­kit­tä­vää vai­ku­tus­ta hin­toi­hin, var­sin­kin kun ovat kes­kit­ty­neet eri pape­ri­laa­tui­hin. Sitä pait­si eten­kin UPM:n tuo­tan­nos­ta val­tao­sa on Suo­mes­sa, ja fir­ma ottaa rei­lus­ti tak­kiin joka päi­vä — Sto­ra Enso var­mas­ti hie­man vähem­män. Mitä ener­gia­tuo­tan­toon tulee, UPM:n ja Sto­ran voi­ma­lat polt­ta­vat pää­osin sel­lun­tuo­tan­non jät­tei­tä, ja jos teh­das on kiin­ni, ei säh­köä­kään synny. ”

  10. … jat­kaen samaa. Samai­nen ana­lyy­tik­ko muis­tut­ti myös, että säh­kön spot-hin­ta on tul­lut alas lakon alus­ta 35% kos­ka ener­giain­ten­sii­vi­nen metal­li­teol­li­suus on pysy­nyt kiin­ni, eli säh­kön myyn­tie­tu on sulanut.

    Nord Pool spot prices

  11. Epäi­le­mät­tä met­säyh­tiöi­den huip­pu­palk­kai­set joh­ta­jat puhu­vat höpö­lö­pöä niin­kuin heil­lä usein muu­ten­kin on tapa­na, kun he jah­taa­vat itsel­leen lisää bonusrahoja. 

    Isot pape­ri- ja sel­lu­fir­mat hyö­ty­vät toden­nä­köi­ses­ti lakos­ta Osmon logii­kan mukaan. Mut­ta sit­ten lähes kaik­ki muut kär­si­vät. Joten koko­nai­suu­te­na tap­piot lakos­ta ovat kui­ten­kin val­ta­van suu­ret sekä teol­li­suu­del­le että kansakunnalle.

    Mie­len­kiin­tois­ta on se, että myön­ty­mi­nen työn­te­ki­jöi­den vaa­ti­muk­siin mak­sai­si työ­nan­ta­jil­le arvat­ta­vas­ti vain pari mil­joo­naan euroa vuo­des­sa. Se kus­tan­nus syn­tyy, jos vuo­sit­tain sadan ahtaa­jan osal­ta työt­tö­mäk­si jou­tu­mi­ses­ta jou­du­taan mak­sa­maan 20.000 euroa/ahtaaja.

    Tämä kus­tan­nus uppoai­si hel­pos­ti asiak­kail­ta las­ku­tet­ta­viin kului­hin, eikä lisä­ku­lut näkyi­si käy­tän­nös­sä miten­kään vien­tiä ja tuon­tia har­joit­ta­vien yri­tys­ten tuloksissa.

    AKT:n vaa­ti­mus työn­te­ki­jöil­leen lie­nee joi­ta­kin pro­sent­te­ja Nal­le Wahl­roo­sin vuo­si­tu­lois­ta, mut­ta sil­ti ne ovat lii­an suu­ret. Yksi met­sä­joh­ta­ja­kin saa ökye­ro­ra­ho­ja enem­män kuin on ahtaa­jien vaa­ti­mus­ten vuo­si­ku­lut puhu­mat­ta­kaan kysei­sen pam­pun lisäe­lä­ke-etu­jen kustannuksista.

    Jot­ta ahtaa­jil­le ei tar­vit­se mak­saa “pik­ku­ra­ho­ja”, ollaan kui­ten­kin val­mit uhraa­maan sato­ja mil­joo­nia lakon hait­toi­hin. Ja pää­mi­nis­te­ri­kin pide­tään Afri­kas­sa varuil­laan asiasta.

    Mis­tä oikein on kysy­mys? Jotain isom­paa täy­tyy olla hom­man taka­na. Kun tupois­ta­kin on jo luo­vut­tu, nyt tar­koi­tuk­se­na on var­maan lait­taa Räty­jen kal­tai­set ay-joh­ta­jat lopul­li­ses­ti polvilleen?

