Miksi teemme toisin: huonot päättäjät

Jan Vapaa­vuo­ri sanoin Uuden­maan­lii­ton lai­va­se­mi­naa­ris­sa, että kun ympä­ris­tö­mi­nis­te­riö jou­tuu kumoa­maan osia maa­kun­ta­kaa­vois­ta, nuo kumo­tut osat ovat yleen­sä nii­tä lisäyk­siä ja muu­tok­sia, joi­ta luot­ta­mus­mie­het ovat teh­neet vir­ka­mies­ten laa­ti­miin hyviin poh­jae­si­tyk­siin. (Mies ei todel­la mie­lis­te­le mui­ta poliitikkoja)
Vali­tet­ta­van usein luot­ta­mus­mie­het ovat jon­kin lyhyt­nä­köi­set yksi­tyi­sen edun taka­na yleis­tä etua vas­taan. Tämän lisäk­si he eivät usein­kaan ymmär­rä, kuin­ka suur­ta hait­taa ylei­sel­le edul­le he samal­la tekevät.

Vii­meis­tään 1990-luvun lama opet­ti päät­tä­jil­le raha­po­li­tii­kan perus­pe­ri­aat­teet, mut­ta yhdys­kun­ta­suun­nit­te­lun lai­na­lai­suuk­sis­ta ei tie­de­tä juu­ri mitään.

Jokai­nen on jou­tu­nut kuu­le­maan tak­sin taka­pen­kil­lä tak­sin­kul­jet­ta­jan sadat­te­lua sii­tä, mil­lai­set äly­kää­piöt suun­nit­te­le­vat lii­ken­ne­va­lo­jen ohjel­mia. Tak­si­mies osai­si ne parem­min; hänel­le oli­si aina vih­reä valo. On aivan tur­ha selit­tää hänel­le, mikä vai­kea, ellei mah­do­ton ongel­ma on saa­da vih­reä aal­to kul­ke­maan ruu­tu­kaa­vas­sa edes kah­teen suun­taan (ete­lään ja län­teen, esi­mer­kik­si) puhu­mat­ta­kaan sii­tä, miten sen sai­si kul­ke­maan nel­jään suuntaan.

Monen päät­tä­jän näkö­kul­ma kau­pun­ki­suun­nit­te­luun vas­taa tak­sin­kul­jet­ta­jan asen­net­ta lii­ken­ne­va­loi­hin. Sik­si teh­dään niin tol­kut­to­mia ratkaisuja.

Tääl­lä Oulus­sa kuu­lin, että 1970-luvun lopul­le Espoos­sa ark­ki­teh­ti­kil­pai­lun voit­ti puo­la­lais­ten ark­ki­teh­tien suun­ni­tel­ma nau­ha­kau­pun­gis­ta säh­kö­ju­na­ra­dan var­teen. Espoo­lai­set päät­tä­jät tus­kin ymmär­si­vät, min­kä rikok­sen he teki­vät, kun hyl­kä­si­vät tämän suun­ni­tel­man ja raken­si­vat seka­van auto­kau­pun­gin sopi­via maa­no­mis­ta­jia hyö­dyt­täen tyys­tin ilman koko­nai­suut­ta hah­mot­ta­vaa yleiskaavaa.

Suo­sik­ki­ni on aja­tus vetää Kehä­ra­dal­ta pis­to­rai­de Klauk­ka­laan, ikään kuin taa­ja­man voi­si liit­tää rai­de­verk­koon kuin säh­kö­verk­koon. Min­kä­hän­lai­nen aika­tau­lu tuol­lai­sel­le pis­to­rai­teel­le tuli­si, kun val­tao­sa mat­kus­ta­jia on menos­sa koh­ti len­toa­se­maa ja Tik­ku­ri­laa? Sen, mik­si nau­ha­kau­pun­ki on parem­pi kuin seka­va him­me­li tai puu­mai­nen raken­ne, tuli­si kuu­lua jokai­sen päät­tä­jän peruskauraan.

22 vastausta artikkeliin “Miksi teemme toisin: huonot päättäjät”

  1. Lon­toon tai Parii­sin met­ro­kar­tat ne vas­ta seka­via him­me­lei­tä ovat, mut­ta lii­ken­ne sujuu ja toi­mii aivan eri mal­liin kuin nauha/sormimalleissa ikinä.

