Hallinto-oikeus kaavoittajana

Hel­sin­gin Sano­mat ker­too, että Hel­sin­gin hal­lin­to-oikeus on osit­tain kumon­nut Hel­sin­gin yleis­kaa­van Kruu­nu­vuo­ren ran­nas­ta. Kos­ka tie­to­ni ovat pel­käs­tään Hel­sin­gin Sano­mien varas­sa, kopion tähän osan kysei­ses­tä uuti­ses­ta. Kom­men­toin pää­tös­tä siis tämän uuti­sen perus­teel­la ilman tie­toa sii­tä, mitä hal­lin­to-oikeus on tark­kaan ottaen päättänyt.

Kruu­nu­vuo­ren vir­kis­ty­sa­lu­een osal­ta vali­tuk­sen oli teh­nyt Aar­ne Aar­nion ja Saa­ra Aar­nion kuo­lin­pe­sä, joka omis­taa alu­ees­ta pääosan. 

Kuo­lin­pe­sän mukaan ei ollut perus­tei­ta osoit­taa suu­rin­ta osaa sen mais­ta vir­kis­tyk­seen ja suojeluun. 

Kuo­lin­pe­sä vaa­tii, että sen mail­le annet­tai­siin raken­nusoi­keut­ta yhtä pal­jon kuin Kruu­nu­vuo­ren­ran­nas­sa kes­ki­mää­rin muillekin. 

Hal­lin­to-oikeus aset­tui samoil­le linjoille. 

Sen mukaan ei ollut perus­tei­ta osoit­taa yksi­tyi­sen omis­ta­ja mai­ta vir­kis­ty­sa­lu­eek­si osay­leis­kaa­van aset­ta­mas­sa laajuudessa. 

Tas­a­puo­li­suus yksi­tyis­ten maa­no­mis­ta­jien välil­lä kaa­voi­tuk­ses­sa on tär­keä­tä kaa­voi­tuk­ses­sa, jot­ta kaa­voi­tuk­sel­la ei suo­sit­tai­si Vir­tas­ta ja syr­jit­täi­si Lah­tis­ta. On koko­naan toi­nen asia vaa­tia tas­a­puo­li­suut­ta yksi­tyi­ses­ti ja yhtei­ses­ti omis­te­tun maan välil­le. Kau­pun­ke­ja on pal­jon raken­net­tu sil­lä peri­aat­teel­la, ettei yksi­tyis­tä maa­ta kaa­voi­te­ta lain­kaan, vaan maa on myy­tä­vä raa­ka­maan hin­nal­la kau­pun­gil­le ennen kuin se kaa­voi­te­taan. Kau­pun­gin raken­ta­mi­nen edel­lyt­tää kau­pun­gil­ta pal­jon inves­toin­te­ja tei­hin, sil­toi­hin, kou­lui­hin vie­mä­rei­hin ja niin edel­leen. Nämä inves­toin­nit ter­vees­sä kau­pun­ki­ra­ken­ta­mi­ses­sa rahoi­te­taan maan kaa­voi­tus­hyö­dyl­lä. Sik­si on perus­tel­tua ohja­ta kaa­voi­tus­hyö­ty yhteiskunnalle.

Kruu­nu­vuo­ren ran­nas­sa maan arvo perus­tuu suu­rel­ta osin sil­taan, joka yhdis­tää alu­een Kruu­nun­ha­kaan. Sii­tä sil­las­ta Aar­nion peri­kun­ta ei mak­sa mitään, eikä ole mak­sa­nut muus­ta­kaan tie­ver­kos­ta. Jos ton­teil­le pää­si­si vain kint­tu­pol­kua pit­kin, ei oli­si vie­mä­rei­tä eikä säh­kö­joh­to­ja, ei niis­tä pal­jon rahaa saisi.

