Nimimerkki Mikko kirjoitti Ketjussa ”Minä ja Keski-Pasilan kaavoitus”, että Helsinki menettää 400 miljoonaa euroa´, kun ei kaavoita aluetta kunnolla ylöspäin. En ota kantaa laskelmaan; kaavataloudellisesti alue ei ole ihan helppo, joten laskelma voi olla ylimitoitettu. Väitteen pahin virhe on nimittäin muualla.
Kaupunki ei nimittäin omista maata, vaan sen omistaa valtio. Helsinki ei siis menetä mitään, vaan valtio menettää. Jos Helsinki kaavoittaisi enemmän, valtio saisi kaavoitushyödyn ja Helsinki kohonneen laskun hankalasti järjestettävästä liikenteestä.
Jos yksityinen maanomistaja omistaisi alueen, kaupunki neuvottelisi sen kanssa kaavoitusmaksusta – siis siitä, että kaavoitushyöty jaetaan maanomistajan ja kaupungin välillä. Valtio ei tällaisia sopimuksia kuitenkaan tee, vaan vaatii kaavoitushyödyn kokonaan itselleen; tässä tapauksessa ehkä omaksi tappiokseen.
Ei tarvitse kertoa, että tilanne on älytön. Maankäytön taloudelliset pelisäännöt ovat täynnä vääristäviä kannustimia.
Järvenpäähän uhkasi pakkolunasti valtion maat, ja kummasti sopimushalukkuutta alkoi löytyä. Ks. http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/J%C3%A4rvenp%C3%A4%C3%A4+ja+Senaatti-kiinteist%C3%B6t+p%C3%A4%C3%A4siv%C3%A4t+sopuun+Lepolasta/1135254807486
En näe mitään syytä miksei Helsinki periaatteessa voisi tehdä samaa. Keskustan osalta on maan jakelua koskeva sulle-mulle-sopimus, mutta eihän se koske Pasilaa, eikä ilmeisesti mikään muukaan sopimus, jos valtio kerran on tuolla asenteella.
Mitä tapahtuisi, jos Pasilaan kaavoitettaisiin esimerkiksi 10 kertaa enemmän kerrosalaa kuin nyt on ajateltu — eli ihan oikeita pilvenpiirtäjiä? Korkeiden talojen rakentaminen on kalliimpaa ja toimitilojen kysyntä alamaissa, joten rakennusoikeusneliön hinta varmaankin laskisi. Autoliikenne tuskin lisääntyisi, jos sitä ei tieten tahtoen edesauteta. Jos parkkipaikkoja ja ajokaistoja ei lisätä, ihmisten on pakko käyttää julkista liikennettä. Sadantuhannen ihmisen liikuttamiseen tarvitaan noin 100 paikallisjuna- ja 200 ratikkavuoroa; liikenne kahteen suuntaan ja työhön tulo tai töistä lähtö jakautuu 2 tunnin ajalle, joten 25 junaa ja 50 ratikkaa tunnissa suuntaansa. Aika maksimaalista, mutta vielä mahdollista. Metro lisänä auttaisi asiaa.
Eikö Keski-Pasilassa voida vetää reilusti kiskojen päälle kantta ja rakentaa asuntoja sille? Jatkamalla kantta yli ratojen myös autoliikenne saataisiin pois ihmisten tieltä. Samalla yhdistettäisiin nyt erotetut Itä- ja Länsi-Pasila.
Kaavoittamalla Pohjois-Pasilassa (ja sinne asti) tiheällä ruutukaavalla kivijalkakaupat huomioonottaen aleelle muodostuisi todellinen kaupunkialue ja vaihtoehto Helsinginniemen sumpulle.
Tällä hetkellä Pasilan alueen suunnitelmat vaikuttavat vain uudelleenlämmitetyltä lähiöarkkitehtuurilta.
Otso Kivekkäälle:
Järvenpää ei välttämättä ole ihan niin riippuvainen valtioneuvoston päätöksistä. Jos Helsinki rupeaisi liian hankalaksi ja rupeaisi pakkolunastelemaan, niin seuraavissa valtionosuus‑, liikenne- yms.päätöksissä maakuntapoliitikot voisivat sitten jatkaa Helsinkivihaansa ja ottaa kaavoituspakkolunastusprosessin tappiot korkoineen takaisin.