  12. Juha Mut­ru tulee Met­sä­teol­li­suus ry:tä.
    Hän on Arto Täh­ti­sen kas­vat­te­ja , joka taas oli tun­ne­tu sii­tä, että hän sai aikaan työ­rii­dan hyvää-päi­vää- toivotuksestakin .
    Todel­li­suu­des­sa Mut­rul­la ei ole val­tuuk­sia sopia mitään, val­ta on täs­sä asias­sa EK:n vuorineuvoksilla.

    Ay-lii­ke teki suu­ren vir­heen luo­pues­saan ero­ra­has­ta 2000-luvun alku­puo­lel­la . Sii­hen työ­nan­ta­jat hou­kut­te­li­vat ay-lii­keen koro­te­tul­la päi­vä­ra­hal­la, mut­ta sekin on koh­ta syö­ty ja nyt pat­ruu­nat ovat naker­ta­mas­sa eläkeputkea.

    Osmo on oikeas­sa sii­tä, että lak­ko paran­taa todel­la pape­riyh­töi­den kanat­ta­vuut­ta ja syy­kin saa­dan kaa­det­tua ay-liik­ken nis­kaaan ja ylei­sön­osa­to­kir­joit­te­lus­ta voi pää­tel­lä, että suu­rin osa suu­res­ta ylei­sös­tä nie­lai­see pro­ba­gan­dan täysin

  13. Hyvä täs­sä asias­sa on, että syn­tyi uuden ajan työn­vä­li­tys­toi­mis­to Face­book­kiin. Asian kek­si­jä on itse­kin työ­tön. Kou­lu­tus kes­ti ilta­päi­vän ja nyt kave­ri on töis­sä satamassa. 

    Face­boo­kin kaut­ta on tul­lut sato­ja hakemuksia.
    Ei tar­vit­se men­nä työ­voi­ma­toi­mis­ton työllisyyskurssille. 

    Mel­koi­nen on meininki:
    http://www.facebook.com/group.php?gid=329374038853#!/group.php?v=wall&gid=329374038853

  14. Sep­po S
    “Epäi­le­mät­tä met­säyh­tiöi­den huip­pu­palk­kai­set joh­ta­jat puhu­vat höpö­lö­pöä niin­kuin heil­lä usein muu­ten­kin on tapana”

    Joo, eihän teol­li­suu­den pamp­pu­jen puheis­ta kan­na­ta välit­tää. Jat­ke­taan vain vali­tul­la lin­jal­la, raken­nel­laan risu­pa­ket­te­ja, mää­ri­tel­lään syöt­tö­ta­rif­fe­ja, tor­pa­taan ydin­voi­ma­ha­ke­muk­sia. Samal­la sii­nä sivus­sa voi­daan näper­rel­lä ja kehi­tel­lä tur­pees­ta bio­die­se­liä, rahoit­taen hom­ma tot­ta­kai nos­ta­mal­la eneer­gia­ve­ro­ja. Lisä­tään sii­nä sivus­sa vie­lä jäyk­kyyk­siä ja nos­te­taan eläkemaksuja.

    Sit­ten istu­taan huu­li pyö­reä­nä kun teol­li­suus aivan aikuis­ten oikeas­ti seu­raa­van 10v aika­na kato­aa Suo­mes­ta. En ihmet­te­li­si jos 30% nykyi­ses­tä metal­li­teol­li­suu­des­ta yksin­ker­tai­ses­ti lak­kaa ole­mas­ta. Itse toi­min kysei­sel­lä sek­to­ril­la ja kyl­lä­hän hom­ma on niin, että asiak­kaat siir­tä­vät toi­min­to­jaan hal­van kus­tan­nus­ta­son mai­hin min­kä kerkeävät.

    PS. jos teol­li­suus­po­mot eivät puhu teol­li­suu­den puo­les­ta, niin kuka sit­ten? Nykyi­nen pre­kaee­tu­jen­mie­hit­tä­mä viher­tä­vä vasemmistoliittoko?

