Miksi teemme toisin: maanomistus ja heikot kunnat

Mones­sa euroop­pa­lai­ses­sa kau­pun­gis­sa, esi­mer­kik­si Köö­pen­ha­mi­nas­sa, on val­lal­la peri­aa­te, ettei mitään mer­kit­tä­vää saa raken­taa muu­al­le kuin rai­de­ver­kon ulot­tu­viin. Voi­si­ko näin teh­dä myös pääkaupunkiseudulla?

Pal­jon oli­si tilaa rai­tei­den var­sil­la nyt­kin, mut­ta pian maa lop­pui­si kes­ken. Sit­ten pitää raken­taa lisää rai­tei­ta, mikä tie­tys­ti mak­saa. Pää­kau­pun­ki­seu­dun raken­ta­mi­nen mak­saa joka tapauk­ses­sa, 13000 asun­toa vuo­des­sa, a’ 200 000 euroa on 26 mil­jar­dia kym­me­nes­sä vuo­des­sa. Tämän rin­nal­la rai­teet tuli­si­vat hal­voik­si. Oma epä­vi­ral­li­nen arvio­ni on noin 100 €/asuinneliö. Ver­rat­tu­na kes­kus­tan pysä­köin­nin hin­taan, 599 €/asuinneliö, rai­teet tule­vat hal­voik­si. Jotain mak­sai­si myös se tie­verk­ko, joka tar­vi­taan, jos raken­ta­mi­nen perus­tui­si pelk­kiin autoi­hin. Kos­ka ase­man lähei­syys lisää asun­non hin­taa enem­män kuin 100 €/neliö, maa­no­mis­ta­jien kan­nat­tai­si raken­taa rai­teet vaik­ka omil­la rahoillaan.

Mikä siis estäi­si sää­tä­mäs­tä, että vain ase­mien tai ratik­ka­py­säk­kien lähel­le saa raken­taa ja maa­no­mis­ta­jien pitää mak­saa rai­teet? Mak­sa­maan jou­tu­vien maa­no­mis­ta­jien vas­tus­tus ei sitä estäi­si, sil­lä heil­le täl­lai­nen mää­räys oli­si erit­täin kan­nat­ta­va; niin kan­nat­ta­va, että kaa­voi­tus­hyö­tyä pitäi­si oikeas­taan lei­ka­ta yhteis­kun­nal­le. Radan­var­ren maa­no­mis­ta­jiin tämä ei kaatuisi.

Vas­taan nousi­si­vat ne maa­no­mis­ta­jat, joi­den mail­le rai­teet eivät tuli­si ja ne kun­nal­lis­po­lii­ti­kot, jot­ka edus­ta­vat kun­tia, joi­den kaut­ta mikään rai­de ei tuli­si kulkemaan.

Sama kos­kee kaik­kea jär­ke­vää yhdys­kun­ta­ra­ken­net­ta eheyt­tä­vää kaa­voi­tus­ta. Jos yhdys­kun­ta­ra­ken­net­ta ehey­te­tään, jot­kut alu­eet pitää jät­tää raken­ta­mat­ta. Ne maa­no­mis­ta­jat, joi­den maa menet­täi­si arvon­sa, eivät voi­si tätä hyväk­syä, ja hei­dän sanan­sa painaa.

Toron­tos­sa on pää­tet­ty kau­pun­kia ympä­röi­väs­tä ”Green Bel­tis­tä”, jol­le saa raken­taa vain maa­ta­lout­ta pal­ve­le­via raken­nuk­sia. Kysyin kana­da­lai­sil­ta isän­nil­täm­me, miten tämä on kor­vat­tu maa­no­mis­ta­jil­le ja nämä vas­ta­si­vat, ettei miten­kään. Ei heil­le ole kos­kaan luvat­tu, että alu­eel­le sai­si raken­taa. Lot­to­ku­pon­gis­ta­kaan ei saa kor­vaus­ta, vaik­ka se ei voit­tai­si. Kana­das­sa ei tun­ne­ta perusrakentamisoikeutta.

