Puunjalostusteollisuus parkuu äänekkäästi jättitappioita, joita satamalakko suomalaiselle teollisuudella aiheuttaa. Valitus ei tunnu oikein uskottavalta, koska jokainen lakkopäivä näyttää nostavan sekä UPM:n, M‑Realin että Stora Enson pörssikursseja. Valitus on teeskentelyä. Pörssikurssit kertovat lahjomattoman totuuden. Satamalakko sataa näiden yhtiöiden laariin.
Sellu ja paperiteollisuudessa on maailmassa ylikapasiteettia, minkä vuoksi hinnat ovat olleet surkeita. Mitä pitempään Suomen teollisuus pysyy poissa markkinoilta, sitä paremmin koko maailman puunjalostusteollisuudella menee. UPM ja Stora Enso eivät ole riippuvaisia Suomen tuotannosta, koska niillä on tehtaita muuallakin, ja ne tahkoavat nyt rahaa. Paperitehtaiden voittoa lisää vielä se, että sähkön hinta on juuri nyt korkealla. Ainakin UPM omistaa runsaasti sähkötehoa, jonka se voi nyt myydä hyvällä voitolla sähköpörssissä sen sijaan, että joutuisi haaskaamaan arvokasta sähköä huonosti tuottavissa paperitehtaissa. Lakolla on varmaan vielä myönteinen vaikutus puun hintaan.
Mihin paperitehtaat tarvitsevat Rätyä? Osaavathan ne sulkea tehtaita itsekin. Enson ei kannata sulkea Suomen tehtaitaan, elleivät muutkin sulje, koska suurin osa hyödystä menisi sen kilpailijoille. Sama tilanne on muillakin. Tehtaiden alasajo kannattaa vain, jos kilpailijatkin niin tekevät. Yritysten kannattaisi sopia Suomen tuotannon alasajosta muutamaksi viikoksi, mutta jos ne niin tekisivät, kilpailuviranomaiset antaisivat tukkapöllyä. Siksi Timo Rätyä on puunjalostusteollisuudelle korvaamaton.
Ei olekaan ihme, että neuvottelut eivät etene, sillä työnantajapuolen merkittävä toimija Stevecohan on pääasiassa metsäteollisuuden omistuksessa. Lisää aiheesta vaikkapa Reko Ravelan blogissa ja tietysti tuon voi todeta Stevecon sivuiltakin.
Nythän lakkoa onkin sitten ollut rikkomassa lähinnä tuo venälaisomisteinen Multi-Link ja Venäjälle lähteviä rekkoja kai siellä Kotkassa onkin lastattu. Sikäläisiä lakko ei llmeisesti ole hyödyttänyt.
Tulipa tuosta kirjoiteltua itsekin
http://paavohaikio.wordpress.com/2010/03/12/akt-ja-globalisaatio/
Yhtiöt ovat globaaleja, ja se että Suomessa olevalle teollisuudelle tulee lommoja ei tarkoita että ko yritykselle kokonaisuutena tai teollisuudenalalle tulisi lommoja; tuotavat vain tuotteensa muualla ja samaan aikaan saavat tuotteiden hinnat hinattua ylös.
Suomen teollisuus epäilemättä ottaa takkiinsa kuten koko suomalainen yhteiskunta.
UPM:n Pesonen, Stora-Enson Karvinen ja Metson Elovaara ovat jokainen puhuneet siitä kuinka Suomessa ei olla tehty mitään sen eteen, että tänne kannattaisi investoida. Jos ei kannata investoida, tehtaat kuluvat loppuun.
Huonolta näyttää suomalaisen metalli/metsäteollisuuden tulevaisuus. Ei tänne kannata investoida. Metalliteollisuudessa alihankinnan siirtyminen kolmansiin maihin vain kiihtyy tällaisten lakkojen seurauksena. Paperifirmoja lakko ei niin paljoa koske koska ne ovat valtavia monikansallisia yrityksiä, mutta suomalaisia konepajoja se koskee ja erityisesti suomalaista alihankintateollisuutta.
No päästäänpähän ainakin päästötavoitteisiin kun teollisuus katoaa maasta.
Näin juuri. Ja vaikka paperiteollisuuden seisokit eivät ole yrityksille paha asia, ovat ne paha asia niiden työntekijöille, metsän omistajille, metsureille, kuljetusalalle, satamakaupungeille valtiontaloudelle, veronmaksajille ja vaikka kenelle.