Jos hal­lin­to-oikeus on todel­la lin­jan­nut, että yksi­tyi­sel­le maal­le on kaa­voi­tet­ta­va yhtä pal­jon kuin kau­pun­gin maal­le, se on lin­jan­nut poli­tiik­kaa koko­naan uusiksi.

Toi­vot­ta­vas­ti tul­kit­sen Hel­sin­gin Sano­mien uuti­soin­tia vää­rin. Jos uuti­nen on tot­ta, kau­pun­gin on ehdot­to­mas­ti vali­tet­ta­va pää­tök­ses­tä ja jos vali­tus ei mene läpi, edus­kun­nan on tar­ken­net­ta­va lain­sää­dän­töä. Poli­tiik­ka ei kuu­lu hallinto-oikeudelle.

Muu­ten olen sitä miel­tä, että myös tuo yksi­tyis­ten maa­no­mis­ta­jien tas­a­puo­li­nen koh­te­lu on jos­kus todel­la type­rää. Jon­ne­kin vain kan­nat­taa teh­dä puis­to ja toi­saal­le taas ker­ros­ta­lo­ja. Paras­ta oli­si lunas­taa koko kaa­voi­tet­ta­va alue aina yhteis­kun­nal­le ennen kaavitusta.

29 vastausta artikkeliin “Hallinto-oikeus kaavoittajana”

  1. Hyvä pää­tös! Joku raja sosia­li­soin­nil­lek­kin on por­va­ril­li­ses­sa Suo­mes­sa lai­tet­ta­va. Tämä ei ole ainoa pää­tös vii­me­vuo­sil­ta, kun kaik­kein tör­keim­piä kun­tien vedä­tyk­siä on oiot­tu oikeu­des­sa. 🙂 Myös Espoo on tun­te­nut vii­me vuo­si­na, ettei ihan mikä tahan­sa mene läpi. Paras tapa hoi­taa asia on lopet­taa kun­tien maa­no­mis­tus kokonaan.

  2. Kun­nan pitäi­si (voi­da) periä riit­tä­vän kor­kea kor­vaus kaa­voi­tuk­sen tuo­mas­ta arvon­nousus­ta, että sil­lä katet­tai­siin infran raken­nus­ku­lut. Jos kulu­ja ei saa­da katet­tua, ei kan­na­ta kaavoittaakaan.

    Täs­sä nimen­omai­ses­sa tapauk­ses­sa, asi­aa tar­kem­min tun­te­mat­ta, on help­po tul­ki­ta tapah­tu­nut niin, että kaa­voit­ta­ja on halun­nut hiu­kan näyt­tää: maa­no­mis­ta­ja ei ole suos­tu­nut myy­mään mai­ta kau­pun­gil­le, niin niil­le ei niin muo­doin ole kaa­voi­tet­tu raken­nusoi­keut­ta yhtään. Var­sin tar­kas­ti maa­no­mis­tus­kart­taa seu­raa vir­kis­ty­sa­lu­een raja…

    1. Täs­tä on rii­del­ty vuos­kym­me­niä. Ongel­ma on sii­nä, että tuo alue on todel­la suo­je­lun arvoi­nen. Sil­ti sin­ne kaa­voi­tet­tiin jon­kin ver­ran, pal­jon enem­män kuin maas­sa keskimäärin.

  3. Osmo: “Kuka raken­taa sen sillan?”

    Jos tar­koi­tat sitä rai­tio­vau­nusil­taa, niin toi­vot­ta­vas­ti ei kukaan. Se on suu­ruu­den­hul­lu aja­tus. 😀 Pal­jon hal­vem­mal­la saa­daan syöt­tö­lin­ja metrolle.

  4. OS:“politiikka ei kuu­lu hallinto-oikeudelle”

    Ei kuu­lu, mut­ta viran­omais­ten ja polii­ti­koi­den kuu­luu nou­dat­taa lakia, sii­tä lie­nee kyse.

