Miksi teemme toisin: pysäköinti

Ker­roin Oulus­sa esi­tyk­seni lopuk­si, mitä ongelmia kaupunkisu­un­nit­telulle koituu siitä, että kaava­mais­es­ti nou­date­taan samaa pysäköinti­normia paikas­ta riip­pumat­ta. En rasita luk­i­joi­ta saman tois­tamisel­la, kos­ka sikakalli­ista pysäköin­nistä tiivi­in kaupunki­rak­en­teen alueil­la on täl­lä blogilla kir­joitet­tu yllin kyllin. Sen halu­an kuitenkin ker­toa, että oivalsin yhtäkkiä, miten erim­ielisyys asi­as­ta voidaan kiteyttää.

Pysäköinti­normi­han ei ole sama kaikkial­la kaupungis­sa. Paikko­ja tarvi­taan jonkin ver­ran vähem­män siel­lä, mis­sä julkisen liiken­teen yhtey­det ovat eri­tyisen hyvät. Tämä on suun­nit­teli­jan logi­ikkaa, jos­ta puut­tuu ekon­o­mistin logi­ik­ka. Ekon­o­misti panisi normin jous­ta­maan myös hin­nan mukaan. Mis­sä pysäköin­nin jär­jestämi­nen on eri­tyisen kallista, siel­lä pysäköin­tipaikko­ja tulisi olla vähem­män. Hin­ta­jous­to ei kuitenkaan mah­du suun­nit­teli­jan ajat­te­lu­ta­paan. Virheen hin­ta hyv­in­voin­ti­tap­pi­ona on val­taisa. Hin­ta pitäisi saa­da mukaan para­metrik­si normia määriteltäessä; siis jos mitään normia ylipään­sä tarvi­taan eikä luote­ta siihen, että asun­non osta­jat saa­vat määrätä kuin­ka mon­es­ta autopaikas­ta he halu­a­vat maksaa.

18 vastausta artikkeliin “Miksi teemme toisin: pysäköinti”

  1. Osmo: “…Paikko­ja tarvi­taan jonkin ver­ran vähem­män siel­lä, mis­sä julkisen liiken­teen yhtey­det ovat eri­tyisen hyvät…”

    Vai olisiko tois­npäin? Jot­ta ihmi­nen voi jät­tää auton­sa koti­in, tulee hänel­lä olla sille autotallipaikka. 😉 

    Voisit muuten ava­ta sen “sikakalli­in” paikkahin­nan. Kiinos­taa tietää, mil­lä päät­täjille saadaan vedätet­tyä väit­tämä, että paik­ka mak­saa muka noin paljon?

  2. “Koeta itse rak­en­taa maanalainen pysäköin­tipaik­ka meren­pin­nan ala­puolelle halvalla.”

    Asian voi hoitaa toisinkin, raken­netaan pysäköin­talo­ja maan päälle ja nos­te­taan muiden tont­tien rak­en­tamisoikeut­ta niin, että asukas­määrä säi­lyy entisellään.
    Maan­lainen rak­en­t­a­mi­nen on suur­ta tuh­laus­ta etenkin jos kallio ei sovel­lu rakentamiseen.
    Luolan myöhempi käyt­tökin on hyvin han­kalaa, joten se on aina hukkain­vestoin­ti pitkäl­lä aikavälillä.
    Maan­pääl­lisen rakkel­man voi ainkain purkaa ja käyt­tää alueen uudelleen

    1. Ei se noin mene. Jos ollaan valmi­ita var­joisem­pii pihoi­hin raken­nu­soikeut­ta korot­ta­mal­la, tuokin raken­nu­soikeu­den lisäys voidaan käyt­tää asun­toi­hin. Edelleen ne auto­jen “raken­nu­soikeus” tulee hin­noitel­la asun­to­jen raken­nu­soikeu­den mukaan.

  3. Mikä on ongel­man ydin ?

    Kaavoitus raken­nuskelvot­tomille alueille, esir­ak­en­tamisen kulut täy­tyy kui­tata jokaisen maaneliön myynnillä.

    Mik­sei anneta markki­noiden päät­tää, raken­netaanko ilman autopaikko­ja vai maanalaisel­la autohallilla.

