Miksi teemme toisin: kunnan kasvun rahoitus

33 vastausta artikkeliin “Miksi teemme toisin: kunnan kasvun rahoitus”

1. Ei voi muu­ta kuin ihme­tel­lä. Kyl­lähän Erk­ki Ranta­lan olisi pitänyt taju­ta sen, että jär­jestelmässä on mätää.

   Olisko­han kasvun tahal­lisel­la rajoit­tamisel­la jotain kytken­tää myös tont­tien niukku­u­teen ja asun­to­jen korkeaan hintatasoon?

   Vastaa

2. Eikös tuos­sa riit­täisi se, että mietitään uusik­si kun­tien tuot­ta­mat palvelut?

   Kun­nathan joutu­vat rajoit­ta­maan kasvuaan sik­si, että niille koituu kasvus­ta vält­tämät­tä paljon lak­isääteisiä kus­tan­nuk­sia, kuten päivähoitoa, koulua, van­hus­ten­huoltoa, sairaan­hoitoa jne jne.

   Vaik­ka alueet saataisi­in toteutet­tua infran osalta maan­myyn­ti­tuoil­la, mikään kun­ta ei pysty otta­maan vas­taan tuos­ta vain asukkai­ta vas­taan määrättömästi. 

   Jos näi­den palvelu­iden tuot­ta­mi­nen olisikin jos­sain muual­la kuin kun­nas­sa, tilanne voisikin olla toinen. Sil­loin ehkä myös asukkai­ta voitaisi­in sijoit­taa sinne minne se on edullis­in­ta infran rak­en­tamisen näkökulmasta.

   Vastaa

3. Tässä (Osmon postauk­ses­sa) oli­vat ne sanat myös Turku­un liityyen: “ei aloit­teel­lisu­ut­ta eikä ehkä tah­toakaan”. Mitähän min­un pitäisi Turku­laise­na tehdä? En aio muut­taa täältä pois.

   Vastaa

   1. Nuo sanat koski­vat kyl­lä Mäntsälää. Turus­sa tarvit­taisi­in laa­ja kuntaliitos.

      Vastaa

4. Osmo kir­joit­ti:

   Ranta­la ker­toi min­ulle ker­ran, että hän oli antanut määräyk­sen rajoit­taa Van­taan kasvun 1,4 pros­ent­ti­in (voi olla, että muis­tan väärin, pros­ent­ti saat­toi olla 1,5) kos­ka kun­nal­la ei ole varaa nopeam­paa asukaslu­vun lasku­un. Tämä selit­tää, mik­si Helsin­gin seudun asu­tus hajaan­tuu pitkin kehyskun­tien savipeltoja.

   Van­taal­la sen­tään kasvu­vauhti on ollut ekspo­nen­ti­aal­ista. Helsin­ki sen sijaan vai­h­toi ekspo­nen­ti­aalis­es­ta kasvus­ta lin­eaariseen 60-luvul­la. Siitä kai se pako kehyskun­ti­in enem­män johtuu, kuin esim. Van­taan liian pien­estä kasvusta.

   Vastaa

5. Suomes­sa muute­taan eniten EU-maista ja se näkyy kun­tien kasvukun­tien rahoitusongelmissa.
   Merkit­tävä osa muu­tos­ta on vielä sel­l­aista , että lähtökun­nas­sa jää infraa vajaakäytölle ja toisaal­ta vas­taan­ot­ta­van kun­nan on raken­net­ta­va uut­ta niin se on suur­ta kansan­taloudel­lista tuhlausta.

   Tuo työ­markki­noiden jous­tavu­us ja työn perässä siir­tyminne on yksi syy ongelmaan.
   Toinen on tietysti se, että Kepu­lan­di­aa pidet­ti­i­in väk­isin elos­sa 60-luvul­ta lähtien .

   Kes­ki-Euroopas­sa muut­toli­ike on vain kol­ma­sosa Suomen vastaavasta.

   Keskeisin vaiku­tus sisäisel­lä muu­tol­la on elin­ta­soomme, infran tuh­laus pienen­tää osaltaan ostovoimaamme

   Vastaa

6. Komp­paan Jaakkoa. Helsinki­in mah­tu­isi kevyesti koko Helsin­gin seudun väestö. Itse asi­as­sa, jos Helsin­ki olisi jatkanut keskus­ta-alueen kas­vat­tamista ekspo­nen­ti­aalisel­la tahdil­la 60-luvul­ta eteen­päin, Espoo ja Van­taakin voisi­vat olla aika paljon pienem­piä, eikä kehyskun­tien kasvus­ta olisi puhettakaan. 