    Onko uskot­ta­vas­ti perus­tel­tu, että tuo alue on mer­kit­tä­väs­ti parem­pi puis­tok­si, kuin jokin muu alue Kruu­nu­vuo­ren­ran­nas­sa, näyt­täi­si aina­kin ole­van syr­jäs­sä raken­net­ta­van alu­een tule­vas­ta pain­opis­tees­tä ja mel­koi­sen kokoi­nen­kin alue puistoksi.

    Kau­pun­ki kyl­lä ottaa kaa­voi­tuk­sen tuo­mas­ta arvon­nousus­ta mel­koi­sen sii­vun, onko sit­ten parem­pi niin, ettei kum­pi­kaan hyö­dy mitään, kun jäte­tään koko­naan kavoittamatta.

    OS: “kau­pun­ke­ja on pal­jon raken­net­tu sil­lä peri­aat­teel­la, ettei yksi­tyis­tä maa­ta kaa­voi­te­ta lainkaan”

    Sii­nä yksi perus­syy kroo­ni­seen tont­ti­pu­laan ja tont­tien hin­toi­hin, vaik­ka raken­nus­kel­pois­ta maa­ta riit­tää, niin kau­pun­ki kaa­voit­taa pää­asias­sa täy­sin raken­nus­kel­vot­to­mil­le omis­ta­mil­leen alueil­le, ja rahaa palaa val­ta­vaan esirakentamiseen.

    OS: “nämä inves­toin­nit ter­vees­sä kau­pun­ki­ra­ken­ta­mi­ses­sa rahoi­te­taan maan kaavoitushyödyllä”

    Ei pel­käs­tään kaa­voi­tus­hyö­dyl­lä, mut­ta sii­nä syy, mik­si tont­tien arvoa pide­tään kei­no­te­koi­ses­ti mah­dol­li­sim­man kor­kea­na ja sama taho valit­taa asu­mi­sen kalleudesta.

  5. ” Var­sin tar­kas­ti maa­no­mis­tus­kart­taa seu­raa vir­kis­ty­sa­lu­een raja…”

    Eipä oli­si ensim­mäi­nen ker­ta, kun kaa­voit­ta­ja halu­aa kiusa­ta maanomistajaa.

  6. Kruu­nu­vuo­ren his­to­rias­ta löy­tyy tie­toa http://www.uuttahelsinkia.fi/kruunuvuorenranta/perustiedot/historia#huvila

    Öly­sa­ta­ma: “Auto­lii­ken­teen kiih­ty­vä kas­vu 20-luvul­la pakot­ti kau­pun­gin rat­kai­se­maan syn­ty­neen öljysatamaongelman…
    Aikai­sem­min vuon­na 1926 Oy Shell Ab:lle oli myön­net­ty oikeus perus­taa Dege­rön saa­ren län­si­ran­nal­le tul­li­va­ras­to. Samoin Suo­ma­lai­sen Pet­ro­lin Tuon­ti Oy Masu­til­le (Shell) loh­kot­tiin noin kuu­den heh­taa­rin alue Haa­ko­nin­lah­den ran­nas­ta. Kruu­nu­vuo­ren toi­nen huvi­layh­dys­kun­ta puret­tiin alta pois, kun öljy­sa­ta­maa laa­jen­net­tiin vuon­na 1934…”

    Aar­nion tontist:a “Kruu­nu­vuo­ren alu­een huvi­lat on pys­ty­tet­ty 1800-luvun lopus­sa ja 1900-luvun alus­sa… Sodan jäl­keen alue siir­tyi Neu­vos­to­lii­ton omis­tuk­seen rau­han­so­pi­muk­sen perus­teel­la. Neu­vos­to­liit­to vuo­kra­si aluet­ta muu­ta­man vuo­den ajan Suo­men kom­mu­nis­ti­sel­le puo­lu­eel­le, mut­ta myi sen jo vuon­na 1955 Palk­ki Oy:n joh­ta­jal­le vuo­ri­neu­vos Aar­ne Aar­niol­le. Alue on yhä Aar­nion suvun omistuksessa.”