    Ongel­ma on se, että molem­mis­sa tapauk­sis­sa jää kokon­aan rakentamatta.

  4. Mik­si ei tehdä yksisu­un­taisia ja yksikaistaisia katu­ja? Sel­l­aisen var­relle sopii enem­män auto­ja vinoru­u­tu­i­hin, kuin kak­sikaistais­ten katu­jen var­relle taval­lisi­in ruu­tu­i­hin. Puh­taal­la asun­tokadul­la ei ole tarvet­ta kahdelle kaistal­la, jos se on läpiajettava.

    Kaduil­la on ruu­tukaa­va-alueil­la valais­tu­soloista johtu­va min­im­i­leveys, jon­ka saisi käytet­tyä järkeväm­min tarpeel­lisi­in pysäköin­tipaikkoi­hin kuin ylimääräiseen kaistaan.

  5. Ei tuo paikko­jen teko maan päälle tun­nu juuri sen halvem­paa ole­van, esimerkiksi:

    Lin­namäen toim­i­tusjo­hta­ja Ris­to Räikkö­nen arvioi, että vesi­tornin muut­ta­mi­nen 400 auton pysäköin­ti­hal­lik­si mak­saisi noin 20 miljoon­aa euroa.

    Eli 50 000 euroa per paik­ka. Kru­u­nun­vuores­sa yhdessä hal­lis­sa arvioitu paikan kus­tan­nus on 17 000 euroa, ja tuo on kirkkaasti halvin mitä on tul­lut viime aikoina vastaan.

    Asi­aa voi ajatel­la niin että 40 000 per paik­ka on vähän toista ton­nia neliö. En minä nyt tiedä syn­tyykö vaik­ka varas­toti­laakan sen halvemmalla.

  6. JiiPee, muis­taak­seni Osmo on joskus tässäkin blo­gis­sa toivonut sitä, että autopaikat tehtäisi­in markki­nalähtöis­es­ti. Jos oikein olen ymmärtänyt, tämän pahim­pana esteenä on kaupun­gin kak­si muu­ta suur­ta puoluet­ta. Olisiko­han Kokoomuk­selle mah­dol­lista myy­dä autopaikkanormista luop­umi­nen “markkinälähtöisenä parkkipaikkajärjestelmänä”? 

    Vai onko autop­uolueel­la liikaa vaiku­tus­val­taa Kokoomuk­sen sisällä. 

    Demar­it kaiketi vas­tus­taisi­vat ihan sik­si, että se olisi väärin sitä pien­i­t­u­loista yksin­huolta­jaa kohtaan, joka tarvit­see autoa päiväkotireis­sui­hin. Sinän­sä ovat oike­as­sa siinä suh­teessa, että nykyään autopaik­ka mak­se­taan asun­non hin­nas­sa / vuokras­sa, mikä tarkoit­taa sitä, että siihen saa asum­is­tukea. Jos autopaikat erotet­taisi­in asun­non hin­nas­ta, niin yhteiskun­ta ei enää tuk­isi autopaikan han­kkimista samal­la tavalla.

  7. Osmo: “Koeta itse rak­en­taa maanalainen pysäköin­tipaik­ka meren­pin­nan ala­puolelle halvalla.”

    Viit­taat ilmeis­es­ti Her­ne­saa­reen? Nyt ollaan kaavoit­ta­mas­sa koko aluet­ta uudelleen, joten en ymmär­rä, mik­si paikat pitäisi vält­tämät­tä rak­en­taa meren pin­nan tason alle? Kaavas­sa­han päätetään mis­sä tasos­sa kadut kulke­vat. Lisäk­si siinä voidaan päät­tää, että sisäpi­hat ovat yhden tai kak­si ker­rosta katu­jen yläpuolella.

    En vieläkään ymmär­rä, miten paikko­jen hin­nat onnis­tu­taan vedät­tämään tolkut­toman korkeik­si. Sen täy­tyy olla tahallista.

    Mie­lenki­in­toista nähdä, onko Her­ne­saari kaupungi­nosa, johon tulee toimi­va huolto­tune­liv­erkos­to. Olisi huo­mat­tavasti halvem­paa parin kym­menne vuo­den päästä huoltaa putket ja kaapelit avaa­mat­ta katuja.