   Ver­rokki­na: Pari­i­sis­sa asuu 105 km² alueel­la 2,2 miljoon­aa asukasta. 

   Mon­takos neliök­ilo­metriä maap­in­taa löy­tyy Kehä I:n sisältä; noin 100? Samal­la raken­nusti­hey­del­lä siis koko Helsin­gin seudun väestö mah­tu­isi Kehä I:n sisään ja puo­let maap­in­nas­ta voisi vielä jät­tää suurille puistoille.

   Vastaa

7. Voisiko muuten noi­hin Sipool­ta lohkas­tu­i­hin aluei­hin suun­nitel­la ratikkapysäkin kohdalle pienen ruu­tukaa­van ker­rosta­lo-liikekeskus­ta ‑asum­ista ja sen ympärille sit­ten vas­ta pien­talo­ja ja puis­toa? Noin 500m*500m ruu­tukaaval­la, umpiko­rt­teleil­la ja 6–8 ker­roksisil­la taloil­la yhden pysäkin yhtey­teen saataisi­in ker­rostaloa­sun­to­ja 10 000 asukkaalle (ja pien­taloalueet sit­ten päälle). 

   Ker­rostalot varmis­taisi­vat sen, että raiteelle on var­masti riit­tävästi kysyn­tää — ja voisi­vat tuot­taa riit­tävän ihmisjoukon siihen, että keskus­tan kadun­var­sil­la olisi peruspalvelut.

   Vastaa

8. Katainen tote­si joskus että Suo­mi tarvit­see 1.8 miljoon­aa maa­han­muut­ta­jaa, löy­tyy youtubesta. 

   Var­maankin kyseessä oli lähin­nä teo­reet­ti­nen heit­to siitä mitä vaa­di­taan jot­ta huolto­suhde säi­lyy nykyisenä tule­vaisu­udessakin. Olet­taen siis että nuo 1.8 miljoon­aa tule­vat töihin. 

   Mietin tuol­loin ensim­mäisenä että kuin­ka ihmeessä me saamme pääkaupunkiseudulle mah­tu­maan yli 500k, ja Tam­pereelle ja Turku­un 200k uut­ta asukas­ta. Ajat­te­liko kukaan poli­itikko tuo­ta realistisesti?

   Vastaa

9. Särelä, aiheen ohi, mut­ta… Sinän­sä ruu­tukaa­va on hyvö, 500x500 metriä on 0,25 km² eli tuo olisi 40 000 asukas­ta / km2. Ei se ihan mah­do­ton­ta ole, mut­ta kuitenkin asukasti­hey­den Suome­nen­nä­tys. Alue on myös motarista, mer­estä ja suo­jelu­aluies­ta johtuen melkoista tilkkutälkkiä joka myös rajoit­taa yht­enäis­ten aluieden kokoa. Ratik­ka ei tarvitse 10 000 asukas­ta per pysäk­ki, vaik­ka 2 000 riit­tää ihan hyvin. 10 000 asukas­ta per ase­ma on metron vaatimus.

   Vastaa

10. “Uusi asukas mak­saa kun­nalle yli 10 000 euroa investoin­teina infra­struk­tu­uri­in ja palveluverkkoon.”

    Korkomenot 2% korol­la 10 000 eurosta ovat vuodessa 200 euroa.
    2000 asukkaan ker­rostalotaa­ja­ma, mis­sä ratakin jo valmi­ina, vaatisi siis 20 miljoo­nan pankki­lainan. Nuo asukkaat toisi­vat jo vuodessa vero­tu­lo­ja 10 miljoonaa.

    Vastaa

    1. Jä käyvät koulus­sa, sairaalois­sa, van­hainkocdeis­sa ja kansalaisopis­ton kurssilla.

       Vastaa

11. Mietin tuol­loin ensim­mäisenä että kuin­ka ihmeessä me saamme pääkaupunkiseudulle mah­tu­maan yli 500k, ja Tam­pereelle ja Turku­un 200k uut­ta asukas­ta. Ajat­te­liko kukaan poli­itikko tuo­ta realistisesti?

