Miksi teemme toisin: pysäköinti

Ker­roin Oulus­sa esi­tyk­se­ni lopuk­si, mitä ongel­mia kau­pun­ki­suun­nit­te­lul­le koi­tuu sii­tä, että kaa­va­mai­ses­ti nou­da­te­taan samaa pysä­köin­ti­nor­mia pai­kas­ta riip­pu­mat­ta. En rasi­ta luki­joi­ta saman tois­ta­mi­sel­la, kos­ka sika­kal­liis­ta pysä­köin­nis­tä tii­viin kau­pun­ki­ra­ken­teen alueil­la on täl­lä blo­gil­la kir­joi­tet­tu yllin kyl­lin. Sen haluan kui­ten­kin ker­toa, että oival­sin yhtäk­kiä, miten eri­mie­li­syys asias­ta voi­daan kiteyttää.

Pysä­köin­ti­nor­mi­han ei ole sama kaik­kial­la kau­pun­gis­sa. Paik­ko­ja tar­vi­taan jon­kin ver­ran vähem­män siel­lä, mis­sä jul­ki­sen lii­ken­teen yhtey­det ovat eri­tyi­sen hyvät. Tämä on suun­nit­te­li­jan logiik­kaa, jos­ta puut­tuu eko­no­mis­tin logiik­ka. Eko­no­mis­ti pani­si nor­min jous­ta­maan myös hin­nan mukaan. Mis­sä pysä­köin­nin jär­jes­tä­mi­nen on eri­tyi­sen kal­lis­ta, siel­lä pysä­köin­ti­paik­ko­ja tuli­si olla vähem­män. Hin­ta­jous­to ei kui­ten­kaan mah­du suun­nit­te­li­jan ajat­te­lu­ta­paan. Vir­heen hin­ta hyvin­voin­ti­tap­pio­na on val­tai­sa. Hin­ta pitäi­si saa­da mukaan para­met­rik­si nor­mia mää­ri­tel­täes­sä; siis jos mitään nor­mia yli­pään­sä tar­vi­taan eikä luo­te­ta sii­hen, että asun­non osta­jat saa­vat mää­rä­tä kuin­ka mones­ta auto­pai­kas­ta he halua­vat maksaa.

18 vastausta artikkeliin “Miksi teemme toisin: pysäköinti”

  1. Osmo: “…Paik­ko­ja tar­vi­taan jon­kin ver­ran vähem­män siel­lä, mis­sä jul­ki­sen lii­ken­teen yhtey­det ovat eri­tyi­sen hyvät…”

    Vai oli­si­ko toisn­päin? Jot­ta ihmi­nen voi jät­tää auton­sa kotiin, tulee hänel­lä olla sil­le autotallipaikka. 😉 

    Voi­sit muu­ten ava­ta sen “sika­kal­liin” paik­ka­hin­nan. Kii­nos­taa tie­tää, mil­lä päät­tä­jil­le saa­daan vedä­tet­tyä väit­tä­mä, että paik­ka mak­saa muka noin paljon?

  2. Koe­ta itse raken­taa maa­na­lai­nen pysä­köin­ti­paik­ka meren­pin­nan ala­puo­lel­le halvalla.”

    Asian voi hoi­taa toi­sin­kin, raken­ne­taan pysä­köin­ta­lo­ja maan pääl­le ja nos­te­taan mui­den tont­tien raken­ta­mi­soi­keut­ta niin, että asu­kas­mää­rä säi­lyy entisellään.
    Maan­lai­nen raken­ta­mi­nen on suur­ta tuh­laus­ta eten­kin jos kal­lio ei sovel­lu rakentamiseen.
    Luo­lan myö­hem­pi käyt­tö­kin on hyvin han­ka­laa, joten se on aina huk­kain­ves­toin­ti pit­käl­lä aikavälillä.
    Maan­pääl­li­sen rak­kel­man voi ain­kain pur­kaa ja käyt­tää alu­een uudelleen

    1. Ei se noin mene. Jos ollaan val­mii­ta var­joi­sem­pii pihoi­hin raken­nusoi­keut­ta korot­ta­mal­la, tuo­kin raken­nusoi­keu­den lisäys voi­daan käyt­tää asun­toi­hin. Edel­leen ne auto­jen “raken­nusoi­keus” tulee hin­noi­tel­la asun­to­jen raken­nusoi­keu­den mukaan.

  3. Mikä on ongel­man ydin ?

    Kaa­voi­tus raken­nus­kel­vot­to­mil­le alueil­le, esi­ra­ken­ta­mi­sen kulut täy­tyy kui­ta­ta jokai­sen maa­ne­liön myynnillä.

    Mik­sei anne­ta mark­ki­noi­den päät­tää, raken­ne­taan­ko ilman auto­paik­ko­ja vai maa­na­lai­sel­la autohallilla.

