Tiedämme mitä pitää tehdä, mutta miksi teemme toisin?

Minut on pyy­det­ty Ouluun kau­pun­ki­tut­ki­mus­se­mi­naa­riin puhu­maan kau­pun­ki­seu­tu­jen tule­vai­suu­des­ta. Pää­tin paloi­tel­la puheen­vuo­ro­ni kir­joi­tus­sar­jak­si täl­le blogille.

Sil­miin­pis­tä­vää on, että tuol­lai­sis­sa semi­naa­reis­sa ollaan var­sin yksi­mie­li­siä sii­tä, mitä pitäi­si teh­dä, mut­ta kui­ten­kin kehi­tys menee aivan eri suun­taan. Toki mer­kit­tä­viä mie­li­pi­de-ero­ja toi­vot­ta­vas­ta kehi­tyk­ses­tä on, mut­ta asian­tun­ti­joi­den mie­li­pi­teet ovat häm­mäs­tyt­tä­vän lähel­lä toi­si­aan, kun nii­tä ver­taa sii­hen, kuin­ka kau­ka­na käy­tän­tö on niis­tä kai­kis­ta. Jok­seen­kin kaik­ki puol­ta­vat yhdys­kun­ta­ra­ken­teen eheyt­tä­mis­tä, mut­ta se vain hajautuu.

Minä näen kehi­tyk­sen vinou­tu­mi­seen vii­si syytä

1) Kun­ta­ra­ken­ne ja sii­tä joh­tu­va osaoptimointi

2) Kun­nan kas­vun rahoitus

3) Maa­no­mis­tus ja hei­kot kunnat

4) Huo­not päät­tä­jät ja yhdys­kun­ta­suun­nit­te­lu­pe­ri­aat­tei­den tuntemattomuus

5) Lii­an kaa­va­mai­nen suh­tau­tu­mi­nen lii­ken­tee­seen, vaik­ka mark­ki­nat joh­tai­si­vat parem­paan tulokseen.

Kun kau­pun­ki­seu­tu koos­tuu kes­ke­nään kil­pai­le­vis­ta kun­nis­ta, ne pyr­ki­vät kaik­ki suun­nit­te­le­maan omaa kun­taan­sa itsek­kääs­ti omis­ta läh­tö­koh­dis­taan käsin. Tämä osaop­ti­moin­ti joh­taa kar­kei­siin vir­hei­siin, kun aja­tel­laan kau­pun­ki­ra­ken­net­ta koko­nai­suu­te­na. Suu­rim­mat vir­heet on teh­ty pää­kau­pun­ki­seu­dul­la, mut­ta kil­pai­lu­ky­kyä aja­tel­len pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on ollut tähän varaa. Hei­kom­min kil­pai­lue­del­ly­tyk­sen varus­tet­tu­jen kau­pun­kien on pak­ko toi­mia vii­saam­min, ja monet niis­tä ovat sen pakon edes­sa oppineetkin.

Mel­kein kai­kis­sa kau­pun­geis­sa tilan­ne on joh­ta­nut vas­tak­kai­na­set­te­luun kes­kus­kau­pun­gin ja ympä­ris­tö­kun­tien välil­lä.  Kil­pai­lu hyvis­tä veron­mak­sa­jis­ta panee kes­kus­kau­pun­gin kaa­voit­ta­maan maa­ta haas­kaa­vaa oma­ko­tia­su­mis­ta paik­koi­hin, joi­hin tuli­si ehdot­to­mas­ti kaa­voit­taa ker­ros­ta­lo­ja. Kil­pai­lu yhtei­sö­ve­ro­tu­lois­ta taas joh­taa työ­paik­ko­jen ripot­te­luun pit­kin savi­pel­to­ja paik­koi­hin, joi­hin jouk­ko­lii­ken­net­tä ei ole eikä tule. Räi­keim­min kes­kus­kau­pun­gin ja ympä­rys­kun­tien vas­tak­kai­na­set­te­lu näkyy Turus­sa ja Vaa­sas­sa. Molem­mat seu­dut ovat menes­ty­neet huo­nom­min kuin nii­den yli­opis­to- ja ran­nik­ko­kau­pun­kei­na pitäi­si. Vaa­sa alkaa jää­dä jopa Sei­nä­joen jalkoihin.

