Kerroin Oulussa esitykseni lopuksi, mitä ongelmia kaupunkisuunnittelulle koituu siitä, että kaavamaisesti noudatetaan samaa pysäköintinormia paikasta riippumatta. En rasita lukijoita saman toistamisella, koska sikakalliista pysäköinnistä tiiviin kaupunkirakenteen alueilla on tällä blogilla kirjoitettu yllin kyllin. Sen haluan kuitenkin kertoa, että oivalsin yhtäkkiä, miten erimielisyys asiasta voidaan kiteyttää.
Pysäköintinormihan ei ole sama kaikkialla kaupungissa. Paikkoja tarvitaan jonkin verran vähemmän siellä, missä julkisen liikenteen yhteydet ovat erityisen hyvät. Tämä on suunnittelijan logiikkaa, josta puuttuu ekonomistin logiikka. Ekonomisti panisi normin joustamaan myös hinnan mukaan. Missä pysäköinnin järjestäminen on erityisen kallista, siellä pysäköintipaikkoja tulisi olla vähemmän. Hintajousto ei kuitenkaan mahdu suunnittelijan ajattelutapaan. Virheen hinta hyvinvointitappiona on valtaisa. Hinta pitäisi saada mukaan parametriksi normia määriteltäessä; siis jos mitään normia ylipäänsä tarvitaan eikä luoteta siihen, että asunnon ostajat saavat määrätä kuinka monesta autopaikasta he haluavat maksaa.
Osmo: ”…Paikkoja tarvitaan jonkin verran vähemmän siellä, missä julkisen liikenteen yhteydet ovat erityisen hyvät…”
Vai olisiko toisnpäin? Jotta ihminen voi jättää autonsa kotiin, tulee hänellä olla sille autotallipaikka. 😉
Voisit muuten avata sen ”sikakalliin” paikkahinnan. Kiinostaa tietää, millä päättäjille saadaan vedätettyä väittämä, että paikka maksaa muka noin paljon?
Koeta itse rakentaa maanalainen pysäköintipaikka merenpinnan alapuolelle halvalla.
”Koeta itse rakentaa maanalainen pysäköintipaikka merenpinnan alapuolelle halvalla.”
Asian voi hoitaa toisinkin, rakennetaan pysäköintaloja maan päälle ja nostetaan muiden tonttien rakentamisoikeutta niin, että asukasmäärä säilyy entisellään.
Maanlainen rakentaminen on suurta tuhlausta etenkin jos kallio ei sovellu rakentamiseen.
Luolan myöhempi käyttökin on hyvin hankalaa, joten se on aina hukkainvestointi pitkällä aikavälillä.
Maanpäällisen rakkelman voi ainkain purkaa ja käyttää alueen uudelleen
Ei se noin mene. Jos ollaan valmiita varjoisempii pihoihin rakennusoikeutta korottamalla, tuokin rakennusoikeuden lisäys voidaan käyttää asuntoihin. Edelleen ne autojen ”rakennusoikeus” tulee hinnoitella asuntojen rakennusoikeuden mukaan.
Mikä on ongelman ydin ?
Kaavoitus rakennuskelvottomille alueille, esirakentamisen kulut täytyy kuitata jokaisen maaneliön myynnillä.
Miksei anneta markkinoiden päättää, rakennetaanko ilman autopaikkoja vai maanalaisella autohallilla.
Ongelma on se, että molemmissa tapauksissa jää kokonaan rakentamatta.
Miksi ei tehdä yksisuuntaisia ja yksikaistaisia katuja? Sellaisen varrelle sopii enemmän autoja vinoruutuihin, kuin kaksikaistaisten katujen varrelle tavallisiin ruutuihin. Puhtaalla asuntokadulla ei ole tarvetta kahdelle kaistalla, jos se on läpiajettava.
Kaduilla on ruutukaava-alueilla valaistusoloista johtuva minimileveys, jonka saisi käytettyä järkevämmin tarpeellisiin pysäköintipaikkoihin kuin ylimääräiseen kaistaan.
Ei tuo paikkojen teko maan päälle tunnu juuri sen halvempaa olevan, esimerkiksi:
Eli 50 000 euroa per paikka. Kruununvuoressa yhdessä hallissa arvioitu paikan kustannus on 17 000 euroa, ja tuo on kirkkaasti halvin mitä on tullut viime aikoina vastaan.
