Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.3.2010

Kaik­ki hyväk­syt­tiin esi­tyk­sen mukaan Ainoa vähän isom­pi kes­kus­te­lu syn­tyi SYVA­RI-lii­ken­ne­va­lo­jen ohjaus­jär­jes­tel­mäs­tä, jon­ka tar­koi­tus on antaa valois­sa etuoi­keus jul­ki­sel­le lii­ken­teel­le. (SYVARI=Synkronoitu vai­he­rin­ki). Kau­his­tu­neil­le autoi­li­joil­le loh­du­tuk­sek­si sanot­ta­koon, että tämä jär­jes­tel­mä paran­taa nykyi­seen ver­rat­tu­na autoi­li­joi­den ase­maa. Hel­sin­gis­sä on jo nyt 80 pro­sen­tis­sa valo-ohja­tuis­ta ris­teyk­sis­tä bus­si- ja/tai ratik­ka­tun­nis­ti­met. Nii­tä tulee tus­kin olen­nai­ses­ti enem­pää. Kos­ka jär­jes­tel­mä on nykyis­tä älyk­kääm­pi, jul­ki­sel­le lii­ken­teel­le anne­tus­ta vih­reäs­tä koi­tuu muul­le lii­ken­teel­le vähem­män hait­taa kuin nyt. Jos ihmiswiä, sekä bus­sin mat­kus­ta­jia että autoi­li­joi­ta, pide­tään yhtä arvok­kai­na, jär­jes­tel­mä sääs­tää aikaa huomattavasti.

Esit­te­li­jän mukaan polt­toai­neen kulu­tus­ta tämä jär­jes­tel­mä lisää 0,5 — 1,5 pro­sen­til­la, ellei käyt­täy­ty­mi­nen muu­tu, kos­ka hen­ki­lö­au­tot jou­tu­vat jos­kus pysäh­ty­mään yli­mää­räi­ses­ti. Vai­ku­tus eli­mi­noi­tuu jo vas­taa­van suu­rui­sel­la siir­ty­mäl­lä pois hen­ki­lö­au­ton käy­tös­tä. Jul­ki­sen lii­ken­teen suo­sion nopeus­jous­to on huo­mat­ta­van suu­ri, joten toden­nä­köi­ses­ti jär­jes­tel­mä käyt­täy­ty­mis­muu­tos­ten ansios­ta vähe­nee eikä lisäänny.

27 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.3.2010”

  1. No minä­kin olen jo yli 5‑kymppinen, mut­ta en voi unoh­taa sitä aikaa, kun poi­ka­se­na kuu­lin van­hem­pie­ni suul­la, että “mikä piru sii­nä on”, kun Hel­sin­kiä ei raken­ne­ta “ylös­päin”.

    Nyt sit­ten hel­sin­ki­läi­set ihmet­te­le­vät, että mikä sii­nä on, kun lii­ken­ne nyky­jään ei “kul­je”.

    Onko se nyt vaan niin, että aikoi­naan Hel­sin­gin päät­tä­jät eivät kyen­neet ennus­ta­maan, että mil­lai­nen väki­lu­ku ja lii­ken­ne Hel­sin­gis­sä jos­kus tule­vai­suu­des­sa tuli­si olemaan.

    Minä muu­ten ihai­len Hong Kon­gin mas­sa­lii­ken­net­tä, kun sen ovat suun­ni­tel­leet kii­na­lai­set ja bri­tit yhteistyöllään.

  2. Onko se nyt vaan niin, että aikoi­naan Hel­sin­gin päät­tä­jät eivät kyen­neet ennus­ta­maan, että mil­lai­nen väki­lu­ku ja lii­ken­ne Hel­sin­gis­sä jos­kus tule­vai­suu­des­sa tuli­si olemaan. 

