HS-raati ja maahanmuutto

61 vastausta artikkeliin “HS-raati ja maahanmuutto”

1. Eduskun­nan kyse­ly­tun­nil­la kovasti vaa­dit­ti­in että työperäiselle maa­han­muu­tolle pitää lait­taa lisää jarruja?!

   Vastaa

2. Minus­ta vaikut­taa siltä, että Suomeen tule­vat tur­va­paikan­hak­i­jat luule­vat suo­ma­laisen vas­taan­ot­tokeskuk­sen ole­van jonkin­lainen siir­to­laisvi­ras­to muinaisen Ellis Islandin tapaan, jos­sa ensin tarkastet­ti­in ja syynät­ti­in ja sit­ten lähetet­ti­in etsimään töitä. Vaikut­taa siltä, että tur­va­paikan­hak­i­jat kuvit­tel­e­vat löytävän­sä täältä ensin hant­ti­hom­mia ja siitä sit­ten rak­en­ta­vansa elämään­sä eteenpäin.

   Vas­taan­ot­tokeskuk­set eivät kuitenkaan ole Ellis Islande­ja eikä Suo­mi pysty vas­taa­maan sel­l­ais­ten siir­to­lais­ten odotuk­si­in, joil­la ei ole työ­paik­ka valmi­ina odottamassa.

   “Olisi paljon parem­pi, jos kaikil­la maa­han pyrk­i­jöil­lä olisi EU-kansalaisen oikeudet mut­ta vain ne”, kir­joit­taa Osmo. 

   Kansalais­ten oikeudet EU:ssa Euroopan komis­sion mukaan: “Jot­ta oleskelu­oikeus ja oikeus työn­saan­ti­in toteu­tu­vat käytän­nössä, on työn­tek­i­jöil­lä olta­va riit­tävä sosi­aal­i­tur­va, kun he liikku­vat yhteisön alueel­la. Yhteisön sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmien yhteenso­vit­tamis­es­ta on annet­tu lain­säädän­töä, jol­la taataan palka­tu­ille työn­tek­i­jöille, itsenäisille ammat­in­har­joit­ta­jille ja opiske­li­joille sama sosi­aal­i­tur­va kuin kyseisen jäsen­val­tion työn­tek­i­jöille. Jos on saavut­tanut tietyt etu­udet yhdessä jäsen­maas­sa, saa samat etu­udet myös muis­sa.”

   Toisin sanoen tuli­jal­la olisi lähtö­maansa sosi­aal­i­tur­va? Miten se käytän­nössä tapah­tu­isi? Suo­mi mak­saa esim. työ­markki­natukea työt­tömyy­den sattues­sa ja laskut­taa sen lähtömaalta? 

   Tästä on var­maan ollut viime aikoina lehdis­sä, mut­ta ei ole tart­tunut mieleeni.

   OM:n ylläpitämä kansanvalta.fi lähin­nä joh­dat­telee pitkäl­lisem­pään ja raskaam­paan opiskelu­un, johon en laisku­ut­tani nyt ryhdy siinä toivos­sa, että joku tar­joaa valmi­ik­si pureskel­tua rauta­lankaa. ( 😀 mah­ta­va kielikuva)

   Vastaa

3. Linkin kor­jaus: OM:n ylläpitämä kansanvalta.fi

   Vastaa

4. Anna-Liisa, Lue myös seu­raa­va lause Osmon kir­joituk­ses­ta: “Maa­han saa tul­la töi­hin, jos pystyy elät­tämään itsen­sä ja per­heen­sä työl­lä, mut­ta sosi­aal­i­tur­van piiri­in pääsee vas­ta, kun on ollut riit­tävän kauan ansiotyössä.”

   Monien tuli­joiden lähtö­mais­sa ei tun­neta sosi­aal­i­tur­vaa esim. työt­tömyy­den osalta, joten ei olisi myöskään mitään laskutettavaa.

   Vastaa

5. Pienenä pilkun nysväämisenä: Pako­lais­ten vas­taan­ot­to on talouskysymys. Maail­mas­sa on pako­laisia niin paljon, että Suo­mi ei taloudel­lis­es­ti kykene otta­maan niitä kaikkia miljoo­nia vas­taan. Näin ollen taloudel­lises­sa mielessä pako­lais­ten vas­taan­ot­toa on pakko jol­lain perusteil­la rajoittaa. 

   Sik­si olisikin syytä Osmon ehdo­tuk­sen mukaises­ti tehdä työperäi­nen maa­han­muut­to mah­dol­lisim­man helpok­si, jot­ta pako­lai­s­paikat kohden­tu­isi­vat niille, jot­ka oikeasti ovat vain­ot­tu­ja kotimaassaan.

   Vastaa

6. Human­i­taari­nen maa­han­muut­to ei ole talouskysymys.

   Miten niin? Eikö siihen tarvi­ta rahaa? 

   Tietenkin kaik­ki, mikä aiheut­taa kus­tan­nuk­sia on talouskysymys. Tarkoit­tanet, että se ei ole mielestäsi ensisi­jais­es­ti talouskysymys.

   Vastaa

7. Her­bert kir­joit­ti 19.3.2010 kel­lo 7:47: “Monien tuli­joiden lähtö­mais­sa ei tun­neta sosi­aal­i­tur­vaa esim. työt­tömyy­den osalta”
   Juuri näin ymmärsin komis­sion tek­stin. Sosi­aal­i­tur­va lähtö­maan mukaan. Kysymyk­seni kos­ki sitä, miten menetel­lään jos EU:n ulkop­uolises­sa lähtö­maas­sa ON sosiaaliturva.

   (Voisiko joku antaa vaik­ka linkin sel­l­aiselle verkko­sivulle, jos­sa on siteer­austägit? Löysin vain sel­l­aisen jol­la saa lain­aus­merk­it siteer­auk­sen ympärille, mut­ta sen saa helpom­min kir­joit­ta­mal­la ne suo­raan, ei siihen täge­jä tarvita.)

   Vastaa

8. maa­pal­lol­la on n.7miljardia ihmistä joista n.1–2miljardia elää köyhyydessä/näkee nälkää.

   joten maa­han­muut­to on todel­lakin taloudelli­nen kysymys Suomalaisille.

   työperäistä maa­han­muut­toa en ole vielä kuul­lut kenenkään kritisoivan.

   tosin raken­nusala on hyvä esimerk­ki “työperäisestä“maahanmuutosta:miltei joka työmaalla
   alkaa Suo­ma­lainen raken­nus­mies ole­maan harvinaisuus,eli kuten kaik­ki tietävät ovat viro­laiset yms. “valloittaneet“markkinat.

   -mak­se­taanko verot Suomeen?
   ‑toim­i­taanko Suo­ma­laisen työlain­säädän­nön puitteissa?jne jne..

   julk­isu­udessa ollei­den tieto­jen perus­teel­la min­ulle on muo­dos­tunut kuva että raken­nusala mil­tei kokon­aisu­udessaan liikkuu ns.harmaalla alueella.

   -näil­lä mennään.

   Vastaa

   1. Uusi kas­vo:
      Etkö todel­la ole kuul­lut kenekään kri­ti­soivan työperäistä maahanmuuttoa?
      Mik­si et sit­ten ehdo­ta sen vapauttamista.

      Vastaa

9. Tässä

   http://www.ratol.fi/opensource/xhtml/html_40.htm

   Vastaa

10. Nyt kat­soinkin otsikon Hesarista: human­i­taari­nen maa­han­muut­to ei ole talouskysymys. 

    Eli siinä tarkoitet­ti­inkin tietysti, että human­i­taari­nen maa­han­muut­to ei saa riip­pua suh­dan­teista eli talouden tilas­ta ja näin ollen ei ole talouskysymys. 

    Osmon vas­taus on siis järjellinen.

