Minä ja Keski-Pasilan kaavoitus

On nous­sut esille aja­tus kaavoit­taa Kes­ki-Pasi­laan enem­män asun­to­ja. Minä olen ajatuk­ses­ta ainakin varovasti eri mieltä. Alue on ylivoimaisen hyvä seudullisia työ­paikko­ja ajatellen. En haaskaisi maa­ta asumiselle, kos­ka asuinalueena se ei ole mitenkään eri­no­mainen. Minus­ta on hyvin tärkeätä osoit­taa toimis­to­ja joukkoli­iken­teen sol­muko­hti­in, kos­ka naa­purimme kaavoit­ta­vat niitä ihan minne sat­tuu, eikä Helsinkikään ole ilmiöön syytön. Jokainen Pasi­laan pan­tu toimi­s­toneliö on pois hajarak­en­tamis­es­ta pitkin savipeltoja.

Sen sijaan olen epä­var­ma siitä, kan­nat­taako Kes­ki-Pasi­la rak­en­taa niin väljästi, mut­ta tästä olen kovin epä­var­ma. En ole tulos­sa lau­takun­nan kok­ouk­seen työes­teen takia, mut­ta jos olisin, suo­sisin aja­tus­ta, että kil­pail­i­jat voisi­vat esit­tää myös korkeampia tehokkuuk­sia vaikka­pa kakkos­vai­h­toe­htona, jot­ta nähtäisi­in, mah­tuuko alueelle sovin­nol­la enemmän.

51 vastausta artikkeliin “Minä ja Keski-Pasilan kaavoitus”

  1. Ihan­neti­lanne on, että asun­not, työ­paikat, koulut ja päiväkodit sijait­se­vat käve­lyetäisyy­del­lä toi­sis­taan. Tämä toteu­tuu useil­la pienem­mil­lä paikkakun­nil­la, samoin kuin Helsin­gin niemel­lä ja esimerkik­si nykyisessä Län­si- ja Itä-Pasi­las­sa. Nyky­isin Pasi­las­sa asukkaiden ja työ­paikko­jen suhde on noin 1:3. Voisiko Osmo konkreti­soi­da, mil­laista suhdet­ta hän ajat­telee? Vähän huolestut­tavil­ta nuo ajatuk­set nyt näyttävät.

  2. Osaatko selit­tää epä­var­muute­si syitä? Mitä luon­toar­vo­ja Kes­ki-Pasi­las­sa on puo­lus­tet­ta­vana? Tai mui­ta arvo­ja, jot­ka eivät sietäisi suun­nitel­tua korkeam­paa rakennustiheyttä. 

    http://mikkosarela.blogspot.com/2010/03/umpikorttelit.html

    Olen samaa mieltä, että Kes­ki-Pasi­las­sa kan­nat­taisi pyytää myös vai­h­toe­hto­ja, jos­sa tiheys olisi korkeampi — mut­ta se saisi olla merkit­tävästi korkeampi, esimerkik­si tuplat nykyis­es­tä ja samal­la voisi vapaut­taa tuon nau­ret­ta­van +58m korkeusra­joit­teen. Alue näyt­täisi kauem­paa kat­sot­tuna parem­mal­ta, jos nimeno­maan keskiosa nousee röpöliäis­es­ti korkeam­malle kuin reunat. (Tuo muuten on suur­in­pi­irtein yksi Christo­pher Alexan­derin kaupunginsuunnittelupatterneista)

  3. Mis­tä muuten löytäisi kaupun­gin­su­un­nit­telu­lau­takun­nan jäsen­ten nimet ja yhteystiedot? KSV:n sivuil­ta olen yrit­tänyt etsiä, mut­ta lista on ilmeis­es­ti piilotet­tu liian hyvin oman haku­taitoni kannalta.

  4. Osmo, olen samaa mieltä siitä, että Kes­ki-Pasi­la on eri­no­mainen paik­ka toimistoille.

  5. Näin, sil­lä varauk­sel­la että alueen etelä- ja lounais­re­unan ylem­mät ker­rokset ovat esimerk­isi työ­suhdea­sumiselle val­lan eri­no­maisia, ja toteutet­tuna riit­tävä korkeana (uno­htaen aiem­min maini­tut räys­täsko­rkeudet), tar­joaa hienot näkymät kaupun­gin yli, ja mer­inäkymät ylim­mis­sä ker­roksis­sa. Alem­mat (meluisat) ker­rokset toimis­to­ja, ylem­mät asun­to­ja, ja turha nipo­tus huoneis­ton käyt­tö­tarkoituk­ses­ta poistettu.

    Nämä ovat juuri sel­l­aisia asuin­paikko­ja joiden tarkoi­tus pitäisi olla työn perässä siir­tymisen helpot­ta­mi­nen. Per­hea­suntonormil­la ei tässä kohtaa tee yhtään mitään.

    Keskialueet sit­ten vähin­tään yhtä tiivistä toimis­torak­en­tamista kuin Ruo­ho­lahdessa, mut­ta korkeam­pana. Yhdessä etelälounaan korkean sekarak­en­tamisen kanssa tämä vie luon­non­va­l­on, mut­ta niin­hän nykyiset selek­ti­ivi-ikku­nat tekevät muutenkin. 

    Haja­toimis­torak­en­tamisen aika on muuten ohi jo ihan itses­tään, tässä on kyse pikem­minkin toimis­toaluei­den välis­es­tä kilpailusta.

  6. Kes­ki-Pasi­la olis oiva paik­ka tes­ta­ta kaavoit­ta­mat­to­muut­ta. Ei tart­tis arva­ta, että kan­nat­taako sinne sijoit­taa asun­to­ja vai toimis­to­ja ja miten kor­keelle kan­nat­taa rak­en­taa ja miten tiiviisti.

  7. Vielä ker­ran noin lukuina: Kes­ki-Pasi­laan julk­isten suun­nitelmien mukaan on tulos­sa n. 100 000 k‑m2 asun­to­ja ja n. 300 000 k‑m2 toimis­to­ja. Jos raken­nu­soikeu­den arvo on tuol­la edes 1000€/k‑m2, niin raken­nusalan tuplaami­nen voisi tuo­da kaupun­gin kas­saan 400 miljoon­aa euroa. 

    Siis tois­tan vielä: 400 miljoon­aa euroa. 

    Onko kaupungilla oikeasti varaa jät­tää tuol­lainen mah­dol­lisu­us käyttämättä? 

    (Kan­takaupungis­sa huhu­jen mukaan raken­nu­soikeud­es­ta on saanut n. 2000€/k‑m2, eli tuplas­ti tuon arvioni verran.)

  8. “On myös seudullisia työ­paikko­ja ja Pasi­la on aivan eri­no­mainen niille.”