Kau­pun­ki­seu­dun veto­voi­mai­suu­den paran­ta­mi­nen on herät­tä­nyt aja­tuk­sen stra­te­gi­sis­ta kun­ta­lii­tok­sis­ta, jot­ta osaop­ti­moin­ti vihel­let­täi­siin ker­ral­la poik­ki. Itse sel­vit­te­len täl­lais­ta lii­tos­ta lah­den seu­dul­la. Oulus­sa on juu­ri val­mis­tu­nut esi­tys suu­res­ta kuntaliitoksesta.

Tähän men­nään aika­naan kaik­kial­la, mut­ta sitä ennen ehdi­tään teh­dä suu­ria virheitä.

19 vastausta artikkeliin “Tiedämme mitä pitää tehdä, mutta miksi teemme toisin?”

  1. No jos sinä­kin olet sitä miel­tä että yhdys­kun­ta­ra­ken­net­ta pitäi­si eheyt­tää, mik­si ajat voi­mak­kaas­ti raken­ta­mis­ta Sipoon liitosalueille?

    Pitää olla aika eri­koi­set ril­lit, jos näkee sen eheyt­tä­vän yhdyskuntarakennetta.

    1. Sin­ne on tar­koi­tus tul­la met­roon (tai pika­ra­tik­kaan) nojaa­va nau­ha­kau­pun­ki, jon­ka tar­koi­tus on ajaa kumoon kai­ken­lai­set His­tat. Etäi­syys on Tik­ku­ri­lan luokkaa.

    1. Kak­si tai kol­me pysäk­kiä, enem­män asuk­kai­ta pysäk­kiä koh­den kuin Kulos­aa­res­sa. Veik­kaan sil­ti pika­ra­tik­kaa. Asuk­kai­ta­kin yri­te­tään kyl­lä tun­kea 30 000.

  2. Kehä‑3:n sisäl­le mah­tui­si­vat suju­vas­ti kaik­ki suo­ma­lai­set, vähän yli 10 000 asu­kas­ta / km2. Har­jus­sa asu­kas­ti­heys on Wiki­pe­dian mukaan yli 25 000, joten puis­toil­le­kin jäi­si vie­lä hyvin tilaa.

  3. Oli­si­kos jär­ke­väm­pää sijoit­taa ne 30 000 asu­kas­ta ole­mas­sa ole­van yhdys­kun­ta­ra­ken­teen sisäl­le käyt­tä­mään van­haa jo ole­mas­sa ole­vaa infraa kou­lui­neen ym kuin lak­kau­tel­la van­ho­jen aluei­den pal­ve­lui­ta ja samaan aikaan pol­kais­ta vero­ra­ho­ja Sipoon ryteikköihin?

  4. Sin­ne on tar­koi­tus tul­la met­roon (tai pika­ra­tik­kaan) nojaa­va nauhakaupunki”

    Toi­mi­va nau­ha­kau­pun­ki syn­tyy vain pika­ra­ti­kal­la, suo­ral­la lin­jal­la Itikseen.
    Toi­vot­ta­vas­ti veik­ka­sit oikein.

  5. Kau­pun­ki­tut­ki­jat tie­tä­vät omis­sa semi­naa­reis­saan mitä pitää teh­dä, mut­ta mel­koi­nen osa ihmi­sis­tä (kuten pää­mi­nis­te­ri Van­ha­nen) halu­aa kui­ten­kin elää toi­sin kuin tut­ki­jat suo­sit­te­le­vat. Oli­si­ko sii­nä yksi syy kehi­tyk­sen vinoutumiseen?