    Eli siis Aar­nio osta­nut ton­tin öly­sa­ta­man vie­res­tä. Ja nyt ollaan kaa­voit­ta­mas­sa van­haa öljy­sa­ta­maa asunnoiksi.

    Minus­ta tämä on suo­ras­taan hil­pe­ää. Hal­lin­to-oikeus myös eri pää­tök­ses­sä vaa­ti YVAn teh­tä­väk­si alu­eel­la, ja lie­nee sel­vää että sii­nä tuo kal­lio tode­taan poik­keuk­sel­li­sen arvok­kaak­si luon­to­koh­teek­si. Se on sitä­pait­si luon­non­ti­las­sa kos­ka ton­til­le ei ole teh­ty yli puo­leen vuo­si­sa­taan yhtään mitään. Päin­vas­toin kuin esi­mer­kik­si nykyi­nen öljy­sa­ta­ma. En tun­ne lain­sää­dän­töä kovin hyvin, mut­ta arvaan että jos KSV myö­täi­si tuon­ne raken­nusoi­keut­ta, niin Ympä­ris­tö­kes­kus tai joku muu valit­tai­si ihan aihees­ta sii­tä ympä­ris­tö­syis­tä, ja hal­lin­to-oikeus sit­ten kumoai­si kaavan.

  7. Tämän sii­tä saa kun oikeuk­siin vali­taan vain lii­ke­mie­hiä tuo­ma­reik­si, vih­reät voi­si­vat taas kat­soa peiliin

    1. Olem­me kyl­lä yrit­tä­neet saa­da tuo­ma­rei­den valin­nan vih­reän lii­ton puo­lue­hal­li­tuk­sen val­taan, mut­ta har­mik­sem­me se ei ole onnis­tu­nut. Lii­ke­mies­ten ohel­la tuo­ma­rei­na tun­tuu ole­van aivan lii­kaa juristeja. 

  8. MRL:n mukaan yleis­kaa­va ei saa aiheut­taa maa­no­mis­ta­jal­le koh­tuu­ton­ta hait­taa. Mitään mai­nin­taa maa­no­mis­ta­jien tas­a­puo­li­ses­ta koh­te­lus­ta lais­ta ei löy­dy ja sel­lai­nen menet­te­ly­hän oli­si­kin mah­do­ton­ta, jos halu­taan teh­dä jär­ke­viä suunnitelmia.

  9. Ei pel­käs­tään kaa­voi­tus­hyö­dyl­lä, mut­ta sii­nä syy, mik­si tont­tien arvoa pide­tään kei­no­te­koi­ses­ti mah­dol­li­sim­man kor­kea­na ja sama taho valit­taa asu­mi­sen kalleudesta.”

    Myös­kin kau­pun­ki hyö­tyy kor­keas­ta maan hinnasta.
    Nyt n 350000 hel­sin­ki­läi­sis­tä asuu vuo­kra­ton­teil­la joten kau­pun­gin int­res­seis­sä on nos­taa maan arvo taivaisiin.
    Ja taloa kun ei voi vie­dä mihin­kään niin asuk­kais­ta on tul­lut kau­pun­gin torppareita.

    Käy­tän­nös­sä tämä on myös pii­lo­so­sia­li­soin­tia, sil­lä kun maan vuo­kraa nos­te­taan niin asun­non arvo las­kee ja asun­to­jen arvon nousu siir­tyy kaupungille.

    Ei Hel­sin­gin kau­pun­gil­la todel­li­suu­des­sa ole mitään halua har­joit­taa sosi­aa­lis­ta sun­to­tuo­tan­toa eikä paran­taa asuk­kai­den eln­ta­soa, kaik­ki yli­mää­räi­nen pyri­tään ulosmittaamaan

    1. Mihin­kä­hän empi­ri­aan tuo väi­te taas perus­tuu? Hel­sin­ki har­joit­taa huo­mat­ta­van pal­jon sosi­aa­lis­ta asun­to­tuo­tan­toa ja ohjaa sitä myös arvok­kail­le alueille.