    Kun vielä asuimme käve­ly­matkan päässä Tam­pereen rautatiease­mal­ta, meiltä käyti­in jonkin aikaa junal­la Pasi­las­sa töis­sä. Ei sovi lap­siper­heelle, mut­ta siinä elämän­ti­lanteessa kun piti vain han­kkia työkoke­mus­ta tämä oli ihan toimi­va järjestely.

  9. Tuo­ta, ei toimis­to­työ­paik­ka-aluei­ta, kiitos eli asu­tus­ta. Ja vaikkei sitä KSV usko, niin työ­paikkamäärä riip­puu alueen halut­tavu­ud­es­ta eikä suo­raan neliöistä, tarpeek­si hyväl­lä paikalla tyy­dytään pienem­pään tilaan per työntekijä.

    Osa tuo­ta halut­tavu­ut­ta on kaupunkiym­päristö, ja työ­paikat ja asu­tus tuke­vat samo­ja palvelu­ja. Esimerkik­si rav­in­to­la kan­nat­taa parem­min jos asi­akkai­ta on sekä lounaal­la että illallisella.

    Ymmär­rän sen työ­paikkali­iken­teen ja asuin­rak­en­tamisen yhteenso­vit­tamisen ongel­mat mis­tä spot­tu jak­saa muis­tut­taa, mut­ta osapäiväkaupun­ki on vaan ker­talu­okkaa isom­pi ongelma.

    Peru­songel­ma on se liiken­nesu­un­nitel­ma, ole­tuk­sel­la että rat­api­ha on jät­tö­maa­ta jonne on näp­pärä tuo­da motari pois asu­tuk­sen keskeltä se on ihan järkevä. Ehkä näin oli sil­loin kun se laa­dit­ti­in. Mut­ta kun sille jät­tö­maalle tehdään kaupunkia niin tuo ole­tus ei päde.

    Ratkaisu on lait­taa Vetu­ri­tie maan alle jol­loin on enem­män tilaa raken­nuk­sille. Esimerkik­si niin että kään­netään Vetu­ri­tie radan ali Teol­lisu­uskadulle eikä tois­in­päin ja tehdään Teol­lisu­uskadul­ta tun­neli Nor­den­skiöldinkadun alku­un. Mak­saa­han se, mut­ta tuol­la taval­la saadaan vas­taavasti lisää rakennusmaata.

  10. Kemp­painen: Kaupungi­nosako­htaiset työ­paikkao­mavaraisu­us­lu­vut eivät oikeas­t­aan ker­ro juuri mitään. Keskimääräi­nen työ­mat­ka on pääkaupunkiseudul­la 8,4 km (kehyskun­ta­laiset eivät mukana luvus­sa), ja alle 2km matko­ja on vain 20%. Pasi­las­sa täis­sä käyvistä siis ehkä joka viides asuu siel­lä, luul­tavasti harvem­pikin, kos­ka hyvien yhteyk­sien takia Pasi­laan tul­ta­ne­en pidem­piäkin matkoja.

    Tyyp­il­lisessä kah­den työssäkäyvän per­heessä molem­pi­en työ­paikat osu­vat käve­lyetäisyy­delle lähin­nä tuuril­la. Jos molem­mat oli­si­vatkin töis­sä samal­la alueel­la, niin työ­suh­teet tup­paa­vat vai­h­tu­maan ja yri­tyk­setkin muut­ta­maan. Kun las­ten men­tyä koulu­un ihmiset eivät enää ainakaan halua muut­taa työn perässä pitkin seu­tua, ovat pidem­mät työ­matkat käytän­nössä väistämätön reali­teet­ti ainakin suurelle osalle väestöä. Tämä on myös se syy minkä takia Van­hasen “puutarhakaupunki”-visio on mah­do­ton ja johtaa vaan asfaltin levit­tämiseen pitkin peltoja.

    Sik­si työ­paikko­ja on syytä rak­en­taa hyvien yhteyk­sien äärelle, niin kuin asun­to­jakin. Pasi­laan kyl­lä soisi mah­tu­van molem­pia, kos­ka kont­to­ri­alue on tyhjänä todel­la kolkko. Siitä ei olisi kiva kävel­lä yöl­lä läpi ase­mal­ta Länsi-Pasilaan.

    Niin, ja sama mieltä Osmon ja Särelän kanssa, että korkeam­mat vai­h­toe­hto­su­un­nitel­mat oli­si­vat kokeilemisen arvoisia. Jos niistä tulee huono­ja, niin sit­ten ne voi vaan heit­tää roskiin.

  11. Ja muuten, onko­han tässä nyt vähän suh­teel­lisu­u­den­ta­ju hämärtynyt?

    Kes­ki-Pasi­lan valmis­tut­tua Pasi­la ei ole enem­pää eikä vähempää kuin suurin piirtein Ruo­ho­lah­den kokoinen työ­paik­ka-alue. Siihen näh­den puheet kakkoskeskus­tas­ta ja liiken­nesu­un­nitel­mat motarei­neen, sekä metroi­neen ja Pis­aroi­neen ratikoiden lisäk­si tun­tuu ylimitoitetuilta.

    Täl­lä menol­la siitä myös tulee Ruo­ho­lah­den näköi­nen ja oloinen. Sil­lä ero­tuk­sel­la että Ruo­ho­lahti sen­tään edes joten kuten kiin­nit­tyy muuhun kaupunki­in ja Jätkäsaaren myötä paremmin.

  12. No vih­doin jotain järkipuhet­ta. Helsin­gin kan­nat­taisi liiken­teen suju­misen vuok­si siirtää mah­dol­lisim­man paljon työ­paikko­ja helsingin­niemeltä pasi­laan ja kehätei­den varsille.

    Keskus­ta on sumppu.

  13. Espoos­sa Keilanie­mi on luo­taan­työtävä toimis­tokom­plek­si, jos­sa ei kel­lo 17 jäl­keen illal­la tapah­du yhtään mitään. Halu­aako Osmo Soin­in­vaara Kes­ki-Pasi­las­ta uuden Keilaniemen, mut­ta juna-asemalla?

  14. Tpyy­lu­o­ma, sen takia olen yrit­tänyt tolkut­taa, että nuo suun­nitel­mat ovat aivan liian varovaisia. Kun­nol­lisel­la tiivi­il­lä rak­en­tamisel­la alueelle mah­tu­va työ­paik­ka ja asuin­määrää voitaisi­in kas­vat­taa merkittävästi. 

    Ehdot­tomasti samaa mieltä rav­in­toloista ja muista palveluista. 

