Miksi teemme toisin: maanomistus ja heikot kunnat

15 vastausta artikkeliin “Miksi teemme toisin: maanomistus ja heikot kunnat”

1. Onko tuo sata euroa neliö sat­tumal­ta se raha, jol­la raideli­iken­net­tä sub­ven­toidaan niiden kus­tan­nuk­sel­la, jot­ka eivät raidet­ta tarvitse?

   Jos raideli­ikenne ja siis uusien rato­jen rak­en­t­a­mi­nen olisi kan­nat­tavaa bisnestä ja matkalip­pu­jen hin­nat sen mukaiset, nousisiko radan­var­ren asun­to­jen hin­ta ollenkaan?

   Vastaa

2. Jos ker­ran raiteet lisäävät asun­to­jen arvoa enem­män kuin raiteet mak­sa­vat, taloudelli­nen järkikin sanoo, että raiteet kan­nat­taa rak­en­taa. Sehän on hyvä business.

   Parem­pi olisi, että yhteiskun­ta rak­en­taisi raiteet ja leikkaisi raiteesta saata­vat hyödyt itselleen.

   Mikä mät­tää? Ovatko poli­itikot niin tyh­miä etteivät ymmär­rä investoin­neista saatavia arvo­ja? Vai yrit­tävätkö kokoomuk­sen maan­omis­ta­jat kah­mia raide­hyödyt itselleen? Vai eikö meil­lä ole vielä lak­isääteisiä mekanis­me­ja, joil­la arvon­nousu­jen hyödyt voidaan leika­ta yhteiskunnalle?

   Vastaa

3. Ei maan­omis­ta­jia tarvitse kohdel­la tas­a­puolis­es­ti. Ei kun­nan ole pakko antaa raken­nu­soikeut­ta jokaiselle maanomistajalle.

   Suomes­sa on kun­nil­la kaavoitus­mo­nop­o­li, jota käyt­tää viimekädessä kunnanvaltuusto.

   Ongel­ma on siinä, että val­tu­us­to on poli­it­ti­nen elin, jol­ta useim­miten puut­tuu poli­it­tista tah­toa toimia rak­en­tamis- ja kaavoitusasiois­sa puh­taasti kun­nan kokon­aisu­u­den kannal­ta järke­vim­mäl­lä tavalla.

   Esimerkik­si jo kaavoite­tun ton­tin rak­en­tamisvelvoite. Siinä voidaan uha­ta sank­tioil­la ja viimekädessä lunas­tuk­sel­la, mut­ta mis­sä kun­nas­sa näitä keino­ja olisi käytetty.

   Pääkaupunkiseudul­lakin on valmi­ik­si kaavoitet­tua tont­ti­varan­toa yli kymmenek­si vuodek­si eteen­päin. Kaavoitus ei ole pul­lonkaula. Tont­te­ja vain ei raken­neta, kos­ka maan­omis­ta­jat eivät halua, eikä heitä halu­ta pakot­taa sitä tekemään.
   Eli kunnal­ta puut­tuu poli­it­tista tah­toa asiassa.

   Vastaa

   1. Tosin hallinto-oikeus kumosi Kru­unuvuoren­ran­nan osayleiskaa­van, kos­ka rak­en­tamista ei ollut sirotel­tu tasais­es­ti, vaan arf­vokkaat luon­toko­hteet oli määrä jät­tää rak­en­ta­mat­ta ja rak­en­tamista keskit­tää joukkoli­iken­teen ulottuvilla.

      Vastaa

4. Yhdyn tuo­hon että perus­raken­nu­soikeus on kum­malli­nen jäänne jostain agraariy­hteiskun­nas­ta. Kyl­lä se nyt jos­sain maal­la toki toi­mi, mut­tei kaupunkialueil­la. Ja näitä riittää.

   Esimerkik­si yksi toinen käytän­tö jon­ka järkevyyt­tä voi pohtia on kat­e­gori­nen kiel­to rak­en­taa tasoristeyk­siä junaraiteille. Tämä hel­posti tuplaa raitei­den kus­tan­nuk­set, ei ne kiskot sinän­sä niin kauheasti mak­sa vaan niiden täy­delli­nen taso­erot­telu muus­ta liiken­teestä. Esimerkik­si asemil­la tarvi­taan sit­ten hel­posti liuku­por­tai­ta, hisse­jä, tms. kun pelkkä lai­turi riit­täisi muuten.

