HS-raati: Onko kehitysapu tehokas tapa auttaa kohdemaita?

1)      Kyl­lä

Moy­on kri­tiik­ki on tot­ta, mut­ta se ei ole koko totuus. Hän on ana­ly­soi­nut kehi­tys­a­pua yleen­sä, eikä esi­mer­kik­si Suo­men anta­maa kehi­tys­a­pua. Suur­val­to­jen, eri­tyi­ses­ti entis­ten siir­to­maa­val­to­jen, anta­mal­la kehi­ty­sa­vul­la on usein poliit­ti­sia pää­mää­riä ja sik­si niil­lä pyri­tään miel­lyt­tä­mään kor­rup­toi­tu­nut­ta hal­li­tus­ta. Täl­lai­nen kehi­tys­a­pu voi olla jopa haitallista.

Sekin kri­tiik­ki on otet­ta­va vaka­vas­ti, että jos­kus kehi­tys­a­pu, eri­tyi­ses­ti ruo­ka-apu, voi tuho­ta pai­kal­lis­ta talout­ta ja teh­dä maas­ta vain apu­riip­pu­vai­sen. Hyvän sydä­men lisäk­si tar­vi­taan taitoa.

(Kysy­myk­ses­sä vii­tat­tiin sam­bia­lais­syn­tyi­sen Dam­bi­sa Moy­on kir­jaan Dead aid, jos­sa tämä todis­taa kehi­ty­sa­vus­ta ole­van vain hait­taa Afri­kan maille)

Moy­on esit­tä­män mik­ro­lai­nat ja nais­lai­nat ovat jon­kin ver­ran käy­tös­sä Suo­men kehi­ty­sa­vus­sa, ja tämä tun­tuu toi­mi­van hyvin.

Inves­toin­nit kou­lu­tuk­seen ja infra­struk­tuu­riin ovat val­tao­sal­taan kannatettavia.

Kehi­tys­a­pua tär­keäm­pää on rei­lu kaup­pa.  Kehi­tys­mai­den tulee pääs­tä nykyis­tä vapaam­min teol­li­suus­mai­den mark­ki­noil­le – myös maa­ta­lous­tuot­teil­laan – samal­la, kun niil­le on sal­lit­ta­va suo­jel­la omaa oras­ta­vaa teol­li­suut­taan tul­leil­la, niin kuin kaik­ki teol­li­suus­maat teki­vät vas­taa­vas­sa vai­hees­sa. EU:n har­joit­ta­ma hyvin kal­lis soke­ri­po­li­tiik­ka on ker­ras­saan rauk­ka­mais­ta tro­pii­kin soke­rin­tuot­ta­jia koh­taan, joil­la oli­si puo­lel­laan voi­ma­kas suh­teel­li­nen etu soke­rin tuotannossa. 

Teol­li­suus­mai­hin töi­hin tule­vat siir­to­lai­set ovat kehi­tys­mail­le myös tär­kei­tä. Hei­dän kotiin lähet­tä­män­sä rahat muo­dos­ta­vat suu­rem­man raha­vir­ran kuin on koko viral­li­nen kehitysapu.

93 vastausta artikkeliin “HS-raati: Onko kehitysapu tehokas tapa auttaa kohdemaita?”

  1. Muis­tan luke­nee­ni, että suo­ma­lai­nen nais­lää­kä­ri aikoi­naan työs­ken­te­li kehi­ty­syh­teis­työ­ra­hoil­la jos­sain afri­kas­sa. Tämä aiheut­ti närää pai­kal­li­sis­sa lää­kä­reis­sä. Eli “ilmai­suus” vää­ris­ti työ­mark­ki­noi­ta. Näis­sä jutuis­sa pitää olla tark­ka­na. Nai­nen itse koki työn­sä erit­täin pal­kit­se­vak­si mut­ta koko kuva oli erilainen.

  2. Ilmei­ses­ti kehi­ty­sa­vul­la tar­koi­te­taan apua, jon­ka tar­koi­tus on kehit­tää. Krii­sia­pu on eri asia. Pel­käs­tään tulok­sil­la mita­ten kehi­tys­a­pu vai­kut­taa maal­li­kol­le tehot­to­mal­ta — aina­kin sil­loin, kun alu­eel­la ei ole mah­dol­li­suut­ta käyt­tää kehi­tys­a­pua jär­keä­väs­ti. Tai sit­ten hyvis­tä tulok­sis­ta ei kau­heas­ti kerskuta.

  3. Jos kehi­tys­a­pu kehit­täi­si, niin kuvit­te­li­sin että 50 vuo­des­sa oltai­siin saa­tu jotain aikaan. Jos mitään ei ole tapah­tu­nut, vähin­tä mitä voi­daan teh­dä, on vaih­taa avun kohteita.

  4. Minua huvit­ti ohei­nen raa­din jäse­nen kom­ment­ti Wahl­roo­sin esityksestä:

    Moyo kri­ti­soi kir­jas­saan myös rik­kai­den mai­den omia maa­ta­lous­tu­kia, jois­ta maan­vil­je­lyä har­ras­ta­va Wahl­roos saa itse­kin lisä­tie­nes­tiä, huo­maut­taa tie­to­kir­jai­li­ja Jaak­ko Heinimäki”

    1. Joo tämä täs­sä haus­kaa oli­kin, sil­lä Wahl­roos ymmär­tääk­se­ni vil­je­lee juu­ri tuo­ta soke­ri­juu­ri­kas­ta, joka on koko euroop­pa­lai­sen rauk­ka­mai­suu­den äiti.

  5. Inves­toin­nit kou­lu­tuk­seen ja infra­struk­tuu­riin ovat val­tao­sal­taan kannatettavia”

    Haluai­sin uskoa, että tämä on tot­ta, mut­ta onko täs­tä todis­tei­ta? Jos ver­ra­tan mai­ta, jot­ka oli­vat ruti­köy­hiä vii­ti­sen vuo­si­kym­men­tä sit­ten, onko jon­kin­lais­ta kor­re­laa­tio­ta näi­hin koh­den­net­tu­jen keh­tiys­a­pu­va­ro­jen suu­ruu­den ja myö­hem­män kehi­tyk­sen välil­lä (ja jos on, niin min­kä suuntainen)?

  6. Ker­toi­sit­ko arvio­si kiva.org pal­ve­lus­ta ja sen välit­tä­mis­tä mikrolainoista?

    Itse olen tuon kaut­ta muu­ta­maan mik­ro­lai­naan osal­lis­tu­nut, ja pääl­li­sin puo­lin pidän ihan fik­su­na systeeminä.

    Oli­sin kui­ten­kin kii­tol­li­nen jos Sinul­la oli­si tietoa/arvausta kiva.org luotettavuudesta.

  7. Osmo:

    Joo tämä täs­sä haus­kaa oli­kin, sil­lä Wahl­roos ymmär­tääk­se­ni vil­je­lee juu­ri tuo­ta soke­ri­juu­ri­kas­ta, joka on koko euroop­pa­lai­sen rauk­ka­mai­suu­den äiti.

    häh? Ai Wahl­roos ei sais kri­ti­soi­da kehi­tys­a­pua, kos­ka itse hyö­tyy polii­tik­ko­jen type­ris­tä pää­tök­sis­tä? Sil­lä vil­je­lee­kö Wahl­roos soke­ri­juu­ri­kas­ta vai jotain muu­ta ei ole mitään vai­ku­tus­ta kehi­tys­mai­den ihmis­ten elintasoon. 

    Sen sijaan maa­ta­lous­tuil­la ja tuon­ti­tul­leil­la on.

    Sinun pitäi­si nau­res­kel­la niil­le polii­ti­koil­le, jot­ka näis­tä ovat päät­tä­neet ja jot­ka hyö­ty­vät niis­tä rahal­li­ses­ti, kun hei­dän vaa­li­ku­lu­jaan yms. mak­se­taan näil­lä mono­po­li­voi­toil­la sen sijaan, että vih­jai­let Wahl­roo­sin kaksinaamaisuudella.

    Ottaen huo­mioon Wahl­roo­sin muut poliit­ti­set mie­li­pi­teet se toden­nä­köi­ses­ti vas­tus­taa maa­ta­lous­tu­kia ja tuon­ti­tul­le­ja, vaik­ka hyö­tyy­kin itse niis­tä rahallisesti.

  8. Osmo:

    Moy­on kri­tiik­ki on tot­ta, mut­ta se ei ole koko totuus. Hän on ana­ly­soi­nut kehi­tys­a­pua yleen­sä, eikä esi­mer­kik­si Suo­men anta­maa kehitysapua. 

    Onko sul­la muu­ten tie­toa sii­tä, että Suo­men kehi­tys­a­pu olis joten­kin tehok­kaam­paa kuin mui­den? Var­sin­kin onko se niin teho­kas­ta, että sii­tä on enem­män hyö­tyä kuin haittaa?

    Joten­kin tun­tuu, että vas­ta­sit ima­go­syis­tä kyl­lä, mut­ta oikees­ti oot sitä miel­tä, että kehi­tys­a­pu ei oo teho­kas­ta. Se vois olla, mut­ta ei ole.

    Miten tul­kit­sit kysy­myk­sen sanan tehok­kuus? Siis mis­sä mie­les­sä kehi­tys­a­pu on mie­les­tä­si teho­kas­ta? Sii­nä, miten pal­jon hyvää sil­lä saa­daan aikaan ver­rat­tu­na käy­tet­tyy raha­mää­rään vai mikä tämä kri­tee­ri on? Onko se esim. teho­kas­ta ver­rat­tu­na mui­hin val­tion menoihin?

    1. Suo­mi ei juu­ri­kaan anna rahaa kehi­tys­mai­den hal­li­tuk­sil­le, kuten enti­set tai tule­vat siir­to­maa­val­lat. Tämä raha on pal­jol­ti ohjau­tu­nut vää­riin tas­kui­hin. Hyvä koh­de mie­les­tä­ni on väes­tö­oh­jel­mien rahoi­tus, mikä on hyvin tär­keä­tä Yhdys­val­tain vetäy­dyt­tyä niistä.

  9. Kehi­tys­mai­den hal­pa soke­ri tar­koit­taa käy­tän­nös­sä Bra­si­lian sade­met­sä­rai­vioi­den jät­tiplan­taa­seil­la tuo­tet­tua soke­ria. Rahat menee sit­ten Wahl­roo­sin sijas­ta jol­le­kin Bra­si­lian Wahlroosille.

  10. Jokai­sen, myös Wahl­roo­sin on pelat­ta­va niil­lä sään­nöil­lä, jot­ka on yhdes­sä pää­tet­ty. Yrit­tä­jil­le sen on jopa vel­vol­li­suus. Jokai­sel­la on sit­ten myös oikeus demo­kraat­ti­sen jär­jes­tel­män kaut­ta pyr­kiä nii­tä sään­tö­jä muut­ta­maan. Arvat­ta­vas­ti Wahl­roos kan­nao­toil­laan pyr­kii­kin sii­hen. Ja hänen aja­tuk­sen­sa toteu­tues­saan eivät taa­tus­ti oli­si hänel­le itse­leen vahin­gok­si, kyl­lä hän rei­lus­ti omaan pus­siin­sa puhuu. Demo­kra­tias­sa onnek­si jokai­sel­la on vain yksi ääni käytettävissään.

  11. Osmo:

    Suo­mi ei juu­ri­kaan anna rahaa kehi­tys­mai­den hal­li­tuk­sil­le, kuten enti­set tai tule­vat siirtomaavallat.

    Tämä kuul­los­taa kyl­lä ihan uskot­ta­val­ta. Vali­tet­ta­vas­ti kehi­tys­a­pu voi olla teho­ton­ta myös muil­la tavoin.

    Wil­liam Eas­ter­ly on minus­ta perus­tel­lut suht vakuut­ta­vas­ti, että kehi­tys­a­pu noin yli­pään­sä on aika teho­ton­ta, kos­ka sen vai­kut­ta­vuut­ta ei seu­ra­ta ja sen anta­jien ja toi­mit­ta­jien kan­nus­ti­met ei oo kehit­tää kehitysmaita.

    Ylei­sim­piä on Sach­sin tapais­ten tyyp­pien suo­si­tuk­set lisä­tä rahaa nii­hin pro­jek­tei­hin, jot­ka ovat epä­on­nis­tu­neet. (Tai siis syyt­tää epä­on­nis­tu­mis­ta resurs­sien puut­tees­ta, vaik­ka se voi joh­tua sii­tä­kin, että itse suun­ni­tel­ma on huono.)

    Mik­si muu­ten väes­tö­oh­jel­ma on mie­les­tä­si hyvä kehi­ty­sa­vun koh­de? Kehi­tys­mai­den nai­set saa niin mon­ta las­ta kuin hei­dän kan­nat­taa saa­da. Miten väes­tö­oh­jel­ma muut­taa nais­ten kannustimia?

    (En väi­tä ettei­kö muut­tai­si. Haluai­sin vaan tie­tää miten se muut­taa nii­tä. Kon­do­mien jaka­mi­nen ei rii­tä vas­tauk­sek­si, kos­ka aina­kaan muu­al­la se ei ole juu­ri­kaan vai­kut­ta­nut las­ten määrään.)

    1. Tie­to­ni on kym­me­ni­sen vuot­ta van­ha, mut­ta sen mukaan puo­let kehi­tys­mai­den lap­sis­ta jäi­si­vät syn­ty­mät­tä, jos ehkäi­syä oli­si tar­jol­la ja jos nai­nen sai­si päättää.

  12. Hyvä vas­taus. Sinän­sä pidän has­su­na, että Hesa­ri sel­vit­tää kehi­ty­sa­vun tehok­kuut­ta täl­lai­sel­la huu­to­ää­nes­tyk­sel­lä. Osal­la vas­taa­jis­ta ei ole min­kään­lais­ta kom­pe­tens­sia vas­ta­ta tähän kysy­myk­seen muu­ten kuin jon­kin­lai­sel­la mutu-fii­lik­sel­lä, sil­lä asi­aan pitää olla aika hyvin pereh­ty­nyt ennen kuin sii­tä voi sanoa mitään.

    Pidän myös Hesa­rin uuti­soin­tia erit­täin har­haan­joh­ta­va­na. Kysy­myk­se­na­set­te­lu on jäl­leen aivan käsit­tä­mät­tö­män sini­sil­mäi­nen ja val­tao­sa “kyl­lä” vas­tan­neis­ta esit­tää sil­ti myös sel­vää kri­tiik­kiä nyky­muo­tois­ta kehi­tys­a­pua kohtaan.

    Omas­ta mie­les­tä­ni hyväk­syt­tä­vän kehi­ty­sa­vun tulee koh­dis­tua nais­ten kou­lu­tuk­seen, per­he­suun­nit­te­luun, ehkäi­sy­vä­li­nei­den saa­ta­vuu­teen ja ehkä pie­niin ympä­ris­tö­pro­jek­tei­hin. Avus­tuk­sen koh­den­ta­mi­sen val­von­nan täy­tyy olla erit­täin teho­kas­ta, ja luon­nol­li­ses­ti myös nämä val­von­taan käy­te­tyt varat tulee sisäl­lyt­tää kehi­tys­a­pu­pot­tiin eikä ottaa nii­tä sen ulkopuolelta.

  13. Ongel­ma on vai­kea, mut­ta kehi­ty­sa­vul­la voi saa­da jotain hyö­tyä aikaan. Täl­lä het­kel­lä näin ei ole, ja — näin väi­tän — se on osin tahal­lis­ta. Suu­rin osa kehi­ty­sa­vus­ta anne­taan “anei­na” tai päte­mi­sen­tar­pees­ta ja ne kopla­taan pro­jek­tei­hin, joil­la taa­taan että rahas­ta mah­dol­li­sim­man suu­ri osa valuu takai­sin kotimaahan.

    Siis, pol­je­taan tukiai­sil­la pai­kal­lis­ten infra­ra­ken­ta­jien, lää­kä­rien, maan­vil­je­li­jöi­den jne. tulo­ja. Kos­ka näil­lä ei ole ker­ras­saan mitään kil­pai­lu­valt­tia jäl­jel­lä, niin pai­kal­li­nen tuo­tan­to pysyy näi­vet­ty­nee­nä ja raa­ka-aine­voit­toi­se­na. Kyy­ni­ses­ti väi­tän, että tämä on isok­si osak­si tahal­lis­ta ja tarkoituksellista. 

