Pakolaisista valtaosa on leireillä Afrikassa

Kovin moni näyt­tää vaa­ti­van, että pako­lai­set tulee asut­taa naa­pu­ri­mai­hin; siis  vaik­ka­pa kuusi mil­joo­naa pie­ta­ri­lais­ta Suo­meen, jos tar­vet­ta ilmenisi.

Har­va näyt­tää ymmär­tä­vän, että juu­ri niin val­tao­sin tapah­tuu. Afri­kan krii­sia­lueil­ta pake­ne­vis­ta ihmi­sis­tä yli­voi­mai­nen enem­mis­tö on asu­tet­tu kehi­tys­mai­hin ja vain pie­ni hitu­nen Euroop­paan. Wiki­pe­dian mukaan ruti­köy­häs­sä Jeme­nis­sä on 700 000 soma­lia, Hesa­ris­ta tosin muis­tan luvun 1,5 mil­joo­naa, mut­ta en pys­ty tätä tääl­tä Oulus­ta verifioimaan.

Kävin ker­ran vii­me vuo­si­tu­han­nel­la edus­kun­nan sosi­aa­li- ja ter­veys­va­lio­kun­nan kans­sa YK:n hal­lin­noi­mal­la pako­lais­lei­ril­lä jos­sain kes­kel­lä Saha­raa lähel­lä päi­vän­ta­saa­jaa . Lei­ril­lä oli joi­ta­kin kym­me­niä tuhan­sia Suda­nin sisäl­lis­so­taa paen­nei­ta. Sodit­tu­kin oli, sil­lä yksi­kä­ti­siä tai yksi­jal­kai­sia oli pal­jon. Maa­mii­noil­la oli toki osuu­ten­sa tähän.

Tuo kylä oli kaik­kien toi­vei­den mukai­nen. Ruu­tu­kaa­va, asial­li­set talot, vie­mä­rit, vesi­joh­dois­ta en ole ihan var­ma, kos­ka vet­tä ei Saha­ras­sa ole yllin kyllin.

Tur­val­li­suus­ti­lan­tees­ta ker­too par­hai­ten se, että kul­jim­me kah­den Jee­pin kolon­na­na. Me suo­ma­lai­set istuim­me isän­tien kans­sa toi­ses­sa autos­sa ja toi­ses­sa avo­la­va­jee­pis­sä istui puo­li tusi­naa tur­va­mie­hiä ryn­näk­kö­ki­vää­rien kanssa.

Kou­lu siel­lä oli, ja uskoi­sin, että jok­seen­kin kaik­ki lap­set ope­tet­tiin luke­maan. Moti­vaa­tio saat­toi kyl­lä olla heik­ko, kos­ka mitään luet­ta­vaa ei ollut. Eikä tule kos­kaan ole­maan, sil­lä noi­ta lei­re­jä ei tul­la purkamaan.

Kylä oli hal­kai­si­jal­taan pari kilo­met­riä. Ulko­puo­lel­la ei ollut mitään.

Emme pääs­seet jut­tu­tuo­kiol­le asuk­kai­den kans­sa, mut­ta joten­kin tuli vai­ku­tel­ma, että useim­mat halusi­vat pois. Minä aina­kin oli­si halun­nut. En voi hyväk­syä aja­tus­ta, että pysy­kööt siel­lä koko ikän­sä. Tuol­lai­nen oloi­si ide­aa­li­nen alius­ta isla­mi­lai­sen fun­da­men­ta­lis­min sikiä­mi­sel­le, pait­si  että nämä oli­vat isla­mi­lai­sia pake­ne­via kristittyjä.

Näi­tä pako­lais­lei­re­jä tyh­jen­ne­tään –tai täyt­ty­mis­tä hidas­te­taan –kiin­tiö­pa­ko­lai­suu­den kaut­ta. Spon­taa­ni­pa­ko­lais­ten mah­dol­li­suu­det ylit­tää Saha­ra hen­gis­sä oli­vat rajoi­te­tut. Sik­si spon­taa­li­pa­ko­lais­ten suo­si­mi­nen on minus­ta vähän epäreilua.

Nyt tulee vai­kea kysy­mys. Jos Suo­mi pelas­ta tuol­lai­sel­ta lei­ril­tä 200 pako­lais­ta, miten hei­dät tulee valikoida?

Oikea vas­taus minus­ta on, että pois pitäi­si vali­koi­da ne, jot­ka hyö­ty­vät sii­tä eni­ten. Tähän jouk­koon kuu­luu vam­mai­sia, jot­ka eivät noin alkeel­li­sis­sa olois­sa pär­jää, mut­ta tämä ei ollut vas­taus jota hain.  Minus­ta siel­tä pitää vali­ta nii­tä, joil­la on par­haat mah­dol­li­suu­det menes­tyä teol­li­suus­mais­sa. Siis par­haim­mis­to. Jos otam­me par­haim­mis­toa, voim­me ottaa samal­la bud­jet­tir­joi­tuk­sel­la pal­jon enemmän.

Par­hai­ten kou­lu­te­tut menes­ty­vät meil­lä par­hai­ten, mut­ta onko oikein riis­tää par­haim­mis­to pako­lais­lei­reil­tä? Aina­kin lyhyel­lä aika­vä­lil­lä oli­si, sil­lä lei­reil­lä ei ole kou­lu­tuk­sel­la ker­ras­saan mitään käyt­töä.  Aikee­ni voi olla mac­hia­vel­lis­ti­nen ja juu­ri sik­si se ei onnis­tu­ne. Muut, mei­tä hou­kut­te­le­vam­mat maat ovat kek­si­neet sen kau­an sitten.

70 vastausta artikkeliin “Pakolaisista valtaosa on leireillä Afrikassa”

  1. Mie­len­kiin­tois­ta puhet­ta. Hyvä, ettet ase­tu ehdol­le edus­kun­ta­vaa­leis­sa. Väl­tyt aina­kin ikä­vil­tä yllä­tyk­sil­tä, sil­lä Panu Latu­rin vii­me­ai­kais­ten ulos­tu­lo­jen perus­teel­la lin­jauk­se­si tun­tu­vat Vih­reäl­le lii­tol­le jopa lii­an jyrkiltä.

  2. No sen­kö takia Suo­meen on tuo­ta­va pako­lai­sia kau­kai­sis­ta kult­tuu­reis­ta, kun 1400 km pit­kä itä­ra­jam­me sei­soo paikallaan.

    Luu­li­si Venä­jän ja Suo­men­kin pää­se­vän jo vih­doin yhtei­sym­mär­ryk­seen maahanmuutoistamme.

    Mik­si tuot­taa maa­ham­me ei 10-luo­kan pako­lai­sia, kun naa­pu­ris­sa on aivan lois­ta­vaa 10-luo­kan erit­täin kou­lu­tet­tua, ja liki suo­ma­la­lais­ta väkeä pil­vin pimein tarpeisiimme.

  3. Olen kir­joi­tuk­sen joh­to­pää­tök­sis­tä samaa miel­tä. Seu­raa­va kysy­mys onkin, onko pako­lais­lei­reil­lä niin suu­ri “par­haim­mis­to”, että sii­tä riit­tää meil­le­kin. Onhan mikä tahan­sa län­ti­nen maa kui­ten­kin hou­kut­te­le­vam­pi kuin pako­lais­lei­ri, mut­ta jot­kut maat ovat tie­tys­ti hou­kut­te­le­vam­pia kuin toi­set. 30-luvul­la Englan­ti ja Yhdys­val­lat sai­vat Nobel-tasoi­sia­kin pakolaisia.

    Kris­ti­tyt teologit/filosofit ovat aiko­jen saa­tos­sa rii­del­leet sii­tä, mikä on oikea tapa ylis­tää Jumalaa.

    Osa on sitä miel­tä, että todel­lis­ta rak­kaut­ta Juma­laa koh­taan osoit­taa se, joka rakas­taa aidos­ta halus­ta ja iloi­ten. Toi­set taas sano­vat, että oike­aa Juma­lan ylis­tys­tä on uhrau­tu­mi­nen, kär­si­mi­nen sekä askeesi.

    Näis­tä pako­lai­suus­asiois­ta löy­ty­vät täs­mäl­leen samat lei­rit. Joi­den­kin mie­les­tä kai­ken­lai­nen “hyvien” ja “help­po­jen” pako­lais­ten valit­se­mi­nen on yksin­ker­tai­ses­ti vää­rin. Itse en ole ollen­kaan tätä miel­tä. Uuteen yhteis­kun­taan menes­tyk­sek­kääs­ti sulau­tu­van pako­lai­sen lap­sis­sa tämä saa­vu­tet­tu hyö­ty vie­lä vain kertautuu.

  4. Olen ehkä lii­an nok­ke­la aiheen vaka­vuu­teen näh­den, mut­ta tulee aja­tus: Aja­tel­laan , että vah­vim­maat pako­lai­sis­ta osal­lis­tu­vat lei­rin yllä­pi­toon (tapah­tuu­ko näin, en tie­dä). Sil­loin Suo­mi voi­si kehi­tys­mää­rä­ra­hoil­la vuo­kra­ta tai ostaa maa­ta krii­sia­luei­den lähel­tä. Sit­ten toi­min­ta­ky­kyi­sim­mät pako­lai­sis­ta muut­tai­si­vat per­hei­neen johon­kin toi­sen krii­sia­lu­een lei­riin pyö­rit­tä­mään sen arkea ja toisinpäin.Nämä ihmi­set eivät tuol­la toi­ses­sa maas­sa koki­si vaa­raa ja sai­si­vat omas­ta näkö­kul­mas­taan ruh­ti­naal­lis­ta palk­kaa. Hyö­dyl­li­nen puu­hai­lu ja arjen pyö­rit­tä­mi­nen on paras­ta tera­pi­aa krii­se­jä koke­neel­le ihmi­sel­le , olen kuul­lut asian­tun­ti­joi­den sano­van. Suo­ma­lais­ten roo­lik­si jäi­si olla vain käyn­nis­tys­a­pu­na, toi­mit­taa lää­kä­ri- ym. eri­kois­a­pu ja vas­ta­ta toi­min­nas­ta leirimaalle. 

    Käy­tän­nös­sä oli­si tie­tys­ti pal­jon ongel­mia, esim. pape­rien puu­te, lei­ri­maan asen­ne ja muu, Moni kehi­tys­a­pu­vir­ka­mies jäi­si työt­tö­mäk­si. Lisäk­si ulko­mail­la teh­ty pako­lais­työ on todel­li­nen kulu kan­san­ta­lou­del­le, toi­sin kuin koti­maas­sa teh­ty. Mut­ta aina­kin joku pako­lai­nen voi­si täs­tä hyö­tyä sel­lai­sis­sa tilan­teis­sa jois­sa koti­maa­han voi jos­kus palata.

    1. Pako­lais­lei­reil­lä ei var­si­nai­ses­ti ole puu­tet­ta työ­voi­mas­ta vaan teke­mi­ses­tä — ja maas­ta. Lää­kä­rei­tä tar­vi­taan ja opet­ta­jia, mut­ta muu­ten kyl­lä sujuu omin voimin.