    Vastaa

11. “Maa­han saa tul­la töi­hin, jos pystyy
    elät­tämään itsen­sä ja per­heen­sä työl­lä, mutta
    sosi­aal­i­tur­van piiri­in pääsee vas­ta, kun on ollut riittävän
    kauan ansiotyössä”

    Käsit­tääk­seni ehdot­taisit siis huo­mat­tavaa kiristys­tä nykyti­lanteeseen? Jos siis tarkoitit, että tuo pätisi kaikki­in nyky­isi­in human­itäärisi­in tuli­joi­hinkin. Eihän heistä juuri kukaan pysty elät­tämään per­het­tään ainakaan aluk­si. Eli taval­laan vai­h­taisit nyky mamut sel­l­aisi­in, jot­ka ovat tuot­tavia Suomen stan­dard­eil­la. Eikö tämä ole juuri sel­l­aista poli­ti­ikkaa, jota esim. Vihreät kiihkeästi vastustavat?

    Ihan järkevältä kuu­losta­va ehdo­tus siis, mut­ta toden­näköis­es­ti saisi kan­na­tus­ta lähin­nä hom­malais­ten piirissä.

    Vastaa

12. Kiitos Eli­na!

    Tes­taan:

    Tämän pitäisi olla siteeraus

    On työperäisessäkin maa­han­muu­tossa ongelmia, jos sen avul­la työt teetetään vero­ja ja mui­ta työ­nan­ta­ja­mak­su­ja mak­samat­ta ja mitään työe­hto­ja nou­dat­ta­mat­ta, mut­ta sen vapaut­tamista voisi siitä huoli­mat­ta harki­ta. Voisiko ongelmille löy­tyä ratkaisu?

    Ensin pitäisi tietenkin määritel­lä työperäi­nen maa­han­muut­to. Onko se sitä, että tulee Suomeen kat­so­maan josko töitä löy­ty­isi vai onko se sitä, että Suomes­sa on työ­paik­ka johon tulee? Entä jos menet­tää sen työ­paikan, johon on tullut?

    Vastaa

13. Heh, tuo tägi sai aikaan vain kur­si­iv­i­fontin. Sen saa suo­raankin kur­si­iv­itägeil­lä. Kaipaan sel­l­aista siteer­austägiä, joka aikaansaa sinisen viivan tek­stin vasem­malle puolelle, tek­sti sisennettynä.

    Vastaa

    1. Komen­not ovat block­quote ja /blockquote erisu­u­ru­us­merkkien välissä.

       Vastaa

14. Olen seu­ran­nut lähteit­teni kaut­ta yhtä tosi­ta­paus­ta Ruot­sista. Miljonääri rak­en­taa itselleen huip­pukomeaa kar­tanoa hal­patyövoimal­la. Mak­saa surkeaa palkkaa ja vaatii työn­tek­i­jöiltä yli­työ­tun­te­ja mak­samat­ta yli­työko­r­vauk­sia. Palk­ka mak­se­taan osit­tain pimeästi. Lisäk­si työ­nan­ta­ja teet­tää yli lain sal­lim­ia työtuntimääriä.

    Siinä se Suomen tule­vaisu­us, jos rajat avataan. Kyl­lähän ne työn­tek­i­jät juuri ja juuri itsen­sä sil­lä elät­tävät, jos tyy­tyvät asumaan työ­nan­ta­jan parakissa vedel­lä ja leiväl­lä kiinalais­ten hikipa­jo­jen dor­mi­to­rien malli­in. Per­he kuitenkin joutuu ole­maan sav­i­ma­jois­sa siel­lä jos­sain kaukana.

    Ja toimi­ihan se nykypäivänä ihan lail­lis­es­ti Suomes­sakin. Työ­nan­ta­jat järkkä­sivät palkkaamilleen ilmaisle­htien ja main­ok­sien jaka­jille oman yhdis­tyk­sen ja tekivät sit­ten tämän kanssa työe­htosopimuk­sen käytän­nössä parin euron tun­ti­hin­taan. Ahneus on loputonta.

    Kun tilanne pääsee riit­tävän pitkälle, käy niin kuin USA:ssa. Houku­tus tehdä rahaa hal­patyön­tek­i­jöitä sor­ta­mal­la tulee niin suurek­si, että laite­taan suurel­la rahal­la lob­bar­it hoita­maan eduskun­ta hil­jaisek­si. Rahan­val­ta ottaa totaalisen otteen ja vihreätkin heit­etään ulos hal­li­tuk­ses­ta kuin leppäkeihäät.

    Vastaa

15. Työperäistä maa­han­muut­toa kri­ti­soidaan yleen­sä siitä näkökul­mas­ta, että se tuo muas­saan har­maa­ta talout­ta ja näin ollen heiken­tää rehellis­es­ti toimivien suo­ma­lais­ten yrit­täjien kilpailuasemia.

    Tämä näkökul­ma on enem­män kuin rel­e­vant­ti etenkin raken­nus- ja rav­in­to­la-alal­la. Poli­isin resurssit vain eivät riitä kuin mur­to-osaan näi­den tapausten paljastamisesta. 

    Sinän­sä työperäistä maa­han­muut­toa sen työperäisyy­den vuok­si en ole kuul­lut tai näh­nyt kritisoitavan.

    Vastaa

16. Hesarin Merk­in­töjä-kolum­nis­sa Akka­nen kir­joit­taa:

    “Läh­es jokainen ehdokas joutuu kam­pan­joidessaan vas­taa­maan kah­teen kysymyk­seen: mik­si eläk­keeni on niin pieni, ettei sil­lä tule toimeen, ja mik­si maa­han päästetään ulko­maalaisia elämään mei­dän mak­samal­lamme sosiaaliturvalla.

    Sel­l­ainen on riv­iäänestäjän sielun­maise­ma.”

    Osmo, onko tuo tyh­mä kysymys? Olen riv­iäänestäjä, ja minus­ta Akkasen viimeinen lause on hävytön ja herjaava.

    Vastaa

17. Kiitos, Osmo, tägistä! En huo­man­nut sitä ennen edel­listä postaustani.

    Vastaa

18. Anna-Liisa,

    Kysymys oli kyl­lä Osmolle, mut­ta uskoisin, että mon­et lisäk­seni ovat kiin­nos­tunei­ta siitä, mikä Akkasen viimeisessä lauseessa on hävytön­tä ja herjaavaa. 

    Liian yleistävähän se ehdot­tomasti on: eivät kaik­ki “ulko­maalaiset” tule tänne lähtöko­htais­es­ti elelemään sosi­aal­i­tur­val­la. Mut­ta nai­ivia olisi väit­tää, etteikö täl­lainen ryh­mä — isokin sel­l­ainen — olisi olemassa. 

    (ps. linkissäni pitäisi olla kaik­ki HTML-tag­it? Et vain ilmeis­es­ti heti löytänyt oikeaa?)

    Vastaa

19. Eiku, katoinkin väärin… eli her­jat­ti­in riv­iäänestäjää, ei ulkomaalaisia. 

    Hyvä Eli­na, aika han­kkia kai silmälasit.

    Vastaa

20. Työperäi­nen maa­han­muut­to tarkoit­taa käytän­nössä raken­nus­mi­esten ym. yleen­sä har­maa­ta työtä SUomes­sa. Verot jätetään mak­samat­ta tai ne mak­se­taan balt­ti­aan jne.

    Mut­ta esimerkik­si lääkärit ja lento­henkilökun­ta ovat ryh­miä jot­ka on suo­jat­tu tehokkaasti ulko­maiselta kil­pailul­ta. Etenkin meille maalaisille kyl­lä kel­paisi esim. intialainen hyvää englan­tia puhu­va lääkäri tai ham­maslääkäri, etenkin nyt kun vai­h­toe­htona on olla ilman lääkäriä tai jonkun pilleristi/mielenterveysongelmaisen keikkalääkärin “hoi­dos­sa”.