    Olen­nais­ta oli­si tun­nis­taa sel­lai­sia meka­nis­me­ja, jot­ka avun pii­ris­sä ole­vis­sa mais­sa tuot­ta­vat tehot­to­muut­ta ja jot­ka voi­tai­siin rahal­la kor­ja­ta. Ruo­an jaka­mi­nen har­voin kor­jaa mitään muu­ta kuin akuu­tin nälän. Se voi olla tar­peen jos­sain, mis­sä sota tai kata­stro­fi on juu­ri tuhon­nut kai­ken, mut­ta ei juu­ri muuten.

  14. TimoT:

    Ja hänen aja­tuk­sen­sa toteu­tues­saan eivät taa­tus­ti oli­si hänel­le itse­leen vahin­gok­si, kyl­lä hän rei­lus­ti omaan pus­siin­sa puhuu.

    Aivan var­mas­ti. Sil­lä saa­ko Wahl­roos maa­ta­lous­tu­kea vai ei ja hyö­tyy­kö hän tuon­ti­tul­leis­ta ei vaan oo mitään mer­ki­tys­tä sii­nä onko hän yhtään sen vil­pit­tö­mäm­pi kuin kukaan muu­kaan joka puollustaa/vastustaa val­tioi­den mak­sa­maa kehitysapua.

    Sen lisäk­si ihmi­sil­lä on onnek­si mui­ta­kin tavoit­tei­ta kuin teh­dä mah­dol­li­sim­man pal­jon rahaa, joten en olis kovin­kaan yllät­ty­nyt, jos Wahl­roos vas­tus­tais maa­ta­lous­tu­kia ja tuon­ti­tul­le­ja vaik­ka se hyö­tyis­kin niistä.

  15. Noi­ta Jef­frey Sach­sin kir­jo­ja luet­tua­ni uskon, että hän on oikeil­la jäl­jil­lä valit­taes­saan kehi­ty­sa­vun resurs­sien riit­tä­mät­tö­myy­des­tä ja vää­räs­tä kohdentamisesta. 

    Kysy­mys on sii­tä, että riit­tä­mä­tön apu — esi­mer­kik­si tasai­ses­ti jaet­tu­na — ei rii­tä käyn­nis­tä­mään posi­tii­vis­ta, itse­ään ruok­ki­vaa kier­ret­tä. Sach­sin mukaan apu tuli­si kes­kit­tää ja hoi­taa yksi alue ker­ral­laan posi­tii­vi­sel­le ural­le, eikä ripo­tel­la euro­ja eri­lai­siin pro­jek­tei­hin ja hank­kei­siin ympä­ri maata.

    Tämä on tie­tys­ti han­ka­laa mm. poliit­ti­sis­ta syis­tä, ja sik­si jää­kin hel­pos­ti tekemättä.

  16. Tie­sim­me tämän kyl­lä jo ennes­tään­kin: Se, että ottaa tar­jol­la ole­van hyö­dyn jos­tain asias­ta, vaik­ka peri­aat­tees­sa vas­tus­taa samaa asi­aa, on Art­tu­rin mie­les­tä ratio­naa­lis­ta käyt­täy­ty­mis­tä, ei kaksinaamaisuutta.

  17. For example, he (Eas­ter­ly) reports that the­re is litt­le evi­dence that cont­rol­ling popu­la­tion growth inc­rea­ses per capi­ta income.

    Tuo sinun tie­to ei minus­ta sano väes­tö­oh­jel­mas­ta ja sen tehok­kuu­des­ta yhtään mitään.

  18. Kehi­ty­sa­vun mie­len­kiin­toi­sin piir­re on, että sii­tä 70–90 % pää­tyy avus­tuk­sen ant­jan kotimaahan.
    Se on itse asias­sa pii­lo­tet­tua yritystukea.
    Nyky­ään sitä on hie­man sii­vot­tu, mut­ta tämä koti­mai­sen lii­ke­toi­min­nan tuke­mi­nen on edel­leen vallitseva.

    Tör­mä­sin myös täl­lai­seen ilmi­öön, kun arvioin näi­tä kehi­tys­pro­jek­te­ja eli vas­taa­not­ta­van maan polii­ti­koil­le ja vir­ka­mie­hil­le piti mak­saa lah­juk­sia, jot­ta nämä suos­tui­vat otta­maan kehi­tys­a­pua vastaan !!! 

    Val­tiot eivät suo­raan mak­sa­neet lah­juk­sia, mut­ta avun toi­mit­ta­vat orga­ni­saa­tiot huo­leh­ti­vat kor­rup­tion maksamisesta.

  19. Tie­to­ni on kym­me­ni­sen vuot­ta van­ha, mut­ta sen mukaan puo­let kehi­tys­mai­den lap­sis­ta jäi­si­vät syn­ty­mät­tä, jos ehkäi­syä oli­si tar­jol­la ja jos nai­nen sai­si päättää.”

    Kyl­lä asia on edel­leen näin, mut­ta mit­ta­suh­de on ehkä muut­tu­nut sil­lä moni val­tio on pääs­syt jo asteel­le, jos­sa ihmi­sil­lä on rahaa ostaa ehkäisyvälineitä.
    Afri­kan , Bangla­des­hin , Intian, Pakis­ta­nin ja monen muun val­tion ongel­ma on, että köy­him­mil­lä ei ole varaa ehkäisyyn.

    Mitä arve­li­sit, miten käy jos sinul­la oli­si varaa kol­meen kon­do­miin vuodessa ??

    Köy­hyy­den kes­kei­nen ongel­ma on väes­tön lii­ka lisään­ty­mi­nen ja rat­kai­su sii­hen on nais­ten kou­lut­su ja ehkäi­sy­vä­li­nei­den ilmai­nen jakelu.
    Tar­vi­taan lisäk­si kas­vua , työ­paik­ko­ja etc , mut­ta jos tuo­ta ensim­mäis­tä ehtoa ei täy­te­tä niin muut­kaan ehdot eivät toteudu.

  20. Tie­to­ni on kym­me­ni­sen vuot­ta van­ha, mut­ta sen mukaan puo­let kehi­tys­mai­den lap­sis­ta jäi­si­vät syn­ty­mät­tä, jos ehkäi­syä oli­si tar­jol­la ja jos nai­nen sai­si päättää.”

    Meil­lä on myös ihan koti­mais­ta evi­dens­siä sii­tä, kuin­ka 40-luvun suu­ret ikä­luo­kat syn­tyi­vät ennen kuin ehkäi­syä oli saa­ta­vil­la ja taas 70-luvun pie­net ikä­luo­kat sen jäl­keen, kun ehkäi­syä alkoi olla saatavilla.

    Täs­sä on link­ki lyhen­nel­mään jon­kun vii­kon takai­seen jut­tuun Suo­men kuva­leh­des­sä: http://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/maailma-on-jo-taynna-miksi-vaestonkasvusta-puhutaan-niin-vahan

  21. Art­tu­ri: “Sen lisäk­si ihmi­sil­lä on onnek­si mui­ta­kin tavoit­tei­ta kuin teh­dä mah­dol­li­sim­man pal­jon rahaa, joten en olis kovin­kaan yllät­ty­nyt, jos Wahl­roos vas­tus­tais maa­ta­lous­tu­kia ja tuon­ti­tul­le­ja vaik­ka se hyö­tyis­kin niistä.”

    Näki­sin asian juu­ri päin­vas­toin: Jos joku ihmi­nen ottaa tar­jol­la ole­van talou­del­li­sen hyö­dyn asias­ta, jota puheis­saan tai peri­aat­teis­saan vas­tus­taa, toi­mii hän rahat ottaes­saan luul­ta­vim­min nime­no­maan rahan­hi­mos­ta. Var­sin­kin jos kysees­sä sat­tui­si ole­maan joku rikas ihmi­nen, joka ei toi­mi “vält­tä­mät­tö­myy­den pakos­ta” ja jol­la siis var­mas­ti oli­si mah­dol­li­suus toi­mia toi­sin eli niin kuin opettaa.

  22. Tie­sim­me tämän kyl­lä jo ennes­tään­kin: Se, että ottaa tar­jol­la ole­van hyö­dyn jos­tain asias­ta, vaik­ka peri­aat­tees­sa vas­tus­taa samaa asi­aa, on Art­tu­rin mie­les­tä ratio­naa­lis­ta käyt­täy­ty­mis­tä, ei kaksinaamaisuutta.

    Eli mie­les­tä­si minä sai­sin esi­mer­kik­si ilmais­ta vas­tus­ta­va­ni asun­to­lai­no­jen kor­ko­vä­hen­ny­soi­keut­ta (asun­to­jen hin­to­ja korot­ta­va­na ja eri sääs­tä­mis­muo­to­ja epä­rei­lus­ti koh­te­le­va­na) vain jos jät­täi­sin omat lai­na­ku­lu­ni vero­tuk­ses­sa ilmoit­ta­mat­ta…? Ja tämä ei oli­si halua ran­kais­ta talou­del­li­ses­ti vää­rän mie­li­pi­teen omaa­via (tai ostaa ihmi­set tuke­maan oike­aa mie­li­pi­det­tä) vaan oikeamielisyyttä?

  23. Sach­sin tapais­ten tyyp­pien suo­si­tuk­set lisä­tä rahaa nii­hin pro­jek­tei­hin, jot­ka ovat epäonnistuneet.”

    Juu, näin­hän Sachs ajattelee. 😉 

    Suo­ma­lai­nen kehi­tys­a­pu menee usein hal­li­tuk­sil­le, kos­ka muu­ta edes suu­rin piir­tein toi­mi­vaa infran tar­joa­jaa ei ole ja ilman maan joh­don suo­peut­ta hom­ma ei ete­ne. Hank­keet on kui­ten­kin usein tark­kaa nor­mi­tet­tu­ja, jol­loin toi­vo­taan, että mah­dol­li­sim­man vähän meni­si kor­rup­tioon — mikä sekin aiheut­taa ongel­mia, kos­ka koh­de­maan hal­li­tuk­sil­la ei ole riit­tä­viä resurs­se­ja suun­nit­te­luun ja val­von­taan. En tie­dä, menee­kö Suo­men pääs­sä hank­kei­ta pal­jon­kin hyvil­le vel­jil­le ja siskoille.

    Ns. ruo­hon­juu­ri­ta­son hank­kei­ta on tapa­na kehua, mut­ta onko­han nekään aina toi­mi­neet tar­koi­te­tus­ti? Esi­mer­kik­si kai­vo­pro­jek­tit joh­ta­vat pie­nem­pään lap­si­kuol­lei­suu­teen mut­ta eivät pie­nem­pään lapsilukuun. 

    Afri­kas­sa­han on monia mai­ta, joi­den BKT on kas­va­nut sel­väs­ti maa­il­man kes­kiar­vo nopeam­min, yli viit­tä pro­sent­tia vuo­des­sa ja sel­lais­ta. Sii­nä mie­les­sä kehi­tys­a­pu on toi­mi­nut aika hyvin vii­me vuo­si­na. Samaan aikaan kui­ten­kin lap­sia teh­dään köy­him­mis­sä olois­sa kuin ennen ja BKT per hlö ei ole kas­va­nut kuin hiukan.

    Vii­me aikoi­na on ollut jotain myön­teis­tä kehi­tys­tä, kuten vel­ko­jen anteek­sian­ta­mis­ta. Joi­den­kin tilas­to­jen mukaan köy­hyys on vähe­ne­mään päin Afrikassakin. 

    Kan­nat­tai­si kui­ten­kin poh­tia, voi­si­ko kehi­tys­maat myy­dä huu­to­kau­pas­sa eni­ten tar­joa­val­le. Veik­kaan, että kii­na­lai­set ostai­si­vat aina­kin Kenian pois kulek­si­mas­ta. Libya var­maan kel­pai­si vaik­ka­pa Shel­lil­le. Minä voi­sin ostaa jon­kun Krei­kan saarista.

  24. Se, että ottaa tar­jol­la ole­van hyö­dyn jos­tain asias­ta, vaik­ka peri­aat­tees­sa vas­tus­taa samaa asi­aa, on Art­tu­rin mie­les­tä ratio­naa­lis­ta käyt­täy­ty­mis­tä, ei kak­si­naa­mai­suut­ta.

    NHL pelaa­jat oli­vat siis kak­si­naa­mai­sia kan­nat­taes­saan kypä­rä­pak­koa mut­ta kiel­täy­tyes­sään käyt­tä­mäs­tä kypä­rää sen olles­sa vapaaehtoista?

  25. Kaip­pa se on aika sel­vää, että mitä pitem­pi mat­ka mak­sa­jan ja mak­sun vas­taa­not­ta­jan välil­lä, sitä pie­nem­pi on koh­tee­seen tule­van avun mää­rä. Näin vaik­ka kaik­ki toi­mi­si­vat yltiö­re­hel­li­ses­ti. Sitä vain ihmet­te­len, että miten ihmees­sä kukaan on kiin­nos­tu­nut jon­kun nal­len mie­li­pi­teis­tä kehi­tys­a­puun liittyen.

  26. Kake:

    Jos joku ihmi­nen ottaa tar­jol­la ole­van talou­del­li­sen hyö­dyn asias­ta, jota puheis­saan tai peri­aat­teis­saan vas­tus­taa, toi­mii hän rahat ottaes­saan luul­ta­vim­min nime­no­maan rahanhimosta.

    No mun mie­les­tä tää riip­puu ihan sii­tä mikä vai­ku­tus sil­lä hyö­dyn otta­mi­sel­la on. Esim. Wahl­roo­sin tapauk­ses­sa se hyö­ty on pois jol­ta­kin muul­ta rik­kaal­ta soke­rin­vil­je­li­jäl­tä. Jos se taas olis pois jol­ta­kin köy­häl­tä afrik­ka­lai­sel­ta, niin sit­ten Wahl­roo­sin toi­min­ta olis tuomittavaa.

    Mun mie­les­tä tuo asun­to­lai­nan kor­ko­jen vero­vä­hen­ny­soi­keus on hyvä esi­merk­ki. Eli sun mie­les­tä jos vas­tus­taa sitä “oikees­ti” niin pitäs jät­tää se vähen­ny­soi­keus käyt­tä­mät­tä. Mun mie­les­tä tää edel­lyt­tää vähän lii­an suu­ria uhrauk­sia sil­tä vas­tus­ta­jal­ta, kos­ka hän jou­tuu verois­saan ja asun­non hin­nas­sa mak­sa­maan kui­ten­kin muit­ten vähennykset.

    Riit­ta:

    Meil­lä on myös ihan koti­mais­ta evi­dens­siä sii­tä, kuin­ka 40-luvun suu­ret ikä­luo­kat syn­tyi­vät ennen kuin ehkäi­syä oli saa­ta­vil­la ja taas 70-luvun pie­net ikä­luo­kat sen jäl­keen, kun ehkäi­syä alkoi olla saatavilla.

    Muis­te­len­ko oikein, että sul­la on ollu aika­sem­min­kin kor­rel­laa­tion ja kausa­laa­tion kans­sa jotain häm­min­kiä? Eli siis sii­tä, että suu­ret ikä­luo­kat syn­tyi­vät ennen e‑pilleriä ei voi pää­tel­lä, että e‑pilleri aiheut­ti mata­lam­man syntyvyyden.

    Enki­du:

    Afri­kas­sa­han on monia mai­ta, joi­den BKT on kas­va­nut sel­väs­ti maa­il­man kes­kiar­vo nopeam­min, yli viit­tä pro­sent­tia vuo­des­sa ja sel­lais­ta. Sii­nä mie­les­sä kehi­tys­a­pu on toi­mi­nut aika hyvin vii­me vuosina.

    Niin, se että talous kas­vaa jos­sain (ja var­sin­kin jos talous kas­vaa, mut­ta BKT per hen­ki­lö ei juu­ri­kaan) ei tar­koi­ta että kehi­tys­a­pu on toiminut.

    Vii­me aikoi­na on ollut jotain myön­teis­tä kehi­tys­tä, kuten vel­ko­jen anteeksiantamista.

    Mil­lä mit­ta­ril­la vel­ko­jen anteek­sian­ta­mi­nen on kehi­tys­tä? Pal­ki­taan nii­tä, jot­ka eivät ole hoi­ta­neet asioi­taan kun­nol­la ja ole­te­taan, että tämä kan­nus­taa tule­vai­suu­des­sa hoi­ta­maan asiat hyvin?!

    Kuten Eas­ter­ly kir­jas­saan esit­tää vel­ko­jen anteek­sian­ta­mi­nen ei kor­rel­loi köy­hyy­den vähe­ne­mi­sen kans­sa. Päin vastoin.

