Miksi teemme toisin: kunnan kasvun rahoitus

Suo­mes­sa ei ole new city –lain­sää­dän­töä, jon­ka tur­vin val­tio perus­tai­si uuden kau­pun­gin ja huo­leh­ti­si sen perus­in­ves­toin­neis­ta ennen uuden kun­nan perus­ta­mis­ta.  Uusi asu­kas mak­saa kun­nal­le yli 10 000 euroa inves­toin­tei­na infra­struk­tuu­riin ja pal­ve­lu­verk­koon. Sik­si mil­lään kun­nal­la ei ole varaa kas­vaa lii­an nopeas­ti. Van­taan enti­nen kau­pun­gin­joh­ta­ja Erk­ki Ran­ta­la ker­toi minul­le ker­ran, että hän oli anta­nut mää­räyk­sen rajoit­taa Van­taan kas­vun 1,4 pro­sent­tiin (voi olla, että muis­tan vää­rin, pro­sent­ti saat­toi olla 1,5) kos­ka kun­nal­la ei ole varaa nopeam­paa asu­kas­lu­vun las­kuun. Tämä selit­tää, mik­si Hel­sin­gin seu­dun asu­tus hajaan­tuu pit­kin kehys­kun­tien savipeltoja.

Val­tio­val­ta tuli apuun nopeas­ti kas­va­vien kun­tien ongel­miin Van­ha­sen ensim­mäi­sen hal­li­tuk­sen aika­na. Rahaa ei annet­tu Van­taal­le eikä min­ne­kään muu­al­le­kaan nii­hin kun­tiin, joi­hin asu­tuk­sen oli­si pitä­nyt kes­kit­tyä vaan Nur­mi­jär­vel­le ja Kirk­ko­num­mel­le ja sen sel­lai­sil­le yli­pai­su­van pai­neen vas­taa­not­ta­jil­le. Oli hyvä tsä­kä Van­ha­sel­la (pää­mi­nis­te­ri) ja Kal­lio­mäel­lä (val­tio­va­rain­mi­nis­te­ri) jot­ka oli­vat sil­loin molem­mat Nur­mi­jär­ven valtuustossa.

Oiko­ra­dan ansios­ta Mänt­sä­läl­le on auen­nut tilai­suus raken­taa  ase­man seu­dul­le uusi kau­pun­ki. Kau­pun­ki on siis sel­lai­nen, jos­sa on ruu­tu­kaa­va, tori ja käve­ly­kes­kus­ta ja asuk­kai­ta aina­kin 20 000, ellei 50 000. Ei onnis­tu Mänt­sä­läl­tä miten­kään, ei ole rahaa ei aloit­teel­li­suut­ta eikä ehkä tah­toa­kaan. Kun­ta on kaa­voit­ta­nut joi­ta­kin oma­ko­tia­luei­ta ase­man luo kes­kel­le ei mitään, mut­ta kum­ma kyl­lä, eivät mene kau­pak­si. Tämä on yksi mene­te­tyis­tä mahdollisuuksista.

Toi­sin­kin voi toi­mia. Päi­jät-Hämeen kun­ta­uu­dis­tuk­sen ulko­puo­lel­le jät­täy­ty­nyt Ori­mat­ti­la on kaa­voit­ta­mas­sa 20 000 asuk­kaan kau­pun­kia yksi­tyi­sen rahoi­tuk­sen tur­vin Hen­nan ase­man ympä­ril­le, jota ei vie­lä ole. Jos Hen­na oli­si ole­mas­sa itse­näi­se­nä kun­ta­na, Ori­mat­ti­la tus­kin suos­tui­si liit­ty­mään siihen.

Jos yhdys­kun­ta­ra­ken­teen toi­vo­taan ehey­ty­vän, se on teh­tä­vä myös talou­del­li­ses­ti mah­dol­li­sek­si. Nyt se ei ole.

33 vastausta artikkeliin “Miksi teemme toisin: kunnan kasvun rahoitus”

  1. Ei voi muu­ta kuin ihme­tel­lä. Kyl­lä­hän Erk­ki Ran­ta­lan oli­si pitä­nyt taju­ta sen, että jär­jes­tel­mäs­sä on mätää.