    Min­ulle kel­paisi myös esim. ukrainalaiset lentoe­mot sat­un­nais­es­ti fin­skiä käyt­täessäni, ja olen aivan var­ma että he tarvit­si­si­vat vähem­män palkkaa ja että he tyy­ty­i­sivät alle ***** hotellei­hin ja ne toipumisa­jat lennoil­takin oli­si­vat paljon lyhyempiä.

    Aivan kaiken­lai­sista julkisen sek­torin “pääl­likkö” ja “johta­ja” tason töistä nyt puhu­mat­takaan. Mik­sei tämän päivän monikur­jis­te­tus­sa Suomes­sa nimitetä näi­hin hom­mi­in sopi­van koulu­tuk­sen saanei­ta ihmisiä kan­sain­välisen tar­jouskil­pailun perus­teel­la? Mik­si vaikka­pa helsin­ki on täyn­nään eri­laista sosi­aal­i­jo­hta­jaa, koulu­tus­pääl­likköä, pro­jek­ti­jo­hta­jaa ym ym. eikä heitä vai­hde­ta halvem­pi­in intialaisiin?

    Ai niin. Ne ei var­maan sit­ten äänestelisikään kokoomus­ta ja de virheitä.

    Vastaa

21. Suurin haaste seu­raa­van 20 vuo­den aikana tulee ole­maan työllisyys.
    Nyt meil­lä on 300000 työtön­tä ja eläkeiän nos­to tuo 60–800000 uut­ta työn­tar­joa­jaa per ikälu­ok­ka eli tuol­la neljän vuo­den työu­ran piden­tämisel­lä työvoiman tar­jon­ta lisään­tyy 240–320000 hen­gel­lä riip­puen siitä kumpaan päähän noi­ta työvu­osia lisätään.
    Kun nykyiset toimetkin lisäävät työvoiman tar­jon­taa n kak­si ikälu­okkaa eli n 160000 henkeä niin työt­tömien tai työn tar­joa­jien määrä nousee 760000:een !!!

    Tilas­tokeskuk­sen mukaan työikäis­ten määrä vähe­nee vuo­teen 2030 vain 167000 hen­gel­lä. Saman oli huo­man­nut Katainenkin eli työ­paik­ka pitää keksiä
    n 600000 hen­gel­lä tai jos hyväksymme n 100000 työt­tömyy­den niin n 500000 hengelle-

    Kun kasvu Kataisen, Vanhasen,Pekkarisen, Sailak­sen , Holmin ‚Het­emäen etc asiantun­ti­joiden mukaan jää n 2 % seu­raaval­la nousukaudel­la niin uuisa työ­paikko­ja ei syn­ny, sil­lä tuot­tavu­udne kasvun on olta­va muu­ta­man pros­entin luokkaa jot­ta uusia työ­paikko­ja syntyisi. 

    Kun Kataisen ja Vnah­sen mukaan julkisen sek­torin tuot­tavu­ut­ta on nos­tet­ta­va 20 % niin se merk­it­see, että julkiselta sek­to­ril­ta on vähen­net­tävä n 20 5 työvoimaa.

    Ja lamat tois­tu­vat 10–15 vuo­den syk­leis­sä, joten seu­raavaan lmaan men­emme 600000 hen­gen työttömyydellä 

    Suomes­sa uuden työ­paikan syn­nyt­tämä­nen vaatii rahaa n 100–150000 euroa joten tuo 500000 työ­paikan syn­nyt­tämi­nen vaatisi n 50–75 mil­jardin euron investoinnit.

    Vastaa

22. En täysin ymmär­rä, miten human­itääri­nen maa­han­muut­to on jotenkin sen purkau­tu­mista, että maa­han ei pääse EU:n ulkop­uolelta tuos­ta vaan tekemään töitä. Human­itääriset maa­han­muut­ta­jat tule­vat sel­l­ai­sista maista kuin Afgan­istan, Irak ja Soma­lia. En todel­lakaan usko juuri näi­den maid­en tuli­joiden ole­van niitä, joi­hin helpom­pi töi­hin tulo vaikut­taisi (ennem­minkin seu­rauk­se­na olisi paljon tuli­joi­ta esim. Kiinas­ta ja Inti­as­ta). Tämän näkee siitä, että saat­u­aan työn­teko-oikeudet, kysei­sistä maista tuli­joiden työl­listymi­nen pysyy varsin alhaisel­la tasolla. 

    Human­itäärisi­in maa­han­muut­ta­ji­in toki vaikut­taisi se, että human­itäärisen maa­han­muu­ton kri­teere­jä kiris­tet­täisi­in (kuten tuo ehdo­tuk­sesi vaikut­taisi tekevän). Minus­ta nämä ovat kuitenkin täysin toi­sis­taan riip­pumat­to­mia asioi­ta. Voimme helpot­taa tai olla helpot­ta­mat­ta työperäistä maa­han­muut­toa ja voimme kiristää tai olla kiristämät­tä human­itääristä maahanmuuttoa. 

    Henkilöko­htais­es­ti kan­natan ehdo­tus­tasi. Sen ongel­ma on kuitenkin sen perustelu niille, jot­ka kan­nat­ta­vat nyky­istä human­itääristä maa­han­muut­toa (=suun­nilleen koko poli­it­ti­nen spek­tri), kos­ka se tarkoit­taa sitä, että iso osa niistä, jot­ka nyt saa­vat Suomeen jäädä human­itäärisil­lä syil­lä, karkoitet­taisi­in. Toden­näköis­es­ti aidot pako­laiset edelleen otet­taisi­in (kos­ka olemme siihen sitoutuneet kan­sain­välisil­lä sopimuk­sil­la). Nämä lienevät kuitenkin nyky­isin selvänä vähem­mistönä kaik­ista human­itääri­sistä maahanmuuttajista.

    En siis täysin ymmär­rä, miten nyky­istä human­itääristä maa­han­muut­toa kan­nat­tavien itku ja ham­paidenkiris­te­ly human­itäärisil­lä syil­lä maa­han pyrkivien kään­ny­tys­ten lisään­tyessä katoaisi sil­lä, että maa­han vir­taisi paljon ihan toisia ihmisiä töitä tekemään.

    Vastaa

23. Pako­laiset eivät ole suuri ongel­ma, heistä n 1000 saa vuosit­tain oleskelu­lu­van, joten ne eivät häir­itse Suomen elämää.

    Työperäi­nen maa­han­muut­to on jyrkässä kasvus­sa , n 25000 viime vuon­na ja seu­raavn 15 vuo­den haaste on luo­da uusia työpaikkoja.

    Olen kysynyt asia poli­itikoil­ta, mut­ta heil­lä ei ole vas­taus­ta. Eläkeiän nos­to kuulem­ma ratkaisee kaik­ki ongelmat
    Paras ehdo­tus oli, että mene­tyt työa­paikat jotenkin heräävät henki­in esim Kemi­jär­ven sellutehdas ???

    Vastaa

24. Harv­inaisen selkeä ja järkevä kan­nan­ot­to maa­han­muut­tokeskustelu­un, hyvä Osmo!

    Vastaa

25. “On has­sua, että työhaluinen
    ei saa tul­la tänne töi­hin, mut­ta hän pääsee tänne kyl­lä tulon­si­ir­to­jen varaan. ”

    En näe tässä mitään has­sua, lienenkö paran­tu­ma­ton tosikko?
    Vielä kyseenalaisem­paa on, että työha­lu­tonkin pääsee tulon­si­ir­to­jen piiriin.

    Vastaa

26. Vähän asian sivus­ta, mut­ta tun­tuu monia askar­rut­ta­van kuin­ka muo­toil­isi kir­joituk­si­aan, niin sivus­ton puoles­ta seuraavaa.

