Kovin moni näyttää vaativan, että pakolaiset tulee asuttaa naapurimaihin; siis vaikkapa kuusi miljoonaa pietarilaista Suomeen, jos tarvetta ilmenisi.
Harva näyttää ymmärtävän, että juuri niin valtaosin tapahtuu. Afrikan kriisialueilta pakenevista ihmisistä ylivoimainen enemmistö on asutettu kehitysmaihin ja vain pieni hitunen Eurooppaan. Wikipedian mukaan rutiköyhässä Jemenissä on 700 000 somalia, Hesarista tosin muistan luvun 1,5 miljoonaa, mutta en pysty tätä täältä Oulusta verifioimaan.
Kävin kerran viime vuosituhannella eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan kanssa YK:n hallinnoimalla pakolaisleirillä jossain keskellä Saharaa lähellä päiväntasaajaa . Leirillä oli joitakin kymmeniä tuhansia Sudanin sisällissotaa paenneita. Sodittukin oli, sillä yksikätisiä tai yksijalkaisia oli paljon. Maamiinoilla oli toki osuutensa tähän.
Tuo kylä oli kaikkien toiveiden mukainen. Ruutukaava, asialliset talot, viemärit, vesijohdoista en ole ihan varma, koska vettä ei Saharassa ole yllin kyllin.
Turvallisuustilanteesta kertoo parhaiten se, että kuljimme kahden Jeepin kolonnana. Me suomalaiset istuimme isäntien kanssa toisessa autossa ja toisessa avolavajeepissä istui puoli tusinaa turvamiehiä rynnäkkökiväärien kanssa.
Koulu siellä oli, ja uskoisin, että jokseenkin kaikki lapset opetettiin lukemaan. Motivaatio saattoi kyllä olla heikko, koska mitään luettavaa ei ollut. Eikä tule koskaan olemaan, sillä noita leirejä ei tulla purkamaan.
Kylä oli halkaisijaltaan pari kilometriä. Ulkopuolella ei ollut mitään.
Emme päässeet juttutuokiolle asukkaiden kanssa, mutta jotenkin tuli vaikutelma, että useimmat halusivat pois. Minä ainakin olisi halunnut. En voi hyväksyä ajatusta, että pysykööt siellä koko ikänsä. Tuollainen oloisi ideaalinen aliusta islamilaisen fundamentalismin sikiämiselle, paitsi että nämä olivat islamilaisia pakenevia kristittyjä.
Näitä pakolaisleirejä tyhjennetään –tai täyttymistä hidastetaan –kiintiöpakolaisuuden kautta. Spontaanipakolaisten mahdollisuudet ylittää Sahara hengissä olivat rajoitetut. Siksi spontaalipakolaisten suosiminen on minusta vähän epäreilua.
Nyt tulee vaikea kysymys. Jos Suomi pelasta tuollaiselta leiriltä 200 pakolaista, miten heidät tulee valikoida?
Oikea vastaus minusta on, että pois pitäisi valikoida ne, jotka hyötyvät siitä eniten. Tähän joukkoon kuuluu vammaisia, jotka eivät noin alkeellisissa oloissa pärjää, mutta tämä ei ollut vastaus jota hain. Minusta sieltä pitää valita niitä, joilla on parhaat mahdollisuudet menestyä teollisuusmaissa. Siis parhaimmisto. Jos otamme parhaimmistoa, voimme ottaa samalla budjettirjoituksella paljon enemmän.
Parhaiten koulutetut menestyvät meillä parhaiten, mutta onko oikein riistää parhaimmisto pakolaisleireiltä? Ainakin lyhyellä aikavälillä olisi, sillä leireillä ei ole koulutuksella kerrassaan mitään käyttöä. Aikeeni voi olla machiavellistinen ja juuri siksi se ei onnistune. Muut, meitä houkuttelevammat maat ovat keksineet sen kauan sitten.
Mielenkiintoista puhetta. Hyvä, ettet asetu ehdolle eduskuntavaaleissa. Vältyt ainakin ikäviltä yllätyksiltä, sillä Panu Laturin viimeaikaisten ulostulojen perusteella linjauksesi tuntuvat Vihreälle liitolle jopa liian jyrkiltä.
No senkö takia Suomeen on tuotava pakolaisia kaukaisista kulttuureista, kun 1400 km pitkä itärajamme seisoo paikallaan.
Luulisi Venäjän ja Suomenkin pääsevän jo vihdoin yhteisymmärrykseen maahanmuutoistamme.
Miksi tuottaa maahamme ei 10-luokan pakolaisia, kun naapurissa on aivan loistavaa 10-luokan erittäin koulutettua, ja liki suomalalaista väkeä pilvin pimein tarpeisiimme.
Olen kirjoituksen johtopäätöksistä samaa mieltä. Seuraava kysymys onkin, onko pakolaisleireillä niin suuri ”parhaimmisto”, että siitä riittää meillekin. Onhan mikä tahansa läntinen maa kuitenkin houkuttelevampi kuin pakolaisleiri, mutta jotkut maat ovat tietysti houkuttelevampia kuin toiset. 30-luvulla Englanti ja Yhdysvallat saivat Nobel-tasoisiakin pakolaisia.
Kristityt teologit/filosofit ovat aikojen saatossa riidelleet siitä, mikä on oikea tapa ylistää Jumalaa.
Osa on sitä mieltä, että todellista rakkautta Jumalaa kohtaan osoittaa se, joka rakastaa aidosta halusta ja iloiten. Toiset taas sanovat, että oikeaa Jumalan ylistystä on uhrautuminen, kärsiminen sekä askeesi.
Näistä pakolaisuusasioista löytyvät täsmälleen samat leirit. Joidenkin mielestä kaikenlainen ”hyvien” ja ”helppojen” pakolaisten valitseminen on yksinkertaisesti väärin. Itse en ole ollenkaan tätä mieltä. Uuteen yhteiskuntaan menestyksekkäästi sulautuvan pakolaisen lapsissa tämä saavutettu hyöty vielä vain kertautuu.
Olen ehkä liian nokkela aiheen vakavuuteen nähden, mutta tulee ajatus: Ajatellaan , että vahvimmaat pakolaisista osallistuvat leirin ylläpitoon (tapahtuuko näin, en tiedä). Silloin Suomi voisi kehitysmäärärahoilla vuokrata tai ostaa maata kriisialueiden läheltä. Sitten toimintakykyisimmät pakolaisista muuttaisivat perheineen johonkin toisen kriisialueen leiriin pyörittämään sen arkea ja toisinpäin.Nämä ihmiset eivät tuolla toisessa maassa kokisi vaaraa ja saisivat omasta näkökulmastaan ruhtinaallista palkkaa. Hyödyllinen puuhailu ja arjen pyörittäminen on parasta terapiaa kriisejä kokeneelle ihmiselle , olen kuullut asiantuntijoiden sanovan. Suomalaisten rooliksi jäisi olla vain käynnistysapuna, toimittaa lääkäri- ym. erikoisapu ja vastata toiminnasta leirimaalle.
Käytännössä olisi tietysti paljon ongelmia, esim. paperien puute, leirimaan asenne ja muu, Moni kehitysapuvirkamies jäisi työttömäksi. Lisäksi ulkomailla tehty pakolaistyö on todellinen kulu kansantaloudelle, toisin kuin kotimaassa tehty. Mutta ainakin joku pakolainen voisi tästä hyötyä sellaisissa tilanteissa joissa kotimaahan voi joskus palata.