Sinänsä hankala tilanne. Jos aikaa olisi, valtion kanssa voisi yrittää vääntää sopimusta kaavoitushyödyn jakamisesta valtion ja kaupungin kesken — mutta ilmeisesti tuollakin prosessilla alkaa olemaan kiire, eikä mahdollisesti useita vuosia kestäviin neuvotteluihin ole varaa tai aikaa. Pakkolunastusta voisi tällaisessa pitää vähintäänkin neuvotteluissa jokerina, joka voisi pakottaa toisen osapuolen neuvottelemaan.
Tuo 1000€/kerrosneliö on tosiaan hihasta repäisty arvio, joka pohjautuu siihen, että kantakaupungissa kaupunki on kai saanut noin 2000€/kerrosneliö. Riippuen alueen kysynnästä ja tarjolle tulevasta tarjonnasta, hinta saattaa olla korkeampi tai matalampi.
Tekeekö kaupunginsuunnitteluvirasto muuten järjestelmällisesti arvioita siitä, minkälaista k‑m2-hintaa eri paikoissa kaavoitettavista alueista voisi saada? Kai tuollainen arvio on mukana aina, kun lautakuntaan tuodaan asioita päätettäväksi?
Ei sitä voi pakkolunastaa. Lunastaa voi asumistarkoituksiin, mutta 5tähän suunnitellaan toimistoja. Lisäksi pakkolunastuslaki on sikäli vanhanaikainen, että pitäisi lunastaa koko alue kaikilta korkeustasoilta. Siellä on myös ne junanraiteet.
“Jos Helsinki kaavoittaisi enemmän, valtio saisi kaavoitushyödyn ja Helsinki kohonneen laskun hankalasti järjestettävästä liikenteestä.”
Mutta kun Helsinki kaavoittaa vähemmän kaupunki joutuu laajenemaan vaakatasossa. Asuntojen hinnat nousevat ja liikenne lisääntyy.
“Valtio ei tällaisia sopimuksia kuitenkaan tee, vaan vaatii kaavoitushyödyn kokonaan itselleen;”
Valtio toimii aivan oikein. Nämä rahat voidaan vähentää tuottavan työn verotuksesta. Ja se laskee markkinahintoja, parantaa yritysten kannattavuutta, nopeuttaa rahan kiertoa ja lisää työllisyyttä.
Jaahas,
Eikö sitten kannattaisi pistää valtio käyttämään sen kaavoitushyödyn alueen kehittämiseen?
Esim rakentaa veturitie kokonaan tunnelissa vaikka 6‑kaistaisena, jottei se ruuhkaudu. Vaatia 1–2 alikulkua junalaitureille, jottei jotei junalla Pasilaan saapuvien tarvitse nousta 12m korkealle sillalle ja laskeutua sieltä itä-pasila tyyppiselle jalankulku kannelle. Lisää voi varmaan keksiä…
Tiehallinto on valittevasti taas eri putiikki kuin valtion maaomistuksista vastaava VM.
Esim rakentaa veturitie kokonaan tunnelissa vaikka 6‑kaistaisena, jottei se ruuhkaudu
Tuota, vähän niin kuin leventäisi Mannerheimintien Kisahallin kohdalla kahdeksankaistaiseksi. No ei se sitten siinä ruuhkautuisi. Eikä ongelma muutenkaan ole Pasilan läpi kulkevat kadut, vaan ne kadut mihin ne päättyy. Eikä tuosta kannata stressata, ruuhkat nyt vaan on kaupunkiautoilun ominaisuus, olennaista on että on vaihtoehtoja.
tpyyluoma kirjoitti 26.3.2010 kello 10:48
Tuota, vähän niin kuin leventäisi Mannerheimintien Kisahallin kohdalla kahdeksankaistaiseksi. No ei se sitten siinä ruuhkautuisi.
Olen samaa mieltä, olisi sittenkin pitänyt laittaa hymiö perään.