Asiaa voi ajatella niin että 40 000 per paikka on vähän toista tonnia neliö. En minä nyt tiedä syntyykö vaikka varastotilaakan sen halvemmalla.
JiiPee, muistaakseni Osmo on joskus tässäkin blogissa toivonut sitä, että autopaikat tehtäisiin markkinalähtöisesti. Jos oikein olen ymmärtänyt, tämän pahimpana esteenä on kaupungin kaksi muuta suurta puoluetta. Olisikohan Kokoomukselle mahdollista myydä autopaikkanormista luopuminen ”markkinälähtöisenä parkkipaikkajärjestelmänä”?
Vai onko autopuolueella liikaa vaikutusvaltaa Kokoomuksen sisällä.
Demarit kaiketi vastustaisivat ihan siksi, että se olisi väärin sitä pienituloista yksinhuoltajaa kohtaan, joka tarvitsee autoa päiväkotireissuihin. Sinänsä ovat oikeassa siinä suhteessa, että nykyään autopaikka maksetaan asunnon hinnassa / vuokrassa, mikä tarkoittaa sitä, että siihen saa asumistukea. Jos autopaikat erotettaisiin asunnon hinnasta, niin yhteiskunta ei enää tukisi autopaikan hankkimista samalla tavalla.
Osmo: ”Koeta itse rakentaa maanalainen pysäköintipaikka merenpinnan alapuolelle halvalla.”
Viittaat ilmeisesti Hernesaareen? Nyt ollaan kaavoittamassa koko aluetta uudelleen, joten en ymmärrä, miksi paikat pitäisi välttämättä rakentaa meren pinnan tason alle? Kaavassahan päätetään missä tasossa kadut kulkevat. Lisäksi siinä voidaan päättää, että sisäpihat ovat yhden tai kaksi kerrosta katujen yläpuolella.
En vieläkään ymmärrä, miten paikkojen hinnat onnistutaan vedättämään tolkuttoman korkeiksi. Sen täytyy olla tahallista.
Mielenkiintoista nähdä, onko Hernesaari kaupunginosa, johon tulee toimiva huoltotuneliverkosto. Olisi huomattavasti halvempaa parin kymmenne vuoden päästä huoltaa putket ja kaapelit avaamatta katuja.
Puhun Jätkäsaaresta. Jos aiot korottaa neliökilometrin maata metritolkulla, tarvitset aika paljon maa-aineista. Olet tekemässä pysäköintipaikoista entistä kalliimpia. Sitä paitsi merellisen alueen laatu kärsisi moisesta.
Kalle on nyt oikeassa, paitsi ehkä siinä autopaikan hinnassa.
Esim Ruoholahdessa kanavan äärellä osoitteessa Länsisatamankatu 16 on juuri Kallen esittämä autohalliratkaisu, ks googlen tai eniron katunäkymä, ei laatu niin pahalta näytä.
Autohallin lattia on noin tasolla +2.0 ja 1.kerroksen asuntojen lattia noin tasolla +5.0.
Autohalli on osittain korttelin sisäpihan alla, jolloin sisäpiha on korkeammalla kuin katu.
Rakennettu ihan ”normaaleilla” rakenteilla ( olen suunnitellut rakenteet ).
Kadut rakennetaan joka tapauksessa tasolle +2.5 – +3.0 tuli autohalleja tai ei.
Edelleen annetaan markkinoiden ratkaista rakennetaanko autohallit vai ei, mm Ruoholahdessa on molempia, enemmän ilman autohalleja.
Osmo: ”…Jos aiot korottaa neliökilometrin maata metritolkulla…”
Ei, en ole korottamassa koko kaupungiosaa. Länsimetronkin kallioaines tarvitaan Koivusaareen uuden asuntoalueen alle. Maansiirtotyöt eivät tunnetusti ole halpoja. Jopa kalliolouhinta, kun kallio on eheää, on halpaa siihen verratuna.
Jos umpipihat, joita alueelle toivottavasti lopulta tulee, tehdään kerroksen verran ylös maanpinnan tasosta, saadaan halpaa autohallitilaa. Olen nähnyt tuollaisen jossain vuokratalon pihalla. Joten ratkaisu ei voi olla kallis. Jos taas kaavaan laitetaan kaapeli- ja johtotunnelit tonteille, jää kaupungin rakennettavaksi vain katujen alitukset.