    Vii­me vuo­si­sa­dan autois­tu­mis­vai­hees­sa pää­kau­pun­ki­seu­dun väes­tön enna­koi­tiin kas­va­van rei­luun mil­joo­naan var­sin tar­kas­ti, mut­ta ereh­dys tuli sii­nä, että poruk­ka meni Van­taal­le, Espoo­seen ja nii­tä­kin kau­em­mas eikä Hel­sin­kiin. Var­hai­set met­ro­suun­ni­tel­mat­han on teh­ty oleel­li­ses­ti tii­viim­pää mil­joo­na-Hel­sin­kiä var­ten, lop­pu­tu­le­ma oli tyn­kä­met­ro kor­pi­lä­hi­öön vii­si­tois­ta vuot­ta myö­häs­sä. No, tah­maa ne bus­sit Tuk­hol­mas­sa­kin, vaik­ka siel­lä toi­mit­tiin­kin toisin.

    Valoe­tuuk­sien kohen­ta­mi­nen kuu­los­taa hyväl­tä, toi­vot­ta­vas­ti hom­ma paran­taa tilan­net­ta myös käy­tän­nös­sä. Vie­lä kun saa­tai­siin kul­jet­ta­ja­ra­has­tus pois ratikoista.

  3. Se mitä ei osat­tu ennus­taa, oli asu­mis­väl­jyy­den voi­ma­kas kas­vu ja ruo­ka­kun­tien pieneneminen.

    Ja tämä para­nee kurit­ta­mal­la kes­kus­tas­sa asu­via suu­ria lap­si­per­hei­tä, jois­sa on kak­si aikuis­ta töissä?

  4. Kim­mo:

    Ja tämä para­nee kurit­ta­mal­la kes­kus­tas­sa asu­via suu­ria lap­si­per­hei­tä, jois­sa on kak­si aikuis­ta töissä? 

    Ja mil­lä taval­la nii­tä täs­sä kuri­te­taan? Jos minul­la oli­si puo­li­so ja lap­si­per­he ja asui­sin Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa, niin en hel­ve­tis­sä hank­ki­si autoa. Asui­sin­han sii­nä ainoas­sa pai­kas­sa Suo­mes­sa jos­sa oli­si aina toi­mi­va joukkoliikenne.

  5. Kukaan ei ole vie­lä pys­ty­nyt perus­te­le­maan minul­le jouk­ko­lii­ken­teen etuoi­keuk­sia kes­kus­tan lii­ken­ne­va­lois­sa. 😀 Sitä pide­tään jon­kin­lai­se­na ylhääl­tä annet­tu­na itses­tään­sel­vyy­te­nä. Joten­kin voi­sin vie­lä ymmär­tää rai­tio­vau­nu­jen jous­ta­van kulun, mut­ta kes­kus­ta­lii­ken­net­tä hait­taa­vat bus­sit eivät saa minul­ta ymmärrystä.

    1. Jouk­ko­lii­ken­teen etuuk­sien kri­tee­ri­nä on ihmis­ten yhteen­las­ket­tu ajan­tar­ve. Etuuk­sia ote­taan käyt­töön vain, jos ne nopeut­ta­vat kesw­ki­mää­räis­tä lii­ken­net­tä sel­väs­ti. Jos yhden bus­sin (50 mat­kus­ta­jaa) aika sääs­tyy puo­lel­la minuu­til­la ja sen hin­ta­na 10 hen­ki­lö­au­ton (15 hen­keä) mat­ka hidas­tuu minuu­til­la, bus­si­mat­kus­ta­jien aikaa on sääs­ty­nyt 25 minuut­tia ja autoi­li­joi­den aikaa tär­väy­ty­nyt 15 minuut­tia. Voit­to on kym­me­nen minuut­tia. Onko tämä niin vai­kea ymmärtää?