  10. Minus­ta kaa­voi­tus­hyö­dys­tä puhu­mi­nen on älyl­li­ses­ti epärehellistä.

    Ilman val­tion väliin­tu­loa maal­leen saa raken­taa mitä hyvän­sä. Jos sit­ten teh­dään lake­ja, että ei saa raken­taa sitä ja tätä, niin tämän lain hait­taa ei kor­va­ta maa­no­mis­ta­jal­le. Sit­ten jos taas kaa­voit­ta­mi­sel­la anne­taan osa raken­ta­mi­sen vapau­des­ta takai­sin, niin se on omai­suu­den palaut­ta­mis­ta eikä sii­tä pidä mitään mak­sua maksaa.

    Ihan toi­nen jut­tu on sit­ten näi­den tei­den ja vie­mä­rei­den veto. Sii­tä voi hyvin las­kut­taa maa­no­mis­ta­jia. (Tai jät­tää nii­den raken­ta­mi­nen maa­no­mis­ta­jien omak­si huoleksi.)

    1. Ihan vain sat­tu­mal­ta ja maa­no­mis­ta­jan omien pon­nis­te­lu­jen tulok­se­na maan arvo Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa on suu­rem­pi kuin Pihtiputaalla.
      Aja­tus että kau­pun­ki voi­si raken­tua ilman mity­ään suun­ni­tel­maa on vähän saman­lai­nen kuin ydin­voi­ma­la voi­tai­siin raken­taa ilman piirrustuksia.

  11. Erot sosi­aa­li­sen ja kovan rahan vuo­krien ja hin­to­jen välil­lä ovat hyvin pie­net lukuu­not­ta­mat­ta Hel­sin­ki 1 aluetta.
    Hitas puo­le­ta löy­sin hin­ta­ver­tai­lua , mut­ta vuo­kris­ta en. Muu­ten­ki hin­ta­ver­tai­lu ei ole aivan tar­kaa, jos asun­to­kan­nan koos­sa o ero­ja mut­ta näin ylei­se­ti nume­roi­den valossa
    Ole­tet­ta­vas­ti tuos­sa Hel­sin­ki 1 alu­eel­la­kin vuo­krat pide­tään mak­su­ky­vyn ylä­ra­jal­la, ja jos tulot kas­va­vat niin ne mita­taan vuo­kran­ko­ro­tuk­sil­la ulos

    1. Ara­va­vuo­kra-asun­to­jen vuo­krat ovat Hel­sin­gis­sä hal­vem­pia­kuin esi­mer­kik­si Espoossa.
      Onko Lii­an van­ha lain­kaan tie­toi­nen sii­tä, miten nuo vuo­krat määräytyvät?

  12. Ei Hel­sin­gin kau­pun­gil­la todel­li­suu­des­sa ole mitään halua har­joit­taa sosi­aa­lis­ta sun­to­tuo­tan­toa eikä paran­taa asuk­kai­den eln­ta­soa, kaik­ki yli­mää­räi­nen pyri­tään ulosmittaamaan

    Hel­sin­gin kau­pun­gin sosi­aa­li­nen asun­to­tuo­tan­to on maan kär­keä. Voi­si ottaa asiois­ta jotain sel­vää, ennen kuin las­kee kätö­sen­sä näp­päi­mis­töl­le suol­ta­maan soopaa. 

    Ja mikä­hän int­res­si Hel­sin­gin kau­pun­gil­la on olla pyr­ki­mät­tä nos­ta­maan asuk­kai­den­sa elin­ta­soa? Mikä ensin­nä­kin on tämä abstrak­tio “Hel­sin­gin kau­pun­ki”, jol­la on Lii­an van­han mukaan voi­ma­kas tah­to: halu­ja ja pyr­ki­myk­siä? Hän tar­koit­ta­nee demo­kraat­ti­ses­ti valit­tu­ja päättäjiä?

