Suomessa ei ole new city –lainsäädäntöä, jonka turvin valtio perustaisi uuden kaupungin ja huolehtisi sen perusinvestoinneista ennen uuden kunnan perustamista. Uusi asukas maksaa kunnalle yli 10 000 euroa investointeina infrastruktuuriin ja palveluverkkoon. Siksi millään kunnalla ei ole varaa kasvaa liian nopeasti. Vantaan entinen kaupunginjohtaja Erkki Rantala kertoi minulle kerran, että hän oli antanut määräyksen rajoittaa Vantaan kasvun 1,4 prosenttiin (voi olla, että muistan väärin, prosentti saattoi olla 1,5) koska kunnalla ei ole varaa nopeampaa asukasluvun laskuun. Tämä selittää, miksi Helsingin seudun asutus hajaantuu pitkin kehyskuntien savipeltoja.
Valtiovalta tuli apuun nopeasti kasvavien kuntien ongelmiin Vanhasen ensimmäisen hallituksen aikana. Rahaa ei annettu Vantaalle eikä minnekään muuallekaan niihin kuntiin, joihin asutuksen olisi pitänyt keskittyä vaan Nurmijärvelle ja Kirkkonummelle ja sen sellaisille ylipaisuvan paineen vastaanottajille. Oli hyvä tsäkä Vanhasella (pääministeri) ja Kalliomäellä (valtiovarainministeri) jotka olivat silloin molemmat Nurmijärven valtuustossa.
Oikoradan ansiosta Mäntsälälle on auennut tilaisuus rakentaa aseman seudulle uusi kaupunki. Kaupunki on siis sellainen, jossa on ruutukaava, tori ja kävelykeskusta ja asukkaita ainakin 20 000, ellei 50 000. Ei onnistu Mäntsälältä mitenkään, ei ole rahaa ei aloitteellisuutta eikä ehkä tahtoakaan. Kunta on kaavoittanut joitakin omakotialueita aseman luo keskelle ei mitään, mutta kumma kyllä, eivät mene kaupaksi. Tämä on yksi menetetyistä mahdollisuuksista.
Toisinkin voi toimia. Päijät-Hämeen kuntauudistuksen ulkopuolelle jättäytynyt Orimattila on kaavoittamassa 20 000 asukkaan kaupunkia yksityisen rahoituksen turvin Hennan aseman ympärille, jota ei vielä ole. Jos Henna olisi olemassa itsenäisenä kuntana, Orimattila tuskin suostuisi liittymään siihen.
Jos yhdyskuntarakenteen toivotaan eheytyvän, se on tehtävä myös taloudellisesti mahdolliseksi. Nyt se ei ole.
Ei voi muuta kuin ihmetellä. Kyllähän Erkki Rantalan olisi pitänyt tajuta sen, että järjestelmässä on mätää.
Oliskohan kasvun tahallisella rajoittamisella jotain kytkentää myös tonttien niukkuuteen ja asuntojen korkeaan hintatasoon?
Eikös tuossa riittäisi se, että mietitään uusiksi kuntien tuottamat palvelut?
Kunnathan joutuvat rajoittamaan kasvuaan siksi, että niille koituu kasvusta välttämättä paljon lakisääteisiä kustannuksia, kuten päivähoitoa, koulua, vanhustenhuoltoa, sairaanhoitoa jne jne.
Vaikka alueet saataisiin toteutettua infran osalta maanmyyntituoilla, mikään kunta ei pysty ottamaan vastaan tuosta vain asukkaita vastaan määrättömästi.
Jos näiden palveluiden tuottaminen olisikin jossain muualla kuin kunnassa, tilanne voisikin olla toinen. Silloin ehkä myös asukkaita voitaisiin sijoittaa sinne minne se on edullisinta infran rakentamisen näkökulmasta.
Tässä (Osmon postauksessa) olivat ne sanat myös Turkuun liityyen: “ei aloitteellisuutta eikä ehkä tahtoakaan”. Mitähän minun pitäisi Turkulaisena tehdä? En aio muuttaa täältä pois.
Nuo sanat koskivat kyllä Mäntsälää. Turussa tarvittaisiin laaja kuntaliitos.
Osmo kirjoitti:
Vantaalla sentään kasvuvauhti on ollut eksponentiaalista. Helsinki sen sijaan vaihtoi eksponentiaalisesta kasvusta lineaariseen 60-luvulla. Siitä kai se pako kehyskuntiin enemmän johtuu, kuin esim. Vantaan liian pienestä kasvusta.
Suomessa muutetaan eniten EU-maista ja se näkyy kuntien kasvukuntien rahoitusongelmissa.