Meil­lä maa­no­mis­ta­jia pitää koh­del­la tas­a­puo­li­ses­ti, mikä on kai­ken yhdys­kun­ta­ra­ken­teen tuhou­tu­mi­sen äiti. Hyvä kau­pun­ki­ra­ken­ne ei kes­tä sitä, että raken­ta­mi­nen ripo­tel­laan tasai­ses­ti sin­ne tän­ne, vaan raken­ta­mi­nen pitää kes­kit­tää ja väliin tulee jät­tää täy­sin raken­ta­mat­to­mia alueita.

Raken­nus­la­ki sal­lii kyl­lä hyvin inno­va­tii­vi­sia maa­no­mis­ta­jien väli­siä tasaus­me­net­te­ly­jä, mut­ta har­va kun­ta on riit­tä­vän vah­va näi­tä käyt­tä­mään; pitää­hän sil­tä onnek­kaal­ta maa­no­mis­ta­jal­ta sil­loin lei­ka­ta hänen saa­maan­sa hyö­tyä. Tas­a­puo­li­suus vei­si sitä pait­si kai­ken ilon kaa­voi­tuk­ses­ta, kos­ka kave­rin puol­ta ei voi­si enää pitää.

Sipoon aika­naan raken­ta­ma Land­bo ja Eriks­näs ovat hyviä esi­merk­ke­jä sii­tä, miten maa­no­mis­tuso­lot vinout­ta­vat yhdys­kun­ta­ra­ken­net­ta. Molem­mat asuin­läm­pä­reet on sijoi­tet­tu ker­ras­saan käsittämättömästi.

Uuden­maan­lii­ton hal­li­tus käsit­te­li lausun­toa Espoon His­tan alu­ees­ta ja sii­tä, pitäi­si­kö alu­eel­ta vaa­tia rai­deyh­teyt­tä. Yhden palau­tus­esi­tyk­sen jäl­keen tiu­kan äänes­tyk­sen jäl­keen pää­tet­tiin, että pitää. Toi­nen osa­puo­li piti tätä mah­dot­to­ma­na, kos­ka sehän mer­kit­si­si, ettei muu­al­le­kaan rai­de­ver­kon ulot­tu­mat­to­miin sai­si raken­taa. Niinpä.

15 vastausta artikkeliin “Miksi teemme toisin: maanomistus ja heikot kunnat”

  1. Onko tuo sata euroa neliö sat­tu­mal­ta se raha, jol­la rai­de­lii­ken­net­tä sub­ven­toi­daan nii­den kus­tan­nuk­sel­la, jot­ka eivät rai­det­ta tarvitse?

    Jos rai­de­lii­ken­ne ja siis uusien rato­jen raken­ta­mi­nen oli­si kan­nat­ta­vaa bis­nes­tä ja mat­ka­lip­pu­jen hin­nat sen mukai­set, nousi­si­ko radan­var­ren asun­to­jen hin­ta ollenkaan?

  2. Jos ker­ran rai­teet lisää­vät asun­to­jen arvoa enem­män kuin rai­teet mak­sa­vat, talou­del­li­nen jär­ki­kin sanoo, että rai­teet kan­nat­taa raken­taa. Sehän on hyvä business.

    Parem­pi oli­si, että yhteis­kun­ta raken­tai­si rai­teet ja leik­kai­si rai­tees­ta saa­ta­vat hyö­dyt itselleen.

    Mikä mät­tää? Ovat­ko polii­ti­kot niin tyh­miä ettei­vät ymmär­rä inves­toin­neis­ta saa­ta­via arvo­ja? Vai yrit­tä­vät­kö kokoo­muk­sen maa­no­mis­ta­jat kah­mia rai­de­hyö­dyt itsel­leen? Vai eikö meil­lä ole vie­lä laki­sää­tei­siä meka­nis­me­ja, joil­la arvon­nousu­jen hyö­dyt voi­daan lei­ka­ta yhteiskunnalle?

  3. Ei maa­no­mis­ta­jia tar­vit­se koh­del­la tas­a­puo­li­ses­ti. Ei kun­nan ole pak­ko antaa raken­nusoi­keut­ta jokai­sel­le maanomistajalle.

    Suo­mes­sa on kun­nil­la kaa­voi­tus­mo­no­po­li, jota käyt­tää vii­me­kä­des­sä kunnanvaltuusto.

