Minä ja Keski-Pasilan kaavoitus

On nous­sut esil­le aja­tus kaa­voit­taa Kes­ki-Pasi­laan enem­män asun­to­ja. Minä olen aja­tuk­ses­ta aina­kin varo­vas­ti eri miel­tä. Alue on yli­voi­mai­sen hyvä seu­dul­li­sia työ­paik­ko­ja aja­tel­len. En haas­kai­si maa­ta asu­mi­sel­le, kos­ka asui­na­lu­ee­na se ei ole miten­kään erin­omai­nen. Minus­ta on hyvin tär­keä­tä osoit­taa toi­mis­to­ja jouk­ko­lii­ken­teen sol­mu­koh­tiin, kos­ka naa­pu­rim­me kaa­voit­ta­vat nii­tä ihan min­ne sat­tuu, eikä Hel­sin­ki­kään ole ilmi­öön syy­tön. Jokai­nen Pasi­laan pan­tu toi­mis­to­ne­liö on pois haja­ra­ken­ta­mi­ses­ta pit­kin savipeltoja.

Sen sijaan olen epä­var­ma sii­tä, kan­nat­taa­ko Kes­ki-Pasi­la raken­taa niin väl­jäs­ti, mut­ta täs­tä olen kovin epä­var­ma. En ole tulos­sa lau­ta­kun­nan kokouk­seen työ­es­teen takia, mut­ta jos oli­sin, suo­si­sin aja­tus­ta, että kil­pai­li­jat voi­si­vat esit­tää myös kor­keam­pia tehok­kuuk­sia vaik­ka­pa kak­kos­vaih­toeh­to­na, jot­ta näh­täi­siin, mah­tuu­ko alu­eel­le sovin­nol­la enemmän.

51 vastausta artikkeliin “Minä ja Keski-Pasilan kaavoitus”

  1. Ihan­ne­ti­lan­ne on, että asun­not, työ­pai­kat, kou­lut ja päi­vä­ko­dit sijait­se­vat käve­lye­täi­syy­del­lä toi­sis­taan. Tämä toteu­tuu useil­la pie­nem­mil­lä paik­ka­kun­nil­la, samoin kuin Hel­sin­gin nie­mel­lä ja esi­mer­kik­si nykyi­ses­sä Län­si- ja Itä-Pasi­las­sa. Nykyi­sin Pasi­las­sa asuk­kai­den ja työ­paik­ko­jen suh­de on noin 1:3. Voi­si­ko Osmo kon­kre­ti­soi­da, mil­lais­ta suh­det­ta hän ajat­te­lee? Vähän huo­les­tut­ta­vil­ta nuo aja­tuk­set nyt näyttävät.

  2. Osaat­ko selit­tää epä­var­muu­te­si syi­tä? Mitä luon­toar­vo­ja Kes­ki-Pasi­las­sa on puo­lus­tet­ta­va­na? Tai mui­ta arvo­ja, jot­ka eivät sie­täi­si suun­ni­tel­tua kor­keam­paa rakennustiheyttä. 

    http://mikkosarela.blogspot.com/2010/03/umpikorttelit.html

    Olen samaa miel­tä, että Kes­ki-Pasi­las­sa kan­nat­tai­si pyy­tää myös vaih­toeh­to­ja, jos­sa tiheys oli­si kor­keam­pi — mut­ta se sai­si olla mer­kit­tä­väs­ti kor­keam­pi, esi­mer­kik­si tuplat nykyi­ses­tä ja samal­la voi­si vapaut­taa tuon nau­ret­ta­van +58m kor­keus­ra­joit­teen. Alue näyt­täi­si kau­em­paa kat­sot­tu­na parem­mal­ta, jos nime­no­maan kes­kio­sa nousee röpö­liäi­ses­ti kor­keam­mal­le kuin reu­nat. (Tuo muu­ten on suu­rin­piir­tein yksi Chris­top­her Alexan­de­rin kaupunginsuunnittelupatterneista)

  3. Mis­tä muu­ten löy­täi­si kau­pun­gin­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan jäsen­ten nimet ja yhteys­tie­dot? KSV:n sivuil­ta olen yrit­tä­nyt etsiä, mut­ta lis­ta on ilmei­ses­ti pii­lo­tet­tu lii­an hyvin oman haku­tai­to­ni kannalta.

  4. Osmo, olen samaa miel­tä sii­tä, että Kes­ki-Pasi­la on erin­omai­nen paik­ka toimistoille.

  5. Näin, sil­lä varauk­sel­la että alu­een ete­lä- ja lou­nais­reu­nan ylem­mät ker­rok­set ovat esi­mer­ki­si työ­suh­dea­su­mi­sel­le val­lan erin­omai­sia, ja toteu­tet­tu­na riit­tä­vä kor­kea­na (unoh­taen aiem­min mai­ni­tut räys­täs­kor­keu­det), tar­jo­aa hie­not näky­mät kau­pun­gin yli, ja meri­nä­ky­mät ylim­mis­sä ker­rok­sis­sa. Alem­mat (melui­sat) ker­rok­set toi­mis­to­ja, ylem­mät asun­to­ja, ja tur­ha nipo­tus huo­neis­ton käyt­tö­tar­koi­tuk­ses­ta poistettu.

    Nämä ovat juu­ri sel­lai­sia asuin­paik­ko­ja joi­den tar­koi­tus pitäi­si olla työn peräs­sä siir­ty­mi­sen hel­pot­ta­mi­nen. Per­hea­sun­to­nor­mil­la ei täs­sä koh­taa tee yhtään mitään.

    Kes­kia­lu­eet sit­ten vähin­tään yhtä tii­vis­tä toi­mis­to­ra­ken­ta­mis­ta kuin Ruo­ho­lah­des­sa, mut­ta kor­keam­pa­na. Yhdes­sä ete­lä­lou­naan kor­kean seka­ra­ken­ta­mi­sen kans­sa tämä vie luon­non­va­lon, mut­ta niin­hän nykyi­set selek­tii­vi-ikku­nat teke­vät muutenkin. 

    Haja­toi­mis­to­ra­ken­ta­mi­sen aika on muu­ten ohi jo ihan itses­tään, täs­sä on kyse pikem­min­kin toi­mis­toa­luei­den väli­ses­tä kilpailusta.

  6. Kes­ki-Pasi­la olis oiva paik­ka tes­ta­ta kaa­voit­ta­mat­to­muut­ta. Ei tart­tis arva­ta, että kan­nat­taa­ko sin­ne sijoit­taa asun­to­ja vai toi­mis­to­ja ja miten kor­keel­le kan­nat­taa raken­taa ja miten tiiviisti.

  7. Vie­lä ker­ran noin lukui­na: Kes­ki-Pasi­laan jul­kis­ten suun­ni­tel­mien mukaan on tulos­sa n. 100 000 k‑m2 asun­to­ja ja n. 300 000 k‑m2 toi­mis­to­ja. Jos raken­nusoi­keu­den arvo on tuol­la edes 1000€/k‑m2, niin raken­nusa­lan tuplaa­mi­nen voi­si tuo­da kau­pun­gin kas­saan 400 mil­joo­naa euroa. 

    Siis tois­tan vie­lä: 400 mil­joo­naa euroa. 

    Onko kau­pun­gil­la oikeas­ti varaa jät­tää tuol­lai­nen mah­dol­li­suus käyttämättä? 

    (Kan­ta­kau­pun­gis­sa huhu­jen mukaan raken­nusoi­keu­des­ta on saa­nut n. 2000€/k‑m2, eli tuplas­ti tuon arvio­ni verran.)