  6. Turus­sa on lou­nais-koil­lis-suun­nas­sa lähes 35 km maa-aluet­ta, jos­ta noin 15 km kes­kus­tan ymä­ril­lä on teho­kaas­ti kaa­voi­tet­tu. Kun nyt saa­ret (Hir­ven­sa­lo, Sata­va, Kaks­ker­ta) on pää­tet­ty kaa­voit­taa tiheäm­min, mikä on hyvä asia (kun tämän on itse kukin hen­ki­ses­ti hyväk­sy­nyt) ollaan nyt jo jäl­ki­ju­nas­sa. Lii­ken­neyh­teyk­siä ei vie­lä ole edes pape­ril­la, mikä on todel­la sur­ke­aa. Saa­ret pitäi­si kyt­keä kehä­tie­hen, jon­ka toi­nen pää on Pan­sios­sa, Suik­ki­lan­tien (Turun Kehä 1) pääs­sä, toi­nen joko Turun Ete­lä­kaa­ren pääs­sä (Turun Kehä 1 toi­nen pää) tai sit­ten jos­sa­kin Kaa­ri­nan puo­lel­la. Tur­ku kyl­lä voi­si hoi­taa tämän itse. Nyt menee yli yksi sil­ta Hir­ven­sa­los­ta koh­ti Myllysiltaa…
    Sit­ten toi­ses­sa pääs­sä on Jäkär­län yksi­näi­nen lähiö. Ohi menee Tam­pe­reen juna, kovaa. Jäkär­län ja kes­kus­tan välis­sä on n. 15 km tyh­jää. Mik­sei Tam­pe­reen radan vie­reen voi­si raken­taa tois­ta rai­det­ta Jäkär­lään asti, ei oli­si suh­tees­sa iso inves­toin­ti (ver­rat­tu­na nyt vaik­ka­pa Uuden­maan vas­taa­viin suun­ni­tel­miin). Ja siis pai­kal­lis­ju­na tähän väliin. Sii­hen väliin voi­si kaa­voit­taa vaik­ka­pa 30000 asuk­kaan kau­pun­gin. Saa­ril­le yksi Kaa­ri­nan kau­pun­ki (joka vie Turus­ta pien­ta­lo­per­heet, ja Lie­to ym.), kes­kus­tan ja Jäkär­län väliin yksi Rai­sio (joka vie Turus­ta lii­ke­kes­kuk­set ym.). Tämä mah­tuu hel­pos­ti Turkuun.
    En ymmär­rä mis­sä ovat ne Tur­ku­lai­set päät­tä­jät, jot­ka halua­vat kau­pun­kin­sa parasta?
    Ilmei­se­ti Tur­ku­lais­ten päät­tä­jien aika menee ihan muu­hun. He eivät ilmei­se­ti ymmär­rä, kuin­ka tär­kei­tä asioi­ta täl­lai­set ovat. Tur­ku­lai­set päät­tä­jät kes­kit­ty­vät lil­lu­kan­var­siin, omien pien­ten int­res­sien­sä aja­mi­seen, eivät­kä ymmär­rä suu­ria lin­jo­na. Tämä on todel­li­nen Turun tauti.

  7. heik­ki kirjoitti:

    Oli­si­kos jär­ke­väm­pää sijoit­taa ne 30 000 asu­kas­ta ole­mas­sa ole­van yhdys­kun­ta­ra­ken­teen sisäl­le käyt­tä­mään van­haa jo ole­mas­sa ole­vaa infraa kou­lui­neen ym kuin lak­kau­tel­la van­ho­jen aluei­den pal­ve­lui­ta ja samaan aikaan pol­kais­ta vero­ra­ho­ja Sipoon ryteikköihin?

    Minus­ta pitää teh­dä molem­mat. Van­ho­jen aluei­den pal­ve­lui­ta ei tosi­aan­kaan tar­vit­se lak­kaut­taa, kun täy­den­nys­ra­ken­ne­taan tarpeeksi.

  8. Hel­sin­gin sisäl­tä löy­tyy run­saas­ti 20 000 — 30 000 asuk­kaan asu­kas­kes­kit­ty­miä jot­ka ovat jo ties miten pit­kään olleet ilman metro/raideyhteyttä. Mil­loin nuo Tuusu­lan- ja Lah­den­tien suun­tien yhtey­det lai­te­taan kuntoon?

  9. Osmo: Niin itse­näi­sis­tä kun­nis­ta on hait­taa täs­sä osaop­ti­moin­ti­mie­les­sä ja hyö­tyä sii­nä, että ne kil­pai­le­vat myös muis­sa kuin nollasummajutuissa.