  5. Onko tämä nyt sitä rasis­tis­ta viha­pu­het­ta jota ei tule sietää?

    Idea on jo läh­tö­koh­dil­taan sie­tä­mä­tön. Ote­taan muu­ta­ma onne­kas pois val­ta­vil­ta, pysy­vil­tä pako­lais­lei­reil­tä. Samaan aikaan mil­joo­nat jat­ka­vat kär­si­mis­tään ongel­mas­sa jon­ka raken­tei­siin kukaan ei onnis­tu­nees­ti puutu. 

    Herä­tel­lään mie­luum­min kolo­nia­lis­mi hen­kiin ja istu­te­taan val­koi­nen mies takai­sin hal­lit­se­maan. Kun muu­ta­ma gepar­di­hat­tu on ripus­tet­tu hedel­mä­puun oksal­le roik­ku­maan, eikö­hän niis­sä muis­sa­kin mais­sa ala vies­ti men­nä peril­le. Täs­sä on tie­tys­ti se ongel­ma, että jen­kit käyt­ti­vät jo resurs­sin­sa ja Euroop­pa ei viitsi.

    Nobe­lin paik­ka jos joku kek­sii miten tämä ongel­ma tuli­si rat­kais­ta. Poten­ti­aa­li­sin käy­tän­nön ehdo­tus jon­ka olen näh­nyt on kos­ke­nut Yhdys­val­to­jen armei­jan jaka­mis­ta Leviat­han- ja rau­han­tur­vao­saan. YK:n alai­suu­des­sa armei­ja ei voi miten­kään toi­mia, joten pitä­nee toi­voa että jen­keil­lä on vie­lä varaa ja moti­vaa­tio­ta toi­mia maailmanpoliisina.

  6. Yllä­tyin Osmon pako­lais­lei­ri­ku­vauk­ses­ta. En voi mitään sil­le, että tul­kit­sen sen vas­tauk­sek­si toi­ses­sa ket­jus­sa ollee­seen kom­ment­ti­kir­joi­tuk­see­ni, jos­sa kysyn, miten käy­tän­nös­sä toteu­tet­tai­siin vaa­ti­mus pako­lais­ten aut­ta­mi­ses­ta lähia­lueil­la tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den vas­taa­not­ta­mi­sen sijaan. Ker­roin myös, että kehi­ty­syh­teis­työ­kon­sult­ti oli HS:n mie­li­pi­de­si­vul­la väit­tä­nyt, että “Suo­men pako­lais­me­no­jen uudel­lee­noh­jaa­mi­sel­la maa­il­man lei­ri­pa­ko­lais­ten sijoit­ta­mi­seen tur­val­li­siin lähi­mai­hin saa­tai­siin rat­kais­tua suu­rin osa maa­il­man lei­ri­pa­ko­lai­son­gel­mas­ta”. Kir­joi­tin näin:

    Miten voi­tai­siin rat­kais­ta pako­lais­lei­rien ongel­mat? Voi­tai­siin­ko lei­rien tilal­le raken­taa kyliä, jois­sa on kun­nol­li­sia talo­ja à la ruot­sa­lais­lah­ja­ta­lot Suo­mes­sa, vie­mä­rei­neen, vesi­joh­toi­neen ja säh­köi­neen, kou­lui­neen ja terveydenhuoltoineen?

    Googlen kuva­haun kuvat vas­taa­vat enem­män mie­li­ku­vaa­ni pako­lais­lei­reis­tä: resui­sia telt­ta­ky­liä. Kuvien jou­kos­ta löy­tyy joku­nen siis­tim­män näköi­nen (Gihem­ben lei­ri Ruan­das­sa ja viet­na­mi­lais­pa­ko­lais­ten kylä Male­sias­sa vuo­del­ta 1978) — eikä nii­hin­kään kenen­kään voi kuvi­tel­la halua­van jää­dä asumaan.

    En osaa kuvi­tel­la, miten pako­lai­son­gel­ma käy­tän­nös­sä rat­kais­tai­siin lähia­lueil­la. Sitä­kään ei kukaan ole arvail­lut, miten ne maat, jois­sa lei­rit ovat, suh­tau­tui­si­vat sii­hen, että kol­man­net maat ryh­tyi­si­vät isol­la rahal­la raken­ta­maan asu­tusa­luei­ta pakolaisille.

    Tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den vas­taan­ot­toa ja pako­lais­ten aut­ta­mis­ta lähia­lueil­laan ei voi aset­taa tois­ten­sa vaih­toeh­doik­si sen­kään takia, että tur­va­pai­kan­ha­ki­jat eivät ole pako­lai­sia, vaan enem­män ver­tau­tu­vat siir­to­lai­siin. Mil­loin tapah­tui siir­ty­mä siir­to­lai­ses­ta turvapaikanhakijaksi? 

    (Haluan lausua sydä­mel­li­set kii­tok­se­ni Taval­li­sel­le Tek­ni­kol­le Tryit-edi­to­rin link­kaa­mi­ses­ta ket­jus­sa HS-raa­ti ja maa­han­muut­to!)

  7. Tämän haas­tat­te­lun poh­jal­ta näyt­täi­si, että näin jo kuta kuin­kin toi­mi­taan. Eli mitä uut­ta nyt hae­taan? Kou­lu­tet­tu­ja ei tämän perus­teel­la vain oikein löydy. 

    Pät­kä Maa­han­muut­to­vi­ras­ton tur­va­paik­kayk­si­kön tulos­a­lu­een joh­ta­ja Susan­ne Teng­ma­nin haas­tat­te­lus­ta Suo­men kuva­leh­des­sä 6.3:

    H:Onko tot­ta, että Suo­meen vali­koi­tuu jo nyt pako­lais­ten eliit­tiä, hyvin kou­lu­tet­tua väkeä?

    T:”Se vaih­te­lee suu­res­ti koh­de­maan mukaan. Ira­kis­ta tule­vat ovat olleet hyvin kou­lu­tet­tu­ja, toi­saal­ta taas Bur­mas­ta ja Kon­gos­ta ei ole edes mah­dol­lis­ta saa­da kovin kou­lu­tet­tua väkeä. Toki mie­lel­lään ottai­sim­me myös kou­lu­tet­tu­ja, sil­lä hei­dän on hel­pom­pi sopeu­tua Suomeen.”

  8. Kovin moni näyt­tää vaa­ti­van, että pako­lai­set tulee asut­taa naa­pu­ri­mai­hin; siis vaik­ka­pa kuusi mil­joo­naa pie­ta­ri­lais­ta Suo­meen, jos tar­vet­ta ilmenisi.”

    Onko jos­sa­kin oikeas­ti maa, joka vii­den mil­joo­nan var­si­nai­sel­la väes­tö­poh­jal­la pitää alu­eel­laan kuut­ta mil­joo­naa edes telt­ta­lei­rio­lo­suh­teis­sa (tai toi­sil­la luvuil­la vas­taa­vas­sa suh­tees­sa)? Ymmär­tääk­se­ni jopa keh­nos­ti­kin hal­li­tuis­sa mais­sa ymmär­re­tään, että jos­sa­kin vai­hees­sa ne rajat on oikeas­ti lai­tet­ta­va kiinni.

    (itse kir­joi­tuk­sen joh­to­pää­tök­sis­tä en ole erimieltä)

    1. Onko jos­sa­kin oikeas­ti maa, joka vii­den mil­joo­nan var­si­nai­sel­la väes­tö­poh­jal­la pitää alu­eel­laan kuut­ta mil­joo­naa edes telt­ta­lei­rio­lo­suh­teis­sa (tai toi­sil­la luvuil­la vas­taa­vas­sa suhteessa

      Gazan kais­ta Palestiinassa?

  9. Jos ei ole resurs­se­ja ja on teke­mi­sen puu­tet­ta niin
    kaik­ki kyke­ne­vät ohjel­moin­ti­kurs­seil­le ja sit­ten kol­mes­sa vuo­ros­sa koo­dia ulos. Huo­no inter­net yhteys riit­tää ja ne hal­pis läp­pä­rit­hän toi­mii aurin­gon­va­lol­la (tai veivillä). 

    Fir­mat hakee par­haat ohjel­moi­jat pois ihan itse.

  10. Gazan kais­tal­la asuu 1,3 mil­joo­naa ihmis­tä, pako­lais­lei­reil­lä näis­tä alle puo­li miljoonaa.

  11. jrn

    Idea on jo läh­tö­koh­dil­taan sie­tä­mä­tön. Ote­taan muu­ta­ma onne­kas pois val­ta­vil­ta, pysy­vil­tä pako­lais­lei­reil­tä. Samaan aikaan mil­joo­nat jat­ka­vat kär­si­mis­tään ongel­mas­sa jon­ka raken­tei­siin kukaan ei onnis­tu­nees­ti puutu. 

    Tämä oli mei­kä­läi­sen­kin reak­tio. Suo­ma­lai­sen oman­tun­non kan­nal­ta moraa­li­nen kysy­mys sii­tä, kenel­le anne­taan paik­ka Suo­mes­sa, on tie­tys­ti mer­kit­tä­vä. Koko­nai­suu­den kan­til­ta tämä on aika teo­reet­tis­ta näper­te­lyä, kun lei­reil­le jää jäl­keen joka tapauk­ses­sa tuhan­sia ja mil­joo­nia, kyke­ne­viä ja kykenemättömiä.

    Pako­lai­sia syn­tyy soti­mi­sen ja mil­loin min­kä­kin­lai­sen val­ta­po­li­tii­kan seu­rauk­se­na. En kyke­ne näke­mään asi­aan muu­ta rat­kai­sua kuin pako­lai­suu­den syy­nä ole­van konflik­tin rat­kai­sun, ja niis­sä asiois­sa Suo­mi on tie­tys­ti Ahti­saa­ret ja muut mukaan las­kien­kin pik­ku­te­ki­jä. Was­hing­ton kun päät­ti teh­dä ret­ken Ira­kiin, niin syn­tyi aina­kin nel­jä mil­joo­naa pako­lais­ta (maan sisäi­set mukaan­luet­tu­na). Sitä ennen afga­nis­ta­ni­lai­set oli­vat maa­il­man suu­rin pako­lais­ryh­mä hyvin pit­kään. Mitä­pä on sil­le suun­nal­le vii­me aikoi­na kuu­lu­nut… sanoi­sin, että näi­den ongel­mien rat­kai­sut ovat jos­sain muu­al­la kuin Suo­men pako­lais­po­li­tii­kas­sa. Maa­il­man mah­ta­via voi tie­tys­ti yrit­tää kri­ti­soi­da ja silleen.

    Ira­kis­ta on muu­ten syn­ty­nyt aika hui­kea huma­ni­tää­ri­nen kata­stro­fi. Kodit­to­mat elä­vät erit­täin hei­kois­sa olois­sa maas­sa, jol­la on vis­siin maa­il­man toi­sek­si suu­rim­mat öljyvarat.

  12. Suo­mi pelas­taa siis 200 ihmis­tä jol­tain lei­ril­tä jos­sa on 100 000. Siis tämä on kaik­ki mitä Suo­mi aikoo teh­dä ja sil­lä hyvä. 

    Osmo täs­sä yrit­tää valeh­del­la että “200 luku­tai­dot­to­man rou­daa­mi­nen suo­meen” tai “100 000 ihmi­sen rou­daa­mi­nen naa­pu­ri­mai­hin” ovat ne vaih­toeh­dot, jos­ta pitää mei­dän pitää valita.