  27. Kehi­tys­a­pua tär­keäm­pää on rei­lu kaup­pa. Kehi­tys­mai­den tulee pääs­tä nykyis­tä vapaam­min teol­li­suus­mai­den mark­ki­noil­le – myös maa­ta­lous­tuot­teil­laan – samal­la, kun niil­le on sal­lit­ta­va suo­jel­la omaa oras­ta­vaa teol­li­suut­taan tul­leil­la, niin kuin kaik­ki teol­li­suus­maat teki­vät vas­taa­vas­sa vaiheessa.”

    Olen aika skep­ti­nen tuon pro­tek­tio­nis­min suh­teen. Sitä­hän har­joi­tet­tiin kehi­tys­mais­sa tulok­set­to­mas­ti (Itä-Aasia lukuu­not­ta­mat­ta) oikeas­taan 1980-luvun lop­puun saak­ka. Afri­kan mai­ta on han­ka­la ver­ra­ta esim. USA:n ja Sak­san teol­lis­tu­mi­seen, kos­ka sisä­mark­ki­noi­ta ei ole samas­sa mit­ta­kaa­vas­sa. Koli­kon toi­sel­la puo­lel­la on hyvin toden­nä­köi­nen uhka; suo­jel­luil­la yri­tyk­sil­lä ei ole kan­nus­ti­mia paran­taa tuot­ta­vuut­ta, kos­ka kila­pai­lua ei ole.

  28. Riit­ta,

    Suur­ten ikä­luok­kien syn­nys­sä rat­kai­se­vas­sa ase­mas­sa oli mies­ten palaa­mi­nen rin­ta­mal­ta. Aina sotien jäl­keen on syn­ty­nyt pal­jon lapsia. 

    Ehkäi­sy­vä­li­nei­den saa­ta­vuu­del­la nyt tus­kin on tämän kans­sa juu­ri­kaan tekemistä. 

    Ali­ta­jui­nen kol­lek­tii­vi­nen tar­koi­tus on myös ollut kor­va­ta kaa­tu­neet uusil­la ihmi­sil­lä. En siis tar­koi­ta, että tämä oli­si yksit­täi­sen paris­kun­nan motii­vi lap­sen tekoon, mut­ta kan­sal­li­sel­la tasol­la ilma­pii­ri suo­si lapsentekoa. 

    70-luvun ilma­pii­ris­sä pie­neen lap­si­lu­kuun vai­kut­ti lähin­nä nais­ten sek­su­aa­li­nen (ja muu­kin) eman­si­paa­tio. Tähän pir­taan ei kuu­lu­nut vau­va, ime­tys ja las­ten­hoi­to. Ehkäi­syä on kehi­tet­ty nime­no­maan tähän tar­pee­seen, ei päin­vas­toin, siten että ehkäi­syn kehit­ty­mi­nen oli­si aiheut­ta­nut pien­tä lapsilukua. 

    Osmo sanoo:

    Tie­to­ni on kym­me­ni­sen vuot­ta van­ha, mut­ta sen mukaan puo­let kehi­tys­mai­den lap­sis­ta jäi­si­vät syn­ty­mät­tä, jos ehkäi­syä oli­si tar­jol­la ja jos nai­nen sai­si päättää

    Mis­tä tämä “tie­to” on peräi­sin? Mil­lä meto­dil­la täl­lais­ta on voi­tu edes tut­kia? Tuok­sah­taa puh­taal­ta mutu-arvioinnilta. 

    Uskoi­sin, että syn­ty­vyy­den las­kun edis­tä­mi­ses­sä ei auta kuin nais­ten kou­lu­tus­ta­son kohen­ta­mi­nen ja valis­tus per­he­suun­nit­te­lus­sa. Monia­vio­suu­den kit­ke­mi­nen on myös tär­ke­ää. Se lisää lapsilukua.

    Ehkäi­sy­vä­li­nei­den saa­ta­vuus ja nais­ten “pää­tök­set” ilman sekä nais­ten että mies­ten asen­ne­muu­tok­sia, ovat aivan yhtä tyh­jän kanssa.

  29. Olen samaa miel­tä Osmo Soi­nin­vaa­ran kans­sa täs­tä: “Kehi­tys­a­pua tär­keäm­pää on rei­lu kaup­pa. Kehi­tys­mai­den tulee pääs­tä nykyis­tä vapaam­min teol­li­suus­mai­den mark­ki­noil­le – myös maa­ta­lous­tuot­teil­laan – samal­la, kun niil­le on sal­lit­ta­va suo­jel­la omaa oras­ta­vaa teol­li­suut­taan tul­leil­la, niin kuin kaik­ki teol­li­suus­maat teki­vät vas­taa­vas­sa vaiheessa.”

    Mut­ta miten ihmees­sä yksit­täi­nen ihmi­nen voi vai­kut­taa tähän asi­aan demo­kraat­ti­ses­sa päätöksentekoprosessissa?

  30. Tie­to­ni on kym­me­ni­sen vuot­ta van­ha, mut­ta sen mukaan puo­let kehi­tys­mai­den lap­sis­ta jäi­si­vät syn­ty­mät­tä, jos ehkäi­syä oli­si tar­jol­la ja jos nai­nen sai­si päät­tää.

    Täs­sä on World Values Sur­veyn (1999–2004)
    luke­mat eri mais­ta, kun kysyt­tiin mie­hil­tä ja nai­sil­ta mitä he pitä­vät ihan­teel­li­se­na lapsilukuna:

    Male/Female (com­bi­ned)

    Nige­ria 4.51/4.61 (4.56)
    Iraq 4.27/4.14 (4.20)
    Ugan­da 4.33/4.03 (4.18)

    Zim­babwe 4.02/4.22 (4.13)
    Jor­dan 4.08/4.17 (4.12)
    Tanza­nia 4.08/3.95 (4.02)
    Sau­di Ara­bia 3.80/3.55 (3.67)
    Kyr­gyzs­tan 3.70/3.35 (3.50)
    Alge­ria 3.51/3.30 (3.41)
    Mon­te­negro 3.30/3.31 (3.31)
    Phi­lip­pi­nes 3.33/3.25 (3.29)
    Indo­ne­sia 2.98/3.12 (3.05)
    Mexico 2.86/2.85 (2.86)
    Venezue­la 2.88/2.81 (2.85)
    Pakis­tan 2.94/2.69 (2.82)
    South Africa 2.85/2.78 (2.82)
    Egypt 2.92/2.69 (2.81)
    Argen­ti­na 2.77/2.81 (2.79)

    Morocco 2.79/2.73 (2.76)
    Mol­do­va 2.80/2.69 (2.74)

    Alba­nia 2.69/2.77 (2.73)
    Chi­le 2.75/2.70 (2.73)
    Japan 2.69/2.67 (2.68)
    Ser­bia 2.72/2.65 (2.68)
    Cana­da 2.67/2.67 (2.67)
    Mace­do­nia 2.69/2.57 (2.63)
    US 2.57/2.67 (2.62)
    Sin­ga­po­re 2.54/2.63 (2.58)
    Puer­to Rico 2.57/2.57 (2.57)
    Swe­den 2.49/2.65 (2.57)
    Tur­key 2.55/2.47 (2.51)
    Korea 2.46/2.43 (2.45)
    Peru 2.37/2.31 (2.34)
    India 2.26/2.43 (2.33)
    Spain 2.24/2.32 (2.28)
    Viet­nam 2.15/2.21 (2.18)
    Iran 2.06/2.17 (2.11)
    Bangla­desh 1.98/2.01 (1.99)

  31. Kehi­ty­sa­vus­sa on kyl­lä teh­ty niin näyt­tä­viä munauk­sia, että se vai­kut­taa uskot­ta­vuu­teen pit­kän aikaa jäl­keen­kin päin.
    Klas­si­nen esi­merk­ki on nor­ja­lais­ten Lake Tur­ka­na kalas­tus­pro­jek­ti 1970-luvulta.
    Tur­ka­nat oli­vat kar­jan­kas­vat­ta­jia Tur­ka­na-jär­ven ran­ta­mil­la, kun nor­ja­lai­set päät­ti­vät paran­taa hei­dän elin­ta­so­aan opet­ta­mal­la heil­le kalas­tus­ta (…ope­ta mies kalas­ta­maan, niin hän istuu päi­vä­kau­det venees­sään kal­jaa kit­taa­mas­sa), kun jär­ves­sä oli run­saas­ti kalaa. Pai­kal­li­set hou­ku­tel­tiin mukaan raken­ta­mal­la hie­no kalan­kä­sit­te­ly­lai­tos ja tie siel­tä Nai­ro­biin, lah­joit­ta­mal­la 20 lasi­kui­tuis­ta kalas­tus­ve­net­tä, 36-jal­kai­nen tut­ki­musa­lus ja verk­ko­ja jne. sekä busi­ness plan, jon­ka mukaan par­haat mark­ki­nat oli­si pakas­te­tuil­la kala­fi­leil­lä. Kou­lu­tus­ta annet­tiin, 20.000 tur­ka­naa kou­lu­tet­tiin kalas­ta­jik­si. Kaik­ki toteu­tui suun­ni­tel­lus­ti. Kus­tan­nus 22 mil­joo­naa dol­la­ria — 70-luvun rahas­sa paljon.
    No, kun kalan­kä­sit­te­ly­lai­tos saa­tiin toi­min­taan, havait­tin, että filei­den pakas­ta­mi­nen kuu­mas­sa ilmas­tos­sa die­sel­ge­ne­raat­to­rien tuot­ta­mal­la säh­köl­lä mak­soi niin pal­jon, että filei­den hin­ta nousi niin kor­keak­si, että se ei kan­nat­ta­nut. Seu­raa­vak­si havait­tiin, että pai­kal­li­nen puh­taan veden tuo­tan­to­mää­rä ei riit­tä­nyt lai­tok­sel­le. Sit­ten kui­va jak­so Etio­pias­sa vai­kut­ti sii­hen, että jär­veen ei tul­lut enää tar­peek­si vet­tä ja se alkoi kui­vua, tie­tys­ti juu­ri sii­tä lai­tok­sen lähis­töl­tä, mis­tä ennen kalaa oli tul­lut hyvin. Kun tur­ka­nat oli­vat uuden elin­kei­non peräs­sä muut­ta­neet jär­ven ran­ta­mil­le, hei­dän kar­jan­sa nopeas­ti söi niu­kat lai­tu­met puh­taak­si ja alkoi kuolla.
    Hyvän pro­jek­tin lop­pu­tu­los oli se, että ihmi­set menet­ti­vät enti­sen niu­kan toi­meen­tu­lon­sa, menet­ti­vät uuden toi­meen­tu­lon­sa ja jou­tui­vat täy­sin kan­sain­vä­li­ses­tä avus­ta riip­pu­vai­sik­si. Ainoas­taan nor­ja­lai­set asian­tun­ti­jat ja tava­ran­toi­mit­ta­jat hyötyivät.
    Ehkä useim­mat pro­jek­tit eivät nykyi­sin ole tällaisia?

  32. Art­tu­ri arve­lee talous­mies Osmon motii­ve­ja outoon kyl­lä-vas­tauk­seen ulko­kul­tai­sik­si/-vih­reik­si:

    Joten­kin tun­tuu, että vas­ta­sit ima­go­syis­tä kyl­lä, mut­ta oikees­ti oot sitä miel­tä, että kehi­tys­a­pu ei oo teho­kas­ta. Se vois olla, mut­ta ei ole.

    Tuli sama heti mieleen. 

    Olet­ko Osmo tosi­aan sitä miel­tä, että panos­tet­tui­hin resurs­sei­hin näh­den ollaan kehi­ty­sa­vus­ta saa­tu hyö­ty­jä. Eli suh­de on koh­dal­laan? Käsit­tääk­se­ni toi­min­ta ei voi olla teho­kas­ta, ellei näin ole. 

    Tot­ta kai yksit­täi­siä, onnis­tu­nei­ta pro­jek­te­ja on ole­mas­sa, mut­ta nyt tar­kas­tel­laan kehi­tys­a­pua koko­nai­suu­te­na, kuten Hesa­rin raatikin. 

    OECD-maat anta­vat vuo­sit­tain viral­lis­ta kehi­tys­a­pua (täs­sä ei siis ole esim. Yhdys­val­to­jen yksi­tyis­ten ihmis­ten teke­miä erit­täin­kin suu­ria lah­joi­tuk­sia) yli 100 mil­jar­dia euroa eli yli kak­si ker­taa Suo­men val­tion bud­je­tin ver­ran. Täs­tä suu­rin osa vir­taa Afrik­kaan. Onko siis Afri­kan tilan­ne paran­tu­nut sii­nä suh­tees­sa, mis­sä sen voi­si olet­taa paran­tu­van täl­lä inves­toin­nil­la, kun ker­ran kyl­lä vastasit?

    Vih­reis­sä lie­nee vai­kea vas­ta­ta muu­ta eli saat anteek­si — aina­kin minul­ta, jos olet juk­san­nut toi­mit­ta­jaa. Näin nimit­täin oletan.

  33. Eli siis sii­tä, että suu­ret ikä­luo­kat syn­tyi­vät ennen e‑pilleriä ei voi pää­tel­lä, että e‑pilleri aiheut­ti mata­lam­man syn­ty­vyy­den.’ (Art­tu­ri)
    Vaih­de­taan sanan ‘aiheut­ti’ tilal­le ‘mah­dol­lis­ti’. OK?

  34. Tie­de­mies: “NHL pelaa­jat oli­vat siis kak­si­naa­mai­sia kan­nat­taes­saan kypä­rä­pak­koa mut­ta kiel­täy­tyes­sään käyt­tä­mäs­tä kypä­rää sen olles­sa vapaaehtoista?”

    Voi olla, että oli­vat. Tai sit­ten he oli­vat ainoas­taan ajat­te­le­mat­to­mia, epä­loo­gi­sia tai välin­pi­tä­mät­tö­miä ter­vey­des­tään tai pel­kä­si­vät erot­tu­van­sa lii­kaa jou­kos­ta ken­täl­lä, en minä tie­dä, en tun­ne asi­aa. Mut­ta okei, aja­tel­laan polii­tik­koa, joka puhui­si sen puo­les­ta, että avio­ri­kos palau­tet­tai­siin lakiin ja uskol­li­suus kun­ni­aan. Ja sit­ten toi­saal­la hän pet­tää puo­li­so­aan min­kä ehtii, onhan se nyt sal­lit­tua lain mukaan. Emme tie­tys­ti­kään saa syyt­tää hän­tä­kään kak­si­naa­mai­suu­des­ta, hän vain ottaa ne “edut”, jot­ka laki hänel­le täl­lä het­kel­lä suo? 

    Opin koko ajan lisää “arvo­li­be­raa­lis­ta” maa­il­mas­ta. On vain lail­lis­ta-lai­ton­ta, ratio­naa­lis­ta-irra­tio­naa­lis­ta, nii­den ulko­puo­lel­le mene­mi­nen onkin jo syyllistämistä.

  35. Pir­jo:

    Mut­ta miten ihmees­sä yksit­täi­nen ihmi­nen voi vai­kut­taa tähän asi­aan demo­kraat­ti­ses­sa päätöksentekoprosessissa?

    Osta­mal­la köy­his­sä mais­sa tuo­tet­tu­ja tuot­tei­ta! (Ja tie­tys­ti yrit­tä­mäl­lä vai­kut­taa mui­den mie­li­pi­tei­siin kau­pan estei­den purkamiseksi.)

    JL:

    kun kysyt­tiin mie­hil­tä ja nai­sil­ta mitä he pitä­vät ihan­teel­li­se­na lapsilukuna:

    Pidän tätä tut­ki­mus­ta yhtä infor­ma­tii­vi­se­nä kuin tut­ki­muk­sia suo­ma­lais­ten haluis­ta asua omakotitaloissa.

  36. Muis­te­len­ko oikein, että sul­la on ollu aika­sem­min­kin kor­rel­laa­tion ja kausa­laa­tion kans­sa jotain hämminkiä? 

    Minä tie­dän oikein hyvin, ettei kor­re­laa­tios­ta seu­raa kausa­li­teet­tia. Kii­tok­sia vain kysymästä 😉

    Täs­sä tapauk­ses­sa on tie­dos­sa, että ihmi­set joka tapauk­ses­sa rakas­te­le­vat, se on yksi ihmi­sen perus­tar­peis­ta. Jos ehkäi­syä ei käy­tä, niin useim­mat nai­set ennem­min tai myö­hem­min saa­vat lap­sen. Jos­tain on tul­lut vas­taan sel­lai­nen tie­to, että niil­lä paris­kun­nil­la, jot­ka luot­ta­vat var­moi­hin päi­viin kes­ki­mää­räi­nen lap­si­lu­ku oli­si neljä.