Eräs insinööri todisti konkreettisella laskelmalla saman mitä Soininvaara sanoo. Energia on arvokasta, sellu halpaa. Energiaa ei kannata tyhlata sellun keittoon. Paremman hinnan saa, kun se myydään.
Minulle ratkesi tämän aiheen myötä eräskin mysteeri. Miksi kehittävän metsänhoidon eli KeMeRa rahat, vajaa 80 miljoonaa ovat loppuneet alkuunsa (korjatkaa jos summa on väärä). Eduskunnassa on jo tehty esitys määrärahan lisäämiseksi.
Selitys on energiapuu. Kun normaalin nuoren metsän hoitotuki on 210 euroa hehtaarille, Kemera-tuen määrä helposti viisinkertaistuu hehtaaria kohti, kun sieltä korjataan myös energiapuu.
Verorahoilla siis korjataan risut metsästä. Kansainvälinen Suomessa toimivat metsäyhtiö jauhaa siitä sähköä ja myy sen hyvään hintaan markkinoilla.
No, näköjään venäläiset kuskit pääsivät matkaan Kotkassa, hyvä niin. Miten isopalkkaiset duunarit kuvittelevat ettei heidän työtään tulla pidemmällä aikavälillä korvaamaan jollakin vuokratyövoimakäytännöllä. Luulisi näinä aikoina, että työpaikka on tärkeämpi kuin mikään muu. Miksi vaarantaa tämä? Raumalaista paperiteollisuutta läheltä ja pitkään seuranneena en usko, että bisneksen keskeyttäminen on hyvä bisnes. Metsäteollisuuden kurssimuutokset ovat monimutkaisempia.
Oma veikaukseni on, että Itä-Suomen satama siirtyy Venäjän puolelle.
.. Venäjän puolelle …
Sama ajatus on käynyt mielessä. Kun venäläiset rekat on vapautettu niin lopuksi ajetaan koneet ja kalusto laivaan — ja se on siinä.
Osmo:
Älä unohda kuluttajia!
Karttaa kanssa katselin, ehkä Säkkijärvelle tulee Suomen suurin vientisatama?
Ystäväni työskentelee analyytikkona ja tuntee metsäteollisuuden melko hyvin. Häneltä tuli tällainen kommentti kun laitoin tämän keskustelun linkin:
“Näiden firmojen painoarvo ylikapasiteetista kärsivällä alalla ei ole niin suuri, että lakolla olisi merkittävää vaikutusta hintoihin, varsinkin kun ovat keskittyneet eri paperilaatuihin. Sitä paitsi etenkin UPM:n tuotannosta valtaosa on Suomessa, ja firma ottaa reilusti takkiin joka päivä — Stora Enso varmasti hieman vähemmän. Mitä energiatuotantoon tulee, UPM:n ja Storan voimalat polttavat pääosin selluntuotannon jätteitä, ja jos tehdas on kiinni, ei sähköäkään synny. ”
… jatkaen samaa. Samainen analyytikko muistutti myös, että sähkön spot-hinta on tullut alas lakon alusta 35% koska energiaintensiivinen metalliteollisuus on pysynyt kiinni, eli sähkön myyntietu on sulanut.
Nord Pool spot prices
Epäilemättä metsäyhtiöiden huippupalkkaiset johtajat puhuvat höpölöpöä niinkuin heillä usein muutenkin on tapana, kun he jahtaavat itselleen lisää bonusrahoja.
Isot paperi- ja sellufirmat hyötyvät todennäköisesti lakosta Osmon logiikan mukaan. Mutta sitten lähes kaikki muut kärsivät. Joten kokonaisuutena tappiot lakosta ovat kuitenkin valtavan suuret sekä teollisuudelle että kansakunnalle.
Mielenkiintoista on se, että myöntyminen työntekijöiden vaatimuksiin maksaisi työnantajille arvattavasti vain pari miljoonaan euroa vuodessa. Se kustannus syntyy, jos vuosittain sadan ahtaajan osalta työttömäksi joutumisesta joudutaan maksamaan 20.000 euroa/ahtaaja.
Tämä kustannus uppoaisi helposti asiakkailta laskutettaviin kuluihin, eikä lisäkulut näkyisi käytännössä mitenkään vientiä ja tuontia harjoittavien yritysten tuloksissa.