  8. On myös seu­dul­li­sia työ­paik­ko­ja ja Pasi­la on aivan erin­omai­nen niille.”

    Kun vie­lä asuim­me käve­ly­mat­kan pääs­sä Tam­pe­reen rau­ta­tie­a­se­mal­ta, meil­tä käy­tiin jon­kin aikaa junal­la Pasi­las­sa töis­sä. Ei sovi lap­si­per­heel­le, mut­ta sii­nä elä­män­ti­lan­tees­sa kun piti vain hank­kia työ­ko­ke­mus­ta tämä oli ihan toi­mi­va järjestely.

  9. Tuo­ta, ei toi­mis­to­työ­paik­ka-aluei­ta, kii­tos eli asu­tus­ta. Ja vaik­kei sitä KSV usko, niin työ­paik­ka­mää­rä riip­puu alu­een halut­ta­vuu­des­ta eikä suo­raan neliöis­tä, tar­peek­si hyväl­lä pai­kal­la tyy­dy­tään pie­nem­pään tilaan per työntekijä.

    Osa tuo­ta halut­ta­vuut­ta on kau­pun­kiym­pä­ris­tö, ja työ­pai­kat ja asu­tus tuke­vat samo­ja pal­ve­lu­ja. Esi­mer­kik­si ravin­to­la kan­nat­taa parem­min jos asiak­kai­ta on sekä lou­naal­la että illallisella.

    Ymmär­rän sen työ­paik­ka­lii­ken­teen ja asuin­ra­ken­ta­mi­sen yhteen­so­vit­ta­mi­sen ongel­mat mis­tä spot­tu jak­saa muis­tut­taa, mut­ta osa­päi­vä­kau­pun­ki on vaan ker­ta­luok­kaa isom­pi ongelma.

    Perus­on­gel­ma on se lii­ken­ne­suun­ni­tel­ma, ole­tuk­sel­la että rata­pi­ha on jät­tö­maa­ta jon­ne on näp­pä­rä tuo­da mota­ri pois asu­tuk­sen kes­kel­tä se on ihan jär­ke­vä. Ehkä näin oli sil­loin kun se laa­dit­tiin. Mut­ta kun sil­le jät­tö­maal­le teh­dään kau­pun­kia niin tuo ole­tus ei päde.

    Rat­kai­su on lait­taa Vetu­ri­tie maan alle jol­loin on enem­män tilaa raken­nuk­sil­le. Esi­mer­kik­si niin että kään­ne­tään Vetu­ri­tie radan ali Teol­li­suus­ka­dul­le eikä toi­sin­päin ja teh­dään Teol­li­suus­ka­dul­ta tun­ne­li Nor­dens­kiöl­din­ka­dun alkuun. Mak­saa­han se, mut­ta tuol­la taval­la saa­daan vas­taa­vas­ti lisää rakennusmaata.

  10. Kemp­pai­nen: Kau­pun­gin­osa­koh­tai­set työ­paik­kao­ma­va­rai­suus­lu­vut eivät oikeas­taan ker­ro juu­ri mitään. Kes­ki­mää­räi­nen työ­mat­ka on pää­kau­pun­ki­seu­dul­la 8,4 km (kehys­kun­ta­lai­set eivät muka­na luvus­sa), ja alle 2km mat­ko­ja on vain 20%. Pasi­las­sa täis­sä käy­vis­tä siis ehkä joka vii­des asuu siel­lä, luul­ta­vas­ti har­vem­pi­kin, kos­ka hyvien yhteyk­sien takia Pasi­laan tul­ta­neen pidem­piä­kin matkoja.

    Tyy­pil­li­ses­sä kah­den työs­sä­käy­vän per­hees­sä molem­pien työ­pai­kat osu­vat käve­lye­täi­syy­del­le lähin­nä tuu­ril­la. Jos molem­mat oli­si­vat­kin töis­sä samal­la alu­eel­la, niin työ­suh­teet tup­paa­vat vaih­tu­maan ja yri­tyk­set­kin muut­ta­maan. Kun las­ten men­tyä kou­luun ihmi­set eivät enää aina­kaan halua muut­taa työn peräs­sä pit­kin seu­tua, ovat pidem­mät työ­mat­kat käy­tän­nös­sä väis­tä­mä­tön rea­li­teet­ti aina­kin suu­rel­le osal­le väes­töä. Tämä on myös se syy min­kä takia Van­ha­sen “puutarhakaupunki”-visio on mah­do­ton ja joh­taa vaan asfal­tin levit­tä­mi­seen pit­kin peltoja.

    Sik­si työ­paik­ko­ja on syy­tä raken­taa hyvien yhteyk­sien äärel­le, niin kuin asun­to­ja­kin. Pasi­laan kyl­lä soi­si mah­tu­van molem­pia, kos­ka kont­to­ria­lue on tyh­jä­nä todel­la kolk­ko. Sii­tä ei oli­si kiva kävel­lä yöl­lä läpi ase­mal­ta Länsi-Pasilaan.

    Niin, ja sama miel­tä Osmon ja Säre­län kans­sa, että kor­keam­mat vaih­toeh­to­suun­ni­tel­mat oli­si­vat kokei­le­mi­sen arvoi­sia. Jos niis­tä tulee huo­no­ja, niin sit­ten ne voi vaan heit­tää roskiin.

  11. Ja muu­ten, onko­han täs­sä nyt vähän suh­teel­li­suu­den­ta­ju hämärtynyt?

    Kes­ki-Pasi­lan val­mis­tut­tua Pasi­la ei ole enem­pää eikä vähem­pää kuin suu­rin piir­tein Ruo­ho­lah­den kokoi­nen työ­paik­ka-alue. Sii­hen näh­den puheet kak­kos­kes­kus­tas­ta ja lii­ken­ne­suun­ni­tel­mat mota­rei­neen, sekä met­roi­neen ja Pisa­roi­neen rati­koi­den lisäk­si tun­tuu ylimitoitetuilta.

    Täl­lä menol­la sii­tä myös tulee Ruo­ho­lah­den näköi­nen ja oloi­nen. Sil­lä ero­tuk­sel­la että Ruo­ho­lah­ti sen­tään edes joten kuten kiin­nit­tyy muu­hun kau­pun­kiin ja Jät­kä­saa­ren myö­tä paremmin.

  12. No vih­doin jotain jär­ki­pu­het­ta. Hel­sin­gin kan­nat­tai­si lii­ken­teen suju­mi­sen vuok­si siir­tää mah­dol­li­sim­man pal­jon työ­paik­ko­ja hel­sin­gin­nie­mel­tä pasi­laan ja kehä­tei­den varsille.

    Kes­kus­ta on sumppu.

  13. Espoos­sa Kei­la­nie­mi on luo­taan­työ­tä­vä toi­mis­to­komplek­si, jos­sa ei kel­lo 17 jäl­keen illal­la tapah­du yhtään mitään. Halu­aa­ko Osmo Soi­nin­vaa­ra Kes­ki-Pasi­las­ta uuden Kei­la­nie­men, mut­ta juna-asemalla?

  14. Tpyy­luo­ma, sen takia olen yrit­tä­nyt tol­kut­taa, että nuo suun­ni­tel­mat ovat aivan lii­an varo­vai­sia. Kun­nol­li­sel­la tii­viil­lä raken­ta­mi­sel­la alu­eel­le mah­tu­va työ­paik­ka ja asuin­mää­rää voi­tai­siin kas­vat­taa merkittävästi. 

    Ehdot­to­mas­ti samaa miel­tä ravin­to­lois­ta ja muis­ta palveluista. 