    Suur­ten ikä­luok­kien koh­dal­la sota hiu­kan muut­taa ja sää­tää tilan­net­ta. Sii­nä on kui­ten­kin kyse lähin­nä sii­tä, että sota­vuo­si­na ikä­luo­kat oli­vat pie­niä, kos­ka mie­het ja nai­set oli­vat pit­kiä aiko­ja eros­sa ja stres­si­kin tun­ne­tus­ti ehkäi­see. Sit­ten heti sodan jäl­keen oltiin taval­lis­ta aktii­vi­sem­pia täl­lä rin­ta­mal­la ja lap­sia syn­tyi poik­keuk­sel­li­sen pal­jon. Per­hei­den kes­ki­mää­räi­seen lap­si­lu­kuun tuol­la tus­kin oli kovin suur­ta vaikutusta.

    Suur­ten ikä­luok­kien syn­nys­sä rat­kai­se­vas­sa ase­mas­sa oli mies­ten palaa­mi­nen rin­ta­mal­ta. Aina sotien jäl­keen on syn­ty­nyt pal­jon lapsia. 

    Tuo on tot­ta, niin kuin me kaik­ki hyvin tie­däm­me, ja sen vuok­si vähän arve­lut­ti­kin kir­joit­taa tätä esi­mer­kik­kiä. Tie­däm­me kui­ten­kin, että näis­sä per­heis­sä ei lap­si­lu­ku jää­nyt nii­hin lap­siin, jot­ka kuu­lui­vat ns. suu­riin ikä­luok­kiin (syn­ty­neet 46–47), vaik­ka 40-luvul­la kes­ki­mää­räis­tä useam­pi per­he sai­kin yhden lap­sis­ta reip­paat yhdek­sän kuu­kaut­ta sen jäl­keen, kun mies oli rin­ta­mal­ta kotiu­tu­nut. Tämä lähin­nä kom­pen­soi sitä, että sota­vuo­si­na lap­sia syn­tyi kes­ki­mää­räis­tä vähem­män. Aina­kin omas­sa suvus­sa (näi­tä maa­il­man par­hai­ta otok­sia) tyy­pil­li­ses­sä 30–50-luvun lap­si­per­hees­sä oli vähin­tään nel­jä las­ta kun taas 70–80-luvun per­heis­sä on ollut kes­ki­mää­rin kak­si lasta.

    Ehkäi­sy­vä­li­nei­den saa­ta­vuu­del­la nyt tus­kin on tämän kans­sa juu­ri­kaan tekemistä. 

    Miten niin ei oli­si? Täs­sä vai­kut­ti kaik­kein enit­sen se, että mies ja vai­mo oli­vat taas yhdes­sä ja pys­tyi­vät kir­jeen­vaih­toa lähei­sem­pään kans­sa­käy­mi­seen. Jos ehkäi­sy­vä­li­nei­tä oli­si ollut saa­ta­vil­la, niin ihan var­mas­ti mones­sa per­hees­sä nii­tä oli­si käytettykin.

    70-luvun ilma­pii­ris­sä pie­neen lap­si­lu­kuun vai­kut­ti lähin­nä nais­ten sek­su­aa­li­nen (ja muu­kin) eman­si­paa­tio. Tähän pir­taan ei kuu­lu­nut vau­va, ime­tys ja las­ten­hoi­to. Ehkäi­syä on kehi­tet­ty nime­no­maan tähän tar­pee­seen, ei päin­vas­toin, siten että ehkäi­syn kehit­ty­mi­nen oli­si aiheut­ta­nut pien­tä lapsilukua. 

    Yri­tät­kö sinä­kin ihan tosis­sa­si väit­tää, ettei sil­lä oli­si vai­ku­tus­ta per­hei­den kes­ki­mää­räi­seen lap­si­lu­kuun, miten ehkäi­sy­vä­li­nei­tä on saa­ta­vil­la? Se, että nai­set eivät vält­tä­mät­tä tie­toi­ses­ti pyr­ki­neet sii­hen, että ikä­luo­kat pie­ne­ni­si­vät, ei muu­ta sitä, että näin kävi.

    Uskoi­sin, että syn­ty­vyy­den las­kun edis­tä­mi­ses­sä ei auta kuin nais­ten kou­lu­tus­ta­son kohen­ta­mi­nen ja valis­tus perhesuunnittelussa. 

    Täs­tä olen samaa miel­tä. Valis­tus on vain aika mah­do­ton­ta, jos sil­tä puut­tuu uskon­nol­li­sis­ta tms. syis­tä rahoi­tus. Tiet­tä­väs­ti myös jot­kus suo­ma­lai­set MEPit ovat äänes­tä­neet sen puo­les­ta, ettei per­he­suun­nit­te­lua EU tukisi.

  37. JL, lait­tai­sit­ko läh­tee­si tän­ne, minä en löy­tä­nyt mitään tuol­lais­ta. Löy­sin sen sijaan tämän: 

    Usai­din viral­li­nen läpys­kä hel­mi­kuu 2010, jos­ta voi tode­ta mm. että Nige­rian nai­mi­sis­sa ole­vien nais­ten toi­vo­ma lap­si­lu­ku on 6,7 ja mies­ten 8,5.

    http://www.measuredhs.com/pubs/pdf/CR25/CR25.pdf

    Kun syn­ty­vyys per nai­nen on “vain” 4,9 las­ta, niin on vai­kea kuvi­tel­la, että nai­sen omal­la pää­tök­sel­lä lap­si­lu­ku aina­kaan täs­sä jät­ti­val­tios­sa (väes­tö 154 mil­joo­naa) puolittuisi. 

    http://www.indexmundi.com/nigeria/total_fertility_rate.html

    Selaa­mal­la raport­tia löy­tää usei­ta mui­ta­kin Afri­kan val­tioi­ta taulukoituna.

  38. Vas­tat­kaa nyt ihmees­sä suur­ten ikä­luok­kien edus­ta­jat mik­si ette teh­neet tai pan­neet alul­le tois­ta­kym­men­tä las­ta, niin ei tar­vit­se ihmis­ten tääl­lä ihmetellä.

  39. Näyt­tää sil­tä, ettei täl­lä­kään foo­ru­mil­la aihet­ta keh­da­ta lähes­tyä kyl­lin estot­to­mas­ti. Mit­kä oli­si­vat ne todel­li­set kei­not, jot­ka nos­ta­vat kehi­tys­maan kehit­ty­väk­si maak­si? Eri asia on, ovat­ko kei­not eet­ti­ses­ti ja moraa­li­ses­ti oikei­ta, mut­ta vaik­ka eivät oli­si­kaan, kan­nat­taa sil­ti tar­kas­tel­la tulosta.

    Vas­ti­kään kehit­ty­mään läh­te­neis­tä mais­ta on etu­ne­näs­sä Kii­na. Eipä juu­ri­kaan ole ääneen lausut­tu kysy­mys­tä, mikä osuus kehi­tyk­seen on ollut kah­den lap­sen poli­tii­kal­la. Oli niin tai näin, ei se ole niin­kään ehkäi­syyn perus­tu­nut, vaan talou­del­li­siin hou­kut­tei­siin ja pakotteisiin.

    Tär­keä kehi­tyk­sen edel­ly­tys on kuri ja jär­jes­tys. Ja taas pitää muis­taa, että Kii­nan väki­val­tai­set kei­not, kuten den­mo­kra­tian tukah­dut­ta­mi­nen ruo­hon­juu­ri­ta­son osal­ta, ovat olleet epäeet­ti­siä, mut­ta nyt tar­kas­tel­laan­kin tulos­ta kehi­tyk­sen kan­nal­ta. Sii­tä en ole var­ma, ettei­kö Kii­nan joh­don valin­ta­pro­ses­si tapah­tui­si demo­kra­ti­aan ver­rat­ta­val­la tai jopa parem­mal­la taval­la, kun kyl­lin suu­ri valis­tu­nein jouk­ko on arvioi­mas­sa joh­ta­jaeh­dok­kai­den kykyjä.

    Tie­tys­ti taus­tal­la on Kii­nan pit­kä perin­ne tapo­jen ja aja­tus­maa­il­man osal­ta jär­jes­täy­ty­nee­nä yhteis­kun­ta­na. Onko tämä jopa rat­kai­se­va edel­ly­tys, että mikään maa voi läh­teä kehi­tyk­sen tiel­le ja että kehi­ty­sa­vul­la on onnis­tu­mi­sen edel­ly­tyk­set? Intias­sa­kin on iki­van­hat sys­tee­mit, jot­ka mää­rit­tä­vät yksi­lön pai­kan yheis­kun­nas­sa jär­jes­tyk­sen takaa­mi­sek­si — ja taas se on epäeet­ti­nen kuten kas­ti­lai­tos. Joka tapauk­ses­sa Intias­sa­kin on mel­kois­ta kehitystä.

    Kun halu­taan Kenian kal­tai­sen maan kehit­ty­vän, pitää­kö kehi­ty­sa­vun sit­ten­kin läh­teä maan hal­lit­se­van elii­tin tuke­mi­ses­ta. Onko luo­ta­vis­sa jär­jes­tel­mä, jos­sa maan hal­lin­non kan­nat­taa teh­dä kehi­tys­tä edis­tä­viä toi­mia sik­si, että hal­lit­se­via hen­ki­löi­tä sil­loin pal­ki­taan kehi­tys­a­pu­ra­hoil­la. Näin­hän län­si­mais­sa­kin pal­ki­taan yri­tys­ten joh­ta­jia bonus­ten avul­la; mitä parem­min yhtiö menes­tyy, sen ruu­rem­mat bonuk­set (Eri asia ovat ne bonus­jär­jes­tel­män rap­pio­ta­pauk­set, jois­sa bonus tulee vää­rin perustein.)

  40. Enki­du
    “Veik­kaan, että kii­na­lai­set ostai­si­vat aina­kin Kenian pois kuleksimasta.”

    Kenia on mel­ko moder­ni, demo­kraat­ti­nen Itä-Afri­kan talous­a­lu­een kes­kus­val­tio ja yri­tys­va­ral­li­suut­ta on mel­ko käte­väs­ti han­kit­ta­vis­sa http://www.nse.co.ke/newsite/, ulko­maa­lai­so­mis­tuk­sel­le on tosin jota­kin rajoituksia. 

    Vähem­män moder­neis­sa Afri­kan val­tiois­sa rajoi­te­tus­ti har­joi­tet­tu euroop­pa­lais-kii­na­lai­nen feo­da­lis­mi voi­si ehkä vie­dä asioi­ta eteen­päin, mut­ta ras­kaam­paa se oli­si kuin nor­maa­li yri­tys­ten, kan­sa­lais­ten ja val­tioi­den väli­nen yhteistyö.

  41. Kan­nat­tai­si kui­ten­kin poh­tia, voi­si­ko kehi­tys­maat myy­dä huu­to­kau­pas­sa eni­ten tar­joa­val­le. Veik­kaan, että kii­na­lai­set ostai­si­vat aina­kin Kenian pois kulek­si­mas­ta. Libya var­maan kel­pai­si vaik­ka­pa Shel­lil­le. Minä voi­sin ostaa jon­kun Krei­kan saarista. 

    Tulee mie­leen tan­noi­nen net­ti­kes­kus­te­lu, jos­sa Yhdys­val­tain kan­sa­lai­set ihmet­te­li­vät sitä, että mik­si he eivät voi­si ostaa muu­ta­maa kana­da­lais­ta hen­ki­lö­koh­tai­seen käyt­töön. Täs­sä oli kyse ihan vaan ihmis­kau­pas­ta, mut­ta pii­sai­si­han Kana­dal­la lää­niä­kin myytäväksi.

  42. Pidän tätä tut­ki­mus­ta yhtä infor­ma­tii­vi­se­nä kuin tut­ki­muk­sia suo­ma­lais­ten haluis­ta asua oma­ko­ti­ta­lois­sa.

    Lap­sen hank­ki­mi­nen on hel­pom­paa kuin talon. Itse pidän vaa­ti­ma­ton­ta­kin dataa aina parem­pa­na kuin puh­das­ta mutua.

  43. Jos ehkäi­sy­vä­li­nei­tä oli­si ollut saa­ta­vil­la, niin ihan var­mas­ti mones­sa per­hees­sä nii­tä oli­si käytettykin.

    Kyl­lä 40-luvun lop­pu­puo­lel­la aptee­kis­sa myy­tiin kon­do­me­ja ja nai­sil­le oli tar­jol­la pes­saa­ri. Nii­den hank­ki­mi­nen oli vain sen ver­ran häpeäl­lis­tä, ettei nii­tä juu­ri­kaan käytetty. 

    Ellei ehkäi­sy­vä­li­nei­tä kult­tuu­ri­sis­ta tai yksi­löl­li­sis­tä syis­tä halu­ta käyt­tää, niin sama vaik­ka nii­tä tai­vaas­ta sataisi. 

    Ja jos väes­tö­rä­jäh­dys oli­si ollut estet­tä­vis­sä kon­do­me­ja jaka­mal­la, niin eikö­hän niin oli­si jo teh­ty. Län­si­mai­set arvot vain eivät ole lyö­neet läpi Afri­kas­sa. Kuin­ka­han moni siel­lä edes tie­tää ilmas­ton­muu­tok­sen uhkasta?

    En tie­dä mis­sä “jos­sain” olet tör­män­nyt väit­tä­mään, että luo­mueh­käi­syä käyt­tä­neil­lä oli­si kes­ki­mää­rin nel­jä las­ta. Jos nai­nen on ter­ve ja kuu­kau­ti­set ovat aivan sään­nöl­li­set, luo­mu toi­mii aivan sii­nä mis­sä muut­kin ehkäi­sy­muo­dot. Kyse on sii­tä, että pidät­täy­ty­mi­ses­tä on lip­sut­tu, on las­ket­tu päi­vät vää­rin, ei muis­te­ta mitä huma­las­sa on teh­ty tms. Mikä­li tuol­lai­nen sel­vi­tys nyt on edes olemassa. 

    Tie­tys­ti ter­veys­pro­pa­gan­da toi­tot­taa, ettei var­mo­ja päi­viä ole­kaan. Sen funk­tio on lähin­nä nuo­ret, joil­la on A, epä­sään­nöl­li­syyt­tä kier­ros­sa, B hol­tit­to­muut­ta suhteissaan.

  44. Niin, se että talous kas­vaa jos­sain ei tar­koi­ta että kehi­tys­a­pu on toiminut.”

    Se tar­koit­taa sitä ihan samal­la taval­la kuin päin­vas­tai­nen väi­te, jota jat­ku­vas­ti vil­jel­lään eli että kehi­tys­a­pu ei toi­mi, kos­ka kehi­ty­sa­vun saa­jat eivät rikas­tu suhis­ten. Molem­mat väit­teet ovat tie­tys­ti hyvin han­ka­lia. Kum­man­kaan toden­pe­räi­syy­des­tä ei voi mitään var­maa sanoa.

    Eas­ter­lyn kir­ja oli nihi­lis­ti­nen, mut­ta jos sen vii­toit­ta­mal­la tiel­lä ede­tään, mikään ei auta köy­hiä mai­ta, kos­ka yhtä­kään kausa­li­teet­tia ei ole kyet­ty osoittamaan. 

    Sachs on miel­lyt­tä­väm­pi tut­ta­vuus, kos­ka hän näkee maa­il­man moni­nai­suu­den ja teo­reet­ti­sen ennus­ta­mat­to­muu­den mah­dol­li­suu­te­na. ON vain löy­det­tä­vä kun­kin ongel­man oma dyna­miik­ka ja rat­kai­su sen muut­ta­mi­sek­si. Lisäk­si hän valaa uskoa ihmis­kun­taan, mikä ei ole pie­ni ansio. 

    En kyl­lä ymmär­rä, mik­si täs­sä­kin kes­kus­te­lus­sa pitää vedo­ta pel­käs­tään jenk­kei­hin, kun ker­ran puhu­taan Suo­men kehi­ty­sa­vus­ta. Kepal­la on monia esi­merk­ke­jä hie­nos­ti toi­mi­neis­ta hank­keis­ta, jos koh­ta epä­on­nis­tu­mi­sis­ta­kin. http://www.kepa.fi/uutiset (Tosin heti osui sil­mään type­rä kolum­ni suo­ma­lais­ten metsäläisyydestä.)