    Olis­ko­han kas­vun tahal­li­sel­la rajoit­ta­mi­sel­la jotain kyt­ken­tää myös tont­tien niuk­kuu­teen ja asun­to­jen kor­ke­aan hintatasoon?

  2. Eikös tuos­sa riit­täi­si se, että mie­ti­tään uusik­si kun­tien tuot­ta­mat palvelut?

    Kun­nat­han jou­tu­vat rajoit­ta­maan kas­vu­aan sik­si, että niil­le koi­tuu kas­vus­ta vält­tä­mät­tä pal­jon laki­sää­tei­siä kus­tan­nuk­sia, kuten päi­vä­hoi­toa, kou­lua, van­hus­ten­huol­toa, sai­raan­hoi­toa jne jne.

    Vaik­ka alu­eet saa­tai­siin toteu­tet­tua infran osal­ta maan­myyn­ti­tuoil­la, mikään kun­ta ei pys­ty otta­maan vas­taan tuos­ta vain asuk­kai­ta vas­taan määrättömästi. 

    Jos näi­den pal­ve­lui­den tuot­ta­mi­nen oli­si­kin jos­sain muu­al­la kuin kun­nas­sa, tilan­ne voi­si­kin olla toi­nen. Sil­loin ehkä myös asuk­kai­ta voi­tai­siin sijoit­taa sin­ne min­ne se on edul­li­sin­ta infran raken­ta­mi­sen näkökulmasta.

  3. Täs­sä (Osmon pos­tauk­ses­sa) oli­vat ne sanat myös Tur­kuun lii­tyyen: “ei aloit­teel­li­suut­ta eikä ehkä tah­toa­kaan”. Mitä­hän minun pitäi­si Tur­ku­lai­se­na teh­dä? En aio muut­taa tääl­tä pois.

  4. Osmo kir­joit­ti:

    Ran­ta­la ker­toi minul­le ker­ran, että hän oli anta­nut mää­räyk­sen rajoit­taa Van­taan kas­vun 1,4 pro­sent­tiin (voi olla, että muis­tan vää­rin, pro­sent­ti saat­toi olla 1,5) kos­ka kun­nal­la ei ole varaa nopeam­paa asu­kas­lu­vun las­kuun. Tämä selit­tää, mik­si Hel­sin­gin seu­dun asu­tus hajaan­tuu pit­kin kehys­kun­tien savipeltoja.

    Van­taal­la sen­tään kas­vu­vauh­ti on ollut eks­po­nen­ti­aa­lis­ta. Hel­sin­ki sen sijaan vaih­toi eks­po­nen­ti­aa­li­ses­ta kas­vus­ta line­aa­ri­seen 60-luvul­la. Sii­tä kai se pako kehys­kun­tiin enem­män joh­tuu, kuin esim. Van­taan lii­an pie­nes­tä kasvusta.

  5. Suo­mes­sa muu­te­taan eni­ten EU-mais­ta ja se näkyy kun­tien kas­vu­kun­tien rahoitusongelmissa.
    Mer­kit­tä­vä osa muu­tos­ta on vie­lä sel­lais­ta , että läh­tö­kun­nas­sa jää infraa vajaa­käy­töl­le ja toi­saal­ta vas­taa­not­ta­van kun­nan on raken­net­ta­va uut­ta niin se on suur­ta kan­san­ta­lou­del­lis­ta tuhlausta.

    Tuo työ­mark­ki­noi­den jous­ta­vuus ja työn peräs­sä siir­ty­min­ne on yksi syy ongelmaan.
    Toi­nen on tie­tys­ti se, että Kepu­lan­di­aa pidet­tiiin väki­sin elos­sa 60-luvul­ta lähtien .

    Kes­ki-Euroo­pas­sa muut­to­lii­ke on vain kol­mas­osa Suo­men vastaavasta.