    Mamu­ja tai ei, niin Helsin­ki kas­vaa jos sen annetaan kas­vaa kos­ka Suo­mi kaupungis­tuu, asum­isväljyys kas­vaa ja syn­tyvyys on alueel­la ver­rat­taen korkea johtuen ikärak­en­teesta. Asi­aa ajat­telee esimerkik­si Osmo Soin­in­vaara, Tam­pereelli­nen maa­ta seit­semässä vuodessa, http://www.soininvaara.fi/2008/09/16/tampereellinen-maata-seitsemassa-vuodessa/

    Vastaa

12. Paa­vo Häik­iö: “Vaik­ka alueet saataisi­in toteutet­tua infran osalta maan­myyn­ti­tuoil­la, mikään kun­ta ei pysty otta­maan vas­taan tuos­ta vain asukkai­ta vas­taan määrättömästi.
    Jos näi­den palvelu­iden tuot­ta­mi­nen olisikin jos­sain muual­la kuin kun­nas­sa, tilanne voisikin olla toinen. Sil­loin ehkä myös asukkai­ta voitaisi­in sijoit­taa sinne minne se on edullis­in­ta infran rak­en­tamisen näkökulmasta.”

    Sak­sas­sa­han oli sel­l­aisia käte­viä leire­jä tätä sijoit­tamista varten, infra oli tosi edullista, samoin palve­lu­tuotan­to. Asukkaitakin otet­ti­in vas­taan määrät­tömästi — Suomes­sa tuskin mikään kun­ta halu­aa tai sen tarvit­see ottaa vas­taan asukkai­ta “määrät­tömästi”.

    Vastaa

13. Osmon ana­lyysi itsenäis­ten kun­tien päätök­sen­teon aiheut­tamista vääristymistä on hyvää ajat­telua. Sitä pitäisikin har­ras­taa paljon use­am­min ja laa­jem­min. Ote­taan esimerk­ki kun­nal­li­sista energiapäätöksistä.

    Helsin­gin kaupung­in­val­tu­us­to on suures­sa viisaudessaan päät­tänyt, että kaupun­gin pitää osal­lis­tua ilmas­totalkoisi­in ja että kaupungis­sa pitää ryhtyä käyt­tämään uusi­u­tu­via ener­gialähteitä entistä laajemmin.

    Tämä johtaa toden­näköis­es­ti siihen, että hakkku­utähteistä tuotet­tua haket­ta täy­tyy ryhtyä rah­taa­maan pääkaupunkiseudulle Kain­u­un met­sistä saak­ka. Tarvi­taan mil­jar­di-investoin­te­ja ja samal­la tuho­taan Helsin­gin Ener­gia tulos ja tar­if­fe­jakin joudu­taan nostamaan.

    Asia on eden­nyt loogis­es­ti. Suomen ilmas­to­tavoit­teet on jalka­utet­tu kun­ti­in ja kun­nat ovat ryhtyneet säätämään omaa ener­giankäyt­töä niin, että tavoit­teet toteutuvat.

    Mut­ta ilmeis­es­ti paljon edullisem­min samat päästö­jen alen­nuk­set saataisi­in, jos Helsin­gin kaupun­ki vaik­ka lahjoit­taisi muille kun­nille mil­jar­di euroa siitä hyvästä, että nämä käyt­tävät myös Helsin­gin osu­u­den metsähakeesta. 

    Täl­löin Helsin­gin Ener­gia voisi jatkaa hiilen polt­tamista edullis­es­ti omis­sa tehokkaissa voimalaitok­sis­saan ja säästet­täisi­in hak­keen kuljetuskustannuksissa.

    Vastaa

14. Rajoite­taanko kasvua anta­mal­la maan hin­nan kivu­ta pil­vi­in näis­sä kasvukun­nis­sa? Vai mitä rajoit­tamiskeino­ja on käytössä?
    Mik­si muuten joidenkin aluei­den pitää ylipäätän­sä kas­vaa tilanteessa, jos­sa maa kokon­aisu­udessaan ei kas­va ollenkaan vaan pysyy vakaana? Täl­löin jonkun alueen kasvu aiheut­taa sen, että jos­sakin muual­la jää käyt­tämätön­tä infraa seisomaan.

    Vastaa

15. Suomes­sa taitaa olla täl­lä het­kel­lä vähem­män alle 15-vuo­ti­ai­ta kuin koskaan, ja enem­män eläkeläisiä kuin koskaan.

    Silti on val­ta­vat kasvu­paineet joka paikassa.

    Talous rom­ah­taa viimeistään kun talot tyh­jenevät. Se kuin­ka paljon rom­ah­dus osuu oma­lle alueelle riip­puu paikkakun­nan poliitikoista.