    Itä- ja Län­si-Pasi­las­sa voisi samal­la kokeil­la sitä, että asun­toy­htiöille antaisi luvan rak­en­taa run­saasti lisäko­rkeut­ta. Omas­ta puolestani vaik­ka sil­lä peri­aat­teel­la, että rak­en­taa niin paljon kuin halu­at­te, kun­han raken­nusten tur­val­lisu­us säilytetään.

    Jos Pasi­las­ta halut­taisi­in toinen keskus, noiden lisäk­si rat­api­ha pitäisi kat­taa kan­nel­la ja rak­en­taa (taaskin tehokkaasti). Olikos jos­sain laskelmia siitä kuin­ka paljon kat­ta­mi­nen (tai tun­neloin­ti) mak­saisi? Ja kuin­ka paljon siitä saataisi­in tehokkaal­la rak­en­tamisel­la rakennusoikeuksina?

  15. tpyy­lu­o­ma: “Kes­ki-Pasi­lan valmis­tut­tua Pasi­la ei ole enem­pää eikä vähempää kuin suurin piirtein Ruo­ho­lah­den kokoinen työpaikka-alue.”

    Jos­sain on sit­ten väärää tietoa:

    KSV/Ruoholahti: Ruo­ho­lahdessa tulee sen valmis­tut­tua ole­maan kaikki­aan noin 8 000 asukas­ta ja 13 000 työpaikkaa.

    http://www.uuttahelsinkia.fi: Nykyään Pasi­las­sa on asukkai­ta 8 600 ja työ­paikko­ja yli 25 000. Pasi­lan toteu­tus jatkuu 2040-luvulle, jol­loin osa-aluei­den asukas­määrä on yhteen­sä läh­es 20 000. Alueelle raken­netaan yli miljoona ker­rosneliömetriä uusia toim­i­tilo­ja, joiden valmis­tut­tua Pasi­la tar­joaa työtä yli 50 000 ihmiselle.

    Ja kyl­lä, esimerkik­si Ilmala ja Hakamäen­tien pohjois­puolen Itel­lat ovat samaa kokonaisuutta.

    Siis nyky­is­ten suun­nitelmien mukaan Pasi­la on neljä Ruo­ho­lahtea, ja jos tiivis­tet­täisi­in, vielä ainakin yksi Ruo­ho­lahti lisää, ehkä toinenkin. Pelkästään Kes­ki-Pasi­laan on esitet­ty 10000 työ­paikkaa, ei-tiivi­isti rakentaen.

  16. Juha, koko seudun tukkoisin autoväylä on Kehä I, Kehä III saat­taa tosin men­nä kohti ohi. Ja poikit­tainen joukkoli­ikenne on mitä on. Miten työ­paikko­jen siir­tymi­nen kehillä vähen­tää ruuhkia?

    spot­tu, joo liioit­te­len: Län­si- ja Itä-Pasi­las­sa on kus­sakin ole­maan noin 10 000 työ­paikkaa ja Kes­ki-Pasi­laan tulee samat 10 000 nyky­is­ten kaavailu­jen mukaan. Ver­tailuko­hdak­si sopii esimerkik­si Kamp­pi (26 000, lähde: Helsin­ki Alueit­tain). Point­ti on kuitenkin edelleen se että ei tuo nyt niin val­ta­va keskus ole. Pohjois-Pasi­laan on muuten Pasi­lan ase­mal­ta noin kak­si kilo­metriä eli saman ver­ran kuin Hakaniemeen, las­ke­taanko sekin samaan työpaikka-alueeseen?

  17. tpyy­lu­o­ma: “Pohjois-Pasi­laan on muuten Pasi­lan ase­mal­ta noin kak­si kilo­metriä eli saman ver­ran kuin Hakaniemeen, las­ke­taanko sekin samaan työpaikka-alueeseen?”

    Itse lasken Pasi­lan työ­paik­ka-alueek­si suun­nilleen sen mitä viit­sii kävel­lä Pasi­lan ja Ilmalan asemil­ta, eli pohjoises­sa jon­nekin puoleen­väi­in Postin­taival­ta hyväl­lä sääl­lä. Siitä pohjoiseen onkin pelkkää logistiikka-aluetta.

    Jos Pasi­lan seka-alueista tykkää, on Itä-Pasi­la tästä ajat­telus­ta mainio esimerk­ki, viras­to­ja ja asuin­talo­ja limit­täin. Alueen monipuo­li­nen ja run­sas palvelun­tar­jon­ta sekä viihty­isä miljöö takaa vilkkaan urbaanin tun­nel­man aamu­varhais­es­ta iltamyöhään. Itä-Pasi­las­sa on jokaiselle jotakin!

  18. Hal­val­la menee… Riit­tävä asukaspo­h­ja ja työ­paikkamäärä edesaut­taa viihty­isän kaupunkiym­päristön syn­tymistä, ei tietenkään takaa sitä. Toisaal­ta 8 000 asukkaan kaupungik­si Pasi­las­sa on san­gen virkeä palve­lu­tar­jon­ta, ja ne Itä-Pasi­lan asuinalueet ei ole edes ihan mah­dot­toman huono­ja varsinkaan niihin toimis­toko­rt­telei­hin verrattuna.

  19. Niin ja real­isti­nen käve­ly­mat­ka kaupungis­sa on pikem­minkin puoli kilo­metriä kuin puolitoista.

  20. spot­tu, Itä-Pasi­la on pilat­tu lait­ta­mal­la jalankulk­i­jat tasoon, jos­sa kaikkialle on pakko kulkea sil­to­ja pitkin. Tämä piden­tää käve­ly­matko­ja ja ehkäisee tehokkaasti palvelu­iden syntymistä. 

    Lisäk­si tietenkin koko Pasi­lan nykyi­nen asukas- ja työ­paikkamäärä on aut­ta­mat­ta riit­tämätön keskus­ta­maiselle palvelu­rak­en­teelle. Sik­sikin Kes­ki-Pasi­la tulisi rak­en­taa nyky­istä suun­nitel­maa paljon tiiviimmin.

  21. Toimis­to­ja rak­en­ta­mal­la alueesta tulee suurim­mak­si osak­si aikaa aavekaupunki.

    Sinne pitää rak­en­taa paljon asun­to­ja, joiden asukkaat elät­tävät alueen palvelui­ta ympäri vuorokau­den ympäri vuo­den, ja asukkaiden määrän pitää olla riit­tävä kun­nol­lis­ten palvelu­iden elättämiseksi.

