Nim­imerk­ki “Spot­tu” kiin­nit­ti huomio­ta asi­aan, joka min­u­akin on vaivan­nut pitkään. Van­hois­sa taloy­htiöis­sä on poh­jak­er­rokses­sa muu­tamia auto­talle­ja, jot­ka ikimuis­toi­sista ajoista alka­en ovat olleet joidenkin asukkaiden käytössä käytän­nössä ilmaisek­si. Kukaan tuskin muis­taa, mille perus­teel­la nämä etuoikeutetut on valit­tu. Auto­tal­li saatt­taa pysyä käyt­täjäl­lä, vaik­ka ikä veisi ajoko­rtin. Voihan sitä tarvi­ta varas­tona. Jat­ka lukemista “Auto­tal­lit huutokaupattava”

Blogikeskustelijoista kovin moni ajat­telee, että jokainen asun­to ja tont­ti pitäisi antaa eniten tar­joavalle, eikä kaupun­ki saisi suosia mitään ryh­mää asun­non­jaos­sa. En suo­raan sanoen tul­lut ajatelleek­sikaan, että moista aja­tus­ta vas­taan jou­tu­isi opponoimaan. Markki­nae­htoinen asun­topoli­ti­ik­ka johtaisi jyrkkään sosi­aaliseen seg­re­gaa­tioon, hyväo­sais­ten aidat­tui­hin alueisi­in toisaal­la ja surkeisi­in slum­mei­hin toisaal­la. On yleis­es­ti tun­nustet­tu asia – ja luulin sen ole­van lähtöko­htana vähän kaikil­la – ettei täl­laista tule suosia. En luet­tele kaikkia sen huono­ja puo­lia, tyy­dyn mainit­se­maan yhdestä. Johtaisi laa­ja-alaiseen henkisten voimavaro­jen haaskauk­seen, jos väärään kaupungi­nosaan syn­tynyt lah­jakas lap­si olisi tuomit­tu elämään periy­tyvässä köy­hyy­dessä, kuten on lai­ta laa­jo­ja slum­me­ja syn­nyt­täneis­sä mais­sa. Jat­ka lukemista “Markki­nae­htoinen asuntopolitiikka”

Per­hea­sun­nos­ta Töölössä mak­se­taan paljon enem­män kuin Soukas­sa. Se osoit­taa, että on per­heitä, jot­ka asu­isi­vat mielu­um­min Töölössä kuin Soukas­sa. Kan­nat­taako siis per­hea­sun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen Töölöön?

Olete­taan, että kaupun­ki huu­tokaup­paa ton­tin eniten mak­savalle. Olete­taan, että kartelle­ja ei ole ja kil­pailu toimii ja että kaikenkokois­t­en asun­to­jen raken­nuskus­tan­nuk­set ovat 2000 euroa/neliö kohtu­ulli­sine liikevoit­toi­neen. Olete­taan edelleen, että yksiöi­den markki­nahin­ta on 4000 euroa/m² ja per­hekokois­t­en asun­to­jen 3000 €/m². Jos määräys on, että puo­let ker­rosalas­ta pitää olla per­hea­sun­to­ja ja lop­ut mitä vaan, raken­nus­li­ike saa asun­noista kokomääräyk­sen takia keskimäärin 3500 €/m². Jos kokomääräys­tä ei olisi, raken­nus­li­ike saisi 4000 €/m². Jat­ka lukemista “Iso­jen asun­to­jen kannattavuus”

Työurien piden­täjien pitäisi keskit­tyä nyky­istä enemmän

- miet­timään työ­nan­ta­jan kan­nus­tamiseen, kos­ka kovin usein aloite eläk­keelle siir­tymis­es­tä tai put­keen lähdöstä tulee työnantajalta;
— muut­ta­maan viimeis­ten vuosien superkart­tumaa sel­l­aisek­si, että se kan­nus­taa ole­maan töis­sä pitkään eikä ansait­se­maan viimeis­inä vuosi­na mah­dol­lisim­man paljon;
— pohti­maan työuria sen alkupäästä, sil­lä suo­ma­laiset eivät eläköidy mui­ta varhem­min mut­ta aloit­ta­vat työn­teon selvästi mui­ta van­hemp­ina; Jat­ka lukemista “Työurien pidentäminen”

Edelli­nen postaus pin­ta-alasään­te­lyn keinoista oli tarkoitet­tu käsit­telemään sitä, mikä on oikea tapa suosia isom­pia asun­to­ja, mut­ta keskustelu kään­tyi siihen, onko oikein suosia isom­pia asun­to­ja ylipään­sä. Jat­ka lukemista “Saako kun­ta har­joit­taa asuntopolitiikkaa?”