    Kes­kei­sin vai­ku­tus sisäi­sel­lä muu­tol­la on elin­ta­soom­me, infran tuh­laus pie­nen­tää osal­taan ostovoimaamme

  6. Komp­paan Jaak­koa. Hel­sin­kiin mah­tui­si kevyes­ti koko Hel­sin­gin seu­dun väes­tö. Itse asias­sa, jos Hel­sin­ki oli­si jat­ka­nut kes­kus­ta-alu­een kas­vat­ta­mis­ta eks­po­nen­ti­aa­li­sel­la tah­dil­la 60-luvul­ta eteen­päin, Espoo ja Van­taa­kin voi­si­vat olla aika pal­jon pie­nem­piä, eikä kehys­kun­tien kas­vus­ta oli­si puhettakaan. 

    Ver­rok­ki­na: Parii­sis­sa asuu 105 km² alu­eel­la 2,2 mil­joo­naa asukasta. 

    Mon­ta­kos neliö­ki­lo­met­riä maa­pin­taa löy­tyy Kehä I:n sisäl­tä; noin 100? Samal­la raken­nus­ti­hey­del­lä siis koko Hel­sin­gin seu­dun väes­tö mah­tui­si Kehä I:n sisään ja puo­let maa­pin­nas­ta voi­si vie­lä jät­tää suu­ril­le puistoille.

  7. Voi­si­ko muu­ten noi­hin Sipool­ta loh­kas­tui­hin aluei­hin suun­ni­tel­la ratik­ka­py­sä­kin koh­dal­le pie­nen ruu­tu­kaa­van ker­ros­ta­lo-lii­ke­kes­kus­ta ‑asu­mis­ta ja sen ympä­ril­le sit­ten vas­ta pien­ta­lo­ja ja puis­toa? Noin 500m*500m ruu­tu­kaa­val­la, umpi­kort­te­leil­la ja 6–8 ker­rok­si­sil­la taloil­la yhden pysä­kin yhtey­teen saa­tai­siin ker­ros­ta­loa­sun­to­ja 10 000 asuk­kaal­le (ja pien­ta­loa­lu­eet sit­ten päälle). 

    Ker­ros­ta­lot var­mis­tai­si­vat sen, että rai­teel­le on var­mas­ti riit­tä­väs­ti kysyn­tää — ja voi­si­vat tuot­taa riit­tä­vän ihmis­jou­kon sii­hen, että kes­kus­tan kadun­var­sil­la oli­si peruspalvelut.

  8. Katai­nen tote­si jos­kus että Suo­mi tar­vit­see 1.8 mil­joo­naa maa­han­muut­ta­jaa, löy­tyy youtubesta. 

    Var­maan­kin kysees­sä oli lähin­nä teo­reet­ti­nen heit­to sii­tä mitä vaa­di­taan jot­ta huol­to­suh­de säi­lyy nykyi­se­nä tule­vai­suu­des­sa­kin. Olet­taen siis että nuo 1.8 mil­joo­naa tule­vat töihin. 

    Mie­tin tuol­loin ensim­mäi­se­nä että kuin­ka ihmees­sä me saam­me pää­kau­pun­ki­seu­dul­le mah­tu­maan yli 500k, ja Tam­pe­reel­le ja Tur­kuun 200k uut­ta asu­kas­ta. Ajat­te­li­ko kukaan polii­tik­ko tuo­ta realistisesti?

  9. Säre­lä, aiheen ohi, mut­ta… Sinän­sä ruu­tu­kaa­va on hyvö, 500x500 met­riä on 0,25 km² eli tuo oli­si 40 000 asu­kas­ta / km2. Ei se ihan mah­do­ton­ta ole, mut­ta kui­ten­kin asu­kas­ti­hey­den Suo­me­nen­nä­tys. Alue on myös mota­ris­ta, meres­tä ja suo­je­lua­lui­es­ta joh­tuen mel­kois­ta tilk­ku­tälk­kiä joka myös rajoit­taa yhte­näis­ten alui­e­den kokoa. Ratik­ka ei tar­vit­se 10 000 asu­kas­ta per pysäk­ki, vaik­ka 2 000 riit­tää ihan hyvin. 10 000 asu­kas­ta per ase­ma on met­ron vaatimus.