    Aika huo­nos­ti sit­ten äänes­tet­ty meil­tä, jos tosi­aan vain tavoit­tee­na heil­lä on olo­suh­tei­dem­me huonontaminen.

  13. Osmo:

    Aja­tus että kau­pun­ki voi­si raken­tua ilman mity­ään suun­ni­tel­maa on vähän saman­lai­nen kuin ydin­voi­ma­la voi­tai­siin raken­taa ilman piirrustuksia.

    Ja eko­sys­tee­mi ilman äly­käs­tä suunnittelijaa?

    No riip­puu tie­tys­ti mitä tar­koi­tat suun­ni­tel­mal­la. Kau­pun­ki voi ihan hyvin raken­tua yksit­täis­ten toi­mi­joi­den suun­ni­tel­mis­ta ilman mitään koko­nais­suun­ni­tel­maa. Hin­nat välit­tä­vät informaatiota.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Emergence

  14. Art­tu­ri:

    Minus­ta kaa­voi­tus­hyö­dys­tä puhu­mi­nen on älyl­li­ses­ti epärehellistä. 

    Aika jyr­käs­ti sanot­tu, vaik­ka en täy­sin eri miel­tä olekaan.

    Ei se kaa­van tekeminen/myöntäminen ole pelk­kä lei­ma pape­ris­sa, vaan se myös tar­koit­taa vähin­tään impli­siit­ti­ses­ti (ja jopa ekspli­siit­ti­ses­ti?) ku1annalta sitou­tu­mis­ta sii­hen, että tar­vit­ta­va infra ja pal­ve­lut rakennetaan/järjestetään. Täs­sä mie­les­sä on ihan perus­tel­tua puhua “kaa­voi­tus­hyö­dys­tä”.

    Kari

  15. Ja lisä­tään nyt vie­lä sekin, että kun­tien kaa­voi­tus­mo­no­po­li liit­tyy myös aika kes­kei­ses­ti sii­hen, että kun­nil­le on (val­tion toi­mes­ta) sää­det­ty var­sin pal­jon eri­lai­sia vel­vot­tei­ta kan­sa­lai­sia koh­taan. Näi­den vel­vot­tei­den aiheut­ta­mat kus­tan­nuk­set riip­pu­vat voi­mak­kaas­ti sii­tä, mitä raken­ne­taan ja minne.

    Kun­ta on esi­mer­kik­si vel­vol­li­nen jär­jes­tä­mään oppi­vel­vol­lis­ten kou­lu­tuk­sen ja ter­vey­den­hoi­don. Jos nyt ole­te­taan hypo­teet­ti­nen tilan­ne, jos­sa yksi­tyi­nen maa­no­mis­ta­ja raken­nut­taa suu­ren asui­na­lu­een kau­as kou­luis­ta ja ter­veys­kes­kuk­sis­ta, niin täs­tä­hän lan­ke­aa mel­ko suu­ri las­ku kun­nan asuk­kail­le, kos­ka pitää joko raken­taa uusi kou­lu tai sit­ten jär­jes­tää kou­lu­lais­kul­je­tuk­set, mikä haja-asu­tusa­lueil­la tapah­tuu usein tak­sein. Oli­si koh­tuu­ton­ta mui­ta kun­ta­lai­sia koh­taan, jos heil­lä ei oli­si mitään sanan­val­taa ko. rakentamispäätöksen.

    En sano, ettei­kö tuo­ta­kin asi­aa voi­si jär­jes­tää toi­sin, mut­ta aivan pik­ku­jut­tu se ei olisi.

    Kari

  16. Aika huo­nos­ti sit­ten äänes­tet­ty meil­tä, jos tosi­aan vain tavoit­tee­na heil­lä on olo­suh­tei­dem­me huonontaminen.”