    Näi­den 200 ihmi­sen asut­ta­mi­nen ikui­ses­ti naa­pu­ri­maan aidat­tui­hin turis­ti­ho­tel­lei­hin tulee hal­vem­mak­si kuin rah­taa­mi­nen suo­meen. Nämä ovat ne vaih­toeh­dot. Jos valin­ta on vai­kea, asi­aa voi­daan kysyä vaik­ka pako­lai­sel­ta itseltään.

    ( Tjaa. Asi­aa voi kysyä vaik­ka minul­ta, viet­täi­sin mie­luum­min lop­pue­lä­män kivas­sa hotel­lis­sa Tuni­sias­sa kuin kak­sios­sa Varissuolla. )

    1. Sep­po Ryväs:

      Osmo täs­sä yrit­tää valeh­del­la että “200 luku­tai­dot­to­man rou­daa­mi­nen suo­meen” tai “100 000 ihmi­sen rou­daa­mi­nen naa­pu­ri­mai­hin” ovat ne vaih­toeh­dot, jos­ta pitää mei­dän pitää valita.

      Täl­lais­ta tämä kes­kus­te­lu taas on. Maa­han­muut­to­kriit­ti­set ovat niin kiih­keäs­ti jumiu­tu­neet mie­li­ku­viin­sa luku­tai­dot­to­mis­ta kame­li­na­ja­jis­ta, että kun sanon, että lei­reil­tä tuli­si pelas­taa par­hai­ten kou­lu­te­tut, Ryväs puhuu yhä lukutaidottomista.
      Kävi­sit jos­kus pako­lais­lei­ril­lä, niin et puhui­si mitään muka­vas­ta hotel­lis­ta Tunisiassa.

  13. Täs­sä kehi­tys­mai­den elii­tin kalas­te­lus­sa on kyl­lä mie­les­tä­ni suu­ri­kin moraa­li­nen ongelma. 

    Kun län­si­maat kerää­vät rusi­nat pul­las­ta ja pako­lais­lei­ri jos­kus palaa maa­han­sa, palaa se huo­mat­ta­vas­ti hei­kom­pa­na ryh­mä­nä kuin lähtiessään. 

    Ihmi­set, joi­ta kipeim­min tar­vit­tai­siin maan jäl­leen­ra­ken­ta­mi­seen, opet­ta­jik­si, ter­vey­den­huol­toon, maan olo­jen suun­nit­te­luun ja hal­lin­toon, on imu­roi­tu muualle. 

    Kyl­lä me pär­jääm­me ilman kehi­tys­mai­den kou­lu­tet­tu­ja. Äärim­mäi­sen itse­käs­tä vie­dä se väes­tön­osa mei­dän tar­pei­tam­me pal­ve­le­maan, jota tule­vai­suu­des­sa eni­ten tar­vi­taan pai­kan päällä. 

    Olen sitä miel­tä, että pako­lais­po­li­tiik­ka saa olla aidon huma­ni­taa­ris­ta ilman mui­ta int­res­se­jä. Suo­mi voi­si kes­kit­tyä otta­maan jon­kun tie­tyn hyvin hei­kon ryh­män edus­ta­jia, esim. vam­mai­sia lap­sia ja eri­kois­tua hei­dän kun­tou­tuk­seen­sa. Sil­loin tie­tys­ti kiin­tiö oli­si pie­nem­pi, jos käy­tet­tä­vis­sä oli­si sama raha. 

    Pako­lais­po­li­tiik­ka ja muu maa­han­muut­to­po­li­tiik­ka minus­ta tulee pitää eril­lään toi­sis­taan. Oles­ke­lu­lu­van ja sosi­aa­lie­tuu­det ilman tur­va­paik­kas­ta­tus­ta saa lii­an löy­sin perus­tein. Sii­hen vali­koi­vuut­ta mie­luum­min sen mukaan, mikä on kou­lu­tus ja mit­kä mah­dol­li­suu­det on kotou­tua. Esim. luku­tai­to (aikuisella)on välttämättömyys.

  14. Gazan kais­tal­la asuu 1,3 mil­joo­naa ihmis­tä, pako­lais­lei­reil­lä näis­tä alle puo­li miljoonaa. 

    Tuo mei­nai­si Suo­meen suh­teu­tet­tu­na, ettei tän­ne tuli­si­kaan kuut­ta mil­joo­naa pie­ta­ri­lais­ta, vain kak­si miljoonaa.

    Ne oli­si­kin jo help­po asut­taa, vai? 😉

  15. Ihmi­set, joi­ta kipeim­min tar­vit­tai­siin maan jäl­leen­ra­ken­ta­mi­seen, opet­ta­jik­si, ter­vey­den­huol­toon, maan olo­jen suun­nit­te­luun ja hal­lin­toon, on imu­roi­tu muualle. 

    Tai sit­ten he, aina­kin osa heis­tä, halu­aa pala­ta raken­ta­maan omaa maa­taan. Län­si­mais­sa han­kit­tu kou­lu­tus ja työ­ko­ke­mus eivät sii­nä ole aina­kaan haitaksi.

  16. Olen samaa miel­tä Eli­nan kanssa:

    […] pako­lais­po­li­tiik­ka saa olla aidon huma­ni­taa­ris­ta ilman mui­ta int­res­se­jä. […] Pako­lais­po­li­tiik­ka ja muu maa­han­muut­to­po­li­tiik­ka minus­ta tulee pitää eril­lään toisistaan.

    Armo­ton tur­va­pai­kan­ha­ki­ja­po­li­tiik­ka tun­tuu vai­keal­ta toteut­taa, kun ihmi­set ker­ran ovat läh­te­neet joil­ta­kin seu­duil­ta liik­keel­le. Kana­daa on mon­ta ker­taa kehut­tu, Osmo­kin on kehu­nut. Tai­dan­pa ryh­tyä tut­ki­maan Kana­dan periaatteita.

  17. Tie­tää­kö joku, mil­lai­set mah­dol­li­suu­det lei­ril­tä pelas­te­tul­la pako­lai­sel­la on aut­taa lei­riin jää­viä suku­lai­si­aan? Pys­tyy­kö esim. Suo­mes­sa työl­lis­ty­nyt pako­lai­nen tie­naa­mal­laan rahal­la mah­dol­lis­ta­maan suku­lais­las­ten­sa kou­lu­tuk­sen jos­sain lei­rin ulko­puo­li­ses­sa opi­nah­jos­sa? Tai aut­ta­maan per­heen­sä ulos lei­ril­tä inhi­mil­li­sem­piin olosuhteisiin?

  18. Gazan kais­taa kai tus­kin voi kut­sua maak­si, ja jos voi­si, niin har­va nos­tai­si sitä esi­mer­kik­si sii­tä, miten maa­ta pitäi­si hallita.

  19. Mik­si pidän oikeu­tet­tu­na vali­koi­da pako­lais­lei­reil­tä nii­tä, joil­la on par­haat edel­ly­tyk­set menes­tyä teol­li­ses­sa yhteiskunnassa.
    1) He hyö­ty­vät muu­tos­ta enem­män kuin ne, joi­den on vai­kea työl­lis­tyä teollisuusmaassa;
    2) Talou­del­li­nen sal­do heis­tä on vas­taa­not­ta­ja­mal­le aina­kin posi­tii­vi­sem­pi, ellei posi­tii­vi­sem­pi. Samal­la talo­pu­del­li­sel­la uhrauk­sel­la voi pelas­taa enemmän;
    3) Hei­dän osaa­mi­seen­sa ei ole pako­lais­lei­reil­lä mitään käyt­töä, jol­loin osaa­mi­nen vähe­nee. Lää­kä­rei­tä ei pidä ottaa, kos­ka hei­tä siel­lä tarvitaan.
    4) Pako­lais­lei­reil­le jää­vät suku­lai­set hyö­ty­vät sii­tä, kos­ka muut­ta­jat lähet­tä­vät huo­mat­ta­van pal­jon rahaa koti­mai­hin­sa; tuo raha­vir­ta on itse asias­sa sel­väs­ti suu­rem­pi kuin koko kehitysapu.
    5) Kou­lu­tet­tu­jen pako­lais­tenb osaa­mi­nen kehit­tyy teol­li­suus­mais­sa. Jos pako­lai­suus jos­kus pur­kau­tuu, monet heis­tä palaa­vat raken­ta­maan kotimaitaan.

    Eli­nan aja­tus, että huma­ni­tää­ri­sen toi­min­nan tulee olla täy­sin epäit­se­käs­tä (min­kä lisäk­si hän tun­tuu vas­tus­ta­van sitä noin yleen­sä) ja siir­to­lai­suu­den täy­sin itse­käs­tä, joh­taa hyvin tehot­to­maan lopputulokseen.

  20. Täs­sä kehi­tys­mai­den elii­tin kalas­te­lus­sa on kyl­lä mie­les­tä­ni suu­ri­kin moraa­li­nen ongelma.

    Kun län­si­maat kerää­vät rusi­nat pul­las­ta ja pako­lais­lei­ri jos­kus palaa maa­han­sa, palaa se huo­mat­ta­vas­ti hei­kom­pa­na ryh­mä­nä kuin lähtiessään.

    Ihmi­set, joi­ta kipeim­min tar­vit­tai­siin maan jäl­leen­ra­ken­ta­mi­seen, opet­ta­jik­si, ter­vey­den­huol­toon, maan olo­jen suun­nit­te­luun ja hal­lin­toon, on imu­roi­tu muualle. 

    Mitään loo­gis­ta pak­koa­han näil­le pako­lai­sil­le ei oli­si antaa sen enem­pää kan­sa­lai­suut­ta tai pysy­vää oles­ke­lu­lu­paa muu­ta­maan vuo­teen. Jos tilan­ne para­nee nopeas­ti, niin voi­tai­siin­han hei­dät palaut­taa koti­maa­han­sa (vaik­ka siis Osmon esit­tä­mil­lä rajaeh­doil­la tämä ei oli­si­kaan Suo­men etu­jen mukais­ta, ja heil­lä oli­si tie­tys­ti mah­dol­li­suus etsiä ei-huma­ni­tää­ri­nen oles­ke­lu­lu­pa muu­al­ta). Sen sijaan jos krii­si jat­kuu, kuten se usein jat­kuu, vuo­si­kym­me­niä, ei tämä elit­ti hyö­dy­tä sen enem­pää itse­ään kuin ketään muu­ta­kaan siel­lä lei­ril­lä, ja mah­dol­li­suus että sen jäsen voi­si jos­kus teh­dä jotain mer­kit­tä­väs­ti hyö­dyl­lis­tä oman van­han koti­maan­sa eteen lie­ni­si suu­rem­pi sii­nä tapauk­ses­sa, että hän oli­si hank­ki­nut työ­ko­ke­mus­ta kel­vol­li­ses­ti toi­mi­vas­sa yhteis­kun­nas­sa lei­ril­lä istu­mi­sen sijaan. 

    Var­min tapa vah­vis­taa käsi­tys­tä, että humain­tää­ri­set maa­han­muut­ta­jat ovat pysy­viä yhteis­kun­nan elät­te­jä, on tar­koi­tuk­sel­la vali­koi­da sel­lai­sia tuli­joi­ta, jot­ka hyvin suu­rel­la toden­nä­köi­syy­del­lä ovat pysy­viä yhteis­kun­nan elättejä.