AKT:n vaatimus työntekijöilleen lienee joitakin prosentteja Nalle Wahlroosin vuosituloista, mutta silti ne ovat liian suuret. Yksi metsäjohtajakin saa ökyerorahoja enemmän kuin on ahtaajien vaatimusten vuosikulut puhumattakaan kyseisen pampun lisäeläke-etujen kustannuksista.
Jotta ahtaajille ei tarvitse maksaa “pikkurahoja”, ollaan kuitenkin valmit uhraamaan satoja miljoonia lakon haittoihin. Ja pääministerikin pidetään Afrikassa varuillaan asiasta.
Mistä oikein on kysymys? Jotain isompaa täytyy olla homman takana. Kun tupoistakin on jo luovuttu, nyt tarkoituksena on varmaan laittaa Rätyjen kaltaiset ay-johtajat lopullisesti polvilleen?
Juha Mutru tulee Metsäteollisuus ry:tä.
Hän on Arto Tähtisen kasvatteja , joka taas oli tunnetu siitä, että hän sai aikaan työriidan hyvää-päivää- toivotuksestakin .
Todellisuudessa Mutrulla ei ole valtuuksia sopia mitään, valta on tässä asiassa EK:n vuorineuvoksilla.
Ay-liike teki suuren virheen luopuessaan erorahasta 2000-luvun alkupuolella . Siihen työnantajat houkuttelivat ay-liikeen korotetulla päivärahalla, mutta sekin on kohta syöty ja nyt patruunat ovat nakertamassa eläkeputkea.
Osmo on oikeassa siitä, että lakko parantaa todella paperiyhtöiden kanattavuutta ja syykin saadan kaadettua ay-liikken niskaaan ja yleisönosatokirjoittelusta voi päätellä, että suurin osa suuresta yleisöstä nielaisee probagandan täysin
Hyvä tässä asiassa on, että syntyi uuden ajan työnvälitystoimisto Facebookkiin. Asian keksijä on itsekin työtön. Koulutus kesti iltapäivän ja nyt kaveri on töissä satamassa.
Facebookin kautta on tullut satoja hakemuksia.
Ei tarvitse mennä työvoimatoimiston työllisyyskurssille.
Melkoinen on meininki:
http://www.facebook.com/group.php?gid=329374038853#!/group.php?v=wall&gid=329374038853
Seppo S
“Epäilemättä metsäyhtiöiden huippupalkkaiset johtajat puhuvat höpölöpöä niinkuin heillä usein muutenkin on tapana”
Joo, eihän teollisuuden pamppujen puheista kannata välittää. Jatketaan vain valitulla linjalla, rakennellaan risupaketteja, määritellään syöttötariffeja, torpataan ydinvoimahakemuksia. Samalla siinä sivussa voidaan näperrellä ja kehitellä turpeesta biodieseliä, rahoittaen homma tottakai nostamalla eneergiaveroja. Lisätään siinä sivussa vielä jäykkyyksiä ja nostetaan eläkemaksuja.
Sitten istutaan huuli pyöreänä kun teollisuus aivan aikuisten oikeasti seuraavan 10v aikana katoaa Suomesta. En ihmettelisi jos 30% nykyisestä metalliteollisuudesta yksinkertaisesti lakkaa olemasta. Itse toimin kyseisellä sektorilla ja kyllähän homma on niin, että asiakkaat siirtävät toimintojaan halvan kustannustason maihin minkä kerkeävät.
PS. jos teollisuuspomot eivät puhu teollisuuden puolesta, niin kuka sitten? Nykyinen prekaeetujenmiehittämä vihertävä vasemmistoliittoko?
PPS viimeinen sammuttaa valot
“Asian keksijä on itsekin työtön. Koulutus kesti iltapäivän ja nyt kaveri on töissä satamassa.”
Hyvin näkyi koulutus menneen perille. Kaveri repi kontin irti väkisin nosturilla perävaunusta ja rikkoi perävaunun
Lakko loppui. Muutosturvaan ei tullut muutosta. Facebook-tempaus pelästyttikö ja lopettiko lakon?
liian vanha:
hahahahah… oikeesti? Justice!
mistä tuo viha meitä duunareita kohtaan kumpuaa??
ollaanko me tehty jotain pahaa vihreille/tms.?
mmmuta kuin käyty kiltisti töissä ja oltu iloisia veronmaksajia???