   Var­maan ihan perustel­tua jos­sain Lah­den oiko­radal­la, mut­ta mikä ihmeen tur­val­lisu­u­songel­ma kaupunki­olo­suhteis­sa olisi siinä että tasoristeys on ase­mal­la jos­sa juna pysähtyy joka tapauk­ses­sa? Tämän voi tosin kiertää nimit­tämäl­lä junaa ratikak­si, eli käyt­tämäl­lä ainakin de jure katukelpoista kalustoa.

   Vastaa

5. Mis­tä olet saanut tuon 100 euroa neliö raiteille? Saat­taa olla vähän alakanttiin.

   Jotain osvi­it­taa saa meneil­lään ole­vista hankkeista.

   Jätkäsaaren ja Kalasa­ta­man ratikkakiskot on jotain muu­ta­man kympin neliö jos sitäkään, mut­ta nämä eivät ehkä ole ihan edus­tavia kun puhutaan lyhy­istä ratikan jatkeista ja ole­mas­saol­ev­as­ta met­ros­ta. Kalasa­ta­man metroase­makaan (jotain 20 miljoona nykyra­has­sa) ei olen­nais­es­ti muu­ta asiaa.

   Kru­unuvuoren­ran­ta on jotain puoli miljoon­aa ker­rosneliötä, hin­taa ratikkay­htey­del­lä tulee noin sata miljoona ja samoin auto­tun­nelille Hert­toniemessä. Kumpikin tosin hyödyt­tää myös nyky­isiä Laa­jasa­lo­laisia, mut­ta jos las­kee per uusi ker­rosneliö niin tuos­ta tulee 200 euroa per neliö kum­mankin osalta. Todet­takoon että jos sinne vedet­täisi­in kokon­ainen uusi motari niin hin­ta olisi ainakin puoli mil­jar­dia, luul­tavasti miljardi.

   Koivusaaren ker­rosalaa en tiedä, olisiko jotain 200 000? Pelkän metroase­man hin­nal­la (n. 30 — 40 miljoon­aa) se on noin 150 — 200 euroa neliö, toisaal­ta jos sen las­kee Län­simetron hin­nal­la per ase­ma (n. 100 miljoon­aa) niin 500 euroa neliö. Moot­tori­tieli­it­tymä var­maan 20 — 50 miljoon­aa, riip­puu tietenkin ihan siitä miten se tehdään.

   Öster­sun­dom, hyvin alus­ta­vat ja karkeat arviot on olleet jotain vajaa miljoona ker­rosneliötä (20 000 — 30 000 asukas­ta). Metron ensim­mäi­nen hin­ta-arvaus on noin 400 miljoon­aa eli 400 euroa neliö, pikaratik­ka ehkä 100 miljoona eli 100 euroa neliö. Motari on valmi­ina, mut­ta kyl­lä niihin lisäkaistoi­hin ja ehkä uusi­in liit­tymi­in siltikin palaa hel­posti sato­ja miljoo­nia. Ver­tailun vuok­si pelkän Kehä I paran­nusten hin­ta­lap­pu on noin puoli miljardia.

   Minus­ta liiken­ner­ak­en­tamisen kus­tan­nuk­set ovat karan­neet käsistä, ja syy tähän on että vede­tään moot­toriteitä sinne minne riit­täisi ihan katu ja tun­neli­rataa kun yksinker­tainen pin­taratakin riittäisi.

   Vastaa

   1. Kru­unuvuoren­ran­ta on tietysti kallis sen sil­lan takia. Öster­sun­domin metro palvelee myös Van­taan puol­ta, johon tulaa myös kohta­laisen paljon asukkai­ta. Jotkut pätkät ovat kallimpia, jotkut halvem­pia kuin tuo 100 €/k‑m. Pikaratikkaa tietysti olis suuri osa noista investoinneista.