    Kan­sir­atkaisu toimii, jos se tehdään oikein. On ihan selvä, että Mer­i­haas­sa tai Itä-Pasi­las­sa toteu­tus ei ole ihan ok. Toteu­tuk­sen lop­putu­lok­ses­ta ei pitäisi kulk­i­jan havai­ta kulke­vansa kan­nel­la, vaan katu­ta­sos­sa. Katu­ta­son alle voisi sit­ten tul­la vaikka­pa parkki­halle­ja tai muu­ta infraa, jota esim. kerkus­tas­sa yritetään sijoit­taa maan alle. Ei se ihmi­nen oikeal­la toteu­tuk­sel­la pysty havait­se­maan, onko tässä nyt betonikan­si välis­sä vai onko ala­puo­li­nen rakenne ken­ties metrin sorak­er­roksen alla ennenkuin tulee betonikatto.

  22. Osmo on oike­as­sa. Kes­ki-Pasi­la ei ole sopi­vaa asuin­rak­en­tamisen aluet­ta. Toimis­toa tiivis­ti­in joko kuu­teen ker­rokseen, tai sit­ten oikein kun­nol­la vähin­tään kuusikym­men­tä kerrosta. 😀

    Paras kan­si­jär­jeste­ly pääkaupunkiseudul­la on täl­lä het­kel­lä Tapi­o­la. Joten siitä voi ottaa oppia. Kaik­ki liikenne kan­nen alle, oli kyse henkilöau­tos­ta, spåras­ta tai vält­tämät­tömästä pahas­ta eli bussista.

    Mihin tehdään uusi Kallio? Helsin­ki tarvit­see uuden suuren kaupungi­nosan, jos­sa on vain pieniä asun­to­ja. Keskikoko 20m² olisi sopi­va, jol­loin joukos­sa on paljon pieniä, halpo­ja, noin 15m² luukku­ja rep­pureille, opiske­li­joille tms.

  23. Kes­ki-Pasi­la on alueena kohta­laisen sup­pea imemään tule­vien vuosikym­me­nien keskus­ta­hakuisen toim­i­ti­la- ja asun­torak­en­tamisen kysyn­nän. Pasi­la laa­je­nee pohjoiseen niin, että kolme rautatiease­maa (Pasi­la, Ilmala ja Käpylä ) sekä kak­si metroase­maa ( Pasi­la ja Met­sälä ) sekä muu­ta­ma raiti­olin­ja liit­tävät sen seudun joka kolkkaan nopeil­la yhteyksillä.

    Maise­mallis­es­ti syn­tyy hedelmälli­nen kon­trasti keskus­puis­ton ja kivikaupun­gin välille. Voi olla, että puis­ton itäre­una on toteutet­ta­va puis­tona, joka kestää luon­non­metsää parem­min kulutusta.

  24. Paras kan­si­jär­jeste­ly on täl­lä het­kel­lä Manhattan.

    Mik­sei koko Pasi­laa voisi vetää kan­nel­la yht­enäisek­si alueek­si siten, että pääl­lä aja­va autoil­i­ja tai käveli­jä ei huo­maisi mitään rajaa siihen mis­sä louhit­tu kallio alkaa ja mis­sä se loppuu?

    Eihän autoil­i­ja huo­maa sem­moista keskus­tas­sakaan eikä myöskään Manhattanilla.

    Pasi­lan sil­ta pitäisi vetää ihan samas­sa tasos­sa sil­ta koko alue ja alle kaik­ki pysäköin­ti­laitok­set ym., luulisi ole­van halvem­paakin kuin lait­taa talot maan­varaisek­si ja sit­ten louhia pysäköin­ti­laitos kallioon.

  25. tpyy:“Juha, koko seudun tukkoisin autoväylä on Kehä I, Kehä III saat­taa tosin men­nä kohti ohi. Ja poikit­tainen joukkoli­ikenne on mitä on. Miten työ­paikko­jen siir­tymi­nen kehillä vähen­tää ruuhkia?”

    Van­taal­ta ja espoos­ta sekä ympäryskun­nista on helpom­pi tul­la kehille tai pasi­laan kuin keskus­taan asti.

  26. Mikko:“Olikos jos­sain laskelmia siitä kuin­ka paljon kat­ta­mi­nen (tai tun­neloin­ti) mak­saisi? Ja kuin­ka paljon siitä saataisi­in tehokkaal­la rak­en­tamisel­la rakennusoikeuksina?”

    Kat­tamista suun­nitelti­in kyl­lä, mut­ta kun rautatieih­miset vaa­ti­vat, että rat­api­ha on säi­lytet­tävä raken­nusten alla, tulee rak­en­teista jumalat­toman raskai­ta ja kalli­ita (luokkaa 1000 euroa/m2) — niiden pitää kestää junan tör­mäys yms. Pis­ara-rata mak­saa 250 miljoon­aa ja jos rahaa käytet­täisi­in tuplas­ti sen ver­ran, saataisi­in myös kauko­ju­nat kier­to­tun­neli­in keskus­tan alle. Sil­loin ei tarvit­taisi jär­jeste­lyp­i­haa, ja säästet­täisi­in aika paljon rahaa. Esim. aluete­hokku­udel­la 3 saataisi­in raken­net­tua Kes­ki-Pasi­laan noin miljoon­aa kerrosneliötä.

    Kalle: “Mihin tehdään uusi Kallio? Helsin­ki tarvit­see uuden suuren kaupungi­nosan, jos­sa on vain pieniä asun­to­ja. Keskikoko 20m² olisi sopi­va, jol­loin joukos­sa on paljon pieniä, halpo­ja, noin 15m² luukku­ja rep­pureille, opiske­li­joille tms.”

    Ei tehdä, 20 m² on min­imikoko asun­noille nykyään.

  27. Pasi­laan kai korkea rak­en­t­a­mi­nen sopii parem­min kuin min­nekään kun maise­maa puhkoo jo Ylen linkki­torni. Radan kan­si vaatii sekin korkeaa rak­en­tamista. Opiske­li­ja-asun­to­jakin voisi sijoit­taa tuonne muu­ta­man min­uutin juna­matkan päähän steis­sistä. Itäistä Pasi­laa voisi kohen­taa maalaa­mal­la ja maise­moin­nil­la. Wow-arkkite­htu­urille voisi antaa näytön paikan tuol­la. Toimi­vat yhtey­det lentoase­malle oli­si­vat vaa­timuk­se­na itsestäänselvyys.

    Ja kuten san­ot­tua, asumisen ja bis­nek­sen pain­opiste ei stadis­sa valu etelään päin.

  28. Ville, jos käsitän oikein, rat­api­han kat­ta­mi­nen ei kan­na­ta, kos­ka rautatiepuoli ei halua tehdä mitään, mikä koi­tu­isi hei­dän maksettavakseen? 

    Miljoona ker­rosneliömetriä raken­nu­soikeush­in­taan 1000€/k‑m2 olisi muuten noin mil­jar­di euroa. Sil­lä saisi raken­net­tua aika paljon kallista infraa paikalle.