  45. Täs­sä kont­rol­loi­duis­sa olo­suh­teis­sa teh­ty tut­ki­mus muu­ta­man eri ehkäi­sy­muo­don tehos­ta (Pro­sent­ti siis ilmai­see vuo­den sisään ras­kaak­si tul­leet eri ehkäi­sy­muo­to­jen käyttäjät)

    Sper­mici­des, 6%
    Diaph­ragm, 6%
    Fema­le con­dom, 5%
    Male con­dom, 3%
    Birth cont­rol pills, 0.1 — 0.5%
    Stan­dard Days Met­hod, 5% (Geor­ge­town study) 

    Geor­ge­town Uni­ver­si­ty Medical Center’s Ins­ti­tu­te for Repro­duc­ti­ve Health 2002

  46. Keret­ti­läi­nen, Kii­nan lap­si­lu­ku ei läh­te­nyt las­kuun yhden lap­sen poli­tii­kan vuok­si vaan jos vuo­sia aikai­sem­min. Kii­na ei myös­kään ole ainoa vau­ras­tu­nut maa vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä. Sik­si sen perus­teel­la ei ole mie­le­käs­tä teh­dä yleis­tyk­siä. Kii­na on sitä pait­si vie­lä köy­hä kehi­tys­maa eikä ole mitään takei­ta, että se kos­kaan kun­nol­la vau­ras­tuu — aina­kaan kom­ma­rei­den joh­dol­la. Jäl­jet pelottavat.

    Kii­na­lai­sia rik­kaam­pia löy­tyy Saha­ran ete­lä­puo­lel­ta­kin Ango­las­ta, Ete­lä-Afri­kas­ta ja Botswa­nas­ta muu­ta­man isom­mat maat mai­ni­tak­se­ni. Pie­nem­pien mai­den kan­sa­lai­sis­ta monet ovat pari, kol­me­kin ker­taa rikkaampia.

  47. Eli­na, tie­dot on poi­mit­tu World Values Sur­veyn tulok­sis­ta, jos­kaan ei minun toi­mes­ta­ni. Sinun läh­tee­si luvut näyt­tä­vät ole­van hyvin samansuuntaisia.

  48. Aikoi­naan kehi­tys­a­pu­na Tan­saa­ni­aan toi­mi­tet­tiin muu­ta­ma kalas­tustroo­la­ri, mit­kä oli­vat tek­nii­kal­taan hyvin kehit­ty­nei­tä. Mut­ta kun kalas­tus­tut­kat tai alus­ten moot­to­rit meni­vät epäk­kun­toon, ei maas­ta löy­ty­nyt­kään varo­ja alus­ten kun­toon saat­ta­mi­seen. Sata­maan sit­ten aluk­set hyö­dyt­tö­mi­nä ruostuivat.

    Sit­ten taas sel­lais­ta kehi­tys­a­pua, mikä on tuot­ta­nut koh­de­maal­le hyöy­tä. Eli Nokian kaa­le­pe­li­ko­neet ja ‑teh­taat kehi­tys­a­pu­na Kiinaan.

    Kii­naan vie­tiin­kin kehi­tys­a­pu­na kaa­pe­li­ko­nei­ta sen ver­ran busi­nes­ta vauh­dit­ta­maan, että kii­na­lai­set päät­ti­vät­kin ryh­tyä vaa­ti­maan sel­lais­ta oma­va­rai­suusas­tet­ta koneil­leen, että kaa­pe­li­koi­den työt­kin tääl­tä Suo­mes­ta oli Kii­naan siirrettävä.

  49. Time-leh­des­sä on vuo­del­ta 2008 jut­tu, jos­sa on haas­ta­tel­tu 40-vuo­tias­ta joki­lai­vu­ria Kon­go-joel­la. Mies hai­kai­lee van­ho­ja aiko­ja jol­loin joen var­rel­la oli maa­ti­lo­ja, plan­taa­se­ja, teh­tai­ta ja teol­li­suut­ta, mut­ta se kaik­ki pysäh­tyi kun bel­gia­lai­set ja por­tu­ga­li­lai­set pois­tui­vat. Ja toi­voo, että val­koi­set tuli­si­vat takai­sin pyö­rit­tä­mään asioita.

    When the whi­tes left, we didn’t just stay whe­re we were. We went backwards.” […] “If they came back, this time we’d give them the count­ry for free.”

    http://www.time.com/time/world/article/0,8599,1713275,00.html

  50. Olen aika skep­ti­nen tuon pro­tek­tio­nis­min suh­teen. Sitä­hän har­joi­tet­tiin kehi­tys­mais­sa tulok­set­to­mas­ti (Itä-Aasia lukuu­not­ta­mat­ta) oikeas­taan 1980-luvun lop­puun saakka.

    1960–70-luvulla, epä­on­nis­tu­mi­sia täyn­nä olleek­si väi­te­tyn van­ha­kan­tai­sen pro­tek­tio­nis­min kul­ta-aikaan, kehi­tys­maat kas­voi­vat kes­ki­mää­rin 3,0 % vuo­des­sa. 1980-luvul­la ja sen jäl­keen, pro­tek­tio­nis­min hyl­kää­mi­sen jäl­keen, kas­vu on ollut 1,7 % vuodessa.

    Siel­lä, mis­sä siir­ty­mä pro­tek­tio­nis­mis­ta pois on kul­ke­nut kaik­kein pisim­män mat­kan, Lati­na­lai­ses­sa Ame­ri­kas­sa, kont­ras­ti on vie­lä jyr­kem­pi: 1960–70-luvun kes­ki­kas­vu oli 3,1 %; 90-luvun kes­ki­kas­vu 1,7 %; 00-luvun alku­puo­lis­kon kes­ki­kas­vu 0,6 %. Esi­mer­kik­si sel­lai­nen maa kuin Bra­si­lia kas­voi 1960–70-luvulla mel­kein Itä-Aasian kohut­tu­jen tii­ke­ri­ta­louk­sien vauh­tia, mut­ta pro­tek­tio­nis­min muo­dis­ta mene­mi­sen jäl­keen tämä kas­vu katkesi.

    Afri­kan talous ei kas­va­nut pal­joa­kaan pro­tek­tio­nis­min kul­ta-aikaan 1960–70-luvulla (1–2 % vuo­des­sa), mut­ta sen jäl­keen se on pikem­min­kin kutis­tu­nut kuin kas­va­nut edes minimaalisesti.

    Mek­si­ko kas­voi pro­tek­tio­nis­ti­sen teol­li­suus­po­li­tii­kan aika­kau­del­la 1955–82 kes­ki­mää­rin 3,1 % vuo­des­sa; sen jäl­keis­ten vuo­si­kym­men­ten vuo­tui­nen kas­vu on ollut luok­kaa 0,1 % (80-luku) — 0,3 % (00-luvun alku­puo­lis­ko). Mek­si­kon NAF­TA-vapaa­kaup­pa­so­pi­mus Yhdys­val­to­jen kans­sa pyyh­ki kar­tal­ta koko­nai­sia teol­li­suu­de­na­lo­ja, jot­ka oli­vat vuo­si­kym­men­ten ajan menes­ty­neet var­sin mainiosti.

    Ete­lä-Korea oli 1960-luvun alus­sa näl­kä­ra­jal­la keik­ku­va alku­kan­tai­nen kehi­tys­maa, jon­ka BKT/asukas oli 82 dol­la­ria, vähem­män kuin esim. Gha­nan. Sit­ten siel­lä aloi­tet­tiin koko kyl­män sodan aikai­sen län­si­lei­rin ehkä pro­tek­tio­nis­ti­sin ja tiu­kim­min val­tio­joh­toi­nen teol­lis­ta­mis­oh­jel­ma, jon­ka rin­nal­la jopa Kek­ko­sen aikai­set Nes­teet ja Rau­ta­ruu­kit oli­vat vapaan ja kah­lit­se­mat­to­man mark­ki­na­ta­lou­den peri­ku­via. Vuon­na 2004 Ete­lä-Korean BKT/asukas oli 13 980 dol­la­ria eli se oli yli 170-ker­tais­tu­nut vain puo­les­sa­tois­ta sukupolvessa.

    Kaik­ki nämä fak­tat ovat Ha-Joon Chan­gin teok­ses­ta Bad Sama­ri­tans, johon itse viit­ta­sin omas­sa HS-raa­din vas­tauk­ses­sa­ni. Minul­le oli sivu­men­nen sanoen kovin ilah­dut­ta­va yllä­tys, että myös Osmo uskal­si esit­tää omas­sa vas­tauk­ses­saan saman “pro­tek­tio­nis­ti­sen” poin­tin. Suo­men kal­tai­ses­sa maas­sa sil­lä on kovin suu­ri vaa­ra tul­la kui­ta­tuk­si vain jok­si­kin pro­pel­li­hat­tui­sek­si yksi­tyi­sa­jat­te­luk­si, vaik­ka sen taus­tal­ta löy­tyy kasoit­tain kovaa talous­his­to­rial­lis­ta dataa ja tie­tä­mys­tä. (Chang itse on vaki­tui­ses­sa viras­sa koko maan­osam­me kova­ta­soi­sim­mak­si ker­ta toi­sen­sa jäl­keen ran­ka­tus­sa Cam­brid­gen yliopistossa.)

    Kuten omas­sa raa­ti­vas­tauk­ses­sa­ni huo­mau­tin, käy­tän­nös­sä kaik­ki maa­il­man rik­kaim­mat teol­li­suus­maat ovat nous­seet rik­kaik­si juu­ri pro­tek­tio­nis­mil­la. Nyky­ään ne kyl­lä saar­naa­vat vapaa­kau­pan autu­aak­si­te­ke­vyyt­tä, kun nii­den talous­ke­hi­tys on vai­hees­sa, jos­sa vapaa­kau­pas­ta aivan oikeas­ti onkin tul­lut autu­aak­si­te­ke­vää — niil­le itsel­leen. Mut­ta tähän tilan­tee­seen on pääs­ty vain sen ansios­ta, että var­hai­sem­mas­sa his­to­rian vai­hees­sa maat sai­vat kehit­tyä ja teol­lis­tua nyky­nä­kö­kul­mas­ta pyör­ryt­tä­vän kor­kei­den, usein jopa monen kym­me­nen pro­sen­tin suo­ja­tul­lien tur­vin. Tämä kaik­ki on doku­men­toi­tu mm. Chan­gin kir­jas­sa, jos joku halu­aa lukea sii­tä lisää.

  51. On vai­kea sanoa, että onko pro­tek­tio­nis­mi enem­pi hyvä vai huo­no, mut­ta hil­jat­tain olen alka­nut uskoa enem­män sii­hen, että Suo­men kal­tai­ses­sa pää­oma­köy­häs­sä maas­sa val­tion pitäi­si ottaa aktii­vi­sem­pi roo­li yri­tys­ten kas­vuun yllyttämisessä.

  52. Eli­na:

    Täs­tä suu­rin osa vir­taa Afrikkaan.

    Minul­la oli sel­lai­nen käsi­tys, että nyky­ään suu­rin osa avus­ta menee Ira­kiin ja Afga­nis­ta­niin. Yri­tin löy­tää läh­det­tä täl­le, mut­ta löy­sin vaan täl­lai­sen mis­sä on Yhdys­val­to­jen apu: http://geography.about.com/od/lists/qt/topforeignaid.htm

    lurk­ki:

    Vaih­de­taan sanan ‘aiheut­ti’ tilal­le ‘mah­dol­lis­ti’. OK?

    Ei. Jos vaih­dat aiheut­ti sanan tilal­le hel­pot­ti, niin sen voin hyväk­syä. (Tosin en usko, että se hel­po­tus oli kovin mer­kit­tä­vä, kos­ka his­to­rias­sa nai­set ovat onnis­tu­neet vähen­tä­mään lap­si­lu­ku­aan ilman ehkäi­syä vaik­ka ovat olleet suun­nil­leen yhtä köyhiä.)

    Eli­na:

    Uskoi­sin, että syn­ty­vyy­den las­kun edis­tä­mi­ses­sä ei auta kuin nais­ten kou­lu­tus­ta­son kohen­ta­mi­nen ja valis­tus perhesuunnittelussa.

    Minä en kyl­lä usko, että kyse on sii­tä, että kehi­tys­mai­den nai­set olis joten­kin tyh­miä ja kun niil­le vaan ker­tois miten pal­jon parem­paa nii­den elä­mä olis, jos niil­lä olis vähem­män lap­sia. Eikö­hän ne pys­ty ihan itte arvioi­maan miten pal­jon hyö­tyä lap­sis­ta on. Luu­len, että kyse on enem­min­kin sii­tä, että nii­den kan­nat­taa hank­kia pal­jon lapsia.

    JL:

    Lap­sen hank­ki­mi­nen on hel­pom­paa kuin talon. Itse pidän vaa­ti­ma­ton­ta­kin dataa aina parem­pa­na kuin puh­das­ta mutua.

    Joo täs­tä oon kyl­lä ihan samaa miel­tä. Onneks meil­lä on mui­ta­kin vaih­toeh­to­ja kuin vaa­ti­ma­ton data ja mutu. (Esi­mer­kiks data sii­tä miten mon­ta las­ta nai­set saa, tai miten pal­jon ihmi­set on val­mii­ta mak­sa­maan min­kä­kin­lai­sis­ta asunnoista.)

    Ettei mene lii­an yksi­puo­li­sek­si, niin vaik­ka mul­la ei oo voi­ma­kas­ta mie­li­pi­det­tä suun­taan tai toi­seen tuos­sa pro­tek­tio­nis­mis­sa (mun puo­les­ta kehi­tys­maat saa olla just niin pro­tek­tio­nis­ti­sia kuin nii­tä huvit­taa, kun­han me ei olla.), niin Eas­ter­lyn kir­jas­sa on kyl­lä kri­tiik­kiä tähän väit­tee­sen, että pro­tek­tio­nis­mi tekee autuaaksi.

    Se ei tie­ten­kään rii­tä, että esi­te­tään val­tio­ta jot­ka ovat olleet pro­tek­tio­nis­ti­sia ja ovat nyky­ään rik­kai­ta. Pitäs tar­kas­tel­la kaik­kia pro­tek­tio­nis­tia val­tioi­ta ja ver­ra­ta näi­tä vähem­män pro­tek­tio­nis­ti­siin. Täl­lä vois jo vakuut­taa jonkun.

    Haus­kaa kyl­lä, että Japa­nin val­tio­joh­tois­ta teol­lis­tu­mis­ta ihail­tiin vie­lä jos­kus 80-luvul­la ja pelät­tiin, että Japa­ni jyrää kaik­ki. Sit­ten nyt kun nii­den elin­ta­so ei oo saa­vut­ta­nut jenk­ke­jä, niin nii­den val­tio­joh­toi­ses­ta suun­nit­te­lus­ta ei enää pal­joo intoil­la. (Joo val­tio­joh­toi­nen teol­lis­tu­mi­nen on vähän eri asia kuin pro­tek­tio­nis­mi. Usein kui­ten­kin just Ete­lä-Kore­aa ihail­laan samas­ta syystä.)

    Tie­tys­ti Tom­mil­le tämä kri­tiik­ki ei var­maan oo min­kään arvois­ta, kos­ka kiel­tä­mät­tä Eas­ter­ly ei ole yhtä kova auk­to­ri­teet­ti kuin Chang, kun hän ei oo Euroo­pan arvos­te­tuim­man yli­opis­ton proffa.

  53. Ymmär­ryk­se­ni mukaan suu­rin osa kehi­ty­sa­vun nimel­lä kul­ke­vas­ta rahas­ta on täy­sin huk­kaan hei­tet­tyä, jos tavoit­tee­na on saa­da koh­de­maan talous kehit­ty­mään koh­ti län­si­mais­ta elintasoa.

    Mitä Eas­ter­lyn ja Chan­gin kiis­te­lyyn tulee, ainoa var­ma asia on, että talou­del­li­sen kehi­tyk­sen vii­sas­ten kiveä ei ole vie­lä löy­det­ty, se ei ole sen enem­pää pro­tek­tio­nis­mi kuin vapaa kaup­pa­kaan. Ole­tet­ta­vas­ti tar­vi­taan kom­po­nent­te­ja kum­mas­ta­kin, mut­ta mitä kom­po­nent­te­ja ne ovat, sitä ei kukaan osaa aina­kaan vie­lä var­mas­ti sanoa.