  21. Eli­na
    “Kyl­lä me pär­jääm­me ilman kehi­tys­mai­den kou­lu­tet­tu­ja. Äärim­mäi­sen itse­käs­tä vie­dä se väes­tön­osa mei­dän tar­pei­tam­me pal­ve­le­maan, jota tule­vai­suu­des­sa eni­ten tar­vi­taan pai­kan päällä.”

    Maan­tie­teel­li­set etäi­syy­det ovat nyky­ai­ka­na pit­käl­ti menet­tä­neet perin­tei­sen mer­ki­tyk­sen­sä. Hen­ki­set etäi­syy­det ovat ne oleel­li­sem­mat. Kun köy­hem­pien, ja mik­sei myös itsea­sias­sa rik­kaam­pien, mai­den eliit­tiä ja kes­ki­luok­kaa tulee tän­ne ja ver­kos­toi­tuu yhteis­kun­taam­me, he samal­la ver­kos­toi­vat omat maan­sa mei­dän ver­kos­toi­him­me. Hei­dän kans­san­sa ja kaut­tan­sa sit­ten pys­tym­me kehit­tä­mään maa­il­man­laa­juis­ta työn­ja­koa kaik­kia hyö­dyt­tä­väl­lä taval­la. Tuo on eko­lo­gis­ta­kin. Ei tar­vit­se mat­kus­tel­la niin pal­jon ollak­seen kan­sain­vä­li­ses­sä vuorovaikutuksessa;-)

  22. Riit­ta kir­joit­ti 24.3.2010 kel­lo 10:18
    “Tuo mei­nai­si Suo­meen suh­teu­tet­tu­na, ettei tän­ne tuli­si­kaan kuut­ta mil­joo­naa pie­ta­ri­lais­ta, vain kak­si miljoonaa.”

    Gaza Strip refu­gees in camps 499,231 , Regis­te­red refu­gees 1,090,932

    http://www.unrwa.org/etemplate.php?id=253

    Suo­meen ja pie­ta­ri­lai­siin ver­rat­tu­na tuo siis tar­koi­tai­si, 5 mil­joo­naa lei­reil­le ja 10 mil­joo­naa alku­pe­räis­väes­tön joukkoon.

  23. Gazan pales­tii­na­lais­pa­ko­lai­set ver­tau­tu­vat pie­ta­ri­lais­ten sijaan parem­min sii­hen, kun Suo­mi asut­ti kar­ja­lai­set 2. maa­il­man­so­dan jäl­keen. Sama kie­li ja kult­tuu­ri. Tär­keä ero on sii­nä, että muu­ta­man vuo­den jäl­keen kar­ja­lai­set oli asu­tet­tu, kun taas Gazas­sa ihmi­set edel­leen asu­vat “pako­lais­lei­reis­sä”, vaik­ka puhu­taan suun­nil­leen samaan aikaan (1947) käy­dyn sodan tuot­ta­mis­ta pako­lai­sis­ta. Ok, kar­ja­lai­sia oli “vain” 10% Suo­men väes­tös­tä ja kyl­lä hei­dän­kin asut­ta­mi­seen omat ongel­man­sa liit­tyi­vät, mut­ta sanoi­sin kyl­lä, että Suo­mi on osan­nut hoi­taa lähia­lu­een pako­lai­set aika lail­la parem­min kuin moni muu. 

    Pales­tii­na­lai­sis­ta sanoi­sin vie­lä sen, että hei­tä pide­tään pako­lai­si­na edel­leen puh­taas­ti poliit­ti­sis­ta syis­tä. Hei­dän avul­la pales­tii­na­lai­set voi­vat edel­leen pitää vaa­ti­muk­sia Israe­lin alu­ee­seen. Jos hei­dät asu­tet­tai­siin ja las­ket­tai­siin nor­maa­leik­si asuk­kaik­si, voi­si­vat he luo­pua 1947 vuot­ta edel­tä­nei­den rajo­jen vaa­ti­muk­sis­ta (kuten Suo­mi on teh­nyt Kar­ja­lan suh­teen) ja tämä saat­tai­si hel­pot­taa edes vuo­den 1967 rajo­jen mukai­sen Pales­tii­nan muodostamista.

    1. Gazan pako­lai­sia ei voi ver­ra­ta siir­to­kar­ja­lais­ten asut­ta­mi­seen. Voi­si vera­ta, jos Suo­mel­le oli­si jätet­ty Lapin käsi­var­si, jon­ne kaik­ki suo­ma­lai­set oli­si asu­tet­tu vil­je­le­mää’n hedel­mäl­lis­tä maata.

  24. kor­jaus edel­li­seen, lei­reil­lä asu­vat on las­ket­tu myös rekis­te­röi­tyi­hin mukaan

    Suo­meen ja pie­ta­ri­lai­siin ver­rat­tu­na tuo siis tar­koi­tai­si, 5 mil­joo­naa lei­reil­le ja toi­nen 5 mil­joo­naa alku­pe­räis­väes­tön joukkoon.

  25. Eli­na: “Olen sitä miel­tä, että pako­lais­po­li­tiik­ka saa olla aidon huma­ni­taa­ris­ta ilman mui­ta intressejä.”

    Saa olla, mut­ta ei tar­vit­se. Kak­si kär­päs­tä yhdel­lä iskul­la on parem­pi kuin yksi, eikä mac­hia­vel­lis­mi ole ruma sana. Jos sel­lai­nen ihme jos­kus tapah­tuu kuin olo­jen nor­ma­li­soi­tu­mi­nen krii­sia­lueil­la, on hyvä että maa­il­mal­la on (toi­vot­ta­vas­ti) menes­ty­nei­tä maan­mie­hiä juu­ri­kin nois­ta Osmon mai­nit­se­mis­ta syistä.

    Pää­asia kui­ten­kin on että räy­hä­fun­da­men­ta­lis­tit (yleen­sä nuo­ria mie­hiä) jäte­tään otta­mat­ta. Olen ymmär­tä­nyt että näi­tä on tar­jol­la riit­tä­miin, ja aika usein jos­tain muu­al­ta kuin var­si­nai­sil­ta krii­sia­lueil­ta vaik­ka näin väittäisivätkin.

  26. Uskoak­se­ni par­hai­ten pako­lai­suut­ta voi­tai­siin hil­li­tä luo­pu­mal­la län­si­mais­sa tai edes tääl­lä EU:ssa, maa­ta­lous­tuis­ta ja tuon­nin esteis­tä. Täl­löin kehi­tys­mai­den teho­ton maa­ta­lous pää­si­si posi­tii­vi­sen kier­teen alkuun: lisää tulo­ja -> inves­toin­te­ja työn tuot­ta­vuu­den lisää­mi­seen -> lisää tulo­ja -> lisää kou­lu­tus­ta -> moni­puo­li­sem­paa bis­nes­tä jne.

  27. Eli­na:

    Täs­sä kehi­tys­mai­den elii­tin kalas­te­lus­sa on kyl­lä mie­les­tä­ni suu­ri­kin moraa­li­nen ongelma.

    Ei tää oo mikään ongel­ma. Sen elii­tin tuot­ta­mi­nen ja lähet­tä­mi­nen maa­il­mal­le on tuot­toi­saa toi­min­taa niil­le, jot­ka jää­vät jälkeen.

    Sen lisäk­si se tie­tys­ti kas­vat­taa nii­den läh­ti­jöi­den elin­ta­soa huomattavasti.

    Äärim­mäi­sen itse­käs­tä vie­dä se väes­tön­osa mei­dän tar­pei­tam­me pal­ve­le­maan, jota tule­vai­suu­des­sa eni­ten tar­vi­taan pai­kan päällä.

    Minus­ta on äärim­mäi­sen itse­käs­tä estää joi­ta­kin ihmi­siä tule­mas­ta tän­ne, jot­ka hyö­dyt­täi­si­vät sekä itse­ään, että meitä.

  28. Osmo, väi­tät­kö tosi­aan, että ara­bien hal­tuun jää­nei­den aluei­den suh­de nii­hin aluei­siin, jot­ka Israel val­ta­si pakoon­läh­te­neil­tä ara­beil­ta 1947, oli sama kuin käsi­var­ren ja koko muun Suomen? 

    Käsi­var­res­sa ei asu juu­ri ketään. Kuten tääl­lä­kin on mai­nit­tu, niin Gaza oli­si iso kau­pun­ki ilman pako­lai­sia­kin. Ver­tauk­se­si on siis täy­sin absur­di. Sitä pait­si eihän kaik­kia pales­tii­na­lai­sia sin­ne ole asu­tet­tu, vaan hei­tä asuu sekä Län­si­ran­nal­la että Liba­no­nis­sa. Tai aina­kin asui, Liba­non kai tosin jos­sain vai­hees­sa kyl­läs­tyi hei­dän har­ras­taa­man­sa Israe­liin hyök­käi­lyyn ja sen tuo­miin vas­tais­kui­hin ja heit­ti hei­dät ulos. 

    Tämä on muu­ten asia, mikä yleen­sä liit­tyy ongel­ma­na lähia­lu­eel­le sijoi­tet­tui­hin pako­lai­siin. Hehän ovat yleen­sä sodas­sa häviöl­le jää­nei­tä. Heil­lä on yleen­sä kova hin­ku iskeä voit­ta­jaa vas­taan, mikä sit­ten joh­taa voit­ta­jan kos­tois­kui­hin rajan yli lei­rei­hin. Pales­tii­nan lisäk­si tätä on tapah­tu­nut aina­kin Ruan­dan hutu­pa­ko­lais­ten koh­dal­la Kongossa.

  29. Olen alus­ta­vas­ti sil­mäil­lyt Kana­dan val­tion viral­lis­ta maa­han­muut­ta­jain­foa sekä val­tion auk­to­ri­soi­maa laki­mies­ten yllä­pi­tä­mää maahanmuuttoinfosivustoa. 

    Sil­mäi­lyn jäl­keen käsi­tän vie­lä vähem­män sitä, että Suo­men maa­han­muut­to­kes­kus­te­lus­sa voi­daan sot­kea huma­ni­taa­ri­nen ja muu maa­han­muut­to (mie­li tekee kut­sua sitä siir­to­lai­suu­dek­si, kos­ka se on niin sel­vä ter­mi) niin huo­let­to­mas­ti ja toi­vot­to­mas­ti kes­ke­nään. Jopa Hel­sin­gin Sano­mat suu­res­sa kal­liis­sa kyse­ly­tut­ki­muk­ses­saan sot­kee nämä.

    En aina­kaan pika­sil­mäi­lyl­lä ole saa­nut Kana­das­ta sitä kuvaa, että siel­lä otet­tai­siin Suo­mea hyvin pal­jon hel­lem­min huma­ni­taa­ri­sis­ta syis­tä tuli­jat vas­taan. Laki­mies­ten sivul­la heh­ku­te­taan Kana­daa iha­na­na maa­na siir­to­lai­sil­le, mut­ta ei siel­lä sit­ten edes puhu­ta muis­ta kuin töi­hin tuli­jois­ta. Pis­tey­tys­si­vuil­ta voi arvioin­ti­lo­mak­keel­la pyy­tää omat pis­teen­sä — teki­si mie­li piruut­ta­ni täyt­tää ja lähet­tää loma­ke ja kat­soa kuin­ka käy. 😀

  30. Osmo on siis sitä miel­tä, että asias­sa (ehkä poli­tii­kas­sa laa­jem­min­kin?) täy­tyy nou­dat­taa uti­li­ta­ris­tis­ta etiik­kaa. Tämä­hän oli­si­kin jo hyvä läh­tö­koh­ta, että edes osa­puil­leen tie­det­täi­siin mitä olem­me teke­mäs­sä ja mik­si. Nyt vain kaik­ki osoit­ta­vat poliit­tis­ta kor­rek­tiut­taan ja kes­kus­te­lus­sa lyö­dään sekai­sin (tahal­laan?) tur­va­pai­kan haki­jat, “lait­to­mat maa­han­tu­li­jat”, työ­voi­man tar­ve, puo­la­lai­set ydin­reak­to­rin raken­ta­jat jne.