  6. Osmo: “…Jos yhden bus­sin (50 mat­kus­ta­jaa) aika sääs­tyy puo­lel­la minuutilla…”

    Tuol­la las­ken­ta­pe­rus­teel­la bus­seil­la pitää etuus olla puo­li­sen tun­tia aamul­la ja saman ver­ran ilta­päi­väl­lä. Muun ajan bus­sit aja­vat tyh­ji­nä pl. vii­kon­lop­pu­yöt, jol­loin muu­ta lii­ken­net­tä on niin vähän, että valot voi­vat olla vilkulla.

    1. Jalan­kul­ki­ja kan­nat­taa vil­kul­la ole­via valo­ja aina ja kaik­kial­la, kos­ka sil­loin ei tar­vit­se auto­ja vil­kuil­la vaan voi kävel­lä pysäh­ty­mät­tä suo­ja­tiel­le. Täs­tä­hän autoi­li­jat pitä­vät erityisesti.

  7. Jos­sain hom­ma oli rat­kais­tu niin, että autoil­le oli valot, mut­ta jalan­kul­ki­joil­le ei ollut! 🙂 Jalan­kul­ki­jat seu­ra­si­vat auto­jen valo­ja ja haki­vat omal­la vas­tuul­la sit­ten oikean hetken.

    Kai­ken kaik­ki­aan vilk­ku rau­hal­li­seen aikaan on mie­les­tä­ni paras rat­kai­su. Se nopeut­taa niin hen­ki­lö­au­to­jen kuin kevyen­lii­ken­teen­kin mat­kan­te­koa. Hil­jai­seen aikaan on myös hyvin vähän nii­tä käve­li­jöi­tä, joi­den takia on tar­vet­ta pysähtyä.

    Autoi­li­joi­ta ottaa täl­lä het­kel­lä pää­hän ymmär­ret­tä­väs­ti se, että teh­dään kal­lii­ta eri­ta­so­rat­kai­su­ja, mut­ta sil­ti jäte­tään vaa­ral­li­set suo­ja­tiet häi­rit­se­mään auto­lii­ken­net­tä. Munk­ki­vuo­ri ja Sör­näis­ten­ran­ta­tie ovat tyyp­pie­si­merk­ke­jä jär­je­te­lyis­tä, jot­ka ovat epäonnistuneet.

  8. Kal­le:

    Tuol­la las­ken­ta­pe­rus­teel­la bus­seil­la pitää etuus olla puo­li­sen tun­tia aamul­la ja saman ver­ran ilta­päi­väl­lä. Muun ajan bus­sit aja­vat tyh­ji­nä pl. vii­kon­lop­pu­yöt, jol­loin muu­ta lii­ken­net­tä on niin vähän, että valot voi­vat olla vilkulla. 

    Koko Suo­mes­sa bus­sien kuor­mi­tusas­te on kah­dek­san hen­keä, PK-seu­dul­la enem­män. Autoil­la kuor­mi­tusas­te lie­nee 1,2:n huja­koil­la. Ruuh­ka-aikaan tilan­ne on se, että bus­seis­sa on vie­lä enem­män mat­kus­ta­jia, joten sil­loin etui­suu­det ovat parem­min­kin perusteltuja.

    Mitä tulee lii­ken­ne­va­lo­jen vil­kul­la ole­mi­seen, niin kan­nat­taa huo­ma­ta, että lii­ken­ne­va­lot mel­kein poik­keuk­set­ta las­ke­vat kapa­si­teet­tia. Ei nii­tä sen vuok­si lai­te­ta, että saa­tai­siin enem­män liikennettä.

    Kari

  9. Bus­si­kais­tat Hel­sin­gin sisään­tu­lo­väy­lil­lä mak­si­moi­vat väy­län hen­ki­lö­lii­ken­teen mää­rän. Se on lii­ken­ne­ti­lan käy­tön eko­no­mi­aa. Vil­kul­la ole­vat valot ovat tut­ki­mus­ten mukaan vaa­ral­li­sia hämä­rä­kau­den jalankulkijoille.