    Niin kau­an kuin puhu­taan kehi­ty­sa­vus­ta eikä huma­ni­taa­ri­ses­ta avus­ta, minun näh­däk­se­ni resurs­sit pitäi­si koh­den­taa ensi­si­jai­ses­ti edes etäi­ses­ti demo­kraat­tis­ten köy­hien mai­den demo­kra­tian ja eri­lais­ten ins­ti­tu­tio­naa­lis­ten kehi­tyk­sen edel­ly­tys­ten kuten maa­no­mis­tuk­sen, oikeus­lai­tok­sen, kor­rup­tion vähen­tä­mi­sen (tähän ainoa kes­tä­vä tie on viran­omais­ten riit­tä­vä palk­ka), kou­lu­tuk­sen, yleis­ten talou­del­li­sen toi­min­nan (monis­sa köy­his­sä mais­sa yri­tyk­sen perus­ta­mi­nen on todel­la vaikeaa/kallista) infra­struk­tuu­rin, sosi­aa­li­tur­van ja tasa-arvon edistäminen.

    Län­si­mai­den pitäi­si myös tukea köy­hien mai­den ansio­ke­hi­tys­tä lak­kaut­ta­mal­la maa­ta­lous­tuet ja esi­mer­kik­si vapaut­ta­mal­la sel­lais­ten tuot­tei­den maa­han­tuon­ti, joi­den tuo­tan­nos­sa on mak­set­tu koh­tuul­lis­ta palkkaa.

    Mik­ro­lai­nat yms. osta vuo­hi-hank­keet tie­tys­ti voi­vat teh­dä joi­den­kin yksit­täis­ten ihmis­ten elä­män parem­mak­si, mut­ta ei se köy­hä äiti paju­ko­re­ja teke­mäl­lä muu­tu tiein­si­nöö­rik­si tai opettajaksi.

    Ja Art­tu­ri, muis­taak­se­ni vii­mek­si pää­sim­me yhtei­sym­mär­ryk­seen sii­tä, että kehi­tys­maan äidil­lä on vai­ku­tus­val­taa lap­sien mää­rään yhtä pal­jon kuin sinul­la on rahat tai hen­ki kysy­myk­sen edes­sä vai­ku­tus­val­taa raho­je­si koh­ta­loon. Eli puhut muu­ten asi­aa, mut­ta vaih­da nai­nen ja äiti mie­hek­si ja isäk­si lauseis­sa­si. Käy­tän­nös­sä joka iki­ses­sä maas­sa koh­tuul­li­seen elin­ta­soon pää­ty­mi­ses­tä on seu­ran­nut hyvin nopeas­ti las­ten mää­rän vähe­ne­mi­nen tasol­le, joka hädin tus­kin yllä­pi­tää väes­tön mää­rä ennallaan.

  54. Pro­tek­tio­nis­mi onnis­tuu, kun pro­tek­tio­nis­min koh­tees­sa on riit­tä­väs­ti poruk­kaan, joka hyö­tyy sii­tä. Vapaa­kaup­paa ei ole kaup­pa, jos­sa vapaus kos­kee vain tois­ta kaup­pa­kump­pa­nia tai vain tiet­ty­jä toi­mia­lo­ja. Mut­ta tämä­kin lie­nee rasis­ti­nen väite.

  55. tcrown: Oon samaa miel­tä, että kehi­tyk­sen vii­sas­ten­ki­veä ei oo löy­det­ty ja oon samaa miel­tä sii­tä, että ulkoa pako­tet­tul­la talou­den libe­ra­li­soin­nil­la ei saa­da hyviä tulok­sia aikaan.

    Län­si­mai­den pitäi­si myös tukea köy­hien mai­den ansio­ke­hi­tys­tä lak­kaut­ta­mal­la maa­ta­lous­tuet ja esi­mer­kik­si vapaut­ta­mal­la sel­lais­ten tuot­tei­den maa­han­tuon­ti, joi­den tuo­tan­nos­sa on mak­set­tu koh­tuul­lis­ta palkkaa.

    Kaik­kien kau­pan estei­den pur­ku olis suu­ri pal­ve­lus kehi­tys­mail­le. Mitä enem­män kehi­tys­mais­sa val­mis­te­tuil­le tava­ril­le on kysyn­tää, sitä enem­män niis­sä on kysyn­tää työ­voi­mal­le ja sitä enem­män työ­nan­ta­jat jou­tu­vat kil­pai­le­maan niis­tä-> mak­sa­vat kor­keam­paa palk­kaa. Minus­ta olis erit­täin huo­no idea kat­kais­ta tämä kehi­tys alkuun­sa estä­mäl­lä tuot­tei­den maa­han­tuon­nin, jos työ­voi­mal­le ei mak­se­ta kor­ke­aa palk­kaa. (Tai vas­taa­vas­ti, jos työ­olot eivät ole län­si­mais­ten stan­dar­dien mukai­set. Tätä­kin kuu­lee usein esitettävän.)

    Ja Art­tu­ri, muis­taak­se­ni vii­mek­si pää­sim­me yhtei­sym­mär­ryk­seen sii­tä, että kehi­tys­maan äidil­lä on vai­ku­tus­val­taa lap­sien mää­rään yhtä pal­jon kuin sinul­la on rahat tai hen­ki kysy­myk­sen edes­sä vai­ku­tus­val­taa raho­je­si kohtaloon.

    hihi­hi­hi… olen autu­aas­ti unoh­ta­nut tämän keskustelun. 🙂

    Lap­sen tekoon tar­vi­taan molem­pia. Minun on vai­kea uskoa, että mie­hil­lä olis kehi­tys­mais­sa niin pal­jon parem­pi ase­ma pariu­tu­mis­mark­ki­noil­la kuin nai­sil­la, että tämä tasa­pai­no olis kei­kah­ta­nut täy­sin niin, että mie­hel­lä on kaik­ki val­ta pari­suh­tees­sa ja nai­sel­la ei mitään. Mik­si ne mie­het ei sit­ten valit­sis mie­luum­min halut­ta­vam­pia nai­sia? (Mä uskon, että val­ta pari­suh­tees­sa kor­rel­loi aika hyvin puo­li­soi­den pari­suh­de­mark­ki­na-arvon kanssa.)

    Eli puhut muu­ten asi­aa, mut­ta vaih­da nai­nen ja äiti mie­hek­si ja isäk­si lauseissasi.

    Ei kai me nyt sii­tä kans pääs­ty yhtei­sym­mär­ryk­seen, että se rahat tai hen­ki-tilan­ne joh­tuu sii­tä, että mies/isä on se joka uhkaa hen­gen­läh­döl­lä? Kai se nyt on vaan niin, että nais­ten hen­ki läh­tee, jos niil­lä ei oo varaa ruo­kaan ja lap­set tuot­taa enem­män kuin ne kuluttaa? 

    Käy­tän­nös­sä joka iki­ses­sä maas­sa koh­tuul­li­seen elin­ta­soon pää­ty­mi­ses­tä on seu­ran­nut hyvin nopeas­ti las­ten mää­rän vähe­ne­mi­nen tasol­le, joka hädin tus­kin yllä­pi­tää väes­tön mää­rä ennallaan.

    Tai sit­ten toi­sin­päin, eli las­ten mää­rä on vähen­ty­nyt ja elin­ta­so noussut.

    Minä uskon, että nai­set ovat fik­su­ja myös kehi­tys­mais­sa ja ne hank­ki­vat sen ver­ran lap­sia kuin kan­nat­taa. Jos kan­nat­taa panos­taa mie­luum­min mää­rään kuin laa­tuun han­ki­taan mon­ta, jos kan­nat­taa panos­taa laa­tuun, niin han­ki­taan vähän. Tai jos ei kan­na­ta hank­kia lap­sia ollen­kaan, niin sit­ten ei hankita.

    Sik­si odo­tuk­sil­la tule­vai­suu­des­ta on mie­les­tä­ni suu­ri mer­ki­tys syntyvyydessä.

  56. Mie­les­tä­ni väi­te kak­si­naa­mai­suu­des­ta on höl­mö. Jokai­sen pelin sään­tö­jen puit­teis­sa ihmi­set pyr­ki­vät toi­mi­maan itsel­leen edul­li­sim­mal­la taval­la. Sil­ti ei ole miten­kään tava­ton­ta, että ihmi­set toi­voi­si­vat sään­tö­jen ole­van toiset.

    NHL esi­mer­kis­sä on kyse täs­tä. Pelaa­jat tie­si­vät tasan tark­kaan, että hei­dän itsen­sä kan­nal­ta oli­si parem­pi käyt­tää kypä­rää. Kui­ten­kin, jos muut eivät käy­tä kypä­rää, kypä­rän käyt­tä­jän näky­vyys on juu­ri sen ver­ran huo­nom­pi, että peli ihan hive­nen kär­sii. Kos­ka pelis­sä pyri­tään voit­toon, niin pelaa­ja ei käy­tä kypä­rää jos ei ole pakko. 

    Talous toi­mii samal­la taval­la. Aja­tel­laan, että joku vas­tus­tai­si koti­ta­lous­vä­hen­nys­tä. Minä esi­mer­kik­si pidän sitä hie­man yli­mi­toi­tet­tu­na. Tekee­kö minus­ta kak­si­naa­mai­sen se, että otin kui­ten­kin täy­si­mää­räi­set vähen­nyk­set vii­me vuon­na teet­tä­mis­tä­ni remon­teis­ta? Wahl­roo­sin maa­ta­lous­tues­sa ei ole mitään eri­lais­ta tähän näh­den. Nal­le voi ihan hyvin olla sitä miel­tä, että val­tion on tyh­mää jakaa ilmais­ta rahaa. Tyh­mä­hän hän oli­si, jos hän ei sitä kui­ten­kaan ottai­si vastaan.

  57. Tie­de­mies:

    Tyh­mä­hän hän oli­si, jos hän ei sitä kui­ten­kaan ottai­si vastaan.

    Oon suun­nil­leen samaa miel­tä sun kans­sa, mut­ta mun mie­les­tä tää ei oo ihan näin yksinkertaista.

    Se onko oikein ottaa koti­ta­lous­vä­hen­nys­tä, asun­to­lai­nen kor­ko­jen vähen­nys­tä tai naut­tia suo­ja­tul­lien tuo­mas­ta mono­po­li­voi­tos­ta riip­puu sii­tä mitä tapah­tuu, jos jät­tää nämä edut käyttämättä.

    Jos meil­lä olis sel­lai­nen laki, että köy­häl­tä saa vie­dä lei­vän suus­ta, niin minus­ta olis täy­sin kak­si­naa­mais­ta sanoa vas­tus­ta­van­sa lakia, mut­ta sil­ti ottaa lei­vän köy­hän suusta.

    Pidät­täy­ty­mäl­lä otta­mas­ta koti­ta­lous­vä­hen­nys­tä antaa vaan polii­ti­koil­le enem­män rahaa käy­tet­tä­väk­si, ja jos uskoo, että ne käyt­tää mar­gi­naa­li­sen rahan huo­nom­min kuin sinä itse, niin on ihan oikeu­tet­tua ottaa vähen­nys. (Soke­ri­juu­rik­kaan vil­je­lys­sä rahat on pois muil­ta soke­ri­juu­rik­kaan vil­je­li­jöil­tä tul­lia­lu­een sisällä.)

  58. Eli­na
    “Tie­tys­ti ter­veys­pro­pa­gan­da toi­tot­taa, ettei var­mo­ja päi­viä ole­kaan. Sen funk­tio on lähin­nä nuo­ret, joil­la on A, epä­sään­nöl­li­syyt­tä kier­ros­sa, B hol­tit­to­muut­ta suhteissaan.”

    Eikö em. sei­kat sekä mah­dol­li­suus las­kea vää­rin ja muu­ten­kin huti­loi­da, saa aikaan sen että de fac­to var­mo­ja päi­viä ei ole olemassa?

    Kyl­lä tämä sys­tee­mi toi­mi­si, mut­ta kun se ei toimi” 

    😉

  59. Kehi­tys­kes­kus­te­lus­sa näyt­tää unoh­tu­neen yhden osl­lis­tu­jan edut. Tar­koi­tan kehi­tys­a­pua val­vo­via ja jaka­via viranomaisia. 

    Aja­tel­kaa kuin­ka pal­jon työ­tä kehi­ty­sa­pau tar­jo­aa siu­o­ma­lai­sil­le viran­omai­sil­le. Juu­ri nyt, laman val­li­tes­sa Suo­mes­sa, tar­vi­taan työ­tä. Kehi­tys­a­pu tar­jo­aa hyvät edel­ly­tyk­set var­sin miel­lyt­tä­vään toi­min­taan. Vaki­tui­nen työ­paik­ka. Ei rahan puu­tet­ta pal­kan tai kulu­jen mak­suis­sa. Ulko­maan mat­ko­ja. Ulko­maan päi­vä­ra­ho­ja ja kor­vauk­sia. Esiin­ty­mi­siä suur­te­na aut­ta­ja­na avus­tet­ta­vien sil­mis­sä. Avus­tet­ta­vien opas­tus “oike­aan” elä­män kat­so­muk­seen ja elä­män hal­lin­taan. Työs­sä on val­lan mah­dot­to­mas­ti hyviä puolia.

    Edel­lä mai­ni­tuis­ta syis­tä on kaik­ki puheet kehi­ty­sa­vun lakl­kaut­ta­mi­ses­ta tai edes påie­nen­tä­mi­ses­tä lope­tet­ta­va välittömästi!

  60. Ei se, että mak­si­moi oman etun­sa ratio­naa­li­sel­la taval­la vapau­ta ihmis­tä moraa­li­ses­ta vas­tuus­ta. Jos kaik­ki toteam­me ole­vam­me ratio­naa­li­sia kusi­päi­tä, voim­me oikoa ja sanoa ole­vam­me kusipäitä.

  61. Mehän olem­me (aina­kin 99 %) moraa­lit­to­mia kusi­päi­tä. Minä­kin just kävin mak­sa­mas­sa las­kun ja tote­sin että tilil­lä makaa 30 donaa enkä oikein tart­te sitä mihin­kään. Tie­dän että sil­lä sum­mal­la voi­tai­siin pelas­taa kym­me­niä (sato­ja?) pik­ku­vau­vo­ja näl­kä­kuo­le­mal­ta. Pelas­tan­ko nämä lap­set? Ja pas­kat, sin­ne kuo­le­vat näkö­jään minun puo­les­ta­ni. Rakas­tan enem­män näi­tä tilil­lä­ni ole­via nume­roi­ta kuin noi­ta lapsia.

  62. Syy­tös kak­si­naa­mai­suu­des­ta ei perus­tu­nut sii­hen, että maa­ta­lous­tuen nos­ta­mi­nen oli­si vää­rin. Jos maa­ta­lous­tuen nos­ta­mi­nen oli­si vää­rin, niin kaik­ki maan­vil­je­li­jät oli­si­vat moraa­lit­to­mia. Kak­si­naa­mai­suu­des­ta syyt­tä­mi­nen perus­tui sii­hen, että vas­tus­taa jota­kin, jos­ta on itsel­le hyötyä.

    En suo­raan sanoen ymmär­rä yhtään, mitä vää­rää maa­ta­lous­tuen vas­taa­not­ta­mi­ses­sa on, jos sitä ker­ran tyr­ky­te­tään. Sama pätee koti­ta­lous­vä­hen­nyk­seen tai mui­hin tukiai­siin. Jos ne ovat huo­no idea, niin nii­den jaka­mi­nen pitää lopet­taa, ei mora­li­soin­nis­sa täl­lai­ses­sa asias­sa ole ker­ras­saan mitään jär­keä. Ei tukien nos­ta­mi­nen tee wahl­roo­sis­ta “kusi­pää­tä”. Jokin muu voi teh­dä, mut­ta ei se. Ja vie­lä vähem­män se tekee jos hän — aivan oikein — vas­tus­taa nii­tä maataloustukia.

  63. Tom­mi Uschanov:
    “1960–70-luvulla, epä­on­nis­tu­mi­sia täyn­nä olleek­si väi­te­tyn van­ha­kan­tai­sen pro­tek­tio­nis­min kul­ta-aikaan, kehi­tys­maat kas­voi­vat kes­ki­mää­rin 3,0 % vuo­des­sa. 1980-luvul­la ja sen jäl­keen, pro­tek­tio­nis­min hyl­kää­mi­sen jäl­keen, kas­vu on ollut 1,7 % vuodessa.”

    Tuo mai­nit­se­ma­si aika tun­ne­taan ylei­ses­ti talous­kas­vun kul­tai­se­na-aika­na. Jos ver­taa nui­ta mai­nit­se­mia­si kehi­tys­mai­den luku­ja oecd mai­den vas­taa­viin huo­maat, että suh­tees­sä kehit­ty­nei­hin mai­hin kehi­tys­maat ovat pär­jän­neet huo­mat­ta­vas­ti parem­min “pro­tek­tio­nis­min hyl­kää­mi­sen jäl­keen” kuin ennen sitä. Tuon logii­kan mukaan myös kehit­ty­nei­den mai­den pitäi­si suo­sia pro­tek­tio­nis­mia, kos­ka ne kas­voi­vat huo­mat­ta­vas­ti nopeam­paa toi­sen maa­il­man­so­dan jälkeen.

    Muu­ten­kin on mie­les­tä­ni vää­rä tapa lähes­tyä kysy­mys­tä min­kä­lai­nen ulko­maan­kaup­pa­po­li­tiik­ka on paras­ta kehi­tys­mail­le niput­ta­mal­la ne yhteen nip­puun. Tut­ki­muk­sis­sa, jois­sa ver­tail­laan “avoi­mia” kehi­tys­mai­ta mui­hin kehi­tys­mai­hin, havai­taan tois­tu­vas­ti kau­pan vapaut­ta­mi­sen vai­kut­ta­van posi­tii­vi­ses­ti talouskasvuun. 

    Kos­ka väi­tät, että pro­tek­tio­nis­min puo­les­ta “löy­tyy kasoit­tain kovaa talous­his­to­rial­lis­ta dataa ja tie­tä­mys­tä” niin voit var­mas­ti lin­kit­tää tätä näke­mys­tä puol­ta­viin tie­teel­li­siin artik­ke­lei­hin. Arvos­tai­sin sitä todel­la, kos­ka haluai­sin lukea sitä näkö­kul­maa tuke­vaa tie­teel­lis­tä teks­tiä. “[K]asoittain” antaa täy­sin vää­rän kuvan vapaa­kaup­paan suh­tau­tu­mi­seen kan­san­ta­lous­tie­tei­li­jöi­den kes­kuu­des­sa. Yli­voi­mai­ses­ti suu­rin osa pitää vapaa­kaup­paa hyvä­nä kai­kil­le osa­puo­lil­le pit­käl­lä­täh­täi­mel­lä vaik­ka sii­tä voi koi­tua suu­ria­kin siirtymäkustannuksia.

    Vapaa­kau­pan kan­nat­ta­mi­nen ei tar­koi­ta sitä, että kan­nat­taa vapai­ta kan­sain­vä­li­siä­fi­nans­si­mark­ki­noi­ta tai vaik­ka­pa kan­sal­lis­ta “lais­sez fai­re” talous­po­li­tiik­kaa. Näit­ten välil­le kun usein lai­te­taan yhtä­läi­syys­mer­kit poliit­ti­ses­sa keskustelussa. 

    Kuten omas­sa raa­ti­vas­tauk­ses­sa­ni huo­mau­tin, käy­tän­nös­sä kaik­ki maa­il­man rik­kaim­mat teol­li­suus­maat ovat nous­seet rik­kaik­si juu­ri protektionismilla.”

    Ilmei­ses­ti et pidä esi­mer­kik­si skan­di­na­vian mai­ta rik­kai­na teol­li­suus­mai­na? His­to­rian aika­na on ollut tasan kak­si glo­ba­li­saa­tion (samal­la vapaa­kau­pan) aika­kaut­ta. Ensim­mäi­nen ajoit­tui kar­keas­ti 1800-luvun puo­les­ta välis­tä ensim­mäi­sen maa­il­man­so­dan alkuun. O’Rour­ke ja Wil­liam­son ovat kir­joit­ta­neet kir­jan nimel­tä Glo­ba­liza­tion and His­to­ry täs­tä aika­kau­des­ta. Toi­sin kuin Chang nämä ovat oikeas­ti yksiä joh­ta­via talous­his­to­roit­si­joi­ta alal­laan. Tuol­la aika­kau­del­la O’Rour­ken ja Wil­liam­so­nin kut­su­mas­sa “Atlan­nin talou­des­sa” (nykyi­set oecd maat) köy­hem­mät ns. peri­fe­rian maat otti­vat kiin­ni ns. aikai­sin­teol­lis­tu­nei­ta mai­ta huo­mat­ta­vas­ti. Tähän toki vai­kut­ti monia asia ja näi­tä ana­ly­soi­daan kysei­ses­sä kirjassa.

  64. Tom­mi Uschanov:

    Kuten omas­sa raa­ti­vas­tauk­ses­sa­ni huo­mau­tin, käy­tän­nös­sä kaik­ki maa­il­man rik­kaim­mat teol­li­suus­maat ovat nous­seet rik­kaik­si juu­ri protektionismilla.”

    Eivät todel­la­kaan ole. Jokai­nen maa­il­man teol­li­suus­maa on rikas­tu­nut käy­mäl­lä vapaa­kaup­paa. Hyvä­nä esi­merk­ki­nä vaik­ka­pa Irlan­ti, jon­ka talou­del­li­nen kas­vu sit­ten 1980-luvun on ollut häm­mäs­tyt­tä­vää. Myös mai­nit­se­ma­si Ete­lä-Korea rikas­tui vapaakaupalla.

    Pro­tek­tio­nis­mi vain ja ainoas­taan jar­rut­taa sitä raken­ne­muu­tos­ta, jol­la maa­il­man val­tiot voi­vat yli­pää­tään vau­ras­tua. Vapaa­kaup­pa ajaa tuo­tan­toa väis­tä­mät­tä tehok­kaim­mil­le mah­dol­li­sil­le aloille.

    Pro­tek­tio­nis­mi on jon­kin maan sisäi­sen eliitin/ryhmän suo­si­mis­ta enem­mis­tön kus­tan­nuk­sel­la. Vaik­ka elin­kei­non­har­joit­ta­jat voit­ta­vat (he eivät mene­tä työ­tään ja voit­to­jaan kan­sain­vä­li­sel­le kil­pai­lul­le), muut häviä­vät: he jou­tu­vat mak­sa­maan huo­nom­mis­ta tuot­teis­ta kor­keam­paa hintaa.

    David Ricar­don suh­teel­li­sen edun teo­ria osoit­taa kiis­tat­ta, että vapaa­kaup­pa on aina molem­mil­la osa­puo­lil­le hyö­dyl­lis­tä — vaik­ka toi­nen val­tio oli­si tehot­to­mam­pi tuot­ta­maan kaik­kia hyödykkeitä. 

    Asi­aa voi poh­tia maa­ta­lou­den näkö­kul­mas­ta. Rikas­tu­vat­ko län­si­maat suo­je­le­mal­la omaa maa­ta­lout­taan vai köyh­ty­vät­kö ne?

    1. Lati­na­lai­sen Ame­ri­kan nousu toi­sen maa­il­man­so­dan aika­na on kyl­lä argu­ment­ti Tom­mi Uscha­no­vin puo­les­ta. Kun sota sul­ki tuon­nin, maan koti­mark­ki­na­teol­li­suus nousi pakon sane­le­ma­na ja kun tuon­ti taas auke­ni, oma tuot65anto taan­tui ja maat köyhtyivät.

  65. Moy­on kir­ja on sur­kein kehi­tys­a­pua käsit­te­le­vä kir­ja, jon­ka olen luke­nut, ja olen luke­nut nii­tä pie­nen kir­ja­hyl­lyl­li­sen. Mitä tar­koi­tat Osmo, että hänen kri­tiik­kin­sä oli­si tot­ta? Tot­ta on, että kehi­tys­a­pu voi kor­rup­toi­da ja hei­ken­tää pai­kal­lis­ten työmotivaatiota/mahdollisuuksia, mut­ta tämä­hän on ymmär­ret­ty jo aina­kin kah­den vuo­si­kym­me­nen ajan ja se on jat­ku­va kes­kus­te­lu­nai­he. Jot­ta voi­daan puhua var­si­nai­ses­ta “Moy­on kri­tii­kis­tä”, niin on yleis­tet­tä­vä tämä ilmiö kos­ke­maan kaik­kea kehi­tys­a­pua, erit­te­le­mät­tä edes roko­tus­oh­jel­mia. Sil­lä niin hän todel­la­kin tekee. Ja täl­löin “Moy­on kri­tiik­ki” ei suin­kaan ole tot­ta, se on ros­kaa, ja hyvin edes­vas­tuu­ton­ta ja vaa­ral­lis­ta roskaa.

    Kir­ja on köy­käi­nen, yksioi­koi­nen, näkö­kul­mal­taan rajat­tu, usein kir­jai­mel­li­ses­ti mie­li­val­tai­nen ja aka­tee­mi­sel­ta tasol­taa ole­ma­ton. Perus­te­lut puut­tu­vat, väit­teet lei­ju­vat ilmas­sa, ennal­ta ase­tet­tu ideo­lo­gi­nen läh­tö­koh­ta vie moni­syis­tä poh­din­taa mie­lin mää­rin. Ja sit­ten kir­ja onkin jo lop­pu­nut, sen lukee yhdes­sä iltapäivässä.

    Tuo­hon läpys­kään moni sit­ten veto­aa näkö­kan­tan­sa perus­teek­si. Se on otet­tu vaka­vas­ti jopa kehi­tys­maa­tut­ki­muk­sen paris­sa. Joh­tuen vain sen kir­joit­ta­jan per­soo­nas­ta, en voi kek­siä juu­ri muu­ta syy­tä. Jos kir­jan oli­si kir­joit­ta­nut euroop­pa­lai­nen, se ei oli­si kos­kaan pää­ty­nyt edes print­tiin asti, muu­ta kuin kor­kein­taan omakustanteena.

    Täs­sä Moyo-ilmiös­sä on nyt suu­rim­man luo­kan har­ha, mie­les­tä­ni, jos­sa “kuka sanoo” aspek­ti hal­lit­see “mitä sano­taan” aspek­tia, ja kes­kus­te­lu on vain vetoa­mis­ta auk­to­ri­teet­tiin, eikä mene syväl­le asia­ta­sol­le. Aiem­min lähin­nä lai­ta­oi­keis­to­lais­ten kehi­tys­a­pu-näke­myk­sis­tä on tul­lut val­ta­vir­taa kun ne perus­te­le­mat­to­mat ja ideo­lo­gi­set älyt­tö­myy­det lausuu afrik­ka­lais­taus­tai­nen nainen.

  66. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    “Lati­na­lai­sen Ame­ri­kan nousu toi­sen maa­il­man­so­dan aika­na on kyl­lä argu­ment­ti Tom­mi Uscha­no­vin puo­les­ta. Kun sota sul­ki tuon­nin, maan koti­mark­ki­na­teol­li­suus nousi pakon sane­le­ma­na ja kun tuon­ti taas auke­ni, oma tuot65anto taan­tui ja maat köyhtyivät.”

    Täy­tyy myön­tää, että en ole tutus­tu­nut kovin­kaan tar­kas­ti Lati­na­lai­sen Ame­ri­kan talous­his­to­ri­aan toi­sen maa­il­man­so­dan ajalta/jälkeen. Kui­ten­kin mitä sii­tä on tul­lut luet­tua GATT:n yhtey­des­sä olen saa­nut vah­vas­ti kuvan, että Lati­na­lai­sen Ame­ri­kan maat oli­si­vat vah­vas­ti har­joit­ta­neet ns. Import Subs­ti­tu­tion stra­te­gi­aa (mikä on suo­men­kie­li­nen vas­ti­ne tälle?)toisen maa­il­man­so­dan jälkeen.

  67. Minus­ta olis erit­täin huo­no idea kat­kais­ta tämä kehi­tys alkuun­sa estä­mäl­lä tuot­tei­den maa­han­tuon­nin, jos työ­voi­mal­le ei mak­se­ta kor­ke­aa palkkaa.

    Ei estää, vaan vapaut­taa ensim­mäi­se­nä tuot­teet, joi­den teke­mi­ses­tä on mak­set­tu kun­non palk­ka. Har­van muun­kaan tuot­teen tuon­ti on estet­ty, niis­tä vain jou­tuu mak­sa­maan tullia.

    Mitä kehi­tys­mai­den nais­ten ase­maan tulee, aset­ta ei aina pidä pel­käs­tään mies, vaan koko yhtei­sö ja kult­tuu­ri. Voit tutus­tua aihee­seen esi­mer­kik­si Kabu­lin kir­ja­kaup­pias ‑kir­jan avul­la, tai jos epäi­let län­si­mai­sen nai­sen vää­ris­tel­leen totuut­ta, voit tutus­tua myös afga­nis­ta­ni­lai­sen mie­hen tuot­ta­maan fik­tioon aihees­ta kir­jas­sa a thousand splen­did suns (en tie­dä onko suomennettu).

  68. Ricar­don mal­li ei osoi­ta mitään muu­ta kuin sen, että eri­kois­tu­mi­nen on kan­nat­ta­vaa tie­tyis­sä olo­suh­teis­sa myös kan­sa­kun­tien tasol­la. Mal­li ei osoi­ta, että elä­väs­sä elä­mäs­sä asiat oli­si­vat näin. Lisäk­si mal­li ei sisäl­lä arvos­tel­maa häviä­jien ja voit­ta­jien suh­teen, mis­tä aasin­sil­ta­na edel­lä käy­tyyn kusi­pää-kes­kus­te­luun: perin­tei­ses­ti ihmis­tä ehkä tuli­si arvioi­da teko­jen, ei puhei­den perus­teel­la. Seli­tyk­sen Suo­men mes­ta­rei­ta kyl­lä löytyy.

  69. Tom­mi U:

    Mek­si­ko kas­voi pro­tek­tio­nis­ti­sen teol­li­suus­po­li­tii­kan aika­kau­del­la 1955–82 kes­ki­mää­rin 3,1 % vuo­des­sa; sen jäl­keis­ten vuo­si­kym­men­ten vuo­tui­nen kas­vu on ollut luok­kaa 0,1 % (80-luku) – 0,3 % (00-luvun alku­puo­lis­ko). Mek­si­kon NAF­TA-vapaa­kaup­pa­so­pi­mus Yhdys­val­to­jen kans­sa pyyh­ki kar­tal­ta koko­nai­sia teol­li­suu­de­na­lo­ja, jot­ka oli­vat vuo­si­kym­men­ten ajan menes­ty­neet var­sin mainiosti.

    Emä­va­le, tilas­to, Tom­min fak­ta. NAFTA:n jäl­kei­sel­lä vuo­si­kym­me­nel­lä 1996–2005 Mek­si­kon talous kas­voi kes­ki­mää­rin 3,66 pro­sent­tia vuodessa.

    1970-luvul­la Mek­si­ko inves­toi lai­na­ra­hal­la öljy­teol­li­suu­teen ja pis­ti öljy­tu­lot hai­se­maan sosi­aa­li­tur­vaan ja hyvin­voin­ti­pal­ve­lui­hin. Pro­tek­tio­nis­min ISI-vuo­si­kym­me­ni­nä luo­tu koti­mark­ki­na­teol­li­suus oli teho­ton­ta ja pöhöt­ty­nyt­tä, mut­ta se saa­tiin pyö­ri­mään hui­mil­la öljy­tu­loil­la. 1980-luvun alus­sa Mek­si­kon talous oli vapaas­sa pudo­tuk­ses­sa öljyn hin­nan pudo­tes­sa reaa­li­ses­ti nel­jän­nek­seen vii­den vuo­den aika­na. Asi­aa ei toki aut­ta­nut se, että pai­kal­li­set dema­rit oli­vat lopet­ta­neeet val­tion­ve­lan mak­sun ja kan­sal­lis­ta­neet pan­kit 1982.

  70. Hyvä­nä esi­merk­ki­nä vaik­ka­pa Irlan­ti, jon­ka talou­del­li­nen kas­vu sit­ten 1980-luvun on ollut häm­mäs­tyt­tä­vää. Myös mai­nit­se­ma­si Ete­lä-Korea rikas­tui vapaakaupalla.”

    Irlan­ti oli pit­kään EU:n köy­hin maa ja sai mit­ta­vat tuet EU:lta, ne mer­kit­si­vät n 5 % lisä­kas­vua per vuosi.
    Lisäk­si Irlan­ti on käyt­tä­nyt härs­kis­ti vero­kil­pai­lua inves­toin­tien hou­kut­te­le­mi­seen ja mui­den EU-mai­den pakot­ta­ma­na jou­tui sit­ten lopul­ta nos­ta­maan yri­tys­ve­ro­tus­taan hieman.’
    Entis­ten neuk­kiu­mai­den lii­tyt­tyä EU:iin apu pie­ne­ni, kas­vu hii­pui ja pudo­tus onkin ollut sit­ten mer­kit­tä­vää pari­na vii­me vuotena

  71. Minun on vai­kea uskoa, että mie­hil­lä olis kehi­tys­mais­sa niin pal­jon parem­pi ase­ma pariu­tu­mis­mark­ki­noil­la kuin nai­sil­la, että tämä tasa­pai­no olis kei­kah­ta­nut täy­sin niin, että mie­hel­lä on kaik­ki val­ta pari­suh­tees­sa ja nai­sel­la ei mitään. ”

    Itä-ja koil­lis-Afri­kas­sa työt teke­vät nai­set ja orjat eli nai­nen samis­te­tan orjaan.
    Vapaa mies ei tee työ­tä, mut­ta orjuut­taa naista.