  2. nauha/sormimalli on var­mas­ti sel­lai­sel­le päät­tä­jäl­le mie­lui­nen, joka tie­tää miten ihmis­ten kuu­lui­si liikkua.

    Him­me­li on taas mie­lui­nen niil­le, jot­ka ymmär­tä­vät, että yhteis­kun­ta on lii­an moni­mut­kai­nen suun­ni­tel­ta­vak­si keskusjohtoisesti.

  3. M‑junan jat­koa len­to­ken­täl­le­hän on puu­hat­tu niin kau­an kuin minä muis­tan; luin sii­tä Ete­lä-Van­taan sano­mis­ta jo 80-luvul­la (tuol­loin kyseis­tä kaset­taa jaet­tiin aina­kin Kaa­re­lan alu­eel­le Hel­sin­gin puo­lel­le). Tot­ta kai idea on kan­na­tet­ta­va, mut­ta sii­hen liit­tyy tosi­aan­kin oden mai­nit­se­ma pis­to­rai­de­va­raus: jo nyt junat lii­ken­nöi­vät seson­ki­huip­pui­na ker­ran 10 minuu­tis­sa. Jos yksi ja sama juna jat­kaa Van­taan­kos­kel­ta len­toa­se­mal­le, nykyi­sen m‑radan kapa­si­teet­ti riit­tää, mut­ta jos aio­taan todel­lis­ta len­to­kent­tä­ju­naa (joka pysäh­tyi­si pää­rau­ta­tie­a­se­man jäl­keen ehkä vain Pasi­las­sa, Huo­pa­lah­des­sa ja Myyr­mäes­sä), niin tuol­loin tar­vi­taan lisäraide.

  4. Art­tu­ri, ei him­me­lil­lä ja nau­ha­kau­pun­gil­la ole mitään muu­ta eroa kuin sol­mu­pis­tei­den koko ja sijoit­te­lu lii­ken­ne­verk­kooon. Eli siis sii­nä­kin on lii­ken­ne­verk­ko jon­ka joku on suun­ni­tel­lut ja sii­nä kes­kuk­sia jot­ka samoin on suun­ni­tel­tu. Se on vaan huo­nos­ti suun­ni­tel­tu, eli tar­kem­min epä­rea­lis­ti­sel­la ole­tuk­sel­la että ihmis­ten asioin­ti tapah­tuu etu­pääs­sä nii­den sol­mu­pis­tei­den sisäl­lä, joka on nii­den pie­nuu­des­ta joh­tuen vie­lä epä­to­den­nä­köi­sem­pää kuin nau­ha­kau­pun­gis­sa. Ei sinän­sä ettei sii­nä oli­si omat ongelmansa.

  5. Inter­net on him­me­li — aina löy­tyy vaih­toeh­toi­nen reitti.

  6. En oikein tie­dä mitä tar­koi­tat Klauk­ka­lan radan aika­tau­lul­la, mut­ta jos sitä että kuin­ka tiheäs­ti siel­lä lii­ken­nöi­si junia ja kuin­ka pit­kä mat­ka-aika olisi:

    Nopeus ei sinän­sä ole pul­ma, Klauk­ka­la — Rau­ta­tie­a­se­ma noin 30 minuut­tia. Len­to­ken­tän suun­nan yhtey­den voi hoi­taa synk­ro­noi­mal­la toi­seen suun­taan Kehä­ra­taa kul­ke­van junan aika­tau­lun, ja jos on kes­ki­lai­tu­ri niin vaih­to käy näp­pä­räs­ti parin met­rin kävelyllä.

    Kehä­ra­taa kier­tä­vä juna kul­kee 10 minuu­tin vuo­ro­vä­lil­lä, tai sil­lä mikä se nyt nykyi­sel­le I‑junalle tulee ole­maan­kin jat­koss­sa. Huo­pa­lah­teen saak­ka kyl­lä on siis tilaa vaik­ka Klauk­ka­las­ta 10 minuu­tin vuo­ro­vä­lil­lä lii­ken­nöi­väl­lä junal­le, ongel­ma on sii­tä Pasi­laan ja edel­leen Rau­ta­tie­a­se­mal­le. Ja toi­saal­ta se että mat­kus­ta­ja­mää­riin sopi­va vuo­ro­vä­li on pikem­min­kin 30 kuin 10 minuut­tia, kos­ka Klauk­ka­las­sa on niin vähän asukkaita.