Min­un on ollut vaikea ymmärtää, mik­si maanvil­jeli­jät ovat vihaisia siitä, että Elan­to vuo­den tauon jäl­keen sipoolaisen Ing­man­nin asi­akkaak­si. Mak­saa­han Ing­man vil­jeli­jöille mai­d­os­ta enem­män kuin Valio, vaik­ka Valio vas­taavasti myy maid­on kaup­poi­hin huo­mat­tavasti kalli­im­mal­la kuin ruot­salai­somis­teinen Ing­man. Joku kom­men­toi­ja kirjoitti:

Valio mak­saa tuot­ta­jalle maitoli­trasta jopa vähem­män kuin Ing­man. Mut­ta maid­on­tuot­ta­jao­su­uskun­nat omis­ta­vat Valion, joten Valion mai­d­os­ta saa­ma parem­pi kate palau­tuu lop­ul­ta tuot­ta­jille, mikä enem­män kuin kom­pen­soi pienem­män tuot­ta­jahin­nan. Lisäk­si tämä on tuot­ta­jalle pääo­mat­u­loa eikä ansiotuloa.

Tämä on ensim­mäi­nen loogiselta tun­tu­va seli­tys maanvil­jeli­jöi­den halu­un myy­dä maiton­sa halvalla.
Tietääkö kukaan, miten Valio jakaa voit­ton­sa omis­ta­jille? Pääoma­panok­sen mukaises­ti, jol­loin se verote­taan pääo­mat­u­lo­jen mukaan vain mait­o­määrän perusteis­es­ti, jol­loin se verote­taan ansiotulona? 

Helsin­ki halu­aa puo­lus­taa asun­topoli­ti­ikallaan lap­siper­heitä ja estää kaupun­gin muut­tumisen suurek­si sinkkuhotel­lik­si. Sik­si kaavoihin tai ton­tin­lu­ovu­tuse­htoi­hin on laitet­tu asun­to­jen keskikook­si 75 m², kos­ta jouste­taan vuokra-talo­jen kohdal­la. Raken­nus­li­ik­keet mar­mat­ta­vat, etteivät isot asun­not mene kau­pak­si ja hak­keet viivästyvät sik­si. Jat­ka lukemista “Asun­to­jen keskikokovaatimus”

Kes­ki-Pasi­lan keskus­tako­rt­telin ase­makaaval­liset suunnitteluperiaatteet

Kyse on alueesta, joka on Pasi­lan sil­lan pohjois­puolel­la. Jokin aika sit­ten käsit­te­limme ”pil­ven­pi­irtäjiä” sil­lan eteläpuolel­la. Esi­tyk­ses­tä ei oikein saa selvää pelkästään tek­stin perus­teel­la. Lau­takun­nas­sa on toiv­ot­tavasti esil­lä myös kuvia; niitä ei tosin voi paljon olla, kos­ka tässä laa­di­taan vas­ta puit­teista arkkite­htik­il­pailulle. ker­rosalaa aluelle pitäisi ahtaa 100 000 – 120 000 k‑m².

Pasi­lan sil­taa leven­netään. Vetu­ri­tie ohjataan radan var­teen maan­pin­nan tasoon, siis ymmärtääk­seni samaan tasoon raitei­den kanssa. Siitä kehitetään 4–6‑kaistainen baana eri­ta­soristeyksi­neen. En ymmär­rä, minne ne auton Nor­den­skjöldinkadun jäl­keen jatka­vat. Liiken­net­tä pitäisi olla yli 50 000 ajoneu­voa vuorokaudessa. Tjaah!

Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 11.3.2010”