  10. Kal­le:

    Kai­ken kaik­ki­aan vilk­ku rau­hal­li­seen aikaan on mie­les­tä­ni paras rat­kai­su. Se nopeut­taa niin hen­ki­lö­au­to­jen kuin kevyen­lii­ken­teen­kin mat­kan­te­koa. Hil­jai­seen aikaan on myös hyvin vähän nii­tä käve­li­jöi­tä, joi­den takia on tar­vet­ta pysähtyä. 

    Täs­sä­hän se taas näh­tiin. Jän­nit­tä­vää sinän­sä jos tak­si­kus­ki on aja­nut lii­ken­ne­sään­tö­jen mukaan kol­mea­kymp­piä niin miten ei suo­ja­tiel­lä ole­via ihmi­siä voi huo­ma­ta, puhu­mat­ta­kaan pysäh­ty­mi­ses­tä. Lisää vaan valo­ja vilkulle.

  11. Osmol­la lie­nee hie­man vää­rä käsi­tys lii­ken­ne­sään­nöis­tä. Osmo:

    Jalan­kul­ki­ja kan­nat­taa vil­kul­la ole­via valo­ja aina ja kaik­kial­la, kos­ka sil­loin ei tar­vit­se auto­ja vil­kuil­la vaan voi kävel­lä pysäh­ty­mät­tä suojatielle. 

    ——

    Tie­lii­ken­ne­la­ki 3.4.1981/267

    44 §

    Suo­ja­tiel­le tai muu­ten ajo­ra­dal­le astu­van jalan­kul­ki­jan on nou­da­tet­ta­va sitä varo­vai­suut­ta, jota lähes­ty­vän ajo­neu­von etäi­syys ja nopeus edellyttävät.”

    ——-

    Joku blo­gin luki­ja voi saa­da Osmon kir­joi­tuk­ses­ta kuvan, että suo­ja­tiel­le voi astua vil­kui­le­mat­ta lain­kaan muu­ta lii­ken­net­tä. Lain mukaan suo­ja­tiel­le astu­val­la on siis myös vas­tuun­sa. Toi­vot­ta­vas­ti Osmo jat­kos­sa kor­jaa vir­heel­li­set kirjoituksensa.

  12. Osmo, itse asias­sa jalan­kul­ki­jan kan­nat­taa oman koke­muk­se­ni mukaan kat­soa suo­raan autoi­li­jaa sil­miin samal­la kun käve­lee alle. 😉

    Ihmi­nen on hyvä huo­maa­maan sen, kun joku kat­soo sil­miin. Kos­kee myös autoi­li­jaa. Ja jos autoi­li­ja on täy­sin pihal­la, niin autoiil­jaa kat­so­mal­la tämän voi havaita. 

    Vii­mei­sek­si, nuo Osmon kom­men­tit päte­vät lähin­nä hyvä­kun­toi­siin aikui­siin jalan­kul­ki­joi­hin. Tilan­ne on hitusen eri­lai­nen, jos on huo­no­kun­toi­nen van­hus tai käve­lee pie­nen lap­sen kanssa.

  13. Ei noil­la bus­sien etuuk­sil­la kan­ta­kau­pun­gis­sa ole juu­ri mitään vai­ku­tus­ta. Suu­rin osa bus­seis­ta ajaa joko Hämeen­tie­tä Rau­ta­tien­to­ril­le, Man­ner­hei­min­tie­tä Elie­li­nau­kiol­la, tai Pork­ka­lan­ka­tua Kam­pin ter­mi­naa­liin. Tuol­le lii­ken­teel­le taas on vähän vai­kea antaa etuuk­sia ihan sii­tä syys­tä että bus­se­ja on niin pal­jon, esi­mer­kik­si Kur­viin tulee ruuh­ka­tuun­nis­sa tois­ta­sa­taa bus­sia suun­taan­sa, pitäi­si olla pysy­vä vihreä.