    Eli pitäi­si raken­taa hyvin pal­jon lisää Klauk­ka­laan ja kek­siä jotain tuo­hon kapa­si­teet­ti­pu­laan, käy­tän­nös­sä kai Pisa­ra ja kulun­val­von­nan uusiminen.

    Vaih­toeh­to­na tuol­lai­sil­le pie­nem­pien mat­kus­ta­ja­mää­rien alueil­le voi­si olla myös ratik­ka-juna hybri­di, eli kol­man­nel­la koti­mai­sel­la TramT­rain. YTV on tätä jos­kus sel­vit­tä­nyt­kin, Sel­vi­tys integroi­duis­ta rai­de­lii­ken­ne­jär­jes­tel­mis­tä ja nii­den sovel­tu­vuu­des­ta Hel­sin­gin seu­dul­le (YTV 2003), http://www.ytv.fi/NR/rdonlyres/703B4EAA-2157456E-983194130E271E5D/0/integ_raide_C2003_2.pdf

    Noi­den käyt­töön­ot­to vaan vaa­ti­si yhteis­työ­tä Hel­sin­gin, RHK:n ja esi­mer­kik­si Nur­mi­jär­ven kans­sa, eli se sii­tä. Sitä­pait­si, otsik­koon liit­tyen, Nur­mi­jär­ven kun­na­ni­sä­hän tote­si jo että juna toi­si huumet.

    1. Joo, vaih­don kans­sa se voi­si toi­mia. Yleen­sä on aja­tel­tu, ettö osa vuo­rois­ta ajai­si len­toa­se­man sijas­ta Klauk­ka­laan. Se ei toi­mi­si lain­kaan. Mut­ta edel­leen: kan­nat­taa­ko rata, vai voi­si­ko olla vaih­to bus­siin, jos nyt kui­ten­kin vaih­ta­maan joudutaan.

  7. Joo, vaih­don kans­sa se voi­si toi­mia. Yleen­sä on aja­tel­tu, ettö osa vuo­rois­ta ajai­si len­toa­se­man sijas­ta Klauk­ka­laan. Se ei toi­mi­si lain­kaan. Mut­ta edel­leen: kan­nat­taa­ko rata, vai voi­si­ko olla vaih­to bus­siin, jos nyt kui­ten­kin vaih­ta­maan joudutaan.

    En nyt oikein pysy muka­na. Klauk­ka­las­ta­kin pää­suun­ta on kui­ten­kin Hel­sin­ki eikä len­to­kent­tä, sitä­pait­si ran­ta­ra­ta on vähem­män kuor­mi­tet­tu kuin pää­ra­ta. Kyl­lä sin­ne M ja A junien väliin var­maan mah­tui­si yksi Klauk­ka­lan juna Pasi­laan saak­ka, lai­tu­ri­ka­pa­si­teet­ti on kai lähin­nä se ongelma. 

    Bus­si­vaih­to? Tar­koi­tat ilmei­ses­ti syöt­tö­lii­ken­net­tä jol­le­kin kehä­ra­dan ase­mal­le. Voi­si­han tuo toi­mia, mat­ka on kui­ten­kin sen ver­ran pit­kä että vaih­don hait­to­ja kom­pen­soi­si nopea juna. Van­taal­la on suun­ni­tel­mia sii­tä osta­ris­ta mota­rin pääl­le, sin­ne bus­si voi­si olla muu­ten­kin luon­te­va asiointiyhteys.

    Maa­kun­ta­lii­tot muu­ten lob­baa Pori-Hel­sin­ki oiko­ra­taa, http://jlf.fi/f20/3930-pori-helsinki-radasta-esiselvitys/ Jos se tuli­si len­to­ken­tän kaut­ta niin Klauk­ka­la voi­si olla var­rel­la. Rea­lis­mis­ta en tie­dä, mut­ta öljy­läh­de Sata­kun­nas­sa aut­tai­si asiaa.

  8. tpyy­luo­ma:

    Se on vaan huo­nos­ti suun­ni­tel­tu, eli tar­kem­min epä­rea­lis­ti­sel­la ole­tuk­sel­la että ihmis­ten asioin­ti tapah­tuu etu­pääs­sä nii­den sol­mu­pis­tei­den sisäl­lä, joka on nii­den pie­nuu­des­ta joh­tuen vie­lä epä­to­den­nä­köi­sem­pää kuin nauhakaupungissa.