    Pitäs joten­kin pys­tyä haa­ru­koi­maan kum­pi vai­ku­tus on suu­rem­pi ennen kuin menee suo­sit­te­le­maan kun­tien yhdistämistä.

  10. Van­ho­jen aluei­den täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­ses­sa muu­ten suu­rin osa mah­dol­li­suuk­sis­ta löy­ty­nee ole­mas­sao­le­vil­ta ton­teil­ta. Jos olen oikein käsit­tä­nyt, kau­pun­gin­suun­nit­te­lu­vi­ras­to kos­kee näi­hin vain, jos talo­yh­tiö sitä kau­pun­gil­ta pyytää. 

    Näin ollen kau­pun­gi­no­sien asuk­kai­den kan­nat­tai­si jär­jes­täy­tyä vaa­ti­maan kaa­voi­tus­ta nii­hin paik­koi­hin, joi­hin talo­ja kan­nat­tai­si raken­taa. Lisä­pork­ka­na­na voi­si olla tosi­aan se, että lisä­ra­ken­ta­mi­sen myö­tä tule­va asu­kas­ti­heys vähen­täi­si tar­vet­ta pal­ve­lu­jen kar­si­mi­sel­le — ja voi­si jopa lisä­tä palveluja. 

    Kuka myi­si idean jon­kin esi­kau­pun­gin kaupunginosayhdistykselle?

  11. Osmo: Niin itse­näi­sis­tä kun­nis­ta on hait­taa täs­sä osaop­ti­moin­ti­mie­les­sä ja hyö­tyä sii­nä, että ne kil­pai­le­vat myös muis­sa kuin nollasummajutuissa.

    Pitäs joten­kin pys­tyä haa­ru­koi­maan kum­pi vai­ku­tus on suu­rem­pi ennen kuin menee suo­sit­te­le­maan kun­tien yhdistämistä.
    Täy­sin samaa miel­tä tuos­ta lähes­ty­mis­ta­vas­ta, tosin tulos on kyl­lä minus­ta sel­vä. Onhan tätä tut­kit­tu kus­tan­nus­ten osalta:

    Haja­ra­ken­ta­mi­sen vai­ku­tuk­set tule­vat näky­viin hitaas­ti — yksit­täi­sen pien­ta­lon sijain­nil­la ei ole suur­ta vai­ku­tus­ta kun­ta­ta­lou­teen. Vai­ku­tuk­set kui­ten­kin kas­va­vat, kun raken­ta­mi­sen mää­rä lisään­tyy. Kas­va­vas­sa kun­nas­sa tämä saat­taa aiheut­taa ennal­ta suun­nit­te­le­mat­to­mia inves­toin­ti- ja pal­ve­lu­tar­pei­ta ase­ma­kaa­voi­tet­tu­jen alueiden
    ulko­puo­lel­le. Väes­tö­mää­räl­tään vähe­ne­väs­sä kun­nas­sa haja­ra­ken­ta­mi­nen voi puolestaan
    mer­ki­tä jon­kin kaa­va-alu­een jää­mis­tä kes­ke­ne­räi­sek­si, jol­loin myös jo tehdyt
    inves­toin­nit jää­vät vajaakäyttöön.

    Haja­ra­ken­ta­mi­nen voi joh­taa kal­lii­siin inves­toin­tei­hin (mm. kou­lut, päi­vä­ko­dit ja tie­verk­ko), vaik­ka taa­ja­mien pal­ve­lu­toi­mi­pai­kat ja kun­nal­lis­tek­niik­ka ovat vajaa­käy­tös­sä. Kun­ta­ta­lou­den suun­nit­te­lun kan­nal­ta asian tekee eri­tyi­sen vai­keak­si se, että inves­toin­te­ja ei vält­tä­mät­tä tar­vi­ta heti eikä lähi­tu­le­vai­suu­des­sa. Jos­sain vai­hees­sa ylit­tyy kui­ten­kin kyn­nys, jon­ka jäl­keen tar­vi­taan toi­men­pi­tei­tä. Oleel­li­nen kysy­mys kuu­luu: mil­loin tämä kyn­nys yli­te­tään ja mitä se mer­kit­see kun­ta­ta­lou­del­le? Väes­tö­mää­rän kas­vun ohel­la kyn­nys voi ylit­tyä myös asuk­kai­den vaa­ti­mus­ten vuoksi..