    Ja kyl­lä kau­pun­ki­kin on jär­jes­täy­ty­nyt orga­ni­saa­tio, jol­la on tavoit­tei­ta, joi­ta aset­ta­vat niin polii­ti­kot kuin virkamiehet
    Kun­nal­li­ses­sa hal­lin­nos­sa­kin pyri­tään nyky­ään samaan kuin yri­tyk­sis­sä eli tuo­ton ja oman pää­oman maksimointiin.
    Sii­hen ajaa myös aktii­vi­nen äänes­tä­jä­kun­ta, jot­ka ovat nii­tä hyvä­osai­sia .He äänet­sä­vät kos­ka koe­vat, että äänes­tä­mi­nen tuo heil­le etu­ja .Vähä­osai­set ovat taas nii­tä, jot­ka eivät äänes­tä, joten hei­dän ääni­ään ei yri­te­tä kalastella.
    Vähä­osai­set ovat toden­neet että puo­luei­den poli­tiik­ka ja tavoit­teet eivät ede­sau­ta hei­dän asiaansa.
    Muo­dol­li­se­ti ollan huo­le­tu­nei­ta äänes­tys­pro­sent­tien tip­pu­mi­ses­ta, mut­ta todel­li­suu­des­sa eliit­ti on tyy­ty­väi­nen sii­tä, kos­ka se näi­vet­tää vaihtoehdot

    Kun päät­tä­jien kes­kian­sio on 60000 euroa eli monin ker­tai­nen niin ajat­te­lu läh­tee hei­dän omis­ta läh­tö­koh­dis­taan ja yhä useam­pi päät­tä­jä on elä­nyt per­heis­sä , jois­sa hyvä­osai­suus on jat­ku­nut sukupolvia.
    Eivät sel­lai­set päät­tä­jät edes ymmär­rä ja osaa aja­tel­la mil­lais­ta on köy­hän elämä.
    Pap­pa-beta­lar-poruk­ka on sup­pean koke­mus­poh­jan vuok­si ajat­tel­lul­taan rajoittunutta.

    Mut­ta he kyl­lä osaa­vat aja­tel­la, mikä on hei­dän etun­sa. Kun päät­tä­jien val­tao­sa asuu omis­tusa­sun­nois­sa, jot­ka ovat omil­la ton­teil­la ja ovat hyvä­tu­loi­sia niin sil­loin oiva tapa pie­nen­tää omaa vero­tus­taan ja lisä­tä omai­suut­ta on vedät­tää maan arvoa ylöspäin. 

    Pää­tök­sen­te­ko on aina raa­dol­lis­ta ja oman edun tavoit­te­lu on niin sisään­ra­ken­net­tua, että ihmi­set har­voin edes tun­nis­ta­vat sitä

  17. Piti oikein lunt­ta kun sii­tä oli sen ver­ran aikaa kun luin noi­ta ehtoja
    Sama tie­tois­ku ker­toi, että ara­va­ko­rot 2010 näyt­tä­vät ole­van 1–2 % kor­keam­pia kuin mark­ki­na­ko­rot ja nuo vuo­krat­kin samal­la tasol­la kuin ns kovan rahan markkinoilla.
    Ainoa etu köy­häl­le näyt­täi­si ole­van se, että siel­tä saa katon pään pääl­le vaik­ka oli­si luot­to­häi­riö­mer­kin­tö­jä tai mui­ta rikkeitä

    Ara­va-asun­non vuo­kra mää­räy­tyy oma­kus­tan­nus­pe­ri­aat­teel­la eli vuo­kral­la kate­taan muun muas­sa talon raken­ta­mi­ses­ta aiheu­tu­neet pää­oma­ku­lut sekä kiin­teis­tön hoi­to­ku­lut. Oma­kus­tan­nus­pe­ri­aa­tet­ta nou­da­te­taan lai­na-ajan, joka on noin 35 vuot­ta. Tämän jäl­keen vuo­kraan sovel­le­taan samo­ja sään­nök­siä kuin vapaa­ra­hoit­tei­sis­sa vuo­kra-asun­nois­sa. Vuon­na 2009 ara­va­vuo­krat ovat 8–12 euroa/m2 kuu­kau­des­sa paik­ka­kun­nan ja talon mukaan.”