  10. Uusi asu­kas mak­saa kun­nal­le yli 10 000 euroa inves­toin­tei­na infra­struk­tuu­riin ja palveluverkkoon.”

    Kor­ko­me­not 2% korol­la 10 000 euros­ta ovat vuo­des­sa 200 euroa.
    2000 asuk­kaan ker­ros­ta­lo­taa­ja­ma, mis­sä rata­kin jo val­mii­na, vaa­ti­si siis 20 mil­joo­nan pank­ki­lai­nan. Nuo asuk­kaat toi­si­vat jo vuo­des­sa vero­tu­lo­ja 10 miljoonaa.

  11. Mie­tin tuol­loin ensim­mäi­se­nä että kuin­ka ihmees­sä me saam­me pää­kau­pun­ki­seu­dul­le mah­tu­maan yli 500k, ja Tam­pe­reel­le ja Tur­kuun 200k uut­ta asu­kas­ta. Ajat­te­li­ko kukaan polii­tik­ko tuo­ta realistisesti?

    Mamu­ja tai ei, niin Hel­sin­ki kas­vaa jos sen anne­taan kas­vaa kos­ka Suo­mi kau­pun­gis­tuu, asu­mis­väl­jyys kas­vaa ja syn­ty­vyys on alu­eel­la ver­rat­taen kor­kea joh­tuen ikä­ra­ken­tees­ta. Asi­aa ajat­te­lee esi­mer­kik­si Osmo Soi­nin­vaa­ra, Tam­pe­reel­li­nen maa­ta seit­se­mäs­sä vuo­des­sa, http://www.soininvaara.fi/2008/09/16/tampereellinen-maata-seitsemassa-vuodessa/

  12. Paa­vo Häi­kiö: “Vaik­ka alu­eet saa­tai­siin toteu­tet­tua infran osal­ta maan­myyn­ti­tuoil­la, mikään kun­ta ei pys­ty otta­maan vas­taan tuos­ta vain asuk­kai­ta vas­taan määrättömästi.
    Jos näi­den pal­ve­lui­den tuot­ta­mi­nen oli­si­kin jos­sain muu­al­la kuin kun­nas­sa, tilan­ne voi­si­kin olla toi­nen. Sil­loin ehkä myös asuk­kai­ta voi­tai­siin sijoit­taa sin­ne min­ne se on edul­li­sin­ta infran raken­ta­mi­sen näkökulmasta.”

    Sak­sas­sa­han oli sel­lai­sia käte­viä lei­re­jä tätä sijoit­ta­mis­ta var­ten, infra oli tosi edul­lis­ta, samoin pal­ve­lu­tuo­tan­to. Asuk­kai­ta­kin otet­tiin vas­taan mää­rät­tö­mäs­ti — Suo­mes­sa tus­kin mikään kun­ta halu­aa tai sen tar­vit­see ottaa vas­taan asuk­kai­ta “mää­rät­tö­mäs­ti”.

  13. Osmon ana­lyy­si itse­näis­ten kun­tien pää­tök­sen­teon aiheut­ta­mis­ta vää­ris­ty­mis­tä on hyvää ajat­te­lua. Sitä pitäi­si­kin har­ras­taa pal­jon useam­min ja laa­jem­min. Ote­taan esi­merk­ki kun­nal­li­sis­ta energiapäätöksistä.

    Hel­sin­gin kau­pun­gin­val­tuus­to on suu­res­sa vii­sau­des­saan päät­tä­nyt, että kau­pun­gin pitää osal­lis­tua ilmas­to­tal­koi­siin ja että kau­pun­gis­sa pitää ryh­tyä käyt­tä­mään uusiu­tu­via ener­gia­läh­tei­tä entis­tä laajemmin.

    Tämä joh­taa toden­nä­köi­ses­ti sii­hen, että hakk­kuu­täh­teis­tä tuo­tet­tua haket­ta täy­tyy ryh­tyä rah­taa­maan pää­kau­pun­ki­seu­dul­le Kai­nuun met­sis­tä saak­ka. Tar­vi­taan mil­jar­di-inves­toin­te­ja ja samal­la tuho­taan Hel­sin­gin Ener­gia tulos ja tarif­fe­ja­kin jou­du­taan nostamaan.