    Vastaa

16. Raimo K: Osmo tuskin tarkoit­ti aloituk­sen 50 000 asukkaan kaupun­gin rak­en­tamisel­la Mäntsälään Sak­salaista toim­inta­mallia viime­vu­o­sisadan puolivälistä.

    Vastaa

17. Kaupungis­tu­mis­pros­essien hallinnas­sa lain­säätäjät ovat hyvän­tah­tois­es­ti kuvitelleet, että kun­ta hoitaa sen itse. Yhdenkään kaupungiseudun pros­es­si ei kuitenkaan ole yhden kun­nan hoi­dos­sa. Pääkaupunkiseudul­la kun­tia on pari kymmentä. 

    No eihän tämä toi­mi lain­säätäjän kuvit­tele­mal­la taval­la. Kaik­ki sen tietävät, mut­ta ris­tive­to intres­seis­sä on hal­vaan­nut­tanut hallinnon muut­tamisen. Hal­li­tu­so­hjelmis­sa kyl­lä on vakaa tah­to kir­jat­tu ker­ta ker­ran jäl­keen, mut­ta hukkaan ovat men­neet ponnistelut. 

    Tässä tilataan tulevil­ta hal­li­tuk­sil­ta juhlavia kaupunkien saneer­aus­pro­jek­te­ja, kun harhapoluil­ta sit­ten joskus palail­laan. Kan­tapään kaut­ta niin moni jut­tu opi­taan, tai sit­ten ei. 

    Kuka­han jak­saa lueskel­la ne tusi­na­selvi­tyk­set pääkaupunkiseudun hallinnon kehit­tämis­es­tä, jot­ka parhail­laan ovat työn alla. Olen odotel­lut, että Nur­mi­järvi, Vihti, Loh­ja ja Kirkkon­um­mi tilaa­vat kukin vielä jonkun selvi­tyk­sen asi­as­ta. Kun­nalli­nen itse­hallinto ilman kaupung­in­talon ovelle astel­e­vaa selvi­tys­mi­estä on kuin ohjauskyvytön lai­va ahtojäävyöhykkeellä.

    Vastaa

18. Tim­ot, iso­jen kaupunkien kasvu johtunee mm. siitä, että nuoriso ei halua jäädä niihin (esim. ahdas­mielisi­in) pikkukaupunkei­hin asumaan.

    Vastaa

19. Osmo:
    “Jä käyvät koulus­sa, sairaalois­sa, van­hainkocdeis­sa ja kansalaisopis­ton kurssilla.”

    Niin­pä. Mut­ta on 2000 asukas­ta enem­män rahoit­ta­mas­sa palvelu­ja. Ja ihmiset tuot­ta­vat enem­män kuin kulut­ta­vat (hyödykkeitä).

    Mäntsälässä on uuden asun­non hin­ta 2500e/neliö (78,5 m², 193 000e).

    http://kuluttaja.etuovi.com/crometapp/product/realties/common/public/search/item/item.jsp?portal=eo&list_id=12693776641890&itemcmd=move8&listSize=66&doListClickStat=true&itemgroup_id=50.1&itemgroup_id=50.7&item_id=41.1200148

    Jos raken­nuskus­tan­nuk­set ovat 1000e/neliö, jää siinä maan­omis­ta­jalle hel­posti use­ampikin kymp­pi­ton­ni per asukas.

    Vastaa

20. Tot­takai Turus­sa tarvit­taisi­in laa­ja kun­tali­itos mut­ta se tun­tuu taas entistä mah­dot­tomam­mal­ta, henkises­ti. Ei siitä ilman val­tion ‘pakkotö­naisyä’ mitään tule. Etkös Osmo ottaisi seu­raavak­si työ­maak­si tätä seu­tua. Mitään järkeä tässä ei ole, mut­ta kukaan ei liikah­dakkaan poterostaan. Tun­tuu että tässä naa­purikun­tien Turun vieroksumises­sa oman arvon tun­to vaan kas­vaa ja tilanne menee entistä enem­män lukkoon. Kuitenkin Kaa­ri­na, Raisio ja Turku on melkein kiin­teäm­min toisi­in­sa kietoutunei­ta kuin Espoo, Van­taa ja Helsinki.

    Vastaa

21. Nykyi­nen kun­tarakenne on ajal­ta hevo­nen ja rattaat.
    Sil­loin kun­ta­jaon peruste oli, että hevosel­la pääsi käymään päivä­mutkin kunnantalolla.

