Jan Vapaavuori sanoin Uudenmaanliiton laivaseminaarissa, että kun ympäristöministeriö joutuu kumoamaan osia maakuntakaavoista, nuo kumotut osat ovat yleensä niitä lisäyksiä ja muutoksia, joita luottamusmiehet ovat tehneet virkamiesten laatimiin hyviin pohjaesityksiin. (Mies ei todella mielistele muita poliitikkoja)
Valitettavan usein luottamusmiehet ovat jonkin lyhytnäköiset yksityisen edun takana yleistä etua vastaan. Tämän lisäksi he eivät useinkaan ymmärrä, kuinka suurta haittaa yleiselle edulle he samalla tekevät.
Viimeistään 1990-luvun lama opetti päättäjille rahapolitiikan perusperiaatteet, mutta yhdyskuntasuunnittelun lainalaisuuksista ei tiedetä juuri mitään.
Jokainen on joutunut kuulemaan taksin takapenkillä taksinkuljettajan sadattelua siitä, millaiset älykääpiöt suunnittelevat liikennevalojen ohjelmia. Taksimies osaisi ne paremmin; hänelle olisi aina vihreä valo. On aivan turha selittää hänelle, mikä vaikea, ellei mahdoton ongelma on saada vihreä aalto kulkemaan ruutukaavassa edes kahteen suuntaan (etelään ja länteen, esimerkiksi) puhumattakaan siitä, miten sen saisi kulkemaan neljään suuntaan.
Monen päättäjän näkökulma kaupunkisuunnitteluun vastaa taksinkuljettajan asennetta liikennevaloihin. Siksi tehdään niin tolkuttomia ratkaisuja.
Täällä Oulussa kuulin, että 1970-luvun lopulle Espoossa arkkitehtikilpailun voitti puolalaisten arkkitehtien suunnitelma nauhakaupungista sähköjunaradan varteen. Espoolaiset päättäjät tuskin ymmärsivät, minkä rikoksen he tekivät, kun hylkäsivät tämän suunnitelman ja rakensivat sekavan autokaupungin sopivia maanomistajia hyödyttäen tyystin ilman kokonaisuutta hahmottavaa yleiskaavaa.
Suosikkini on ajatus vetää Kehäradalta pistoraide Klaukkalaan, ikään kuin taajaman voisi liittää raideverkkoon kuin sähköverkkoon. Minkähänlainen aikataulu tuollaiselle pistoraiteelle tulisi, kun valtaosa matkustajia on menossa kohti lentoasemaa ja Tikkurilaa? Sen, miksi nauhakaupunki on parempi kuin sekava himmeli tai puumainen rakenne, tulisi kuulua jokaisen päättäjän peruskauraan.
Lontoon tai Pariisin metrokartat ne vasta sekavia himmeleitä ovat, mutta liikenne sujuu ja toimii aivan eri malliin kuin nauha/sormimalleissa ikinä.
nauha/sormimalli on varmasti sellaiselle päättäjälle mieluinen, joka tietää miten ihmisten kuuluisi liikkua.
Himmeli on taas mieluinen niille, jotka ymmärtävät, että yhteiskunta on liian monimutkainen suunniteltavaksi keskusjohtoisesti.
M-junan jatkoa lentokentällehän on puuhattu niin kauan kuin minä muistan; luin siitä Etelä-Vantaan sanomista jo 80-luvulla (tuolloin kyseistä kasettaa jaettiin ainakin Kaarelan alueelle Helsingin puolelle). Totta kai idea on kannatettava, mutta siihen liittyy tosiaankin oden mainitsema pistoraidevaraus: jo nyt junat liikennöivät sesonkihuippuina kerran 10 minuutissa. Jos yksi ja sama juna jatkaa Vantaankoskelta lentoasemalle, nykyisen m-radan kapasiteetti riittää, mutta jos aiotaan todellista lentokenttäjunaa (joka pysähtyisi päärautatieaseman jälkeen ehkä vain Pasilassa, Huopalahdessa ja Myyrmäessä), niin tuolloin tarvitaan lisäraide.