    Myös pal­ve­lu­jen toi­min­ta­me­nois­sa tulee ajan kulues­sa vas­taan kyn­nys­koh­tia. Täl­lai­nen voi syn­tyä esi­mer­kik­si sil­loin, kun val­tao­sa nykyi­sen koti­pal­ve­lu­hen­ki­lös­tön työ­ajas­ta kuluu auton ratis­sa: kun ei ehdi­tä hoi­taa kaik­kia asiak­kai­ta, tar­vi­taan lisää henkilökuntaa…

    Asui­na­luei­den yhdys­kun­ta­ra­ken­teel­li­nen sijain­ti vai­kut­taa oleel­li­ses­ti yhdys­kun­ta­ta­lou­del­lis­ten kus­tan­nus­ten muo­dos­tu­mi­seen. Kun tar­kas­te­lun koh­tee­na on noin 500 asuk­kaan alue ja tar­kas­te­lua­jan­jak­so­na on 30 vuot­ta, taa­ja­maa täy­den­tä­väl­tä alu­eel­ta kun­nal­le, asuk­kail­le ja val­tiol­le ker­ty­vät kus­tan­nuk­set ovat yhteen­sä noin 57 mil­joo­naa euroa (kuva 7). Taa­ja­mas­ta irral­laan ole­van alu­een kus­tan­nuk­set ovat noin kym­me­nen mil­joo­naa euroa suu­rem­mat ja haja­ra­ken­ta­mi­sen kus­tan­nuk­set noin 30 mil­joo­naa euroa suu­rem­mat. Irral­laan ole­van alu­een ja haja­ra­ken­ta­mi­sen lisä­kus­tan­nuk­sil­la on mer­ki­tys­tä eten­kin asuk­kai­den kan­nal­ta, sil­lä val­tao­sa yhdys­kun­ta­ta­lou­del­li­sis­ta kus­tan­nuk­sis­ta koh­den­tuu hei­dän maksettavakseen.
    Läh­de: Kim­mo Kos­ki, Kun­ta­ta­lous ja yhdys­kun­ta­ra­ken­ne, Suo­men Ympä­ris­tö 42, 2008, http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=92843&lan=sv

    Ja tuos­sa ei ole edes otet­tu huo­mioon vai­ku­tus­ta yksi­tyis­ten pal­ve­lu­jen kus­tan­nuk­siin. Hie­man vapaa­muo­toi­sem­min, Kaa­rin Tai­pa­le lai­naa ja minä en lais­kuut­ta­ni jak­sa etsiä alkuperäistä:
    Yhdys­kun­ta­ra­ken­teen vai­ku­tuk­sis­ta on myös koti­mais­ta tut­ki­mus­tie­toa. Lai­naan seu­raa­vas­sa suo­raan VTT:n eri­kois­tut­ki­ja DI Wahlgre­nin artik­ke­lei­ta, jot­ka on jul­kais­tu Maan­käyt­tö-leh­des­sä (2006, 2007). Hän tote­aa näin:

    Haja-asu­tus kulut­taa ener­gi­aa 60% enem­män kuin taa­ja­ma-asu­tus. Eri­tyi­sen suu­ret erot ovat lii­ken­tees­sä, jos­sa haja-asu­tuk­sen ener­gian­ku­lu­tus on yli kol­min­ker­tai­nen taa­ja­miin ver­rat­tu­na. — Haja-asu­tus aiheut­taa kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­tö­jä 30% enem­män kuin taa­ja­ma-asu­tus. — Lii­ken­tees­tä aiheu­tu­vat pääs­töt voi­vat syö­dä aluei­den hyvien sisäis­ten rat­kai­su­jen tuo­mat edut. Näin tapah­tuu osas­sa ns. ‘eko­ky­liä’, jois­sa puu­läm­mi­tyk­sel­lä saa­daan aluei­den sisäi­set pääs­töt pie­nik­si, mut­ta etäi­sen sijain­nin ja hen­ki­lö­au­ton käyt­töön perus­tu­van elä­män­ta­van vuok­si pääs­töt nouse­vat sel­väs­ti suu­rem­mik­si kuin vas­taa­vien taa­ja­ma­tyy­pis­ten aluei­den. ? Haja-asu­tus aiheut­taa mui­ta ihmi­sen ter­vey­del­le ja luon­nol­le hai­tal­li­sia pääs­tö­jä 150% enem­män kuin taajama-asutus.”