    Njoo… toi mun kom­ment­ti oli vähän lii­an propagandistinen.

    Oli miten oli niin him­me­li­kau­pun­gin ja nau­ha­kau­pun­gin ero on sii­nä, että nau­ha­kau­pun­gis­sa ihmi­set lai­te­taan liik­ku­maan nau­ho­ja pit­kin ja him­me­li­kau­pun­gis­sa taas sol­mus­ta sol­muun. Him­me­li­kau­pun­ki mah­dol­lis­taa moni­muo­toi­sem­mat rei­tit ja moni­muo­toi­sem­mat solmukohdat.

    Kai­kil­le on var­maan sel­vää, että him­me­li­kau­pun­gin hyö­ty on suu­rem­mas­sa mää­räs­sä reit­ti­vaih­toeh­to­ja ja hait­ta taas se, että juna­lii­ken­teen skaa­lae­tu­ja ei saa­da hyödynnettyä.

    Täs­tä hai­tas­ta on var­maan suht hyvää tut­ki­mus­tie­toa, mut­ta hyö­dyn suu­ruu­des­ta on ehkä enem­män mutua.

    Ne jot­ka usko­vat suun­nit­te­li­joi­den viisauteen/hyvellisyyteen ja ihmis­ten saman­kal­tai­suu­teen arvioi­vat hyö­dyt pie­nem­mik­si kuin ne, jot­ka usko­vat suun­nit­te­li­joi­den erehtyneisyyteen/korruptoituneisuuteen ja ihmis­ten erilaisuuteen.

    Olis­ko­han täs­tä jotain ver­tai­le­vaa tut­ki­mus­ta kah­des­ta muu­ten omi­nai­suuk­sil­taan saman­kal­tai­ses­ta kau­pun­gis­ta, jos­sa olis suo­ri­tet­tu “kont­rol­loi­tu koe”?

  9. Sii­tä kan­nat­ta­vuu­des­ta vie­lä, kym­me­ni­sen kilo­met­riä vaik­ka yksi­rai­teis­ta rataa äkki­sel­tään help­poon maas­toon ja pari lai­tu­ria ei nyt ihan kau­hei­ta mak­sa. Arvaan 50 — 100 mil­joo­naa, mut­ta eikö­hän tätä lue joku asian­tun­te­vam­pi­kin. Ongel­ma­na näki­sin kan­nat­ta­vuu­den kan­nal­ta pikem­min­kin mat­kus­ta­ja­mää­rät, Klauk­ka­las­sa ei kui­ten­kaan asu kuin 15 000 ihmis­tä ja nekin aika hajallaan.

  10. Mikä ongel­ma vaih­dot­to­man junan aika­tau­lus­ta tuli­si, jos Hel­sin­gin rai­de­ka­pa­si­teet­ti riit­täi­si paril­le lisä­ju­nal­le tun­nis­sa? Menee­hän Tik­ku­ri­laan­kin pää­ra­dan ja Lah­den radan pai­kal­lis­ju­nia ja tule­vai­suu­des­sa kehä­ra­dan junia. Klauk­ka­lan radan raken­ta­mi­sen jäl­keen oli­si sama tilan­ne Van­taan­kos­kel­la, että sen ja Hel­sin­gin välil­lä lii­ken­nöi­si kah­teen suun­taan mene­viä junia.

  11. Kävin eilen taas Espoos­sa ja muis­te­lin mil­tä Anal­heim näyt­ti junan ikku­nas­ta. Muu­ten suun­nil­leen samal­ta, mut­ta Appel­sii­ni­pii­ri­kun­nas­sa nyt on sen­tään joi­ta­kin kävel­tä­viä taajamantapaisia.

    Tuli mie­leen, että voi­si­ko nämä 1970-luvun päät­tä­jät ripus­taa johon­kin sym­bo­li­seen häpeä­paa­luun roik­ku­maan, ei sik­si että hei­dän ran­kai­se­mi­nen minul­le nyt niin suur­ta nau­tin­toa toi­si, vaan sik­si että edes jot­kut nykyi­sis­tä yhdys­kun­ta­ra­ken­ne­päät­tä­jis­tä sai­si­vat edes pie­nen herä­tyk­sen, että sit­ten kun he ovat eläk­keel­lä, hei­dän lap­sen­lap­sen­sa haluai­si­vat syl­keä hei­dän pääl­leen, jos jäl­ki on huonoa.