  31. Kana­das­sa on jär­jes­tel­mä, jon­ka avul­la yksi­tyi­set ihmi­set voi­vat omaa hen­ki­lö­koh­tais­ta vakau­mus­taan nou­dat­taak­seen tukea ja aut­taa hen­ki­ses­ti ja rahal­li­ses­ti pako­lai­sia (refu­gees) (Spon­so­ring refu­gees):

    Each year, mil­lions of people around the world are forced to flee their home­lands to esca­pe per­secu­tion, war or seve­re human rights abuses. Often the­se people are never able to return home.
    Groups and indi­vi­duals can spon­sor refu­gees from abroad who qua­li­fy to come to Canada.
    Spon­sors are res­pon­sible for pro­vi­ding financial sett­le­ment assis­tance (except for Joint Assis­tance Spon­sors­hip cases) for refu­gees once they arri­ve in Cana­da. Spon­sors must also pro­vi­de emo­tio­nal and sig­ni­ficant sett­le­ment assis­tance for the dura­tion of the spon­sors­hip period.
    Most spon­sors­hips last for one year, but some refu­gees may be eli­gible to recei­ve assis­tance from their spon­sors for a lon­ger period of time.

    (Kuta­kuin­kin seu­raa­va sisäl­tö: “Joka vuo­si mil­joo­nat ihmi­set kaik­kial­la maa­il­mas­sa jou­tu­vat pake­ne­maan koti­maas­sa hei­hin koh­dis­tu­vaa vai­noa, sotaa tai ihmi­soi­keuk­sien louk­kauk­sia. Usein nämä ihmi­set eivät enää mil­loin­kaan voi pala­ta koteihinsa.
    Yksi­tyis­hen­ki­löt ja yhtei­söt voi­vat tukea pako­lai­sia, joil­la on edel­ly­tyk­siä tul­la Kanadaan.

    Tuki­joi­den tulee huo­leh­tia pako­lais­ten talou­del­li­ses­ta aut­ta­mi­ses­ta (lukuu­not­ta­mat­ta Joint Assis­tance Spon­sors­hip –tapauk­sia) sen jäl­keen, kun nämä saa­pu­vat Kana­daan. Tuki­joi­den tulee myös koko tuki­jak­son ajan aut­taa pako­lai­sia kotou­tu­maan henkisesti.

    Useim­mat tuki­jak­sot ovat vuo­den pitui­sia, mut­ta jot­kut pako­lai­set voi­vat olla oikeu­tet­tu­ja saa­maan tuki­joil­taan avus­tus­ta pitem­pään.”)

  32. Noil­la pako­lais­lei­reil­lä ei voi teh­dä mitään. Ihmi­set ovat siel­lä säilössä.”

    Muu­ta­ma ehdo­tus ongel­man ratkaisemiseksi:

    1) Lai­te­taan kou­lu­tet­tu ryh­mä ihmi­siä vetä­mään lei­riä ja unoh­de­taan koko “pai­kal­li­set pitää aktivoida”-löpinä. Ale­taan vetä­mään lei­riä kuin kol­hoo­sia ja ase­te­taan tuo­tan­to­ta­voit­teet “ken ei työ­tä tee, sen ei syö­män­kään pidä”-periaatteella. Naa­pu­ri­val­tioil­la voi olla oma sanan­sa sanot­ta­va­na kun hei­dän mail­leen raken­ne­taan uusia kau­pun­ke­ja kysy­mät­tä heil­tä mitään. Tämä ei ole mitään heik­ko­her­moi­sen huma­nis­tin hom­maa, vaan vaa­ti­si Sta­li­nin luon­teen­lu­juu­del­la ja ‑laa­dul­la varus­tet­tu­ja johtajia.

    2) Käy­dään tap­pa­mas­sa ongel­man alku­pe­räi­set aiheut­ta­jat ja anne­taan ihmis­ten palail­la takai­sin. Parin kol­men dik­ta­tuu­rin jäl­keen ongel­man mit­ta­kaa­va pie­ne­nee mer­kit­tä­väs­ti, kun kukaan ei uskal­la ris­kee­ra­ta moni­kan­sal­lis­ten jouk­ko­jen vihaa (ehkä Israe­lia lukuu­not­ta­mat­ta). Käy­tän­nös­sä täl­lä on vähän pie­nem­mät mah­dol­li­suu­det toteu­tua kuin maa­il­man­rau­hal­la noin ylei­ses­ti. Yksi­kään län­si­maa ei alis­ta armei­jaan­sa YK:n alai­suu­teen, ainoas­taan jen­keil­lä ja bri­teil­lä on edes kykyä toi­mia isom­mas­sa mit­ta­kaa­vas­sa ulko­mail­la ja Kii­na, Venä­jä jne. aja­vat peit­te­le­mät­tä omaa etuaan.

    3) Jäte­tään lei­rit oman onnen­sa nojaan ja anne­taan nälän ja sai­rauk­sien hoi­taa hom­ma. Tämä tai­taa olla nykyi­nen menet­te­ly­mal­li mii­nus ne pari onne­kas­ta jot­ka ote­taan länsimaihin.

    Kuin­ka­han pal­jon afrik­ka­lai­nen sodan­käyn­nin kult­tuu­ri vai­kut­taa pako­lais­mää­riin? Mie­leen tule­vat zulut, joi­den impe­riu­min raken­nus aiheut­ti aika­naan täy­sin saman­lai­sia pako­lai­saal­to­ja. Sotien tavoit­tee­na oli val­la­ta maa­ta ja ajaa alku­pe­räi­sa­suk­kaat pois, jot­ta impe­riu­mi vah­vis­tui­si. Vas­taa­vaa Lebens­raum-peri­aa­tet­ta ei edes Euroo­pas­sa, man­te­reis­ta sotai­sim­mal­la, ole aja­nut kuin yksi var­sin tun­net­tu diktaattori. 

    Mikä­li sodat eivät Afri­kas­ta lopu (ja mihin­käs ne lop­pui­si­vat), pako­lai­saal­to­ja on odo­tet­ta­vis­sa jat­kos­sa­kin. Har­mi ettei Euroo­pal­la ole sel­kä­ran­kaa teh­dä asial­le mitään vaan kaik­ki joil­la on kak­si jeep­piä ja lip­pu voi­vat muo­dos­taa jat­kos­sa­kin oman vallankumousarmeijansa.

  33. Osmon lis­taan kommentteja: 

    1) He hyö­ty­vät muu­tos­ta enem­män kuin ne, joi­den on vai­kea työl­lis­tyä teollisuusmaassa;

    En nyt tie­dä mil­lai­nen hyö­ty­mit­ta­ri on kyseessä? 

    Minus­ta kui­ten­kin eni­ten hyö­tyy ihmi­nen, joka on välit­tö­mäs­sä hen­gen­vaa­ras­sa lei­rin huo­nois­sa olo­suh­teis­sa — eli pahas­ti vajaa­kun­toi­nen hen­ki­lö. Eikö­hän ihmi­sen suu­rin hyö­ty ole olla elossa?

    2) Talou­del­li­nen sal­do heis­tä on vas­taa­not­ta­ja­mal­le aina­kin posi­tii­vi­sem­pi, ellei posi­tii­vi­sem­pi. Samal­la talo­pu­del­li­sel­la uhrauk­sel­la voi pelas­taa enemmän;

    En täy­sin ymmär­rä tätä muo­toi­lua, mut­ta jos läh­de­tään vas­taa­not­ta­ja­maan talou­del­li­ses­ta hyöy­dys­tä perus­te­le­maan pako­lais­po­li­tiik­kaa, niin sil­loin ei kan­na­ta ottaa yhtään ketään. 

    Sil­lä rahal­la, mil­lä tän­ne ote­taan pako­lai­sia, aute­taan vähin­tään tuhat­ta muu­ta olen­nai­ses­ti pako­lais­lei­ril­lä. Ja talou­del­li­sin­han rat­kai­su on lait­ta­mat­ta koko asi­aan sen­tin hyrrää…

    3) Hei­dän osaa­mi­seen­sa ei ole pako­lais­lei­reil­lä mitään käyt­töä, jol­loin osaa­mi­nen vähe­nee. Lää­kä­rei­tä ei pidä ottaa, kos­ka hei­tä siel­lä tarvitaan.

    Aina kou­lu­te­tum­mat ja sivis­tys­tä omaa­vat ihmi­set hei­jas­tu­vat ympä­ris­töön. Pako­lais­lei­ril­lä ei ole muu­ta kuin aikaa. Joku ker­too lap­sil­le tari­noi­ta, joku opet­taa kir­jai­mia, joku suun­nit­te­lee logis­tiik­ka­rat­kai­su­ja vedenjakeluun. 

    Eikö juu­ri äärim­mäi­sen vai­keis­sa olois­sa ole käyt­töä tie­dol­le ja osaa­mi­sel­le. Tääl­lä Suo­mes­sa­ko sitä kipeäm­min tarvitaan?

    4) Pako­lais­lei­reil­le jää­vät suku­lai­set hyö­ty­vät sii­tä, kos­ka muut­ta­jat lähet­tä­vät huo­mat­ta­van pal­jon rahaa koti­mai­hin­sa; tuo raha­vir­ta on itse asias­sa sel­väs­ti suu­rem­pi kuin koko kehitysapu.

    Hyö­ty­vät­kö tosi­aan suku­lai­set täs­tä tai ylei­sem­min sotaa käy­vä maa, jos­ta pako­lai­nen on lähtöisin? 

    Eivät­kö­hän nämä raha­lä­he­tyk­set aina­kin afrik­ka­lai­ses­sa jär­jes­tel­mäs­sä uppoa lähin­nä kor­rup­tioon taval­la tai toisella. 

    5) Kou­lu­tet­tu­jen pako­lais­tenb osaa­mi­nen kehit­tyy teol­li­suus­mais­sa. Jos pako­lai­suus jos­kus pur­kau­tuu, monet heis­tä palaa­vat raken­ta­maan kotimaitaan.

    Palaa­vat­ko? Onko täs­tä jotain kan­sain­vä­li­siä sel­vi­tyk­siä esit­tää? Käsit­tääk­se­ni palaa­vat hyvin vähän. 

    Eli­nan aja­tus, että huma­ni­tää­ri­sen toi­min­nan tulee olla täy­sin epäit­se­käs­tä (min­kä lisäk­si hän tun­tuu vas­tus­ta­van sitä noin yleen­sä) ja siir­to­lai­suu­den täy­sin itse­käs­tä, joh­taa hyvin tehot­to­maan lopputulokseen.

    Mis­sä­hän ja mil­loin­han olen vas­tus­ta­nut huma­ni­taa­ris­ta toi­min­taa “noin yleensä”? 