    Kus­tan­nuk­sia haja-asu­tus aiheut­taa 70% enem­män kuin taa­ja­ma-asu­tus. Lii­ken­tees­tä aiheu­tu­vat kus­tan­nuk­set ovat jopa kuusin­ker­tai­set taa­ja­ma-aluei­siin näh­den. — Asun­toa­luei­den eri ver­kos­to­jen pituus asu­kas­ta koh­den on haja-asu­tusa­lueil­la yli nelin­ker­tai­nen taa­ja­ma-aluei­siin näh­den. Haja-asu­tusa­lu­eel­le raken­ta­mi­sen on todet­tu tule­van pit­käl­lä täh­täyk­sel­lä kal­liim­mak­si niin yksi­tyis- kuin kun­nal­lis­ta­lou­del­li­ses­ti­kin. — Esi­mer­kik­si Poh­jan­maal­la kerät­ty tie­to osoit­taa, että maa­seu­dul­la asu­mi­nen tulee yhteis­kun­nal­le sel­keäs­ti kal­liim­mak­si kuin taa­ja­mis­sa. ? Mm. kou­lu­jen ja lii­kun­ta­pal­ve­lui­den kus­tan­nuk­set ovat yli kaksinkertaiset.”
    http://www.yleradio1.fi/yhteiskunta/kolumni/id17244.shtml

    Saa olla aika mas­sii­vi­sia ne kil­pai­lun hyö­dyt että lop­pu­tu­los on edes plus­mii­nus nolla.

  12. tpyy­luo­ma:

    Saa olla aika mas­sii­vi­sia ne kil­pai­lun hyö­dyt että lop­pu­tu­los on edes plus­mii­nus nolla.

    häh? No mitä ne mas­si­vi­set hai­tat nyt on?

    Se, että haja-asu­tus on kal­lis­ta ei ole hait­ta. (Aivan samal­la taval­la kuin kash­mir-vil­la­pai­dat­kaan eivät ole hai­tal­li­sia…) Onko se hait­ta riip­puu ensin­nä­kin sii­tä mit­kä ovat haja-asu­tuk­sen hyö­dyt ver­rat­tu­na haittoihin.

    Sit­ten pitäi­si vie­lä tie­tää lisää­kö saman talous­a­lu­een sisäl­lä ole­vat kun­ta­ra­jat haja-asu­tus­ta vai vähen­tä­vät­kö ne sitä.

  13. häh? No mitä ne mas­si­vi­set hai­tat nyt on?

    No esi­mer­kik­si sitä että jul­kis­ten pal­ve­lui­den jär­jes­tä­mis­kus­tan­nuk­set on kak­sin­ker­tai­set. Minus­ta tuo on aika iso juttu.

    Esi­merk­ki koti­sai­raan­hoi­ta­jas­ta jon­ka työ­ajas­ta suu­rin osa kuluu auton ratis­ta on hyvä. Jon­kun ver­ran oma­koh­tais­ta koke­muks­ta aihe­pii­ris­tä ja sen perus­teel­la sanon että täs­tä ei seu­raa että pal­ka­taan lisää koti­sai­raan­hoi­ta­jia, vaan että kes­kel­lä met­sää asu­vaa mum­moa hoi­de­taan huonosti.

    Jos meil­lä oli­si esi­mer­kik­si lain­sää­dän­tö että pal­ve­lut tar­jo­taan lähim­mäs­sä isom­mas­sa taa­ja­mas­sa, ja sin­ne itsen­sä hoi­ta­mi­nen on kun­kin oma ongel­man­sa niin asia oli­si eri. Mut­ta kun ei ole.