    Asia on eden­nyt loo­gi­ses­ti. Suo­men ilmas­to­ta­voit­teet on jal­kau­tet­tu kun­tiin ja kun­nat ovat ryh­ty­neet sää­tä­mään omaa ener­gian­käyt­töä niin, että tavoit­teet toteutuvat.

    Mut­ta ilmei­ses­ti pal­jon edul­li­sem­min samat pääs­tö­jen alen­nuk­set saa­tai­siin, jos Hel­sin­gin kau­pun­ki vaik­ka lah­joit­tai­si muil­le kun­nil­le mil­jar­di euroa sii­tä hyväs­tä, että nämä käyt­tä­vät myös Hel­sin­gin osuu­den metsähakeesta. 

    Täl­löin Hel­sin­gin Ener­gia voi­si jat­kaa hii­len polt­ta­mis­ta edul­li­ses­ti omis­sa tehok­kais­sa voi­ma­lai­tok­sis­saan ja sääs­tet­täi­siin hak­keen kuljetuskustannuksissa.

  14. Rajoi­te­taan­ko kas­vua anta­mal­la maan hin­nan kivu­ta pil­viin näis­sä kas­vu­kun­nis­sa? Vai mitä rajoit­ta­mis­kei­no­ja on käytössä?
    Mik­si muu­ten joi­den­kin aluei­den pitää yli­pää­tän­sä kas­vaa tilan­tees­sa, jos­sa maa koko­nai­suu­des­saan ei kas­va ollen­kaan vaan pysyy vakaa­na? Täl­löin jon­kun alu­een kas­vu aiheut­taa sen, että jos­sa­kin muu­al­la jää käyt­tä­mä­tön­tä infraa seisomaan.

  15. Suo­mes­sa tai­taa olla täl­lä het­kel­lä vähem­män alle 15-vuo­tiai­ta kuin kos­kaan, ja enem­män elä­ke­läi­siä kuin koskaan.

    Sil­ti on val­ta­vat kas­vu­pai­neet joka paikassa.

    Talous romah­taa vii­meis­tään kun talot tyh­je­ne­vät. Se kuin­ka pal­jon romah­dus osuu omal­le alu­eel­le riip­puu paik­ka­kun­nan poliitikoista.

  16. Rai­mo K: Osmo tus­kin tar­koit­ti aloi­tuk­sen 50 000 asuk­kaan kau­pun­gin raken­ta­mi­sel­la Mänt­sä­lään Sak­sa­lais­ta toi­min­ta­mal­lia vii­me­vuo­si­sa­dan puolivälistä.

  17. Kau­pun­gis­tu­mis­pro­ses­sien hal­lin­nas­sa lain­sää­tä­jät ovat hyvän­tah­toi­ses­ti kuvi­tel­leet, että kun­ta hoi­taa sen itse. Yhden­kään kau­pun­gi­seu­dun pro­ses­si ei kui­ten­kaan ole yhden kun­nan hoi­dos­sa. Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la kun­tia on pari kymmentä. 

    No eihän tämä toi­mi lain­sää­tä­jän kuvit­te­le­mal­la taval­la. Kaik­ki sen tie­tä­vät, mut­ta ris­ti­ve­to int­res­seis­sä on hal­vaan­nut­ta­nut hal­lin­non muut­ta­mi­sen. Hal­li­tus­oh­jel­mis­sa kyl­lä on vakaa tah­to kir­jat­tu ker­ta ker­ran jäl­keen, mut­ta huk­kaan ovat men­neet ponnistelut. 

    Täs­sä tila­taan tule­vil­ta hal­li­tuk­sil­ta juh­la­via kau­pun­kien sanee­raus­pro­jek­te­ja, kun har­ha­po­luil­ta sit­ten jos­kus palail­laan. Kan­ta­pään kaut­ta niin moni jut­tu opi­taan, tai sit­ten ei. 

    Kuka­han jak­saa lues­kel­la ne tusi­na­sel­vi­tyk­set pää­kau­pun­ki­seu­dun hal­lin­non kehit­tä­mi­ses­tä, jot­ka par­hail­laan ovat työn alla. Olen odo­tel­lut, että Nur­mi­jär­vi, Vih­ti, Loh­ja ja Kirk­ko­num­mi tilaa­vat kukin vie­lä jon­kun sel­vi­tyk­sen asias­ta. Kun­nal­li­nen itse­hal­lin­to ilman kau­pun­gin­ta­lon ovel­le aste­le­vaa sel­vi­tys­mies­tä on kuin ohjaus­ky­vy­tön lai­va ahtojäävyöhykkeellä.

  18. Timot, iso­jen kau­pun­kien kas­vu joh­tu­nee mm. sii­tä, että nuo­ri­so ei halua jää­dä nii­hin (esim. ahdas­mie­li­siin) pik­ku­kau­pun­kei­hin asumaan.

  19. Osmo:
    “Jä käy­vät kou­lus­sa, sai­raa­lois­sa, van­hain­koc­deis­sa ja kan­sa­lais­opis­ton kurssilla.”

    Niin­pä. Mut­ta on 2000 asu­kas­ta enem­män rahoit­ta­mas­sa pal­ve­lu­ja. Ja ihmi­set tuot­ta­vat enem­män kuin kulut­ta­vat (hyö­dyk­kei­tä).

    Mänt­sä­läs­sä on uuden asun­non hin­ta 2500e/neliö (78,5 m², 193 000e).

    http://kuluttaja.etuovi.com/crometapp/product/realties/common/public/search/item/item.jsp?portal=eo&list_id=12693776641890&itemcmd=move8&listSize=66&doListClickStat=true&itemgroup_id=50.1&itemgroup_id=50.7&item_id=41.1200148

    Jos raken­nus­kus­tan­nuk­set ovat 1000e/neliö, jää sii­nä maa­no­mis­ta­jal­le hel­pos­ti useam­pi­kin kymp­pi­ton­ni per asukas.

  20. Tot­ta­kai Turus­sa tar­vit­tai­siin laa­ja kun­ta­lii­tos mut­ta se tun­tuu taas entis­tä mah­dot­to­mam­mal­ta, hen­ki­ses­ti. Ei sii­tä ilman val­tion ‘pak­ko­tö­nai­syä’ mitään tule. Etkös Osmo ottai­si seu­raa­vak­si työ­maak­si tätä seu­tua. Mitään jär­keä täs­sä ei ole, mut­ta kukaan ei lii­kah­dak­kaan pote­ros­taan. Tun­tuu että täs­sä naa­pu­ri­kun­tien Turun vie­rok­su­mi­ses­sa oman arvon tun­to vaan kas­vaa ja tilan­ne menee entis­tä enem­män luk­koon. Kui­ten­kin Kaa­ri­na, Rai­sio ja Tur­ku on mel­kein kiin­teäm­min toi­siin­sa kie­tou­tu­nei­ta kuin Espoo, Van­taa ja Helsinki.

  21. Nykyi­nen kun­ta­ra­ken­ne on ajal­ta hevo­nen ja rattaat.
    Sil­loin kun­ta­jaon perus­te oli, että hevo­sel­la pää­si käy­mään päi­vä­mut­kin kunnantalolla.

    Näin pie­nes­sä maas­sa kun­ta­por­ras on aivan tur­ha, mihin sitä tarvitaan ?
    Nyt­kin on huu­det­tu, että ter­vey­den­hoi­to, van­hus­ten huol­to, kou­lu­tus pitää ottaa val­tion suo­raan hoitoon.

    Tie­lai­tos voi ottaa hoi­taak­seen kadut ja muuut ylei­set alueet.

    Vesi-ja vie­mä­ri­lai­tos pitää perus­taa tai antaa Tielaitokselle.
    Säh­kö­lai­tok­sis­ta voi muo­dos­taa yhden yhtiön.