Artturi, ei himmelillä ja nauhakaupungilla ole mitään muuta eroa kuin solmupisteiden koko ja sijoittelu liikenneverkkooon. Eli siis siinäkin on liikenneverkko jonka joku on suunnitellut ja siinä keskuksia jotka samoin on suunniteltu. Se on vaan huonosti suunniteltu, eli tarkemmin epärealistisella oletuksella että ihmisten asiointi tapahtuu etupäässä niiden solmupisteiden sisällä, joka on niiden pienuudesta johtuen vielä epätodennäköisempää kuin nauhakaupungissa. Ei sinänsä ettei siinä olisi omat ongelmansa.
Internet on himmeli – aina löytyy vaihtoehtoinen reitti.
En oikein tiedä mitä tarkoitat Klaukkalan radan aikataululla, mutta jos sitä että kuinka tiheästi siellä liikennöisi junia ja kuinka pitkä matka-aika olisi:
Nopeus ei sinänsä ole pulma, Klaukkala – Rautatieasema noin 30 minuuttia. Lentokentän suunnan yhteyden voi hoitaa synkronoimalla toiseen suuntaan Kehärataa kulkevan junan aikataulun, ja jos on keskilaituri niin vaihto käy näppärästi parin metrin kävelyllä.
Kehärataa kiertävä juna kulkee 10 minuutin vuorovälillä, tai sillä mikä se nyt nykyiselle I-junalle tulee olemaankin jatkosssa. Huopalahteen saakka kyllä on siis tilaa vaikka Klaukkalasta 10 minuutin vuorovälillä liikennöivällä junalle, ongelma on siitä Pasilaan ja edelleen Rautatieasemalle. Ja toisaalta se että matkustajamääriin sopiva vuoroväli on pikemminkin 30 kuin 10 minuuttia, koska Klaukkalassa on niin vähän asukkaita.
Eli pitäisi rakentaa hyvin paljon lisää Klaukkalaan ja keksiä jotain tuohon kapasiteettipulaan, käytännössä kai Pisara ja kulunvalvonnan uusiminen.
Vaihtoehtona tuollaisille pienempien matkustajamäärien alueille voisi olla myös ratikka-juna hybridi, eli kolmannella kotimaisella TramTrain. YTV on tätä joskus selvittänytkin, Selvitys integroiduista raideliikennejärjestelmistä ja niiden soveltuvuudesta Helsingin seudulle (YTV 2003), http://www.ytv.fi/NR/rdonlyres/703B4EAA-2157-456E-9831-94130E271E5D/0/integ_raide_C2003_2.pdf
Noiden käyttöönotto vaan vaatisi yhteistyötä Helsingin, RHK:n ja esimerkiksi Nurmijärven kanssa, eli se siitä. Sitäpaitsi, otsikkoon liittyen, Nurmijärven kunnanisähän totesi jo että juna toisi huumet.
Joo, vaihdon kanssa se voisi toimia. Yleensä on ajateltu, ettö osa vuoroista ajaisi lentoaseman sijasta Klaukkalaan. Se ei toimisi lainkaan. Mutta edelleen: kannattaako rata, vai voisiko olla vaihto bussiin, jos nyt kuitenkin vaihtamaan joudutaan.
En nyt oikein pysy mukana. Klaukkalastakin pääsuunta on kuitenkin Helsinki eikä lentokenttä, sitäpaitsi rantarata on vähemmän kuormitettu kuin päärata. Kyllä sinne M ja A junien väliin varmaan mahtuisi yksi Klaukkalan juna Pasilaan saakka, laiturikapasiteetti on kai lähinnä se ongelma.
Bussivaihto? Tarkoitat ilmeisesti syöttöliikennettä jollekin kehäradan asemalle. Voisihan tuo toimia, matka on kuitenkin sen verran pitkä että vaihdon haittoja kompensoisi nopea juna. Vantaalla on suunnitelmia siitä ostarista motarin päälle, sinne bussi voisi olla muutenkin luonteva asiointiyhteys.