  29. Crash: “Itäistä Pasi­laa voisi kohen­taa maalaa­mal­la ja maisemoinnilla.”

    Kai­vat­tui­hin maise­moin­ti­toimen­piteisi­in vir­ka-apua saa­nee puolustusvoimilta.

    Has­sua muuten miten aina puhutaan auto­jen ja muun infran lait­tamis­es­ta maan alle, jot­ta ihmisille riit­tää tilaa maan pääl­lä. Talvel­la keskus­tas­sa käy­dessä huo­maa että ihmiset äänestävät jaloil­laan juuri tois­in­päin, eli Kampin keskuk­sen sisäkäve­lykadut ja Ase­matun­nelin kansalais­ten olo­huone ovat täyn­nä ja pin­nal­la sijait­se­vat torit tyhjempiä.

  30. Kai­vat­tui­hin maise­moin­ti­toimen­piteisi­in vir­ka-apua saa­nee puolustusvoimilta.

    Heh. Kieltämät­tä sen viras­to­talon kort­telin voisi räjäyt­tää. Kaverin fir­ma kor­jasi niitä talo­ja aikoinaan, isän­nöit­si­jänkin näke­mys oli kuulem­ma että tulisi halvem­mak­si purkaa ja rak­en­taa uud­estaan… Se Pasi­lan kak­si­ta­so­ratkaisu ei ole hyvä mon­es­takaan syysä, mut­ta se on vielä huonom­pi vail­li­nais­es­ta toteu­tuk­ses­ta johtuen. Eli siel­lä itäpuolel­la ne kan­net pitäisi olla koko kadun yli, eikä yksit­täis­inä sil­toina. Sille että ne kan­nen alueet on hyvin var­joisia korkeista taloriveistä johtuen (ihan noin vinkkinä Kes­ki-Pasi­lan kannal­ta) ei voi kyl­lä ilman sitä tyk­istön vir­ka-apua tehdä mitään.

    Has­sua muuten miten aina puhutaan auto­jen ja muun infran lait­tamis­es­ta maan alle, jot­ta ihmisille riit­tää tilaa maan pääl­lä. Talvel­la keskus­tas­sa käy­dessä huo­maa että ihmiset äänestävät jaloil­laan juuri tois­in­päin, eli Kampin keskuk­sen sisäkäve­lykadut ja Ase­matun­nelin kansalais­ten olo­huone ovat täyn­nä ja pin­nal­la sijait­se­vat torit tyhjempiä.

    Ja muun vuot­ta ase­matun­neli on taas aika kuol­lut. Muis­taak­seni olti­in joskus yhtä mieltä siitä että toimi­va ratkaisu olisi katet­tu väylä ensim­mäisessä ker­rokses­sa joka aukeaa suo­raan katu­ta­soon. Esimerkik­si siel­lä Pasi­lan sil­lal­la tuon voisi toteut­taa niin että pohjois­puolelle sil­taa olisi katet­tu katu ase­man jat­keena joka aukeisi avon­aiseen tilaan sil­lalle. Tai jotain. Muuten, se ase­man hallin taso kyl­lä toimii.

  31. tpyy­lu­o­ma: “Muis­taak­seni olti­in joskus yhtä mieltä siitä että toimi­va ratkaisu olisi katet­tu väylä ensim­mäisessä ker­rokses­sa joka aukeaa suo­raan katutasoon.”

    Kyl­lähän ase­matun­neli toimii, mut­ta viihty­isyy­destä sitä ei voi syyt­tää. Point­ti­ni on että aika ison osan vuodes­ta mikä tahansa sisäti­la kel­paa. Saman ilmiön voi muuten käy­dä totea­mas­sa Van­taan Jum­bossa. Väljä ulkoti­la on yliarvostettua.

    Mitä (Keski-)Pasilan vetovoimaisu­u­teen iltaisin tulee, voiko hal­paa tuop­pia luku­unot­ta­mat­ta kuvitel­la mitään joka pitäisi palvelu­ja hake­vat ihmiset Pasi­las­sa kun paris­sa min­uutis­sa pääsee keskus­taan ? Kil­pailu­asetel­ma on aivan mah­do­ton sel­l­aisille palveluille joiden yksi kom­po­nent­ti on viihty­isyys. Mitään viihty­isää kei­das­ta ei syn­ny sel­l­aisille kaistaleille joi­ta nyt ollaan suun­nit­tele­mas­sa kos­ka jatku­mot puut­tuvat. Muu­ta­ma iso sinkkuhotel­li­ta­lo voisi toimia niin ei menisi hyvä valo hukkaan.

  32. Ennem­min ylim­i­toitet­tua kuin yliar­vostet­tua, ihan kivasti väkeä on esimerkik­si Klu­u­vikadul­la katu­ta­sol­la keskel­lä talveakin kun taas Narinkka­tori on tyhjä keskel­lä kesää. Ja olen tuos­ta jatku­mos­ta täysin samaa mieltä, Pasi­la on saari. Sille voisi tehdä jotain.

  33. Kova on into mikro­man­ageroi­da Kes­ki-Pasi­laa. Eikö me nyt voitas suo­si­ol­la myön­tää, että hom­ma on liian mon­imutkainen suun­niteltavak­si. Ei kukaan tiedä paljonko asun­to­ja, toimis­to­ja ja palvelui­ta sinne pitää sijoittaa.

    Kokeil­tas nyt edes ker­ran miten markki­nat toimii. Keskusjo­htoista suun­nit­telua ku on kokeil­tu jo ker­ran jos toisenkin.

    1. Markki­nat eivät toi­mi mitenkään näin mon­imutkaises­sa tilanteessa, ellei Art­turi tarkoi­ta “markki9noilla” suun­nit­telua, jon­ka tekee jokin suuri suun­nit­telu­un erikois­tunut yritys.

  34. Art­turin kom­mentin ja Osmon vas­takom­mentin voisi yhdis­tää niin, että alueen suun­nit­telus­ta pitäisi kil­pail­la, eli jär­jestää kaavoituskil­pailu. Riip­puu sit­ten pain­o­tuk­sista, pide­täänkö avoin arkkite­htik­il­pailu, joka arvioidaan “objek­ti­ivis­es­ti” vai pide­täänkö tar­jouskil­pailu raken­nut­ta­jien kesken, jol­loin pain­ot­tuvat rahas­sa mitat­ta­vat arvot. Arkkite­htik­il­pailukaan ei oikeas­t­aan ole ihan demokraat­ti­nen tapa, kun ei kaupunki­lais­ten kuitenkaan anneta äänestää niistä ehdotuksista:)

    1. Alueel­la jär­jestetään suun­nit­teluk­il­pailu, jos­sa voit­tanut taho saa alueen myös toteutet­tavak­seen. Nyt keskustel­laan suun­nit­teluk­il­pailun raameista. Lau­takun­ta nos­ti ker­rosalan ylära­jaa 20 000 neliöllä.