    PPS vii­mei­nen sam­mut­taa valot

  15. Asian kek­si­jä on itse­kin työ­tön. Kou­lu­tus kes­ti ilta­päi­vän ja nyt kave­ri on töis­sä satamassa.”

    Hyvin näkyi kou­lu­tus men­neen peril­le. Kave­ri repi kon­tin irti väki­sin nos­tu­ril­la perä­vau­nus­ta ja rik­koi perävaunun

  16. Lak­ko lop­pui. Muu­tos­tur­vaan ei tul­lut muu­tos­ta. Face­book-tem­paus peläs­tyt­ti­kö ja lopet­ti­ko lakon?

  17. lii­an vanha:

    Hyvin näkyi kou­lu­tus men­neen peril­le. Kave­ri repi kon­tin irti väki­sin nos­tu­ril­la perä­vau­nus­ta ja rik­koi perävaunun

    haha­ha­hah… oikees­ti? Justice!

  18. mis­tä tuo viha mei­tä duu­na­rei­ta koh­taan kumpuaa??

    ollaan­ko me teh­ty jotain pahaa vihreille/tms.?

    mmmu­ta kuin käy­ty kil­tis­ti töis­sä ja oltu iloi­sia veronmaksajia???

  19. Mil­lään toi­mia­lal­la ei loput­to­miin mak­se­ta lii­an kor­kei­ta palk­ko­ja. Sen sijas­ta, että kaik­ki ovat nyt neu­vo­mas­sa mil­lais­ta palk­kaa kul­le­kin tuli­si mak­saa, kan­nat­tai­si aina­kin polii­tik­ko­jen kes­kit­tyä yri­tys­ten toi­min­taym­pä­ris­tön kehit­tä­mi­seen: infra, kou­lu­tus, ener­gia, hal­lin­to, tuo­miois­tui­met, vero­tus jne. jne.

  20. Iro­nis­ta sinän­sä että ennen urpu­tet­tiin että pakoon eli pako­lai­sik­si pää­see vaan rik­kaat, ja nyt että pako­lai­set on köy­hää luku­tai­do­ton­ta rupusakkia.

  21. tpyy­luo­ma:
    Kyl­lä­hän ne kehi­tys­mai­den rik­kaat tup­paa­vat mei­dän stan­dar­deil­la ole­maan mel­koi­sen köy­hiä, eten­kin sen jäl­keen kun kaik­ki rahat on mak­set­tu salakuljettajille.

  22. Voin kyl­lä uskoa, että jot­kut arviot met­sä­teol­li­suu­den mene­tyk­sis­tä ovat olleet lii­oi­tel­tu­ja, mut­ta tul­kin­ta, jon­ka mukaan vii­kon parin sisäi­nen pörs­si­kurs­sin vaih­te­lu joh­tuu lakon vai­ku­tuk­ses­ta on aika roh­kea. Tuon kah­den vii­kon aika­na UPM:n kurs­si nousi n. 12 %, Sto­ra Enson 6 % ja M‑Realin 11 %. Var­sin­kin vii­me aiko­jen pörs­si­his­to­ri­aa tar­kas­tel­les­sa moi­sia muu­tok­sia on tapah­tu­nut ihan ilman mitään näky­vää syy­tä­kin. Mil­lä ihmeel­lä ero­tat tämän­ker­tai­set kurs­si­muu­tok­set vaik­ka­pa sii­tä, että met­sä­teol­li­suus­yri­tys­ten kurs­sit nyt vain sat­tui­vat käy­mään suo­ras­taan nau­ret­ta­van alhaal­la noin vuo­si sit­ten, ja kor­jaus­lii­ke on yhä käyn­nis­sä? (vrt. M‑Real 0,20 e, nyt 1,95 e)

    Teh­tai­ta on tosi­aan muu­al­la­kin, mut­ta jos rahaa teh­dään siel­lä muu­al­la, niin ei lak­ko sil­loin­kaan suo­ma­lai­sen teol­li­suu­den tilan­net­ta aina­kaan paran­ta­nut. Onnek­si se sen­tään saa­tiin lop­pu­maan koh­tuul­li­ses­sa ajassa.

    UPM:llä on tosi­aan jopa omas­ta tuo­tan­nos­ta riip­pu­ma­ton­ta säh­kö­te­hoa, mut­ta vaik­ka ener­gia­puo­li onkin pit­kään ollut UPM:n kan­nat­ta­vin osa, niin kyl­lä se muu­kin toi­min­ta tuloa tuot­taa, eihän sitä muu­ten jatkettaisi.

    Var­sin­kin nyt kun lak­ko jäi tähän, niin Chi­len maan­jä­ris­tyk­sen aiheut­ta­mil­la vahin­goil­la­kin on suu­rem­pi vai­ku­tus met­sä­teol­li­suus­tuot­tei­den, eri­tyi­ses­ti sel­lun hin­ta­ke­hi­tyk­seen, kun noi­den vahin­ko­jen vai­ku­tus on pit­kä­ai­kai­sem­pi. Eipä tai­da Rädyn siis pro­vi­koi­ta kan­nat­taa pyydellä.

    1. Myön­nän, että kir­joi­tuk­se­ni oli osin pirui­lua ja lii­oit­te­lua, mut­ta tot­ta toi­nen puo­li. Sel­lun hin­ta­jous­to on jos­tain syys­tä erit­täin vähäi­nen, jon­ka takia piu­e­net­kin häi­riöt tuo­tan­nos­sa vai­kut­ta­vat hin­taan pal­jon. Lakon vai­ku­tus noil­le yli­kan­sal­li­sil­le yhtiöil­le oli pal­jon pie­nem­pi kuin sen vai­ku­tus teol­li­suu­del­le Suo­mes­sa, kos­ka yhtiöi­den ulko­mai­set osat toi­mi­vat parem­min ja kos­ka yhtiöt saat­toi­vat toi­mit­taa lupaa­man­sa pape­rin osta­jil­le mul­ta teh­tail­ta — sen lisäk­si, että oli­vat var­mas­ti varas­toi­neet pape­ria ulko­mail­le, kos­ka lakon tule­mi­ses­ta tie­det­tiin pit­kään. Niin­pä AKT wei ollut lakos­sa työ­nan­ta­ji­aan (pape­ri­teh­tai­den omis­tuk­ses­sa) vaan pape­ri­teh­tai­den suo­ma­lai­sia työn­te­ki­jöi­tä vas­taan, jot­ka kyl­lä jou­tui­vat kärsimään.
      Vaik­ka yhtiöi­den kurs­si nousi vain joi­ta­kin kym­me­niä tai sato­ja mil­joo­nia euro­ja, mikä voi­daan pan­na myös satun­nais­vaih­te­lun pariin, se ei myös­kään las­ke­nut, vaik­ka teol­li­suus koki “val­ta­vat tappiot”.

  23. Osmo,
    Val­tao­sa Suo­men sel­lu­teh­tais­ta kävi koko AKT:n lakon ajan. Sel­lun hinn­an­nousu joh­tui Chi­len maan­jä­ris­tyk­ses­tä, joka pysäyt­ti sikä­läi­set sel­lu­teh­taat (8% maa­il­man sel­lu­tuo­tan­nos­ta). Sel­lun varas­toin­ti­mah­dol­li­suu­det teh­tail­la ovat parem­mat, kuin pape­rin. Nous­sut hin­ta tie­tys­ti myös hou­kut­te­li val­mis­ta­maan sel­lua varas­toon. Lisäk­si sel­lu­teh­taan pysäy­tys ja käyn­nis­tys on pal­jon suu­rem­pi ope­raa­tio, kuin paperitehtaalla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.