    Näin pienessä maas­sa kun­ta­por­ras on aivan turha, mihin sitä tarvitaan ?
    Nytkin on huudet­tu, että ter­vey­den­hoito, van­hus­ten huolto, koulu­tus pitää ottaa val­tion suo­raan hoitoon.

    Tielaitos voi ottaa hoitaak­seen kadut ja muu­ut yleiset alueet.

    Vesi-ja viemäri­laitos pitää perus­taa tai antaa Tielaitokselle.
    Sähkölaitok­sista voi muo­dostaa yhden yhtiön.

    Jäl­jelle jää har­ras­tus ‑ja virk­istys­toim­inta ja kun­nat vois­vat hoitaa täl­laista vapaaehtoistoimintaa

    Vastaa

22. tpyy­lu­o­ma, alueen raken­nuste­hokku­ud­es­ta: löy­dätkö laskelmis­tani jotain suur­ta vikaa. Teimme alus­ta­vat laskel­mat yhden arkkite­htikaverin kanssa: http://mikkosarela.blogspot.com/2010/03/umpikorttelit.html

    Tein sel­l­aisen radikaalin ole­tuk­sen, että 3*3 suur­ta umpiko­rt­telia sisältävä keskus voisi olla autoton.

    Vastaa

23. Yleinen maankäyt­tö lie­nee se ongel­mallisin asia kun­tarak­en­teen osalta, mihin teo­ri­as­sa on simp­peli ratkaisu eli pakkol­u­nas­t­a­mi­nen. Koulu­tus, sosi­aal­i­huolto ja ter­vey­den­huolto on järkevää tehdä perus­ta­sol­la kun­nis­sa, mut­ta rahoi­tus­po­h­jaa on pakko monipuolis­taa, kos­ka emme var­maankaan halua aut­taa van­huk­sia pakkol­u­nas­ta­mal­la kiin­teistöverol­la hei­dän kotejaan.

    Vastaa

24. Kävin taan­noin Aus­tralias­sa ja kiertelin maa­ta pari kuukautta.
    Aus­tralia oli jät­tänyt yhden kehi­tys­vai­heen väli­in ja niin­pä 90 % asukkaista asui muu­ta­mas­sa kaupungissa.
    Pääa­sum­is­muo­to on omakoti­ta­lo suh­teel­lisen suurel­la ton­til­la 1000–1500 m².
    Silti Syd­neyn 4,5 miljoon­aa asukas­ta mah­tuu n 40 x40 km alueelle.
    Julkinne liikenne i ole var­maan tuet­tua, sen ver­ran kallista se oli, mut­ta vaik­ka liikenne perus­tuu omaan autoon niin ruuhkia ei juuri ole.
    Tämä johtuu siitä, että työ­paikko­ja on hajasi­joitet­tu, eikä niitä ole kerät­ty suuri­in keskuksiin.
    City on pääasi­as­sa pankkien ja yri­tys­ten toimis­to­jen aluet­ta , mut­ta asukkai­ta on vain n 100000

    Vastaa

25. Paa­vo Häik­iö (ei siis Osmo) kir­joit­ti kun­ta­palveluista: “Jos näi­den palvelu­iden tuot­ta­mi­nen olisikin jos­sain muual­la kuin kun­nas­sa, tilanne voisikin olla toinen. Sil­loin ehkä myös asukkai­ta voitaisi­in sijoit­taa sinne minne se on edullis­in­ta infran rak­en­tamisen näkökulmasta.”

    Suo­mi on jaet­tu kun­ti­in, kun­tien ulkop­uolel­la tuotet­ta­vat palve­lut pitäisi tuot­taa jotenkin jär­jestelmän ulkop­uolel­la — Sak­sas­sa­han tätä kokeiltiin.
    Jos taas tarkoite­taan, että palve­lut tuotet­taisi­in yksi­ty­is­ten toimes­ta, se ei muut­taisi mitään — pait­si nos­taisi kus­tan­nuk­sia — asukkai­ta kun ei voi “sijoit­taa”.

    Vastaa

26. Liian van­ha
    “Näin pienessä maas­sa kun­ta­por­ras on aivan turha, mihin sitä tarvitaan ?
    Nytkin on huudet­tu, että ter­vey­den­hoito, van­hus­ten huolto, koulu­tus pitää ottaa val­tion suo­raan hoitoon.”

    Kyl­lä kun­tata­son pitää olla ole­mas­sa, että olisi edes jonkin­laista kil­pailua kaupunkien välisessä tehokkuudessa.