Pakolaisleireillä ei varsinaisesti ole puutetta työvoimasta vaan tekemisestä – ja maasta. Lääkäreitä tarvitaan ja opettajia, mutta muuten kyllä sujuu omin voimin.
Onko tämä nyt sitä rasistista vihapuhetta jota ei tule sietää?
Idea on jo lähtökohdiltaan sietämätön. Otetaan muutama onnekas pois valtavilta, pysyviltä pakolaisleireiltä. Samaan aikaan miljoonat jatkavat kärsimistään ongelmassa jonka rakenteisiin kukaan ei onnistuneesti puutu.
Herätellään mieluummin kolonialismi henkiin ja istutetaan valkoinen mies takaisin hallitsemaan. Kun muutama gepardihattu on ripustettu hedelmäpuun oksalle roikkumaan, eiköhän niissä muissakin maissa ala viesti mennä perille. Tässä on tietysti se ongelma, että jenkit käyttivät jo resurssinsa ja Eurooppa ei viitsi.
Nobelin paikka jos joku keksii miten tämä ongelma tulisi ratkaista. Potentiaalisin käytännön ehdotus jonka olen nähnyt on koskenut Yhdysvaltojen armeijan jakamista Leviathan- ja rauhanturvaosaan. YK:n alaisuudessa armeija ei voi mitenkään toimia, joten pitänee toivoa että jenkeillä on vielä varaa ja motivaatiota toimia maailmanpoliisina.
Noilla pakolaisleireillä ei voi tehdä mitään. Ihmiset ovat siellä säilössä.
Yllätyin Osmon pakolaisleirikuvauksesta. En voi mitään sille, että tulkitsen sen vastaukseksi toisessa ketjussa olleeseen kommenttikirjoitukseeni, jossa kysyn, miten käytännössä toteutettaisiin vaatimus pakolaisten auttamisesta lähialueilla turvapaikanhakijoiden vastaanottamisen sijaan. Kerroin myös, että kehitysyhteistyökonsultti oli HS:n mielipidesivulla väittänyt, että ”Suomen pakolaismenojen uudelleenohjaamisella maailman leiripakolaisten sijoittamiseen turvallisiin lähimaihin saataisiin ratkaistua suurin osa maailman leiripakolaisongelmasta”. Kirjoitin näin:
Googlen kuvahaun kuvat vastaavat enemmän mielikuvaani pakolaisleireistä: resuisia telttakyliä. Kuvien joukosta löytyy jokunen siistimmän näköinen (Gihemben leiri Ruandassa ja vietnamilaispakolaisten kylä Malesiassa vuodelta 1978) – eikä niihinkään kenenkään voi kuvitella haluavan jäädä asumaan.
En osaa kuvitella, miten pakolaisongelma käytännössä ratkaistaisiin lähialueilla. Sitäkään ei kukaan ole arvaillut, miten ne maat, joissa leirit ovat, suhtautuisivat siihen, että kolmannet maat ryhtyisivät isolla rahalla rakentamaan asutusalueita pakolaisille.
Turvapaikanhakijoiden vastaanottoa ja pakolaisten auttamista lähialueillaan ei voi asettaa toistensa vaihtoehdoiksi senkään takia, että turvapaikanhakijat eivät ole pakolaisia, vaan enemmän vertautuvat siirtolaisiin. Milloin tapahtui siirtymä siirtolaisesta turvapaikanhakijaksi?
(Haluan lausua sydämelliset kiitokseni Tavalliselle Teknikolle Tryit-editorin linkkaamisesta ketjussa HS-raati ja maahanmuutto!)
Tämän haastattelun pohjalta näyttäisi, että näin jo kuta kuinkin toimitaan. Eli mitä uutta nyt haetaan? Koulutettuja ei tämän perusteella vain oikein löydy.
Pätkä Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön tulosalueen johtaja Susanne Tengmanin haastattelusta Suomen kuvalehdessä 6.3:
H:Onko totta, että Suomeen valikoituu jo nyt pakolaisten eliittiä, hyvin koulutettua väkeä?
T:”Se vaihtelee suuresti kohdemaan mukaan. Irakista tulevat ovat olleet hyvin koulutettuja, toisaalta taas Burmasta ja Kongosta ei ole edes mahdollista saada kovin koulutettua väkeä. Toki mielellään ottaisimme myös koulutettuja, sillä heidän on helpompi sopeutua Suomeen.”
”Kovin moni näyttää vaativan, että pakolaiset tulee asuttaa naapurimaihin; siis vaikkapa kuusi miljoonaa pietarilaista Suomeen, jos tarvetta ilmenisi.”
Onko jossakin oikeasti maa, joka viiden miljoonan varsinaisella väestöpohjalla pitää alueellaan kuutta miljoonaa edes telttaleiriolosuhteissa (tai toisilla luvuilla vastaavassa suhteessa)? Ymmärtääkseni jopa kehnostikin hallituissa maissa ymmärretään, että jossakin vaiheessa ne rajat on oikeasti laitettava kiinni.
(itse kirjoituksen johtopäätöksistä en ole erimieltä)
Gazan kaista Palestiinassa?
Jos ei ole resursseja ja on tekemisen puutetta niin
kaikki kykenevät ohjelmointikursseille ja sitten kolmessa vuorossa koodia ulos. Huono internet yhteys riittää ja ne halpis läppärithän toimii auringonvalolla (tai veivillä).
Firmat hakee parhaat ohjelmoijat pois ihan itse.
Gazan kaistalla asuu 1,3 miljoonaa ihmistä, pakolaisleireillä näistä alle puoli miljoonaa.
jrn
Tämä oli meikäläisenkin reaktio. Suomalaisen omantunnon kannalta moraalinen kysymys siitä, kenelle annetaan paikka Suomessa, on tietysti merkittävä. Kokonaisuuden kantilta tämä on aika teoreettista näpertelyä, kun leireille jää jälkeen joka tapauksessa tuhansia ja miljoonia, kykeneviä ja kykenemättömiä.
Pakolaisia syntyy sotimisen ja milloin minkäkinlaisen valtapolitiikan seurauksena. En kykene näkemään asiaan muuta ratkaisua kuin pakolaisuuden syynä olevan konfliktin ratkaisun, ja niissä asioissa Suomi on tietysti Ahtisaaret ja muut mukaan laskienkin pikkutekijä. Washington kun päätti tehdä retken Irakiin, niin syntyi ainakin neljä miljoonaa pakolaista (maan sisäiset mukaanluettuna). Sitä ennen afganistanilaiset olivat maailman suurin pakolaisryhmä hyvin pitkään. Mitäpä on sille suunnalle viime aikoina kuulunut… sanoisin, että näiden ongelmien ratkaisut ovat jossain muualla kuin Suomen pakolaispolitiikassa. Maailman mahtavia voi tietysti yrittää kritisoida ja silleen.
Irakista on muuten syntynyt aika huikea humanitäärinen katastrofi. Kodittomat elävät erittäin heikoissa oloissa maassa, jolla on vissiin maailman toiseksi suurimmat öljyvarat.
Suomi pelastaa siis 200 ihmistä joltain leiriltä jossa on 100 000. Siis tämä on kaikki mitä Suomi aikoo tehdä ja sillä hyvä.
Osmo tässä yrittää valehdella että ”200 lukutaidottoman roudaaminen suomeen” tai ”100 000 ihmisen roudaaminen naapurimaihin” ovat ne vaihtoehdot, josta pitää meidän pitää valita.