    Ongel­ma on sii­nä, että val­tuus­to on poliit­ti­nen elin, jol­ta useim­mi­ten puut­tuu poliit­tis­ta tah­toa toi­mia raken­ta­mis- ja kaa­voi­tus­asiois­sa puh­taas­ti kun­nan koko­nai­suu­den kan­nal­ta jär­ke­vim­mäl­lä tavalla.

    Esi­mer­kik­si jo kaa­voi­te­tun ton­tin raken­ta­mis­vel­voi­te. Sii­nä voi­daan uha­ta sank­tioil­la ja vii­me­kä­des­sä lunas­tuk­sel­la, mut­ta mis­sä kun­nas­sa näi­tä kei­no­ja oli­si käytetty.

    Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la­kin on val­miik­si kaa­voi­tet­tua tont­ti­va­ran­toa yli kym­me­nek­si vuo­dek­si eteen­päin. Kaa­voi­tus ei ole pul­lon­kau­la. Tont­te­ja vain ei raken­ne­ta, kos­ka maa­no­mis­ta­jat eivät halua, eikä hei­tä halu­ta pakot­taa sitä tekemään.
    Eli kun­nal­ta puut­tuu poliit­tis­ta tah­toa asiassa.

    1. Tosin hal­lin­to-oikeus kumo­si Kruu­nu­vuo­ren­ran­nan osay­leis­kaa­van, kos­ka raken­ta­mis­ta ei ollut siro­tel­tu tasai­ses­ti, vaan arf­vok­kaat luon­to­koh­teet oli mää­rä jät­tää raken­ta­mat­ta ja raken­ta­mis­ta kes­kit­tää jouk­ko­lii­ken­teen ulottuvilla.

  4. Yhdyn tuo­hon että perus­ra­ken­nusoi­keus on kum­mal­li­nen jään­ne jos­tain agraa­riyh­teis­kun­nas­ta. Kyl­lä se nyt jos­sain maal­la toki toi­mi, mut­tei kau­pun­kia­lueil­la. Ja näi­tä riittää.

    Esi­mer­kik­si yksi toi­nen käy­tän­tö jon­ka jär­ke­vyyt­tä voi poh­tia on kate­go­ri­nen kiel­to raken­taa taso­ris­teyk­siä juna­rai­teil­le. Tämä hel­pos­ti tuplaa rai­tei­den kus­tan­nuk­set, ei ne kis­kot sinän­sä niin kau­heas­ti mak­sa vaan nii­den täy­del­li­nen tasoe­rot­te­lu muus­ta lii­ken­tees­tä. Esi­mer­kik­si ase­mil­la tar­vi­taan sit­ten hel­pos­ti liu­ku­por­tai­ta, his­se­jä, tms. kun pelk­kä lai­tu­ri riit­täi­si muuten.

    Var­maan ihan perus­tel­tua jos­sain Lah­den oiko­ra­dal­la, mut­ta mikä ihmeen tur­val­li­suuson­gel­ma kau­pun­kio­lo­suh­teis­sa oli­si sii­nä että taso­ris­teys on ase­mal­la jos­sa juna pysäh­tyy joka tapauk­ses­sa? Tämän voi tosin kier­tää nimit­tä­mäl­lä junaa rati­kak­si, eli käyt­tä­mäl­lä aina­kin de jure katu­kel­pois­ta kalustoa.

  5. Mis­tä olet saa­nut tuon 100 euroa neliö rai­teil­le? Saat­taa olla vähän alakanttiin.

    Jotain osviit­taa saa meneil­lään ole­vis­ta hankkeista.

    Jät­kä­saa­ren ja Kala­sa­ta­man ratik­ka­kis­kot on jotain muu­ta­man kym­pin neliö jos sitä­kään, mut­ta nämä eivät ehkä ole ihan edus­ta­via kun puhu­taan lyhyis­tä rati­kan jat­keis­ta ja ole­mas­sao­le­vas­ta met­ros­ta. Kala­sa­ta­man met­roa­se­ma­kaan (jotain 20 mil­joo­na nyky­ra­has­sa) ei olen­nai­ses­ti muu­ta asiaa.