    Lii­ken­ne­va­lois­ta pää­see eroon sil­lä että pois­taa neli­kais­tai­set kau­pun­ki­mo­ta­rit. Esi­mer­kik­si Kal­lios­sa Hämeen­tien ja Hel­sin­gin­ka­dun rajaa­mal­la alu­eel­la ei ole yhtään lii­ken­ne­va­loa, eikä myös­kään mitään isom­pia ongel­mia. Kapeat kadut pudot­taa auto­lii­ken­teen nopeu­den sil­le tasol­le mitä lii­ken­ne­tur­val­li­suus vaa­tii, täs­tä huo­li­mat­ta ja itsea­sias­sa tämän takia liik­ku­mi­nen hen­ki­lö­au­tol­le on ver­rat­taen nope­aa ja suju­vaa. Rati­kat kul­kee suju­vas­ti ihan nor­maa­lin etua­jo-oikeu­den voi­mal­la ilman mitään sen kum­mem­pia jär­jes­te­ly­jä, bus­se­ja ei käy­tän­nös­sä ole. Ainoa ongel­ma on muu­ta­mat type­räs­ti sijoi­te­tut park­ki­pai­kat joil­la aina joku onnis­tuu park­kee­ra­maan leveäs­ti eli kiskoille.

    Kysy­mys on raken­teis­ta. Lii­ken­ne­va­lot, lain­sää­dän­tö ja val­von­ta on oirei­den hoitoa.

  14. Tee­mu: “…Tie­lii­ken­ne­la­ki 3.4.1981/267…”

    Haas­te muo­dos­tuu­kin kah­des­ta epä­var­muus­te­ki­jäs­tä. Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa tilas­ton mukaan auton alle jää­neet ovat yleen­sä umpi­tun­ne­lis­sa. Eli hei­dän hor­ju­mi­sen­sa ei ole vält­tä­mät­tä autoi­li­jal­le tai pyö­räi­li­jäl­le ennus­tet­ta­vaa. Nopeus­ra­joi­tuk­sia parem­pi kei­no jalan­kul­ki­joi­den lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den paran­ta­mi­sek­si on alko­ho­lin annis­ke­lun kiel­tä­mi­nen Hel­sin­gin keskustassa. 😉

    Toi­nen epä­var­muus­te­ki­jä on nopeus­ra­joi­tus­ten nou­dat­ta­mi­nen. Pää­ka­duil­la on pai­koi­tel­len 40km/h, kun oikea rajoi­tus oli­si 60 — 70km/h. Jot­kut (esim. tak­sit) aja­vat oike­aa, ei mer­kein osoi­te­tua rajoi­tus­ta, jol­loin jalan­lul­ki­joil­le jää vää­rä käsi­tys käy­tet­tä­vis­sä ole­vas­ta ajas­ta. Jos­sain tämä on hoi­det­tu sit­ten, että kau­pun­kien nopeus­ra­joi­tuk­set ovat öisin kor­keam­mat kuin päivisin.

    Tpyy­luo­man kans­sa olen samaa miel­tä, että etuoi­keus­jär­jes­tel­mä on kysee­na­lai­nen. Samoin olen samaa miel­tä kapei­den ruu­tu­kaa­va­ka­tu­jen vai­ku­tuk­ses­ta lii­ken­tee­seen. Kuusi ker­ros­ta tiuk­kaan ruu­tuun on monel­la tapaa jär­ke­vä vaihtoehto. 

    Jäl­kim­mäi­nen sil­lä tar­ken­nuk­sel­la, että pää­ka­dut tulee olla mie­lel­lään 60km/h ilman kevyen­lii­ken­teen taso­ris­teyk­siä. Se nopeut­taa sekä kevyen­lii­ken­teen että autoi­li­joi­den mat­kan­te­koa. En vie­lä­kään ymmär­rä, mik­si Sör­näis­ten ran­ta­tiel­lä on yhä suo­ja­tei­tä, vaik­ka yli­tyk­siä on mel­kein kort­te­lin välein.