Näiden 200 ihmisen asuttaminen ikuisesti naapurimaan aidattuihin turistihotelleihin tulee halvemmaksi kuin rahtaaminen suomeen. Nämä ovat ne vaihtoehdot. Jos valinta on vaikea, asiaa voidaan kysyä vaikka pakolaiselta itseltään.
( Tjaa. Asiaa voi kysyä vaikka minulta, viettäisin mieluummin loppuelämän kivassa hotellissa Tunisiassa kuin kaksiossa Varissuolla. )
Seppo Ryväs:
Tällaista tämä keskustelu taas on. Maahanmuuttokriittiset ovat niin kiihkeästi jumiutuneet mielikuviinsa lukutaidottomista kamelinajajista, että kun sanon, että leireiltä tulisi pelastaa parhaiten koulutetut, Ryväs puhuu yhä lukutaidottomista.
Kävisit joskus pakolaisleirillä, niin et puhuisi mitään mukavasta hotellista Tunisiassa.
Tässä kehitysmaiden eliitin kalastelussa on kyllä mielestäni suurikin moraalinen ongelma.
Kun länsimaat keräävät rusinat pullasta ja pakolaisleiri joskus palaa maahansa, palaa se huomattavasti heikompana ryhmänä kuin lähtiessään.
Ihmiset, joita kipeimmin tarvittaisiin maan jälleenrakentamiseen, opettajiksi, terveydenhuoltoon, maan olojen suunnitteluun ja hallintoon, on imuroitu muualle.
Kyllä me pärjäämme ilman kehitysmaiden koulutettuja. Äärimmäisen itsekästä viedä se väestönosa meidän tarpeitamme palvelemaan, jota tulevaisuudessa eniten tarvitaan paikan päällä.
Olen sitä mieltä, että pakolaispolitiikka saa olla aidon humanitaarista ilman muita intressejä. Suomi voisi keskittyä ottamaan jonkun tietyn hyvin heikon ryhmän edustajia, esim. vammaisia lapsia ja erikoistua heidän kuntoutukseensa. Silloin tietysti kiintiö olisi pienempi, jos käytettävissä olisi sama raha.
Pakolaispolitiikka ja muu maahanmuuttopolitiikka minusta tulee pitää erillään toisistaan. Oleskeluluvan ja sosiaalietuudet ilman turvapaikkastatusta saa liian löysin perustein. Siihen valikoivuutta mieluummin sen mukaan, mikä on koulutus ja mitkä mahdollisuudet on kotoutua. Esim. lukutaito (aikuisella)on välttämättömyys.
Tuo meinaisi Suomeen suhteutettuna, ettei tänne tulisikaan kuutta miljoonaa pietarilaista, vain kaksi miljoonaa.
Ne olisikin jo helppo asuttaa, vai? 😉
Tai sitten he, ainakin osa heistä, haluaa palata rakentamaan omaa maataan. Länsimaissa hankittu koulutus ja työkokemus eivät siinä ole ainakaan haitaksi.
Olen samaa mieltä Elinan kanssa:
Armoton turvapaikanhakijapolitiikka tuntuu vaikealta toteuttaa, kun ihmiset kerran ovat lähteneet joiltakin seuduilta liikkeelle. Kanadaa on monta kertaa kehuttu, Osmokin on kehunut. Taidanpa ryhtyä tutkimaan Kanadan periaatteita.
Tietääkö joku, millaiset mahdollisuudet leiriltä pelastetulla pakolaisella on auttaa leiriin jääviä sukulaisiaan? Pystyykö esim. Suomessa työllistynyt pakolainen tienaamallaan rahalla mahdollistamaan sukulaislastensa koulutuksen jossain leirin ulkopuolisessa opinahjossa? Tai auttamaan perheensä ulos leiriltä inhimillisempiin olosuhteisiin?
Gazan kaistaa kai tuskin voi kutsua maaksi, ja jos voisi, niin harva nostaisi sitä esimerkiksi siitä, miten maata pitäisi hallita.
Miksi pidän oikeutettuna valikoida pakolaisleireiltä niitä, joilla on parhaat edellytykset menestyä teollisessa yhteiskunnassa.
1) He hyötyvät muutosta enemmän kuin ne, joiden on vaikea työllistyä teollisuusmaassa;
2) Taloudellinen saldo heistä on vastaanottajamalle ainakin positiivisempi, ellei positiivisempi. Samalla talopudellisella uhrauksella voi pelastaa enemmän;
3) Heidän osaamiseensa ei ole pakolaisleireillä mitään käyttöä, jolloin osaaminen vähenee. Lääkäreitä ei pidä ottaa, koska heitä siellä tarvitaan.
4) Pakolaisleireille jäävät sukulaiset hyötyvät siitä, koska muuttajat lähettävät huomattavan paljon rahaa kotimaihinsa; tuo rahavirta on itse asiassa selvästi suurempi kuin koko kehitysapu.
5) Koulutettujen pakolaistenb osaaminen kehittyy teollisuusmaissa. Jos pakolaisuus joskus purkautuu, monet heistä palaavat rakentamaan kotimaitaan.
Elinan ajatus, että humanitäärisen toiminnan tulee olla täysin epäitsekästä (minkä lisäksi hän tuntuu vastustavan sitä noin yleensä) ja siirtolaisuuden täysin itsekästä, johtaa hyvin tehottomaan lopputulokseen.
Mitään loogista pakkoahan näille pakolaisille ei olisi antaa sen enempää kansalaisuutta tai pysyvää oleskelulupaa muutamaan vuoteen. Jos tilanne paranee nopeasti, niin voitaisiinhan heidät palauttaa kotimaahansa (vaikka siis Osmon esittämillä rajaehdoilla tämä ei olisikaan Suomen etujen mukaista, ja heillä olisi tietysti mahdollisuus etsiä ei-humanitäärinen oleskelulupa muualta). Sen sijaan jos kriisi jatkuu, kuten se usein jatkuu, vuosikymmeniä, ei tämä elitti hyödytä sen enempää itseään kuin ketään muutakaan siellä leirillä, ja mahdollisuus että sen jäsen voisi joskus tehdä jotain merkittävästi hyödyllistä oman vanhan kotimaansa eteen lienisi suurempi siinä tapauksessa, että hän olisi hankkinut työkokemusta kelvollisesti toimivassa yhteiskunnassa leirillä istumisen sijaan.
Varmin tapa vahvistaa käsitystä, että humaintääriset maahanmuuttajat ovat pysyviä yhteiskunnan elättejä, on tarkoituksella valikoida sellaisia tulijoita, jotka hyvin suurella todennäköisyydellä ovat pysyviä yhteiskunnan elättejä.
Elina
”Kyllä me pärjäämme ilman kehitysmaiden koulutettuja. Äärimmäisen itsekästä viedä se väestönosa meidän tarpeitamme palvelemaan, jota tulevaisuudessa eniten tarvitaan paikan päällä.”