    1. Puhun Jätkäsaares­ta. Jos aiot korot­taa neliök­ilo­metrin maa­ta metri­tolkul­la, tarvit­set aika paljon maa-aineista. Olet tekemässä pysäköin­tipaikoista entistä kalli­impia. Sitä pait­si merel­lisen alueen laatu kär­sisi moisesta.

  8. Kalle on nyt oike­as­sa, pait­si ehkä siinä autopaikan hinnassa.

    Esim Ruo­ho­lahdessa kana­van äärel­lä osoit­teessa Län­sisa­ta­mankatu 16 on juuri Kallen esit­tämä auto­hal­li­ratkaisu, ks googlen tai eniron katunäkymä, ei laatu niin pahal­ta näytä.
    Auto­hallin lat­tia on noin tasol­la +2.0 ja 1.kerroksen asun­to­jen lat­tia noin tasol­la +5.0.
    Auto­hal­li on osit­tain kort­telin sisäpi­han alla, jol­loin sisäpi­ha on korkeam­mal­la kuin katu.
    Raken­net­tu ihan “nor­maaleil­la” rak­en­teil­la ( olen suun­nitel­lut rakenteet ).

    Kadut raken­netaan joka tapauk­ses­sa tasolle +2.5 — +3.0 tuli auto­halle­ja tai ei.

    Edelleen annetaan markki­noiden ratkaista raken­netaanko auto­hal­lit vai ei, mm Ruo­ho­lahdessa on molem­pia, enem­män ilman autohalleja.

  9. Osmo: “…Jos aiot korot­taa neliök­ilo­metrin maa­ta metritolkulla…”

    Ei, en ole korot­ta­mas­sa koko kaupun­giosaa. Län­simetronkin kallioaines tarvi­taan Koivusaa­reen uuden asun­toalueen alle. Maan­si­ir­to­työt eivät tun­netusti ole halpo­ja. Jopa kalli­olouhin­ta, kun kallio on eheää, on hal­paa siihen verratuna.

    Jos umpip­i­hat, joi­ta alueelle toiv­ot­tavasti lop­ul­ta tulee, tehdään ker­roksen ver­ran ylös maan­pin­nan tasos­ta, saadaan hal­paa auto­hal­li­ti­laa. Olen näh­nyt tuol­laisen jos­sain vuokrat­alon pihal­la. Joten ratkaisu ei voi olla kallis. Jos taas kaavaan laite­taan kaapeli- ja johto­tun­nelit ton­teille, jää kaupun­gin raken­net­tavak­si vain katu­jen alitukset.

  10. Kalle:

    En vieläkään ymmär­rä, miten paikko­jen hin­nat onnis­tu­taan vedät­tämään tolkut­toman korkeik­si. Sen täy­tyy olla tahallista. 

    No tämä tun­tuu sin­ulle ole­van jatku­va ongel­ma. Koite­taan­pa ava­ta syitä: markki­na­t­aloudessa hin­ta ei määräy­dy kus­tan­nusten mukaan, vaan kysyn­nän ja tar­jon­nan mukaan.

    Maan arvo on keskeinen tek­i­jä pysäköin­tipaikko­jen hin­nas­sa. Siitä peltilehmien pysäköin­istä keskus­tas­sa kil­pailee esimerkik­si Stock­man­nin tavarat­a­lo, jon­ka tuot­tavu­us per neliö lie­nee noin kym­menker­tainen. Ei ole mah­dol­lista kil­pail­la tuon kanssa muuten kuin veron­mak­sajien syvistä taskuista kaivamalla.

    Kari

  11. Kari: “…markki­na­t­aloudessa hin­ta ei määräy­dy kus­tan­nusten mukaan, vaan kysyn­nän ja tar­jon­nan mukaan…”

    Olet oike­as­sa. Kaavamääräyk­sis­sä on liian vähän autopaikko­ja, joten gryn­deri myy mielum­min yhden paikan á 40 000€ kuin neljä paikkaa á 10 000€. Kate on parem­min kohdal­laan. Jos Suomes­sa olisi kor­rup­tio­ta, niin tässä olisi selvästi ainek­sia epäilylle. 😉

    Kos­ka mm. tämä osoit­taa, ettei kaupunkien kaavoitus­mo­nop­o­li tuo lisäar­voa asukkaille, on sen ole­mas­saolon oikeu­tus kyseenalainen. Samaan tai parem­paan lop­putu­lok­seen päästään vapaal­la rak­en­tamisel­la ilman säädök­siä. Jos kaavoitus­mo­nop­o­li halu­aa ole­mas­saolon oikeu­tuk­sen itselleen, on sen kyet­tävä osoit­ta­maan lisäarvoa.

    1. Kalle ei ole ymmärtänyt koko kiis­tan ydin­tä syyt­täessään kaavoit­ta­jaa parkkipaikko­jen rak­en­tamisen rajoittamisesta.
      Kyse on päin vas­toin siitä, että nyt kaavoit­ta­ja PAKOTTAA rak­en­ta­maan noi­ta paikko­ja enem­män kuin mis­tä asukkaat ovat halukkai­ta mak­samaan. Min­ulle sopisi hyvin se, että Jätkäsaares­ta pois­tet­taisi­in koko nor­mi ja kukin taloy­htiö saisi rak­en­taa paikko­ja juuri niin paljon kuin halu­aa. Saa rak­en­taa myös maan päälle, jos on halukas vai­h­ta­maan ensim­mäis­ten ker­rosten asun­not parkki­hal­lik­si, mut­ta sil­loin siis menet­tää asuin­neliöitä, joiden arvo lie­nee 5000 euroa neliö.

  12. Eikö niitä parkkipaikko­ja voi sinne Jätkään rak­en­taa meren päälle?

  13. Osmo: “…Kalle ei ole ymmärtänyt koko kiis­tan ydin­tä syyt­täessään kaavoit­ta­jaa parkkipaikko­jen rak­en­tamisen rajoittamisesta…”

    Joo, siis ei. Jos asun­torak­en­tamisen rahoi­tus olisi nor­maalia, eikä keskit­tynyt suurille gryn­dereille, olisi tilanne toinen. Asun­to­ja raken­net­taisi­in asukkaiden tarpeista. Osmo on tääl­läkin kuvan­nut minus­ta hienos­ti alal­la ole­vat kytkökset. 🙂

    Kos­ka ker­rostaloa­sun­not raken­netaan poikkeuk­set­ta suurten gryn­derei­den ehdoil­la, ollaan tilanteessa, jos­sa olisi toiv­ot­tavaa, että kaavoit­ta­ja pitäisi asun­non osta­jan puol­ta. Nyt näin ei nähdäk­seni ole.

    Lisäk­si kyseenalais­taisin auto­tal­lien ja muidenkin varas­to­jen arvot­tamisen rak­enus­neliöis­sä. Arvot­ta­mal­la auto­tallineliön raken­nu­soikeus samak­si kuin asuin­neliö, voidaan hel­posti vedät­tää hin­ta pil­vi­in. Sodan jäl­keen raken­ne­tuis­sa ker­rostaloa­sun­nois­sa on riit­tämät­tömästi varas­toti­laa. Esimerkik­si polkupyörien, suk­sien tms. varas­toin­ti on hyvin hankalaa.

    1. Talon raken­nu­soikeus arvote­taan raken­nuskuu­tioit­tain. Raken­nuk­sen tuot­ta­ma hait­ta on se, paljonko se var­jostaa ja vie alaa, sen takia raken­nuk­selle määrätään koko. On raken­nuk­sen halti­jan oma asia, paneeko se raken­nuk­seen asun­to­ja vai auto­talle­ja. Jos auto­tal­li syr­jäyt­tää asun­non, se mak­saa asun­non ver­ran — siis tietysti sil­lä erol­la, että rak­en­tamiskus­tan­nuk­set vaikut­ta­vat osaltaan asi­aan. Se, että kaupun­ki ilmoit­taisi, että saat­te raken­nu­soikeu­den halvem­mal­la, jos sitoudutte ole­maan pane­mat­ta sinne asun­to­ja, olisi vähän erikoinen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.