    Jäl­jel­le jää har­ras­tus ‑ja vir­kis­tys­toi­min­ta ja kun­nat vois­vat hoi­taa täl­lais­ta vapaaehtoistoimintaa

  22. Ylei­nen maan­käyt­tö lie­nee se ongel­mal­li­sin asia kun­ta­ra­ken­teen osal­ta, mihin teo­rias­sa on simp­pe­li rat­kai­su eli pak­ko­lu­nas­ta­mi­nen. Kou­lu­tus, sosi­aa­li­huol­to ja ter­vey­den­huol­to on jär­ke­vää teh­dä perus­ta­sol­la kun­nis­sa, mut­ta rahoi­tus­poh­jaa on pak­ko moni­puo­lis­taa, kos­ka emme var­maan­kaan halua aut­taa van­huk­sia pak­ko­lu­nas­ta­mal­la kiin­teis­tö­ve­rol­la hei­dän kotejaan.

  23. Kävin taan­noin Austra­lias­sa ja kier­te­lin maa­ta pari kuukautta.
    Austra­lia oli jät­tä­nyt yhden kehi­tys­vai­heen väliin ja niin­pä 90 % asuk­kais­ta asui muu­ta­mas­sa kaupungissa.
    Pää­asu­mis­muo­to on oma­ko­ti­ta­lo suh­teel­li­sen suu­rel­la ton­til­la 1000–1500 m².
    Sil­ti Syd­neyn 4,5 mil­joo­naa asu­kas­ta mah­tuu n 40 x40 km alueelle.
    Jul­kin­ne lii­ken­ne i ole var­maan tuet­tua, sen ver­ran kal­lis­ta se oli, mut­ta vaik­ka lii­ken­ne perus­tuu omaan autoon niin ruuh­kia ei juu­ri ole.
    Tämä joh­tuu sii­tä, että työ­paik­ko­ja on haja­si­joi­tet­tu, eikä nii­tä ole kerät­ty suu­riin keskuksiin.
    City on pää­asias­sa pank­kien ja yri­tys­ten toi­mis­to­jen aluet­ta , mut­ta asuk­kai­ta on vain n 100000

  24. Paa­vo Häi­kiö (ei siis Osmo) kir­joit­ti kun­ta­pal­ve­luis­ta: “Jos näi­den pal­ve­lui­den tuot­ta­mi­nen oli­si­kin jos­sain muu­al­la kuin kun­nas­sa, tilan­ne voi­si­kin olla toi­nen. Sil­loin ehkä myös asuk­kai­ta voi­tai­siin sijoit­taa sin­ne min­ne se on edul­li­sin­ta infran raken­ta­mi­sen näkökulmasta.”

    Suo­mi on jaet­tu kun­tiin, kun­tien ulko­puo­lel­la tuo­tet­ta­vat pal­ve­lut pitäi­si tuot­taa joten­kin jär­jes­tel­män ulko­puo­lel­la — Sak­sas­sa­han tätä kokeiltiin.
    Jos taas tar­koi­te­taan, että pal­ve­lut tuo­tet­tai­siin yksi­tyis­ten toi­mes­ta, se ei muut­tai­si mitään — pait­si nos­tai­si kus­tan­nuk­sia — asuk­kai­ta kun ei voi “sijoit­taa”.

  25. Lii­an vanha
    “Näin pie­nes­sä maas­sa kun­ta­por­ras on aivan tur­ha, mihin sitä tarvitaan ?
    Nyt­kin on huu­det­tu, että ter­vey­den­hoi­to, van­hus­ten huol­to, kou­lu­tus pitää ottaa val­tion suo­raan hoitoon.”

    Kyl­lä kun­ta­ta­son pitää olla ole­mas­sa, että oli­si edes jon­kin­lais­ta kil­pai­lua kau­pun­kien väli­ses­sä tehokkuudessa.

    Sep­po S
    “Mut­ta ilmei­ses­ti pal­jon edul­li­sem­min samat pääs­tö­jen alen­nuk­set saa­tai­siin, jos Hel­sin­gin kau­pun­ki vaik­ka lah­joit­tai­si muil­le kun­nil­le mil­jar­di euroa sii­tä hyväs­tä, että nämä käyt­tä­vät myös Hel­sin­gin osuu­den metsähakeesta.”

    Mikään ei var­maan estä hel­sin­ki­läi­siä teke­mäs­tä noin, mikä­li he sen kat­so­vat vii­saak­si. Mut­ta kun kko idean taka­na on aja­tus että sääs­tö­jä pitää vähen­tää tääl­lä ja nyt, ei se että se kan­nat­tai­si teh­dä vii­saas­ti (tai her­ra parat­koon, markkinaehtoisesti!)