  15. Kal­le on oikeil­la jäl­jil­lä, se mitä hän nimit­tää “oikeak­si” nopeus­ra­joi­tuk­sek­si on se mil­tä asia näyt­tää auton ratia takaa jos aja­no­peu­den suh­teut­taa niin ettei tör­mää mui­hin autoi­hin. Mut­ta Kan­ta­kau­pun­gis­sa nyt vaan on jalan­kul­ki­joi­ta, jois­ta osa on vie­lä kän­nis­sä, lap­sia, pyö­räi­li­jöi­tä, jne. ja nopeus pitäi­si suh­teut­taa sii­hen. Eri­ta­so­y­li­tyk­set jon­ne­kin Man­ner­hei­min­tiel­le on rea­lis­mil­taan samaa tasoa kuin äkil­li­nen rai­tis­tu­mi­nen jalan­kul­ki­joi­den keskuudessa.

    Rat­kai­su onkin muut­taa katu­ja niin että se nopeus joka tun­tuu oikeal­ta on sama kuin oikea nopeus. Käy­tän­nös­sä tämä tar­koit­taa että pää­ka­dut pois­te­taan ja kor­va­taan kak­si­kais­tai­sil­le ja kak­si­suun­tai­sil­le kaduil­le esi­mer­kik­si Teol­li­suus-Nor­dens­ki­löä­din­ka­tu lin­jal­ta ete­lään. Hen­ki­lö­au­toil­le täl­lä on kes­kus­taan päät­ty­vän lii­ken­teen osal­ta muu­ta­man minuu­tin vai­ku­tus ruuh­ka-aiko­jen ulko­puo­lel­la, ja mah­dol­li­ses­ti jopa nopeut­ta­va ruuh­kas­sa. Läpia­jon kan­nal­ta vai­ku­tus on suu­rem­pi, mut­ta läpia­jon pitäi­si­kin kier­tää pohjoisemmasta.

    Käy­tän­nös­sä esi­mer­kik­si Man­ner­hei­min­tiel­lä niin että kak­si itäis­tä kais­taa on bus­seil­le, kes­kel­lä kis­kot ja toi­set kak­si kais­taa län­nes­sä hen­ki­lö­au­toil­le. Kun bus­sit jää Töö­lön­lah­den­ka­dul­le, niin samal­la saa­daan leveä jalan­kul­kua­lue Töö­lön­lah­den­ka­dul­ta Erot­ta­jal­le saak­ka. Jouk­ko­lii­ken­ne nopeu­tuu huo­mat­ta­vas­ti, sääs­ty­neil­lä rahoil­la voi teh­dä vaik­ka pari pien­tä auto­tun­ne­lia stra­te­gi­siin paik­koi­hin. Ja auto­jen valo­ris­teyk­set voi kor­va­ta suju­vil­la lii­ken­neym­py­röil­lä. Ei se sen vai­keam­paa ole.

  16. tpyy­luo­ma: “…Eri­ta­so­y­li­tyk­set jon­ne­kin Man­ner­hei­min­tiel­le on rea­lis­mil­taan samaa tasoa kuin äkil­li­nen rai­tis­tu­mi­nen jalan­kul­ki­joi­den keskuudessa…”

    Kun kat­soo Ruo­ho­lah­teen upo­tet­ta­vaa raha­mää­rää, niin pel­käs­tään sil­lä tai­tee­seen vara­tul­la sum­mal­la oli­si ilmei­ses­ti saa­nut yhden vähem­män pra­mean ali­ku­lun Mans­kul­le. 😉 Man­ner­hei­min­tie on sisään­tu­lo­väy­lis­tä han­ka­lin ja kal­lein. Hel­poin ja hal­vin on var­mas­ti idän suun­ta. Siel­lä on jo mel­kein jär­jes­te­lyt, joil­la 80km/h voi olla Hal­ko­lai­tu­ril­le asti!

    1. Kal­len kan­nat­tai­si vie­dä näke­myk­sen­sä kan­sa­nää­nes­tyk­seen. En usko, että hel­sin­ki­läi­set halua­vat sel­lais­ta autoil­le alis­tet­tua kau­pun­kia, jota hän tavoit­te­lee. Ali­kul­ku, jol­la pää­see vai­vat­to­mas­ti rol­laat­to­rin kans­sa, ei ole aivan halpa.
      Sitä pait­si Man­ner­hei­min­tiel­tä­hän jalan­kul­ki­jat on jo sii­vot­tu lii­ken­ne­va­loil­la pois auto­jen tieltä.

  17. Hel­poin ja hal­vin on var­mas­ti idän suun­ta. Siel­lä on jo mel­kein jär­jes­te­lyt, joil­la 80km/h voi olla Hal­ko­lai­tu­ril­le asti!

    Heh. Koko Ran­ta­tiel­lä ei ole juu­ri­kaan jalan­kul­ki­ja­va­lo­ja hidas­ta­mas­sa, ne vähät on samas­sa ryt­mis­sä auto­ris­teys­ten kans­sa, eli esi­mer­kik­si Lii­san­ka­dul­ta kään­ty­vän lii­ken­teen valoil­la menee myös jalan­kul­ki­jat yli. Kes­ki­no­peus ruuh­kas­sa sii­nä Hal­ko­lai­tu­rin koh­dal­la on muis­taak­se­ni 14km/h. Tuo on se mihin tyy­li­puh­taal­la 60-luku­lai­sel­la auto­kau­pun­ki­suun­nit­te­lul­la päästään.

  18. Välil­lä minua eräis­sä puheen­vuo­roi­sa risoo sel­lai­nen myk­si­löl­li­syys. Tar­koit­taa mä-oon-mä-ja-mui­sya-ei-väliä-yksi­löl­li­syyt­tä, joka on todel­li­sen toi­sen tar­pei­ta kun­nioit­ta­van indi­vi­dua­lis­min irvikuva.

  19. Kal­le voi jos­kus käy­dä aja­mas­sa Kehä I ruuh­ka-aikaan. Suu­rim­mal­la osas­ta kehää nopeus­ra­joi­tus 80 km/h, ris­teyk­set eri­ta­so­liit­ty­miä, jalan­kul­ki­jat sii­vot­tu yli- ja ali­kul­kui­hin. Lop­pu­tu­los: Ruuh­ka-aika­na auto­jen kes­ki­no­peus luok­kaa 10–20 km/h.

  20. ant­ti, se on Kehä I vähän yli 20km/h ruuh­kas­sa­kin, mut­ta muu­ten joo. Ja tuo­kin on van­ha tie­to (2005), jos auto­lii­ken­ne kas­vaa kuten ennus­teet väit­tää niin tuo­ta rie­mua on luvas­sa ihan joka motarille.

    Kes­ki­no­peu­det ruuh­kas­sa löy­tyy havain­nol­li­se­na kuva YTV:n rapor­tis­ta Liik­ku­mi­nen Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la, sivu 33, http://www.hsl.fi/FI/mikaonhsl/julkaisut/Documents/2006/PKS_liikenteesta_B2006_4.pdf Sivul­la 32 on myös muu­ten hyvä kuva bus­sien mat­ka­no­peuk­sis­ta ruuh­kas­sa, liit­tyen ikui­suusai­heen että onko se nopeam­paa kuin rai­de­lii­ken­ne. Vas­taus on tie­ten­kin että riip­puu mis­sä ajetaan.

  21. Osmo: “…En usko, että hel­sin­ki­läi­set halua­vat sel­lais­ta autoil­le alis­tet­tua kau­pun­kia, jota hän tavoittelee…”

    Itse aina­kin kuvit­te­len aja­va­ni tasa-arvois­ta kau­pun­kia, jos­sa kaik­ki tär­keät lii­ken­ne­muo­dot ote­taan huo­mioon. 🙂 Siis myös heki­lö­aut­lii­ken­ne ote­taan huo­mioon, eikä sitä tar­koi­tuk­sel­li­ses­ti hai­ta­ta. Oma näke­myk­se­ni on, että hen­ki­lö­au­to­lii­ken­teen ja kevyen­lii­ken­teen tavoit­teet ovat aika yhteneväiset. 

    Jouk­ko­lii­ken­ne taas on oma ongel­ma­vyyh­tin­sä, kos­ka Suo­men väes­tö­poh­ja ei rii­tä jär­ke­vään jouk­ko­lii­ken­tee­seen monin­kaan pai­koin. Kun kaa­voi­tus kai­ken lisäk­si ohjaa hen­ki­lö­au­ton käyt­töön, ei jouk­ko­lii­ken­tee­seen tuh­la­tuis­ta tuki­mil­joo­nil­la saa­da mitään jär­ke­vää aikai­sek­si. Jouk­ko­lii­ken­teen tuet on syy­tä lopet­taa ja sen jäl­keen kat­soa, mitä sii­tä jää jäljelle.

    ant­ti: “… kehää nopeus­ra­joi­tus 80 km/h, ris­teyk­set eri­ta­so­liit­ty­miä, jalan­kul­ki­jat sii­vot­tu yli- ja ali­kul­kui­hin. Lop­pu­tu­los: Ruuh­ka-aika­na auto­jen kes­ki­no­peus luok­kaa 10–20 km/h.”

    Yri­tän vält­tää Kehä I:stä aamuin ja illoin. Todel­lis­ta ruuh­kaa­han Kehäl­lä­kin on vain muu­ta­man kym­me­nen minuut­tia pari ker­taa päi­väs­sä, mut­ta kun en aja siel­lä sään­nöl­li­ses­ti, niin en tun­ne lii­ken­ne­huip­pu­ja minuutilleen.

    Kehät toi­mi­vat niis­sä osis­sa, jois­sa on eri­ta­so­ris­teyk­set. 🙂 Tuu­pa­kan­kin suma joh­tuu seu­raa­vis­ta valois­ta. Kuka­han nero­pat­ti aikoi­naan on teh­nyt kehil­le lii­ken­ne­va­lo­ja? Sen ymmär­täi­si joten­kin, jos kyse oli­si ollut rahas­ta. Monin pai­koin valot ovat joko tur­hia tai nii­den hin­nal­la oli­si voi­nut teh­dä ne pari puut­tu­vaa ramppia.

    Kehil­lä mie­les­tä­ni suu­rem­pi ongel­ma on kevyen­lii­ken­teen ohjaa­mi­nen pouk­koi­le­vas­ti puo­lel­ta toi­sel­le ilman vii­toi­tus­ta. Kevyen­lii­ken­teen­kään ongel­ma ei ole rahan­puu­te! Kevyen lii­ken­teen ongel­ma on huo­no suun­nit­te­lu. 🙁 Kevyt­lii­ken­ne kehil­lä tak­kui­lee huo­non suun­nit­te­lun takia pal­jon enem­män kuin autoliikenne.

  22. Ant­ti:

    Kal­le voi jos­kus käy­dä aja­mas­sa Kehä I ruuh­ka-aikaan. Suu­rim­mal­la osas­ta kehää nopeus­ra­joi­tus 80 km/h, ris­teyk­set eri­ta­so­liit­ty­miä, jalan­kul­ki­jat sii­vot­tu yli- ja ali­kul­kui­hin. Lop­pu­tu­los: Ruuh­ka-aika­na auto­jen kes­ki­no­peus luok­kaa 10–20 km/h.”

    Olen aja­nut Kehä I:llä ruuh­ka-aikaan, mut­ta ruuh­kan vas­tai­seen suun­taan eli n klo 16 idä­as­tä län­teen. Nopeus ihan hyvä, jopa 80 kymp­piä voi­si ajaa, mut­ta paras­ta olla vähän varovaisempi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.