    Ongel­ma on se, että molem­mis­sa tapauk­sis­sa jää koko­naan rakentamatta.

  4. Mik­si ei teh­dä yksi­suun­tai­sia ja yksi­kais­tai­sia katu­ja? Sel­lai­sen var­rel­le sopii enem­män auto­ja vino­ruu­tui­hin, kuin kak­si­kais­tais­ten katu­jen var­rel­le taval­li­siin ruu­tui­hin. Puh­taal­la asun­to­ka­dul­la ei ole tar­vet­ta kah­del­le kais­tal­la, jos se on läpiajettava.

    Kaduil­la on ruu­tu­kaa­va-alueil­la valais­tuso­lois­ta joh­tu­va mini­mi­le­veys, jon­ka sai­si käy­tet­tyä jär­ke­väm­min tar­peel­li­siin pysä­köin­ti­paik­koi­hin kuin yli­mää­räi­seen kaistaan.

  5. Ei tuo paik­ko­jen teko maan pääl­le tun­nu juu­ri sen hal­vem­paa ole­van, esimerkiksi:

    Lin­na­mäen toi­mi­tus­joh­ta­ja Ris­to Räik­kö­nen arvioi, että vesi­tor­nin muut­ta­mi­nen 400 auton pysä­köin­ti­hal­lik­si mak­sai­si noin 20 mil­joo­naa euroa.

    Eli 50 000 euroa per paik­ka. Kruu­nun­vuo­res­sa yhdes­sä hal­lis­sa arvioi­tu pai­kan kus­tan­nus on 17 000 euroa, ja tuo on kirk­kaas­ti hal­vin mitä on tul­lut vii­me aikoi­na vastaan.

    Asi­aa voi aja­tel­la niin että 40 000 per paik­ka on vähän tois­ta ton­nia neliö. En minä nyt tie­dä syn­tyy­kö vaik­ka varas­to­ti­laa­kan sen halvemmalla.

  6. Jii­Pee, muis­taak­se­ni Osmo on jos­kus täs­sä­kin blo­gis­sa toi­vo­nut sitä, että auto­pai­kat teh­täi­siin mark­ki­na­läh­töi­ses­ti. Jos oikein olen ymmär­tä­nyt, tämän pahim­pa­na estee­nä on kau­pun­gin kak­si muu­ta suur­ta puo­luet­ta. Oli­si­ko­han Kokoo­muk­sel­le mah­dol­lis­ta myy­dä auto­paik­ka­nor­mis­ta luo­pu­mi­nen “mark­ki­nä­läh­töi­se­nä parkkipaikkajärjestelmänä”? 

    Vai onko auto­puo­lu­eel­la lii­kaa vai­ku­tus­val­taa Kokoo­muk­sen sisällä. 

    Dema­rit kai­ke­ti vas­tus­tai­si­vat ihan sik­si, että se oli­si vää­rin sitä pie­ni­tu­lois­ta yksin­huol­ta­jaa koh­taan, joka tar­vit­see autoa päi­vä­ko­ti­reis­sui­hin. Sinän­sä ovat oikeas­sa sii­nä suh­tees­sa, että nyky­ään auto­paik­ka mak­se­taan asun­non hin­nas­sa / vuo­kras­sa, mikä tar­koit­taa sitä, että sii­hen saa asu­mis­tu­kea. Jos auto­pai­kat ero­tet­tai­siin asun­non hin­nas­ta, niin yhteis­kun­ta ei enää tuki­si auto­pai­kan hank­ki­mis­ta samal­la tavalla.

  7. Osmo: “Koe­ta itse raken­taa maa­na­lai­nen pysä­köin­ti­paik­ka meren­pin­nan ala­puo­lel­le halvalla.”

    Viit­taat ilmei­ses­ti Her­ne­saa­reen? Nyt ollaan kaa­voit­ta­mas­sa koko aluet­ta uudel­leen, joten en ymmär­rä, mik­si pai­kat pitäi­si vält­tä­mät­tä raken­taa meren pin­nan tason alle? Kaa­vas­sa­han pää­te­tään mis­sä tasos­sa kadut kul­ke­vat. Lisäk­si sii­nä voi­daan päät­tää, että sisä­pi­hat ovat yhden tai kak­si ker­ros­ta katu­jen yläpuolella.

    En vie­lä­kään ymmär­rä, miten paik­ko­jen hin­nat onnis­tu­taan vedät­tä­mään tol­kut­to­man kor­keik­si. Sen täy­tyy olla tahallista.

    Mie­len­kiin­tois­ta näh­dä, onko Her­ne­saa­ri kau­pun­gin­osa, johon tulee toi­mi­va huol­to­tu­ne­li­ver­kos­to. Oli­si huo­mat­ta­vas­ti hal­vem­paa parin kym­men­ne vuo­den pääs­tä huol­taa put­ket ja kaa­pe­lit avaa­mat­ta katuja.