  35. Jos oikein aav­is­tan, tulos­sa on hie­man saman­lainen seka­muo­toinen kil­pailu kuin Kampin keskuk­sen kohdal­la, eli kil­pail­i­jat esit­tävät sekä suun­nitel­man että tar­jouk­sen alueesta? Toiv­ot­tavasti lop­putule­ma on parem­pi kuin Kampissa.

  36. Ja mitä jos ei olisi mitään raame­ja — annet­taisi­in kil­pail­i­joiden ehdot­taa, mitä parhaak­si katso­vat? Voihan kaik­ki ehdo­tuk­set hylätä, jos eivät kelpaa…

  37. Osmo: Siis ootko sinä nyt ihan tosis­sa sitä mieltä, että mitä mon­imutkaisem­pi asia, niin sitä enem­män sitä koko­ni­a­su­ut­ta pitää suunnitella?

    Tämä on niin päälaellen kään­tynyt näke­mys, että har­voin kohtaa vastaavaa.

    Mon­imutkaiset jär­jestelmät kuten nyt vaik­ka markki­nat, ekosys­tee­mi tai inter­net syn­tyvät juuri siten, että yksit­täiset toim­i­jat tekevät päätök­siä ja näi­den päätösten sum­mana syn­tyy jär­jestelmä, jota kukaan ei ole suun­nitel­lut, mut­ta joka siitä huoli­mat­ta on järjestelmä.

    Yksinker­taisia asioi­ta sen sijaan voidaan suun­nitel­la keskusjo­htois­es­ti, esim. sitä miten kän­nyköitä valmistetaan.

    Mihin ihmeeseen sinä peru­s­tat tuon näke­myk­sesi, että markki­nat eivät toi­mi mon­imutkai­sis­sa tilanteis­sa? Minä olen antanut usei­ta esimerkke­jä mon­imutkai­sista sys­teemeistä jois­sa markki­nat toimi­vat lois­tavasti. Mis­sä on ne esimerk­it mon­imutkai­sista sys­teemeistä, jois­sa keskusjo­htoinen suun­nit­telu toimii loistavasti/ne esimerk­it mon­imutkai­sista sys­teemeistä jois­sa markki­nat eivät toimi?

    Hin­nat välit­tävät infor­maa­tio­ta ja ohjaa­vat ihmiset tekemään oikei­ta päätök­siä kokon­aisu­u­den kaut­ta. Nyt jos alat taas tähän väit­tämään jotain path depen­den­cy jut­tua ja paikallisia huip­pu­ja, niin mieti ekana miten toden­näköistä on, että nämä toteu­tu­vat Pasi­las­sa, joka on jo ympäröivän kaupunki­rak­en­teen keskel­lä ja jon­ka hin­tasig­naalei­hin ympäristö sik­si vaikut­taa jo voimakkaasti.

    Ville: Kaavoituskil­pailu ei toi­mi, kos­ka sitä ei ohjaa markki­namekanis­mi, eli hin­nat. Kil­pailun raadil­la ei ole hin­to­jen välit­tämää infor­maa­tio­ta. Myöskään demokra­tia ei toi­mi mon­imutkaisten jär­jestelmien suunnittelussa.

    Ei kukaan asiantun­ti­ja tai asiantun­ti­jaryh­mä voi tietää miten paljon asuntoja/palveluita/toimistoja Kes­ki-Pasi­laan kan­nat­taa rak­en­taa, miten korkei­ta raken­nuk­sia sinne kan­nat­taa rak­en­taa ja miten tiiviisti.

    Osmo:

    Alueel­la jär­jestetään suun­nit­teluk­il­pailu, jos­sa voit­tanut taho saa alueen myös toteutettavakseen.

    Tämä on ehkä huonoin mah­dolli­nen ratkaisu. Täl­lä tietysti saadaan sitä sin­un toivo­maasi “yhteinäistä kaupunkiku­vaa”. Har­mi vaan, että yhtäi­nen kaupunkiku­va on suuren yleisön mielestä huono jut­tu. (Tai san­o­taanko tarkem­min, että kun yht­enäi­nen kaupunkiku­va tarkoit­taa use­am­min Ruo­ho­lahtea kuin Kar­tanonkoskea, niin sik­si se on yleen­sä huono juttu.)

    Mä en ymmär­rä mikä sul­la on Osmo niin kovasti kokeilu­ja vas­taan. Ei nää hom­mat ikinä parane, jos päätä hakataan seinään aina vaan uud­estaan ja uud­estaan. Jos ei tuu hyvää, niin hakataan sit kovem­min. Suun­nitel­laan yksi­tyisko­htaisem­min ja suurem­pia aluei­ta ker­ral­la ja annetaan toteut­ta­mi­nen yhä harvem­pi­en käsiin.

    1. Vaik­leus kos­kee tässä liiken­nejär­jestelmän suun­nit­telua. Ajat­telitko, että liiken­n­ev­erkko syn­ty­isi markki­nae­htois­es­ti niinm, että joku tar­joaa ramp­pia, toinen liuku­por­tai­ta eikä kukaan suun­nit­tele mihin mikin niistä pan­naan? Markki­nat toimi­vat ylipään­säkin ilman suun­nit­telua vain, ellei hyö­ty­funk­tios­sa ole lokaale­ja maksimeja.

  38. Minä voisin kyl­lä kan­nat­taa sel­l­aista kokeilua, jos­sa kunkin raken­nuk­sen teet­täjät voisi­vat päät­tää kuin­ka korkea talosta tulee ja mon­tako autopaikkaa kel­lari­in laitettaisiin.
    Yht­enäi­nen ilme muuten on yksi noista nykykaupun­gin kirouk­sista. Pasi­la, mer­i­ha­ka ja ruo­ho­lahti vaik­ka esimerkkeinä.

  39. Taidan tässä asi­as­sa vähän sym­pa­ta Art­turia. Helsin­gin liiken­n­ev­erkkoa on kyyl­lä suun­nitel­tu, mut­ta sel­l­ainen aja­tus että olisi joku suuri kokon­ais­su­un­nitel­ma jota olisi johdon­mukaises­ti toteutet­tu ei minus­ta ole his­to­ri­al­li­esti paikkaansapitävä. Minä en usko että markki­namekanis­mit tuot­taa mitenkään fik­sua liiken­nejär­jestelmää, tarvit­tavia hin­noit­telumekanis­me­ja ei ole eikä niitä ole mis­sään muual­lakaan saatu aikaisek­si. Toisaal­ta en ole vaku­ut­tunut siitäkään että liiken­nesu­un­nit­telu tuot­taisi mitään parempaa.