Maantieteelliset etäisyydet ovat nykyaikana pitkälti menettäneet perinteisen merkityksensä. Henkiset etäisyydet ovat ne oleellisemmat. Kun köyhempien, ja miksei myös itseasiassa rikkaampien, maiden eliittiä ja keskiluokkaa tulee tänne ja verkostoituu yhteiskuntaamme, he samalla verkostoivat omat maansa meidän verkostoihimme. Heidän kanssansa ja kauttansa sitten pystymme kehittämään maailmanlaajuista työnjakoa kaikkia hyödyttävällä tavalla. Tuo on ekologistakin. Ei tarvitse matkustella niin paljon ollakseen kansainvälisessä vuorovaikutuksessa;-)
Riitta kirjoitti 24.3.2010 kello 10:18
”Tuo meinaisi Suomeen suhteutettuna, ettei tänne tulisikaan kuutta miljoonaa pietarilaista, vain kaksi miljoonaa.”
Gaza Strip refugees in camps 499,231 , Registered refugees 1,090,932
http://www.unrwa.org/etemplate.php?id=253
Suomeen ja pietarilaisiin verrattuna tuo siis tarkoitaisi, 5 miljoonaa leireille ja 10 miljoonaa alkuperäisväestön joukkoon.
Gazan palestiinalaispakolaiset vertautuvat pietarilaisten sijaan paremmin siihen, kun Suomi asutti karjalaiset 2. maailmansodan jälkeen. Sama kieli ja kulttuuri. Tärkeä ero on siinä, että muutaman vuoden jälkeen karjalaiset oli asutettu, kun taas Gazassa ihmiset edelleen asuvat ”pakolaisleireissä”, vaikka puhutaan suunnilleen samaan aikaan (1947) käydyn sodan tuottamista pakolaisista. Ok, karjalaisia oli ”vain” 10% Suomen väestöstä ja kyllä heidänkin asuttamiseen omat ongelmansa liittyivät, mutta sanoisin kyllä, että Suomi on osannut hoitaa lähialueen pakolaiset aika lailla paremmin kuin moni muu.
Palestiinalaisista sanoisin vielä sen, että heitä pidetään pakolaisina edelleen puhtaasti poliittisista syistä. Heidän avulla palestiinalaiset voivat edelleen pitää vaatimuksia Israelin alueeseen. Jos heidät asutettaisiin ja laskettaisiin normaaleiksi asukkaiksi, voisivat he luopua 1947 vuotta edeltäneiden rajojen vaatimuksista (kuten Suomi on tehnyt Karjalan suhteen) ja tämä saattaisi helpottaa edes vuoden 1967 rajojen mukaisen Palestiinan muodostamista.
Gazan pakolaisia ei voi verrata siirtokarjalaisten asuttamiseen. Voisi verata, jos Suomelle olisi jätetty Lapin käsivarsi, jonne kaikki suomalaiset olisi asutettu viljelemää’n hedelmällistä maata.
korjaus edelliseen, leireillä asuvat on laskettu myös rekisteröityihin mukaan
Suomeen ja pietarilaisiin verrattuna tuo siis tarkoitaisi, 5 miljoonaa leireille ja toinen 5 miljoonaa alkuperäisväestön joukkoon.
Elina: ”Olen sitä mieltä, että pakolaispolitiikka saa olla aidon humanitaarista ilman muita intressejä.”
Saa olla, mutta ei tarvitse. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla on parempi kuin yksi, eikä machiavellismi ole ruma sana. Jos sellainen ihme joskus tapahtuu kuin olojen normalisoituminen kriisialueilla, on hyvä että maailmalla on (toivottavasti) menestyneitä maanmiehiä juurikin noista Osmon mainitsemista syistä.
Pääasia kuitenkin on että räyhäfundamentalistit (yleensä nuoria miehiä) jätetään ottamatta. Olen ymmärtänyt että näitä on tarjolla riittämiin, ja aika usein jostain muualta kuin varsinaisilta kriisialueilta vaikka näin väittäisivätkin.
Uskoakseni parhaiten pakolaisuutta voitaisiin hillitä luopumalla länsimaissa tai edes täällä EU:ssa, maataloustuista ja tuonnin esteistä. Tällöin kehitysmaiden tehoton maatalous pääsisi positiivisen kierteen alkuun: lisää tuloja -> investointeja työn tuottavuuden lisäämiseen -> lisää tuloja -> lisää koulutusta -> monipuolisempaa bisnestä jne.
Elina:
Ei tää oo mikään ongelma. Sen eliitin tuottaminen ja lähettäminen maailmalle on tuottoisaa toimintaa niille, jotka jäävät jälkeen.
Sen lisäksi se tietysti kasvattaa niiden lähtijöiden elintasoa huomattavasti.
Minusta on äärimmäisen itsekästä estää joitakin ihmisiä tulemasta tänne, jotka hyödyttäisivät sekä itseään, että meitä.
Osmo, väitätkö tosiaan, että arabien haltuun jääneiden alueiden suhde niihin alueisiin, jotka Israel valtasi pakoonlähteneiltä arabeilta 1947, oli sama kuin käsivarren ja koko muun Suomen?
Käsivarressa ei asu juuri ketään. Kuten täälläkin on mainittu, niin Gaza olisi iso kaupunki ilman pakolaisiakin. Vertauksesi on siis täysin absurdi. Sitä paitsi eihän kaikkia palestiinalaisia sinne ole asutettu, vaan heitä asuu sekä Länsirannalla että Libanonissa. Tai ainakin asui, Libanon kai tosin jossain vaiheessa kyllästyi heidän harrastaamansa Israeliin hyökkäilyyn ja sen tuomiin vastaiskuihin ja heitti heidät ulos.
Tämä on muuten asia, mikä yleensä liittyy ongelmana lähialueelle sijoitettuihin pakolaisiin. Hehän ovat yleensä sodassa häviölle jääneitä. Heillä on yleensä kova hinku iskeä voittajaa vastaan, mikä sitten johtaa voittajan kostoiskuihin rajan yli leireihin. Palestiinan lisäksi tätä on tapahtunut ainakin Ruandan hutupakolaisten kohdalla Kongossa.
Olen alustavasti silmäillyt Kanadan valtion virallista maahanmuuttajainfoa sekä valtion auktorisoimaa lakimiesten ylläpitämää maahanmuuttoinfosivustoa.
Silmäilyn jälkeen käsitän vielä vähemmän sitä, että Suomen maahanmuuttokeskustelussa voidaan sotkea humanitaarinen ja muu maahanmuutto (mieli tekee kutsua sitä siirtolaisuudeksi, koska se on niin selvä termi) niin huolettomasti ja toivottomasti keskenään. Jopa Helsingin Sanomat suuressa kalliissa kyselytutkimuksessaan sotkee nämä.
En ainakaan pikasilmäilyllä ole saanut Kanadasta sitä kuvaa, että siellä otettaisiin Suomea hyvin paljon hellemmin humanitaarisista syistä tulijat vastaan. Lakimiesten sivulla hehkutetaan Kanadaa ihanana maana siirtolaisille, mutta ei siellä sitten edes puhuta muista kuin töihin tulijoista. Pisteytyssivuilta voi arviointilomakkeella pyytää omat pisteensä – tekisi mieli piruuttani täyttää ja lähettää lomake ja katsoa kuinka käy. 😀
Osmo on siis sitä mieltä, että asiassa (ehkä politiikassa laajemminkin?) täytyy noudattaa utilitaristista etiikkaa. Tämähän olisikin jo hyvä lähtökohta, että edes osapuilleen tiedettäisiin mitä olemme tekemässä ja miksi. Nyt vain kaikki osoittavat poliittista korrektiuttaan ja keskustelussa lyödään sekaisin (tahallaan?) turvapaikan hakijat, ”laittomat maahantulijat”, työvoiman tarve, puolalaiset ydinreaktorin rakentajat jne.