Maakuntaliitot muuten lobbaa Pori-Helsinki oikorataa, http://jlf.fi/f20/3930-pori-helsinki-radasta-esiselvitys/ Jos se tulisi lentokentän kautta niin Klaukkala voisi olla varrella. Realismista en tiedä, mutta öljylähde Satakunnassa auttaisi asiaa.
tpyyluoma:
Njoo… toi mun kommentti oli vähän liian propagandistinen.
Oli miten oli niin himmelikaupungin ja nauhakaupungin ero on siinä, että nauhakaupungissa ihmiset laitetaan liikkumaan nauhoja pitkin ja himmelikaupungissa taas solmusta solmuun. Himmelikaupunki mahdollistaa monimuotoisemmat reitit ja monimuotoisemmat solmukohdat.
Kaikille on varmaan selvää, että himmelikaupungin hyöty on suuremmassa määrässä reittivaihtoehtoja ja haitta taas se, että junaliikenteen skaalaetuja ei saada hyödynnettyä.
Tästä haitasta on varmaan suht hyvää tutkimustietoa, mutta hyödyn suuruudesta on ehkä enemmän mutua.
Ne jotka uskovat suunnittelijoiden viisauteen/hyvellisyyteen ja ihmisten samankaltaisuuteen arvioivat hyödyt pienemmiksi kuin ne, jotka uskovat suunnittelijoiden erehtyneisyyteen/korruptoituneisuuteen ja ihmisten erilaisuuteen.
Oliskohan tästä jotain vertailevaa tutkimusta kahdesta muuten ominaisuuksiltaan samankaltaisesta kaupungista, jossa olis suoritettu ”kontrolloitu koe”?
Siitä kannattavuudesta vielä, kymmenisen kilometriä vaikka yksiraiteista rataa äkkiseltään helppoon maastoon ja pari laituria ei nyt ihan kauheita maksa. Arvaan 50 – 100 miljoonaa, mutta eiköhän tätä lue joku asiantuntevampikin. Ongelmana näkisin kannattavuuden kannalta pikemminkin matkustajamäärät, Klaukkalassa ei kuitenkaan asu kuin 15 000 ihmistä ja nekin aika hajallaan.
Mikä ongelma vaihdottoman junan aikataulusta tulisi, jos Helsingin raidekapasiteetti riittäisi parille lisäjunalle tunnissa? Meneehän Tikkurilaankin pääradan ja Lahden radan paikallisjunia ja tulevaisuudessa kehäradan junia. Klaukkalan radan rakentamisen jälkeen olisi sama tilanne Vantaankoskella, että sen ja Helsingin välillä liikennöisi kahteen suuntaan meneviä junia.
Kävin eilen taas Espoossa ja muistelin miltä Analheim näytti junan ikkunasta. Muuten suunnilleen samalta, mutta Appelsiinipiirikunnassa nyt on sentään joitakin käveltäviä taajamantapaisia.
Tuli mieleen, että voisiko nämä 1970-luvun päättäjät ripustaa johonkin symboliseen häpeäpaaluun roikkumaan, ei siksi että heidän rankaiseminen minulle nyt niin suurta nautintoa toisi, vaan siksi että edes jotkut nykyisistä yhdyskuntarakennepäättäjistä saisivat edes pienen herätyksen, että sitten kun he ovat eläkkeellä, heidän lapsenlapsensa haluaisivat sylkeä heidän päälleen, jos jälki on huonoa.
Kun tämä ongelmahan on siinä, että typerät päätökset yhdyskuntarakenteessa eivät näy kaikessa typeryydessään edes seuraavalla vaalikaudella, mikä jo sinänsä on liian hidasta jotta palautemekanismi toimisi, vaan vasta seuraavan sukupolven aikana.
Artturi:
Katsotaan vaikka Lontoon, Pariisin tai New York Cityn metrokarttoja. Keskustan alueella linjat risteävät, mutta kyllä lähiöitä pääosin palvelevat nauhamaiset reitit, eikö? Poikittainen liikkuminen sitten tapahtuu busseilla, tai kulkemalla metrolla keskustan (tai lähimmän solmun) kautta.
http://kottkegae.appspot.com/images/tubegeo.gif
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e0/Paris_Metro_map.svg/653px-Paris_Metro_map.svg.png
http://www.orangesmile.com/destinations/img/new-york-map-metro-big.gif
Sampo Smolander: Juuri näin! Näistä kartoista voi haarukoida vähän sitä sädettä minkä sisällä on tehokasta liikkua himmelissä ja minkä jälkeen kannattaa siirtyä nauhakaupunkiin.
(Tai noh… äh. Ei sitä taidakkaan voida päätellä. Tuosta voi vaan päätellä minkä pisteen jälkeen raideliikenteellä hoidettu himmeli ei enää kannata. Jotenkin pitäs päästä kiinni siihen, että missä pisteessä myöskään kumipyöräliikennehimmeli on huonompi ratkaisu kuin nauhakaupunki… Kiinassahan vissiin kokeillaan innokkaasti tällaisilla jutuilla. Oliskohan sieltä jotakin tuloksia?)
Kaikki Klaukkalalaiset eivät suinkaan käy Helsingissä töissä. Siellä on keskimääräistä ehkä vähän laajempi palvelurakenne (verraten ei-uusimaalaisiin samankokoisiin taajamiin) ja runsaasti pienteollisuutta. Arvioisin mutuna että ehkä noin muutama tuhat Klaukkalalaista autoilee päivittäin Helsinkiin, ehkä muutama sata linja-autolla. Näistäkin osa on liikkuvaa työtä tai osin etätyötä tekeviä, jotka ovat osan työpäivistä Klaukkalassa tai lähtevät muuhun suuntaan tai lentokentälle.
Merkittävä osa Klaukkalasta moottoritielle tulevaa autoliikennettä on läpiajajia 132-tiellä jotka tulevat Klaukkalan pohjoispuoliselta maaseudulta.Itse olen paljon liikkunut Klaukkalan suunnalla työasioissa ja tehnyt havainnon ,että kun moottoritieltä(tai Perttulan suunnasta) ajaa Klaukkalan läpi, selvästi yli puolet letkan autoista jatkaa pysähtymättä Klaukkalan läpi.Nämä autoilijat tulevat autollaan Klaukkalaan joka tapauksessa ja heille mukavin tapa matkustaa on oma turvallinen yksityisauto, vaikka se maksaisi ja olisi hitaampi.
Vaikka puoletkin Klaukkalalaisista ja neljännes läpiajajista saataisiin painostettua junan käyttäjiksi , ei syntyisi montaakaan täyttä junaa. Klaukkalalaisten kannattaisi tietysti liftata låpiajajien kyytiin, mutta siihen tarvitaan sosiaalistavaa varhaiskasvatusta.
Artturi, ensinnäkin Lontoon ottaminen esimerkiksi tehokkaista liikennejärjestelyistä on vähän hassua. Toiseksi se sormimalli ei oikein toimi, ongelma on se että ne sormien välit tupataan rakentamaan ja ennenkaikkea se että niiden sormien välillä on liikennettä. Kolmanneksi se himmeli, niin kuin Vanhanen, tarkoittaa sitä että etäisyydet kasvaa eli niiden solmujen välillä on ihan samoin kuin sormimallissa tyhjää. Tämä ei ole kaupunki lainkaan.
Viidenneksi, luulen että se mitä sinä ajat takaa on sellainen tasaisesti levittyvä kaupunkirakenne, esimerkiksi ruutukaavalla siinä ei ole selkeitä nauhoja mihinkään suuntaan. Olen samaa mieltä siitä että sellainen olisi hyvä.
Lontoon himmelin halkaisija on noin 50km (zone9), eli suurinpiirtein Espoon ja Kirkkonummen rajalta Sipoosta liitetylle alueelle.
Lontoossa on lukematon määrä vaihtoasemia metrolinjalta toiselle, Helsingissä vain Rautatieasema ja Pasila, jos lähijuna lasketan metroksi. Metrolla ja junalla on mahdoton saada vastaavaa julkista liikennettä tänne, ellei jostain saada n.7 miljoonaa asukasta lisää suurhelsinkiin.
Kannattaisi miettiä varmaan raidejokeria ja vastaavia kevyempiä raiteita hoitamaan vaihtoja linjojen väleille, ettei koko kaupungin populaation tarvitse kulkea aina keskustan kautta tai tukkia kehäteitä autoillaan.
Kiinasta sanoisin, että siellä on tehty viime vuosina hemmetin tyhmiä päätöksiä liikenteessä. Monessa suurkaupungissa oli leveät polkupyöräväylät pääkaduilla (juuri sellaiset, joita Euroopassa nyt haikaillaan, mutta ei voida rakentaa, kun tilaa ei ole, Hollannissa olen tällaisia nähnyt). Ruuhkaisessa kaupunkiliikenteessä polkupyörän välityskyky (ihmis-km/h/kaista) on tietenkin paljon parempi kuin henkilöauton.
No, nyt ne polkupyöräväylät on monessa paikassa muutettu autojen lisäkaistaksi ja luultu näin vähennettävän sitä autoliikenteen ruuhkaa tietenkään ajattelematta, että tämä tietenkin aiheuttaa sen, että niiden kaikkien ennen pyörällä liikkuneiden pitää siirtyä autoihin tai muihin kulkuvälineisiin ja siten ruuhkat vain pahenevat.
Ja tietenkin tuon välityskyvyn lisäksi pyörän etu on minimaalinen tilantarve pysäköinnissä autoon verrattuna.
Luottamusmiehet…..mihin me vaaleja ja kuntademokratiaa oikein tarvitsemme 😉
Oispa vaan talo täynnä virkamiehiä. Nih!
Klaukkala rata on mahdollinen sitten kun lähijunaliikenteelle on investoitu uusi kulunvalvonta. Koska se investoidaan, on hämärän peitossa. Se antaisi mahdollisuuden tihentää junien vuorovälit puoleen, jolloin kehäradan liikenne voisi toimia suunnitellulla tiheydellä.
Nurmijärven maankäyttö ei tue suunnitelmissaan rataa.
Pisara-rata sinällään ei lisää lähijunaliikenteen kapasiteettia, vaikka mm ministeriön sivuilla niin sanotaan. Vasta jos investoidaan myös kaupunkiratojen kulunvalvontaan, saadaan lisää välityskykyä. Silloin voitaisiin tehdä lyhyempiä asemia tunneleihin.
Niin kauan, kun kaupungit maksavat lähijunien kulkemisesta nykyhintoja, taloudellisempaa olisi muuttaa radat metrotekniikalle. Silloin tarjolla olisi myös liikennetiheyttä.
Lontoon ja Helsingin vertailu nyt on muutenkin aika holmoa, Lontoossa kun asukkaita enemman kuin Suomessa. Lisaksi useat tuntemani Lontoolaiset viettavat paivittain jarkyttavan pitkia aikoja tyomatkoihinsa (yleensa ihan perus lahiosta keskustaan reiteilla), joten en pitaisi Lontoota millaan tavalla ihanne-esimerkkina liikennejarjestelyista. Tama on toki ymmarrettavaa, onhan kaupunki syntynyt pienempien keskusten kasvaessa vahitelleen satojen vuosien aikana yhteen, ei niinkaan minkaan tarkana suunnittelun tuloksena.
tpyyluoma: Joo siis mä luulen, että jos markkinat sais päättää, niin meillä olis just tollasta kaupunkirakennetta, että olis paikalliskeskuksia missä on korkea rakentamisen tehokkuus ja nämä paikalliskeskukset olis sellasessa himmelissä ja kaikki välit olis rakennettu täyteen. (Lukuun ottamatta tarkoituksella rakentamatta jätettyä puistoja yms.)
Samuli Saarelma:
Niin tai sitten ne polkupyöräväylät jää vähälle käytölle, kun Kiinalaiset siirtyivät käyttämään autoja, kun elintaso kasvaa…