    Kruu­nu­vuo­ren­ran­ta on jotain puo­li mil­joo­naa ker­ros­ne­liö­tä, hin­taa ratik­kayh­tey­del­lä tulee noin sata mil­joo­na ja samoin auto­tun­ne­lil­le Hert­to­nie­mes­sä. Kum­pi­kin tosin hyö­dyt­tää myös nykyi­siä Laa­ja­sa­lo­lai­sia, mut­ta jos las­kee per uusi ker­ros­ne­liö niin tuos­ta tulee 200 euroa per neliö kum­man­kin osal­ta. Todet­ta­koon että jos sin­ne vedet­täi­siin koko­nai­nen uusi mota­ri niin hin­ta oli­si aina­kin puo­li mil­jar­dia, luul­ta­vas­ti miljardi.

    Koi­vusaa­ren ker­ro­sa­laa en tie­dä, oli­si­ko jotain 200 000? Pel­kän met­roa­se­man hin­nal­la (n. 30 — 40 mil­joo­naa) se on noin 150 — 200 euroa neliö, toi­saal­ta jos sen las­kee Län­si­met­ron hin­nal­la per ase­ma (n. 100 mil­joo­naa) niin 500 euroa neliö. Moot­to­ri­tie­liit­ty­mä var­maan 20 — 50 mil­joo­naa, riip­puu tie­ten­kin ihan sii­tä miten se tehdään.

    Öster­sun­dom, hyvin alus­ta­vat ja kar­keat arviot on olleet jotain vajaa mil­joo­na ker­ros­ne­liö­tä (20 000 — 30 000 asu­kas­ta). Met­ron ensim­mäi­nen hin­ta-arvaus on noin 400 mil­joo­naa eli 400 euroa neliö, pika­ra­tik­ka ehkä 100 mil­joo­na eli 100 euroa neliö. Mota­ri on val­mii­na, mut­ta kyl­lä nii­hin lisä­kais­toi­hin ja ehkä uusiin liit­ty­miin sil­ti­kin palaa hel­pos­ti sato­ja mil­joo­nia. Ver­tai­lun vuok­si pel­kän Kehä I paran­nus­ten hin­ta­lap­pu on noin puo­li miljardia.

    Minus­ta lii­ken­ne­ra­ken­ta­mi­sen kus­tan­nuk­set ovat karan­neet käsis­tä, ja syy tähän on että vede­tään moot­to­ri­tei­tä sin­ne min­ne riit­täi­si ihan katu ja tun­ne­li­ra­taa kun yksin­ker­tai­nen pin­ta­ra­ta­kin riittäisi.

    1. Kruu­nu­vuo­ren­ran­ta on tie­tys­ti kal­lis sen sil­lan takia. Öster­sun­do­min met­ro pal­ve­lee myös Van­taan puol­ta, johon tulaa myös koh­ta­lai­sen pal­jon asuk­kai­ta. Jot­kut pät­kät ovat kal­lim­pia, jot­kut hal­vem­pia kuin tuo 100 €/k‑m. Pika­ra­tik­kaa tie­tys­ti olis suu­ri osa nois­ta investoinneista.

  6. Raken­nus­la­ki sal­lii kyl­lä hyvin inno­va­tii­vi­sia maa­no­mis­ta­jien väli­siä tasausmenettelyjä,

    Maan hin­nan mak­sa­vat ne jot­ka maa­ta käyt­tä­vät. Ne asuk­kaat, jot­ka talois­sa asu­vat. Miten on tasaus­me­net­te­lyt hoi­det­tu lain­sää­dän­nös­sä hei­dän etu­jaan aja­tel­len? Heil­lä on vain nyl­je­tyik­si tule­van osa huo­li­mat­ta sii­tä, että he maan arvon syn­nyt­tä­vät työn­teol­laan ja ansio­tu­lois­taan mak­sa­mil­laan veroillaan.

    ..mut­ta har­va kun­ta on riit­tä­vän vah­va näi­tä käyt­tä­mään; pitää­hän sil­tä onnek­kaal­ta maa­no­mis­ta­jal­ta sil­loin lei­ka­ta hänen saa­maan­sa hyö­tyä. Tas­a­puo­li­suus vei­si sitä pait­si kai­ken ilon kaa­voi­tuk­ses­ta, kos­ka kave­rin puol­ta ei voi­si enää pitää.