    Opis­ke­lin tätä kult­tuu­ria olles­sa­ni töis­sä Keniassa

  72. En tie­dä mis­sä “jos­sain” olet tör­män­nyt väit­tä­mään, että luo­mueh­käi­syä käyt­tä­neil­lä oli­si kes­ki­mää­rin nel­jä lasta. 

    Oli­si aika yllät­tä­vää, jos tie­täi­sit, kun en minä­kään sitä muis­ta. 😉 En minä pai­na mie­lee­ni läh­de­viit­tei­tä kaik­kes­ta luke­mas­ta­ni, mut­ta saa­tan sitee­ra­ta sii­nä toi­vos­sa, että joku mah­dol­li­ses­ti osai­si vah­vis­taa tai kumo­ta. Kun esi­mer­kik­si Nige­rias­sa kes­ki­mää­räi­nen lap­si­lu­ku on mai­nit­se­ma­si 4,9, niin tus­kin se ihan täy­sin pie­les­sä­kään on. Ole­tuk­se­na täs­sä siis on, että osa ras­kauk­sis­ta on ihan tar­koi­tuk­sel­li­sia, osa taas suun­nit­te­le­mat­to­mia “vahin­ko­ja”.

    Ellei ehkäi­sy­vä­li­nei­tä kult­tuu­ri­sis­ta tai yksi­löl­li­sis­tä syis­tä halu­ta käyt­tää, niin sama vaik­ka nii­tä tai­vaas­ta sataisi. 

    Jäin tätä miet­ti­mään ja olet tie­ten­kin aivan oikeas­sa. Yhteis­kun­nan muut­tu­mi­nen sel­lai­sek­si, että ehkäi­sy­vä­li­nei­tä halu­taan käyt­tää on pit­kä pro­ses­si eikä mitään oiko­tei­tä ole ole­mas­sa. Pelk­kä e‑pillerien esiin­mars­si ei saa­nut Suo­mes­sa ikä­luok­kia pie­ne­mään, mut­ta sitä­kin sii­hen tarvittiin. 

    Vii­me vii­kol­la Hesa­ris­sa tuli vas­taan luku, jon­ka mukaan Etio­pian väki­lu­ku kak­sin­ker­tais­tuu 40 vuo­des­sa 196 mil­joo­naan, jos nai­set saa­vat kes­ki­mää­rin vain yhden lap­sen. Piti ihan hie­rais­ta sil­miä, kun tuon luin.

  73. Ihan vaan kysy­myk­se­nä. Siis kehi­tys­mail­le edul­lis­ta vapaa­kaup­paa on, että EU:n/kunkin val­tion voi­mak­kaas­ti tuke­maa elin­tar­vi­ke­tuo­tan­toa nii­den pitää sal­lia myy­tä­vän mais­saan, vaik­ka niil­lä ei ole varaa tukea omien­sa tuo­tan­toa vas­taa­vas­ti? Tämä ei insi­nöö­rin kaa­liin mene. No, kaset­ti alkaa­kin olla jo aika täysi.

  74. Vii­me vii­kol­la Hesa­ris­sa tuli vas­taan luku, jon­ka mukaan Etio­pian väki­lu­ku kak­sin­ker­tais­tuu 40 vuo­des­sa 196 mil­joo­naan, jos nai­set saa­vat kes­ki­mää­rin vain yhden lap­sen. Piti ihan hie­rais­ta sil­miä, kun tuon luin.

    Kehi­tys­mai­den ikä­py­ra­mi­dia on vai­kea hah­mot­taa ennen kuin sen näkee omin sil­min. En muis­ta tark­ko­ja luku­ja, mut­ta suu­ruus­luok­ka­na muis­taak­se­ni juu­ri Etio­pias­sa n. 80% ihmi­sis­tä on alle 20-vuotiaita.

  75. Tiedemies:“Nalle voi ihan hyvin olla sitä miel­tä, että val­tion on tyh­mää jakaa ilmais­ta rahaa. Tyh­mä­hän hän oli­si, jos hän ei sitä kui­ten­kaan ottai­si vastaan.”

    Puhu­mal­la tuos­sa yhtey­des­sä tyh­myy­des­tä sekoi­tat älyn viet­tei­hin tai moraa­liin. Luit var­maan sun­nun­tain Hesa­ris­ta jutun Gri­go­ri Perel­ma­nis­ta, joka on kiel­täy­ty­nyt Field­sin mita­lis­ta, mil­joo­nas­ta dol­la­ris­ta, Stan­for­din ja Prince­to­nin virois­ta jne. omien peri­aat­tei­den­sa takia. Hän on sinun logii­kal­la­si var­maan suo­ra­nai­nen idiootti.

  76. Lii­an vanha
    “Itä-ja koil­lis-Afri­kas­sa työt teke­vät nai­set ja orjat eli nai­nen samis­te­tan orjaan.
    Vapaa mies ei tee työ­tä, mut­ta orjuut­taa naista.”

    eikös noil­la aluel­la per­he ole aika­lail­la hajon­nut, ts kukaan ei tie­deä kenen mie­hen lap­sia min­kä­kin nai­sen ovat? Tuo­ta taus­taa vas­ten ei ole mikään ihme, ettei mie­hiä kiin­nos­ta pät­kän ver­taa työs­ken­te­ly per­heen eteen.

    Näin tulee täl­lai­sel­la nyky­me­nol­la käy­mään Suo­mes­sa­kin, pait­si että nais­ten sijas­ta lap­set lai­te­taan täy­sin veron­mak­sa­jien piikkiin.

  77. MIVa:

    Siis kehi­tys­mail­le edul­lis­ta vapaa­kaup­paa on, että EU:n/kunkin val­tion voi­mak­kaas­ti tuke­maa elin­tar­vi­ke­tuo­tan­toa nii­den pitää sal­lia myy­tä­vän mais­saan, vaik­ka niil­lä ei ole varaa tukea omien­sa tuo­tan­toa vas­taa­vas­ti? Tämä ei insi­nöö­rin kaa­liin mene.

    No peri­aat­tees­sa tämän voi aja­tel­la täl­lai­sen äärim­mil­leen vie­dyn esi­mer­kin kaut­ta. Oli­si­ko kehi­tys­mail­le edul­lis­ta ottaa vas­taan ilmai­sia hyö­dyk­kei­tä länsimaista?

    Jos oli­si, niin mik­si ei oli­si edul­lis­ta ottaa vas­taan kei­no­te­koi­ses­ti “lii­an hal­po­ja” hyödykkeitä?

    En muis­ta kenen talous­tie­te­li­jän oival­lus tämä oli (ehkä Smit­hin), mut­ta ihmi­set eivät ole rik­kai­ta sik­si, että niil­lä on mah­dol­li­suus tuot­taa, vaan sik­si, että niil­lä on mah­dol­li­suus kuluttaa.

  78. Tcrown:

    Voit tutus­tua aihee­seen esi­mer­kik­si Kabu­lin kir­ja­kaup­pias ‑kir­jan avul­la, tai jos epäi­let län­si­mai­sen nai­sen vää­ris­tel­leen totuut­ta, voit tutus­tua myös afga­nis­ta­ni­lai­sen mie­hen tuot­ta­maan fik­tioon aihees­ta kir­jas­sa a thousand splen­did suns (en tie­dä onko suomennettu). 

    On Suo­men­net­tu nimel­lä “Tuhat lois­ta­vaa aurin­koa” (Kha­led Hos­sei­ni) ja tosi­aan luke­mi­sen arvoi­nen opus.

    Kari

  79. Art­tu­ri:

    No peri­aat­tees­sa tämän voi aja­tel­la täl­lai­sen äärim­mil­leen vie­dyn esi­mer­kin kaut­ta. Oli­si­ko kehi­tys­mail­le edul­lis­ta ottaa vas­taan ilmai­sia hyö­dyk­kei­tä länsimaista?
    Jos oli­si, niin mik­si ei oli­si edul­lis­ta ottaa vas­taan kei­no­te­koi­ses­ti “lii­an hal­po­ja” hyödykkeitä? 

    En tie­dä, ymmär­sin­kö aja­tuk­se­si täy­sin, mut­ta kokeil­laan. Sano­taan, että jon­ku kehi­tys­maan talous pyö­rii nyt niin, että se tuot­taa kah­via, myy sen kehit­ty­nei­siin mai­hin ja ostaa siel­tä saa­mil­laan rahoil­la kai­ken muun, mitä elä­mi­ses­sä tar­vi­taan. Tämä täy­des­sä vapaa­kau­pan tilan­tees­sa. Kah­vin hin­ta (siis suh­tees­sa mui­hin hyö­dyk­kei­siin) on hyvä, kos­ka sitä ei pal­joa tuo­te­ta, kos­ka muu­al­la kuin kysei­ses­sä maas­sa tuo­tan­to on hankalaa. 

    No, jos nyt sit­ten ote­taan käyt­töön voi­ma­kas sub­ven­toin­ti län­si­mais­sa kah­vin tuo­tan­toon. Tämän seu­rauk­se­na sitä ale­taan tuot­taa siel­lä, mis­sä sitä ei muu­ten kan­nat­tai­si ja kah­vin hin­ta las­kee rei­lus­ti. Samaan aikaan mui­den tuot­tei­den hin­ta nousee jon­kun ver­ran, kos­ka nii­den tuo­tan­toa jou­du­taan verot­ta­maan kah­vi­tu­kiais­ten mak­sa­mi­seen. Kehi­tys­maan kan­nal­ta tilan­ne on siis se, että sitä kah­via kyl­lä riit­täi­si, mut­ta sitä ei saa muu­al­le kau­pak­si ja sen lisäk­si ei ole sitä­kään varaa ostaa muu­al­ta muu­ta rom­pet­ta. Maa siis köyhtyy. 

    Mark­ki­na­ta­lous­us­ko­vat jat­ka­vat täs­tä nyt sit­ten, että mitään ongel­maa­han ei ole. Kysei­nen maa vain alkaa tuot­taa sit­ten jotain muu­ta. Ongel­ma täs­sä aja­tuk­ses­sa on se, että näis­sä mark­ki­na­ta­lous­a­ja­tuk­sis­sa aja­tel­laan aina olta­van lähel­lä tasa­pai­no­ti­laa, jos­sa maa voi siir­tyä tuos­ta vaan tuot­ta­maan vaik­ka mat­ka­pu­he­li­mia kah­vin­tuo­tan­nos­ta, ja tran­si­tios­ta tuo­tan­nos­ta toi­seen seu­raa­vat ongel­mat unoh­de­taan koko­naan. Todel­li­suu­des­sa tämä ei tie­ten­kään päde kehi­tys­mai­den koh­dal­la. Nii­den oli­si hel­pom­paa ensin kehit­tyä niil­lä kah­vin myyn­nis­tä saa­duil­la rahoil­la, kos­ka kah­vin vil­je­ly ei vaa­di mitään eri­tyis­tä infra­struk­tuu­ria eikä kou­lu­tet­tua väes­töä ja sit­ten vähi­tel­len siir­tyä kor­keam­man tason tuotantoon. 

    Juu­ri täs­sä aut­tai­si siis se, että kehit­ty­neet maat pois­tai­si­vat maataloussubventionsa.

  80. Niin­hän se on, että kaik­kien mai­den on mak­set­ta­va tuon­tin­sa vien­nil­lä, ja jos vien­tiä ei ole, ei ole pit­kään tuon­tia. Kehi­tys­maat lie­ne­vät­kin usein nega­tii­vi­ses­sa kier­tees­sä: ei mah­dol­li­suut­ta vien­tiin, ei mah­dol­li­suut­ta tuon­tiin, ei mah­dol­li­suut­ta infran kehit­ty­mi­seen, ei rahoit­ta­jien kiin­nos­tus­ta, ei kehitystä.

  81. Samu­li Saa­rel­ma: Et ymmär­tä­nyt aja­tus­ta­ni ensinkään.

    En hyväk­sy län­si­mai­den maa­ta­lous­tu­kiai­sia ja minun mie­les­tä ne vahin­goit­ta­vat kehi­tys­mai­den talout­ta sil­loin, kun ne koh­dis­tu­vat maa­ta­lous­tuot­tei­siin joi­ta kehi­tys­maat tuot­ta­vat vientiin.

    Minä perus­te­lin MIVa:lle, mik­si ei ole pahak­si kehi­tys­mail­le, että nii­hin vie­dään hyö­dyk­kei­tä alle mark­ki­na­hin­nan. Tämä ei impli­koi, että nämä tuot­teet ovat samo­ja joi­ta kehi­tys­maat tuot­ta­vat vientiin.

    Sii­tä ei ole mitään iloa kehi­tys­maal­le, että se tuot­taa väes­tön kalo­ri­tar­peen tehot­to­mas­ti. Sii­tä on huo­mat­ta­vas­ti iloa, että kehi­tys­maa saa mah­dol­li­sim­man kor­kean hin­nan tuot­ta­mis­taan tuot­teis­ta maa­il­man mark­ki­noil­la. Eli siis kär­jis­te­tys­ti on hyvä, jos kehi­tys­mai­hin vie­dään kei­no­te­koi­sen hal­paa soi­jaa ja mais­sia, jos näin vapau­te­taan työ­voi­maa tuot­ta­maan vaik­ka ulko­mail­le vie­tä­vää sokeria.

    (Täs­tä tuo­tan­non dump­pauk­ses­ta kehi­tys­mai­hin on mer­kit­tä­vää hait­taa maa­ta­lous­tu­kiai­sia mak­sa­vien mai­den veron­mak­sa­jil­le, enkä mis­sään nimes­sä kan­na­ta sitä. Yri­tän vaan perus­tel­la mik­si se ei ole paha asia kehitysmaille.)

    Minä en myös­kään oo kovin vakuut­tu­nut tuos­ta infant industry-teo­rias­ta, enkä suo­sit­te­li­si tuon­ti­tul­le­ja kehitysmaille.

    Mun mie­les­tä kui­ten­kin jokai­sel­la maal­la on oikeus ampua itse­ään jal­kaan näin tah­toes­saan, joten olen ehdot­to­mas­ti sitä miel­tä, että län­si­mai­den pitää vapaut­taa talou­ten­sa kil­pai­lul­le kehi­tys­mai­den kans­sa, vaik­ka kehi­tys­maat eivät vapaut­tai­si omaa talout­taan vastavuoroisesti.

  82. Syltty(koskien Itä-ja Koillis-Afrikkaa):
    “eikös noil­la aluel­la per­he ole aika­lail­la hajon­nut, ts kukaan ei tie­deä kenen mie­hen lap­sia min­kä­kin nai­sen ovat? Tuo­ta taus­taa vas­ten ei ole mikään ihme, ettei mie­hiä kiin­nos­ta pät­kän ver­taa työs­ken­te­ly per­heen eteen.”

    Minul­la on aivan päin­vas­tai­nen käsi­tys! Itäi­sen Afri­kan isla­mi­lai­sis­sa osis­sa nai­nen on tiu­kas­ti mie­hen­sä omis­tuk­ses­sa, eikä kysee­na­lai­suuk­sia las­ten isyy­des­tä yleen­sä pää­se syntymään.
    Vaik­ka kai siel­tä Itä-Afri­kas­ta muun­lai­sia­kin mai­ta löytyy…

  83. Soke­ris­ta. Suo­mes­ta uhka­si lop­pua soke­rin valmistus.Kepu-Mtk Sirk­ka-Lii­sa Ant­ti­la sai sen “pelas­tet­tua” suu­rien kan­sal­lis­ten tukiais­ten avulla.En ole kos­kaan kuul­lut edus­kun­nas­sa tai mis­sään medias­sa asial­lis­ta vesit­tä­mä­tön­tä arvos­te­lua täs­tä päh­kä­hul­lus­ta toiminnasta.Pelastuksen tar­koi­tuk­se­na oli vain maa­no­mis­ta­jien edut.

  84. Gri­go­ri Perel­man on mel­kein var­mas­ti autis­ti­nen. Häneen ei oikein voi sovel­taa ihan samo­ja kri­tee­re­jä kuin nor­moi­hin. Wahl­roos taas on liikemies.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.