    Se, että haja-asu­tus on kal­lis­ta ei ole hait­ta. (Aivan samal­la taval­la kuin kash­mir-vil­la­pai­dat­kaan eivät ole haitallisia…)

    Oli­si pitä­nyt kir­joit­taa että kus­tan­nus eikä hait­ta. Kelpaako?

    Onko se hait­ta riip­puu ensin­nä­kin sii­tä mit­kä ovat haja-asu­tuk­sen hyö­dyt ver­rat­tu­na haittoihin.

    Asun­non osta­ja saa sen asun­non ver­rat­taen hal­val­la kos­ka todel­li­set kus­tan­nuk­set esi­mer­kik­si pal­ve­luis­ta, lii­ken­neyh­teyk­sis­tä, pos­tin­kan­nos­ta, ja vii­mei­sim­pä­nä tie­to­lii­ken­neyh­teyk­sis­tä mak­saa joku muu. Mui­ta hyö­ty­jä ei tule mieleen.

    Ymmär­sin että puhuit kun­tien väli­sen kil­pai­lun hyö­dyis­tä. Niis­tä on pal­jon puhet­ta, vähän kon­kre­ti­aa ja vie­lä vähem­män empi­ri­aa. Mut­ta ilmei­ses­ti et tar­koit­ta­nut tätä.

    Sit­ten pitäi­si vie­lä tie­tää lisää­kö saman talous­a­lu­een sisäl­lä ole­vat kun­ta­ra­jat haja-asu­tus­ta vai vähen­tä­vät­kö ne sitä.

    Sano­taan nyt näin että jos minä vaka­val­la naa­mal­la väit­täi­sin että hajai­nen kun­ta­ra­ken­ne vähen­tää haja-asu­tus­ta, niin oli­sin varus­tau­tu­nut har­vi­nai­sen tuke­val­la todis­tusai­neis­tol­la. Esi­merk­ke­jä täy­sin päin­vas­tai­ses­ta on vaik­ka kuinka.

  14. tpyy­luo­ma:

    Jon­kun ver­ran oma­koh­tais­ta koke­muks­ta aihe­pii­ris­tä ja sen perus­teel­la sanon että täs­tä ei seu­raa että pal­ka­taan lisää koti­sai­raan­hoi­ta­jia, vaan että kes­kel­lä met­sää asu­vaa mum­moa hoi­de­taan huonosti.
    Jos meil­lä oli­si esi­mer­kik­si lain­sää­dän­tö että pal­ve­lut tar­jo­taan lähim­mäs­sä isom­mas­sa taa­ja­mas­sa, ja sin­ne itsen­sä hoi­ta­mi­nen on kun­kin oma ongel­man­sa niin asia oli­si eri. Mut­ta kun ei ole.

    Tämä on nyt ehkä vähän hius­ten hal­ko­mis­ta, mut­ta vaik­ka meil­lä on lain­sää­dän­tö, että kai­kil­le pitää tar­jo­ta pal­ve­lut asuin­pai­kas­ta riip­pu­mat­ta, niin jos nii­tä pal­ve­lui­ta ei oikeas­ti tar­jo­ta, niin sil­loin­han nii­tä kus­tan­nuk­sia pal­ve­lun tar­joa­mi­ses­ta ei myös­kään tule.

    Mui­ta hyö­ty­jä ei tule mieleen.

    häh? Siis sul­le ei tule mitään hyö­ty­jä mie­leen väl­jäs­tä asu­mi­ses­ta? Sä vai­ku­tat sen ver­ran fik­sul­ta, että nyt en kyl­lä usko mitä kirjoitat.

    Sano­taan nyt näin että jos minä vaka­val­la naa­mal­la väit­täi­sin että hajai­nen kun­ta­ra­ken­ne vähen­tää haja-asu­tus­ta, niin oli­sin varus­tau­tu­nut har­vi­nai­sen tuke­val­la todis­tusai­neis­tol­la. Esi­merk­ke­jä täy­sin päin­vas­tai­ses­ta on vaik­ka kuinka.