    Ja hyö­tyä eivät saa asuk­kaat, vaan se lah­joi­te­taan gryn­de­rei­den, “asun­to­sää­tiöi­den” ja mui­den “kiin­teis­tö­ke­hit­tä­jien” osak­kee­no­mis­ta­jil­le. Hie­not sys­tee­mit on kehi­tet­ty, jot­ta arvo ei vain tuli­si arvon­tuot­ta­jil­le. Mitä koko val­tiol­la oli­si tekoa, jos se ei voi­si jakaa ilmai­sia lou­nai­ta kaverieliitille?

  7. Lei­ki­tään nyt niil­lä Legoil­la, mitä isä antoi..: Se 599€ pysä­köin­ti­paik­ka siel­lä kes­kus­tas­sa tuot­taa hamaan ikui­suu­teen yhteis­kun­nal­le vero­tu­lo­ja, mut­ta se 100€ rai­teen­pät­kä siel­lä autiol­la muta­pel­lol­la, pitää sub­ven­toi­da, kun­nes hel­vet­ti jäähtyy.

  8. Minus­ta lii­ken­ne­ra­ken­ta­mi­sen kus­tan­nuk­set ovat karan­neet käsis­tä, ja syy tähän on että vede­tään moot­to­ri­tei­tä sin­ne min­ne riit­täi­si ihan katu ja tun­ne­li­ra­taa kun yksin­ker­tai­nen pin­ta­ra­ta­kin riittäisi.”

    Saat­taa olla. Kui­ten­kin kus­tan­nus­tar­kas­te­luis­sa pitää tar­kas­tel­la elin­kaa­ri­kus­tan­nuk­sia eikä vain maan käyt­töön­ot­to­kus­tan­nuk­sia käyt­töön­ot­to­het- kellä.

    Uuden kau­pun­gin­osan koko­nai­sin­ves­toi­nis­ta lii­ken­nein­ves­toin­nit ovat muu­ta­man pro­sen­tin luok­kaa, mut­ta ko kau­pun­gio­san vuo­sit­tai­sis­ta käyt­tö­kus­tan­nuk­sis­ta lii­ken­ne­kus­tan­nuk­set ovat mer­kit­tä­vä osa.

  9. Kim­mo: mei­na­sin vas­ta­ta, mut­ta sit­ten huo­ma­sin, etten kyke­ne ymm­rä­tä­mään mitä nyt oikein koi­tat sanoa. Voi­sit­ko sel­ven­tää niin kesk­su­te­lu ete­ni­si? Miten se park­ki­paik­ka oikein tuot­taa vero­tu­lo­ja (jol­lain sel­lai­sel­la taval­la jol­la kis­kot eivät)?

  10. Saat­taa olla. Kui­ten­kin kus­tan­nus­tar­kas­te­luis­sa pitää tar­kas­tel­la elin­kaa­ri­kus­tan­nuk­sia eikä vain maan käyt­töön­ot­to­kus­tan­nuk­sia käyt­töön­ot­to­het- kellä.

    Toki näin, pis­tin mut­kia suo­rak­si las­ke­mal­la suo­raan rai­tei­den kus­tan­nuk­sia. Toki käyt­tö­ku­luis­sa ja mat­kus­ta­ja­mää­ris­sä on bus­sei­hin ver­rat­tu­na iso ero. Ja jos­kus on syy­tä­kin polt­taa rahaa, esi­mer­kik­si Laa­ja­sa­lon sil­ta tekee yhtey­des­tä suo­ran ja nopean, ja vaik­ka Koi­vusaa­ren met­roa­se­ma on kal­lis niin se on tuon­ne minus­ta ihan mal­li­kel­poi­nen ratkaisu,.

    Uuden kau­pun­gin­osan koko­nai­sin­ves­toi­nis­ta lii­ken­nein­ves­toin­nit ovat muu­ta­man pro­sen­tin luok­kaa, mut­ta ko kau­pun­gio­san vuo­sit­tai­sis­ta käyt­tö­kus­tan­nuk­sis­ta lii­ken­ne­kus­tan­nuk­set ovat mer­kit­tä­vä osa.

    Vaan kun nykyi­sil­lä hin­noil­la puhu­taan hel­pos­ti kym­me­nis­tä prosenteista.