      Vastaa

6. Raken­nus­la­ki sal­lii kyl­lä hyvin inno­vati­ivisia maan­omis­ta­jien välisiä tasausmenettelyjä,

   Maan hin­nan mak­sa­vat ne jot­ka maa­ta käyt­tävät. Ne asukkaat, jot­ka talois­sa asu­vat. Miten on tasaus­menet­te­lyt hoidet­tu lain­säädän­nössä hei­dän etu­jaan ajatellen? Heil­lä on vain nyl­je­tyik­si tule­van osa huoli­mat­ta siitä, että he maan arvon syn­nyt­tävät työn­te­ol­laan ja ansio­tu­lois­taan mak­samil­laan veroillaan.

   ..mut­ta har­va kun­ta on riit­tävän vah­va näitä käyt­tämään; pitäähän siltä onnekkaal­ta maan­omis­ta­jal­ta sil­loin leika­ta hänen saa­maansa hyö­tyä. Tas­a­puolisu­us veisi sitä pait­si kaiken ilon kaavoituk­ses­ta, kos­ka kaverin puol­ta ei voisi enää pitää.

   Ja hyö­tyä eivät saa asukkaat, vaan se lahjoite­taan gryn­derei­den, “asun­tosäätiöi­den” ja muiden “kiin­teistöke­hit­täjien” osak­keen­o­mis­ta­jille. Hienot sys­teemit on kehitet­ty, jot­ta arvo ei vain tulisi arvon­tuot­ta­jille. Mitä koko val­ti­ol­la olisi tekoa, jos se ei voisi jakaa ilmaisia lounai­ta kaverieliitille?

   Vastaa

7. Leik­itään nyt niil­lä Legoil­la, mitä isä antoi..: Se 599€ pysäköin­tipaik­ka siel­lä keskus­tas­sa tuot­taa hamaan ikuisu­u­teen yhteiskun­nalle vero­tu­lo­ja, mut­ta se 100€ raiteen­pätkä siel­lä auti­ol­la mutapel­lol­la, pitää sub­ven­toi­da, kunnes hel­vetti jäähtyy.

   Vastaa

8. “Minus­ta liiken­ner­ak­en­tamisen kus­tan­nuk­set ovat karan­neet käsistä, ja syy tähän on että vede­tään moot­toriteitä sinne minne riit­täisi ihan katu ja tun­neli­rataa kun yksinker­tainen pin­taratakin riittäisi.”

   Saat­taa olla. Kuitenkin kus­tan­nus­tarkasteluis­sa pitää tarkastel­la elinkaarikus­tan­nuk­sia eikä vain maan käyt­töönot­tokus­tan­nuk­sia käyt­töönot­to­het- kellä.

   Uuden kaupungi­nosan kokon­ais­in­vestoin­ista liiken­nein­vestoin­nit ovat muu­ta­man pros­entin luokkaa, mut­ta ko kaupun­giosan vuosit­tai­sista käyt­tökus­tan­nuk­sista liiken­nekus­tan­nuk­set ovat merkit­tävä osa.

   Vastaa

9. Kim­mo: meinasin vas­ta­ta, mut­ta sit­ten huo­masin, etten kykene ymm­rätämään mitä nyt oikein koi­tat sanoa. Voisitko sel­ven­tää niin kesksutelu etenisi? Miten se parkkipaik­ka oikein tuot­taa vero­tu­lo­ja (jol­lain sel­l­aisel­la taval­la jol­la kiskot eivät)?

   Vastaa

10. Saat­taa olla. Kuitenkin kus­tan­nus­tarkasteluis­sa pitää tarkastel­la elinkaarikus­tan­nuk­sia eikä vain maan käyt­töönot­tokus­tan­nuk­sia käyt­töönot­to­het- kellä.

    Toki näin, pistin mutkia suo­rak­si laske­mal­la suo­raan raitei­den kus­tan­nuk­sia. Toki käyt­töku­luis­sa ja matkus­ta­jamääris­sä on bus­sei­hin ver­rat­tuna iso ero. Ja joskus on syytäkin polt­taa rahaa, esimerkik­si Laa­jasa­lon sil­ta tekee yhtey­destä suo­ran ja nopean, ja vaik­ka Koivusaaren metroase­ma on kallis niin se on tuonne minus­ta ihan mallikelpoinen ratkaisu,.

    Uuden kaupungi­nosan kokon­ais­in­vestoin­ista liiken­nein­vestoin­nit ovat muu­ta­man pros­entin luokkaa, mut­ta ko kaupun­giosan vuosit­tai­sista käyt­tökus­tan­nuk­sista liiken­nekus­tan­nuk­set ovat merkit­tävä osa.

    Vaan kun nyky­isil­lä hin­noil­la puhutaan hel­posti kym­menistä prosenteista.

    Vastaa

11. Jotenkin en ymmär­rä yhtään, mikä on nyt ongel­ma. Eikö kaupun­ki voi pakkol­u­nas­taa halu­a­mansa maat ennenkuin mitään kaavoitus­ta on julk­istet­tu? Mitä ihmettä on merk­i­tys­tä sil­lä, onko nurkalle tulos­sa kiskot vai moot­tori­tie? Miten nämä on tähän asti otet­tu huomioon? Ymmär­rän sen ver­ran, että ihmiset mak­sa­vat asun­nos­taan mielel­lään enem­män, mikäli yhtey­det hyvät. Osalle se ei tietenkään merk­itse mitään, ellei joudu rak­en­ta­maan omaa tietä pitkälti. Itketäänkö nyt sitä, että kaupun­ki joutuu rak­en­ta­maan liiken­ney­htey­det ja hyö­ty menee sit­ten rak­en­ta­jien tasku­un? Eikö kaupun­ki voi omis­tamis­taan maista pyytää kohtu­ullista kor­vaus­ta huomien infran rak­en­tamisen? Mikä estää pakkol­u­nas­tuk­sen kohtuu hinnalla?

    Vastaa

12. Otso, Kim­mo ilmeis­es­ti luulee että parkkipaikoista mak­se­taan veroa, sukua ajatuk­selle että autoil­i­jat on varakkai­ta. Nykyään vaan läh­es kel­lä tahansa on varaa autoon, ei niiden määrä muuten olisikaan mikään ongelma.

    Mut­ta aja­tus on hyvä, esimerkik­si sel­l­aises­sa sosial­is­ti­maas­sa kuin Amerikan Yhdys­val­lat parkkipaikat on kaupungille usein merkit­tävä tulon­lähde. Jos Helsin­ki hin­noit­telisi kadun­var­sipysäköin­nin niin kuin asiantun­ti­jat sanovat, eli hin­ta on kohdal­laaan sil­loin kun joka yhdek­säs paik­ka on vapaa ja se on suurem­pi kuin pysäköin­ti­laitok­ses­sa, niin jokainen kadun­var­si­paik­ka tuot­taisi sel­l­aiset pari tuhat­ta vuodessa, jotain 50 miljoon­aa. Parkkipaikko­jen määrääkään ei tarvit­sisi sen kum­mem­min miet­tiä, kun kaupun­ki lakkaa jaka­mas­ta niitä ilmaisek­si niin syn­tyy markki­nat yksi­ty­isille parkkihalleille.

    Vastaa

13. K‑Veikko: “…Jos raideli­ikenne ja siis uusien rato­jen rak­en­t­a­mi­nen olisi kan­nat­tavaa bisnestä ja matkalip­pu­jen hin­nat sen mukaiset, nousisiko radan­var­ren asun­to­jen hin­ta ollenkaan?”

    Käsit­tääk­seni raidein­vestoin­nit (juna) nyky­isil­lä hinoil­la eivät ole kan­nat­tavia. Sen takia muual­la Euroopas­sa raken­netaankin uusia kaupunke­ja van­ho­jen rato­jen var­teen. Ase­man ympäristöön saadaan 10 000 ihmistä pien­taloi­hin käve­ly­matkan päähän junasta.

    Suomes­sa ei kyet­ty edes Lah­den oiko­radan asemien seu­tu­ja kaavoit­ta­maan kaupungeik­si ja irroit­ta­maan emokun­nistaan! Täy­tyy myön­tää, etten ymmär­rä kaavoitus­ta. Kos­ka se ei tuo­ta parem­paa jälkeä, kyseenalais­tan koko kaavoituk­sen ole­mas­sa olon oikeutuksen. 🙂

    Vastaa