Kanadassa on järjestelmä, jonka avulla yksityiset ihmiset voivat omaa henkilökohtaista vakaumustaan noudattaakseen tukea ja auttaa henkisesti ja rahallisesti pakolaisia (refugees) (Sponsoring refugees):
(Kutakuinkin seuraava sisältö: ”Joka vuosi miljoonat ihmiset kaikkialla maailmassa joutuvat pakenemaan kotimaassa heihin kohdistuvaa vainoa, sotaa tai ihmisoikeuksien loukkauksia. Usein nämä ihmiset eivät enää milloinkaan voi palata koteihinsa.
Yksityishenkilöt ja yhteisöt voivat tukea pakolaisia, joilla on edellytyksiä tulla Kanadaan.
Tukijoiden tulee huolehtia pakolaisten taloudellisesta auttamisesta (lukuunottamatta Joint Assistance Sponsorship –tapauksia) sen jälkeen, kun nämä saapuvat Kanadaan. Tukijoiden tulee myös koko tukijakson ajan auttaa pakolaisia kotoutumaan henkisesti.
Useimmat tukijaksot ovat vuoden pituisia, mutta jotkut pakolaiset voivat olla oikeutettuja saamaan tukijoiltaan avustusta pitempään.”)
”Noilla pakolaisleireillä ei voi tehdä mitään. Ihmiset ovat siellä säilössä.”
Muutama ehdotus ongelman ratkaisemiseksi:
1) Laitetaan koulutettu ryhmä ihmisiä vetämään leiriä ja unohdetaan koko ”paikalliset pitää aktivoida”-löpinä. Aletaan vetämään leiriä kuin kolhoosia ja asetetaan tuotantotavoitteet ”ken ei työtä tee, sen ei syömänkään pidä”-periaatteella. Naapurivaltioilla voi olla oma sanansa sanottavana kun heidän mailleen rakennetaan uusia kaupunkeja kysymättä heiltä mitään. Tämä ei ole mitään heikkohermoisen humanistin hommaa, vaan vaatisi Stalinin luonteenlujuudella ja -laadulla varustettuja johtajia.
2) Käydään tappamassa ongelman alkuperäiset aiheuttajat ja annetaan ihmisten palailla takaisin. Parin kolmen diktatuurin jälkeen ongelman mittakaava pienenee merkittävästi, kun kukaan ei uskalla riskeerata monikansallisten joukkojen vihaa (ehkä Israelia lukuunottamatta). Käytännössä tällä on vähän pienemmät mahdollisuudet toteutua kuin maailmanrauhalla noin yleisesti. Yksikään länsimaa ei alista armeijaansa YK:n alaisuuteen, ainoastaan jenkeillä ja briteillä on edes kykyä toimia isommassa mittakaavassa ulkomailla ja Kiina, Venäjä jne. ajavat peittelemättä omaa etuaan.
3) Jätetään leirit oman onnensa nojaan ja annetaan nälän ja sairauksien hoitaa homma. Tämä taitaa olla nykyinen menettelymalli miinus ne pari onnekasta jotka otetaan länsimaihin.
Kuinkahan paljon afrikkalainen sodankäynnin kulttuuri vaikuttaa pakolaismääriin? Mieleen tulevat zulut, joiden imperiumin rakennus aiheutti aikanaan täysin samanlaisia pakolaisaaltoja. Sotien tavoitteena oli vallata maata ja ajaa alkuperäisasukkaat pois, jotta imperiumi vahvistuisi. Vastaavaa Lebensraum-periaatetta ei edes Euroopassa, mantereista sotaisimmalla, ole ajanut kuin yksi varsin tunnettu diktaattori.
Mikäli sodat eivät Afrikasta lopu (ja mihinkäs ne loppuisivat), pakolaisaaltoja on odotettavissa jatkossakin. Harmi ettei Euroopalla ole selkärankaa tehdä asialle mitään vaan kaikki joilla on kaksi jeeppiä ja lippu voivat muodostaa jatkossakin oman vallankumousarmeijansa.
Osmon listaan kommentteja:
1) He hyötyvät muutosta enemmän kuin ne, joiden on vaikea työllistyä teollisuusmaassa;
En nyt tiedä millainen hyötymittari on kyseessä?
Minusta kuitenkin eniten hyötyy ihminen, joka on välittömässä hengenvaarassa leirin huonoissa olosuhteissa — eli pahasti vajaakuntoinen henkilö. Eiköhän ihmisen suurin hyöty ole olla elossa?
2) Taloudellinen saldo heistä on vastaanottajamalle ainakin positiivisempi, ellei positiivisempi. Samalla talopudellisella uhrauksella voi pelastaa enemmän;
En täysin ymmärrä tätä muotoilua, mutta jos lähdetään vastaanottajamaan taloudellisesta hyöydystä perustelemaan pakolaispolitiikkaa, niin silloin ei kannata ottaa yhtään ketään.
Sillä rahalla, millä tänne otetaan pakolaisia, autetaan vähintään tuhatta muuta olennaisesti pakolaisleirillä. Ja taloudellisinhan ratkaisu on laittamatta koko asiaan sentin hyrrää…
3) Heidän osaamiseensa ei ole pakolaisleireillä mitään käyttöä, jolloin osaaminen vähenee. Lääkäreitä ei pidä ottaa, koska heitä siellä tarvitaan.
Aina koulutetummat ja sivistystä omaavat ihmiset heijastuvat ympäristöön. Pakolaisleirillä ei ole muuta kuin aikaa. Joku kertoo lapsille tarinoita, joku opettaa kirjaimia, joku suunnittelee logistiikkaratkaisuja vedenjakeluun.
Eikö juuri äärimmäisen vaikeissa oloissa ole käyttöä tiedolle ja osaamiselle. Täällä Suomessako sitä kipeämmin tarvitaan?
4) Pakolaisleireille jäävät sukulaiset hyötyvät siitä, koska muuttajat lähettävät huomattavan paljon rahaa kotimaihinsa; tuo rahavirta on itse asiassa selvästi suurempi kuin koko kehitysapu.
Hyötyvätkö tosiaan sukulaiset tästä tai yleisemmin sotaa käyvä maa, josta pakolainen on lähtöisin?
Eivätköhän nämä rahalähetykset ainakin afrikkalaisessa järjestelmässä uppoa lähinnä korruptioon tavalla tai toisella.
5) Koulutettujen pakolaistenb osaaminen kehittyy teollisuusmaissa. Jos pakolaisuus joskus purkautuu, monet heistä palaavat rakentamaan kotimaitaan.
Palaavatko? Onko tästä jotain kansainvälisiä selvityksiä esittää? Käsittääkseni palaavat hyvin vähän.
Elinan ajatus, että humanitäärisen toiminnan tulee olla täysin epäitsekästä (minkä lisäksi hän tuntuu vastustavan sitä noin yleensä) ja siirtolaisuuden täysin itsekästä, johtaa hyvin tehottomaan lopputulokseen.
Missähän ja milloinhan olen vastustanut humanitaarista toimintaa ”noin yleensä”?
Nämä kaljun alaiset sähköiset impulssit voisi pitää omana aivovarantonaan tai laittaa sitten jonkin sitaatin minulta, jotta muutkin voisivat arvioida asian laitaa. Turhauttavaa nyt vain todeta, että mitään tuollaista en koskaan ole sanonut.