    1. Val­tio ottaa — tai yrit­tää ottaa — van­hois­ta ara­va­lai­nois­ta sika­kor­koa voi­dak­seen sub­ven­toi­da Hel­sin­gin rahoil­la tyh­je­ne­viä vuo­kra­ta­lo­ja maa­kun­nis­sa. Onnek­si nuo lai­nat saa mak­saa pois. Vuo­kra­ta­so Hel­sin­gis­sä on huo­mat­ta­vas­ti yleis­tä vuo­kra­ta­soa alem­pi, kun ottaa huo­mioon, että asun­not ovat aika pieniä.

  18. Osmo: “On koko­naan toi­nen asia vaa­tia tas­a­puo­li­suut­ta yksi­tyi­ses­ti ja yhtei­ses­ti omis­te­tun maan välille.”

    Mik­si tuo on eri asia?

  19. Tut­ki­ko kau­pun­ki mah­dol­li­suut­ta sol­mia maan­käyt­tö­so­pi­mus­ta Aar­nioi­den kuo­lin­pe­sän kanssa?

    Maan­käyt­tö- ja raken­nus­lain mukaan ei vält­tä­mät­tä edel­ly­te­tä saa­vu­tet­ta­van sopi­mus­ta, vaan kehit­tä­mis­kor­vaus on mah­dol­li­nen tapauk­ses­sa, jos­sa kau­pun­ki kaa­voit­taa yksi­tyi­sen alu­een ja maan­käyt­tö­so­pi­muk­seen ei päästä.

    En tie­dä miten hyvin nämä maan­käyt­tö­so­pi­muk­set toi­mi­vat käy­tän­nös­sä ja sitä saa­vu­te­taan­ko niil­lä jär­ke­vää lop­pu­tu­los­ta. Täs­tä Osmol­la on var­maan tietoa?

    1. Onge­la on sii­nä, ettei Aar­nion mai­ta pitäi­si kaa­voit­taa raken­ta­mi­seen; ei pitäi­si myös­kään sii­nä tapauk­ses­sa, että kau­pun­ki omis­tai­si maan.

  20. Jos haluai­si tas­a­puo­li­sen ja suh­teel­li­sen yleis­pä­te­vän rat­kai­sun, niin raken­net­ta­vak­si kaa­voi­tet­ta­val­la alu­eel­la sekä raken­nus­maas­ta, että puis­tok­si kaa­voi­tet­ta­val­la maal­la teh­täi­siin tar­jous sii­tä, että kau­pun­ki lunas­taa maan raa­ka­maan hin­nal­la. Puis­to ja vir­kis­ty­sa­lue on osa ympä­röi­vän tont­ti­maan arvoa.

  21. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kau­pun­ke­ja on pal­jon raken­net­tu sil­lä peri­aat­teel­la, ettei yksi­tyis­tä maa­ta kaa­voi­te­ta lain­kaan, vaan maa on myy­tä­vä raa­ka­maan hin­nal­la kau­pun­gil­le ennen kuin se kaavoitetaan.

    Kau­pun­ke­ja on kyl­lä vali­tet­ta­van vähän raken­net­tu mai­ni­tul­la peri­aat­teel­la, eten­kin gryn­dä­rien kul­ta-aika­na, nimiä mainitsematta.

    Detal­ji: Suo­men Pet­ro­li ei ollut Shell, vaan sak­sa­lai­nen yhtiö, joka rau­han­so­pi­muk­sel­la siir­tyi toi­sen sak­sa­lais­yh­tiön Trus­ti­va­paan Ben­sii­nin (TB) kans­sa Neu­vos­to­lii­tol­le ja on siis nykyi­nen Lukoi­lin omis­ta­ma Teboil.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.