  26. Kyl­lä kun­ta­ta­son pitää olla ole­mas­sa, että oli­si edes jon­kin­lais­ta kil­pai­lua kau­pun­kien väli­ses­sä tehokkuudessa.”

    Heh , paras vit­si pit­kään aikaan. Enpä ole mis­sään näh­nyt mitään sys­te­maat­ti­sia tehokkuusvertailuja.
    Kun­tein hal­lin­to­kin on sen ver­ran haja­nai­nen, ettei ver­tai­lu­kel­pois­ta mate­ri­aa­lia juu­ri­kan löydy.

  27. Itsel­le­ni ei tämä aja­tus raja­tus­ta kas­vu­vauh­dis­ta oikein vai­ku­ta jär­ke­väl­tä, kos­ka näen asias­sa kak­si mahdollisuutta:
    a: Uudet ton­tit tuot­ta­vat tap­pio­ta kun­nal­le, jol­loin niis­tä pitäi­si veloit­taa enemmän.

    b: Uudet ton­tit tuot­ta­vat voit­toa kun­nal­le, jol­loin nii­tä pitäi­si teh­dä lisää niin kau­an kuin ne voit­toa tuottavat.

    Tie­ten­kin kun vauh­tia lisä­tään niin kulut/tontti kas­vaa mut­ta mik­sei nii­tä lisä­ku­lu­ja voi­si lait­taa ton­tin hintaan?

  28. Mik­si muu­ten joi­den­kin aluei­den pitää yli­pää­tän­sä kas­vaa tilan­tees­sa, jos­sa maa koko­nai­suu­des­saan ei kas­va ollen­kaan vaan pysyy vakaana?

    Maal­la on var­maan muka­vaa, mut­ta siel­lä on kes­ki­mää­rin esi­mer­kik­si huo­mat­ta­vas­ti hei­kom­mat tyomark­ki­nat. Tuo on yksi sel­lai­nen asia jos­sa isom­pi on parem­pi, enem­män vaih­toeh­to­ja niin työ­nan­ta­jal­le kuin työntekijälle.

  29. Suo­men kun­nat ovat rahoit­ta­neet toi­min­taan­sa velal­la ja lai­na­mää­rä kas­vaa mil­jar­dil­la eurol­la vuo­des­sa. PARAS-han­ke on aina­kiin niis­sä kun­nis­sa, joi­ta minä olen seu­ran­nut vain lisän­nyt lai­nan­ot­toin­toa. Eikä kun­ta­koon suu­re­ne­mi­nen kor­re­loi miten­kään talouteen.

    Esi­mer­kik­si Van­taan lai­na­kan­ta 31.12.2009 oli yhteen­sä 723,9 mil­joo­naa euroa (600,7 mil­joo­naa euroa vuo­den 2008 lopus­sa). Asu­kas­koh­tai­nen lai­na­kan­ta kas­voi edel­li­ses­tä vuo­des­ta 591 euroa ja oli näin ollen 3 666 euroon asu­kas­ta kohti. 

    Van­taa ei pys­ty kos­kaan mak­sa­maan vel­ko­ja pois. Mis­tä se sil­ti saa lisää ja lisää velkaa? 

    Kun­tien hol­ti­ton­ta menoa luo­tot­taa kun­tien omis­ta­ma Kun­ta­ra­hoi­tus, jon­ka anto­lai­na­kan­ta kas­voi 29 % vuon­na 2009 ja oli vuo­den lopus­sa 9. 741 mil­joo­naa euroa (31.12.2008: 7.567 mil­joo­naa euroa). Luot­to­ja nos­tet­tiin vuo­den aika­na ennä­tys­mää­rä 2.940 mil­joo­naa euroa (2008: 1.683 mil­joo­naa euroa). 

    Kun­ta­ra­hoi­tus on kun­tien hed­ge-rahas­to, jon­ka toi­min­ta pitäi­si pian kiel­tää. Ei sen takia, että se oli­si lai­ton­ta, vaan ylei­sen edun nimissä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.