    1. Puhun Jät­kä­saa­res­ta. Jos aiot korot­taa neliö­ki­lo­met­rin maa­ta met­ri­tol­kul­la, tar­vit­set aika pal­jon maa-aineis­ta. Olet teke­mäs­sä pysä­köin­ti­pai­kois­ta entis­tä kal­liim­pia. Sitä pait­si merel­li­sen alu­een laa­tu kär­si­si moisesta.

  8. Kal­le on nyt oikeas­sa, pait­si ehkä sii­nä auto­pai­kan hinnassa.

    Esim Ruo­ho­lah­des­sa kana­van äärel­lä osoit­tees­sa Län­si­sa­ta­man­ka­tu 16 on juu­ri Kal­len esit­tä­mä auto­hal­li­rat­kai­su, ks googlen tai eni­ron katu­nä­ky­mä, ei laa­tu niin pahal­ta näytä.
    Auto­hal­lin lat­tia on noin tasol­la +2.0 ja 1.kerroksen asun­to­jen lat­tia noin tasol­la +5.0.
    Auto­hal­li on osit­tain kort­te­lin sisä­pi­han alla, jol­loin sisä­pi­ha on kor­keam­mal­la kuin katu.
    Raken­net­tu ihan “nor­maa­leil­la” raken­teil­la ( olen suun­ni­tel­lut rakenteet ).

    Kadut raken­ne­taan joka tapauk­ses­sa tasol­le +2.5 — +3.0 tuli auto­hal­le­ja tai ei.

    Edel­leen anne­taan mark­ki­noi­den rat­kais­ta raken­ne­taan­ko auto­hal­lit vai ei, mm Ruo­ho­lah­des­sa on molem­pia, enem­män ilman autohalleja.

  9. Osmo: “…Jos aiot korot­taa neliö­ki­lo­met­rin maa­ta metritolkulla…”

    Ei, en ole korot­ta­mas­sa koko kau­pun­gio­saa. Län­si­met­ron­kin kal­lio­ai­nes tar­vi­taan Koi­vusaa­reen uuden asun­toa­lu­een alle. Maan­siir­to­työt eivät tun­ne­tus­ti ole hal­po­ja. Jopa kal­lio­lou­hin­ta, kun kal­lio on ehe­ää, on hal­paa sii­hen verratuna.

    Jos umpi­pi­hat, joi­ta alu­eel­le toi­vot­ta­vas­ti lopul­ta tulee, teh­dään ker­rok­sen ver­ran ylös maan­pin­nan tasos­ta, saa­daan hal­paa auto­hal­li­ti­laa. Olen näh­nyt tuol­lai­sen jos­sain vuo­kra­ta­lon pihal­la. Joten rat­kai­su ei voi olla kal­lis. Jos taas kaa­vaan lai­te­taan kaa­pe­li- ja joh­to­tun­ne­lit ton­teil­le, jää kau­pun­gin raken­net­ta­vak­si vain katu­jen alitukset.

  10. Kal­le:

    En vie­lä­kään ymmär­rä, miten paik­ko­jen hin­nat onnis­tu­taan vedät­tä­mään tol­kut­to­man kor­keik­si. Sen täy­tyy olla tahallista. 

    No tämä tun­tuu sinul­le ole­van jat­ku­va ongel­ma. Koi­te­taan­pa ava­ta syi­tä: mark­ki­na­ta­lou­des­sa hin­ta ei mää­räy­dy kus­tan­nus­ten mukaan, vaan kysyn­nän ja tar­jon­nan mukaan.

    Maan arvo on kes­kei­nen teki­jä pysä­köin­ti­paik­ko­jen hin­nas­sa. Sii­tä pel­ti­leh­mien pysä­köi­nis­tä kes­kus­tas­sa kil­pai­lee esi­mer­kik­si Stock­man­nin tava­ra­ta­lo, jon­ka tuot­ta­vuus per neliö lie­nee noin kym­men­ker­tai­nen. Ei ole mah­dol­lis­ta kil­pail­la tuon kans­sa muu­ten kuin veron­mak­sa­jien syvis­tä tas­kuis­ta kaivamalla.