Merkittävä osa muutosta on vielä sellaista , että lähtökunnassa jää infraa vajaakäytölle ja toisaalta vastaanottavan kunnan on rakennettava uutta niin se on suurta kansantaloudellista tuhlausta.
Tuo työmarkkinoiden joustavuus ja työn perässä siirtyminne on yksi syy ongelmaan.
Toinen on tietysti se, että Kepulandiaa pidettiiin väkisin elossa 60-luvulta lähtien .
Keski-Euroopassa muuttoliike on vain kolmasosa Suomen vastaavasta.
Keskeisin vaikutus sisäisellä muutolla on elintasoomme, infran tuhlaus pienentää osaltaan ostovoimaamme
Komppaan Jaakkoa. Helsinkiin mahtuisi kevyesti koko Helsingin seudun väestö. Itse asiassa, jos Helsinki olisi jatkanut keskusta-alueen kasvattamista eksponentiaalisella tahdilla 60-luvulta eteenpäin, Espoo ja Vantaakin voisivat olla aika paljon pienempiä, eikä kehyskuntien kasvusta olisi puhettakaan.
Verrokkina: Pariisissa asuu 105 km² alueella 2,2 miljoonaa asukasta.
Montakos neliökilometriä maapintaa löytyy Kehä I:n sisältä; noin 100? Samalla rakennustiheydellä siis koko Helsingin seudun väestö mahtuisi Kehä I:n sisään ja puolet maapinnasta voisi vielä jättää suurille puistoille.
Voisiko muuten noihin Sipoolta lohkastuihin alueihin suunnitella ratikkapysäkin kohdalle pienen ruutukaavan kerrostalo-liikekeskusta ‑asumista ja sen ympärille sitten vasta pientaloja ja puistoa? Noin 500m*500m ruutukaavalla, umpikortteleilla ja 6–8 kerroksisilla taloilla yhden pysäkin yhteyteen saataisiin kerrostaloasuntoja 10 000 asukkaalle (ja pientaloalueet sitten päälle).
Kerrostalot varmistaisivat sen, että raiteelle on varmasti riittävästi kysyntää — ja voisivat tuottaa riittävän ihmisjoukon siihen, että keskustan kadunvarsilla olisi peruspalvelut.
Katainen totesi joskus että Suomi tarvitsee 1.8 miljoonaa maahanmuuttajaa, löytyy youtubesta.
Varmaankin kyseessä oli lähinnä teoreettinen heitto siitä mitä vaaditaan jotta huoltosuhde säilyy nykyisenä tulevaisuudessakin. Olettaen siis että nuo 1.8 miljoonaa tulevat töihin.
Mietin tuolloin ensimmäisenä että kuinka ihmeessä me saamme pääkaupunkiseudulle mahtumaan yli 500k, ja Tampereelle ja Turkuun 200k uutta asukasta. Ajatteliko kukaan poliitikko tuota realistisesti?
Särelä, aiheen ohi, mutta… Sinänsä ruutukaava on hyvö, 500x500 metriä on 0,25 km² eli tuo olisi 40 000 asukasta / km2. Ei se ihan mahdotonta ole, mutta kuitenkin asukastiheyden Suomenennätys. Alue on myös motarista, merestä ja suojelualuiesta johtuen melkoista tilkkutälkkiä joka myös rajoittaa yhtenäisten aluieden kokoa. Ratikka ei tarvitse 10 000 asukasta per pysäkki, vaikka 2 000 riittää ihan hyvin. 10 000 asukasta per asema on metron vaatimus.
“Uusi asukas maksaa kunnalle yli 10 000 euroa investointeina infrastruktuuriin ja palveluverkkoon.”
Korkomenot 2% korolla 10 000 eurosta ovat vuodessa 200 euroa.
2000 asukkaan kerrostalotaajama, missä ratakin jo valmiina, vaatisi siis 20 miljoonan pankkilainan. Nuo asukkaat toisivat jo vuodessa verotuloja 10 miljoonaa.
Jä käyvät koulussa, sairaaloissa, vanhainkocdeissa ja kansalaisopiston kurssilla.
Mamuja tai ei, niin Helsinki kasvaa jos sen annetaan kasvaa koska Suomi kaupungistuu, asumisväljyys kasvaa ja syntyvyys on alueella verrattaen korkea johtuen ikärakenteesta. Asiaa ajattelee esimerkiksi Osmo Soininvaara, Tampereellinen maata seitsemässä vuodessa, http://www.soininvaara.fi/2008/09/16/tampereellinen-maata-seitsemassa-vuodessa/
Paavo Häikiö: “Vaikka alueet saataisiin toteutettua infran osalta maanmyyntituoilla, mikään kunta ei pysty ottamaan vastaan tuosta vain asukkaita vastaan määrättömästi.