Suomen kirkkaasti isoin ulkomaalaisryhmä on venäläiset.
Elina:
Kehitysmaissa koulutetut ja teollisuusmaihin muuttaneet lienevät eri mieltä asiasta.
Voihan sitä valikointia yrittää, mutta olen edelleen skeptinen onnistumisen suhteen. Joitain asioita voi testata, mutta jos pääsyvaatimus on paperit jonkun kriisivaltion yliopistosta niin eiköhän noita tutkintotodistuksia kohtaa saa leireiltä pientä korvausta vastaan.
Ja se on muuten jotenkin hassu vaatimus että maasta joka on niin huonossa tilassa että sieltä lähdetään pakolaisiksi on toimiva koulutusjärjestelmä.
Eiköhän suurimmat tulokset saavutettaisi toimittamalla paikalle tarvikkeita, joilla ihmisille saataisiin mielekästä tekemistä. Jos turvallisuus- ja vesitilanne on edes jotenkin kohtuullinen niin 2000-luvun palveluyhteiskuntaihanteen mukaisen paikan rakentaminen pitäisi sujua kädenkäänteessä.
Käytännössä kaikki tarvikkeet saataisiin ilmaiseksi länsimaiden ylijäämä-, dumppaus- ja elvytysvarastoista. Ruoka, lapsille OLPC-läppärit, saniteettijärjestelyt, aurinkopaneelit ja ammattihenkilökuntaakin varmaan löytyisi länsimaista kouluttamaan hierojia ja kengänkiillottajia.
Sitten vain pikaraitiovaunujen kiskot lentokentän ja helminauhaleirien välille. Koko toiminta voitaisiin rahoittaa rakettimaisesti arvoaan kasvattavien tonttien ja asuntojen kaupalla.
Ongelma on mittakaava ja ratkaisua haetaan pakolaisten valinnasta. Silloin ilmeinen ratkaisu olisi että Suomi valikoisi pakolaisryhmät laadun sijasta koon mukaan. Erikoistutaan esim. yksittäisiin ihmisoikeusaktivisteihin perheineen ja muutaman kymmenen kokoisiin perhe ja kyläyhteisöihin ja jätetään tuhatpäiset joukot isoille maille. Ja valittaisiin leiriltä suoraan kokonainen perhe.
Pakolaistoiminta on kuitenkin vain oireen hoitamista ja sen jokainen ymmärtää. Joten pitäisikö toiminnan hyötyodotuksetkin mitoittaa sen mukaan.
Mahdoton yhtälö ratkaista oikeudenmukaisesti!
Jos Osmon heiton mukaan toimisimme äärihumaanisti, toisimme maahamme pari miljoonaa kaikkein huono-osaisinta, siis vammaisia, liikuntakyvyttömiä, sokeita jne.Eivätkä siinä vielä läheskään kaikki eniten hädänalaiset tulisi autetuiksi.
Viisainta siis lienee toimia hyötynäkökohdan mukaisesti, ja päästää tänne ihmisiä, joista tulee nopeaasti yhteiskuntamme veroamaksavia ja hyödyllisiä jäseniä.
Miksi joku haluaa lopettaa kiintiöpakolaisten oton? Tämä toimintahan on tiukasti hanskassa,päinvastoin kuin turvapaikanhaku.
”Eiköhän suurimmat tulokset saavutettaisi toimittamalla paikalle tarvikkeita, joilla ihmisille saataisiin mielekästä tekemistä.”
Ei. Tätä on nyt tehty herra ties kuinka kauan, ja suurin osa paikalle raahatusta roinasta on ruostunut käyttökelvottomaksi pitkän aikaa sitten. Jos sinne jotain pitäisi viedä, niin ihmisiä jotka piiskaavat paikalliset nälän ja muiden rangaistusten uhalla tekemään töitä. Tehkööt alkuun vaikka tarpeettomia töitä, kunhan kulttuuriin saadaan iskostettua ajatus työntekemisen välttämättömyydestä (nk. luterilainen työmoraali).
Jatkan hiukan tuosta ideasta, että pakolaiset pitäisi myydä huutokaupassa eniten tarjoavalle, koska se herätti sen verran mielenkiintoa, että ei ollenkaan ilmestynyt tänne muiden luettavaksi.
Maailmallahan on jonkin verran keskustelut siitä, pitäisikö adoptiolapset myydä, koska se olisi tehokkain eli kaikkia osapuolia eniten hyödyttävä tapa. Samoin on ollut keskustelua siitä, pitäisikö elinkauppa sallia niin, että köyhä voisi myydä esimerkiksi munuaisensa rikkaalle.
Näitä ehdotuksia tulee sellaiselta aatesuunnalta, että luulisin monen tännekin kirjoittavan myötäilevän tällaisia ehdotuksia ainakin periaatteessa. Pitäisihän kaikki muukin pistää markkinoille, kunhan ensin maailmankaikkeus internalisoidaan jotta ei synny externaliteetteja. Ei tule tehokkuustappioita ja on siksi ylivoimaisen moraalista toimintaa, nääs.
Miksi sitten pakolaisia ei saisi myydä? En viitsi pohtia asiaa enempää, koska tämä viesti varmaan sensuroidaan.
’Palestiinan lisäksi tätä on tapahtunut ainakin Ruandan hutupakolaisten kohdalla Kongossa.’ (Samuli Saarelma)
Jo edellisellä kierroksella. Ruandan sisällissota alkoi, kun Ugandassa asuvat tutsipakolaiset pettyivät Ugandan hallituksen lupauksiin (he eivät saaneetkaan maan kansalaisuutta, lähinnä ugandalaisten maahanmuuttokriitikoiden vastustuksen takia) ja lähtivät valtaamaan isiensä maita.
”Miksi sitten pakolaisia ei saisi myydä?”
Kuka heitä ostaisi? Meillähän on jo työvoimalle markkinat ja markkinoiden armottoman tuomion mukaan suurimman osan pakolaisista hinta on pyöreä nolla.
En kyllä ymmärrä yhtään nimimerkin jrn ajatuksenjuoksua. Sinulla on hyvin outoja ratkaisuehdotuksia. Haluaisitko avata niitä hieman?
Mikä niissä jäi epäselväksi? Vaihtoehdot ovat karkeasti ottaen ne, että 1) asutetaan pakolaiset pakolaisleiriin, 2) pakotetaan väkivallalla alkuperäismaa ottamaan pakolaisiksi lähteneet takaisin tai 3) tehdään kuten tähänkin asti eli ei juuri mitään.
Ykkösessä saattaa ihmetyttää se, miksi paikallisia pitäisi pakottaa mihinkään. Pakolaisleireillä iso ongelma on fatalismi, objektina olemisen tunne. Siitä on murtauduttava eroon vaikka (tai minun ehdotuksessani nimenomaan) väkisin.
Sodankäyntiä mietin siksi, että pakolaiskysymyksissä sota nähdään jonain luonnonvoimana. Minusta se ei ole pelkästään kohtalonkysymys, vaan asiaan voidaan myös vaikuttaa. Sitä varten pitäisi ymmärtää sodankäynnin luonnetta tarkemmin; syystä tai toisesta en kuitenkaan juuri ole törmännyt asiaa käsittelevään keskusteluun missään.
Vastaan mielelläni jos tarkennat kysymystäsi.