    Tämä sivus­to on toteutet­tu XHTML 1.0 Tran­si­tion­al (=HTML 4.01) määreen mukaises­ti. Sivun voi vali­doi­da osoiteessa :
    http://validator.w3.org/

    Vali­doin­nil­la näkee, kuin­ka hyvin sivus­to on stan­dar­d­i­en puoles­ta toteutettu.

    Sit­ten sivus­tolle sopivia täge­jä voi etsiä osoitteesta :
    http://www.w3schools.com/tags/default.asp

    Vastaa

27. Eli­na kir­joit­ti 19.3.2010 kel­lo 11:02: “(ps. linkissäni pitäisi olla kaik­ki HTML-tag­it? Et vain ilmeis­es­ti heti löytänyt oikeaa?”

    No kun minä kävin läpi suomenkielisiä seli­tyk­siä ja block­quoten kohdal­la lukee vain “sisen­nys”, ja sit­ten kun kävin enkunkieliset läpi ei silmäni tart­tunut tägi­in joka alkaa sanal­la “block”. Puusilmä mikä puusilmä.

    Nyt en enää sotke tietotekni­ikan alkei­ta tähän. 🙂

    Vastaa

28. Liian van­ha taas mutu­ilee. Pako­laiset ja tur­va­paikan­hak­i­jat ovat asia erikseen. 

    Suo­ra lain­aus maa­han­muut­tovi­ras­ton sivuilta: 

    Oleskelulu­paa haki 20 790 

    Suomes­ta haki oleskelulu­paa vuon­na 2009 kaikki­aan 20 790 ulko­maalaista EU-maid­en ulkop­uolelta, mikä on 9 pros­ent­tia vähem­män kuin edel­lisvuon­na (2008: 22 904). Eniten hake­muk­sia saa­pui Venäjältä (4 260), Soma­lias­ta (2 267) ja Kiinas­ta (1 473).

    Eniten, 42 pros­ent­tia, vähenivät työn­tek­i­jän oleskelulu­pa­hake­muk­set, kun taas muu­ta omaista koske­vat per­heside­hake­muk­set lisään­tyivät 53 pros­en­til­la. Kaikkien per­he­si­teen perus­teel­la tehty­jen oleskelulu­pa­hake­musten määrä kasvoi 15 pros­en­til­la (2009: 8 509, 2008: 7 424). Ylivoimais­es­ti suurin hak­i­jakansalaisu­us per­heside­hake­muk­sis­sa oli Soma­lia (2 204 hak­i­jaa). Seu­raavak­si eniten per­heeny­hdis­tämistä haki­vat venäläiset (1 354) ja intialaiset (478). Per­heside­hake­musten ennuste­taan lisään­tyvän lähivu­osi­na merkit­tävästi, kos­ka tur­va­paikan­hak­i­jana maa­han tullei­den ja oleskelu­lu­van saanei­den määrä on kasvanut.

    Päätök­siä oleskelulu­pa­hake­muk­si­in tehti­in 18 260 (2008: 23 112). Oleskelulu­pa myön­net­ti­in 15 208 henkilölle eli 83 pros­en­tille päätök­sen saaneista hakijoista.

    Työn­hak­i­joiden oleskelulu­pia näistä oli alle 7000. 

    Käsit­tääk­seni työn­hak­i­jan lupamenet­te­ly on aivan suju­va. Jos tääl­lä on työ­paik­ka, niin oleskelu­lu­van saa alle kahdessa kuukaudessa. Voisiko joku selit­tää min­ulle, mikä tässä on se suuri ongelma. 

    EU:n sisältä ei tietysti ole tätäkään hakuaikaa, mut­ta jos nyt ulkop­uolelta tulee, niin minus­ta aika tun­tuu aivan kohtuulliselta.

    Vastaa

29. Osmo mitä mieltä olet ns. posi­ti­ivis­es­ta syr­jin­nästä? Pitäisikö työ­nan­ta­jat pakot­taa siihen ja miten?

    Täl­laise­na alem­man­ta­son ihmisenä asial­la on min­ulle merkitystä.
    Posi­ti­ivis­es­ti syr­ji­tyt kil­pail­i­si­vat kanssani samoista työpaikoista.

    Vastaa

30. Täy­tyy kehua, kun ker­rankin olen samaa mieltä Soin­in­vaaran kanssa! 

    Nimit­täin tuos­ta perustelusta. 

    “Maa­han saa tul­la töi­hin, jos pystyy elät­tämään itsen­sä ja per­heen­sä työl­lä, mut­ta sosi­aal­i­tur­van piiri­in pääsee vas­ta, kun on ollut riit­tävän kauan ansiotyössä.” 

    Hal­la-ahon sanomana tämä olisi rasis­mia, fasis­mia ja pöl­höpop­ulis­mia pahin­ta lajia. Ovatko Osmo ja Jus­si siis nykyään samoil­la lin­joil­la, sil­lä en usko hänenkään vaa­ti­van mitään muuta. 

    Enkä ymmär­rä, miten tuol­la perustelul­la pää­tyy Ei-vastaukseen? 

    No, ellei human­i­taari­nen maa­han­muut­to ole talouskysymys, niin vuoren var­masti siitä sel­l­ainen ennen pitkää tulee. 

    Vuodessa? Kahdessa? Kolmessa?

    Vastaa

    1. Enkä ymmär­rä, miten tuol­la perustelul­la pää­tyy Ei-vastaukseen? 

       Se, miten suh­taudu­taan vain­on kohteena ole­vaan pako­laiseen, ei voi olla talouskysymys. Olen aikaisem­minkin sanonut, että meil­lä suh­taudu­taan liian myön­teis­es­ti uiman­i­taarisen väylän väärinkäyt­täji­in, eikä sekään ole kiin­ni taloudel­li­sista suh­dan­teista. Tämän lisäk­si kan­namme liian pienen vas­tu­un vain­on kohteek­si joutuneista. Ja lopuk­si, suh­taudumme liian rajoit­tavasti niihin, jot­ka halu­a­vat lev­eäm­män leivän perässä tul­la tänne töihin.

       Vastaa

31. Kun tässä aikaa on jaaritel­la, niin block­quote määre on määritel­ty sivus­tolle oma­l­la omi­naisel­la taval­laan. Mut­ta kaiketi määri­tyk­sen yli voi määritel­lä oman tyylin blocquotille.

    Tässä sivu, jol­la voi har­joitel­la bloc­quotin määre­itä ja kuin­ka määreet noin yleen­sä tulostuvat :

    http://www.w3schools.com/tags/tryit.asp?filename=tryhtml_blockquote_test

    Nyt alla tes­tailen tulostaako tämä sivus­ton oman bloc­quote komen­non (vihreä pysty­suo­ra vii­va ja punainen tek­sti). Testi­t­u­lostuk­sen muo­to on seu­raa­va kun­han haka­su­lut kulmasulkeilla ( [ -> > ):

    Satu meni saunaan,
    pisti laukun naulaan.
    Satu tuli saunasta,
    otti laukun naulasta.

    Satu meni saunaan,
    pisti takin naulaan.
    Satu tuli saunasta,
    otti takin naulasta. 

    Vastaa

32. Ei näköjään toi­mi sivun block­quote ylimäärit­te­ly. Ylläpi­to var­maankin pois­taa harjoitelmakommentit.

    Vastaa

33. Ode: Ongel­mana on, että kun työperäi­nen maa­han­muut­to EU:n
    ulkop­uolelta on vah­vasti rajoitet­tua, muut­topaine purkautuu
    human­i­taarisen väylän väärinkäyttönä.

    Peri­aat­teessa kyl­lä, mut­ta tosi­asi­as­sa suurin osa human­i­taarisia väyliä pitkin tule­vista on laadul­taan sel­l­aisia, että suo­ma­laisil­la (tai euroop­palaisil­la) työ­markki­noil­la ei olisi heille mitään käyt­töä, vaik­ka meil­lä olisi järkevä ja toimi­va maa­han­muut­topoli­ti­ik­ka ja ‑koneis­to.

    Tietenkin voidaan ajatel­la, että kieli‑, luku- ja kir­joi­tus­taidot­tomat pan­naan esim. siivoa­maan tai tekemään mui­ta “hant­ti­hom­mia”, mut­ta etnisen alalu­okan syn­nyt­tämi­nen aiheut­taa pidem­mäl­lä tähtäyk­sel­lä mui­ta yhteiskun­nal­lisia ongelmia.

    Vastaa

    1. Suurin osa on yli puo­let. Ei pidä paikkaansa.

       Vastaa

34. osmolle:en ole kuullut

    ja en todel­lakaan halua vapaut­taa työperäistä maahanmuuttoa.

    viitat­en juuri esim.rakennusalan pimeään työvoimaan/verojen jär­jestelmäl­liseen kiertoon.

    mut­ta tot­takai Suomeen saa tul­la töihin,kunhan nou­dat­taa vero-/työ yms-lakeja.
    eli maas­sa maan tavalla.

    Vastaa

35. En täysin ymmär­rä, miten human­itääri­nen maa­han­muut­to on jotenkin sen purkau­tu­mista, että maa­han ei pääse EU:n ulkop­uolelta tuos­ta vaan tekemään töitä. Human­itääriset maa­han­muut­ta­jat tule­vat sel­l­ai­sista maista kuin Afgan­istan, Irak ja Soma­lia. En todel­lakaan usko juuri näi­den maid­en tuli­joiden ole­van niitä, joi­hin helpom­pi töi­hin tulo vaikut­taisi (ennem­minkin seu­rauk­se­na olisi paljon tuli­joi­ta esim. Kiinas­ta ja Inti­as­ta). Tämän näkee siitä, että saat­u­aan työn­teko-oikeudet, kysei­sistä maista tuli­joiden työl­listymi­nen pysyy varsin alhaisel­la tasolla.

    Har­va ihmi­nen nyt työn perässä an sich tulee, vaan lähin­nä toimeen­tu­lon. Jos rahaa saa töitä tekemät­täkin, niin eiköhän se useim­mille kel­paa, ja jos on tot­tunut mate­ri­aalis­es­ti hyvin köy­hään elämään, suo­ma­lainen sosi­aal­i­tur­va tun­tuu var­masti avokätiseltä.

    Nyky­is­ten tur­va­paikan­hak­i­joiden työl­lisyys ei ole sama asia kuin samo­jen kansal­lisu­us­ryh­mien työl­listymi­nen järkeväm­män poli­ti­ikan olois­sa. Uskon vah­vasti, että nykyi­nen pros­es­si pas­sivoi hyvin tehokkaasti, mie­lenki­in­toista olisi tietää kuin­ka moni ylipään­sä siirtyy/palaa työelämään vaikka­pa yli vuo­den yhtä­jak­soisen toimeen­tu­lo­tuki­asi­akku­u­den jäl­keen, maa­han­muut­ta­ja eli ei. En siis syytä toimeen­tu­lotuen asi­akkai­ta laiskoik­si enkä hyvää sosi­aal­i­tur­vaa huonok­si asi­ak­si, mut­ta tapa jol­la tuk­isys­tee­mi toimii ei tun­nu oikein kan­nus­ta­van oma­toimisu­u­teen ja työntekoon

    Työl­listymiseen liit­tyy myös työ­nan­ta­jista johtu­via tek­i­jöitä, jot­ka hel­posti nipute­taan “rasismi”-otsikon alle. Epäilemät­tä ihan ehtaa rasis­mi­akin mamu-työn­hak­i­ja kohtaa, mut­ta uskoisin että isom­pi kysymys on yleinen muu­tok­sen pelko. Niin kauan kuin ei ole koke­muk­sia maa­han­muut­ta­jista duunareina, työ­nan­ta­ja on epä­var­ma siitä mil­laisia kult­tuurieroista johtu­via ongelmia siitä saat­taa syn­tyä ja riskinot­toa sit­ten vält­tää vähän liiankin kanssa. Tätä teo­ri­aa tun­tu­isi puolta­van se, että moni ala on “maa­han­muut­ta­jis­tunut” nopeasti kun pros­es­si on vain läht­enyt käyn­ti­in, vaikkpa nyt bus­sikuskit. On huo­mat­tu ettei esimerkik­si mus­lim­ien ruk­ous­tauko­jen sovit­ta­mi­nen työvuoro­jen kanssa ole ollut niin iso ongel­ma kuin on pelät­ty ja asi­akas­palvelukin on sujunut ihan yhtä hyvin kuin kan­ta­suo­ma­laisil­takin mörökölleiltä, joten mamu-kuske­ja on uskallet­tu palkata lisää jne.

    Olen Osmon avauk­sen kanssa ehdot­tomasti samaa mieltä ja jotain saman­laista olen muis­taak­seni tääl­lä jos­sain keskustelus­sa jopa aiem­min hah­motel­lutkin. Hie­man täs­men­täen: (Läh­es) vapaa maa­han­muut­to ilman oikeut­ta sosi­aal­i­tur­vaan (ennen kuin työssäoloe­hto täyt­tyy), suo­jaa henkilöko­htaista vain­oa kokeville (sisältäen tarvit­taes­sa sosi­aal­i­tur­vankin, kyse on kuitenkin nyky­istä tur­va­paikan­hak­i­joiden määrää huo­mat­tavasti pienem­mästä ryh­mästä), reilusti lisää apua UNHCR:lle ja muille vas­taav­ille tahoille pako­lais­ten aut­tamiseen mah­dol­lisim­man lähel­lä lähtö­paikkaa ja lisää resursse­ja vira­nomaisille har­maan talouden kitkemiseen.

    Vastaa

36. Ode, sikäli kuin tuo one-lineri oli minulle:

    Tur­va­paikan­hak­i­jat saa­vat jo nyt työsken­nel­lä. Mil­lä tavoin hei­dän työl­listymisen­sä siitä helpot­tuisi, jos he oli­si­vat tulleet maa­han “työperäis­inä” eivätkä humanitaarisina?

    Han­kalaa näyt­tää ole­van. Soma­lien ja irak­i­lais­ten osalta puo­let aikuisväestöstä, ts. naiset, ovat kät­telyssä työelämän ulkop­uolel­la. Se, että he eivät näy työt­tömyys­ti­las­tois­sa, ei tee heistä Suomen kannal­ta vähem­män elätettäviä.

    Miehistä taas yli puo­let on kum­mas­sakin ryh­mässä työt­tömänä, ja työl­listyneistä suuri osa työsken­telee aloil­la, joi­ta ei olisi ole­mas­sa ilman kyseis­ten kansan­ryh­mien maahanmuuttoa.

    Poikkeuk­sia tietysti löy­tyy kaik­ista ryh­mistä, mut­ta kokon­aisku­va on täl­lainen. Suo­ma­laiset työ­markki­nat eivät juurikaan tarvitse ihmisiä, joiden osaami­nen rajoit­tuu kameli­na­joon ja vuo­hien pai­men­tamiseen. Kaikel­la kun­nioituk­sel­la kyseisiä ammat­te­ja kohtaan.

    Vastaa

37. Koposen kanssaa samaa mieltä sosi­aal­i­tur­vas­ta. Kan­nustin­loukut iskee sitä pahem­min mitä mata­lampi työl­listymis­palk­ka, eli varsinkin mamui­hin. Tämän takia niiden purkami­nen olisi kah­ta kaut­ta olen­naista työl­lisyysas­teen kannal­ta, ensin­näkin se aut­taisi työl­lisyy­teen ihan yleen­sä ja toisek­si niihin maa­han­muut­ta­ji­in jos­ta toiv­otaan paran­nus­ta työl­lis­ten määrään.

    On myös hyvin vaikea ymmärtää mik­si pako­laisia, joiden­ka kotou­tu­misen kannal­ta nimeno­maan työl­listymi­nen on tärkeää, asute­taan jon­nekin syr­jäseuduille mis­sä työl­listymi­nen on kenelle tahansa vaikeaa ja palkat alem­mat eli kan­nustin­loukut siten pahemmat.

    Vastaa

    1. Kan­nustin­loukut eivät ole pahim­mat syr­jäseuduil­la, kos­ka kan­nustin­loukut johtu­vat korkeista asumisku­luista. Työtä syr­jäseuduil­la ei sen sijaan ole eikä suvait­se­via työnantajia.

       Vastaa

38. Työtä syr­jäseuduil­la ei sen sijaan ole eikä suvait­se­via työnantajia.

    Mihin ihmeeseen tuo jälkim­mäi­nen arvio perustuu?

    Vastaa

    1. Yleiseen elämänkoke­muk­seen. Arvolib­er­al­is­mi elää vain kaupungeissa.

       Vastaa

39. Mitä tarkoite­taan työperäisel­lä maa­han­muu­tol­la. Sitäkö, että esim. Nokia tuo insinööre­jä Suomeen töi­hin. Vai tarkoite­taanko sitä, että joku tulee maa­han ja ilmoit­taa, että on erit­täin halukas töi­hin, vaikkei töitä olisikaan. Jälkim­mäi­nen hyödyt­tää varakkai­ta suo­ma­laisia, edelli­nen köy­hiä suo­ma­laisia. Jälkim­mäi­nen taitaa olla humaa­nia, ainakin jonkun mielestä.

    Vastaa

40. Nosin esi­in­nos­ta­ma sana ‘työperäi­nen’ on toiv­ot­toman kak­siselit­teinen. Jokainen voi sanoa ole­vansa halukas töi­hin, mut­ta läh­eskään kaikil­la ei ole sovit­tua tai edes toden­näköistä työ­paikkaa. Tähän saat­taa kul­mi­noitua koko maa­han­muut­tokeskustelu muiden kuin niiden osalta, joil­la on oikeutet­tu näke­mys kuu­lu­mis­es­taan YK:n pako­lais­sopimusten piiri­in. Lisäk­si nousee tietysti pin­taan “mummokeskustelu” eli kysymys siitä, ovatko työn­tek­i­jään sidok­sis­sa ole­vat ei-työn­tek­i­jät hekin tervetulleita. 

    Ongel­mat nou­se­vat esi­in näil­lä sumeil­la raja-alueil­la. Julkisen profi­ilin henkilöil­lä ja eri­tyis­es­ti poli­itikoil­la on ymmär­ret­tävä tarve vält­tää niitä.

    Vastaa

41. Nyt Osmo pääsi pahem­man puolen lapsus.

    “Työtä syr­jäseuduil­la ei sen sijaan ole eikä suvait­se­via työnantajia.”

    Ker­roin sin­ulle erään aikaisem­man postauk­sesi yhtey­dessä, kuin­ka Kauha­joelta on käy­ty Viet­namis­sa asti rekry­toimas­sa hitsaajia.

    Seinäjoen Atri­an teuras­ta­mol­la, siis elin­tarvike­jalostuste­htaal­la, arvioni mukaan neljä­sosa lihan­leikkaa­jista on Itä-Euroopas­ta peräisin.

    Thors ja RKP ovat main­os­ta­neet, kuin­ka När­piön tomaatit ja kurkut eivät pää­ty­isi kaup­poi­hin ilman ulko­maista työvoimaa.

    “Arvolib­er­al­is­mi elää vain kaupungeissa.”

    Kris­ti­inankaupun­gin kaupung­in­jo­hta­ja (RKP) jak­saa kehua kehu­mis­taan, kuin­ka hienoa on, että paikkakun­nalle saati­in 250 pako­laista ja kuin­ka main­iosti paikalliset ovat otta­neet hei­dät vastaan.

    Näin näil­lä lakeuksilla.

    ps. Luen­han minäkin sin­un blo­giasi enkä sen api­lan­vihreän puolueen äänenkan­nat­ta­jaa, siis Ilkkaa.
    pss. Ilkan nykyisen pää­toimit­ta­jan puoliso on muis­taak­seni vihre­it­ten eduskunta-avustaja.

    Vastaa

42. Jus­si Halla-aho:

    Suo­ma­laiset työ­markki­nat eivät juurikaan tarvitse ihmisiä, joiden osaami­nen rajoit­tuu kameli­na­joon ja vuo­hien paimentamiseen. 

    Tiedä sit­ten ovatko pejo­rati­iviset heitot kame­likuskeista sitä järkevää maa­han­muut­tokeskustelua mitä hom­mafoo­ru­mil­lakin on jo vuosia haikail­tu, mut­ta min­ua kiin­nos­taa tilas­toidaanko maa­han­tuli­joiden ammat­ti­taitoa- toisin sanoen onko Mes­tarin väit­teel­lä joku faktapohja?

    Vastaa

43. Juu­so Kopo­nen kirjoitti:
    “Niin kauan kuin ei ole koke­muk­sia maa­han­muut­ta­jista duunareina, työ­nan­ta­ja on epä­var­ma siitä mil­laisia kult­tuurieroista johtu­via ongelmia siitä saat­taa syn­tyä ja riskinot­toa sit­ten vält­tää vähän liiankin kanssa.”

    Jos maa­han­muut­ta­jista riit­tävästä löy­ty­isi osaavaa ja ahk­er­aa työvoimaa, joka vielä suos­tu­isi tekemään hom­mia suo­ma­laisia halvem­mal­la, niin tämä tilan­nehan suo­ras­taan odot­taa, että ahneet kap­i­tal­is­tit tart­tuisi­vat tilaisu­u­teen perus­taa maa­han­muut­ta­jatyövoimaisia fir­mo­ja ja val­la­ta markki­noi­ta halvem­mil­la hinnoillaan.

    Onko tässä maas­sa puutet­ta sopi­van ahneista kap­i­tal­is­teista? No, ainakin raken­nus- ja rav­in­to­la-alal­la kai näin on toimittukin.

    Vastaa

44. Eli­na:

    Voisiko joku selit­tää min­ulle, mikä tässä on se suuri ongelma.

    Tuo 2kk?

    Osmo:

    Yleiseen elämänkoke­muk­seen. Arvolib­er­al­is­mi elää vain kaupungeissa.

    Arvolib­er­al­is­mi ehkä, mut­ta suvait­se­vaisu­us ei mitenkään eri­tyis­es­ti. (Tähän saat­taa vaikut­taa se, että min­ul­la on eniten koke­muk­sia Itä-Suomen maaseudus­ta, jos­sa ollaan ehkä keskimääräistä höve­limpiä uusia tulokkai­ta kohtaan.) Sen lisäk­si min­ul­la on huo­mat­tavasti enem­män koke­muk­sia rasis­mista kaupungeis­sa kuin maaseudul­la, mut­ta tähän tietysti vaikut­taa se, että min­ul­la on huo­mat­tavasti enem­män koke­muk­sia kaupungeista kuin maaseudusta.

    Vastaa

    1. Minkähän takia pako­laiset oltuaan kolme vuot­ta sijoi­tuskun­nas­saan, pak­enevat niistä suuri­in kaupunkeihin?

       Vastaa

45. Medi­as­sa on ainakin ollut tieto, että n. 90 pros­ent­tia Soma­lias­ta saa­puneista tur­va­paikan­hak­i­joista on lukutaidottomia. 

    Siitä voi päätel­lä minus­ta aika paljon ammat­ti­tai­dos­ta ja mah­dol­lisuuk­sista sijoit­tua suo­ma­laisille työmarkkinoille. 

    Alun perin 90-luvun alus­sa tulleethan soma­lialaiset oli­vat soma­lialaisit­tain hyvinkin koulutet­tu­ja. Lama iski vain sil­loin hei­dän kannal­taan tosi huonoon paikkaan ja töitä ei ollut tar­jol­la. Oli­han suo­ma­lais­tenkin työl­lisyys­ti­lanne erit­täin huono. 

    Käsi­tyk­seni mukaan Irak­ista tulee koulutet­tuakin väkeä.

    Vastaa

46. Art­turi,

    Tässä nyt on ollut sel­l­ainen näke­mys, että JUURI TÄNNE on vaikea tul­la. Käsit­tääk­seni Suomen käytän­tö ja käsit­telya­jat eivät kuitenkaan poikkea muista EU-maista mitenkään. Jot­ta JUURI TÄNNE olisi vaikea tul­la töi­hin, niin pitäähän muualle olla helpom­pi — ainakin naisen logi­ikan mukaan. 

    Mut­ta en ole tark­istanut menet­te­lyjä muiden maid­en osalta, joten mieliku­vani saat­taa olla väärä. 

    +++++++

    Minus­ta on has­sua ajatel­la, että ulko­maalaisen palkkaamiseen tarvit­taisi­in jotain eri­ty­istä arvolib­er­al­is­mia ja suvait­se­vaisu­ut­ta. Eiköhän työ­nan­ta­ja palkkaa parhaim­man hakijan. 

    Joitain ennakkolu­u­lo­ja tietysti voi joitain kansal­lisuuk­sia kohtaan olla, mut­ta en nyt lähtisi siitä, että kaupungis­sa vähem­män kuin maaseudulla. 

    +++++++

    Osmo,

    Lähtevät var­masti samas­ta syys­tä kuin muutenkin väki vähe­nee pikku­paikkakun­nil­ta. Suku­laiset ja muut tutut ovat pääosin isois­sa kaupungeis­sa, niin siitä ilmiö. Onko sin­ul­la jotain näyt­töä, että pie­nil­lä paikkakun­nil­la on enem­män rasismia?

    Hesarin mukaan ainakin Liek­sas­sa asu­vat soma­lit oli­vat aivan tyy­tyväisiä. Toimit­ta­jatäti yrit­ti kyl­lä kovasti korostaa, että haas­tatel­tu Abdul­lah ei vain myön­nä koke­neen­sa rasis­mia, mut­ta A. piti pään­sä eikä myöntänyt. 

    Tuol­lainen aikuisen ihmisen aja­tusten vään­te­ly muuten minus­ta on oikeaa rasis­mia. Ikään kuin soma­li ei osaisi sanoa, mitä hän oikeasti ajat­telee. Sosi­aalivi­ras­ton työn­tek­i­jä vielä kujer­si vier­essä, että nämä vain kehu­vat kaikkea, eivät osaa sanoa, jos on ongelmia. 

    Jut­tu aiheut­ti minus­sa lievää voimakkaam­paa ärtymystä.

    Vastaa

47. “Minkähän takia pako­laiset oltuaan kolme vuot­ta sijoi­tuskun­nas­saan, pak­enevat niistä suuri­in kaupunkeihin?”

    Samas­ta syys­tä kuin suo­ma­laiset teinit. Enem­män samankaltaista porukkaa, akti­ivisem­pi yöelämä, enem­män naitavaa ja ylipään­sä enem­män notkumispaikkoja.

    Vastaa

48. Tässä on kyl­lä vahvis­tus­ta Osmon väit­teeseen, että pienem­mil­lä paikkakun­nil­la ollaan rasistisempia. 

    Ulko­maan kansalais­ten määrään suh­teutet­tuna eniten rasistisia
    rikok­sia kir­jat­ti­in Itä-Suomen läänis­sä ja Lapin läänis­sä. Itä-Suomen läänissä
    kir­jat­ti­in 12 rasis­tista rikos­ta jokaista tuhat­ta ulko­maan kansalaista
    kohden ja Lapin läänis­sä 11. Sekä Län­si-Suomen läänis­sä että Oulun
    läänis­sä vas­taa­va luku oli yhdek­sän ja Etelä-Suomen läänis­sä seitsemän.

    Lähde:

    Lau­ra Peutere
    POLIISIN TIETOON TULLUT VIHARIKOLLISUUS SUOMESSA
    2008
    Poli­isi­ammat­tiko­rkeak­oulun raport­te­ja 85/2009

    Tästä ei kuitenkaan minus­ta voi suo­raan päätel­lä työ­nan­ta­jien asen­tei­ta. Työ­nan­ta­jat tuskin ovat rasis­tis­ten rikosten tek­i­jöitä, vaan syr­jäy­tynei­den poruk­ka. Tämä ryh­mä on suh­teessa suurem­pi Itä- Suomes­sa ja Lapis­sa kuin Helsingissä. 

    Vai onko?

    Vastaa

49. Jus­si Halla-aho:

    “Suo­ma­laiset työ­markki­nat eivät juurikaan tarvitse ihmisiä, joiden osaami­nen rajoit­tuu kameli­na­joon ja vuo­hien paimentamiseen”

    Olen työk­seni koulut­tanut sato­ja maa­han­muut­ta­jia kurs­seil­la, joiden ensisi­jaise­na tavoit­teena on maa­han­muut­ta­jien työl­listymi­nen. Ain­oatakaan kameli­na­ja­jaa en ole vielä tavan­nut, mut­ta sudani­laisen (luku- ja kir­joi­tus­taitoisen) maanvil­jeli­jän kyl­läkin. Hän ajaa nyky­isin bus­sia Van­taal­la. Har­mit­taa se, että keskustelun lähtökotana tun­tu­vat ole­van vain ja ain­oas­taan “mei­dän itsekkäät tarpeemme” eli “meille kel­paa­vat vain ne, joista on meille hyö­tyä ja joiden eri­laisu­us ei ärsytä”.

    Ennakkolu­u­lo­ja, kult­tuuriero­ja ja kieli­taidon puut­tei­ta usein suurem­panakin työl­listymisen esteenä näk­isin kan­nustin­loukut ja osa-aikatyön kan­nat­ta­mat­to­muu­den. Myös kan­nat­ta­van kioski‑, kaup­pa- yms. pienyri­tyk­sen perus­t­a­mi­nen on melko haas­tavaa (myös suomalaiselle).

    Luku- ja kir­joi­tus­taidot­tomista on onnis­tut­tu “leipo­maan” luku­taitoisia ja kelpo­ja kas­samyyjiä, asi­akas­palveluhenkilöitä, lähi­hoita­jia, siivoo­jia, vah­timestare­i­ta, varas­to­työn­tek­i­jöitä jne. Suo­ma­laiset työ­tover­it ja esimiehet ovat uskaltau­tuneet pere­hdyt­tämään ja ohjaa­maan vierasperäisiä työtovereita. 

    Alle kouluikäisen lapsen yksin­huolta­jan on vaikea elät­tää per­het­tään ja itseään osa-aikaise­na kas­samyyjänä. Meil­lä on suuri joukko laak­ereil­laan lep­ääviä työt­tömiä (masen­tu­vat, sairas­tu­vat, muo­dosta­vat hukkaan heit­e­tyn työvoimare­servin) ja yhtälail­la joukko niska limas­sa puur­tavia, yli­työl­lis­tet­tyjä raatajia.