Jos näiden palveluiden tuottaminen olisikin jossain muualla kuin kunnassa, tilanne voisikin olla toinen. Silloin ehkä myös asukkaita voitaisiin sijoittaa sinne minne se on edullisinta infran rakentamisen näkökulmasta.”
Saksassahan oli sellaisia käteviä leirejä tätä sijoittamista varten, infra oli tosi edullista, samoin palvelutuotanto. Asukkaitakin otettiin vastaan määrättömästi — Suomessa tuskin mikään kunta haluaa tai sen tarvitsee ottaa vastaan asukkaita “määrättömästi”.
Osmon analyysi itsenäisten kuntien päätöksenteon aiheuttamista vääristymistä on hyvää ajattelua. Sitä pitäisikin harrastaa paljon useammin ja laajemmin. Otetaan esimerkki kunnallisista energiapäätöksistä.
Helsingin kaupunginvaltuusto on suuressa viisaudessaan päättänyt, että kaupungin pitää osallistua ilmastotalkoisiin ja että kaupungissa pitää ryhtyä käyttämään uusiutuvia energialähteitä entistä laajemmin.
Tämä johtaa todennäköisesti siihen, että hakkkuutähteistä tuotettua haketta täytyy ryhtyä rahtaamaan pääkaupunkiseudulle Kainuun metsistä saakka. Tarvitaan miljardi-investointeja ja samalla tuhotaan Helsingin Energia tulos ja tariffejakin joudutaan nostamaan.
Asia on edennyt loogisesti. Suomen ilmastotavoitteet on jalkautettu kuntiin ja kunnat ovat ryhtyneet säätämään omaa energiankäyttöä niin, että tavoitteet toteutuvat.
Mutta ilmeisesti paljon edullisemmin samat päästöjen alennukset saataisiin, jos Helsingin kaupunki vaikka lahjoittaisi muille kunnille miljardi euroa siitä hyvästä, että nämä käyttävät myös Helsingin osuuden metsähakeesta.
Tällöin Helsingin Energia voisi jatkaa hiilen polttamista edullisesti omissa tehokkaissa voimalaitoksissaan ja säästettäisiin hakkeen kuljetuskustannuksissa.
Rajoitetaanko kasvua antamalla maan hinnan kivuta pilviin näissä kasvukunnissa? Vai mitä rajoittamiskeinoja on käytössä?
Miksi muuten joidenkin alueiden pitää ylipäätänsä kasvaa tilanteessa, jossa maa kokonaisuudessaan ei kasva ollenkaan vaan pysyy vakaana? Tällöin jonkun alueen kasvu aiheuttaa sen, että jossakin muualla jää käyttämätöntä infraa seisomaan.
Suomessa taitaa olla tällä hetkellä vähemmän alle 15-vuotiaita kuin koskaan, ja enemmän eläkeläisiä kuin koskaan.
Silti on valtavat kasvupaineet joka paikassa.
Talous romahtaa viimeistään kun talot tyhjenevät. Se kuinka paljon romahdus osuu omalle alueelle riippuu paikkakunnan poliitikoista.
Raimo K: Osmo tuskin tarkoitti aloituksen 50 000 asukkaan kaupungin rakentamisella Mäntsälään Saksalaista toimintamallia viimevuosisadan puolivälistä.
Kaupungistumisprosessien hallinnassa lainsäätäjät ovat hyväntahtoisesti kuvitelleet, että kunta hoitaa sen itse. Yhdenkään kaupungiseudun prosessi ei kuitenkaan ole yhden kunnan hoidossa. Pääkaupunkiseudulla kuntia on pari kymmentä.
No eihän tämä toimi lainsäätäjän kuvittelemalla tavalla. Kaikki sen tietävät, mutta ristiveto intresseissä on halvaannuttanut hallinnon muuttamisen. Hallitusohjelmissa kyllä on vakaa tahto kirjattu kerta kerran jälkeen, mutta hukkaan ovat menneet ponnistelut.
Tässä tilataan tulevilta hallituksilta juhlavia kaupunkien saneerausprojekteja, kun harhapoluilta sitten joskus palaillaan. Kantapään kautta niin moni juttu opitaan, tai sitten ei.