    Kun tämä ongel­ma­han on sii­nä, että type­rät pää­tök­set yhdys­kun­ta­ra­ken­tees­sa eivät näy kai­kes­sa type­ryy­des­sään edes seu­raa­val­la vaa­li­kau­del­la, mikä jo sinän­sä on lii­an hidas­ta jot­ta palau­te­me­ka­nis­mi toi­mi­si, vaan vas­ta seu­raa­van suku­pol­ven aikana.

  12. Art­tu­ri:
    Kat­so­taan vaik­ka Lon­toon, Parii­sin tai New York Cityn met­ro­kart­to­ja. Kes­kus­tan alu­eel­la lin­jat ris­teä­vät, mut­ta kyl­lä lähiöi­tä pää­osin pal­ve­le­vat nau­ha­mai­set rei­tit, eikö? Poi­kit­tai­nen liik­ku­mi­nen sit­ten tapah­tuu bus­seil­la, tai kul­ke­mal­la met­rol­la kes­kus­tan (tai lähim­män sol­mun) kautta.

    http://kottkegae.appspot.com/images/tubegeo.gif

    http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e0/Paris_Metro_map.svg/653px-Paris_Metro_map.svg.png

    http://www.orangesmile.com/destinations/img/new-york-map-metro-big.gif

  13. Sam­po Smo­lan­der: Juu­ri näin! Näis­tä kar­tois­ta voi haa­ru­koi­da vähän sitä sädet­tä min­kä sisäl­lä on teho­kas­ta liik­kua him­me­lis­sä ja min­kä jäl­keen kan­nat­taa siir­tyä nauhakaupunkiin.

    (Tai noh… äh. Ei sitä tai­dak­kaan voi­da pää­tel­lä. Tuos­ta voi vaan pää­tel­lä min­kä pis­teen jäl­keen rai­de­lii­ken­teel­lä hoi­det­tu him­me­li ei enää kan­na­ta. Joten­kin pitäs pääs­tä kiin­ni sii­hen, että mis­sä pis­tees­sä myös­kään kumi­pyö­rä­lii­ken­ne­him­me­li on huo­nom­pi rat­kai­su kuin nau­ha­kau­pun­ki… Kii­nas­sa­han vis­siin kokeil­laan innok­kaas­ti täl­lai­sil­la jutuil­la. Olis­ko­han siel­tä jota­kin tuloksia?)

  14. Kaik­ki Klauk­ka­la­lai­set eivät suin­kaan käy Hel­sin­gis­sä töis­sä. Siel­lä on kes­ki­mää­räis­tä ehkä vähän laa­jem­pi pal­ve­lu­ra­ken­ne (ver­ra­ten ei-uusi­maa­lai­siin saman­ko­koi­siin taa­ja­miin) ja run­saas­ti pien­teol­li­suut­ta. Arvioi­sin mutu­na että ehkä noin muu­ta­ma tuhat Klauk­ka­la­lais­ta autoi­lee päi­vit­täin Hel­sin­kiin, ehkä muu­ta­ma sata lin­ja-autol­la. Näis­tä­kin osa on liik­ku­vaa työ­tä tai osin etä­työ­tä teke­viä, jot­ka ovat osan työ­päi­vis­tä Klauk­ka­las­sa tai läh­te­vät muu­hun suun­taan tai lentokentälle. 

    Mer­kit­tä­vä osa Klauk­ka­las­ta moot­to­ri­tiel­le tule­vaa auto­lii­ken­net­tä on läpia­ja­jia 132-tiel­lä jot­ka tule­vat Klauk­ka­lan poh­jois­puo­li­sel­ta maaseudulta.Itse olen pal­jon liik­ku­nut Klauk­ka­lan suun­nal­la työ­asiois­sa ja teh­nyt havain­non ‚että kun moottoritieltä(tai Pert­tu­lan suun­nas­ta) ajaa Klauk­ka­lan läpi, sel­väs­ti yli puo­let let­kan autois­ta jat­kaa pysäh­ty­mät­tä Klauk­ka­lan läpi.Nämä autoi­li­jat tule­vat autol­laan Klauk­ka­laan joka tapauk­ses­sa ja heil­le muka­vin tapa mat­kus­taa on oma tur­val­li­nen yksi­tyi­sau­to, vaik­ka se mak­sai­si ja oli­si hitaampi.

    Vaik­ka puo­let­kin Klauk­ka­la­lai­sis­ta ja nel­jän­nes läpia­ja­jis­ta saa­tai­siin pai­nos­tet­tua junan käyt­tä­jik­si , ei syn­tyi­si mon­taa­kaan täyt­tä junaa. Klauk­ka­la­lais­ten kan­nat­tai­si tie­tys­ti lif­ta­ta låpia­ja­jien kyy­tiin, mut­ta sii­hen tar­vi­taan sosi­aa­lis­ta­vaa varhaiskasvatusta.

  15. Art­tu­ri, ensin­nä­kin Lon­toon otta­mi­nen esi­mer­kik­si tehok­kais­ta lii­ken­ne­jär­jes­te­lyis­tä on vähän has­sua. Toi­sek­si se sor­mi­mal­li ei oikein toi­mi, ongel­ma on se että ne sor­mien välit tupa­taan raken­ta­maan ja ennen­kaik­kea se että nii­den sor­mien välil­lä on lii­ken­net­tä. Kol­man­nek­si se him­me­li, niin kuin Van­ha­nen, tar­koit­taa sitä että etäi­syy­det kas­vaa eli nii­den sol­mu­jen välil­lä on ihan samoin kuin sor­mi­mal­lis­sa tyh­jää. Tämä ei ole kau­pun­ki lainkaan.

    Vii­den­nek­si, luu­len että se mitä sinä ajat takaa on sel­lai­nen tasai­ses­ti levit­ty­vä kau­pun­ki­ra­ken­ne, esi­mer­kik­si ruu­tu­kaa­val­la sii­nä ei ole sel­kei­tä nau­ho­ja mihin­kään suun­taan. Olen samaa miel­tä sii­tä että sel­lai­nen oli­si hyvä.

  16. Lon­toon him­me­lin hal­kai­si­ja on noin 50km (zone9), eli suu­rin­piir­tein Espoon ja Kirk­ko­num­men rajal­ta Sipoos­ta lii­te­tyl­le alueelle.

    Lon­toos­sa on luke­ma­ton mää­rä vaih­toa­se­mia met­ro­lin­jal­ta toi­sel­le, Hel­sin­gis­sä vain Rau­ta­tie­a­se­ma ja Pasi­la, jos lähi­ju­na las­ke­tan met­rok­si. Met­rol­la ja junal­la on mah­do­ton saa­da vas­taa­vaa jul­kis­ta lii­ken­net­tä tän­ne, ellei jos­tain saa­da n.7 mil­joo­naa asu­kas­ta lisää suurhelsinkiin.

    Kan­nat­tai­si miet­tiä var­maan rai­de­jo­ke­ria ja vas­taa­via kevyem­piä rai­tei­ta hoi­ta­maan vaih­to­ja lin­jo­jen väleil­le, ettei koko kau­pun­gin popu­laa­tion tar­vit­se kul­kea aina kes­kus­tan kaut­ta tai tuk­kia kehä­tei­tä autoillaan.

  17. Kii­nas­ta sanoi­sin, että siel­lä on teh­ty vii­me vuo­si­na hem­me­tin tyh­miä pää­tök­siä lii­ken­tees­sä. Mones­sa suur­kau­pun­gis­sa oli leveät pol­ku­pyö­rä­väy­lät pää­ka­duil­la (juu­ri sel­lai­set, joi­ta Euroo­pas­sa nyt hai­kail­laan, mut­ta ei voi­da raken­taa, kun tilaa ei ole, Hol­lan­nis­sa olen täl­lai­sia näh­nyt). Ruuh­kai­ses­sa kau­pun­ki­lii­ken­tees­sä pol­ku­pyö­rän väli­tys­ky­ky (ihmis-km/h/­kais­ta) on tie­ten­kin pal­jon parem­pi kuin henkilöauton. 

    No, nyt ne pol­ku­pyö­rä­väy­lät on mones­sa pai­kas­sa muu­tet­tu auto­jen lisä­kais­tak­si ja luul­tu näin vähen­net­tä­vän sitä auto­lii­ken­teen ruuh­kaa tie­ten­kään ajat­te­le­mat­ta, että tämä tie­ten­kin aiheut­taa sen, että nii­den kaik­kien ennen pyö­räl­lä liik­ku­nei­den pitää siir­tyä autoi­hin tai mui­hin kul­ku­vä­li­nei­siin ja siten ruuh­kat vain pahenevat.