    Jos jotain tulee säädel­lä niin se on nimeno­maan raken­nusko­rkeus, tai tarkem­min var­jos­tus kokon­aisu­udessaa, se että talo var­jostaa koko naa­pu­ri­tont­tia on suo­ras­taan oppikir­jaes­imerk­ki negati­ivi­nen ulko­vaiku­tuk­ses­ta. Yksi (toki monista) syistä mik­si Itä-Pasi­la on niin ankea on että korkeat ja lähekkäin toisi­aan sijoite­tut talot blokkaa luonnovalon.

    Epäilen vaan että tuo korkeussääte­ly Kes­ki-Pasi­las­sa pikem­minkin nos­taa kuin las­kee ker­rosko­rkeut­ta. Nor­maaleil­la maan hin­noil­la taloudel­lis­es­ti opti­maa­li­nen raken­nusko­rkeus on jotain 4 — 6 ker­rosta, ker­rosalaa rupeaa pala­maan his­sei­hin ja por­taisi­in sitä enem­män mitä enem­män ker­roksia, rak­en­teet on vaa­ti­vampia eli kalli­impia ja niin edelleen. Pil­ven­pi­irtäjiä tehdään yleen­sä joko sik­si että maan hin­ta on erit­täin korkea, tai sit­ten sta­tussy­istä jonkun sult­taanin rahoil­la. Pasi­las­sa maan hin­ta on toki nor­maalia huo­mat­tavasti korkeampi, mut­ta ei se nyt mis­sään Tokion hin­nois­sa (jopa miljoo­nan neliö) ole. Kes­ki-Pasi­las­sa voi hyvinkin käy­dä niin että kaupun­ki määrää tekemään korkeam­paa kuin raken­nut­ta­ja halu­aisi, sta­tus­torne­ja jonkun muun rahoilla.

    Voisi­han sen kil­pailun tehdä niinkin että kil­pail­laan siitä kuka määrit­tää parhaat min­imiehdot sille mitä saa rak­en­taa alueelle. Jotain norme­ja tyyli­in käve­ly­mat­ka ase­malle, kokon­ais­var­jos­tus muille ton­teille, miltä julk­i­sivu ei saa näyt­tää… Mut­ta ei niin että sen talon koko, muo­to, ker­rosmäärä, jne. on määrät­ty. Eli niiden normien sisäl­lä saa tehdä mitä halu­aa. Parkki­halleille voisi tehd

  40. (kom­ment­ti jäi kesken) …Parkki­halleille voisi tehdä varauk­set rin­teeseen radan alle ja län­nen puolelle mäkeen Län­si-Pasi­lan alle. Ei noiden rak­en­t­a­mi­nen jäl­keen päinkään pitäisi olla ongel­ma, joku saa gryn­da­ta jos kysyn­tää on.

  41. Osmo Soin­in­vaara:

    Vaik­leus kos­kee tässä liiken­nejär­jestelmän suun­nit­telua. Ajat­telitko, että liiken­n­ev­erkko syn­ty­isi markki­nae­htois­es­ti niinm, että joku tar­joaa ramp­pia, toinen liuku­por­tai­ta eikä kukaan suun­nit­tele mihin mikin niistä pannaan? 

    Jaa’a, kuinka­han on, kyl­lähän tuo ihan ilman suun­nit­telu­akin luonnistuu:
    http://www.biomimicrynews.com/research/Slime_design_mimics_Tokyos_rail_system.asp

    Ja muutenkin, jos nyt jotain ei keskushallinnos­ta ohja­ta, niin eihän se tarkoi­ta, että ihmiset eivät enää kykene keskustele­maan, sopi­maan asioista tai käymään kaup­paa keskenään.

    En minä ymmär­rä, mik­si kaik­ki pikkude­taljitkin (kuten nyt vaik­ka parkkipaikko­jen määrä ja kämp­pi­en koko) pitää jol­lain demokraat­tisel­la pros­es­sil­la päät­tää, kun on aivan päivän selvää kaikille, että se on erit­täin, erit­täin huono tapa tuol­lais­ten asioiden päättämiseen.

    Ihan yhtä jär­jetön­tä kuin se, että alet­taisi­in päät­tämään jos­sain keskushallinnos­sa, että minkälaiset palve­lutiskit kau­pas­sa pitäisi olla ja mil­loin se saa olla auki (eiku..).

    Kari

  42. Art­turi: “Kaavoituskil­pailu ei toi­mi, kos­ka sitä ei ohjaa markki­namekanis­mi, eli hin­nat. Kil­pailun raadil­la ei ole hin­to­jen välit­tämää infor­maa­tio­ta. Myöskään demokra­tia ei toi­mi mon­imutkaisten jär­jestelmien suunnittelussa.”

    Kaavoituk­ses­sa päätetään kahdes­ta toi­sis­taan riip­pumat­tomas­ta asi­as­ta: raken­nusten koos­ta (ja ulkonäöstäkin) — sekä toiminnoista. 

    Toim­into­jen määrit­te­ly on todel­lakin asia, joka olisi syytä jät­tää markki­noiden päätet­täväk­si. Ei kaavoit­ta­ja voi päät­tää (tai ei saisi päät­tää), mis­sä ihmiset halu­a­vat asua tai mihin liikeyri­tys­ten kan­nat­taa sijoit­tua. Niukku­u­den val­lites­sa tietenkin kaavoitus toteu­tuu, vaik­ka se käyt­täjien kannal­ta olisi kaukana opti­maalis­es­ta ratkaisusta.

    Raken­nusten koos­ta päät­tämi­nen sen sijaan on sekä demokraat­tis­es­ti (tai asiantun­ti­jaraadin) päätet­tävä asia ihan yhtä paljon kuin markki­noiden ohjaa­ma asia. Jos “yhteis­es­ti” päätetään että halu­taan matalia talo­ja, vaik­ka paik­ka olisi kovin halut­tu, seu­rauk­se­na on luon­nol­lis­es­ti että markki­nat määrit­tävät neliöhin­nan korkeak­si. Jos taas päätetään, että halu­taan korkei­ta talo­ja, on markki­noiden määrät­tävis­sä, toteu­taanko niitä ollenkaan, tai mitä ton­teista mak­se­taan (yleen­sä kaavois­sa annetaan raken­nuk­sille mak­simim­i­tat, eli peri­aat­teessa saa kyl­lä rak­en­taa pienem­mänkin talon kuin kaa­va sal­lii). Taloudel­liselta kannal­ta ennal­ta määrät­ty ker­rosalan määrä tai raken­nusko­rkeus johtaa epäop­ti­maaliseen ratkaisu­un, mut­ta toisaal­ta ei vält­tämät­tä kauhean kauaskaan jäädä. Se, miltä kaupun­ki tulee näyt­tämään, on asia, jos­ta voidaan päät­tää demokraat­tis­es­ti (tai siis edus­tuk­sel­lis­es­ti). Jotain se mak­saa, mut­ta ehkä siitä halu­taan maksaa.