    Sep­po S
    “Mut­ta ilmeis­es­ti paljon edullisem­min samat päästö­jen alen­nuk­set saataisi­in, jos Helsin­gin kaupun­ki vaik­ka lahjoit­taisi muille kun­nille mil­jar­di euroa siitä hyvästä, että nämä käyt­tävät myös Helsin­gin osu­u­den metsähakeesta.”

    Mikään ei var­maan estä helsinkiläisiä tekemästä noin, mikäli he sen katso­vat viisaak­si. Mut­ta kun kko idean takana on aja­tus että säästöjä pitää vähen­tää tääl­lä ja nyt, ei se että se kan­nat­taisi tehdä viisaasti (tai her­ra paratkoon, markkinaehtoisesti!)

    Vastaa

27. “Kyl­lä kun­tata­son pitää olla ole­mas­sa, että olisi edes jonkin­laista kil­pailua kaupunkien välisessä tehokkuudessa.”

    Heh , paras vit­si pitkään aikaan. Enpä ole mis­sään näh­nyt mitään sys­temaat­tisia tehokkuusvertailuja.
    Kun­tein hallintokin on sen ver­ran hajanainen, ettei ver­tailukelpoista mate­ri­aalia juurikan löydy.

    Vastaa

28. Itsel­leni ei tämä aja­tus raja­tus­ta kasvu­vauhdista oikein vaiku­ta järkevältä, kos­ka näen asi­as­sa kak­si mahdollisuutta:
    a: Uudet ton­tit tuot­ta­vat tap­pi­o­ta kun­nalle, jol­loin niistä pitäisi veloit­taa enemmän.

    b: Uudet ton­tit tuot­ta­vat voit­toa kun­nalle, jol­loin niitä pitäisi tehdä lisää niin kauan kuin ne voit­toa tuottavat.

    Tietenkin kun vauh­tia lisätään niin kulut/tontti kas­vaa mut­ta mik­sei niitä lisäku­lu­ja voisi lait­taa ton­tin hintaan?

    Vastaa

29. Särelä, 20m runk­osyvyys on aika paljon, muuten hyvä. Kom­men­toin pidem­min blogiisi.

    Vastaa

30. Mik­si muuten joidenkin aluei­den pitää ylipäätän­sä kas­vaa tilanteessa, jos­sa maa kokon­aisu­udessaan ei kas­va ollenkaan vaan pysyy vakaana?

    Maal­la on var­maan mukavaa, mut­ta siel­lä on keskimäärin esimerkik­si huo­mat­tavasti heikom­mat tyomarkki­nat. Tuo on yksi sel­l­ainen asia jos­sa isom­pi on parem­pi, enem­män vai­h­toe­hto­ja niin työ­nan­ta­jalle kuin työntekijälle.

    Vastaa

31. Suomen kun­nat ovat rahoit­ta­neet toim­intaansa velal­la ja lainamäärä kas­vaa mil­jardil­la eurol­la vuodessa. PARAS-han­ke on ainaki­in niis­sä kun­nis­sa, joi­ta minä olen seu­ran­nut vain lisän­nyt lainan­ot­toin­toa. Eikä kun­takoon suuren­e­m­i­nen kor­reloi mitenkään talouteen.

    Esimerkik­si Van­taan lainakan­ta 31.12.2009 oli yhteen­sä 723,9 miljoon­aa euroa (600,7 miljoon­aa euroa vuo­den 2008 lopus­sa). Asukasko­htainen lainakan­ta kasvoi edel­lis­es­tä vuodes­ta 591 euroa ja oli näin ollen 3 666 euroon asukas­ta kohti. 

    Van­taa ei pysty koskaan mak­samaan velko­ja pois. Mis­tä se silti saa lisää ja lisää velkaa? 

    Kun­tien holti­ton­ta menoa luo­tot­taa kun­tien omis­ta­ma Kun­tara­hoi­tus, jon­ka anto­lainakan­ta kasvoi 29 % vuon­na 2009 ja oli vuo­den lopus­sa 9. 741 miljoon­aa euroa (31.12.2008: 7.567 miljoon­aa euroa). Luot­to­ja nos­tet­ti­in vuo­den aikana ennä­tys­määrä 2.940 miljoon­aa euroa (2008: 1.683 miljoon­aa euroa). 

    Kun­tara­hoi­tus on kun­tien hedge-rahas­to, jon­ka toim­inta pitäisi pian kieltää. Ei sen takia, että se olisi laiton­ta, vaan yleisen edun nimissä.

    Vastaa