Eräs kommentoija puhuu joistakin ”lukutaidottomista” pakolaisista niinkuin jostakin itsestäänselvyytenä. Minun työpaikallani on eräs kiintiöpakolainen, josta on ollut suuri hyöty työantajalleni. Hän on myös erittäin sympaattinen kaveri. Ainakin hänenlaisiaan saisi tuoda Suomeen enemmänkin.
Toistaalta muualta tulleet ymmärtävät olevansa vieraassa maassa ja toivottavasti sopeutuvat, kun taas venäläiset saattaisivat kuvitella vieläkin olevansa Venäjällä…
Tämä mennee slummien kanssa samankaltaiseen ongelmaan.
On arvioitu, että maailman slummialueiden yhteenlaskettu rahallinen arvo olisi noin 10 biljoonaa taalaa (miljoonaa miljoonaa)
Vähintä mitä ’slummipakolaisille’ tulisi antaa, on omistusoikeus asuntoonsa (ilman vuosikausien byrokratiaa) . Se tutkitusti saa ihmiset pitämään parempaa huolta asumuksestaan.
Näin jonkun videon intialaisesta slummista, jonne joku firma aikoo rakentaa kerrostaloja. Firma vaihtaa osan taloista slummilaisille, ja tekee lopuilla bisnestä.
Suomessakin liikutaan köyhästä kunnasta rikkaaseen.
Niistä koulutetuista pakolaisista on varmaan 90% miehiä. Eikö hyödyllisempää olisi ottaa naisia, jotka synnyttäisivät Suomeen lisää veronmaksajia?
Pakolaisten pakottamisessa mihinkään siellä leirillä on se ongelma, ettei se poista fatalismia. Kaikki tapahtuu joka tapauksessa touhun rahoittajien ehdoilla.
On kaksi asiaa, jotka ovat välttämättömiä mihinkään inhimilliseen hyvinvointiin tai toimintaan: Ruoka (tai ravinto, sisältäen veden) ja energia. Kumpaakaan ei voi korvata millään muulla. Siellä, missä kumpaakaan ei tule lisää, vaikka mitä tekisi (tai toisaalta kumpikaan ei vähene, vaikka mitä jättäisi tekemättä), on toivo aika vähissä. Pakolaisleireille molemmat tuodaan ulkoa ulkopuolisten toimesta, eikä tälle oikein voida mitään. Pakolaisleirien muodostuminen pysyväksi asiantilaksi kertoo toisaalta rahoittajatahojen resurssien rajallisuudesta, toisaalta hallinnon ja diplomatian epäonnistumisesta.
Edellä on esitetty erilaisia oireiden mukaisia lääkityksiä. Kukaan ei ole puuttunut varsinaiseen sairauteen: ihmisiä on liikaa. Useimpien edellä mainittujen hoitojen vaikutus on se, että ne pahentavat sairautta, eli lisäävät entisestään ihmisten mahdollisuutta tuottaa enemmän jälkeläisiä. Ehkä hiljaisuus aiheutuu siitä, että todellisen ongelman ratkaisemiseen ei ole olemassa humaaneja tai sivistyneitä keinoja.
”Pakolaisten pakottamisessa mihinkään siellä leirillä on se ongelma, ettei se poista fatalismia. Kaikki tapahtuu joka tapauksessa touhun rahoittajien ehdoilla.”
Kerrankos se nyt naamioidaan tuottavaksi toiminnaksi, vrt. työttömien aktivointitoimenpiteet. Lienet kuitenkin samaa mieltä siitä, että leirillinen ihmisiä joka on tottunut tekemään töitä, opiskelemaan tms. vaikka pakotettuna omaa paremmat eväät jatkoa ajatellen kuin ryhmä ihmisiä joka on toimittanut tyhjää vuosikausia?
Ruokaa ja energiaa voidaan muuten säännöstellä ja jakaa palkkiona tehdystä työstä. Voi kyllä olla haasteita löytää tarpeeksi kovahermoista leirinjohtajaa.
Ainahan me voimme jatkaa nykymallillakin ja kuoria kermat päältä. Mistä puheenollen, jos Osmon keskustelunavauksessa mainitaan että lukemisen opettelu ei oikein paikallisille maistunut niin eikö ole jokseenkin selvää mistä se ”lukutaidoton kamelikuski” on tähän keskusteluun tupsahtanut?
Hän on myös erittäin sympaattinen kaveri. Ainakin hänenlaisiaan saisi tuoda Suomeen enemmänkin.
Nice, sanoo Onslow.
Sympaattisuusmittari vain käyttöön pakolaisleirillä. Vähemmän sympaattiset jääköön mutaan lojumaan.
Kiva saada tänne sympaattisia ihmisiä. Se olkoon pakolaispolitiikkamme perusta.
Nurmijärvellä ei kuulema ole yhtään kiintiöpakolaista eivätkä sinne niitä halua.
Mutta eikö pääministeri Vanhasen velvollisuus olisi ollut jo ajat sitten hoitaa kotikuntaansa Nurmijärvelle kiintiöpakolaisia, jos Suomi kerran niitä vastaanottaa? Tilanne kertoo mielestäni paljon pääministerin kaksinaamaisesta ajattelusta.
Nurmijärvellä ei kuulema ole yhtään kiintiöpakolaista eivätkä sinne niitä halua.
Juu… näin tämän tänään A-Studiosta.
Yhä ällöttävämmältä alkaa tuntua Vanhasen imelä hurskastelu ”isoäitien” puolesta.
”Sympaattisuusmittari vain käyttöön pakolaisleirillä. Vähemmän sympaattiset jääköön mutaan lojumaan.”
Höpö, höpö, höpö Elina. Lyhyellä kommentillani yritin puhua noiden kaiken maailman ”mamukriittisten” harjoittamaa räikeää yleistämistä vastaan. En voinut sisällyttää noihin pariin riviin koko maahanmuuttopoliittista ohjelmaani. Keskustelun käyminen tuntuu olevan vaikeaa.
Tässäkin kommenttiketjussa on ajauduttu keskustelemaan asiallisesta ja asiattomasta keskustelusta asiasta ja asian vierestä.
Lainaan Tiedemiestä (en ole varma siitä ilahtuuko hän siitä, että juuri hänen tekstinsä joutuu tämmöisen asian ikoniksi, mutta mitäs kirjoitti niin hyvin :p ):
Kuuntelin 24.3.2010 MTV3:n Huomenta Suomessa Ryssänä Suomessa –kirjan kirjoittajan haastattelua. Toimittajan mukaan kirjassa on anekdootti, jonka mukaan kirjoittaja oli pyytänyt langoltaan autoa lainaksi, ja lanko oli kieltäytynyt lainaamasta, koska ”ryssä haisee”.
Tästä seuraa kahdenlaista julkista keskustelua: toiset sanovat häpeävänsä sitä että ovat suomalaisia (toimittaja sanoi juuri näin), toiset vaikkapa Homma-foorumilla öyhöttävät omia solvauksiaan tyyliin ”niin haiseekin!”.
Ensinmainittu ei vastaa kysymykseen eikä puhu aiheesta, viimemainittu puhuu aiheesta mutta asiattomasti.