  43. Osmo:

    Ajat­telitko, että liiken­n­ev­erkko syn­ty­isi markki­nae­htois­es­ti niinm, että joku tar­joaa ramp­pia, toinen liuku­por­tai­ta eikä kukaan suun­nit­tele mihin mikin niistä pannaan?

    No liiken­nejär­jestelmä voi kyl­lä mun puoles­ta tul­la kaupun­gin suun­nit­tele­m­ana. Määritetään mihin kadut vede­tään, miten lev­einä ja mihin tulee metroase­ma. Sit­ten väli­in sais rak­en­taa mitä halu­aa miten halu­aa. Tiet­ty voidaan tehdä kans pelkkä metroase­ma ja sit antaa yksi­ty­is­ten toim­i­joiden määrit­tää mis­sä tiet menee.

    Mun point­ti oli tarkoitet­tu enem­mänkin tohon raken­nuste­hokku­u­teen, raken­nusten korkeu­teen ja toimis­tot vs. asun­not kysymys­ten ratkaisuun.

    Sen lisäks en oo ihan var­ma mitä tarko­tat noil­la liukuporras/ramppijutuilla. Osaa­han se joka nyt tekee päätök­sen siitä kumpi olis parem­pi, niin vali­ta sen ilman mitään keskusjo­htoista suun­nitel­maa koko alueelle.

    Markki­nat toimi­vat ylipään­säkin ilman suun­nit­telua vain, ellei hyö­ty­funk­tios­sa ole lokaale­ja maksimeja.

    Ei. Markki­nat voivat toimia ihan hyvin parem­min kuin keskusjo­htoinen suun­nit­telu, vaik­ka hyö­ty­funk­tios­sa oliskin lokaale­ja mak­sime­ja. Ei ne keskusjo­htoiset suun­nit­teli­jat oo ere­htymät­tömiä, vaik­ka usein kyl­lä tun­tuu, että sinä luuletkin niin. Ensik­si pitäis osoit­taa, että ne ere­htyy jotenkin harvem­min kuin markkinat.

    Sen lisäk­si minä väitän, että tuo Kes­ki-Pasi­la saa jo niin voimakkaat sig­naalit ympäröivästä kaupunki­rak­en­teesta, että siel­lä ei var­maan oo mitään lokaale­ja mak­sime­ja. Ei joku rupee pystyt­tään sinne keskelle mitään kumisaa­paste­hdas­ta, niin että kaik­ki maa ympäril­lä tulis käyt­tökelvot­tomaks. Kyl­lä sinne tunge­taan var­masti ihan samaa raken­nuskan­taa kuin muuallekin kantakaupunkiin.

    tpyy­lu­o­ma: Just niin.

    Voisi­han sen kil­pailun tehdä niinkin että kil­pail­laan siitä kuka määrit­tää parhaat min­imiehdot sille mitä saa rak­en­taa alueelle. 

    Toi on mun mielestä hyvä ehdo­tus. Siihen vois yhdis­tää vielä tar­jouskil­pailun siitä koko alueesta, siis että se myytäs eniten tar­joavalle. Täl­lä osta­jal­la on sit­ten kan­nus­timet määrätä alueelle sel­l­aiset sään­nöt (korkeus, tehokku­us, käyt­tö­tarkoi­tus jne.), että maa siel­lä on mah­dol­lisim­man arvokas­ta eli mah­dol­lisim­man tehokkaas­sa käytössä. Se voi ihan hyvin suun­nitel­la vaik­ka sen liiken­nejär­jestelmänkin, jos se nyt ylipään­sä kan­nat­taa suun­nitel­la keskusjohtoisesti.

  44. Art­turi, aluer­ak­en­tamis­sopimuk­sista on niin syvät trau­mat että niihin tuskin ryhdytään, ja minus­ta on muutenkin parem­pi että eri talo­jen rak­en­ta­jat kil­pail­e­vat keskenään.

  45. tpyy­lu­o­ma: Joo en mä siis ehdot­tanut alu­arak­en­tamis­sopimus­ta. Minä ehdotin, että maa myytäis eniten tar­joavalle. Se/(ne) vois sit­ten tehdä sille mitä halu­aa, esim. suun­nitel­la liiken­nejär­jestelmän, pilkkoa ton­teik­si ja myy­dä eteen­päin, tai määrätä raken­nusjärjestys ja myy­dä eteen­päin tai rak­en­taa itse tai mitä ikinä.

  46. Voisiko joku — mieluiten Soin­in­vaara — ottaa kan­taa Mikon kom­ment­ti­in (18.3.) että kaupun­ki saisi noin 400 — 800 miljoon­aa euroa tuplaa­mal­la rakennusalan?

    Päälle tuli­si­vat kulut­ta­jan yli­jäämä, raken­nut­ta­jan yli­jäämä, työn­tek­i­jöi­den yli­jäämä ym., joten oltaisi­in ehkä miljardiluokassa.

    Mik­si kaupun­ki miet­tii muu­ta­man miljoo­nan säästöjä päiväkoti- ja kouluryh­mien koista tin­kimäl­lä sekä veronko­ro­tuk­sia eikä kelpu­u­ta täl­laisia summia?

    Sama pitäisi tehdä kym­menis­sä muis­sakin paikois­sa, lisää mah­dol­lisuuk­sia kaupunki­a­sumiseen ja ‑työsken­te­lyyn, kun ker­ran ihmiset halu­a­vat mak­saa siitä enem­män kuin lähiöistä.

  47. 400–800 miljoon­aa: arvauk­seni on se, että asukasy­hdis­tyk­set esikaupungeis­sa vas­tus­taisi­vat tiukasti oman alueen­sa tiivistämistä. Mielu­um­min tap­pel­e­vat julk­isu­udessa väheneviä palvelui­ta vas­taan kuin pelas­ta­va­ta kaupungi­nosansa sil­lä, että alueelle raken­net­taisi­in voimakkaasti lisää. 

    Vihreät eivät keskimäärin taas uskalla puhua asioista, joi­ta asukasy­hdis­tyk­set vas­tus­ta­vat. Niin­pä kukaan ei näe Helsin­gin seudun met­sää puilta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *