1)      Kyl­lä

Moy­on kri­ti­ik­ki on tot­ta, mut­ta se ei ole koko totu­us. Hän on analysoin­ut kehi­tys­a­pua yleen­sä, eikä esimerkik­si Suomen anta­maa kehi­tys­a­pua. Suur­val­to­jen, eri­tyis­es­ti entis­ten siir­tomaaval­to­jen, anta­mal­la kehi­tysavul­la on usein poli­it­tisia päämääriä ja sik­si niil­lä pyritään miel­lyt­tämään kor­rup­toitunut­ta hal­li­tus­ta. Täl­lainen kehi­tys­a­pu voi olla jopa haitallista. Jat­ka lukemista “HS-raati: Onko kehi­tys­a­pu tehokas tapa aut­taa kohdemaita?”

Kaik­ki hyväksyt­ti­in esi­tyk­sen mukaan Ain­oa vähän isom­pi keskustelu syn­tyi SYVARI-liiken­neval­o­jen ohjausjär­jestelmästä, jon­ka tarkoi­tus on antaa val­ois­sa etuoikeus julkiselle liiken­teelle. (SYVARI=Synkronoitu vai­herin­ki). Kauhis­tuneille autoil­i­joille lohdu­tuk­sek­si san­ot­takoon, että tämä jär­jestelmä paran­taa nykyiseen ver­rat­tuna autoil­i­joiden ase­maa. Helsingis­sä on jo nyt 80 pros­en­tis­sa valo-ohja­tu­ista risteyk­sistä bus­si- ja/tai ratikkatun­nis­timet. Niitä tulee tuskin olen­nais­es­ti enem­pää. Kos­ka jär­jestelmä on nyky­istä älykkäämpi, julkiselle liiken­teelle annetus­ta vihreästä koituu muulle liiken­teelle vähem­män hait­taa kuin nyt. Jos ihmiswiä, sekä bussin matkus­ta­jia että autoil­i­joi­ta, pide­tään yhtä arvokkaina, jär­jestelmä säästää aikaa huomattavasti.

Esit­telijän mukaan polt­toaineen kulu­tus­ta tämä jär­jestelmä lisää 0,5 — 1,5 pros­en­til­la, ellei käyt­täy­tymi­nen muu­tu, kos­ka henkilöau­tot joutu­vat joskus pysähtymään ylimääräis­es­ti. Vaiku­tus elim­i­noituu jo vas­taa­van suu­ruisel­la siir­tymäl­lä pois henkilöau­ton käytöstä. Julkisen liiken­teen suo­sion nopeusjous­to on huo­mat­ta­van suuri, joten toden­näköis­es­ti jär­jestelmä käyt­täy­tymis­muu­tosten ansios­ta vähe­nee eikä lisäänny.

Jan Vapaavuori sanoin Uuden­maan­li­iton laivasem­i­naaris­sa, että kun ympäristömin­is­ter­iö joutuu kumoa­maan osia maakun­takaavoista, nuo kumo­tut osat ovat yleen­sä niitä lisäyk­siä ja muu­tok­sia, joi­ta luot­ta­mus­miehet ovat tehneet virkami­esten laa­timi­in hyvi­in poh­jae­si­tyk­si­in. (Mies ei todel­la mielis­tele mui­ta poliitikkoja)
Valitet­ta­van usein luot­ta­mus­miehet ovat jonkin lyhyt­näköiset yksi­tyisen edun takana yleistä etua vas­taan. Tämän lisäk­si he eivät useinkaan ymmär­rä, kuin­ka suur­ta hait­taa yleiselle edulle he samal­la tekevät.

Viimeistään 1990-luvun lama opet­ti päät­täjille rahapoli­ti­ikan perus­pe­ri­aat­teet, mut­ta yhdyskun­ta­su­un­nit­telun lainalaisuuk­sista ei tiede­tä juuri mitään.

Jokainen on joutunut kuule­maan taksin takapenkil­lä taksinkul­jet­ta­jan sadat­telua siitä, mil­laiset älykääpiöt suun­nit­tel­e­vat liiken­neval­o­jen ohjelmia. Tak­simies osaisi ne parem­min; hänelle olisi aina vihreä valo. On aivan turha selit­tää hänelle, mikä vaikea, ellei mah­do­ton ongel­ma on saa­da vihreä aal­to kulke­maan ruu­tukaavas­sa edes kah­teen suun­taan (etelään ja län­teen, esimerkik­si) puhu­mat­takaan siitä, miten sen saisi kulke­maan neljään suuntaan.

Mon­en päät­täjän näkökul­ma kaupunkisu­un­nit­telu­un vas­taa taksinkul­jet­ta­jan asen­net­ta liiken­neval­oi­hin. Sik­si tehdään niin tolkut­to­mia ratkaisuja.