    Itä- ja Län­si-Pasi­las­sa voi­si samal­la kokeil­la sitä, että asun­to­yh­tiöil­le antai­si luvan raken­taa run­saas­ti lisä­kor­keut­ta. Omas­ta puo­les­ta­ni vaik­ka sil­lä peri­aat­teel­la, että raken­taa niin pal­jon kuin haluat­te, kun­han raken­nus­ten tur­val­li­suus säilytetään.

    Jos Pasi­las­ta halut­tai­siin toi­nen kes­kus, noi­den lisäk­si rata­pi­ha pitäi­si kat­taa kan­nel­la ja raken­taa (taas­kin tehok­kaas­ti). Oli­kos jos­sain las­kel­mia sii­tä kuin­ka pal­jon kat­ta­mi­nen (tai tun­ne­loin­ti) mak­sai­si? Ja kuin­ka pal­jon sii­tä saa­tai­siin tehok­kaal­la raken­ta­mi­sel­la rakennusoikeuksina?

  15. tpyy­luo­ma: “Kes­ki-Pasi­lan val­mis­tut­tua Pasi­la ei ole enem­pää eikä vähem­pää kuin suu­rin piir­tein Ruo­ho­lah­den kokoi­nen työpaikka-alue.”

    Jos­sain on sit­ten vää­rää tietoa:

    KSV/Ruoholahti: Ruo­ho­lah­des­sa tulee sen val­mis­tut­tua ole­maan kaik­ki­aan noin 8 000 asu­kas­ta ja 13 000 työpaikkaa.

    http://www.uuttahelsinkia.fi: Nyky­ään Pasi­las­sa on asuk­kai­ta 8 600 ja työ­paik­ko­ja yli 25 000. Pasi­lan toteu­tus jat­kuu 2040-luvul­le, jol­loin osa-aluei­den asu­kas­mää­rä on yhteen­sä lähes 20 000. Alu­eel­le raken­ne­taan yli mil­joo­na ker­ros­ne­liö­met­riä uusia toi­mi­ti­lo­ja, joi­den val­mis­tut­tua Pasi­la tar­jo­aa työ­tä yli 50 000 ihmiselle.

    Ja kyl­lä, esi­mer­kik­si Ilma­la ja Haka­mäen­tien poh­jois­puo­len Itel­lat ovat samaa kokonaisuutta.

    Siis nykyis­ten suun­ni­tel­mien mukaan Pasi­la on nel­jä Ruo­ho­lah­tea, ja jos tii­vis­tet­täi­siin, vie­lä aina­kin yksi Ruo­ho­lah­ti lisää, ehkä toi­nen­kin. Pel­käs­tään Kes­ki-Pasi­laan on esi­tet­ty 10000 työ­paik­kaa, ei-tii­viis­ti rakentaen.

  16. Juha, koko seu­dun tuk­koi­sin auto­väy­lä on Kehä I, Kehä III saat­taa tosin men­nä koh­ti ohi. Ja poi­kit­tai­nen jouk­ko­lii­ken­ne on mitä on. Miten työ­paik­ko­jen siir­ty­mi­nen kehil­lä vähen­tää ruuhkia?

    spot­tu, joo lii­oit­te­len: Län­si- ja Itä-Pasi­las­sa on kus­sa­kin ole­maan noin 10 000 työ­paik­kaa ja Kes­ki-Pasi­laan tulee samat 10 000 nykyis­ten kaa­vai­lu­jen mukaan. Ver­tai­lu­koh­dak­si sopii esi­mer­kik­si Kamp­pi (26 000, läh­de: Hel­sin­ki Alueit­tain). Point­ti on kui­ten­kin edel­leen se että ei tuo nyt niin val­ta­va kes­kus ole. Poh­jois-Pasi­laan on muu­ten Pasi­lan ase­mal­ta noin kak­si kilo­met­riä eli saman ver­ran kuin Haka­nie­meen, las­ke­taan­ko sekin samaan työpaikka-alueeseen?

  17. tpyy­luo­ma: “Poh­jois-Pasi­laan on muu­ten Pasi­lan ase­mal­ta noin kak­si kilo­met­riä eli saman ver­ran kuin Haka­nie­meen, las­ke­taan­ko sekin samaan työpaikka-alueeseen?”

    Itse las­ken Pasi­lan työ­paik­ka-alu­eek­si suun­nil­leen sen mitä viit­sii kävel­lä Pasi­lan ja Ilma­lan ase­mil­ta, eli poh­joi­ses­sa jon­ne­kin puo­leen­väiin Pos­tin­tai­val­ta hyväl­lä sääl­lä. Sii­tä poh­joi­seen onkin pelk­kää logistiikka-aluetta.

    Jos Pasi­lan seka-alueis­ta tyk­kää, on Itä-Pasi­la täs­tä ajat­te­lus­ta mai­nio esi­merk­ki, viras­to­ja ja asuin­ta­lo­ja limit­täin. Alu­een moni­puo­li­nen ja run­sas pal­ve­lun­tar­jon­ta sekä viih­tyi­sä mil­jöö takaa vilk­kaan urbaa­nin tun­nel­man aamu­var­hai­ses­ta ilta­myö­hään. Itä-Pasi­las­sa on jokai­sel­le jotakin!

  18. Hal­val­la menee… Riit­tä­vä asu­kas­poh­ja ja työ­paik­ka­mää­rä ede­saut­taa viih­tyi­sän kau­pun­kiym­pä­ris­tön syn­ty­mis­tä, ei tie­ten­kään takaa sitä. Toi­saal­ta 8 000 asuk­kaan kau­pun­gik­si Pasi­las­sa on san­gen vir­keä pal­ve­lu­tar­jon­ta, ja ne Itä-Pasi­lan asui­na­lu­eet ei ole edes ihan mah­dot­to­man huo­no­ja var­sin­kaan nii­hin toi­mis­to­kort­te­lei­hin verrattuna.

  19. Niin ja rea­lis­ti­nen käve­ly­mat­ka kau­pun­gis­sa on pikem­min­kin puo­li kilo­met­riä kuin puolitoista.

  20. spot­tu, Itä-Pasi­la on pilat­tu lait­ta­mal­la jalan­kul­ki­jat tasoon, jos­sa kaik­kial­le on pak­ko kul­kea sil­to­ja pit­kin. Tämä piden­tää käve­ly­mat­ko­ja ja ehkäi­see tehok­kaas­ti pal­ve­lui­den syntymistä. 

    Lisäk­si tie­ten­kin koko Pasi­lan nykyi­nen asu­kas- ja työ­paik­ka­mää­rä on aut­ta­mat­ta riit­tä­mä­tön kes­kus­ta­mai­sel­le pal­ve­lu­ra­ken­teel­le. Sik­si­kin Kes­ki-Pasi­la tuli­si raken­taa nykyis­tä suun­ni­tel­maa pal­jon tiiviimmin.

  21. Toi­mis­to­ja raken­ta­mal­la alu­ees­ta tulee suu­rim­mak­si osak­si aikaa aavekaupunki.

    Sin­ne pitää raken­taa pal­jon asun­to­ja, joi­den asuk­kaat elät­tä­vät alu­een pal­ve­lui­ta ympä­ri vuo­ro­kau­den ympä­ri vuo­den, ja asuk­kai­den mää­rän pitää olla riit­tä­vä kun­nol­lis­ten pal­ve­lui­den elättämiseksi.

    Kan­si­rat­kai­su toi­mii, jos se teh­dään oikein. On ihan sel­vä, että Meri­haas­sa tai Itä-Pasi­las­sa toteu­tus ei ole ihan ok. Toteu­tuk­sen lop­pu­tu­lok­ses­ta ei pitäi­si kul­ki­jan havai­ta kul­ke­van­sa kan­nel­la, vaan katu­ta­sos­sa. Katu­ta­son alle voi­si sit­ten tul­la vaik­ka­pa park­ki­hal­le­ja tai muu­ta infraa, jota esim. ker­kus­tas­sa yri­te­tään sijoit­taa maan alle. Ei se ihmi­nen oikeal­la toteu­tuk­sel­la pys­ty havait­se­maan, onko täs­sä nyt beto­ni­kan­si välis­sä vai onko ala­puo­li­nen raken­ne ken­ties met­rin sora­ker­rok­sen alla ennen­kuin tulee betonikatto.