Kukahan jaksaa lueskella ne tusinaselvitykset pääkaupunkiseudun hallinnon kehittämisestä, jotka parhaillaan ovat työn alla. Olen odotellut, että Nurmijärvi, Vihti, Lohja ja Kirkkonummi tilaavat kukin vielä jonkun selvityksen asiasta. Kunnallinen itsehallinto ilman kaupungintalon ovelle astelevaa selvitysmiestä on kuin ohjauskyvytön laiva ahtojäävyöhykkeellä.
Timot, isojen kaupunkien kasvu johtunee mm. siitä, että nuoriso ei halua jäädä niihin (esim. ahdasmielisiin) pikkukaupunkeihin asumaan.
Osmo:
“Jä käyvät koulussa, sairaaloissa, vanhainkocdeissa ja kansalaisopiston kurssilla.”
Niinpä. Mutta on 2000 asukasta enemmän rahoittamassa palveluja. Ja ihmiset tuottavat enemmän kuin kuluttavat (hyödykkeitä).
Mäntsälässä on uuden asunnon hinta 2500e/neliö (78,5 m², 193 000e).
http://kuluttaja.etuovi.com/crometapp/product/realties/common/public/search/item/item.jsp?portal=eo&list_id=12693776641890&itemcmd=move8&listSize=66&doListClickStat=true&itemgroup_id=50.1&itemgroup_id=50.7&item_id=41.1200148
Jos rakennuskustannukset ovat 1000e/neliö, jää siinä maanomistajalle helposti useampikin kymppitonni per asukas.
Tottakai Turussa tarvittaisiin laaja kuntaliitos mutta se tuntuu taas entistä mahdottomammalta, henkisesti. Ei siitä ilman valtion ‘pakkotönaisyä’ mitään tule. Etkös Osmo ottaisi seuraavaksi työmaaksi tätä seutua. Mitään järkeä tässä ei ole, mutta kukaan ei liikahdakkaan poterostaan. Tuntuu että tässä naapurikuntien Turun vieroksumisessa oman arvon tunto vaan kasvaa ja tilanne menee entistä enemmän lukkoon. Kuitenkin Kaarina, Raisio ja Turku on melkein kiinteämmin toisiinsa kietoutuneita kuin Espoo, Vantaa ja Helsinki.
Nykyinen kuntarakenne on ajalta hevonen ja rattaat.
Silloin kuntajaon peruste oli, että hevosella pääsi käymään päivämutkin kunnantalolla.
Näin pienessä maassa kuntaporras on aivan turha, mihin sitä tarvitaan ?
Nytkin on huudettu, että terveydenhoito, vanhusten huolto, koulutus pitää ottaa valtion suoraan hoitoon.
Tielaitos voi ottaa hoitaakseen kadut ja muuut yleiset alueet.
Vesi-ja viemärilaitos pitää perustaa tai antaa Tielaitokselle.
Sähkölaitoksista voi muodostaa yhden yhtiön.
Jäljelle jää harrastus ‑ja virkistystoiminta ja kunnat voisvat hoitaa tällaista vapaaehtoistoimintaa
tpyyluoma, alueen rakennustehokkuudesta: löydätkö laskelmistani jotain suurta vikaa. Teimme alustavat laskelmat yhden arkkitehtikaverin kanssa: http://mikkosarela.blogspot.com/2010/03/umpikorttelit.html
Tein sellaisen radikaalin oletuksen, että 3*3 suurta umpikorttelia sisältävä keskus voisi olla autoton.
Yleinen maankäyttö lienee se ongelmallisin asia kuntarakenteen osalta, mihin teoriassa on simppeli ratkaisu eli pakkolunastaminen. Koulutus, sosiaalihuolto ja terveydenhuolto on järkevää tehdä perustasolla kunnissa, mutta rahoituspohjaa on pakko monipuolistaa, koska emme varmaankaan halua auttaa vanhuksia pakkolunastamalla kiinteistöverolla heidän kotejaan.
Kävin taannoin Australiassa ja kiertelin maata pari kuukautta.
Australia oli jättänyt yhden kehitysvaiheen väliin ja niinpä 90 % asukkaista asui muutamassa kaupungissa.
Pääasumismuoto on omakotitalo suhteellisen suurella tontilla 1000–1500 m².
Silti Sydneyn 4,5 miljoonaa asukasta mahtuu n 40 x40 km alueelle.
Julkinne liikenne i ole varmaan tuettua, sen verran kallista se oli, mutta vaikka liikenne perustuu omaan autoon niin ruuhkia ei juuri ole.
Tämä johtuu siitä, että työpaikkoja on hajasijoitettu, eikä niitä ole kerätty suuriin keskuksiin.