    Ja tie­ten­kin tuon väli­tys­ky­vyn lisäk­si pyö­rän etu on mini­maa­li­nen tilan­tar­ve pysä­köin­nis­sä autoon verrattuna.

  18. Luottamusmiehet.….mihin me vaa­le­ja ja kun­ta­de­mo­kra­ti­aa oikein tarvitsemme 😉

    Ois­pa vaan talo täyn­nä vir­ka­mie­hiä. Nih!

  19. Klauk­ka­la rata on mah­dol­li­nen sit­ten kun lähi­ju­na­lii­ken­teel­le on inves­toi­tu uusi kulun­val­von­ta. Kos­ka se inves­toi­daan, on hämä­rän pei­tos­sa. Se antai­si mah­dol­li­suu­den tihen­tää junien vuo­ro­vä­lit puo­leen, jol­loin kehä­ra­dan lii­ken­ne voi­si toi­mia suun­ni­tel­lul­la tiheydellä.
    Nur­mi­jär­ven maan­käyt­tö ei tue suun­ni­tel­mis­saan rataa.

    Pisa­ra-rata sinäl­lään ei lisää lähi­ju­na­lii­ken­teen kapa­si­teet­tia, vaik­ka mm minis­te­riön sivuil­la niin sano­taan. Vas­ta jos inves­toi­daan myös kau­pun­ki­ra­to­jen kulun­val­von­taan, saa­daan lisää väli­tys­ky­kyä. Sil­loin voi­tai­siin teh­dä lyhyem­piä ase­mia tunneleihin.

    Niin kau­an, kun kau­pun­git mak­sa­vat lähi­ju­nien kul­ke­mi­ses­ta nyky­hin­to­ja, talou­del­li­sem­paa oli­si muut­taa radat met­ro­tek­nii­kal­le. Sil­loin tar­jol­la oli­si myös liikennetiheyttä.

  20. Lon­toon ja Hel­sin­gin ver­tai­lu nyt on muu­ten­kin aika hol­moa, Lon­toos­sa kun asuk­kai­ta enem­man kuin Suo­mes­sa. Lisak­si useat tun­te­ma­ni Lon­too­lai­set viet­ta­vat pai­vit­tain jar­kyt­ta­van pit­kia aiko­ja tyomat­koi­hin­sa (yleen­sa ihan perus lahios­ta kes­kus­taan rei­teil­la), joten en pitai­si Lon­too­ta mil­laan taval­la ihan­ne-esi­merk­ki­na lii­ken­ne­jar­jes­te­lyis­ta. Tama on toki ymmar­ret­ta­vaa, onhan kau­pun­ki syn­ty­nyt pie­nem­pien kes­kus­ten kas­vaes­sa vahi­tel­leen sato­jen vuo­sien aika­na yhteen, ei niin­kaan min­kaan tar­ka­na suun­nit­te­lun tuloksena.

  21. tpyy­luo­ma: Joo siis mä luu­len, että jos mark­ki­nat sais päät­tää, niin meil­lä olis just tol­las­ta kau­pun­ki­ra­ken­net­ta, että olis pai­kal­lis­kes­kuk­sia mis­sä on kor­kea raken­ta­mi­sen tehok­kuus ja nämä pai­kal­lis­kes­kuk­set olis sel­la­ses­sa him­me­lis­sä ja kaik­ki välit olis raken­net­tu täy­teen. (Lukuun otta­mat­ta tar­koi­tuk­sel­la raken­ta­mat­ta jätet­tyä puis­to­ja yms.)

    Samu­li Saarelma:

    No, nyt ne pol­ku­pyö­rä­väy­lät on mones­sa pai­kas­sa muu­tet­tu auto­jen lisä­kais­tak­si ja luul­tu näin vähen­net­tä­vän sitä auto­lii­ken­teen ruuh­kaa tie­ten­kään ajat­te­le­mat­ta, että tämä tie­ten­kin aiheut­taa sen, että nii­den kaik­kien ennen pyö­räl­lä liik­ku­nei­den pitää siir­tyä autoi­hin tai mui­hin kul­ku­vä­li­nei­siin ja siten ruuh­kat vain pahenevat.

    Niin tai sit­ten ne pol­ku­pyö­rä­väy­lät jää vähäl­le käy­töl­le, kun Kii­na­lai­set siir­tyi­vät käyt­tä­mään auto­ja, kun elin­ta­so kasvaa…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.