    Nämä kal­jun alai­set säh­köi­set impuls­sit voi­si pitää oma­na aivo­va­ran­to­naan tai lait­taa sit­ten jon­kin sitaa­tin minul­ta, jot­ta muut­kin voi­si­vat arvioi­da asian lai­taa. Tur­haut­ta­vaa nyt vain tode­ta, että mitään tuol­lais­ta en kos­kaan ole sanonut.

  34. Suo­men kirk­kaas­ti isoin ulko­maa­lais­ryh­mä on venäläiset.

    Eli­na:

    Kyl­lä me pär­jääm­me ilman kehi­tys­mai­den kou­lu­tet­tu­ja. Äärim­mäi­sen itse­käs­tä vie­dä se väes­tön­osa mei­dän tar­pei­tam­me pal­ve­le­maan, jota tule­vai­suu­des­sa eni­ten tar­vi­taan pai­kan päällä.

    Kehi­tys­mais­sa kou­lu­te­tut ja teol­li­suus­mai­hin muut­ta­neet lie­ne­vät eri miel­tä asiasta.

  35. Voi­han sitä vali­koin­tia yrit­tää, mut­ta olen edel­leen skep­ti­nen onnis­tu­mi­sen suh­teen. Joi­tain asioi­ta voi tes­ta­ta, mut­ta jos pää­sy­vaa­ti­mus on pape­rit jon­kun krii­si­val­tion yli­opis­tos­ta niin eikö­hän noi­ta tut­kin­to­to­dis­tuk­sia koh­taa saa lei­reil­tä pien­tä kor­vaus­ta vastaan.

    Ja se on muu­ten joten­kin has­su vaa­ti­mus että maas­ta joka on niin huo­nos­sa tilas­sa että siel­tä läh­de­tään pako­lai­sik­si on toi­mi­va koulutusjärjestelmä.

  36. Eikö­hän suu­rim­mat tulok­set saa­vu­tet­tai­si toi­mit­ta­mal­la pai­kal­le tar­vik­kei­ta, joil­la ihmi­sil­le saa­tai­siin mie­le­käs­tä teke­mis­tä. Jos tur­val­li­suus- ja vesi­ti­lan­ne on edes joten­kin koh­tuul­li­nen niin 2000-luvun pal­ve­lu­yh­teis­kun­tai­han­teen mukai­sen pai­kan raken­ta­mi­nen pitäi­si sujua kädenkäänteessä.

    Käy­tän­nös­sä kaik­ki tar­vik­keet saa­tai­siin ilmai­sek­si län­si­mai­den ylijäämä‑, dump­paus- ja elvy­tys­va­ras­tois­ta. Ruo­ka, lap­sil­le OLPC-läp­pä­rit, sani­teet­ti­jär­jes­te­lyt, aurin­ko­pa­nee­lit ja ammat­ti­hen­ki­lö­kun­taa­kin var­maan löy­tyi­si län­si­mais­ta kou­lut­ta­maan hie­ro­jia ja kengänkiillottajia.
    Sit­ten vain pika­rai­tio­vau­nu­jen kis­kot len­to­ken­tän ja hel­mi­nau­ha­lei­rien välil­le. Koko toi­min­ta voi­tai­siin rahoit­taa raket­ti­mai­ses­ti arvo­aan kas­vat­ta­vien tont­tien ja asun­to­jen kaupalla.

  37. Ongel­ma on mit­ta­kaa­va ja rat­kai­sua hae­taan pako­lais­ten valin­nas­ta. Sil­loin ilmei­nen rat­kai­su oli­si että Suo­mi vali­koi­si pako­lais­ryh­mät laa­dun sijas­ta koon mukaan. Eri­kois­tu­taan esim. yksit­täi­siin ihmi­soi­keus­ak­ti­vis­tei­hin per­hei­neen ja muu­ta­man kym­me­nen kokoi­siin per­he ja kyläyh­tei­söi­hin ja jäte­tään tuhat­päi­set jou­kot isoil­le mail­le. Ja valit­tai­siin lei­ril­tä suo­raan koko­nai­nen perhe. 

    Pako­lais­toi­min­ta on kui­ten­kin vain oireen hoi­ta­mis­ta ja sen jokai­nen ymmär­tää. Joten pitäi­si­kö toi­min­nan hyö­ty­odo­tuk­set­kin mitoit­taa sen mukaan.

  38. Mah­do­ton yhtä­lö rat­kais­ta oikeudenmukaisesti!
    Jos Osmon hei­ton mukaan toi­mi­sim­me ääri­hu­maa­nis­ti, toi­sim­me maa­ham­me pari mil­joo­naa kaik­kein huo­no-osai­sin­ta, siis vam­mai­sia, lii­kun­ta­ky­vyt­tö­miä, sokei­ta jne.Eivätkä sii­nä vie­lä lähes­kään kaik­ki eni­ten hädä­na­lai­set tuli­si autetuiksi.
    Vii­sain­ta siis lie­nee toi­mia hyö­ty­nä­kö­koh­dan mukai­ses­ti, ja pääs­tää tän­ne ihmi­siä, jois­ta tulee nope­aas­ti yhteis­kun­tam­me veroa­mak­sa­via ja hyö­dyl­li­siä jäseniä.
    Mik­si joku halu­aa lopet­taa kiin­tiö­pa­ko­lais­ten oton? Tämä toi­min­ta­han on tiu­kas­ti hanskassa,päinvastoin kuin turvapaikanhaku.

  39. Eikö­hän suu­rim­mat tulok­set saa­vu­tet­tai­si toi­mit­ta­mal­la pai­kal­le tar­vik­kei­ta, joil­la ihmi­sil­le saa­tai­siin mie­le­käs­tä tekemistä.”

    Ei. Tätä on nyt teh­ty her­ra ties kuin­ka kau­an, ja suu­rin osa pai­kal­le raa­ha­tus­ta roi­nas­ta on ruos­tu­nut käyt­tö­kel­vot­to­mak­si pit­kän aikaa sit­ten. Jos sin­ne jotain pitäi­si vie­dä, niin ihmi­siä jot­ka piis­kaa­vat pai­kal­li­set nälän ja mui­den ran­gais­tus­ten uhal­la teke­mään töi­tä. Teh­kööt alkuun vaik­ka tar­peet­to­mia töi­tä, kun­han kult­tuu­riin saa­daan iskos­tet­tua aja­tus työn­te­ke­mi­sen vält­tä­mät­tö­myy­des­tä (nk. lute­ri­lai­nen työmoraali).

  40. Jat­kan hiu­kan tuos­ta ideas­ta, että pako­lai­set pitäi­si myy­dä huu­to­kau­pas­sa eni­ten tar­joa­val­le, kos­ka se herät­ti sen ver­ran mie­len­kiin­toa, että ei ollen­kaan ilmes­ty­nyt tän­ne mui­den luettavaksi.

    Maa­il­mal­la­han on jon­kin ver­ran kes­kus­te­lut sii­tä, pitäi­si­kö adop­tio­lap­set myy­dä, kos­ka se oli­si tehok­kain eli kaik­kia osa­puo­lia eni­ten hyö­dyt­tä­vä tapa. Samoin on ollut kes­kus­te­lua sii­tä, pitäi­si­kö elin­kaup­pa sal­lia niin, että köy­hä voi­si myy­dä esi­mer­kik­si munuai­sen­sa rikkaalle. 

    Näi­tä ehdo­tuk­sia tulee sel­lai­sel­ta aate­suun­nal­ta, että luu­li­sin monen tän­ne­kin kir­joit­ta­van myö­täi­le­vän täl­lai­sia ehdo­tuk­sia aina­kin peri­aat­tees­sa. Pitäi­si­hän kaik­ki muu­kin pis­tää mark­ki­noil­le, kun­han ensin maa­il­man­kaik­keus inter­na­li­soi­daan jot­ta ei syn­ny exter­na­li­teet­te­ja. Ei tule tehok­kuus­tap­pioi­ta ja on sik­si yli­voi­mai­sen moraa­lis­ta toi­min­taa, nääs.

    Mik­si sit­ten pako­lai­sia ei sai­si myy­dä? En viit­si poh­tia asi­aa enem­pää, kos­ka tämä vies­ti var­maan sensuroidaan.

  41. Pales­tii­nan lisäk­si tätä on tapah­tu­nut aina­kin Ruan­dan hutu­pa­ko­lais­ten koh­dal­la Kon­gos­sa.’ (Samu­li Saarelma)
    Jo edel­li­sel­lä kier­rok­sel­la. Ruan­dan sisäl­lis­so­ta alkoi, kun Ugan­das­sa asu­vat tut­si­pa­ko­lai­set pet­tyi­vät Ugan­dan hal­li­tuk­sen lupauk­siin (he eivät saa­neet­kaan maan kan­sa­lai­suut­ta, lähin­nä ugan­da­lais­ten maa­han­muut­to­krii­ti­koi­den vas­tus­tuk­sen takia) ja läh­ti­vät val­taa­maan isien­sä maita.

  42. Mik­si sit­ten pako­lai­sia ei sai­si myydä?”

    Kuka hei­tä ostai­si? Meil­lä­hän on jo työ­voi­mal­le mark­ki­nat ja mark­ki­noi­den armot­to­man tuo­mion mukaan suu­rim­man osan pako­lai­sis­ta hin­ta on pyö­reä nolla.

  43. En kyl­lä ymmär­rä yhtään nimi­mer­kin jrn aja­tuk­sen­juok­sua. Sinul­la on hyvin outo­ja rat­kai­sueh­do­tuk­sia. Haluai­sit­ko ava­ta nii­tä hieman?

  44. Mikä niis­sä jäi epä­sel­väk­si? Vaih­toeh­dot ovat kar­keas­ti ottaen ne, että 1) asu­te­taan pako­lai­set pako­lais­lei­riin, 2) pako­te­taan väki­val­lal­la alku­pe­räis­maa otta­maan pako­lai­sik­si läh­te­neet takai­sin tai 3) teh­dään kuten tähän­kin asti eli ei juu­ri mitään.

    Ykkö­ses­sä saat­taa ihme­tyt­tää se, mik­si pai­kal­li­sia pitäi­si pakot­taa mihin­kään. Pako­lais­lei­reil­lä iso ongel­ma on fata­lis­mi, objek­ti­na ole­mi­sen tun­ne. Sii­tä on mur­tau­dut­ta­va eroon vaik­ka (tai minun ehdo­tuk­ses­sa­ni nime­no­maan) väkisin.

    Sodan­käyn­tiä mie­tin sik­si, että pako­lais­ky­sy­myk­sis­sä sota näh­dään jonain luon­non­voi­ma­na. Minus­ta se ei ole pel­käs­tään koh­ta­lon­ky­sy­mys, vaan asi­aan voi­daan myös vai­kut­taa. Sitä var­ten pitäi­si ymmär­tää sodan­käyn­nin luon­net­ta tar­kem­min; syys­tä tai toi­ses­ta en kui­ten­kaan juu­ri ole tör­män­nyt asi­aa käsit­te­le­vään kes­kus­te­luun missään.

    Vas­taan mie­lel­lä­ni jos tar­ken­nat kysymystäsi.