    Minä en kyl­lä ihan vil­pit­tö­mäs­ti tie­dä lisää­kö vai vähen­tää­kö vaik­ka pää­kau­pun­ki­seu­dun jakaan­tu­mi­nen useam­mak­si kun­nak­si haja-asu­tus­ta JA onko tämä vai­ku­tus haja-asu­tuk­sel­le posi­tii­vi­nen (ylit­tä­vät­kö hyö­dyt kus­tan­nuk­set vai eivät.)

    Luen erit­täin suu­rel­la mie­len­kiin­nol­la, jos sinul­la on jotain link­ke­jä antaa. (Nuo lai­nauk­set­kin käy­vät kyl­lä hyvin kun­han ovat aihees­ta eivät­kä aiheen vie­res­tä. En siis kiis­tä ettei­kö pal­ve­lui­den tar­joa­mi­nen oli­si kal­liim­paa haja-asu­tusa­lu­eel­le kuin kerrostaloalueelle.)

    Jos kun­tien väli­sen kil­pai­lun hyö­ty­jä ei tun­ne­ta, niin miten me voim­me teh­dä mitään perus­tel­tu­ja pää­tök­siä kun­tien yhdis­tä­mi­sen vai­ku­tuk­ses­ta hyvinvointiin?

  15. Art­tu­ri, ei se ett­tä asun­to on haja-asu­tusa­lu­eel­la tee sii­tä yhtään väl­jem­pää, eikä ver­rat­taen tii­vis asu­tus tar­koi­ta vält­tä­mät­tä ker­ros­ta­lo­ja. Käy vaik­ka Poh­jois-Hel­sin­gis­sä, tar­kem­min aja­tel­len voin tar­jo­ta opas­te­tun käve­ly­ret­ken aihees­ta vii­si tuhat­ta asu­kas­ta neliö­ki­lo­met­ril­lä eikä yhtään yli kak­si­ker­rok­sis­ta taloa. Neliö­hin­ta on toki pie­nem­pi kes­kel­lä met­sää, mut­ta tuo syr­jä­asu­ja ei mak­sa omia kustannuksiaan.

    Tyyp­pie­si­merk­ki on mota­ri, kilo­met­ri­kau­pal­la käy­tän­nös­sä erä­maa­ta, kun­ta­ra­ja, asui­na­lue. Veik­ko­la Kirk­ko­num­men ja Espoon rajal­la, Klauk­ka­la Van­taan ja Nur­mi­jär­ven rajall­la, Land­bo tai Kar­husaa­ri enti­sel­lä Sipoon ja Van­taan rajalla…

    Se on tie­ten­kin tot­ta että jos kun­ta ei hoi­da lakl­sää­tei­siä pal­ve­lu­ja kes­kel­lä met­sää niin ei se sit­ten var­maan mak­sa­kaan enem­män kuin kes­kuk­ses­sa. Tämä tus­kin on tavoi­te­ti­la, sii­nä on kun­nan kan­nal­ta esi­mer­kik­si sem­moi­nen ongel­ma että laki­mie­hil­le­kin pitää mak­saa palkkaa.

  16. Oli­si­ko mah­dol­lis­ta verot­taa eri­tyi­ses­ti lii­ke­kiin­teis­tö­jä sen mukaan kuin­ka pal­jon käyt­tä­jis­tä on hen­ki­lö­au­toi­li­joi­ta. Eli jos suu­rin osa asiak­kais­ta kul­kee hen­ki­lö­au­tol­la kiin­teis­tö­ve­roa nosttettaisiin?
    Tämä ohjai­si pal­ve­lu­ja jouk­ko­lii­ken­ne­vä­li­nei­den yhtey­teen ja tiheäs­ti asu­tuil­le alueil­le ja hidas­tai­si kau­pun­ki­ra­ken­teen hajau­tu­mis­ta. Nykyi­sel­lään­hän kiin­teis­tö­jä kii­nos­taa vain saa­da iso­jen tei­den var­rel­ta ole­va “hal­pa” kiin­teis­tö. Tuon­lai­sel­la vero­tuk­sel­la alkai­si yksi­tyi­siä­kin yrit­tä­jiä kiin­nos­taa hyvät joukkoliikenneyhteydet.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.