Tiehallinto on valittevasti taas eri putiikki kuin valtion maaomistuksista vastaava VM.
Jonkun kanssa alueesta on kuitenkin sovittu, ja päätetty rakentaa kahteen tasoon liikenneympyrää ja tunnelinpätkää pitkillä rampeilla.
Kysymyshän lienee vain aiesopimuksen muokkaamisesta vastaamaan paremmin ajanhenkeä. En tiedä miten vaikeaa on lähteä lypsämään lisähyötyä sopimuksista, mutta kepu on kuulemma harrastanut sitä onnistuneesti aiemminkin.
Mielestäni demokratiassa on valtuutetuila velvollisuus tehdä parhaansa asukkaiden edun toteutumiseksi. Se että kyräillään kuka saa mitä ja pihdataan kaavoitushyötyjä ei ole kenenkään etu.
“Jos yksityinen maanomistaja omistaisi alueen, kaupunki neuvottelisi sen kanssa kaavoitusmaksusta – siis siitä, että kaavoitushyöty jaetaan maanomistajan ja kaupungin välillä. Valtio ei tällaisia sopimuksia kuitenkaan tee, vaan vaatii kaavoitushyödyn kokonaan itselleen; tässä tapauksessa ehkä omaksi tappiokseen.”
Valtio on tuossa suhteessa ihan samanlainen maanomistaja kuin kuka tahansa muukin. Jos tuossa kaupunki jättää perimättä maankäyttömaksua, kuinka se voisi sitä periä jossakin muualla? Maankäyttö- ja rakennuslaki nimenomaan edellyttää, että kaikkia maanomistajia kohdellaan tässä suhteessa tasapuolisesti (MRL 91a.2: “Edellä 1 momentissa tarkoitetun velvollisuuden täyttämisessä on maanomistajia kohdeltava yhdenvertaisesti.”).
“Ei sitä voi pakkolunastaa. Lunastaa voi asumistarkoituksiin, mutta 5tähän suunnitellaan toimistoja.”
Tuo ei pidä paikkaansa. Lunastuslupa voidaan myöntää myös muuhun kuin asumiseen, jos yleisen tarpeen edellytys täyttyy (Maankäyttö- ja rakennuslaki 99 §: “Asianomainen ministeriö voi yleisen tarpeen vaatiessa myöntää kunnalle luvan lunastaa alueen, joka tarvitaan yhdyskuntarakentamiseen ja siihen liittyviin järjestelyihin tai muutoin kunnan suunnitelmallista kehittämistä varten.”).
Tällaisia lunastuslupia on myös myönnetty. Mikä alue voisi olla vielä olennaisempi yhdyskuntarakenteelle kuin Keski-Pasila?
Olisi pitänyt ymmärtää ilman hymiötäkin, aihepiiri on vaan sellainen että melkein mitä tahansa selitetään vakavalla naamalla. 🙂
En ollut tullut ajatelleeksi ylipäänsä että se maa on valtion omistuksessa, selittää paljon. Kuten sen minkä takia se liikennesuunnitelma on tehty rahan eikä tilan käyttöä optimoiden.
Paavo, ongelmana tuossa taitaa olla se, että jos lunastus vaatii asianomaisen ministeriön luvan, on epätodennäköistä, että valtio antaa luvan itseltään maiden lunastukseen.
Tuo maiden omistamisen ongelma ilmeisesti selittää senkin, miksi koko Pasilan ratapihaa ei voi peittää kannella. Valtio kuittaisi rahat ja kaupunki maksaisi lystin. Eikö siitä voisi yrittää saada jotain diiliä valtion kanssa, että alue saataisiin tehokkaammin käyttöön?
Tuo lunastuslupajuttu on varmaan tässä tapauksessa lähinnä tosiaan teoreettinen vaihtoehto, mutta mahdollinen silti, jos muut kuviot eivät onnistu.
Saihan Järvenpääkin lunasstusluvan valtion maihin, joten ei valtio sinänsä näytä erityiskohtelua saavan lunastuslupakäsittelyssä.
Keski-Pasilan osalta varmaankin tulee jonkinlainen sopimus; ei noita järjestelyjä helsinkiläisten rahoilla valtiolle tehdä.