City on pääasiassa pankkien ja yritysten toimistojen aluetta , mutta asukkaita on vain n 100000
Paavo Häikiö (ei siis Osmo) kirjoitti kuntapalveluista: “Jos näiden palveluiden tuottaminen olisikin jossain muualla kuin kunnassa, tilanne voisikin olla toinen. Silloin ehkä myös asukkaita voitaisiin sijoittaa sinne minne se on edullisinta infran rakentamisen näkökulmasta.”
Suomi on jaettu kuntiin, kuntien ulkopuolella tuotettavat palvelut pitäisi tuottaa jotenkin järjestelmän ulkopuolella — Saksassahan tätä kokeiltiin.
Jos taas tarkoitetaan, että palvelut tuotettaisiin yksityisten toimesta, se ei muuttaisi mitään — paitsi nostaisi kustannuksia — asukkaita kun ei voi “sijoittaa”.
Liian vanha
“Näin pienessä maassa kuntaporras on aivan turha, mihin sitä tarvitaan ?
Nytkin on huudettu, että terveydenhoito, vanhusten huolto, koulutus pitää ottaa valtion suoraan hoitoon.”
Kyllä kuntatason pitää olla olemassa, että olisi edes jonkinlaista kilpailua kaupunkien välisessä tehokkuudessa.
Seppo S
“Mutta ilmeisesti paljon edullisemmin samat päästöjen alennukset saataisiin, jos Helsingin kaupunki vaikka lahjoittaisi muille kunnille miljardi euroa siitä hyvästä, että nämä käyttävät myös Helsingin osuuden metsähakeesta.”
Mikään ei varmaan estä helsinkiläisiä tekemästä noin, mikäli he sen katsovat viisaaksi. Mutta kun kko idean takana on ajatus että säästöjä pitää vähentää täällä ja nyt, ei se että se kannattaisi tehdä viisaasti (tai herra paratkoon, markkinaehtoisesti!)
“Kyllä kuntatason pitää olla olemassa, että olisi edes jonkinlaista kilpailua kaupunkien välisessä tehokkuudessa.”
Heh , paras vitsi pitkään aikaan. Enpä ole missään nähnyt mitään systemaattisia tehokkuusvertailuja.
Kuntein hallintokin on sen verran hajanainen, ettei vertailukelpoista materiaalia juurikan löydy.
Itselleni ei tämä ajatus rajatusta kasvuvauhdista oikein vaikuta järkevältä, koska näen asiassa kaksi mahdollisuutta:
a: Uudet tontit tuottavat tappiota kunnalle, jolloin niistä pitäisi veloittaa enemmän.
b: Uudet tontit tuottavat voittoa kunnalle, jolloin niitä pitäisi tehdä lisää niin kauan kuin ne voittoa tuottavat.
Tietenkin kun vauhtia lisätään niin kulut/tontti kasvaa mutta miksei niitä lisäkuluja voisi laittaa tontin hintaan?
Särelä, 20m runkosyvyys on aika paljon, muuten hyvä. Kommentoin pidemmin blogiisi.
Maalla on varmaan mukavaa, mutta siellä on keskimäärin esimerkiksi huomattavasti heikommat tyomarkkinat. Tuo on yksi sellainen asia jossa isompi on parempi, enemmän vaihtoehtoja niin työnantajalle kuin työntekijälle.
Suomen kunnat ovat rahoittaneet toimintaansa velalla ja lainamäärä kasvaa miljardilla eurolla vuodessa. PARAS-hanke on ainakiin niissä kunnissa, joita minä olen seurannut vain lisännyt lainanottointoa. Eikä kuntakoon suureneminen korreloi mitenkään talouteen.
Esimerkiksi Vantaan lainakanta 31.12.2009 oli yhteensä 723,9 miljoonaa euroa (600,7 miljoonaa euroa vuoden 2008 lopussa). Asukaskohtainen lainakanta kasvoi edellisestä vuodesta 591 euroa ja oli näin ollen 3 666 euroon asukasta kohti.
Vantaa ei pysty koskaan maksamaan velkoja pois. Mistä se silti saa lisää ja lisää velkaa?
Kuntien holtitonta menoa luotottaa kuntien omistama Kuntarahoitus, jonka antolainakanta kasvoi 29 % vuonna 2009 ja oli vuoden lopussa 9. 741 miljoonaa euroa (31.12.2008: 7.567 miljoonaa euroa). Luottoja nostettiin vuoden aikana ennätysmäärä 2.940 miljoonaa euroa (2008: 1.683 miljoonaa euroa).
Kuntarahoitus on kuntien hedge-rahasto, jonka toiminta pitäisi pian kieltää. Ei sen takia, että se olisi laitonta, vaan yleisen edun nimissä.