    Kari

  11. Kari: “…mark­ki­na­ta­lou­des­sa hin­ta ei mää­räy­dy kus­tan­nus­ten mukaan, vaan kysyn­nän ja tar­jon­nan mukaan…”

    Olet oikeas­sa. Kaa­va­mää­räyk­sis­sä on lii­an vähän auto­paik­ko­ja, joten gryn­de­ri myy mie­lum­min yhden pai­kan á 40 000€ kuin nel­jä paik­kaa á 10 000€. Kate on parem­min koh­dal­laan. Jos Suo­mes­sa oli­si kor­rup­tio­ta, niin täs­sä oli­si sel­väs­ti ainek­sia epäilylle. 😉

    Kos­ka mm. tämä osoit­taa, ettei kau­pun­kien kaa­voi­tus­mo­no­po­li tuo lisä­ar­voa asuk­kail­le, on sen ole­mas­sao­lon oikeu­tus kysee­na­lai­nen. Samaan tai parem­paan lop­pu­tu­lok­seen pääs­tään vapaal­la raken­ta­mi­sel­la ilman sää­dök­siä. Jos kaa­voi­tus­mo­no­po­li halu­aa ole­mas­sao­lon oikeu­tuk­sen itsel­leen, on sen kyet­tä­vä osoit­ta­maan lisäarvoa.

    1. Kal­le ei ole ymmär­tä­nyt koko kiis­tan ydin­tä syyt­täes­sään kaa­voit­ta­jaa park­ki­paik­ko­jen raken­ta­mi­sen rajoittamisesta.
      Kyse on päin vas­toin sii­tä, että nyt kaa­voit­ta­ja PAKOTTAA raken­ta­maan noi­ta paik­ko­ja enem­män kuin mis­tä asuk­kaat ovat haluk­kai­ta mak­sa­maan. Minul­le sopi­si hyvin se, että Jät­kä­saa­res­ta pois­tet­tai­siin koko nor­mi ja kukin talo­yh­tiö sai­si raken­taa paik­ko­ja juu­ri niin pal­jon kuin halu­aa. Saa raken­taa myös maan pääl­le, jos on halu­kas vaih­ta­maan ensim­mäis­ten ker­ros­ten asun­not park­ki­hal­lik­si, mut­ta sil­loin siis menet­tää asuin­ne­liöi­tä, joi­den arvo lie­nee 5000 euroa neliö.

  12. Eikö nii­tä park­ki­paik­ko­ja voi sin­ne Jät­kään raken­taa meren päälle?

  13. Osmo: “…Kal­le ei ole ymmär­tä­nyt koko kiis­tan ydin­tä syyt­täes­sään kaa­voit­ta­jaa park­ki­paik­ko­jen raken­ta­mi­sen rajoittamisesta…”

    Joo, siis ei. Jos asun­to­ra­ken­ta­mi­sen rahoi­tus oli­si nor­maa­lia, eikä kes­kit­ty­nyt suu­ril­le gryn­de­reil­le, oli­si tilan­ne toi­nen. Asun­to­ja raken­net­tai­siin asuk­kai­den tar­peis­ta. Osmo on tääl­lä­kin kuvan­nut minus­ta hie­nos­ti alal­la ole­vat kytkökset. 🙂

    Kos­ka ker­ros­ta­loa­sun­not raken­ne­taan poik­keuk­set­ta suur­ten gryn­de­rei­den ehdoil­la, ollaan tilan­tees­sa, jos­sa oli­si toi­vot­ta­vaa, että kaa­voit­ta­ja pitäi­si asun­non osta­jan puol­ta. Nyt näin ei näh­däk­se­ni ole.

    Lisäk­si kysee­na­lais­tai­sin auto­tal­lien ja mui­den­kin varas­to­jen arvot­ta­mi­sen rake­nus­ne­liöis­sä. Arvot­ta­mal­la auto­tal­li­ne­liön raken­nusoi­keus samak­si kuin asuin­ne­liö, voi­daan hel­pos­ti vedät­tää hin­ta pil­viin. Sodan jäl­keen raken­ne­tuis­sa ker­ros­ta­loa­sun­nois­sa on riit­tä­mät­tö­mäs­ti varas­to­ti­laa. Esi­mer­kik­si pol­ku­pyö­rien, suk­sien tms. varas­toin­ti on hyvin hankalaa.

    1. Talon raken­nusoi­keus arvo­te­taan raken­nus­kuu­tioit­tain. Raken­nuk­sen tuot­ta­ma hait­ta on se, pal­jon­ko se var­jos­taa ja vie alaa, sen takia raken­nuk­sel­le mää­rä­tään koko. On raken­nuk­sen hal­ti­jan oma asia, panee­ko se raken­nuk­seen asun­to­ja vai auto­tal­le­ja. Jos auto­tal­li syr­jäyt­tää asun­non, se mak­saa asun­non ver­ran — siis tie­tys­ti sil­lä erol­la, että raken­ta­mis­kus­tan­nuk­set vai­kut­ta­vat osal­taan asi­aan. Se, että kau­pun­ki ilmoit­tai­si, että saat­te raken­nusoi­keu­den hal­vem­mal­la, jos sitou­dut­te ole­maan pane­mat­ta sin­ne asun­to­ja, oli­si vähän erikoinen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.