Niin ja lisäksi Mikko valtio joutuisi aika pehmeälle pohjalle jos sotkettaisiin etuasiat viranomaistoimintaan.
Otso. “…Järvenpäähän uhkasi pakkolunasti valtion maat, ja kummasti sopimushalukkuutta alkoi löytyä…”
Pääsääntö on kuitenkin, että kuntien maanomistus on yksi eniten asumiskustannuksia kasvattava virhe. Se estää normaalin markkinaehtoisen toiminnan ja aiheuttaa vääristymiä kaavoitukseen.
Pähkälin mitä järkeä on säännöstellä rakennusoikeutta pasilassa maanomistuksista johtuen. En oikein vieläkään ymmärrä mitä järkeä on jättää sinne lämpäreitä puskemaan horsmaa.
Jos alue rakennettaisiin reilusti täyteen melkein pelkän joukkoliikenteen varaan, valtio saisi joitakin kymmeniä/satoja miljoonia enemmän rakennusoikeudesta, mutta helsinki saisi kuitenkin yhteisöveron tuotosta siivun vuosittain.
Jos jätetään rakentamatta Pasilaan, ei se välttämättä tarkoita että firmat perustavat toimipaikkoja Jätkäsaareen. Kehien varret voivat olla silloin paremmin saavutettavissa.
Olen hieman opiskellut maankäyttösopimuksiin liittyviä asioita ja myös Valtio on velvollinen osallistumaan kaavoituksen kustannuksiin siinä missä yksityinenkin maanomistaja. Tästä on jopa oikeudessa käytetty esimerkki Järvenpäässä, jossa Valtion maata lunastettiin juna-aseman lähettyviltä kts linkki: http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto.shtml/arkistot/kotimaa/2007/03/508555 .
Valtio tietysti yrittää kiistää velvoitteensa ja koska takana on paljon rahaa ja vaikutusvaltaa niin kunnilta ja kuntien virkamiehiltä vaaditaan paljon osaamista ja uskaltamista ryhtyä tappelemaan Valtion kanssa. Helpompaa on jättää kaavoittamatta maita.
Olen kuullut esimerkiksi arvelun, että Kehäradan edellytys on ollut aikoinaan se, että Marja-Vantaalla ei ryhdytä lunastamaan Valtion maita vaan Vantaa osti nuo maat “markkinahintaan” = kaavoitetun maan hintaan, ilman kehittämiskorvauksia. Eli halpa metsämaa myytiin kaupunkimaan hintaisena. Tietysti tämä perustuu huhuun, mutta pistää miettimään.
opiskjelijalle
Vanhanen sanoi eduskunnan kyselytunnilla, että oli oikein vaatia Vantaalta sikahinta maasta, koska valtio on osallistunut radan rakentamiskustannuksiin. Tässä tapauksessa Vanhanen oli mielestäni oikeassa. Maa olisi toki voitu antaa Vantaalle paljon halvemmalla jolloin Vantaa olisi vastaavasti rahoittanut radasta suuremman osuuden. Hyöty radan tuomasta maan arvonnoususta kuuluu sillä, joka rakentaa radan.
Mutta tuolla perusteella mitään teitä tai ratahankkeita ei valtio saisi muuallekkaan Suomeen rakentaa ilman että nämä kunnat maksaisivat itse hankkeet.
Ei saisi olla niin, että alueella jossa eniten asukkaita ja veronmaksajia, niin valtio tukee vähiten tie- ja ratahankkeita. Näinhän käytännössä kuitenkin on. On kyseenalaista, että Valtio on maksanut vaikkapa Joensuun ohitustien, mutta ei sitten täällä rataa…
Tuolla politiikalla nostetaan Marja-Vantaan rakentamisen hintaa ja sitä kautta asumisen hintaa yleisesti pääkaupunkiseudulla ja kannustetaan ihmisiä muuttamaan maalle. Samalla perusteella ei myöskään siis Pasilasta tai Järvenpäästä olisi saanut valtion maita lunastaa, koska he hyötyvät Valtion rahoittamasta junaradasta.