    Ongel­ma kos­ket­taa suo­ma­laisia siinä mis­sä maa­han­muut­ta­ji­akin. Kakkua riit­täisi jaet­tavak­si use­am­malle, jos työtä saisi jaet­tua tasaisem­min. Kuulin juuri esimerkin siitä, kuin­ka esim. Ran­skas­sa voi jopa johtavas­sa ase­mas­sa ole­va työsken­nel­lä osa-aikaise­na (ja samaa pestiä jakaa kaksi). 

    Miten pää­sisimme tähän suuntaan?

    Vastaa

50. Telkkarista tuli doku­ment­ti, joka seurasi muis­taak­seni kur­di-isän ja kah­den tyt­tären aset­tumista Suomeen. Per­he lähetet­ti­in jon­nekin Kain­u­useen vas­taan­ot­tokeskuk­seen. Siel­lä pihal­la afrikkalainen mies ker­toi tulokkaille, että nämä ihmiset eivät ole ystävälisiä: eivät puhu, ter­ve­h­di tai edes hymyile.

    Tääl­lä rin­ta­mail­la sen­tään uus­suo­ma­laisil­la on omat jen­gin­sä. Kesäisin kokoon­nu­taan ulkona. Lapset tem­meltää ja aikuiset turi­noi tosin etnis­es­ti ryh­mi­in jakautuen. 

    Minä en suo­ma­laise­na edes halua har­ras­taa sel­l­aista kuin eri­ty­i­sis­sä tilaisuuk­sis­sa: nap­pu­lali­igan harkois­sa, pihatalkoiden jäl­keen. No joo, kun lapset oli ihan pieniä, notkut­ti­in hiekkalaatikolla.

    Olen tätä ihme­tel­lyt. Etelässäkin kum­mas­telee, kun poruk­ka kokoon­tuu rantab­ule­vardin raflaan sukukun­nit­tain viet­tämään iltaa vuosi­tuhan­tis­ten per­in­tei­den mukaises­ti. Vähän on kateelli­nenkin. Mut­ta en kuitenkaan halua tuol­laista tosi­paikan tullen omaan elämääni. Eivätkä muutkaan suo­ma­laiset. Muuten­han tuol­laista har­rastet­taisi­in ainakin kesäisin ulkona, jos rav­in­toloiden hin­nat ja puut­tumi­nen eivät sitä sisäl­lä salli.

    Sak­sas­sa yrit­teliäät ihmiset pitävät kort­te­lika­pakoi­ta talo­jen­sa kel­lareis­sa tai auto­talleis­sa. Paik­ka on auki sil­loin täl­löin tarpeen mukaan. Suomes­sa niin ei saa tietenkään tehdä, kos­ka suo­ma­laiset ovat ääliöitä, joille sivistys ei sovi kuin ylhäältä johdettuna. 

    Jotain hämärää tässä on …

    Vastaa

51. Varsin hyvä vastaus.

    Itse ihmette­len lähin­nä sitä, että jos maa­han­muut­to ei tosi­aankaan ole talouskysymys, niin mik­si van­hus­ten­huol­lon, ter­vey­den­huol­lon ja koulu­tuk­sen kaltaiset asi­at ovat?

    Näistä asiois­ta­han ryhdytään leikkaa­maan heti laman iskiessä, vaik­ka niiden elin­tärkeyt­tä kukaan tuksin kiistää. En ymmär­rä mikä asia maa­han­muu­tos­ta tekee niin tärkeän, että siihen varat­tu raha­sum­ma on fik­sat­tu tietylle tasolle, kaik­ista ulkop­uoli­sista vaikut­teista riip­pumat­tomaan tilaan?

    Tiedän, ettei type­r­iä vas­takkainaset­telu­ja kan­na­ta tehdä. Mielestäni on silti ihan vali­di kysymys, että minkä takia van­hus­ten­huol­losta saa leika­ta laman aikana, mut­ta maa­han­muu­tos­ta ei saa?

    Vastaa

52. En nyt oikeasti usko että pienem­pi­en paikkakun­tien työ­nan­ta­jien asen­teet on niin iso asia. Kysymys on ennen kaikkea siitä että työl­lisyys on pikku­paikkakun­nille yleen­sä huo­mat­tavasti huonom­pi kuin isom­mis­sa kaupungeis­sa, ja ehkä myös jos­sain määrin siitä että työ­nan­ta­jat on keskimäärin pienem­piä. Ulko­maalaisen työvoiman käyt­tö edel­lyt­tää yri­tyk­seltä jonkun ver­ran osaamista, ihan jo lupaby­rokra­t­ian takia, puhu­mat­takaan työno­h­jauk­ses­ta (esimerkik­si kieliasi­at) tai rekry­toin­nista (esimerkik­si ulko­maisen työkoke­muk­sen tai koulu­tuk­sen arvioin­ti). Nokia osaa, samoin vaik­ka HKL, jollekin pienel­lä konepa­jalle tai bus­si­fir­malle tämä voi olla vaikeampaa.

    Tämä on myös työl­lisyys­ti­lanteesta riip­pu­va asia ja alako­htaista, jos työvoimaa on saatavil­la muutenkin niin yri­tyk­sen intres­si investoi­da ulko­maisen työvoiman käyt­tön edel­lyt­tämään osaamiseen on pieni, jos taas ei ole saatavil­la niin se on selkeä kilpailuetu.

    Vastaa

53. “Minkähän takia pako­laiset oltuaan kolme vuot­ta sijoi­tuskun­nas­saan, pak­enevat niistä suuri­in kaupunkeihin?”

    Tässähän sinä Osmo osut asian ytimeen. Mainit­se­mani esimerkkien ihmiset ovat siir­to­laisia, joil­la on työ­paik­ka ja ammat­ti­taito, jolle on kysyntää.Se muo­dostaa hyvän lähtöko­hdan inte­groi­tu­miselle ja luul­tavim­min assim­i­laa­ti­olle vrt. volvo-suomalaiset.

    Yhtä kur­jaa se elämä haja-asu­tusalueel­la on syn­type­r­äisellekkin, jos ei ole työtä.

    Tämä tur­va­paikan­hak­i­joiden sijoit­ta­mi­nen maaseudulle on kyl­lä pahim­man laadun kyynistä oppor­tunus­mia “kun­nanisiltä”. Haukipu­das on tehnyt siitä oikean taide­la­jin. Kun lähel­lä on suuri vetovoimainen (Oulu) kaupun­ki, he aivain oikein laske­vat, että oleskelu­lu­van saanut pois­tuu viimeistään 3 vuo­den kulut­tua, ennen kuin hänestä alkaa koitua kun­nalle kuluja.

    Suurin syy, mik­si kun­nat ovat nihkeitä vas­taan­ot­ta­maan oleskelu­lu­van saanei­ta tur­va­paikan­hak­i­joi­ta on, että pääkaupunkiseu­tu on tukos­sa. Jos pääkaupunkiseudun kun­nat jatka­vat tur­va­paikan­hak­i­joiden prefer­oimista sosi­aalises­sa asun­to­tuotan­nos­sa, voitte olla var­ma, että kun­ta­paikko­ja löy­ty­isi yllin kyllin, jos päät­täjät oli­si­vat var­mo­ja kehäkol­mosen imusta.

    Vastaa

54. Uusi kas­vo:
    “maa­pal­lol­la on n.7miljardia ihmistä joista n.1–2miljardia elää köyhyydessä/näkee nälkää.

    joten maa­han­muut­to on todel­lakin taloudelli­nen kysymys Suomalaisille.”

    Kat­selin noi­ta tur­va­paikan­hak­i­jati­las­to­ja. Moni väkirikas ja köy­hä maa on huo­mat­ta­van aliedustet­tuna nois­sa tilas­tois­sa. Onko­han tuo lähtöko­h­ta-aset­telu virheellinen?

    Vastaa