  22. Osmo on oikeas­sa. Kes­ki-Pasi­la ei ole sopi­vaa asuin­ra­ken­ta­mi­sen aluet­ta. Toi­mis­toa tii­vis­tiin joko kuu­teen ker­rok­seen, tai sit­ten oikein kun­nol­la vähin­tään kuusi­kym­men­tä kerrosta. 😀

    Paras kan­si­jär­jes­te­ly pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on täl­lä het­kel­lä Tapio­la. Joten sii­tä voi ottaa oppia. Kaik­ki lii­ken­ne kan­nen alle, oli kyse hen­ki­lö­au­tos­ta, spå­ras­ta tai vält­tä­mät­tö­mäs­tä pahas­ta eli bussista.

    Mihin teh­dään uusi Kal­lio? Hel­sin­ki tar­vit­see uuden suu­ren kau­pun­gin­osan, jos­sa on vain pie­niä asun­to­ja. Kes­ki­ko­ko 20m² oli­si sopi­va, jol­loin jou­kos­sa on pal­jon pie­niä, hal­po­ja, noin 15m² luuk­ku­ja rep­pu­reil­le, opis­ke­li­joil­le tms.

  23. Kes­ki-Pasi­la on alu­ee­na koh­ta­lai­sen sup­pea ime­mään tule­vien vuo­si­kym­me­nien kes­kus­ta­ha­kui­sen toi­mi­ti­la- ja asun­to­ra­ken­ta­mi­sen kysyn­nän. Pasi­la laa­je­nee poh­joi­seen niin, että kol­me rau­ta­tie­a­se­maa (Pasi­la, Ilma­la ja Käpy­lä ) sekä kak­si met­roa­se­maa ( Pasi­la ja Met­sä­lä ) sekä muu­ta­ma rai­tio­lin­ja liit­tä­vät sen seu­dun joka kolk­kaan nopeil­la yhteyksillä.

    Mai­se­mal­li­ses­ti syn­tyy hedel­mäl­li­nen kont­ras­ti kes­kus­puis­ton ja kivi­kau­pun­gin välil­le. Voi olla, että puis­ton itä­reu­na on toteu­tet­ta­va puis­to­na, joka kes­tää luon­non­met­sää parem­min kulutusta.

  24. Paras kan­si­jär­jes­te­ly on täl­lä het­kel­lä Manhattan.

    Mik­sei koko Pasi­laa voi­si vetää kan­nel­la yhte­näi­sek­si alu­eek­si siten, että pääl­lä aja­va autoi­li­ja tai käve­li­jä ei huo­mai­si mitään rajaa sii­hen mis­sä lou­hit­tu kal­lio alkaa ja mis­sä se loppuu?

    Eihän autoi­li­ja huo­maa sem­mois­ta kes­kus­tas­sa­kaan eikä myös­kään Manhattanilla.

    Pasi­lan sil­ta pitäi­si vetää ihan samas­sa tasos­sa sil­ta koko alue ja alle kaik­ki pysä­köin­ti­lai­tok­set ym., luu­li­si ole­van hal­vem­paa­kin kuin lait­taa talot maan­va­rai­sek­si ja sit­ten lou­hia pysä­köin­ti­lai­tos kallioon.

  25. tpyy:“Juha, koko seu­dun tuk­koi­sin auto­väy­lä on Kehä I, Kehä III saat­taa tosin men­nä koh­ti ohi. Ja poi­kit­tai­nen jouk­ko­lii­ken­ne on mitä on. Miten työ­paik­ko­jen siir­ty­mi­nen kehil­lä vähen­tää ruuhkia?”

    Van­taal­ta ja espoos­ta sekä ympä­rys­kun­nis­ta on hel­pom­pi tul­la kehil­le tai pasi­laan kuin kes­kus­taan asti.

  26. Mikko:“Olikos jos­sain las­kel­mia sii­tä kuin­ka pal­jon kat­ta­mi­nen (tai tun­ne­loin­ti) mak­sai­si? Ja kuin­ka pal­jon sii­tä saa­tai­siin tehok­kaal­la raken­ta­mi­sel­la rakennusoikeuksina?”

    Kat­ta­mis­ta suun­ni­tel­tiin kyl­lä, mut­ta kun rau­ta­tieih­mi­set vaa­ti­vat, että rata­pi­ha on säi­ly­tet­tä­vä raken­nus­ten alla, tulee raken­teis­ta juma­lat­to­man ras­kai­ta ja kal­lii­ta (luok­kaa 1000 euroa/m2) — nii­den pitää kes­tää junan tör­mäys yms. Pisa­ra-rata mak­saa 250 mil­joo­naa ja jos rahaa käy­tet­täi­siin tuplas­ti sen ver­ran, saa­tai­siin myös kau­ko­ju­nat kier­to­tun­ne­liin kes­kus­tan alle. Sil­loin ei tar­vit­tai­si jär­jes­te­ly­pi­haa, ja sääs­tet­täi­siin aika pal­jon rahaa. Esim. alue­te­hok­kuu­del­la 3 saa­tai­siin raken­net­tua Kes­ki-Pasi­laan noin mil­joo­naa kerrosneliötä.

    Kal­le: “Mihin teh­dään uusi Kal­lio? Hel­sin­ki tar­vit­see uuden suu­ren kau­pun­gin­osan, jos­sa on vain pie­niä asun­to­ja. Kes­ki­ko­ko 20m² oli­si sopi­va, jol­loin jou­kos­sa on pal­jon pie­niä, hal­po­ja, noin 15m² luuk­ku­ja rep­pu­reil­le, opis­ke­li­joil­le tms.”

    Ei teh­dä, 20 m² on mini­mi­ko­ko asun­noil­le nykyään.

  27. Pasi­laan kai kor­kea raken­ta­mi­nen sopii parem­min kuin min­ne­kään kun mai­se­maa puh­koo jo Ylen link­ki­tor­ni. Radan kan­si vaa­tii sekin kor­ke­aa raken­ta­mis­ta. Opis­ke­li­ja-asun­to­ja­kin voi­si sijoit­taa tuon­ne muu­ta­man minuu­tin juna­mat­kan pää­hän steis­sis­tä. Itäis­tä Pasi­laa voi­si kohen­taa maa­laa­mal­la ja mai­se­moin­nil­la. Wow-ark­ki­teh­tuu­ril­le voi­si antaa näy­tön pai­kan tuol­la. Toi­mi­vat yhtey­det len­toa­se­mal­le oli­si­vat vaa­ti­muk­se­na itsestäänselvyys.

    Ja kuten sanot­tua, asu­mi­sen ja bis­nek­sen pain­opis­te ei sta­dis­sa valu ete­lään päin.

  28. Vil­le, jos käsi­tän oikein, rata­pi­han kat­ta­mi­nen ei kan­na­ta, kos­ka rau­ta­tie­puo­li ei halua teh­dä mitään, mikä koi­tui­si hei­dän maksettavakseen? 

    Mil­joo­na ker­ros­ne­liö­met­riä raken­nusoi­keus­hin­taan 1000€/k‑m2 oli­si muu­ten noin mil­jar­di euroa. Sil­lä sai­si raken­net­tua aika pal­jon kal­lis­ta infraa paikalle.