Kalle:
No tämä tuntuu sinulle olevan jatkuva ongelma. Koitetaanpa avata syitä: markkinataloudessa hinta ei määräydy kustannusten mukaan, vaan kysynnän ja tarjonnan mukaan.
Maan arvo on keskeinen tekijä pysäköintipaikkojen hinnassa. Siitä peltilehmien pysäköinistä keskustassa kilpailee esimerkiksi Stockmannin tavaratalo, jonka tuottavuus per neliö lienee noin kymmenkertainen. Ei ole mahdollista kilpailla tuon kanssa muuten kuin veronmaksajien syvistä taskuista kaivamalla.
Kari
Kari: ”…markkinataloudessa hinta ei määräydy kustannusten mukaan, vaan kysynnän ja tarjonnan mukaan…”
Olet oikeassa. Kaavamääräyksissä on liian vähän autopaikkoja, joten grynderi myy mielummin yhden paikan á 40 000€ kuin neljä paikkaa á 10 000€. Kate on paremmin kohdallaan. Jos Suomessa olisi korruptiota, niin tässä olisi selvästi aineksia epäilylle. 😉
Koska mm. tämä osoittaa, ettei kaupunkien kaavoitusmonopoli tuo lisäarvoa asukkaille, on sen olemassaolon oikeutus kyseenalainen. Samaan tai parempaan lopputulokseen päästään vapaalla rakentamisella ilman säädöksiä. Jos kaavoitusmonopoli haluaa olemassaolon oikeutuksen itselleen, on sen kyettävä osoittamaan lisäarvoa.
Kalle ei ole ymmärtänyt koko kiistan ydintä syyttäessään kaavoittajaa parkkipaikkojen rakentamisen rajoittamisesta.
Kyse on päin vastoin siitä, että nyt kaavoittaja PAKOTTAA rakentamaan noita paikkoja enemmän kuin mistä asukkaat ovat halukkaita maksamaan. Minulle sopisi hyvin se, että Jätkäsaaresta poistettaisiin koko normi ja kukin taloyhtiö saisi rakentaa paikkoja juuri niin paljon kuin haluaa. Saa rakentaa myös maan päälle, jos on halukas vaihtamaan ensimmäisten kerrosten asunnot parkkihalliksi, mutta silloin siis menettää asuinneliöitä, joiden arvo lienee 5000 euroa neliö.
Eikö niitä parkkipaikkoja voi sinne Jätkään rakentaa meren päälle?
Osmo: ”…Kalle ei ole ymmärtänyt koko kiistan ydintä syyttäessään kaavoittajaa parkkipaikkojen rakentamisen rajoittamisesta…”
Joo, siis ei. Jos asuntorakentamisen rahoitus olisi normaalia, eikä keskittynyt suurille gryndereille, olisi tilanne toinen. Asuntoja rakennettaisiin asukkaiden tarpeista. Osmo on täälläkin kuvannut minusta hienosti alalla olevat kytkökset. 🙂
Koska kerrostaloasunnot rakennetaan poikkeuksetta suurten gryndereiden ehdoilla, ollaan tilanteessa, jossa olisi toivottavaa, että kaavoittaja pitäisi asunnon ostajan puolta. Nyt näin ei nähdäkseni ole.
Lisäksi kyseenalaistaisin autotallien ja muidenkin varastojen arvottamisen rakenusneliöissä. Arvottamalla autotallineliön rakennusoikeus samaksi kuin asuinneliö, voidaan helposti vedättää hinta pilviin. Sodan jälkeen rakennetuissa kerrostaloasunnoissa on riittämättömästi varastotilaa. Esimerkiksi polkupyörien, suksien tms. varastointi on hyvin hankalaa.
Talon rakennusoikeus arvotetaan rakennuskuutioittain. Rakennuksen tuottama haitta on se, paljonko se varjostaa ja vie alaa, sen takia rakennukselle määrätään koko. On rakennuksen haltijan oma asia, paneeko se rakennukseen asuntoja vai autotalleja. Jos autotalli syrjäyttää asunnon, se maksaa asunnon verran – siis tietysti sillä erolla, että rakentamiskustannukset vaikuttavat osaltaan asiaan. Se, että kaupunki ilmoittaisi, että saatte rakennusoikeuden halvemmalla, jos sitoudutte olemaan panematta sinne asuntoja, olisi vähän erikoinen.