  45. Eräs kom­men­toi­ja puhuu jois­ta­kin “luku­tai­dot­to­mis­ta” pako­lai­sis­ta niin­kuin jos­ta­kin itses­tään­sel­vyy­te­nä. Minun työ­pai­kal­la­ni on eräs kiin­tiö­pa­ko­lai­nen, jos­ta on ollut suu­ri hyö­ty työ­an­ta­jal­le­ni. Hän on myös erit­täin sym­paat­ti­nen kave­ri. Aina­kin hänen­lai­si­aan sai­si tuo­da Suo­meen enemmänkin.

  46. Mik­si tuot­taa maa­ham­me ei 10-luo­kan pako­lai­sia, kun naa­pu­ris­sa on aivan lois­ta­vaa 10-luo­kan erit­täin kou­lu­tet­tua, ja liki suo­ma­la­lais­ta väkeä pil­vin pimein tarpeisiimme.

    Tois­taal­ta muu­al­ta tul­leet ymmär­tä­vät ole­van­sa vie­raas­sa maas­sa ja toi­vot­ta­vas­ti sopeu­tu­vat, kun taas venä­läi­set saat­tai­si­vat kuvi­tel­la vie­lä­kin ole­van­sa Venäjällä…

  47. Tämä men­nee slum­mien kans­sa saman­kal­tai­seen ongelmaan.

    On arvioi­tu, että maa­il­man slum­mia­luei­den yhteen­las­ket­tu rahal­li­nen arvo oli­si noin 10 bil­joo­naa taa­laa (mil­joo­naa miljoonaa) 

    Vähin­tä mitä ‘slum­mi­pa­ko­lai­sil­le’ tuli­si antaa, on omis­tusoi­keus asun­toon­sa (ilman vuo­si­kausien byro­kra­ti­aa) . Se tut­ki­tus­ti saa ihmi­set pitä­mään parem­paa huol­ta asumuksestaan.

    Näin jon­kun videon intia­lai­ses­ta slum­mis­ta, jon­ne joku fir­ma aikoo raken­taa ker­ros­ta­lo­ja. Fir­ma vaih­taa osan talois­ta slum­mi­lai­sil­le, ja tekee lopuil­la bisnestä.

    Suo­mes­sa­kin lii­ku­taan köy­häs­tä kun­nas­ta rikkaaseen.

  48. Niis­tä kou­lu­te­tuis­ta pako­lai­sis­ta on var­maan 90% mie­hiä. Eikö hyö­dyl­li­sem­pää oli­si ottaa nai­sia, jot­ka syn­nyt­täi­si­vät Suo­meen lisää veronmaksajia?

  49. Pako­lais­ten pakot­ta­mi­ses­sa mihin­kään siel­lä lei­ril­lä on se ongel­ma, ettei se pois­ta fata­lis­mia. Kaik­ki tapah­tuu joka tapauk­ses­sa tou­hun rahoit­ta­jien ehdoilla.

    On kak­si asi­aa, jot­ka ovat vält­tä­mät­tö­miä mihin­kään inhi­mil­li­seen hyvin­voin­tiin tai toi­min­taan: Ruo­ka (tai ravin­to, sisäl­täen veden) ja ener­gia. Kum­paa­kaan ei voi kor­va­ta mil­lään muul­la. Siel­lä, mis­sä kum­paa­kaan ei tule lisää, vaik­ka mitä teki­si (tai toi­saal­ta kum­pi­kaan ei vähe­ne, vaik­ka mitä jät­täi­si teke­mät­tä), on toi­vo aika vähis­sä. Pako­lais­lei­reil­le molem­mat tuo­daan ulkoa ulko­puo­lis­ten toi­mes­ta, eikä täl­le oikein voi­da mitään. Pako­lais­lei­rien muo­dos­tu­mi­nen pysy­väk­si asian­ti­lak­si ker­too toi­saal­ta rahoit­ta­ja­ta­ho­jen resurs­sien rajal­li­suu­des­ta, toi­saal­ta hal­lin­non ja diplo­ma­tian epäonnistumisesta.

  50. Edel­lä on esi­tet­ty eri­lai­sia oirei­den mukai­sia lää­ki­tyk­siä. Kukaan ei ole puut­tu­nut var­si­nai­seen sai­rau­teen: ihmi­siä on lii­kaa. Useim­pien edel­lä mai­nit­tu­jen hoi­to­jen vai­ku­tus on se, että ne pahen­ta­vat sai­raut­ta, eli lisää­vät enti­ses­tään ihmis­ten mah­dol­li­suut­ta tuot­taa enem­män jäl­ke­läi­siä. Ehkä hil­jai­suus aiheu­tuu sii­tä, että todel­li­sen ongel­man rat­kai­se­mi­seen ei ole ole­mas­sa humaa­ne­ja tai sivis­ty­nei­tä keinoja.

  51. Pako­lais­ten pakot­ta­mi­ses­sa mihin­kään siel­lä lei­ril­lä on se ongel­ma, ettei se pois­ta fata­lis­mia. Kaik­ki tapah­tuu joka tapauk­ses­sa tou­hun rahoit­ta­jien ehdoilla.”

    Ker­ran­kos se nyt naa­mioi­daan tuot­ta­vak­si toi­min­nak­si, vrt. työt­tö­mien akti­voin­ti­toi­men­pi­teet. Lie­net kui­ten­kin samaa miel­tä sii­tä, että lei­ril­li­nen ihmi­siä joka on tot­tu­nut teke­mään töi­tä, opis­ke­le­maan tms. vaik­ka pako­tet­tu­na omaa parem­mat eväät jat­koa aja­tel­len kuin ryh­mä ihmi­siä joka on toi­mit­ta­nut tyh­jää vuosikausia? 

    Ruo­kaa ja ener­gi­aa voi­daan muu­ten sään­nös­tel­lä ja jakaa palk­kio­na teh­dys­tä työs­tä. Voi kyl­lä olla haas­tei­ta löy­tää tar­peek­si kova­her­mois­ta leirinjohtajaa.

    Aina­han me voim­me jat­kaa nyky­mal­lil­la­kin ja kuo­ria ker­mat pääl­tä. Mis­tä puhee­nol­len, jos Osmon kes­kus­te­lu­na­vauk­ses­sa mai­ni­taan että luke­mi­sen opet­te­lu ei oikein pai­kal­li­sil­le mais­tu­nut niin eikö ole jok­seen­kin sel­vää mis­tä se “luku­tai­do­ton kame­li­kus­ki” on tähän kes­kus­te­luun tupsahtanut?

  52. Hän on myös erit­täin sym­paat­ti­nen kave­ri. Aina­kin hänen­lai­si­aan sai­si tuo­da Suo­meen enemmänkin.

    Nice, sanoo Onslow.

    Sym­paat­ti­suus­mit­ta­ri vain käyt­töön pako­lais­lei­ril­lä. Vähem­män sym­paat­ti­set jää­köön mutaan lojumaan. 

    Kiva saa­da tän­ne sym­paat­ti­sia ihmi­siä. Se olkoon pako­lais­po­li­tiik­kam­me perusta.

  53. Nur­mi­jär­vel­lä ei kuu­le­ma ole yhtään kiin­tiö­pa­ko­lais­ta eivät­kä sin­ne nii­tä halua.

    Mut­ta eikö pää­mi­nis­te­ri Van­ha­sen vel­vol­li­suus oli­si ollut jo ajat sit­ten hoi­taa koti­kun­taan­sa Nur­mi­jär­vel­le kiin­tiö­pa­ko­lai­sia, jos Suo­mi ker­ran nii­tä vas­taa­not­taa? Tilan­ne ker­too mie­les­tä­ni pal­jon pää­mi­nis­te­rin kak­si­naa­mai­ses­ta ajattelusta.

  54. Nur­mi­jär­vel­lä ei kuu­le­ma ole yhtään kiin­tiö­pa­ko­lais­ta eivät­kä sin­ne nii­tä halua.

    Juu… näin tämän tänään A‑Studiosta.

    Yhä ällöt­tä­väm­mäl­tä alkaa tun­tua Van­ha­sen ime­lä hurs­kas­te­lu “iso­äi­tien” puolesta.

  55. Sym­paat­ti­suus­mit­ta­ri vain käyt­töön pako­lais­lei­ril­lä. Vähem­män sym­paat­ti­set jää­köön mutaan lojumaan.”

    Höpö, höpö, höpö Eli­na. Lyhyel­lä kom­men­til­la­ni yri­tin puhua noi­den kai­ken maa­il­man “mamu­kriit­tis­ten” har­joit­ta­maa räi­ke­ää yleis­tä­mis­tä vas­taan. En voi­nut sisäl­lyt­tää noi­hin pariin riviin koko maa­han­muut­to­po­liit­tis­ta ohjel­maa­ni. Kes­kus­te­lun käy­mi­nen tun­tuu ole­van vaikeaa.

  56. Täs­sä­kin kom­ment­ti­ket­jus­sa on ajau­dut­tu kes­kus­te­le­maan asial­li­ses­ta ja asiat­to­mas­ta kes­kus­te­lus­ta asias­ta ja asian vierestä. 

    Lai­naan Tie­de­mies­tä (en ole var­ma sii­tä ilah­tuu­ko hän sii­tä, että juu­ri hänen teks­tin­sä jou­tuu täm­möi­sen asian iko­nik­si, mut­ta mitäs kir­joit­ti niin hyvin :p ):

    Minus­ta vas­tauk­set, joi­ta jul­ki­suu­des­sa on esi­tet­ty, ovat usein aika­moi­sia blan­ket-argu­ment­te­ja […] ne eivät yleen­sä vas­taa sii­hen kri­tiik­kiin, johon ne väit­tä­vät vastaavansa. 

    Kuun­te­lin 24.3.2010 MTV3:n Huo­men­ta Suo­mes­sa Rys­sä­nä Suo­mes­sa –kir­jan kir­joit­ta­jan haas­tat­te­lua. Toi­mit­ta­jan mukaan kir­jas­sa on anek­doot­ti, jon­ka mukaan kir­joit­ta­ja oli pyy­tä­nyt lan­gol­taan autoa lai­nak­si, ja lan­ko oli kiel­täy­ty­nyt lai­naa­mas­ta, kos­ka “rys­sä haisee”.

    Täs­tä seu­raa kah­den­lais­ta jul­kis­ta kes­kus­te­lua: toi­set sano­vat häpeä­vän­sä sitä että ovat suo­ma­lai­sia (toi­mit­ta­ja sanoi juu­ri näin), toi­set vaik­ka­pa Hom­ma-foo­ru­mil­la öyhöt­tä­vät omia sol­vauk­si­aan tyy­liin “niin haiseekin!”. 

    Ensin­mai­nit­tu ei vas­taa kysy­myk­seen eikä puhu aihees­ta, vii­me­mai­nit­tu puhuu aihees­ta mut­ta asiattomasti.