  11. Joten­kin en ymmär­rä yhtään, mikä on nyt ongel­ma. Eikö kau­pun­ki voi pak­ko­lu­nas­taa halua­man­sa maat ennen­kuin mitään kaa­voi­tus­ta on jul­kis­tet­tu? Mitä ihmet­tä on mer­ki­tys­tä sil­lä, onko nur­kal­le tulos­sa kis­kot vai moot­to­ri­tie? Miten nämä on tähän asti otet­tu huo­mioon? Ymmär­rän sen ver­ran, että ihmi­set mak­sa­vat asun­nos­taan mie­lel­lään enem­män, mikä­li yhtey­det hyvät. Osal­le se ei tie­ten­kään mer­kit­se mitään, ellei jou­du raken­ta­maan omaa tie­tä pit­käl­ti. Itke­tään­kö nyt sitä, että kau­pun­ki jou­tuu raken­ta­maan lii­ken­neyh­tey­det ja hyö­ty menee sit­ten raken­ta­jien tas­kuun? Eikö kau­pun­ki voi omis­ta­mis­taan mais­ta pyy­tää koh­tuul­lis­ta kor­vaus­ta huo­mien infran raken­ta­mi­sen? Mikä estää pak­ko­lu­nas­tuk­sen koh­tuu hinnalla?

  12. Otso, Kim­mo ilmei­ses­ti luu­lee että park­ki­pai­kois­ta mak­se­taan veroa, sukua aja­tuk­sel­le että autoi­li­jat on varak­kai­ta. Nyky­ään vaan lähes kel­lä tahan­sa on varaa autoon, ei nii­den mää­rä muu­ten oli­si­kaan mikään ongelma.

    Mut­ta aja­tus on hyvä, esi­mer­kik­si sel­lai­ses­sa sosia­lis­ti­maas­sa kuin Ame­ri­kan Yhdys­val­lat park­ki­pai­kat on kau­pun­gil­le usein mer­kit­tä­vä tulon­läh­de. Jos Hel­sin­ki hin­noit­te­li­si kadun­var­si­py­sä­köin­nin niin kuin asian­tun­ti­jat sano­vat, eli hin­ta on koh­dal­laaan sil­loin kun joka yhdek­säs paik­ka on vapaa ja se on suu­rem­pi kuin pysä­köin­ti­lai­tok­ses­sa, niin jokai­nen kadun­var­si­paik­ka tuot­tai­si sel­lai­set pari tuhat­ta vuo­des­sa, jotain 50 mil­joo­naa. Park­ki­paik­ko­jen mää­rää­kään ei tar­vit­si­si sen kum­mem­min miet­tiä, kun kau­pun­ki lak­kaa jaka­mas­ta nii­tä ilmai­sek­si niin syn­tyy mark­ki­nat yksi­tyi­sil­le parkkihalleille.

  13. K‑Veikko: “…Jos rai­de­lii­ken­ne ja siis uusien rato­jen raken­ta­mi­nen oli­si kan­nat­ta­vaa bis­nes­tä ja mat­ka­lip­pu­jen hin­nat sen mukai­set, nousi­si­ko radan­var­ren asun­to­jen hin­ta ollenkaan?”

    Käsit­tääk­se­ni rai­dein­ves­toin­nit (juna) nykyi­sil­lä hinoil­la eivät ole kan­nat­ta­via. Sen takia muu­al­la Euroo­pas­sa raken­ne­taan­kin uusia kau­pun­ke­ja van­ho­jen rato­jen var­teen. Ase­man ympä­ris­töön saa­daan 10 000 ihmis­tä pien­ta­loi­hin käve­ly­mat­kan pää­hän junasta.

    Suo­mes­sa ei kyet­ty edes Lah­den oiko­ra­dan ase­mien seu­tu­ja kaa­voit­ta­maan kau­pun­geik­si ja irroit­ta­maan emo­kun­nis­taan! Täy­tyy myön­tää, etten ymmär­rä kaa­voi­tus­ta. Kos­ka se ei tuo­ta parem­paa jäl­keä, kysee­na­lais­tan koko kaa­voi­tuk­sen ole­mas­sa olon oikeutuksen. 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.