Millään toimialalla ei loputtomiin makseta liian korkeita palkkoja. Sen sijasta, että kaikki ovat nyt neuvomassa millaista palkkaa kullekin tulisi maksaa, kannattaisi ainakin poliitikkojen keskittyä yritysten toimintaympäristön kehittämiseen: infra, koulutus, energia, hallinto, tuomioistuimet, verotus jne. jne.
Ironista sinänsä että ennen urputettiin että pakoon eli pakolaisiksi pääsee vaan rikkaat, ja nyt että pakolaiset on köyhää lukutaidotonta rupusakkia.
tpyyluoma:
Kyllähän ne kehitysmaiden rikkaat tuppaavat meidän standardeilla olemaan melkoisen köyhiä, etenkin sen jälkeen kun kaikki rahat on maksettu salakuljettajille.
Voin kyllä uskoa, että jotkut arviot metsäteollisuuden menetyksistä ovat olleet liioiteltuja, mutta tulkinta, jonka mukaan viikon parin sisäinen pörssikurssin vaihtelu johtuu lakon vaikutuksesta on aika rohkea. Tuon kahden viikon aikana UPM:n kurssi nousi n. 12 %, Stora Enson 6 % ja M‑Realin 11 %. Varsinkin viime aikojen pörssihistoriaa tarkastellessa moisia muutoksia on tapahtunut ihan ilman mitään näkyvää syytäkin. Millä ihmeellä erotat tämänkertaiset kurssimuutokset vaikkapa siitä, että metsäteollisuusyritysten kurssit nyt vain sattuivat käymään suorastaan naurettavan alhaalla noin vuosi sitten, ja korjausliike on yhä käynnissä? (vrt. M‑Real 0,20 e, nyt 1,95 e)
Tehtaita on tosiaan muuallakin, mutta jos rahaa tehdään siellä muualla, niin ei lakko silloinkaan suomalaisen teollisuuden tilannetta ainakaan parantanut. Onneksi se sentään saatiin loppumaan kohtuullisessa ajassa.
UPM:llä on tosiaan jopa omasta tuotannosta riippumatonta sähkötehoa, mutta vaikka energiapuoli onkin pitkään ollut UPM:n kannattavin osa, niin kyllä se muukin toiminta tuloa tuottaa, eihän sitä muuten jatkettaisi.
Varsinkin nyt kun lakko jäi tähän, niin Chilen maanjäristyksen aiheuttamilla vahingoillakin on suurempi vaikutus metsäteollisuustuotteiden, erityisesti sellun hintakehitykseen, kun noiden vahinkojen vaikutus on pitkäaikaisempi. Eipä taida Rädyn siis provikoita kannattaa pyydellä.
Myönnän, että kirjoitukseni oli osin piruilua ja liioittelua, mutta totta toinen puoli. Sellun hintajousto on jostain syystä erittäin vähäinen, jonka takia piuenetkin häiriöt tuotannossa vaikuttavat hintaan paljon. Lakon vaikutus noille ylikansallisille yhtiöille oli paljon pienempi kuin sen vaikutus teollisuudelle Suomessa, koska yhtiöiden ulkomaiset osat toimivat paremmin ja koska yhtiöt saattoivat toimittaa lupaamansa paperin ostajille multa tehtailta — sen lisäksi, että olivat varmasti varastoineet paperia ulkomaille, koska lakon tulemisesta tiedettiin pitkään. Niinpä AKT wei ollut lakossa työnantajiaan (paperitehtaiden omistuksessa) vaan paperitehtaiden suomalaisia työntekijöitä vastaan, jotka kyllä joutuivat kärsimään.
Vaikka yhtiöiden kurssi nousi vain joitakin kymmeniä tai satoja miljoonia euroja, mikä voidaan panna myös satunnaisvaihtelun pariin, se ei myöskään laskenut, vaikka teollisuus koki “valtavat tappiot”.
Osmo,
Valtaosa Suomen sellutehtaista kävi koko AKT:n lakon ajan. Sellun hinnannousu johtui Chilen maanjäristyksestä, joka pysäytti sikäläiset sellutehtaat (8% maailman sellutuotannosta). Sellun varastointimahdollisuudet tehtailla ovat paremmat, kuin paperin. Noussut hinta tietysti myös houkutteli valmistamaan sellua varastoon. Lisäksi sellutehtaan pysäytys ja käynnistys on paljon suurempi operaatio, kuin paperitehtaalla.