Miten olisi asiallisempi ote JA aiheessa pysyminen? Lankomiehen töräytystä voisi paheksua (koska eihän siihen muutoinkaan voi suhtautua) sanomalla, että väestöryhmien käyttämät hajusteet (hajuvedet, suitsukkeet ym) ja ruoanlaitto (muikun ja silakan paisto, curry) tarttuvat tuoksuina vaatteisiinkin, eikä suomalaisiin hyviin käytöstapoihin kuulu huomautella lähimmäisen tuoksuista (paitsi tietenkin astmaatikkojen ja allergikkojen valitukset kärsimyksistä hajuvesipilvien keskellä). Tällöin ei kielletä aistihavaintoa, mutta ei loukatakaan. Sen jälkeen voitaisiin siirtyä keskustelemaan siitä, olisiko syytä kasvattaa erilaisten tapojen sietokykyä, josta tietenkin vielä syventämällä päästään hyvin syviin aiheisiin.
Huomenta Suomessa 25.3.2010 taas sotkettiin jälleen kerran vieläpä korkeimmalla mahdollisella koulutustaholla siirtolaiset ja humanitaarinen maahanmuutto. Esitettiin väsynyt klisee siitä, miten suomalaisetkin ovat lähteneet maailmalle parempaa elämää etsimään, mutta nyt emme ole valmiita vastaanottamaan Suomeen xx:stä tulevia maahanmuuttajia. Siitä ei puhuttu, että suomalaiset paremman elämän haussaan joko löysivät työtä jonka avulla rakensivat sen elämänsä tai ajautuivat kokonaan sivuraiteelle koska uusi maa ei tarjonnut turvapaikkaa. Siitäkään ei puhuttu, että xx:stä tulevat maahanmuuttajat eivät tule Suomeen työnhakijoina.
Tässä toisessa telkkarikeskusteluesimerkissä on kyse vaikeammasta asiasta kuin ensimmäisessä. Tähän on vaikea tarjota näpsää lyhyttä ”näin pitää sanoa” –reseptiä, mutta se lienee selvää, että siirtolaisten ja humanitaarisen maahanmuuton pitäminen erillään olisi ensimmäinen vaatimus. Koetaanko tämä erottelu tuomittavaksi syrjintäluokitteluksi? Muuten on vaikea käsittää sitä, että tohtori- ja tutkijatasolla ei kyetä pitämään näitä asioita erillään. Jos näin on, edessä on kantoinen kaski ennen kuin päästään eteenpäin keskustelussa. Kanadan maahanmuuttopolitiikkaan tutustuminen voi helpottaa.
”Useimpien edellä mainittujen hoitojen vaikutus on se, että ne pahentavat sairautta, eli lisäävät entisestään ihmisten mahdollisuutta tuottaa enemmän jälkeläisiä. Ehkä hiljaisuus aiheutuu siitä, että todellisen ongelman ratkaisemiseen ei ole olemassa humaaneja tai sivistyneitä keinoja.”
Riippuu siitä, mikä määritellään humaaniksi ja sivistyneeksi. Naisten lisääntymisterveyteen liittyvät asiat ovat tässä avainasemassa: kaikkien naisten pitäisi voida saada lapsensa turvallisesti ja ehkäisyn pitäisi olla kaikkien saatavilla. On aika skitsofreenista, että länsimaista virtaa rahaa kehitysmaihin vähentämään lapsikuolleisuutta, mutta monille naisille ei edes tarjota mahdollisuutta päättää, että nyt on lapsiluku täysi.
Suuri väestölkatastrofi tapahtui vuonna 2000 Floridan ääntenlaskennassa, jossa äänestyskoneen virfheet tekivit Bushista presidentin. Sen seurauksena USA suurella painostus- ja rahoitusvallallaan poisti kaiken syntyvyyden säännöstelyn YK:n ohjelmista.
Parhaiden valikointi ei mielestäni ole ongelma. jos olemme epävarmoja omasta harkinnastamme, voimme toki kysyä pakolaisilta itseltään jäävätkö mieluummin leirille potkimaan hiekkaa. Eivät tietenkään jää. Nuo leirit ovat ja pysyvät, ratkaisuja ei ole näköpiirissä. Tulevaisuudeton maailma, vaikka koulutettu ihminen voisikin lämpimikseen ”kertoa tarinoita lapsille”.
Millä oikeudella parhaat päältä? Ajatellaan asiaa toisinpäin: kuka haluaisi tuoda Suomeen kehitysmaiden huonoista vankilaoloista esimerkiksi väkivaltaisia raiskaajia, murhaajia ja persoonallisuushäiriöisiä? Ehkäpä joku uskonnollinen järjestö – muuten yleensä ihmisen päätöksenteko on moniulotteinen prosessi, jossa hyvänkin tekemisessä arvioidaan aina myös vaikutuksia itselle. Positiivinen vaikutuskehä lähtee helpoiten käyntiin niillä, joilla on siihen parhaat edellytykset – tämä on kaikkien etu.
Riitta:
w0t? No ei siihen kyllä kondomeja tarvita!
Ei ne kehitysmaiden ihmiset oo tyhmiä. Kyllä ne tietää mistä vauvat tulee. Se, että kehitysmaissa saadaan paljon lapsia johtuu siitä, että naiset haluavat paljon lapsia. Ei siitä, että he eivät olisi keksineet miten lapsilukua voisi vähentää.
Artturi: yritätkö nyt ihan vakavissasi väittää, että ehkäisyvälineiden saatavuudella ei olisi mitään vaikutusta perheiden lapsilukuun?
jrn:
Tämä perustuu siihen oletukseen, että maailmassa käydään sarjakuvasotia joissa vastakkain ovat Hyvikset ja Pahikset. Jos mietitään vaikka tätä viimeisintä Euroopassa ollutta pitkää sotaa ja entistä puhdistusta, eli Jugoslavian hajoamissotia…
Kenen olisi pitänyt ottaa pakolaisia takaisin? Jugoslaviasta lähti pakolaisia, mutta koko Jugoslaviaa ei ollut enää sodan alettua käytännössä olemassa. Minne olisi pitänyt ottaa ihmisiä takaisin? Olisiko syntyneet pikkuvaltiot pitänyt pakottaa takaisin Jugoslaviaksi ja… eikun ootas, siitä se koko sota alkoi. Sodan kaikki osapuolet Yhdysvaltoja myöten tekivät sotarikoksia ja pakolaisia tuli kaikilta puolilta kaikkia rintamia. Koko selkkaus oli käsittämätön sotku etnistä konfliktia, valtioiden hajoamista, Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen nokittelua ja herra tietää mitä.
Heitot siitä että ”pakotetaan diktaattorit ottamaan pakolaiset takaisin” on tietty ihan kivoja one-linereita, mutta perustuu ajatuksiin kansallisvaltioiden välisistä sodista joissa osapuolina ovat kansallisvaltiot ja syyt näihin konflikteihin kansallisvaltioiden intresseissä. Kenet diktaattorin ajattelit syrjäyttää väkivallalla esimerkiksi Afganistanissa? Obaman?
Itse asiassa ei ollenkaan hassumpi kriteeri. Ennen viimeromahdusta huomiotalousfirmat haki töihin ”hyviä tyyppejä” joten työpaikkojakin olisi ollut tarjolla. Ja kenties seuraavan romahduksen aattona jälleen.
Jos Amerikassa olisi ollut 500 vuotta sitten intiaanipäällikköinä timo soineja ja jussi halla-ahoja, niin Amerikassa olisi edelleen vain intiaaneja.
Jouni,
Niinhän siellä olikin. Timo Istuva härkä ja Jussi Vinkuva heinä.
He eivät vain mahtaneet mitään ei-toivotuille mamuille ilman tuliaseita.
(Tän oon oppinu länkkäreistä. Menikse noin oikeesti?)