  29. Crash: “Itäis­tä Pasi­laa voi­si kohen­taa maa­laa­mal­la ja maisemoinnilla.”

    Kai­vat­tui­hin mai­se­moin­ti­toi­men­pi­tei­siin vir­ka-apua saa­nee puolustusvoimilta.

    Has­sua muu­ten miten aina puhu­taan auto­jen ja muun infran lait­ta­mi­ses­ta maan alle, jot­ta ihmi­sil­le riit­tää tilaa maan pääl­lä. Tal­vel­la kes­kus­tas­sa käy­des­sä huo­maa että ihmi­set äänes­tä­vät jaloil­laan juu­ri toi­sin­päin, eli Kam­pin kes­kuk­sen sisä­kä­ve­ly­ka­dut ja Ase­ma­tun­ne­lin kan­sa­lais­ten olo­huo­ne ovat täyn­nä ja pin­nal­la sijait­se­vat torit tyhjempiä.

  30. Kai­vat­tui­hin mai­se­moin­ti­toi­men­pi­tei­siin vir­ka-apua saa­nee puolustusvoimilta.

    Heh. Kiel­tä­mät­tä sen viras­to­ta­lon kort­te­lin voi­si räjäyt­tää. Kave­rin fir­ma kor­ja­si nii­tä talo­ja aikoi­naan, isän­nöit­si­jän­kin näke­mys oli kuu­lem­ma että tuli­si hal­vem­mak­si pur­kaa ja raken­taa uudes­taan… Se Pasi­lan kak­si­ta­so­rat­kai­su ei ole hyvä mones­ta­kaan syy­sä, mut­ta se on vie­lä huo­nom­pi vail­li­nai­ses­ta toteu­tuk­ses­ta joh­tuen. Eli siel­lä itä­puo­lel­la ne kan­net pitäi­si olla koko kadun yli, eikä yksit­täi­si­nä sil­toi­na. Sil­le että ne kan­nen alu­eet on hyvin var­joi­sia kor­keis­ta talo­ri­veis­tä joh­tuen (ihan noin vink­ki­nä Kes­ki-Pasi­lan kan­nal­ta) ei voi kyl­lä ilman sitä tykis­tön vir­ka-apua teh­dä mitään.

    Has­sua muu­ten miten aina puhu­taan auto­jen ja muun infran lait­ta­mi­ses­ta maan alle, jot­ta ihmi­sil­le riit­tää tilaa maan pääl­lä. Tal­vel­la kes­kus­tas­sa käy­des­sä huo­maa että ihmi­set äänes­tä­vät jaloil­laan juu­ri toi­sin­päin, eli Kam­pin kes­kuk­sen sisä­kä­ve­ly­ka­dut ja Ase­ma­tun­ne­lin kan­sa­lais­ten olo­huo­ne ovat täyn­nä ja pin­nal­la sijait­se­vat torit tyhjempiä.

    Ja muun vuot­ta ase­ma­tun­ne­li on taas aika kuol­lut. Muis­taak­se­ni oltiin jos­kus yhtä miel­tä sii­tä että toi­mi­va rat­kai­su oli­si katet­tu väy­lä ensim­mäi­ses­sä ker­rok­ses­sa joka auke­aa suo­raan katu­ta­soon. Esi­mer­kik­si siel­lä Pasi­lan sil­lal­la tuon voi­si toteut­taa niin että poh­jois­puo­lel­le sil­taa oli­si katet­tu katu ase­man jat­kee­na joka aukei­si avo­nai­seen tilaan sil­lal­le. Tai jotain. Muu­ten, se ase­man hal­lin taso kyl­lä toimii.

  31. tpyy­luo­ma: “Muis­taak­se­ni oltiin jos­kus yhtä miel­tä sii­tä että toi­mi­va rat­kai­su oli­si katet­tu väy­lä ensim­mäi­ses­sä ker­rok­ses­sa joka auke­aa suo­raan katutasoon.”

    Kyl­lä­hän ase­ma­tun­ne­li toi­mii, mut­ta viih­tyi­syy­des­tä sitä ei voi syyt­tää. Point­ti­ni on että aika ison osan vuo­des­ta mikä tahan­sa sisä­ti­la kel­paa. Saman ilmiön voi muu­ten käy­dä totea­mas­sa Van­taan Jum­bos­sa. Väl­jä ulko­ti­la on yliarvostettua.

    Mitä (Keski-)Pasilan veto­voi­mai­suu­teen iltai­sin tulee, voi­ko hal­paa tuop­pia lukuu­not­ta­mat­ta kuvi­tel­la mitään joka pitäi­si pal­ve­lu­ja hake­vat ihmi­set Pasi­las­sa kun paris­sa minuu­tis­sa pää­see kes­kus­taan ? Kil­pai­lua­se­tel­ma on aivan mah­do­ton sel­lai­sil­le pal­ve­luil­le joi­den yksi kom­po­nent­ti on viih­tyi­syys. Mitään viih­tyi­sää kei­das­ta ei syn­ny sel­lai­sil­le kais­ta­leil­le joi­ta nyt ollaan suun­nit­te­le­mas­sa kos­ka jat­ku­mot puut­tu­vat. Muu­ta­ma iso sink­ku­ho­tel­li­ta­lo voi­si toi­mia niin ei meni­si hyvä valo hukkaan.

  32. Ennem­min yli­mi­toi­tet­tua kuin yliar­vos­tet­tua, ihan kivas­ti väkeä on esi­mer­kik­si Kluu­vi­ka­dul­la katu­ta­sol­la kes­kel­lä tal­vea­kin kun taas Narink­ka­to­ri on tyh­jä kes­kel­lä kesää. Ja olen tuos­ta jat­ku­mos­ta täy­sin samaa miel­tä, Pasi­la on saa­ri. Sil­le voi­si teh­dä jotain.

  33. Kova on into mik­ro­ma­na­ge­roi­da Kes­ki-Pasi­laa. Eikö me nyt voi­tas suo­siol­la myön­tää, että hom­ma on lii­an moni­mut­kai­nen suun­ni­tel­ta­vak­si. Ei kukaan tie­dä pal­jon­ko asun­to­ja, toi­mis­to­ja ja pal­ve­lui­ta sin­ne pitää sijoittaa.

    Kokeil­tas nyt edes ker­ran miten mark­ki­nat toi­mii. Kes­kus­joh­tois­ta suun­nit­te­lua ku on kokeil­tu jo ker­ran jos toisenkin.

    1. Mark­ki­nat eivät toi­mi miten­kään näin moni­mut­kai­ses­sa tilan­tees­sa, ellei Art­tu­ri tar­koi­ta “markki9noilla” suun­nit­te­lua, jon­ka tekee jokin suu­ri suun­nit­te­luun eri­kois­tu­nut yritys.

  34. Art­tu­rin kom­men­tin ja Osmon vas­ta­kom­men­tin voi­si yhdis­tää niin, että alu­een suun­nit­te­lus­ta pitäi­si kil­pail­la, eli jär­jes­tää kaa­voi­tus­kil­pai­lu. Riip­puu sit­ten pai­no­tuk­sis­ta, pide­tään­kö avoin ark­ki­teh­ti­kil­pai­lu, joka arvioi­daan “objek­tii­vi­ses­ti” vai pide­tään­kö tar­jous­kil­pai­lu raken­nut­ta­jien kes­ken, jol­loin pai­not­tu­vat rahas­sa mitat­ta­vat arvot. Ark­ki­teh­ti­kil­pai­lu­kaan ei oikeas­taan ole ihan demo­kraat­ti­nen tapa, kun ei kau­pun­ki­lais­ten kui­ten­kaan anne­ta äänes­tää niis­tä ehdotuksista:)

    1. Alu­eel­la jär­jes­te­tään suun­nit­te­lu­kil­pai­lu, jos­sa voit­ta­nut taho saa alu­een myös toteu­tet­ta­vak­seen. Nyt kes­kus­tel­laan suun­nit­te­lu­kil­pai­lun raa­meis­ta. Lau­ta­kun­ta nos­ti ker­ro­sa­lan ylä­ra­jaa 20 000 neliöllä.

  35. Jos oikein aavis­tan, tulos­sa on hie­man saman­lai­nen seka­muo­toi­nen kil­pai­lu kuin Kam­pin kes­kuk­sen koh­dal­la, eli kil­pai­li­jat esit­tä­vät sekä suun­ni­tel­man että tar­jouk­sen alu­ees­ta? Toi­vot­ta­vas­ti lop­pu­tu­le­ma on parem­pi kuin Kampissa.

  36. Ja mitä jos ei oli­si mitään raa­me­ja — annet­tai­siin kil­pai­li­joi­den ehdot­taa, mitä par­haak­si kat­so­vat? Voi­han kaik­ki ehdo­tuk­set hylä­tä, jos eivät kelpaa…

  37. Osmo: Siis oot­ko sinä nyt ihan tosis­sa sitä miel­tä, että mitä moni­mut­kai­sem­pi asia, niin sitä enem­män sitä koko­nia­suut­ta pitää suunnitella?

    Tämä on niin pää­lael­len kään­ty­nyt näke­mys, että har­voin koh­taa vastaavaa.

    Moni­mut­kai­set jär­jes­tel­mät kuten nyt vaik­ka mark­ki­nat, eko­sys­tee­mi tai inter­net syn­ty­vät juu­ri siten, että yksit­täi­set toi­mi­jat teke­vät pää­tök­siä ja näi­den pää­tös­ten sum­ma­na syn­tyy jär­jes­tel­mä, jota kukaan ei ole suun­ni­tel­lut, mut­ta joka sii­tä huo­li­mat­ta on järjestelmä.

    Yksin­ker­tai­sia asioi­ta sen sijaan voi­daan suun­ni­tel­la kes­kus­joh­toi­ses­ti, esim. sitä miten kän­ny­köi­tä valmistetaan.

    Mihin ihmee­seen sinä perus­tat tuon näke­myk­se­si, että mark­ki­nat eivät toi­mi moni­mut­kai­sis­sa tilan­teis­sa? Minä olen anta­nut usei­ta esi­merk­ke­jä moni­mut­kai­sis­ta sys­tee­meis­tä jois­sa mark­ki­nat toi­mi­vat lois­ta­vas­ti. Mis­sä on ne esi­mer­kit moni­mut­kai­sis­ta sys­tee­meis­tä, jois­sa kes­kus­joh­toi­nen suun­nit­te­lu toi­mii loistavasti/ne esi­mer­kit moni­mut­kai­sis­ta sys­tee­meis­tä jois­sa mark­ki­nat eivät toimi?

    Hin­nat välit­tä­vät infor­maa­tio­ta ja ohjaa­vat ihmi­set teke­mään oikei­ta pää­tök­siä koko­nai­suu­den kaut­ta. Nyt jos alat taas tähän väit­tä­mään jotain path depen­dency jut­tua ja pai­kal­li­sia huip­pu­ja, niin mie­ti eka­na miten toden­nä­köis­tä on, että nämä toteu­tu­vat Pasi­las­sa, joka on jo ympä­röi­vän kau­pun­ki­ra­ken­teen kes­kel­lä ja jon­ka hin­ta­sig­naa­lei­hin ympä­ris­tö sik­si vai­kut­taa jo voimakkaasti.

    Vil­le: Kaa­voi­tus­kil­pai­lu ei toi­mi, kos­ka sitä ei ohjaa mark­ki­na­me­ka­nis­mi, eli hin­nat. Kil­pai­lun raa­dil­la ei ole hin­to­jen välit­tä­mää infor­maa­tio­ta. Myös­kään demo­kra­tia ei toi­mi moni­mut­kais­ten jär­jes­tel­mien suunnittelussa.

    Ei kukaan asian­tun­ti­ja tai asian­tun­ti­ja­ryh­mä voi tie­tää miten pal­jon asuntoja/palveluita/toimistoja Kes­ki-Pasi­laan kan­nat­taa raken­taa, miten kor­kei­ta raken­nuk­sia sin­ne kan­nat­taa raken­taa ja miten tiiviisti.

    Osmo:

    Alu­eel­la jär­jes­te­tään suun­nit­te­lu­kil­pai­lu, jos­sa voit­ta­nut taho saa alu­een myös toteutettavakseen.

    Tämä on ehkä huo­noin mah­dol­li­nen rat­kai­su. Täl­lä tie­tys­ti saa­daan sitä sinun toi­vo­maa­si “yhtei­näis­tä kau­pun­ki­ku­vaa”. Har­mi vaan, että yhtäi­nen kau­pun­ki­ku­va on suu­ren ylei­sön mie­les­tä huo­no jut­tu. (Tai sano­taan­ko tar­kem­min, että kun yhte­näi­nen kau­pun­ki­ku­va tar­koit­taa useam­min Ruo­ho­lah­tea kuin Kar­ta­non­kos­kea, niin sik­si se on yleen­sä huo­no juttu.)

    Mä en ymmär­rä mikä sul­la on Osmo niin kovas­ti kokei­lu­ja vas­taan. Ei nää hom­mat iki­nä para­ne, jos pää­tä haka­taan sei­nään aina vaan uudes­taan ja uudes­taan. Jos ei tuu hyvää, niin haka­taan sit kovem­min. Suun­ni­tel­laan yksi­tyis­koh­tai­sem­min ja suu­rem­pia aluei­ta ker­ral­la ja anne­taan toteut­ta­mi­nen yhä har­vem­pien käsiin.

    1. Vaikleus kos­kee täs­sä lii­ken­ne­jär­jes­tel­män suun­nit­te­lua. Ajat­te­lit­ko, että lii­ken­ne­verk­ko syn­tyi­si mark­ki­naeh­toi­ses­ti niinm, että joku tar­jo­aa ramp­pia, toi­nen liu­ku­por­tai­ta eikä kukaan suun­nit­te­le mihin mikin niis­tä pan­naan? Mark­ki­nat toi­mi­vat yli­pään­sä­kin ilman suun­nit­te­lua vain, ellei hyö­ty­funk­tios­sa ole lokaa­le­ja maksimeja.

  38. Minä voi­sin kyl­lä kan­nat­taa sel­lais­ta kokei­lua, jos­sa kun­kin raken­nuk­sen teet­tä­jät voi­si­vat päät­tää kuin­ka kor­kea talos­ta tulee ja mon­ta­ko auto­paik­kaa kel­la­riin laitettaisiin.
    Yhte­näi­nen ilme muu­ten on yksi nois­ta nyky­kau­pun­gin kirouk­sis­ta. Pasi­la, meri­ha­ka ja ruo­ho­lah­ti vaik­ka esimerkkeinä.

  39. Tai­dan täs­sä asias­sa vähän sym­pa­ta Art­tu­ria. Hel­sin­gin lii­ken­ne­verk­koa on kyyl­lä suun­ni­tel­tu, mut­ta sel­lai­nen aja­tus että oli­si joku suu­ri koko­nais­suun­ni­tel­ma jota oli­si joh­don­mu­kai­ses­ti toteu­tet­tu ei minus­ta ole his­to­rial­lies­ti paik­kaan­sa­pi­tä­vä. Minä en usko että mark­ki­na­me­ka­nis­mit tuot­taa miten­kään fik­sua lii­ken­ne­jär­jes­tel­mää, tar­vit­ta­via hin­noit­te­lu­me­ka­nis­me­ja ei ole eikä nii­tä ole mis­sään muu­al­la­kaan saa­tu aikai­sek­si. Toi­saal­ta en ole vakuut­tu­nut sii­tä­kään että lii­ken­ne­suun­nit­te­lu tuot­tai­si mitään parempaa.

    Jos jotain tulee sää­del­lä niin se on nime­no­maan raken­nus­kor­keus, tai tar­kem­min var­jos­tus koko­nai­suu­des­saa, se että talo var­jos­taa koko naa­pu­ri­tont­tia on suo­ras­taan oppi­kir­jae­si­merk­ki nega­tii­vi­nen ulko­vai­ku­tuk­ses­ta. Yksi (toki monis­ta) syis­tä mik­si Itä-Pasi­la on niin ankea on että kor­keat ja lähek­käin toi­si­aan sijoi­te­tut talot blok­kaa luonnovalon.

    Epäi­len vaan että tuo kor­keus­sää­te­ly Kes­ki-Pasi­las­sa pikem­min­kin nos­taa kuin las­kee ker­ros­kor­keut­ta. Nor­maa­leil­la maan hin­noil­la talou­del­li­ses­ti opti­maa­li­nen raken­nus­kor­keus on jotain 4 — 6 ker­ros­ta, ker­ro­sa­laa rupe­aa pala­maan his­sei­hin ja por­tai­siin sitä enem­män mitä enem­män ker­rok­sia, raken­teet on vaa­ti­vam­pia eli kal­liim­pia ja niin edel­leen. Pil­ven­piir­tä­jiä teh­dään yleen­sä joko sik­si että maan hin­ta on erit­täin kor­kea, tai sit­ten sta­tus­syis­tä jon­kun sult­taa­nin rahoil­la. Pasi­las­sa maan hin­ta on toki nor­maa­lia huo­mat­ta­vas­ti kor­keam­pi, mut­ta ei se nyt mis­sään Tokion hin­nois­sa (jopa mil­joo­nan neliö) ole. Kes­ki-Pasi­las­sa voi hyvin­kin käy­dä niin että kau­pun­ki mää­rää teke­mään kor­keam­paa kuin raken­nut­ta­ja haluai­si, sta­tus­tor­ne­ja jon­kun muun rahoilla.

    Voi­si­han sen kil­pai­lun teh­dä niin­kin että kil­pail­laan sii­tä kuka mää­rit­tää par­haat mini­mieh­dot sil­le mitä saa raken­taa alu­eel­le. Jotain nor­me­ja tyy­liin käve­ly­mat­ka ase­mal­le, koko­nais­var­jos­tus muil­le ton­teil­le, mil­tä jul­ki­si­vu ei saa näyt­tää… Mut­ta ei niin että sen talon koko, muo­to, ker­ros­mää­rä, jne. on mää­rät­ty. Eli nii­den nor­mien sisäl­lä saa teh­dä mitä halu­aa. Park­ki­hal­leil­le voi­si tehd

  40. (kom­ment­ti jäi kes­ken) …Park­ki­hal­leil­le voi­si teh­dä varauk­set rin­tee­seen radan alle ja län­nen puo­lel­le mäkeen Län­si-Pasi­lan alle. Ei noi­den raken­ta­mi­nen jäl­keen päin­kään pitäi­si olla ongel­ma, joku saa gryn­da­ta jos kysyn­tää on.

  41. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Vaikleus kos­kee täs­sä lii­ken­ne­jär­jes­tel­män suun­nit­te­lua. Ajat­te­lit­ko, että lii­ken­ne­verk­ko syn­tyi­si mark­ki­naeh­toi­ses­ti niinm, että joku tar­jo­aa ramp­pia, toi­nen liu­ku­por­tai­ta eikä kukaan suun­nit­te­le mihin mikin niis­tä pannaan? 

    Jaa’a, kuin­ka­han on, kyl­lä­hän tuo ihan ilman suun­nit­te­lua­kin luonnistuu:
    http://www.biomimicrynews.com/research/Slime_design_mimics_Tokyos_rail_system.asp

    Ja muu­ten­kin, jos nyt jotain ei kes­kus­hal­lin­nos­ta ohja­ta, niin eihän se tar­koi­ta, että ihmi­set eivät enää kyke­ne kes­kus­te­le­maan, sopi­maan asiois­ta tai käy­mään kaup­paa keskenään.

    En minä ymmär­rä, mik­si kaik­ki pik­ku­de­tal­jit­kin (kuten nyt vaik­ka park­ki­paik­ko­jen mää­rä ja kämp­pien koko) pitää jol­lain demo­kraat­ti­sel­la pro­ses­sil­la päät­tää, kun on aivan päi­vän sel­vää kai­kil­le, että se on erit­täin, erit­täin huo­no tapa tuol­lais­ten asioi­den päättämiseen.

    Ihan yhtä jär­je­tön­tä kuin se, että alet­tai­siin päät­tä­mään jos­sain kes­kus­hal­lin­nos­sa, että min­kä­lai­set pal­ve­lu­tis­kit kau­pas­sa pitäi­si olla ja mil­loin se saa olla auki (eiku..).

    Kari

  42. Art­tu­ri: “Kaa­voi­tus­kil­pai­lu ei toi­mi, kos­ka sitä ei ohjaa mark­ki­na­me­ka­nis­mi, eli hin­nat. Kil­pai­lun raa­dil­la ei ole hin­to­jen välit­tä­mää infor­maa­tio­ta. Myös­kään demo­kra­tia ei toi­mi moni­mut­kais­ten jär­jes­tel­mien suunnittelussa.”

    Kaa­voi­tuk­ses­sa pää­te­tään kah­des­ta toi­sis­taan riip­pu­mat­to­mas­ta asias­ta: raken­nus­ten koos­ta (ja ulko­näös­tä­kin) — sekä toiminnoista. 

    Toi­min­to­jen mää­rit­te­ly on todel­la­kin asia, joka oli­si syy­tä jät­tää mark­ki­noi­den pää­tet­tä­väk­si. Ei kaa­voit­ta­ja voi päät­tää (tai ei sai­si päät­tää), mis­sä ihmi­set halua­vat asua tai mihin lii­key­ri­tys­ten kan­nat­taa sijoit­tua. Niuk­kuu­den val­li­tes­sa tie­ten­kin kaa­voi­tus toteu­tuu, vaik­ka se käyt­tä­jien kan­nal­ta oli­si kau­ka­na opti­maa­li­ses­ta ratkaisusta.

    Raken­nus­ten koos­ta päät­tä­mi­nen sen sijaan on sekä demo­kraat­ti­ses­ti (tai asian­tun­ti­ja­raa­din) pää­tet­tä­vä asia ihan yhtä pal­jon kuin mark­ki­noi­den ohjaa­ma asia. Jos “yhtei­ses­ti” pää­te­tään että halu­taan mata­lia talo­ja, vaik­ka paik­ka oli­si kovin halut­tu, seu­rauk­se­na on luon­nol­li­ses­ti että mark­ki­nat mää­rit­tä­vät neliö­hin­nan kor­keak­si. Jos taas pää­te­tään, että halu­taan kor­kei­ta talo­ja, on mark­ki­noi­den mää­rät­tä­vis­sä, toteu­taan­ko nii­tä ollen­kaan, tai mitä ton­teis­ta mak­se­taan (yleen­sä kaa­vois­sa anne­taan raken­nuk­sil­le mak­si­mi­mi­tat, eli peri­aat­tees­sa saa kyl­lä raken­taa pie­nem­män­kin talon kuin kaa­va sal­lii). Talou­del­li­sel­ta kan­nal­ta ennal­ta mää­rät­ty ker­ro­sa­lan mää­rä tai raken­nus­kor­keus joh­taa epä­op­ti­maa­li­seen rat­kai­suun, mut­ta toi­saal­ta ei vält­tä­mät­tä kau­hean kau­as­kaan jää­dä. Se, mil­tä kau­pun­ki tulee näyt­tä­mään, on asia, jos­ta voi­daan päät­tää demo­kraat­ti­ses­ti (tai siis edus­tuk­sel­li­ses­ti). Jotain se mak­saa, mut­ta ehkä sii­tä halu­taan maksaa.

  43. Osmo:

    Ajat­te­lit­ko, että lii­ken­ne­verk­ko syn­tyi­si mark­ki­naeh­toi­ses­ti niinm, että joku tar­jo­aa ramp­pia, toi­nen liu­ku­por­tai­ta eikä kukaan suun­nit­te­le mihin mikin niis­tä pannaan?

    No lii­ken­ne­jär­jes­tel­mä voi kyl­lä mun puo­les­ta tul­la kau­pun­gin suun­nit­te­le­ma­na. Mää­ri­te­tään mihin kadut vede­tään, miten levei­nä ja mihin tulee met­roa­se­ma. Sit­ten väliin sais raken­taa mitä halu­aa miten halu­aa. Tiet­ty voi­daan teh­dä kans pelk­kä met­roa­se­ma ja sit antaa yksi­tyis­ten toi­mi­joi­den mää­rit­tää mis­sä tiet menee.

    Mun point­ti oli tar­koi­tet­tu enem­män­kin tohon raken­nus­te­hok­kuu­teen, raken­nus­ten kor­keu­teen ja toi­mis­tot vs. asun­not kysy­mys­ten ratkaisuun.

    Sen lisäks en oo ihan var­ma mitä tar­ko­tat noil­la liukuporras/ramppijutuilla. Osaa­han se joka nyt tekee pää­tök­sen sii­tä kum­pi olis parem­pi, niin vali­ta sen ilman mitään kes­kus­joh­tois­ta suun­ni­tel­maa koko alueelle.

    Mark­ki­nat toi­mi­vat yli­pään­sä­kin ilman suun­nit­te­lua vain, ellei hyö­ty­funk­tios­sa ole lokaa­le­ja maksimeja.

    Ei. Mark­ki­nat voi­vat toi­mia ihan hyvin parem­min kuin kes­kus­joh­toi­nen suun­nit­te­lu, vaik­ka hyö­ty­funk­tios­sa olis­kin lokaa­le­ja mak­si­me­ja. Ei ne kes­kus­joh­toi­set suun­nit­te­li­jat oo ereh­ty­mät­tö­miä, vaik­ka usein kyl­lä tun­tuu, että sinä luu­let­kin niin. Ensik­si pitäis osoit­taa, että ne ereh­tyy joten­kin har­vem­min kuin markkinat.

    Sen lisäk­si minä väi­tän, että tuo Kes­ki-Pasi­la saa jo niin voi­mak­kaat sig­naa­lit ympä­röi­väs­tä kau­pun­ki­ra­ken­tees­ta, että siel­lä ei var­maan oo mitään lokaa­le­ja mak­si­me­ja. Ei joku rupee pys­tyt­tään sin­ne kes­kel­le mitään kumi­saa­pas­teh­das­ta, niin että kaik­ki maa ympä­ril­lä tulis käyt­tö­kel­vot­to­maks. Kyl­lä sin­ne tun­ge­taan var­mas­ti ihan samaa raken­nus­kan­taa kuin muu­al­le­kin kantakaupunkiin.

    tpyy­luo­ma: Just niin.

    Voi­si­han sen kil­pai­lun teh­dä niin­kin että kil­pail­laan sii­tä kuka mää­rit­tää par­haat mini­mieh­dot sil­le mitä saa raken­taa alueelle. 

    Toi on mun mie­les­tä hyvä ehdo­tus. Sii­hen vois yhdis­tää vie­lä tar­jous­kil­pai­lun sii­tä koko alu­ees­ta, siis että se myy­täs eni­ten tar­joa­val­le. Täl­lä osta­jal­la on sit­ten kan­nus­ti­met mää­rä­tä alu­eel­le sel­lai­set sään­nöt (kor­keus, tehok­kuus, käyt­tö­tar­koi­tus jne.), että maa siel­lä on mah­dol­li­sim­man arvo­kas­ta eli mah­dol­li­sim­man tehok­kaas­sa käy­tös­sä. Se voi ihan hyvin suun­ni­tel­la vaik­ka sen lii­ken­ne­jär­jes­tel­män­kin, jos se nyt yli­pään­sä kan­nat­taa suun­ni­tel­la keskusjohtoisesti.

  44. Art­tu­ri, alue­ra­ken­ta­mis­so­pi­muk­sis­ta on niin syvät trau­mat että nii­hin tus­kin ryh­dy­tään, ja minus­ta on muu­ten­kin parem­pi että eri talo­jen raken­ta­jat kil­pai­le­vat keskenään.

  45. tpyy­luo­ma: Joo en mä siis ehdot­ta­nut alua­ra­ken­ta­mis­so­pi­mus­ta. Minä ehdo­tin, että maa myy­täis eni­ten tar­joa­val­le. Se/(ne) vois sit­ten teh­dä sil­le mitä halu­aa, esim. suun­ni­tel­la lii­ken­ne­jär­jes­tel­män, pilk­koa ton­teik­si ja myy­dä eteen­päin, tai mää­rä­tä raken­nus­jär­jes­tys ja myy­dä eteen­päin tai raken­taa itse tai mitä ikinä.

  46. Voi­si­ko joku — mie­lui­ten Soi­nin­vaa­ra — ottaa kan­taa Mikon kom­ment­tiin (18.3.) että kau­pun­ki sai­si noin 400 — 800 mil­joo­naa euroa tuplaa­mal­la rakennusalan?

    Pääl­le tuli­si­vat kulut­ta­jan yli­jää­mä, raken­nut­ta­jan yli­jää­mä, työn­te­ki­jöi­den yli­jää­mä ym., joten oltai­siin ehkä miljardiluokassa.

    Mik­si kau­pun­ki miet­tii muu­ta­man mil­joo­nan sääs­tö­jä päi­vä­ko­ti- ja kou­lu­ryh­mien kois­ta tin­ki­mäl­lä sekä veron­ko­ro­tuk­sia eikä kel­puu­ta täl­lai­sia summia?

    Sama pitäi­si teh­dä kym­me­nis­sä muis­sa­kin pai­kois­sa, lisää mah­dol­li­suuk­sia kau­pun­kia­su­mi­seen ja ‑työs­ken­te­lyyn, kun ker­ran ihmi­set halua­vat mak­saa sii­tä enem­män kuin lähiöistä.

  47. 400–800 mil­joo­naa: arvauk­se­ni on se, että asu­ka­syh­dis­tyk­set esi­kau­pun­geis­sa vas­tus­tai­si­vat tiu­kas­ti oman alu­een­sa tii­vis­tä­mis­tä. Mie­luum­min tap­pe­le­vat jul­ki­suu­des­sa vähe­ne­viä pal­ve­lui­ta vas­taan kuin pelas­ta­va­ta kau­pun­gin­osan­sa sil­lä, että alu­eel­le raken­net­tai­siin voi­mak­kaas­ti lisää. 

    Vih­reät eivät kes­ki­mää­rin taas uskal­la puhua asiois­ta, joi­ta asu­ka­syh­dis­tyk­set vas­tus­ta­vat. Niin­pä kukaan ei näe Hel­sin­gin seu­dun met­sää puilta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.