Tääl­lä Oulus­sa kuulin, että 1970-luvun lop­ulle Espoos­sa arkkite­htik­il­pailun voit­ti puo­lalais­ten arkkite­htien suun­nitel­ma nauhakaupungista sähköju­naradan var­teen. Espoolaiset päät­täjät tuskin ymmär­sivät, minkä rikok­sen he tekivät, kun hylkä­sivät tämän suun­nitel­man ja rak­en­si­vat seka­van autokaupun­gin sopivia maan­omis­ta­jia hyödyt­täen tyystin ilman kokon­aisu­ut­ta hah­mot­tavaa yleiskaavaa.

Suosikki­ni on aja­tus vetää Kehäradal­ta pis­toraide Klaukkalaan, ikään kuin taa­ja­man voisi liit­tää raide­v­erkkoon kuin sähköverkkoon. Minkähän­lainen aikataulu tuol­laiselle pis­toraiteelle tulisi, kun val­taosa matkus­ta­jia on menos­sa kohti lentoase­maa ja Tikkuri­laa? Sen, mik­si nauhakaupun­ki on parem­pi kuin seka­va him­meli tai puumainen rakenne, tulisi kuu­lua jokaisen päät­täjän peruskauraan.

Kovin moni näyt­tää vaa­ti­van, että pako­laiset tulee asut­taa naa­puri­mai­hin; siis  vaikka­pa kuusi miljoon­aa pietar­i­laista Suomeen, jos tarvet­ta ilmenisi.

Har­va näyt­tää ymmärtävän, että juuri niin val­taosin tapah­tuu. Afrikan kri­isialueil­ta pak­enevista ihmi­sistä ylivoimainen enem­mistö on asutet­tu kehi­tys­mai­hin ja vain pieni hitunen Euroop­paan. Wikipedi­an mukaan rutiköy­hässä Jemenis­sä on 700 000 soma­lia, Hesarista tosin muis­tan luvun 1,5 miljoon­aa, mut­ta en pysty tätä täältä Oulus­ta ver­i­fioimaan. Jat­ka lukemista “Pako­lai­sista val­taosa on leireil­lä Afrikassa”

On tärkeätä, että YLE pysyy poli­itikoista riip­pumat­tomana. Sik­si YLEä ei voi rahoit­taa verora­hoin vaan sen rahoituk­sen tulee olla itsenäi­nen – siis itsenäi­nen kuten kuole­maa tekevä TV-lupa­mak­su tai kaikille koti­talouk­sille pakolli­nen tuloista riip­puma­ton mediamaksu.

Onko­han se nyt noin? Bud­jet­ti­ra­hoituk­ses­sa on toki se vika, että kun MOT-ohjel­ma julkaisee taas jotain peräti type­r­ää ja kaiken lisäk­si raivos­tut­tavaa, loukatut poli­itikot kosta­vat ja pienen­tävät rahoi­tus­ta. Ikään kuin ne eivät voisi alen­taa lupa­mak­sua.  Toki jälkim­mäisessä tar­tun­tak­it­ka on suurem­pi kuin edel­lisessä. Entä, jos lakkaut­taisi poli­it­tis­es­ti val­i­tun hallintoneuvoston?

Jos media­mak­sus­ta tehdään muuten tasasu­uri pait­si, että kaik­ista köy­him­mät vapaute­taan siihen, pelkkä mak­sun hallinnoin­ti tulee työl­listämään sato­ja ihmisiä. Yliopis­to­jen laitok­set ovat var­maan motivoituneet kar­si­maan tyypin sieltä, toisen täältä pär­jätäk­seen val­tion tuot­tavu­u­so­hjel­mas­sa vain havaitak­seen, että näin vapau­tuneet resurssit suun­nataan media­mak­sun hallinnoin­ti­in. Jat­ka lukemista “Media­mak­su ja tuottavuusohjelma”

Vasti­neet ja muis­tu­tus Heikin­laak­son  pohjoisosan marketkaavasta

Alue on van­han Por­voon­tien var­rel­la Helsin­gin ja Van­taan rajal­la. Kau­pat Van­taan puolel­la, pysäköin­ti Helsin­gin puolel­la. Asukasjär­jestöt ovat huolestuneet liiken­teen haitoista.

Tilan­nekat­saus Jenka-hankkeesta 

Val­takun­nal­lis­es­ti on valmis­tel­tu jär­jestelmää, jos­sa liiken­neval­o­ja läh­estyvä bus­si kään­tää val­ot itselleen vihreik­si. Täl­laiset jär­jestelmät säästävät löpöä paljon ver­rat­tuna mon­een muuhun energiansäästövaihtoehtoon.

Aloiteau­tomaat­ti Antti Vuore­lan aloite Tasanko­tien muut­tamis­es­ta pihakaduksi

Ei onnis­tu, kos­ka mm. pyörätie kadun var­res­sa pitäisi pois­taa ja kokoo­jakadul­la pitäisi kieltää läpi­a­joli­ikenne. Val­tu­ute­tun aloiteoikeus on tärkeä oikeus, jota tulisi käyt­tää harkiten.

Aika help­po lista,.