    Miten oli­si asial­li­sem­pi ote JA aihees­sa pysy­mi­nen? Lan­ko­mie­hen töräy­tys­tä voi­si pahek­sua (kos­ka eihän sii­hen muu­toin­kaan voi suh­tau­tua) sano­mal­la, että väes­tö­ryh­mien käyt­tä­mät hajus­teet (haju­ve­det, suit­suk­keet ym) ja ruo­an­lait­to (mui­kun ja sila­kan pais­to, cur­ry) tart­tu­vat tuok­sui­na vaat­tei­siin­kin, eikä suo­ma­lai­siin hyviin käy­tös­ta­poi­hin kuu­lu huo­mau­tel­la lähim­mäi­sen tuok­suis­ta (pait­si tie­ten­kin ast­maa­tik­ko­jen ja aller­gik­ko­jen vali­tuk­set kär­si­myk­sis­tä haju­ve­si­pil­vien kes­kel­lä). Täl­löin ei kiel­le­tä ais­ti­ha­vain­toa, mut­ta ei lou­ka­ta­kaan. Sen jäl­keen voi­tai­siin siir­tyä kes­kus­te­le­maan sii­tä, oli­si­ko syy­tä kas­vat­taa eri­lais­ten tapo­jen sie­to­ky­kyä, jos­ta tie­ten­kin vie­lä syven­tä­mäl­lä pääs­tään hyvin syviin aiheisiin.

    Huo­men­ta Suo­mes­sa 25.3.2010 taas sot­ket­tiin jäl­leen ker­ran vie­lä­pä kor­keim­mal­la mah­dol­li­sel­la kou­lu­tus­ta­hol­la siir­to­lai­set ja huma­ni­taa­ri­nen maa­han­muut­to. Esi­tet­tiin väsy­nyt kli­see sii­tä, miten suo­ma­lai­set­kin ovat läh­te­neet maa­il­mal­le parem­paa elä­mää etsi­mään, mut­ta nyt emme ole val­mii­ta vas­taa­not­ta­maan Suo­meen xx:stä tule­via maa­han­muut­ta­jia. Sii­tä ei puhut­tu, että suo­ma­lai­set parem­man elä­män haus­saan joko löy­si­vät työ­tä jon­ka avul­la raken­si­vat sen elä­män­sä tai ajau­tui­vat koko­naan sivu­rai­teel­le kos­ka uusi maa ei tar­jon­nut tur­va­paik­kaa. Sii­tä­kään ei puhut­tu, että xx:stä tule­vat maa­han­muut­ta­jat eivät tule Suo­meen työnhakijoina.

    Täs­sä toi­ses­sa telk­ka­ri­kes­kus­te­lue­si­mer­kis­sä on kyse vai­keam­mas­ta asias­ta kuin ensim­mäi­ses­sä. Tähän on vai­kea tar­jo­ta näp­sää lyhyt­tä “näin pitää sanoa” –resep­tiä, mut­ta se lie­nee sel­vää, että siir­to­lais­ten ja huma­ni­taa­ri­sen maa­han­muu­ton pitä­mi­nen eril­lään oli­si ensim­mäi­nen vaa­ti­mus. Koe­taan­ko tämä erot­te­lu tuo­mit­ta­vak­si syr­jin­tä­luo­kit­te­luk­si? Muu­ten on vai­kea käsit­tää sitä, että toh­to­ri- ja tut­ki­ja­ta­sol­la ei kye­tä pitä­mään näi­tä asioi­ta eril­lään. Jos näin on, edes­sä on kan­toi­nen kas­ki ennen kuin pääs­tään eteen­päin kes­kus­te­lus­sa. Kana­dan maa­han­muut­to­po­li­tiik­kaan tutus­tu­mi­nen voi helpottaa.

  57. Useim­pien edel­lä mai­nit­tu­jen hoi­to­jen vai­ku­tus on se, että ne pahen­ta­vat sai­raut­ta, eli lisää­vät enti­ses­tään ihmis­ten mah­dol­li­suut­ta tuot­taa enem­män jäl­ke­läi­siä. Ehkä hil­jai­suus aiheu­tuu sii­tä, että todel­li­sen ongel­man rat­kai­se­mi­seen ei ole ole­mas­sa humaa­ne­ja tai sivis­ty­nei­tä keinoja.”

    Riip­puu sii­tä, mikä mää­ri­tel­lään humaa­nik­si ja sivis­ty­neek­si. Nais­ten lisään­ty­mis­ter­vey­teen liit­ty­vät asiat ovat täs­sä avai­na­se­mas­sa: kaik­kien nais­ten pitäi­si voi­da saa­da lap­sen­sa tur­val­li­ses­ti ja ehkäi­syn pitäi­si olla kaik­kien saa­ta­vil­la. On aika skit­so­free­nis­ta, että län­si­mais­ta vir­taa rahaa kehi­tys­mai­hin vähen­tä­mään lap­si­kuol­lei­suut­ta, mut­ta monil­le nai­sil­le ei edes tar­jo­ta mah­dol­li­suut­ta päät­tää, että nyt on lap­si­lu­ku täysi.

    1. Suu­ri väes­töl­ka­ta­stro­fi tapah­tui vuon­na 2000 Flo­ri­dan ään­ten­las­ken­nas­sa, jos­sa äänes­tys­ko­neen virf­heet teki­vit Bus­his­ta pre­si­den­tin. Sen seu­rauk­se­na USA suu­rel­la pai­nos­tus- ja rahoi­tus­val­lal­laan pois­ti kai­ken syn­ty­vyy­den sään­nös­te­lyn YK:n ohjelmista.

  58. Par­hai­den vali­koin­ti ei mie­les­tä­ni ole ongel­ma. jos olem­me epä­var­mo­ja omas­ta har­kin­nas­tam­me, voim­me toki kysyä pako­lai­sil­ta itsel­tään jää­vät­kö mie­luum­min lei­ril­le pot­ki­maan hiek­kaa. Eivät tie­ten­kään jää. Nuo lei­rit ovat ja pysy­vät, rat­kai­su­ja ei ole näkö­pii­ris­sä. Tule­vai­suu­de­ton maa­il­ma, vaik­ka kou­lu­tet­tu ihmi­nen voi­si­kin läm­pi­mik­seen “ker­toa tari­noi­ta lapsille”.

    Mil­lä oikeu­del­la par­haat pääl­tä? Aja­tel­laan asi­aa toi­sin­päin: kuka haluai­si tuo­da Suo­meen kehi­tys­mai­den huo­nois­ta van­ki­lao­lois­ta esi­mer­kik­si väki­val­tai­sia rais­kaa­jia, mur­haa­jia ja per­soo­nal­li­suus­häi­riöi­siä? Ehkä­pä joku uskon­nol­li­nen jär­jes­tö — muu­ten yleen­sä ihmi­sen pää­tök­sen­te­ko on moniu­lot­tei­nen pro­ses­si, jos­sa hyvän­kin teke­mi­ses­sä arvioi­daan aina myös vai­ku­tuk­sia itsel­le. Posi­tii­vi­nen vai­ku­tus­ke­hä läh­tee hel­poi­ten käyn­tiin niil­lä, joil­la on sii­hen par­haat edel­ly­tyk­set — tämä on kaik­kien etu.

  59. Riit­ta:

    On aika skit­so­free­nis­ta, että län­si­mais­ta vir­taa rahaa kehi­tys­mai­hin vähen­tä­mään lap­si­kuol­lei­suut­ta, mut­ta monil­le nai­sil­le ei edes tar­jo­ta mah­dol­li­suut­ta päät­tää, että nyt on lap­si­lu­ku täysi.

    w0t? No ei sii­hen kyl­lä kon­do­me­ja tarvita!

    Ei ne kehi­tys­mai­den ihmi­set oo tyh­miä. Kyl­lä ne tie­tää mis­tä vau­vat tulee. Se, että kehi­tys­mais­sa saa­daan pal­jon lap­sia joh­tuu sii­tä, että nai­set halua­vat pal­jon lap­sia. Ei sii­tä, että he eivät oli­si kek­si­neet miten lap­si­lu­kua voi­si vähentää.

  60. Art­tu­ri: yri­tät­kö nyt ihan vaka­vis­sa­si väit­tää, että ehkäi­sy­vä­li­nei­den saa­ta­vuu­del­la ei oli­si mitään vai­ku­tus­ta per­hei­den lapsilukuun?

  61. jrn:

    2) pako­te­taan väki­val­lal­la alku­pe­räis­maa otta­maan pako­lai­sik­si läh­te­neet takaisin. 

    Tämä perus­tuu sii­hen ole­tuk­seen, että maa­il­mas­sa käy­dään sar­ja­ku­va­so­tia jois­sa vas­tak­kain ovat Hyvik­set ja Pahik­set. Jos mie­ti­tään vaik­ka tätä vii­mei­sin­tä Euroo­pas­sa ollut­ta pit­kää sotaa ja entis­tä puh­dis­tus­ta, eli Jugos­la­vian hajoamissotia… 

    Kenen oli­si pitä­nyt ottaa pako­lai­sia takai­sin? Jugos­la­vias­ta läh­ti pako­lai­sia, mut­ta koko Jugos­la­vi­aa ei ollut enää sodan alet­tua käy­tän­nös­sä ole­mas­sa. Min­ne oli­si pitä­nyt ottaa ihmi­siä takai­sin? Oli­si­ko syn­ty­neet pik­ku­val­tiot pitä­nyt pakot­taa takai­sin Jugos­la­viak­si ja… eikun ootas, sii­tä se koko sota alkoi. Sodan kaik­ki osa­puo­let Yhdys­val­to­ja myö­ten teki­vät sota­ri­kok­sia ja pako­lai­sia tuli kai­kil­ta puo­lil­ta kaik­kia rin­ta­mia. Koko selk­kaus oli käsit­tä­mä­tön sot­ku etnis­tä konflik­tia, val­tioi­den hajoa­mis­ta, Neu­vos­to­lii­ton ja Yhdys­val­to­jen nokit­te­lua ja her­ra tie­tää mitä. 

    Hei­tot sii­tä että “pako­te­taan dik­taat­to­rit otta­maan pako­lai­set takai­sin” on tiet­ty ihan kivo­ja one-line­rei­ta, mut­ta perus­tuu aja­tuk­siin kan­sal­lis­val­tioi­den väli­sis­tä sodis­ta jois­sa osa­puo­li­na ovat kan­sal­lis­val­tiot ja syyt näi­hin konflik­tei­hin kan­sal­lis­val­tioi­den int­res­seis­sä. Kenet dik­taat­to­rin ajat­te­lit syr­jäyt­tää väki­val­lal­la esi­mer­kik­si Afga­nis­ta­nis­sa? Obaman?

  62. Kiva saa­da tän­ne sym­paat­ti­sia ihmi­siä. Se olkoon pako­lais­po­li­tiik­kam­me perusta. 

    Itse asias­sa ei ollen­kaan has­sum­pi kri­tee­ri. Ennen vii­me­ro­mah­dus­ta huo­mio­ta­lous­fir­mat haki töi­hin “hyviä tyyp­pe­jä” joten työ­paik­ko­ja­kin oli­si ollut tar­jol­la. Ja ken­ties seu­raa­van romah­duk­sen aat­to­na jälleen.

  63. Jos Ame­ri­kas­sa oli­si ollut 500 vuot­ta sit­ten inti­aa­ni­pääl­lik­köi­nä timo soi­ne­ja ja jus­si hal­la-aho­ja, niin Ame­ri­kas­sa oli­si edel­leen vain intiaaneja.

  64. Jou­ni,

    Niin­hän siel­lä oli­kin. Timo Istu­va här­kä ja Jus­si Vin­ku­va heinä. 

    He eivät vain mah­ta­neet mitään ei-toi­vo­tuil­le mamuil­le ilman tuliaseita. 

    (Tän oon oppi­nu länk­kä­reis­tä. Menik­se noin oikeesti?)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.